Embed Size (px)
DESCRIPTION
Lauri Pakkasen alustus SYL:n asumistapaamisessa.
Citation preview
ITSENÄINEN POHJOISMAINEN ASIANTUNTIJA.
INVESTOINTIPANKKI
VARAINHOITO | PÄÄOMARAHASTOT | ARVOPAPERIVÄLITYS
Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen Suomessa
ja tuetun asumisen tulevaisuus
ICECAPITAL
Agenda
Taustoja
Kaavoitusprosessi ja maan hinta
Gryndaus vs. sosiaalinen asuminen
Ajatuksia tulevasta
Yhteenveto
Minä - Lauri
Kiinteistötalouden diplomi-insinööri, Aalto-yliopisto
Analyytikko, ICECAPITALin kiinteistöpääomarahastot
SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri
Ihan mukava tyyppi
ICECAPITAL lyhyesti
Suomalainen investointipankkikonserni, perustettu 1999
Palveluihin kuuluvat investointipankkitoiminta,
varainhoito ja pääomarahastot
Hallinnoitujen varojen määrä n. 3,5 mrd. euroa
ICECAPITAL hallinnoi tällä hetkellä kolmea
kiinteistöpääomarahastoa
Rahastojen yhteiskoko n. 700 miljoonaa euroa
Rahastojen omistuksessa tulee olemaan n. 3 500 asuntoa
Suomessa ja Pietarissa
ICECAPITAL
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
Käynnistetyt 2009 Valmistuneet 2009
ICECAPITAL
Opiskelija-asunnot
Kaavoitus ja maan hintaMiksi kaikki maksaa?
Kaavoitusprosessi
Kaavoitusta jakaantuu neljään eri kokonaisuuteen
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maakuntakaava
Yleiskaava (kunta)
Asemakaava (kunta)
Maa-alueen kehitystä ja kaavoitusta ajavat pääosin maanomistajat, kunnat sekä rakennuttajat
Kehitys sitoo pääomia ja resursseja -> toimijoilla erilainen tarve ja mahdollisuus kehittämiseen
Maa-alueiden arvon kasvaminen kaavoitusprosessin seurauksena on huomattava
Kaavoitusprosessin kesto voi olla hyvinkin pitkä
Noin 1-1,5 vuotta per kaavoitusaste
Maan arvo ja kaavoitus
Lähde: ICECAPITAL/Wisa Majamaa
Kateodotus
Lähde: ICECAPITAL/Wisa Majamaa
Asumiseen vaikuttavat muutokset
Asuntojen hinnan ja vuokrien nousu
Rakennuskustannukset nousevat
Rakentamismääräykset lisäävät kustannuksia (energia, esteettömyys, autopaikat, väestönsuoja, jne.)
Pienten kotitalouksien määrän kasvu
Vaatimustason nousu
Kaupungistuminen
Asuntokuntien koon muutos
Gryndaus vs. sosiaalinen asuntotuotantoKuka saa ja kenelle annetaan?
Sosiaalinen asuntotuotanto
Suomessa n. 800 000-900 000 vuokra-asuntoa, joista n. puolet on rakennettu valtion tuella
Valtion tukijärjestelmää hallinnoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
ARAVA-järjestelmän avulla Suomi jälleenrakennettiin
Nykyään käytössä korkotukijärjestelmä ja erilaisia avustuksia (energia, korjaus, investointi, jne.)
ARA:n rooli avustusten jakajana ja toiminnan kehittäjänä hieman epäselvä Rahoitus valtion talousarvion ohi, mutta määrärahakehyksestä vastaa eduskunta
Vapaarahoitteinen
Puolet Suomen asuntokannasta rakennettu ns. vapaarahoitteisesti
Rahoittajina pankit tai muut rahoituslaitokset
Perinteisin muoto on ”gryndaus”
Rakentaja perustaa itse asunto-osakeyhtiön, jonka myy asuntoina eteenpäin
Rakentaja kantaa itse riskin, mutta saa myös kaiken tuoton
Valtio ei voi vaikuttaa asuntojen hintoihin tai vuokriin
Laatua ja rakentamista kontrolloidaan kuitenkin rakentamismääräyksillä
Kuntien kaavoitusmonopoli
Asuntoaloitukset rahoitusmuodon mukaan 1998-2009
Kotitalouksien uudet asuntoluotot ja keskikorko
ARA-tuotanto
Lähde: ARA
Tulevaisuus ei ole meidän.Vai onko nykymallilla tulevaisuutta?
Ajatuksia tulevasta
Pienten asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan
Vuokra-asuntojen tarjonta lisääntynee
Asumistukijärjestelmän vaikutuksia ei osaa arvioida kukaan
Ammattilaisten mielestä toimintaa vaikeuttavat tulevaisuudessa eniten:
Tonttien saatavuus
Rakennuskustannukset
Rakentamismääräykset (niiden tiukentaminen)
Valtion pohdintaa
Sukselaisen työryhmän yksi tarkoitus: ”Yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnossa”
Ajatuksia?
Yhteenvetoa
Asuntorakentaminen on hyvin suhdanneherkkää
Rahoitus- ja rakentamiskulut määrittävät suuresti asuntotuotannon kannattavuutta -> s.o. tehdäänkö asuntoja vai ei
Vapaarahoitteinen ja valtion rahoittama asuntotuotanto ovat molemmat tarpeellisia
Joustavuus lisääntyisi, jos näiden väliin luotaisiin lisää vaihtoehtoja (vrt. välimallin korkotuki)
