TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK: N LEHTI

Työaikalaki joustaa jo. Sivu 12-13.

Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee

Euroopassa.Sivut 14-15.

Digitalisaatio voi tehdä

juristista sähköisen. Sivut 16-17.

Feminismi eteneepurkamalla miehiä suosivat rakenteet.

Sivut 18-19.

Valtakunnansovittelija Minna Helle:

EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE.

Sivut 6-9.

3 | 2015

2 sttk 3 *2015

STTK-lehtiToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:järjestölehti40. vuosikerta

JulkaisijaSTTK ry

Päätoimittaja, toimitussihteeriMarja-Liisa Rajakangas

ToimitusKäyntiosoiteMikonkatu 8 A, 6. kerrosPostiosoitePL 421, 00100 Helsinki

Puhelin(09) 13 15 21

Telefax(09) 652 367

Internetwww.sttk.fi

E-MailSTTK:n toimiston henkilöstö:etunimi.sukunimi@sttk.fi

STTK-lehden posti:marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

IlmoituksetKaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus:toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen.

UlkoasuIlkka Eskola/Hansaprint Oy

PainopaikkaHANSAPRINT 2015 / STTK15_03Painos 40 000

Lehden paperiGalerieFine Silk 70g

Kannen kuvaValtakunnansovittelija Minna Helle.Kuva: Wilma Hurskainen

Ilmestymis- ja aineistoaikatauluNumero 4/2015Aineisto 15.6.2015Ilmestyy 1.6.2015

ISSN 1237-9921

» Poliittinen tilannekuva vaalien jälkeen alkaa vähitellen selkiytyä. Tuleva pää-ministeri on ehtinyt tätä kirjoitettaessa jo kysyä puoluekavereilta ja etujärjestöjen edustajilta kantoja tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjaksi. Hallituspoh-ja lienee tiedossa vapun tienoilla ja ohjelman kirjoitus alkaa sen jälkeen. Kun varsinainen hallitusohjelma jää ennakkotietojen perusteella ns. strategiapaperiksi, tarkempaa toimintasuunnitelmaa kyhätään varmasti elokuun budjettiriiheen asti ja vasta sen jälkeen hallituksen yksityiskohtaisemmat esitykset ovat tiedossa.

Vaalitulos ei ollut loppujen lopuksi kovin yllättävä, mutta jatkossa on hie-man arvioitava puolueita siitä näkökulmasta, että Perussuomalaiset ovat tulleet politiikan ”suurten” joukkoon pysyvästi. Jos menestys jatkuu, voi olla, että tästä kvartetin välisessä taistelussa joku puolue joutuu antamaan periksi ja vajoaa kan-natuksellaan lähemmäs kymmentä kuin kahtakymmentä prosenttia. Suurimmassa tipahtamisvaarassa näyttäisi tällä hetkellä olevan SDP, jonka äänestäjäkato on vaali vaalin perään kiihtynyt.

Paljon on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta. Mitä se sisältäisi, ei vielä tarkasti tiedetä. Arvio on, että pääministeri ja hallitus haluavat maltillisen palkkaratkai-sun lisäksi tehdä myös työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Millaisia, ei vielä ole tiedossa. Työttömyysturvaan, työaikoihin ja joustojen lisäämiseen liittyviä huhuja kulkee.

STTK on todennut olevansa valmis keskustelemaan tasapainoisesta yhteiskunta-sopimuksesta. Se tarkoittaa, että uudistuksia ei tehdä vain palkansaajan oikeudel-lista asemaa heikentämällä ja raipalla. Meille tärkeää on palkansaajan ostovoiman turvaamisen ohella työntekijöiden turvan varmistaminen. Turva liittyy yhtä lailla tasaiseen työelämän arkeen kuin rajumpiin muutostilanteisiin kuten esimerkiksi työttömyyteen.

STTK on korostanut, että se menee kaikkiin pöytiin avoimin mielin eikä aseta ennakkoehtoja sille, mistä keskustellaan. Ainoa ehto on, että sovitusta on pidettä-vä kiinni. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viime syksynä neuvoteltua eläkeratkaisua ei revitä auki. Sopimuksessa on sovittu muun muassa eläkeiän nostosta, työttö-myysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta putkesta ja eläkemaksun korottamisesta.

Kultturikupla» Perussuomalaisten menestys vaaleissa on aiheuttanut hämmennystä kulttuuripiireissä. Muun muassa suosittu näyttelijä Krista Kosonen on todennut lehtihaastattelussa niin, että hän ei tunne ainuttakaan perus-suomalaista eivätkä perussuomalaiset edusta hänen Suomeaan.

Kulttuuriväelle on aina sallittu muita ryhmiä kovempi sanomisen vapaus. Voi silti hämmästellä sitä, miten kaukana suomalaisesta todelli-suudesta esimerkiksi näyttelijät elävät jos heidän tielleen ei ole ainutta perussuomalaisten kannattajaa osunut. Väitän, että seurustelupiirit ovat silloin aika pienet ja kun ovat, miten kulttuurin keinoin voidaan käsitellä suomalaista todellisuutta, arvioida valtaapitävien tekoja tai ylipäätään siirtää yhteiskuntaa esimerkiksi näytelmien käsikirjoituksiin, elokuviin, kirjoihin tai musiikkiin.

Monelle kulttuuri on itseisarvo ja moni ajattelee, että kulttuurilla ei voi olla tulosvastuuta. Kosos-henkisten pitäisi kuitenkin tiedostaa, että kult-tuuria ylläpidetään pitkälti veronmaksajien rahoilla. Olisiko kohtuullista vaatia, että kulttuuriväki tuntisi ainakin pintapuolisesti yleisönsä? (mlr)

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

Työaikalaki joustaa jo. Sivu 12-13.

Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa.Sivut 14-15.

Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut 16-17.

Feminismi eteneepurkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut 18-19.

Valtakunnansovittelija Minna Helle:EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE.Sivut 6-9.

3 | 2015

PÄÄKIRJOITUS

TAPETTI

Sopimusten täytyy pitää

marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

3 sttk 3 *2015

2 Pääkirjoitus.

4 Lyhyesti.

5 Toiset ohjaa, toiset polkee.

6 Sovittelija ei kaipaa pitkiä listoja Bulevardille. Minna Helle hoiti tulikasteensa sovittelijana mallikkaasti.

10 Kuntoutuksella takaisin työelämään. Siinä samassa voi ammattikin vaihtua.

12 Seuraako työaika työelämän muutosta? Työaikalainsäädännön pitää jatkossakin huomioida työaikasuojelu.

14 Seniorien kirjava Eurooppa. Suomalaisen designin soisi näkyvän esimerkiksi ikääntyville tarkoitetuissa apuvälineissä.

16 Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja. Jos tehdas palaa Kiinasta Suomeen, työntekijä voi vaihtua robotiksi.

18 Feminismi ei mahdu yhteen muottiin. Suomessa feminismi tulkitaan jopa tasa-arvon vastakohdaksi.

20 Puhutaan lakko-oikeudesta.

21 Juha Heikkala Uusi keskusjärjestö –hankkeen puikkoihin. Strategiatyö on jo käynnissä.

22 Nuorilta saa ottaa oppia. Hanna Hessa luotsaa STTK:n opiskelija- ja nuorisotoimintaa.

23 Työlounaalla.

24 Tätä mieltä STTK.

25 Voi hyvin.

26 Suomi pärjää palkkavertailussa. Elintaso on silti monen tekijän summa.

28 Älä valikoi ensimmäistä työpaikkaa. Mikä tahansa työmerkintä cv:ssä on parempi kuin merkinnättömyys.

30 Kirjat.

31 Ristikko.

Työvoimavirkailija Pirjo Karjalaisen haastattelu aukeamalla 28-29.

On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoimatoimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa.

SISÄLLYS

REMES

Pekk

a Si

pola

4 sttk 3 *2015

UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas

» Työterveyslaitos täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos on julkis-tanut historiikin Majakka ja Luotsi. Teos kertoo laitoksen vaiheista sodan jälkeisestä ajasta nykypäivään ja valaisee samalla yhteiskunnan ja työelämän muutosta vuosikymmenten aikana.

Työterveyslaitoksen juuret juontavat sotien aikaan, jolloin nuori lääkäri Leo Noro alkoi selvittää ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Hänen tutkimuksensa saivat puolustusvoimien johtavien lääkärien huomion ja kiinnostus ammattitautien tutkimi-seen Suomessa alkoi herätä.

Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto perustettiin 1945 ja alan tutkimusta ryhtyi rahoittamaan Ammattilääketieteen säätiö. Säätiö perusti Työterveyslaitoksen. Laitos kansal-listettiin ja muutettiin sosiaali- ja terveysminis-teriön alaiseksi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuonna 1978.

Tehtaasta toimistoonSotakorvausteollisuuden leimaaman työelämän ongelmia olivat erilaiset riski- ja rasitustekijät, kuten tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Sittemmin moni työ on muuttunut raskaasta ruumiillisesta työstä kevyemmäksi toimistotyöksi.

2000-luvulla työelämää kuvaava avainsa-na on ollut muutos. Henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. Työterveydelle ja työtur-vallisuudelle on asetettu uusia odotuksia, jotka ovat heijastuneet myös Työterveyslaitoksen toimintaan.

Historiikki julkistettiin Hotelli Seurahuo-neen Pyöreässä Salissa - samassa paikassa, jossa laitoksen perustamiskokous aikoinaan pidettiin. Historiikin on kirjoittanut historioitsija, valtiotieteen tohtori Eino Ketola. Kirjan nimi viittaa laitoksen rooliin työelämän karikoiden ennakoijana ja havereiden ehkäisijänä.

– Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Matka 1940-luvulta tähän päivään ei ole mennyt jälkiä jättämättä, mutta ne jäljet ovat toiminnan jälkiä työelämässämme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.

– Suomen tiukka taloustilanne ja valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta. Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan. Työterveyslaitos on silti valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän luottaen henkilöstön vahvaan osaamiseen.

Työterveyslaitos täyttää 70 vuotta

Riina Nousiainen STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi

Kasvatustieteiden maisteri Riina Nousiainen on valittu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutus-poliittiseksi asiantuntijaksi.

Ennen STTK:ta Nousiainen (38) työskenteli Ammattiliitto Pron koulutuspoliittisena asiantunti-jana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin yliopistossa ja Ammatillisessa opettajakor-

keakoulu Heliassa monipuolisissa koulutuspolitiikan tehtävissä.Nousiainen vastaa STTK:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan kehittämi-

sestä ja koordinoi jäsenliittojen koulutuspoliittisia tavoitteita ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta.

Uusi järjestö luonnonvara-alalle

Meto – Metsäalan asiantuntijat ja Agrologien Liitto ovat perustamassa uutta yhteistä luonnonvara-alan osaajien intresseihin ja edunvalvontaan keskittyvää järjestöä. Tavoitteena on, että uusi järjestö, LUVA – Luonnonva-rat ry, aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa.

Metsäasiantuntijoiden ja agrologien yhteishanketta on viety eteenpäin määrätietoisesti jo lähes vuoden verran. Aika ja tahtotila uuden järjestön perustamiseksi ovat oikeita.

– Meillä on selkeä ja luja näkemys siitä, että uusiutuvilla luonnonvaroilla ja biotaloudella on erittäin merkittävä asema Suomessa jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, sanoo Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand.

– Biotalous on myös vahva globaali kehityssuunta, jossa Suomen asema tulee vahvistumaan. Haluamme alan asiantuntijoiden edustajina olla siinä kehityksessä aktiivisesti mukana.

Järjestöjen mielestä Suomi tarvitsee suoraa ja entistä vahvempaa vaikut-tamista myös Euroopan tasolla. Luonnonvara-alojen yhteisellä järjestöllä on leveämmät hartiat viedä asioita eteenpäin. Kyse on sekä työllisyydestä, kilpailukyvystä että suomalaisen hyvinvoinnin säilymisestä.

– Suomi on sen verran pieni maa, että luonnonvarasektorin on viisas-ta yhdistää voimansa ja hakea synergiaetuja sekä vaikuttamiseen että edunvalvontaan, sanoo Agrologien Liiton hallituksen puheenjohtaja Antti Rantakangas.

ERTO voitti sosiaalialan järjestöjen matka-aikakiistan

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on määräys työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta vapaana tai rahana vähintään 50 prosentin korvauksella. Lisäksi talokohtaisesti on voitu sopia paremmista korvauksista.

Viime työehtoneuvotteluissa syntyi ERTOn ja Sosiaalialan Työnantajien välille erimielisyyttä kyseisen määräyksen soveltamisesta. ERTOn näkemyk-sen mukaan määräystä on sovellettu ja tulee soveltaa samalla tavoin sekä yöllä että ulkomailla matkustamiseen kuin muutenkin työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu rajauk-sesta. Työnantajaliitto oli kuitenkin eri mieltä.

Työtuomioistuimen tuomion perusteella ERTO voitti ja työtuomioistuin vahvisti Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen 6 pykälän oikeaksi tulkinnaksi sen sanamuodon mukaisesti, että matka-ajan korvausta sovelle-taan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi ERTOn oikeudenkäyntikulut määrättiin korvattavaksi.

ERTO ja Sosiaalialan Työnantajien välinen Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka ja sopimus koskee noin 4 500 työntekijää.

5 sttk 3 *2015

Toiset ohjaa, toiset polkee» STTK:n kyselyn mukaan henkilöstö ei ole riittävästi mukana työpaikan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulos on mielenkiintoinen, koska nyt juuri olettaisi tilanteen olevan toinen. Tuottavuuden parantaminen kun on monella työpaikalla ykkösjuttu.

Työntekijät voisivat löytää uusia keinoja tilanteen parantamiseksi, ovathan he oman työnsä parhaita asi-antuntijoita. Tuloksena voisi olla muitakin tuottavuutta kehittäviä ratkaisuja kuin leikkaukset, säästöt tai orga-nisaatiomuutokset.

Henkilöstön edustajatkaan eivät riittävästi pääse osallistumaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehit-tämiseen. Korkeintaan he ovat mukana miettimässä palvelu- ja tuotantoprosessien ongelmia ja hakemassa uusien kustannussäästöjen kohteita. Huonoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla. Vähän parempi se on kuntien, seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen työpaikoilla.

Valitettavan vähän henkilöstön edustajat ovat mukana pitkän tähtäimen kehitystyössä. Palvelu- ja tuotantostra-tegian tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen he eivät juurikaan osallistu. Työpaikan tai toimialan houkuttelevuuden parantaminen näyttää myös olevan muiden juttu.

Miksi henkilöstön tai heidän edustajiensa ääntä kuul-laan niin vähän? Tilaisuuksia ainakin on.

Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa arvioi työpaikal-laan olevan käynnissä hankkeita, joilla pyritään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kolme neljäsosaa puolestaan katsoi, että työpaikalla kehitetään tänä päivänä nykyisiä työ- ja toimintatapoja entistä tuottavimmiksi.

Mistä on oikein kyse? Onko kyse työnantajan halusta itse päättää siitä, miten tuottavuutta ja tuloksellisuut-ta kehitetään? Vai onko kyse henkilöstön ja heidän edustajiensa haluttomuudesta panostaa työpaikan tulevaisuuteen?

Paljon on kiinni johtamisesta. Se joko tukee tai ei tue henkilöstön ja heidän edustajiensa mahdollisuuksia innovointiin. Kyselyn mukaan esimieskoulutukseen pa-nostetaan nykyisin entistä vähemmän. Parempaa ei siis näytä olevan tulossa. Lisääntyvä kiire ei myöskään tee hyvää luovuudelle, aloitteellisuudelle tai esimiestyölle. Rutiinit täyttävät työpäivän.

On peiliin katsomisen paikka. Kaikki voittavat, kun tuottavuutta haetaan oikeilla keinoilla. Usein ratkaisut ovat lähempänä kuin luullaankaan. Jatkuvan paranta-misen keinoin saadaan paljon aikaiseksi. Asiat voidaan aina tehdä paremmin ja aina jää kuitenkin vielä myös parantamisen varaa.

Erkki AuvinenKirjoittaja on STTK:n työympäristöasiantuntija

KOLUMNIerkki.auvinen@sttk.fi

Pro: Turvaako Nokia vain ranskalaiset työpaikat?

– Nokian julkaisema Suomen taloushistorian suurin yritysosto pitää sisällään sitoumuksia, joiden seurannaisvaikutukset turvaavat ostettuja työpaikkoja. Ranskan valtio omistajana on osannut pitää Alcatel-Lucentin työntekijöiden puolia. Se on hyvä asia, arvioi Ammattiliitto Pron puheen-johtaja Jorma Malinen Nokian ja Alcatel-Lucentin yrityskauppaa.

Yhtä tyytyväinen Malinen ei uskalla olla Nokian suomalaisten työpaik-kojen puolesta. Kaupan yhteydessä Nokia julkisti, että yrityksessä tullaan toteuttamaan 900 miljoonan euron säästöt, jotka saavutetaan muun muassa virtaviivaistamalla organisaatiota ja rationalisoimalla päällekkäisiä tuotteita, palveluja, konsernitoimintoja sekä myyntiorganisaatioita.

– Virtaviivaistaminen ja rationalisointi tarkoittavat suomeksi, että työ-paikkoja vähennetään. Kun ranskalaiset työpaikat sopimuksella turvataan, vähennettäväksi jää muun muassa suomalaisia, amerikkalaisia ja kiinalai-sia työpaikkoja. Työpaikkojen vähennysmarkkinoilla Suomi on usein ollut kärkipaikoilla, Malinen muistuttaa.

– Suomalainen työlainsäädäntö on jäänyt pahasti jälkeen niin työmark-kinoiden kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin muutoksesta. Monessa maassa toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa toteuttaa rankimmat irtisanomiset Suomessa, koska se on lain mukaan toteutettuna yritykselle lähes ilmaista, Malinen toteaa.

SuPer: Lähihoitajatutkinto pidettävä laadukkaana

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto pitää tärkeänä, että lähihoitajakoulutus pidetään laadukkaana, eikä koulutusaikaa lyhen-netä. Edustajisto keskusteli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisaloilta valmistuneiden on edelleen voitava työllistyä laajasti sosiaali- ja terveyden-huoltoon. Lähihoitajakoulutuksen paikkamääriä on lisättävä, jotta tulevai-suuden työvoimatarve saadaan täytettyä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä huomioiden työpaikkaohjaajien resurssit.

Potilas-/asiakasturvallisuuden edellytyksenä on, että hoitoalan koulu-tus on laadukasta. Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Lähihoitajatutkinto antaa vahvan, monipuolisen osaamisen hoitotyöhön sekä hyvät valmiudet toimia laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisalat vahvistavat erityisosaamista, mutta lähihoitajatutkinnon ydin ovat kaikille yhteiset opinnot, jotka mahdollistavat työskentelyn koko sote-sektorilla. Työvoi-man saatavuuden kannalta on tärkeää, että työnantajilla on mahdol-lisuus hyödyntää lähihoitajien monipuolista osaamista osaamisalasta riippumatta.

Tehy: Päättäjille kouluarvosana 6,5 sote-asioissa

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy teetti TNS Gallupilla selvi-tyksen suomalaisten käsityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden tulevaisuudesta.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei halua tinkiä sosiaali- ja ter-veyspalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävää koulutusta arvostetaan. Suomalaiset myös ymmärtävät, että palveluita on uudistettava. Päättäjille annetaan arvosana 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta.

Päättyneellä vaalikaudella ei saatu aikaan tarpeellisia sosiaali- ja tervey-denhuollon rakenneuudistuksia. Lisäksi päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilais-ten koulutustasoa voitaisiin laskea. Näyttää siltä, että kansa ja päättäjät ovat osittain eri linjoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

SOVITTELIJA EI KAIPAA PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLEJäänmurtajalakon sovittelussa uusi valtakunnansovittelija Minna Helle osoitti olevansa ”nainen paikallaan”.

6 sttk 3 *2015

»7 sttk 3 *2015

8 sttk 3 *2015

»

”Naiseksi paikallaan” Minna Hel-lettä kehui kansanedustaja ja entinen metallimies Jukka

Kärnä vaikean jäänmurtajien työriidan ratkettua kovien paineiden alla.

Valtakunnansovittelija Minna Helle sel-vitti tulikasteensa suorastaan jäätävästi. Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton lakot ja tukilakot uhkasivat pysäyttää merit-se tapahtuvan Suomen ulkomaankauppa- ja matkustajaliikenteen.

– Se oli hyvin vaikea soviteltava. Alussa asioita oli pöydällä paljon ja loppuvaiheessa riita oli periaatteellinen joko/tai-asia.

Selkkauksessa paine kasvoi, kun ratkaiseva

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuva

t: W

ilm

a H

ursk

aine

n

päivämäärä lähestyi uhkaavasti. Valtakunnan-sovittelijan toimistossa Helsingin Bulevardilla ei kuitenkaan voida nostaa käsiä pystyyn, vaikka asiat olisivat kuinka solmussa.

– Kun paine kasvoi riittävän kovaksi, riidan osapuolet liikkuivat asemistaan riittävästi.

Painekestävyyttä löytyyOikeustieteen kandidaatti Minna Helle (42) on ollut ennenkin tiukoissa paikoissa. Ehkä kaikkein kovimpana hän pitää Tehyn työtaistelu-uhkaa vuonna 2007.

Siinä vaakakupissa olivat ihmisten terveys, ehkä jopa henki.

Roolit olivat silloin toiset. Helle oli Bulevar-dilla asiakkaana hoitajien joukkoirtisanoutu-misilla uhanneen Tehyn edunvalvontayksikön johtajana.

– Silloin huomasin, että kestän paineita ja

säilytän toimintakykyni vaikeissa tilanteissa. Siinä mielessä oli helppo lähteä myös valta-kunnansovittelijan tehtävään. Tiesin, että pääni kestää, jos tulee kovia paikkoja.

Ei pitkiä listoja BulevardilleHelle kehottaa jo nykykokemuksensa valossa järjestöjä tekemään esityönsä kunnolla ennen kuin riita tuodaan Bulevardille. Myös hänen edeltäjänsä ovat puhuneet asiasta.

– Pitäisi lähteä siitä, että kun Bulevardille tullaan, riita-asioiden määrä olisi vähäinen. Pöydällä olisi vain muutama asia ja neuvot-telutyö tehty hyvin.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palaavat ennen pitkään neuvottelemaan työmarkki-noiden pelisäännöistä. Helteen mielestä siinä yhteydessä olisi hyvä miettiä myös sovittelun pelisääntöjä.

9 sttk 3 *2015

» Olet toiminut isoissa tehtävissä Akavassa ja STTK:ssa sekä Työeläkeva-kuuttajat Telassa. Työt ovat olleet vaativia ja olisivat riittäneet monelle elämäntehtäväksi. Kuinka korkealle tähtäät?– En ole koskaan suunnitellut työuraani etukäteen. Olen tarttunut eteen tulleisiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Se on minun työurafilosofiani.– Se on myös luonnekysymys. Minulle uuden oppiminen on todella tärkeää. Ahmin kaikkea uutta.

Miten selätät stressin?– On muutama tosi tärkeä juttu, joita ilman en varmaankaan selviäisi. Yksi on liikkuminen ja kuntoilu. Lenkkeilen, käyn kuntokeskuksessa erilaisilla tunneilla, käyn tanssitunneilla. Laskettelen, rullaluistelen, pelaan sulkapalloa. Liikkuminen on minulle välttämättömyys. – Toinen on musiikki. Sen suhteen olen kaikkiruokainen suurkuluttaja. – Kolmas on ruokakulttuuri ja erityisesti aasialainen ruoka.

Miten sovitat yhteen työn ja perhe-elämän ja kaikki nämä harrastukset?– Se on melkoinen palapeli. Minulla on hyvät verkostot - ystävät ja sukulai-set - joiden avulla selviää yhteensovittamisen haasteesta.– Tärkeä asia on, ettei saa olla huonoa omaatuntoa siitä, että työ vie paljon aikaa.

Mikä on sukupuolten tasa-arvon pahin pullonkaula työelämässä?– Tähän on helppo vastata, ilman muuta perhevapaat. Niiden pitäisi jakautua tasaisemmin, jotta tasa-arvossa otetaan isompi harppaus eteenpäin.– Yhteiskunnan pitää ohjata vahvemmin perhevapaiden jakautumista. En usko, että tämä ratkeaa perheen sisäisillä valinnoilla. Meillä on niin vahva perinne, että äiti hoitaa lapset.

Mitä valtakunnansovittelija tekee silloin, kun ei ole riitoja soviteltavana?– Tapaan ihmisiä, koulutan, käyn tilaisuuksissa. Pohdin, miten järjestelmää voi kehittää.

KÄSI SYDÄMELLÄ

– Esimerkiksi tarvittaisiinko jonkinlaisia herrasmiessääntöjä tai vastaavia siitä, miten vältetään, että Bulevardille tullaan pitkien listojen kanssa.

Twitter on käteväAinakin yksi asia on jo muuttunut Helteen astuttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Olisi ollut vaikea kuvitella edeltäjiä, Esa Lon-kaa tai Juhani Saloniusta twiittailemassa sovittelun sujumisesta.

Nykyinen valtakunnansovittelija tekee niin.

– Syy on hyvin käytännöllinen. Valtakun-nansovittelijan toimistossa ei ole tiedottajaa. Tiedottamisesta pitää vastata itse sovittelun lomassa.

Helle kehuu twitteriä käteväksi keinoksi viestiä, kun tiedon pitää kulkea nopeasti. Esimerkiksi siitä, alkaako aamulla lakko vai ei.

Tärkeää hänelle on myös, että tiedottami-nen on tasapuolista eri medioiden suhteen. Twitterissä tietoa ei saa vain se onnekas, joka sattuu saamaan kiireisen valtakunnansovit-telijan puhelimeen

Tasapuolisuus ennen kaikkeaHelle on istunut työmarkkinoiden neuvot-telupöydissä palkansaajapuolella. Tasapuo-lisuuden vaatimusta hän ei kuitenkaan koe minkäänlaiseksi ongelmaksi.

– En ole istunut palkansaajapuolella ide-ologisista lähtökohdista. Olen ammattilainen ja se on ollut minulle työtä. Toki on tarvittu vahvaa sitoutumista ajettaviin tavoitteisin, mutta se ei ole kummunnut ideologiasta.

Vuosien kokemus työmarkkinoiden neu-vottelupöydissä on opettanut ymmärtämään myös työnantajien näkemystä.

– Siinä hahmottuu pakosti asioiden koko-naisuus kummankin osapuolen näkökulmasta.

Kolmikanta edellyttää tuloksiaSuomen kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty pienen maan menestystekijänä. Näin ajattelee myös valtakunnansovittelija.

– Kolmikanta on ollut Suomelle erittäin hyvä. Sitä ei voi kuitenkaan perustella men-neillä saavutuksilla. Kaikki riippuu tuloksista.

Helteen mielestä työmarkkinajärjestöjen haasteena on laatia työmarkkinapolitiikkaan ajantasaiset pelisäännöt, jotka vastaavat työ-elämän ja työmarkkinoiden muutokseen.

Yhden näkökulman asiaan nostivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. He esittävät raportissaan pohdittavaksi valtakunnanso-vittelijan aseman vahvistamista ja muutosta tehtäväkuvaan.

Valtakunnansovittelijan tehtävänä ei olisi yksinomaan sovun saaminen aikaan. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla ”työllisyyden ja kasvun kannalta edullinen neuvottelutulos”.

Valtakunnansovittelija toimisi viimeise-nä portinvartijana, jonka ohjenuorana oli-si työmarkkinoiden yleinen linja. Borgin ja Vartiaisen esityksessä se perustuisi vienti-teollisuuden palkkaratkaisuihin.

Helteen mielestä Borgin ja Vartiaisen ehdo-tus ei suurestikaan poikkea nykytilanteesta, mitä tulee työmarkkinoiden ”yleisen linjan” huomioimiseen. Ei valtakunnansovittelija ole tähänkään asti taikonut ratkaisuesityk-siään hatusta.

– Järjestelmä ei tosin aseta reunaehtoja sovitteluratkaisujen sisällön suhteen. Käy-

tännössä sovittelussa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon työmarkkinoiden tilanne ja yleinen etu. Ei voi tehdä ratkaisuja, jotka sotkevat työmarkkinoita ja muiden alojen neuvotteluja.

Valtakunnansovittelija ei voi rakentaa so-pua millä hinnalla hyvänsä, mutta jonkinlais-ta liikkumavaraa pitää olla, Helle korostaa.

–  Jos sitä ei ole lainkaan, riidat voivat jäädä ratkaisematta. Valtakunnansovitte-lija ei voi määrätä ratkaisua, sillä meillä ei ole pakkosovintoa. Voi vain auttaa sovun syntymistä.

10 sttk 3 *2015

* Te

ksti:

UP/

Bir

gitt

a Su

orsa

*

Kuva

: Juh

a M

etso

Viisi vuotta sitten tie näytti nousevan pystyyn Timo Karppasen, 57, edessä. Vuosia kestänyt leikkauskierre oli

vienyt työkyvyn.–  Alun perin leikattiin napatyrä, mutta

toipuminen ei mennyt kuten piti. Kolmen vuoden aikana olin operoitavana leikkaus-pöydällä seitsemän kertaa. Välillä oli hengen lähtö lähellä.

Kuntoutuksella takaisin työelämään

Työkyvyttömyys ei tarkoita välttämättä hyvästejä työelämälle, sillä usein työkykyä on riittävästi uuteen ammattiin.

vuoden uudessa ammatissa työskennellyt Karppanen sanoo.

Vastaavassa tilanteessa olevia Karppa-nen kehottaa olemaan reippaalla mielellä. Lähiopetuspäivien takia piti reissata pitkiä matkoja ja kotipaikkakin vaihtui työn ta-kia Kiteeltä Varkauteen. Eläkeikä on nyt 64 vuotta.

– Ei harmita yhtään. Silloin sairastaessa tuntui pahalta, että tähänkö tämä loppui.

Polku uuteen työhönVielä kymmenen vuotta sitten vain murto-osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ohjattiin kuntoutukseen. Nyt suhde on aivan toinen, sillä työeläkevakuuttajien kuntoutukseen osallistui viime vuonna yhteensä 13 600 ih-mistä. Samaan aikaan 18 800 jäi työkyvyttö-myyseläkkeelle.

Kuntoutussitoumus tulee tavallisesti jo

Karppanen oli ajatellut jäävänsä eläkkeel-le 60-vuotiaana vapaaehtoisen eläkkeen ja oman kone- ja kuljetusalan yrityksen-sä myynnin turvin. Toisin kävi. Yritys piti lopettaa.

Kun työeläkeyhtiöltä tuli osoitus am-matilliseen kuntoutukseen, Karppanen oli helpottunut.

– Työhaluja oli tallella, ja kun katsoimme työllistymismahdollisuuksia, yksi vaihtoeh-to oli liikenneopettaja, nuoruuteni unelma-ammatti.

Karppanen halusi raskaan liikenteen opettajaksi. Oppisopimuskoulutuksena lii-kenneopettajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen kesti kaksi vuotta. Vaikeinta oli löytää oppisopimuspaikka tuolloin 53-vuo-tiaalle miehelle.

– Täällä Trafficalla ei katsottu ikääni pahasti. Täältä löytyi sitten vakituinen työpaikka, yli

11 sttk 3 *2015

sairauslomalla, kuten kolme vuoden takaisessa lakimuutoksessa sovittiin. Eteran ylilääkäri Maija Haanpää kertoo, että työntekijän työky-ky kartoitetaan, kun tämä ollut sairauslomalla yhteensä 90 päivää.

– Katsotaan, riittääkö työkyky oman työn tai jonkin muun työn tekemiseen. Jos työkyky ei riitä omaan työhön, vaikka sitä muutettaisiin, sitten rakennetaan polku uuteen ammattiin.

Ammatillisessa kuntoutuksessa jokaiselle etsitään oma ratkaisu. Eterassa käytetään

Timo Karppanen kuntoutui pitkän leik-

kauskierteen jälkeen uuteen ammattiin

työeläkelaitoksen kuntoutuksen turvin.

Nyt hän opettaa muun muassa varus-

miehille kuorma-autolla ajamista.

Kuntoutustuki on hyvä porkkana» Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuva saa korotettua kuntoutustukea, eli hänen korvauksensa nousee noin kolmanneksella. Lisäksi hän saa koulutuksen uuteen ammattiin, ja kerryttää lisää vanhuuseläkettään.

Vuosittain kuntoutuspäätöksiä tehdään noin 10 000. Useimmiten syynä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä vielä 62-vuotiaana, jos työvuosia arvioidaan tulevan riittävästi, esimerkiksi kolme.

Sekä miehet että naiset hakevat kuntoutukseen keskimäärin 47 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä oli viime vuonna 52 vuotta.

Kuntoutukseen osallistuneista kolme viidestä palaa takaisin työelämään. Eläkkeelle siirtyneistäkin 40 prosenttia valitsee osittaisen työkyvyttömyyseläk-keen ja käy työssä osa-aikaisesti.

Tarkkoja lukuja kuntoutuksen keskeyttäneistä ei ole. Tavallisimmin syynä on terveyden heikentyminen, paluu vanhaan työhön tai se, ettei uusi ala vastannut odotuksia.

Isolle työnantajalle ammatillinen kuntoutus on työkyvyttömyyseläkettä edullisempi vaihtoehto, sillä kuntoutustuella olevan työllistyminen vähentää eläkemaksua.

ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kartoittavat kuntoutujan työkykyprofiilin, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet.

– Työkykyprofiililla tarkoitetaan ihmisen osaamista, taitoja ja taipumuksia. Työnteki-jällä voi olla lukihäiriö, mutta erittäin hyvä avaruudellinen hahmotuskyky ja vuorovaiku-tustaidot. Yksilölliset vahvuudet ja rajoitteet otetaan huomioon, Haanpää kuvailee.

Uuden ammatin valintaan vaikuttaa myös paikkakunnan työtilanne ja vakuutuslääkärin lausunto siitä, sopiiko kuntoutussuunnitelma potilaalle.

Koulutus rakennetaan yleensä kuntou-tujan osaamisen ja työhistorian mukaan. Harvemmin tämä joutuu kokonaan koulun penkille. Tavallisempaa on kokeilla uutta ammattia työkokeilussa, jonka jälkeen am-matti hankitaan täydennyskoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella.

Satsauksesta hyötyvät kaikkiMittatilaustyönä tehty monipolvinen, muu-taman vuoden kestävä koulutus ei rasita elä-kemaksua maksavien kukkaroa, Haanpää vakuuttaa.

– Iso osa koulutuksista on halpoja. Joka tapauksessa kuntoutujaan osoitettu satsaus saadaan takaisin, kun hän on ollut keskimää-rin pari vuotta työssä. Tästä hyötyvät kaikki, Haanpää sanoo.

– Vaihtoehto on, että ihmiselle maksettai-siin työkyvyttömyyseläkettä, hän maksaisi vähemmän veroja ja saattaisi syrjäytyä.

Haanpää huomauttaa, että myös osa-ai-kainen työkyvyttömyyseläke vähentää eläke-maksurasitusta. Samaa ajavat kuntoutuksen ennakkopäätökset.

– Työntekijä voi hakea vakuutusyhtiöltä ennakkopäätöksen kuntoutukseen, jos oma terveydentila alkaa vaikuttaa liian heikolta ny-kyiseen työhön. Pitää olla työkyvyttömyyden uhka eli työkyky saattaa heiketä ratkaisevasti noin viidessä vuodessa.

Toisinaan työntekijä hakee ennakkopää-töksen turvin itse uuden opiskelupaikan tai työuran.

– On parempi tehdä ratkaisu ammatillises-ta kuntoutuksesta hyvissä ajoin kuin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

”Ihmeparantumiset” historiaanAiemmin pitkällä sairauslomalle olleelle saat-toi tulla yllätyksenä, että työeläkevakuuttaja totesikin hänet työkykyiseksi, kun 300 sai-rauspäivää täyttyi.

– Kun työntekijä ajatteli pääsevänsä työ-kyvyttömyyseläkkeelle, hänet todettiinkin terveeksi. Nyt työterveyslääkärin on tehtävä arvio työhön paluun mahdollisuuksista jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen.

Työntekijä pääsee harkitsemaan uutta uraa jo varhaisessa vaiheessa, jos sairaus estää ny-kyisen työn tekemisen, työnantajalle ei ole tarjota terveydentilaa ajatellen sopivampaa työtä tai paranemisennuste ei ole hyvä.

Haanpää huomauttaa, että ammatillinen kuntoutus nostaa varsinkin Eterassa toisi-naan työntekijän koulutustasoa. Raskasta rakennustyötä tehnyt saattaa päätyä raken-nusmestariksi.

Joka tapauksessa uusi työura päihittää Haanpään mukaan eläkepäätöksen.

– Palkkatulo on kuitenkin korkeampi kuin eläke. Toisekseen siitä kertyy lisää vanhuuselä-kettä.

12 sttk 3 *2015

Seuraako työaika työelämän

muutosta?

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en *

Kuv

at: L

ehti

kuva

Suomalainen työajan sääntely on Sitran tuoreen Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvityksen

mukaan jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta.

STTK:laiset ammattiliitot eivät hyväk-sy kaikkia selvityksen tehneen Jukka Ahtelan ajatuksia ja esityksiä.

Ahtelan mukaan osa nykyisestä työajan sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelä-mään, jossa työn tekeminen ei ole enää kiin-teästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

– Työn itsenäisyys ja osaamistason nousu vähentävät tarvetta työajan seurantaan.

Ahtelaa komppaava Sitran teemajohtaja Timo Lindholm vaatii työaikalainsäädän-nön uudistamista pikimmiten. Viimeksi työaikalaki uudistettiin vuonna 1996, mutta rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön.

–  Pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työ-elämän nopeasta muutoksesta. Työaikalain kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää, Lindholm esittää.

Ahtelan mukaan Suomea pidetään työ-aikajoustojen edelläkävijänä Euroopassa, mutta joustojen koko potentiaali ei ole meillä käytössä.

– Siirrymme yhä enemmän ympärivuo-rokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa.

Hän uskoo, että jos molempien osapuo-lien näkökulmat onnistuttaisiin nivomaan yhteen, lisääntyisivät todennäköisesti sekä työhyvinvointi että tuottavuus.

Nykyinenkin laki sallii joustojaTehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarian-vaara ihmettelee Ahtelan ajatusta, että kaik-ki työ olisi muuttumassa epäsäännölliseksi asiantuntijatyöksi, jota voidaan tehdä missä tahansa.

työnteon muodoissa käytännössä tarkoittaa.Ahtiaiselle ei riitä, että sääntelyä puretaan

ja todetaan, että kaikki on hyvin. Hän myöntää kuitenkin, että nykyinen työaikasääntely on vähän toiselta aikakaudelta, eikä huomioi uudempia työnteon muotoja sillä tavalla kuin pitäisi.

– Toki lakia voi aina kehittää, mutta läh-tökohtana ei pitäisi olla, että unohdetaan alkuperäinen tarkoitus, Ahtiainen sanoo.

– Lain pitäisi huomioida myös uudet työnte-on muodot. Keskustelun lähtökohtana pitäisi olla työaikasuojelun kehittäminen. En ole ihan varma, onko se kaikkien lakiuudistusta sorvaavien osapuolen tavoitteena.

Työaikaa yritetään pidentääRakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n Toimitusjohtaja Kimmo Sandberg pitää nykyistä työaikalakia toimivana.

– Sitran esityksessä oli selvästi kyse vain työajan pidentämisestä ilman minkäännä-köisiä palkkavaikutuksia. Se ei todellakaan kuulosta hyvältä, Sandberg sanoo.

Yli puolet RIA:n jäsenistä on ylempiä toi-mihenkilöitä, jotka eivät ole minkään työeh-tosopimuksen piirissä.

– Sopimusta ei ole, koska työnantajapuoli on ollut sille erittäin nihkeä. Teknisten toi-mihenkilöiden sopimusta voisi noudattaa, mutta sekin olisi valikoivaa sopimuksen noudattamista. Tässä on kyse enemmän tai vähemmän näiden ihmisten työsuojelusta tai sen puutteesta.

Sitran ja Ahtelan suuntaan Sandberg lähet-tää terveisiä, että rakennusalallakin tehdään nykyisin aika pitkää päivää.

– Kaikki työt ovat projektiluontoisia, kes-toltaan puolesta vuodesta vuoteen.

– Kyllä meidän jäsenistömme työ on edel-leen potilaan kanssa tehtävää työtä. Vaikka työn sisältö on muuttunut, perusluonne on pitkälti entisen kaltaista.

Maarianvaaran mukaan moni tekee hoi-toalalla jo nyt jaksotyöaikaa, jossa työaika tasoittuu esimerkiksi kolmessa viikossa.

– Harvoin meilläkään kahdeksasta neljään tehdään. Työvuorot saatavat olla pitkiä ja 14-tuntisia työpäiviä voi olla useampi pe-räkkäin.

Maarianvaaran mukaan jossakin taidetaan ajatella lakiuudistuksen tarpeesta liian yk-sisilmäisesti.

– Jo nyt työaikalaki sekä työ- ja virkaehto-sopimukset ovat niin väljiä, että ne antavat työnantajille paljon mahdollisuuksia, Maa-rianvaara sanoo. Hän saa tukea Ammatti-liitto Nousun toiminnanjohtajalta Minna Ahtiaiselta.

– Laki antaa mahdollisuudet vaikka mihin, mutta tosiasiassa määräyksiä rikotaan aika paljon, Ahtiainen sanoo.

Työaikasuojelu kärkeenMaarianvaara ja Ahtiainen eivät ole ihan var-moja, minkälaisia muutoksia työaikalakiin pitäisi tehdä. Molemmat korostavat kuitenkin työaikasuojelua.

– Työaikasääntelyn perustehtävää pitäisi vahvistaa ja jatkaa jaksamisen ja työurien tukemista, Maarianvaara vaatii.

Ahtiainen ei halua ottaa asiaan yhtä tiukkaa kantaa kuin Sitran selvitys, koska selvityksen tekijän lähtökohta ei välttämättä ole saman-tyyppinen kuin hänen.

– Mahdollisten muutosten pitää tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle kärkenä työaika-suojelu. Pitäisi miettiä, mitä se nykypäivän

13 sttk 3 *2015

Palkansaajapuoli muistuttaa

työaikalainsäädännön

perusmerkityksestä, joka

on työaikasuojelu.

14 sttk 3 *2015

Euroopan maat valmistautuvat väestön vanhene-miseen hyvin eri tavoin. Suoma-laisten vahvuudet ovat itsehoidon ja etähoidon nuo-rekkaissa mobii-lisovelluksissa.

Seniorien kirjava Eurooppa

15 sttk 3 *2015

T

ekst

i: Vi

rpi-

Mar

ia L

atva

*

Kuv

a: L

ehti

-

kuva Vaikka Ranska on vuosia pysytellyt

Euroopan syntyvyystilastojen kär-jessä, myös ranskalaiset vanhenevat.

Maassa on tällä hetkellä jo kaksi miljoonaa 85 vuotta täyttänyttä, joiden avun ja hoidon tarve työllistää 600 000 vanhushoidon am-mattilaista laitoksessa tai kotona.

Tuore terveydenhuollon uudistus siirtää varoja laitoshoidosta kotihoitoon, mutta lä-hihoitajista on jo nykyisellään huutava pula. Lähivuosien rekrytointitarve liikkuu sadoissa tuhansissa.

Ranskan elintarviketeollisuus näkee maa-ilman väestön vanhenemisen suurena vien-timahdollisuutena eurooppalaisten kilpaili-joiden vielä nukkuessa. Runsasproteiinista leipää ja keksejä viedään jo Venäjälle, Japaniin ja Amerikkaan. Valtio tukee vanhussektorin tuotekehittelyä ja alan start up -yrityksiä on koottu Pariisin liepeille perustettuun Silver Valley:n.

Briteissä tuetaan oppimiskykyäEnglannissa joka kymmenes yli 65-vuotias on vielä työelämässä. Senioreiden pitäminen työssä nuorten rinnalla on todettu hyväk-si niin työilmapiirille kuin bisneksellekin. Lisäksi senioreilla on näin enemmän os-tovoimaa.

Englanti pyrkii lisäämään paitsi seniorei-den työllisyyttä, myös oppimiskykyä. Tähän tarvitaan sekä ikäihmisille räätälöityjä tek-nologioita että käyttäjäkoulutusta.

Käytännön läheiset saksalaiset ottavat vanhenevan väestön huomioon ennen kaikkea päivittäiseen elämään liittyvien ratkaisujen suunnittelussa. Berliiniin on avattu ensimmäinen seniorimarketti, jon-ka tilat ja esillepano helpottavat ikäihmisen asiontia. Paikalla on auttavaa ja neuvovaa henkilökuntaa. Myös Saksan matkailuelin-keino ottaa seniorituristin vakavasti samalla kun naapurimaassa maailman vierailluin turistikohde Pariisi ei vielä ennakoi matkai-lijoiden ikääntymistä millään tavalla. Kaik-kialla on portaita, oviaukot ovat kapeita ja EU:n päästävyysnormit eivät toteudu edes julkisten rakennusten kohdalla puhumata-kaan hotelleista tai turistikohteista.

Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi

hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa.

Tulevaisuuden seniorikansalainen

haluaa elää täyttä elämää mahdolli-

simman itsenäisesti mahdollisimman

pitkään. Tämä edellyttää esimerkiksi

tilasuunnittelulta, teknologialta ja

sähköisiltä palveluilta aivan uutta

lähestymistapaa.

Suomessa terveysturismi nostaa jo pää-tään. Seniorimatkailu alkaa kiinnostaa myös teknologian kehittäjiä.

Haaste suomalaiselle muotoilulleTeknologian tutkimuskeskus VTT:n ikätek-nologioihin erikoistunut johtava tutkija, ge-ronteknologian dosentti Jaana Leikas näkee terveysteknologian keksinnöt ja sovellutukset suomalaisten vahvuutena. Myös palveluro-botiikan tutkimukseen on alettu panostaa tosissaan.

- Vientimahdollisuuksia toki on Euroop-paan, USA:han kuin Aasiaankin. Ongelma on tällä hetkellä suomalaisten yritysten pienuus. Meillä ikäteknologia on perinteisesti ollut maahantuontia ja kotimaisia valmistajia on vähän. Uudet ICT-teknologiat, kuten anturiteknologia itsenäisen asumisen tu-kena avaavat tähän uusia mahdollisuuksia. Startuppeja tarvitaan lisää ja niille tulisi an-taa mahdollisuus päästä yhteisrahoitteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, vaikka yri-tyksellä ei vielä juuri liikevaihtoa olisikaan, Leikas ideoi.

Hän heittää haasteen suomalaiselle muo-toilulle.

- Perinteiset ikäihmisille tarkoitetut kalus-teet ja välineet ovat ”apuvälineitä” ja sellaisina rumia. Siksi ne jäävät helposti käyttämättä. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän se-niorituotteiden estetiikassa.

Jaana Leikaksen mukaan ikäihmisten arki ja sen laadun parantaminen ei vielä kiinnosta ikäteknologiahankkeiden rahoittajia siinä määrin kuin esimerkiksi terveyden hoito. Myös käyttäjälähtöisyyttä kaivataan hänen mukaansa lisää.

- Teknologiaa on kehitetty paljon tukemaan kotona asumista, mutta sitä ei oteta käyttöön. Yksi syy on se, ettei tiedetä, mitä vaihtoehto-ja on olemassa. Myös hoitohenkilökunnan asenne saattaa jarruttaa, koska teknologian pelätään tuovan lisää monimutkaisuutta arjen työhön, Jaana Leikas kertoo.

Hän puoltaa uusia kehitysmalleja, joissa omaiset otetaan mukaan kotona asumisen tukemiseen.

- Käyttäjäkoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Meillä on joitakin hyviä vertaistukeen perustuvia järjestöjä, joissa ikääntyneet kouluttavat toisiaan tietotek-niikan käyttöön. Näitä pitäisi olla paljon enemmän, niillä pitäisi olla päättäjien tuki ja mielellään julkista rahoitustakin. Samoin laitteiden myyjille tulisi sälyttää nykyistä enemmän vastuuta tuotteiden käyttökou-lutuksesta. Myös vapaaehtoistyötä tulisi aktivoida.

Asunnot kuntoon- Emme ole kärjen tuntumassa ikäihmis-ten uusien asumismuotojen kehittämisessä. Vanhainkodit ja palveluasunnot ovat vielä kovin perinteisiä, pitkiä käytäviä ja pieniä huoneita. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys-ajattelu tilojen suunnittelussa on vielä aika niukkaa, samoin yksittäisten asuntojen va-rustaminen esimerkiksi anturiteknologialla. Myös monitoimijainen suunnittelu puuttuu: asuntojen suunnittelua ei tehdä riittävän laajalla asiantuntijapohjalla, ja ikäihmisten omat tarpeet eivät aina tule kuulluksi, Jaana Leikas sanoo.

Hän tietää, että Suomen elintarviketeolli-suudessa on paljonkin mietitty tulevaisuuden ikääntyviä kotitalouksia. On selvitetty millai-nen on hyvä ruoka seniorien näkökulmasta, millaisia hyvät ruokapakkaukset ja miltä ruuan tulisi maistua.

- Esimerkiksi meillä VTT:llä on kehitetty senioriraati, joka on koulutettu arvioimaan aistinvaraisesti ruuan laatua ja houkutta-vuutta.

Jaana Leikas ei usko vanhussektorin tar-peiden ratkaisevan työttömyyttä.

- Tuntuu, että nyt aihetta lähestytään pistemäisesti pahimpia tulva-aukkoja paikkaillen. Uudenlaisia ammattikuntia ja koulutusta tarvittaisiin, samoin uudenlaisia palvelumalleja.

16 sttk 3 *2015

* Te

ksti

ja k

uva:

Art

o Jo

kela Kuka osasi viisi vuotta

sitten kuvitella, että joku elättäisi itsensä Suomessa Youtuben sisältötuottajana?

Digitalisaatio vie työpaikkoja ja hävittää ammatteja, mutta myös uusia töitä ja ammatteja syntyy.

Aloitetaan hyvillä uutisilla: digitalisaatio tuo tehtaita Aasiasta takaisin länteen. Jatketaan huonoilla: tehtaissa ei ole enää työntekijöi-tä, vaan työn tekevät koneet. Lopuksi vielä hyvä uutinen: ihmisiä tarvitaan tuotteiden myynnissä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa.

Näin maalaa digitaalista tulevaisuutta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi neuvonantaja ja Keskuskauppakamarin digi-talisaatio & uudistuminen -hankkeen johtava asiantuntija Ilkka Lakaniemi.

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo digitalisaation valtaavan jatkuvasti alaa yhteiskunnassa. Mitä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseksi ja mitä parem-min sitä opitaan soveltamaan, sitä laajemmalle myös automaatio leviää. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä jopa 80 prosenttia kaupoista on digitaalisten algoritmien eli automaattisten laskentaohjelmien tekemiä.

Digitalisaation rajaa on vaikea hahmottaa. Ehkä se on jossain siellä, missä virtuaalito-dellisuus on yhtä totta kuin reaalimaailma ja kodeissa on 3D-tulostimia, joilla voi tulostaa esimerkiksi auton osia tai kahvikuppeja.

- Ehkä 30 vuoden päästä virtuaalitodelli-suutta ei voi erottaa oikeasta, pohtii Valtonen.

Lakaniemi vertaa digitalisaatiota sähkön keksimiseen. Ensi oli hehkulamppu, joka mahdollisti tehtaissa vuorotyön eli työn te-kemisen pimeän aikaan. Siten sähkö vietiin koneisiin ja koko työn rytmi muuttui.

Sähköinen avioerojuristiValtonen sanoo, että edessä oleva murros on suurempi kuin mitä teollistumien teki yhteis-kunnalle runsas vuosisata sitten. Edessä on teollinen internet, missä koneet ja tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa.

– Se on saumaton kokonaisuus, joka ei tarvitse välissä ihmisen toimintaa, sanoo Lakaniemi.

Teollisen internetin yksinkertaisin muoto on hissi, joka ilmoittaa automaattisesti kun

Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja

17 sttk 3 *2015

on jo tapahtunut muun muassa tehtaissa ja varastoissa.

Lakaniemen ja Valtosen mukaan digitali-saation vaikutus on levinnyt keskivaikeisiin asiantuntija-ammatteihin. Työttömyysuhan alla tai ainakin suuressa murroksessa ovat esimerkiksi toimistotyöntekijöiden, työn-johtajien ja suunnittelijoiden ammatit.

Yhdysvalloissa on digitalisoitu myös laki-

teknisiä prosesseja. Tulevaisuudessa voimme varautua siihen, että esimerkiksi avioero-prosessit hoidetaan automaattisesti. Myös toimittajien kannattaa olla huolissaan, sillä jo nyt Yhdysvalloissa urheilujuttuja kirjoit-tavat tietokoneet. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua näitäkin juttuja kirjoittaa tietokone Kalkutassa.

– Nokian irtisanomiset ovat hyvä esimerkki muutoksesta. Kun Symbian-käyttöjärjestel-mä lopetettiin, oli yht´äkkiä paljon eteviä ihmisiä, joiden osaaminen oli turhaa, sanoo Valtonen.

Liikaa huomiota raudassa ja softassaLakaniemi kertoo keskustelleensa monen yri-tysjohtajan kanssa internet-investoinneista. Aina ei ole mennyt nappiin.

– Ongelmat eivät ole liittyneet teknologi-aan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pi-halla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää, hän sanoo.

Lakaniemi sanookin, että Suomessa kiin-nitetään liikaa huomiota rautaan ja softaan ja unohdetaan ihminen.

Lakaniemi ja Valtonen ovat havainneet tämän esimerkiksi terveydenhuollossa. Sai-raanhoitajilla ja lääkäreillä kuluu kohtuutto-masti aikaa erilaisten sähköisten raporttien täyttämisessä. Raporttien laatimisen sijasta heidän pitäisi saada reaaliaikaista tietoa po-tilaiden tilasta.

Syntyykö uusia töitä?Valtonen ja Lakaniemi uskovat, että tule-

vaisuudessa osa töistä ja ammateista katoaa, osa säilyy ja myös uusia syntyy. Näin on ta-pahtunut kautta historian.

Lakaniemestä muutos ei ole pelkästään huono asia, sillä ihmiset vapautuvat näin monotonisista töistä mielenkiintoisempiin ja tuottavampiin tehtäviin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat kykyä improvisoida, soveltua yllättäviin tilanteisiin ja sosiaalisia taitoja.

– Esimerkiksi monet terveydenhuollon ja sosiaalisektorin ammatit sekä myyntityöt säilyvät. Koneet eivät ikinä korvaa kaikkia ammattimiehiäkään, pohtii Lakaniemi.

Mitä uudet työt ovat, onkin jo vaikeammin määriteltävissä.

– Nykyisin aika moni hankkii elantonsa toimimalla YouTuben sisältötuottajana. Viisi vuotta sitten tällaisesta ammatista ei tiedetty mitään, sanoo Valtonen.

Entä miten Lakaniemi opastaisi digitali-saation vuoksi työnsä menettänyttä?

– Pitää hyväksyä jatkuva oppiminen, epä-varmuus ja miettiä avoimesti erilaisia mah-dollisuuksia. Yksi vaihtoehto olisi miettiä mahdollisuutta rakentaa uusi työ oman in-tohimon tai harrastuksen päälle.

Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää.

se tarvitsee huoltoa. Hissistä eteenpäin lis-taa voi jatkaa itsestään kulkevilla autoilla tai laitteilla, jotka tarkkailevat terveytämme ja kutsuvat tarvittaessa lääkäriin.

Mitä monimutkaisempia prosesseja pysty-tään automatisoimaan, sitä useampi työpaikka ja ammatti on uhattuna. Ensimmäisenä lii-paisimella ovat yksinkertaiset ja monotoniset työt, jotka on helppo automatisoida. Näin

18 sttk 2 *2015

Feministien ja

Naisasialiton

mielenosoitus

Naisten päivänä

Helsingissä maa-

liskuussa 1979.

Tuon ajan kylttien

teemat hallitsevat

edelleen tasa-

arvo- ja feminis-

mikeskustelua.

18 sttk 3 *2015

19 sttk 3 *2015

Feminismi ei mahdu yhteen muottiinJokainen itseään kun-nioittava ruotsalainen on feministi. Suomessa feminismi koetaan tasa-arvon vastakohdaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksel-la toimivan Tasa-arvotiedon keskus Minnan erikoissuunnittelija Reetta

Siukola sanoo, että feminismi ei mahdu yhden määritelmän sisään. Tämän huomaa myös vertailtaessa suomalaista ja ruotsalaista fe-minismiä. Ruotsissa feminismi ymmärretään tieteellisenä ja poliittisena vallan analyysina ja keinona asioiden muuttamiseen.

Myös jokainen kunnon ruotsalainen sanoo olevansa feministi, toteaa Siukola

Näin asian näkee myös Naisasialiitto Uni-onin pääsihteeri Milla Pyykkönen. Hänestä kysymys on vallan analyysistä sekä sukupuol-ten välisen tasa-arvon tavoittelusta.

Suomessa feminismi on käsitteenä epä-määräisempi ja avautuu joillekin tasa-arvon vastakohtana. Tasa-arvo koetaan yleisesti hyväk-sytyksi tavoitteeksi, joka on jo melkein saavutettu. Sitä käyttää perusteluna sille, miksi mitään ei tar-vitse tehdä.

– Ajatellaan, että femi-nismi ajaa vain naisten asiaa ja asettuu siten tasa-arvokäsitteen ne-gaatioksi, pohtii Siukola.

Tätä käsitettä ruokki-vat myös miesliikkeestä nousevat antifeministiset kannanotot, joissa ase-tetaan vastakkain muun muassa naisten palkat ja miesten lyhyempi elin-ikä.

– Suomalaisessa kes-kustelussa antifeminis-tistä on tarve tuottaa ver-

* Te

ksti:

Art

o Jo

kela

* K

uva:

Leh

tiku

va

» Suomi on tasa-arvoisempi maa kuin Ruotsi. Näin on tuo-reimman Eurobarometrin mukaan. Siinä kysymykseen ”Ovatko tasa-arvo-ongelmat yleisiä tai melko yleisiä maassanne?” vastasi ruotsalaisista myöntävästi 72 prosenttia, mutta suomalaisista vain 44 prosenttia.

Viisi vuotta sitten tasa-arvon puutteen koki ongelmaksi suun-nilleen yhtä moni ruotsalainen, Suomessa taas 59 prosenttia vastanneista. Tasa-arvo on barometrin mukaan edennyt Suomessa kukonaskelin.

Reetta Siukola uskoo, että luvut eivät kerro koko totuutta ja että niiden taakse kätkeytyy erilainen käsitys tasa-arvosta. Niihin vaikut-tavat myös ruotsalaisten kriittisyys ja feminismi.

Milla Pyykkönen ei ihmettele SDP:n puheenjohtajan Antti Rin-teen julistautumisessa feministiksi muuta kuin äijä-etuliitettä.

– Hän on sanonut, että se johtuu siitä, minkä näköinen hän on. Keski-ikäinen mies voi olla feministi myös ilman äijä-etuliitettä, sanoo Pyykkönen.

Suomi Ruotsia tasa-arvoisempi?

tailuja. Kurjuuskeskustelu ei johda mihinkään. Toisen kokema eriarvoisuus koetaan vähäi-sempänä, eikä voida samaan aikaan katsoa yhdessä valtarakenteita.

Pyykkönen sanoo, että feminismi ajaa yhtä-lailla naisten palkkatasa-arvoa kuin miesten korkeampaa elinikää.

Mitkä samat oikeudet?Feminismin peruskysymys on, millä kritee-rein tasa-arvo määritetään. Jos kaikilla pitää olla samat oikeudet, mikä on se sama, jonka perusteella oikeudet määritetään?

– Mikä se samanlainen loppupeleissä on? Se on varsinkin tutkimuksen ja poliittisen liikehdinnän puolella ollut keskeinen kri-tiikin kohde. Mikä on normi, jollainen pitää olla, jotta saa samanlaisen mahdollisuuden yhteiskunnassa, pohtii Siukola.

Siukolan mukaan ajatus, että ihmiset olisi-vat sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, romuttui muun muassa sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyssä.

– Tuntuu, ettei millään ole niin paljon väliä kuin sukupuolella.

Samoin ajattelee Pyykkönen ja täsmentää,

että ihmiset ovat ilman sukupuolista jakoakin keskenään erilaisia.

Feminismi ei siis ole tasa-arvon vastakohta, vaan tuo tasa-arvokeskusteluun kriittisiä ja toiminnallisia ulottuvuuksia. Siukola ja Pyyk-könen muistuttavat, että feministit tähtäävät myös miesten aseman parantamiseen. Mies on edelleen sukupuoliroolinsa vanki, mikä näkyy esimerkiksi väkivaltana ja suhtautu-misena hoitovapaisiin.

Feministinen Suomi?Reetta Siukolan mukaan feministisiä saa-vutuksia on jokseenkin mahdoton erottaa muista tasa-arvon saavutuksista. Useimmalla naisliikkeen edistämällä asialla on edistetty tasa-arvoa sukupuolesta riippumatta.

– Yksi saavutus on naisiin kohdistuvan väkivallan ymmärtäminen. Sen ansiosta lainsäädännössä on voitu ottaa paremmin huomioon erilaisia väkivallan tyyppejä ja kehittää keinoja lähisuhdeväkivallan uhri-en auttamiseksi, sanoo Siukola.

Milla Pyykkösen mukaan feministisiin saa-vutuksiin voidaan lukea myös muun muassa naisten oikeuksien lisääntyminen, turvakodit

ja aborttioikeus.Entä jos feminismillä

olisi vahvempi jalansija Suomessa? Siukola uskoo, että työelämässä tämä voisi tarkoittaa miehiä suosivien rakenteiden kuten palkka-uksen ja etenemismahdol-lisuuksien purkamista.

Milla Pyykkönen konk-retisoi listaa lisäämällä, että silloin myös naisten euro olisi täysi euro, lasten hoitovapaat jakautuisivat tasaisemmin, olisi enem-män matalan kynnyksen turvakoteja, perheväki-valtaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sukupuolten välisten erojen korosta-minen vähenisi.

20 sttk 3 *2015

PUH

UTA

AN

!

Teks

ti: L

eena

Ser

etin

* K

uva:

Pir

jo M

aila

mm

i

Lakko-oikeus on elinehto

PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä.

Lakko-oikeus on osa järjestäy-tymisvapautta ja palkansaa-jien perusoikeus, sanoo luot-tamusmies Tony Johansson TeliaSoneralta.

» Lakko on demokratian ja vapauden kannalta aivan elinehto. Työnantajillakin on oma työtaisteluoikeutensa, työsulku.

Lakkoon aina joudutaan, koska työpaikalla tai liittojen kesken ei päästä yhteisymmärrykseen. Lakko ei ole koskaan tavoite, vaan painostuskeino lukkiutuneissa neuvottelutilanteissa. Muuta vaihtoehtoa palkansaajilla ei ole, jos tilanne menee jumiin.

Totta kai jokaisen yrityksen luottamushenkilöt ja liittojen johtajat haluavat päästä neuvotellen sopimukseen. Työnan-tajatkin vaalivat firmansa julkikuvaa: jos yrityksessä ei päästä muutostilanteissa neuvotellen sopimukseen, yritys saa julki-suudessa huonon maineen.

Työnantajat haluaisivat tiukentaa ulosmarssien eli käytän-nössä laittomien lakkojen sanktioita, seuraamuksia. Se ei käy, koska ulosmarssit ovat työntekijöiden ainoa keino reagoida, jos palkansaajia ei YT-neuvotteluissa ole aidosti kuultu.

Henkilökohtaiset korvausvelvollisuudet esimerkiksi luotta-musmiehille tarkoittaisivat koko perusoikeuden tuhoamista. Jos luottamusmiehellä on vaarassa oma talo ja tontti, perusoikeus kertoa mielipiteensä, neuvotella ja sopia ei toteutuisi.

Vasta-argumenttini on, että tällöin myös työnantajien edustajat tulisi saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen työehtosopimus- ja lakirikkomuksista sekä siitä, että pörssiyhtiö saneeraa henkilöstöä ja vähän ajan kuluttua palkkaa uusia työntekijöitä.

Asioiden kuljettaminen oikeusteissä on pitkä ja tuskallinen prosessi, joka ei hyödytä ketään. Irtisanotut ovat jo muualla töissä, kun asia ratkaistaan käräjätuvassa. Monesti pomotkin ovat jo vaihtuneet.

TeliaSonera on ruotsalainen firma, ja neuvottelukulttuuri naapurimaassa on toista luokkaa kuin Suomessa. Diskuteeraan usein ruotsalaisten kollegojeni kanssa esimerkiksi organisaatio-muutoksista. Ruotsalainen keskusteleva kulttuuri ei ole juurikaan levinnyt meille.

Lakko-oikeutta pohtiessa on välttämätöntä miettiä suoma-laista neuvottelukulttuuria. Työpaikoilla pitäisi olla ennakoivaa muutossuunnittelua, jossa henkilöstön asema muutoksessa on ykkösasia: ketään ei jätetä tyhjän päälle. Ulkopuolinen sovittelija yrityksen muutostilanteissa voisi olla avuksi, jotta tilanteet eivät lukkiudu.

Ilman hyvää, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustu-vaa neuvottelukulttuuria ei voi ajatella myöskään paikallisen sopimisen laajentamista nykyisestään. Työehtosopimus on sel-käranka. Mutta mikä estää hyvin menestyvää firmaa sopimasta työntekijöidensä kanssa paremmista ehdoista ja suunnata osa voitoista myös henkilöstölleen?”

Tony Johansson

» TeliaSoneran kehityspäällikkö radioverkkoyksikössä

» Teknologiayksikön neuvotteleva luottamusmies

» Helsingin Tietoliikenneyhdistys Pro ry:n puheenjohtaja yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä

» Ammattiliitto Pron edustajiston varapuheenjohtaja

» STTK:n edustajiston jäsen

21 sttk 3 *2015

Juha Heikkala

Uusi keskusjärjestö –hankkeen puikkoihinUuden palkansaajakeskus-

järjestön selvityshankkeen projektipäälliköksi on va-

littu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala, 53 (kuvassa).

Heikkala työskentelee valtakun-nallisessa liikunta- ja urheiluorgani-saatiossa Valossa ja on ollut mukana perustamassa vuonna 2013 toimin-nan aloittanutta järjestöä.

Hankkeen ohjausryhmä peruste-lee Juha Heikkalan valintaa vahvalla käytännön osaamisella järjestöjen kehittämisessä. Heikkala on julkais-sut lisäksi useita tutkimuksia järjes-töjen johtamisesta ja strategioiden luomisesta.

Ryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa, että projekti-päällikön aloittaessa työnsä hanke uuden keskusjärjestön perustami-seksi ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.

- Hyvässä vauhdissa on myös järjestön strategian valmistelu. Uuden keskusjärjestön synnyttä-minen Suomeen on palkansaajille ja ammattiyhdistysliikkeelle juuri nyt erityisen tärkeää, kun tavoitteemme on tehdä muuttuvassa maailmassa entistä tuloksellisempaa edunval-vontaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Järjestöjen määrän vähentyminen ja viestin yhtenäistäminen kirkastaa ja vahvistaa palkansaajien profiilia.

Projektipäällikkönä huhtikuussa aloittava Heikkala työskentelee sel-vitykseen mukaan ilmoittautuneista liitoista muodostetun ohjausryhmän alaisuudessa.

- Näen runsaasti yhtäläisyyksiä Valon ja uuden palkansaajajärjestön perustamisen välillä. Sinällään jär-

jestön perustaminen ei ole ”se juttu”, vaan tärkeintä on onnistua toimin-nan aloittamisessa ja menestyä tu-levaisuudessa. Työn alla onkin nyt poikkeuksellisen historiallinen han-ke, joka tulee vaikuttamaan laajalti koko suomalaiseen yhteiskuntaan, Heikkala tähdentää.

Tähän mennessä hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 48 liittoa.

Uusi järjestö haluaa olla vastavoimaUusi keskusjärjestö –hankkeen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetävä Maija Pihlajamäki sanoo,

että syntyessään uuden palkansaa-jakeskusjärjestön on oltava nykyistä vahvempi vastavoima paitsi Elin-keinoelämän keskusliitolle, myös kunta- ja valtiotyönantajille.

Uuden järjestön strategian mie-tintä on jo vauhdissa. Strategian

halutaan olevan tulevaisuuteen suuntautuva ja nuoret huomioiva.

- Myös asiantuntijuus korostuu, Pihlajamäki luettelee. Hän lisää listaan myös demokraattisuuden ja moniarvoisuuden.

Nykyiset palkansaajakeskusjär-jestöt jäävät tällä hetkellä viestiensä ulostuloissa liikaa työnantajien ja varsinkin EK:n varjoon.

– Viestimme eivät mene läpi tai sitten niitä ei osata nostaa esille. Uu-den järjestön pitäisikin olla vahva viestijä ja siten yhteiskunnallinen keskustelija. Se edellyttää myös toimintatapojen uudistamista ja edunvalvonnan tavoitteiden jyke-vöittämistä, Pihlajamäki sanoo.

Viestintää tarvitaan kaikkiin suun-tiin: sekä liittojen omille jäsenille, työnantajille että maan hallituksen suuntaan.

Pihlajamäki uskoo, että uusi keskusjärjestö lisäisi ainakin jos-sain määrin myös ammattiliittojen yhteistyötä.

– Yhteistyötä meillä on ollut liit-tojen kesken jo tähän astikin. Jyty kuuluu esimerkiksi Julkisten ja hy-vinvointialojen liiton JHL:n kanssa samaan neuvottelujärjestöön, vaikka liitot tulevat eri keskusjärjestöistä.

Pihlajamäki korostaa, että nyt ol-laan perustamassa uutta keskusjär-jestöä, ei tekemässä liittofuusioita.

- Jos niitä on tullakseen, jokainen liitto päättää niistä itsenäisesti ja omien tarpeidensa pohjalta.

Pihlajamäen mielestä hienointa keskusjärjestöhankkeessa on, että se on liittojen oma hanke.

22 sttk 3 *2015

* Te

ksti:

Bir

gitt

a Su

orsa

*

Kuva

: Wil

ma

Hur

skai

nen Hanna Hesse spreijaa seinään +-30.

Mistä on kyse?– STTK:n nuorisotoiminnassa on mukana sekä nuoria että pienten lasten vanhem-pia. Ehtona on, että he kuuluvat liittoon.

Kuinka päädyit opiskelija-asiamieheksi?– Olen ollut mukana STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnassa vuodesta 2010. Ensin opiskelija-aktiivina, sitten Pron ja Jytyn työntekijänä, välillä STTK:n. Kun paikkaa tarjottiin, siitä oli mahdoton kieltäytyä.

Tehtäväsi kestää kaksi vuotta. Mitä aiot saada aikaiseksi?– Kehitän projekteja, jotka kestävät pari viikkoa tai joskus pari vuotta. Yksi idea koskee opetushenkilöstöä. Pari vuotta sitten teimme ammattikorkeakoulu-opiskelijoille ja vastikään ammattikou-lulaisille kyselyn työelämävalmiuksista. Nuoret totesivat, että opetuksen laatu ei ole kummoinen.

– STTK Opiskelijoissa järjestämme vapaamuotoisia tapahtumia. Muutimme toimintatapaa. Aiemmin kaikki energia meni kokousten järjestämiseen. Nuoret toimivat nykyisin toisin, eivät heitä kokoukset kiinnosta, vaan tavoitteellinen toiminta.

Keitä haluatte mukaan toimintaan?– Kaikenlaisia nuoria, mutta ay-liike kil-pailee vapaa-ajasta siinä missä muukin. Haluamme saada liittojen nuoret aikui-set ja opiskelijajäsenet aktivoitumaan, jotta heistä tulisi ay-liikkeen äänitorvia. Samalla varmistetaan heille kunnon eväät työelämään.

Millaisena nuoret näkevät ay-liikkeen?– Vanhakantaisena. Äijäliikkeenä. Ei-liikkeenä. Puhutaan liikaa siitä, mitä ay-liike on saavuttanut. Se ei ole mitenkään vähän, mutta nuoret pitävät sitä itses-täänselvyytenä. Ei voi tuudittautua siihen, mitä on saatu. Duunia pitää jatkaa.

Nuoret haastavat ay-liikkeen, ja ay-liikkeen kannattaisi suhtautua siihen avoimin mielin, sanoo STTK:n tuore nuoriso- ja opiskelijatoi-minnan asiantuntija Hanna Hesse.

nuorilta saa ottaa oppiaOsa nuorista vierastaa ammattiliiton jäsenyyttä. Mitä sille voi tehdä?– Osa-aikaista määräaikaista työntekijää tai itsensä työllistäjää ei voi hirveästi syyttää, ettei hän liity ammattiliittoon. Ay-liike ajaa enimmäkseen kokoaikais-ten vakkarityöntekijöiden asiaa. Pitäisi keksiä, miten vastata epätyypillisissä työsuhteissa olevien tarpeisiin. Tosin epätyypilliset työsuhteet eivät ole enää epätyypillisiä, vaan tyypillisiä.

Mitä sanot arvostelijoille?– Täytyy muistaa sanoa, että liike on sen näköinen kuin sen tekijät. Jos ei yritä muutosta, ei ole oikeutta valittaa. Tekijöitä tarvitaan.

Entä mikä on viestisi ay-liikkeelle?– Kun nuoria tulee ay-liikkeeseen, pitää miettiä, opetetaanko heidät ay-liikkeen tavoille vai annetaanko nuorten muuttaa ay-liikettä. Otetaanko nuoret oppimaan tai opettamaan meitä ay-liikkeessä olevia?

Mitä ay-liike voi tarjota nuorille?– Nuoret haluavat jäsenmaksulleen vastiketta. Harva arvostaa enää liiton tarjoamia kosteita päivällisiä tai kokous-kahvitteluja. Minäkin saan heti someen kommentteja jäsenmaksujen tuhlaami-sesta, vaikka skoolaisin omilla rahoil-lani. Nuoret haluavat nopeatempoista toimintaa, konkreettisia juttuja eli jotain Operaatio Vakiduunin ja tasa-arvoisen avioliiton kaltaisia tempauksia.

– On aika hassua, jos kutsutaan kerran vuodessa vuosikokoukseen ja siinä kaikki.

STTK Opiskelijat on aktiivinen somessa. Tavoitatteko porukat?– Toki meillä on jäseniä, jotka eivät ole facebookissa, twitterissä tai instagram-missa. Tarvitaan muutakin. Kun nähdään face to face, pitää olla tarjottavana sekä asiaa eli kovan luokan alustuksia että yhdessäoloa.

23 sttk 3 *2015

Kokki maistelee ruokaa pitkin päivää

TYÖ

-LO

UN

AA

LLA

» Kustaankartanon vanhustenkeskuksen sokkeloinen keittiö Helsingin Oulunkylässä on valtava, mutta niin ovat tehdyt ateriamäärätkin. Ruokaa porisee 300 ja 400 litran kattiloissa. Keittiössä valmistuu ruuat paitsi Kustaankartanon väelle, myös usean Helsingin sairaalan henkilökunnalle.

Kokki Kirsi Mäkilä sanoo, että yli 30 hengen keittiö-henkilökunta pitää porukalla ruokatauon silloin, kun on rauhallisempi hetki, yleensä yhdentoista aikaan. Ja silloin tietysti syödään jotakin niistä muutamasta vaihto-ehdosta, mitä sitä päivänä on valmistettu.

- Että tietää, minkälaista se on se ruoka, mitä on tarjolla.

Kokin päivät kuluvat raaka-aineita käsitellessä ja aterioiden tuoksuissa. Maistellakin pitää. Mäkilä ei ole huomannut, että ruuan keskellä touhuaminen vaikuttaisi ruokahaluun. Mutta ammatikseen kokkaaminen tekee toki tarkaksi siitä, mitä suuhunsa laittaa.

- Tykkään tehdä ruuat alusta alkaen itse. Ei esimerkik-si tule mitään valmiiksi marinoitua ostettua.

Kustaankartanossa valmistettavien ruokien reseptit tulevat ruokapalvelut tuottavalta Palmialta. Asukkaat pääsevät kuitenkin vaikuttamaan aterioihin tiettyinä päivinä, jolloin tarjotaan asukkaiden toivomia ruokia. Usein ne ovat tutuimpia kotiruokia, kuten hernekeittoa ja makaronilaatikkoa, mutta myös vähemmän perintei-set maistuvat vanhuksille.

- Pizzaakin tilataan.

* Teksti ja kuva: Maria Mustranta nuorilta saa ottaa oppia

Kirsi Mäkilän mukaan maistaminen tekee tarkaksi siinä,

mitä suuhunsa laittaa.

Hanna Hesse sanoo, että ay-liikkeen

on päätettävä, ottaako se nuoret

vastaan omilla vai nuorten

ehdoilla. – Ikäpolvet pienevät,

eikä ay-liikkeellä ole varaa

valikoida tulijoita.

24 sttk 3 *2015

STTKLYHYESTI

Vaalitulos ei muuta sitä, mitä Suomi tarvitsee

» STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että vaikka tulevassa uudessa hallituksessa joukkueet vaihtuvat, Suomen peli on sama.

– Uusi hallitus aloittaa työnsä huonon taloustilanteen, matalan kasvun ja korkean työttömyyden oloissa. Voi olla, että huonot

taloudelliset ajat varjostavat koko seuraavaa hallituskautta. Suomi toipuu hitaasti ja poliitikoilta se edellyttää viisaita, eri kansalaisryhmät huomioivaa päätöksentekoa.

STTK:n viesti tuleviin hallitusneuvotteluihin on se, että etu-sijalla on oltava uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen.

– Työttömyyden hoito vie Suomelta miljardeja. Työttömyy-den kasvu on taitettava lisäämällä julkisia investointeja heti vaalikauden alussa muun muassa väyliin, tietoliikenneyh-teyksiin, vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus on saatava nopeasti maaliin.

Työllistymistä nopeuttaa parempi muutosturva.– Ajantasainen osaaminen on parasta muutosturvaa. STTK:n

mielestä ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä siten, että se kannustaa työnhakuun. Tämä edellyttää tehokkaita ja nopeita työllistämistoimia sekä kohdennettua koulutusta, mikä puolestaan edellyttää lisää resursseja esimerkiksi työ-voimapalveluihin.

STTK:n puheenjohtaja korostaa työelämää koskevissa uu-distuksissa kolmikantaisen valmistelun merkitystä.

Ennen vaaleja on herätelty keskustelua yhteiskuntasopimuk-sesta, jolla eri toimijoiden intressejä Suomen uudistamiseksi soviteltaisiin yhteen. STTK on valmis yhteiskuntasopimukseen, joka kohtelee palkansaajia oikeudenmukaisesti.

– Raippasopimus, joka tarkoittaisi vain palkansaajan kyy-kyttämistä, ei synny palkansaajien myötävaikutuksella.

Työttömyysvakuutusmaksusta huolehdittava» STTK:ta huolettaa se, että työttömyys on ennätyslukemissa ja puskurit käytetty. Työttömyysvakuutusrahaston on tällä hetkellä turvauduttava lainaan korvausten maksamiseksi. Helpotusta ei ole näkyvissä vielä ensi vuonnakaan. Tälle vuodelle työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0.15 prosenttiyksiköllä. On selvää, että myös ensi vuoden maksuja pitää korottaa.

Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä luonteva hetki päättää työttömyysvakuutusmaksusta on työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoneuvotteluissa. Kysymys on kokonaisuudesta, joka määrittää ostovoimaa.

– Palkankorotuksilta on perätty malttia ja jopa äärimalttia. Kun työttömyysvakuutusmaksu nousee, se leikkaa palkansaajan osto-voimaa, joka jo pitkään on ollut miinusmerkkinen. Tämä ja myös uuden hallituksen veroratkaisut heijastuvat palkkaratkaisuun, jonka on turvattava palkansaajien ostovoima.

Työpaikkojen määrä uhkaa vähentyä edelleen

» Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n henkilöstön edustajille tehdyn kyselyn mukaan työpaikkojen määrän uskotaan yhä laskevan lähikuukausina. Kysely tehtiin helmikuussa 2015 ja siihen vas-tasi 1 959 henkilöstön edustajaa. Työpaikkojen vähenemiseen omalla työpaikalla uskoi puolet vastaajista, lisääntymiseen vain 13 prosenttia.

Työntekijöiden vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja oli jo käyty 62 prosentilla vastaajien työpaikoista.

67 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan käynnissä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Viidennes vastaajista ei nähnyt omalla työpaikallaan tapahtuvan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä.

– Kyselyn mukaan työllisyyden uskotaan vielä heikkenevän. Työllisyys reagoi noin puolen vuoden viiveellä kasvun käynnistymi-seen. Kun BKT ei ole edelleenkään kasvussa, ei työllisyyskään voi parantua. Tämä tosiasia luo suuren haasteen seuraavan hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle, sanoo STTK:n johtaja Jukka Ihanus.

– Positiivisena voidaan pitää sitä, että uusien tuotteiden ja pal-veluiden kehittäminen on pysynyt aktiivisena. Sen voidaan osaltaan tulkita ennustavan parantuvia työllisyysnäkymiä pitkällä aikavälillä.

25 sttk 3 *2015

VO

IH

YVIN

Älykkäät lasit seuraavat mielen liikkeitä

* Teksti: Maria Mustranta

Han

sapr

intin

kuv

a-ar

kist

o

» Viimeisimmän kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneessa Jussi Valtosen romaanissa He eivät tiedä mitä tekevät kuvataan iAm-laitetta, joka tarkkailee kantajansa mielenliikkeitä ja tarjoaa niiden mukaan verkkosisältöjä.

Laite ei ole ihan niin silkkaa scifiä, kuin lukiessa saattoi ajatella.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston hankkeessa kehitetään päälle puettavaa järjestelmää, joka seuraa käyttäjänsä katseen kohdistumista. Tulevaisuudessa arkisemmatkin esineet, kuten kahvinkeitin, voivat olla verkossa. Hankkeessa kehiteltävällä Nokkeliksi laseiksi ristityllä laitteella keittimen pystyisi kytkemään päälle vain kohdistamalla siihen katseensa.

Järjestelmää voidaan hyödyntää myös työn tutkimisessa ja työturvallisuuden parantamisessa.

- Laite voi esimerkiksi varoittaa, jos työntekijä ei katso varoitusmerkkiä, joka hänen pitäisi huomata, sanoo tee-majohtaja Kai Puolamäki Työterveyslaitoksesta.

Nokkelien lasien kerrotaan seuraavan käyttäjän vireys-tilaa. Voisivatko ne siis varoittaa kantajaansa, jos stressi ja ylikuormitus työssä kasvavat liian suureksi?

Periaatteessa kyllä, vastaa Puolamäki.- Silmän liikkeissä esimerkiksi havaitsee väsymisen

melko ilmeisesti. Joissain uusissa autoissa on jo kamera, joka ihan simppelisti katsoo, ovatko silmäluomet kiinni liian usein.

Hankkeen tuloksena syntyvä ohjelmisto ja ohjeet lasien rakentamiseen aiotaan julkaista open source -periaatteella netissä.

- Vaaditaan tosin ehkä vähän nörttiluonnetta, että ne saa sieltä kasaan.

Saatamme vielä nähdä ajan, jolloin silmälasit ovat niin nok-

kelat, että ne napsauttavat kahvinkeittimenkin päälle.

Sote-sektorin riittävä rahoitus turvattava

» Sosiaali- ja terveydenhuolloin mo-nikanavaisen rahoituksen purkamista ja yksinkertaistamista pohtinut työryhmä jätti raporttinsa päättyneen hallituskau-den lopulla.

STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Riitta Työläjärven mielestä nykyinen sote-rahoitusmalli on monikanavaisena hankalasti koordinoitava.

– Tässä mallissa rahoitusvastuuta voidaan pallotella toi-mijalta toiselle. Rahoitusmalli kaipaa selkeyttä ja mahdolli-suuden koordinoida kokonaisuutta niin, että samanaikaisesti varmistetaan palvelujen laatu, vaikuttavuus, kustannuste-hokkuus ja integraatio.

Tällä hetkellä työnantajien rahoitusosuus kattaa suurim-man osan nykyisten työterveyspalveluiden kustannuksista. Loppu rahoitetaan palkansaajien maksuosuudella kelan työtulovakuutuksen kautta.

– Työterveyshuollon palvelut työkyvyn tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi ovat tärkeitä. STTK:n arvio on, että sote-palvelujen rahoituspohjan kaventamiseen ei nykyti-lanteessa ole varaa.

Palvelujen tasa-arvo syntyy STTK:n mielestä sillä, että eri asiakasryhmien tarpeisiin vastataan räätälöinnillä.

– Tällä hetkellä se toteutuu hyvin esimerkiksi työterveys-huollossa ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä. Nämä palvelujärjestelmän parhaiten toimivat osiot tulee säilyttää. Niitä pitää myös kehittää siten, että työterveyshuollon kat-tavuus saadaan turvattua kaikille palkansaajille ja YTHS:n palvelut laajennettua ammattikorkeakouluopiskelijoille. Myös Kelan hyvin toimivat ja kustannustehokkaat korva-usjärjestelmät on säilytettävä sairaanhoitovakuutuksessa niin, että esimerkiksi lääkekorvaukset ja matkakorvaukset toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti koko maassa.

Koordinaatiota tulevaisuuden järjestämisvastuullisten tahojen kanssa voidaan STTK:n mielestä parantaa niin, että valtion maksuosuus sairaanhoitovakuutuksessa siirretään tu-levaisuuden järjestämisvastuullisten tahojen kustannettavaksi.

Sote-järjestämismallin jatkotyön ja rahoitusvaihtoehdosta päättämisen on oltava uuden hallituksen kärkihanke. Tätä mieltä on myös neljä viidesosaa suomalaisista äänestäjistä.

26 sttk 3 *2015

* Te

ksti:

Lee

na S

eret

in *

Kuv

a: P

irjo

Mai

lam

mi

EUR

OO

PPA Suomi pärjää

palkkavertailussa

Suomen keskipalkka on 3132 euroa, EU-maiden Suomen hintatasoon ostovoimakorjattu keskipalkka on 2741 euroa.

Neuvottelujärjestelmä vaikut-

taa muiden tekijöiden ohella

palkkahajontaan eli palkka-

eroihin, sanoo erikoistutkija

Mari Kangasniemi.

Suomen palkkataso verrattuna EU-mai-den keskiarvoon on selvästi korkeampi, mutta kun vertailupalkat korjataan

hintatasolla, Suomi putoaa lähelle lähem-mäksi keskiarvoa.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT on ver-taillut EU-maiden palkkatasoa. Luvut ovat vuodelta 2011, mutta tilannekuva vastannee hyvin tätä päivää.

Suomi pärjää vertailussa hyvin, kun tut-

on myös Irlannissa, Alankomaissa, Luxem-bourgissa ja Tanskassa.

Mielenkiintoista on, että Saksassa nimel-linen keskipalkka on Suomea alhaisempi eli 2 919 euroa.

Tilanne muuttuu, kun palkkoja vertaillaan ostovoimakorjauksen jälkeen. Kun muiden maiden palkat sovitetaan ostovoimaltaan Suomen hintatasoa vastaaviksi, Saksan kes-kipalkka onkin 3 555 euroa. Ostovoimakorja-

kaillaan kokoaikaisen palkansaajan brutto-kuukausipalkkaa. Se oli Suomessa tutkimus-ajankohtana 3 132 euroa, kun EU-maiden keskiarvo oli 2 301 euroa. Nimellisansiot ovat meillä siis yli 800 euroa EU:n keskita-soa paremmat.

Hyvin lähellä Suomen palkkatasoa ovat Ruotsi ja Belgia. Nimellisansiot ovat korkeim-mat Sveitsissä, yli 6 000 euroa, Norjassakin yli 5 000 euroa. Suomea parempi palkkataso

27 sttk 3 *2015

ISDS

» ISDS eli Investor-state dispute settle-ment) on riitojen ratkaisumenettely, joka liittyy EU:n ja USA:n väliseen transatlant-tiseen kauppa- ja investointisopimukseen (TTIP). EU:n parlamentti äänestää sopimuk-sen hyväksymisestä tänä keväänä. Riitojen-ratkaisumenettely välimiesoikeudessa on kiistanalainen ja jakaa mepit eri leireihin.

EU -LYHYESTI

SANAKIRJA

uksen jälkeen palkansaajat tienaavat Suomea enemmän myös muun muassa Britanniassa, ja Itävallassa.

Elintaso monen tekijän summaEuro-oloissa palkkatasoa on mah-dollista vertailla. Palkkatasot antavat mahdollisuuden myös elintasoerojen mittaamiseen.

Palkkatasojen vertailu kertoo paljon elintasosta. Palkka on kaikille taval-lisille palkansaajilla merkittävin tu-lonlähde, joten onhan se merkittävä tekijä elintason mittarinakin.

Ostovoimakorjauksen jälkeenkään keskipalkkataso ei kuitenkaan kerro kaikkea käytettävissä olevien tulojen jakaumasta eli siitä, millainen erita-soisia palkkatuloja saavien ihmisten elintaso on kyseisissä maissa.

Maissa on erilaisia tulonsiirtojär-jestelmiä ja julkisia palveluita, kuten koulutus- ja terveyspalveluita, jotka vaikuttavat paljon yksittäisten ih-misten ja kotitalouksien elintasoon palkan lisäksi, erikoistutkija Mari Kangasniemi huomauttaa.

Palkkahajonta vähäinenPT:n tutkimuksen mukaan Suomi on pienen palkkahajonnan maa eli suh-teelliset erot korkeiden ja matalien palkkojen välillä ovat kansainvälisessä vertailussa pienet. Myös muissa Poh-joismaissa palkkaerot ovat pienet.

Suuria suhteellisten palkkaerojen maita ovat keskimäärin alhaisen palk-katason maat, kuten Viro, Latvia ja Liettua. Näissä maissa palkoista sovi-taan enimmäkseen yrityskohtaisesti.

Tutkijat arvelevat Suomen palkka-hajonnan pienuuden liittyvän ainakin osittain koordinoituun palkkapolitiik-kaan, jota on ohjannut solidaarisen palkkapolitiikan perinne. Sama pätee muissa Pohjoismaissa.

- Neuvottelujärjestelmällä on vaiku-tuksensa palkkahajonnan eli palkka-erojen pienuuteen, Mari Kangasniemi sanoo.

Myös minimipalkkalainsäädäntö on kaventanut palkkaeroja maissa, joissa

minimipalkkalainsäädäntö aidosti vai-kuttaa palkkoihin. Esimerkiksi Rans-kassa on käynyt näin. Ranskassa myös työehtosopimusten yleissitovuuden kattavuus on laaja, mikä vaikuttaa palkkaerojen pienuuteen.

Matalapalkkaisten osuus pieniPalkkahajonnan pienuus näkyy myös matalapalkkaisten osuudessa palkan-saajista. Matalapalkkaiset määritellään niiksi palkansaajiksi, joiden palkka on enintään kaksi kolmasosaa kyseisen maan mediaanipalkasta. Suomessa ma-talapalkkaisuuden raja on 1 900 euroa. Matalapalkkaisia on viisitoista prosent-tia kokoaikaisista palkansaajista.

Suomi on matalapalkkaisten vähäi-syydessä EU-maiden kärjessä. Tanskas-sa matalapalkkaisia on vain kymmenes osa, Liettuassa neljännes palkansaajista.

Suomea kiinnostavassa vertailumaas-sa Saksassa matalapalkkaisten osuus on suuri, melkein neljännes palkansaajista. Saksassa matalapalkkatyö on yleistynyt palveluammateissa, ja samalla teolli-suuden ja palveluiden palkkojen kehi-tys on eriytynyt. Saksa on myös isojen palkkaerojen maa.

Samankaltaistumiseen pitkä matka EU on laajentunut ja yhdentyminen on edennyt voimakkaasti Suomen 20 EU-vuoden aikana. Rahaliitto EMUn ja sen myötä yhteisen valuutan euron on ajateltu syventävän taloudellista integraatiota. Euron pitäisi ohjata talouksien samankaltaistumiseen eli konvergoitumiseen.

Palkkatasojen samankaltaistumiseen on vielä pitkä matka, tutkijat arvioivat.

- Palkkatasojen erot ovat suuret, koska unioniin ja rahaliittoon on liit-tynyt paljon myös alhaisen palkkatason maita. Elintasoerot ovat vielä suuret. Lähentyminen eli konvergoituminen on hidas prosessi ja samankaltaistumiseen menee aikaa, arvelee Mari Kangasniemi.

Hän muistuttaa, että talouksien samankaltaistumista tapahtuu myös globaalisti.

Halpaa energiaa

» Energiaunioni on EU:n uusi energiapoliit-tinen toimenpideohjelma, joka tähtää euroop-palaiseen energiatuotannon lisäämiseen ja varmistamaan EU-kansalaisille kohtuuhintaista energiaa. Esimerkiksi USA:ssa sähkön tukkuhin-nat ovat tällä hetkellä kolmanneksen halvem-mat kuin EU:ssa.

Taustalla on huoli EU-maiden energiariippu-vuudesta unionin ulkopuolelta. EU-alueen ener-giasta tuodaan yli puolet unionin ulkopuolelta. Kuusi jäsenmaata, Suomi mukaan luettuna, on kaasuntuonnissaan riippuvainen Venäjästä.

Suomi tukee komission energiapakettia. Jäsenmaiden ministerit käsittelevät asiaa kesä-kuussa, Eurooppa-neuvosto loppuvuonna.

Suomessa on kallista

» Suomi ja Luxembourg ovat kuluttajille euromaista kalleimpia. Kallein EU-maa on Tanska, toiseksi kallein Ruotsi. Edullisinta on Bulgariassa.

Sveitsissä ja Norjassa kulutuksen kokonais-hintataso on Euroopan maista korkein, mutta ne eivät ole unionin eivätkä rahaliiton jäseniä. Sveitsin ja Norjan hintataso ylittää EU-keskiar-von yli 50 prosentilla.

Tilastokeskuksen luvut ovat vuodelta 2013.

Itsenäinen Liettua juhlii

» Liettua juhlii tänä vuonna itsenäisyyttään, jota on kestänyt 25 vuotta. Liettua oli sosialis-tisista neuvostotasavalloista ensimmäinen, joka julistautui Neuvostoliitosta itsenäiseksi.

EU:n ja Naton jäsen Liettua on ollut yksitoista vuotta. Tämän vuoden alusta alkaen Liettua liittyi rahaliittoon ja otti käyttöön eurovaluutan.

Maissa on erilaisia tulonsiirtojärjestelmiä ja julkisia palveluita, kuten koulutus- ja terveyspalveluita, jotka vaikuttavat paljon yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien elintasoon palkan lisäksi.

28 sttk 3 *2015

Kesän kynnyksellä nähdään todennäköi-sesti tämän talousku-rimuksen synkimmät työttömyysluvut.

Työttömyys on ollut muutenkin kas-vussa ja oppilaitoksista keväällä työ-elämään purkautuvat nuoret tuovat

siihen vielä lisäpiikin.Vaikka työmarkkinatilanne ei näytä hääp-

pöiseltä, kokenut työvoimavirkailija Pirjo Karjalainen haluaa valaa optimismia oppi-laitoksista valmistuviin nuoriin.

– Tämä on jokakeväinen ilmiö. Aina tulee uusi rypäs nuoria ja toisesta päästä väkeä pää-see myös työmarkkinoille, sanoo Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa asiantuntijana toimiva Karjalainen.

Vaikka työmarkkinoilla on ahdasta, väyliä työelämään löytyy.

–  Etenkin jos ei ole turhan kranttu sen ensimmäisen työpaikan suhteen.

Karjalaisen neuvo oppilaitoksista työmark-kinoille tuleville nuorille on selkeä: ei pidä jäädä odottamaan oman alan unelmatyöpaik-kaa. Kannattaa pikemminkin tarttua siihen työhön, joka on tarjolla.

–  Jostakin on aloitettava, jos ei ole työ-kokemusta.

Myöskään pätkätöitä ei Karjalaisen mie-lestä kannata karttaa. Niistäkin voi ura urjeta pidempiaikaiseen työsuhteeseen tai ainakin työhistoriasta kertova merkintä ansioluet-teloon.

– On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoima-toimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa.

Karjalainen suosittelee paremman puut-teessa myös osa-aikatyötä. Siitä saa ainakin soviteltua päivärahaa.

EnnakkoluulottomuuttaKarjalainen yllyttää ennakkoluulottomuu-teen työtä hakiessa. Ei pidä aina tuijottaa työnantajan ilmoitukseen työn vaatimuksista. Loppupeleissä ne eivät aina ratkaise.

– Työantajilta tulee meille usein pitkiä listo-ja, mitä kaikkea pitää osata ja hallita. Loppujen

lopuksi työnantaja saattaa kuitenkin sanoa, ettei esitetyillä vaatimuksilla ole niin väliä, kunhan on hyvä tyyppi ja asenne kohdallaan.

Koulutus tarjoaa Karjalaisen mukaan hy-vän pohjan, mutta itse työ opitaan tekemällä. Etenkin työuran alkuvaiheessa työnantaja ei voi olettaa, että uusi työntekijä olisi valmis osaaja.

Karjalaisen mukaan ruotsin kielen taito on vahva valtti ainakin Uudellamaalla.

– Kaksikielisessä maassa molempien ko-timaisten osaaminen on meriitti.

Raha motivoi työnantajaaNuorisotakuun toteutuksen edetessä sen hyödyt alkavat tulla näkösälle. Siitäkin huoli-matta, ettei nuorisotyöttömyys ole kääntynyt laskuun.

–  Nuorisotakuun avulla on saatu nope-ammin oppilaitoksista valmistuneita työ-markkinoille ja perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen.

Tehokkaimmaksi keinoksi on Uudenmaan TE-keskuksessa havaittu työnantajien mo-tivointi. yönantajien paras motivaattori on raha, työnantajille suunnattu nuoren työn-tekijän palkkatuki.

Älä valikoi ensimmäistä työpaikkaa

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: P

ekka

Sip

ola

Ottaessaan työhön oppilaitoksesta valmis-tuneen nuoren työnantaja voi saada 30 - 50 prosenttia palkkakustannuksista jopa 10 kuukauden ajan.

– Tämä on erittäin merkittävä apu vasta-valmistuneille nuorille, joilla ei ole kertynyt vielä työkokemusta.

Karjalainen toivottaa tervetulleiksi op-pilaitoksista valmistuneet käyttämään TE-toimistojen palveluja.

– Aina jotain keksitään ja tarjotaan kättä pidempää työnhakuun.

Keskiasteen koulutus on Karjalaisen mu-kaan hyvä pohja ponnistaa eteenpäin työelä-mässä. Parhaiten töitä löytyy palvelualoilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Mainostoimistoala, graafinen suunnittelu ja media-alat ovat nuorison suosiossa. Niilläkin työpaikat saattavat olla kiven alla.

Suosituilla aloilla työntekijöiden rekrytointi voi tapahtua myös muita kanavia pitkin.

– Moni työnantaja tällaisella mediasek-sikäällä alalla ei uskalla laittaa työpaikkaa meille julkiseen hakuun. Tulisi niin valta-va määrä hakijoita, ettei hakemuksia ehdi käymään läpi.

TALO

US

– Kaksikielisessä maassa molempien kotimaisten osaaminen on meriitti, sanoo Uudenmaan

TE-toimiston asiantuntija Pirjo Karjalainen.

29 sttk 3 *2015

» Valtiovarainministeriön ylimmät virkamiehet patistivat vaalien alla julkaistussa puheenvuorossaan vahtimaan tiukasti palkkakehitystä muuallakin kuin vientiteol-lisuudessa, jotta kilpailukyky kohenisi.

Patistelun taustalla on se, että tehdasteollisuuden tuotannon arvosta suurin osa tulee muualta kuin omasta toiminnasta. Taloudesta on tullut entistä verkostoitu-neempaa eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Suuri osa tuotetuista tavaroista ja palveluista on välituotteita jonkin toisen tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Olemme meidän herrojemme muurahaisia pitkissä tuotantoketjuissa.

Virkamiesraportin mukaan välituotteiden hinnat ovat nousseet paljon reip-paammin kuin teollisuuden palkat. Suurin nousu on tapahtunut ulkomailta tuoduissa välituotteissa, mutta ennen talouskriisiä kotimaistenkin välituotteiden hinnat nousivat aika lujaa vauhtia.

Välituotteisiin luetaan sekä ulkopuolelta ostetut tavarat että palvelut. Tehdas-teollisuudessa niiden osuus tuotannon arvosta on virkamiesraportin mukaan jo kolme neljäsosaa. Tosin osuutta nostaa se, että mukana on myös öljynjalostus. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukot vuodelta 2012 kertovat, että öljynjalos-tuksessa välituotteet eli lähinnä raakaöljy muodostaa tuotannon arvosta yli 90 prosenttia, palkat vain pari prosenttia.

Toista ääripäätä taloudessa edustavat sosiaalipalvelut. Niissä välituotteiden osuus on vain vajaat 30 prosenttia ja palkat lähes 70 prosenttia tuotannon arvos-ta.

Lääketeollisuudessa välituotteiden osuus jää yhtä pieneksi kuin sosiaalipalve-luissa. Mutta siellä palkkakustannukset ovat vain runsaat kymmenen prosenttia tuotannon arvosta. Loppu on muuta arvonlisäystä, joka menee lähinnä omistajille.

Kaukaa ei kalastetaVaikka teollisuus on verkostoitunutta, kovin kaukaa välituotteita ja niihin luettavia palveluita ei välttämättä hankita.

Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ollaan vahvasti naimisissa oman alan fir-mojen kanssa. Metallituotteiden valmistuksessa vajaa kaksi kolmasosaa tuotannon arvosta muodostuu välituotteiden kustannuksista. Niistä valtaosa on joko metallin jalostajien tai muiden metallituotteiden valmistajien tuotteita. Oma tuotanto taas menee pääosin muille teknologiateollisuuden yrityksille.

Mutta kuljetaan alojen välillä ristiinkin. Esimerkiksi autokaupassa merkittävin välituotteiden hankintapaikka on mainostoimistot. Rahoitus- ja vakuutusalalla ostetaan paljon tietojenkäsittelypalveluita.

Kokonaisuudessaan Suomen kansantaloudessa välituot-teista ja palveluista runsas kaksi kolmasosaa on kotimaista alkuperää.

Öljynjalostus on tietenkin kotimaisuusasteessa alimmai-nen ääripää. Toisessa ääripäässä taas on puuteollisuus, jossa kotimaisten välituotteiden osuus on lähes 90 prosenttia. Lähes samoihin lukemiin päästään televiestinnässä. Korkeita kotimaisuusasteita välituottei-den hankinnassa löytyy myös monilta muilta palvelualoilta.

Verotus on keventynyt

» Verotus on keventynyt, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisin kymmenes-osa kotitalouksista maksoi vuonna 1987 bruttotuloistaan veroja valtiolle ja kunnalle kahdeksan prosenttia, vuonna 2013 prosent-tiyksikön vähemmän. Suuritu-loisin kymmenys maksoi vuonna 1987 bruttotuloistaan veroja 32 prosenttia, vuonna 2013 vain 26 prosenttia.

Varallisuus keskittyy

» Suurituloisin kymmenes-osa kotitalouksista omisti 32 prosenttia kaikkien kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuodesta 1987 osuus oli kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Kaikilla vähemmän tienaavilla kotitalouskymmenyksillä osuus oli pienentynyt.

Naisen eläke-euro 0,72 senttiä

» Vuonna 2013 työeläkkeelle siirtyi runsaat 52 000 ihmistä joiden keskimääräinen eläke oli 1 764 euroa. Miesten eläke oli keskimäärin 2 059 euroa, mutta naisten vain 1 477 euroa eli 72 prosenttia miesten eläkkeestä.

10,1» Helmikuussa Tilastokes-kuksen mittaama työttömyys-aste nousi 10,1 prosenttiin. EU-maista vain Kroatiassa työttömyys nousi enemmän kuin meillä vuodentakaiseen verrattuna. Valtaosassa jäsen-maita työttömyys on laskussa.

Muurahaiset jonossa

TALOUSTOLPPA

TUNNUSLUKU

UP/Heikki Lehtinen

Jatkuvaa ostoa ja myyntiäVälituotteiden, muun arvonlisäyksenja palkkojen osuus tuotteen arvosta

% 0 40 80TilastokeskusUP/HL

ÖljynjalostusPaperiteollisuus

ElintarviketeollisuusMatkatoimisto

Metallituotteiden valmistusRakentaminen

Majoitus- ja ravitsemist.Toimialat yhteensä

RahoitustoimintaAudiovisuaalinen toiminta

TeleviestintäJulkinen hallintoVähittäiskauppa

Liikkeenjohdon palvelutTietojenkäsittelypalvelut

VakuutustoimintaTerveyspalvelutSosiaalipalvelut

30 sttk 3 *2015

» Alexander Söderberg on ruotsalainen tv-käsikirjoittaja ja ohjaaja. Andalusialainen ystävä on hänen ensimmäinen romaaninsa ja trilogian ensimmäinen osa. Andalusialainen ystävä on hengästyttävä trilleri, jossa ei juuri rauhallisia suvantohetkiä ole. Tarina vyöryy huimaa vauhtia ja kirjailijan ammatti tulee näkyviin siinä, että kirjan tapahtumat muis-tuttavat vauhdikkaan tv-sarjan kohtauksia.

Pelottavinta kirjassa on se, että tapahtuma-paikkana on läntinen naapurimme, kansan-koti Ruotsi. Meininki on kuin pahimmissa amerikkalaisissa mafiakirjoissa. Poliisit ovat korruptoituneita ja vähintään yhtä pahoja kuin paatuneimmatkin rikolliset, pahimmat rikolliset taas ovat välillä hyvinkin herrasmies-mäisiä ja inhimillisiä. Surullista on muutami-en hyvin poliisien kuvaaminen naiiveiksi ja kilteiksi, joilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä läpeensä mätien kollegoidensa jäljille.

Kirjan päähenkilöt ovat sairaanhoitaja ja yksinhuoltajaäiti Sophie Brinkman sekä rikollisperheen pomo, ”kirjakustantaja”, Hector Guzman. Sophie joutuu vahingossa keskelle rikollisten välienselvittelyjä ja hänen perusturvallinen elämänsä muuttuu kertahei-tolla. Kirjan nimi viittaa vahvasti Espanjan suuntaan mutta yhteys maahan on melko löyhä ja tuleekin oikeastaan vain siitä, että Guzman on pahamaineisen andalusialaisen rikollisperheen el Buenon jäsen.

Kirja on vauhdikas ja mukaansatempaava, mutta loppu on ehkä liiankin vauhdikas ja ampuu vähän yli. Kaikki vedättävät ja ampu-vat vuorotellen toisiaan.

Sujuvasti myös Sophie vaihtaa hyvien puolelta pahojen puolelle, kun Hector antaa hänelle omat valtuutensa saadessaan itse ke-hoonsa sellaisen määrän lyijyä, että on vielä kirjan päätyttyäkin koomassa.

TOISTEN JUTUTKIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva

Alexander Söderberg: Andalusialainen ystäväGummerus 2014, 586 s.

Karo Hämäläinen: Ilta on julmaWSOY 2013, 345 s.

» Karo Hämäläisen Ilta on julma on julma kirja. Kirjan tapahtumat sijoittuvat lontoolaisen pilvenpiirtäjän kattohuoneistoon ja kaikki

tapahtuu yhtenä lauantai-iltana, muutaman tunnin aikana. Kattohuoneiston omistaja Robert ja hänen vaimonsa Elise ovat kutsuneet viikonlopun viettoon Robertin vanhan ystävän Mikon ja hänen vaimonsa Veeran.

Kouluaikaisista ystävyksistä on kasvanut hyvin erilaiset aikuiset. Mikko on tiedostava, yhteiskunnallisesta valveutunut, maailmanti-lasta huolissaan oleva ja asioita läpikotaisin penkova journalisti, jonka äly on veitsenterävä. Robert taas on rikas investointipankkiiri, jonka ainoana päämäärä on tehdä rahaa ja tietysti nauttia rahoistaan. Mikon ja Robertin arvo-maailmat ovat niin kaukana toisistaan kuin ylipäätään on mahdollista.

Tunnelma illanvietossa on jäykkä ja

vaivautunut. Kaikki juovat liikaa. Vanhoilla ystävyksillä ei tunnu olevan enää mitään muuta yhteistä kuin menneisyys. Naisetkin ovat keskenään niin erilaisia, ettei yhteistä säveltä löydy. Sen sijaan miehillä ja naisilla tuntuu olevan parisuhteiden rajat ylittäen enemmän yhteistä keskenään kuin mitä muut aavistavatkaan.

Juoni on kerrassaan karmiva ja jo alku-metreillä käy selväksi, että nelikosta joku on päättänyt, että illan lopussa he kaikki neljä eivät ole hengissä. Kuka tai ketkä poistuvat lopulta kattohuoneistosta elävänä?

Karo Hämäläinen on kirjoittanut romaanien lisäksi paljon tietokirjallisuutta, joista suuri osa käsittelee taloutta ja sijoittamista. Hän kirjoittaa finanssimaailmasta asiantuntevasti ja sekä Robertin että Mikon henkilöhahmot ovat uskottavia ja todellisempia naisten jäädessä vähän taka-alalle.

Tässä tilanteessa päämi-nisteriltä tarvitaan hyviä neuvottelutaitoja ja hyviä hermoja. Yleislakon uhkaa ei nyt kaivata.

PääkirjoitustoimittajaJuha AkkanenHelsingin Sanomat 21.4.

Hallituksen budjettineu-vottelut syksyllä ovat todellinen testi. Neuvotte-luissa sovitaan hallituksen toimintasuunnitelma, julkisen talouden suun-nitelma ja vuoden 2016 budjettiesitys. Tämä rutistus kertoo, onko hallituspuolu-eiden välillä luottamusta ja toimintakykyä.

ToimittajaKirsi TurkkiTurun Sanomat 21.4.

Koko (yhteiskuntasopimus)vyyhden kasaamisessa tärkeintä on saada aikaan luottamus. Ilman sitä tilanne saattaa lähteä niin sanotusti lapasesta, kuten kävi 1990-luvun alussa, kun Esko Ahon johtama porvari-hallitus ja ammattiyhdistys-liike ajautuivat ristiriitaan. Tämän historian toisintoa ei varmaan kukaan halua nyt nähdä eikä kokea.

YhteyspäällikköHarri JärvinenDemokraatti 21.4.

(Poliitikkojen puheet mal-tillisesta tulosopimuksesta ja rahastoista) tarkoittaa, että poliitikot eivät itse tee mitään. He seuraavat vain tilannetta ulkopuolelta ja antavat työmarkkinoiden tehdä, mitä tekevät. Sitten he perustavat jonkun rahas-ton ja muuttavat ehkä puoli prosenttiyksikköä joitakin veroasteita. Nämä asiat eivät riitä mihinkään.

Taloustieteen professoriMatti VirénAamulehti 17.4.

Nollasopimusten kieltoon tulisi ryhtyä lainsäädännön kautta. Ne ovat paitsi työn-tekijälle nöyryyttäviä, myös työnantajalle käytännössä tarpeettomia.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaKalle HyötynenKansan Uutiset 17.4.

31 sttk 3 *2015

STTK-krypto 3/2015

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille

mukana olleille!

Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 1/2015, samoin seuraavat voittajat:

Sisko Hoikkala, Hämeenlinna Veikko Leppiniemi, PiispanristiArja Pietiläinen, Imatra

Vaalien jälkeen…

» … on jälleen palannut vanha kryptinen elämä. Johan sitä taas ehdittiinkin odottaa.Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoit-

teesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja viitisentuhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi.

Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-9 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 3, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!

KRYPTON 1/2015 RATKAISU

Ritva Saari, OuluOssi Suonvieri, Parhalahti

Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org

Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi

Kirkon alat www.kirkonalat.fi

Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi

Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi

METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi

Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi

Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi

Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi

Tehy www.tehy.fi

Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi

Askel aikaa edelle.

www.sttk.fi