Vastakkainasettelusta yhtenVastakkainasettelusta yhtenääiseksi kansaksi iseksi kansaksi –– Ukkini elUkkini eläämmää Suomen muutoksessaSuomen muutoksessa

Jere‐Matias Koiso‐Kanttila, Kastellin koulu 8B, OuluOpettaja Maija Karjalainen‐Jokela

27.1.2011

Erkki Koiso‐Kanttila Synt. 1914 Tampereella, 

autonomisessa Suomessa Kuoli 2006 Helsingissä,     

EU‐Suomessa Talvi‐ ja jatkosodan veteraani Arkkitehti Rakennusopin professori Oulun yliopiston rehtori Viiden lapsen isä Rakastava ukki ja isoukki

Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen, joka merkitsi Suomen eroa Venäjästä.

Alkuvuodesta 1918 käytiin katkera sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja talonpoikia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. 

Suurin taistelu käytiin Tampereella. 

Kansalaissodan joukkoja Tampereella.                        Tampereen tuhoa. 

Sisällissota 1918

Lyhyt sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisten tappioon. Sota jätti syvät arvet kansan keskuuteen ja jakoi kansaa pitkään kahtia.

Sisällissodan traumaattisia tapahtumia.                              Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16.5.1918.

Ukin lapsuus ja nuoruus Perhe valkoinen, asui 

Tampereella, ei mukana taisteluissa

Lapsuuden tarinoihin liittyivät sisällissodan kauheudet

Menetti sotaleikeissä melkein henkensä vuonna 1918

Tottui pienestä pitäen työntekoon rakennustyömailla

1930‐luvun lama haittasi perhettä enemmän kuin kansalaissota – perhe menetti omaisuutensa

Liittyi vuonna 1931 suojeluskuntaan, vahva usko isänmaan puolustamiseen: ”Hyvästi sankarivainajat – tai näkemiin! Ehkä meiltäkin joskus vaaditaan samanlaista uhria kuin teiltäkin.”

Haaveili upseerin urasta, mutta ei päässyt kadettikouluun

Talvisota ja jatkosota Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, ja näin alkoi talvisota. Toisen 

maailmansodan aikana Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa, vuosien 1939‐1940 talvisodan lisäksi myös jatkosodan vuosina 1941‐1944. 

Ns. talvisodan henki yhdisti Suomen kansan Suomea ei koskaan miehitetty ja se säilyi aluemenetyksistä huolimatta 

itsenäisenä maana. Sotien seurauksena Suomi menetti Karjalan sekä muita alueita 

Neuvostoliitolle. Näillä alueilla asuneet 430 000 suomalaista jättivät kotiseutunsa, ja heidät asutettiin jäljelle jääneeseen Suomeen. 

Talvisodan sotilaita.                                            Sotilaiden asumuksia Kollaalla.

Ukki sodissa

Toimi talvisodassa  päämajassa kaasusuojelu‐upseerina ja yhteyslähettinä

Anoi useaan kertaan  rintamalle pääsyä, mikäevättiin

Koki talvisodan jälkeiset rauhanehdot kovina, mutta toivoi sodan aikaansaaman yhtenäisyyden ja epäitsekkyyden säilyvän

Katkerista rauhanehdoista huolimatta toivoi, että sota ei jatkuisi ”Saa nyt nähdä miten juttu päättyy, kunpa me vain saisimme pysytyksi siitäsyrjässä”

Päämajan edessä, ukki vasemmalla.                                              

Jatkosodassa rintamajoukoissa puolisen vuotta 

Keskittyi kirjeissään morsiammelle suunnittelemaan tulevaisuutta, kuvaamaan luonnon pieniä ihmeitä ja vain harvoin kertoi sodan kauheuksista

Taisteli rinnallaan entisiäkoulukavereitaan sekäpunaisista että valkoisista perheistä

Totesi kirjeessään kotiin: ”Kuolema ja hävitys on tullut meille liian läheiseksi ja tavalliseksi”

Haavoittui miinasta syksyllä1941

Parannuttuaan siirtyi jälleen päämajaan

Ukin taistelutovereita.

Asemasota ja palvelu sotilashallintopiirin rakennusupseerina mahdollistivat avioliiton

Kahden kuukauden opiskeluvapaa teki valmistumisen arkkitehdiksi mahdolliseksi

Perhe asuin osan aikaa yhdessä Suojärvellä, mutta olosuhteiden muututtua epävakaiksi, siirtyi muu perhe Helsinkiin

Perheen ensimmäinen poika syntyi keskellä sotaa, toinen juuri sodan päätyttyä

Ukin ja mammin hääkuva 30.11.1941

”Maijaliisa rakas, aioin puhua tästä kaikesta vasta sitten kun sota olisi ohi, mutta täällä rajalla olen vähitellen oppinut sen elämän ja ensisijaisesti sodan ankaran lain, ettei pidä jättää mitään minkä voi tehdä tänään huomiseksi koska huomenna voi olla liian myöhäistä…(…)En pyydä Sinua mihinkään sotakihlaukseen tai –avioliittoon vaan ikiomakseni pikku vaimokseni koko elämäni ajaksi”(Kosintakirje mammille 14.7.1941)

Lapin tuhot Saksa noudatti Lapista vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa: sillat, tiet, 

rakennukset ja myös kaikki siviilikohteet tuhottiin joukkojen vetäytyessä.  Lapin läänissä tuhottiin arvioilta 40–47 % koko rakennuskannasta, osassa

kuntia tuho oli jopa 85‐95 %. 

Poltettua Rovaniemeä. Miinanraivausta Lapissa.

Lappi nousee

Sodan jälkeen ukki siirtyi johtamaan Lapin jälleenrakentamista 

Perhe jäi aluksi Helsinkiin, muutti myöhemmin Rovaniemelle

Rauhanehtoihin taipuminen vaikutti ukkini työtehtäviin – siirtolaisille tai kotinsa muuten menettäneille tarvittiin asuntoja. 

Ukki piirustuspöydän ääressä suunnittelemassa. Isäni lattialla henkselihousuissaan veljiensä kanssa.

Lapin jälleenrakentamista.

Ukkini näki elinaikanaan Suomen muuttuvan jakautuneesta kansasta yhtenäiseksi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikilla on mm. mahdollisuus koulutukseen varallisuudesta riippumatta

Hän itse kasvoi nuoresta isänmaallisesta sotilaasta rauhaa rakastavaksi maamme jälleenrakentajaksi

Ukki näki kansainvälisen yhteistyön ainoana mahdollisuutena Suomelle rauhan tiellä

Ukkini Päämajan upseereiden kokoontumisessa 1991. Ukki eturivissä viides vasemmalta.

Ukkini Oulun yliopiston rehtorina.

Ukin elämä muutoksessa

Suku mieltää ukkini olevan ennen kaikkea arkkitehti ja yliopistomies

Tämän tutkielmaprojektini jälkeen tunnen entistä paremmin ukkini vaiheet nuorena sotilaana ja lempeänä perheenisänä – tästäkertovat hänen kirjeensämammille

Sain mahdollisuuden tutustua Suomen yhteiskunnan muuttumiseen ukkini elämän aikana. Samalla kuitenkin huomasin, kuinka paljon yhteisiäajatuksia ukillani oli nuorukaisena kanssani. 

Ukkiani mukaellen voin todeta: ”Nykyisen nuorison, joka ymmärtää YK:n ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen, tulee rakentaa rauha tälle pohjalle. Vanha polvi ei näytä siihen aina pystyvän”

Minä kaksivuotiaana ukin ja mammin keskellä vuonna 1998. 

Kuvalähteet:

Isäni Jouni Koiso‐Kanttilan kuva‐arkisto http://www.keskustori.fi/ajankohtaista.php?ID=190 http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/jukka‐kukkonen‐ja‐elina‐heikka‐

toim‐punamustavalkea‐1918‐kuvat/254618 http://www.hel2.fi/kaumuseo/ratikkasivut/kuvat/pommi301139iso.jpg http://www.edu.vantaa.fi/suomi/talvi.htm http://sotakuvat.wordpress.com/2009/05/ http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/lapinsota/varjosodasta_tosit

oimiin.htm

Muut lähteet: kts. tutkielma