VALTIOIDEN RAJAT YLITTÄVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENARVIOINTIASIAKIRJA

16X17386830.4.2015

Balticconnector

Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä

1

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 32 YVA-MENETTELY, VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN ......................................... 5

2.1 Suomi .............................................................................................................................. 52.2 Viro ................................................................................................................................. 6

3 YVA-SELOSTUSTEN RAKENNE ................................................................................... 74 HANKEKUVAUS .............................................................................................................. 8

4.1 Yleistä ............................................................................................................................. 84.2 Hankkeen tausta ja perustelut ........................................................................................... 84.3 Hankkeen tekninen kuvaus ............................................................................................... 9

4.3.1 Merenpohjan muokkaustoimenpiteet .......................................................................... 104.3.2 Infrastruktuurin risteäminen....................................................................................... 144.3.3 Ampumatarvikkeiden poistaminen .............................................................................. 144.3.4 Merenalaisen putken laskeminen ................................................................................ 154.3.5 Rantautumispaikat ..................................................................................................... 16

4.4 Hankkeen liittyminen hankkeesta vastaavien muihin hankkeisiin ................................... 184.4.1 LNG-tuontiterminaali Inkoossa .................................................................................. 184.4.2 Maakaasuputki Inkoo–Siuntio .................................................................................... 194.4.3 Maakaasuputki Paldiski–Kiili .................................................................................... 19

5 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT ..................................................................................... 195.1 Linjausvaihtoehdot Suomessa ........................................................................................ 195.2 Linjausvaihtoehdot Virossa ............................................................................................ 215.3 Nollavaihtoehto .............................................................................................................. 22

6 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................. 236.1 YVA-menettelyn osallistujat .......................................................................................... 236.2 Arvioidut vaikutukset ..................................................................................................... 256.3 Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys ...................................................................... 256.4 Hankkeessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset sekä muut arviointityössä käytetyt

selvitykset ...................................................................................................................... 26

7 EHDOTETUN TOIMINNAN MERKITTÄVÄN VAIKUTUKSEN KOHTEEKSITODENNÄKÖISESTI JOUTUVAN YMPÄRISTÖN KUVAUS .................................. 27

7.1 Suomenlahden nykytila .................................................................................................. 277.2 Merenhoidon tavoitteet .................................................................................................. 30

8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ...................................................................................... 358.1 Arviointimenetelmät ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijät........................................ 358.2 Rakennusvaihe ............................................................................................................... 36

8.2.1 Avomerialue ............................................................................................................... 368.2.2 Suomi ......................................................................................................................... 388.2.3 Viro ............................................................................................................................ 39

8.3 Käyttövaihe .................................................................................................................... 408.4 Nollavaihtoehto .............................................................................................................. 418.5 Yhteisvaikutukset muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa....................................... 42

8.5.1 Suomenlahden merialue ............................................................................................. 428.5.2 Suomen alue Inkoossa ................................................................................................ 45

2

8.5.3 Viron alue Paldiskissa ................................................................................................ 49

9 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ..................... 539.1 Merenpohja .................................................................................................................... 539.2 Maa- ja kallioperä ja pohjavedet ..................................................................................... 539.3 Hydrologia ja vedenlaatu................................................................................................ 539.4 Vesiluonto...................................................................................................................... 549.5 Kalasto ja kalastus.......................................................................................................... 549.6 Melu .............................................................................................................................. 559.7 Tärinä ............................................................................................................................ 559.8 Liikenne ja liikenneturvallisuus ...................................................................................... 559.9 Päästöt ilmaan ................................................................................................................ 559.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet ........................................................................ 569.11 Kulttuuriympäristö ......................................................................................................... 569.12 Ihmiset ja yhteiskunta .................................................................................................... 569.13 Poikkeus- ja onnettomuustilanteet .................................................................................. 579.14 Käytöstäpoisto ............................................................................................................... 57

10 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS JA VERTAILUNYHTEENVETO ............................................................................................................... 57

11 HANKKEEN VALTIOIDEN RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET ....................... 5811.1 Suomi ............................................................................................................................ 6011.2 Viro ............................................................................................................................... 6011.3 Venäjä ........................................................................................................................... 61

12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA ................................................................ 6212.1.1 Vedenlaatu ja vesiluonto ............................................................................................ 6212.1.2 Kalasto, linnut ja merinisäkkäät, luonto ..................................................................... 6212.1.3 Melu........................................................................................................................... 6312.1.4 Laivaliikenne, ihmiset ja yhteiskunta .......................................................................... 63

13 LÄHTEET ........................................................................................................................ 64

Liite 1.Yhteenveto Suomen ja Viron keskeisten vaihtoehtojen vertailusta

3

1 JOHDANTOAlkuvuodesta 2014 käynnistettiin suomalaisen Gasum Oy:n ja virolaisen AS EGVõrguteenusin pyynnöstä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely),jossa on selvitetty Suomen ja Viron välisen maakaasuputken rakentamista.Balticconnector-maakaasuputkihankkeen tavoitteena on parantaa merkittävästimaakaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta sekä edistää maakaasun jakelunluotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Balticconnector-maakaasuputki on tarkoitus yhdistää olemassa olevaan kaasuverkostoon Suomessa jaVirossa sekä alueelliseen LNG-terminaaliin. Balticconnector-maakaasuputkihanke onluokiteltu Euroopan laajuisia energiaverkostoja (TEN-E) koskevissa suuntaviivoissaniin sanotuksi ensisijaiseksi hankkeeksi, ja sille on myönnetty EU:n rahoitustukea.Balticconnector on lisäksi syksyllä 2013 julkaistulla EU-listalla ”Projects for CommonInterest” (PCI), johon liittyvät EU-tukihakemukset on lähetetty elokuussa 2014.

Merenalainen kaasuputki mahdollistaisi maakaasun siirron Suomen ja Viron välillä.Koska Balticconnector-hankkeella on kansainvälinen ulottuvuus, hankkeessanoudatetaan kahta kansainvälistä päämenettelyä:

- Espoon sopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista;- Suomen ja Viron välistä kahdenvälistä sopimusta valtioiden rajat ylittävien

ympäristövaikutusten arvioinnista.Balticconnector-hanke kuuluu Espoon sopimuksen liitteen I, pykälän 8 mukaisiinhankkeisiin (suuriläpimittaiset öljy- ja kaasuputket), joissa kansainvälinen kuuleminentulee toteuttaa. Hankkeen sijaintimaan ympäristöviranomainen ilmoittaa hankkeenYVA-menettelyn aloittamisesta kohdevaltioiden ympäristöviranomaisille ja tiedusteleenäiden halukkuutta osallistua YVA-menettelyyn, jos hankkeella arvioidaan olevanvaikutuksia kyseessä olevaan valtioon. Tässä hankkeessa Suomi, Viro ja Venäjä ovatilmoittaneet osallistuvansa menettelyyn. Kohdevaltion ympäristöviranomainen kerääkansalliset mielipiteet ja toimittaa ne hankkeen aiheuttajavaltiolle. Espoon sopimuksenmukaisessa kansainvälisessä kuulemisessa Suomen ja Viron toimivaltaisinaviranomaisina toimivat ympäristöministeriöt.

Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välinen sopimusvaltioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan 6.6.20021.Kahdenvälisessä sopimuksessa määritellään Espoon sopimuksen soveltamisperiaatteet.Viro ja Suomi ovat perustaneet kahdenvälisen sopimuksen 5 artiklan nojalla valtionrajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointikomission. Komission jäsenet ovatSuomen ja Viron ympäristöviranomaisten edustajia. Artiklan 14 nojallasopimusosapuolien toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia yhteisenympäristövaikutusten arvioinnin suorittamisesta kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa.Komissio päätti toukokuussa 2013 pidetyssä yhdeksännessä kokouksessaan, ettähankkeelle toimitetaan kahdenvälisen sopimuksen 14 artiklan mukainen yhteinenympäristövaikutusten arviointi. Balticconnector-hankkeen YVA-ohjelma julkaistiinyhteisenä helmikuussa 2014. Suomen ja Viron YVA-selostukset päätettiin laatiaerikseen. Arviointiselostukset on laadittu yhtä aikaa ja yhteistyössä virolaisten jasuomalaisten YVA-asiantuntijoiden kesken. YVA-menettelyn tarkoituksena onkummassakin maassa ollut arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia sekä lisätähankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

1 Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välinen sopimus valtioiden rajat ylittävienympäristövaikutusten arvioinnista (SopS 51/2002 ja RT II 2002, 16, 70).

4

Tämä raportti on yhteenveto Suomen ja Viron YVA-selostuksista sekä Espoonsopimuksen mukainen valtion rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointiasiakirja.Yhteenvedon tavoitteena on raportoida tarpeeksi yksityiskohtaisesti arviointityönkeskeisistä tuloksista sekä kuvailla arvioinneissa käytettyjä menetelmiä, työhönosallistuneita asiantuntijoita, sidosryhmäyhteistyötä sekä vuoropuhelua.YVA-menettelyssä on tarkasteltu suunnitellun merenalaisen Balticconnector-maakaasuputken alustavaa reittiä Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin, siihen liittyviälinjausvaihtoehtoja Suomessa ja Virossa sekä kompressoriasemaa Suomessa (Kuva1-1). Viron kompressoriasema sisältyy ainoastaan yhteisvaikutusten arviointiin, koskasen ympäristövaikutukset arvioidaan toisen hankkeen lupamenettelyn yhteydessä(virolainen hankkeesta vastaava).

Kuva 1-1. Balticconnector-maakaasuputkihankkeen linjaus vaihtoehtoineen.

5

2 YVA-MENETTELY, VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINENBalticconnector-hankkeessa on yhdessä hankkeesta vastaavien ja molempien maidenviranomaisten kanssa päätetty tehdä erilliset YVA-selostukset Suomessa ja Virossa.Arviointityö on tehty samanaikaisesti ja yhteistyössä molempien maiden YVA-asiantuntijoiden kesken. YVA-selostukset ovat nähtävillä samanaikaisesti sekäSuomessa että Virossa. Balticconnector-hankkeessa sekä Suomi että Viro edustavatvaikutusten aiheuttaja- ja kohdeosapuolta. Näin ollen molempien maiden tulee tiedottaamuita maita YVA-menettelystä, joka suoritetaan kansallisten YVA-vaatimustenmukaisesti.

Ympäristövaikutusten arviointityö on tehty vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien javiranomaisten kanssa. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä kummassakin maassa10.2.–7.4.2014. Hanketta ja YVA-ohjelmaa koskevia mielipiteitä oli mahdollisuusesittää nähtävilläoloaikana sekä yleisötilaisuuksissa. Annetut mielipiteet on otettuhuomioon YVA-selostusten laadinnassa. Yleisötilaisuuksia järjestetään myös YVA-selostusten nähtävilläoloaikana.

Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista on tiedotettu myös yleisen tiedon-välityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankkeestavastaavien Internet-sivujen välityksellä. YVA-selostus sekä YVA-menettelyn aikanatoteutunut sidosryhmävuorovaikutus ja kertynyt aineisto toimivat tärkeänä tukenahankkeen tarkemmalle jatkosuunnittelulle. Suomen ja Viron YVA-menettelyn keskeisetvaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2-1).

5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9

YVA-ohjelmaArviointiohjelman laatiminenArviointiohjelma yhteysviranomaiselleArviointiohjelma nähtävilläYhteysviranomaisen lausunto (Suomi)Yhteysviranomaisen päätös (Viro)YVA-selostusErillisselvityksetArviointiselostuksen laatiminenArviointiselostus yhteysviranomaiselleArviointiselostus nähtävilläYhteysviranomaisen lausunto (Suomi)Yhteysviranomaisen päätös (Viro)Osallistuminen ja vuorovaikutusSeurantaryhmän kokoukset (Viro)Yleisötilaisuudet

YVA-menettelyn vaihe2013 2014 2015

Kuva 2-1. YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu Suomessa ja Virossa.

2.1 SuomiYmpäristöministeriön 17.2.2006 antaman päätöksen (YM1/5521/2006) mukaanBalticconnector-maakaasuputkihankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutustenarviointimenettelyä. Balticconnector-maakaasuputki on halkaisijaltaan noin DN 500millimetriä ja pituudeltaan noin 80 kilometriä, jolla voidaan olettaa todennäköisestiolevan vastaavanlaisia ympäristövaikutuksia kuin YVA-asetuksen 6 §:nhankeluettelossa rajana olevalla putkella (halkaisija 800 m, pituus 40 km). Hanke onmyös Suomen ja Viron välisen YVA-sopimuksen liitteessä 1 olevan hankeluettelon

6

kohdan 8 mukainen hanke (suuriläpimittaiset öljy- ja kaasuputket, vedenalaiset putketItämerellä).

Hankkeesta vastaavat toimittivat YVA-ohjelman yhteysviranomaisena toimivalleUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 27.1.2014.Yhteysviranomainen kuulutti YVA-ohjelman nähtävillä olosta muun muassapaikallisissa sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. YVA-ohjelma oli nähtävillälausuntojen ja mielipiteiden antamista varten 10.2.–7.4.2014. Yhteysviranomainenkokosi annetut mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antoi oman lausuntonsa ohjelmasta7.5.2014.Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä sekämuissa viranomaisen valitsemissa julkaisuissa, ja selostus asetetaan nähtäville.Nähtävilläoloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muillasidosryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalleUudenmaan ELY-keskukselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetutlausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistäänkahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. YVA-menettely päättyy, kunyhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaaville lausuntonsa arviointiselostuksesta.YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiinhanketta koskeviin lupahakemuksiin, ja lupaviranomaiset käyttävät niitä omanpäätöksentekonsa perusaineistona.

Suomessa perustettiin YVA-selvityksen laatimisvaiheessa YVA-ohjausryhmäarviointityön ohjausta ja tuloksien raportointia varten. Ryhmään kuului eriviranomaisten, yritysten ja järjestöjen edustajia.

2.2 ViroYVA-menettely käynnistämiseksi Virossa hankkeesta vastaava toimittaalupahakemuksen lupaviranomaiselle, joka tekee päätöksen YVA-menettelynkäynnistämisestä. Neuvoteltuaan Viron ympäristöministeriön sekä talous- javiestintäministeriön kanssa Gasum Oy toimitti 14.5.2013 talous- javiestintäministeriölle lupahakemuksen koskien julkisen vesialueen rasittamista sekämaakaasuputken rakentamista merenpohjaan. Lupahakemuksen tarkistamisen ja valtionviranomaisten koordinoinnin jälkeen ministeriö päätti käynnistäälupahakemusmenettelyn.

Viron valtio antoi määräyksen (12.12.2013 nro 555, RT III, 17.12.2013, 6)lupamenettelyn käynnistämisestä, jonka perusteella tehtiin päätös käynnistää YVA-menettely. Talous- ja viestintäministeriö tiedotti YVA-menettelyn käynnistämisestä20.12.2013, ja lupahakemusmenettely keskeytettiin Viron YVA-lain mukaisesti (YVA-laki, 11 § 11 momentti) YVA-selostuksen hyväksymiseen asti.Hankkeesta vastaava toimitti tarkistetun YVA-ohjelman Viron ympäristöministeriöön23.5.2014. Koska YVA-ohjelmassa oli tiettyjä puutteita, pyysi tarkastaja kirjeellä20.6.2014 täydentämään ohjelman. Täydennetty ja korjattu YVA-ohjelma esitettiin30.6.2014 uudestaan hyväksyttäväksi. Ympäristöministeriö antoi päätöksen YVA-ohjelman hyväksymisestä kirjeellä (15.7.2014 nro 11-2/14/1093-9). YVA-selostuksenlaativat YVA-lisenssin omaava asiantuntija ja YVA-työryhmä. Lupaviranomainentiedottaa YVA-selvityksen julkaisusta samalla tavoin kuin YVA-ohjelmasta.Vaatimukset YVA-selostuksen julkistamisesta ja tarkistamisesta ovat samanlaiset kuinYVA-ohjelmassa.

YVA-selostuksen tarkistuksen jälkeen hankkeesta vastaava jättää senympäristöministeriöön hyväksyttäväksi ja ympäristövaatimusten määrittämiseksi.

7

Ympäristöministeriö tekee päätöksen YVA-selostuksen hyväksymisestä 30 päivänkuluessa selostuksen ja siihen liittyvän materiaalin vastaanottamisesta sekä tiedottaahankkeesta vastaavalle ja lupaviranomaiselle päätöksestään. Ympäristöministeriö jättääkopion YVA-selostuksesta lupaviranomaiselle.

Ympäristöministeriö tiedottaa YVA-selostuksen hyväksymisestä jaympäristövaatimusten määrittämisestä virallisilla tiedotteilla sekä kirjeitsekiinnostuneille osapuolille 14 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. YVA-menettelypäättyy kun YVA-selostus on hyväksytty ympäristöministeriön/YVA-tarkastajantoimesta (Ramboll 2014a).YVA-selostuksen hyväksymisen jälkeen lupahakemusmenettely jatkuu.Lupaviranomaisen tulee ottaa huomioon YVA-menettelyn tulokset ja YVA-tarkastajanmäärittämät ympäristövaatimukset. Jos YVA-menettelyn tuloksia jaympäristövaatimuksia ei oteta huomioon, lupaviranomaisen täytyy antaa perusteltu syyluvan myöntämis- tai hylkäämispäätökselle. Lupaa ei tule myöntää, jos hankkeestavastaava ei pysty noudattamaan määritettyjä ympäristövaatimuksia (Ramboll 2014a).Ympäristöministeriön kanssa sovittiin, että hankkeesta vastaava toimittaa vedenerityiskäyttöä koskevan lupahakemuksen ministeriölle yhdessä YVA-selvityksenkanssa. Tarkoituksena on toimittaa ympäristövaikutusten arviointi, joka antaa tietoamahdollisista vaikutuksista kaikille eri lupaviranomaisille, jotka tekevät päätöksenBalticconnector-hankkeeseen liittyvistä luvista (mm. lupa veden erityiskäytöstä,rakennuslupa) ja harkitsevat YVA-menettelyn tarpeellisuutta (Ramboll 2014a).

3 YVA-SELOSTUSTEN RAKENNEKummassakin YVA-selostuksessa on tarkasteltu suunnitellun merenalaisenBalticconnector-maakaasuputken alustavaa reittiä Suomen Inkoosta Viron Paldiskiinsekö siihen liittyviä linjausvaihtoehtoja Suomessa (Suomen YVA-selostuksessa) jaVirossa (Viron YVA-selostuksessa). Suomen selostus ei käsittele hankkeen vaihtoehtojaVirossa, mutta sen liitteenä esitetään tiivistelmä hankkeen linjausvaihtoehtojenmerkittävimmistä ympäristövaikutuksista Virossa. Tämä periaate koskee myös VironYVA-selostusta. Kumpikin YVA-selostus on saatavana Gasumin Internet-sivustolta(http://www.balticconnector.fi).

YVA-ohjelman sekä siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditunarviointityön tulokset on koottu YVA-selostuksiin. Selostuksissa on esitetty:

- hankkeen ja sen aikataulun kuvaus sekä hankkeen liittyminen muihinhankkeisiin;

- hankeen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien teknisten tietojenkuvaus;

- Suomessa ja Virossa tehtävien YVA-menettelyiden kuvaus ottaen huomioonkansainvälisen kuulemisen ja maiden kahdenvälisen sopimuksen vaatimukset;

- hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset;- hankkeen kannalta keskeisimmät luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua

koskevat suunnitelmat ja ohjelmat, joihin kuuluu sekä kansallisia tavoiteohjelmiaettä kansainvälisiä sitoumuksia;

- aiemmin tutkitut reittivaihtoehdot, nykyisen reitin valinta sekä YVA-menettelyssä arvioinnin kohteena olleet vaihtoehdot;

- ympäristön nykytilan kuvaus,- arvioinnin lähtökohdat ja arvioitavien ympäristövaikutusten rajaus, merkittävyys

ja laajuus yleisesti;

8

- arviointimenetelmät sekä hankevaihtoehtojen ja nollavaihtoehdonympäristövaikutukset (mukaan lukien yhteisvaikutukset muiden tiedossa olevienhankkeiden kanssa sekä valtioiden rajat ylittävät vaikutukset);

- arviointeihin liittyvät epävarmuustekijät;- hankkeen vaihtoehtojen vertailu,- haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lievennystoimet;- ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi;- kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn

aikana;- kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen

laadinnassa.

4 HANKEKUVAUS

4.1 YleistäBalticconnector-maakaasuputkihankkeella on tarkoitus yhdistää Suomen ja Vironmaakaasun jakeluverkostot. Suomen ja Viron kaasuinfrastruktuurien yhdistäminen takaayhtenäisemmän ja monipuolisemman maakaasuverkoston Itämeren alueella ja turvaamaakaasun toimitusvarmuuden EU:n koillisosan jäsenmaille. Merenalainen kaasuputkimahdollistaa kaasun siirron Suomen ja Viron välillä ja tarjoaa samalla mahdollisuudenhyödyntää maanalaisia maakaasun varastointilaitoksia Latviassa. Kaasun virtaus voitapahtua molempiin suuntiin mahdollistaen myös kaasun siirron Suomesta Viroon.

Balticconnector-maakaasuputki yhdistetään Suomessa Gasumin maakaasuverkostoonrakentamalla yhdysputki Inkoosta Siuntioon. Virossa Balticconnector-maakaasuputkiyhdistetään Viron maakaasuverkkoon suunnitteilla olevan kompressoriaseman ja Kiiliinrakennettavan yhdysputken kautta. Balticconnector-maakaasuputken yhdistäminenalueelliseen LNG-terminaaliin luo yhtenäisen maakaasuverkoston Baltian maihin jaSuomeen. LNG-terminaalin ja hankkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia käsitellääntämän raportin luvussa 8.5.

4.2 Hankkeen tausta ja perustelutSuomi on tuonut maakaasua Venäjältä vuodesta 1974 asti. Nykyisin Suomenkaasuputkiverkoston pituus on yli 1 000 kilometriä. Vuosittainen kaasun kulutus onnoin 3,5 miljardia kuutiometriä, joka vastaa 8,5 prosenttia Suomenkokonaisenergiankulutuksesta. Gasum on ollut ainoa kaasuntuoja Suomeen vuodesta1994. Kaasun tuonti perustuu Gasumin ja OAO Gazpromin väliseen sopimukseen, jokaon voimassa vuoteen 2025 asti.

Viroon maakaasua tuodaan Venäjältä ja Inčukalnsin maanalaisesta kaasuvarastostaLatviasta. Kaasu välitetään asiakkaille kaasuputkistojen, jakeluasemien ja kaasunpaineenvähennysasemien kautta. Eesti Gaas Group on Viron tärkein maakaasun jakelija(yli 90 prosentin osuus vähittäismyynnin markkinoista) seuraavien yritystensä kautta:AS Eesti Gaas, AS EG Ehitus ja AS Gaasivõrgud. Eesti Gaas -yhtiön vuoden 2013talouskatsauksen mukaan yritys myi lähes 582 miljoonaa kuutiometriä maakaasua.Kuluttajat (mm. teollisuus) ostivat 79 prosenttia ja kotitaloudet noin 10 prosenttia tästämäärästä.

Uudet vaihtoehtoiset maakaasun kuljetusreitit voivat merkittävästi parantaa kaasunsaatavuutta ja toimitusvarmuutta ja siten lisätä maakaasun käyttöä Suomessa ja Baltianmaissa. Balticconnector on luokiteltu Euroopan laajuisia energiaverkostoja (TEN-E)koskevissa suuntaviivoissa niin sanotuksi ensisijaiseksi hankkeeksi, ja sille on

9

myönnetty EU:n rahoitustukea. Rahoitusta on osittain käytetty merenalaisenkaasuputken alustavaan tekniseen suunnitteluun, geoteknisiin ja geofysikaalisiintutkimuksiin sekä ympäristöselvityksiin. Hankkeen aikana tehtyjä tutkimuksia jaselvityksiä on kuvattu luvussa 6.4.

Hankkeen aikana suoritettujen maakaasuverkostojen kapasiteettiselvitysten perusteellatodettiin, että Länsi-Venäjältä Baltian maiden kautta Suomeen ulottuvanmaakaasuputkiston kapasiteetti on suurelta osin käytössä. Vapaata kapasiteettia Suomentarpeisiin on käytettävissä vain ajoittain. Vastaavasti myös Viron oman maakaasuntarpeen tyydyttämisessä on esiintynyt kapasiteetin niukkuutta. Tästä syystä ryhdyttiinselvittämään mahdollisuutta, jossa kaasua siirrettäisiin Suomen kautta Viroon jamahdollisesti muuallekin Baltian maihin. Kaksisuuntainen maakaasunsiirtomahdollisuus on perusedellytys hankkeen toteuttamiselle.

Balticconnector-hankkeen vaihtoehtoisia linjauksia on selvitetty 2000-luvun alustalähtien. Selvitykset ovat perustuneet olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. Suomessarantautumispaikkana on tarkasteltu Inkoon lisäksi Kopparnäsin aluetta Inkoossa,Suomenojaa Espoossa, Vuosaarta Helsingissä ja Kilpilahtea Porvoossa. Virossarantautumispaikkana tarkasteluissa on ollut Muugan ja Paldiskin alueet. Vaihtoehtojentoteutuskelpoisuutta arvioitaessa on ensin tutkittu rantautumispaikan suhdemaakaasuverkkoon. Kaasuverkkotarkastelun perusteella päädyttiin edellä esitettyihinvaihtoehtoisiin rantautumispaikkoihin. Edelleen vaihtoehtoja tarkasteltaessa on tutkittualueiden maankäytön aiheuttamat mahdolliset rajoitteet, vesialueiden rajoitteet sekäkunkin reitin pituus.

Merenalaisen maakaasuputken nykyistä reittiä (Inkoo–Paldiski) määritettäessä on otettuhuomioon useita eri tekijöitä, kuten linjauksen pituus, olemassa oleva maakaasuverkko,lähialueet, maankäytön suunnitteluun liittyvät määräykset ja ohjeet, vesiväylät,sotilasalueet, ankkurointialueet, geofysikaaliset olosuhteet sekä syvyysolosuhteet.Geotekniset ja geofysikaaliset mittaukset merenalaisella putkireitillä on tehty MarinMätteknik AB:n toimesta vuosina 2006 ja 2013 (MMT 2006 ja 2014). Muita hankkeenaikana tehtyjä tutkimuksia ja kartoituksia on kuvattu luvussa 6.4.

4.3 Hankkeen tekninen kuvausHankkeen tekninen suunnittelu on edennyt niin sanottuun alustavan teknisensuunnittelun vaiheeseen (Ramboll 2014b), jossa putken reittiä on optimoitu tutkitunkäytävän (275–975 metriä leveä tutkimuskäytävä, MMT 2006 ja 2014) sisällä muunmuassa merenpohjan muokkaustoimenpiteiden, putken pituuden ja kaarevuudenvähentämiseksi.Myöhemmin tehtävää perussuunnitteluvaihetta eli niin sanottua FEED (Front EndEngineering Design) -vaihetta edeltävässä vaiheessa on alustavasti selvitetty tehtyjenmittaustulosten avulla merenpohjan muokkaustarpeita. Etenkin Suomen rannikollamerenpohja on hyvin epätasainen ja muokkaustarve suuri. Seuraavassasuunnitteluvaiheessa (FEED) putkilinjan reitin optimointia jatketaan, minkä ansiostamuokkaustarpeet todennäköisesti vähenevät YVA-selostuksissa esitetystä.Balticconnector-putken pituus on noin 81 kilometriä ja halkaisija 508 millimetriä.Putken kapasiteetti on noin 7,2 miljoonaa m3/vrk eli noin 300 000 Nm3/h. Kaasunmitoituspaine putkessa on 80 barg. Putken käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta.

Putkilinja rakennetaan yksittäisistä yhteenhitsattavista 12,2 metriä pitkistähiiliteräsputkista. Teräsputkien seinämäpaksuus perustuu suurimpaan sallittuunkäyttöpaineeseen, ulkoisen sortumisen estämiseen ja ulkoisten iskujen kestoon.Alustavien laskelmien mukaan Balticconnector-hankkeessa putken seinämäpaksuus on

10

12,7 millimetriä, joka riittää suojaamaan putkea kokoonpainumiselta rakentamisenaikana, jolloin erillisiä tukirakenteita ei tarvita.

Balticconnector-putkilinjalle on laadittu koko linjan kattava kilometripylväsjärjestelmä(KP-järjestelmä). Merenalaisen putkilinjan KP 0.000 sijaitsee kohdassa, jossamerenalainen ja maanpäällinen putkisto liitetään toisiinsa Suomen Inkoossa. KP-numerointi kasvaa kohti etelää (Kuva 4-1).

Kuva 4-1. Kilometripylväät Balticconnector-putkilinjauksen reitillä.

4.3.1 Merenpohjan muokkaustoimenpiteetMerenpohjan muokkaustoimenpiteitä tarvitaan putken suojaamiseksi sekä vapaidenjännevälien lyhentämiseksi. Balticconnector-hankkeessa käytetään todennäköisestiseuraavanlaisia merenpohjan muokkaustoimenpiteitä:

- ruoppaus;- auraus tai vesisuihkuauraus merenpohjan olosuhteista riippuen;- räjäytystyöt peruskallion louhimiseksi;- merenalainen kiviaineksen sijoittaminen putken alle tai päälle.

Putken suojaamiseen ja vapaiden jännevälien lyhentämiseen käytettävän kiviaineksenkokonaismäärät alustavien laskelmien mukaisesti on esitetty oheisessa taulukossa

11

(Taulukko 4-1). Tämänhetkiset arviot ovat konservatiivisia; määrät tulevattodennäköisesti pienenemään esitetyistä.

Taulukko 4-1. Putken suojaamiseen ja vapaiden jännevälien lyhentämiseen käytettävänkiviaineksen kokonaismäärät.

KP Kiviaineksen arvioitu määrä(m3), ennen putkenlaskemista

Kiviaineksen arvioitu määrä(m3), putken laskemisenjälkeen

Kokonaismäärä(m3)

0–23.0 111 554 334 574 446 128

23.0–31.0 32 109 1 313 33 422

31.0–37.0 3 205 59 965 63 170

37.0–39.0 3 647 48 818 52 465

39.0–44.0 251 46 620 46 872

44.0–46.0 324 46 740 47 063

46.0–59.0 23 762 140 369 164 131

59.0–62.0 0 75 75

62.0–70.0 3 026 79 593 82 619

70.0–76.0 0 0 0

76.0–81.4 164 49 825 49 988

Yhteensä 178 041 807 892 985 933

SuojaustarveTyypillisesti putki asennetaan merenpohjaan, mutta joillakin alueilla putki täytyykuitenkin suojata joko kaivamalla putki kaivantoon merenpohjassa ja/tai peittämällä semerenpohjan sedimenteillä tai kivimatolla (Kuva 4-2). Tärkeimmät putkensuojaamistarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat laivaliikenne (ankkurointi ja ”laahaavatankkurit”) sekä rannikkoalueilla ahtojäät. Alustavan kvantitatiivisen riskinarvioinninperusteella laaditun selvityksen (Ramboll 2014c) tulokset osoittavat, että suojaustoimiatarvitaan 85 prosentille Balticconnector-putkilinjan kokonaispituudesta.

12

Kuva 4-2. Poikkileikkaus kaivannossa olevasta putkesta (Ramboll 2014b).

Normaalisti putki kaivetaan kaivantoon tai peitetään kivimatolla lähellärantautumiskohtaa putken vakauden turvaamiseksi sekä rannikon ja matalikkojenläheisyydessä jään aiheuttaman rasituksen estämiseksi. Inkooseen rakennettavaputkiosuus suojataan alustavien suunnitelmien mukaan välillä KP 0–KP 23 (Kuva 4-1).Lisäksi olemassa olevien putkien ja kaapelien risteyskohdissa käytetään kivipeitteitä.

Vapaiden jännevälien lyhentäminenJotta putki säilyy täysin toimivana koko sen suunnitellun elinkaaren ajan, onmerenpohjaa tasattava, jotta liian suuret vapaat jännevälit eivät aiheuttaisi putkentaipumista. Merenpohjan muokkauksessa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:

- kiviaineksesta tehdyt tukirakenteet, joita rakennetaan jännevälien keskelle (ennenputken laskemista ja sen jälkeen);

- merenpohjan kaivu, jolla saadaan aikaan tasaisia laskukäytäviä (ennen putkenlaskemista);

- peruskallion harjanteiden räjäyttäminen (ennen putken laskemista).Putkilinjan reitillä tarvitaan alustavien laskelmien ja suunnitelmien mukaan merkittävämäärä merenpohjan muokkaustöitä. Poistoa vaativia harjanteita arvioidaan alustavienarvioiden mukaisesti olevan yhteensä 52. Taulukossa (Taulukko 4-2) on esitettypoistettavan maa-aineksen alustavat määrät kilometripylväittäin. Poistettavan maa-aineksen määrät tarkentuvat hankkeen teknisen suunnittelun edetessä. Tämänhetkisetarviot ovat konservatiivisia; määrät tulevat todennäköisesti pienenemään esitetyistä.

13

Taulukko 4-2. Alustavat merenpohjan muokkaustoimenpiteet ja poistettavan maa-aineksen määrät merenpohjan tasaamiseksi Balticconnector-maakaasuputkenrakentamisvaiheessa.

KP Muokkaustoimenpide

Poistettavan aineksen määrä (m3)

0–2.0 Räjäytys 85 000

3.5–5.0

12.0–13.5

14.0–15.3

17.5–20.0

20.1–23.6

25.3–26.9

45.4–48.3 Ruoppaus/auraus 47 000

48.8–51.5

52.0–53.0

55.3–57.1

64.3–65.4

79.4–81.4 Ruoppaus 39 000

YVA-menettelyn tulosten perusteella sekä menettelyn jälkeisillä, yksityiskohtaisillatutkimuksilla optimoidaan Balticconnector-putken reittiä niin, että merenpohjanmuokkaustoimenpiteitä voitaisiin mahdollisimman paljon välttää (Kuva 4-3).

Kuva 4-3. Kaasuputken reitin optimointi merenpohjassa (MMT 2006).

14

4.3.2 Infrastruktuurin risteäminenPutkilinja risteää useiden merikaapelien sekä kahden Nord Stream -kaasuputken kanssa.Vuosina 2006 ja 2013 suoritetuissa merialueen tutkimuksissa (MMT 2006 ja MMT2014) määritellyt risteämiskohteet on esitetty kuvassa (Kuva 8-1). Tutkimuksissalöydetyt tunnistamattomat kohteet selvitetään hankkeen yksityiskohtaisessasuunnitteluvaiheessa. Suurin osa nykyisin käytössä olevista kaapeleista ja johdoista ontietoliikennekäytössä.Käytössä olevien Nord Stream -kaasuputkien lisäksi myös muiden mahdollistenkaapelien ja rakenteiden omistajien kanssa tehdään sopimukset, joissa määritelläänvelvoitteet ja toimintatavat risteämisille. Myös käytöstä poistettujen kaapelien osaltailmoitetaan niitä koskevista menettelytavoista tiedossa oleville omistajille taiasiaankuuluville viranomaisille.

Kaapelit peitetään risteämiskohdissa merenpohjaan, mutta tarkka upotussyvyysmääritellään vasta yksityiskohtaisessa suunnitteluvaiheessa tehtävien tarkempientutkimusten perusteella. Ennen putken laskemista voidaan rakentaa kivipenger, jollavarmistetaan olemassa olevan kaapelin ja Balticconnector-putken välille vähintään 0,5metrin etäisyys toisistaan pystysuunnassa. Tätä varoetäisyyttä määriteltäessä on otettavahuomioon putken uppoaminen kivipenkereeseen sekä kivipenkereen painuma.Kiviainesta kasataan myös Balticconnector-putken asentamisen jälkeen. Tällävarmistetaan putken suojaus tilanteissa, joissa troolipyydys jää kiinni putkeen taivedetään sen yli, jolloin putki saattaa siirtyä ennen putken laskua kasatulta penkereeltä.Käytöstä poistetut kaapelit jätetään yleensä paikoilleen. Käytöstä poistettujen kaapelienristeämiskohdissa vaihtoehtona on myös kaapelin katkaiseminen, jos tälle saadaankaapelin omistajan lupa. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin yksinkertaisinta,kustannustehokkainta ja ympäristölle vähiten haitallista laskea kaasuputki kaapelinylitse niin, että väliin jätetään riittävä pystysuora varoetäisyys.

Risteämiskohdassa noin 900 metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevat Nord Stream -kaasuputket (Kuva 8-1) edellyttävät kahta erillistä risteämissuunnitelmaa. Putkia ei olepeitetty, joten Nord Stream ja Balticconnector -putkilinjojen välille vaadittavan 0,5metrin pystysuoran etäisyyden saavuttamiseksi tarvitaan noin kahden metrin paksuisenkiviaineskerroksen kasaamista ennen Balticconnector-putken laskemista.

4.3.3 Ampumatarvikkeiden poistaminenAmmukset (unexploded ordnance, UXO) voidaan jakaa tavanomaisiin ja kemiallisiinammuksiin. Ammuksia on upotettu Itämerellä ensimmäisen ja toisen maailmansodanaikana ja aina 1960-luvulle saakka. Balticconnector-hankkeen tutkimuskäytävällähavaitut tunnistamattomat esineet kuten ammukset ja niiden jäännökset selvitetään japoistetaan ennen maakaasuputken asentamista merenpohjaan. Tutkimuskäytävältähavaituista 48:sta niin sanotusta ihmiskäsin tehdystä kohteesta (muun muassaammukset, metallijätteet, tynnyrit) kahdeksan on luokiteltu todennäköisiksiammuksiksi. Näistä kuusi on Viron puolella ja kaksi Suomen puolella (MMT 2006 jaMMT 2014).Ammusten tai niiden jäännösten raivausta varten laaditaan raivaussuunnitelmayhteistyössä asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Gasum on alustavastineuvotellut Suomen ja Viron puolustusvoimien kanssa ja sopinut, että ne osallistuvatammusten raivaustöihin. Raivaussuunnitelmaan sisällytetään selkeät työn teknistätoteutusta koskevat riskinarviointimenettelyt sekä toimet meren kasvillisuuteen jaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Käytettävät raivausmenetelmät

15

ovat turvallisia, hyviksi todettuja ja samankaltaisia kuin Itämerenampumatarvikeraivauksissa aiemmin käytetyt menetelmät.

Räjähtämättömien taisteluvälineiden (miinojen) hävittäminen koostuu useasta vaiheestaalkaen alkutilannekartoituksesta, lievennystoimista merieliöihin kohdistuvienvaikutusten minimoimiseksi ja raivauspanoksen asettamisesta aina raivaukseen jalopputilannekartoitukseen.

Viranomaiset pidetään kaikissa vaiheissa ajan tasalla tilanteesta, ja alueen mahdollistameriliikennettä ohjataan välttämään aluetta.

4.3.4 Merenalaisen putken laskeminenMerenalainen putki asennetaan paikalleen joko ankkuroidun tai dynaamisestiasemoitavan (DP) putkenlaskualuksen avulla. Dynaaminen asemointi soveltuu parhaitensyville vesialueille, joilla mahdollisista pinnalla tapahtuvista siirtymistä ei olelaskettavan putkijonon riittävän joustavuuden ansiosta haittaa. Dynaaminen asemointion paras menetelmä myös tapauksissa, joissa tutkitun asennuskäytävän ulkopuolella voiolla ammuksia, kuten Suomenlahdella on tilanne (Kuva 4-4).

Kuva 4-4. Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus (Solitaire). (Ramboll 2014a)

Laskualuksella on alustyypistä riippuen apunaan ankkurihinaajia, putkenkuljetusaluksiaja erilaisia tutkimus-/seuranta-aluksia (Kuva 4-4). Yhtä ankkureilla asemoitavaaputkenlaskualusta kohti tarvitaan tyypillisesti 2–6 ankkurointialusta.Ankkurinkäsittelyalukset ovat tyypillisesti melko suuria (kokonaispituus noin 100metriä). Alusten perä- ja keula-ankkurit lasketaan 1 000–2 000 metrin päähänlaskualuksesta, kun taas laidan ankkurit voidaan laskea lähemmäs laskualusta.Yksittäinen ankkuri painaa noin 25 tonnia. Balticconnector-hankkeessa tullaanmahdollisuuksien mukaan käyttämään niillä alueilla, joilla dynaamisesti asemoitavanputkenlaskualuksen käyttö ei ole mahdollista (rannikkoalueet), mahdollisimman pieniäputkenlasku- ja ankkurinkäsittelyaluksia ympäristövaikutusten lieventämiseksi.Käytettäessä ankkuroitua putkenlaskualusta vaaditaan rakennustoimienyksityiskohtaista valmistelua, jossa käytettävät ankkurointitavat määritetään tarkasti.Yhtä putkenlaskualusta kohti tarvitaan lisäksi yksi huoltoalus. Ankkurien käsittelyssä jahuoltotoiminnoissa käytetään yleiskäyttöisiä, dynaamisesti asemoitavia aluksia.

16

Pinnoitetut putket kuljetetaan kuljetusaluksella laskualukselle, jossa ne hitsataanyhtenäiseksi putkeksi ja lasketaan merenpohjaan (Kuva 4-5). Tähän prosessiinputkenlaskulaivan kannella kuuluvat seuraavat jatkuvasti toistuvat vaiheet:

- putken hitsaus;- ainetta rikkomaton hitsaussaumojen testaus (NDT);- kenttäliitosten valmistelu;- putken laskeminen merenpohjaan.

Laskutahti riippuu paljolti putken koosta ja hitsausolosuhteista, muttaihanneolosuhteissa voidaan päästä 4–5 kilometrin päivittäiseen tuotantotahtiin(työskenneltäessä kellon ympäri). Balticconnector-maakaasuputken laskuajankohtaajoittuu keskikesälle.

Kuva 4-5. S-laskumenetelmä dynaamisesti ohjailtavalla putkenlaskualuksella. (Allseas2014)

Putkenlaskualusten turvavyöhykkeet sovitaan Suomen ja Vironmerenkulkuviranomaisten kanssa. Alustavasti arvioitu 1 500 metrin turvavyöhyke riittäätodennäköisesti kaikille asennustyöhön osallistuville aluksille, myös ankkureitaohjaileville laskualuksille.

4.3.5 RantautumispaikatBalticconnector-putkilinjan rantautumispaikkojen vaihtoehtoiset rakennusmenetelmätovat seuraavat:

- pohjaveto kaivantoon;- mikrotunnelointi;- suuntaporaus.

Yleisimmin käytetty rantautumispaikkojen rakennusmenetelmä on pohjaveto, ja tämäon toteuttamiskelpoisin menetelmä kummassakin Inkoon rantautumiskohdassa RK 1 jaRK 2. Inkoon alue on kivikkopohjaista ja suojaisaa saaristoa, jolloin erillistä suojapatoaei tarvita suojamaan kaivantoa sedimentoitumiselta.Pohjavetomenetelmää voidaan käyttää myös Paldiskin rantautumiskohdanvaihtoehdossa VE EST 1, jossa on avoin ranta-alue. Vaihtoehdossa VE EST 2 ei

17

kalkkikivikallioon voi leikata avointa kaivantoa, joten sen osalta rantautumispaikkatulee rakentaa käyttäen mikrotunnelointia.

PohjavetoPohjavetoasennus voidaan suorittaa joko rantaan päin tai rannasta poispäin. Putkivedetään ennalta kaivetussa kaivannossa rantavyöhykkeen yli. Kaivannosta tulee tehdätarpeeksi syvä, jotta putki ei altistu merenpohjan profiilin vuodenaikais- taipitkäaikaisvaihtelulle.Maaltavetoa varten maa-alueelle asennetaan vetoasema. Asema koostuu yleensäkahdesta vetovintturista, jotka on kiinnitetty maa-ankkuriin, joka voi olla esimerkiksitukiseinä. Vintturikaapelit liitetään vetokaapeliin taljalaitteella ja vedetään rannallekaivannon merenpuoleiselle suulle sijoittuneelta laskualukselta. Aluksella vetokaapeliliitetään vetopäähän, joka hitsataan kiinni ensimmäisen putkikappaleeseen ja valmisputki vedetään rannalle. Kuvassa (Kuva 4-6) vetopäätä vedetään merestä rannalle.

Kuva 4-6. Putken veto mereltä maalle (Ramboll 2014b).

Mereltävetoa varten rannalle perustetaan putkijonon koontipaikka, ja rantautumisputkihitsataan kiinni jonoon. Putkenlaskualus sijoittautuu ennalta kaivetun kaivannon suulle,ja valmis putkijono vedetään aluksen vinttureilla kaivantoa pitkin alukselle, jolla putkenlaskeminen jatkuu.

MikrotunnelointiMikrotunneloinnissa käytetään kauko-ohjattua MTBM-porauslaitetta. Sen avulla maanalle rakennetaan betoniputkista tunneli, jonka sisään kaasuputki asennetaan (Kuva 4-7).

18

Kuva 4-7. Rantautumispaikan rakentaminen mikrotunneli-menetelmällä (Ramboll 2014b).

Mikrotunnelin rakentaminen koostuu seuraavista vaiheista:

- Alkukaivannon kaivaminen mikrotunnelin oikean kohdistamisenvarmistamiseksi. Tähän käytetään raskasta kalustoa, esimerkiksi kaivinkoneita jakuorma-autoja.

- Mikrotunnelin kaivaminen – mikrotunnelin poraamisessa käytetään useimmitenlaitteistoa, joka koostuu muun muassa hydraulisesta putkien tunkkauslaitteistosta,suljettukiertoisesta lietejärjestelmästä, jolla poistetaan jäteaines poratustatunnelista, lieteveden puhdistusjärjestelmästä, jolla poistetaan kiintoaineslietevedestä, nostolaitteesta, jolla siirrellään betonisia työputkia, sekä näidenkaikkien virranlähteeksi tarvittavasta sähkönsyötöstä.

- Ennalta suoritettava ruoppaus ja MTBM-porauslaitteen poisto: kärkikappaleenpoisto ulostulopäissä vaatii ruoppaustöitä.

Rantautumispaikan mikrotunnelin rakentamiseen tarvitaan tilapäinen työmaa, jonkapinta-ala on noin 10 000 m2. Mikrotunnelin toteuttamiskelpoinen enimmäispituus onnoin 1 500 metriä.

4.4 Hankkeen liittyminen hankkeesta vastaavien muihin hankkeisiin

4.4.1 LNG-tuontiterminaali InkoossaHanke käsittää maaterminaalin LNG:n tuontia varten (Kuva 8-2). Terminaali sijoittuisiInkoon Joddböleen samalle alueelle kuin Balticconnectorin rantautumispaikka jakompressoriasema. Terminaalin sijaintipaikkana on tarkasteltu niin sanottua InkooShippingin aluetta (YVA-menettely päättyi 2013) ja Huoltovarmuuskeskuksenomistuksessa olevaa Fjusön niemeä (YVA-menettely päättyy syksyllä 2015).Maaterminaalia on tarkasteltu eri kapasiteeteilla YVA-menettelyn yhteydessä.Maaterminaalin vaihtoehtona on kelluva terminaali, jonka sijaintipaikkoina Joddbölessäon tarkasteltu Fjusön niemeä ja Fortumin voimalaitoksen ranta-aluetta.LNG-terminaali koostuu LNG:n purkauslaitteistosta, varastosäiliöstä tai -säiliöistä,höyrystyslaitoksesta ja kaasunmittauslaitoksesta, joka on yhdistetty kaasuverkkoon.LNG tuodaan erikoisvalmisteisilla LNG-säiliöaluksilla, joiden kapasiteetti onmaksimissaan noin 150 000 m3. Vuosittaisten laivakäyntien määrän arvioidaan olevan

19

18–30 riippuen terminaalin varastokapasiteetista. Terminaalin kokonaistuotantomäärämaksimikapasiteetilla olisi noin kaksi miljardia m3 vuodessa.

4.4.2 Maakaasuputki Inkoo–SiuntioInkoo ei ole nykyisin kytkeytynyt maakaasuverkkoon. Inkoon siirtoputki on suunniteltuliitettäväksi nykyiseen siirtoverkkoon Siuntiossa (Kuva 8-2). Siirtoputken esisuunnitteluon tehty, ja sen ympäristövaikutukset on arvioitu LNG-terminaalin YVA-menettelyssä.Balticconnector kytkeytyy Inkoo–Siuntio siirtoputkeen kompressoriasemalla. Kaasunsiirto voi tapahtua molempiin suuntiin. LNG-terminaali on myös kytkettävissä Inkoo–Siuntio siirtoputkeen.

4.4.3 Maakaasuputki Paldiski–KiiliVirossa Balticconnector-maakaasuputki yhdistetään maakaasuverkkoonkompressoriaseman kautta. Kompressoriasemalta Kiiliin rakennetaan uusimaakaasuputkiyhteys, jonka kautta Balticconnector kytkeytyy Vironmaakaasuverkkoon. Alustavasti yhdysputken pituus on noin 50 kilometriä (Kuva 8-3).

5 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOTYVA-selostuksissa on tarkasteltu suunnitellun merenalaisen Balticconnector-maakaasuputken alustavaa reittiä Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin ja siihen liittyviälinjausvaihtoehtoja Suomessa ja Virossa. Tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissaon tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja (Kuva 1-1):Vaihtoehto EST 1 (VE EST 1): Balticconnector-maakaasuputki rakennetaanSuomenlahden halki Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin, rantautumiskohta KersalussaVirossa.

Vaihtoehto EST 2 (VE EST 2): Balticconnector-maakaasuputki rakennetaanSuomenlahden halki Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin, rantautumiskohtaPakrineemessa Virossa.Vaihtoehto FIN 1 (VE FIN 1): Balticconnector-maakaasuputki rakennetaanSuomenlahden halki Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin, Stora Fagerön pohjoispuoleltakulkeva reitti.

Vaihtoehto FIN 2 (VE FIN 2): Balticconnector-maakaasuputki rakennetaanSuomenlahden halki Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin, Stora Fagerön eteläpuoleltakulkeva reitti.Lisäksi on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista rantautumiskohtaa ja niiden mukaisiamaakaasuputken linjauksia Inkoossa:Rantautumiskohta 1 (RK1): Balticconnector-maakaasuputken rantautumiskohtaFjusön niemimaan pohjoispuolella Bastubackavikenin alueella.Rantautumiskohta 2 (RK1): Balticconnector-maakaasuputken rantautumiskohtaFjusön niemessä.Nollavaihtoehtona arvioidaan tilannetta, jossa Balticconnector-maakaasuputkea eirakenneta.

5.1 Linjausvaihtoehdot SuomessaInkoon sataman läheisyydessä on tutkittu kahta reittivaihtoehtoa. Vaihtoehto VE FIN 1ohittaa Stora Fagerön saaren pohjois- ja itäpuolelta ja risteää laivaväylän Stora Fagerön

20

kaakkoispuolella kohdassa, jossa väylä on leveä ja suhteellisen syvä. ReittivaihtoehtoVE FIN 2 risteää laivaväylän kanssa Stora Fagerön länsipuolella lähempänä InkoonSatamaa ja sijoittuu Stora Fagerön ja Älgsjön väliin ja siitä edelleen kohti etelää (Kuva5-1).

VE FIN 2 sijoittuu laivaväylän ylittämisen jälkeen väylän rinnalle useiden kilometrienmatkalla. Veden syvyys laivaväylän ja maakaasuputkilinjausten risteyskohdassa (VEFIN 1 ja VE FIN 2) on noin 23–30 metriä. VE FIN 1 on noin 1.3 kilometriä pidempikuin VE FIN 2. Reitit kohtaavat ennen Hästenin majakan länsipuolista ohitusta. Täältäreitti sijoittuu ulkosaariston syvempiin osiin kohti Viroa ohittaen Enoksgrundinmatalikon itäpuolelta.

Kuva 5-1. Balticconnector-maakaasuputken linjausvaihtoehdot Suomessa.

Vaihtoehtoiset rantautumiskohdat (RK 1 ja RK 2) sijaitsevat Inkoossa Fjusön niemenpohjoispuolella Bastubackavikenin alueella sekä Fjusön niemessä noin kaksi kilometriäInkoon sataman koillis- ja itäpuolella, Inkoon laivaväylän pohjoispuolella (Kuva 5-2).Rantautumiskohdat ja maanalaiset maakaasuputkilinjaukset sekä niihin välittömästiliittyvät alueet on pääosin rajattu aidoin. Aidattu alue liittyy valtionHuoltovarmuuskeskuksen toimintoihin, ja siellä liikkuminen on rajoitettua. Aluetta einykyisellään käytetä vakituiseen tai loma-asumiseen, virkistykseen eikä muuhunyleiseen tai yksityiseen liikkumiseen. Alue on pääosin metsää.

21

Kuva 5-2. Vaihtoehtoiset rantautumiskohdat maakaasuputkilinjauksineen Inkoossa.

5.2 Linjausvaihtoehdot VirossaPakrin niemimaalla Virossa on arvioitu kahta mahdollista vaihtoehtoistarantautumiskohtaa: Kersalussa (VE EST 1) ja Pakrineemessä (VE EST 2) (Kuva 5-3).

Pakrin niemimaata ympäröivä merialue (lukuun ottamatta Paldiskin satamienvesialueita) sisältyy Pakrin Natura 2000 -alueeseen.

22

Kuva 5-3. Balticconnector-maakaasuputken linjausvaihtoehdot Virossa.

Vaihtoehdon VE EST 1 rantautumiskohta sijaitsee matalassa Laheperen lahdessa,Paldiskin Kersalussa hyvin lähellä Paldiskin ja Keilan kuntien rajaa. Etäisyysrantautumiskohdasta Paldiskin kunnan keskustaan on noin 6,5 kilometriä ja Tallinnaannoin 50 kilometriä. Vaihtoehtoon VE EST 1 sisältyy Kersalussa yli kilometrin pituinenmaanpäällinen maakaasuputken linjaus, joka kulkee Tallinna–Paldiski-maantiensuuntaisesti metsäalueen ja kolmen alvarialueen läpi. Vaihtoehdon VE EST 1rantautumiskohdan ja kompressoriaseman välisen maaputkiosuuden lähistöllä sijaitseekolme maatilaa.Vaihtoehdon VE EST 1 mukainen rantautumiskohta, maakaasuputken linjausrantautumiskohdasta kompressoriasemalle sekä kompressoriaseman sijainti on merkittyPaldiskin kaupungin yleiskaavaan kuuluvaan vaihekaavaan nimeltä ”D-kategorianmaakaasuputken sijainti Paldiskin kaupungin alueella”, jonka Paldiskinkaupunginvaltuusto on hyväksynyt 22.12.2012 (K-Projekt AS 2012).

Vaihtoehdon VE EST 2 rantautumiskohta sijaitsee Pakrin niemimaan koillisrannallaPaldiskin kunnan alueella Paldiskiin suunnitellun LNG-terminaalialueen yhteydessä.Vaihtoehto sijoittuu Pakrin rantakallioille, joissa kalkkikivitasanko on 18–24 metriäkorkea. Rantautumiskohtaa hallitsevat suhteellisen arvokkaat niityt ja lehtipuuvaltaisetkalliometsät. Rantautumispaikan tuntumaan rakennetaan vastaanottoasema, josta onmahdollista rakentaa edelleen yhteys Viron maakaasuverkkoon.

Paldiskin alueella merenpohja on tasaisempaa kuin Suomen rannikolla. Jo 3,5kilometrin etäisyydellä rannasta vedensyvyys on noin 20 metriä.

5.3 NollavaihtoehtoHankkeen nollavaihto tarkoittaa tilannetta, jossa Balticconnector-maakaasuputkea eirakenneta. Tällöin ei myöskään Inkooseen toteuteta suunniteltua LNG-terminaalia jakummankin hankkeen aiheuttamat alueelliset positiiviset ja negatiivisetympäristövaikutukset jäävät toteutumatta.

23

Balticconnector-maakaasuputki ja LNG-terminaali monipuolistaisivat ja kilpailuttaisivatmaakaasunhankintaa. Nollavaihtoehdossa tämä hankkeiden tavoite saada edullisempaa,hintavakaampaa ja kilpailukykyisempää maakaasua markkinoille jäisi toteutumatta jamaakaasua korvattaisiin muilla polttoaineilla. Nollavaihtoehdon vaikutuksia on kuvattutarkemmin luvussa 8.4.

6 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT

6.1 YVA-menettelyn osallistujatHankkeesta vastaavat ovat Gasum Oy ja AS EG Võrguteenus. Yhteysviranomaisenahankkeessa toimii Suomessa Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen Viron YVA-menettelyn yhteysviranomaisena (päätöksentekijänä) toimii talous- javiestintäministeriö ja valvojana ympäristöministeriö. Kansainvälisen kuulemisenmenettelyä koordinoi sekä Suomessa että Virossa ympäristöministeriö.

Hankkeen YVA-selostuksen laatimisesta on Suomessa vastannut Pöyry Finland Oy jaVirossa Pöyry yhdessä Entec Eesti OÜ:n kanssa. Vaikutusten arviointityöhön Suomessaja Virossa osallistuneet asiantuntijat ja heidän vastuualueensa on esitetty taulukossa(Taulukko 6-1). YVA-menettelyn aikana tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin on lisäksiosallistunut laaja joukko asiantuntijoita (ks. luku 6.4).Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laadinnasta sekä hankkeen teknisestäsuunnittelusta on vastannut Ramboll.Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että eri tahojenviranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamallalausuntoja ja mielipiteitä.

24

Taulukko 6-1. Suomen ja Viron YVA-työryhmät.

Suomen YVA-työryhmä Viron YVA-työryhmäProjektinjohtaja MMM Terhi Rauhamäki (Pöyry)Projektipäällikkö MMM Terhi Rauhamäki (Pöyry) M.Sc. Andres Piirsalu (OÜ Entec Eesti)

M.Sc. Rein Kitsing, MSc (Merin Ltd) –lead expert (lupa nro KMH0020

Projektikoordinaattori MMM Anna-Katri Räihä (Pöyry) BA Kerttu Kõll (OÜ Entec Eesti)Merihydrologia MMM Lotta Lehtinen (Pöyry)

FK Kari Kainua (Pöyry)DI Hannu Lauri (YVA Oy)

Ph.D Urmas Lips (Institute of MarineSystems at TUT)Ph.D Germo Väli (Marine SystemsInstitute at TUT)Ph.D Taavi Liblik (Institute of MarineSystems at TUT)

Luonto FM Soile Turkulainen (Pöyry)FM William Velmala (Pöyry)

B.Sc Natalja Kolesova (Institute ofMarine Systems at TUT)Ph.D Inga Lips (Institute of MarineSystems at TUT)M.Sc Lauri Klein (OÜ Tirts & Tigu)

Kalat, kalastus MMM Sauli Vatanen (Kala- javesitutkimus Oy)Iktyonomi (AMK) Ari Haikonen (Kala- javesitutkimus Oy)

M.Sc Mariliis Kõuts (Institute of MarineSystems at TUT)

Meribiologia FT Ari Ruuskanen (Monivesi Oy)MMM Lotta Lehtinen (Pöyry)

B.Sc Natalja Kolesova (Institute ofMarine Systems at TUT)Ph.D Inga Lips (Institute of MarineSystems at TUT)

Merigeologia FT Henry Vallius (GTK) DrScGeol. Kaarel Orviku (TallinnUniversity, Institute of Ecology)PhD Andres Kask (Geological Surveyof Estonia)PhD Sten Suuroja (Geological Surveyof Estonia)

Maa- ja kallioperä ja pohjavedet FM Maarit Korhonen (Pöyry) Ph.D Kalle-Mart Suuroja (GeologicalSurvey of Estonia)

Noise DI Carlo Di Napoli (Pöyry) (maanpäällinen melu)Ph.D Janek Laanearu ja Ph.D Aleksander Klauson (Department of Mechanics,

Tallinn University of Technology) (vedenalainen melu)Ph.D Thomas Folegot (Quiet Oceans) (vedenalainen melu)

Ilmanlaatu FM Mirja Kosonen (Pöyry), Jüri Teder (OÜ Entec Eesti)Poikkeus- jaonnettomuustilanteet FM Mirja Kosonen (Pöyry)

Liikenne, liikenneturvallisuus MMM Anna-Katri Räihä (Pöyry)DI Jaakko Kettunen (Pöyry)

Ph.D Taavi Liblik (Institute of MarineSystems at TUT)Ph.D Germo Väli (Marine SystemsInstitute at TUT)

Tärinä MMM Anna-Katri Räihä (Pöyry)TkL, DI Sakari Lotvonen (Pöyry)

Maankäyttö, maisema jakulttuuriperintö

DI Saija Miettinen-Tuoma (Ramboll)Maisema-arkkitehti Mariikka Manninen(Ramboll)

BA Kerttu Kõll (OÜ Entec Eesti)MS Kaur Lass (OÜ Head)

Ihmiset ja yhteiskunta eMBA Jari Laitakari (Pöyry)FM Ville Koskimäki (Pöyry)

MA Kaur Lass (OÜ Head)

Luonnonvarojen käyttö, jätteetja niiden käsittely

MMM Terhi Rauhamäki (Pöyry)

Käytöstäpoisto MMM Terhi Rauhamäki (Pöyry)Nollavaihtoehto MMM Terhi Rauhamäki (Pöyry)Paikkatietoaineisto, kartat DI Jari Ruohonen (Pöyry) BA Kerttu Kõll (OÜ Entec Eesti)

25

6.2 Arvioidut vaikutuksetTässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun Balticconnector-maakaasuputkihankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön.Arvioinnissa on tarkasteltu rakentamisen ja käytön aikaisia sekä käytöstä poistamisenvaikutuksia. Arvioituja (merenalaisia ja maa-alueisiin kohdistuvia) vaikutuksia ovatmuun muassa:

- vaikutukset merenpohjaan ja vedenlaatuun;- vaikutukset eliöstöön, esim. eläimistöön, kalastoon ja kasvillisuuteen;- vaikutukset suojelualueisiin ja -arvoihin sekä Natura 2000 -alueisiin;- vaikutukset laivaliikenteeseen ja veneilyyn;- vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen;- vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin, kalastukseen ja turvallisuuteen;- vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön;- vaikutukset matkailuun ja alueiden virkistyskäyttöön;- vaikutukset luonnonvarojen käyttöön;- vaikutukset ilmanlaatuun;- meluvaikutukset;- vaikutukset tieteelliseen perintöön.

Tässä hankkeessa merkittävimmiksi hankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi ontunnistettu rakentamisen aikaiset vaikutukset merenpohjaan, vedenlaatuun,vesiluontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön. Merkittävimmät ympäristövaikutuksetsyntyvät kaasuputken asennustöistä, kuten ruoppauksesta, louhinnasta sekä maa- jakiviaineksen kasaamisesta merenpohjan tasaamiseksi putkirakenteiden kohdalla javapaiden jännevälien lyhentämiseksi. Putkilinjan käytön aikaiset vaikutukset ovat melkovähäisiä. Osa merkittävistä vaikutuksista rajoittuu rakennusvaiheeseen ja osa jääpysyviksi. Kunkin vaikutuksen kesto ja laajuus on kuvattu YVA-selostuksissa.

Vaikutusten arvioinneissa on lisäksi kuvattu niihin liittyvät epävarmuustekijät,toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä suunnitelmatympäristövaikutusten seurannalle ja YVA-menettelyn jälkeisille mahdollisillejatkotoimenpiteille. Kummassakin YVA-selostuksessa on erillinen valtion rajat ylittäviävaikutuksia koskeva osio.

6.3 Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitysTarkasteltu Balticconnector-maakaasuputken reitti koostuu seuraavista toiminnoista,jotka on huomioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa:

Suomessa

- Merenalainen linjaus, jonka pituus Inkoosta Paldiskiin on noin 81 kilometriä(Kuva 1-1);

- noin yhden kilometrin mittaiset maanpäälliset linjaukset Suomen puoleisistarantautumiskohdista Inkoon kompressoriasemalle (Kuva 5-2); sekä

- kompressoriasema Inkoossa.

Virossa

- Merenalainen linjaus, jonka pituus Inkoosta Paldiskiin on noin 81 kilometriä(Kuva 1-1);

- rantautumisvaihtoehdot VE EST 1 ja VE EST 2 sekä noin 1,3 kilometrin pituinenmaanpäällinen linjaus Viron rantautumiskohdasta VE EST 1 Kersaluunsuunnitellulle kompressoriasemalle (Kuva 5-3).

26

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu Balticconnector-maakaasuputken jasiitä johtuvien, reitin ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksiarakentamisen ja käytön aikana. Balticconnector-maakaasuputken reitin ulkopuolelleulottuvaa toimintaa on esimerkiksi rakentamiseen liittyvä alusliikenne Suomenlahdella.Lisäksi on lyhyesti arvioitu Balticconnector-hankkeen käytöstä poistamisenympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten laajuus ja merkittävyys määräytyvät vaikutuksien kohteenluonteesta riippuen. Osa vaikutuksista kohdistuu ainoastaan lähiympäristöön, mutta osavoi koskettaa laajoja valtakunnallisia kokonaisuuksia.Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jollakyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Se on pyritty määrittelemään niinsuureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueenulkopuolella. Välittömät vaikutukset ulottuvat meriputken ja maanpäällisten toimintojenlähialueelle.

6.4 Hankkeessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset sekä muut arviointityössä käytetytselvityksetMerenalaisen kaasuputken reittiä on tutkittu seuraavilla laajoilla geoteknisillä,akustisilla ja ympäristötutkimuksilla vuosina 2006, 2013 ja 2014:

- Akustiset tutkimukset, kauko-ohjattu robottivideokamera (ROV) jamagnetometriset tutkimukset (MMT 2006 ja 2014)

- Syvyysolosuhteiden tutkimus merenpohjan pinnanmuotojen mittaamiseksi (MMT2006 ja 2014)

- Viistokaikuluotain (SSS) -tutkimus merenpohjan ominaisuuksien ja siellä olevienkohteiden erottamiseksi (MMT 2006 ja 2014)

- Penetroiva kaikuluotaintutkimus merenpohjan alaisten kerrosten kuvaamiseksi(MMT 2006 ja 2014)

- Geotekninen näytteenotto lisätiedon hankkimiseksi merenpohjan geoteknisistäominaisuuksista (MMT 2006 ja 2014)

- Sedimentti- ja pohjaeläintutkimukset (Ramboll 2014d)- Kovien merenpohjien kasvillisuus- ja eläimistötutkimus laitesukelluksella (Alleco

Oy 2013)- Vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja kalojen poikastuotantoalueet Inkooseen

suunnitellun LNG-terminaalin ympäristössä (Kala- ja vesitutkimus Oy 2014)- Kalataloudelliset tutkimukset (Ramboll 2013a&b)- Kalojen lisääntymisalueselvitys (Tarton yliopisto 2013)- Kaupallista ja ammattikalastusta koskeva tutkimus rannan lähellä ja kauempana

merellä (Ramboll 2013b)- Merinisäkäskartoitukset (Ramboll 2013c)- Arkeologiset selvitykset (SubZone Oy 2014, Mikroliitti Oy 2014)- Luontoselvitykset maanpäällisillä maakaasuputken linjauksilla

(Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014 ja OÜ Tirts &Tigu 2014)- Inkoon linnustoselvitykset, saariston pesimäalue- ja levähdyspaikkalaskennat

(Ramboll 2014e);- Muut linnustoselvitykset (Eesti Ornitoloogiaühing 2013, Ramboll 2013)

27

7 EHDOTETUN TOIMINNAN MERKITTÄVÄN VAIKUTUKSEN KOHTEEKSITODENNÄKÖISESTI JOUTUVAN YMPÄRISTÖN KUVAUS

7.1 Suomenlahden nykytilaItämeri on yksi maailman suurimmista sisämeristä. Suomenlahden keskisyvyys on 38metriä, suurin syvyys 123 metriä. Etelä-Itämeren suhteellisen tasaiset pohjanmuodoteroavat Pohjois-Itämeren, ja erityisesti sen rannikkoalueen ja saariston, rikkonaisesta japirstaleisesta merenpohjasta. Nämä erot merenpohjan muodoissa ja rakenteessa erialueiden välillä johtuvat pääasiassa erilaisesta kallioperästä (Itämeriportaali 2014).Vesisyvyys suunnitellun kaasuputken reitillä vaihtelee välillä 0–93 metriä.Suomenlahden rannikko on loivempaa Suomen puolella verrattuna Viron rannikkoon.Inkoon edustalla on noin 20 kilometrin levyinen saaristovyöhyke, jossa kallioharjanteetaiheuttavat veden syvyyden nopeaa vaihtelua, pääosin välillä 5–25 metriä.Suomenlahden alueen kallioperä jakautuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Lahdenpohjoispuolen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa prekambrista kiteistäkiveä ja lahden eteläpuoleinen kallioperä muodostuu prekambrista peruskalliotapeittävistä sedimenttikivipatjoista, joiden ikä on muutamia satoja miljoonia vuosia.Prekambrinen kallioperä on huomattavasti kovempaa ja kestävämpää kuin sitä peittävätsedimenttikivet. Suomen ja Viron kallioperän erilaisesta eroosion kestävyydestä johtuenkallioperän topografia lahden molemmin puolin on toisistaan selvästi poikkeava.

Suomenlahden pintavesikerroksessa on sykloninen keskikiertovirtaus, jossa vesi virtaaViron rannikkoa pitkin sisään itään ja pohjoispuolella Suomen rannikon läheisyydessäulospäin länteen. Viimeaikaisten mallinnusten mukaan Suomenlahdella vallitsee lisäksiuseita pienempiä vallitsevia virtauspyörteitä (Kuva 7-1). Peruskiertovirtauksen nopeuson vain muutamia senttimetrejä sekunnissa. Tuulet aiheuttavat kertaluokkaa suurempiavirtausnopeuksia, jotka voivat olla perusvirtauksen suuntaisia tai sitä vastaan. Lisäksivirtauksia synnyttävät muun muassa merenpinnan kallistuminen, tiheysgradientit (lämpöja suolaisuus), syvyysolosuhteiden vaihtelu sekä jokien tuoma makea vesi.Keskimääräiset virtausnopeudet ovat luokkaa 5–10 cm/s, mutta hetkelliset virtauksetvoivat olla jopa 50–100 cm/s.

Pohjanläheiset virtaukset riippuvat paljolti syvyysoloista. Virtauksia tapahtuu myöspystysuunnassa riippuen eri vesikerrosten tiheysgradienttien erosta. Syvissävesikerroksissa vesi etenee Tanskan salmista syvänteitä ja kynnyksiä pitkin.Syvänteiden välillä vedenvaihto tapahtuu kynnysten ylitse, jolloin virtauksen nopeusriippuu painovoimasta ja pohjan kynnyksen korkeudesta. Pohjanläheisten virtaustennopeudet vaihtelevat varsin paljon, mutta yleensä ne ovat selvästi pienempiä kuinpintavirtausten. Nord Stream -kaasuputkihankkeen tarkkailujen yhteydessä toteutetuissakontrolliasemien jatkuvatoimisissa mittauksissa keskimääräinen virtausnopeus lähelläpohjaa oli 4–6 cm/s. Suurimmat virtausnopeudet olivat läntisellä Suomenlahdella37 cm/s ja 51 cm/s itäisellä Suomenlahdella (Ramboll 2013e, Luode Consulting Oy2013).

28

Kuva 7-1. Keskimääräiset virtaussuunnat Suomenlahden pintakerroksessa vuosina 2006–2008 HIROMB-mallin mukaan (Elken 2011).

Itämeren jääolosuhteet voivat vaihdella voimakkaasti vuodesta toiseen. Jäätilanneriippuu lähinnä talvilämpötiloista, jotka puolestaan riippuvat ilmakehän yleisestäkiertoliikkeestä. Talvet ovat leudompia silloin, kun Pohjois-Atlantilta Itämeren alueellelämpimämpää ja kosteampaa ilmaa tuova ilmavirtaus on voimakkaampi. Jäätalvetvoidaan luokitella jääpeitteen laajuuden perusteella ankaruusluokkiin (Seinä ja Palosuo1996). Toisin kuin keskimääräisinä ja ankarina talvina, leutoina talvina jääpeite onputkilinjan reitillä hyvin vähäinen tai puuttuu kokonaan. Itämeren jääpeitteen laajuusvaihtelee hyvin paljon vuodesta toiseen. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana onollut niin leutoja (2013/2014), keskimääräisiä (2011/2012) kuin ankariakin talvia(2010/2011).

Jääpeitteen tyypillinen paksuus Suomenlahdella on 30–40 senttimetriä, mutta tietyissäolosuhteissa paksuus voi kasvaa 90 senttimetriin (Seinä ja Peltola 1991).Ahtojääolosuhteissa jää voi kasautua yli 10 metrin korkuisiksi röykkiöiksi (Leppärantaja Hakala 1992). Ahtojää voi aiheuttaa rannikkoalueilla merkittäviä prosesseja etenkinveden ollessa korkealla tai myrskyolosuhteissa (Orviku 2011).Itämeren vähäsuolaista vettä kutsutaan murtovedeksi. Veden keskisuolaisuus on alle 10promillea valtamerien suolaisuuden ollessa noin 35 promillea. Itämeren suolapitoisuusvaihtelee Tanskan salmien noin 20 promillesta Suomenlahden itäosien 0–2 promilleen.Läntisellä Suomenlahdella veden suolapitoisuus on yleensä 5–6 promillea.Suomenlahdella lämpötilakerrostuneisuus, vaihteleva suolaisuuskerrostuneisuus javaihtelevat pohjan muodot aiheuttavat happitilanteen vaihtelua. Vuosittaisethappitilanteen vaihtelut voivat olla suuria jopa samalla alueella. Suomenlahdenavomerialueen happitilanne on kytköksissä varsinaisen Itämeren pohjanläheisen vedenhappitilanteeseen ja edelleen suolapulsseihin. Viime vuosikymmeninä suurtensuolavesipulssien tulo on harventunut ja voimakkuus pienentynyt. Viimeisin suurisuolavesipulssi tapahtui vuonna 2003. Sen jälkeen stagnaatio eli niin sanottu seisovanveden vaihe on jatkunut ja happitilanne huonontunut sekä varsinaisella Itämerellä ettäSuomenlahdella.

Suomenlahdella yli 60 metriä syvät alueet ovat jo pitkään kärsineet vakavastahappikadosta. Yleiskuva pohjanläheisen vesikerroksen elokuun happitilanteestaPohjoisella Itämerellä Suomenlahti mukaan lukien vuosina 2011–2014 on esitetty

29

kuvassa (Kuva 7-1). Kuvat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vuosittainjulkaisemiin tiedotteisiin.

Suomenlahden länsiosassa huonon happitilanteen alueet näyttävät viime vuosinalaajentuneen, mutta elokuussa 2012 Suomenlahden happitilanne oli kokonaisuutenakuitenkin tavallista parempi. Läntisen ja Keskisen Suomenlahden rannikkovesissähappiongelmat yleistyivät 2000-luvun alussa. Vuosina 2001–2002 saaristopohjatkärsivät ensimmäistä kertaa laajalti happikadosta ja sen jälkeen happitilanne ontoistuvasti ollut heikko kesäisin.

Kuva 7-1. Happitilanne lähellä merenpohjaa Pohjois-Itämerellä elokuussa 2011–2014(Suomen ympäristökeskus, SYKE 2013–2014). Punainen = hapeton alue, jossa onrikkivetyä, keltainen = alhainen happitaso (0–2 ml/l) ja sininen = happea yli 2 ml/l.

30

Rehevöityminen edesauttaa happikatoa, koska se aiheuttaa kasviplanktonin kiihtynyttäkasvua eli levien massaesiintymiä (kukinnat). Pohjaan vajotessaan levämassa lisäähajotettavan ja happea kuluttavan aineksen määrää pohjalla. Kun happi pohjanläheisyydessä loppuu, hajotustoiminnassa hyödynnetään veteen liuenneen hapen sijastamuita yhdisteitä, minkä seurauksena muodostuu myrkyllistä rikkivetyä. Nopeutunuthappikadon synty myös ruokkii rehevöitymistä, koska hapen loppuessa pohjanläheisestä vedestä vapautuu pohjasedimentistä sinne sitoutuneita ravinteita takaisinveteen.Suomenlahdella perustuotanto on pääosin typpirajoitteista ja suuntaus on voimistunutItämeren syvänveden ja muun sisäisen kuormituksen ja toisaalta ulkoistenfosforipäästöjen vähentämisen seurauksena. Rannikon läheisillä alueilla minimiravinnevoi kuitenkin vaihdella riippuen maa-alueilta tulevasta ravinnekuormituksesta.Näkösyvyys kuvaa sameuden aiheuttamaa valon heikkenemistä vesipatsaassa eli vedenkirkkautta. Suomenlahden rannikolla näkösyvyys on pienentynyt 1970-luvulta lähtienkoko rannikko-osuudella Haminasta Hiittisiin. Sameuteen vaikuttavat veteen liuenneetaineet sekä siinä olevat elolliset ja elottomat partikkelit. Itämeressä veden kirkkauteenvaikuttavat merkittävimmin liuenneet orgaaniset aineet (CODMn) sekäkasviplanktonpartikkelit.(Leppänen ym. 2012)

7.2 Merenhoidon tavoitteetVesienhoidon ja merenhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- japohjavesien vähintään hyvä tila. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä.Suomen merenhoidon yleisenä tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020mennessä. Merenhoidon suunnittelu etenee kolmessa vaiheessa. Valtioneuvosto tekijoulukuussa 2012 päätöksen merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta: merennykytilan arvioiminen, hyvän tilan määrittäminen sekä ympäristötavoitteiden jaindikaattoreiden asettaminen. Elokuussa 2014 hyväksyttiin merenhoitosuunnitelmantoinen osa eli seurantaohjelma. Vuoden 2015 loppuun mennessä valmistuva,alkuvuodesta 2015 kuultavana oleva toimenpideohjelma muodostaamerenhoitosuunnitelman viimeisen osan.Vuonna 2015 on julkaistu ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelmantoimenpideohjelmaksi vuosille 2016–2022 (Valtion ympäristöhallinnon yhteinenverkkopalvelu 2015). Siinä olemassa olevien toimenpiteiden ei katsottu riittävänmeriympäristön hyvän tilan ylläpitämiseen tai kaikilta osin saavuttamiseen jaasiantuntijat ehdottivat ohjelmaan 35 merenhoidon toimenpidettä. Olemassa olevientoimenpiteiden riittävyysarvioon on sisällytetty vesienhoitosuunnitelman toimenpide-ehdotukset vuosille 2016–2021. Yhtenä uutena toimenpiteenä ravinnekuormituksenvähentämisessä on esitetty nesteytetyn maakaasun käytön edistäminen alustenpolttoaineena ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta huolehtiminen. MuitaBalticconnector-hankkeeseen läheisesti liittyviä toimenpiteitä ovat mm. vedenalaisenmelun tuottamisen vähentäminen ja ruoppausten haitallisten vaikutusten vähentäminen.

Viron merenhoidon yleisenä tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.Merenhoidon suunnittelu etenee kolmessa vaiheessa. Vuonna 2012 saatiin päätökseenensimmäinen osa: meren nykytilan arvioiminen, hyvän tilan määrittäminen sekäympäristötavoitteiden ja indikaattoreiden asettaminen. Merenhoitosuunnitelman toinenosa eli seurantaohjelma annettiin julkisesti tiedoksi syksyllä 2014. Vuoden 2015

31

loppuun mennessä valmistuva toimenpideohjelma muodostaa merenhoitosuunnitelmanviimeisen osan.

Merenhoidon suunnittelussa meriympäristön hyvää tilaa arvioidaan 11 kuvaajan avullaja käyttämällä niihin liittyviä indikaattoreita. Hyvän tilan kuvaajia ovat rehevöitymisenhillitseminen, vaarallisten ja haitallisten aineiden epäpuhtauksien vähentäminen,luonnon monimuotoisuuden suojelu, haitallisten vieraslajien torjunta, merellistenluonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, merenpohjiin kohdistuvien ihmisvaikutustenvähentäminen, hydrografisten muutosten estäminen sekä meren ja rantojenroskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentäminen. Seuraavassa taulukossa ontarkasteltu meriympäristön tilaa ja Balticconnector-maakaasuputkihankkeen arvioitujavaikutuksia kuvaajittain (Taulukko 7-1).

Taulukko 7-1. Hankkeen vaikutus merenhoitosuunnitelmassa määriteltyihinmeriympäristön hyvän tilan kuvaajiin.

Meren hyvän tilan kuvaajat

Kuvaaja Selitys

Suomi &Viro

Nykytila 2012 ja arvio hyväntilan saavuttamisesta

Balticconnector-hankkeenvaikutukset

Suomi Viro Suomi Viro

Biologinenmonimuotoisuus

Luontotyyppien laatu jaesiintyminenja lajienlevinneisyysja runsausvastaavatvallitseviafysiografisia,maantieteellisiä jailmastollisiaoloja.

Hyvää tilaa eiole saavutettu.Olemassaolevien jauusientoimenpiteidentoteutuessahyvä tilamahdollistasaavuttaavuonna 2020.

Hyvä tila onsaavutettuosittain.Meriluontotyyppien jamerilajienpopulaatioidentilaa kuvaavatluotettavatindikaattoritovatpuutteellisia.Lähivuosinatulisi kiinnittäähuomiotaindikaattorienkehittämiseenja seurannanjärjestämiseen.

Hankkeen eiarvioidaheikentävän(lukuunottamattarantautumisvaihtoehdon RK1rakentamisenaiheuttamiahaitallisiavaikutuksiapoikastuotantopotentiaaliin)Inkoonrannikkoalueenbiologistamonimuotoisuuttakokonaisuutena– vaikutuksetovatlyhytkestoisia japalautuviapopulaatiotasolla. Vaikutuksetjohtuvatmerenpohjanmuokkausten japutken laskunaiheuttamastahäirinnästä,melusta jasamentumisesta.

VaihtoehdossaVE EST 2Laheperenlahdenpehmeiden sekäkovien pohjienpohjaeläimistövahingoittuu.Kovien pohjienyhteisöjenarvioidaanvahingoittuvanpienelläalueella.VaihtoehtoVE EST 1vahingoittaaainoastaanpehmeidenpohjienyhteisöjä, muttarakennustöitä jakiviaineksenkasaamistasuunnitellaanlaajemmallealueelle kokoLaheperenlahden alueella.

Tulokaslajit Ihmisentoiminnanvälitykselläleviävienvieraslajienmäärät ovat

Tila oli vuonna2012 pääosinhyvä ja hyvätila onmahdollistaylläpitää

Hyvää tilaa eiole pääosinsaavutettu.Lähitulevaisuudenensisijaisena

Vaara vieraslajien leviämisestä onhankkeen yhteydessä vähäinen,koska kuljetukset ovat paikallisia.Perustettavien varastopaikkojensijainti määritetään maa- jamerikuljetustarpeet minimoiden.

32

tasoilla, jotkaeiväthaitallisestimuuta eko-systeemejä.

toteuttamallaolemassaoleviatoimenpiteitä.

tavoitteenatulisi ollaindikaattorinlaatiminentulokaslajienalueellisenleviämiskehityksen tutkimistavarten sekäseurantaohjelmantoteuttaminen.

Myös merenpohjan muokkaukseentarvittava kiviaines pyritäänhankkimaan putkilinjanläheisyydestä.

Kaupallisetkalalajit

Populaatiotovatturvallistenbiologistenrajojen sisälläsiten, ettäpopulaationikä- jakokojakaumakuvastaakannanolevanhyvässäkunnossa.

Tilaa eivuonna 2012kyettyarvioimaankokonaisvaltaisestitietopuutteidentakia.

Hyvää tilaa eiole pääosinsaavutettu.

Pysyvätvaikutuksetkalojenpoikastuotantoon mahdollisiarantautumisalueilla(rantautumisvaihtoehto RK1)kutu- japoikashabitaattien tuhoutumisenseurauksena.Ulkomerialueellahaitta kohdistuukäytännössäpelkästäänaikuisiin kaloihinja vaikutustenkokonaismerkittävyysarvioidaanvähäiseksi.

Ulkomerialueellahaitta kohdistuukäytännössäpelkästäänaikuisiin kaloihin(eipopulaatiotasonvaikutuksia).Ottaenhuomioonkalastonpienuudenputkilinjanlähettyvillärakennustöidenaikana, kalastonravintolähteidenmuutoksetarvioidaanmerkityksettömiksi.

Ravintoverkot Kaikki tekijät,siltä osin kuinne tunnetaan,esiintyvättavan-omaisessarunsaudessaan jamonimuotoisuudessaan jatasolla, jokavarmistaalajien pitkänaikavälinrunsauden janiidenlisääntymiskapasiteetintäydellisensäilymisen.

Hyvää tilaa eiole saavutettu.Olemassaolevien jauusientoimenpiteidentoteutuessahyvä tilamahdollistasaavuttaavuonna 2020.

Hyvää tilaa eikaikilta osinsaavutettu.Lähitulevaisuudessa tulisikiinnittäähuomiotaindikaattorienkehittämiseenjaseurantaohjelmienparantamiseen

Pohjienmuokkauksen japohja-aineksenraekoonmuutoksetvoivat muuttaapohjaeläintenyhteisörakennetta putkenlähiympäristössä. Kalakantojenlisääntymiskapasiteetinväliaikainenheikkeneminenmahdollistasaaristovyöhykkeessä.Vesilintujen jahylkeidenkarkottuminenvoi myösaiheuttaaväliaikaisia,lyhytkestoisiamuutoksiaravintoverkkoihin.

Pohjienmuokkaus,orgaanisenaineksenvapautuminenvesipatsaaseensekä pohja-aineksenraekoonmuutoksetvoivat muuttaapohjaeläintenyhteisörakennetta putkenlähiympäristössä. Pohjaeläintenrunsauden jabiomassanlisääntymistä voiilmetä useanvuodenajanrakennustöiden jälkeen.

Rehevöityminen

Ihmisenaiheuttamarehevöityminen, erityisesti

Hyvää tilaa eiole saavutettu.Hyvää tilaa eiole

Hyvä tila onsaavutettuosittain.Indikaattorien

Rakentamisvaiheessa syntyväkiintoainekuormitus ja samennusjää suhteellisen vähäiseksipainottuen pohjan lähelle.

33

sen haitallisetvaikutukset,kutenbiologisenmonimuotoisuudenhäviäminen,ekosysteemien tilanhuononeminen, haitallisetleväkukinnatjamerenpohjanhapenpuute,on minimoitu.

mahdollistasaavuttaakoko Suomenmerialueellavuonna 2020.

mukaan hyvätila onsaavutetturannikkovesialueilla, muttasitä ei olesaavutettuulkomerialueilla.

Suurimmat vaikutukset ilmenevätrannikon lähellä.Ravinnekuormituksen lisääntyminenja toisaalta näkösyvyyden laskujäävät lyhytaikaisiksi eikä niilläarvioida olevan leväkukintojen,happitilanteen, makrolevien tairantakasvillisuuden suhteenmerkittäviä vaikutuksia.

Merenpohjankoskemattomuus

Suoraan taiepäsuorastimerenpohjaan kohdistuvatvaikutuksetovatsellaisellatasolla, ettäekosysteemien rakenne jatoiminnot onturvattu japohjaekosysteemiin eikohdistuhaitallisiavaikutuksia.

Tila oli vuonna2012 pääosinhyvä ja hyvätila onmahdollistaylläpitäätoteuttamallaolemassaolevia ja joitainuusiatoimenpiteitä.

Hyvä tila onsaavutettuosittain. Tilaaei kyettyarvioimaankokonaisvaltaisestitietopuutteidentakia.Tulevaisuudessa tulisikiinnittäähuomiotavastaavienindikaattorienkehittämiseensekäseurantaohjelmanparantamiseen.

Merkittävimmätvaikutuksetrajoittuvatputkenrakennusvaiheeseen.Vaikutustenvoimakkuus onsuurin lähellärannikkoaInkoonedustalla.Pohjaeläimistönvoidaan arvioidapääosinpalautuvanmuutamassavuodessa, mikälimuutympäristöolosuhteet ovatsuotuisia.Käytön aikanaputki ja sitäsuojaavatkiviainespenkereet muodostavatmonin paikoinmerenpohjaankohouman, jokajossain määrinvaikuttaapaikallisiinpohjan läheisiinvirtauksiin.

Merkittävimmätvaikutuksetrajoittuvatputkenrakennusvaiheeseen.

Merenpohjanalttiusmuutoksellehankkeenjohdosta onvähäinen.Pehmeidenpohjienmuokkauksetovatlyhytaikaisia jaosin taikokonaanpalautuvia.Vaikka muutoskovilla pohjillaolisi pysyvä, niinsen merkitys onvähäinen.

LievennystoimenpiteitätoteuttamallaarvioidaansaavutettavanLaheperenlahden pohjanelinympäristöjenpalautuminenkummassakinvaihtoehdossa.

Hydrografisetmuutokset

Olosuhteidenpysyvätmuutokseteivät vaikutahaitallisestimerenekosysteemeihin

Tila oli vuonna2012 pääosinhyvä ja hyvätila onmahdollistaylläpitäätoteuttamallaolemassaolevia ja joitainuusiatoimenpiteitä.

Tilaa ei voituarvioida,koskavastaavatindikaattoritovat vastakehitysvaiheessa.

Putkirakenteista voi aiheutuakäytön aikanalieviävaikutuksiapohjavirtausten ja edelleeneroosiomuutosten muodossaputkenlähiympäristöön.

Putkirakenteistavoi aiheutuakäytön aikanalieviä vaikutuksiapohjavirtausten jaedelleeneroosiomuutostenmuodossa putkenlähiympäristöön.

Epäpuhtauksi Pitoisuudettasoilla, jotka

Hyvää tilaa eiole saavutettu.

Hyvä tila onsuurimmalta

Putkilinjauksen alueeltamääritettyjen pintasedimentin

34

en pitoisuudet eivät johdapilaantumisvaikutuksiin.

Hyvää tilaa eiolemahdollistasaavuttaakoko Suomenmerialueellavuonna 2020.

osinsaavutettu.Tilaa ei kyettyarvioimaankokonaisvaltaisestitietopuutteidentakia.Tulevaisuudessa tulisikiinnittäähuomiotaseurantaohjelmanparantamiseenluotettavantiedonhankkimiseksi.

pitoisuustasojen perusteellasedimentin haitallisilla aineilla ei olemerkittävää vaikutusta putkenympäristöön. Putkentestausvaiheessa mahdollisestikäytettävillä biosideillä voi ollahaitallisia vaikutuksia. Painetestintarkempi toteutus ratkaistaanmyöhemmin. Käytön aikanaputkirakenteista liukenevatmetallimäärät ovat erittäin pieniä.

Kalojenepäpuhtaustasot

Epäpuhtaustasot eivät ylitälainsäädännössä taimuissa asiaakoskevissanormeissaasetettujatasoja.

Hyvää tilaa eiole saavutettu.Hyvää tilaa eiolemahdollistasaavuttaakoko Suomenmerialueellavuonna 2020.

Hyvä tila onsuurimmaltaosinsaavutettu.Tilaa ei kyettyarvioimaankokonaisvaltaisesti yhtäindikaattoriakoskevientietopuutteidentakia.

Haitta-aineiden pitoisuudethankealueella ovat alhaisia.Hankkeen ei arvioida lisäävänhaitallisten aineiden pitoisuuksiakaloissa.

Merenroskaantuminen

Ei aiheutaominaisuuksiltaan eikämäärältäänhaittaarannikko- jameriympäristölle.

Tilaa eivuonna 2012kyettyarvioimaantietopuutteidentakia.

Tilaa ei voituarvioida,koskavastaavatindikaattoritovat vastakehitysvaiheessa.

Kaikki rakentamisen ja käytönaikana syntyvät tavanomaiset javaaralliset jätteet toimitetaantoimiluvalliseen ja hyväksyttyynkäsittelylaitokseen tai -paikkaan,eikä niitä pääse veteen. Kuljetuksethoitaa yritys, joilla on toimintaanasianmukaiset luvat. Hanke ei lisäärantojen tai merenpohjanroskaantumista.

Energia jamelu

Ei oletasoltaansellaista, ettäse vaikuttaisihaitallisestimeri-ympäristöön

Tilaa eivuonna 2012kyettyarvioimaantietopuutteidentakia.

Tilaa ei voituarvioida,koskavastaavatindikaattoritovat vastakehitysvaiheessa.

Rakennusvaiheessa vedenalaiseträjäytykset voivat aiheuttaamerkittäviä haitallisia vaikutuksiaputkilinjan läheisellä merialueellahylkeisiin ja merilintuihin, mikäli niitäoleskelee alueella. Haitallisetvaikutukset ovat kuitenkin hyvinlyhytkestoisia, eikä niillä arvioidaolevan pysyviä haitallisiavaikutuksia lajitasolla.

Balticconnector-maakaasuputkihankkeen meriympäristölle aiheuttamat haitallisetvaikutukset pyritään minimoimaan ensisijaisesti putkireitin suunnittelulla jaoptimoinnilla. Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheeseen, jaerityisesti rakennusvaiheessa pyritään huomioimaan mahdolliset vaikutustenlieventämiskeinot. Hankkeen toteuttamisen ei katsota vaarantavan meriympäristönhyvän tilatavoitteen saavuttamista.

35

8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

8.1 Arviointimenetelmät ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijätArvioitavana olevan hankkeen ominaisuudet ja ympäristövaikutusten kannaltaolennaiset tekijät on selvitetty alustavien suunnittelutietojen perusteella.Ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty selvitys ympäristön nykytilasta jasiihen vaikuttavista tekijöistä olemassa olevan tiedon ja YVA-menettelyä vartentehtyjen selvitysten perusteella.Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla hankkeen toteutuksenaiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Erityisesti on pyritty kiinnittämään huomiotaYVA-menettelyn aikana eri sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella tärkeäksikoettujen vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen.Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavia menetelmiä:

- olemassa olevan tiedon analysointi;- muiden vastaavanlaisten hankkeiden ja toimintojen analysointi (esim. Nord

Stream);- olemassa olevien geoteknisten ja fysikaalisten tutkimusten tulosten tarkastelu;- uusien kenttätutkimusten (selvitysten) suorittaminen putkilinjan

tutkimuskäytävällä sekä rantautumiskohtien ympäristössä;- viranomaisten ja laitosten kuuleminen;- ympäristövaikutusten leviämismallinnukset (hydrodynaaminen ja

melumallinnus);- asiantuntijalausunnot.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksissa on hyödynnetty soveltuvin osin EU:nLIFE+ IMPERIA -hankkeessa (https:www.imperia.jyu.fi) kehitettyjä niin sanotunmonitavoitearvioinnin käytäntöjä ja työkaluja vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa.Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi kunkin vaikutuksen osalta onarvioitu sekä kohteena olevan alueen tai kohteen herkkyys nykytilassaan että hankkeenaiheuttaman muutoksen suuruus. Vaikutuskohteen herkkyys kuvaa vaikutuskohteen tai -alueen ominaispiirteitä. Sen osatekijöitä ovat vaikutukseen liittyvä lainsäädännöllinenohjaus, alueen tai asian yhteiskunnallinen merkitys sekä kohteen alttius muutoksille.Muutoksen suuruus kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä, jossamuutoksen suunta voi olla joko kielteinen tai myönteinen. Suuruus koostuu muutoksenvoimakkuudesta ja suunnasta, alueellisesta laajuudesta ja kestosta. Näiden perusteellaon muodostettu kokonaisarvio kyseisen vaikutuksen merkittävyydestä.

Epävarmuustekijät ovat osa ympäristövaikutusten arviointiprosessia, ja ne on otettuhuomioon arviointityössä. Arviointiin liittyy tekijöitä, joita ei tunneta tarpeeksi tarkasti.Siksi vaikutusten ennustaminen on osin epävarmaa. Kaikkia vaikutuksia ei myöskäänpystytä mittaamaan eivätkä kaikki vaikutukset ole yksiselitteisiä, mikä johtaa myösosaltaan arvioinnin epävarmuuteen. Määrällisten arviointimenetelmien lisäksi tarvitaanmyös asiantuntijoiden oletuksia.

Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

- hankkeen aikataulu;- laskelmat perustuivat tiettyihin hydrologisiin ja meteorologisiin olosuhteisiin,

joten mahdolliset suuret erot olosuhteissa laskentajaksoon verrattuna vaikuttavatmyös laskentatuloksiin;

36

- vaikka arvioinnissa on käytetty parhaita saatavilla olevia kartoitus- jamallinnusmenetelmiä, menetelmät voivat kehittyä arviointityön päättymisenjälkeen;

- vedenalaisen melun arvioinnissa käytetty äänen geometristä etenemistä kuvaavamalli on yksinkertaistettu, eikä siinä oteta huomioon meriympäristön vaikutuksia;

- taustamelutasossa esiintyy alueella esiintyvistä ihmistoiminnoista riippuvaavaihtelua;

- syvyysolosuhteiden ja merenpohjan sedimentin koostumuksen vaikutus äänenetenemiseen;

- laivojen päästöt riippuvat laivojen liikennöintimääristä ja polttoaineenkulutuksesta, joita koskevat tiedot ovat tässä vaiheessa alustavia;

- lajien esiintymisessä on vuosittaista vaihtelua, joka voi johtua esimerkiksisääolosuhteiden vaihtelusta;

- maakaasuputkihankkeen suhde vedenalaiseen kulttuuriperintöön edellyttääjatkotutkimuksia;

- hankkeen myöhemmässä suunnitteluvaiheessa tehdään tarkemmatpohjatutkimukset, joiden yhteydessä kartoitetaan ammuksia ja tynnyreitätarkemmin;

- ihmiset kokevat vaikutuksista aiheutuvan haitan hyvin subjektiivisesti, eikäkoettua haittaa voida näin suoraan arvioida;

- vertailu toteutuneisiin hankkeisiin (esim. Nord Stream) antaa sitä luotettavammanarvion, mitä lähempänä hankkeet ovat toisiaan muun muassa olosuhteiltaan,maantieteellisesti, toteutustavaltaan, volyymeiltään ja pohjan laadultaan;

- eri hankkeiden ennustamaton yhteisvaikutus;- hankkeen tekninen suunnittelu, mikä voi olla vielä kesken arviointivaiheessa.

Epävarmuustekijöiden olemassaolon huomioon ottaen ympäristövaikutusten arviointi onperustunut kauttaaltaan pahimpiin mahdollisiin tilanteisiin ja konservatiivisiin arvioihin.

8.2 RakennusvaiheHankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät Balticconnector-maakaasuputken rakentamisen aikana. Putken käytön aikaiset haitalliset vaikutuksetovat vähäisempiä. Merkittävimmiksi rakentamisen aikaisiksi ympäristövaikutuksista ontunnistettu vaikutukset merenpohjaan, vedenlaatuun, vesiluontoon, kasvillisuuteen jaeläimistöön.Merenpohjan muokkaustoimenpiteitä (ruoppaus, auraus tai vesisuihkuauraus,räjäytystyöt ja merenalaisen kiviaineksen kasaaminen) tarvitaan alustavien laskelmien jasuunnitelmien mukaan merkittävä määrä putken suojaamiseksi sekä vapaidenjännevälien lyhentämiseksi. Todellinen merenpohjan muokkaustarve tarkentuuhankkeen teknisen suunnittelun edetessä, ja muokkaustoimenpiteiden tarve kullakinputkiosuudella tulee todennäköisesti pienenemään tässä arviointiselostuksessaesitetystä. Tehdyt ympäristövaikutusten arvioinnit perustuvat konservatiivisiin arvioihinhankkeen toimenpiteistä ja ne on pyritty tekemään niin sanotun pahimman mahdollisentilanteen mukaisesti.

8.2.1 AvomerialueYmpäristövaikutusten arviointia varten on maakaasuputken rakennustöiden aiheuttamaakiintoainekuormitusta mallinnettu matemaattisella kuvauksella vesien liikkeistä jaaineiden kulkeutumisesta. Rakennusaikaisia pohjanmuokkaustoimenpiteitä onsuhteellisen vähän läntisen Suomenlahden avomerialueilla, ja siellä vaikutukset vedenlaatuun jäävät suurista vesimääristä, tehokkaasta veden vaihdosta ja vähäisemmistä

37

luontoarvoista johtuen hyvin vähäisiksi. Vaikutusalue ulottuu enintään noin kilometrinetäisyydelle putkilinjasta. Samennus ja kertymäalueet sekä vaikutukset vesiluontoonovat selvästi pienempiä kuin rannikon läheisillä alueilla. Haitalliset aineet leviävättodennäköisesti samennuksen mukana virtaussuuntien mukaisesti, muttasedimentoituvat lopulta kiintoaineen mukana takaisin sedimenttiin.Tuulten ollessa heikkoja resuspendoituneet hiukkaset leviävät Suomenlahdenavomerialueilla (Laheperen lahden ulkopuolella) tyypillisesti lahden suuntaisesti(syvemmissä vesissä lahden syvemmän osan suuntaisesti) sekä rinteen suuntaisestikoilliseen (itään). Tuulet saattavat voimistaa tätä virtausta tai muuttaa sen suuntaa.Lounaasta koilliseen suuntautuva hiukkaspilvi ilmenee yleensä 4–5 vuorokaudenkuluttua töiden aloittamisesta. Voimakkaat tuulet kuljettaisivat sedimentit pidemmälle,mutta kelluvan aineksen hajautuminen on selvästi voimakkaampaa, joten työkohteenlähellä tapahtuva samentuminen jäisi hyvin lyhytaikaiseksi (samennus hälveneenopeammin).

Myös Nord Stream -kaasuputkihankkeen rakennustöiden aikana tehdyissäympäristötarkkailuissa todettiin vesistövaikutusten olevan väliaikaisia, paikallisia javähäisiä. Ulkomerialueella myös melu- ja muut häiriövaikutukset ovatlyhytkestoisempia kuin saaristoalueella, koska rakennustyöt etenevät ulkomerellänopeammin.Suomenlahden avomerialueella liikkuu jäätilanteen salliessa ympäri vuoden jonkinverran lintuja, hylkeitä ja satunnaisesti myös pyöriäisiä. Erityisen tärkeitäruokailualueita, joille kerääntyisi suuria yksilömääriä, ei maakaasuputkihankkeenalueelta tunneta. Linnuista etenkin sorsalinnut ruokailevat mieluiten matalikoilla, joitaavomerialueella ei juuri ole. Samentumisen vaikutukset ulkomerialueella linnustoonovat todennäköisesti vähäisiä, koska vaikutukset niiden ravintona käyttämiin kaloihin,simpukoihin ja muihin pieneläimiin arvioidaan hyvin paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi.Syvien pohjien pohjaeläimet tuhoutuvat putkilinjan kohdalta lähes koko matkalta, muttakokonaisuutena maakaasuputken ei arvioida aiheuttavan suurta riskiä avomerialueidenpehmeiden pohjien yhteisöille, jotka ovat heikon happitilanteen seurauksena varsinyksipuolisia ja omaavat hyvän palautumispotentiaalin.

Kaloihin vaikuttavat erityisesti vedenalaiset räjäytykset aiheuttaen käyttäytymisenmuuttumista useiden kilometrien alueella ja vahingoittumisvaaran satojen metrienetäisyydellä räjäytyspaikasta. Pohjakaloihin vaikuttaa lisäksi pohjan muuttuminen, jollavoi olla joko negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia kalalajista riippuen. Hankealueenulkomerivyöhykkeessä ei esiinny merkittäviä kalojen kutualueita. Vaikutustenkohdistuminen aikuisiin kaloihin vähentää kalataloudellisten vaikutusten voimakkuutta.

Suomenlahden ulkomerialueella kalastukseen kohdistuva haitta aiheutuu pääosintroolikalastuksen estymisestä hankealueella rakentamisen aikana. Kasvava alusliikenne,pohjanmuokkaustyöt, putkenlasku sekä putken suojaaminen häiritsevät kaikkihankealueella toimivia kalastusaluksia. Suomenlahdella, jossa reittien ylityksettapahtuvat avomerellä, ovat vaikutukset kuitenkin vähäisiä muulle laivaliikenteelle, silläputkenlaskualuksen turva-alueen ympärillä on runsaasti tilaa kiertoreitille ja kiertäminenaiheuttaa vain lyhyen ylimääräisen kulkumatkan.Kaasuputken rakentamiseen liittyvät merkittävimmät riskit muodostuvat putkenasentamiseen osallistuvien asennusalusten törmäämisestä toiseen laivaan sekämerenpohjassa rakentamisalueella olevista mahdollisista ammuksista ja vaarallisiaaineita sisältävistä tynnyreistä. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy on suunnittelunensisijainen tavoite. Suunnittelussa noudatetaan lainsäädäntöä sekä turvallisuus- jatyösuojelumääräyksiä. Liikenteen ohjauksella pyritään estämään laivojen

38

yhteentörmäykset ja karilleajo. Ammusten ja tynnyreiden poistamisesta neuvotellaanasianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa.

8.2.2 SuomiInkoon edustalla vesistömallinnuksen tulosten perusteella tehtyjen arvioiden mukaanmaakaasuputken rakentamisen eri vaiheista syntyvä samennus jää kohtalaisen pieneksi.Suurimmat vaikutukset ilmenevät rannikon lähellä, missä virtaamat ovat pienempiä javeden vaihtuvuus hitaampaa kuin avomerellä. Työvaiheista auraus aiheuttaavoimakkaimmat samentumat. Vaihtelevat tuulen suunnat saavat aikaan rakennuskohteenympärille potentiaalisen vaikutusalueen, jonka laajuus ja samennuksen leviämissuuntavaihtelevat tuuli- ja virtaustilanteen mukaan. Työn jaksottumisesta johtuu, että alueellatavataan toistuvia ja sijainniltaan vaihtelevia samennuspöllähdyksiä kokorakennusvaiheen ajan. Pohjan liettyminen lisääntyy työn aikana, mutta lyhyestä kestostajohtuen määrä jää vähäiseksi.Alustavien rakentamistapasuunnitelmien mukaan useassa kohdassa louhintatöitätehdään räjäyttämällä. Räjäytys saa aikaan nopean paineen nousun, paineiskun, jotaseuraa nopeaa paineen lasku. Syntynyt samennuspilvi liikkuu virtausten mukana.Materiaali on suurimmaksi osaksi mineraaliainesta, jolloin se laskeutuu suhteellisennopeasti. Hyvin lyhyestä kestosta johtuen samennuspilvien vaikutusten vedenlaatuunarvioidaan jäävän vähäisiksi verrattuna esimerkiksi ruoppausten ja auraustenvaikutuksiin. Paineiskun vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin vesieliöstöön.

Sedimenttien sekoittuessa voi niiden sisältämiä haitta-aineita vapautua meriveteen japäätyä eläinten elimistöön ja ravintoketjuihin. Pitoisuudet ovat kuitenkinsedimenttinäytteiden tulosten perusteella matalia. Haitalliset aineet leviävätsamennuksen mukana, mutta sedimentoituvat todennäköisesti lopulta kiintoaineenmukana takaisin sedimenttiin.Putkilinjan reittivaihtoehtojen läheisillä luodoilla pesivälle linnustolle samentumisenaiheuttama häiriö ravinnonhankinnassa voi olla tilapäisesti merkittävä, jossamentuminen on voimakasta ja tapahtuu lintujen pesimäaikaan. Kokonaisuutenavaikutus lienee kuitenkin vähäistä, koska samentuminen on arvioitu lyhytkestoiseksi jasitä esiintyy vain pienellä alalla kerrallaan. Kalaston osalta merkittäviä vaikutuksiarakentamisen aikana arvioitiin aiheutuvan tilanteissa, joissa haitallisia vaikutuksiakohdistuu kalojen kutualueisiin, kututapahtumaan tai pienpoikasiin. Näiltä osinmerkittävimmät vaikutukset kohdistuivat Inkoon sisäsaaristoon (kevätkutuiset kalalajit,mahdollisesti alueen jokiin kudulle pyrkivät kalalajit) sekä väli- ja ulkosaaristoon(silakka ja karisiika). Kalojen karkottumisesta aiheutuva haitta jää väliaikaiseksi javoidaan korvata ammattikalastuskorvauksilla. Sen sijaan, jos vaikutuksia kohdistuukalojen poikastuotantoalueisiin, haitta jää pysyväksi.Balticconnector-maakaasuputken rakennusaikainen laivaliikenne lisää osaltaanlaivaliikenteen vaikutuksia putkilinjan ja Inkoon väylän lähialueen saarten tuntumassa.Erityisesti Stora Fagerön alueen saariston linnusto on altis melun ja muun häiriönvaikutuksille, sillä suunnitellut reittivaihtoehdot kulkevat läheltä pesimäluotoja.Alueella pesii myös uhanalainen, erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluva lintulaji.Vedenpäällisen melun vaikutukset linnustoon jäävät kuitenkin kokonaisuutenavähäisiksi. Vedenalaisen melun vahingoittava vaikutus kohdistuu todennäköisestipieneen yksilömäärään (kuten linnut, pyöriäiset, hylkeet), ja näin ollen myösvedenalaisen melun vaikutukset arvioidaan vähäiseksi alueen eläimille. Pahimmassatapauksessa vedenalainen melu voi kuitenkin vahingoittaa yksittäisiä merinisäkkäitä.Räjäytyksissä tuleekin käyttää paineaaltojen vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä, jottamerinisäkkäille ei aiheuteta vaurioita.

39

Laivakuljetuksiin sisältyy tavanomaisia laivakuljetusten riskejä, kuten riskiöljyvahingoista ja vieraslajien leviämisestä. Riski vieraslajien leviämisestä on hankkeenyhteydessä vähäinen, koska kuljetukset ovat paikallisia. Laivaliikenne aiheuttaa myöstypen oksidien, rikkidioksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden vaikutushankkeessa on vähäinen verrattuna muuhun meriliikenteeseen. Lisääntyvänlaivaliikenteen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi ottaen huomioonalusten kuljetusmäärät.Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaanmaakaasuputken rakentamisen ajalle. Maakaasuputken rakentamisesta aiheutuvat haitatovat luonteeltaan kuitenkin poistuvia eli niiden vaikutus ei ole pitkäaikainen.Nykytilanteeseen verrattuna rakentamisen aikana tehtävät työt voidaan joiltakin osinkokea häiritsevinä. Ihmisten kokemukset haittavaikutuksista tai niiden vaikutuksistaviihtyvyyteen ja elinoloihin vaihtelevat yksilöittäin. Merkittävimmät vaikutuksetliittyvät väliaikaiseen meluhaittaan vesi- ja maa-alueilla sekä lisääntyväänvesiliikenteeseen rakentamisaikana. Merenalaisen maakaasuputken lähivesialueidenlyhytaikainen sameneminen voi aiheuttaa vähäistä haittaa alueiden virkistyskäytöllerakentamisen aikana.

8.2.3 ViroPohjaeläimistöön kohdistuvien haittavaikutusten voidaan olettaa olevan suurempiarantavyöhykkeellä kuin avomerellä. Pohjaeläinekosysteemin ennallistuminen saattaaolla mahdollista; palautuminen riippuu suuresti alueen ympäristöolosuhteista ja vie 2–5vuotta. Koska haittavaikutus on väliaikainen ja rajallinen, se voidaan luokitellakohtalaiseksi.Balticconnector-putkilinjan rakennustöillä on kohtalainen vaikutus alueen kalastoon, javaikutus kohdistuu enimmäkseen tiettyihin yksilöihin, joten lajitasolla ei synnymerkittävää vaikutusta. Rakennustyöt aiheuttavat melua, sedimenttien ja aineidenpitoisuuksien kasvua vesipatsaassa, muutoksia ja häiriöitä merenpohjassa sekämuutoksia kalojen ravintolähteissä. Populaatiotasolla vaikutus on kuitenkin palautuva japoistuu rakennustöiden päätyttyä. Kalastomuutoksista rakennusaikana johtuva vaikutuskalastukseen arvioidaan kohtalaiseksi ja palautuvaksi.

Melun ja visuaalisen häiriön vaikutukset lintuihin ovat suoria, kielteisiä ja voimakkaita,mutta ne arvioidaan lyhytkestoisuudestaan johtuen kohtalaisiksi. Vaara arvioidaansuurimmaksi Pakrin Natura 2000 -alueella, missä äänenpainetasot ovat suurimmatrakennustöiden aikana (putkenlasku ja kaivantojen kaivaminen). Merinisäkkäidenkuulokynnyksen ei odoteta ylittyvän Natura 2000-verkoston MPA-alueillarakennustöiden aikana.

Kumpikin Balticconnector-linjausvaihtoehto kulkee Pakrin luontodirektiivin jalintudirektiivin perusteella suojeltujen alueiden poikki. Jos lievennystoimia ei toteuteta,merkittäviä vaikutuksia luontotyyppiin 1110 ei voida sulkea pois kummassakaanvaihtoehdossa. Kyseessä ei ole ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, ja vaikutusvoidaan lievennystoimilla vähentää merkityksettömäksi.Vaihtoehdossa VE EST 2 ei voida sulkea pois merkittävää vaikutusta ensisijaisestisuojeltavaan luontotyyppiin 9180* (raviini- ja rinnelehdot), koska mikrotunneloinninvaikutuksia maaperän rakenteeseen, kasvien juuristoihin tai vesitilanteeseen ei kyetäennustamaan. Merkittävät vaikutukset linjausvaihtoehdon VE EST 2 alueella sijaitseviinensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin 6210* (kuivat niityt ja pensaikotkalkkipitoisella alustalla) ja 6280* (Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevat alvarit jakalkkivaikutteiset kalliokedot) voidaan välttää varmistamalla, ettei rakennustöitä tehdäniiden välittömässä läheisyydessä.

40

Suunniteltujen rakennustöiden vaikutukset Natura 2000 -lintualueen suojeluperusteinaoleviin lintulajeihin vaihtelevat merkityksettömistä kohtalaisiin. Kohtalaistenvaikutusten minimoimiseksi tulee toteuttaa lieventämistoimenpiteitä. On tärkeää välttääriskilään kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Lajin ainoa tunnettu pesimäalue Virossasijaitsee vaihtoehdon VE EST 2 vaikutuspiirissä sijaitsevalla Pakrin niemimaalla.Hankkeen vaikutus Natura 2000 -alueen eheydelle arvioidaan merkityksettömäksi.

Kaasuputken maaputkiosuuden luontovaikutukset voidaan puolestaan jakaavaihtoehtoisten rakennusmenetelmien perusteella: kaasuputki vedetään maalle jokokaivantoon (VE EST 1) tai mikrotunneliin (VE EST 2). Avoimen kaivannon vaikutuksetovat mikrotunnelointia suuremmat, koska mikrotunneloinnissa kaasuputki pystytäänvetämään mantereelle pintamuodostumiin kajoamatta. Rakennustekniikkaa koskevaetukäteissuunnittelu on tärkeää luonnonmuodostumiin kohdistuvien vaikutustenvähentämiseksi. Vaikutusten minimoinnissa voidaan käyttää lievennystoimenpiteitä.Linjausalueella (VE EST 1) kasvavat rauhoitetut kasvilajit tulisi siirtää ja lajienkasvuolosuhteita niiden nykyisen esiintymisalueen vieressä sijaitsevalla vesakkoisellaalvari-ruohikolla tulisi kohentaa parantamalla valo-olosuhteita vesakkoa raivaamalla.

8.3 KäyttövaiheBalticconnector-maakaasuputki tulee peittämään alleen kaistaleen Suomenlahdenmerenpohjaa. Putki ja sitä suojaavat kiviainespenkereet muodostavat monin paikoinmerenpohjaan kohouman. Maakaasuputken käytön aikana ei normaalitilanteessaaiheudu vaikutusta vedenlaatuun. Käyttövaiheessa putken vaikutukset vesiympäristöönrajoittuvat lähinnä vain itse putken sekä rakentamisen (peitto ja suojaus) aiheuttamiinpohjanmuodon muutosten aiheuttamiin pieniin virtausmuutoksiin putken lähialueella,kuten turbulenssin lisääntymiseen putken ympäristössä kovemmillapohjavirtausnopeuksilla. Virtausnopeuksien ja -suuntien muutokset voivat muuttaaainesten kulkeutumista ja kerääntymistä aivan putken lähialueilla. Nord Stream -hankkeessa tehtyjen mittausten perusteella vaikutukset ulottuvat vain kymmenienmetrien päähän putkilinjasta.

Maakaasuputken käytön aikaiset vaikutukset saaristo- ja merialueella ovatkokonaisuudessaan vähäiset. Määräajoin tehtävät tarkastukset ja huolto- jakunnossapitotehtävät voivat aiheuttaa vähäistä häiriötä linnuille tai merinisäkkäille,mutta nämä eivät poikkea muusta alueella tapahtuvan liikkumisen aiheuttamastahäiriöstä. Putken kunnossapitoa toteutetaan esimerkiksi maa-aineksen lisäämiselläputken ympärille tarpeellisissa kohdissa. Tällainen toimenpide voi omalta osaltaanaiheuttaa muutoksia myös pohjan läheisiin virtauksiin, jolloin virtausten muutoksetvoivat aiheuttaa eroosion tai sedimenttiakkumulaation muutoksia lähialueella.

Putkien korroosiosuojauksen, päällysteen ja suoja-anodien mahdolliset vaikutuksetveden laatuun liittyvät putkilinjojen elinkaaren aikana materiaaleista vapautuviinaineisiin, lähinnä metalli-ioneihin. Putkilinjaan asennetut sinkki-alumiini-anoditsaattavat nostaa lievästi sinkin ja alumiinin pitoisuusarvoja anodien välittömässäläheisyydessä, mutta pitoisuudet laimentuvat meressä nopeasti virtausten ja vedenvaihtumisen seurauksena. Pääosa metalleista laskeutuu ja sedimentoituupohjasedimenttiin. Nord Stream -kaasuputken rakentamisen yhteydessä tarkkailtiinanodien vaikutuksia veden metallipitoisuuksiin. Metallikonsentraatiot olivat yleisestisamaa suuruusluokkaa putken läheisyydessä kuin vertailualueilla.Maa-alueelle rakennettavan kaasuputken työalueen kasvillisuuden annetaan palautualuontaisesti putken rakentamisen jälkeen. Noin 20 metrin levyinen kaistale putkenkohdalla pidetään puuttomana ja siitä raivataan vesakko. Käytön aikaiset kasvillisuuteenja eläimistöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat avoimena pidettävälle linjalle ja sen

41

lähiympäristöön, jossa lajisto muuttuu nykytilaan verrattuna. Avoimella alueella muunmuassa heinät todennäköisesti lisääntyvät ja varvut ja lehtokasvit vähenevät.Reunavaikutus ei ulotu kovin kauas ympäristöön eikä auki pidettävä alue rajoitaeläinten liikkumista tai aiheuta pesimälinnustolle merkittäviä habitaattimuutoksia.

Inkoon kompressoriasema voi olla joko sähkö- tai maakaasukäyttöinen. Mikälikompressoriasema on sähkökäyttöinen, paikallisia savukaasupäästöjä ei synny.Maakaasukäyttöisestä kompressoriasemasta syntyy vähäisiä määriä hiilidioksidia (CO2),typen oksideja (NOx) ja vesihöyryä. Maakaasun polttamisessa ei käytännössä vapaudulainkaan rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä. Laskentatulosten mukaankompressoriaseman käytönaikaiset meluvaikutukset jäävät vähäisiksi ja hyvinpaikallisiksi. Linnustollisesti arvokkaalle Svartbäckin lammelle kohdistuu vähäisiämeluhaittoja.

Kaasuputken mahdollinen vaurioituminen ja siitä seuraava putken toimintahäiriövoisivat aiheuttaa seurauksia ihmisten turvallisuudelle. Balticconnector-hankkeelletehdyssä riskinarvioinnissa (Ramboll 2014c) on tunnistettu ne kohdat, joissa putki tuleesuojata putken vaurioitumisen estämiseksi. Maakaasuputken kunnonhallinnallavarmistetaan, että putki pysyy hyvässä käyttökunnossa, eikä siitä aiheudu vaaraaympäristölle.

8.4 NollavaihtoehtoNollavaihtoehdossa Balticconnector-maakaasuputken rakentamisen ja toiminnanhaitalliset ympäristövaikutukset eivät toteudu, mutta myöskään hankkeen positiivisiavaikutuksia ei saavuteta.

Jos Balticconnector-hanke toteutuu ja maakaasun käyttömäärä pysyy ennallaan, eiBalticconnectorin kautta tuleva maakaasu tai nesteytetty maakaasu (LNG) toimitettunamaakaasun nykyiseen siirtoverkostoon aiheuta muutoksia energiantuotannon,teollisuuden ja liikenteen päästöissä, sillä ne korvaavat ominaisuuksiltaan vastaavaamaakaasuputkea pitkin Venäjältä tuotua maakaasua. Lisäksi maakaasuinfrastruktuurinkehittäminen edesauttaa biokaasun käyttöä maakaasuverkon kautta nykyisissäkäyttökohteissa ja siten biokaasu uusiutuvana energiana aikaansaa positiivisiaympäristövaikutuksia.

Nollavaihtoehdossa maakaasua korvataan muilla polttoaineilla (hiili, turve, puu, öljy),joiden polton päästöt ja ympäristövaikutukset ovat maakaasua suuremmat. Muidenpolttoaineiden kokonaiskulutus on lisäksi maakaasua suurempi, koska maakaasullatuotetun energian hyötysuhde on kokonaisuutena parempi kuin muiden polttoaineiden.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, joissa valtaosa maakaasusta kulutetaanSuomessa, maakaasulla tuotetaan teknisistä syistä johtuen lämmöntuotannon yhteydessäjopa kaksinkertainen määrä korkeahyötysuhteista yhteistuotantosähköä verrattunakiinteisiin polttoaineisiin (hiili, turve ja puu). Nollavaihtoehdossa yhteistuotantosähkönmäärä on siis alhaisempi, ja koska sähkön kulutus eli tarve pysyy silti samana, onnollavaihtoehdossa tuotettava sähköä lisäksi erillisen sähköntuotannon laitoksissa.Merkittävä osa erillisestä sähköntuotannosta on etenkin talviaikana huonohyötysuhteistalauhdesähköä, joka tuotetaan pääosin kivihiilellä jollakin sähkömarkkina-alueella,valtaosin Suomessa, Tanskassa, Saksassa tai Puolassa. Tämä lauhdesähkön tuotantolisää nollavaihtoehdon polttoainekulutusta, kun lauhdetuotannon hyötysuhde onsuuruusluokkaa 40 % ja maakaasuyhteistuotannon noin 90 %. Maakaasua korvaavistapolttoaineista noin puolet on kivihiiltä, vajaa neljännes puuta ja loput turvetta ja öljyä.

Suomessa maakaasusta käytetään nykyään noin puolet teollisuudessa, jossa yksimerkittävä käyttökohde on vedyn valmistaminen maakaasusta dieselin tuotantoprosessia

42

varten. Mikäli maakaasu ei olisi kilpailukykyinen vedyn valmistuksessa, voisivaihtoehtona olla öljy, jolloin korvaavan polttoaineen käytöstä aiheutuisi nykyistäsuurempia ympäristövaikutuksia.Nollavaihtoehto lisäisi selvästi hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi- jahiukkaspäästöjä. Vaikutus ilmanlaatuun Suomessa olisi kuitenkin pieni. ToisaaltaLNG:n tuonnilla voitaisiin nollavaihtoehdon vaikutuksia kompensoida jonkin verran.

Virossa Balticconnector-hankkeen nollavaihtoehdon vaikutukset eivät päästöjen osaltaole samansuuntaiset kuin Suomessa johtuen Viron energiamarkkinoiden erilaisuudesta.Virossa maakaasun rooli erityisesti sähköntuotannossa on pieni. Lisäksikilpailuasetelma maakaasun ja muiden polttoaineiden välillä ei ole niin herkkä kuinSuomessa.

8.5 Yhteisvaikutukset muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa

8.5.1 Suomenlahden merialueSuomenlahden merialueelle suunnitellut mahdollisia yhteisvaikutuksia Balticonnector-hankkeen kanssa aiheuttavat muut hankkeet ovat Nord Stream -laajennushanke sekäInkoo–Raaseporin merituulivoimapuisto. Balticconnector-maakaasuputken reitti risteäälisäksi useiden olemassa olevien sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden sekä Nord Streaminkahden olemassa olevaa maakaasuputken kanssa (Kuva 8-1).

43

Kuva 8-1. Suomenlahden merialueelle suunnitellut mahdollisia yhteisvaikutuksiaaiheuttavat hankkeet sekä olemassa olevat Nord Stream -maakaasuputket sekä sähkö- jatietoliikennekaapelit.

8.5.1.1 Nord Stream -maakaasuputket ja laajennushankeNord Stream on 1 224 kilometriä pitkä merenalainen maakaasuputkijärjestelmäItämeren halki Portovayasta Venäjältä Greifswalder Boddeniin Saksaan. Reitti kulkeeVenäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden läpi sekä Venäjän,Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kaasuputken rakensi ja sitä käyttää Nord StreamAG. Nord Stream, joka rakennettiin vuosina 2009–2012, koostuu kahdesta putkilinjasta,jonka kummankin vuotuinen siirtokapasiteetti on noin 27,5 miljardia kuutiometriä.Ensimmäinen putkilinja avattiin marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012. NordStream -kaasuputket risteävät Balticconnector-maakaasuputken kanssa.

Nord Stream -laajennushanke käsittää kahden merenalaisen maakaasuputkenrakentamisen Itämeren halki Venäjältä Saksaan. Reittivaihtoehdot kulkevat Venäjänrantautumiskohdasta Suomen, Ruotsin ja Tanskan vesialueiden kautta Saksanrantautumiskohtaan. Suomen talousvyöhykkeellä reitti noudattelee olemassa olevienNord Stream -kaasuputkien 1 and 2 reittiä. Reittivaihtoehtojen kokonaispituus on noin1,250 kilometriä.

44

Hankkeen YVA-menettely Suomessa alkoi maaliskuussa 2013 ja yhteysviranomainenon antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 4.7.2013. Hankkeen alustavan aikataulunmukaan putkien rakentaminen ajoittuisi ajalle 2016–2018. (Ramboll 2013f)Jos Nord Stream -laajennushanke toteutetaan suunnitellussa aikataulussa (Ramboll2013f), ajoittuu hankkeen maakaasuputkien rakentaminen eri aikaan Balticconnector-maakaasuputken rakennustöiden kanssa. Rakentamisen aikaisia yhteisvaikutuksia einäin ollen aiheutuisi. Ylittäessään Nord Stream -maakaasuputket Suomentalousvyöhykkeen eteläreunassa aiheuttavat putkien suojaustoimenpiteet rakennustöidenaikaista veden samentumista risteyskohdan lähialueella. KäyttövaiheessaBalticconnectorin ja Nord Stream -putkien yhteisvaikutuksesta merenpohjan virtauksetsaattavat muuttua hiukan paikallisesti ja aiheuttaa eroosiota tai sedimentinakkumulaatiota uusilla alueilla. Vaikutusten ei kuitenkaan odoteta olevan merkittäviä.Nord Streamin suunniteltu laajennushanke aiheuttaa samoin yhteisvaikutuksiaBalticconnectorin kanssa samassa laajuudessa kuin edellä on kuvattu Balticconnectorinja nykyisten Nord Stream -maakaasuputkien yhteisvaikutuksista.Jos maakaasuputkihankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan, voi hankkeilla ollavähäisiä haitallisia yhteisvaikutuksia linnustoon ja merinisäkkäisiin (vedensamentuminen, häiriövaikutukset). Koska Nord Stream -laajennushankkeenrakentaminen tapahtuu avomerialueella, eivät sen vaikutukset ulotu merkittävästirannikkoalueelle, jossa Balticconnectorin rakennusaikaiset luontovaikutukset ovatmerkittävimmät.Jos Nord Stream -laajennushanke rakennetaan ennen Balticconnector-hanketta, voijälkimmäisen rakentamisen aikainen laivaliikenne lisätä Nord Stream -hankkeenkäytönaikaista onnettomuusriskiä jossakin määrin. Rakentamisen aikaisenlaivaliikenteen aiheuttama riski Nord Stream -laajennushankkeelle on kuitenkinvähäinen.

8.5.1.2 Inkoo-Raaseporin merituulivoimapuistoSuomen Merituuli Oy suunnittelee tuulipuistoaluetta Balticconnector-kaasuputkenlänsipuolelle Inkoon ja Raaseporin edustan avomerialueelle. Hankkeeseen kuuluvatmerialueelle sijoitettavat tuulivoimalat, tuulivoimapuiston edellyttämät kaapeloinnitsekä kytkentävoimajohdot valtakunnan verkkoon.Tuulivoimapuisto käsittää noin 5 * 20 kilometrin kokoisen merialueen, jollerakennetaan noin 60 tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeus on noin 100 metriä jateho 3–5 MW. Voimaloiden välinen etäisyys on noin 700 m. Tuulivoimapuistonkokonaiskapasiteetti on 180–300 MW.Hankkeen YVA-menettely on päättynyt, ja hanke odottaa tällä hetkelläkuntakaavoitusta. Suunnitelmien mukaisesti valmistuttuaan tuulivoimapuisto olisikäytössä vuoteen 2020 mennessä. Karkean arvion mukaan merituulipuisto voidaanrakentaa noin 2–4 vuodessa. (Suomen Merituuli 2014)Tuulipuistohanke Balticconnector-putkilinjan länsipuolisella ulkomerialueella sisältäämittavia ruoppaus- ja läjitystöitä, joilla voi olla yhtä aikaa maakaasuputkenrakennustöiden kanssa toteutuessaan lyhytaikaisesti merkittäviä paikallisiayhteisvaikutuksia vedenlaatuun ja vesiluontoon. Vaikutukset kalastoon ja kalastukselleovat samantyyppisiä kuin Balticconnector-maakaasuputken rakentamisen vaikutukset.Koska hankkeet sijoittuvat lähelle toisiaan, lisäisivät samanaikaiset rakennustyöthaitallisia vaikutuksia alueen linnustoon, merinisäkkäisiin, kaloihin ja kalastukseen.Yhteisvaikutus olisi kuitenkin kokonaisuudessaan vähäistä, koska pohjanmuokkaustyötja kaasuputken asennus on vain vähän aikaa merituulipuistoalueen vaikutuspiirissä.

45

Suunnitellulla merituulipuistolla ja Balticconnector-hankkeella on lisäksi vähäisiäyhteisvaikutuksia rakentamisaikaisiin laivojen päästöihin ilmaan. Päästöt ilmaanlisääntyvät hetkellisesti, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Hankkeiden rakentaminensamanaikaisesti lisää jonkin verran myös aluksiin liittyvää onnettomuusriskiähankkeiden rakennusaikana.Tuulipuisto aiheuttaa käytön aikana jonkin verran vedenpäällistä melua noin 1–2kilometrin säteelle puiston ympäristöön. Putken rakentamisesta johtuvaputkenlaskualuksen melu on kuitenkin luonteeltaan hieman erityyppistä kuintuulivoimamelu ja ohimenevää. Tuulivoimapuiston suurin melupäästö aiheutuu kovantuulennopeuden aikana, jolloin on todennäköistä, että putkenlaskua ei voida tällöinsuorittaa. Kokonaisuutena melutilanteen muutos säilyisi pienenä.Mikäli merituulipuisto ja sen edellyttämä voimajohtoyhteys tullaan yleiskaavoittamaan,tulee kaavassa huomioida Balticconnector-maakaasuputken varaus.

8.5.1.3 KaapelitSuomenlahdella kulkee useita tietoliikennekaapeleita. Alustavien selvitysten mukaanmonet tunnistetut tietoliikennekaapelit sekä joukko tunnistamattomia kaapeleitaristeävät suunnitellun Balticconnector-maakaasuputken kanssa. Ne koostuvat sekäkäytössä olevista että käytöstä poistetuista kaapeleista. Risteämisestä on sovittavakaapeleiden omistajien kanssa. Balticconnector-hankkeen aikana tehdyissätutkimuksissa löydetyt tunnistamattomat kohteet kuten kaapelit selvitetään hankkeenyksityiskohtaisessa suunnitteluvaiheessa.Tällä hetkellä on tiedossa kaksi uutta kaapeleiden rakentamishanketta, jotka risteäisivätBalticconnector-maakaasuputken kanssa merialueella. C-Lion1 Oy:n suunnittelema SeaLion -merikaapelijärjestelmä on merenalainen valokuituyhteys Itämeren pohjassa.Suomen ja Saksan välisen merikaapelijärjestelmän pituus on noin 1 150 kilometriä.Kaapelijärjestelmän reitti risteää Balticconnector-putken kanssa Suomentalousvyöhykkeellä Inkoon eteläpuolella. Hankkeesta on YVA-tarveharkinta meneilläänja rakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2015. Toinen mahdollinen risteävähanke on ruotsalaisen Eastern Light -yhtiön Baltic Sea Optical Expressway-merikaapelijärjestelmä, joka kulkisi Rostockista Suomeen. Hankkeen etenemisestä eiole tarkempaa tietoa.Infrastruktuurin risteämisen tekninen rakentamistapakuvaus esitetään luvussa 4.3.2.Ylittäessään käytössä olevia kaapeleita aiheuttavat kaapelin ja Balticconnector-putkensuojaustoimenpiteet rakennustöiden aikaista veden samentumista risteyskohdanlähialueella. Vaikutusten ei arvioida kuitenkaan olevan merkittäviä.Mahdolliset tulevaisuuden tietoliikenne- ja sähkökaapelit sekä väylähankkeet voivataiheuttaa yhteisvaikutuksia Balticconnector-hankkeen kanssa. Yhteisvaikutuksia onkuitenkin etukäteen vaikea arvioida. Yleisesti ottaen yhteisvaikutukset muidenmerenpohjan kaapelien kanssa ovat vähäisiä liittyen lähinnä pohjan paikallistenvirtausmuutosten lisääntymiseen.

8.5.2 Suomen alue InkoossaInkoon alueelle suunnitellut mahdollisia yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet onesitetty kuvassa (Kuva 8-2).

46

Kuva 8-2. Inkoon alueella mahdollisia yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Kartalla onesitetty myös LNG-terminaalin vuoden 2013 YVA-menettelyssä tarkasteltu sijaintipaikka(Inkoo Shippingin alue).

8.5.2.1 Gasum Oy, LNG-terminaalihankeGasum Oy suunnittelee nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia Fjusön alueelleInkoossa. Täysimittaisen LNG-terminaalin vaihtoehtona on kelluvan LNG-varastolaivan sijoittaminen joko Inkooseen Fjusön edustalle tai Fortuminvoimalaitoksen sataman alueelle.Täysimittaisen LNG-terminaalin rakentaminen käsittää maalla sijaitsevienvarastosäiliöiden lisäksi vesistötäyttöjä, laiturirakenteet, huoltorakennukset jasäiliöautojen lastauspaikan, muun laitoksen tarvitseman infrastruktuurin sekä laitoksenliittämisen maakaasuverkkoon. Kelluvan LNG-varastoaluksen vaihtoehdossarakentaminen käsittää laiturirakenteet ja säiliöautojen lastauspaikan sekä laitoksenliittämisen maakaasuverkkoon. Lisäksi näissä molemmissa hankevaihtoehdoissatehdään vesialueen ruoppauksia ja louhintaa sekä rakennetaan maakaasuputkilinjavälille Inkoo−Siuntio.LNG-terminaalin toteutuessa alueen liikennemäärät kasvavat. LNG-terminaalillaarvioidaan käyvän vuosittain noin 400–650 bunkrausalusta sekä noin 16–21 LNG-alusta. Raskaan maantieliikenteen määrä lisääntyisi Satamatiellä arviolta noin 30–60

47

ajoneuvolla vuorokaudessa. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan rakentaminen alkaavuonna 2016 ja kaasutoimitukset alkavat vuonna 2019. (Gasum Oy 2014)

Balticconnector-hankkeen ja LNG-terminaalin rakentamisvaiheet ovat joiltain osinsamanaikaisia. Kun Balticconnectorin Inkoon puoleisia osia aletaan rakentaa, on LNG-terminaalin rakentamiseen liittyvät louhinnat pääosin jo tehty. Balticconnector-hankkeen rakennusvaiheessa terminaalin rakentamisessa on todennäköisesti meneilläänsäiliöiden ja muiden vastaavien rakenteiden rakentaminen.Inkooseen suunnitellun LNG-terminaalin rakentamiseen liittyvät sataman ruoppauksetaiheuttavat yhteisvaikutuksia sinne rakennettavan Balticconnector-kaasuputken kanssa.Nämä vaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat rakennusvaiheeseen. Vaikutusten määräja laajuus riippuvat valitusta LNG-terminaalin rakennuspaikasta ja sen pohjan laadusta.Maakaasuputken rantautumisalueen ja LNG-terminaalin vesistörakennustöiden (lähinnäruoppaus) vaikutukset kohdistuvat samoille alueille Inkoon sisäsaaristoon:Fagervikeniin, Fjusön edustalle ja Barkarsundetiin sekä ajoittain myös Kyrkfjärdeniin.Yhteisvaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa töiden ajoittuminen; jos vesistötyöttehdään samanaikaisesti, kasvavat sisäsaaristoon kohdistuvan kiintoainekuormituksenvoimakkuus ja kesto selvästi. Eri vuosina toteutettuna vastaavasti merkittävä haittaalueella toistuu.

Hankealue sijaitsee voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamalla alueilla, eivätkä alueenvedenalaiset luontoarvot siksi enää todennäköisesti merkittävästi heikkene hankkeidenympäristövaikutusten johdosta. Ruoppauksen vaikutukset ulottuvat asteittain lieventyenympäristöön. Voimakkain vaikutus aiheutuu Barkarsundetin ja Kyrkfjärdenin alueilla.Ruoppausalueen pohjaeliöstö palautunee ajan myötä ennalleen.Kalaston osalta molempien hankkeiden merkittävin kalataloudellinen haitta kohdistuukevätkutuisten kalalajien poikastuotantoon sekä ammattikalastuksen häiriintymiseenalueella.

LNG-terminaalihanke muuttaa Fjusön niemen luonnonympäristöä ja heikentää senluontoarvoja huomattavasti enemmän kuin Balticconnector-hanke, etenkin jos niemeenrakennetaan täysimittainen LNG-terminaali. Rakentamisvaiheessa aiheutuva melu jasamentuminen ovat voimakkaampia tai kestävät pitemmän ajan, jos molemmat hankkeettoteutetaan. Yhteisvaikutuksia voi tulla Stor-Ramsiön luonnonsuojelualueelle. Inkoonsaariston Natura-alueelle ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä yhteisvaikutuksia.

Balticconnector-hankkeen epätodennäköisessä mutta mahdollisessa onnettomuus-tilanteessa kaasuvuodot voivat olla syttyviä ja/tai myrkyllisiä ja ihmisille vaarallisia.LNG-terminaalin Fjusön niemelle sijoittuvat vaihtoehdot ovat Balticconnector-hankkeen kaasuvuodon vaara-alueella rantautumiskohtien läheisyydessä. LNG-terminaalin laitteet, muun muassa soihtu, voivat toimia syttymislähteenä kaasupilvellemaakaasuputken vuototapauksessa. Balticconnector-hankkeen tarkemmassasuunnittelussa tulee huomioida LNG-terminaalin aiheuttamat riskit etenkinrantautumisvaihtoehdossa RK2.

LNG-terminaalin laivaliikenne lisää meriväylän liikennettä Balticconnector-kaasuputken läheisyydessä muun muassa Skämmön ja Jakobramsjön välissä, jossalaivaväylä kulkee lähellä Balticconnector-kaasuputken suunniteltua reittiä. Lisääntyvälaivaliikenne lisää vähän Balticconnector-kaasuputken käytönaikaistaonnettomuusriskiä. Riski on kuitenkin vähäinen.Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta maakaasuputkihankkeen yhteisvaikutusmuiden paikallisten kehityshankkeiden kanssa on merkittävä erityisesti yhdistelmänäLNG-terminaalin kanssa.

48

8.5.2.2 Rudus Oy, Inkoon tuotantoalueen tuotantokapasiteetin ja materiaalitehokkuudennostamisen hankeRudus Oy suunnittelee Inkoon tuotantoalueen laajennusta, tuotantokapasiteetin jamateriaalitehokkuuden nostamista lisäämällä kiviainesottoa sekä kierrätystoimintoja.Suunniteltu hankealue sijaitsee Joddbölessä, Inkoon kunnassa, aivan Inkoon satamanvieressä.

Toimintoja on suunniteltu laajennettavan siten, että kiviainesottoalueen pinta-ala onlaajennuksen jälkeen 164 hehtaaria, kierrätystoimintojen alue 30 hehtaaria jaylijäämämaiden välivarastointi- ja loppusijoitusalue noin 17 hehtaaria. Vuosittainotettavan kiviaineksen määrä on noin 1–6 milj.m3ktr. Parhaillaan käynnissä olevassaYVA-menettelyssä tarkastellaan myös uuden satama-altaan rakentamista mahdollisestikahdessa vaiheessa, jolloin satama-allas olisi laajimmillaan noin 10 hehtaaria. Satama-altaan syvyys olisi 20 metriä. Satama-altaan laajennustarve on riippuvainenkiviaineksen tuotantomääristä.

Kiviaineksen ottotasot vaihtelevat arvioitavan vaihtoehdon mukaan välillä +3–-30metriä. Alueelta louhittu kiviaines murskataan ja välivarastoidaan alueella.Myyntikuljetukset tapahtuvat pääasiassa meritse Inkoon sataman kautta. Hankkeenalustavan aikataulun mukaan YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen keväällä2015, jonka jälkeen hankkeelle voidaan hakea tarvittavat luvat.Rudus Oy:n tuotantoalueen laajeneminen muuttaa Fjusön niemen länsipuolisen alueenkiviainesten ottoalueeksi ja muuttaa alueen luonnonympäristöä enemmän japitempiaikaisesti kuin Balticconnector-hanke.

Kiviaineksen oton laajennushankkeeseen sisältyvän uuden satama-altaan rakennustöihinliittyvillä ruoppaustöillä Fagervikenin lahdella voi olla yhtä aikaa Balticconnector-maakaasuputken rakennustöiden kanssa ajoittuessaan vähäistä yhteisvaikutusta rannikonläheisellä vesialueella. Yhteisvaikutuksia (samentuminen ja melu) voi aiheutua Stor-Ramsiön luonnonsuojelualueelle. Inkoon saariston Natura-alueelle ei todennäköisestikohdistu merkittäviä yhteisvaikutuksia. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseenkohdistuvat Inkoon sisäsaaristoon: Fagervikeniin ja Fjusön edustalle. Vaikutusalueetovat osittain päällekkäisiä Balticconnector-maakaasuputken rantautumisalueen ja LNG-terminaalihankkeen kanssa. Yhteisvaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa töidenajoittuminen, eli tehdäänkö vesistötyöt samanaikaisesti vai eri vuosina. Samanaikaisestitehtynä sisäsaaristoon kohdistuvan kiintoainekuormituksen voimakkuus ja kestokasvavat selvästi. Eri vuosina toteutettuna vastaavasti haitta toistuu. Myös satama-altaanlaajennuksen ruoppausten merkittävin kalataloudellinen haitta kohdistuu kevätkutuistenkalalajien poikastuotantoon sekä kalastuksen häiriintymiseen alueella.

Kiviaineksen ottotoiminnalla on jonkin verran meluvaikutuksia alueen ympäristöön.Louhintavaiheiden korkeimman melukuormituksen aikana (hankevaihtoehto ALT VE1), olisi melutaso Balticconnector-hankkeen kompressoriaseman kohdalla arviolta50 dB(A). Tämän perusteella yhteisvaikutukset olisivat olemattomat lähimmänasuinkiinteistön kohdalla hankealueiden koillispuolella Balticconnector-maakaasuputken käytön aikana. Ruduksen kiviaineksen otolla ja Balticconnector-maakaasuputkella voi lisäksi olla lyhytaikaisia ja melko vähäisiä ilmanlaatuunkohdistuvia vaikutuksia.

Hankkeet eivät ole kaavoituksen näkökulmasta toisiaan poissulkevia. Mikäli RudusOy:n hanke Joddbölessä toteutuu, vahvistuu rantavyöhykkeen teollinen luonneentisestään, mikä puolestaan entisestään vähentää Balticconnector-hankkeenedellyttämien rakenteiden maisemavaikutuksia suhteessa Fjusön-Joddbölenaluekokonaisuuden luonteeseen.

49

Paikalliset asukkaat Inkoossa mieltävät Rudus Oy:n hankkeen asumismukavuutta javiihtyvyyttä haittaavana, jonka vaikutukset ajatuksellisesti kytketään yhteenBalticconnectorin ja muiden vireillä olevien hankkeiden kanssa. Rudusinlaajennushankkeen osalta on toteutettu asukaskysely sekä pidetty asukastilaisuuksia.Teknisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan hankkeet ovat erillisiä, muttamielikuvallisesti hankkeiden vaikutukset yhdistyvät. Kaikkiin samalle alueellekohdistuviin hankkeisiin liittyen on tärkeää ylläpitää avointa vuoropuhelua osallistensekä alueen asukkaiden kanssa, jotta asukkaat olisivat jatkuvasti tietoisia eri hankkeidennykytilasta, hankkeiden mahdollisesta vaikutuksesta sekä hankkeiden haitallistenvaikutusten lievennyskeinoista.

8.5.2.3 Inkoon kalasataman kehityshankeInkoon kunnassa on meneillään hanke Fjusön länsipuolella sijaitsevan kalasatamankehittämiseksi. Satama on pieni purkusatama, johon troolarit tuovat lastinsa.Kehittäminen käsittää laitureiden uusimisen, vesialueen ruoppausta ja täyttöä. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014)Inkoon kunnan kalasataman kehittämishankkeeseen liittyvillä ruoppaustöillä voi ollayhtä aikaa Balticconnector-kaasuputken rakennustöiden kanssa ajoittuessaan vähäistäyhteisvaikutusta rannikon läheisellä vesialueella. Balticconnector-hankkeenrakentamisvaihe voi rajoittaa kalasatamaan kulkevaa vesiliikennettä. Vaikutus onkuitenkin lyhytaikaista.

8.5.3 Viron alue PaldiskissaPaldiskiin suunniteltuja ja mahdollisesti Balticconnector-hankkeen kanssayhteisvaikutuksia aiheuttavia hankkeita ovat Paldiskin LNG-terminaali, Kersalunkompressoriasema sekä Kiilistä Paldiskiin suunniteltu D-kategorian maakaasuputki(Kuva 8-3). On huomioitava, että maakaasuputkiosuus vaihtoehdosta VE EST 2kompressoriasemalle Kersaluun ei kuulunut tämän ympäristövaikutusten arvioinninpiiriin. Sillä on kuitenkin todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, koska sekulkee noin 8,5 kilometrin matkan Pakrin niemimaan halki, ja se tulisi katsoavaihtoehdon VE EST 2 olennaiseksi osaksi.

50

Kuva 8-3. Yhteisvaikutukset Viron alueella Paldiskissa.

8.5.3.1 Paldiskiin suunniteltu LNG-terminaaliPaldiskin LNG-terminaalia koskevaa Pakrin niemimaan vaihekaavaa valmisteltiin2010–2012, ja Paldiskin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 27.9.2012 päätöksellä nro5. Suunniteltu terminaalialue sijaitsee Pakrin niemimaan koillisosassa Laheperen lahdenrannalla merenrannan ja Kadakan tien välisellä alueella. LNG-terminaalista aiheutuumerkittäviä aluevaikutuksia, joten sen sijoituspaikan määrittelyyn vaadittiin vaihekaava.LNG-hankkeesta vastaa Balti Gaas OÜ.

Vaihekaava kattaa 230 hehtaarin suuruisen alueen. Terminaalin käyttötarkoitus onnesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottaminen säiliöaluksista sekä sen varastointi,jakelu ja höyrystäminen.Suunnitelman mukaan terminaalin kautta kulkee ensimmäisessä rakennusvaiheessavuosittain 3 miljoonaa tonnia LNG:tä.Vaihekaavan ”D-kategorian maakaasuputken sijainti Paldiskin kaupungin alueella”mukaan Paldiskin LNG-terminaalin vaihekaava koskee myös yhdysputkea terminaalistaKersaluun suunnitellulle kompressoriasemalle. D-kategorian maakaasuputkenrantautumispaikan ja kompressoriaseman mahdollista siirtoa Paldiskin LNG-terminaalialueelle (VE EST 2) harkitaan parhaillaan yhteistyössä Paldiskin kaupungin,AS Eesti Gaasin ja OÜ Balti Gaasin kesken. Suunnitellut putkilinjaukset kulkevatpääosin olemassa olevien suurjännitelinjojen ja suunnitellun tuulipuistoalueen (LNG-terminaalialueen päässä) suuntaisesti. Alueelta suunnitellaan keskipaineputkea, jollamaakaasu toimitetaan Paldiskin kaupunkiin. Jos kaasun käyttö lisääntyytulevaisuudessa, terminaalia mahdollisesti laajennetaan. Terminaalin vaara-alue ulottuukorkeintaan 750 metrin säteelle.

LNG-terminaalin vaihekaavan strategisen ympäristöarvioinnin mukaan Balticconnector-maakaasuputken kompressoriaseman rakentamiselle on varattu vaihtoehtoinen erillinenalue terminaalin viereen. Kompressoriaseman suunnitellaan mahdollistavan

51

vastakkaisvirtauksen, jolloin maakaasua voidaan tarvittaessa toimittaa kumpaankinsuuntaan, niin Virosta Suomeen kuin Suomesta Baltian maihinkin päin.

Paldiskin kaupunginvaltuusto hyväksyi LNG-terminaalin maa-alueita koskevanasemakaavan (43 ha, päätös nro 21) 22.5.2014. Vaihtoehdon VE EST 2rantautumiskohta Pakrineemessä sijaitsee Paldiskin LNG-terminaalin asemakaavassaMale-nimisen kiinteistön alueella. Hyväksytyn asemakaavan mukaan rakennusoikeudenenimmäisala Malen kiinteistössä on 12 000 m². LNG-terminaalin asemakaavan mukaankaikkien suunniteltavien rakennusten, maarakennustöiden ja infrastruktuurin tulee sijatamääritellyllä rakennusalueella.Paldiskin LNG-terminaalin laiturin (0,9 ha) asemakaavan luonnostelu alkoi 1.10.2012.

YVA-prosessi veden erityiskäyttöä koskevaa lupaa (laiturin rakentaminen) vartenkäynnistyi 23.1.2013. Hankkeesta vastaa Pakrineeme Sadama OÜ ja YVA-asiantuntijana toimii OÜ Hendrikson & Ko. Julkaistun YVA-ohjelman mukaan laituriulottuu noin kilometrin etäisyydelle rannasta. Ensimmäinen lastaussilta on 320 metriäpitkä ja vedensyvyys sen kohdalla on 14 metriä, ja toinen sijaitsee 625–800 metriärannasta, sen pituus on noin 175 metriä ja vedensyvyys paikalla 9,5 metriä. Vironympäristövirasto hyväksyi YVA-ohjelman 3.6.2013.Balticconnector-hankkeen ja LNG-terminaalin rakentamisvaiheet eivät ole toisistaanriippuvaisia, ja niiden yhteisvaikutukset riippuvat toteutusaikatauluista. LNG-terminaalin detaljikaavoituksen perusteella laiturin rakentamistyöt ajoitetaankesäkauteen ja säiliöiden rakentaminen talviaikaan. Laiturin rakentamisessa ei käytetälouhintaa tai syvennystöitä.

Yhteisvaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa töiden ajoittuminen; jos vesistötyöttehdään samanaikaisesti, kasvavat Laheperen lahteen kohdistuvankiintoainekuormituksen voimakkuus ja kesto. Yhteisvaikutus tulee erityisesti esiinvaihtoehdon VE EST 2 toteutuessa. Eri vuosina toteutettuina vastaavasti merkittävähaitta alueella toistuu.LNG-terminaalihanke muuttaa Pakrin niemimaan luonnonympäristöä ja heikentää senluontoarvoja huomattavasti enemmän kuin Balticconnector-hanke. Rakentamisvaiheessaaiheutuva melu ja samentuminen ovat voimakkaampia tai kestävät pitemmän ajan, josmolemmat hankkeet (LNG terminaali ja VE EST 2) toteutetaan samanaikaisesti.LNG-hankkeessa ei ruopata merenpohjaa vaan laituri rakennetaan paaluille. Mikälimerenpohjan muokkaustoimenpiteitä, putkenlaskutöitä tai putken suojaustoimenpiteitätehdään samanaikaisesti laiturin paaluttamisen kanssa, voi niillä olla keskenäänvedenalaisen melun yhteisvaikutuksia. Vaikutusten suuruus riippuu toimintojenajoituksesta ja kokonaiskestosta, mutta niillä voi olla jonkin verran haitallisiayhteisvaikutuksia läheisille suojelualueille.Mikäli LNG-terminaali toteutuu Pakrin niemimaalla, muuttuvat ympäristön luonne,asema maisemakokonaisuudessa ja näkymät kohti aluetta merkittävästi. Terminaalintoteutuessa maakaasuputki sulautuu osaksi suurimittakaavaista, teollistaaluekokonaisuutta.Balticconnector-hankkeen epätodennäköisessä mutta mahdollisessaonnettomuustilanteessa kaasuvuodot voivat olla syttyviä ja/tai myrkyllisiä ja ihmisillevaarallisia. LNG-terminaalin mahdollinen sijoituspaikka on Balticconnector-hankkeenvaihtoehdon VE EST 2 läheisyydessä. Balticconnector-hankkeen tarkemmassasuunnittelussa tulee huomioida LNG-terminaalin aiheuttamat mahdollisetturvallisuusriskit. LNG-terminaalin ja vaihtoehdon VE EST 2 suunnittelu tulee sovittaayhteen niin, että turvallisuus alueella säilyy hyvänä.

52

LNG-terminaalilla ja Balticconnector-hankkeen rakentamisella voi olla vähäisiäyhteisvaikutuksia ilmanlaatuun kaasuputken rakentamisen aikana.

8.5.3.2 Kompressoriasema KersalussaKersalun kompressoriasema on osa Balticconnector-hanketta. Kompressoriaseman sekäkaasuputken rantautumiskohdan sijainti (johon tässä YVA-selostuksessa viitataannimellä VE EST 1) Kersalussa määritellään Paldiskin kaupungin vaihekaavassa ”D-kategorian maakaasuputken sijainti Paldiskin kaupungin alueella”. Vaihekaavanpohjalta on laadittu asemakaava otsikolla “D-kategorian maakaasuputkenkompressoriaseman asemakaava”. Paldiskin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan20.10.2014 päätöksellä nro 333. Kompressoriasemahankkeesta vastaa AS EGVõrguteenus. D-kategorian maakaasuputken sijaintia koskevienennakkosuunnitteluasiakirjojen valmistelu on vielä kesken.

Balticconnector-hankkeen ja kompressoriaseman yhteisvaikutus voi mahdollisestiilmentyä rakentamisaikaisesti. Rakennusaikaisia vaikutuksia ovat lähinnä melu ja tärinä,jos kaivannon rakennustyöt tehdään samanaikaisesti kompressoriaseman kaivutöidenkanssa. Melun ja tärinän yhteisvaikutus on kuitenkin vähäinen jalievennystoimenpiteenä on rakennustöiden jaksottaminen.Kompressoriaseman ja Balticconnector-hankkeen rakentamisella voi olla vähäisiäyhteisvaikutuksia ilmanlaatuun kaasuputken rakentamisen aikana.Käytönaikaisia yhteisvaikutuksia ei aiheudu.

8.5.3.3 D-kategorian maakaasuputki Paldiski–KiiliSuunnitellun maakaasuputken maaosuus Viron Kiilistä Paldiskiin koskee kuutta kuntaa:Kiilin, Sakun, Sauen ja Keilan maalaiskuntia sekä Keilan ja Paldiskin kaupunkeja.Balticconnector-putkilinja yhdistetään kompressoriasemalta tähän maakaasuputkeen, japutkiosuutta tulisi tässä yhteydessä pitää hankekokonaisuuteen kuuluvana osuutena.Kiilin kunnassa maakaasuputkea ja sen laitoksia koskeva asemakaava hyväksyttiin9.4.2009 Kiilin kunnanvaltuuston päätöksellä nro 22.Sakun kunnassa suunnitellun maakaasuputken reittilinjaus on määritelty yleiskaavalla(jonka Sakun kunnanvaltuusto hyväksyi 9.4.2009 päätöksellä nro 22).Maakaasuputken reittilinjauksen määrittelemiseksi Sauen ja Keilan kunnan sekä Keilanja Paldiskin kaupungin alueilla aloitettiin yleiskaavan "D-kategorian maakaasulinjansijainti" laadinta vuonna 2006. Kunnat ovat hyväksyneet vastaavat vaihekaavat, jastrateginen ympäristöarviointi on saatu päätökseen.Balticconnectorin ja Paldiski–Kiilin kaasuputken yhteisvaikutus voi mahdollisestiilmentyä rakentamisaikaisesti. Rakentamisaikaiset vaikutukset voivat esiintyäpääasiallisesti meluna ja tärinänä kun louhitaan putkilinjan kaivantoa. Melun ja tärinänyhteisvaikutus on kuitenkin vähäinen, ja lievennystoimenpiteenä on rakennustöidenjaksottaminen.

Suunnitellulla maakaasuputkella ja Balticconnector-hankkeella ei ole merkittäviäilmapäästövaikutuksia.

Käytönaikaisia yhteisvaikutuksia ei aiheudu.

53

9 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN

9.1 MerenpohjaRakennusvaiheessa ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan reitin optimoinnilla javalitsemalla aina tarkoituksenmukaisin menetelmä eri työvaiheisiin. Reitinoptimoinnilla pyritään välttämään hankalia rakennuskohteita ja kiertämään nemahdollisuuksien mukaan. Näin merenpohjan muokkaus minimoidaan jamuokkaustoimenpiteitä tehdään vain sen verran kuin on tarpeen, jotta putkelle saadaanmahdollisimman vakaa ja kestävä alusta. Esimerkiksi kallio- ja moreeniharjanteitapyritään välttämään niiden työlään poistamisen takia. Myös rotkoja ja jyrkänteitävältetään niiden vaatimien laajojen maansiirtotöiden takia.

Kaasuputken laskutoimenpiteet valitaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimmanvähän haittaa ympäristölle. Ulkomerialueella voidaan käyttää dynaamisesti asemoitavaaputkenlaskualusta, joka aiheuttaa selvästi vähemmän pohjan muokkautumista kuinankkuroitava putkenlaskualus ankkurikäsittelyllään.

9.2 Maa- ja kallioperä ja pohjavedetMaakaasuputken rakentaminen toteutetaan siten, että haitalliset vaikutukset maa- jakallioperään tai pohjaveteen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kallioperän louhinta jaräjäytykset muuttavat kallioperää pysyvästi. Pehmeiden maa-ainesten poistokaivannosta on normaalia rakennustoimintaa, joka lähinnä sekoittaa maamassoja, muttaei aiheuta haittaa. Työkoneiden ja muiden polttoainetta käyttävien laitteiden kuntotarkistetaan ennen töiden aloitusta ja sitä tarkkaillaan työn aikana. Näin mahdollinenpolttoainevuoto on mahdollista havaita nopeasti ja ryhtyä torjuntatoimenpiteisiin, jolloinmaaperän tai pohjaveden pilaantuminen vuodon seurauksena on hyvinepätodennäköistä. Merenpohjan muokkaustoimien mahdolliset vaikutukset lähimpiinkiinteistöihin voidaan poistaa huolellisella suunnittelulla ja oikeilla työmenetelmillä(esimerkiksi räjäytystöiden suunnittelussa voidaan huomioida lähikiinteistöjen kaivot).

9.3 Hydrologia ja vedenlaatuKiviaineksen sijoitus toteutetaan ohjattavan vedenalaisen laskuputken avulla, jolloinkiviaines pystytään sijoittamaan hyvin tarkasti ja sedimentin leviäminen saadaanminimoitua. Merenpohjan muokkaustoimenpiteisiin liittyy erilaisia muita menetelmiä,joilla tasataan putkilinjojen perustat merenpohjassa. Menetelmiä ei ole suunnitteluntässä vaiheessa kaikilta osin päätetty, mutta ympäristövaikutukset otetaan huomioonlopullisten menetelmien valinnassa.Vedenalaisten louhintatöiden aiheuttamaa sedimentin leviämistä voidaan vähentääpoistamalla löyhät sedimenttikerrokset kovan pohjan päältä ennen räjäytystöidenaloittamista. Samentumien leviämistä voidaan tarvittaessa vähentää sisäsaaristossaerilaisilla suojausmenetelmillä (esimerkiksi kuplaverho) ottaen huomioon niidentekninen soveltuvuus ja työturvallisuusnäkökohdat.

Erityistä huomiota kiinnitetään sotatarvikkeiden raivaukseen putkilinjan läheisyydessä.Raivauksessa käytetään viranomaisten hyväksymiä ja aiemmin käytettyjäraivausmenetelmiä. Puolustusvoimat suorittaa ammusten raivaukset, ja niistä tehdäänerilliset ympäristö- ja turvallisuussuunnitelmat, jossa huomioidaanympäristövaikutusten lieventämisnäkökohdat.Rakennustöissä syntyvät jätteet kerätään ja viedään pois työmaalta asianmukaisiinkeräyspisteisiin, eikä niitä päästetä veteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vaarallisiin

54

jätteisiin kuten öljyihin, rasvoihin ja liuottimiin, jotka erotellaan ja käsitelläänasianmukaisesti.

Maakaasuputken painetestauksessa käytetty vesi käsitellään laskeuttamalla kiintoaineetja muut siihen sitoutuneet aineet niiden poistamiseksi purkuvedestä. Vedet johdetaanväliaikaisen poistoputken kautta avomerelle, jossa ne sekoittuvat mahdollisimmantehokkaasti. Testauksessa pyritään välttämään vesieliöille haitallisten biosidien käyttöä.

Putken rakennustöihin liittyvän laivaliikenteen potkuri- ja aaltovirtausten aiheuttamaasedimenttien eroosiovaikutusta voidaan jonkin verran vähentää reitti- ja alusvalinnoillaja alentamalla kulkunopeutta herkimmillä alueilla.

9.4 VesiluontoHankkeen vaikutuksia voidaan lieventää tekemällä ruoppaukset rantavyöhykkeeneliöstön kasvukauden ulkopuolella, jolloin myös ravinteiden vapautuminen tapahtuukasvukauden ulkopuolella ja rehevöittävät rihmalevien kasvua lisäävät vaikutukset eivättule näkymään rakennusvuotena (ja ravinteet sekoittuvat Itämereen).Monimuotoisuudelle merkittävimpien eliöiden kasvu- ja lisääntymiskausi ajoittuu kesä–heinäkuulle. Vaikutuksia lieventää hankkeen rakentamisen ajoittaminen syksyyn, jolloinvesikasvien ja selkärangattomien lisääntymis- ja kasvuajat ovat ohi.Kaivanto tulee Virossa pohjakasvillisuusalueella täyttää sillä luonnonaineksella, jokapoistettiin alueelta rakennustöiden yhteydessä. Tämä mahdollistaa alueelleluonteenomaisen pohjakasvillisuuden palautumisen alueella. Ruopatut sedimentit tuleevarastoida Laheperen lahden ulkopuolella siten, että niitä säilytetään mahdollisuuksienmukaan luontaisissa olosuhteissa, jotta ne voidaan aikanaan käyttää kaivannontäyttämiseen.Matalassa Laheperen lahdessa ennen putken laskemista ja putken laskemisen jälkeensuoritettavien töiden on oltava kestoltaan mahdollisimman lyhyitä.

9.5 Kalasto ja kalastusHaitallisia vaikutuksia pystytään parhaiten vähentämään hankkeen suunnitteluvaiheessaottamalla kalatalous mahdollisuuksien mukaan huomioon reittivaihtoehtoja valitessa jareitin yksityiskohtaisia linjauksia suunnitellessa.Vaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovatsuurimmillaan kohdistuessaan kalojen poikastuotantoon. Kalojen lisääntymisajankohtiaja jaksoja, jolloin hankealueella esiintyy pienpoikasia, ei voida täysin välttää. Tämä onseurausta siitä, että alueella esiintyy niin kevät-, syksy- kuin talvikutuisten kalalajienkutu- ja poikasalueita. Poikastuotannon osalta merkittävin jakso lienee kuitenkin kevät-ja kesäkutuisten kalalajien lisääntymisaika. Siten haitallisia vaikutuksia voitaisiinvähentää huomattavasti, jos merenpohjan muokkaustöitä voitaisiin välttää erityisestisisäsaaristossa touko-kesäkuun aikana Inkoossa ja huhti-heinäkuun aikana Paldiskissa.Toisaalta rakentamisvaiheen pidentyminen vuodella lienee kokonaisuudessaanympäristön kannalta haitallisempi kuin lyhyempiaikainen rakentamisvaihe.Louhintatöiden yhteydessä kalakuolemia voidaan vähentää karkottamalla kalatvaaravyöhykkeeltä ennen räjäytysten suorittamista. Kaloja voidaan karkottaaesimerkiksi äänikarkottimilla tai pienemmillä panoksilla ennen varsinaista louhintaa.

Troolikalastuksen osalta on syytä huomioida Pohjanmereltä saadut kokemuksetkaasuputkien ja kalastuksen yhteensovittamisesta (esimerkiksi DNV 2010).

55

9.6 MeluRakentamisen aikaista melun syntyä ja leviämistä voidaan ehkäistä parhaitensuunnittelun avulla. Melupäästöä voidaan rajoittaa ja optimoida esimerkiksirakennusajan kalustovalinnoilla sekä laitekoteloinnilla. Melua aiheuttavia toimintojavoidaan sijoittaa muun muassa kohtiin, jossa suora näköyhteys meluherkkiin kohteisiinestetään. Lisäksi meluavimmat toiminnot voidaan ajoittaa vain päiväajan sisälle.

Putkilinjan vedenalaisten rakennustöiden suunnittelussa tulee huomioidamahdollisuuksien mukaan ajankohdat, jolloin herkät merieliöt, etenkin nisäkkäät, kalatja linnut, ovat erityisen häiriöalttiita esimerkiksi parittelun, pesinnän,ravinnonhankinnan tai muuton takia.

Merieliöiden reaktiot riippuvat niiden ja äänilähteen välisestä etäisyydestä.Vaaravyöhyke vastaa sellaista aluetta melunlähteen lähellä, jolla vastaanotetun äänentaso on tarpeeksi korkea aiheuttamaan vamman (TTS, PTS) tai jopa vakavamman,kuolemaan johtavan vaurion. Merinisäkkäitä ja kaloja voidaan karkottaa tilapäisestivaaravyöhykkeeltä varoitusääniä käyttämällä. Kehitteillä on myös erilaisia vedenalaisenmelun lievennysmenetelmiä matalammilla vesialueilla, esimerkiksi ilmakuplaverhot,vedenalaiset äänenvaimenninverkot (HSD) sekä suojapadot.

9.7 TärinäTärinävaikutuksia voidaan vähentää hyvällä louhintasuunnittelulla. Töistä aiheutuvillepaineaalloille ja värähtelylle asetetaan erityisrajoituksia. YVA-menettelyn tulostenperusteella sekä menettelyn jälkeisillä, yksityiskohtaisilla tutkimuksilla optimoidaanBalticconnector-putken reittiä niin, että merenpohjan muokkaustoimenpiteitä voitaisiinmahdollisimman paljon välttää.

9.8 Liikenne ja liikenneturvallisuusHankkeessa noudatetaan Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmää(GOFREP) sekä kansainvälistä merilainsäädäntöä. Kansallisen rannikkovartioston jaasianomaisten meriviranomaisten kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä kokorakennusvaiheen ajan toimittaen tietoa rakennustöiden etenemisestä. GOFREP-järjestelmässä ylläpidetään ajantasaisia tietoja alusten työsuunnitelmista.Rannikkovartiosto tiedottaa merenkulkijoita rakennustöistä sekä meriliikenteenrajoituksista (mm. Notices to Mariners -tiedotteet ja Navtex-lähetykset).Muuta meriliikennettä tarkkaillaan jatkuvasti asennustöiden aikana putkenlaskualukseltasekä tarvittaessa myös muilta asennukseen osallistuvilta aluksilta. Lähellä olevillealuksille annetaan hälytys ja ilmoitetaan turva-alueen koordinaatit. Tarvittaessaryhdytään toimenpiteisiin onnettomuuksien estämiseksi. Laivaliikenneväylienylityksissä sekä muilla muuten vilkkaasti liikennöidyillä alueilla turvallisuuteenkiinnitetään erityishuomiota, sillä putkenlaskualuksen tulee pystyä etenemään jaasemoimaan ankkurit ilman muiden alusten aiheuttamia häiriöitä.

9.9 Päästöt ilmaanSuomen kompressoriaseman typen oksidien päästöjä ilmaan voidaan vähentääpolttoteknisin keinoin. Maanrakennukseen liittyvää pölyämistä voidaan vähentääpölyntorjuntatoimilla.

56

9.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteetMerenpohjan tasoitustyöt ja putken lasku tulisi suunnitella niin, että häiriötäaiheuttavien työvaiheiden kesto minimoidaan linnustoltaan arvokkaiden saarten jaluotojen läheisyydessä pesimäkaudella 1.4.–31.7. Muiden luotojen läheisyydessä häiriötulisi minimoida aikavälillä 1.5.–15.7. Haitallisten vaikutusten estämiseksi työkohteissavoidaan tehdä toteutusvaiheen seurantaa.

Jos merinisäkkäitä tai suuria määriä sukeltavia vesilintuja havaitaan, voidaan työtkeskeyttää tilapäisesti tai eläimiä voidaan pelotella käyttämällä ääneen perustuviakarkottimia (pingereitä). Lisäksi pingereitä suositellaan käytettäväksi räjäytystenyhteydessä ulkomerialueella merinisäkkäiden karkottamiseksi ja alleille tärkeidenHästenin-Hästgrundetin matalikoiden läheisyydessä. Fjusön niemen pienetluontokohteet on suositeltavaa ottaa huomioon, mutta ne eivät vaadi erityisiätoimenpiteitä.Virossa huoltotöitä on vältettävä putken käytön aikana helmi-maaliskuussa, jolloin onharmaahylkeen poikasaika. Tällöin suositellaan myös alusten kulkunopeuksienhidastamista Laheperen lahdella.

Rakennustöissä tulee pyrkiä suojeltuihin luontotyyppeihin kohdistuvienhaittavaikutusten vähentämiseen sekä merialueilla että mantereella.Rakennustapasuunnitelmissa tulee pyrkiä minimoimaan ensisijaisesti suojeltavaanluontotyyppiin 9180* kohdistuvat vaikutukset vaihtoehdon VE EST 2 alueella.

Luontotyyppialueelta poistettua ainesta voidaan käyttää kaivantojen täyttämiseen VironNatura-alueilla sijaitsevilla luontodirektiivissä mainituilla luontotyyppialueilla.Kaivantojen täyttämiseen ei saa käyttää pilaantuneita sedimenttejä.

9.11 KulttuuriympäristöMahdollisia vaikutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöön voidaan ehkäistäputkilinjauksen tarkemman toteutussuunnittelun ratkaisuilla (linjaus, asennusalueenlaajuus, asentamismenetelmät jne.). Tarvittavien toimenpiteiden ja suojaetäisyyksienmääritteleminen edellyttää vedenalaisen kulttuuriperinnön tarkempaa tutkimista.Jatkotutkimukset tulee ohjelmoida yhteistyössä viranomaisten kanssa. Mahdollisethaitalliset vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön ehkäistään siten, että selvitetäänputkilinjauksella tai sen ympäristössä olevien muinaisjäännösten sijainnit ja laajuudetsaattamalla loppuun 2014 aloitettu arkeologinen vedenalaisinventointi. Kun tehdääntarvittavat merenpohjan lisäkartoitukset kohteiden paikantamiseksi, anomalioidenvisuaaliset tarkistukset sekä selvitetään lähellä putken rakentamisaluetta olevienkohteiden laatu ja laajuus, saadaan riittävästi tietoa putkilinjauksen tarkempaasuunnittelua ja kohteiden kiertämistä varten. Tärkeä haittoja ehkäisevä vaikutus on sillä,että ankkuroivaa putkenlaskualusta ei käytetä.

9.12 Ihmiset ja yhteiskuntaHaitallisia vaikutuksia rakentamisen aikana ei pystytä kokonaan ehkäisemäänmeriputkilinjan rakentamisen edellyttämien ruoppaus- ja räjäytystoimenpiteiden taiasennuslaivojen liikkumisen osalta. Haittavaikutuksia pystytään lieventämäänajoituksella niin, ettei meluisia työvaiheita eikä veden väliaikaista samenemistaaiheuttavia toimenpiteitä tehtäisi vilkkaimpana virkistyskäyttöajankohtana taiparhaimpien kalastukseen liittyvien kutu- ja pyyntisesonkien aikana. Mikälirakennustöitä tehdään kesällä uimakaudella, EU-uimarannat huomioidaan erikseen.Veden laatua mahdollisesti heikentävistä töistä informoidaan etukäteen kunta- jaterveysvalvontaviranomaisia, jotta uimaveden laadun valvonnalle ja uimarannan

57

arvioinnille ei aiheutuisi ylimääräistä haittaa. Asennustöistä ja niiden ajankohdastatullaan tiedottamaan paikallisesti sekä ennakkotiedotteiden että töidenaikaistentiedotteiden avulla. Tiedotteiden piiriin pyritään saamaan niin pysyvät asukkaat, loma-asukkaat kuin veneilijätkin.

9.13 Poikkeus- ja onnettomuustilanteetTurvallisuuden varmistaminen on maakaasun käytön perusedellytys. Turvallista käyttöäedistävät muun muassa huolellinen suunnittelu, ammattitaitoinen rakentaminen ja työnlaadun varmistaminen tarkastuksilla, asiantunteva ja oikea käyttö sekä säännöllinenkunnossapito.Maakaasuun liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä saadaan turvallisuuden kannaltavähimmäistaso, jota rakentamisessa ja käytössä tulee noudattaa.Maakaasuputkivaurioiden estämiseksi merenalaisen maakaasuputken suojaukseenkäytetään seuraavia menetelmiä:

- putken sijoittaminen kaivantoon;- putken peittäminen kiviaineksella;- putken seinämävahvuuden tai koon kasvattaminen.Noin 85 prosenttia merenalaisen maakaasuputken pituudesta suojataan jollakinmenetelmällä.

Maakaasuputken kunnonhallinnalla varmistetaan, että putki pysyy hyvässäkäyttökunnossa eikä siitä aiheudu vaaraa ympäristölle.

9.14 KäytöstäpoistoJos meriputki jätetään merenpohjaan, voidaan putki peittää kaivantoon ja/tai peittääkiviaineksella, jotta se ei häiritse laivaliikennettä (ankkurit), kalastusta (troolit) taimerivoimien toimintaa.

Meri- ja maaputken poistamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaanpääsääntöisesti ehkäistä ja lieventää samoilla keinoilla kuin niiden rakentamisen aikanavoidaan tehdä.

10 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS JA VERTAILUN YHTEENVETOTarkastellut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia, kunhankkeen suunnittelussa panostetaan erityisesti rakentamisen aikaisten toimienaiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen.Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen eri vaihtoehdoista ei todettu aiheutuvanmitään niin merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ettei niitä voisi hyväksyä tailieventää hyväksyttävälle tasolle. Keskeiset vaikutukset (ennen lieventämistoimia) sekäniiden merkittävyys ja arvioitujen vaihtoehtojen vertailu on esitetty liitteessä 1“Yhteenveto Suomen ja Viron keskeisten vaihtoehtojen vertailusta”.

Suomessa rakentamisesta aiheutuvan suuremman kiintoainespitoisuuden vuoksihaitalliset vaikutukset vedenlaatuun, vesiluonnolle, kalastolle ja kalastukselle sekälinnustolle ovat suuremmat vaihtoehdossa VE FIN 1 kuin vaihtoehdossa VE FIN 2.Reittivaihtoehto VE FIN 1 on myös luonnontilaisempi ja alttiimpi muutoksille ja senläheisyydessä harjoitetaan enemmän ammattikalastusta kuin vaihtoehdon VE FIN 2.Reittivaihtoehto VE FIN 1 sijoittuu lisäksi lähemmäksi linnustollisesti merkittäviäalueita ja erityisesti suojeltavan lajin pesäpaikkaa kuin VE FIN 2. Rakentamisen aikaisethaitalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat suuremmat rantautumiskohdan RK1 kuin RK2

58

tapauksessa suuremmasta kiintoainespitoisuudesta johtuen. Rantautumiskohdan RK1aiheuttamat haitalliset vaikutukset kaloille ja kalastukselle ovat suuremmat kuinrantautumiskohdan RK2 johtuen merkittävän ruovikkoalueen tuhoutumisesta. Myösammattikalastuksen osalta haitan suuruus on suurempi ja vaikutusalue laajempi kuinrantautumiskohdan RK 2 tapauksessa.Virossa parempi vaihtoehto on VE EST 1, koska sen vaikutukset Pakrin niemimaanluontoon ovat kokonaisuudessaan vähemmän haitallisia. Suunniteltujen rakennustöidenmerkittäviä vaikutuksia voidaan vähentää lievennystoimilla, ja vaikutukset eivät estämaakaasuputkilinjan rakentamista. Mahdollinen suuri vaikutus vaihtoehdon VE EST 1alueella sijaitsevaan luontotyyppiin 1110 voidaan sulkea pois lievennystoimiatoteuttamalla. Vaikutukset luontotyyppiin 9180* vaihtoehdon VE EST 2 alueella eivättässä vaiheessa ole poissuljettuja, koska tiedot mikrotunnelin reitityksestä mantereellasekä tunnelin pään tarkasta sijainnista ovat puutteellisia. Vaihtoehdon VE EST 1haittavaikutukset Pakrin luontodirektiivialueelle arvioidaan vähäisemmiksi kuinvaihtoehdon VE EST 2.Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa haitallisten vaikutusten lisäksi myös myönteisiäympäristövaikutuksia. Balticconnector-maakaasuputken rakentaminen edesauttaisimaakaasumarkkinan kehittämistä Suomessa ja Virossa. Myös työllisyyteen jaelinkeinoihin kohdistuvat positiiviset vaikutukset jäävät toteutumatta, jos hanketta eitoteuteta. Mikäli hanke ei toteudu, jäävät hankkeen aiheuttamat haitalliset ja myönteisetvaikutukset toteutumatta.

11 HANKKEEN VALTIOIDEN RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSETBalticconnector-hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä Suomen tai Viron rajatylittäviä vaikutuksia. Putkilinja ulottuu läntisen Suomenlahden poikki Viroon, jotenputkilinjan rakennustöistä Suomen puoleisilla vesialueilla voi syntyä vähäisiävaikutuksia Suomen vesialueiden lisäksi Viron vesialueille ja päinvastoin. MuihinItämeren maihin tai Venäjään vaikutuksia ei arvioida kohdistuvan.Merenpohjan muokkaustöitä tehdään lähes koko putkireitin varrella, joten vaikutuksiaesiintyy sekä Suomen että Viron vesialueilla. Lähimpänä maiden talousvyöhykkeidenrajaa tehtävistä rakennustöistä voi syntyä vähäisiä valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksiamolemmin puolin.Maakaasuputken rakentamiseen liittyvistä merenpohjan muokkaustoiminnoistaaiheutuva vedenlaadun heikentyminen on sekä alueellisesti että ajallisesti rajattua. NordStream -kaasuputkihankkeeseen liittyvät rakennustyöt (2009–2012) sekämaakaasuputken tekniset ominaisuudet ja sen rakentamiseen sekä testaukseen liittyvätmenetelmät ovat pääpiirteittäin samanlaisia kuin Balticconnector-hankkeessa varsinkinavomerellä Suomen ja Viron talousvyöhykkeiden rajan läheisyydessä. Nord Stream -kaasuputkihankkeessa on seurattu hankkeen rakentamisen aikaisiaympäristövaikutuksia, ja tulokset antavat kokemusperäistä mitattua tietoa etenkinavomerialueilla. Seurannan pohjalta todettiin, että sedimenttiaineksen siirtyminenrakennustöiden vuoksi on ollut vähäistä. Sedimenteissä ei havaittu huomattaviapitoisuuksien muutoksia raskasmetalleissa, orgaanisissa yhdisteissä tai ravinteissa.Sedimenttien luonnollinen pitoisuusvaihtelu selitti sedimenttikemian muutoksiaparemmin kuin putken rakennustyöt. (Nord Stream 2010, 2013)

Yleisesti Nord Streamin rakennustoimien vaikutukset vedenlaatuun olivat väliaikaisia,paikallisia ja vähäisiä. Nord Stream -putken halkaisija ja kapasiteetti ovat kuitenkinsuunniteltua Balticconnector-putkea noin puolet suurempia, jolloin pääsääntöisestivaikutukset kaivantojen kokoon ja lähialueen virtauksiin ovat tässä hankkeessa hiemanpienempiä. Näiden havaintojen pohjalta voidaan arvioida, ettei Balticconnector-

59

hankkeella ole merkittäviä vedenlaatuun vaikuttavia valtion rajat ylittäviä vaikutuksiatehdään rakennustyöt sitten Suomen tai Viron puoleisilla vesialueilla. Vähäisetvaikutukset ovat lyhytaikaisia ja paikallisia.Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuu muulle laivaliikenteelle lähinnä hetkellisiä,enemmillään kullakin alueella muutaman vuorokauden mittaisia paikallisia vaikutuksia.Suomen ja Viron välisillä avomerialueilla, joilla ylitetään vilkkaasti liikennöityjälaivareittejä, syntyy turva-alueesta vaikutuksia muulle laivaliikenteelle, kunmuokkaustoimenpiteiden aikana asennusaluksen turva-alue tulee kiertää. Alusliikenteenturvallisuuteen tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta huomioon ottaenolemassa olevat navigointi- ja liikenteenohjaustoimet. Putken asennukseen osallistuvienlaivojen päästöillä on vaikutusta ilmanlaatuun Suomen tai Viron alueella silloin, kunlaivat ovat lähellä Viron ja Suomen talousvyöhykkeiden rajaa. Vaikutukset jäävätlaivojen kulkureitin läheisyyteen ja ovat hyvin vähäisiä.Hankkeella on vähäiset ihmisiin ja yhteiskuntaan ulottuvat rajat ylittävät vaikutukset.Rakennusaikana tekninen ja taloudellinen aktiviteetti lisääntyy väliaikaisesti sekäVirossa että Suomessa. Putken käyttöaikana rajat ylittävissä vaikutuksissa korostuukahden valtion alueella maakaasuputken merkitys energian kuljetusväylänä, jokavähentää riippuvuutta Venäjän maakaasutoimituksista. Balticconnector-putki ei aiheutarajoitteita pohjatroolaukselle, joten vaikutuksia kalastusta elinkeinonaan harjoittaviin eiole.

Mahdollisessa Suomen tai Viron vesialueella tapahtuvassa pahimmassa mahdollisessaonnettomuustilanteessa (kaasuputken murtuma) vaarallisen syttyvän kaasupilven laajuuson hieman yli 700 metriä, jolloin vaikutus yltäisi myös Suomen tai Viron talousalueenvesialueelle. Vaarallisen kaasupilven laajuus riippuu vuodon suuruudesta ja tuulennopeudesta. Kaasun vuotaminen mereen ja siitä seuraava kaasupilven muodostuminenon erittäin epätodennäköinen tapahtuma. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi, voisikaasupilvi syttyä palamaan leimahtamalla ja aiheuttaa vahinkoa tulipaloon joutuneillelaivamatkustajille Viron tai Suomen puoleisella vesialueella. Balticconnector-hankkeessa tehdyn kvantitatiivisen riskinarvion mukaan tämä riski vastaa yhtäonnettomuutta harvemmin kuin miljoonassa vuodessa.

Ennen putken käyttöönottoa suoritettavan painetestin jälkeen putkilinjan huuhtelussakäytetty merivesi suodatetaan ja käsitellään hapenpoistoaineella (esim. natriumbisulfiittiNaHSO3) ja/tai biosideilla (esim. glutaraldehydi). Huuhtelu voidaan tehdä myöspuhtaalla vedellä ilman lisäaineita. Natriumbisulfiitti ja natriumhydroksidi ovatluonnollisia aineita, joita on jo merivedessä, eikä käsittely aiheuta vaaraameriympäristölle. Glutaraldehydi on nopeasti biohajoavaa, mutta erittäin myrkyllistävesieliöille, joten sitä käytettäessä annostelussa tulee olla erityisen varovainen.Käytettäessä hapenpoistoaineita tai biosidejä purettava vesi johdetaan altaaseen, jossahuuhteluveden kiintoaines ja siihen sitoutuneet epäpuhtaudet laskeutetaan.Laskeutuksen jälkeen vesi pumpataan merialueelle, missä sekoittuminen tapahtuunopeasti. Mikäli huuhtelu tehdään puhdistetulla vedellä, ei laskeuttamiselle ole tarvetta,vaan vesi johdetaan hallitusti mereen. Mikäli huuhteluvesi johdetaan mereen Viron taiSuomen puolella, ovat johtamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset toisessa valtiossavaltion rajat ylittäviä vaikutuksia.

Nord Stream -kaasuputkihankkeen yhteydessä huuhteluvesien vaikutuksia tarkkailtiinViipurissa Portovaya-lahdella. Veden happipitoisuudessa, suolaisuudessa jakiintoainemäärissä havaitut vaikutukset olivat vähäisiä ja saattoivat johtua myössääolojen aiheuttamasta luonnollisesta vaihtelusta. Haitallisia aineita ei havaittupainetestauksen ja huuhtelun yhteydessä. Huuhteluveden käsittelyyn käytettiinnatriumbisulfiittia ja natriumhydroksidia. Pienestä vesimäärästä ja purun

60

lyhytkestoisuudesta johtuen sekä Nord Stream -hankkeen kokemusten perusteellavoidaan Balticconnector-hankkeen huuhteluvesien vaikutus arvioida vähäiseksi.

11.1 SuomiAluevesirajan läheisyydessä, kilometripylväästä 53 (Kuva 4-1) pohjoiseen tehtävätrakennustoimenpiteet ovat alustavien suunnitelmien mukaan joko ruoppaus tai auraus.Viron aluevesillä tehtävistä vesistötöistä voi aiheutua jonkun verran samennusta, jokakulkeutuu valtion rajojen yli. Balticconnector-putkilinjalta otetuissasedimenttinäytteissä haitta-ainepitoisuudet olivat kuitenkin alhaisia, eikä niidenleviäminen kiintoaineen mukana rakennustoimien aikana todennäköisesti aiheuta riskiävesiympäristölle. Viron talousalueella tehtävät rakennustyöt ja samennusvaikutukseteivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia Suomen talousalueella tai aluevesillä.Viron puolella on vähemmän louhintakohteita kuin Suomen puolella. Lähinlouhintakohde, jossa tehdään räjäytystöitä, sijaitsee noin 2.5 kilometrin etäisyydelläSuomen talousalueen rajasta ja noin 15 kilometrin päässä Suomen aluevesirajasta.Etäisyyden kasvaessa räjäytyspaikasta myös vaikutukset vähenevät äänen vaimetessa.Kaasuputkihankkeen Viron rajojen sisällä tapahtuvalla rakentamisen tai käytönaikaisella toiminnalla ei arvioida olevan sellaisia merkittäviä vaikutuksiakasvillisuuteen, lintuihin tai merinisäkkäisiin, jotka ulottuisivat naapurivaltioidenpuolelle. Merenpohjan kaivutöistä ja mahdollisesta louhinnasta syntyvä vedenalainenmelu voi kantautua Suomen aluevesille, joten siellä liikkuvat hylkeet tai pyöriäisetsaattavat kuulla räjäytyksistä syntyviä ääniä. Suuren etäisyyden vuoksi melu eikuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia merinisäkkäiden käyttäytymiseen.

Viron aluevesiä lähimpänä sijaitsevat Natura 2000 -alueet ovat Kallbådanin luodot javesialue sekä Inkoon saariston Natura-alue. Kummankin etäisyys suunnitellustakaasuputkilinjauksesta on noin 30 kilometriä. Balticconnector-hankkeen Viron puolentoiminta ei aiheuta vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteisiin.

Vedenpäällisen melun osalta melun leviäminen on samaa luokkaa kuin maanpäällisenmelun mallinnustulokset reittivaihtoehdoissa VE EST 1 ja VE EST 2. Tällöin45 dB(A):n keskiäänitaso yhden vuorokauden aikana voi levitä arviolta 500 metrinetäisyydelle putkenlaskualuksesta. Kaikkiaan vedenpäälliset meluvaikutukset jäävätvähäisiksi ja kestoltaan lyhytaikaisiksi, eikä hankkeen rakentamisen tai käytön aikanaarvioida aiheutuvan merkittäviä Viron valtion rajat ylittäviä vaikutuksia.

11.2 ViroKilometripylväästä 34 etelään Suomen talousvyöhykkeellä tehtävätrakennustoimenpiteet ovat alustavien suunnitelmien mukaan vähäisiä (Kuva 4-1).Suomen talousvyöhykkeellä tehtävistä vesistötöistä ja niiden aiheuttamastasamennuksesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelletai aluevesille.

Balticconnector-putkilinjalta otetuissa sedimenttinäytteissä haitta-ainepitoisuudet olivatmyös alhaisia, eikä niiden leviäminen kiintoaineen mukana rakennustoimien aikanatodennäköisesti aiheuta riskiä vesiympäristölle Viron talousvyöhykkeellä tai aluevesillä.Maakaasuputkihankkeen Suomen vesialueen sisällä tapahtuvalla rakentamisen taikäytön aikaisella toiminnalla ei myöskään arvioida olevan sellaisia merkittäviävaikutuksia kasvillisuuteen, lintuihin, merinisäkkäisiin tai kaloihin, jotka ulottuisivatViron vesialueelle. Vedenalaiset räjäytykset aiheuttavat lyhytaikaisia ja voimakkaitaäänenpainetasoja, jotka kulkeutuvat kymmenien kilometrien etäisyydelle. Vedenalaistalouhintaa tehdään sekä Suomen että Viron vesialueilla. Suomen puolella

61

louhintakohteita on kuitenkin enemmän. Lähin louhintakohde sijaitsee noin kolmenkilometrin etäisyydellä Viron talousvyöhykerajasta. Etäisyyden kasvaessaräjäytyspaikasta myös vaikutukset vähenevät äänen vaimetessa. Merenpohjanruoppaamisesta ja mahdollisista räjäytyksistä syntyvä vedenalainen melu voi kantautuaSuomen vesialueelta Viron vesialueen sisäpuolelle, joten siellä liikkuvat hylkeet taipyöriäiset saattavat kuulla räjäytyksistä syntyviä ääniä. Etäisyyden vuoksi melu eikuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia merinisäkkäiden käyttäytymiseen.Lähin Suomen naapurivaltioiden Natura 2000 -alue on Suomen aluevesirajaltalähimmillään noin 30 kilometrin päässä Virossa sijaitseva Naissaare (EE0010127, SCI).Balticconnector-hankkeen Suomen puolen toiminta ei aiheuta vaikutuksia kyseisenNatura-alueen suojeluperusteisiin.Vedenpäällisen melun osalta melun leviäminen on samaa luokkaa kuin maanpäällisenmelun mallinnustulokset reittivaihtoehdoissa VE FIN 1 ja VE FIN 2. Tällöin45 dB(A):n keskiäänitaso yhden vuorokauden aikana voi levitä arviolta 500 metrinetäisyydelle putkenlaskualuksesta. Kaikkiaan vedenpäälliset meluvaikutukset jäävätvähäisiksi ja kestoltaan lyhytaikaisiksi, eikä hankkeen rakentamisen tai käytön aikanaarvioida aiheutuvan merkittäviä Suomen valtion rajat ylittäviä vaikutuksia.

11.3 VenäjäYmpäristövaikutusten arviointia varten on maakaasuputken rakennustöiden aiheuttamaakiintoainekuormitusta mallinnettu matemaattisella kuvauksella vesien liikkeistä jaaineiden kulkeutumisesta. Rakennusaikaisia pohjanmuokkaustoimenpiteitä onsuhteellisen vähän läntisen Suomenlahden avomerialueilla, ja vaikutukset veden laatuunjäävät siellä suurista vesimääristä, tehokkaasta veden vaihdosta ja vähäisemmistäluontoarvoista johtuen hyvin vähäisiksi. Mahdolliset haitalliset aineet leviävättodennäköisesti samennuksen mukana virtaussuuntien mukaisesti, muttasedimentoituvat lopulta kiintoaineen mukana takaisin sedimenttiin. Balticconnector-putkilinjalta otetuissa sedimenttinäytteissä haitta-ainepitoisuudet olivat alhaisia, eikäniiden leviäminen kiintoaineen mukana rakennustoimien aikana todennäköisesti aiheutariskiä vesiympäristölle.Balticconnector-maakaasuputki kulkee lähimmillään noin 130 kilometrin etäisyydelläVenäjän aluevesirajasta. Vedenalaiset räjäytykset aiheuttavat lyhytaikaisia javoimakkaita äänenpainetasoja, jotka kulkeutuvat kymmenien kilometrien etäisyydelle.Merenpohjan muokkaamiseen ja putken asennukseen osallistuvien alusten päästöillä eiole vaikutusta ilmanlaatuun Venäjän alueella. Mahdollisessa Suomen tai Vironvesialueella tapahtuvassa pahimmassa mahdollisessa onnettomuustilanteessa(kaasuputken murtuma) vaarallisen syttyvän kaasupilven laajuus olisi hieman yli 700metriä.Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuu muulle laivaliikenteelle lähinnä hetkellisiä,enemmillään kullakin alueella muutaman vuorokauden mittaisia paikallisia vaikutuksia.Viron ja Suomen välisillä avomerialueilla, joissa ylitetään vilkkaasti liikennöityjälaivareittejä, syntyy turva-alueesta vaikutuksia muulle laivaliikenteelle, kunmuokkaustoimenpiteiden aikana asennusaluksen turva-alue tulee kiertää. Alusliikenteenturvallisuuteen tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta huomioon ottaenolemassa olevat navigointi- ja liikenteenohjaustoimet.

Balticconnector-hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä Venäjän rajat ylittäviävaikutuksia.

62

12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTASeuraavassa esitetyt ehdotukset ympäristövaikutusten seurantaohjelman periaatteiksikoskevat pääasiassa avomerialueita, koska odotetut vähäiset valtion rajat ylittävätvaikutukset kohdistuvat ainoastaan avomerialueisiin. Kansallisia ehdotuksia on kuvattutarkemmin YVA-selostuksissa. Suomen YVA-selostuksessa esitetyt ehdotuksetpoikkeavat joiltakin osin Viron YVA-selostuksessa esitetyistä ehdotuksista poikkeavistaympäristöolosuhteista sekä lainsäädännöstä johtuen.

12.1.1 Vedenlaatu ja vesiluontoVedenlaadun seurantaa tulisi toteuttaa rakennusvaiheen aikana sekä suositustenmukaisesti myös vuoden kuluttua rakennustöiden päättymisen jälkeen (samennus,happi, ravinteet ja haitalliset aineet).Tarkkailussa voidaan hyödyntää automaattisia jatkuvatoimisia mittareita, joiden avullaon mahdollista saada kattavasti tietoa sameusvaikutuksista ja niiden kestosta.Vesinäytteistä analysoidaan muun muassa happi, kiintoaines, ravinteet ja haitallisetaineet kuten raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet. Seurannassa noudatetaanHELCOMin tai kansallisia standardeja. Ammusten raivausten osalta tehdään erillinentarkkailuohjelma, jossa otetaan huomioon myös vesistö- ja muut ympäristövaikutukset.Viron aluevesillä sijaitsevia kohteita, joissa vaaditaan vedenlaadun seurantaa(kiintoaines, ravinteet, haitta-aineet, liuennut happi, virtaukset) ovat ainakinputkilinjauksen syvin osuus, jossa hienosedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovatsuurimmat. Näillä alueilla saattaa myös esiintyä suhteellisen suurta kiintoaineksenleviämistä. Aineksen vapautuminen vesipatsaaseen riippuu hyvin paljon pohjanläheisenvesikerroksen happitilanteesta, ja vapautuneita määriä tulee verrata tämän arvioinnintuloksiin. Kiintoaineksen leviämistä tulee seurata vesirakennustöiden aikana, jottalaajoja alueita koskevat >10 g/m2 pitoisuudet pystytään estämään.

12.1.2 Kalasto, linnut ja merinisäkkäät, luontoRakentamisen aikaisella tarkkailuohjelmalla seurataan kalojen poikastuotantoa, kalastonrakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä alueen ammatti- ja vapaa-ajankalastusta. Käytönaikaiselle kalataloustarkkailulle ei arvioida olevan tarvetta.Tarkkailun koeasetelmaksi esitetään ennen–jälkeen–tarkkailualue–vertailualue (BACI)-lähestymistapaa. Tarkkailuohjelmassa esitetään selkeät tarkkailuhypoteesit jatilastolliset menetelmät, joilla hypoteeseja testataan. Ennen ja jälkeen -tulostenvertailukelpoisuuden varmistamiseksi suositellaan samojen menetelmien käyttöäkaikissa vaiheissa.

Merialueella vaikutuksia lintuihin ja merinisäkkäisiin voidaan tarkkaillamuokkaustoimenpiteiden ja putkenlaskun aikana. Jos paikan päällä aluksilla tehtävätarkkailu osoittaa eläinten häiriintymistä, työt voidaan keskeyttää tilapäisesti,lieventämistoimenpiteitä lisätä tai työmenetelmiä muuttaa.

Ennen ja jälkeen -tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi suositellaan samojenmenetelmien käyttöä kaikissa vaiheissa. Siksi linnustokartoitusten tulisi koostuakolmesta erillisestä osasta: pesintäkartoitukset, alukselta tapahtuvat kartoitukset jarannikkokartoitukset.

63

12.1.3 MeluRakentamisen ajan melua voidaan tarvittaessa seurata melumittauksin äänilähteiden jahäiriintyvien kohteiden luona. Vastaavasti käytönajan tilannetta voidaan seurataäänilähde- ja ympäristömelumittauksin sekä melumallin avulla.

Vedenalaisen melun seurantaa voidaan suorittaa esimerkiksi vedenalaista meluamittaavien ja tallentavien hydrofonien avulla tärkeiksi katsotuissa kohteissa kokorakentamisen meluavimman osion aikana (muun muassa räjäytykset, suurimmatlouhintatyöt). Hankkeen suunnittelun tarkentuessa voidaan meluavimpien toimintojenmelun leviämistä ja riskitekijöitä kartoittaa tarkemmilla vedenalaisen melun malleillamuun muassa BIAS-hankkeesta saatavaa vedenalaisen melun mallinnuslogiikkaahyödyntäen.

12.1.4 Laivaliikenne, ihmiset ja yhteiskuntaSuomenlahdella alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP on alusliikenteenpakollinen ilmoittautumisjärjestelmä yli 300 bruttorekisteritonnin aluksille.Meriliikennekeskukset Helsingissä, Tallinnassa ja Pietarissa valvovat alusliikennettä jaantavat aluksille tietoja merenkulusta Suomenlahdella. Järjestelmän tavoitteena on lisätämerenkulun turvallisuutta alueella, parantaa meriympäristön suojelua ja valvoameriteiden sääntöjen noudattamista alueella. GOFREP-alue kattaa Suomenlahdenkansainväliset vedet läntisen ilmoittautumislinjan itäpuolella. Suomi ja Viro ovat lisäksiottaneet käyttöön pakolliset ilmoittautumisjärjestelmät kansallisilla vesillään VTS-alueidensa ulkopuolella. Hankkeen rakennustöiden aikana putkenlaskualusta seurataanGOFREP-järjestelmällä, kuten myös kaikkea Suomenlahdella kulkevaa laivaliikennettätarkkaillaan.

64

13 LÄHTEET

Alleco Oy 2013. Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyenBalticconnector kaasuputkihankkeeseen. Alleco raportti n:o 10/2013.

Allseas 2014. Pipeline installation.[http://www.allseas.com/uk/33/company/activities/pipeline-installation.html](10.12.2014).Baltic Sea Portal 2014. Tietoa Itämerestä.[http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/fi_FI/tietoa/]. (29.10.2014)DNV 2010. Interference between trawl gear and pipelines. Recommended practiceDNV-RP-F111. October 2010. Det Norske Veritas.Elken, J., Nõmm, M. & Lagemaa, P. 2011. Circulation patterns in the Gulf of Finlandderived from the EOF analysis of model results. Boreal Environment Research 16: 84–102.

Eesti Ornitoloogiaühing 2013. Balticconnectori trassi linnustiku uuring. Lõpparuanne.Balticconnector route bird study. Final report. Eesti Ornitoloogiaühing 2013.

Finnish Environment Institute 2014. Itämeren pääaltaan happitilanne parantunut,Suomenlahdella Suomen merialueen itäosan levämäärät 2000-luvun alhaisimmat –SYKE-Itämeriportaalin tiedote 8.9.2014. [http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Itameri_vesistot_ja_vesivarat/Itameren_paaaltaan_happitilanne_parantun(31057)]. (13.11.2014)Finnish Environment Institute 2013. Suomenlahden rannikkovesien tilassa eimerkittäviä muutoksia viime vuodesta, avomeren syvien pohjien happitilanneheikentynyt. – SYKE-Itämeriportaalin tiedote 17.9.2013. [http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Suomenlahden_rannikkovesien_tilassa_ei_m(25947)]. (13.11.2014)

Gasum Oy 2014. Finngulf LNG – LNG-terminaali Inkooseen. Ympäristövaikutustenarviointiohjelma. Toukokuu 2014.

Joint website of Finland´s environmental administration 2015. Ehdotus Suomenmerenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi - Itämeren tila yhdessä paremmaksi.[http://www.ymparisto.fi/merenhoidonkuuleminen] (10.2.2015)Kala- ja vesitutkimus Oy 2014. Vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja kalojenpoikastuotantoalueet Inkooseen suunnitellun LNG-terminaalin ympäristössä. Kala- javesimonisteita nro 151.

K-Projekt Aktsiaselts 2012. Maagaasi D-kategooria torustiku paiknemiseteemaplaneering. Tallinn.

Leppänen, J.-M., Rantajärvi, E., Bruun, J.-E. & Salojärvi, J. (toim) 2012. Suomenmerenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva meriympäristön nykytilan arvio.[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Merensuojelu_ja_hoito/Merenhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo]. (6.11.2014).

Leinikki, J. & Leppänen, J. 2013. Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoonsaaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen. Alleco Oy raportti n:o10/2013. Alleco Oy 30.9.2013.

65

Leppäranta, M. & Hakala, R. 1992. Structure and strength of first-year sea ice ridgesin the Baltic Sea. Cold Regions Science and Technology, 20, 295-311.

Luode Consulting Oy 2013. Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nordstreamintoimintojen aikana Suomenlahdella. marrraskuu 2009 – joulukuu 2012. 28.1.2013.Julkaisun Ramboll 2013b liite.Mikroliitti Oy 2014. Inkoo. Joddböle Fjusö terminaalialueen muinaisjäännösinventointisekä Inkoo-Siuntio maakaasuputkilinjauksen muinaisjäännösten täydennysinventointi2014.

MMT 2014. Marine Survey Report. Balticconnector Seabed Survey, GeophysicalSurvey and ROV Inspection, Gulf of Finland October – December 2013.

MMT 2006. MMT final geotechnical report. Balticconnector. Marine survey 2006.Survey report 60206.

Nord Stream 2013. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomentalousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailuraportti – vuoden 2012 kolmas ja neljäsneljännes. 8.3.2013Nord Stream 2010. Environmental monitoring 2010 annual report. Nord Stream.

Nord Stream 2009. Environmental impact assessment report. A natural gas pipelinethrough the Baltic Sea. February 2009.

Orviku, K., Tõnisson, H., JaagusJ., 2011. Sea ice shaping the shores. Journal ofCoastal Research, SI64, 681 – 685.

OÜ Tirts & Tigu 2014. Loomastiku (va linnud) ja taimestiku ning väärtuslikeelupaikade uuring Balticconnector’i trassialternatiivide maismaa osas ja nendegapiirnevalt. Lauri Klein. Tallinn 2014.Ramboll 2014a. Balticconnector – Natural gas pipeline Between Finland and Estonia.Environmental impact assessment programme.Ramboll 2014b. Balticconnector, Pre-feed report. July 2014.

Ramboll 2014c. Balticconnector, pipeline quantitative risk assessment. January 2014.Ramboll 2014d. Kaasuputkihankkeeseen liittyvät sedimentti- ja pohjaeläintutkimukset.

Ramboll 2014e. Balticconnector. Maakaasuputkiyhteys Viro-Suomi. Inkoonlinnustoselvitykset. 27.12.2013.

Ramboll 2013a. Balticconnector kaasuputkihankkeen nykytilatutkimus, Kalatalous.Ramboll Finland Oy. Raportti 12/2013.

Ramboll 2013b. Balticconnector Kutseline Kalapüük Eesti vetes. Ramboll Eesti AS.Aruanne 10/2013.

Ramboll 2013c. Merinisäkkäät Inkoon–Kirkkonummen alueella. Tutkimusraportti.12.12.2013.

Ramboll 2013d. Balticconnector maakaasuputkihankkeen Inkoon merialueidenlinnustoselvitykset 2013. 22s.

Ramboll 2013e. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomentalousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailuraportti – vuoden 2012 kolmas ja neljäsneljännes. 8.3.2013.Ramboll 2013f. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Nord Stream Ag:nlaajennushanke.

66

Regional State Administrative Agency of Southern Finland 2014. Inkoonkalasataman laitureiden uusiminen ja vesialueen ruoppaaminen ja täyttö sekävalmistelulupa hanketta varten, Inkoo. PÄÄTÖS Nro 1/2014/2. DnroESAVI/46/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2014.

Seinä, A. & Palosuo, E. 1996. - The classification of the maximum annual extent of icecover in the Baltic Sea 1720–1995. Meri, 27, 79–91.

Seinä, A. ja Peltola, J., 1991. - Duration of the ice season and statistics of fast icethickness along the Finnish coast 1961-1990. MERI: Report Series of the FinnishInstitute of Marine Research, 258, 1-46.SubZone Oy 2014. Balticconnector. Arkeologisen vedenalaisinventoinnin ensimmäinenosa. 28.8.2014.Suomen Merituuli Oy 2014. Inkoo-Raaseporin merituulivoimapuisto. Internet-sivut.[http://www.suomenmerituuli.fi/hankkeet/inkoo-raasepori/] (12.9.2014)University of Tarto 2013. Survey of fish breeding grounds– Kalastiku ja koelmualadeinventuur Lahepere lahes. Tartu Ülikooli Eesti Mereinstituut 2013. University of Tartu2013.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014. Inkoon terminaalialueen ja Inkoo–Siuntio -maakaasuputken luontoinventoinnit 2014. 25s.

1

Liite 1. Yhteenveto Suomen ja Viron keskeisten vaihtoehtojen vertailusta

SuomiArvioitujen vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ja niiden merkittävyys Suomessa on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 13-2). Taulukossaon esitetty yhdenmukaisesti vaihtoehtojen keskeiset ympäristövaikutukset. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana.

Taulukko 13-1. Arviointiasteikko vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa.

Vaikutustenmerkittävyys

Erittäin suuri ++++

Suuri +++

Kohtalainen ++

Vähäinen +

Ei vaikutusta

Vähäinen -

Kohtalainen --

Suuri ---

Erittäin suuri ----

Taulukko 13-2. Arvioitujen Balticconnector-hankkeen toteutusvaihtoehtojen (VE FIN 1, VE FIN 2, RK1 ja RK2) merkittävimmät ympäristövaikutuksetja niiden merkittävyys verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto).

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

Merenpohja Ei vaikutuksia. Rakentamisen vaikutus merenpohjaan on voimakkuudeltaan ja laajuudeltaan vähäistä ottaen huomioon putken rajattualue. Vaikutuksen kesto on lyhyt ja muutoksen suuruuden voidaan katsoa olevan kaikkinensa vähäinen.Pohjan muokkauksen fyysisten vaikutusten voimakkuus kokonaisuudessaan Suomenlahdella on pieni, muttarannikoiden läheisyydessä, etenkin Inkoon alueella, joka on saariston rajaama, vaikutukset ovat rajoitetun ajansuurempia. Kokonaisvaikutus sielläkin on silti vähäinen. Pysyvää muutosta, jolla on ympäristöllistä merkitystä, ei aiheudu

2

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

Suomen puolella.Merenpohja eri vaihtoehtojen alueilla on vaihtelevaa. Kuitenkin linjausten erot ovat kokonaisuudessaan sen verranpieniä, ettei niiden vaikutuksissa arvioida olevan merkittävää eroa.

Vedenlaatu Ei vaikutuksia. Rakennusaikaisten vaikutusten suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi. Kaasuputken rakentamiseen liittyvistämerenpohjan muokkaustoiminnoista aiheutuva samennus on sekä alueellisesti että ajallisesti rajattua. Sedimenttitulostenperusteella myös riski haitallisten aineiden liukenemisesta veteen on pieni. Putken painetestin jälkeiset huuhteluvedetlisäävät haitallisten aineiden riskiä hieman mikäli siinä käytetään biosidejä.

Putken käytön aikana aiheutuu vain hyvin lieviä vaikutuksia pohjavirtausten ja edelleen eroosiomuutosten muodossaputken lähiympäristössä. Vaikutusten suuruus ja kokonaismerkittävyys arvioidaan vähäiseksi.

Vaikutukset ovatrakentamisen aikanasuuremmat kuinvaihtoehdossa VE FIN 2.Inkoon edustanrannikkoalueenmittakaavassa vaihtoehtojeneroa ei kuitenkaan voidapitää merkittävänä.

Vaikutukset ovatrakentamisen aikanapienemmät kuinvaihtoehdossa VE FIN 1.Inkoon edustanrannikkoalueenmittakaavassavaihtoehtojen eroa eikuitenkaan voida pitäämerkittävänä.

Sekä vaikutustenvoimakkuus ettävaikutusalueen laajuus ovatrakentamisen aikanamallinnusten perusteellapaikallisesti suurempia kuinrantautumiskohdassa RK2.

Sekä vaikutusten voimakkuusettä vaikutusalueen laajuusovat rakentamisen aikanamallinnusten perusteellapaikallisesti pienempiä kuinrantautumiskohdassa RK1.

Pohjaeläimet javesikasvillisuus

Ei vaikutuksia. Samennuksesta johtuvan näkösyvyyden pieneneminen on arvioitu makrolevien ja putkilokasvien elinkierron suhteen niinlyhytaikaiseksi, että sillä ei ole vaikutusta rakennusaikana eikä käytön aikana. Kiintoaineen uudelleen sedimentoituminensaattaa vaikuttaa ruoppauspaikan lähistöllä vähäisesti rakennusaikana, mutta ei käytön aikana. Kiintoaineen uudelleensedimentoituminen heikentää pohjaeliöstön elinmahdollisuuksia. Vaikutukset ilmenevät ruoppaustoiminnan yhteydessäkuitenkin paikallisena ja ajallisesti rajoittuneena.

Rakentamisen aikaisetvaikutukset ovatvoimakkaampia kuinvaihtoehdossa VE FIN 2,koska kiintoaine leviäälaajemmalle ja suurempinapitoisuuksina vaihtoehdossaVE FIN 1. Erot eivätkuitenkaan ole merkittäviä.

Vaihtoehdon vaikutuksetvesikasvien japohjaeläinten kannaltavähemmän haitallisiakuin vaihtoehdonVE FIN 1.

Rakentamisen aikaisetvaikutukset ovatvoimakkaampia kuinvaihtoehdossa RK2, koskakiintoaine leviäälaajemmalle ja suurempinapitoisuuksina vaihtoehdossaRK1. Kyrkfjärden on lahti,jossa on rajoitettuvedenvaihtuvuus, jolloinkiintoaineen uudelleensedimentoituminen voijäädä pitkäaikaiseksi, mutta

Vaihtoehdon vaikutuksetvesikasvien ja pohjaeläintenkannalta vähemmänhaitallisia kuin vaihtoehdonRK1.

3

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

ei vakavaksi

Kalasto ja kalastus Ei vaikutuksia. Kohtalaisia vaikutuksia on mahdollista syntyä kutu- ja poikasalueiden tuhoutumisen seurauksena rantautumisalueillasekä kiintoainevaikutuksen ja vedenalaisen melun seurauksena koko saaristovyöhykkeen alueella. Ulkomerialueellamyös räjäytysten seurauksena aiheutuvat korkeat äänenpainetasot katsottiin kohtalaisen merkittäviksi laajanvaikutusalueen takia.Rakentamisen aikana kohtalaisen merkittäviä vaikutuksia kohdistuu koko saaristovyöhykkeen kalastukseen kalojenkarkottuessa merenpohjan muokkaustöiden seurauksena kasvavan kiintoainepitoisuuden sekä räjäytyksistä aiheutuvanvedenalaisen melun takia. Jos vaikutuksia kohdistuu kalojen poikastuotantoalueisiin, haitta jää pysyväksi.Ulkomerialueella troolikalastukselle aiheutuu rakentamisen aikana häiriötä, kun ulko-puolisten alusten liikkumistajoudutaan rajoittamaan. Lisäksi kalat voivat räjäytysten seurauksena karkottua. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovatkuitenkin väliaikaisia ja kestoltaan paikallisesti lyhytaikaisia. Käytön aikana hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksiakalastoon tai kalastukselle.

Vaihtoehdonkalataloudelliset haitat ovatsuurempia sekä kalastonettä kalastuksen osalta kuinvaihtoehdon VE FIN 2suuremmastakiintoainekuormituksestajohtuen. Reittivaihtoehto onlisäksi luonnontilaisempi jaalttiimpi muutoksille, sillälaivaväylä kulkeevaihtoehdon VE FIN 2läheisyydessä.Reittivaihtoehdon VE FIN 1läheisyydessä on myösenemmänammattikalastusta.

Vaihtoehdonkalataloudelliset haitatovat vähäisempiä sekäkalaston että kalastuksenosalta kuin vaihtoehdonVE FIN 1.

Vaihtoehdon vaikutuksetkalastoon ja kalastukselleovat suuremmat kuinvaihtoehdon RK2. Tämä onseurausta merkittävänruovikkoalueentuhoutumisesta,suuremmastakiintoainekuormituksesta jalaajemmastavaikutusalueesta kuinvaihtoehdossa RK2.Vaihtoehdon RK1 ja senympäristön herkkyyttä jaalttiutta muutoksille voidaanpitää selvästi suurempanakuin vaihtoehdon RK2.Myös ammattikalastuksenosalta haitan suuruus onsuurempi ja vaikutusaluelaajempi kuin vaihtoehdossaRK2.

Vaihtoehdon vaikutuksetkalastoon ja kalastukselleovat vähäisemmät kuinvaihtoehdon RK1.Vaihtoehdon RK2 ja senympäristön herkkyyttä jaalttiutta muutoksille voidaanpitää selvästi pienempänäkuin vaihtoehdon RK1. Myösammattikalastuksen osaltahaitan suuruus on pienempija vaikutusalue suppeampikuin vaihtoehdossa RK1.

4

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

Luonnonsuojelukohteet Ei vaikutuksia. Heikentävät vaikutuksetInkoon saariston Natura-alueen linnustoon ovatmahdollisiarakennusvaiheessa, muttane ovat vähäisiä jaohimeneviä. Ei vaikutuksialuontotyyppeihin eikä muihinNatura-alueisiin.Vaikutukset ovat suurempiakuin vaihtoehdossa VE FIN2.

Heikentävät vaikutuksetInkoon saariston Natura-alueen linnustoon ovatmahdollisiarakennusvaiheessa,mutta ne ovat vähäisiä jaohimeneviä. Eivaikutuksialuontotyyppeihin eikämuihin Natura-alueisiin.Vaikutukset ovatvähäisempiä kuinvaihtoehdossa VE FIN1.

Vaikutukset eivät ulotu luonnonsuojelualueille. Vähäinenvaikutus paikallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin.Vaihtoehdoilla ei ole eroa.

Kasvillisuus Ei vaikutuksia. Korkeintaan hyvin vähäinenja paikallinenrantakasvillisuutta muuttavavaikutusrakennusvaiheessa.Vaikutukset ovat suurempiakuin vaihtoehdossa VE FIN2.

Korkeintaan hyvinvähäinen ja paikallinenrantakasvillisuuttamuuttava vaikutusrakennusvaiheessa.Vaikutukset ovatvähäisempiä kuinvaihtoehdossa VE FIN 1.

Vähäinen kasvillisuudenhäviäminen ja muutosputkilinjalla jakompressoriasemankohdalla. Vaikutuksethieman vähäisempiä kuinvaihtoehdossa RK2.

Vähäinen kasvillisuudenhäviäminen ja muutosputkilinjalla jakompressoriasemankohdalla. Vaikutukset hiemansuurempia kuinvaihtoehdossa RK1.

Linnusto Ei vaikutuksia. Rakennusvaiheen melusta,häirinnästä jasamentumisesta voiaiheutua merkittävää haittaalähimpien saarten jaluotojen pesimälinnustolle.Samentuminen javedenalainen meluhaittaavat vesialueellaruokailevaa linnustoa.Vaikutukset ovat suurempiakuin vaihtoehdossa VE FIN2, koska suunniteltuputkilinja kulkee lähempänälinnustollisesti merkittäviäalueita ja erityisestisuojeltavan lajinpesäpaikkaa.

Rakennusvaiheenmelusta, häirinnästä jasamentumisesta voiaiheutua haittaalähimpien saarten jaluotojenpesimälinnustolle.Samentuminen javedenalainen meluhaittaavat vesialueellaruokailevaa linnustoa.Vaikutukset ovatpienempiä kuinvaihtoehdossa VE FIN 1,koska suunniteltuputkilinja kulkeekauempanalinnustollisesti

Vähäinen linnuston häiriintyminen ja vähäinenelinympäristöjen katoaminen/pirstoutuminenrakennusvaiheessa. Vaihtoehdoilla ei ole eroa.

5

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

merkittävistä alueista.

Muu eläimistö Ei vaikutuksia. Rakennusvaiheen vedenalaisesta melusta jasamentumisesta voi aiheutua vähäistä haittaa hylkeille.Vaihtoehdoilla ei ole eroa.

Ei vaikutuksia luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin.Vaihtoehdoilla ei ole eroa.

Maa- ja kallioperä japohjavedet

Ei vaikutuksia. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ovat rakennus- ja toimintavaiheessa hyvin vähäisiä. Molemmissavaihtoehdoissa kallioperää joudutaan räjäyttämään jonkin verran, mutta räjäytykset ovat pienialaisia ja kohdistuvatalueille, joita ei ole luokiteltu arvokkaiksi kallioalueiksi. Maaperään kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat rakentamisenaikaan. Putken asentamisen jälkeen maa-aineksella maisemoidaan kaivanto. Maanpäällisten putkilinjausten välillä ei olemerkittävää eroa.

Melu Ei vaikutuksia. Rakentamisen aikaisen veden- ja maanpäällistenmeluvaikutusten osalta molemmissa vaihtoehdoissaVE FIN 1 ja VE FIN 2 voi melun päiväohjearvo 45 dB(A)ulkona ylittyä hetkellisesti lähimpien loma-asuinrakennusten luona Fjusön saaren tuntumassa.Vaihtoehtojen väliset erot eivät ole merkittäviä.

Rantautumiskohdan jamaanlouhintatöiden osaltavaihtoehdossa RK1 olisihieman vaihtoehtoa RK2suuremmatmeluvaikutukset.Rantautumiskohdan osaltavaihtoehto RK1 voiaiheuttaa lyhytkestoisestipäiväohjearvon 45 dB(A)ylityksiä lähimpien loma-asuinrakennusten luona.

Rantautumiskohdan jamaanlouhintatöiden osaltavaihtoehdossa RK2 olisihieman vaihtoehtoa RK1pienemmät meluvaikutukset.

Rakentamisvaiheessavedenalaisen melun osaltahieman suuremmatmelutasot lähimmilleluonnonsuojelualuilleaiheutuu vaihtoehdostaVE FIN 1 kuinvaihtoehdosta VE FIN 2.

Rakentamisvaiheessavedenalaisen melunosalta hiemanpienemmät melutasotlähimmilleluonnonsuojelualuilleaiheutuu vaihtoehdostaVE FIN 2 kuinvaihtoehdosta VE FIN 1.

Tärinä Ei vaikutuksia. Rakentamisen aikana tärinää syntyy lähinnä louhintaräjäytyksistä. Merenalaisista räjäytyksistä syntyvä tärinä voivaikuttaa lähiasukkaiden asumisviihtyvyyteen hetkittäisesti. Lähimmissä rakennuksissa tärinä voidaan havaitahetkellisesti, mutta rakennuksiin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Käytön aikana hanke ei aiheuta tärinävaikutuksia.

Vesiliikenne Ei vaikutuksia. Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuu muulle laivaliikenteelle lähinnä hetkellisiä, enemmillään kullakin alueellamuutaman vuorokauden mittaisia paikallisia vaikutuksia, kun muokkaustoimenpiteiden aikana alue tulee kiertää.Vaikutusten laivaliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen arvioidaan kuitenkin olevan merkitykseltään vähäisiä huomioonottaen vaikutuksen kesto ja olemassa olevat navigointi- ja liikenteenohjaustoimet. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviäeroja. Käytön aikana vaikutukset ovat hyvin vähäisiä.

6

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

Maaliikenne Ei vaikutuksia. Vaikutukset muuhun liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Vaihtoehtojen välillä ei oleeroja. Käytön aikana vaikutukset ovat hyvin vähäisiä.

Päästöt ilmaan Nollavaihtoehdolla ei olevaikutuksia paikallisestiilmanlaatuun.Nollavaihtoehdossamaakaasua korvataanmuilla polttoaineilla (hiili,turve, puu, öljy).Nollavaihtoehto lisäisiselvästi hiilidioksidi-,rikkidioksidi-,typenoksidi- jahiukkaspäästöjä.Vaikutus ilmanlaatuunSuomessa olisi kuitenkinpieni.

Toteutusvaihtoehtojen VE FIN 1 ja VE FIN 2 sekä rantautumisvaihtoehtojen RK1 ja RK2 päästöt ja vaikutuksetilmanlaatuun sekä ilmastoon rakentamisen aikana ovat melko vähäiset eivätkä merkittävästi eroa toisistaan.Rakennusaikana toteutusvaihtoehtojen vaikutukset ilmanlaatuun kestävät kaksi vuotta ja kohdistuvat rakentamiseenosallistuvien laivojen kulkureittien läheisyyteen eli pääasiassa kauemmas merelle, jossa oleskelee vähän ihmisiä.Rakentamiseen liittyvä määräaikainen louhinta mantereella on huomattavasti vähäisempää kuin kompressoriasemanläheisyydessä sijaitsevalla olemassa olevalla kiviainestoiminnalla.Kaasuputken käytön aikana vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat vähäiset eikä vaihtoehdoilla ole eroja. Päästötilmaan muodostuvat pääasiassa kompressoriasemalla, jossa maakaasunpoltossa muodostuvien päästöjen määrä onpieni ja kohdistuu alueelle, jossa on entuudestaan ollut vuoteen 2014 asti huomattavasti suurempi kuormitus läheiseltävoimalaitokselta.

Maankäyttö jarakennettu ympäristö

Ei vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyys maankäytön kannalta on vähäinen. Vaikutukset ovat lähinnä paikallisia, aidatulle alueellekohdistuvia. Merkittävimpänä vaikutuksena voidaan pitää hankkeen edellyttämää asemakaavan muuttamistarvetta.Rakennettuun ympäristöön ei juurikaan aiheudu vaikutuksia.

VE FIN 1 kulkee pieneltäosin arvokkaan maisema-kokonaisuuden päällä.

VE FIN 2 sijoittuu lähellemerenalaistamuinaismuistoa. Josmuinaismuisto voidaankiertää riittävän kaukaa,ei vaihtoehdoilla olemerkittävää eroa.

Maankäytöllisestirantautumiskohtien välillä eiole eroja. RantautumiskohtaRK1 on asemakaavanmukaisessa paikassa toisinkuin RK2. Toisaaltaasemakaavaa joudutaantodennäköisesti jokatapauksessa muuttamaan.

RK2:n tapauksessaasemakaavaa joudutaantodennäköisesti muuttamaan.Rantautumiskohta RK2sijoittuu kauemmaksiolemassa olevista loma-asunnoista jaasuinrakennuksista kuinrantautumiskohta RK1.Toisaalta sisäsaaristonyleiskaavan muutoksessa onluonnosvaiheessa osoitettuuusia loma-asumisenrakennuspaikkojalähemmäksi

7

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

rantautumiskohtaa RK2.

Maisema jakulttuuriympäristö

Ei vaikutuksia. Maa-alueille sijoittuvilla osuuksilla hankkeen vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Hankkeella ei ole vaikutuksia maa-alueella sijaitseviin maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta vaikutustenmerkittävyyden arviointi edellyttää lisäselvityksiä. Hankkeen suunnittelun edetessä tulee vedenalaisten kiinteidenmuinaisjäännösten osalta tehdä tarkempia selvityksiä.

VE FIN 2 sijoittuu lähelle merenalaista muinaismuistoa.Jos muinaismuisto voidaan kiertää riittävän kaukaa, eivaihtoehdoilla ole merkittävää eroa. Vedenalaisenkulttuuriperinnön osalta vaikutusten merkittävyydenarviointi edellyttää lisäselvityksiä.

Rantautumiskohta RK1sijoittuu pohjukkaan, johonaukeaa näkymiä vain idänsuunnasta.

Rantautumiskohta RK2sijoittuu näkyvälle paikallemeren suunnasta katsottuna

Muilta osin vaihtoehdot sijoittuvat osittain nykyisilleluonnonalueille, osittain ihmisen muokkaamille alueille.Maisemavaikutukset eivät merkittävästi poikkea toisistaan.

Ihmiset ja yhteiskunta Ei vaikutuksia. Lyhytaikaisia rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön, kalastukseen ja veneilyyn.Ihmisten kokemukset haittavaikutuksista tai niiden vaikutuksista viihtyvyyteen ja elinoloihin vaihtelevat yksilöittäin.Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Vähäinen positiivinen kokonaisvaikutus kohdistuu Inkoon alueelle lisääntyneen teollisen taloudellisen aktiviteetin myötä.Näihin liittyvät paikallisten työllistymismahdollisuuksien lievä koheneminen sekä suora ja epäsuora työllistyminen.

Luonnonvarat Ei vaikutuksia. Maakaasuputken reitin läheisyydessä ei ole toiminnassa olevaa tai suunniteltua maa-aineksen ottotoimintaa. Reitti voikuitenkin sijoittua osittain sellaisille alueille, joissa voitaisiin myöhemmin harjoittaa maa-aineksen ottotoimintaa.Maakaasuputken reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan voida sen käytön aikana (noin 50 vuotta)harjoittaa maa-aineksen ottotoimintaa. Vaikutuksen merkittävyys on kuitenkin arvioitu vähäiseksi, koska vaikutus onhyvin paikallinen (alue on kapea). Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Jätteet Ei vaikutuksia. Hankkeen synnyttämien jätteiden aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyys on vähäistä, kun jätteiden käsittelyssänoudatetaan kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja menetelmiä sekä paikallisia lakeja. Vaihtoehtojen välillä ei olemerkittäviä eroja.

8

HANKKEENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

NOLLAVAIHTOEHTO VE FIN 1 VE FIN 2 RK1 RK2

Poikkeus- jaonnettomuustilanteet

Ei vaikutuksia. Edellyttäen, että ammukset ja tynnyrit kartoitetaan tarkemmilla pohjatutkimuksilla ja suositellut putken suojaustoimettehdään, vakavan onnettomuuden riski on hyvin pieni.

Turvallisuuden kannalta vaihtoehdoilla VE FIN 1 jaVE FIN 2 ei ole merkittävää eroa.

Mahdollisessa kaasuputkenvuototilanteessarantautumisvaihtoehdonRK1 vaara-alueella lähelläInkoota on enemmän loma-asuntoja kuin vaihtoehdossaRK2.

Mahdollisessa kaasuputkenvuototilanteessarantautumisvaihtoehdon RK2vaara-alueella lähellä Inkootaon vähemmän loma-asuntojakuin vaihtoehdossa RK1.

Käytöstäpoisto Ei vaikutuksia. Jos meriputki jätetään merenpohjaan, on sen aiheuttamien vaikutusten merkittävyys vähäinen tai sillä ei ole vaikutustalainkaan.

Jos meriputki jouduttaisiin silloisen kansallisen lainsäädännön takia poistamaan, olisi vaikutusten yhteiskunnallinen jaympäristöllinen merkittävyys suuri. Meri- ja maaputken aiheuttamat ympäristövaikutukset vastaisivat rakentamisenaiheuttamia ympäristövaikutuksia.

9

ViroArvioitujen vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ja niiden merkittävyys Virossa on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 13-4). Taulukossa onesitetty yhdenmukaisesti vaihtoehtojen keskeiset ympäristövaikutukset. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana.

Taulukko 13-3. Arviointiasteikko vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa.

Vaikutustenmerkittävyys

Erittäin suuri ++++

Suuri +++

Kohtalainen ++

Vähäinen +

Ei vaikutusta

Vähäinen -

Kohtalainen --

Suuri ---

Erittäin suuri ----

Taulukko 13-4. Arvioitujen Balticconnector-hankkeen toteutusvaihtoehtojen (VE EST 1 ja VE EST 2) merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niidenmerkittävyys verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto).

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Merenpohja Ei vaikutuksia. Maakaasuputki aiheuttaa muutoksia merenpohjaan putkilinjalla. Muutoksensuuruutta kuvaavat vaikutuksen kohteeksi joutuvan alueen pinta-ala sekäpoistettujen sedimenttikerrosten paksuus. Hankkeen aiheuttamat muutoksetmeriosuuksilla ovat merkityksettömiä. Hankkeen vaikutukset alueen tilaanovat vähäisiä. Suoria vaikutuksia ilmenee alueilla, joilla putki peitetään,sedimenttiä poistetaan tai joille vesipatsaaseen vapautunut kiintoainesaikanaan laskeutuu. Kaivannosta poistetut sedimentit eivät ylitä raja-arvoa, japäästömäärät/kuormitukset ovat alhaisia. Käytön ja huoltotoimenpiteiden

10

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

vaikutukset merenpohjaan ovat vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan.

Rakentamisen, käytön ja ylläpidon aikana ei kohdistu vaikutuksia Laheperenlahden kehittymiseen kokonaisuudessaan eikä etenkään hiekkarannanrannikkoprosesseihin.

Vedenlaatu Ei vaikutuksia. Vaikka kiintoaineksen leviämismallinnuksen tulokset viittaavat siihen, ettäainesta voi kulkeutua lahdessa melko pitkälle kohti kumpaakin rantaviivaa,suurin osa kiintoaineksesta laskeutuisi pohjaan työalueen lähellä.Sedimenttejä voi kulkeutua ja laskeutua myös Laheperen lahden ulkopuolelleIhasalun niemen kärjestä avomerialueelle päin, mutta tämä koskeeainoastaan vaihtoehtoa VE EST 2 tilanteissa, joissa alueella vallitseevoimakas luoteistuuli.Balticconnector-hankkeen rakentamisen aikana vesipatsaaseen vapautuvienhaitta-aineiden vaikutus on vähäisempi kuin Nord Stream-kaasuputkihankkeen aiheuttamat vaikutukset. Rakennustöistä aiheutuukuitenkin varmasti tiettyjä lahden ekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia ottaenhuomioon putkilinjan valmisteluun ja sen suojaamiseksi rannikkovesienvilkasliikenteisillä alueilla tarvittavat toimenpiteet.Töiden aikana vapautuvan fosforin enimmäismäärä olisi korkeintaan 1,2prosenttia mantereelta tulevasta fosforikuormituksesta ja hapettomissa oloissasedimentistä vapautuvista fosforimääristä.Myrkyllisten aineiden pitoisuuksien kasvu vesipatsaassa onepätodennäköistä.

Pohjaeläimet javesikasvillisuus

Ei vaikutuksia. Ottaen huomioon merenpohjan rakennustyövyöhykkeen leveyden (jopa 50metriä kaivannon kanssa) sekä sedimenttien kaivamisen yhteydessäresuspendoituneet sedimenttihiukkaset, jotka laskeutuvat takaisin pohjaan700 metrin säteellä työkohteesta, töistä aiheutuu pohjaeläimistöön kohtalaisiaja palautuvia haitallisia vaikutuksia. Pohjaeläimistö palautuu ennalleen 1–5vuodessa. Putken käytön aikaiset vaikutukset pohjaeläimistöön ovatmerkityksettömiä.

11

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Kalasto ja kalastus Ei vaikutuksia. Kalastoon kohdistuvat meluvaikutukset rakennustöiden aikana voidaanarvioida kohtalaisiksi tai vähäisiksi louhintaräjäytysten määrästä riippuen.Vaikutukset voivat olla yksilötasolla peruuttamattomia, jos kaloja vahingoittuutai kuolee. Populaatiotasolla vaikutukset ovat kuitenkin palautuvia ja päättyvätkun rakennustyöt on saatu päätökseen. Ottaen huomioon kalakantojenpienuuden putkilinjan lähistöllä rakennustöiden aikana muutosten vaikutuskalaston ravintolähteisiin arvioidaan merkityksettömäksi.Kalastomuutoksista rakennusaikana johtuva vaikutus kalastukseen arvioidaankohtalaiseksi ja palautuvaksi. Kalaston alkuperäisten luonnonolosuhteidenuskotaan palautuvan ennalleen hanketoiminnan päätyttyä.

Kaasuputken ylläpidon vaikutukset Laheperen lahden kalastoon arvioidaanmerkityksettömiksi.

Luonnonsuojelukohteet Ei rakentamisestajohtuvia vaikutuksiakasvi- ja eläinlajistoonjaluonnonsuojelukohteisiin Paldiskin alueella.Ilmanpäästöjen jailmastonmuutoksenkautta tuleenegatiivisiavaikutuksia joihinkinlajeihin jaelinympäristöihin.

Vaihtoehdon VE 1 kaikkiaan 120metriä pitkä rantaputkiosuussijoittuisi suunnitellulle Pakrinluonnonsuojelualueelle.Vaikutus on palautuva, jos alueellatoteutetaan lievennystoimia(mikrotunnelointi).

Vaihtoehdon VE EST 2rantautumispaikka sijaitsee Pakrinluonnonsuojelualueella.Vaikutus kohdistuu kaikkiinrakennusalueella sijaitseviinsuojeltuihin luontotyyppeihin, josputkikäytävältä poistetaan puita jakasvillisuutta. Jos rantautumiskohtatoteutetaan näiden elinympäristöjenalitse kulkevalla mikrotunnelilla,elinympäristöihin ei kajota.Koska hankealueella on vaikutuksiasuojellun maisema-alueen keskiosankasvillisuuteen alueella, johonnykyisellään kohdistuu vain hyvinvähäisiä ihmistoiminnan vaikutuksia,haitallista vaikutusta on pidettävämerkitykseltään suurena. Vaikkamuutoksen suuruutta voidaan pitääkohtalaisena, kaikki alueenelinympäristöt ovat erittäin arvokkaitaja haavoittuvia, joten merkitystä eivoida pitää suurta vähäisempänä.

12

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Kasvillisuus Ei vaikutuksia. Kaksi ahokylmänkukan (Pulsatillapratensis) toisiaan lähellä Kersalunlinjauksella sijaitsevaakasvupaikkaa tuhoutuu täysin, japienempi niittylaukkaneilikan(Armeria maritima ssp. elongata)kasvupaikka jää suoraan putkilinjanrakennusalueen alle. Vaikutuksetovat peruuttamattomia, jos alueellaei toteuteta rakennustöiden jälkeenlievennystoimia.

Rantautumispaikalla ja siitä 50 metriäsisämaahan ulottuvalla alueella onkasvupaikkoja, jotka luokitellaanpääasiassa arvokkaiksi Natura 2000 -luontotyypeiksi (hiekkakivi- jaliuskekivirannat, rantametsät).

Linnusto Ei vaikutuksia. Pesimäpaikkojen tuhoutumisenkannalta herkimpiä lajejavaihtoehdon VE EST 1 reitillä ovatpikkusieppo ja muut pienikokoisetmetsälinnut. Vaikutus on palautuva,jos alueella toteutetaanlievennystoimia.

Alueella oletetaan esiintyvän kuusisuojeltua lintulajia.

Melun ja visuaalisen häiriön vaikutukset merilintuihin ovat suoria, kielteisiä javoimakkaita, mutta ne arvioidaan lyhytkestoisuudestaan johtuen kohtalaisiksi.Koska rakennustöiden vaikutukset merenpohjaan ja kalastoon ovat kohtalaisiaja palautuvia, linnustoon kohdistuva epäsuora vaikutus arvioidaan vähäiseksija palautuvaksi.

Muu eläimistö Ei vaikutuksia. Muutokset muurahaisten,kartanokimalaisen japeltokimalaisen elinympäristössäovat palautuvia, joslieventämistoimenpiteistähuolehditaan rakennustöidenpäätyttyä.

Pakrineemessä suunniteltavaksikäytettävän rakennusmenetelmän jasen rajallisen vaikutuksen(mikrotunneli) ansiosta haitallisetvaikutukset eläimistöön jäävätkuitenkin todennäköisesti rajallisiksi.

Koska Laheperen lahden ei tiedetä olevan harmaahylkeen tärkeääpesimäaluetta, rakennusmelun haittavaikutukset lajille Laheperen lahdella jasen lähiympäristössä arvioidaan vähäisiksi ja väliaikaisiksi.

13

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Maa- ja kallioperä japohjavedet

Ei vaikutuksia. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat pääasialliset vaikutukset johtuvatrakennustöistä. Vaikutuksia aiheuttaa putkilinjalla ilmenevä vedenpinnanaleneminen. Haitallinen vaikutus on paikallinen, vähäinen ja rakennusvaiheenjälkeen palautuva. Käytönaikaisia vaikutuksia ei aiheudu.

Kersalun rantautumiskohdassaputkilinja suunnitellaanrakennettavaksi kaivantoon, jotenmaaperään kohdistuuvaikutusalueella suuriahaittavaikutuksia. Vaikutukset ovatperuuttamattomia suunnitellun Pakrinluonnonsuojelualueen alueella(klinttialueen elinympäristöt), joslievennystoimenpiteitä (pintaarikkomaton rakennustapa) eitoteuteta.

Vaikutukset Pakrinmaisemansuojelualueen tärkeimpäänominaispiirteeseen, Baltian klintinkambri-/ordoviikkikaudenjyrkänteeseen, ovat vähäisimmätkäytettäessä mikrotunnelointia.

Melu Ei vaikutuksia. Suurimpia vedenalaisia meluvaikutuksia odotetaan aiheutuvan Pakrin Natura2000 -alueella (Laheperen lahti), jossa äänenpainetasot ovat suurimmillaanrakennustöiden aikana (putkenlasku ja kaivannon kaivaminen).Avomeriosuuksilla suurinta lähietäisyydelle ja kauaksi ulottuvaa vaaraaaiheutuu peruskallion harjanteiden räjäytyksistä putkilinjalla. Käytönaikaisetmeluvaikutukset arvioidaan käytännössä merkityksettömiksi.

Rakentamisen aikana veden- ja maanpäällisten meluvaikutusten 45 dB(A):npäiväohjearvo (luonnonsuojelualueet, virkistysalueet) voi ylittyärakentamisalueella VE EST 2 -vaihtoehdossa Natura-alueen lähellä. Joitakinasuinrakennuksia jää meluvyöhykkeen sisään vaihtoehdossa VE EST 1.Laskennoissa ei ilmennyt merkittäviä meluvaikutuseroja vaihtoehtojen välillä.

Käytönajan meluvaikutukset jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi.

Tärinä Ei vaikutuksia. Rakentamisen aikana tärinää syntyy lähinnä louhintaräjäytyksistä.Merenalaisista räjäytyksistä syntyvä tärinä voi vaikuttaa lähiasukkaidenasumisviihtyvyyteen hetkittäisesti. Käytön aikana hanke ei aiheutatärinävaikutuksia.

14

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Vaihtoehdon VE EST 1rantautumiskohdan jamaanpäällisen putkilinjanlouhintatöistä voi aiheutuatärinävaikutuksia lähiympäristöön.Louhinnasta aiheutuvatärinävaikutus on luonteeltaanlyhytaikaista. Lähin asuinrakennussijaitsee noin 62 metrin etäisyydellärakennettavasta putkilinjasta.Louhintatyöt voivat aiheuttaatärinävaikutuksia, jotka voivathetkellisesti heikentääasumisviihtyvyyttä.Käytön aikaisista toiminnoista eisynny tärinää

VE EST 2 -vaihtoehdossa lähin asutuson noin 2,4 kilometrin etäisyydellärantautumispaikasta. Tärinävaikutuksiaei arvioida aiheutuvan asuin- tailomarakennuksille eikä näin ollenmyöskään viihtyvyyshaittoja arvioidasyntyvän.

Vesiliikenne Ei vaikutuksia. Balticconnector-putkilinjasta aiheutuu lyhytaikaisia erittäin vähäisiä haitallisiavaikutuksia alusliikenteelle Viron rannikolla ja Suomenlahden avomerialueella.Koska putkilinjaus sijoittuu merialueelle, joka on kauttaaltaan kulkukelpoista(noin 0,5 meripeninkulman levyistä rannikkovyöhykettä lukuun ottamatta),putken rakennustyöt eivät aiheuta alusliikenteen keskeytyksiä, koska aluksetpystyvät muuttamaan suuntaansa ja kiertämään rakennustyöalueen.Kaasuputkilinjan rakentaminen ei lisää merionnettomuuksien vaaraamerkittävästi Suomenlahdella.

Maaliikenne Ei vaikutuksia. Vaikutukset muuhun liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä jalyhytaikaisia. Vaihtoehtojen välillä ei ole eroja. Käytön aikana vaikutukset ovathyvin vähäisiä.

Päästöt ilmaan Ei vaikutuksia. Toteutusvaihtoehtojen VE EST1 ja VE EST2 päästöt ja vaikutuksetilmanlaatuun sekä ilmastoon rakentamisen aikana ovat melko vähäiseteivätkä merkittävästi eroa toisistaan. Rakennusaikana toteutusvaihtoehtojenvaikutukset ilmanlaatuun kestävät kaksi vuotta ja kohdistuvat rakentamiseenosallistuvien laivojen kulkureittien läheisyyteen eli pääasiassa kauemmasmerelle, jossa oleskelee vähän ihmisiä.Kaasuputken käytön aikana vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovatvähäiset eikä vaihtoehdoilla ole eroja.

15

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Maankäyttö ja rakennettuympäristö

Ei vaikutuksia. Balticconnector-putkilinjan rakentaminen toteuttaa kummassakinvaihtoehdossa aiemmin laadittujen suunnitelmien tavoitteita eikä oleristiriidassa lähialueilla voimassa olevien asemakaavojen kanssa.

Vaihtoehdon VE EST 1 paikallisetyhteiskunnalliset vaikutukset ovathieman suuremmat kuinvaihtoehdon VE EST 2, koskaPaldiskin kaupungin voimassaolevan yleiskaavan sekä Kersalunalueen asemakaavaluonnoksenmukaan alueelle kaavaillaanasuntorakentamista.

Pakrineemen vaihtoehto VE EST 2saattaa olla jonkin verran parempi. VEEST 2 olisi myönteinen ratkaisu silloin,jos Balticconnector-kaasuputkenrantautumispaikka rakennetaansuunnitellun Paldiskin LNG-terminaalinkompressoriaseman alueelle.

Maisema ja kulttuuriperintö Ei vaikutuksia. Pintaa rikkomattoman rakennustavan käyttö putken rakentamisessa aiheuttaavähäisempiä vaikutuksia rannikon maisemaan kuin putken vetäminenkaivantoon. Kaivannon täyttämisen jälkeen maisemavaikutukset ovatmerkityksettömiä.

Vaihtoehto VE EST 1 aiheuttaaKersalussa kohtalaisia haitallisiavaikutuksia maisemakuvaan(rantautumiskohdan klinttiin), muttavaikutukset rajoittuvat lähinnärakennusvaiheeseen.

Vaihtoehdon VE EST 2 haitallisetvaikutukset maiseman arvokohteisiin jakulttuuriperintöön ovat kohtalaisiayhdessä LNG-terminaalinrakentamisen kanssa. Pääasiallinenvaikutus ei aiheudu Balticconnector-putkilinjasta vaan LNG-terminaalista.

Kaasuputki ei aiheuta Kersalunmuilla maaosuuksilla merkittäviävaikutuksia maisemaan taikulttuuriperintöön.

Ihmiset ja yhteiskunta Ei vaikutuksia. Kummankin vaihtoehdon toteuttamisen vaikutukset virkistysolosuhteisiin jamatkailuun rakentamisvaiheessa sekä käytön ja ylläpidon aikana ovatmerkityksettömiä. Vaihtoehto VE EST 2 aiheuttaa kohtalaisia haittavaikutuksiavirkistysolosuhteisiin yhdessä Paldiskin LNG-terminaalin rakentamisenkanssa.

16

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO VE EST 1 VE EST 2

Vaihtoehdon VE EST 1yhdysputkiosuus on lyhyempi(pienemmät materiaalikulut), muttatämä koskee ainoastaanvaihtoehtoa, jossa vaihtoehdon VEEST 2 alueelle ei rakenneta LNG-terminaalia (muussa tapauksessajoudutaan rakentamaan yhdenyhdysputken sijaan erillisetputkiosuudet LNG-terminaalia jaBalticconnector-putkea varten).

Vaihtoehto VE EST 2 on parempiteknisestä ja yhteiskunnallisestanäkökulmasta, jos LNG-terminaalirakennetaan Paldiskiin (LNG-säiliöalusten vastaanottoterminaaliksi).

Balticconnector-maakaasuputken rakentaminen auttaa panemaan toimeenkansallisessa Viro 2030+-suunnittelulinjauksessa etusijalle asetettujaenergiahuoltotavoitteita.Kummankin Balticconnector-linjausvaihtoehdon myönteiset vaikutukset Vironvaltioon ja maan liiketoimintaedellytyksiin ovat yhtä suuret.

Mineraalivarat Ei vaikutuksia. Putkilinjan meriosuuksilla ei ole mineraaliesiintymiä eikä meriosuuksienrakentamisesta, käytöstä tai ylläpidosta siksi aiheudu vaikutuksiamineraalivaroihin.

Jätteet Ei vaikutuksia. Hankkeen synnyttämien jätteiden aiheuttamien vaikutustenkokonaismerkittävyys on vähäistä, kun jätteiden käsittelyssä noudatetaankansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja menetelmiä sekä paikallisialakeja. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Poikkeus- jaonnettomuustilanteet

Ei vaikutuksia. Edellyttäen, että ammukset ja tynnyrit kartoitetaan tarkemmillapohjatutkimuksilla ja suositellut putken suojaustoimet tehdään, vakavanonnettomuuden riski on hyvin pieni.Turvallisuuden kannalta mahdollisessa kaasuputken vuototilanteessarantautumisvaihtoehdon VE EST 1 vaara-alueella Kersalussa on enemmänasutusta kuin vaihtoehdossa VE EST 2.

Käytöstäpoisto Ei vaikutuksia. Jos meriputki jätetään merenpohjaan, on sen aiheuttamien vaikutustenmerkittävyys vähäinen tai sillä ei ole vaikutusta lainkaan.

Jos meriputki jouduttaisiin silloisen kansallisen lainsäädännön takiapoistamaan, olisi vaikutusten yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen merkittävyyssuuri. Meri- ja maaputken aiheuttamat ympäristövaikutukset vastaisivatrakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

17