Vapaat Toimitilat 5B/2015

1Vapaat Toimitilat 5B / 2015

5B2015

TOIMITILOJEN ERIKOISLEHTI ■ PÄÄKAUPUNKISEUTU / UUSIMAA

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

2 Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Aviabulevardin toimistot kohoavat Helsinki-Vantaan lentokentälle vievän kehäradan Aviapolis-aseman kanssa samalle tontille. Tilat valmistuvat keväällä 2016, nyt on oikea hetki räätälöidä toimisto sopimaan juuri sinulle. Osa rakennuksesta on jo vuokrattu, erilaisia tiloja on kuitenkin vielä tarjolla.

Aviabulevardissa yhdistyy kaikki mitä yritys voi kaivata. Sijainti takaa, että liikut helposti niin Suomessa kuin kotimaan rajojen ulkopuolellakin. Runsaat autopaikat ja viereisen hotellin palvelut ovat yrityksesi käytettävissä. Suomen logistinen keskipiste kutsuu menestymään!

Ota yhteyttä toimitilatiimiimme ja kerro meille • Eero Ojala 040 560 1243mitä toimitiloiltasi toivot: • Michael Ekström 040 680 4500www.aviabulevardi.fi

AviabulevardiAsiantuntijan asemapaikka

Kohteen

rakentaminen

käynnissä

0106_Skanska_Aviabulevardi_Vapaat_Toimitilat_210x297.indd 1 19.5.2015 12.37


Tarvitsetko yrityksellesi uudet toimitilat?

Tutustu kattavaan tilatarjon-taamme osoitteessa ivgpolar.fi

ivgpolar.fi

Tutu

stu

tilat

arjo

ntaa

mm

e!

VUOKRATAAN sataman läheisyydessäRahtarinkatu 5, Vuosaari

1. krs huoltotilaa 972 m² (jaettavissa). Pieni siltanosturi. 2. krs varasto/toimistotilaa 120 m², sosiaalitilat 58 m².

Wärtsilä Oyj Abp Kiinteistöt / Thomas Hollfastp. 040 552 5008, [email protected]

VUOKRATAAN VEIKKOLASSAVapautumassa

375–1200 m²tuotanto-/varasto-/toimitilaa Hyvät kulkuyhteydet.Noin 12 km Kehä III:lta Turun moottoritietä.

Veikkolan Teollisuuskiinteistöt OyP. 050 517 6055, Teollisuustie 9, 02880 Veikkolawww.veikkolanteollisuuskiinteistot.fi

www.toimitilat.fi

Hovioikeudenpuistikko 20 B 33, 65100 Vaasa e-mail: [email protected] / Puh. (09) 41 300 600

Sisältö

4

5

6

8

10

12

14

16

18

Mistä on tulevaisuuden toimitilat tehty?

Finlaysonin alue on Varman merkittävimpiä kiinteistökohteita

Atomitie 5 tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen ”Turha mennä Leppävaaraan asti”

Joustavat toimitilat etätyöntekijän tukena

Toimitila keskustassa tuo uudenlaisia mahdollisuuksia

NCC käynnistää toimistotalon rakentamisen Helsingissä

Kauppakeskustarjonta kasvussa, ostoskeskukset muutoksessa

Ludviginkatu 2–10 – Käsityöläis-korttelista nykyaikaisiksi toimitiloiksi

Logistiikkaa Lohjalle

Päätoimittaja: Mikael Eklund • Julkaisija: Talso OyPainopaikka: UPC-Print Oy, Vaasa


Mekin Spondassa olemme tunnis-taneet neljä toimintamme kan-nalta keskeisintä trendiä, joita ovat kaupungistuminen, ilmas-tonmuutos, digitalisoituminen

sekä kasvava yhteisöllisyyden tarve.Juuri digitalisoituminen ja yhteisöllisyys joh-

tavat tätä työn tekemisen murrosta haastamalla meitä pohtimaan ja toteuttamaan uudenlaisia keinoja luoda toimistotiloihin työskentelypis-teiden lisäksi sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavia tapaamispaikkoja.

Eurooppalaisessa mittakaavassa olemme aal-lonharjalla etätyön tekijöinä, sillä 45 prosenttia suomalaisista tekee osan työstään työpaikan ulkopuolella. Digitaalisuus on mahdollistanut sen, että työpisteensä voi sijoittaa kauniina kesäpäivänä laiturin nokkaan tai lumimyrskyn yllättäessä oman kodin lämpöön. Etätyön li-sääntyessä kuitenkin tarve yhteisöllisyydelle ja yhteisölle on entistä suurempi.

Avoimuus, elämyksellisyys, monipuolisuus - näihin ominaisuuksiin törmää yhä useammin uuden ajan toimistotiloissa. Toimistotyötä ei

Mistä on tulevaisuuden toimitilat tehty?Toimitilapuolella puhaltavat muutoksen tuulet ja johtotähtenä loista-vat työn tekemisen uudet tavat ja asenteet. Työpaikan merkitys sosi-aalisena kohtaamispaikkana on totta tänään enemmän kuin koskaan aiemmin, joten perinteinen käsitys työpaikasta on muuttumassa.

välttämättä tarvitse tehdä pelkästään omalta työpisteeltä käsin vaan kehitteillä on entistä yh-teisöllisempiä ratkaisuja toimitilojen sisälle.

Työpaikalla inspi-roidutaan ja inspi-roidaan ja mikä voisi olla parempi inspi-roitumisen kohde kuin ympärillä ole-va elämyksellinen, uudenlaisiin työs-kentelytapoihin mu-kautuva ja vanhoja, hyviä malleja vah-vistava toimistotila.

Spondan pari vuotta sitten toteut-tamassa Tulevaisuu-den toimitilat 2030 -kyselyssä kysyttiin Spondan asiakkai-den ajatuksia työ-elämän ja toimitilo-jen tulevaisuudesta.

Suurimpina muu-toksina nykyiseen verrattuna vastaajat pitivät avokontto-rien tai toimistojen avoimuuden lisään-tymistä ja työn teke-mistä muualla kuin toimistossa.

Tiedonkulun kan-nalta sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavat tilat ovat ihanteelliset. Sähköpostirumban sijaan asiat voidaan hoitaa kasvotusten eikä isossakaan yh-teisössä työkaverit

ole tuntemattomia toisilleen.Ulkomailla toimitilasuunnittelussa yhtei-

söllisyyteen ja elämyksellisyyteen panostavat ratkaisut ovat ottaneet tukevan jalansijan. Toi-mistotilojen oikeanlaisella suunnittelulla ja mi-toituksella nähdään myös positiivinen vaikutus työhyvinvointiin.

Toimiva työympäristö tarjoaa tiloja moneen makuun; rauhallisia työtiloja hiljaisuutta arvos-tavalle ja kokoontumispaikkoja sosiaalista kans-

sakäymistä rakastaville. Monitilatoimistot ovat nykypäivää, jotka näyttävät työntekijöiltään ja henkivät sitä, millainen yritys tai organisaatio on kyseessä. Houkutteleva ja mielenkiintoinen toimitila on myös käyntikortti yrityksille.

Viihtyvyyteen, työhyvinvointiin, idearikkau-teen – työympäristö voi vaikuttaa kaikkiin näi-hin. Ei ole siis yhdentekevää millaisessa paikassa työpäivänsä viettää. Millainen ympäristö sinulle avautuu, kun katsot maailmaa työpisteeltäsi?

Susanna AulaTiedottaja

Sponda Oyj


Nykyään Finlaysonin alueella si-jaitsee ravintoloita, kahviloita, uusmedia- ja tietotekniikka-alan yrityksiä, taide- ja kult-tuurialan toimijoita, terveys-

palveluja, Vakoilumuseo, Aamulehti sekä Tampereen suurin elokuvateatteri Plevna.

Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen kertoo Finlaysonin alueen olevan yksi Varman merkit-tävimmistä kiinteistökohteista. ”Alueella on hie-no historia ja merkittävä rooli pirkanmaalaisten

elämässä. Panostamalla pitkäjänteisesti Fin-laysonin kiinteistöihin voimme olla ylpeitä

alueesta myös jatkossa.” Pekonen näkee vahvuuksina upean

sijainnin, täynnä ta-rinoita olevat

k i i n -

Finlaysonin alue on Varman merkittävimpiä kiinteistökohteitaFinlaysonin historiallinen tehdasalue sijaitsee Tampereen ytimessä, kansallismaiseman äärellä. Alueen tarina alkaa 1820-luvulta, jolloin skotlantilainen James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tammerkosken partaalle. Von Nottbeckien mahtisuvun aikana Finlayson nousi todelli-seen kukoistukseen ja kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi.

teistöt ja monipuolisuuden. Eri alan yrityksistä syntyy mielenkiintoinen sekoitus, jota Varma pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan. ”Haastam-me itseämme miettimään uusia toimintoja, jotka luovat lisää elämyksiä alueelle. Näemme kiinteis-töissä vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.”

Toimitilojen vuokrausaste on hyvä alueen kokonaispinta-alaan nähden. Tällä hetkellä työllistävin on ammattikorkeakoululta vapau-tunut ns. Mediatalo, jonka pinta-ala on noin 6 000 m² yhden kerroksen vuokra-alan olles-sa noin 1 200 m². Sopivan käyttäjän löytyessä muutostyöt on mahdollista aloittaa nopeal-la aikataululla, Pekonen lupaa. Vuokralainen saisi tilat käyttöönsä 6–12 kuukauden kuluttua muu-tostöiden laajuudesta riippuen. Mielenkiin-toinen kohde on

syksyllä va-

pautuva entinen museotila (kuva yllä), noin 600 m², mikä sopisi esim. luovien alojen toimis-totilaksi. Kohde sijaitsee alueen vanhimman ja arvokkaimman rakennuksen, Kuusvooninkisen (1837), ensimmäisessä kerroksessa.

Pari muuta Varman kiinnostavaa kohdetta Tampereella on asuntokehityskohde Puuvilla-tehtaankadulla ja Pyynikin Trikoon kokonaisuus.

Finlaysonin alueella avautuu 6.6. uusi ku-vataidetapahtuma, Finlayson Art Area. Ta-pahtuman mahdollistaa Varma. Järjestäjänä toimii alueen vanhin yritys, 25-vuotias Grafii-kanpaja Himmelblau. Mukana ovat mm. taitei-

lijat Kaarina Kaikkonen ja Osmo Rauhala. Pekosen mielestä Fin-layson Art Area sopii alueelle mai-niosti ja antaa mukavan piristyk-sen Tampereen kesäturismille.

Fujitsu on toiminut Finlaysonin alueella vuodesta 1998. Pasi Leh-mus kertoo toimitiloissa työsken-televän parisensataa fujitsulaista. Sekä henkilöstö että asiakkaat viihtyvät alueella hienosti. ”Sijainti on keskeinen, ja parkkihallin käyt-tömahdollisuus viikonloppuisin on mukava luontaisetu. Varma tarjoaa meille yläkerrassa erin-omaiset kokoustilat, ja tiloissam-me on päivittäin kokousemäntä. Läheltä löytyy paljon sopimus-ruokaloita ja asiakastapaamisia varten korkeatasoisia ravintoloita.”

Finnkinon Anu Leppilampi kertoo olevansa hyvin tyytyväinen elokuvateatteri Plevnan sijaintiin. Finnkinon Plevna on toiminut Fin-laysonilla vuodesta 1999, kävijöitä on vuosittain 500 000 – 700 000. Finlayson on ympäristönä viehät-tävä ja monipuolinen, Leppilampi toteaa. Alue on helposti saavutet-tavissa julkisilla liikennevälineillä, ja yksityisautoille löytyy pysäköin-tipaikkoja. Finlaysonin historia kiinnostaa Leppilammen mukaan erityisesti yritysasiakkaita.

Katja Villemonteix


Atomitie 5:ssä sijaitseva kiinteistö on jo alun perin suunniteltu use-an käyttäjän tarpeisiin. Kohde-päällikkö Hannu Tammia Genes-tasta kertoo, että rakennuksen

muuntojoustavuuden takaa se, ettei talossa ole kantavia väliseiniä.

Taipuu monenlaiseen käyttöön

Kuusikerroksinen rakennus taipuu hyvin monen-laiseen käyttöön. Tällä hetkellä tarjolla on tiloja 500:sta jopa 4 800 neliömetriin asti. Vuokralaisi-na on Eskolan mukaan lähinnä business to bu-siness -maahantuontiyrityksiä ja pääkonttoreita. Valtaosa vuokralaisten tuotantotiloista sijaitsee alimmissa kerroksissa, joiden rakenteiden kan-tavuus on suurempi kuin ylimmissä kerroksissa.

Tammia kertoo, että Atomitie 5:een voi sijoit-taa kaikki toiminnot saumattomasti saman katon alle aina pääkonttoritason toimistotiloista tuo-tanto- ja varastotiloihin. Tiloihin on esteetön yh-teys henkilö- ja tavarahisseillä. Tammian mukaan vuokralaiset ovat kiitelleet pohjaratkaisua, jossa henkilö- ja tavarahissit on sijoitettu eri puolille rakennusta, minkä ansiosta tilat pysyvät siisteinä, eikä tavaraliikenne häiritse muita toimintoja.

Eskolan mukaan Atomitie 5:n tarjoamat pal-velut vuokralaisyrityksille ovat monipuoliset. Talossa on kokopäivätoiminen huoltomies ja kiinteistön muita palveluita tuottaa Sodexo, jol-la on talossa ravintola, sekä 15 kokoushuonetta

Atomitie 5 tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen

”Turha mennä Leppävaaraan asti”Atomitie 5 on Helsingissä, Pitäjänmäessä sijaitseva toimistoja pien-teollisuuskiinteistö, jossa on vuokrattavaa pinta-alaa yli 26 000 neliö-metriä. Analyytikko Mikko Eskola kiinteistön omistavasta Genestasta sanoo: ”Toimitiloja etsivän on turha mennä Leppävaaraan asti. Atomi-tie 5:ssä on hinta-laatusuhde kohdallaan. Täältä voit vuokrata moni-puoliset ja joustavat tilat selvästi alle business parkien hintatason.”

2–80 hengen tilaisuuksia varten. Lisäksi tarjolla on puhelinvaihde-, postitus- ja siivouspalveluja. Pysäköintipaikkoja on 360, joista 285 kiinteis-tön viereisessä pysäköintitalossa.

Lähellä pääkaupunkiseudun keskipistettä

Tammia kertoo, että Genesta osti kiinteistön 2007, jonka jälkeen omistaja on investoinut kattavasti kiinteistöön. Kiinteistössä on tällä hetkellä heti käyttöön otettavaa kunnostettua tilaa vuokralaisten tarpeisiin. ”Suunnittelutii-mimme on harjaantunut toteuttamaan asiak-

kaiden toiveet ja tuntee talon mahdollisuudet läpikotaisin”, Tammia sanoo.

Atomitie 5:n sijainti Pitäjänmäen yritysalueella on keskeinen lähellä pääkaupunkiseudun maan-tieteellistä ja väestöllistä keskipistettä. Liiken-neyhteydet ovat erinomaiset. Kiinteistö sijaitsee rantaradan varressa Valimon aseman vieressä. Paikallisjunalla matka Helsingin keskustaan kes-tää vain 11 minuuttia ja autolla 15–20 minuuttia. Myös poikittaisliikenne sujuu, sillä bussilinjoja kulkee esimerkiksi Leppävaaraan, Tapiolaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Itäkeskukseen.

Genestalla 565 miljoonaneuron kiinteistösalkku

Atomitie 5:n ensimmäinen omistaja oli osuus-toimintataustainen Pohja-yhtymä. Ensimmäi-siä vuokralaisia olivat muiden muassa IBM:n koulutuskeskus. Tällä hetkellä kiinteistön omis-taa 2003 perustetun Genestan pohjoismainen kiinteistörahasto.

Genesta Property Nordic on 2003 perus-tettu Pohjoismaihin sijoittava kiinteistösijoi-tus- ja kiinteistörahastoyhtiö, joka on toimi-nut Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Oman kiinteistörahastonsa ohella Genesta hallinnoi ja kehittää sijoittaja-asiakkaidensa kiinteistöjä Pohjoismaissa. Yhtiö hallinnoi noin 565 miljoo-nan euron kiinteistösalkkua.

Arto Rautiainen



Etätöiden lisääntyminen ja teknii-kan kehittyminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Etenkään tietotyötä tekevät ihmiset eivät ole enää si-dottuja työskentelemään työpai-

kallaan yhdeksästä viiteen.- Sovellukset kuten Skype ja Dropbox ovat

edesauttaneet mahdollisuutta työskennellä etänä. Myös asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet: työntekijät haluavat vapautta työskennellä eri paikoissa ja työnantajat tukevat tätä. Koetaan, että työn tehokkuus ei ole paikas-ta kiinni. Pikemminkin etänä tehokkuus kasvaa, kun aikaa ei mene matkustamiseen, kertoo Re-guksen Suomen maajohtaja Klaus Koponen.

Maailmanlaajuisesti 61 prosentilla vastaa-jista on kotonaan työpiste, mutta vain noin puolen mukaan työtila soveltuu ammattimai-seen työskentelyyn, paljastuu Reguksen teke-mästä tutkimuksesta.

- Moni saattaa työskennellä kotonaan esi-

Joustavat toimitilat etätyöntekijän tukenaYhä useampi työntekijä työskentelee osittain etä-nä, mutta vain noin puolella vastaajista on koto-naan toimiva ja hyvin varusteltu työtila, selviää Reguksen tekemästä tutkimuksesta.

merkiksi huonossa asennossa. Siten kotona työskentely ei välttämättä ole optimaalisin tapa li-sätä työtehokkuutta ja keskittymistä, Ko-ponen jatkaa.

Kotona työskente-lystä kustannuksia

Tutkimuksen vas-taajat arvioivat, että kotityöpisteen saa-minen ammattimaiseen kuntoon maksaisi noin yhden kuukauden palkan. Vain noin kolmannes (34 %) kertoi työnantajansa osallistuneen koti-työpisteen kustannuksiin.

- Lähes puolet vastaajista uskookin yritysten säästävän rahaa siirtämällä kotityöpisteen kus-

tannuksia työntekijälle. Sen sijaan työnantajat, niin kuin osa heistä jo tekeekin, voivat tukea kustannustehokkaasti työntekijän työskentelyä ammattimaisissa toimitiloissa, Koponen kertoo.

- Esimerkiksi Suomessa on jo nähtävissä, että kun yritys muuttaa, se saattaa siirtyä nykyään pienempiin toimitiloihin, tehden säästöjä kal-liin vuokran sijaan. Uudella työpaikalla työnte-kijöillä ei ole aina edes omaa työpistettä. Sen sijaan yritys tukee työntekijän joustavaa työs-kentelyä, eli työntekijä voi tehdä töitä siellä missä hän haluaa, kuten kotona, toimitiloissa, lentokentillä, ulkomailla ja niin edelleen.

Joustavuutta yrityksille eri tilanteisiin

Kotona työskentelee yritysten työntekijöiden lisäksi kokonaisia pienyrityksien ja startuppien edustajia.

- Vuokrattavien toimitilojen etuna on, että pienemmät yritykset voivat lähteä taloudelli-sesti epävarmoina aikoina joustavasti liikkeelle, ilman että he sitoutuvat omiin tiloihin ja pitkiin vuokrasopimuksiin. Joustavissa toimitiloissa he saavat tuekseen toimistopalvelut aina kopioin-nista postiosoitteeseen. Yrityksen kasvaessa tai suunnatessa ulkomaille, toimitiloja pystyy hankkimaan joustavasti lisää, Koponen päättää.

Joustaviin toimitiloihin erikoistuneen Re-guksen tutkimukseen otti osaa yli 44 000 yri-tyksen työntekijää yli 100 maasta, Suomi mu-kaan lukien. Suomesta tutkimukseen osallistui 358 vastaajaa.

Arja KainulainenRegus Finland Oy

Reguksesta:• Suomessa31toimipisteenverkosto: Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Turku ja Vantaa

• Toimii104maassa,850kaupungissa ja 2 300 toimipisteessä• Asiakkaitamm.GooglejaToshiba

• PerustettuBrysselissäBelgiassa1989• PääkonttoriLuxemburgissa• ListattunaLontoonpörssissä


UUSI

KAUPUNKILöydä tilaa toteuttaa unelmasi! Torikortteleissa on vapaana persoonallisia tiloja persoonallisille toimijoille.

TORIKORTTELIT.FI/VAPAAT-TILAT

SENAATINTORI

UNIONINKATU

ALEKSANTERINKATU

POHJOISESPLANADI

KAUPPATORIUSPENSKI

CATHEDRAL

PRESIDENTINLINNA

HELSINKIUNIVERSITY

S O F I A N K A T U

K A T A R I I N A N K A T U

HELENANKATU

Vuokrataan varasto-/tuotanto�loja 1 452–3 287 m²Tesjoella Loviisassa, Pietarin�e 177

Pel�hallit puurungolla, vapaa sisäkorkeus n. 4 m.Kaksi hallia vuokra�avana yhdessä tai erikseen.Halli nro 3 = 1 452 m². Halli nro 4 = 1 835 m².Vuokra 3,5–4 €/m² kuukaudessa. Sisältää lämmityskulut.Sähköt kulutuksen mukaan. Loviisan keskustasta n. 4 km.Eltete Oy, Fredrik Kåll p. 050 307 1976, [email protected]

VUOKRATAAN EDULLISESTI

vp. 19,50 €/m²+ alvFredrikinkatu 20 A 10

00120 Helsinki

Hyväkuntoinen huonetoimisto 224 m², 6h+eteisaula+k+2wc suihkuilla, kaksi sisäänkäyntiä. Tehokas pohja, läpitalon, kor- keat huoneet. Vapaa 1.9. 2015.Katso kuvat ja pohja www.toimitilat.fi kohdenumero 10518186

Harry Juselius p. 0400 208 419Toimitilapalvelu FNTC lkv, Käenkuja 8 A, 00500 Helsinkiwww.toimitilapalvelu.fi

VUOKRATAAN

Edustavaa toimistotilaa 19–37 m²BULEVARDI 14 ANNANKATU 15

Kysy lisää p. 0400 516 211 / Salminiitty

VUOKRATAANMarsuntie 3, Tuusula

tuotanto-/varasto-/työ- tai hallitilaa.

Kohteessa voi asua ja työsken-nellä samalla. Rakennusliikkeille erinomainen paikka. Huoneita vapaana 4 ja 140 m² työtilaa.

Elpet Oy | 040-544 5038

140 m²

VUOKRATAAN Mäntsälässä

liiketilaa 350–2280 m² huippupaikalla

Sijaitsee aivan moottoritien kupeessa os. Linnatie 4, 04600

Mäntsälä. Siisti n. 10 vuotta vanha halli, joko jaettavissa tai

kokonaan. Vapaa korkeus 3,5 m.

Yhteydenotot: 040 767 7888, [email protected]

www.muuttolaatikko.fi

Suomen Muuttolaatikko Oy (09) 700 29 900

Kaikki mitä muuttoosi tarvitset

TOIMITILATja

YRITYSTONTIT040-7717346

Vihdinkatu 2,08100 Lohja

TILANALKV

Myydään HELSINKI, MALMI 4 500 m²

Kivirakenteinen toimistoja varastorakennus. Varastotilaa (7 m korkeaa) n. 1 970 m², toimisto-, näyttely- yms.

tiloja n. 1 930 m², kellaritilaa n. 600 m². Tilat jaettavissa. Vuokratontti 11 370 m², käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 6 500 m².

LKV Kauko Koskinen Oy, Malminkaari 5, p. 351 1155, www.lkvkaukokoskinen.�

Numero 6/2015, ilmestyy 31.8.

ALUEKATSAUS: Uusimaa / Kanta-Häme TEEMA: Kauppapaikat

Aineistot 24.8. mennessä


Helsingin keskustan vetovoima ei ole laantunut – päinvastoin. Keskustan tunnelmallisissa van-hoissa kortteleissa halutaan asua, viettää aikaa ja tehdä töitä. Kau-

punkitila on entistä tehokkaammassa käytössä, sillä pienet asunnot ja toimistot tuovat painetta löytää elintilaa oman kodin ulkopuolelta. Täl-löin puistoista, kahviloista ja muusta kaupunki-tilasta tulee tärkeä osa elämää.

Samalla työn tekemisen tavat ovat muuttu-neet. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät enää välttämättä hae pysyvää toimitilaa vaan jousta-via tilaratkaisuja. Tilantarve voi vaihdella paljon-kin, jolloin yrittäjä etsii perinteisen oman tilan tilalle tai rinnalle kuukauden, viikon tai jopa vain päivän paketteja.

Toimitila on iso osa yrityksen toimintaa. Se on tärkein käyntikortti, ja helposti isoin alkuin-vestointi. Toimitila hyvästä osoitteesta saattaa merkitä turhan kallista tai tarpeettoman pientä tilaa. Tällöin ratkaisuna voi toimia toimistoho-telli. Kulut karsiutuvat kun asiakkaita voi tavata alakerran kahvilassa, neuvottelutilan ja kopio-koneen jakaa toisten yrittäjien kanssa. Puhu-mattakaan yhteistyömahdollisuuksista muiden toimistohotellilaisten kanssa!


Yrityksen toimitilan sijainti keskeisellä paikalla, viehättävässä ra-kennuksessa ja kiinnostavien naapurien vieressä on voimavara, joka kannattaa hyödyntää. Helsingin vanhaa keskustaa kehittävässä To-rikorttelit-hankkeessa tarjotaan tällaisia toimitiloja ja keskitytään näiden voimavarojen hyödyntämiseen.

Yrityksen houkutteleva sijainti antaa posi-tiivisen lähtökohdan toiminnalle. Tästä kan-nattaa kuitenkin jatkaa ajattelua pitemmälle. Kuinka oma yritys voisi hyödyntää alakerrassa

olevaa elokuvateatteria, tunnettua design-myymälää tai houkuttelevia tapahtumia oman yrityksen kehittämisessä?

Helsingin vanhaa keskustaa kehittävissä To-rikortteleissa pohditaan näitä yhtälöitä. Senaa-tintorin ja Kauppatorin väliseen upeaan van-haan rakennuskantaan remontoidaan 12-14 tuhatta neliötä liike-, ravintola ja toimistotilaa historiallisen keskustan elävöittämiseen. Van-hojen kortteleiden tiloista löytyy persoonallista tilaa, tunnelmallisia sisäpihoja ja kauniita yk-sityiskohtia. Alueelle etsitään kivijalkayrittäjiä,

Liiketila Katariinankadulla. | Kuva: Maija Astikainen

Aleksanterinkatu | Kuva: Jussi Hellsten



Torikortteleita kehittää Helsingin Leijona Oy, joka on Helsingin kaupungin tytäryhtiö. Helsingin vanhimmat korttelit kunnostetaan vuosina 2009-17. Virastoilta vapautuvat rakennukset remontoi-daan liiketiloiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi ja luovien alojen toimistoiksi. Alueella järjestetään elävöit-täviä tapahtumia, mm. perinteiset Tuomaan Markkinat ja katuruokatapahtuma Streat Helsinki Eats.

ravintoloita, kahviloita ja toimistoja, joilla on yh-teinen tavoite tuoda elämää näihin entisiin hal-lintokortteleihin. Alueen 50 yrittäjän yhteisillä tapahtumilla, kuten kortteleiden Naapuripäivil-lä, tuodaan alueelle kävijöitä, joiden toivotaan vierailevan muissakin kuin heille jo ennestään tutuissa liikkeissä. Kortteleiden 16 kahvilassa ja ravintolassa on runsaasti mahdollisuuksia kes-tittää asiakkaita. Lisäksi esimerkiksi Kiseleffin talon Café Köket on erikoistunut neuvotteluti-loihin ja kokoustarjoiluihin.

Vielä laajemmin toimijoiden julkisia ja kau-pallisia tilantarpeita selvitellään Torikortteleissa kun kaupunginmuseon nykyiset tilat Sofiankatu 4:ssä vapautuvat. Helsingin kaupunginmuseo muuttaa uudella konseptilla naapurikortteliin. Vapautuvaan tilaan Sofiankadulle remontoidaan toimistohotelli. Rakennuksien alakerroksien kauniisiin historiallisiin saleihin tulee tavaratalo-mainen tila, jonka yhteydessä on mahdollisuus kahvilaan. Tila yhdistetään Kiseleffin taloon, jol-loin Stockmannin tavaratalon aikoinaan käyttä-mä tilaratkaisu palautetaan. Alakerrassa jatkaa laatuelokuvista tunnettu elokuvateatteri Kino Engel. Sofiankatu 4:n kokonaisuutta pyritään rakentamaan Torikortteleiden filosofian mukai-sesti niin, että pienet ja keskisuuret yritykset saa-vat toisiltaan voimaa rakentaa Helsingin vanha kaupunki eläväksi osaksi keskustaa.

Seminaarien ja yritystilaisuuksien järjestämi-seen soveltuvat tilat ovat osa yritysten tilojen käyttöä. Harvalla yrittäjällä on itsellään käytös-sään näihin riittävän suurta ja edustavaa tilaa. Yritystapahtumien tiloilta haetaan nyt persoo-nallisuutta ja sijaintia ihmisvirtojen keskellä. Vuoden 2015 lopussa Senaatintorin välittömäs-sä läheisyydessä valmistuu peruskorjauksesta upea historiallinen juhlatila Valkoinen sali. Sen vuokralaiseksi Torikorttelit hakee yritystä, joka ottaisi tilan haltuunsa niin, että se palvelisi kau-punkilaisia aamusta iltaan. Mikä toimija innos-tuu vuokraamaan ja luomaan salista kaikkien kaupunkilaisten arki- ja juhlasalin? Osana tätä mallia voisi olla myös yritysten väliaikaisten ti-latarpeiden täyttäminen.

Persoonallinen ja sijainniltaan keskeinen toi-mitila on yrityksen käyntikorttina kiinnostava. Torikortteleissa tällaisia toimitiloja käyttävät liikkeet ja ravintolat luovat kortteleista edusta-vaa käyntikorttia koko Helsingille.

Tuulikki KoskinenHelsingin Leijona Oy

Sofiankatu, vasemmalla tuleva toimistohotellin kiinteistö. | Kuva: Maija Astikainen

Torikortteleissa on paljon tunnelmalli-sia sisäpihoja. | Kuva: Jussi Hellsten


-On upeaa jatkaa Mannerhei-mintien päähän syntyvän merkittävän toimistoalueen kehittämistä ja käynnistää uu-den toimistotalon rakentami-

nen. Aitio Business Parkin toinen vaihe, Verdi-talo edustaa uuden ajan toimistoa niin tilojen kuin kestävän kehityksen ratkaisujen osalta. Modernit, muuntojoustavat ja toiminnaltaan ensiluokkaiset toimitilat ovat haluttuja myös

NCC käynnistää toimistotalon rakentamisen HelsingissäNCC käynnistää Aitio Business Parkin toisen vaiheen rakennustyöt Helsingin Ruskeasuolla. Toimistorakennukseen tulee noin 4 700 m² vuokrattavaa toimitilaa.

tässä taloustilanteessa, kertoo NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini.

Aitio Business Parkin toimitilat edustavat tiloiltaan ja ratkaisuiltaan uutta ajattelua. En-simmäinen vaihe, Vivaldi-talo on Suomen ensimmäinen kansainvälisen BREEAM Excel-lent -luokituksen saanut toimistorakennus. Ekologisesti suunnitellussa rakennuksessa on muun muassa viherkatto, aurinkopaneeleita ja sähköautojen latauspisteitä. Myös uudessa

Verdi-talossa tavoitellaan BREEAM Excellent -tasoa.

Aitio Business Parkin ensimmäi-nen vaihe, Vivaldi-talo, valmistui maaliskuussa 2013. Se sisältää noin 5 650 m² vuokrattavaa toimistoja

liiketilaa. Vuokrattavaa toimitilaa Aitiossa tulee olemaan yhteensä noin 10 400 m² ja se tarjoaa työtilat noin 700 hengelle.

Rakennustöiden toteuttajana toimii NCC Rakennus Oy ja rakennuksen arvioitu valmistu-minen on elokuussa 2016. Toimitilojen vuokra-uksesta vastaa NCC Property Development Oy.

NCC:llä on parhaillaan rakenteilla Alberga Busi-ness Parkin 4. vaihe Espoon Leppävaarassa. Koh-de valmistuu tämän vuoden marraskuussa.

Cision tiedotepalvelu

NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infra-struktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 6,3 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 18.000.


Aina valmiina palvelemaan– myös kesällä

Tänne henkilökunnan ja asiakkaittesi on takuulla helppo tulla. Toimitila sijaitsee rauhallisella paikalla, vain n. 300 metrin päässä Kampin keskuksen metro- ja bussiasemilta. Talossa on oma pysäköintihalli ja vieraspaikkoja löytyy sekä talon pihalta että kadun varresta. malminkatu30.fi

Vapaat tilat 309 m2, 483 m2

Helsingin ytimessä todellisella prime-paikalla on vuokrattavana sekä avotilaa että toimistohuoneita. Kiinteistössä on mm. jäähdyttävä ilmastointi, varastotilaa ja edustava sisäänkäynti. Keskustan palvelut ja parkkihallit kivenheiton päässä. aleksi48.fi

Vapaat tilat esim. 3 krs. 270 m2, 4 krs. 255 m2, 5 krs. 446 m2, 8 krs. 279 m2

Kysy lisää: Risto Autio puh. 040 684 8318 [email protected]

Edustava toimistokohde – Malminkatu 30, Helsinki

Yhdistä laadukkaat tilat ja sijainti – Aleksanterinkatu 48, Helsinki


Vuoden 2015 alussa pääkaupun-kiseudulla on lähtenyt liikkeelle useita suuria kauppakeskushank-keita. Kalasatamaan nousevan kauppakeskuksen tai tarkemmin

kauppa- ja elämyskeskuksen REDI:n rakennus-työt käynnistettiin alkuvuodesta. Kauppakes-kuksen tavoitteena on valmistua kokonaisuu-dessaan vuonna 2018. REDI:in on tarkoitus tulla noin 60 000 vuokrattavaa neliötä. Noin 4 kilo-metrin päähän, Pasilaan rakentuu Tripla-hanke. Tripla on noin kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, joukkoliikenteen keskus, asuntoja, hotelleja ja toimistoja. Triplan kokonaislaajuus on yhteensä noin 183 000 ker-

Kauppakeskustarjonta kasvussa, ostoskeskukset muutoksessaKauppakeskusten tarjonta lisääntyy pääkaupunkiseudulla, vaikka kaupan alaa varjostavat haastavat ajat. Tilastokeskuksen ja Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupan liikevaihto supistui ja supistuu edel-leen. Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan myynnin määrän odotetaan pienenevän edelleen tänä vuonna. Silti uusien kauppakeskusten tarjonta on selkeästi kasvussa. Samanaikaisesti vanhojen ostokeskusten tulevaisuus on vaakalaudalla.

rosneliömetriä eli mittakaavaltaan lähes kolmen Kampin keskuksen suuruinen. Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2018–2021.

Itä-Helsingissä Kesko on aloittanut Itäkeskuk-seen rakennettavan uuden kaupallisen keskuk-sen rakennushankkeen. Hankeen ensimmäisen osan, noin 26 000 kerrosneliömetriä, on tarkoi-tus valmistua vuoden 2017 lopussa. Hankkeen toisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Samanaikaisesti Espoossa Ison Omenan uudistus- ja laajennushanke etenee. Laajen-nuksen jälkeen kauppakeskuksessa on yli 200 erilaista liikettä ja muuta palvelua. Ison Ome-nan saavutettavuutta lisää rakentuva länsimet-ro. Uudistuneen kauppakeskuksen odotetaan

avaavan ovensa vuoden 2016-2017 aikana. Samoin Espoon Tapiolan keskustan kauppakes-kus Ainoa laajenee 20 000 neliömetriä, kun sen toisen vaiheen uudisrakennukseen valmistuu uusia tiloja vuonna 2017.

Samanaikaisesti vanhoissa ostoskeskuksis-sa on käynnissä murros pääkaupunkiseudulla. Ostoskeskuksilla tarkoitetaan yleensä alle 15 liikkeen kauppojen keskittymää. Epävarman tulevaisuuden takia osa ostoskeskuksista on joutunut kohtaamaan liikkeiden katoamisen ja kunnossapidon vähenemisen. Useiden pää-kaupunkiseudun ostoskeskusten tulevaisuus on todennäköisesti purkutuomio. Purettavat ostoskeskukset herättävät varmasti kiinnostus-ta esimerkiksi asuntojen kehitykselle.

Vuosille 2017-2019 on siis odotettavissa suurta kauppakeskusten lisäystä pääkaupun-kiseudun markkinoille lännestä itään. Vanhoja ostoskeskuksia taas puretaan tai niille keksi-tään muita käyttötarkoituksia. Kauppapaikka käsitteenä on myös rikastunut viime vuosina esimerkiksi verkkokaupan lisääntyessä. Kau-pan markkinoilla voidaan sanoa olevan käyn-nissä osittain taloustieteilijä Joseph Schum-peterin luoma teoria ”luova tuho”. Luovalla tuholla tarkoitetaan vanhojen konseptien väis-tymistä uusien konseptien tieltä.

Olli-Pekka MustonenHead of Research

Newsec Valuation Oy


Auktorisoituja kiinteistöarvioijia

(Y) Yleisauktorisointi (sis. kaikki osa-alueet)

(A) Asuntoauktorisointi

(MM) Maa-ja metsätalousauktorisointi

(KHK) Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija

(MRICS) Member of Royal Institute of Chartered Surveyors

AKA-JÄRJESTELMÄtakaa arviointilausunnon

luotettavuuden. Vain auktorisoitu

kiinteistöarvioija on oikeutettu käyttämään

AKA-tunnusta.

Catella Property [email protected]

HelsinkiLehtonen Arja (Y)(KHK)p. 0500 763 427Raitio Pertti (Y)(KHK)(MRICS)p. 0500 546 105Vaarala Ville (Y)(KHK)p. 040 569 0699Vainionpää Risto (Y)(KHK)p. 0500 763 437

TamperePesu Raino (Y)(KHK)p. 050 597 9412Saraste Sami (Y)(KHK)p. 050 301 4455

TurkuMatara Sami (Y)(KHK)p. 0500 408 667

LahtiAli-Löytty Matti (Y)(KHK)p. 050 572 0258Kantosaari Mikko (Y)(KHK)p. 050 443 4055

OuluTyybäkinoja Aimo (Y)(KHK)p. 050 512 6451

www.catella.fi

Eriksson Janne (Y)(MRICS)Kujanpää Ilkka (Y)(FRICS)Mäki-Lohiluoma Juha (Y)(MRICS)p. 010 836 8400DTZ Finland Oy

Leppälä Risto (Y)(KHK)p. 010 231 9802Tamminen Mikko (Y)(KHK)p. 010 231 9801Helsingin Liiketeollinen Kiinteistönvälitys Oy

Järvinen Taru (Y) (KHK)Koskinen Kauko (Y)(A)(MM)(KHK)p. (09) 351 1155LKV Kauko Koskinen Oywww.lkvkaukokoskinen.fi

Haukka Ilkka DI (Y)(KHK)(MRICS)Kiviluoto Vesa DI (Y)(KHK)Kostiainen Kimmo DI (Y)(KHK) Vierula Matti DI (Y)(KHK)(MRICS)p. 010 235 4320Kiinteistötaito Peltola & Co Oywww.kiinteistotaito.fi

Newsec Valuation Oyp. 0207 420 [email protected] Jyrki (Y)(KHK)(MRICS)p. 040 837 3796Holma Hannele (Y)(KHK)p. 040 651 6301Horttana Pekko (Y)(KHK)p. 050 531 1426Inkeri Ville (Y)(KHK)p. 040 749 5021Kangas Heikki (Y)(KHK)p. 050 320 9136Kärävä Piritta (Y)(KHK)(MRICS)p. 0400 330 003Nummi Juha (Y)(KHK)(MRICS)p. 050 420 3954Ridell Hannu (Y)(KHK)(MRICS)p. 050 559 5527Vaarama Lauri (Y)(KHK)(MRICS)p. 040 728 7832

Lehtonen Tero (Y)(MRICS)(KHK)p. 040 565 [email protected]äki Kaisu (Y)(KHK)p. 040 703 [email protected] Jari (Y)(KHK)(MRICS)p. 0400 500 [email protected] Lang LaSalleFinland Oy

CBRE Finland [email protected] Tiina (Y)(KHK)(MRICS)p. 050 530 4664

MaanomistajienArviointikeskus OyPalvelualue koko Suomi

Hakola Vesa (MM)Kiviranta Aulikki (Y)(KHK)Orama Antti (Y)(KHK)Äijälä Matti (Y)(KHK)

p. 020 741 [email protected]

Kiinteistömaailma|Asuntokerava Oy LKVKoski Kai (Y)(KHK)p. 040 555 7787Toimialueena Keski-Uusimaa

Ramboll Finland OyKääriä Anne (Y)(KHK)p. 044 511 [email protected]

Realia Management Oywww.realiamanagement.fi

PKS/Uusimaa, Lounais-Suomi (toimipiste Helsinki)Hanhijärvi Heidi (Y)p. 050 511 6430Huotari Antti (Y)(KHK)p. 0500 655 229Komppa-Hiiva Jenni (Y)(KHK)p. 040 516 4197Timperi Henri (Y)(KHK)p. 040 581 3629

Keski-Suomi, Savo-Karjala (toimipiste Kuopio)Mäkelä Jorma (Y)(KHK)p. 0500 224 020

Häme, Kaakkois-Suomi (toimipiste Lahti)Kirvesmies Juha (Y)(KHK)(MRICS)p. 0400 553 339

Länsi-Suomi, Pohjanmaa(toimipiste Tampere)Aaltonen Leena (Y)(KHK)(MRICS)p. 0500 408 679

Pohjois-Suomi(toimipiste Oulu)Uusitalo Jukka (Y)p. 040 487 0222

Realia Management Oy– International Associateof Savills

Hannamari Heino (Y)(KHK)P. 040 7200 716hannamari.heino@sagaintelligence.fiwww.aka-hannamariheino.neb.fiToimialueena mm. Pääkaupunki-seutu ja Lounais-Suomi


Käsityöläisiä ja kapakoita

Korttelin tarina alkaa 1870-luvulta, jolloin se oli vielä kaukana silloisesta keskustasta. ”Kort-telissa oli käsityöläisten verstaita ja matalissa puutaloissa asuivat mestarit ja kisällit. Kapakoi-ta riitti, Ludviginkadullakin niitä oli neljä” (Eeva Järvenpää, HS). Kortteli lähti kehittymään, kun kirkkaaseen tulevaisuuteen uskova Päivälehti päätti rakennuttaa oman toimitalon vuonna 1904 Ludviginkatu 4:ään. Kansallisromanttisen, kulmatornin ja erkkereiden koristaman talon piirsivät Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kovin montaa Päivälehteä ei ehditty painattaa, ennen kuin lehti lakkautettiin painoviranomaisten toimesta sopimattoman tekstin takia. Hyvin nopeasti Päivälehti sai seu-raajansa, Helsingin Sanomat, jotka laajensivat tilojaan jo vuonna 1907 Ludviginkatu 6:een.

Sanomatoiminta laajenee

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä 1918 Sanoma Osakeyhtiön kasvu vaati sen toimitilo-jen laajentamista. Vanhemmat talot yhdistettiin uudisrakennukseen, joka ulottui Ludviginkatu 8:aan. Kolmen talon kokonaisuus sai yhtenäi-sen julkisivun vuonna 1919 arkkitehtuuritoi-misto Borg, Sirén & Åbergin piirustusten mu-kaan. 1920-luvun alussa yhtiön käytössä oli siis

Ludviginkadun kolmella vierekkäisellä tontilla sijainneet rakennukset. Luonnollisena jatkeena hankittiin kiinteistöjen päädyssä ollut Ludvigin-kadun ja Erottajankadun kulmatalo Ludviginka-tu 10. Tämä pilarien ja upeiden yksityiskohtien koristelema talo valmistui vuonna 1893, jolloin se oli moderni liikerakennus kasvavan Helsingin laidalla. Kulmatalon tiloihin sijoitettiin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yleisönpalvelutiloja.

Kulmatalon purkamista harkittiin vuonna 1933, kun laajenevan Sanoma Osakeyhtiön kasvun jatkuessa haluttiin vanha rakennus korvata tilavammalla. Suunnitelman toteu-tumista kuitenkin siirsi samanaikaisesti tehty

Ludviginkatu 2–10 – Käsityöläiskorttelista nykyaikaisiksi toimitiloiksiLudviginkatu 2–10, tutummin Miekkakalan kortteli, on vanha ja arvo-kas tunnettu maamerkki Helsingin keskustassa. Kortteli on kokenut rakenteellisesti ja toiminnallisesti monipuolisia vaiheita toimien me-nestyksekkäästi sodankin aikana Helsingin Sanomain toimituksena 95 vuoden ajan. Muutoksista huolimatta tämä kortteli on arvokkaasti muuttunut nykyiseen muotoonsa, jossa kortteli tarjoaa joustavia, nyky-aikaisia ja valoisia toimistotiloja sekä katutasoa elävöittäviä liiketiloja.

kirjapainon laajennus, ja sota siirsi hankkeen toteutumista edelleen. Lehtien ilmestymistä sota ei kuitenkaan estänyt. Ennen talvisodan syttymistä purettiin kuitenkin Päivälehden al-kuperäinen talo osoitteessa Ludviginkatu 4–8, ja paikalle valmistui vuonna 1939 uudisraken-nus. Kulmatalossa toimi Helsingin Sanomien asiakaspalvelukonttori. Talon toisessa kerrok-sessa sijaitsivat Sanoma Osakeyhtiön toimitus-johtajan Eljas Erkon työhuone sekä Helsingin Sanomien kustantajan ja päätoimittajien työ-huoneet. Suurin työhuone oli myös pitkään yhtiön hallituksen kokoushuone.

Sodan runtelema kortteli

Päivälehden 1939 rakennettuun uudisraken-nuksen alakertaan sijoitettiin rotaatiopaino-kone, jonka ensimmäiset yksiköt ehdittiin saada Englannista ennen sodan syttymistä. Mutta seuraava lähetys onnistui vasta 1940 välirauhan aikaan Petsamon kautta. Koneen pystyttämisestä vastasivat rintamalta väliaikai-sesti lomautetut yhtiön miehet 1942. Koneen viimeinen osa jäi sodan pyörteisiin ja saatiin Suomeen vasta sodan jälkeen.

Sota koetteli myös Ludviginkatua. Helmi-kuun suurissa pommituksissa vuonna 1944 vauroitui koko Sanomain talorivistö ja kulma-talo. Pommit iskeytyivät sisälle taloon estäen Helsingin Sanomien julkaisemisen yhden päi-vän ajaksi, joka on ainoa päivä koko Helsingin Sanomien historiassa, jolloin lehti on jäänyt il-mestymättä toimituksellisista syistä. Pommien vaurioittamat rakennukset korjattiin käyttökun-toon, mutta sodan jälkeen nousi esille kysymys talon purkamisesta ja uuden liiketalon rakenta-misesta. Lopulta päätettiin kuitenkin kulmatalo säilyttää ja korjata entiselleen.

Isommat tilat painolle ja uudettuulet Ludviginkadulla

Viimeisin lisäys kortteliin tehtiin vuonna 1956 jolloin Sanomat levittäytyi koko Ludviginkadun eteläiselle puolelle, kun Korkeavuorenkadun

Avotoimistoa kulmatalon konttorissa.

Ludviginkatu


CBRE Finland on osa CBRE Group, Inciä. (NYSE:CBG), joka on maailman suurin kiinteistöpalvelu- ja sijoitusyritys (perustuen vuoden 2013 liikevaihtoon), jonka pääkonttori sijaitsee Los Angelesissä. Yrityksen palveluksessa on noin 44 000 työntekijää (pois lukien tytäryhtiöt). CBRE tarjoaa palveluita kiinteistönomis-tajille, sijoittajille ja käyttäjille maailmanlaajuisesti noin 350 toimiston (pois

Ludviginkatu 2–10 – Käsityöläiskorttelista nykyaikaisiksi toimitiloiksi

kulmassa ollut talo ostettiin, purettiin ja tilalle nousi uusi talo. Kirkkaan oranssissa talossa toi-mii tällä hetkellä Päivälehden museo ja arkisto.

1960-luvulla Ludviginkadun kellareissa pyöri uusia ja vanhoja painokoneita. Lehden levikki kasvoi, ja samalla paperirullia tuovien ja lehtiä kuljettavien rekkojen määrä – painolle oli kek-sittävä uusi paikka. Vuonna 1977 se siirtyikin Sanomalaan Martinlaaksoon. 1967 toteutettiin myös toimitus- ja konttoritilojen ajanmukaista-minen historiaa kunnioittaen. Tiloja uusittaessa pohjakerroksen holvikaton enkeleitä, airut-poikia ja lehväkoristeita esittävä kattomaalaus entisöitiin. Muutoin toimituksessa puhalsivat uudet tuulet, ja lehtitaloon hankittiin uutta teknologiaa sekä nuoria toimittajia ja kuusi-kymmenluvun radikaaleja vanhemman polven kauhuksi. ”Aika on muuttunut, ei lehden linja”, vastasi Aatos Erkko kyselijöille puhelimessa.

Ludviginkadun taloissa toimitettiin Helsingin Sanomia 95 vuotta. Sanomataloon lehti muutti 1999. Arvokkaassa korttelissa ehtivät toimia niin

Päivälehden kuin Helsingin Sanomien toimitus, sekä Sanoma Osakeyhtiön ja Sanoma Oyj:n pää-konttori. Myös kolmannen polven sanomaleh-denkustantajan, Aatos Erkon, työhuone on ollut Miekkakalan korttelissa yli 50 vuotta.

Upea historia yhdistyy nykyaikaistentoimitilojen kanssa

Nykyään Ludviginkatu 2–10 on perinteikäs ja tunnettu keskustan näköalapaikka ja maamerk-ki. Tilat remontoitiin täydellisesti vuonna 1999 Sanoma Osakeyhtiön toiminnan siirtyessä Sa-nomataloon. Nykyisin tilat ovat monipuolisessa toimistokäytössä, ja Ludviginkulman sekä vierei-sen talon katutaso on vuokrattu myymälä- ja ra-vintolatiloiksi. Kiinteistö on modernisoitu vastaa-maan tämän päivän toimistovaatimuksia ottaen huomioon tiukentuneet ympäristövaatimukset. Rakennus huokuu historiaa ja arvokkuutta ja lä-heisyydessä sijaitsevat kaikki Helsingin keskustan palvelut, mukavuudet ja liikenneyhteydet. Esp-

lanadin vilkas elämä sijaitsee alle sadan metrin päässä tästä rauhallisesta pääkonttoritasoisesta rakennuksesta. Joustavat, nykyaikaiset, jäähdyte-tyt ja valoisat tilat taipuvat tehokkaaseen avo- tai huonekäyttöön käyttäjän tarpeiden mukaisesti.

Talon ainutlaatuinen, historian muokkaama rakennustaiteellinen tyyli on säilytetty katto-ristikkoja ja kellariluukkuja myöten. Katolla olevasta tuuliviiristä voi lukea vuosiluvun 1892. Viiri on jäljennös alkuperäisestä viiristä, jonka Helsingin Sanomat lahjoitti Suomi-yhtiölle.

Jenna HäyrynenCBRE Finland Oy

LÄHTEET• SanomaWSOY2001.Ludviginkulma.Esite.• EevaJärvenpää.Muutoksentuulettulivat Ludviginkadulle. Helsingin Sanomat 3.3.2007.• KirsiKolari.2012.Päivälehti-Helsingin Sanomien historiikki. Hansaprint Oy.• Päivälehdenarkisto

lukien tytäryhtiöt) kautta. Yrityksen palveluihin kuuluvat strateginen neuvon-anto kiinteistötransaktioissa, yrityspalvelut, kiinteistö- ja toimitilajohtaminen, projektinjohto, kiinteistörahoitus- ja sijoituspalvelut, kiinteistöarviointi, kiin-teistökehityspalvelut, tutkimus- ja neuvonantopalvelut. CBRE on listattu sekä Fortunen että S&P:n 500 merkittävimmän yhdysvaltalaisen yrityksen listalla.

Ludviginkatu 4–8 sai vuonna 1919 hetkeksi yhtenäisen julkisivun. Helmikuun pommitukset vuonna 1944 runtelivat HS:n toimitusta.

Ludviginkatu 2–10 on arvokas, nykyaikaisia tiloja tarjoava kiinteistö.


Lohjan sijainti Kehä V:n varrella luo erinomaiset logistiset puitteet yritystoiminnalle. Helsinki-Vantaan lentokenttä sekä Turun, Hangon ja Vuosaaren satamat ovat nopeasti

saavutettavissa. Lohja on tyypillinen uusmaa-lainen kaupunki, jonka asukkaista yli 6.000 pendelöi päivittäin pk-seudulle. Tästä potenti-aalista löytyy helposti sitoutunutta työvoimaa tänne sijoittuvalle yrityksille. Myös ruuhkia

vastaan ajaminen pk-seudulta Lohjalle on yl-lättävän nopeaa. Täällä on tilaa pysäköidä ja lii-kenne sujuu rennosti ja harmittomasti. Palvelut toimivat erinomaisesti, joten asumaan muutto-kin saattaa nopeasti houkuttaa. Asuinympäris-tön viihtyisyys ja palvelujen laatu vaikuttavat työntekijöiden pysyvyyteen ja hyvinvointiin. Lohjalla on lasten hyvä kasvaa.

Logistiikkaa LohjalleLohja on lähes 50.000 asukkaan kaupunki pääkaupunkiseudun ku-peessa, jossa luonto on kaikkialla läsnä. Lohja sijaitsee Lohjanjärven rannalla ja on myös yksi Suomen suurimmista mökkipaikkakunnista.

Lohjanportin alue kahden moottoritien liit-tymän Lempola E23 ja Muijala E24 välillä on helposti saavutettava alue yrityksille. Alueella sijaitsee jo valmiiksi teollisuutta Ruduksesta Cembritiin, joten ainakin rakennustuoteteol-lisuus on jo löytänyt tiensä Lohjan hiekkahar-julle. Lisäksi alueella sijaitsee pienteollisuutta, auto- ja konekauppaa ja -huoltoa, teollisuus-

palveluita, kuljetusyrityksiä, elektroniikka-alan alihankkijoita ja maahantuontiyrityksiä.

Alueella on tarjolla useita valmiiksi kaavoitet-tuja yritystontteja varsinkin logistiikan tarpeisiin. Luonto ja harju asettavat toiminnalle pohjaveden suojaamisvaatimuksia, mutta muulle liiketoimin-nalle rakentaminen on kustannustehokasta ja edullista. Valmiita toimitiloja alueella on hyvin tarjolla alkaen pienistä 350 neliön talleista 3.000 neliön uusiin 6 metrin korkuisiin varastotiloihin. Vuokrat ovat kilpailukykyisiä. Yksityisten tontti-tarjonnasta löytyy tontteja 10 hehtaarin tonteista 2.500 neliön tontteihin tarpeen mukaan.

Lohjan kaupungilla on tarjota tältä alueel-ta useita erikokoisia valmiiksi kaavoitettuja tontteja, joista uusimpana on juuri kaavoitettu 50.000 k-m² rakennusoikeudella oleva tontti isommallekin logistiikkakeskukselle.

Mikäli yrityksesi miettii sijaintipakkaa, on Loh-ja yksi varteenotettava vaihtoehto, joka varmasti tulevaisuudessa tulee kehittymään yhdeksi Uu-denmaan merkittävistä yrityskeskittymistä.

Päivi KuitunenToimitilavälittäjä

TILANA LKV, Lohja


Toimitila on menestystekijä

Keva on vakaa ja luotettava,

yhteiskunnallista vastuuta kantava vuokranantaja.

Moni-puoliset

toimitila-ratkaisut

www.keva.fi/toimitilat

HELSINKIVuokrattavana toimistotiloja: Itämerenkatu 1, Ruoholahti- 2. krs 225 m²- 3. krs 290 m²- 5. krs 321 m²

Eerikinkatu 27, Ruoholahti- 2. krs 251 m²- 4. krs 376 m²

Lintulahdenkatu 10, Sörnäinen- 3. krs 241 m²- 6. krs 250 m² + pieniä huoneita

Pohjoisesplanadi 35, ydinkeskusta- 2. krs 429 m²- 3. krs 176 m²- 3. krs 503 m²

Ruoholahdenkatu 8, Ruoholahti- 1. krs 101 m² myymälä ja 180 m² varasto- 4. krs 260 m²

Valimotie 15, PitäjänmäkiYhteensä n. 10 400 m² vuokrattavaa tilaa. Yhdessä tasossa on 600 – 2 000 m².

YHTEYSTIEDOTKari Kumpulainen,020 6142 536, 0400 501 [email protected]

ESPOOKeilasatama, Keilasatama 57. krs: toimisto n. 1 323 m², jaettavissa 917 ja 406 m², 29 autopaikkaa5. krs: toimisto n. 693 m², 19 autopaikkaa3. krs: toimisto n. 1 324 m², jaettavissa 876 ja 448 m², 29 autopaikkaaKatso myös: www.keilasatama.fi

YHTEYSTIEDOTAntero Hytönen020 6142 312, 0400 138 [email protected]

20 Vapaat Toimitilat 5B / 2015Osoitelähde:Kohdistamiskone B2BFonecta Oyp. 020 692 999

TOIMISTO, VARASTO, HUOLTO, SHOWROOM, KOULUTUSTILAT…Haluaisitko yhtenäisen tilaratkaisun, joka on yhtä monipuolinen kuin yrityksesi liiketoiminta?Tuo kaikki toiminnot saman katon alleMoni yritys, esimerkiksi maahantuoja, tarvitsee liiketoiminnassaan useita tilatyyppejä – varastoa, huoltotiloja, viihtyisän toimiston, koulutus- ja kokoustiloja sekä tilat tuotenäyttelylle. Ehkä välillä edustetaankin. Kun toiminnot ja henkilöstö-ryhmät kootaan samaan osoitteeseen ja yhtenäisiin tiloihin, toiminta tehostuu, tieto kulkee ja yhteishenki vahvistuu. Tässä on talo, jossa kaikki tämä on mahdollista. Atomitie 5 on Pitäjänmäellä, ihan Valimon aseman vieressä. TERVETULOA! ATOMITIE 5, PITÄJÄNMÄKI, 00370 HELSINKI

Haluatko lisätietoja tai tulla tutustumiskäynnille? Soita suoraan meille:Hannu Tammia - Genesta, puh. 040 738 6333, [email protected] Eskola - Genesta, puh. 050 382 7290, [email protected] voit tutustua myös netissä: www.atomitie5.fi/tilat

Documents

Vapaat Toimitilat 5B/2015