U Ura: Tekoäly mullistaa työnhaun

E

Insinööri työssä: Yrittäjä iloitsee kasvu-urastaI

Edunvalvonta: Luottamusmies - ay-liikkeen kasvot

3 2017

Verkostoilla on väliä

2 – HELINS 3/2017

SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Yrittäjäinsinööri iloitsee kasvu-urasta ...........................4Ajankohtaista .......................................................................... 6Luottamusmies – ay-liikkeen kasvot työpaikalla ....... 8Insinööriys hyvä pohja yrittäjyydelle ........................... 10Tekoäly mullistaa työnhaun ..............................................12Työnhaussa tärkeintä on oman osaamisen tunnistaminen .....................................14Päivittämällä osaamisensa pärjää ..................................16

Nokialta irtisanottuja työllistetään EU-rahalla ..........18Aktiivikonkari Olavi Kiviniemi: Ohjenuorana oikeudenmukaisuus ................................ 20Välipalat ..................................................................................22”Treenin jälkeen olo on seesteisempi” .........................24Rakennusalan osaajille riittää kysyntää ......................26Hallitus esittäytyy – Antti Leppänen ...........................28Ajankohtaisia tapahtumia ................................................29Petteri Oksan kolumni .......................................................35

16

10 24

HELINS 3/2017 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Lasse Laurikainenp. 040 502 5205lasse.laurikainen@helins.fiViestintävastaava Sointu Högströmsointu.hogstrom@helins.fip. 040 180 6210

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRatavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 3878www.helins.fitoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyhelins@unionimedia.fiVilhonvuorenkatu 11 A00500 HelsinkiTuottaja Marjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fiTaitto Tomi Westerholm

Kannen kuvaMarkus Sommers

ToimitusneuvostoLasse Laurikainen, pj.Sointu Högström, siht.Bari BesharSusanna KalliomäkiElina KuivinenJuha ManuMarjo Mikola, Unionimedia

PainoPunaMusta Oy

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi LumiPress Gloss.

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sinua varten – työssä ja vapaalla

THE ONLY WAY IS UP! Vuonna 2014 asetettiin visio: Helsingin Insinöörit – Tuplasti vahvempi 2017. Toimin-tamallin ajateltiin perustuvan jäsenyyden elinkaaren eri vaiheiden tukemiseen. Jä-senten ammatillista osaamista suunniteltiin vahvistettavan ja etenkin työmarkkinal-lisen edunvalvonnan otteen ja tietotaidon lisääntyvän. Helsingin Insinöörien imagoa tuli kasvattaa siten, että jäsenyys HI:ssä koetaan oikeana valintana.

Mitä saimme aikaan: jäsenmäärä ei ole kasvanut vaan pikemminkin se on hieman pienentynyt. Olemme vahvasti edelleen noin 12 000 jäsenen yhdistys. Ammattiyh-distysliike on ottanut iskuja vastaan monin paikoin. Useat liitot ovat menettäneet jäseniä tässä yhteiskunnallisessa myllerryksessä. Asemaamme on haastettu, mutta olemme kuitenkin pitäneet lähtökohtamme suhteellisen hyvin. Olemme saavutta-neet sarjan torjuntavoittoja.

Olemme tehneet useita pieniä ja muutamia suurempia muutoksia. Olemme uudis-taneet HI:n perustoiminnat ja visuaalisen ilmeen. Vastuuta on jaettu ja sitä on kan-nettu. Nyt on aika lähteä hakemaan voimaa siitä massasta, mikä meidän kentälläm-me on vielä järjestäytymättä. Tarvitsemme jäsenkehitykseen enemmän paukkuja. Osa niistä saadaan toimintaa tehostamalla.

Jäsenkehitystä on entistä parempien palvelujen tarjoaminen jäsenillemme samal-la kun edistämme insinööriopiskelijoiden siirtymistä HI:n riveihin. Tarvitsemme ti-laisuuksia, jotka liikuttavat aktiivisesti jäseniämme. Keskitymme jatkossa enemmän suuriin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Näitä toimia varten olemme päättäneet perus-taa Laarin, HI:n oman tapahtumatuotannon.

Haluamme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi. Kuuntelemme jäsenten toi-veita herkällä korvalla: keräämme ideoita jäseniltä, palautteista, aktiivi-illoista, työ-ryhmiltä ja kerhoilta. Viemme kaikki nämä ideat Laariin ja jalostamme niistä parem-paa palvelua kaikille HI:n jäsenille.

Sinulla, jäsenenä, on nyt tarjolla tärkeä ja mahtava rooli. Tule mukaan ohjaamaan tätä suurta laivaamme. Kerro näkemyksesi siitä suunnasta, minne haluaisit meidän purjehtivan. Torilla tavataan 30.9.! *Lue tapahtumasta tämän lehden sivulta 36.

Lasse Laurikainenpäätoimittaja

Aikataulu 2017Numero Aineisto Ilmestyy4 7.11. 4.12.

4041-0619Painotuote

4 – HELINS 3/2017

I Insinööri työssä

Mika Arffman on huojentunut mies. Hän luotsaa 12 työntekijän Envitecpolis-ta, joka konsultoi muun muassa alkutuo-tannon ja elintarviketeollisuuden paris-sa toimivia asiakkaitaan biokaasuun liit-tyvissä kysymyksissä ja tekee materiaali-katselmuksia. Maatalousyrittäjä saattaa esimerkiksi haluta tietää, minkä verran eri prosessit kuluttavat energiaa maati-lalla ja missä olisi tehostamisen varaa.

Toinen Envitecpoliksen osakkaista on Arffmanin opiskelukaveri Toni Taavit-sainen. Miehet tapasivat vuosituhan-nen taitteessa Savonia-ammattikorkea-koulussa Kuopiossa. Arffman valmistui ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2002. Sen jälkeen hän ja Taavitsainen te-kivät yhdessä vuosia ympäristöalaan liit-tyviä projektitöitä Savoniassa ja Alueke-hityssäätiössä. Envitecpolis perustettiin juhannuksen alla 2008.

”En suostunut antamaan periksi”Mika Arffman päätyi yrittäjäksi osittain vahingossa. Luovuttaminen kävi monesti mielessä, mutta nyt konsultointi-yrityksen toimitusjohtaja iloitsee kasvu-urasta.

– Kolme kertaa olen ihan vakavissa-ni aikonut heittää hanskat tiskiin, mutta nyt näyttää paremmalta. Viime vuonna kasvoimme 134 prosenttia, ja tänä vuon-na tulee taas selvää kasvua, Mika Arff-man selittää innostuneesti.

Envitecpoliksen työntekijät ovat ha-jallaan ympäri Suomen akselilla Sotka-mo–Kuopio–Jyväskylä–Espoo, mutta sillä ei ole merkitystä nykypäivänä.

– Pidämme jatkuvasti Skype-pala-vereita, ja viestejä vaihdetaan lähinnä WhatsAppilla. Koko porukalla tapaam-me vain kahdesti vuodessa, Arffman se-littää.

Suurperheen päivät venyvätMika Arffman asuu perheineen kotiseu-dullaan Sotkamossa, ja hänellä on viisi lasta. Arffmanin vaimo on Envitecpoli-sin myyntijohtaja ja palasi juuri töihin, kun perheen vajaan vuoden ikäinen pie-nimmäinen meni hoitoon.

– Eilen aloitin työt aamukuudelta ja lopetin iltaseitsemältä. Se oli aika nor-maalipituinen päivä. Ei tässä työssä tun-teja lasketa, Arffman sanoo.

Mika Arffmanin mukaan parasta yrit-täjänä on vapaus eli se, että saa itse suun-nitella sen, mitä tekee.

– Olen aika impulsiivinen eli tartun nopeasti ideoihin. Toni on meistä har-kitsevampi. Hän on hallituksen puheen-johtaja ja tasapainottaa minua, Arffman sanoo.

Yrittäjyys ei kaikille soviYrittäjyys vaatii kärsivällisyyttä, suunni-telmallisuutta ja visioita sekä halua ottaa riskejä. Kaikille se ei sovi.

– Itse olen aika jääräpäinen ja toisaal-ta ”reikäpäinen”, eli kun minulla on jos-tain asiasta vahva näkemys, lähden mää-rätietoisesti sitä kohti, enkä anna mui-

den muuttaa suuntaa. – Yrittäjänä on oltava nöyrä, mutta ei

kuitenkaan saa nöyristellä. On kuunnel-tava koko ajan asiakkaita ja työntekijöi-tä, Mika Arffman kiteyttää.

– Pyrin olemaan ”raakasti rehellinen”. Jos sattuu vastoinkäymisiä, katson en-simmäisenä peiliin: teinkö itse jotain väärin esimiehenä tai palveluntuottaja-na? En lähde ensiksi syyttämään alaista tai asiakasta.

”Yrittäjänä on oltava nöyrä, mutta ei kuitenkaan saa nöyristellä.”

WhatsApp pitää porukan kasassa

Idea Envitecpolisista kypsyi vuosien varrella Pohjois-Savon kuraisilla maan-teillä. Liiketoimintasuunnitelmaa jou-duttiin kirkastamaan monta kertaa, ja usko oli vähällä loppua vastoinkäymis-ten takia.

HELINS 3/2017 – 5

Yksi syy siihen, miksi niin harva in-sinööri ryhtyy yrittäjäksi, voi Arffmanin mukaan olla se, että yrittäjyydestä ei pu-huta ammattikorkeakouluissa tarpeeksi.

– Ei meillä Savoniassa ollut yrittäjyy-destä yhtäkään kurssia.

Miksei puhuta onnistujista?Mika Arffmanin sukulaisten joukossa ei ole yrittäjiä, vaimon puolella kyllä. Al-kuvaikeuksissa Arffman sai paljon ver-

taistukea muilta yrittäjiltä.– Tajusin, että en ole ainoa näitä vir-

heitä tehnyt.Suomen kielen yrittäjä-sana on arvo-

latautunut: siinä sitä vaan yritetään. Ai-van Arffmanin lähipiiristäkin on löyty-nyt lannistajia.

– He ovat tulleet sanomaan, että ette tule pärjäämään, ei teillä ole osaamista, mutta en uskonut heitä.

Kuten niin usein, Arffmankin sai huo-

mata, että omat lapset auttavat välillä nä-kemään metsän puilta.

– Eräänä iltana poikani kysyi, miksi si-nä isä aina puhut yrittäjästä, eikö pitäi-si puhua välillä onnistujasta silloin, kun onnistuu?

Tuomo TarvasKuva Henri Karjalainen

Mika Arffman asuu perheineen Sotkamossa, ja Envitecpoliksen työntekijät ovat hajallaan ympäri Suomen. – Pidämme jatkuvasti Skype-palavereita, ja viestejä vaihdetaan lähinnä WhatsAppilla.

6 – HELINS 3/2017

A Ajankohtaista

Minnan klinikka

Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelä-mää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi tai www.helins.fi/insinoo-riklinikka. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

MITEN PYHÄPÄIVÄT VAIKUTTAVAT LOMAAN?Kysymys: Pidän lomaa 27.11.2017–9.12.2017, jonka keskellä on itsenäisyys-päivä. Ymmärtääkseni arkipyhä keskel-lä lomaa ei kuluta lomapäivää?

Kinkkisempi asia on toinen lomajak-soni 27.–30.12.2017. Yksi täysi vuosiloma-viikko kuluttaa kuusi lomapäivää. Loma-viikkoni alkaa palkallisilla vapailla jou-luaatosta tapaninpäivään. Viekö kysei-sen viikon lauantai yhden lomapäivän, vaikka viikolla on pyhiä ja olen lomal-la ainoastaan keskiviikosta lauantaihin?Vastaus: Itsenäisyyspäivä ei kuluta vuo-silomapäiviä. Sen sijaan lauantai 30. jou-lukuuta 2017 saattaa kuluttaa lomapäi-vän. Tämä riippuu sinuun sovellettavas-ta työehtosopimuksesta tai työnantajan ohjeistuksesta.

Joillain aloilla, kuten kunta-alalla, työehtosopimus määrittelee, että lauan-taita ei lasketa lomapäiväksi. Kysymyk-sesi perusteella et kuitenkaan työsken-tele kunta-alalla.

Vuosilomalain mukaan lomaa kulut-

tavat vain arkipäivät, joita ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkol-liset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jou-luaatto, juhannusaatto, pääsiäislauan-tai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lo-maa kuluu kuusi päivää, eli päivät maa-nantaista lauantaihin kuluttavat lomaa, vaikka työntekijä ei koskaan tekisi töi-tä lauantaina.

Lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Vuosiloman ajan-kohta ratkaisee sen, kuinka monta lau-antaita lomaan kuuluu.

Esimerkkejä:Työntekijä piti vuosilomaa 20.–

26.2.2017 (ma–su). Kyseisellä viikolla kaikki muut päivät olivat arkipäiviä pait-si sunnuntai. Lomaa kului kuusi päivää maanantaista lauantaihin.

Työntekijä piti lomaa 10.4.–23.4.2017. Kyseisille viikoille sattuivat pääsiäisen

pyhät. Pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Pääsiäislauantai ei kuluttanut lomaa, koska se ei vuosilo-malain mukaan ole arkipäivä. Sunnun-tait 16.4. ja 23.4. eivät kuluta lomaa, kos-ka ne ovat sunnuntaipäiviä. Lomaa ku-lui siis yhteensä yhdeksän päivää, joista yksi päivä oli lauantai 22.4.

Usein työnantaja ilmoittaa lomaoh-jeessaan, että joka kuudes lomapäivä katsotaan lauantaiksi tai kuten työnan-tajasi, että täyttä lomaviikkoa kohden kuluu kuusi lomapäivää. Sinullahan ei ole lomaa koko viikkoa joulun aikaan, koska joulupäivä ja tapaninpäivä ovat vapaapäiviä. Näin tulkiten lauantaita ei laskettaisi lomapäiväksi. Koska työnan-taja kuitenkin viimekädessä päättä siitä, milloin työntekijä voi pitää loman, kan-nattaa epäselvässä tapauksessa varmis-taa ennakkoon työnantajalta, mitkä lau-antait katsotaan lomaa kuluttaviksi.

HELINS 3/2017 – 7

Todellisuutta virtuaalilasien takana

Virtuaalitodellisuus on jo arkipäivää monissa ammateissa, sanoo Finnish Virtual Reality Association Helsingin Hubin koordinaattori Tuomas Karmakallio (oik.).

Käsitteestä virtuaalitodellisuus tulevat ensimmäiseksi mieleen taistelupelit, mutta pelimaailma on kuitenkin vain osa virtuaalitodellisuuden laajaa kirjoa.

– Monissa ammateissa ja palveluissa virtuaalimaailma on jo arkipäivää. Ark-kitehdit voivat kuvantaa tulevan raken-nuksen kolmiulotteisina malleina, vaih-taa niissä sisustusvärejä ja huoneiden si-jainteja, sanoo FIVR:n eli Finnish Virtu-al Reality Association Helsingin Hubin koordinaattori Tuomas Karmakallio.

Koulutuskäytössä virtuaaliset simu-laatiot auttavat harjoittelemaan vaadit-tavia toimenpiteitä. Näin toimitaan esi-merkiksi armeijan tai lääketieteen pa-rissa. Vanhusten jumppaohjelmiakin on tehty virtuaalisiksi.

Äskettäin julkaistun Google Blocksin avulla voit luoda omia 3D-mallinnuksia ja ympäristöjä. Oculus Mediumin kol-miulotteiset hahmot alkavat elää ja voit liikutella niitä haluamallasi tavalla. Tilt Brush tekee kenestä tahansa kolmiulot-teisen taiteilijan, sillä ohjaimilla voi luo-da ympäristöstään vaikka avaruuden tähtineen tai salamoineen.

Tekniikkaa silmille ja mobiileilleViime vuosina tekninen kehitys ja mark-kinoiden avautuminen ovat laskeneet laitteiden ja sovellusten hintoja, joten

odotettavissa on lähivuosina todellinen virtuaalibuumi.

Kiinnostavaa tekniikkaa käytetään esimerkiksi Microsoft HoloLens -älyla-seissa. Lasien avulla voi virtualisoida ympäristönsä, lisätä kuviin omia taso-ja ja 3D-näkymiä. Käytännössä tällais-ta apuvälinettä voi käyttää esimerkiksi isojen varastojen hallinnassa, jolloin la-sien avulla voi selvittää vaikkapa tuot-teen sijainnin.

Virtuaaliteknologia helpottaa moni-

mutkaisia tehtäviä, kun käyttöohjeet saadaan suoraan älylaseille ja ohjeet ovat aina käytettävissä. Kuulokkeisiin voidaan liittää etäneuvojan Skype-opas-tus, jolloin vaarallisetkin tehtävät voi-daan hoitaa koordinoidusti ja oikeassa järjestyksessä. Tällainen kehitys muut-taa varmasti tulevaisuudessa koulutus-tarpeita ja ammattirakenteita.

Sointu HögströmLue koko juttu osoitteesta www.helins.fi/artikkelit

Olet korvaamaton, kunnes todellisuus iskee - kuuluthan liittoon. Liiton joukkovoima on vastavoima pääoman määräys-vallalle. Vaikka juuri sinun alallasi ja firmassa menisi hyvin, niin nousukausi ei yleensä jatku loputtomasti.

Tervetuloa Virtuaalitodellisuus-seminaariin keskiviikkona 8.11.2017 klo 16.30–20.00 Ohjelmassa on käytännönläheistä tietoa uusimmista virtuaalitekniikoista ja niiden tulevaisuudesta. Näyttelyalueella pääset testaamaan virtuaalilaseja, laitteita ja pelejä. Paikka ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Seuraa tapahtumakalenteria ja ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat.

8 – HELINS 3/2017

T Työmarkkinajaos

Suomalainen työmarkkinajärjestel-mä on talvisodan aikaisen vuoden 1940 tammikuun kihlauksen jälkeen perustu-nut ammattiliittojen ja työnantajaliitto-jen välillä neuvoteltuihin työehtosopi-muksiin (tes). Sodan aikana poliittisena uhkana oli Suomen työväestön luisumi-nen kommunismiin ja Suomen joutumi-nen osaksi Neuvostoliittoa. Työnantajat näkivät tuolloin paljon parempana vaih-toehdon, jossa järjestäytyneiden ammat-tiliittojen kanssa neuvotellaan ja solmi-taan työehtosopimuksia. Tätä ennen vain kirjanpainajilla oli oma tes.

Työehtosopimukset ovat olleet jo yli 70 vuotta suomalaisen työmarkkinajär-jestelmän peruskivi. Ne ovat pääsään-töisesti olleet työnantajaliittojen ja am-mattiliittojen välisiä, mutta on myös yri-tyskohtaisia. Tes:issa on sovittu alakoh-taisesti tärkeistä työn ehdoista, ennen muuta palkoista, työajoista, lomista yn-nä muista alakohtaisista asioista.

Koska ammattiliitot ovat Suomessa järjestäytyneet koulutuksen tai koulu-tustason mukaisesti, on samassa yrityk-sessä tyypillisesti noudatettavana useita työehtosopimuksia – työntekijöille, toi-mihenkilöille ja ylemmille toimihenki-löille kullekin ryhmälle omansa.

Kun tes:n allekirjoittaneiden työan-tajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta, katsotaan työehtosopimus yleissitovaksi, myös työnantajaliittoi-hin järjestäytymättömiä yrityksiä sito-vaksi. Yleissitovat työehtosopimukset ovat Suomessa vallitseva sopimusmuo-to, jota vastaan on viime vuosina nous-

Luottamusmies – ay-liikkeen kasvot työpaikallaLuottamusmies neuvottelee työehtosopimusten soveltamisesta, sovittelee erimielisyyksiä, toteuttaa yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita.

sut vastustusta. Se on puettu iskulauseen ”paikallinen sopiminen”-naamioasuun.

Luottamusmies laittaa persoonansa peliinTyöehtosopimusten tulkintaan ja työ-rauhan ylläpitoon on luotu luottamus-miesjärjestelmä. Ammattiliittojen yri-tysyhdistysten valitsemat ja kouluttamat asiansa osaavat ja tehtävään vapaaehtoi-sesti hakeutuneet luottamusmiehet neu-vottelevat tes:ien soveltamisesta, sovit-televat erimielisyyksiä, toteuttavat yh-teistoimintaa ja ylläpitävät työrauhaa.

Jos yrityksessä ei ole järjestäytynyt-tä ammattiliittoa, valitaan sille työsopi-muslain mukainen luottamusmiesval-tuutettu. Hänen asemansa on luotta-musmiestä heikompi.

Luottamusmies laittaa persoonansa peliin ay-liikkeen kasvollisena edustaja-na työpaikalla. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita. Luottamus-miehellä riittää energiaa moneen rooliin sen lisäksi, että hän useimmiten hoitaa vielä omat työtehtävänsä yrityksen lii-ketoiminnassa. Hän toimii tehtävässään omalla persoonallaan, omalla tavallaan, ja häneen luotetaan sekä edustettavien että työnantajan taholta.

Luottamusmies ajaa jäsenten etuaLuottamusmies neuvoo jäsenistöä, kuuntelee heitä ja tulkitsee tunteita. Hän neuvoo ja opastaa työsuhde- ja työsopi-musasioissa, mutta vain edustamien-

sa liittojen jäsenistöä. Jos apua pyytä-vän ay-jäsenyydessä on epäselvyyttä, se varmistetaan. Luottamusmies on aktii-vinen tiedottaja ja pitää jäsenistöönsä säännöllisesti yhteyttä, tyypillisesti vä-hintään neljännesvuosittain. Tiedotta-misen muotona voi olla esimerkiksi pää- tai luottamusmiehen sähköpostiviesti.

Luottamusmies osallistuu yhteistoi-mintaan ja on aina valmiina ajamaan jä-senistönsä etua, jos yritykseen tulee lo-mautus- tai irtisanomisuhkia. Hän on taitava neuvottelija, joka osaa puhua jä-senistönsä edun koko yrityksen hyödyn kielellä. Hän on mukana paikallisissa neuvotteluissa ja tietää, missä asioissa voi joustaa ja missä ei.

Luottamusmies katsoo tulevaisuuteen ja pyrkii työantajan kanssa aktiiviseen vuoropuheluun. Hän huolehtii työpai-kallaan muun muassa henkilöstön osaa-

HELINS 3/2017 – 9

misen kehittämisestä ja kannustaa työn-antajaa yhteistoimintaan, jossa etsitään yrityksen tulevaa hyvää.

Luottamusmies on edunvalvonnan paikallinen edistäjä. Hän tuntee ajan-kohtaiset edunvalvonnan painopisteet yksityisellä sektorilla neuvottelujärjes-tö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:stä ja julkisella sektorilla Julkisalan koulu-tettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä. Hän osallistuu säännöllisesti näiden jär-jestämiin luottamusmieskoulutuksiin.

Luottamusmies on ammattiliiton or-ganisaattori ja yhdistysaktiivi. Hän aut-taa järjestämään luottamusmiesvaaleja tai työsuojeluvaaleja työpaikallaan. Hän osallistuu yritysyhdistyksensä hallituk-sen toimintaan ja on mukana paikallis- ja valtakunnantason ay-toiminnassa, par-haimmillaan jopa Insinööriliiton edus-tajakokousedustajana.

Luottamusmies on verkostoituja ja de-legoija. Hän on monessa mukana, mutta tietää rajansa. Hänellä on työpaikallaan ja sen ulkopuolella verkostoja, joista saa apua ja joihin nojautua. Varsinkin pää-luottamusmies osaa delegoida tehtäviä muille luottamusmiehille. Hän rakentaa joukkuetta, jottei jää yksin.

Luottamusmiehiä tarvitaan jatkossakinYllä olevan perustella voisi kuvitella luottamusmiehen pian kävelevän vet-ten päällä. Luottamusmiehen ei kui-tenkaan tarvitse olla mikään erikoisyk-silö tai -lahjakkuus. Hänelle riittää an-nos luottamusmiehen tehtävään omis-tautumista ja asioihin perehtymistä. Hä-nellä on halu hoitaa tehtävä parhaansa mukaan, siinä kasvaen ja kehittyen.

Onko suomalaisilla työpaikoilla tule-

vaisuudessakin nykyisenkaltainen vah-va luottamusmiesjärjestelmä? Se riippuu meistä palkansaajista. Kun yrityksissä on korkea järjestäytymisaste ammattiliit-toihin, saadaan alalle – tarvittaessa vaik-ka työtaistelutoimin – voimaan tes ja sen myötä luottamusmiesjärjestelmä. Uhka-kuvana on, että järjestäytymisasteen las-kiessa ja ammattiliiton piirissä toteutu-van yhteisöllisyyden vähetessä eri aloil-le ei enää solmitakaan työehtosopimuk-sia. Tällöin paikallisen sopimisen raadol-lisuus näyttää todelliset kasvonsa ja työ-paikoilla siirrytään yksilösopimuksiin, jos-sa työtä halutaan teettää ajasta ja paikasta riippumatta heikentyvin ehdoin. Siksi am-mattiliittoja ja luottamusmiehiä tarvitaan.

Aki HärkönenHI-TyömarkkinajaosKuva Pixhill

10 – HELINS 3/2017

Y Yrittäminen

Insinööriys on hyvä pohja yrittäjyydelleYrittäminen vaatii hyvän liikeidean, suunnitelmallisuutta ja stressinsietokykyä. Marko Koskela arvostaa erityisesti yrittäjyyden tuomaa vapauden tunnetta.

Palvelut myös yrittäjilleYrittäjäjäsenen käytössä ovat lähtökohtaisesti samat palvelut kuin muil-lekin HI:n jäsenille. Saatavissa on esimerkiksi työsuhdeneuvontaa. Riitaju-tuissa liitto ei kuitenkaan asetu yrittäjän puolelle, työntekijää vastaan.

Tarjolla on yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa sekä tilaisuuksia verkostoitumiseen. Käytettävissä ovat myös Työpaik-katori ja palkkaneuvonta. Insinööriliiton jäsensivuilta voi ladata Yrittäjän oppaan.

HI:n Yritysfoorumista saa kokeneiden ammattilaisten tukea yrityksen ideasta kohti kannattavaa liiketoimintaa.

Kun insinööriyrittäjä Marko Koskela luettelee yrittäjyyden hyviä puolia, yksi sana toistuu puheessa: vapaus tehdä itse omat virheensä, vapaus yhtiön sisäisistä hierarkioista ja hallinnon rattaistosta, ja vapaus kokeilla uusia asioita ja viedä nii-tä nopeasti käytäntöön.

– Itseironisesti voisi sanoa, että kuvi-teltu vapaus. Sillä riippumatta siitä, on-ko yrittäjä vai palkkasuhteessa, asiak-kaat ratkaisevat kaiken, Koskela sanoo.

Koskelan osittain omistama ja perus-tama, seitsemän vuotta vanha ohjelmis-toyritys Solu Digital tarjoaa tietohallin-nan ratkaisuja muun muassa rakennus-yrityksille, valtion virastoille ja kunnil-le. 14 hengen yritys räätälöi projektien johtamiseen ja asiakkuuksien hallintaan liittyviä Microsoftin ohjelmistoja asiak-kaiden tarpeisiin ja kouluttaa asiakkaat käyttämään niitä.

Lisäksi Koskela on osa kahden hengen Business Canvas Solutions -yritystä, jo-ka tarjoaa konsultointia ja koulutusta.

Yrittäjyys oli tietoinen valintaEnnen yrittäjäksi ryhtymistään Marko Koskela ehti työskennellä muun muas-sa Insinööriliitossa, it-yritys Tieturis-sa, myyntitehtävissä sekä johdon kon-sulttina.

– Yrittäjäksi ryhtyminen kiinnosti ta-vattomasti. Halusin kokeilla, voisinko saada yritystoiminnan liikkeelle ja saa-da siitä oikeasti elannon, Koskela muis-telee.

Kun vanha yhtiötoveri soitti ja ehdotti yhteisen yrityksen perustamista, Koske-la tarttui tilaisuuteen. Kynnystä madalsi se, että myös Koskelan vanhemmat oli-vat yrittäjiä.

Yrittäjä ei voi jämähtää paikoilleenKoskela valmistui Ylivieskan teknilli-sestä oppilaitoksesta, nykyisestä Cent-

ria-ammattikorkeakoulusta, tuotantota-louden insinööriksi vuonna 1994. Hänen mielestään insinööriys antaa hyvän poh-jan ponnistaa yrittäjäksi.

– Insinööriyteen liittyy tietty suunni-telmallisuus ja loogisuus. On suunnitel-ma siitä, miten aikoo saada asioita tapah-tumaan. Ja ideat eivät ole tuulesta tem-mattuja, vaan on tunnistettu aito mark-kinapotentiaali ja siihen sopiva ratkaisu, jota ruvetaan viemään järjestelmällises-ti eteenpäin, Koskela sanoo.

Insinöörit työskentelevät usein uu-simman teknologian parissa ja ovat kiin-nostuneita siitä. Se antaa hyvät eväät lii-keideoiden seulontaan ja luomiseen.

– Uusien teknologisten innovaatioi-den hyödyntäminen on aina ollut yk-si keskeinen ajuri, jolla syntyy uusia lii-keideoita, Koskela sanoo.

Kerran suoritettu tutkinto ei kuiten-kaan riitä. Yrittäjän on jatkuvasti päivi-tettävä osaamistaan.

– Kun maailma muuttuu ympärillä, pi-tää miettiä, mitä se tarkoittaa meille. Ei saa olla tyytyväinen viiden vuoden takai-seen menestykseen.

Stressiä ja onnistumisen tunteitaYrittäjyyden myötä Koskelasta on tullut myös työllistäjä. Rekrytointi on hänestä palkitsevaa. Koskelasta on myös kiehto-vaa seurata, miten pieni yritys muuttaa muotoaan jokaisen uuden persoonalli-

suuden myötä.– Onhan se tosi mahtava tunne, kun

tajuaa, että liiketoiminta kasvaa ja pys-tytään palvelemaan isompia ja isompia asiakkaita ja toimittamaan heille isom-pia kokonaisuuksia. Siitä tulee onnistu-misen tunne, Koskela kertoo.

Rankkaa yrittäjyydessä on siihen liit-tyvä riskinhallinta. Työntekijöiden pal-kat ja muut menot on pystyttävä katta-maan joka kuukausi. Toisinaan yritys tarvitsee myös investointeja omistajilta.

– Se on hyvin stressaavaa, kun puhu-taan yksityistalouden kannalta isoista-kin summista. Meillä on aika vähän nä-kyvyyttä siihen, mitä puolen vuoden päästä tehdään. Varsinkin alussa se tun-tui hurjalta.

Yrittäjyyttä harkitsevia Koskela ke-hottaa huolelliseen arviointiin. Parasta olisi, jos omaa liikeideaa voisi kypsytel-lä yhdessä jonkun kanssa, oli kyseessä sitten ystävä, yrityskeskus tai kaupalli-nen palvelu.

– Ensimmäinen liikeidea ei välttämät-tä ole se, mikä vetää. Ei pidä yrittää tarjo-ta kaikkea kaikille vaan löytää se oma sy-vä alue, johon löytyy annettavaa, mutta jolle löytyy samalla riittävästi asiakkai-ta, Koskela sanoo.

Jenni MeronenKuva Tomi Westerholm

HELINS 3/2017 – 11

Kahta yritystä pyörittävän Marko Koske-lan mielestä uusien ihmisten rekrytointi on palkitsevaa.

12 – HELINS 3/2017

T Tekniikka

Yhä useammat työnantajat tehostavat rekrytointiprosessiaan tekoälyn avulla. Tekoäly on nopea, tarkka, eikä jätä ke-nenkään hakemusta pinkan pohjalle.

Tekoälyä hyödyntää esimerkik-si henkilöstöpalveluyritys Barona. Sen Jelpp-rekrytointijärjestelmä päättelee ai-

Tekoäly mullistaa työnhaunTekoäly auttaa työnantajia ja työnhakijoita löytämään toisensa. Tulevaisuudessa tekoälystä tulee myös virtuaalinen uravalmentaja.

kaisempien rekrytointien pohjalta, kuka työnhakijoista sopii tilastollisella toden-näköisyydellä parhaiten avoinna olevaan tehtävään. Suuren datamassan pohjalta itseoppiva tekoäly kehittyy jokaisen uu-den rekrytointipäätöksen myötä.

– Tekoäly tekee rekrytointikonsult-

tien puolesta sitä perinteistä hakutyö-tä, jota he ovat aiemmin tehneet. Lisäk-si sen avulla voidaan automatisoida työ-paikkaan liittyvää markkinointia ja kom-munikointia, Baronan digitaalisista pal-veluista vastaava Perttu Mäkimartti kertoo.

HELINS 3/2017 – 13

Yksilöllistä viestintääSuomalainen TalentAdore-yritys lu-paa palauttaa tekoälyn avulla inhimil-lisyyden takaisin rekrytointiin. Yrityk-sen kehittämä virtuaalinen rekrytointi-assistentti pitää työnhakijat ajan tasalla rekrytointiprosessin etenemisestä. Lo-puksi neuroverkkoteknologiaan perus-tuva ohjelma laatii jokaiselle henkilö-kohtaisen palautteen rekrytointikonsul-tin ruksimien valintojen pohjalta.

– Useimmat firmathan eivät infoa mitään. Tai jos työnhakijat ovat on-nekkaita, he saavat lopuksi geneerisen bullshit-kirjeen, jolla ei ole mitään lisä-arvoa, TalentAdoren toimitusjohtaja Sa-ku Valkama sanoo.

Valkaman mukaan työnhakijat halua-vat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmär-

”Tekoäly oppii ihmisten tekemistä valinnoista.”

retyiksi. Huonosti hoidettu rekrytointi-prosessi voi pahimmillaan kostautua yri-tykselle asiakkaiden tai mahdollisten tu-levien työntekijöiden menetyksenä.

Omaa osaamista kehittämässäTekoäly voi palvella työnhakijoita myös tekemällä heille suosituksia sopivista työpaikoista. Lisäksi sekä Baronalla et-tä TalentAdorella on kehitteillä palvelui-ta, jotka auttaisivat työnhakijaa kehittä-mään itseään.

– Meillä on valtavasti rekrytointi-historiaa ja erilaisia rekrytointikeisse-jä. Näemme, ketkä ovat olleet mistäkin työpaikasta kiinnostuneita, ketkä ovat edenneet hakuputkessa ja ketkä ovat tul-leet valituiksi, Mäkimartti sanoo.

– Tällä hetkellä teemme tekoälyn avul-la analyysiä, mikä esimerkiksi henkilön koulutuksessa tai työhistoriassa on sel-laista, joka parantaa tai heikentää sovel-tuvuutta avoinna olevaan tehtävään.

Barona haluaa tulevaisuudessa antaa kerätyn tiedon perusteella ehdotuksia siitä, miten tietystä työpaikasta haavei-leva työnhakija saisi kerrytettyä tarvit-tavaa osaamista.

– Työnhakijoille tarjottavien palve-luiden osalta kysymme aina käyttäjältä luvan tietojen käyttöön. Algoritmiikka oppii kaikista tehdyistä rekrytoinneista, mutta tekoälyn taustalla olevassa mate-maattisessa mallissa ei ole mitään yksi-löivää tietoa, Mäkimartti sanoo.

TalentAdore puolestaan testaa pal-velua, joka tekisi työnhakijalle alusta-van työhaastattelun ja suosittelisi sit-ten, kannattaako tämän hakea kyseiseen työpaikkaan. Tekoäly auttaisi myös työ-hakemuksen laatimisessa.

Älykäs lukee rivien välistäJotta tekoäly löytää hakemuksesta kai-ken olennaisen tiedon, työnhakijan kan-nattaa kertoa omasta osaamisesta riittä-vän yksityiskohtaisesti. Pelkkä projekti-päällikön titteli ansioluettelossa ei riitä. Toisin kuin perinteiset hakukoneet, te-

koäly ei kuitenkaan tukeudu pelkkiin avainsanoihin.

– Meidän rakentamamme tekoäly pys-tyy arvioimaan, mitä jokin sanottu tarkoit-taa rekrytoijalle. Jos sanot, että olet tehnyt pitkään digitaalista markkinointia, toden-näköisesti osaat käyttää Photoshoppia, vaikka et sanokaan sitä, Valkama sanoo.

– Silloin kyse ei ole robottimaisesta avainsanahausta, vaan älykkyys on ni-menomaan sitä, että pystyy tulkitsemaan rivien välistä.

Parhaimmillaan tekoäly voi löytää myös huonommista hakemuksista teh-tävään soveltuvat henkilöt. Barona ha-luaisi saattaa myös sen tietokannassa olevat videohaastattelut muotoon, jota tekoäly pystyy hyödyntämään.

– Sen parissa on tehty töitä koko vii-me kevät, Mäkimartti kertoo.

Renki, ei isäntäMaailmalla on huolestuttu siitä, voiko it-seoppiva tekoäly esimerkiksi oppia da-tamassan perusteella syrjimään tietyn sukupuolen tai etnisen taustan omaavia henkilöitä. Maailmassa on paljon erilai-sia tekoälyimplementaatioita.

– Jos tässä kohtaa annetaan tekoälyl-le valta tehdä mitä tahansa, päättää ketä hylätään ja ketä viedään seuraavaan vai-heeseen, siellä tapahtuu ihan varmasti virheitä, Saku Valkama sanoo.

Perttu Mäkimartin mukaan tekoälyn kehittäjiltä ja hyödyntäjiltä vaaditaan vastuullisuutta ja herkkyyttä, sillä teko-äly oppii ihmisten tekemistä valinnoista.

Lopuksi rekrytoinnista päättää ai-na ihminen. Valkaman mukaan tekoäly ei korvaa rekrytoijaa, mutta antaa täl-le mahdollisuuden keskittyä paremmin prosessin inhimilliseen osuuteen.

– Ei ole tekoälyä, joka pystyy arvioi-maan ihmisen arvomaailmaa, soveltu-vuutta tiettyyn tiimiin tai persoonalli-suutta, Saku Valkama sanoo.

Jenni MeronenKuva Pixhill

14 – HELINS 3/2017

U Ura

Urasuunnittelun sijaan tänä päivänä pu-hutaan ennemminkin uranhallinnasta, sanoo Insinööriliiton urahallinta-asia-mies Anu Kaasalainen.

– Purjehdustermein ilmaistuna yrite-tään löytää se oikea reitti, jota pitkin läh-

detään navigoimaan satamaan. Aluksi kartoitetaan ihmisen osaamis-

ta. Ihmiset sokeutuvat helposti omille taidoilleen eivätkä näe itse, mitä niillä voi tehdä, Kaasalainen sanoo.

– Vasta tämän jälkeen voi lähteä miet-

Työnhakija, usko itseesiTyönhaussa tärkeintä on oman osaamisen tunnistaminen, jotta sen voi myydä työnantajalle.

timään seuraavaa urasteppiä: lisäkoulut-tautumista, oman osaamisen myymistä uudelle työnantajalle tai palkankorotuk-sen perusteluja nykyiselle.

– Mieti, mikä on lisäarvo, jonka tuo-tat työnantajallesi, Kaasalainen neuvoo.

Yksi hyvin tehty työhake-mus tuottaa todennäköi-semmin hyvän tuloksen kuin kymmenen liuku-hihnalta tuotettua, Anu Kaasalainen sanoo.

HELINS 3/2017 – 15

Jäsenetuna maksuttomia koulutuksiaHyvin levätyn kesän jälkeen on jälleen palattu normaaliin arkeen. Myös koulutukset ja valmennuk-set ovat palanneet kesätauolta.

Tarjolla on paljon uutta ja mie-lenkiintoista sekä hyvä valikoi-ma jo ennestään hyviksi todettu-ja koulutuksia. Aiheita löytyy niin itsensä kehittämisestä ja tutkiske-lusta, työnhausta ja työelämästä kuin englanninkielen harjoittelus-takin, unohtamatta neuvotteluval-mennusta ja yrittäjyyttä.

Tilaisuudet järjestetään hyvien liikenneyhteyksien päässä, Pasilan juna-aseman vieressä Insinöörit–Ekonomit-talossa, pääsääntöisesti arkisin klo 17–20. Tarjolla on myös verkkokoulutuksia, jotka myös tallennetaan. Webinaaritallenteet tulevat koulutuksen jälkeen net-tiin ja ovat kaikkien jäsenten käy-tettävissä.

Bari Beshar

Lue lisää syksyn koulutuksista sivulta 33.

Tarkempaa tietoa koulutuksista löydät myös

osoitteesta www.ilry.fi/koulutukset

Kehittyvä pärjääUra-asiantuntija muistuttaa, että työs-sä on paljon asioita, joihin yksittäinen työntekijä ei voi vaikuttaa, kuten työpai-kan yt:t. Mutta aina voi panostaa osaami-seensa, huolehtia työkyvystään ja hyvin-voinnistaan ja uudistaa itseään säännöl-lisesti. Ennen kaikkea on mietittävä, mi-kä on itselle mielekästä työtä.

– Kannattaa käydä kehityskeskustelu-ja itsensä kanssa. Kaikista meistä ei tule esimiehiä, osa on tyytyväinen asiantun-tijatehtävissä, Anu Kaasalainen sanoo.

Itsensä kehittäminen kannattaa, vaik-ka ei juuri nyt hakisi työtä.

– Jos ihminen on ollut passiivinen ja päästänyt oman osaamisensa muuttu-

maan kovin kapea-alaiseksi, uuden työn löytäminen voi olla vaikeaa.

Työelämä ja se, miten töitä haetaan ja saadaan, on muuttunut. Syklit ovat no-peutuneet ja purskeisuus on tullut työ-elämään. Uraohjauksessa lähdetään et-simään työllistymisen kanavia ja esimer-kiksi sitä, miten piilotyöpaikat löytyvät. Yleispäteviä ovat vinkit siitä, minkälai-nen on hyvä CV tai mihin kannattaa kiin-nittää huomiota, kun lukee työpaikkail-moitusta.

Uranhallinnan asiantuntija sanoo, et-tä eri-ikäisillä työnhakijoilla on tavallaan samat huolet: miten teen itsestäni kiin-nostavan työnantajan silmissä. Vastaval-mistunut miettii, onko hänellä riittävästi kokemusta. Iäkkäämpi pohtii, alanko ol-la jo liian vanha, ovatko työnantajat enää kiinnostuneita osaamisestani.

Monenlaista osaamistaOsaamisen lisäksi uraohjauksessa kar-toitetaan ihmisten odotuksia.

– Nuorempi on yleensä nälkäisem-pi ja hakee nykyistä haastavampia teh-täviä. Iäkkäämpi voi haluta entisen ta-soista työtä. Osa miettii, että vähemmän-kin voisi jo tehdä.

Jokaisella työnhakijalla on erilainen tausta ja kokemus työstä ja sen ulkopuo-lelta. Suomalaiset ovat myös aktiivisia esimerkiksi järjestötoiminnassa, taloyh-tiöiden hallituksissa ja lastensa harras-tusseuroissa. Se tuo Kaasalaisen mukaan epämuodollista osaamista, joka on siir-rettävissä työelämän puolelle.

– Työnhakijoille pitää säännöllisesti muistuttaa, että työnantaja tietää sinus-ta vain ne asiat, jotka olet kirjoittanut pa-pereihisi, Kaasalainen toteaa.

– Insinööreillä on paljon sellaista osaamista, jonka pystyy siirtämään esi-merkiksi tekniikan alalta toiselle teknii-kan alalle. Se osaaminen kulkee mukana, kun tehdään isojakin urahyppyjä.

Kuka saa työtä?Työmarkkinoilla on tällä hetkellä havait-tavissa myönteisiä merkkejä työllisyysti-lanteen paranemisesta.

– Eniten kaivataan erityisosaajia, oli se sitten lvi- tai it-puolelta. Kun sinul-la on jotain, millä erotut perusmassasta, olet aika haluttu työntekijä, Anu Kaasa-lainen sanoo.

Iltapäivälehtien otsikot kertovat, että joku on hakenut 300 työpaikkaa, mutta ei ole saanut töitä. Anu Kaasalainen sa-noo, että pettymyksien kohtaaminen on osa työttömän arkea.

– Yksi hyvin tehty hakemus tuot-taa todennäköisemmin hyvän tuloksen kuin kymmenen liukuhihnalta tuotet-tua, hän vinkkaa.

Työnhaku ottaa aikansa, ja työnhaki-ja tarvitsee sinnikkyyttä ja selviytymis-keinoja.

– On osattava reflektoida omaa suori-tustaan, mikä meni pieleen, jos ei tullut valituksi, millaista osaamista ehkä tar-vitsisi lisää, jotta työnhaku onnistuu.

Ura-asiantuntijan mukaan se, mistä asioista kannattaa työn saamiseksi tinkiä, on yksilöllistä. Uudessa työssä voi joutua aloittamaan vähemmän vastuullisessa tehtävässä, eikä silloin välttämättä työllis-ty samalla palkalla kuin aiemmassa työssä.

– Kokemukseni mukaan suurin osa haluaa tehdä kaikkensa työllistyäk-seen ja etsii keinoja siihen. Joku muut-taa paikkakunnalta toiselle, toinen etsii etätyömahdollisuuksia ja niin edelleen.

Verkostoilla on väliäArviolta jo kolme neljästä työpaikasta löytyy nykyään verkostojen kautta. Anu Kaasalaisen mukaan asiantuntijatyössä ammatillisen verkoston merkitys koros-tuu erityisesti. LinkedIn on Etelä-Suo-messa tärkeä insinööritöiden etsimises-sä ja saamisessa.

– Se toimii hyvin myös CV:n aisapari-na työnhaussa, koska siellä pystyt kerto-maan enemmän ja vapaammin itsestäsi. CV:hän ei voi olla viisisivuinen.

– Mutta kyllä ihmiset edelleen työllisty-vät somen ulkopuolella, Kaasalainen lisää.

Suurimmat työnhaun esteet löytyvät usein ihmisen oman pään sisältä.

– Jos et itse usko itseesi, ei työnanta-jakaan vakuutu osaamisestasi.

Ehkä tärkein Kaasalaisen vinkki työn-hakijalle on, että elämässä on oltava vas-tapainoa työnhaulle: on muistettava syö-dä, liikkua ja levätä.

– Myös työttömällä on oikeus huoah-taa hetkeksi ja ladata akkuja.

Marjo MikolaKuva Mikko Taipale

16 – HELINS 3/2017

Y Yhdistys

Työmarkkinoilla on paljon osaamista tarjolla, ja kilpailu on kovaa. Suuntau-tumisala, joka tällä hetkellä insinööre-jä eniten työllistää, voi huomenna olla toinen. Aikuiskoulutus lievittää osaltaan muutosten tuomaa epävarmuutta.

– Digitalisaatio nopeuttaa työelämän muuttumista ja tiedon määrä lisääntyy. Tietoa pitää pystyä hyödyntämään ja suodattamaan. Myös tarvittavien taito-jen painopiste muuttuu, ja työntekijän on osattava ennakoida, mitä vahvuus-alueita hän tulee tarvitsemaan, insinöö-riopiskelija Andreea-Fabiola Salomaa sanoo.

Salomaa antaa esimerkin:– Ennen sosiaaliset taidot olivat pe-

rusinsinöörille toissijaisia, mutta tänä päivänä niitäkin taitoja pitää olla. Sosi-aaliset taidot eivät syrjäytä ammatillista kompetenssia, mutta ovat osa osaamista.

– Itse pyrin haastamaan teknisen mo-nitaitoisuuteni ja sulaudun hyvin kan-sainväliseen työympäristöön.

Yhteistyö tuo tulostaAndreea-Fabiola Salomaa työskentelee akkreditoidussa laboratoriossa Senior Calibration Engineerinä Vaisala Oyssä. Yritys valmistaa erilaisia mittauslaittei-ta, kuten sääasemia, -antureita ja -tut-kia tarkan ja reaaliaikaisen säätiedon toi-mittamiseksi.

Salomaa kalibroi paine-, lämpötila- ja kosteusmittauslaitteita, testaa laitteen kunnon, kalibroi laitteen, tarkastaa mit-tausdatan ja laatii sertifikaatteja. Salo-maa on työskennellyt Vaisalalla kahdek-san vuotta, josta ensimmäiset neljä laite-huoltajana. Hän kuvaa työtään mielen-kiintoiseksi.

– Työssä pärjää olemalla huolellinen, tunnollinen, tarkka ja ahkera. Työvuo-det eri työtehtävissä kertovat, että olen

Päivittämällä osaamisensa pärjääTyöntekijältä edellytetään nykyään jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä sekä kykyä soveltaa näitä, insinööriopiskelija Andreea-Fabiola Salomaa sanoo.

hoitanut työni erinomaisesti ja kehitty-nyt siinä.

Itsenäinen työ edellyttää myös tiimi-työskentelijäntaitoja.

– Koen olevani tasavertainen kolle-ga. Hyvä yhteistyö ja meillä vallitseva työrauha tuottavat hyviä työtuloksia ja luovat lupaavan perustuksen seuraavil-le työntekijöille.

Salomaan mielestä tulevaisuuden työ-ympäristö kannustaa monipuolisuu-teen, tavoitteelliseen proaktiiviseen toi-mintaan, idearikkauteen ja verkostoyh-teistyökykyyn.

Takaisin kouluunSyksyllä 2016 Andreea-Fabiola Salo-maa aloitti automaatio- ja sähkövoima-tekniikan opinnot monimuoto-opiske-luna Metropolia Ammattikorkeakoulus-sa. Koulunpenkille hänet veti halu op-pia. Salomaa on suorittanut myös perus-opinnot valtiotieteestä.

– Koska minulla on työvuosia taka-na, kokonaiskuvan luominen on erilais-ta kuin nuorempana. Insinöörialoille tarvitaan osaavia tekijöitä. Myös koulu-jen on reagoitava työelämän jatkuvaan muutokseen. Monimuoto-opetus on sii-hen yksi sopiva keino.

– Siitä hyötyvät sekä opiskelija, am-mattikorkeakoulu että työnantaja.

Monet Salomaan kurssikavereista ovat itse automaatioalalla: yksi haluaa erikoistua alalla, toinen vaihtaa koko-naan alaa, kolmas mielii vaativampiin tehtäviin, neljäs syventää omaa osaa-mistaan.

– Olen kuullut monenlaisia tarinoita. On upeaa päästä tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja heidän näkökulmiinsa. Vaik-ka olemme opintojen alussa, olemme saaneet käyttää omia vahvuuksiamme.

Monimuoto-opetus on suunnattu

henkilöille, jotka haluavat suorittaa in-sinööritutkinnon päivätyön ohessa. Työ-elämän ja opiskelun yhdistäminen vaatii omistautumista ja priorisoimista, mutta Salomaalle on tärkeää, että hänellä säilyy koko ajan kosketus työelämään.

– Silloin näkee, mitä osaamista työelä-mässä tällä hetkellä tarvitaan.

Salomaa toivoo, että työnantajat eivät torppaa mahdollisuutta opiskella, vaan osoittaa arvostavansa työntekijänsä ha-lua kehittää itseään.

– Ei ole itsestäänselvyys olla ahke-ra ja tunnollinen työntekijä ja viettää vapaa-aikansa opiskelemalla.

Salomaa toteaa, että moni vakituisen työpaikan saanut pysähtyy paikalleen ja jää työrooliinsa.

– Omalla panoksella voi, saa ja pitää pystyä vaikuttamaan. Tähän myös liitto voi antaa opastusta ja ohjeistusta.

– Opintojen myötä minulla on paljon annettavaa työnantajalle. Koulutus vai-kuttaa positiivisesti myös työllistymis-mahdollisuuksiin sekä ura- ja palkkake-hitykseeni, Salomaa lisää.

Oppilaitosagentti jakaa tietoaSyksyllä Salomaa aloittaa aikuisopiskeli-joiden yhdyshenkilönä: hän toimii link-kinä Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:n ja opiskelijoiden välillä ja kertoo opiskelijoille liiton toiminnasta ja palve-luista. Salomaa uskoo, että hänet valit-tiin tehtävään, koska hän on aktiivinen, oma-aloitteinen ja ottaa selvää asioista.

– Olen yhteydessä ammattialani ih-misiin ja jaan tietoa eteenpäin sitä tar-vitseville henkilöille. Lisäksi autan hei-tä eteenpäin: kerron, mistä tietoa kan-nattaa hakea, ja tarvittaessa vien kysy-myksen eteenpäin liitolle.

Salomaan mielestä tärkein tuki, mitä liitto voi tarjota aikuisopiskelijoille, on

HELINS 3/2017 – 17

apu markkina-arvon eli palkan ja uu-den työroolin uudelleen määrittämises-sä. Opintojen edetessä tarve yhä haasta-vampiin työtehtäviin kasvaa.

– Tällöin uusi työrooli on osa mark-kina-arvoa. Liiton opastusta tarvitaan, kun työntekijää kannustetaan hakemaan työnantajalta tukea opinnoissaan.

Entä millaista kannustusta työnanta-jalta kannattaa pyytää ja pitäisi pystyä saamaan?

– Olisiko se kenties opiskelun aikais-ten projektien teko työnantajalle? Vai maltillisesti opintojen edetessä palkan-korotuksen muodossa, Salomaa pohtii.

Toisaalta työkokemuksen vuoksi, tai siitä huolimatta lähtökohdat ovat toiset kuin nuorilla vastavalmistuvilla, joiden työura on vasta alussa.

– Opintojen edetessä ja työtehtävien muuttuessa haastavammiksi on alalta jo saatu kokemus otettava huomioon palk-kakehityksessä puolin ja toisin.

Työelämässä myös hyvät verkostot auttavat eteenpäin.

– Meillä Suomessa on vahvat perinteet järjestötoiminnassa, mutta siinäkin tar-vitaan verkostoitumista.

Natasha PetrellKuva Jarkko Mikkonen

Työn ja opiskelun yhdistäminen on-nistuu priorisoimalla, päämäärätietoi-nen Andreea-Fabiola Salomaa sanoo. Aikaa jää myös urheiluun, lukemiselle ja vapaaehtoistyölle.

18 – HELINS 3/2017

U Ura

Euroopan globalisaatiorahasto EGR myönsi toukokuus-sa Suomelle 2,6 miljoonaa euroa Nokialta irtisanottujen työllistämiseksi. Tuen piirissä ovat kesän 2016 yt-neuvot-teluissa työnsä menettäneet 945 työntekijää.

– Rahoituksella on hankittu irtisanotuille ostopalvelui-na ura- ja työnhakuvalmennuspalveluita ja ammatillista täydennyskoulutusta, organisoitu oma neuvontapalvelu TE-toimistoon sekä helpotettu työllistymistä palkkatuen avulla, Uudenmaan ELY-keskuksen EGR-projektityönte-kijä Aino Kallonen kertoo.

Lisäksi irtisanotuilla on käytettävissään kaikki taval-liset TE-palvelut, esimerkiksi työvoimakoulutus. Tuki-toimet irtisanottujen työllistämiseksi aloitettiin syksyl-lä 2016. Alueellisesti palveluita hankitaan Uudellamaal-la, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

Uusia valmiuksia Yksi palveluntuottajista on Saranen Consulting, joka on tuottanut irtisanotuille Nokia New Skills -muutoskou-lutuksen. Saranen Consultingin toimitusjohtajan Janne Lind forsin mukaan suomalainen insinööriosaaminen on maailman huipputasoa. Televiestintäalan voimakas raken-nemuutos on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei osaaminen aina enää vastaa markkinoiden kysyntää.

Lindfors kertoo, että koulutuksessa henkilön valmiu-det nostetaan mahdollisimman nopeasti sille tasolle, että ne vastaavat rekrytoivien yritysten tarvetta.

– Valmiuksia on monenlaisia. Tekninen valmius on sitä, että henkilö saa haltuunsa jonkun uuden teknologian, oli

Nokialta irtisanottuja työllistetään EU-rahallaJulkinen ja yksityinen sektori ovat tehneet yhteistyötä Nokialta irtisanottujen työllistämiseksi. Nyt hankkeet saavat lisäpuhtia 2,6 miljoonan euron EU-rahoituksesta.

se sitten ohjelmointikieltä, automaatioon liittyviä tekno-logioita tai prosessimalleja, nykyaikaisen taloushallinnon uudet tuulet tai digitaalista markkinointia, Lindfors kertoo.

Osaamiskartoituksessa valitaan kurssit, jotka sopivat ih-misen aiempaan taustaan ja jotka vastaavat yritysten ky-syntää. Itse koulutuksen hoitavat Saranen Consultingin kouluttajakumppanit.

– Esimerkiksi testiautomaation tai pilvipalveluiden osaajille on todella kova kysyntä, Lindfors sanoo.

Tekemisen tavat muuttuneetTeknisten valmiuksien lisäksi haasteita aiheuttaa se, että isoista it-alan yrityksistä irtisanotuilla on perinteisesti ta-kanaan pitkä työsuhde. Insinöörien työ on vuosien saatos-sa kuitenkin muuttunut.

– Esimerkiksi verkostojen merkitys on nykyään suuri. Myös työn tekemisen tavat ovat pienissä yrityksissä eri-laisia, Lindfors sanoo.

Myös irtisanottujen työnhakutaidoissa on usein paran-nettavaa. Lindforsin mukaan tärkeää on, että valmennet-tavalla on joku, joka pohtii hänen kanssaan yhdessä, mis-tä tuleva ura löytyy ja kannustaa tätä kohdentamaan työn-hakua oikeisiin paikkoihin.

– Myös rohkaisua ja tukea tarvitaan, Lindfors sanoo.

Tulokset rohkaiseviaTyöllistämistoimet alkoivat syksyllä 2016. Janne Lind-forsin mukaan 70 prosenttia osallistujista oli maaliskuun 2017 loppuun mennessä joko töissä tai esimerkiksi muka-

HELINS 3/2017 – 19

na rekrytoivassa koulutusohjelmassa. Siinä henkilö työskente-lee yrityksessä koulutussopimuksella työhallinnon tuella muu-taman kuukauden ajan. Samalla hän osallistuu koulutukseen. Tarkoituksena on, että koulutusohjelman lopuksi työntekijä työllistyy yritykseen.

– Sarasen järjestämistä, viime vuonna päättyneistä koulu-tusohjelmista noin 84 prosenttia johti rekrytointiin, Lindfors sanoo.

Nokialta irtisanottujen joukossa on paljon alanvaihtajia, mutta myös yrittäjiksi tai opiskelijoiksi ryhtyneitä. Moni on työllistynyt takaisin Nokialle. Lindforsin mukaan hyvät tulok-set selittyvät osittain sillä, että julkinen sektori reagoi alan ra-kennemuutokseen niin nopeasti.

– Työhallinto ryhtyi päättäväisesti toimenpiteisiin. Joskus tuntuu, että julkista sektoria parjataan mielellään, mutta esi-merkiksi tässä hankkeessa se on saanut luotua irtisanottaville todella hyvän palvelukokonaisuuden.

Jenni MeronenKuva Pixhill

Euroopan globalisaatiorahastolta tukea– Vuonna 2007 perustettu Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) auttaa globalisaation ja maailmankaupan muutosten vuoksi työttömäksi jääneitä työllistymään ja hankkimaan uu-sia taitoja. – Suomi haki EGR-tukea Nokian irtisanomisten vuoksi marraskuussa 2016. Euroopan par-lamentti hyväksyi hakemuksen toukokuussa 2017. – Suomessa rahojen käytön suuret linjat päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Se myös val-voo rahojen käyttöä yhdessä EU:n kanssa. Toimeenpaneva viranomainen on ELY-keskus yhdessä TE-toimiston kanssa.– Rahoilla hankitaan kohderyhmälle räätälöityjä, työllistämistä edistäviä palveluita, kuten työnhakuvalmennusta, ammatillista täydennyskoulutusta ja erityisesti EGR-asiakkaille tar-koitettua neuvontapalvelua TE-toimistossa.

20 – HELINS 3/2017

Y Yhdistys

Olavi Kiviniemen ura VR:llä käy malli-esimerkiksi työhistoriasta, johon ny-kyinsinöörin on liki mahdotonta yltää. Kiviniemi nimittäin työskenteli VR:llä pe-räti 41 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle kesällä 2013. Kiviniemen viimeinen va-kanssi oli pääkaupunkiseudulla käytet-tävien SM4-lähijunien kalustolajivas-taava.

Kiviniemi on myös esimerkki opiske-

Ohjenuorana oikeudenmukaisuusOlavi Kiviniemi kiinnostui yhteisten asioiden hoitamisesta 40 vuotta sitten ja jatkaa vielä eläkkeelläkin luottamustoimissa. Kiviniemen resepti menestykselliseen luottamusmiestyöhön on kohdata kollega rehellisesti ja kasvokkain.

luintoisesta työntekijästä. Hän valmis-tui teknikoksi vuonna 1972, insinöörik-si vuonna 1994 ja diplomi-insinööriksi 2009. Tohtoriksikin hän melkein väitte-li uransa loppuvaiheessa.

– Se jäi 20 opintoviikosta ja väitöskir-jasta vajaaksi, Kiviniemi sanoo.

Työsuhdeasunto ratkaisi työpaikanVastavalmistuneelle teknikolle riitti

1970-luvun alussa ottajia. Parkanossa syntyneelle ja Valkeakoskella teknilli-sen koulun käyneelle Olavi Kiviniemelle tarjottiin töitä Helsingistä muun muassa Nokialta, Siemensiltä ja Strömbergiltä, mutta hän valitsi rautatiet. Syy oli käy-tännöllinen.

– VR:llä lähtöpalkka oli hiukan pie-nempi kuin muissa paikoissa, mutta VR pystyi tarjoamaan meille 80-neliöisen

Olavi Kiviniemi kiinnostui ammattiyhdistystoiminnasta jo 1970-luvulla teknikkoaikanaan. Myöhemmin hän toimi muun muassa luottamusmiehenä.

HELINS 3/2017 – 21

Olavi Kiviniemin syntynyt 1948 Parkanossan eläkkeelle vuonna 2013n valmistui automaatioteknii-kan insinööriksi vuonna 1992 Helsingin teknillisestä oppilai-toksestan luottamustehtäviä mm. VR:n Insinöörien hallituksen puheenjohtaja, jäsenenä mm. teknikkoliittojen ja VR Akavan hallituksissa

työsuhdeasunnon Aleksis Kiven kadul-ta. Meillä oli jo yksi lapsi ja toinen oli tu-lossa, Kiviniemi perustelee.

Ja VR:lle Kiviniemi myös jäi. Erityi-sen mielenkiintoisena hän pitää Pendo-lino-junien parissa viettämiään vuosia.

– Vastasin kymmenen vuotta Pendoli-nojen kunnossapidosta, ja se vei minua useita kertoja eri puolille Italiaa Fiat Ferroviarian tehtaille ja sen alihankki-joiden tehtaille muualle Eurooppaan.

Älä anna katteettomia lupauksiaOlavi Kiviniemi kiinnostui ammattiyh-distystoiminnasta jo 1970-luvulla teknik-koaikanaan. Myöhemmin hän toimi en-sin insinöörien ja sittemmin diplomi-in-sinöörien luottamusmiehenä VR:llä.

Luottamusmiehenä Kiviniemeä pal-

kitsi se, että hän pystyi edistämään jä-senten kannalta tärkeiden päätösten syntymistä. Rauhallisen ja kärsivällisen miehen filosofiana oli aina pyrkiä pitä-mään hyvät välit työnantajan suuntaan. Pitkään meni niin, että irtisanomisista ei tarvinnut ikinä puhua, mutta nekin tuli-vat VR:lle 2000-luvulla.

– Suuntaan jos toiseenkin saattoi ol-la näkemyseroja, mutta tavoitteenani oli aina, että tehdään oikeudenmukaisia ja tasapuolisia päätöksiä. Ei luvata sellais-ta, mitä ei pystytä toteuttamaan, Kivinie-mi kertoo.

Henkilökohtainen kontakti on Kivi-niemen mukaan paras tapa hankkia jä-seniä.

– Omissa yksiköissäni järjestäyty-misaste oli täysi 100.

Jäsenistä pidettävä kiinniOlavi Kiviniemelle oli selvää, että hän jatkaa eläköitymisen jälkeen seniorijäse-nenä Helsingin Insinööreissä. Hän toimi esimerkiksi puheenjohtajana HI:n syys-kokouksessa viime vuonna.

Liiton kokouksiin on helppo tulla vaikka jalkaisin, sillä Kiviniemi on asu-nut Itä-Pasilassa vuodesta 1982 lähtien.

– Se oli perheemme ensimmäinen omistusasunto.

HI:n ja Insinööriliiton nykyinen tiivis-

tynyt yhteistyö saa Kiviniemeltä kehuja. Hän kiittelee myös HI:n laajaa tapahtu-ma- ja harrastuspalettia sekä Metropo-lia-yhteistyötä. Kehityskohteiksi liitto-konkari mainitsee muun muassa jäsen-hankinnan ja -pidon.

– Ei ole selvää, että insinöörit liittyvät liittoon tai pysyvät jäseninä.

Kolmikanta on tärkeäKiviniemi myös toivoo, että ratkaisu vih-doin löytyisi esimerkiksi ikiaikaiseen kiistakapulaan eli matka-ajan palkkaan. Myös insinöörien etätyön ehdoista tulisi hänen mielestään päästä sopuun.

– Ylipäänsä Insinööriliiton on olta-va aktiivinen työmarkkinatoiminnassa ja etenkin Akava-yhteisössä, Kiviniemi summaa.

Entä miltä näyttää työmarkkinoiden tulevaisuus kokeneen edunvalvojan sil-min?

– On tärkeää säilyttää kolmikanta. Sil-lä on vissi merkitys etenkin kriisiaikoina.

– Paikallisessa sopimisessa on laadit-tava tiettyjä reunaehtoja. Muuten pai-kallistasolla ollaan aika avuttomana, kun pitäisi luottamusmiesten yksin neuvo-tella isoista asioista, Kiviniemi arvioi.

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Insinööritutkintojen määrä puntarissaInsinööriliitto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tiputtaa maksamien-sa insinööritutkintojen määrän välittö-mästi 4 000 perustutkintoon vuodessa. Noin 2 000 insinööritutkintoa siirrettäi-siin muuntokoulutustutkinnoiksi.

Tällä hetkellä insinöörikoulutuksen aloittaa noin 7 800 opiskelijaa vuosit-tain, mutta keskeyttämisprosentti on viime vuosina ollut lähes 50. Tilastojen mukaan kesäkuussa 2017 työttömänä oli 5 907 insinööriä.

Muuntokoulutustutkinto sopii insi-nööritutkinnon tai vastaavan suoritta-neelle. Esityksen mukaan sen laajuus oli-si noin 60 opintopistettä ja kesto vuoden.

Muuntokoulutus parantaa merkittä-västi yli 45-vuotiaiden työllistymismah-dollisuuksia. Näyttää siltä, että tällä het-kellä insinöörien ”parasta ennen ikä” on

42 vuotta. ”Parasta ennen ikä” on laske-nut viisi vuotta viimeisen viiden vuoden aikana, ja tämän vuoksi Insinööriliitto

vaatii pikaisia toimia insinöörien työlli-syyden parantamiseksi.Teksti ja kuva Sointu Högström

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaisi edistää ylemmän amk-tutkinnon suorittamista ja työuran aikana tapahtuvaa täydennyskoulutusta.

22 – HELINS 3/2017

InssivisaTestaa tietosi

1 8 5 9 6 4 2 7 33 4 9 2 7 8 6 1 56 7 2 5 1 3 9 8 49 1 3 4 8 6 5 2 75 2 7 1 3 9 4 6 88 6 4 7 2 5 3 9 14 5 8 6 9 7 1 3 22 3 6 8 5 1 7 4 97 9 1 3 4 2 8 5 6

V Vapaa-aika

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 3.11.2017mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Vil-honvuorenkatu 11 A, 00500 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Esko Hulkkoa.

Sudoku 3/2017

Vastaukset: 1. b 2. a 3. c 4. c 5. c

8 34 5 1 9

7 39 6 7 2

5 2 1 44 3

9 1 2 4 63 7 4

1.Mikä on maailman nopein eläin (maksiminopeus 400 km/h)?a) purjekalab) muuttohaukkac) piikkipyrstökiitäjä

2. Mikä oli Usain Boltin 100 metrin ennätysjuoksun keskinopeus?a) 37,58 km/hb) 47,58 km/hc) 57,58 km/h

3. Mikä on maailman kylmimmän asutun paikan Oymyakonin pakkasennätys? a) - 61 astettab) - 51 astettac) - 71 astetta

4. Minkä ikäisenä maailman vanhimmaksi elävä selkärankainen, holkeri, on sukukypsä?a) 50 vuotiaanab) 100 vuotiaanac) 150 vuotiaana

5. Kuinka monen valtion alueella maailman pisimpänä pidetty joki Niili virtaa?a) 5b) 9c) 11

Luonto kutsuu juhlavuonnaNuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevan Luontokes-kus Haltian Luontolauantai-tapahtumissa tutustutaan Suo-men luontoon, luontokohteisiin ja luonnossa liikkumiseen.

Satavuotiaan Suomen kunniaksi Luontolauantait on tänä vuonna omistettu kansallisille luontotunnuksille: lokakuus-sa vuorossa on Kiteytyneitä tarinoita kallioperästä, marras-kuussa koko perheen luontotapahtuma kutsuu puiden maa-ilmaan, ja joulukuun luontolauantain otsikkona on Kotona kansallismaisemassa.

Lisätietoa osoitteesta www.haltia.com/fi/ajankohtaista

Marjo M

ikola

HELINS 3/2017 – 23

Hylkäämisen päivätIhmismielen kuvaajana Ele-na Ferrante on virtuoosi. Jo ennen lumoavaa Napo-li-sarjaa ilmestynyt Hylkää-misen päivät kertoo jätetyn naisen kivusta, psyyken ha-joamisesta ja paranemises-ta. Ehdoton lukusuositus.

Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät.Alkup. I giorni dell’abban-donono.Suom. Taru Nyström.WSOY 2017.

Terve vaan ja onnea!Mitä tapahtui, kun piz-zanhimoinen kuningatar Margherita kohtasi leipu-rin Napolissa? Minkälainen oli Marie Skłodowskan ja Pierre Curien ensitapaa-minen? Entä se, kun Henry Stanley löysi David Living-stonen?

Terve vaan ja onnea! -teos kertoo 101 tarinaa historiaan jääneistä ja sitä muuttaneista kohtaamisis-ta. Hauskaa ja viihdyttävää lukemista.

Daniel Rydén: Terve vaan ja onnea! 101 historiallista kohtaamista.Alkup. 101 historiska möten.Suom. Anu Koivunen.Atena Kustannus Oy 2017.

Kesäkuvakisan voitto irtosi talkookuvallaHI:n kesäkuvakisan voittajakuva on otettu koivuklapien siirtotalkoista Vå-dötorp-huvilalla kesällä 2017.

Voittajakuva henkii hyvää ryhmä-henkeä ja insinöörimäistä otetta tal-kootyöhön.

Kuvan ottanut Pertti Mattila saa palkinnoksi Nokia 6 -älypuhelimen.

Onnittelut voittajalle!

Uudet teknologiat esittäytyvät messuillaLokakuussa Messukeskuksessa voi tutustua uusimpaan tek-nologiaan, kuten IoT, VR, AR ja Big Data. Pohjoismaiden johtavan teknologiatapahtuman teemoina ovat muun muas-sa kaupallistaminen ja se, kuinka innovaatiosta tulee tuote, tuotteesta palvelu ja palvelusta menestys.

Tapahtumassa jaetaan myös 10 000 euron Teknolo-gia-palkinto.

Teknologia-tapahtuma 10.–12.10.2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki#teknologia17

Tiedätkö, mitä jäsenetuja sinulle kuuluu?

24 – HELINS 3/2017

V Vapaa-aika

Töitä ei jaksa tehdä, ellei tee muutakin kuin työtä, sanoo Insinööriliiton Koulu-tus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas. Hänelle se jokin muu on aina ollut urheilu.

– Minulla on sellainen ajatus, että tunti päivässä pitäisi tehdä jotain itsen-sä eteen. Kun treenin jälkeen tulee suih-kusta, olo on paljon seesteisempi kuin ennen treeniä.

65-vuotias Saarikangas on keilannut kilpaa 1970-luvulta lähtien. Opiskeluai-koina hän pelasi lentopalloa ja on sittem-min juossut maratoneja. Nykyisin Saari-kangas golfaa ja käy kuntosalilla.

”Treenin jälkeen olo on seesteisempi”Entinen kilpaurheilija Hannu Saarikangas mittaa salitreenin tulokset enää vain sen tuottaman hyvänolon tunteena.

Hannu Saarikangas kertoo ajattelevansa salitreeniä kuntoiluna, ei niin, että joka treenin jälkeen pitäisi mitata hauiksen ympärystä.

– Työhöni kuuluu paljon ilta- ja vii-konloppumenoja, joten joukkuelajeja ei pysty harrastamaan.

– Koetan liikkua monipuolisesti ja ai-na mieluummin ulkona kuin sisällä, hän lisää.

Takaisin kuntosalilleHannu Saarikangas aloittaa salitreenin aina kunnon lämmittelyllä, yleensä sou-tulaitteessa, kuten tänäänkin.

– Sen jälkeen käyn suurin piirtein kaikki lihasryhmät läpi. En tee pelkäs-tään niitä liikkeitä, mitä on kiva tehdä.

Saarikangas kertoo, että aktiiviurhei-

luaikoina kuntosalilla käynti oli toisen tyyppistä: kun haettiin raakaa ponnis-tusvoimaa, laitteissa oli raskaat raudat. Nyt hän kuvailee itseään uusheränneek-si kuntosaliharrastajaksi.

– Vuodet alkavat tuntua kropassa sillä tavalla, että pelkkä juokseminen ei riitä.

Kun kuntosali on työpaikan alaker-rassa, sinne on helppo mennä töiden jälkeen, eikä matkoihin kulu ylimää-räistä aikaa.

– Kesällä käyn salilla noin kuusi ker-taa kuukaudessa ja talviaikaan, kun on kylmä ja loskakeli, kymmenisen kertaa kuussa.

HELINS 3/2017 – 25

Ylös ja salilleKuntosaliharjoittelulla on tutkitusti paljon terveysvaikutuksia ja siitä hyö-tyvät aivan kaikki. Esimerkiksi selkä-, niska- ja hartiavaivat pysyvät poissa, kun kehon tukilihakset ovat vahvat, sa-noo Fresh Fitness Oy:llä toimiva per-sonal trainer Mimi Cajander.

– Oletpa sitten juoksija, painija, tans-sija tai pyöräilijä tarvitset voimahar-joittelua tukemaan omaa lajiasi. Kun-tosaliharjoittelu auttaa myös kehon muokkauksessa sekä painonhallinnas-sa. Mitä enemmän lihasmassaa on, sitä parempi perusaineenvaihdunta on.

Cajanderin mukaan aloittelijan olisi aluksi hyvä selvittää oma lähtötasonsa esimerkiksi lihaskuntotestillä ja miet-tiä omat realistiset tavoitteet tarkkaan. Hän kehottaa tekemään liikkeet mie-luummin vapailla painoilla, käsipainoil-la ja tangolla, jolloin treenaat useam-paa lihasta kerralla.

– Se, että istut melkein koko päivä-si, on jo tarpeeksi: älä tule salille istu-maan.

– Laitteet ovat kuitenkin hyvä valin-ta aloittelijoille ja niille, joilla on liikun-tarajoitteita, Cajander lisää.

Jos treenaat jotain muuta lajia tai olet aloittelija, koko kropan salitree-ni 1–2 kertaa viikossa riittää. Salilla ei tarvitse treenata joka päivä eikä tuntia kauempaa kerralla, Cajander sanoo.

– Kehonmuokkauksessa 3–4 kertaa viikossa on välttämätön, jolloin treena-taan yksi tai kaksi lihasryhmää kerran tai kaksi viikossa – lujaa.

– Joskus käyn treenaamassa ennen il-takokousta, mutta en koskaan käy salilla peräkkäisinä päivinä.

Entinen kilpaurheilija vihasi aikoi-naan häviämistä, mutta nykyisin osal-listuminen on isompi asia kuin tulokset.

– Vaikka joskus vähän väsyttää tai lais-kottaa, aina tulee tehtyä jotain.

Saarikangas treenaa yksin. – Kun olen aina ollut urheilun kans-

sa tekemisissä ja joukkuepeleissä muka-na, tiedän, mitä salilla tehdään. Seuraan myös, mitä lehdissä kirjoitetaan aiheesta.

– Ja kun on lonkkavaivaa, niin fysio-terapeutti on antanut vinkkejä, minkä-

Vaikka treeni olisi rankka, siitä saa jaksamista ja hyvän olon,Hannu Saarikangas sanoo.

laisia liikkeitä kannattaa tehdä ja mi-tä välttää, Saarikangas lisää.

Vastuulla koulutuspolitiikkaHannu Saarikangas on tehnyt pitkän uran Insinööriliitossa, 37 vuotta. Hä-nen vastuulleen kuuluu koulutuspoli-tiikka ja kaikki mikä liittyy hyvään in-sinöörikoulutukseen.

– Siihen kuuluu se, että nuoret saa-daan kiinnostumaan tekniikasta, että ammattikoulu- ja lukio-opinnoista saa riittävästi osaamista, jotta pääsee in-sinööriopintoihin, että insinööriopis-tojen sisältö on sellainen, että sillä saa

töitä, ja että insinööreille olisi tarjolla sopi-vaa täydennyskoulutusta koko uran ajan.

Saarikangas toimii IL:n edustajana Akavassa ja ministeriöön päin, lobbaa eduskuntaa ja tekee yhteistyötä työnan-tajapuolen kanssa sekä Eurooppa-tasolla.

– Vastuualueeseen kuuluu myös IL:n tutkimustoiminta, uratiimi, nuorjäsen-toiminta, järjestökoulutus sekä henki-löstöasiat.

Tammikuussa 2018 Hannu Saarikan-gas jää eläkkeelle.

Marjo MikolaKuvat Mikko Taipale

26 – HELINS 3/2017

T Tekniikka

Rakennusalan erinomaiset työllisyys-näkymät insinööreille jatkuvat. Metro-polian Rakentaminen ja arkkitehtuuri -osaamisaluepäällikön Mika Lindhol-min mukaan alan työvoimapulasta ker-too esimerkiksi se, että työnantajat ot-tavat jatkuvasti yhteyttä oppilaitokseen.

– Kun katsoo alan päämediaa, Raken-nuslehteä, on välillä näyttänyt siltä, et-tä työpaikkailmoituksia on yhtä paljon

Rakennusalan osaajille riittää kysyntääMetropolia on vastannut rakennusalaa vaivaavaan työvoimapulaan muun muassa lisäämällä täydennyskoulutusta.

kuin asiaa. – Pääkaupunkiseudulla korostuu se,

että täällä on valtavan isoja työmaita käynnissä, joihin etsitään satoja ihmi-siä, Lindholm lisää.

Pulaa on etenkin rakennustyömai-den työnjohtajista. Kiristyneet raken-nusmääräykset, energiatehokkuus- ja pätevyysvaatimukset sekä uudet raken-nusmääräyskokoelmat ja EU-direktiivit

ovat lisäksi aiheuttaneet sen, että erilaisia asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän.

– Tuntuu, että kaikilla rakentamisen osa-alueilla on tällä hetkellä jonkunastei-nen henkilöstöpula, sekä suunnittelualalla että tuotannossa, Lindholm sanoo.

Yksi taustalla vaikuttava tekijä on 1990-luvun lama, joka karkotti alaa opis-kelleet muihin töihin, ja jonka seurauk-sena rakennusalan koulutusta supistet-

HELINS 3/2017 – 27

Muuntokoulutus on kilpailukyvyn katalyytti

tiin. Suurten ikäluokkien eläköityminen pienentää osaajien joukkoa entisestään.

Uusia osaajia muuntokoulutuksellaRakennusalan työvoimantarpeeseen on Metropoliassa vastattu sekä lisäämäl-lä alan aloituspaikkoja että tarjoamalla työttömille insinööreille uudelleenkou-lutusta. Maaliskuussa alkoi muuntokou-lutus, jossa 28 insinööriä jatkokoulute-

taan infra-alan työmaiden johtoon. Idea koulutukseen tuli Rakennusteol-

lisuus RT:stä ja ELY-keskuksesta. Kou-lutuksessa suoritetaan osia rakennus-mestaritutkinnosta, kuten infraraken-tamisen projektinhallintaa ja aliurakoi-den ohjausta. Koulutus kestää syksyyn asti ja sisältää kuuden kuukauden työ-harjoittelun. ELY-keskusten järjestä-miä muuntokoulutuksia on ollut aikai-semminkin.

– Nyt poikkeus on se, että yksikään osallistuja ei ole keskeyttänyt, ja koulu-tukseen oli valtavan paljon halukkaita tulijoita. Motivaatio on korkealla, Mika Lindholm sanoo.

Samanlainen koulutus on suunnit-teilla myös talonrakennuspuolelle. Sii-nä missä infra-alan koulutuksesta saa opintopisteitä, talonrakennusalalla osal-listujat haluttaisiin erilaisten pätevyys-vaatimuksien vuoksi kouluttaa tutkin-toon asti.

Yhteistyössä yritysten kanssaMetropolia järjestää aikaisempaa enem-män myös rakennusalan yritysten hen-kilöstölleen tilaamia täydennyskoulu-tuksia. Talotekniikkakoulutuksen yh-teistyötä tehdään muun muassa Cave-rionin, NCC:n, Maaskolan, Granlundin, Hepaconin ja Äyräväisen kanssa.

YIT kouluttaa henkilökunnalleen ra-kentamisen tietomallinnusta yhteistyös-sä Metropolian kanssa, ja Akukon, He-

limäki ja Zenner toteuttivat lähes vuo-den kestäneen akustiikkasuunnittelijoi-den pätevyyskoulutuksen.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös SR-V:n ja Wise Groupin kanssa. Koska ra-kennusalan osaajat revitään tällä hetkel-lä käsistä, pätevistä opettajista alkaa ol-la pulaa.

– Jos me haemme asiantuntijaa, sa-maan aikaan samaa asiantuntijaa hakee myös teollisuus. Rakennamme päivittäin yhteistyökuvioita niin, että emme pel-kästään kouluta muita, vaan että saisim-me myös teollisuudesta apua koulutuk-seen, Mika Lindholm sanoo.

Rakentamisen kasvu hiipuuTilastokeskuksen mukaan rakennus-alan yritysten liikevaihto oli helmikuu-hun 2017 mennessä kasvanut yhtäjaksoi-sesti 25 kuukautta, eli yli kahden vuoden ajan. Rakennusteollisuuden kevään 2017 suhdannekatsauksessa kuitenkin arvioi-daan, että ensi vuonna sekä rakentami-sen että työllisyyden kasvu pysähtyvät.

– Kyse on alalle tyypillisestä suhdan-nevaihtelusta. Töitä riittää jatkossa-kin, jos on nyt koulunpenkillä. Varsin-kin amk- ja yliopistotason työvoimas-ta on huutava pula, Rakennusteollisuu-den pääekonomisti Sami Pakarinen rauhoittelee.

Jenni MeronenKuva Pixhill

Uudellamaalla on neljännes Suomen insinööri-työvoimasta. Valitettavasti se näkyy myös joh-toasemana työttömyysluvuissa. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää osaamista ja uusia in-novaatioita.

Insinööriliitto on esittänyt mallin, jossa in-sinöörikoulutuksen painopistettä siirretään muunto- ja täydennyskoulutuksen suuntaan. Noin vuoden mittaisella koulutuksella on mah-dollista päivittää jo insinööritutkinnon suoritta-neiden osaaminen tähän päivään ja vastata näin myös alueelliseen tekniikan alan työvoimapu-laan, jota muun muassa Varsinais-Suomessa väi-tetään olevan.

Pelkästään Uudellamaalla oli 1 506 työtöntä insinööriä kesäkuun lopussa. Lisäksi työtä vailla on 40 000 muuta korkeakoulututkinnon suorit-tanutta. Suunnittelu- ja konsulttialalla työvoiman tarve kasvaa, ja alalle ennustetaan muodostuvan osaamisvajetta.

Talous vahvistuu, insinöörityöttömyys on kor-kealla, osaamisvajetta on ilmassa. Valtiovallalta tarvitaan toimenpiteitä, jotka auttaisivat työttö-miä insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia takaisin työn syrjään kiinni.

Koulutusmäärien nostaminen ei ole ratkaisu osaamisvajeeseen, sillä korkeakoulutukseen ei ole saatavilla riittävästi hyvää oppilasmateriaalia. Pääsykokeet suosivat liikaa ylioppilaita ja moni haluttu, motivoitunut, ammatillisen väylän osaa-ja jää vaille opintopaikkaa. Osaamisen eri sek-toreiden tulee sekä syventyä että leventyä. Tar-ve moniosaamiseen on suurempi kuin koskaan. Muuntokoulutus on vastaus yhteiskunnan ja elin-keinoelämän tarpeisiin.

Lasse Laurikainen, puheenjohtaja, Helsingin Insinöörit HI ry

28 – HELINS 3/2017

H HI ry

Hallitus esittäytyy - Antti Leppänen

Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa?Ensimmäisen kerran olin HI:n hallituk-sessa vuoden 2015 opiskelijaedustajana. Valmistuneena insinöörinä kuluva kausi on minulle ensimmäinen.

Mikä on roolisi hallituksessa nyt?Päävastuullani hallituksessa ovat teema-seminaarit, ja olen mukana myös esimer-kiksi työmarkkinajaoksen toiminnassa. Seminaareja rakentamaan kootaan aina oma projektiryhmä, jossa ovat muka-na kunkin teeman ympäriltä parhaiten asioita ymmärtävät henkilöt. Tulevaa Virtuaalitodellisuus-seminaaria varten saimme ryhmäämme kolme alalla työs-kentelevää henkilöä tuomaan asiantun-temustaan.

Minkälaisena näet verkostoitumisen merkityksen nuorelle insinöörille?Tässä kohtaa joutuu käyttämään jo hiu-kan kulunutta fraasia, ”sen merkitystä ei voi liikaa korostaa”. Verkostoitumalla jo opiskeluaikana insinöörityön aihe tai se valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka voi löytyä opiskelukavereiden tai muiden tuttujen kautta.

Verkostoitumalla pystyy luomaan myös samanhenkisten ihmisten tuki-verkostoja, jolloin yllättävissäkin tilan-teissa voi saada kullanarvoisia vinkke-jä ja apua. Näin startup-yritysten kul-ta-aikana nuoret pystyvät myös yhdes-sä jalostamaan ajatuksiaan verkostois-saan ja voivat lähteä koettelemaan rajo-jaan yrityksen vetämisessä ja omien ide-oiden muuttamisessa työksi sekä elan-non tuojaksi.

Nuorena insinöörinä työhön saat-taa kuulua matkustelua tai jopa muut-to toiselle paikkakunnalle, jolloin opis-keluaikana luodut verkostot voivat hel-pottaa vieraalle paikkakunnalle muutta-mista ja sinne kotoutumista. Myös liitto-yhteisöstä voi saada tukea ja turvaa, jos oman alueyhdistyksen tapahtumista löy-tyy sielunveljiä tai -siskoja, joilla on sa-manlainen tilanne kuin itsellä.

Miksi lähdit HI:n hallitukseen?Opiskeluaikana olin mukana Insinöö-

riopiskelijaliiton (IOL ry) paikallisyh-distystoiminnassa ja viimeisenä opiske-luvuonna myös IOL:n liittohallituksessa. Vuosien aikana koetut ja opitut asiat in-nostivat lähtemään myös Helsingin In-sinöörien hallitukseen, olihan sitäkin jo vuoden verran ”harjoiteltu” täysivaltai-sen opiskelijaedustajan roolissa.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta?Ensisijainen tahtoni on vaikuttaa koko liittoyhteisön kehittymiseen entistä jä-senläheisemmäksi. Ay-liikkeen suosion laskiessa sillä, että jäsenistö saadaan

kiinnostuneiksi tai aktiiviseksi oman yh-distyksensä toiminnassa, on suuret ker-rannaisvaikutukset pitkässä juoksussa.

Mitä harrastat?Suunnistusta, frisbeegolfia ja lumiken-käilyä – jos ja kun talvisin etelässä on lunta.

Terveisesi HI:n jäsenille:Muistakaa käyttää HI:n ja liiton tarjoa-mia palveluita hyväksenne, koska meitä vartenhan siellä on ihmisiä töissä.

Kuva Markus Sommers

Antti LeppänenLogistiikkakonsultti, EP-Logistics OyTuotantotalouden insinööri – Metropolia Ammattikorkeakoulu

HELINS 3/2017 – 29

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Lasten joulujuhlassa improshow

Sunnuntaina 26. marraskuuta 2017 klo 15–17Kilonpuiston koulu, Kilonpuisto 5, Espoo.

Stella Polariksen koko perheen improshow ja musiikkileikki-impro

Stella Polariksen huikeat esiintyjät improvisoivat satuja, laulu-ja, leikkejä – ja vaikka mitä. Yleisön ehdotusten pohjalta näytel-lään, sävelletään ja sanoitetaan juuri sellaisia lauluja kuin ylei-sö haluaa kuulla. Saattaa olla, että pikkuyleisön apua tarvitaan myös näyttämön puolella. Luvassa ainutlaatuisia koko perheen esityksiä, tuoreustakuulla.

Mukana myös joulupukki lahjakääröineen!

Askartelupajassa joulukuusen koristelua itse tehdyillä joulukoristeilla.

Lämpimästi tervetuloa koko perhe!Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

30 – HELINS 3/2017

H HI ry

Galleria Sarpanevan opastettu kierrosSarpaneva D

esign Oy

Lauantaina 16. syyskuuta 2017 klo 14–16Galleria Sarpaneva, Heikkiläntie 8

Näyttely on yli 200 teoksen läpileikkaus Timo Sarpanevan monipuolisesta tuo-tannosta, joka ulottuu seitsemälle vuosi-kymmenelle. Oppaana toimii Timo Sar-panevan puoliso ja työtoveri Marjatta Sarpaneva.

Gallerian myymälästä on ostettavissa Ti-mo Sarpanevan suunnittelemia tuottei-ta sekä harvinaisia taide-esineitä ja lito-grafioita.

Osallistumismaksu on 18 euroa. Yksityistilaisuus.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Sääntömääräinen syyskokousHelsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 15. marraskuuta 2017 klo 18 Insinöörit–Ekonomit-talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat myös saatavissa 13.–15. marraskuuta yhdistyksen toimistolta.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 25. lokakuuta 2017.

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan kokoukseen 12. marraskuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Tervetuloa!Hallitus

HELINS 3/2017 – 31

Henkilövalokuvauksen koulutus

Tutustu saksalaiseen miekkailuun

Retki Lahden Radio- ja tv-museoon ja Sibeliustaloon

Keskiviikkona 13. syyskuuta 2017 klo 8.30–17Lähtö Kiasman bussipysäkiltä.

Lähde HI-Senioreiden kanssa bussiretkelle Lahteen. Lahdessa pääset tu-tustumaan Radio- ja tv-museo Mastolaan, Sibeliustaloon ja Lahden kau-punkiin.

Retken jäsenhinta on 25 euroa.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Maanantaina 11. syyskuuta klo 18Ratavartijankatu 2 A

HI-Valokuvauskerhon koulutuksessa kuulet vinkkejä henkilökuvauksesta ja opit keinoja kuvattavan ohjaamiseen. Kouluttajana on valokuvaaja Paula Vir-ta. Maksuton jäsentilaisuus.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.:

Jukka Kari

Lauantaina 28. lokakuuta 2017 klo 11–13Historiallisen Miekkailun Seura EHMS, Beckerintie 2

HI:n yksityistilaisuudessa pääset kokeilemaan erilaisten miek-kojen käyttöä, kuten feder-teräsmiekkaa, rapiiria ja veitsimäis-tä messeriä sekä yhden käden lyömämiekkaa.

Jäsenhinta on 12 euroa.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878

Historiallisen M

iekkailun Seura EHM

S

32 – HELINS 3/2017

H HI ry

Ei pelkästään kuorolaulua - myös näyttelemistä

Työnhakuveturin kyydissä työnhaku sujuu

Insinöörilaulajat on viikoittain harjoit-televa ja erilaisissa tilaisuuksissa esiin-tyvä mieskuoro. Toiminta ei kuitenkaan aina rajoitu laulamiseen. Kuoron jäsenet ovat vuosien varrella päässeet avustajik-si myös erilaisiin kotimaisiin elokuviin.

Mieskuorot näyttävät olevan vakiin-tuneita nettihakujen kohteita, kun tuo-tantoyhtiöiden kuvausassistentit etsivät tietyn oloisia ja ikäisiä avustajia eloku-viensa vahvistukseksi. Insinöörilaulaji-en nettisivusto on vuosien varrella tart-tunut useammankin assistentin haaviin, ja kuoron jäseniä on pyydetty töihin.

Avustajan työ ei aina kartuta kuoron kassaa. Käytännöt vaihtelevat tuotantoyh-tiöittäin, ja palkkiona muutaman tunnin tai jopa koko päivän työstä saattaa olla vain elokuvalippu. Kokemuksena se on kuiten-kin hieno, koska tietää joskus myöhemmin näkyvänsä valkokankaalla ainakin vilauk-selta. Samalla pääsee seuraamaan eloku-vantekijöiden ja nimekkäidenkin ammat-tinäyttelijöiden työskentelyä.

Aikamatka sadan vuoden taakseViimeisin Insinöörilaulajien avustaja-keikka suuntautui Ylelle, jossa kuvattiin kolmiosaista TV-sarjaa Suomi 1917. Sarja keskittyi vuoden 1917 tapahtumiin, jois-sa itsenäistyvän Suomen eduskunnalla kansanedustajineen oli merkittävä rooli.

Avustajakeikoista olemme aikaisem-minkin todenneet, että tuotantoyhtiöil-lä on melko laaja puvusto. Tämä piti eri-tyisesti paikkansa Ylen kohdalla. Jo etu-käteen oli mietitty, minkälaisilla asuko-

konaisuuksilla tavallisista kuorolaisista tehdään sadan vuoden takaisia kansan-edustajia.

Kuvauspäivän aikana panimme mer-kille, kuinka ammattitaitoisia ja osaa-via ammattilaisia Ylessä on. Kaikki jär-jestelyt oli huolella tehty ja kuvauspäi-vänä asiat sujuivat kuin rasvattu. Myös avustuspalkkiota maksettiin oikeasti, ei-kä kuoron tarvinnut tyytyä pelkkiin lef-falippuihin.

Kuvauksiin TekulleTV-sarjaa kuvattiin tutussa Metropolian Bulevardin toimipisteessä. Tuo ”Hel-singin Tekun” juhlasali, jossa muutama kuorolainenkin on joskus vastaanotta-nut insinöörin paperit, oli nyt lavastet-tu vuoden 1917 eduskuntasaliksi. Puit-teet olivat hienot, ja paikalle oli lisäksi tuotu eduskunnasta tuttua rekvisiittaa.

Itse kohtaukset olivat kuorolaisten

kannalta helppoja. Näyttelijän koulu-tusta ei tarvittu, kunhan noudatti ohjaa-jan antamia ohjeita tarkasti. Puheroole-ja, saati laulurooleja, ei ollut, joten lau-loimme kuvausten välissä Suomi-tun-nelmaan sopivia, kaikille tuttuja kappa-leita muiden pääkaupunkiseudun kuo-rolaisten kanssa. Mahtaakohan moni TV-sarjan katsoja aavistaa, kuinka mu-sikaalinen eduskunta siinä olikaan.

Aamuviidestä iltaan saakka jatkunut kuvauspäivä oli kaikille mieluinen, vaik-ka pitikin sisällään suuren määrän pelk-kää odottelua. Tulevan syksyn aikana sarja nähdään Ylen kanavalla.

Tule riveihimme laulamaan!

Teksti ja kuva: Kari Oikkonen

Tiedustele koelauluista Kimmo Heik-kiseltä, p. 0400 583 423 tai täytä loma-ke osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Perjantaina 8. syyskuuta 2017 klo 9–12Telia 5G-areena, Urheilukatu 5

Rekrytoijat ja työnhakijat saavat tilai-suuden toistensa minihaastatteluun ren-non ulkoilun ja kävelykierrosten mer-keissä.

Työnantajien rekrytointipaneeliKeskiviikkona 13. syyskuuta klo 9–13Alma-talo, Alvar Aallon katu 3 C

Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaa-mispaikka. Mukana eri alojen rekrytoi-jia ja työnhaun asiantuntijoita.

Webinaari: Menesty videotyöpaikkahaastattelussa20. syyskuuta 2017 klo 9–10.

Tule mukaan Työnhakuboosterin pien-ryhmiin! Haku kaikkiin syksyllä alkaviin ryhmiin on käynnissä.

Ilmoittaudu: www.tyonhakuveturi.fi

HELINS 3/2017 – 33

Syksyn 2017 koulutustarjonta

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä maksuttomia jä-senkoulutuksia osoitteessa Ratavarti-jankatu 2 A.

Hyvien tyyppien tuhoisat tavat osa 1Torstaina 14. syyskuuta 2017 klo 17–20

Opi ymmärtämään roolisi työpaikan ris-tiriitojen ehkäisemisessä ja pysäyttämi-sessä. Tunnista ajatusmallit ja tunteet kriisien taustalla.

Hyvien tyyppien tuhoisat tavat osa 2Perjantaina 15. syyskuuta 2017 klo 17–20

Pureudu ristiriitojen syihin tosielämän esimerkkitapausten ja käytännön har-joitusten avulla. Kehitä taitojasi käsitel-lä työpaikan vaikeita tilanteita.

Job interviewWednesday 20. September 2017 at 5–8pm

Different forms of job interview and typ-ical interview questions.

Hyvinvointia työelämäänMaanantaina 25. syyskuuta 2017 klo 17–20

Paranna hyvinvointia, jaksamista ja mo-tivaatiota työssäsi tai työnhakusi aikana.

Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn workshopKeskiviikkona ja torstaina 4. ja 5. lokakuuta 2017 klo 17–20

Ensimmäisenä iltana keskitytään työn-hakuun sosiaalisessa mediassa ja asian-tuntijuutta korostaviin verkostoihin. Toisena iltana tehdään LinkedIn-pro-fiilista asiantuntijuutta korostava ja ha-kukoneoptimoitu.

Basics of job searchMonday 9. October 2017 at 5–8pm

The course focuses on these basic struc-tures: job search, finding a job vacancy, and how to make yourself attractive to recruit.

Tule parhaaksi itseksesiKeskiviikkona ja torstaina 18.–19. loka-kuuta 2017 klo 17–20

Löydä esiintymishalusi ja rohkeutesi valmistautumalla puhetilanteisiin sys-temaattisesti.

Työsuhde, yrittäjyys ja kevytyrittäjyysTorstaina 2. marraskuuta 2017 klo 17–20

Asiantuntijoille tarjotaan yhä useammin työsuhteen sijaan työllistymistä yrittä-jänä tai kevytyrittäjänä. Opi näiden eri vaihtoehtojen edut ja riskit työntekijän näkökulmasta.

AjanhallintaTiistaina 7. marraskuuta 2017 klo 17–20

Tunnista aikavarkaat, opi suunnittele-maan ajankäyttöäsi tehokkaammin, vä-hennä stressiä ja keskity olennaiseen.

CV-työpajaMaanantaina 13. marraskuuta 2017 klo 17–20

Laadi hyvä työhakemus ja ansioluette-lo ura-asiantuntijan avustuksella. Oma tietokone mukaan!

Työnhaun peruselementitKeskiviikkona 22. marraskuuta 2017 klo 17–20

Opi löytämään avoimia- tai piilotyöpaik-koja ja paranna osaamisesi esittelyä työ-hakemuksissa.

Revive Your EnglishKeskiviikkona ja torstaina 29.–30. marraskuuta 2017 klo 17–20

Elvytä englannin kielen osaamistasi esiintymistaidon luennon ja käytännön puheharjoittelun pohjalta.

TyöhaastatteluTiistaina 12. joulukuuta 2017 klo 17–20

Koulutuksen teemoina ovat mm. työ-haastattelun eri muodot, tyypilliset haastattelukysymykset ja vuorovaikut-teisuus.

NeuvotteluvalmennusLauantaina 16. joulukuuta 2017 klo 10–17

Käytännönläheinen koulutus neuvotte-luun valmistautumisesta, konfliktinhal-linnasta ja neuvottelun etenemisestä hy-vään lopputulokseen.

Ilmoittaudu koulutuksiin: www.ilry.fi/koulutukset

Eikö löytynyt mieleistä kou-lutusta? Minkälaisen koulu-tuksen tai valmennuksen toi-voisit meidän järjestävän? Otamme kehitysehdotuksia ja toiveita mielellämme vas-taan osoitteeseen toimisto@helins.fi.

34 – HELINS 3/2017

H HI ry

HI Hallitus 2017

Hallituksen sähköposti: hallitus@helins.fi

ToimistoRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Helsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 3878toimisto@helins.fi

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 2363jaana.kalviainen@helins.fi

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 6210sointu.hogstrom@helins.fi

Antti Leppänen040 777 4531anttileppane@gmail.com

PuheenjohtajaLasse Laurikainen

040 502 5205lasse.laurikainen@helins.fi

VarapuheenjohtajaMarjo Lehtinen050 527 3978marjolehtinen@outlook.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomash@gmail.com

Mila Viksilä045 119 8591mila.viksila@gmail.com

Susanna Kalliomäki045 137 0371susanna.m.kallioma-ki@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Timo Karasmäki040 521 8859tkarasmaki@gmail.com

Bari Beshar040 729 5154bari.hi@beshar.fi

Janne Juujärvi046 923 5868janne.juujarvi@consti.fi

Elina Kuivinen050 911 5434emkuiv@gmail.com

Sinua varten – työssä ja vapaalla

HELINS 3/2017 – 35

K Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Kuva Insinööriliitto

Työaikalaki uudistuuMinisteri Jari Lindström asetti kesäkuussa 2016 työryhmän miettimään työaikalain uudistamista. Työaikalaista ja sen uudis-tamisesta voit lukea lisää osoitteesta www.tyoaikaan.fi.

Viimeinen HELINS-lehti joulukuussaSiirrymme ensi vuonna kokonaan digitaaliseen aikaan – viimeinen pai-nettu HELINS-lehti ilmes-tyy 4.12.2017.

Ideoita nettijutuiksi?Tule mukaan virtuaaliseen ideariiheen jakamaan jut-tuideoita aiheista, jois-ta haluaisit lukea HI:n ka-navilla. Ideariihi toimii sähköisesti. Ilmaise kiin-nostuksesi Sointu Hög-strömille, sointu.hogst-rom@helins.fi.

JOS SE EI OLE RIKKI, ÄLÄ KORJAA SITÄOtsikon sanonta on peräisin 1970-luvulta, kun Yhdysvaltojen hallinto- ja budjettimi-nisteriön johtaja Thomas Lance tokaisi, että valtionhallinto olisi hyvä, jos se oppisi periaatteen ”if it ain’t broken don’t fix it”. Se tulee mieleen hyökkäyksissä suomalaista työmarkkinajärjestelmää kohtaan. Kriitikot kertovat sen olevan rikki, koska se aiheut-taa korkeaa työttömyyttä, on vanha, kankea ja estää ihmisiä sopimasta työehdoistaan.

Työmarkkinajärjestelmää syytetään työttömyydestä, koska se ei ole pystynyt las-kemaan työn kustannuksia (eli palkkoja). Se on vanhentunut, no, koska se on van-ha. Kankeudella tarkoitetaan, että työehdot eivät jousta alaspäin. Se, että ihmiset ei-vät saa sopia työehdoistaan, on käytännössä sitä, että ei saa sopia työehtosopimuk-sia heikommin.

Ammattiyhdistysliike on syyllinen siihen, että ei ole haluttu luoda työmarkkinoi-ta, joissa yhtä työtä tekemällä ei pärjää. Palkkakilpailun sijaan halutaan laatukilpai-lua. Jos työehtosopimuksissa sovittuja asioita ei neuvoteltaisi työmarkkinaosapuol-ten välillä, niistä pitäisi useassa tapauksessa säätää lailla. Jälkimmäinen tuskin lisää asiantuntemusta ja joustavuutta.

Työmarkkinajärjestelmämme on tuottanut hyvinvointia ja vakautta usealla vuosi-kymmenellä. Se on sopeutunut muun muassa öljykriisiin, finanssimarkkinoidemme vapautumiseen, 1990-luvun lamaan, tietotekniikan nousuun ja EU-jäsenyyteen. Pai-kallista sopimista on lisätty ja rakenteet ovat muuttuneet, joustotkin ovat kasvaneet.

Neuvottelemalla on mahdollista sopeutua myös digitalisaation ja nk. uuden työn haasteeseen. Ilman toimivaa järjestelmää ei ole neuvottelua, vaan pelkkää sanelua.

Ei pidä uskoa, että jokin on rikki vain, koska joku niin kovaan ääneen huutaa.

Petteri OksaInsinööriliiton neuvottelujohtaja

TORILLA

LAUANTAINA 30.9.2017 KLO 12AKAVATALO, VALOPIHA, KELLOSILTA 7, HELSINKI

TÄMÄ ON KUTSU SINULLE, HI:N JÄSEN

Tule viettämään rentoa, aktiivista ja vuorovaikutteista lauantaipäivää kanssamme!

Aloitamme päivän maittavalla lounaalla, jonka jälkeen torikojuilla etsimme yhdessä uusia ajatuksia HI:n toimintaan ja tapoja tuottaa entistä parempia jäsenpalveluja.

Päivän kruunaa upean Outi Mäenpään toiminnallinen vuorovaikutuskoulutus.

Tervetuloa!

ILMOITTAUDU MUKAAN: www.helins.fi/tapahtumat

TAVATAAN!-INSINÖÖRITAPAHTUMAAN