Teema:Keskustelussa

kuolema

Jumalatonta lukemistoa lomille

Burkinikiihko auttaa radikaaleja

Vapaa Ajattelija

Kuntien tehtäväksi on asetettu val-tion säätämien julkisten palveluiden toteuttaminen. Tämä sisältää hurjan määrän palveluita, joita käytämme jat-kuvasti aina kohdusta hautaan. Julki-nen terveydenhuolto, päivähoito, kou-lutus ja lukuisat tukipalvelut ovat kaik-ki kuntien harteilla. On naiivia ajatella, että vain eduskunnasta tulevalla lain-säädännöllä voidaan vaikuttaa asioi-hin.

Kuntien tehtävänä on myös huo-lehtia siitä, että katsomusten tasa-ar-

vo toteutuu sen tuottamissa palveluis-sa. Päiväkotien ja koulujen tehtäviä ei tule ulkoistaa kirkolle helppouden, resurssivajeen tai perinteiden varjol-la. Tänäkin jouluna lukuisat todistuk-set jaetaan joulukirkon yhteydessä, yh-teiseksi tarkoitettu joulujuhla soveltuu uskonnollisen sisältönsä vuoksi vain osalle lapsista ja uskonnollissävyttei-nen ohjelma lisääntyy jouluperintei-

den varjolla niin päiväkodeis-sa, kouluissa sekä sairaa-

loissa ja muissa kun-tien ylläpitämissä hoitolaitoksissa.

Vapaa-ajatteli-joissa huolta herät-tää myös kerhotoi-minnan, kriisipal-veluiden ja hauta-

ustoimen hoitaminen kunnissa. Alle kouluikäiset lapset käyvät tarjonnas-ta vaihdellen usein yhdessä tai use-ammassa kerhossa viikossa. Pienil-lä paikkakunnilla tällaista kerhotoi-mintaa järjestävät usein vain kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt. Kou-lulaisten iltapäiväkerhotoiminta tu-lisi järjestää siten, ettei siihen sisälly uskonnonharjoittamista tai uskonto-kasvatusta.

Elämässä tulee eteen kriisitilantei-ta, joissa tarvitaan välitöntä henkistä

apua. Usein tällaisissa tilanteissa palve-luita tarjoavat seurakuntien työnteki-jät. Kunnissa tulisi huolehtia riittäväs-tä henkilöstöstä ja koulutuksesta, jotta kriisitilanteeseen joutunut voisi saada apua vakaumuksestaan riippumatta.

Vapaa-ajattelijat antoivat vastikään oman lausuntonsa sote-lakipakettiin ja ottivat kantaa eritoten hautaustoimen järjestämiseen. Sote-alueissa on varau-duttava siihen, että hautaustoimen jul-kinen palvelutehtävä ennen pitkää siir-tyy julkisen vallan palveluksi. Samaa on pohdiskellut jopa kirkon oma tu-levaisuuskomitea lokakuussa valmis-tuneessa mietinnössään.

Olemme siis kovaa vauhtia menos-sa kohti sekulaarimpaa Suomea. Toi-vottavasti ensi kevään kuntavaaleissa ehdokkaatkin ovat sen huomanneet.

4/2014 • Vapaa Ajattelija2

Vapaasti tässä numerossa Pääkirjoitus

Kirkko irti valtiosta - ja kunnasta

4/2016 • Vapaa Ajattelija2

AGNOSTINEN ISTUNTOAteistit sodan pirstomassa SyyriassaAntti Rautiainen

JUMALHARHATJohn Frum tulee, oletko valmis?Robert Brotherus

TOIMITUSNEUVOSTON TERVEISETHenkilöstömuutoksiaKohti LiittokokoustaLehden hinnankorotusOikaisuKimmo Laine

Burkinikiellon ympärillä pyörivä mediasirkus oli ”Jumalan lahja” radikaaleilleAnter Yasa

Väkivallan uskontososiologiaaEero Suorsa

ARVOSTELUTAnarkia = evoluutio – Usko, tiede ja Bad ReligionTomi Pinomäki

Syntyjä syviäIsmo Innamo

5

4

Kunnan palveluiden osuus elämässämme on suurempi kuin

kuvittelemmekaan.

4/2016 • Vapaa Ajattelija 3

Burkinikiista auttaa radikaaleja

6

Heidi Friman

Menin viime kun-tavaalien alla ju-tuttamaan vaali-teltalla ehdokas-ta, jota harkitsin äänestäväni. Hä-

nen vaalikonevastauksensa miellytti-vät minua ja puoluekin menetteli. Ha-lusin kuitenkin tietää hänen kantansa meille vapaa-ajattelijoille tärkeistä ai-heista, kuten vakaumusten yhdenver-taisuudesta, evankelis-luterilaisen kir-kon erityisasemasta sekä katsomusasi-oista ylipäänsä.

Ehdokas pysäytti minut heti alkuun toteamalla, ettei kunnassa päätetä täl-laisista asioista vaan päätökset tulevat eduskunnasta. Torjuva asenne sai mi-nut sen verran hämilleni, että keskus-telumme jäi lyhyeksi. Vaalitelttojen an-timia kahmiessani pohdiskelin ehdok-kaan väitettä ja sen todenmukaisuutta.

Mikäli valtuutetut eivät voisi vai-kuttaa katsomusasioihin lainkaan, oli-si äänestyskohteeni valinta helpottunut huomattavasti. On toki totta, että lait, asetukset ja kuntien ohjenuorat sää-detään valtion tasolla, mutta eihän se voi tarkoittaa sitä, etteikö kunnilla ja niiden poliittisilla päättäjillä olisi mi-tään valtaa.

7

8

10

Teema: Kuolema

Elämää kuoleman jälkeen?Suvi Auvinen

Vainajan vakaumuksen kunnioittaminenPertti Periniva

Itsemääräämisoikeus elämäänEsa Ylikoski

Hyvä kuolemaKimmo Laine

Uskonnotonta saattamassaHenrik Sawela

Hautauksen esineellistymisestäPirkko Eerola-Pilvi

Kohti yhdenvertaisuutta hautaustoimessaMaria Enebäck

12

13

14

16

17

18

19

Susi ihmiselleKimmo Laine

YHDISTYNEET AJATTELIJAT • YHDISTYKSET TOIMIVATTyömme on arvokastaJuha Korkee

Luoteis-Lapin SalomajaMartti Vaattovaara

Huuhaahistoriaa ja vakavaa kosmologiaaTimo Karjalainen

Uskontokuntien verovapauksistaJori Mäntysalo

PÄÄSIHTEERIN PALSTAYhdistysten 80-vuotisjuhlissaEsa Ylikoski

Jäsenyhdistykset, lehden ja liiton tiedot

20

21

22

24

26

28

Saavatko naiset pukeutua miten haluavat? Onko burkini ihmisoikeuskysymys vai sortoa? Anter Yasa pohtii kysymystä sivulla 7.

Elämän ja kuoleman kysymyksiäVapaa Ajattelijan teemana on kuolema. Teemaa käsitellään kuoleman kaupallistumisesta käytännön kysymyksiin sivuilla 12-19.

Kirja-arvostelujaMitä lukea joululomalla? Vapaa Ajattelija vinkkaa kuumimmat kirjat arvostelujen muodossa sivuilla 10-11.

Verovapaa kirkkoKirkolla on monia veroetuja muihin tahoihin nähden. Mitä ne ovat ja miksi ne ovat ongelma? Lue Jori Mäntysalon selvitys sivuilta 24-25.

4/2016 • Vapaa Ajattelija 54/2016 • Vapaa Ajattelija4

Ateistit sodan pirstomassa

Syyriassa Kolumni

Agnostinen istunto Jumalharhat

John Frum tulee, oletko valmis?

Antti Rautiainen

Demokraattisena muutos-liikkeenä alkanut Syyri-an vallankumous on vii-dessä vuodessa muut-tunut lahkolaiseksi si-sällissodaksi, joka on

jakanut maan etnisten ja uskonnollis-ten ryhmien mukaan.

Sota on jakanut Syyrian neljään eri alueeseen: aseellisen opposition aluee-seen, hallituksen hallitsemaan aluee-seen, kurdien ja heidän liittolaistensa autonomiseen alueeseen ja Isisin ka-lifaattiin.

Aseellisen opposition tukijat ovat lähinnä sunnimuslimeita. Vankim-min hallitusta tukeva uskonnollinen ryhmä on alaviittivähemmistö, joka on diktaattori al-Assadin oma uskon-nollinnen viiteryhmä. Myös ismailii-tit ja kaksitoistašiialaiset ovat varusta-neet hallitusta tukevia joukkoja. Hal-lituksella on tukea myös sunniarabi-en joukossa.

Kurdit ovat pääosin sunnimusli-meita, heidän merkittävimmät aseel-liset ryhmänsä ovat tehneet sopi-muksia sekä hallituksen että oppo-sition kanssa. Ainoa uskonnollisesti täysin homogeeninen sodan osapuo-li on Isis. Kristityt ja druusit ovat yrit-täneet välttää sotaan sekaantumista. He asuvat lähinnä hallituksen kont-

rolloimilla alueilla eivätkä tue aseel-lista oppositiota.

Syyrian ateisteilla ei ole mitään yh-teistä organisaatiota, joten on vaike-aa hahmottaa mille puolelle heidän sympatiansa kallistuvat, jos millekään. Yksittäisten haastattelujen perusteel-

la ateisteilla ei ole muuta yhtenäis-tä näkemystä kuin Isisin vastustami-nen. Syrian atheists -Facebook-sivus-to tukee aseellista oppositiota, mutta se voi olla yhden hengen projekti. Dagens Nyheter -lehdessä haastateltiin vuon-na 2012 Ali-etunimellä esittäytynyt-tä ateistia, joka tuki vallankumouslii-kettä sen alkuvaiheissa, mutta kääntyi hallituksen tukijaksi islamistien saa-tua yhä tiukemman otteen kapinaliik-keestä. Yksi harvoista omalla nimel-lään mediassa esiintyneistä ateisteis-ta, Ayman Ghojal antoi vuonna 2013 haastattelun väkivallattomasta al-As-sadin vastaisesta oppositiosta uutisoi-valle Syria Untold -sivustolle ja kertoi ateistiryhmän väkivallattomasta toi-minnasta al-Assadin diktatuurihal-lintoa vastaan.

Periaatteessa al-Assadin hallinnon perustuslaki takaa uskonnonvapau-den myös ateisteille. Toisaalta ”häirit-sevä” uskonnollisen (tai uskonnotto-man) vakaumuksen julkinen ilmaisu on kriminalisoitu, mutta tiedossa ei ole tapauksia joissa ateisteja olisi tuomit-

tu näiden lakien perusteella. Ateistien ongelmat ennen sotaa liittyivät ylei-seen asenneilmastoon, eivät julkisen vallan asenteisiin.

Sodan aikana tilanne on huonontu-nut. Isisin hallitsemilla alueilla kaik-ki järjestöstä poikkeavat uskonnolli-set näkemykset on kielletty ja Isis on esimerkiksi teloittanut kurdeja ”ateis-mista” syytettynä vain siksi, että kurdi-alueet ovat julistautuneet sekulaareik-si autonomiseksi alueeksi. Isisin lisäk-si aseellinen oppositio on perustanut islamilaisia tuomioistuimia jotka pe-riatteessa rankaisevat islamista luo-puvia, mutta tunnettuja ennakkota-pauksia ei ole. Joka tapauksessa sota on lisännyt Syyrian uskonnollista po-larisaatiota, mikä heijastuu myös ateis-tien asemaan.

Isis on teloittanut kurdeja “ateismista”

Robert Brotherus

Kristinuskon syntyvaiheet ovat niin hämärän pei-tossa ja vailla riippuma-tonta historiallista doku-mentointia, että speku-laatio erilaisista syntyteo-

rioista, -ajankohdista ja jopa Jeesuksen historiallisuudesta on laajaa. Siksi tut-kittaessa uskontojen syntymekanisme-ja, on hyvä käyttää tutkimusaineisto-na tuoreempia uskontoja, joiden syn-tyvaiheet ovat laajasti dokumentoitu. Yksi kiinnostavimpia tapauksia ovat toisen maailmansodan aikana Tyynen-meren Melanesian saaristossa synty-neet tavarakultit, cargo-cults.

Toisen maailmansodan aikana ame-rikkalaiset joukot perustivat useil-le Tyynenmeren saarille väliaikaisia tukikohtia ja lentokenttiä. Suuri osa saarten alkuasukkaista ei ollut kos-kaan nähnyt ulkopuolisia ja lentoko-neet olivat heille yhtä ihmeellistä kuin meille olisivat avaruusolioiden alukset. Alkuasukkaat seurasivat haltioitunei-na, miten amerikkalaiset puhuivat “tai-kalaatikkoon” eli radioon. Pian yllin kyllin purkkiruokaa, vaatteita, lääkkei-tä, telttoja ja muuta hyödyllistä tavaraa laskeutui taivaasta. Alkuasukkaat sai-vat osansa näistä tavaroista sotilaiden jakaessa ne heidän kanssaan palkkio-na yhteistyöstä.

Monille alkuasukkaille oli melkoi-nen kriisi, kun sodan loppuessa soti-laat lähtivät saarilta ja tavaravirta tai-vaalta katkesi. Pian monille saarille syntyi uskonnollisia liikkeitä, tavara-kultteja, joiden tarkoitus oli saada ta-varaa tuovat lentokoneet palaamaan. Saarelaiset raivasivat viidakkoon kii-totien tapaisia aukeamia ja rakensi-vat puusta radion näköisiä laatikoi-ta. He yrittivät puhua “radioihin” oi-keita sanoja ja tehdä muita sotilailta matkittuja rituaaleja saadakseen len-tokoneet palaamaan. Vuosien saatos-sa näihin tavarakultteihin nousi us-konnollisia johtajia ja laajeneva jouk-ko myyttisiä tarinoita.

Monet tavara-kultit ovat hävin-neet sodan jälkeisinä vuosikymmeni-nä, mutta toiset ovat edelleen voimis-saan. Esimerkiksi Vanuatun saaristos-sa palvotaan laajasti jumalana “John Frum” -nimistä myyttistä henkiolen-toa, jonka odotetaan palaavan pian lentokoneella tuomaan uusia tavaroi-ta ja onnen ajan. Nimen arvellaan ole-van muuntunut muoto alkuperäisestä “John from America” -nimestä. Helmi-kuun 15. päivä on Vanuatulla viralli-nen John Frum -päivä. Joka vuosi mo-net saarelaiset järjestävät tuolloin soti-lastyylisiä paraateja, joilla toivotetaan John Frum takaisin.

Tämän päivän ymmärryksem-me valossa on helppo hymyillä tava-

ra-kulteille ja niiden naiville taikaus-kolle. Ymmärrämme, etteivät amerik-kalaiset sotilaat olleet yliluonnollisia henkiolentoja ja etteivät lentokoneet ilmesty tuomaan tavaroita puhumalla taikasanoja radion näköiseen laatik-koon. Ymmärrämme, että mitä pidem-pi aika kuluu ilman että rituaalit tuovat lentokoneita takaisin, sitä epätodennä-köisempää on että ne koskaan palaa-vat. Ymmärrämme, että 60 vuotta il-man lentokoneiden paluuta pitäisi ol-la riittävän pitkä aika tehdä johtopää-tös, etteivät ne koskaan palaa.

Mutta onko John Frumin paluun odottaminen loppujen lopuksi yh-tään sen surkuhupaisempaa kuin paljon laajemmin harrastettu Jeesus Nasaretilaisen paluun odottaminen? Nykyään ymmärrämme, että Jeesus-kultti syntyi primitiivisessä ja taikaus-koisessa kulttuurissa. Ymmärrys elä-mästä ja maailmankaikkeudesta oli tuolloin hyvin suppeaa ja virheellis-tä. Nykyään tiedämme tilastollisis-ta tutkimuksista, että Jumalan rukoi-lu on yhtä tehotonta kuin tavarakult-tien rituaalit. Jeesuksen paluu ei ole kiihkeistä rukouksista huolimatta ta-pahtunut vaikka yli 2000 vuotta on kulunut. Näin ollen sen tapahtumi-nen tulevaisuudessa vielä epätoden-näköisempää, kuin John Frumin las-keutuminen Vanuatulle tavara-lento-koneella.

Vapaa Ajattelija

4/2016 • Vapaa Ajattelija 74/2016 • Vapaa Ajattelija6

Toimitusneuvoston terveisetHenkilöstömuutoksiaKuten monet varmasti ovatkin jo kuulleet, Vapaa-ajattelijain liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Petri Karisma erosi tehtävästään lokakuussa ja näin ollen myös lehden päätoimittaja vaihtuu. Liittohallitus nimitti Petri Karisman tilalle Vapaa Ajattelijan päätoimittajaksi Esa Ylikosken.

Kohti liittokokoustaLiittokokous pidetään kesällä 2017 Oulussa. Kokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja, hallitus ja valtuusto. Kuten ai-emminkin, puheenjohtajaehdokkaat voidaan esitellä joko lehden numerossa 1/2017 tai 2/2017 hieman riippuen leh-den vuoden 2017 ilmestymisaikataulusta. Liiton tulevasta puheenjohtajuudesta kiinnostuneet voivat siis ottaa yhteyt-tä toimitusneuvostoon osoitteeseen toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi asian tiimoilta.

Lehden hinnankorotusLehden tilaus- ja irtonumerohintaan tehtiin korotus. Vuonna 2017 Vapaa Ajattelija -lehden vuositilaus on 30 € ja ir-tonumeron 8 €. Tätä ennen hintana on ollut vuodesta 2008 asti 25 € / vuosi ja 7 € / numero.

OikaisuLehteen 3/2017 artikkeliin Aito ja oikea, ainut hyvä ja täydellinen avioliitto päätyi lehden editointivaiheessa tapahtunut inhimillinen erehdys. Viimeisessä kappaleen lause ”hienon perheen malliesimerkki Räsänen…” oli muutettu muotoon ”hienon perheen malliesimerkki Päivi Räsänen…” josta syntyi virhe että Päivi Räsänen yksin olisi malliperhe ja kirjan kirjoittaja, kun kirjoittaja oli tarkoittanut aviopari Räsäsiä. Toimitus pahoittelee tapahtunutta virhettä.

Toimitusneuvoston puolestaKimmo Laine

Burkinikiellon ympärillä pyörivä mediasirkus oli

”Jumalan lahja” radikaaleilleAnter Yasa

Tänä vuonna voimaan tullut ”burkinikielto” Ranskassa herätti länsimaissa median huomi-on. Monilta jäi huomioimatta fakta, että 2004 Ranskassa tuli voimaan uskonnollisten symbo-lien kielto ala- ja yläkouluissa. Sekulaari Rans-ka on pyrkinyt pysymään erossa uskonnollista

symboleista valtion ja koulutusjärjestelmän tasolla. ”Bur-kinikielto” ei kuitenkaan koskenut kieltoa valtiollisella tai oppilaitostasolla, vaan rantoja. Kieltoa on perusteltu sillä, että se on ”sekularismin arvojen mukaista”. Kriitikot ovat osoittaneet, että kielto on koskenut vain musliminaisia ja kysyneet kielletäänkö nunnienkin vaatetus.

Perimmäinen ongelma ei kuitenkaan ole itse kielto, vaan relatiivinen suhtautuminen objektiivisiin asioihin. Kielto ei koske vain musliminaisia vaan kaikkia uskonnollisia sym-boleita, joihin lukeutuvat myös nunnien vaatteet, joten vas-taus on kyllä. Relatiivisuus on taas sitä, että musliminaisia on ”ranskalaisessa maailmassa” yli neljä miljoonaa. Nun-nat ovat pitkälti jäänne vanhoillisista ajoista. Islam on nou-sussa. Kieltoa on myös perustelu hygienialla ja turvallisuu-della. Näillä kahdella asialla ei kuitenkaan ole mitään teke-mistä keskustelun kannalta, koska ne eivät pidä paikkansa.

Vuonna 2007 Ranskassa kiellettiin kokonaan kasvot peit-tävä burka. Burkat olivat erittäin harvinaisia ennen niiden kieltoa: vain 2000 naista käytti burkaa. Nykyään Ranskas-sa asuu 7.5 miljoonaa muslimia. Vuonna 2015 Ranskas-sa sakotettiin yhteensä 1546 kertaa burkan käytöstä julki-sesti. Burkan käytön nousua on muslimiyhteisössä kuvail-tu kapinallisena tekona valtiota kohtaan. Burkinikiellon jälkeen burkinien myynti kasvoi ja peräti 45 % myydyistä burkineista tänä vuonna myytiin ei-muslimi naisille. Bur-kini on alun perin keksitty Australiassa assimilaatioprojek-tina musliminaisille.

Sekularismi on ainoa keino elää rauhassa, mutta vahvat kiellot johtavat kapinalliseen käytökseen. Monet ääriliik-keet ovat käyttäneet kieltoja keinona rekrytoida lisää jä-seniä. ”Ranskalainen jihadisti” -kirjan kirjoittajan David Thomsonin mukaan ”tämänkaltaiset lait ovat Jumalan lah-ja ISIS-terroristijärjestölle”. On hyvä muistaa, että burkini-kielto ei koske kaikkia rantoja, vaan niin haluavia yksityi-siä rantoja. Ranskan sisäministerin mukaan täyskielto on mahdoton, koska se lisää radikalismia. Mikä on ratkaisu?

Ehdotan maltillista ja faktapohjaista keskustelua asian suhteen. Media ei useinkaan helpota yhteiskunnallista kes-kustelua, vaan uutisoi asiasta räikeään tyyliin ja liioittelee tapahtumia antaen radikaaleille oljenkorsia. Kulttimenta-liteetti ja burkat eivät ole vapaa-ajattelua, mutta sitä vas-taan liian kovin ottein taisteleminen voi johtaa ongelmiin.

Burkaa käyttävät musliminaiset kokevat kieltojen louk-kaavan heidän itsemääräämisoikeuttaan ja tämä on täy-sin ymmärrettävää. Ihmiset saavat pukeutua haluamallaan tavalla vapaassa yhteiskunnassa. Tärkeintä on huomioida

rakenteelliset ongelmat, kuten islamin ja muidenkin ab-rahamilaisten uskontojen fundamentaaliset opetukset ja kulttuuri, jotka saavat yhä kasvavan joukon musliminai-sia pukeutumaan vartalon ja kasvot täysin peittävään vaa-tetukseen.

Sekulaarina ja vapaa-ajattelijana paras keino on suhtau-tua ongelmiin humaanisti. Fundamentalismilla ja kultti-mentaliteetilla ei ole sijaa, mutta ihmisten itsepäätäntäval-taa on kunnioitettava, olkoot syyt siihen kuinka huterat, tunteelliset ja uskonpohjaiset. Kieltojen sijasta pitäisi miet-tiä ratkaisuja, joilla kitketään radikalisoituminen ja funda-mentalismi. Täyskiellot ja niistä mediasirkuksen tekeminen ei ole kenenkään intressien mukaisia.

Toimitusneuvosto tiedottaa

Kuva: Giorgio Montersino - CC BY-SA 2.0 Kuvituskuva - kuvan henkilö ei liity artikkeliin.

Vapaa Ajattelija Vapaa Ajattelija

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija8 9

Väkivallan uskontososiologiaaEero Suorsa

Burman fundamentalistis-ten buddhalaismunkkien muslimeihin kohdistuvat pogromit. ISIS-terroris-tijärjestö. Yhdysvalloissa kristittyjen fundamenta-

listien Planned Parenthood -järjestöön kohdistuneet hyökkäykset. Viimeai-kaiset uutiset ovat tuoneet uskontoa ja väkivaltaa kos-kevan keskustelun erittäin ajankohtaiseksi. Väkivalta ei kuitenkaan rajoitu pel-kästään terrorismiin, vaan pikemminkin kyseessä vai-kuttaisi olevan tietyllä ta-valla myös yhteiskunnan muita osa-alueita läpileik-kaava alue. Sarjamurhaajis-ta on tullut pop-tähtiä; Ted Bundysta ja John Wayne Gacysta on nähty jo lukui-sia elokuvia.

Kotimainen äärioikeisto eli perussuomalaiset tarjoi-levat rasistisissa raiskaus-fantasioissaan stereotyyp-piä ”vaarallisesta ruskeas-ta miehestä” joka vaanii puistojen puskissa tai yö-kerhossa tyrmäystippojen kanssa. Tätä on myös haas-tettu. Kolonialisminvastai-

nen filosofi ja psykiatri Frantz Fanon, vannoutunut ateisti ja kristinuskon vi-haaja, toi väkivaltaa koskevan filoso-fisen keskustelun filosofian pariin te-oksellaan Sorron yöstä jo 1960-luvul-la. Väkivalta on siis läsnä länsimaisen yhteiskunnan joka saralla, myös sosi-aalisessa mediassa. Rikoksista tuomi-tun lihaksikkaan Jeremy Meeksin pi-dätyskuvat levisivät ympäri sosiaalis-

ta mediaa, ja nyt väkivallan koristama mies on supermalli. Väkivalta voi olla myös diskursiivista, kuten Hesburge-rin helluntailaisen omistajan Heikki Salmelan vaatimukset kurjistaa työn-tekijöiden olosuhteita amerikkalaisten esikuviensa mukaan. Kyseessä on mo-niulotteinen ilmiö joka ei ole sidottu pelkästään tappeluihin nakkikioskeil-la pilkun jälkeen.

Syvällistä näkökulmaa ai-heeseen antaa kuitenkin tä-nä syksynä ilmestynyt Tii-na Arppen Uskonto ja väki-valta: Durkheimin perilliset. Teoksessaan Arppe käy läpi miten ranskalaiset sosiolo-git ovat tutkineet uskontoa ja väkivaltaa. Kirjassa käsi-tellään, muutamia mainitak-seni, ranskalaisen sosiologi-an klassikoita, kuten alan isää Durkheimia, Marcel Maussia, René Girardia ja filosofi Georges Bataillea, länsimaisen filosofian synk-kää prinssiä. Arppe on Hel-singin yliopiston sosiologian dosentti, jonka erityisalana on ranskalainen sosiologia ja sen teoriahistoria.

”Teos pohjautuu sosio-logian laitoksella vuon-na 2008 pitämääni luen-tokurssiin ’Riitti, myytti ja

väkivalta’”, kertoo Arppe kirjan syn-nystä. “Olen tarkastellut aihetta af-fektiivisuuden ja pyhän problematii-kan kautta. Väkivalta nousi esiin, kos-ka Durkheim siivoaa sen tavallaan pois pyhää koskevasta tarkastelus-taan.” Ranskalainen uskontokritiik-

Kuva: Kathleen Diémé

ki eroaa yhdysvaltalaisesta uusateis-mista. ”Durkheimilaisia uskonnon-sosiologeja ei kiinnostanut kysymys siitä onko Jumala olemassa, he eivät olleet ohjelmallisesti ateisteja. Heitä kiinnosti pikemminkin se, minkälai-nen rooli uskonnolla on ja mitä mer-kityksiä se saa. Ranskalaissosiologeil-le uskonto oli kiinnostava ennen kaik-kea sosiaalisena luokittelujäjärjestel-mänä”, Arppe sanoo. Itse hän ei usko Jumalaan, muttei koe kysymystä mer-kittävänä. “Ateismi on tietynlaisen ra-tionalismin kanssa tekemisissä, mikä on tärkeää. Mutta poliittinen kamppai-lu ei liity tähän kysymykseen, se ei ole nyt merkityksellistä politiikan kannal-ta uskotaanko Jumalaan.”

Georges Bataille on ranskalaisen fi-losofian harmaa eminenssi, joka häi-lyy esimerkiksi Jacques Derridan ja Michel Foucaultin taustalla. Fasismia

tutkinut Bataille on ajankohtaisempi kuin koskaan. Bataille tutki fasismia uskonnon kautta. Arppen mukaan Ba-taillen analyysiä ei kuitenkaan voi so-veltaa suoraan perussuomalaisiin: ”He ovat heterogeeninen joukko, heillä ei ole vastaavaa myyteistä ammentavaa

visiota kuin Bataillen kuvaamilla fasis-teilla. Joukossa on esimerkiksi paljon entisiä demareita, jotka eivät ole kiin-nostuneita hegemonisista ideologisis-ta visioista.” Perussuomalaisista puut-tuu siis kultin tai uskonnon elementti. Jotkut girardilaisesti virittyneet uskon-nonsosiologit ovat puolestaan nähneet islamistisen terrorismin seurauksena modernisaatiokehityksen eritahtisuu-desta islamilaisessa ja eurooppalaises-sa kulttuuripiirissä.

Girardin apokalyptisen historian-vision mukaan kehitys kulkee koh-ti yhä kiihtyvää väkivaltaa, vaikka hän toisaalta myös väittää ihmislajin oppineen kulttuurievoluutiossa sie-tämään mimeettistä väkivaltaa yhä paremmin.”30-vuotiseen sotaan ver-rattuna väkivaltaa on paljon vähem-män Euroopassa”, Arppe huomauttaa.

Kirjassa puhutaan myös sekulari-saatiosta 1800-luvun lopulla, ja koko uskontososiologian synnyn edellytyk-senä pidetään Ranskassa tuolloin val-

linnutta sekularisaatiokehitystä. Tuol-loin vallitsi myös voimakas antisemi-tismi: juutalaismiesten ympärileikatut penikset olivat antisemitististen ant-ropologien mielenkiinnon kohtee-na. Elämmekö edelleen samoja aiko-ja? Arppella ei ole yksiselitteistä vas-

tausta: ”Vaikea sanoa. Ympärileikkaus on yksittäinen ilmiö. Nyt puhutaan lä-hinnä siitä miten musliminaisia silvo-taan. 1800-luvulla oli muutenkin vieh-tymystä kaikkeen patologiseen, ku-ten hysteriaan ja somnambulismiin ja kaikkeen muuhun perverssinä pidet-tyyn. Nythän meillä on dekkarit ja vä-kivaltaviihde.”

Ovatko muslimit siis ottaneet juu-talaisten paikan Euroopassa ennak-koluulojen kohteena? ”Kyllä varmaan jossain määrin. Asuessani Ranskassa jotkut tuntemani ihmiset sanoivat, et-tä jos Ranskassa on rasismia niin se ei niinkään kohdistu tummaihoisiin vaan arabeihin. Varmaan kyseessä ovat osit-

tain historialliset syyt, kuten Algerian sota. Se on varmasti yksi tekijä, joka selittää sitä historiallisesti. Sellainen vaara on olemassa, että muslimeista tulee uusia juutalaisia suhteessa vai-noihin”, Arppe pohtii.

Arppen teos on perusteellista his-toriaa väkivallan uskonnonsosiologi-asta. Lisäksi se on varoitus. Ehkä kir-jassa esiteltyjen teoreetikoiden silmä-lasien lävitse katsottuna voimme op-pia jotain uskonnosta ja väkivallasta, ja myös ehkäistä sitä.

Väkivalta on moniulotteinen yhteiskunnallinen kysymys.

4/2016 • Vapaa Ajattelija 114/2016 • Vapaa Ajattelija10

Arvostelu

Anarkia = evoluutio – Usko, tiede ja Bad Religion

Syntyjä syviäKelpoisimman synty – Evoluution suurimman arvoituksen ratkaisuAndreas Wagner2015, 266 s., Terra Cognita

Arvostelu

Tomi Pinomäki

1990-luvulla nuoruuttaan viet-täneelle punkyhtye Bad Reli-gion saattaa olla vähintäänkin nimenä tuttu. Moni ei kuiten-kaan tiedä, että yhtyeen perus-taja ja laulaja Gregory Graf-

fin opettaa nykyisin evoluutio-biologiaa Cornellin yliopistos-sa Yhdysvalloissa. Hän on yksi niitä harvoja, joka on onnistu-nut yhdistämään menestyksek-käästi yliopisto-opinnot ja maa-ilmankuulun yhtyeen luotsaa-misen. Toinen nimekäs tässä onnistunut on Queenin kita-risti ja tähtitieteilijä Brian May.

Greg Graffinin ja Steve Ol-sonin kirjoittama kirja ”Anar-kia = evoluutio – usko, tiede ja Bad Religion” käsittelee Bad Religionin ja Graffinin taustoja evoluutiobiologian perusteilla maustettuna. Kirja sisältää pal-jon Graffinin lapsuusvuosia ja sieltä saatuja vaikutteita, sekä Kalifornian punk-kulttuuria vastakkainasetteluineen nuo-rison eri sosiaalisten ryhmien välillä. Kirjan nimi vihjaa ta-voitteeseen yhdistää anarkisti-nen ajattelu evoluutioon ja oli-vathan Charles Darwinin aja-tukset evoluutiosta erittäin anarkistisia aikanaan. Kirjassa näiden asioiden yhdistäminen osuu ajoittain maaliinsa ja toisinaan men-nään reilusti maalin ohi. Lapsuuden takautumat selventävät hänen natura-

listisen maailmankatsomuksensa pe-rustaa, kiinnostusta musiikkiin ja pa-lavaa halua ymmärtää luontoa sellai-sena kuin se meille luonnontieteiden kautta näyttäytyy. Graffinin naturalis-tista maailmankatsomusta alleviiva-taan kirjassa ja samalla halutaan teh-dä eroa ateismiin, sekä muihin uskon-

nottomiin katsomuksiin. Usein eron piirtäminen näiden katsomusten vä-lillä on vain semantiikkaa. Graffinil-la ei ole ollut varsinaista epäilevää ai-

kaa, vaan hän on ollut lapsuudestaan asti uskonnoton.

Bad Religionin sanoitukset ovat kantaaottavia, mikä tietysti on omi-naista punkille. Kappaleiden sanoi-tukset viittaavat yhteiskuntakritiikin lisäksi usein myös nimenomaisesti us-kontojen perusteettomuuteen ja natu-

ralismiin.Kirjassa on paljon evoluutio-

biologian perusteita ja sopii yleis-hyödylliseksi lukemiseksi kaikil-le luonnosta kiinnostuneille, vaik-ka itse Bad Religionin musiikki tai bändin historia eivät sytyttäisi kiinnostusta. Itselleni mielenkiin-toisinta antia kirjassa oli Graffinin opiskelu- ja tutkimusaika, sisältä-en esimerkiksi Bolivian sademet-sissä vaeltamista ja näytteiden ke-räilyä. Kirja on ajoittain valitettavan sekava hyppien anarkian ja evoluu-tion yhdistävistä analogioista aina lapsuuden kasvutarinoihin, mutta on tietysti Bad Religionin musiikis-ta pitävälle naturalistille ehdotonta luettavaa. Suosittelen kirjaa pienel-lä varauksella myös muillekin, var-sinkin jos luonto on lähellä sydäntä. Greg Graffinin suorastaan lapsen-omainen innostus luonnontieteitä ja musiikkia kohtaan varmasti in-spiroi kaikkia.

”Hellin ajatusta siitä, että lapset ovat alttiita vanhempiensa vaiku-tukselle, koska minun vanhemmil-

lani oli hyvin suuri vaikutus minuun. He eivät tosin vaikuttaneet ajatuksii-ni Jumalasta, vaan musiikista.” -Greg Graffin.

Ismo Innamo

Zürichin yliopiston bio-kemian professori An-dreas Wagner paljastaa luonnon piilotetun ark-kitehtuurin. Darwin löy-si periaatteen, joka selit-

tää miten uudenlaiset sopeumat säilyvät luonnossa. Wagnerin teos Kelpoisimman synty täsmentää – molekyylien tarkkuudella – miten sopeumat syntyvät.

Kuvittele universaali metabo-liakirjasto, joka sisältää kaikki mahdolliset metaboliat, siis kaik-ki ne tavat joilla kemialliset reak-tiot voivat muuttaa ravintoa solun biomassaksi. Kirjaston kokoluok-ka on hypertähtitieteellinen, sillä kemiallisten reaktioiden mahdolli-sia yhdistelmiä on enemmän kuin universumissa atomeja. Luonnos-sa jokainen solu on metaboliakir-jaston jotain teosta toteuttava hidas lukija, mutta kemian systemaatti-nen tuntemus mahdollistaa meta-boliakirjaston simuloimisen ja kar-toittamisen nopeasti ja täsmällises-ti tietokoneella.

Elämä ei alkanut replikaattorista vaan metaboliastaKaikki metaboliat eivät toimi so-lun eduksi, joten eikö yksikin mu-taatio voi johtaa uuden solun tuhoon? Kyllä, mutta ei hätää! Metaboliakir-jaston kartoittaminen paljastaa, että millä tahansa riittävän monimutkai-sella metabolialla on naapureina, siis yhden mutaation päässä, valtava mää-rä vaihtoehtoisia metaboliaratkaisu-ja, joiden kemiallinen merkitys on sa-ma. Metaboliat ovat siis elinvoimai-

sia. Metaboliaa voi muuttaa moneen eri suuntaan ilman että solun toteut-tamiskelpoisuus kärsii. Universaalis-sa metaboliakirjastossa on siis teok-sesta teokseen kulkevia reittejä, joita pitkin metaboliat voivat turvallisesti mutatoitua yksi satunnaisaskel kerral-laan uudenlaisiin metabolianaapurus-

toihin. Eri naapurustoissa on tyrkyl-lä eri setti sopeumia, joihin seuraa-va onnekas mutaatio voi osua. Pääsy metaboliakirjaston eri osiin mahdol-listaa suuren määrän metabolisia in-novaatioita, mikä puolestaan mahdol-listaa eliöiden siirtymisen sukupolvi-en saatossa yhä uudenlaisiin elinym-päristöihin.

Genotyyppiverkostot ilmaantuvat, kun metaboliat, proteiinit ja [geenien] säätelypiirit ovat elinvoimaisiaMolekyylitasolla ilmenevä elinvoimai-suus on tutkijoiden toistuvasti löytä-

mä ilmiö. Kartoita universaa-li proteiinikirjasto, niin huo-maat sen taas! Metabolioiden tapaan proteiinit ovat elinvoi-maisia: valtavan monet hemog-lobiinin muunnelmat pystyvät vaivatta kuljettamaan happea; jäätymisen estäviä pakkasnes-teproteiinejakin löytyy pilvin pimein proteiinikirjaston jo-kaisesta kolkasta. Mihin tahansa haasteeseen löytyy luonnon kir-jastoista tähtitieteellinen mää-rä ratkaisuja. Siksi konvergentti evoluutio ei ole harvinaista: ark-tiset kasvit, sammakot ja kalat ovat kukin onnistuneet tuotta-maan jonkin pakkasnesteenä toimivan proteiinin, sillä kemi-alliselta merkitykseltään samo-ja proteiineja on monia.

Kelpoisimman synty on mah-dollinen tajunnanräjäytys, kuten Terra Cognitan julkaisut aina. Si-sukas suomentaja tarjoaa meil-le sivistystä suoraan tieteen etu-rintamasta, vaan olisipa pienellä suurella kustantamolla rahaa pe-rusteelliseen kielenhuoltoonkin.

Jos Suomi olisi sivistysvaltio, Kimmo Pietiläinen olisi miljardööri ilman ty-poja – eikä eduskunnassa istuisi Huh-tasaari-Niikko-Räsäsiä, joilla ei ole edes peruskoulun biologia hallussa.

Pythagoras ymmärtää. Platon nyök-kää. Minä taputan. Me ymmärrämme ne mekanismit, jotka mahdollistavat meidät.

(Anarchy Evolution – Faith, Science, and Bad Religion in a World Without God)Greg Graffin, Steve OlsonLike -kustannus

Kuolema

4/2016 • Vapaa Ajattelija 13

Kuolema

4/2016 • Vapaa Ajattelija12

Suvi Auvinen

Mullassa maan ui-nua saan. Vapaa Ajattelijan vuo-den viimeinen numero keskittyy kuolemaan liitty-

viin kysymyksiin. Vaikka me uskon-nottomat emme mieti kuoleman jäl-keistä elämää – siitä käytännöllisestä syystä, ettei sellaista ole – voi jokainen miettiä omaan tai läheisten poisme-noon liittyviä aiheita. Teemaosiossa käsitellään kysymyksiä hoitotahdos-ta, testamentista ja uskonnottoman oi-keuksista katsomusneutraaliin muis-totilaisuuteen.

Kun ihmisestä jättää aika, on nyky-ään valittavissa mitä erilaisimpia tapo-ja myös maallisen tomumajan loppusi-joitukselle. Kaikille tuttujen hautapai-kan ja tuhkauurnan lisäksi on nykyään valittavissa mitä mielikuvituksellisim-pia tapoja hoitaa viimeisen leposijan-sa. Elämää voi tosiaan jatkaa myös kuoleman jälkeen, joskaan ei uskon-tojen tarkoittamassa merkityksessä.

Muutu puuksiMikäpä sen kauniimpi tapa kunnioit-taa elämän kiertokulkua kuin ryhtyä puuksi kuoleman jälkeen! Bios Urn on tuhkauurna, josta kasvaa puu. Ih-misen tuhkat sijoitetaan uurnan ala-osaan, jonka päälle tulee kasviravin-netta, multaa ja puun siemen. Puita on valittavissa männystä vaahteraan ja pyökkiin. Uurna istutetaan maahan ja paikalle kasvaa puu. Uurnan voi tilata minne tahansa maailmassa. Puu-uur-nan hinta 160 USD.

Tuhkasta timantiksiTuhkasta voi myös puristaa timantin! Toimittajia maailmalta löytyy usei-ta, ja kaiken timantin väristä kokoon

voi valita itse. Timantteja puristetaan myös hiussuortuvista sekä lemmikki-en tuhkasta. Persoonallinen tapa pi-tää läheiset matkassa näiden kuoleman jälkeenkin. Timanttien hinta alkaen 3 000 USD.

Uudista luontoa koralliriuttanaVaikka ihmiselämä kuolee, sillä voi auttaa planeetan elämää jatkumaan. Koralliriuttojen uusiutumista auttaa Eternal Reefs-yritys, joka tekee tuhka-uksesta jäljelle jääneiden luiden murs-kasta ja betonisekoituksesta keinote-koisia riuttoja. Riutat asennetaan me-ren pohjaan alueille, joiden luontainen koralliriutta on kärsinyt. Riutat hou-kuttelevat kaloja ja pieniä merieläimiä. “Ajatus siitä, että maalliset jäännökse-ni viettävät ikuisuuden delfiinien, kil-

Elämää kuoleman jälkeen?

pikonnien ja rapujen ympäröimänä on lähinnä kuvitelmaani taivaasta”, toteaa asiakas yrityksen kotisivuilla. Pienim-mät riutat alkaen 4 000 USD.

Ikuisuus avaruudessaLinnunradan liftareille optimaalinen sijoituspaikka on tietenkin avaruus. Koska harvalle meistä tarjoutuu mah-dollisuutta avaruusmatkailuun elä-mämme aikana, voivat avaruusfanit lohduttautua ajatuksella omien jään-teiden pääsystä pois planeetalta. Ce-lestis Memorial Spaceflight tarjoaa eri-laisia mahdollisuuksia tuhkan sijoitte-lulle. Muutoinkin avaruuteen lähtevi-en lentojen mukaan voi antaa pieniä määriä tuhkaa yrityksen kautta. Käyn-ti maan ilmakehässä ja paluu maahan maksaa noin tuhat dollaria. Viiden tu-hannen dollarin hintaan pääsee kiertä-mään maan ilmakehää pysyvästi, lau-kaisut Kuuhun ja syvään avaruuteen maksavat 12 500 USD.

Pertti Periniva

Kemin vapaa-ajattelijain hautausmaalle haudattu yli 544 vainajaaKemin vapaa-ajattelijain Ristikankaan hautausmaa otettiin käyttöön jo vuon-na 1942. Joskus kysytään, miksi nime-nä on Ristikangas. Nimen valintaan arvellaan vaikuttaneen sen, että maa-ala on ostettu Risti-nimisestä tilasta.

Tällä hetkellä hautausmaahan on haudattu 544 vainajaa. Hautausmaal-la sijaitsee huoltorakennus, joka toi-mii myös seremoniatilana. Oikeus tulla haudatuksi yhdistyksen hauta-usmaalle on yhdistyksemme jäsenellä ja hänen aviopuolisollaan tai avopuo-lisollaan, ja yhdistyksellämme on tar-jota puhujia hautajaisiin.

Hautausmaalle on mahdollista va-lita arkkuhautaus tai tuhkauurnahau-taus. Tuhkauurnan hautauksen saa joko tuhkauurna-alueelle nimikyltil-lä varustettuna taikka nimettömänä eri alueelle.

Lisäksi Kemin kaupungin vesialu-eelle tuhkan voi sirotella tai laskea ve-siuurnassa, joka hajoaa nopeasti.

Hautausohjeet omaisille tarpeellisiaKäytännössä ilmenee valitettavan usein, että uskonnottoman vainajan omaiset joko tieten tai tietämättään stressaavassa tilanteessa valitsevat kir-kollisen siunauksen siviilihautajaisten sijaan. Jotta näin ei missään tilanteessa pääsisi käymään omalla kohdalla, asi-aan voi ja kannattaa vaikuttaa jo sil-loin, kun elää ja voi hyvin.

Tahdon siviilihautajaiset -kortti Tahdon siviilihautajaiset -kortti on hy-vä olla aina mukana. Siitä selviää, et-tä asianomainen haluaa kaikki kuole-maansa ja hautajaisiinsa liittyvät asi-at järjestettävän uskonnottomasti ja il-man pappia. Tietoa löytyy esimerkiksi www.siviilihautajaiset.fi -sivulta. Kor-tin voi tulostaa itse PDF-dokumentti-na. Korttia voi tulostaa useitakin kap-paleita lähipiirin säilytettäväksi, jotta tieto varmasti tavoittaa kaikki asian-osaiset ajoissa. Korttia saa myös Va-paa-ajattelijain liitosta ja monien yh-distysten toimihenkilöiltä.

Tämän kortin puuttuminen ei ole kuitenkaan lupa kirkollisen hautauk-sen suorittamiseen. Kortin käyttö on suositeltavaa jos on hiukankin syytä epäillä, että vakaumusta ei kunnioi-tettaisi hautauksessa.

Vainajan internet-tilien ja sosiaalisen median profiilien poistamisestaYhä useampi meistä on aktiivinen so-siaalisessa mediassa. Kuoleman jäl-keen sosiaalisen median profiilit sekä erilaiset sähköpostitilit ja vastaavat jää-vät kummittelemaan, ellei tilejä sulje-ta. Ellei nettitestamenttia ole, on käyt-täjän kuolemasta ilmoitettava nettisi-vuston tai palvelun ylläpitäjille ja pyy-dettävä tilin lopettamista ja profiilin poistamista. Ilmoittajan on pystyttävä osoittamaan käyttäjän kuolema asian-mukaisella todistuksella ja hänen tulee antaa sekä vainajan että omat tietonsa sekä mahdollisuuksiensa mukaan ky-seisten tilien ja profiilien tiedot.

Kirjoittaja on Vapaa-ajattelijain liiton hautausmaa-

työryhmän puheenjohtaja

Vainajan vakaumuksen kunnioittaminen

Kuolema Kuolema

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija14 15

Itsemääräämisoikeus

ELÄMÄÄNEsa Ylikoski

Hautaustahto ei ole ai-noa ihmisen itsemää-räämisoikeuteen liitty-vä asia, josta itse kun-kin meistä on perus-teltua huolehtia kaiken

varalta jo silloin kun on hyvissä voi-missa.

Seuraavassa kerrotaan eräistä itse-määräämisoikeuteen kuuluvista asi-oista, joissa lähtökohtana on varautu-minen oman toimintakyvyn heiken-

tymiseen. Näitä ovat testamentti ja lahja, hoitoon hakeutuminen ja hoi-totahto sekä edunvalvonta- ja edun-valvoja-asiat.

Testamentti Jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä on hyvä olla testamentti. Laatimalla testa-mentin antaa jälkipolville selkeän oh-jeen siitä, miten haluaa omaisuuttaan käytettävän kuoleman jälkeen. Huolel-lisesti laaditulla testamentilla varmis-taa, että tämä tahto toteutuu.

Testamentilla voi turvata perheen ja läheisten tulevaisuutta ja ehkäistä turhia riitoja perillisten kesken. Sil-lä voi vaikuttaa perintöveron suuruu-teen. Testamenttia voi myös muuttaa ja sillä voi myös muistaa itselle tärke-ää järjestöä, kuten esimerkiksi Vapaa-ajattelijoita. Jokainen voi itse määritel-lä omaisuudestaan osuuden, jonka ha-luaa lahjoittaa.

Mikäli testamenttia ei ole, perin-nönjaossa toimitaan siten kuin lail-linen perimysjärjestys määrää. Jos ei ole lähiomaisia eikä testamenttia, va-rat menevät kuoleman jälkeen valtiol-le. Rintaperillisillä eli omilla lapsilla ja heidän lapsillaan on aina oikeus ns. la-

kiosaan eli yhteensä puoleen omaisuu-destasi. Lopusta omaisuudesta voi tes-tamentissa päättää itse. Koko omaisuu-den voi testamentata vain, jos ei ole lapsia tai heidän rintaperillisiään.

Suomalaisista osallistuu tutkimus-ten mukaan 70 prosenttia jollain lailla hyväntekeväisyyteen, mutta silti vain noin yksi prosentti kokee testamentin tekemisen järjestön hyväksi mieluisak-si tavaksi tukea toimintaa (Taloustut-kimus 2016). Kuitenkin Vapaa-ajatte-lijain liiton ja eräiden yhdistysten toi-minnan rahoituksesta on testamentil-

la saaduilla lahjoituksilla tärkeä osa. Testamenttilahjoitukset mahdollista-vat esimerkiksi yhdistysten toiminta-avustukset, hautausmaatoiminnan tu-kemisen, yhdistystoimijoiden koulu-tuksen sekä lehden julkaisun selvästi jäsenmaksutuottoja laajempana.

Lahja Luonnollisesti jokainen voi eläes-sään, olipa testamentti laadittuna tai ei, myös antaa lahjoituksia. Monissa maissa, joissa ei ole Raha-automaatti-yhdistystä tai Veikkauksen voittovaro-ja, lahjoituksilla on todella suuri roo-li järjestöjen rahoituksessa. Suomes-sa lahjoituksia annetaan vähemmän, myös järjestöille, jotka eivät saa RAY:n tai Veikkauksen tukea.

Lahja järjestölle on verovapaa, olipa se kertaluontoinen tai toistuva. Jos sen sijaan henkilö saa lahjan, pitää mak-saa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Näin myös, kun samalta lahjan antajalta kolmen vuo-den aikana saatujen lahjojen yhteisar-vo on 4 000 euroa tai enemmän. Jos testamentissaan muistaa järjestöä, voi samalla oman tilanteen ja mahdolli-suuksien mukaan harkita lahjoitusta-

kin vaikkapa eräänlaisena ennakkope-rintönä.

HoitotahtoHoitotahto on henkilön tahdon ilmai-su hänen tulevasta hoidostaan siltä va-ralta, ettei hän itse pysty ilmaisemaan toiveitaan ja osallistumaan hoitorat-kaisuihin tajuttomuuden, vanhuuden heikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista eri-tyistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteis-

tä. Toiveet voivat koskea muitakin hoi-toon ja hoivaan liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidol-lisia kysymyksiä.

Hoitotahdossa voidaan myös val-tuuttaa toinen henkilö tekemään tar-vittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa näin lää-käreiden työtä.

Hoitotahto tehdään yleensä kirjalli-sesti, jolloin siinä on tekijän omakäti-nen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mut-ta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämis-tä suositellaan.

Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. Täl-löin se on syytä kirjata sairauskerto-

mukseen ja mikäli mahdollista pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairaus-kertomuksen liitteeksi.

Uudessa Kelan hallinnoimassa Kan-sallisessa terveydenhuollon sairasker-tomusarkistossa (KanTa) jokainen voi itse ylläpitää hoitotahtonsa ajanmukai-suutta. Lisäksi terveydenhuollossa an-netuista ja säilytetyistä hoitotahdoista menee tieto KanTaan.

EdunvalvontavaltuutusEdunvalvontavaltuutuksella voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin ky-kenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydenti-lansa vuoksi. Valtuutus laaditaan kir-

jallisesti testamentin tapaan. Valtuut-taja nimeää valtuutetun hoitamaan asi-oitaan valtakirjalla. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.

Valtuuttaja määrittelee asiat, jot-ka valtuutus kattaa. Hän voi oikeut-taa valtuutetun huolehtimaan esimer-kiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan.

Maistraatti voi määrätä edunvalvo-jan, mikäli henkilö itse hakee edunval-vojan määräämistä ja pyytää, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunval-vojakseen. Edunvalvoja voidaan nime-tä, jos ei pysty itse hoitamaan omia ta-loudellisia ja muita asioitaan sekä val-vomaan etujaan. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteel-la, tarvitseeko tietty henkilö edunval-vontaa.

Ensisijaisesti edunvalvoja ei päätä vaan auttaa. Edunvalvojan tehtävänä on siten tukea heikentyneen toimin-takyvyn omaavan henkilön itsemää-räämisoikeutta. Vain jos henkilö toi-mii omaa etuaan vastaan, toimintakel-poisuutta voidaan rajoittaa, mikä vaatii käräjäoikeuden päätöksen. Ääritapa-uksissa käräjäoikeus voi julistaa hen-kilön vajaavaltaiseksi. Pelkkä edunval-vojan määrääminen riittää, kun hen-kilö ei voi tehdä taloudellista tilaansa vahingoittavia oikeustoimia.

Testamentilla voi muistaa itselle tärkeitä aiheita.

4/2016 • Vapaa Ajattelija 154/2016 • Vapaa Ajattelija14

Kuolema Kuolema

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija16 17

Hyvä kuolemaKimmo Laine

Käynnissä on jälleen kansa-laisaloite eutanasian puo-lesta. Nimenkeruu alkoi 7.11.2016 ja kirjoitushet-kellä aloite onkin kerän-nyt jo yli puolet tarvitta-

vista kannattajista päästäkseen edus-kuntaan. Aloitteen taustalla on joukko nimekkäitä poliitikkoja. Vireillepa-nijoina ovat Vasemmistoliiton ex-eu-roparlamentaarikko Esko Seppänen ja

Kokoomuksen valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen. Varaedustaji-na on Vihreiden peruspalveluministe-rinäkin toiminut Osmo Soininvaara ja SDP:n ex-kansanedustaja Ilkka Taipa-le. Nyt vireillä oleva aloite on kerän-nyt huomattavasti enemmän kanna-tusta kuin vuotta aiemmin tehty aloi-te, josta kirjoitimme lehdessä 1/2016.

Eutanasian laillistamista kannattava yhdistys Exitus ry järjesti marraskuus-sa Helsingissä luento- ja keskusteluti-laisuuden, jonka pääpuhujana oli ava-ruustähtitieteen professori Esko Val-taoja, joka pohdiskeli kuolemaa pait-si henkilökohtaisten kokemusten myös ihmiskunnan, eliökunnan ja kosmolo-

gian mittakaavassa. On ymmärrettä-vää että ihmiset pelkäävät omaa ja lä-heistensä kuolemaa, ja kuoleman kä-sittely on vaikea aihe. Läheisen kär-simyksen seuraaminen kyvyttömänä tekemään mitään kivun lievittämisek-si on yhtä vaikeaa. Valtaojan ex-puoli-so Leena Tähtinen menehtyi kivuliaan sairauden seurauksena. Tähtisen vii-meinen toive oli että Suomen “barbaa-riseen” lainsäädäntöön saataisiin euta-nasian salliva muutos.

Valtaoja pohdiskelee kuolemaa kui-

tenkin elämän ehtona, evoluution ja kehityksen muutosvoimana. Kun ku-kin sukupolvi elää vain rajallisen ajan, siitä seuraa jatkuva kehitys joka on mahdollistanut myös meidän olemas-saolomme. Myös Maapallomme, Au-rinkomme ja koko Linnunradan elämä on rajallinen. Elämä ei ole lahja, vaan laina joka maksetaan takaisin ajallaan.

Suhtautuminen ja eettisyysAnja Terkamo-Moision tuuoreen väi-töskirjan mukaan suomalaisista peräti 85 % hyväksyisi eutanasian. Ylen jul-kaisemien vaalikonevastausten perus-teella myös 60 % kansanedustajista hy-

väksyisi eutanasian. Journal Of Medi-cal Ethics -lehden julkaiseman tutki-muksen mukaan 46 % suomalaisista lääkäreistä hyväksyisi sen. Lääkärilii-ton nykyinen kanta on kuitenkin eu-tanasian vastainen, eikä Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta Etene ole ai-nakaan toistaiseksi muuttanut Lääkä-riliiton kantaa.

Kristilliset tahot vastustavat euta-nasiaa tyypillisesti korostaen elämän arvokkuutta ja korostaen palliatiivi-sen hoidon ja saattohoidon kehittä-misen tärkeyttä. Nämä eivät kuiten-kaan ole toinen toisiaan poissulkevia asioita. Exitus ry:n puheenjohtaja Ka-ri Viholaisen mukaan palliatiivisen

hoidon ja saattohoidon kokonaisval-tainen kehittäminen on yhtä tärkeä tavoite.

Maailmalla eutanasia on vielä har-vinaisuus. Euroopan maista vain Be-nelux-maat ja Sveitsi ovat maita joissa kuolinapua voi saada. Näiden maiden kokemukset kuitenkin osoittavat, että tarkoin säänneltynä ja valvottuna on-gelmia ei koitunut.

Tärkeintä on muistaa että kysees-sä on yksilönvapaus. Ei ole syytä pe-lätä että vanhuksia ja vammaisia ryh-dyttäisiin joukoin surmaamaan. Ky-se on yksilön oman tahdon noudat-tamisesta: inhimillisestä elämästä ja kuolemasta.

Eutanasiassa on kyse yksilönvapaudesta.

Henrik Sawela

Suomessa valtio on antanut hau-taustoimen lähes yksinoikeudel-la ev.lut. kirkolle.

Poikkeuksena ovat vapaa-ajattelijoi-den kymmenen hautausmaata, Kau-niaisten kaupungin ylläpitämä sekä Turussa oleva kaupungin ylläpitämä, vain muslimeille tarkoitettu hautaus-maa. Tämän lisäksi löytyy joukko pie-niä hautausmaita, jotka joko eivät enää ole käytössä tai joiden käyttö on rajoi-tettu oman perheen tai pienseurakun-nan jäsenille.

Nykyään hautauskustannuksiin ei enää vaikuta se, onko vainaja seura-kunnan jäsen vai ei. Tällä hetkellä kir-

kolle tulee rahaa valtion budjetista kat-tamaan erinäisiä kirkon yhteiskunnal-lisia tehtäviä ja kirkon on tarkoitus kat-taa pääosa hautaustoimen kuluista tätä kautta. Osan kuluista se perii hautaus-maksuina. Jokaisella seurakunnan alu-eella asuvalla on oikeus tulla hauda-tuksi seurakunnan maille.

Jokaisella seurakunnalla on velvol-lisuus ylläpitää tunnustuksetonta hau-tausmaata joko itse tai yhdessä jonkun muun seurakunnan kanssa. Pääkau-punkiseudulla Helsingin ja Vantaan seurakunnat perustivat yhteisen hauta-usmaan Honkanummen hautausmaan yhteyteen. Espoossa tunnustukseton hautausmaa on Kehä III:n pohjoispuo-lella Kellonummen hautausmaan yh-teydessä ja Keski-Uusimaan seurakun-nat Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Si-poo, perustivat yhteisen Keravan hau-tausmaan yhteyteen.

Seurakuntien velvollisuuteen yllä-pitää hautausmaita ei kuulu velvol-lisuutta luovuttaa kappeleitaan us-konnottomien saattotilaisuuksien käyttöön. Kymmenisen vuotta sit-ten piispainkokous päätti suositel-la seurakunnille, etteivät nämä luo-vuttaisi kappeleitaan uskonnottomien saattotilaisuuksien käyttöön. Seura-kunnat ovat suhtautuneet tähän suo-situkseen vaihtelevasti. Pääkaupunki-

seudulla monet seurakunnat luovut-tavat kappeleitaan näihin tilaisuuk-siin. Sama on tilanne esim. Turussa ja Tampereella.

Espoossa ongelmiaPääkaupunkiseudun kummajainen on Espoo, joka aikoinaan salli näitä tilai-suuksia kappaleissaan. Piispainkoko-uksen päätöksen jälkeen Kirkkoneu-vosto kuitenkin päätti muuttaa käy-täntöä siitä huolimatta, että yhteistyö esimerkiksi Pro-Seremoniat -palvelu-keskuksen kanssa oli ollut täysin on-gelmatonta.

Nyt espoolaisia kirkkoon kuulumat-tomien vainajien saattoväkeä kurmo-tetaan siten, että joko pitävät saattoti-laisuuden ulkona tai sitten joutuvat pi-tämään tilaisuuden esimerkiksi Hieta-niemen krematorion kappelissa. Kun moni saattotilaisuuteen osallistuva on seurakunnan jäsen, iskee tämä syrjivä käytäntö myös seurakunnan omiin jä-seniin. Muutenkin seurakunnan pää-tös lähettää kummallisen viestin: näin kristillistä rakkautta sovelletaan Es-poon seurakunnissa.

Kirjoittaja on uskonnoton juhlapuhuja.

Uskonnotonta saattamassa

Tähi

tiet

een

Prof

esso

ri E

sko

Valta

oja

ja E

xitu

s Ry

n pu

heen

joht

aja

Kari

Vih

olai

nen

Kuolema Kuolema

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija18 19

Pirkko Eerola-Pilvi

Hautauksen ympärillä on paljon palveluita, esi-neitä ja tavaroita. Hau-tausalalla järjestetään myynti- ja esittelymes-suja ainakin ulkomail-

la, ja eräänlainen kyseenalaistamaton tavara- ja palveluvillitys on ollut perin-teisesti vallalla meilläkin. Tätä kuvas-taa, että hautaustoimistoon mennään ikään kuin mihin tahansa liikkeeseen kuluttajana valitsemaan esineitä ja pal-veluita: arkkuja, uurnia, kukkavihko-ja, hautakiviä, kuljetusta, tarjoilua, ti-lavuokria, lehti-ilmoituksia.

Olisiko paikallaan, että hautaus-toimessa aloitettaisiin yhteiskunnassa muodissa oleva karsinta, kaiken tur-han ja ylimääräisen poisto? Sellainen helpottaisi omaisia taloudellisesti ja olisi trendikästä normien purkamista.

Arkkua ja ruumiin kuljetusta sai-raalasta hautaustoimiston erityisau-tolla ei enää tarvittaisi, jos hautaustoi-milakia muutettaisiin niin, että vainaja tuhkattaisiin sairaalan krematoriossa. Vertailuna voi todeta, että eläinlää-käreillä on järjestely, että lemmi-kin tuhkan voi aikanaan ha-kea lääkärin vastaanotolta uurnassa ilman mitään lain vaatimia muodol-lisuuksia ja tuhkan si-joittelun raportoin-tivelvoitteita. Lem-mikin tuhkan

käsittelystä ei ole säädetty niin kuin hautaustoimilaissa säädetään ihmisen tuhkauksesta. Hautaustoimilain muut-tamista puoltaa normien purun ja va-linnanvapauden vaatimus.

Normien purkutarpeesta huolimat-

ta nykynormeinkin ihmisen voi hau-data yksinkertaisesti ja edullisesti, lä-hes yhtä edullisesti kuin lemmikin. Tä-tä eivät monet tule ehkä ajatelleeksi. Omaisia voisi kannustaa itsenäisiin ja luoviin ratkaisuihin hautauksen jär-jestämiseksi. Lukemattomia välikäsiä ei tarvita ohjaamaan hautausta taval-la, joka saa ajattelemaan ettei muita ta-poja ole.

Yksi ohjauksen ja välineellisyyden muoto on passiivisuus sekä välttely vainajan todellisen katsomuksen ja toiveen selvittämisessä. Vainajan toi-veen viestinviejänä ja yhteyshenkilönä hautauksen järjestäjään päin on yleen-

sä puoliso. Tällöin voi käydä niin, että uskonnoton vainaja siunataan uskon-nollisin menoin puolison näin päättä-essä. Lapset, omaiset, läheiset ja ystä-vät jäävät sivustakatsojiksi siitä huoli-matta, että he tietävät vainajan oikean katsomuksen kuten uskonnottomuu-den.

Pappikin saattaa olla passiivinen, vaikka hänen täytyy tuntea laki ja kunnioittaa vainajan todellista tahtoa ja vakaumusta. Muut viranomaiset te-kevätkin näin kuullessaan asianosaista ja omaisia hyvän hallinnon periaattein, jotta asianomaisen todellinen tahto tu-lisi ilmi.

Vainajalla ei ole oikeuskelpoisuut-ta eikä kuuleminen tietenkään ole

mahdollista. Tämä asettaa ko-rostuneen vastuun niille, jot-ka käyttävät puhevaltaa vaina-

jan katsomusasioissa. Muutoin vainaja saattaa muuttua ulkopuo-

listen, uskontokuntaan kuuluvien omaisten tai kirkon välineeksi ja

eräänlaiseksi esineeksi samalla ta-voin kuin hautaustoimiston tuotteet

muutoinkin. Voimassa oleva normi, vainajan katsomuksen kunnioittami-nen, on silloin käytännössä jo purettu.

Tällaisessa tapauksessa on todennä-köisesti tilastoissa jälleen yksi kirkol-lisin menoin siunattu vainaja aiempi-en lisäksi. Vapaa-ajattelijoiden ehdotus julkisen vallan ylläpitämistä kremato-rioista ja tunnustuksettomista kappe-leista saattotilaisuuksia varten on hy-vin tarpeellinen avaus tilanteen paran-tamiseksi.

Kirjoittaja on oikeustieteen kandi-daatti, varatuomari ja erityisopettaja.

Ihmisen voi haudata lähes yhtä edullisesti kuin lemmikin.

Hautauksen esineellistymisestä

Kohti yhdenvertaisuutta hautaustoimessaMaria Enebäck

Kappelissa isämme hauta-ustilaisuudessa 1990-lu-vun alussa kanttori kiel-täytyi soittamasta hauta-jaisiin valittua kappalet-ta, koska pappia ei ollut

paikalla. Minulle ja sisaruksilleni tuli täytenä yllätyksenä seurakuntien har-joittama syrjintä vakaumukseltaan us-konnottoman hautauksessa. Meidän oli siinä surun ja sekavuuden tilas-sa sukulaisten ja ystävien odottaessa neuvoteltava kirkon edustajan kans-sa ehdoista, joilla hän suostuisi toteut-tamaan toiveemme. Arkkua veimme hautapaikalle pelonsekaisin tuntein. Kävi mielessä, että onko hautaakaan avattu isämme arkulle.

Nykyinen hautaustoimilaki on pa-rantanut uskonnottomien tilannetta jonkin verran. Yhdenvertaisuudesta ol-laan kuitenkin vielä kaukana, jos verra-taan mahdollisuuksia toteuttaa vaina-jan toiveita ja kunnioittaa hänen vakau-mustaan. Hautajaisrituaalit on kirkon toimesta lyöty eräällä tavalla lukkoon eikä ole esimerkiksi helppoa löytää so-pivia tiloja hautajaisten pitämiseen tai valita edullisempia vaihtoehtoja, jotka poikkeavat kirkon käytännöistä. Hau-taustoimistoissakin usein suositellaan tai jopa painostetaan valitsemaan pap-pi puhumaan, vaikka vainaja olisi sen nimenomaan kieltänyt.

Meillä kaikilla pitäisi olla yhtäläi-set oikeudet valintoihin koskien myös kuoleman jälkeisiä järjestelyjä ja hau-taustoimilailla on pyritty edistämään

uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteuttamista. Itse kuulun niihin, jotka eivät halua rasittaa lapsi-aan minkäänlaisilla hautajaiskuluilla, kuten arkulla ja tilojen vuokrilla. Ark-kujen hinnat ovat huikeita eikä halpo-ja yksinkertaisia raakapuusta tehtyjä arkkuja valmisteta. Arkun pakollisuus on myös kyseenalainen. Olisiko aivan mahdotonta suurempien sairaaloiden yhteyteen rakentaa pienet krematoriot, jossa olisi mahdollista tuhkata vaina-ja saman tien? Tuhkauurnan kuljetta-minen kun on paljon kätevämpää kuin vainajan ruumiin sinne tänne siirtämi-nen isossa arkussa ennen tuhkausta.

Kaikkein paras tapa minun tahtoni toteuttamiseen taitaa olla lääketieteelle lahjoittaminen. Muistotilaisuuden voi halutessaan pitää missä tahansa.

4/2016 • Vapaa Ajattelija 194/2016 • Vapaa Ajattelija18

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija20 21

Kimmo Laine

Kotka-Kymin seurakun-tayhtymän krematoriota hoiti 35 vuotta hautaus-toimen päällikkö Raimo Heikkinen. Kuusi kuu-kautta ennen eläkkeelle

pääsyä hän sai seurakuntayhtymältä kirjallisen varoituksen, jonka hän it-se koki tekaistuksi. Heikkistä ihmetyt-ti se, että varoitus koski muun muassa yli puoli vuotta vanhaa asiaa, kun työ-suojelulain mukaan asiat tulisi käsitellä

30 päivän kuluessa. Huono työilmapii-ri oli tiedostettu seurakunnassa jo ai-emmin, jolloin oli julistettu “sota selän takana puhumisen kulttuuria vastaan”. Työhyvinvointi oli voimakkaasti esillä, mutta kääntyi nopeasti syyllisten jah-taamiseen huhujen pohjalta. Heikkistä painostettiin myös osallistumaan ke-vät- ja syyskauden avajaisten yhteisiin messuihin. Poissaolojen syitä kuulus-teltiin. Kaikilta seurakunnan työnteki-jöiltä odotettiin aktiivista osallistumis-ta seurakuntaelämään ja messutapah-tumiin, ei vain toiminnallisen puolen henkilöiltä.

Heikkinen arvelee tapahtumien juontuvan hänen Kotka-Kymin kre-matoriota puolustaneesta kannan-otostaan. Kannanotossaan Heikkinen vastusti vireillä ollutta hanketta kre-matorion sulkemiseksi ja toiminnan keskittämiseksi Kouvolaan. Heikkisen kanta voitti lopulta, ja krematorio sai jatkaa toimintaansa. Tuhkaus on joil-lekin kristityille iljetys. Joidenkin teo-logisten tulkintojen mukaan kristit-ty vainaja tulisi haudata kokonaisena. Tästä huolimatta hautaustapana tuh-kaus yleistyy Suomessa. Nykyisin koko

maan osalta 44 % vainajista haudataan tuhkaamalla, Helsingissä peräti 80 %. Tilanpuute ajaa teologian ohi.

Kotkassa toimii myös Vapaa-ajatte-lijoiden hautausmaista Suomen suu-rin. Samaan aikaan kun Heikkisen välit seurakuntaan viilenivät, Kot-kan Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa ja toiminnanjohtaja Ume Eerola sai-vat apua hänen hautausasiantunte-muksestaan. Hautaukset Vapaa-ajat-telijoiden hautausmaalle ovat olleet laskussa, osin vuoden 2004 hautaus-toimilain mukanaan tuomasta muu-toksesta. Laki asetti seurakunnat vel-

volliseksi ylläpitämään tunnustukset-tomia hautausmaita uskonnottomille vainajille. Lain myötä osa uskonnot-tomista vainajista haudataan seura-kuntayhtymän tunnustuksettomal-le hautausmaalle. Vapaa-ajattelijain liitto onkin tilanteen korjaamiseksi ehdottanut lausunnossaan 3.11.2016 hautaustoimen lisäämistä SOTE-alu-eiden tehtäviin.

Nyt Heikkinen on jättänyt episodin taakseen. Hän on eläkkeellä ja eron-nut seurakunnasta, ja viimeisimmän tiedon mukaan myös liittynyt Kotkan Vapaa-ajattelijoiden jäseneksi. Hän ko-ki seurakunnan jättäneen hänet “us-kon ja armon” ulkopuolelle. Seurakun-tien työilmapiiriongelmista tämä ta-paus ei suinkaan ole ainoa. Viime ai-koina esimerkiksi Rauman seurakunta on noussut toistuvasti otsikoihin työ-yhteisön ongelmiin liittyvien uutisten vuoksi.

En Heikkistä haastatellessani ja ar-tikkelia kirjoittaessani voinut välttyä miettimästä myös Vapaa-ajattelijoita yhteisönä. Tuskin on salaisuus että il-mapiiri on vapareidenkin toiminnas-sa ollut toisinaan tulehtunut. Vaikka olemme humanisteja, tuntuu välillä siltä että ihminen jää ideologian jal-koihin. Tuntuu vaikealta ajatella, että ihmisiä auttavasta toiminnasta jäädään pois siksi että ihmissuhteet hiertävät. Siinä menee lapsi pesuveden mukana. Toisinaan homo homini lupus, ihmi-nen on susi ihmiselle, oli sitten liekki-malja tai risti kaulassa.

Sota selän takana puhumisen kulttuuria vastaan!

Susi ihmiselle

Työmme on arvokasta

Yhdistyneet ajattelijat • yhdistykset toimivat

Samanaikaisesti jyrkkien uskonsuuntien vahvistu-essa suuri kansa maallis-tuu ja ateistien ja uskon-nottomien joukko kasvaa. Mitä tästä on käsitettä-

vissä. Ainakin se, että intelligenssi-ryhmittymät ovat toisistaan poispäin suuntautuneita.

Kansakoulun oppiaine Luonnon-historia opetti eliökunnan sukupuun ja sen, ettei eliökunnan sukupuun haaro-minen ole mihinkään äkisti päättynyt.

Ennen sukusoluperimä määräsi mi-hin joukkoon kuului. Silloin oli myös asuinpaikka-, ravinto- ja ilmastoyhden-

mukaisuutta ja muita paikallisuuteen kuuluvia yhdenmukaisuuksia. Nykyään ihmisten liikkuessa paikallisuus-yh-denmukaisuudet eivät enää määrää si-tä mihin joukkoon kuuluu; ihmiset ovat globaaleja. Ajattelutavat, niiden erot ja yhdenmukaisuudet järjestävät ihmiset osajoukoiksi, vertaisryhmittymiksi.

Nämä intelligenssiryhmittymät ovat toisistaan poispäin suuntautuneita. Si-ten niille tulee erihistoriaisuutta ja sen seurauksena erikohtaloisuutta. Joku sanoikin hiljattain: Luonto ei toki toi-mi historiaa vastoin.

Toiseen suuntaan ja realismiin kul-kevat osajoukot menestyvät parhai-

ten. Vieraantumisen suuntaan kulke-vat taas huonoimmin. Nykyään olem-me vapaampia valitsemaan suuntam-me itse. Juuri siksi näistä valinnoista tuleekin yksinkertaisella tavalla myös kohtaloita tulokseksi.

Se, että me vapaa-ajattelijat teemme julkisuutta, on suoraa oikeutta myös monenlaisissa vaikkapa perhejumeis-sa oleville ateisteille ja uskonnottomil-le, jotka eivät ehkä selviytyisi kokous-paikoillemme asti, mutta saavat ver-taisuuden julkisuudesta poimimalla.

Juha Korkee, ajattelija, Hyvinkää

Luoteis-Lapin SalomajaMartti Vaattovaara

Luoteis-Lapin vaparit sai-vat lahjakirjalla 11.4.2016 lahjoituksena Vasemmis-toliiton Venejärven osas-to ry:ltä Salomaja-nimi-sen kiinteistön, joka on

pinta-alaltaan 0,19 ha. Kiinteistöllä on 1949 rakennettu 114,2 neliön suu-ruinen työväentalo, joka oli ollut käyt-tämättömänä n. 20 vuotta. Sisätiloil-taan rakennus on hyvässä kunnossa, kuten pääosaltaan ulkoakin. Vain si-säänkäynti- ja hätäpoistumisportaat olivat lahonneet käyttökelvottomik-si. Saatuamme kiinteistön haltuum-me, tiedustelimme pihan alkusiisti-mistä varten lampuri Sari Hännisen lampaita "niittohommiin". Neljä päs-siä saatiin häneltä siistimään aluskas-villisuutta. Korjausremonttipiirustuk-set laati yhdistyksemme jäsen Seppo Nikumaa. Ilmoituksen Kolarin raken-nustoimistolle teki yhdistyksen sihtee-ri Martti Vaattovaara.

Elokuussa aloitimme talkoot, jos-sa raivattiin pensaiden valtaama piha ja purettiin lahonneet portaat. Kun tä-mä vaihe oli tehty, hankkivat Paula ja Martti Vaattovaara Salmenpalon Sahal-ta lauta- ja puutavaran ja paikallisista rautakaupoista muut rakennustarvik-keet kuten naulat, ruuvit yms. portai-

den korjaamiseksi ja sisäänkäynnin yl-le katoksen rakentamiseksi. Katokseen vähän käytössä olleet pellit lahjoitti Ti-mo Niva kuten myös yhden valonheit-timen ja äänentoistolaitteen. Työt saa-tiin maalausta vaille valmiiksi 17.10. Viimeistely tehdään kesällä 2017. Tal-kootunteja kertyi 422,5 tuntia.

Kuva: Paula Vaattovaara

Vapaa Ajattelija Vapaa Ajattelija

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija22 23

Teksti: Timo Karjalainen Kuvat: Sirpa Pöyhönen

Oulunseudun Vapaa-ajattel ijat jär jest i 4.9.2016 Oulussa se-minaarin, jossa pu-huivat tieteenfilosofi-an tutkija Inkeri Kos-

kinen ja kosmologi Syksy Räsänen.Inkeri Koskisen kirja ”Villi Suomen

historia: Välimeren Väinämöisestä Äi-jäkupittaan pyramideihin” on saanut Vuoden tiedekirja 2015 -palkinnon. Kirja käsittelee huuhaateorioita histo-rian alalta, poikkeuksena yleensä huu-haaesimerkkeinä käytettävistä kovien tieteiden tontille kuuluvista teoriois-ta kuten homeopatia. Seminaariim-me pyysimme Inkeri Koskisen va-lottamaan kirjansa teemaa tieteen ja näennäistieteen erottamisesta: miten arvioida historiallisen teorian uskot-tavuutta.

Koskinen aloitti esimerkeillä niin sanotusta gööttiläisestä historiankir-joituksesta. Siinä pyritään konstruoi-maan omalle kansalle loistelias men-

neisyys. Todisteiksi kelpaavat vaikka-pa mitkä tahansa äänteelliset saman-kaltaisuudet eri kielten sanojen välillä. Tällaisten historiateorioiden mukaan esimerkiksi Egyptin pyramidit eli ”pyhät raamit” ovat muinaisten suo-malaisten rakentamia, ja ”Egypti” on väännös nimestä ”Äijäkupittaa”.

Gööttiläiselle historiankirjoitukselle on tyypillistä, että kirjoittajat eivät viit-taa lähteisiin. Kuitenkin tarkasteltaessa eri aikoina 1600-luvulta alkaen vaikut-taneita gööttiläisiä kirjoittajia, he esit-tävät hyvin samankaltaisia ajatuksia. Jos he ovat olleet tietoisia edeltäjistään,

ainakaan he eivät näytä kyseenalaista-van aiempia ajatuksia vaan ottavat ne sellaisenaan. Irrallisia ad hoc -poimin-toja yhteenliittämällä syntyy ”leikkaa & liimaa -historiaa”.

Koskinen totesi, että paikkansapi-tämättömiä puheita voidaan jakaa eri-laisiin tyyppeihin. Yksi tyyppi on va-lehtelu, jossa pyritään vakuuttamaan kuulija jostakin asiasta. Esimerkiksi tieteellinen vilppi on tällaista valehte-lua: tehdään päällisin puolin vakuutta-van oloinen tieteellinen julkaisu, jossa tehdään valideja tieteellisiä päätelmiä aineistosta -- mutta aineisto on keksit-ty tai vääristelty.

Toinen tyyppi on paskanpuhumi-nen: ei ole mitään väliä mitä puhutaan eikä suuremmin silläkään uskooko ku-kaan, päämäärä on vain puhua paljon. Paskanpuhujan väitteiden osoittami-nen vääriksi on siinä mielessä epä-kiitollista työtä, että väitteitä on pal-jon nopeampi keksiä kuin tieteellises-ti kumota.

Koskinen valitteli nykyisen inter-net-julkaisukulttuurin olevan harmil-linen omintakeisten ajattelijoiden tut-

kijoiden kannalta. Ennen internetin tuloa nämä kirjoittajat teettivät oma-kustannejulkaisuja ja lähettivät vapaa-kappaleet yliopistokirjastoihin, joissa ne säilyivät arkistoituna. Nykyään he julkaisevat tekstinsä netissä. Koska kir-joittajat ”eivät useinkaan ole kovin va-kaita persoonia”, tekstejä myös häviää netistä paljon eivätkä ne välttämättä säily tutkijoiden materiaaliksi.

Koskinen totesi tieteen ja näen-näistieteen rajanvedosta, ns. demar-kaatio-ongelmasta, ettei ole olemassa yhtä testiä jolla voitaisiin todeta mi-kä on tiedettä ja mikä ei. Pikemmin-

kin on nippu ominaisuuksia, jotka ovat ominaisia tieteelle ja joilla on taipumus puuttua näennäistieteistä.

Tieteeseen kuuluu esimerkiksi ha-keutuminen dialogiin muiden aihepii-rin tutkijoiden kanssa, kun taas näen-näistieteilijät usein sulkeutuvat omiin oloihinsa. Tieteeseen kuuluu, että kri-tiikki on tervetullutta ja tieteellisten väitteiden on joko kestettävä kritiik-ki tai väistyttävä paremman väitteen tieltä. Näennäistieteissä taasen usein mieluusti luennoidaan aihepiiriä tun-temattomille ja solvataan näennäistie-teilijän kanssa eri mieltä olevia tutki-joita henkilöinä, sen sijaan että kriti-soitaisiin tieteellisiä teorioita.

Koskisen mukaan tieteellinen tieto ei synny yksittäisestä kokeesta tai tut-kimuksesta. Yksi tutkimustulos on ai-na vain yksi datapiste: kun mitattiin näin, todettiin tällainen tulos. Tieteel-linen tieto syntyy tiedeyhteisössä, kun tutkimuksia on kritisoitu ja toistettu ja

yhteisössä syntyy konsensus teoriasta, joka selittää havainnot hyvin.

Syksy Räsänen puhui otsikolla ”Sattuman lapset: monimutkaisuu-den kasvu maailmankaikkeudessa”. Räsänen aloitti toteamalla, että ku-kaan läsnäolijoista ei pysty arvioi-maan hänen esityksensä tieteellisyyt-tä. Syy on se, että kosmologian tulos-ten arviointi vaatii erittäin suurta pe-rehtyneisyyttä.

Yleisökysymyksenä Räsäseltä tie-dusteltiin, miten sitten maallikko voi selvittää onko Räsänen oikeassa jos-sain kosmologisessa väitteessä. Räsä-nen vastasi: katsokaa mitä muu tie-deyhteisö sanoo asiasta, esimerkiksi muut popularisoijat kuten Kari En-qvist tai Esko Valtaoja tai mikä on tieteellisissä julkaisuissa enemmistön kanta.

Räsänen kävi läpi maailmankaikke-uden kehityshistorian alkuräjähdyk-sen kaasupuurosta galakseiksi, tähdik-

si, aurinkokunniksi ja tuntemaksem-me elämäksi. Kantava teema on moni-mutkaisuuden kasvu: alkuräjähdyksen jälkeen universumi oli lähes tasapak-sua, yksinkertaista ainetta. Painovoi-ma alkoi sitten kerätä tihentymistä ga-lakseja, galaksien sisällä tiivistyi tähtiä ja niiden ympärille planeettoja. Kehi-tys on siis kulkenut tasaisesta massas-ta kohti monimutkaisempia rakentei-ta. Ainakin maapallolla monimutkais-tuminen on vielä jatkunut elämän ke-hityksessä.

Olemme myös sattuman lapsia. Välittömästi alkuräjähdyksen jälkeen kosmoksen materian jakautumises-sa oli pieniä kvanttiheilahteluista joh-tuvia tihentymiä. Universumin laaje-nemisen inflaatiovaihe jäädytti nämä epätasaisuudet laajentamalla ne mil-joonien valovuosien mittaisiksi. Nä-mä satunnaisesti syntyneet tiheämmät kohdat toimivat galaksien syntyalus-toina. Edelleen tähdet planeettoineen

ovat tiivistyneet kaasusta ja pölystä ka-oottisten prosessien tuloksena. Tunte-mallemme elämälle suotuisissa olois-sa ainakin omalla planeetallamme ke-hittynyt elämän kemia on myös mo-nimutkaistunut sattuman oikkujen heittelemänä.

Olimme pyytäneet Syksy Räsäs-tä kertomaan millaisen maailmanku-van kosmologia tarjoaa. Humen giljo-tiinina tunnetun periaatteen mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voida pää-tellä miten niiden pitäisi olla. Räsä-nen kuitenkin vastauksena kysymyk-seemme esityksensä päätteeksi lista-si oman näkemyksensä pääsäännöik-si miten meidän monimutkaisuuden huipentumien tulisi toimia: kärsimyk-sen aiheuttamista olisi vältettävä ja elä-mää kunnioitettava. Koska kykenem-me hankkimaan tietoa, meidän tuli-si ottaa selvää asioista ja tietojamme tulisi soveltaa niin, ettemme aiheuta kärsimystä.

Huuhaahistoriaa ja vakavaa kosmologiaa

Syksy Räsäsen seminaarissa esittämät simulaatiot löytyvät seuraavista linkeistä:http://wwwmpa.mpa-garching.mpg.de/galform/virgo/millennium/#movieshttp://wwwmpa.mpa-garching.mpg.de/aquarius/https://www.youtube.com/watch?v=3YmeajE-TT8

Ei ole olemassa yhtä testiä jolla voitaisiin todeta

mikä on tiedettä ja mikä ei.

Vapaa Ajattelija

4/2016 • Vapaa Ajattelija24 4/2016 • Vapaa Ajattelija 25

Jori Mäntysalo

Suomessa on neljä uskonto-ja koskevaa verovapautta. Kirjoitin aiemmissa nu-meroissa suorista uskon-tokuntien tuista, mutta pi-dän epäsuoraa tukea yhtä-

läisesti tukena. Erityisellä verovapau-della jätetty euro ja annettu euro ovat samanarvoisia.

Verovapauksien rahallinen merkitys on melko vähäinen, eikä niiden poista-minen vie uskontokuntia konkurssiin. Kyse on enemmän periaatteesta: neut-raalin valtion tulisi kohdella erilaisia aat-teita samalla tavalla myös pienissä asi-oissa.

Verovapaudet eivät suoraan liity valtionkirkkojärjestelmään, vaan ai-nakin periaatteessa luterilaiset ja or-todoksit ovat samassa asemassa kuin esimerkiksi metodistien seurakun-nat. Eriarvoisuus koskee uskonnol-listen yhdyskuntien kohtelua suhtees-sa muihin yhdistyksiin ja järjestöihin.

Ehtoollisviinin alkoholiveroEhtoollisviini on vapautettu alkoholi-verosta. Vapautus ei koske muita vero-ja, esimerkiksi viinin arvonlisäveroa. Vapautus kattaa periaatteessa kaik-ki uskonnolliset yhdyskunnat, mutta käytännössä ehtoollinen on käytössä vain kristityillä, ja heistäkin osa käyt-tää viinin sijaan mehua.

Evankelis-luterilainen kirkko jakaa pari miljoonaa ehtoollista vuodessa. Ve-rovapauden rahallinen arvo on tämän pohjalta arvioiden noin sata tuhatta eu-roa. Pienuskonnoilla luultavasti pelkkä vapautuksen byrokratia maksaa enem-män kuin verovapaus säästää.

Verovapaudesta päätettiin syksyllä 1994. Vapaa-ajattelijat esittivät vapau-tuksen poistamista viimeksi marras-kuussa 2015, ja 22.11.2016 julkaistun työryhmän esityksen mukaan verova-paus poistuu osana alkoholilain koko-naisuudistusta.

Kiinteistön varainsiirtoveroKiinteän maaomaisuuden ostaja mak-saa neljän prosentin varainsiirtoveron. Tästä verosta on vapautettu uskonnol-liset yhdyskunnat. Vapautus ei koske muuta varainsiirtoveroa, esimerkiksi kerrostaloasuntojen hankintaa.

Helluntailiike osti noin puolen mil-joonan euron arvoisen Kukkolan lei-rikeskuksen Pälkäneeltä muutama vuosi sitten. Jos ostava seurakunta oli muodollisesti Helluntaikirkon jäsen, se säästi noin 20 000 euron veron. Jos muodollinen oikeushenkilö oli rekis-teröity yhdistys – helluntailiikkeellä on menossa oikeushenkilömuodon muu-tos – on vero täytynyt maksaa.

Arvioin, että tämä verovapautus vä-hentää valtion tuloja muutamia kym-meniä tuhansia euroja vuodessa. Ar-vio on hyvin epävarma.

Verovapaus otettiin mukaan 1997 voimaan tulleeseen lakiin, mutta vas-taava säädös oli jo edeltävässä leima-verolaissa.

KiinteistöveroAutiokirkot on vapautettu kiinteistö-verosta. Autiokirkon määritelmä on la-vea, ja kattaa pelkkien raunioiden li-säksi useita käytössä olevia kirkkora-kennuksia. Ainoa ehto on se, että kir-kon pitää olla "poistunut säännöllisestä seurakuntakäytöstä", eli jokaviikkoisia jumalanpalveluksia ei saa olla. Joissa-kin verovapaissa autiokirkoissa on kui-tenkin melko säännöllisesti erilaisia ta-pahtumia.

Perusteluna verovapaudelle on kult-tuurihistoriallinen arvo. Kuitenkin lu-terilainen kirkko saa myös suoraa val-tionrahoitusta muun muassa vanho-jen kirkkojen ylläpitoon. Tätä voi pitää kaksinkertaisena tukena. Myös luos-tarit on vapautettu kiinteistöverosta, muita kommuuneja taas ei ole.

Kaikki autiokirkot ovat evankelis-luterilaisia, mutta laki ei sinänsä estäi-si ainakaan ortodoksisen tai katolisen kirkon omistaman tilan luokittelua au-tiokirkoksi.

Kiinteistöverolain mukaan kunta voi vapauttaa verosta tiettyjä kiinteis-töjä, myös uskonnollisten yhteisöjen omistamia. Tiedossa ei ole, käyttävät-kö kunnat tätä mahdollisuutta uskon-tokuntien tukemiseen.

Kiinteistövero nykymuodossaan on ollut käytössä vuodesta 1993 ja vero-vapaus on ollut alusta saakka mukana. Vapaa-ajattelijat esittivät vapautuksen poistamista syksyllä 2016.

YleisradioveroYhteisöt, käytännössä lähinnä yrityk-set mutta periaatteessa myös yhdistyk-set, maksavat elinkeinotulostaan yleis-radioveroa. Verosta on vapautettu us-konnolliset yhdyskunnat.

Veroa ei peritä, jos yhteisön elin-keinotulo alittaa 50 000 euroa. Elin-keinotuloksi puolestaan ei lasketa esi-merkiksi sijoitusten tuottoa. Käytän-nössä pienuskonnot tuskin maksaisi-vat yleisradioveroa, koska niiden tulot ovat liian pieniä.

Enimmillään yleisradiovero on 3 000 euroa. Jos Evankelis-luterilaisen kirkon 9,5 miljoonan euron elinkei-notulo jakautuu kuntien asukasluku-jen mukaan, vain Helsingin seura-kuntayhtymä olisi maksanut suurinta mahdollista YLE-veroa. Yhteensä ve-rovapaus tuottanee isommalle valtion-kirkolle ehkä kymmenen tuhatta eu-roa vuodessa.

Tämä on verovapauksista uusin, se tuli mukaan vuodesta 2013 alkaen kun

Uskontokuntien verovapauksista

Tavoitteenamme on siirtää kaikki uskontokunnat yhdistyslain alaisiksi.

veron kerääminen alkoi. Hallitus esitti, et-tä yleisradioverosta vapautetaan valtionkir-kot, mutta eduskunta laajensi tämän koske-maan kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia.

YleistäVapaa-ajattelijoiden tavoitteena on siir-tää kaikki uskontokunnat yhdistyslain alaisiksi, siis poistaa erillinen oikeushen-kilön muoto 'uskonnollinen yhdyskun-ta'. Toteutuessaan tämä muutos korjai-si samalla myös kolme edellä mainitusta neljästä verovapaudesta. Laajemman ta-voitteen toteutumiseen saakka on otetta-va kantaa myös yksittäisten verovapau-tusten poistamiseksi. Seuraava kohteem-me olisi mielestäni luontevasti kiinteis-töjen varainsiirtovero.

Kirkon edustajan kantaTätä kirjoitusta varten pyysimme myös kirkkohallituksen kannan. Kansliapääl-likkö Jukka Keskitalo vastasi muun mu-assa seuraavasti:

Autiokirkot ja luostarit on va-pautettu kiinteistöverosta"Asiasta säädetään kiinteistöverolais-sa (654/1992), jonka 3 §:n mukaan 3 § 1 momentin mukaan kiinteistöveroa ei ole suoritettava muun muassa autiokirkois-ta, linnasta, linnoituksesta eikä luostaris-ta. Kysymys kiinteistöverovapaudesta tulee nähdä laajemmassa yhteydessä. Jos kiin-teistövero määrättaisiin autiokirkoille, se tulisi määrätä myös linnoille ja vastaaville.

Autiokirkkoina pidetään säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä poisjääneitä ra-kennuksia, jotka eivät siis enää ole var-sinaisia seurakuntakirkkoja, mutta rasit-tavat omistajayhteisönsä taloutta. Autio-kirkoissa voidaan toisinaan järjestää ju-malanpalveluksia sekä suorittaa kirkollisia toimituksia, mutta ne eivät suinkaan ole säännöllisessä kirkollisessa käytössä.

Valtion taloudellinen tuki kattaa vain osittain seurakuntien ja seurakuntayh-tymien yhteiskunnallisista tehtävistä ai-heutuvia kustannuksia. Valtion rahoitus-ta kulttuuriperintökohteisiin joudutaan sen vuoksi priorisoimaan suojeltuihin ja säännöllisessä käytössä oleviin kirkkora-kennuksiin."

Ehtoollisviini on vapautettu alkoholiverosta"Eduskuntakäsittelyssä muutettiin ehtool-lisviinin verokohtelua, koska sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään pitä-nyt tärkeänä, että valmisteverotuslainsää-

dännössä vapautetaan evankelis-luterilai-nen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta ja muut vastaavat yhteisöt kirkollisissa toi-mituksissa tarvitsemansa alkoholijuoman verosta. Ehtoollisviinit olivat tuolla hetkel-lä alkoholijuomaverosta vapaita, koska ne sisältyvät alkoholilaissa tarkoitettuun eri-tyismyyntiin. Valiokunta ehdotti, että al-koholi- ja alkoholijuomaverolain 8 §:ään sisällytetään uutena 2 momenttina sään-nös, jonka mukaan ehtoollisviinin perintei-nen verovapaus edelleen säilytetään. (Va-VM 90/1994 vp). Ehtoollisviiniä osana kir-kollista toimitusta ei voi pitää nautintoai-neena. Siten sen verovapaus on edelleen perusteltua."

Uskonnolliset yhdyskunnat on vapautettu maaomaisuuden va-rainsiirtoverosta"Varainsiirtoverolain (931/1996) 10 §:ssä säädetään julkisyhteisöjen hankinnoista. Sen mukaan, jos luovutuksensaajana on Ahvenanmaan maakunta, kunta, kun-tayhtymä, seurakunta tai rekisteröity us-konnollinen yhdyskunta veroa ei suorite-ta. Lakia uudistettaessa 1966 säilytettiin aiempi leimaverolain 30 §:n säännös jul-kisyhteisöjen hankinnoista vuodelta 1943. Säännös on kuitenkin tätäkin vanhempi. Myös tämä veronhuojennus kohdistuu kaikkiin uskonnollisiin yhdyskuntiin."

Yleisradioverovapaus"Yhteisön yleisradioveroa suorittavat lii-ke- tai ammattitoimintaa tai maatalout-ta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos nii-den verovuoden verotettava tulo on vähin-tään 50 000 euroa (laki yleisradioverosta 3 §). Säännös koskee kaikkia uskonnolli-sia yhdyskuntia eikä ainoastaan evanke-lis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kir-kon seurakuntia.

Yhteisön verovelvollisuuden edellytykse-nä on aina, että yhteisö on harjoittanut ve-rovuonna liike- tai ammattitoimintaa taik-ka maataloutta. Kun seurakunnat eivät pääsääntöisesti harjoita yritystoimintaa tai maataloutta, jonka perusteella syntyi-si verotusperusteena pidettävää liikevaih-toa, yleisradioveron perintää veronsaaja-yhteisöiltä ei pidetty eduskuntakäsittelyssä tarkoituksenmukaisena. Verovelvollisuus olisi tosiasiassa ollut melko muodollista ja sattumanvaraista. Siten verotuksen yk-sinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi valtio, kunnat ja seurakunnat vapautettiin yleis-radioverosta (VaVM 14/2012 vp)."

Vastauksia lyhennetty. Vastaukset koko-naisuudessaan numeron verkkoversios-sa osoitteessa vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti

palsta

Pääsihteerin palsta Pääsihteerin palsta

4/2016 • Vapaa Ajattelija 4/2016 • Vapaa Ajattelija26 27

Esa Ylikoski

Tehtäväkseni tuli pitää ter-vehdyspuheet Lahden va-paa-ajattelijain ja Helsin-gin seudun vapaa-ajatteli-jain 80-vuotisjuhlissa tänä syksynä. Puheissani keski-

tyin nykytilanteeseen ja totesin muun muassa seuraavaa:

Liittoa ei ole ilman yhdistyksiä, yh-distyksiä ei ole ilman jäseniä ja toimin-taa ei ole ilman aktiiveja, jotka otta-vat hoitaakseen luottamustehtäviä. Va-paa-ajattelijat ovat alusta asti toimineet uskonnottomien oikeuksien puolesta, uskonnottoman tapakulttuurin ja si-viiliseremonioiden eteen sekä tiede-pohjaisen, rationaalisen maailmanku-van ja humanistisen etiikan ja elämän-katsomuksen puolesta.

On puolustettu uskonnottomien kotien lasten oikeuksia koulussa, on kritisoitu kirkon etuoikeuksia ja kir-

kollisverojärjestelmää, on toteutet-tu hautapuhujapalvelua ja nimiäispu-heita, on järjestetty tilaisuuksia tieteen puolesta uskonnollisen ja muun huu-haan vaikutuksen vähentämiseksi.

Toiminnan jäsentyminen kolmeen osa-alueeseen luonnehtii meitä. Olem-me uskonnottomien ihmisoikeusjär-jestö, olemme uskonnoton kulttuu-rijärjestö ja olemme maailmankatso-muksellinen järjestö. Jäsenistöllämme voi olla ja on erilaisia tulokulmia jäse-nyyteen ja toimintaan. Tällainen eri-laisuus ja yksilöllisyys ovat voimava-ramme.

Joillakin on etusijalla siviiliseremo-nioiden edistäminen ja uskonnottomi-en perheiden tukeminen muun mu-assa hautajaisiin liittyen. Toisilla tär-keintä on esimerkiksi lasten yhdenver-taisen kohtelun ja katsomusvapauden turvaaminen ja kirkon uskonnollisen painostuksen torjuminen päivähoi-dossa ja koulussa. Monilla tunteita ja

tarmoa kirkon ja valtion erottamisek-si herättävät kirkon epäoikeudenmu-kaiset etuoikeudet, koko valtiokirk-kojärjestelmä, verotusoikeus sekä us-konnonopetuksen asema ja pakolli-suus kirkkoon liitetyille lapsille.

Useilla elämänkatsomukselliset ja maailmankuvalliset kysymykset pai-nottuvat, myös uskontojen perusta-vanlaatuinen kritiikki. Uskontokritiik-kiin kytkeytyy tärkeiden filosofisten peruskysymysten lisäksi uskontojen ongelmallinen suhde ihmisoikeuk-siin. Kristinuskon, juutalaisuuden ja islaminuskon lisäksi myös buddhalai-suuden, hindulaisuuden ja shintolai-suuden oppeja ja instituutioita käyte-tään monin paikoin sumeilematta ih-misoikeusrikosten tukena.

Olemme Kansainvälisen humanis-tisen ja eettisen unionin IHEU:n toi-minnassa, samoin Euroopan federaa-tion. Kamppailemme ihmisoikeusri-koksia, kuten uskosta luopumisen ja

jumalanpilkan ankaria rangaistuksia, vastaan. Vaadimme myös jumalanpil-kan rangaistavuuden poistoa Suomen rikoslaista. Loppu jumalanpilkkalaeille -kampanjassa (http://end-blasphemy-laws.org/) ja Ajatuksen vapaus -rapor-

tissa (http://freethoughtreport.com/) Suomen väri on häpeällisesti orans-si, joka tarkoittaa ”systemaattista syr-jintää”.

Teemme yhteistyötä pohjoismaisten liittojen kanssa, ja ensi vuonna poh-joismainen tapaaminen ja seminaari järjestetään Helsingissä 4.-5.3.2017. Liitot ovat hyväksyneet yhteisen poh-joismaisen manifestin, joka on julkais-tu tänä syksynä.

Vapaa-ajattelijat ovat edistäneet ja saaneet aikaan suomalaisen yhteis-kunnan maallistumiskehitystä. Seu-raamme sekularisaatiossa Ruotsia, ja monessa kohtaa kilpailemme Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Maallistu-mista 2000-luvulla kuvaa, että aviopa-reista yli 50 % solmii siviiliavioliiton,

lapsista alle 70 % kastetaan ja ev.lut. kirkon jäsenosuus on nyt noin 72 %. Eroakirkosta.fi -palvelua on käyttänyt yli 550 000 suomalaista.

Myös lainsäädännössä on 2000-lu-vulla saatu aikaan sinänsä tuntuvia pikkuparannuksia. Yhteiskunnalli-nen perustavoitteemme kirkon ja val-tion erottamisesta on kuitenkin vielä toteuttamatta ja kirkon julkisoikeu-dellinen erityisasema lakkauttamatta. Holhoava ”pakkouskonto” kirkon jäse-

nille kouluissa jatkuu hidastaen ET:n kehitystä. Päiväkodeissa ja kouluissa jumalanpalvelusten ja hartauksien tyr-kyttäminen henkilökunnan toimesta jatkuu. Hautaustoimilaki tarjoaa seu-rakunnille mahdollisuuden uskonnot-

tomien mielivaltaiseen syrjintään hau-tausmaakappelien käytössä.

Symbolisissa eleissä, kuten ennen valtiopäivien avajaisia, pidetään eku-meenisen neuvoston avajaisjumalan-palvelus. Lainsäädännöstä sen järjes-tämisvelvoite poistettiin ajat sitten. Niinpä on oikein, että Vapaa-ajatteli-jain liitto ja Humanistiliitto ensi hel-mikuun alussa, itsenäisyyden juhla-vuonna 2017 järjestävät Tunnustuk-settoman juhlatilaisuuden ennen val-tiopäivien avajaisia 2. helmikuuta.

Yhteiskunnan maallistumisessakin on eritahtisuutta. Vaikka nuoret aikui-set ovat joukolla eronneet kirkosta, he eivät likikään aina ole erottaneet lapsi-aan. Lapsista ylisuuri osuus on uskon-nonopetuksessa, ylisuuri osuus jou-

tuu osallistumaan uskonnollisiin ti-laisuuksiin kouluajalla, ylisuuri osuus nuorista osallistuu rippikoululeireil-le ja ylisuuri osa varusmiehistä antaa uskonnollisen sotilasvalan uskonnol-lisesti neutraalin sotilasvakuutuksen sijaan.

Uskonnottoman vainajan vakau-muksen kunnioittaminen unohtuu, jos hautaustoimisto ja seurakunta hau-tausmaakappelin käyttöluvan ehtona tyrkyttävät pappia paikalle. Kuitenkin

hautaamiskulttuuri on voimakkaassa murroksessa. Esitimme lausunnos-samme krematorioita ja tunnustukset-tomia kappeleita, hautaustointa uusi-en sote-alueiden tehtäviin.

Haastava ja samalla suuria mahdol-

lisuuksia tarjoava tilanne meillä on las-ten ja nuorten parissa. Uudet ohjeet ja yhdenvertaisuus tulee saada toteen päiväkodeissa ja kouluissa. Terveh-dimme ja tuemme Protu-leirien kehi-tystä ja laajentumista.

Nyt esitämme perheille ideaa, et-tä nuorten 15-vuotissyntymäpäivi-en viettoa juhlistettaisiin tavanomais-ta enemmän. Kun monet kuulemma menevät rippileireille lahjojen takia, miksipä ei nuorille, jotka eivät osallis-tu rippikouluun, voisi antaa 15-vuo-tispäivillä lahjoja tavanomaista juhla-vammin.

Olemme ottaneet monia edistysas-kelia vuosien varrella ja elämme poh-joismaissa maallistumisen myrskyn silmässä. Silti meillä on yhä merkittä-

viä, merkityksellisiä tavoitteita ja teh-täviä edessämme. Ne pitävät meitä hy-vin vireessä.

Tiedepohjainen, rationaalinen ajat-telu sekä humanistinen etiikka ja elä-mänkatsomus antavat kestävän pohjan yhteiskunnan kestävään kehitykseen - niin Suomessa kuin koko maailmassa. Kiitos että olette mukana vapaa-ajatte-lijoissa ja tietenkin myös siitä arvok-kaasta vapaaehtoistyöstä, mitä olette antaneet vapaa-ajattelijatoimintaan.

Me toimimme huuhaan vaikutuksen vähentämiseksi.

Erilaisuus ja yksilöllisyys ovat voimavaramme.

Jäsenyhdistykset

Lehden ja liiton tiedot

Tunnustuksettoman kulttuurin, yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon, vakaumuksen ja omantunnon vapauden, humanismin, rationaalisuuden ja uskontoihin sitoutumattoman globaalin etiikan äänenkannattaja.

 JulkaisijaVapaa-ajattelijain Liitto ry Fritänkarnas Förbund rf Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä vastaa lehden tai julkaisijan kantaa.

LEHDEN TIEDOTPainopaikkaKirjapaino Lönnberg Print&Promo Numero 4/2016 Painos 2300 kpl ISSN 0355-8703 ISSN 2242-8992 Ilmestyy 4 numeroa vuodessa

TOIMITUSVastaava päätoimittaja Esa Ylikoski

ToimitussihteeriSuvi Auvinen

ToimituskuntaSuvi Auvinen Heidi Friman Esa Ylikoski Kimmo Laine Kirjoittajalle, lukijalle Kirjoitukset, mielipiteet, aihetoivomuk-set ja kommentit toimituskunnalle alla olevaan osoitteeseen. Mahdollisista kirjoituspalkkioista sovittava ennakolta. Toimitus varaa oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Yhteydenotot toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

TILAUKSET, ILMOITUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSETTilaushinta 30 €/vuosiIlmoitukset koko sivu 500 € puoli sivua 250 € 1/4 sivua 125 € 1/8 sivua 75 €Tilaukset, ilmoitukset ja tilaajien osoitteen muutokset osoitteeseen: Vapaa-ajattelijain Liitto ry Neljäs linja 1 00530 Helsinki val@vapaa-ajattelijat.fi p. 045 345 2365Jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset ja muut jäsenasiat omalle yhdistykselleen.

SEURAAVA NUMEROIImestyy maaliskuussa 2017. Aineisto 6.2.2017 mennessä osoitteeseen: toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

LEHDEN ARKISTOLehden arkisto liiton sivustolla www.vapaa-ajattelijat.fi/ lehden-arkisto

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO RY FRITÄNKARNAS FÖRBUND RFLiittohallitusMarko Lakkala, varapuheenjohtajaEsa Ylikoski, pääsihteeriUlla-Maija EerolaHeidi FrimanKimmo LaineMarko LakkalaTimo MykräPertti PerinivaJohanna Sauna-aho

Liike- ja yhteisötunnus 0221208-2Yhdistysrekisterinumero 38101Nordea FI5612373000117835

Neljäs linja 1, 00530 HELSINKIhttp://www.vapaa-ajattelijat.fival@vapaa-ajattelijat.fip. 050 468 5332 (pääsihteeri)p. 045 345 2365 (toiminnanjohtajap. 040 705 7801 (varapuheenjohtaja)

FORSSAN VAPAA-AJATTELIJAT RYJuha Toivonen • Tölönkaari 4 A 8 • 30420 FORSSA •puh. 044 592 0210 • forssa@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYJape Lovén • Neljäs linja 1 • 00530 HELSINKI •puh. 050 413 4013 • www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki •helsinki@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN YLIOPISTON VAPAA-AJATTELIJAYHDISTYS PROMETHEUS RYJanne Vainio • Vedenottamontie 12 E 38 • 00980 HELSINKI • puh. 050 365 6808 • prometheus@vapaa-ajattelijat.fi

JOENSUUN SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYAri Sulopuisto • Karhuntie 27 • 80230 JOENSUU •puh. 040 571 3989 • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ • joensuu/ • joensuu@vapaa-ajattelijat.fi

KAINUUN VAPAA-AJATTELIJAT RYAki Räisänen • Sudenpolku 6 D 20 • 87300 KAJAANI •puh. 050 594 8501 • kainuu@vapaa-ajattelijat.fi

KEMIN VAPAA-AJATTELIJAT RYPertti Periniva • Leppälinnuntie 5 • 94700 KEMI •puh. 040 557 2215 • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ kemi/ • kemi@vapaa-ajattelijat.fi

KESKI-SUOMEN VAPAA-AJATTELIJAT RY Heidi Friman • Veturitallinkatu 1 A 39 • 40100 JYVÄSKYLÄ • puh. 050 363 4593 • ks@vapaa-ajattelijat.fi • www.ks.vapaa-ajattelijat.fi • facebook.com/ksvapaaajattelijat

KESKI-UUDENMAAN VAPAA-AJATTELIJAT RYVeikko Laine • Kartanontie 39 • 04410 Järvenpääpuh. 045 606 4410 • http://keski-uusimaa.vapaa- ajattelijat.fi/ • keski-uusimaa@vapaa-ajattelijat.fi

KOTKAN VAPAA-AJATTELIJAT RYUlla-Maija Eerola • Munsaarentie 70 • 48300 Kotka •puh. 0440 183 966 • http://vapaa-ajattelijat.fi/kotka/ •kotka@vapaa-ajattelijat.fi

KOUVOLAN VAPAA-AJATTELIJAT RYHeljä Pekkalin • Killingintie 4 B 19 • 45700 KUUSANKOSKI •puh. 040 704 4638 • kouvola@vapaa-ajattelijat.fi

LAHDEN VAPAA-AJATTELIJAT RYSaimaankatu 3-5 B 34 • 15140 LAHTI •http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lahti • lahti@vapaa-ajattelijat.fi

LAPPEENRANNAN JA YMPÄRISTÖN VAPAA-AJATTELIJAT RYTomi Pinomäki • Sollinpellonkatu 8 • 53300 LAPPEENRANTA puh. 040 731 4224 • http://vapaa-ajattelijat.fi/lappeenranta/

LUOTEIS-LAPIN VAPAA-AJATTELIJAT RYReijo Raappana • Raappanantie 7 • 95830 Vaattojärvi •puh. 040 823 6342 • luoteis-lappi@vapaa-ajattelijat.fi

LÄNSI-UUDENMAAN ATEISTIT RYc/o Koivumäentie 18 A 35 • 01230 VANTAA

NOKIAN VAPAA-AJATTELIJAT RYSirkka Salonen • Hoppulankatu 5 • 37120 NOKIA •http://www.vapaa-ajattelijat.fi/nokia/ • nokia@vapaa-ajattelijat.fi

OULUNSEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYTimo Karjalainen • Kastellinkaari 22 • 90230 •puh. 0505903763 • www.vapaa-ajattelijat.fi/oulu •oulu@vapaa-ajattelijat.fi

RAISION VAPAA-AJATTELIJAT RYAnne Sinilaakso • Arres Lindqvist • raisio@vapaa-ajattelijat.fi • https://www.facebook.com/groups/383022375098620

ROVANIEMEN VAPAA-AJATTELIJAT RYKeijo Karvinen • puh. 040 730 4355 • http://rovaniemenvapaa-ajattelijat.blogspot.fi/ •http://www.facebook.com/rovaniemen.vapaa.ajattelijat • rovaniemi@vapaa-ajattelijat.fi

SATAKUNNAN VAPAA-AJATTELIJAT RYc/o Perkiö • Nervanderinkiventie 25 • 29200 Harjavalta •http://satakunta.vapaa-ajattelijat.fi/ • satakunta@vapaa-ajattelijat.fi

SEINÄJOEN VAPAA-AJATTELIJAT RYMarko Koivuniemi • Välitie 22 • 61600 Jalasjärvi •puh. 0400 429 540 • http://vapaa-ajattelijat.fi/seinajoki/ • seinajoki@vapaa-ajattelijat.fi

TAMPEREEN VAPAA-AJATTELIJAT RYYliopistonkatu 58 B, 6 krs • 33100 TAMPERE • puh. 045 130 3837 • http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/ • tampere@vapaa-ajattelijat.fi

TURUN VAPAA-AJATTELIJAT RYMikko Mäkitalo • Rasintie 25 • 20540 TURKU • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/turku/ • turku@vapaa-ajattelijat.fi

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VUOKSENLAAKSON YHDISTYS RY Timo Mykrä • Leppärinne 1 B 8 • 55800 IMATRA • vuoksenlaakso@vapaa-ajattelijat.fi

Vapaa Ajattelija