Upload
others
View
4
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Varhaiskasvatusyksikkö Kumina-Pikkuprinssitoimintasuunnitelma
Pk Kumina Pk Pikkuprinssi
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen
• Toimintasuunnitelmassa on kuvattu, miten varhaiskasvatusta vy Kumina-Pikkuprinssissä
pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön
varhaiskasvatustoiminnan kuvaus.
• Tämä Kumina-Pikkuprinssin toimintasuunnitelma kaudeksi 2017-2018 perustuu
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun.
• Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön kehittämiskohteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin
ytimenä sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
• Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon,
vy Kumina-Pikkuprinssin toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä
Vasu perusteisiin. Vanhemmat ovat osallistuneet molempien päiväkotien vanhempainilloissa
toiminnan suunnitteluun.
2
ToimintakulttuuriToimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa
toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa.
Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat
olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle,
hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä vy Kumina-
Pikkuprinssissä
Tavoitteet:
• Kiireettömyys toiminnassa
• Suunnitelmallinen pedagoginen pienryhmätoiminta
• Lapsella aikaa oppia ja oivaltaa itse
• Työrauha lapsiryhmissä
• Osaamisen jakaminen koko työyhteisössä, mm vihreä-lippu tapojen vieminen pk Kuminaan (pk Pikkuprinssi on vihreä lippu-päiväkoti)
• Lämmin ja turvallinen vuorovaikutus aikuisten ja lasten kesken
• Mahdollisuus kokeilla uudenlaisia toimintatapoja
Toimenpiteet:
• Aikuinen suunnittelee toiminnan lähtökohtana lasten kiinnostusten kohteet ja ottaa lapset mukaan toiminnan järjestelyihin ja toteutukseen
• Ryhmän toimintasuunnitelmat joka ryhmässä
• Pienryhmien kokoonpano harkitaan tarkoin
• Annetaan työrauha lapsille ja aikuisille
• Vastuutiimit ja henkilöt: s-2 vastaava, liikuntavastaava, ympäristövastaava- ekotukihenkilö, pedagoginen tiimi, työvuorotiimi yms
• Yhteiset lauluhetket, pihanvaihtopäivät, juhlat, tempaukset, pienet teatteriesitykset
• Työyhteisön pelisäännöt päivitetään ja ovat kaikkien tiedossa
Arviointi:
• Ryhmän toimintasuunnitelmat, onko tehty?
• Työyhteisön pelisäännöt, onko päivitetty?
• Pedagogiikan monipuolisuus, onko vahvuudet otettu käyttöön, jaettu yli ryhmärajojen osaamista?
• Onko aikuinen toiminut sensitiivisesti ja onko lasten mielipiteet ja toiveet tulleet huomioiduiksi toiminnassa?
• Arviointi joka kuukauden ensimmäisessä talon palaverissa sekä ryhmien tiimipalavereissa
4
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus vy Kumina-
Pikkuprinssissä
Molemmissa päiväkodeissa on useita eri kulttuuri- ja kielitaustasta tulevia lapsia, joten kehittämiskohde oli helppo valita.
Tavoitteet:
• Arjen toiminnassa näkyy lasten eri kulttuuri- ja kielitausta
• Aikuinen tukee lasten suomenkielentaidon kehitystä
• Aikuisten ja lasten osaaminen ja ymmärrys lisääntyy eri kulttuureista
Toimenpiteet:
• Joka ryhmässä esillä monikulttuurinen vuosikalenteri, jossa eri maiden juhlapyhät ja juhlapyhien huomiointi lasten kulttuuritaustan mukaan
Yhteiset juhlat, lauluhetket esim. yk:n päivä, joulujuhlat, kalevalanpäivä
• Suomi toisena kielenä toiminta sujuvasti arjessa, kaikessa toiminnassa on mahdollisuus suomenkielen vahvistamiseen
• Aikuinen antaa hyvän kielellisen mallin puhumalla selkeästi
• Aikuinen on aktiivinen ja haluaa oppia eri kulttuureista ja ymmärtää lapsen kotikielen merkityksen
• Kuvat aktiivisessa käytössä lapsen arjessa
• Aikuinen mallintaa ja sanoittaa eri tilanteita arjessa
• Lorut, laulut, sadut, erilaiset lautapelit, kielenkehitystä tukevat pelit (tabletit lasten käytössä)
Arviointi:
• Ovatko juhlat toteutuneet?
• S-2 opetus, onko ollut säännöllistä ja sisällettynä päivittäiseen / viikoittaiseen toimintaan?
• Ovatko kuvat aktiivisessa käytössä lapsen arjessa?
• Arviointi joka kuukauden ensimmäisessä talon yhteisessä palaverissa sekä tiimipalavereissa
5
Laaja-alainen osaaminenVarhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-
alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen
muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja
tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa
myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia
tilanteen edellyttämällä tavalla.
Ajattelu ja oppiminen
”Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja
muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta,
jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan
varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja.”
Näin meidän yksikössä/ryhmässä :
• Lasta ohjataan ratkomaan pulmia, ei anneta heti vastauksia vaan annetaan aikaa itse oivaltaa ja kokea
oivaltamisen iloa
• Materiaalit ja tarvikkeet ovat lapsen saatavilla
• Iloitaan yhdessä kun oivalletaan uusia asioita tai opitaan uusia taitoja
• Toiminnassa lähtökohtana lasten kiinnostuksen kohteet, kysytään lapsilta ja vanhemmilta mikä juuri nyt
puhututtaa, havainnoidaan lapsia
• Lapset ovat mukana suunnittelemassa toimintaa esim. jumpat, lauluhetket
7
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
”Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa
sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito
kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. ”
Näin meidän yksikössä/ryhmässä :
• Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä kannustetaan mukaan lapsen päivään esim. kertomaan omasta
lapsuudestaan, kulttuuristaan
• S-2 opettaja vierailee säännöllisesti päiväkodissa ja tukee henkilökuntaa toiminnan kehittämisessä
• Aikuinen toimii esimerkkinä
• Päiväkodissa huomioidaan myös suomalaiseen perinteeseen kuuluvia juhlia esim. joulu, pääsiäinen
( yhteistyössä srk:n kanssa) laskiainen, kalevalanpäivä
• Harjoitellaan toisten huomioonottamista ja hyviä tapoja kaikissa arjen tilanteissa, aikuinen toimii esimerkkinä
• Kiusaamiseen puututaan heti
.
8
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
”Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä.
Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä
ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten
myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen”
Näin meidän yksikössä/ryhmässä :
• Aikuinen toimii esimerkkinä ja opastaa konkreettisesti esim. käsienpesut, ruuan ottaminen ja
syöminen, pukeminen, omasta hygieniasta huolehtiminen, kaverin kanssa toimiminen
• Lapset otetaan mukaan arjen askareisiin esim. ruoka-apulaisen tehtävät, omista tavaroista
huolehtiminen
• Joka päivä ulkoillaan mahdollisuuksien mukaan sekä annetaan aikaa lepohetkelle
• Lapsia kannustetaan liikkumaan päivän aikana erilaissa tilanteissa
• Retkillä harjoitellaan liikennekäyttäytymistä ja huolehditaan ympäristöstä esim. mörri- ja metsäretket
• Opetellaan yhdessä tunnistamaan erilaisia tunnetiloja, apuina mm. tunnekello, pelit, leikit, keskustelut,
aikuinen sanoittaa lapsen tunnetiloja jos lapsen taidot eivät vielä riitä siihen
9
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen
osaaminen
” Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa,
ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä
tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa.
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.”
Näin meidän yksikössä/ryhmässä
• Tutustutaan tablettien käyttöön, aikuinen opastaa, tavoitteena joka ryhmässä tabletti lasten käytössä
• Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia videoita, sadutuksia, äänittää, ottaa kuvia, harjoitella koodauksen
alkeita esim. liikkumalla
• Toimintaympäristössä on näkyvillä kirjaimia, numeroita
• Pysähdytään arjessa ihmettelemään ympäristössä olevia symboleja, liikennemerkkejä, kylttejä,
painettua tekstiä
• Lapsille luetaan satuja, katsotaan yhdessä kuvakirjoja, tutustutaan lastenkirjallisuuteen
• Otetaan eri aistit käyttöön, tutkitaan eri ilmiöitä
10
Osallistuminen ja vaikuttaminen
”Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle
tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta
omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan
elämään vaikuttavissa asioissa.”
Näin meidän yksikössä/ryhmässä
• Päiväkodissa on lastenkokouksia, aamupiirejä, ympäristöraateja, joissa lasten mielipiteet ja toiveet
tulevat kuulluksi
• Lapsen näkökulma otetaan vasun laadinnassa huomioon esim. haastatteluin, havainnointien kautta
• Lapsella on mahdollisuus olla oma itsensä, tehdä aloitteita ja ilmaista omia näkemyksiään sekä
vaikuttaa toimintaympäristöön ja ryhmän toimintaan
• Aikuinen toimii sensitiivisesti pienten lasten toiveiden ja tarpeiden kuuntelussa ja havainnoinnissa
• Toimintaa muutetaan/kehitetään lasten tarpeiden ja toiveiden mukaan, aikuinen kuitenkin vastuussa
• Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen esim. lauluhetket, jumppahetket,
leikkihetket, erilaiset pitkäkestoiset projektit ja vihreä lippu-toiminta
11
OppimisympäristöVarhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa
kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen
oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan
tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja
tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja
vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö
• Kuminassa ja Pikkuprinssissä ovat kaikki tilat lasten käytössä pois lukien keittiö, henkilökunnan pukuhuone, wc tilat sekä siivous- ja
pyykinhuoltotilat
• Kaikkia tiloja käytetään joustavasti, vaikka ryhmille on nimetty omat ”kotitilansa”
• Salissa leikitään, jumpataan, levätään, järjestetään juhlia, tapahtumia, lauluhetkiä
• Lapsella on mahdollisuus leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia
• Molemmissa päiväkodeissa on mahdollisuus pienryhmätoimintaan
• Osa musiikki- ja liikuntavälineistä sekä roolivaatteista on lasten saatavilla, aikuisen opastuksella
• Päiväkotien toimintavälineitä ja tiloja voidaan käyttää yli päiväkotirajojen eli Kuminan lapsiryhmä voi tulla Pikkuprinssiin ja
päinvastoin. Järjestämme vuosittain pihanvaihtopäiviä sekä viikoittain ohjattuja liikuntahetkiä päiväkodin pihalla
• Toiminta- ja oppimisympäristön järjestelyissä ja muokkaamisessa otamme lapset mukaan ja kuuntelemme heidän ideoitaan ja
toiveita. Huomioimme myös lasten ikätason ja tilojen pedagogisen käytön
• Huolehdimme, että tilat ovat turvallisia sekä sisällä että ulkona
• Päiväkodin pihat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan ja niitä käytetään myös toimintahetkissä
• Hyödynnämme lähiympäristöä aktiivisesti mm. mörriretket lähimetsään
• Huomioimme oppimisen kaikkiallisuuden, emme rajoita toimintaa vain sisätiloihin
• Retkeilemme Helsingin alueella ja seuraamme aktiivisesti alueen ja Helsingin kulttuuritarjontaa ja erilaisia mahdollisuuksia
maksuttomaan toimintaan
13
Leikki ja monipuoliset työtavatLeikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa
tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja
oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia
tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja
oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on
mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys
• Lasten leikit saavat näkyä ja kuulua, leikin tuoma ilo on lapsen oikeus
• Aikuinen järjestää mahdollisuuden rauhalliseen leikkiin esim. jakamalla tiloja tarkoituksenmukaisesti sisällä ja
ulkona
• Lapsille annetaan leikkirauha, leikkiä kunnioitetaan
• Lapsella on myös oikeus omaan tilaan ja yksin leikkiin niin halutessaan
• Aikuisen tulee olla sensitiivinen ja huomata milloin lapsi tarvitsee apua leikkitaidoissa, leikkiin kiinnittymisessä
tai mukaan pääsemisessä
• Aikuinen rikastuttaa ja mallittaa leikkiä tarvittaessa, järjestää ohjattuja leikkituokioita, joissa on itse läsnä
• Päiväkodissa järjestetään ns leikkiviikkoja, erilaisia leikkipisteitä lasten mielenkiinnon kohteet huomioiden,
joissa lapset voivat käydä leikkimässä. Esim. kotileikki, autokorjaamo, kauppa jne
• Aikuinen havainnoi lasten leikkiä, videoi, valokuvaa
15
Toiminnan arviointi ja kehittäminenPedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on
varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja
oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on
oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin
toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua
dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa
varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen
toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Mitä ja miten arvioimme sekä kehitämme toimintaamme?
• Ryhmien viikoittaisissa tiimipalavereissa arvioidaan ryhmän toimintaa, vastaako se lasten tarpeisiin, onko lasten
mielenkiinnonkohteet huomioitu, jatketaanko toimintaa vai muutetaanko sitä
• Aikuinen havainnoi lapsia, ryhmän ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja ottaa asiat puheeksi omassa tiimissä sekä tarvittaessa
koko työyhteisössä
• Käytössä on lasten kasvunkansiot, vasut, reissuvihkot, kuvaaminen, ryhmän toimintasuunnitelmat jne
• Joka kuukauden ensimmäisessä talon palaverissa arvioidaan miten toiminta on toteutunut pedagogisesti vasun ja yksikön
toimintasuunnitelmaan laadittujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti
• Jokainen työntekijä on vastuussa toiminnan pedagogisesta toteutuksesta ja arvioi myös omaa toimintaansa
• Kehityskeskustelut käydään 1 kerta vuodessa esimiehen kanssa
• Jokainen työntekijä sitoutuu yhdessä sovittuihin asioihin ja vastuutiiminsä mukaisesti tehtäviin päiväkodin työyhteisössä
• 2 kertaa vuodessa henkilökunnan koulutus- kehittämispäivänä arvioidaan miten vasu ja toimintasuunnitelma on toteutunut
• Muutamme ja kehitämme toimintaa myös vanhempien ja lasten palautteiden avulla, esim. asiakastyytyväisyyskyselyt
17
Ryhmän toiminnan arviointiItsearviointi: jatkuvaa, päivittäistä
Ryhmässä: tiimit arvioivat toimimmeko pedagogisesti kaikissa tilanteissa vasun mukaisesti- velvoittavuus. Arviointi säännöllisesti
tiimipalavereissa väh. 1 kert/kk
Kuinka sovimme, että toimintaa, tapoja korjataan- miten otan asiat esille ammatillisesti, jos korjattavaa: Tiimit tekevät ryhmän
toimintasuunnitelman, jossa osana on myös tiimisopimus. Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa ja toimintaa
kehitetään, muutetaan tarvittaessa. Joka kuukauden ensimmäisessä talon yhteisessä palaverissä arvioidaan toiminnan pedagogisuutta ja
kehittämisenkohteita yksikön toimintasuunnitelman pohjalta
Huoltajien palaute: kaikki palaute ja keskusteluissa nousseet ehdotukset otetaan ammatillisesti vastaan, toimintaa tarkastellaan vanhempien
näkökulmasta ja kehittämisehdotuksia kokeillaan
Toiminnan arvioinnin säännöllisyys, toiminnan tekeminen näkyväksi tärkeää
Arvioinnin mittarit
Huoltajille tehdyt kyselyt – niiden palautteiden huomioiminen arjessa
Arvioimme miten onnistumme:
Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä
vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin
sisältöihin.
Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön.
Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille.
Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri
alueet.
Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme
Arviointia tehdään säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisessä talon viikkopalaverissa ja tiimien
omissa palavereissa. Toimintaa muutetaan / kehitetään tarvittaessa.
19
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen
järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman
kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta,
opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja
suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen
järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä
toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä
• Huoltajien osallisuus • Vasukeskustelut ja niissä nousseet toiveet toiminnasta
• Päivittäiset keskustelut sekä sovitut tapaamiset tarvittaessa
• Toiminnalliset vanhempainillat sekä säännölliset kyselyt vanhemmille
• Vanhempaintoimikunnan toiminta molemmissa taloissa esim. tempaukset, myyjäiset
• Vanhempaintoimikunnan facebook-ryhmä, jossa mahdollisuus vaikuttaa toimintaan
• Mahdollisuus vierailla päiväkodin arjessa sekä osallistua toimintaan esim. retket
• Tiedottaminen perheille s-postilla ja tarvittaessa paperitiedotteilla
• Mahdollisuus ottaa yhteyttä henkilökuntaan ja päiväkodin johtajaan pienissäkin asioissa, vanhempien äänen
kuuleminen
• Yhteiset juhlat ja tapahtumat
• Monialainen yhteistyö• Kirjastot, kulttuuritoimi, leikkipuistot, neuvola, sekä muut lapsen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvat
viranomaistahot
• Alueen s-2 opettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja
• Vanhustentalo (yhteistyö pk Pikkuprinssin kanssa)
21
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminenvy Kumina-Pikkuprinssissä
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
• Tutustuminen
• Ennen päiväkodissa aloittamista lapsi tulee tutustumaan yhdessä huoltajien kanssa päiväkotiin mahdollisuuksien mukaan.
• Tutustuminen aloitetaan sovitusti 1-2 viikkoa ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa riippuen lapsen iästä ja tarpeista
• Aluksi lapsi voi tulla leikkimään pihalle sekä sisälle, sen jälkeen päiviä pidennetään sovitusti. Huoltaja on lapsen mukana
tutustumisajan.
• Aloituskeskustelu
• Ryhmästä otetaan yhteyttä perheeseen ja sovitaan aloituskeskustelu käytäväksi kotona tai päivähoitopaikassa
• Aloituskeskustelu on perheen puheenvuoro, jossa he kertovat omasta lapsestaan ja toiveistaan henkilökunnalle
• Aloituskeskustelu käydään tutustumisjakson aikana
• Päivähoidon aloitus
• Vanhempien rooli on rohkaista lasta kaikissa päivän tilanteissa (ruokailu, lepohetki jne.)
• Päivähoidon aloituksen päätöspäivästä lähtien lapsella on mahdollisuus jäädä päivähoitoon yksin ilman vanhempia
• Tästä päivästä lähtien päivähoitomaksu ja vakuutukset ovat voimassa
• Siirtyminen toiseen ryhmään /päiväkotiin
• Keskustelun käy vanhan ja uuden ryhmän henkilökunta yhdessä huoltajien kanssa.
• Päiväkodin johtaja voi tehdä siirtohakemuksen vanhempien toiveesta toiseen yksikköön
• Perheen toiveita kuullaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kun lapsi siirtyy talon sisällä toiseen ryhmään
• Lapsen vasuprosessi
• Varhaiskasvatuskeskustelut ( lapsen vasu) käydään n. kuukauden päästä siitä kun lapsi on aloittanut päivähoidossa
• Jo samassa päiväkodissa olleiden lapsien varhaiskasvatuskeskustelut käydään lokakuun loppuun mennessä
• Lapsen vasua arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa aina kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään, esiopetukseen, toiseen päiväkotiin tai aina
tarvittaessa. Muuten varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä
• Varhaiskasvatuskeskustelut käydään ryhmän lastentarhanopettajan kanssa
23
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017
• Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä
kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-
tapahtumaa vuoden 2017 aikana.
• Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua
varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa
toimintasuunnitelma tehdään.
24