VALMET 361 D

KÄYTTÖ JA HUOLTO

SISÄLLYSLUETTELO

Valmet-traktorin omistajalleHallinta- ja valvontalaitteetTeknillisiä yleistieojaHuoltoMääräaikaishuolto joka 10 käyttötunnin jälkeen joka 120 käyttötunnin jälkeen joka 240 käyttötunnin jälkeen joka 480 käyttötunnin jälkeen joka 720 käyttötunnin jälkeenMuita huoltotoimenpiteitäVoitelu Painevoitelu Muut voitelukohteetNostolaitteen öljyJäähdytys Vesipumppu Jäähdytysjärjestelmän tayttäminen Kiehuva jäähdytysneste Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen JäähdytysnesteetAkkuKäyttö ja ajoPäivittäiset toimenpiteet ennenkäynnistystäKäynnistysToimenpiteet käynnin aikanaAjoPysäytysNostolaitteen käyttöHihnapyöräkoneiston käyttöTraktorin hionta-ajoPolttoneste

polttonestepuhdistin ilmanpuhdistinSäädöt 1 Kytkimen säätö Jarrujen säätö Etupyörien raidevälin säätöTakapyörien raidevälin säätöEtupyörien aurauskulman säätö kiilahihnan säätöSäädöt 2 Vaihteisto Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asentaminen Ajoitusmerkit Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetkentarkistami nenRuiskutuspumpun irroitus moottoristaRuiskutuspumpun asennus moottoriinSumuttimetVenttiilivälyksien säätöRakenteestaMoottori YleistäSähkölaitteet Latausgeneraattori ja jännitteensäädin(rele) Käynnistinmoottori Virtalukko Akku Johdinverkko

468101010101112121313131415151515151616171718

181921222224262626

2728303030313333333434

3434

34

36

36373841414141

4144444444

Valaisimet ja sulakkeetVoitelujärjestelmä Voitelukaaviot Öljypumppu Öljynpuhdistin ÖljynpainemittariPolttonestejärjestelmä Yleistä Polttonestesäiliö Kaasuvipu- ja poljinJäähdytysjärjestelmä Yleistä Vesipumppu LämpömittariTraktorin runko-osat Yleistä Kehto ja välirunkoVoimansiirtojärjestelmä Yleistä Kytkinlaitteet Kytkin Painelaakeri KytkinpoljinvivustoVoimansiirtopyörästöt Vaihteisto Vetopyörästöt Tasauspyörästön lukko HihnapyöräkoneistoEtuakselisto ja ohjauslaite Etuakselisto OhjauslaiteJarrutRenkaatHydraulinen järjestelmäKiinnitysjärjestelmäTraktorin talvisäilytysVoimanottoakselin ja hihnapyöränkierrosluku sekä nopeus eräillä mootto-rin kierrosluvuillaHuoltokohde ja huoltoSuositeltavia voiteluainevahvuksiaMahdolliset häiriöt moottorissa janiiden poistaminen

444848505050505052525252525353535354545454545455555656575858585860606263

636566

67

VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE

Tämän kirjasen tarkoituksena on lyhyesti selvit-tää VALMET-yleistraktorin rakennetta ja huol-toa sekä jatkuvasti kysymykseentiúleviensäätöjen ja tarkkailujen suorittamista. Sellaisetsäädöt ja tarkistukset, joita tässä ei ole käsitelty,on aina varminta jättää lähimmän VALMET-traktorin huoltajan suoritettavaksi.

Huoltoasioita ilmoitettaessa ja tilauksia tehtäessäon aina mainittava kojetaulun, kuva 4, kilvestälöytyvä traktorin n:o ja moottorissa,latausgeneraattorin alapuolella, löytyvä leimattumoottorin n:o, kuva 14.

oman etunne vuoksi kehoitamme Teitä hetiperusteellisesti syventymään tähän hultokirjaan,jolloin perehdytte myös traktorin rakenteeseen

4

Takuuajan kuluessa järjestetään 3 ilmaista huoltotarkastusta:1. tarkastus suoritetaan ennen traktorin luovutusta.2. tarkastus suoritetaan n. 50 käyttötunnin jälkeen.3. tarkastus suoritetaan n.240 käyttötunnin jälkeen.

Velvollisuudeksenne jää ajoissa ilmoittaa myyjälle, milloin mainitut tuntimääräton ajettu, jotta tarkastukset voidaan sopivasti järjestää.

VALMET Oy

5

Kuva 1. Hallinta- ja valvontalaitteet

6

HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET

1. Ilmanpuhdistin

2. Lämpömittari

3. Öljynpainemittari

4. Kaihtimen säätöketju

5. Pysäytintanko

6. Kytkinpoljin

7. Ryhmävipu

8. Jarrun säätöruuvi9. Nostovarsi

10. Nostotanko

11. Työntövarsi

12. Vetovarsi

13. Veden täyttöaukon korkki

14. Virtalukko

15. Kaasuvipu

16. Polttonesteen täyttöaukon korkki

17. Jarrupolkimet

18. kaasupoljin

19. Hydrauliikan säätövipu

20. Jarrupolkimien lukitus-salpa

21. Tasauspyörästön käsivipu

22. Vaihdetanko

23. Vaihteiston öljyn täyttöaukonkorkki

24. Kaltevuussäädön kampi

7

TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA

VALMET 361 D traktorin päämitat ja -arvot:- akseliväli- raideväli säädettävä

edessätakana

- kääntösäde, pienin- pituus, suurin- leveys, suurin- korkeus moottorin suojuksen päältä- maavara- kokonaispaino n.- renkaat:

edessätakana

- ohjauslaitteet- kytkin malli- jarrut

- nopeudet moottorin kierrosluvuilla1. vaihde L2. vaihde L1. vaihde H3. vaihde L2. vaihde H3. vaihde H1. peruutusvaihde L2. peruutusvaihde H

Moottorin 310 D päämitat ja -arvot:- sylinteriluku- sylinterin halkaisija- iskun pituus- iskutilavuus- puristussuhde- sytytysjärjestys (etup. lukien)- suuttimen avautumispaine- ruiskutusennakko- moottorin teho- moottorin vääntömomentti- moottorin paino (kuivapaino)- tyhjäkäyntikierrosluku- suurin kierroslukukuormittamattomalla moottorilla

1, 90 m

137-147-157-167 cm142-153-164-174-184-194 cm2,90 m2,95 m2,24 m1,35 m0,45 m1770 kg

6,50 x 16/4 tai 7,50 x 16/611 x 28/6 tai 13 x 24/6erikoisruuviohjaus, 2-välitankoakuva, yksilevyinen, halkaisija 11”takapyöriin joko erikseen tai yhdessävaikuttavat sisäpuoliset kenkäjarrut800 r/min 2000 r/min1,3 km/t 3,3 km/t2,1 km/t 5,3 km/t3,3 km/t 8,2 km/t4,5 km/t 11,2 km/t5,4 km/t 13,4 km/t11,2 km/t 28,0 km/t1,9 km/t 4,7 km/t4,7 km/t 11,7 km/t

3100 mm114 mm3 x 0,9 l = 2,7 l17 : 11-2-3175 kp/cm2

160 e.y.k.k.42hv DIN/2000 r/min(46 HP SAE Gross)16 kpm-1200 r/min350 kg600 r/min

2280 r/min8

- ruiskutuspumppu- käynnistinmoottori 12 V/4 hv- latausgeneraattori 12 V 130 W- Rele

Simms P 4624CAV CA45CLucas C40ALucas RB 108

Voitelujärjestelmä:Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtaussuodattimen kautta.

Polttonestejärjestelmä:Järjestelmään kuuluu yhdistetty polttonesteen siirto- ja ruiskutuspumppumekaanisine kierrosluvun säätimineen, monireikäsumuttimet ja polttonesteenkaksoispuhdistimet.

Jäähdytysjärjestelmä:lämpötilan säätöjäähdytys

Siirrettävä kaihdin jäähdyttimen edessäKennosto ja tuuletin, vedenkiertotehokkaalla keskipakopumpulla. Järjes-telmässä on termostaatti-

Hydraulinen järjestelmä:Nostolaitteenpumpun suurin teho on 22 l/2000 r/min. Venttiilin avautumispaine on130 kp/cm2. Suurin nostovoima varsien päässä on 1350 kg. Nostolaite onkytkimestä riippumaton. Hydr. nostettava vetokoukku. Työkoneen hydr. painon-siirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet standardien mukaiset.

Hihnapyöräkoneiston päämitat ja arvot:- voimanottoakselin kierrosluku- voimanottoakselin läpimitta- hihnapyörä:

a) leveysb) läpimittac) kierroslukud) hihnan nopeusSuositeltava puimakoneenhihnapyörän läpimitta

Täytökset- polttonestesäiliö- moottorin kampikammio- ruiskutuspumppu- ilmanpuhdistin- vaihteisto- nostolaite- vetopyörästöt 2 x 1,10=- ohjauslaite- hihnapyöräkoneisto- jäähdytysjärjestelmä

550 r/min (vast.moott. 1500 r/min)1 3/8”

165 mm225 mm1100 r/min (vast.moott.1500 r/min)12,96 m/sek

220 mm

38,00 l6,4 l0,3 l0,70 l15,00 l10,00 l2,20 l1,30 l0,50 l10,00 l

9

HUOLTO

Määräaikaishuolto

Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdois-ta on oikein ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Sen vuoksi on traktorin käyttäjänalusta alkaen totuttauduttava säännöllisesti noudattamaan annettuja huolto-ohjeitaerikoisesti muistaen, että huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyön-neistä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.

Joka 10 käyttötunnin jälkeensuoritettavat toimenpiteet

1. Yleispuhdistus ja yleisvoitelu (nippoja 17 kpl)2. Ilmanpuhdistin. Öljysäiliö pestään dieselpolttonesteellä ja täytetään uudellaöljyllä alemman nuolen kärjen korkeudelle. Tarvittaessa on puhdistus suoritet-tava vielä lyhyemmin käyttövälein. Esipuhdistin pestään3. Tarkastetaan moottorin öljypinnan korkeus.4. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset öljyvuodot.5. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset polttonestevuodot.6. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset vesivuodot ja lisätään jäähdyttimeen vettä(nestettä)7. Tarkastetaan renkaitten ilmanpaine. Katso sivua 60.8. Tarkastetaan akun nestepinta. Tarvittaessa lisätään t i s l a t t u a vettä niin, ettänestepinnan korkeus 1 cm levyjen yläpuolella.9. Tarkastetaan ja tarvittaessa kiristetään ruuveja ja muttereita.

Joka 120 Käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet

1. Moottorin kampikammio tyhjennetään (kts. sivu 14 Öljynpoisto…) ja täytetäänvoiteluainetaulukossa suositeltavilla öljyillä ohjeiden (kts. sivu 13) mukaisesti.Erikoisen kylmällä säällä on käytettävä erikoisöljy.

2. Öljyn mittaustikun päässä oleva huohotinsiivilä liuotetaan ja huuhdellaan ben-siinissä tai petroolissa, minkä jälkeen siivilä kuivataan.

3. Öljynvaihto ruiskutuspumpussa.

10

1. Öljyn yläraja2. Öljyn alaraja 3. Öljyn täyttöaukon tulppa

Kuva 2. Kampikammion öljymäärän mittaus 4. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa5. Ylivuotoputki6. Öljyn tyhjennysaukon tulppa.

Joka 240 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet

1. Tarkastetaan imuventtiilien välykset (0,25 mm).2. Tarkastetaan pakoventtiilien välykset (0,25 mm).3. Tarkastetaan öljypinnan korkeus: - vaihteistossa, - vetopyörästössä, - nostolaitteissa, - ohjauslaitteissa, -hihnapyörän kotelossa (jos käytetty).4. Puhdistetaan polttonestesiivilä5. Öljynpuhdistimen suodatin vaihdetaan. 6. Polttonestepuhdistimen esisuodatin pestään puhtaassa dieselpolttonesteessä.

11

Joka 480 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet.

1. Sumuttimet tarkastetaan 2. Polttonestesäiliö tyhjennetään ja huuhdotaan 3. Polttonestesäiliön ilmputken siivilä pestään bensiinissä.

Joka 720 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet

1. Etupyörien laakerit puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla

2 Kytkinakselin etupäässä oleva kuulalaakeri puhdistetaan ja täytetään uudellakuulalaakerirasvalla (esim. Shell’in Retinax A Tai nuiden öljy-yhtiöiden vastaavaarasvaa).

3. Öljynvaihto- Vaihteistossa- Vetopyörästössä- Nostolaitteessa- Ohjauslaitteessa.

4. Jäähdytysjärjestelmä puhdistetaan soodaliuoksella, jos on tarpeellista.

5. Latausgeneraattorin kommunikaattori ja hiiliharjat puhdistetaan bensiiniin kaste-tulla rievulla.

6. Polttonestepuhdistimen esi- ja hienosuodatin vaihdetaan.

7. Käynnistysmoottorin irrotu ja huoltaminen erikoiskorjaamossa.

Näiden ohjeiden lisäksi katso kohta >> Muita huoltotoimenpiteitä>>, mitä uusientrakotien osalta ja mitä vuodenaikojen vaihtelusta johtuen sanottu.

12

MUITA HUOLTOTOIMENPITEITÄ

Voitelu

Painevoitelu

Dieselmoottoreissa on ehdottomasti käytettävä ensiluokkaisia diesel-voiteluöljyjä,koska dieselmoottori voiteluöljyn suhteen on vaativampi kuin kaasutinmoottori.Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa. Traktorinkäytössä tulee normaalisesti kysymyk-seen API:n käyttöluokkaa DM vastaava öljy. Jos käyttö on hyvin raskasta ja jatku-vaa esim. paineilmakompressorin käyttö, saattaa olla edullista käyttää DS-luokanöljyä.

Voiteluöljyn viskositeetin tulee olla kesäkäytössä SAE 20. Talvikäytössä tuleekäyttää vastaavasti ohuempaa öljyä. (kts. taulukko 3 sivu 66). Öljyn täyttöaukonkannessa on öljyn mittatikku. Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojenvälissä(Kuva 2).

Kuva 3. Öljynpuhdistin1. Määräajoin vaihdettava suodatin

13

Uutta öljyä täytettäessä on öljynpinta nostettava tiun ylämerkkiin. Öljyä ei ole syy-tä lisätä ennen kuin pinta on laskenut alamerkkiin. Tällöin lisätään jäljellä olevastaöljynvaihtovälistä riippuen joko ylämerkkiin saakka taikka vähemmän. Kun moot-tori on uusi, on voiteluöljy vaihdettava n. 50 käyttötunnin kuluttua, toisen kerrankun käyntituntimittari näyttää lukemaa 120 ja tämän jälkeen jatkuvasti 120 käyttö-tunnin kuluttua.

Samoin on , moottorin ollessa uusi, öljynpuhdistimen suodatin vaihdettava n. 50käyttötunnin kuluttua ja puhdistimen kotelo huuhdeltava diesel-polttonesteessä,bensiinissä tai petroolissa. Toisen kerran, kun käyntituntimittari näyttää lukemaa240 ja tämän jälkeen jatkuvasti 240 käyttötunnin kuluttua. Jos suodatin on huopaavoidaan sitä käyttää 2 – 3 kertaa pesemällä se aina 240 käyttötunnin jälkeen bensii-nillä. On huomattava, että suodattimen tukkeutuminen aiheuttaa suodatinrungossaolevan ohivirtausventtiilin avautumisen (avautuu paine-erolla n. 2,0 kp/cm2), jol-loin suodattamaton öljy pääsee laakereihin. Öljynpaine säädetään moottorin etu-päässä olevalla säätöventtiilillä, joka säätää öljynpaineen 2,0 – 3,5 kp/cm2. Öljynollessa kylmää saattaa paine nousta maksimiarvosta ylikin. Öljynpoisto suoritetaanmoottorin ollessa lämmin, jolloin öljy valuu nopeammin ulos, siten tuoden parem-min mukanaan mahdolliset epäpuhtaudet.

Muut voitelukohteet

Ruiskutuspumpussa käytetään samaa voiteluöljyä kuin moottorissakin. Täyttöävarten on pumppun päällä täyttöaukko. Pumpun perässä on ylivuotoreikä, jostaliika öljy sekä pumpun öljytilaan päässyt polttoneste valuu pois. Pumpun sivussaon ruuvitulpan sulkema aukko, joka täytettäessä määrää öljypinnan korkeuden.

Pumpun öljy on vaihdettava aina 120 käyttötunnin jälkeen. Vanha öljy lasketaanpois avaamalla pumpun pohjassa oleva tyhjennystulppa. Varmuuden vuoksi onsyytä täyttövälien aikan tarkistaa, että ruiskutuspumpussa on öljyä. Vaihteiston javetopyörästön öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 50- ja 240 käyttötunnin jälkeenvastaavien tarkastuksien yhteydessä ja tämän jälkeen 720 käyttötunnin kuluttua.Lisäksi suositellaan vaihteiston öljyn siivilöimistä sopivan kankaan tai erikosensiivilöimislaitteen läpi n. 500 käyttötunnin jaksoin. Ennen öljyn vaihtoa tai siivilöi-mistä on syytä ajaa öljyt lämpimiksi juoksunopeuden ja lian irtoamisen helpottami-seksi.

Öljynvaihdon tai siivilöimisen yhteydessä suoritetaan vaihteiston huuhtelukäyttämällä pitkänokkaista käsiruiskua ja huuhteluaineena diesel-polttonestettä. Molemmissa toimenpiteissä poistetaan vaihteiston takakansi. Sopi-vat voiteluaineden vahvuudet eri käyttölämpötiloissa on esitetty taulukossa 3, sivu66

14

NOSTOLAITTEEN ÖLJY

Nostolaitteen öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 240 käyttötunnin jälkeen edel-lyttäen, että nostolaite on ollut jatkuvassa käytössä ja tämän jälkeen kerran vuodes-sa. Jos nostolaite käyttää etukuormaajaa tai siihen verrattavaa konetta jatkuvasti,on syytä vaihtaa öljy tarpeen vaatiessa. Tehtaalta lähtiessä on nostojärjestelmässä10 litraa Shellin Tellus 29 öljyä, mutta kaikki SAE 10W-Luokan öljyt sopivattarkoituskeen.

JÄÄHDYTYS

Moottorin jäähdytysveden (-nesteen) lämpötila on ajon aikana oltava 75°-90°C,jolloin sylinterin kuluminen ja polttoaineen kulutus on pienin.

Vesipumppu

Vesipumpun alapuolella on vuotoreikä, jota ei saa tukkia. Jos tästä reiästä tippuuvettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittava. Pitemmän ajan vuotava kuumavesi huuhtelee kuulalaakerista kaiken rasvan, jolloin laakeri ruostuu ja leikkaantuukiinni. Vesipumppua ei tarvitse voidella, sillä sen kuulalaakerissa on valmistaja-tehtaan laittama voiteluaine. Koska pumpun purkaminen ja kokoaminen vaatii asi-antuntemusta ja erikoistyövälineitä, on työ annettava ammattitaitoisen asentajansuorittaa.

Jäähdytysjärjestelmän täyttäminen

Jäähdytysjärjestelmä täytetään mieluimmin pehmeähköllä kaivovedellä tai mekaa-nisesti puhtaalla järvi- tai jokivedellä ennen käynnistystä ja moottorin jäähtyneenäollessa. Jos moottori on kuuma, voi äkkiä kaadettu kylmä vesi aiheuttaasylinteriryhmän ja sylinterikannen rikkoutumisen. Pakkasella on kone asetettavaaluksi tyhjäkäynnille ja vasta sitten alettava kaata kohtalaisen lämmintä vettäjäähdyttimeen. Varminta on tietysti käyttää jäätymätöntä pakkasnestettä heti kunon pakkasasteita. Pakkasnestettä käytettäessä on muistettava, että laimentamatonneste laajenee huomattavasti, joten kylmää vesitilaa ei ole täytettävä aivan täyteen.

Kiehuva jäähdytysvesi (-neste)

Jos moottori on kuumentunut niin, että jäähdytysvesi kiehuu, on moottori heti ase-tettava tyhjäkäynnille ja kaihdin laskettava alas.

15

Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen

Jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään avaamalla jäähdyttimen alla ja moottorin va-semmalla sivulla (kuva 13) olevat tyhjennyshanat sekä jäähdyttinen korkki.

Varmuuden vuoksi on valvottava, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voisattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen kuin vesitila on ehtinyt ko-konaan tyhjentyä. Tästä voi olla seurauksena, että moottorin jäljelle jäänytvesi jäätyessään halkaisee sylinteriryhmän.

Suurten vahinkojen välttämiseksi on tällöin varminta epäilyttävissätyhjennystapauksissa ja ajoittain muulloinkin kiertää pois molemmattyhjennyshanat, jolloin sakka pääsee poistumaan. Vesipumpun tyhjentämiseksikonetta käytetään muutama sekunti ja tyhjennyshanat jätetään auki.

Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen

Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen suoritetaan tarpeen mukaan seuraavassa jär-jestyksessä:

1. 12 Litraa puhdasta lämmintä vettä liuotetaan n. 0,5 kg soodaa2. Soodaliuos kaadetaan tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja täyttöaukko jäte-tään avoimeksi.3. Kaihdin vedetään jäähdyttimen eteen.4. Moottorikäynnistetään ja annetaan sen käydä niin kauan, että liuos alkaa selvästikiehua.5. Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juurikiehuu ja tällaista hiljaista kiehuttamista jatketaan . 15-20 min.6. Tyhjennyshanat avataan moottorin edelleen hiljaa käydessä ja samanaikaisestialetaan kaataa puhdasta huonelämmintä vettä täyttöaukkoon.7. Tätä huuhtelua jatketaan, kunnes ulosvaluva vesi on täysin kirkasta eikä enääsormin koetellen tunnu liukkaalta.8. Moottori pysäytetään ja veden annetaan valua ulos samalla valvoen, että hanateivät ole tukkeutuneet.

Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennostonulkopuolinen puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että kaikki kennoston lo-keroihin tarttunut pöly, kasvien jätteet ym. roska saadaan poistetuksi.

16

Jäähdytysnesteet

Yleisimmin käytetyt jäähdytysnesteet ovat etyleeniglykolia, glyserolia (glyseriiniä)tai näiden seoksia. Alla on etyleeniglygolin ja veden sekoitussuhteet tilavuudenmukaan, omaispainot ja jäätymispisteet.

Etyleeni –Glygoli + vesi ominaispaino jäätymispiste10 % 90 % 1, 012 - 4 °C20 % 80 % 1,027 - 9 °C30 % 70 % 1,041 - 15 °C40 % 60 % 1,055 - 22 °C50 % 50 % 1,068 - 38 °C60 % 40 % 1,076 - 56 °C

AKKU

Akun käyttöikä riippuu säännöllisestä ja asianmukaisesta hoidosta, joten on syytätarkasti noudattaa sekä yleisesti että tässä annuttuja akun huolto ja hoito-ohjeita:

Akku on kiinnitettävä kunnollisesti alustalleen. Jos akku pääsee liikahtelemaan javapaasti tärisemään, voivat levyt ja akun kuori helposti vioittua käyttökelvottomik-si.

Akun kiinnittimet ja ulkopinta on pidettävä puhtaana ja kuivana.

Napojen ja johdinkenkien kosketuspinnat on aika-ajoin lämpimällä vedellä ja te-räsvillalla puhdistettava. Puhdistuksen jälkeen on pinnat kuivattava huolellisestipuhtaalla rievulla.

Johtokenkien napoihin kiinnittämisen jälkeen niiden ulkopinnat on siveltävä taval-lisella vaseliinilla tai navansuojarasvalla.

Johtokengät on kiinnitettävä napoihin kireälle, sillä löysät johtokengät sekä tuotta-vat käynnistysvaikeuksia että moottorin käydessä nostavat latausgeneraattorin jän-nitteen jopa niin korkealle, että valoja käytettäessä lamput rikkoutuvat.

Akun nestepinnan korkeus on tarkastettava kerran viikossa. Jos neste ei ulotu n. 1cm verran levyjen yläpuolelle, on kennot täytettävä tislatulla vedellä. pinnan kor-keuden tarkistamisen ja tislatun veden lisäämisen yhteydessä on tarkistettava, ettäkennojen täyttöaukkojen tulpissa olevat ilmanvaihtoreiät ovat auki.

17

Heikkovirtaista tai tyhjäksi purkaantunutta akkua ei saa jättää lataamattomana sei-somaan pitemmäksi ajaksi.

Talvella traktoria käytettäessä on erikoisesti huolehdittava akun hyvästä lataus-tilasta, jolla vältetään akun jäätymisvaara. Täydessä lastauksessa oleva akku, jonkanesteen ominaispaino on 1,280, jäätyy -65°C:ssa. Kolmeneljäsosalatauksessa olevaakku, jonka nesteen ominaispaino on 1,245, jäätyy -45°C:ssa. Tyhjä akku, jonkanesteen ominaispaino on 1,150, jäätyy jo -10°C:ssa.

Akun lataustilanne voidaan nopeasti tarkistaa sitä varten tehdyillä ns.ominaispainomittareilla, joita on käyttöohjeineen saatavissa kaikista moottorialanliikkeistä.

Pitempien käyttötaukojen aikana on akku ladattava 1-2 kk väliajoin.

Akkua ja johdinkenkiä paikalleen kiinnitettäessä on aina varmistauduttava siitä,että + -merkillä (plus) merkitty napa tulee maadoitetuksi

KÄYTTÖ JA AJO

Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä

Ennen päivittäistä moottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistus- javalmistavat toimenpiteet.

- tarkista renkaiden ilmanpaine- tarkista, että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma eiimeytyisi polttonesteputkistoon.- Tarkista jäähdytysveden (-nesteen) määrä.- Tarkista ilmanpuhdistimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päi-vittäin.- Tarkista voiteluöljymäärä kampikammiossa ja ruiskutuspumpussa.

Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan, tai öljyputkisto on tyhjennetty, olisisyytä pyörittää moottoria käynnistysmoottorilla kunnes öljynpaine nousee. (Esim.korjauksen jälkeen.)

Jos polttonesteputkistoon on päässyt ilmaa, on se poistettava seuraavalla tavalla:

17

- aukaise polttonestepuhdistimen ilmanpoistoruuvit (kuvat 13 ja 18).

- täytä putkisto polttonesteellä., käyttäen siirtopumpun käsivipua, kunnespuhdistimen ilmanpoistorei’istä tulevassa polttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristätämän jälkeen ensin esisuodattimen ja sitten hienosuodattimen ilmanpoistoruuvi.Siirtopumpun käsisivulla pumpattaessa saattaa joskus käydä niin, että polttoaineentulo on hidasta eikä käsivivussa tunnu vastusta. Tällöin on moottoria pyöräytettävän. 1 kierroksen verran käynnistinmoottorin avulla, jolloin pumpun nokka-akselipyörähtää 1/2 kierrosta ja siirtopumppua käyttävä nokka pyörähtää taka-asentoonsasallien käsivivulle mahdollisimman pitkän tehoiskun

- aukaise ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit ja täytä edelleen putkistoakäsipumpulla, kunnes ruiskutuspumpun ilmanpoistorei’istä tulevassapolttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristä tämän jälkeen molemmatilmanpoistoruuvit.

- noudata äärimmäistä puhtautta polttonestejärjestelmää käsitellessäsi. Pesepolttonesteellä puhtaiksi ja liitinmutterit ennen osien irroitusta. On huomattava,että ilmanpoisto aloitetaan polttoaineen tulopuolelta ja ruuvit kiristetään käsi-pumpun painetahdin aikana.

KÄYNNISTYS

Lämpimissä olosuhteissa

- aseta vaihdetanko vapaa-asentoon- vedä jäähdyttimen kaihdin ylös- vie kaasuvipu täysikaasulle eteen- paina virta-avain sisään virtalukkoon ja kierrä sitä vastapäivään, jolloin moottorikäynnistyy. Ellei moottori lähde heti pyörimään, vapauta käynnistysavain ja teeuusi yritys. Käynnistysavaimen jatkuva pitäminen käynnistysasemassa ilman, ettämoottori pyörii, voi vioittaa käynnistinmoottoria.- palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse heti kun moottori on käynnistynyt.- tarkkaile heti öljynpainemittaria. Ellei paine nouse 10 – 15 sek. kuluttua, onmoottori pysäytettävä ja mahdolliset viat korjattava.- älä käytä moottoria huoneessa tai suojassa, jossa ei ole hyvää ilmanvaihtoa.

19

Lämpötiloissa -5°_ -20°C

Traktorin kunnon ja kestävyyden kannalta on edullista säilyttää traktori suojatussapaikassa. Etenkin talvella ulkoilman lämpötilan laskiessa nolla-asteen alapuolelletulisi säilytystilan olla mieluimmin lämmitettävä. Käytännöllinen kokemus jasuoritetut kokeet ovat osoittaneet, että moottorin kuluminen pääkohdiltaan aiheu-tuu syöpymiskulumisesta sinä aikana, jolloin moottorin lämpötila nostetaankäynnistyslämpötilasta lopulliseen käyttölämpötilaan. Tämä kuluminen on niinsuurta luokkaa, että yksi käynnistys kylmissä olosuhteissa vastaa kulumiseltaanusean kymmenen tunnin normaalia käyttöä oikeassa käyttölämpötilassa. Mikälitraktoria olosuhteista riippuen joudutaan käynnistämään kylmänä, on jäljempänäesitetty eräitä toimenpiteitä, joita tässä yhteydessä on syytä toteuttaa. Polttonesteentulee olla jähmettymispisteeltään ulkoilman lämpötilaa vastaavaa, koska jähmetty-nyt polttoneste ei suuttimissa hajaannu eikä mene suodattimista läpi ja estää näinkäynnistymisen. Voiteluöljyn tulee olla viskositeetiltaan sopivaa, muuten moottoripyörii käynnistettäessä liian hitaasti, eikä näin ollen pysty aikaansaamaan riittävänkorkeata syttymislämpötilaa. Milloin on olemassa vaata, että ulkoilman lämpötilalaskee nolla-asteen alapuolelle, olisi myös syytä käyttää moottorinjäähdytysjärjestelmässä yrittävän alhaisen jäätymispisteen omaavaajäähdytysnestettä. Jos jäähdytysnesteenä käytetään vettä, on ennen käynnistystätuuletinta pyöritettävä käsin, jotta varmistauduttaisiin siitä, ettei vesipumpunsiipipyörä ole jäätynyt kiinni. Jos tuuletin ei pyöri , on jää sulautettavalämmittämällä pumppua kiehuvaan veteen kastetulla rievulla. Edelleen on pyrittä-vä siihen, että akku on aina mahdollisimman täydessä latauksessa, jotta siitäsaataisiin mahdollisimman suuri käynnistysteho ja toiseksi akun mahdollinenjäätymisvaara vältettäisiin ulkoilman lämpötilan ollessa alhainen. Hyvänkäynnistymisen ehtona on myöskin se, että moottori on kaikin puolin hyvässä jaasianmukaisessa kunnossa.

Lämpötiloissa alle - 20°C

Lämpötilan laskiessa alle - 20°C on syytä lisäksi seuraaviin lisätoimenpiteisiin:Traktorin akku on estettävä liialta jäähtymiseltä joko ottamalla se yli 10 t kestävänseisonnan ajaksi lämpimään paikkaan taikka suojaamalla akku traktorissa sopivallapeitteellä. Käynnistyksen nopeuttamiseksi ja sähkö laitteiden säästämiseksi voi-daan lisäksi käyttää seuraavia keinoja. Imuputken kyljessä oleva kumitulppapoistetaan ja vastaavaan aukkoon suihkutetaan moottoria käynnistettäessä Start-Pilot nimistä käynnistysnestettä. Nestettä on suihkutettava varoen. Puhdastaeetteriä ei pidä käyttää. Käynnistystä voidaan tehokkaasti nopeuttaa myös johta-malla mainitusta aukosta kuumaa ilmaa ilmaputkeen käynnistyksen aikana. Imu-putken aukko on suljettava kumitulpalla käynnistyksen jälkeen. Käynnistymistäkovalla pakkasella voidaan vielä helpottaa lämmittämällä moottoria,jäähdytysnestettä taikka voiteluöljyä erilaisin välinein, joita kaupasta on saatavissa.

20

TOIMENPITEET KÄYNNIN AIKANA

- Älä käytä moottori kylmänä pitkää aikaa, sillä kylmä moottori kuluu nopeasti.- Tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0 – 3,5 kp/cm2- Tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla 75° - 90° C- Tarkasta kaikki putket ja liittimet (öljy, polttoneste ja vesi). Jos vuotoja löytyy,on heti korjattava- Jos moottori on ajettu kuumaksi, on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaanmoottoriin ei saa kaataa kylmää vettä.- Älä käytä moottoria tarpeettomasti tyhjäkäynnillä. Milloin moottori joutuuolosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytäkuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimientukkeutumisen estämiseksi.

21

AJO

Vaihteiston käyttö

Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdetangon ja ryhmävivunkäyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdetangonasennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaanryhmävivun avulla. Ryhmävipu vietynä eteen on nopeusalue suurin ja vietynätaakse pienin, Ryhmävipua ei saa jättää keskiasentoon.

Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti:

- kohota kaasuvipua juuri sen verran, että moottori >>hyrähtää>> hiukan nopeam-paan käyntiin.

- Paina kytkinpoljin alas

- aseta sopiva vaihde päälle

- Päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle- säädä ajonopeus kaasuvivulla tai kaasupolkimella

- älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella

- jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdintatarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alle 75°C.

Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittäväsaamaan mahdollisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin.

PYSÄYTYS

- aseta vaihdetanko vapaa-asentoon- palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse- älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, jos se on päässyt liian kuumak-si, vaan anna sen jäähtyä tyhjäkäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojentasaamiseksi- vedä pysäytintanko taakse ja pidätä siinä, kunnes moottori seisoo- poista jäähdytysvesi moottorista jäätymisvaaran uhatessa.

22

Kuva 4. Kojetaulu

1. Lämpomittari2. Öljynpainemittari3. Kaihtimen säätöketju4. Latauslamppu5. Virtalukko6. Työkalulaatikon kansi

7. Pysäytintanko8. Vaihdetanko9. Ryhmävipu10. Kaasuvipu11. Äänimerkinantolaitteen painonappi12. Traktorin numerokilpi

23

Kuva 5. Nostolaitteen hallintalaitteet1. Työntövarren tuki2. Vastinjousi3. Tunnustelija4. Säätövipu ja sen rajoitin5. Säätökaari6. Nostovarsi7. Nostosuunta8. Lskusuunta9. Laskeutumisnopeus suurin

10. Laskeutumisnopeus pienin11. Sisäisiin laitteisiin12. Ulkopuolisiin laitteisiin13. Tulpparuuvi (ulosotto)14. Nostolaitteen öljyn täyttöaukonkorkki15. Vaihteiston öljyn täyttöaukonkorkki

Nostolaitteen käyttö

Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tiettyvetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima voi kohottaajonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutustavoidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukitapaikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palautta-mista sen jälkeen, kun työkonetta on esim. nostettu ylös säätövipua säätämällä.Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nostoja tuomalla sitä alaseteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuunostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan. Vetokoukkuun nostettaessa, nosto-lankojen ollessa kiinnitettyinä vetokoukun lenkkeihin, on muistettava, ettäsalpauksen tapahduttua säätövipua on siirrettävä hieman alas eteenpäin tai lasku-asentoon. Tämä toimenpide estää pumpun vahingoittumisen.

24

Kuva 6. Nostolaitteen kaavio1. Laskeutumisnopeuden säätöventtiili 2.Jakoventiili 3. Tunnustelija

4. Työntövarren tuki, jossa asettelureikiä

Mukautumisherkkyyden säätö

Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätääkiertämällä säätöjousen etupuolella olevaa tunnustelijaa. Kiertämällä tunnustelijannokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla myösmukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimmassa asennossa, onmukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä portaattomia väliasentoja.Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihintyöntövarsi voidaan kiinnittää.

Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö

Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorinvasemmalla puolelle, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua.Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin.Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan.

25

Ulkopuolisten työkoneiden käyttö

Ulkopuolisia työkoneita varten saadaan paineöljyä traktorin oikealla puolella ole-vasta, kierteellä varustetusta ulosottokohdasta. Ennen öljynottoa ulkopuolisiinsylintereihin on kierrettävä istuimen alla oleva jatkoventtiili tätä vastaavaan asen-toon. Tällöin pysyvät nostovarret paikoillaan. Paineöljy ohjataan nostosylintereihinja sieltä pois säätövipua käyttämällä. Siirtämällä säätövipu pitoasennon yläpuolellevirtaa öljyä työsylintereihin ja säätövivun ollessa pitoasennon alapuolella palaaöljy takaisin. Pitoasennon kohta riippuu nostovarsien asennosta. Pitoasento on syy-tä merkitä siirrettävä säätövivun liikkeen rajoittimella.

HIHNAPYÖRÄKONEISTON KÄYTTÖ

Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytäseuraavasti:

- paina kytkinpoljin alas- siirrä hihnapyöräkoneiston käsivipu yläasentoon- päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä- suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä

TRAKTORIN HIONTA-AJO

Traktorin kestävyyden kannalta on eduksi, jos traktoria käytetään ensimmäisten 50tunnin aikana varoen suuria kuormia ja korkeita kierroslukuja

POLTTONESTE

Polttonesteen on oltava ehdottomasti hyvälaatuista ja puhdasta, keveitä diesel-moottoreita varten tarkoitettua dieselpolttonestettä.

Dieselmoottorin polttonestevarusteiden liikkuvien osien välykset ovat erittäin pie-net, joten vähäinenkin epäpuhtaus aiheuttaa niissä suuria vahinkoja. Näin ollen onhuolehdittava siitä, että polttonesteen säilytys- ja täyttövälineet ovat puhtaat ja ettävarastosäiliötä ei tyhjennetä niin tarkkaan, että vesi ja pohjasakka tulee mukaan.Polttonesteen on syytä täytön jälkeen antaa olla varastosäiliössä ainakin viisi päi-vää ennen käyttöön ottamista, jotta siinä olevat epäpuhtaudet ehtisivät laskeutuapohjalle. Imuletkun pää on pidettävä noin 20 cm korkeudella varastosäiliön pohjas-ta. Polttonestettä ei saa säilyttää sisäpuolelta galvanoidussa astiassa.

26

Jos on pelättävissä, että lämpötila laskee siinä määrin, että säiliössä ja putkistossaoleva polttoneste voi jähmettyä, on syytä vaihtaa polttoneste hyvissä ajoin sellai-seksi, jolla on riittävän alhainen jähmettymispiste. Jos tällaista polttonestettä ei olesaatavissa, voidaan jähmettymispistettä vähän alentaa sekoittamalladieselpolttonesteeseen 10 % valopetroolia. Sekoittaminen on suoritettava mieluim-min erillisessä astiassa tai siten, että ensiksi kaadetaan säiliöön valopetrooli javasta sen jälkeen dieselpolttoneste. Polttoneste sekoitetaan huolellisesti esim.puhtaalla sauvalla.

Jos traktorissa oleva polttoneste on jähmettynyt, on polttonestesäiliössä japutkistoissa oleva polttoneste sopivalla tavalla lämmitettävä, joko viemällä traktorilämpimään suojaan tai käsiteltävä kiehuvaan veteen kastetuilla rievuilla. Tämänjälkeen polttoneste lasketaan traktorista pois ja täytetään sopivallapolttonesteseoksella.

Traktorin polttonestesäiliö on tyhjennettävä ja huuhdeltava sinne kerääntyneistäepäpuhtauksista ja vedestä puhtaaaksi joka 480 käyttöunnin kuluttua. Samassayhteydessä on säiliön ilmaputken yläpäässä oleva siivilä pestävä bensiinissä.

Polttonestepuhdistin (kuvat 13 ja 18)

Esisuodatin (vauhtipyörän oikealla puolella oleva), joka on varustettuhuopakennolla, poistaa suurimman osan polttonesteessä olevista epäpuhtauksistasuojaten täten sekä ruiskutuspumppua että ruiskutussuuttimia, joiden kuluminenetupäässä johtuu juuri epäpuhtauksista. Jotta esisuodatin toimisi tehokkaasti, se onpuhdistettava moottorin ollessa uusi 120 käyttötunnin kuluttua ja tämän jälkeenjatkuvasti 240 käyttötunnin kuluttua.

Suodattimen puhdistus tapahtuu seuraavasti:

- puhdista suodatin ulkopuolisesti

- aukaise suodattimen pohjalla kekellä oleva ruuvi samanaikaisesti kun kannatatsuodattimen koteloa paikallaan

- vedä suodattimen koteloa varovasti alaspäin n. 5 mm matka ja kallista koteloa,jolloin polttonestettä valuu pois

- vedä kotelo huopakennoineen varovasti alas pitäen sitä koko ajan pysty-asennossa, jotta kotelossa suodatinkennon ulkopuolella oleva epäpuhdaspolttoneste ei pääse suodatinkennon sisäpuolelle suodatinkennon alapäässä olevanreiän kautta.

27

- kaada suodattimen kotelossa oleva polttoneste lasiastiaan, jossa sen voi tarkastaa- nosta huopakenno varovasti kotelosta, jotta epäpuhtauksia ei pääsisi kennon si-sään päissä olevista rei’istä ja aseta tulpat k.o. reikiin

- huuhtele huopakenno polttonesteessä ja puhdista kennon ulkopinta pehmeällä ei-metallisella harjalla

- upota edelleen kenno puhtaaseen polttonesteeseen, jolloin polttonestettä pääseevain huovan kautta kennon sisään. Kun kenno on täynnä polttonestettä nostetaan sepystyyn, poistetaan yläpään tulppa ja puhalletaan paineilmalla (pienellä paineella)reiän kautta kennon sisään, jolloin polttoneste kulkee huovan läpi ulospäin viedenmennessään huovassa olevaa sakkaa. Tämä vaihe suoritetaan 4 – 5 kertaa, jonkajälkeen suodatin kelpaa uudelleen käytettäväksi.

- puhdista kotelo, poista tulpat ja aseta kenno huolellisesti paikalleen

- tarkista, että suodattimen kannessa oleva kumitiiviste on virheetön ja kiinnitäkotelo kennoineen.

Mikäli suodattimessa todetaan olevan vettä, niin on myös polttonestesäiliö tarkis-tettava. Huopakenno on uusittava 720 käyttötunnin jälkeen.

Hienosuodattimen paperikenno, joka poistaa pienimmätkin epäpuhtaudetpolttonesteessä, on vaihdettava joka 720 käyttötunnin kuluttua. Hienosuodatinta eipidä avata turhaan, koska tällöin saattaaepäpuhtauksia päästä suodattimesta ruiskutuspumpun ja hienosuodattimen väliseenputkeen.

Paperikennoa ei saa puhdistaa. Se on vaihdettava uuteen.Polttonesteputkia yleensä, mutta erikoisesti putkia ruiskutuspumpuista sumuttimiinon käsiteltävä varovasti. Vuodot polttonesteputkissa, varsinkin imupuolella olevatilmamuodot, aiheuttavat häiriötä käynnistyksessä ja käynnissä.

Ilmanpuhdistin

Ilmanpuhdistimen öljysäiliö on moottorin ollessa pysähtyneenä irroitettava,puhdistettava ja täytettävä uudella öljyllä joka päivä tai joka 10 käyttötunnin jäl-keen. Pölyisissä käyttöolosuhteissa puhdistus ja täyttä on suoritettava useamminsekä vähemmän pölyisissä olosuhteissa harvemmin. Kokemus on osoittanut, ettäilmanpuhdistimen väärä huolto voi aiheuttaa sylintereiden kulumisenlismääntymistä. Erikoisen haitallista on, jos öljyä lisätään puhdistimen kulhoonpuhdistamatta viimemainittua lietteestä ja varsinkin, jos öljypinta tulee liian korke-alle.

28

Kuva 7. Ilmanpuhdistimen öljysäiliön öljymäärä1. Öljynpinnan korkeus

Uutta öljyä ei pidä lisätä muulloin kuin kulhon puhdistuksen yhteydessä. Öljypintasaa olla korkeintaan alempaan merkkiviivan saakka, mieluimmin pari mm tämänalapuolella. Jos pinta lietteen lisääntymisen johdosta nousee, on öljyä vastaavastivähennettävä. Missään tapauksessa ei öljy saa ulottua ylemmän merkkiviivan yli.

Puhdistimessa on käytettävä sääolojen mukaista moottoriöljyä. Liian jäykkä öljytakertuu puhdistimen kuituihin, eikä valu takaisin. Öljyn pinta on tarkistettava ainaennen moottorin käynnistystä eikä käytön jälkeen.

Öljyn vaihdon yhteydessä on puhdistimen ilmanottoaukon suulla olevaesipuhdistin (syklooni) puhdistettava siihen kerääntyneistä lehdistä, oljista yms.

Ilmanpuhdistimen kuitunäytös puhdistetaan kerran vuodessa huuhtomalla sediesel-polttonesteess. Puhdistuksen helpottamiseksi on pahemmin likaantuva alem-pi kuituosa tehty irroitettavaksi. Se tulee vetämällä käsiin alas, kun kulho on pois-tettu.

29

SÄÄDÖT I

KYTKIMEN SÄÄTÖ

Kytkimen säätäminen rajoittuu yleensä kytkinpolkimen vapaaliikkeen säätämiseen.

Tarkistus tapahtuu siten, että painetaan kytkinpoljinta kevyesti alaspäin kunnesvapaaliike loppuu ja työliike alkaa. Tässä asennossa pitää kytkinpolkimen vipuosanyläharjan ja sen rajoittimen väliin olla 10 – 15 mm, joka vastaa polkimenpaininkohdalla 15 – 20 mm.

Kytkimenpolkimen säätö suoritetaan siten, että polkimen akselin liitoksessa olevaamutteria löysätään ja polkimen akselia käännetään avaimella tarvittava määrä, min-kä jälkeen mutteri kierretään jälkeen kiinni.

Erikoisesti on huomattava, että ellei kytkinpoljinta ajoissa säädetä, on siitäseurauksena kytkimen jatkuvasti lisääntyvä luistaminen, joka lopuksi “polt-taa” kytkinlevyt.

Jos kytkin säätämisestä huolimatta luistaa, on vika joko levyjen öljyyntymisessä tailiiallisessa kuluneisuudessa. Edellisessä tapauksessa levyt puhdistetaan ja jälkim-mäisessä kytkinlevy uusitaan.

Ohje:

Painelaakeria tarkastettaessa tai uusittaessa irroitetaan ohjauslaite japolttonestesäiliön päällä oleva suojauskansi, jolloin kytkinakseli paljastuu. Joshiililevy joudutaan uusimaan, on samalla tarkastettava ja tarpeen mukaan jokooikaistava tai uusittava myöskin sellainen vastinlevy, jonka hankauspinta on kulu-nut epätasaiseksi. Kytkimen sisäpuoliset säädöt ja korjaukset, jotka voidaan tehdäainoastaan kytkimen avaamisen jälkeen, on varminta antaa alan ammattimiehensuoritettaviksi.

Jarrujen säätö

Jarrujen säätö suoritetaan tarvittaessa säätöruuvien avulla, jotka sijaitsevat jarruntyöntötankojen yläpäissä astinlautojen ulkosivuilla. Säädön tasaisuus on helppotodeta käytännössä siten, että traktorilla ajetaan jarrupolkimet salvattuina tasaistatietä ja jarrutetaan äkkiä. Jos jäljet ovat samankohtaisen, ovat jarrut tasaisestisäädetyt.

30

Kuva 8. Kytkimen säätö1. Irroitusakseli2. kiristysmutteri3. Vapaaliike 15-20 mm4. Työliike5. Kytkinpoljin

6. Öljysäiliö7. Imuputki8. Paineputki9. Ilmaputki10. Polttonesteen täyttöaukon korkki

ETUPYÖRIEN RAIDEVÄLIN SÄÄTÖ

Säätöä varten kohotetaan traktorin etupää etuakselin keskeltä jonkin riittävän vah-van pukin, laatikon tms. varaan. Kiinnitysmutterit ja –ruuvit irroitetaan, jonka jäl-keen etupyörät voidaan siirtää halutulle leveydelle. Kaikki irroitetut ja löysätytkohdat kiinnitetään säädön jälkeen huolellisesti paikoilleen.

31

32

Kuva 10. kiilahihnan säätö

Takapyörien raidevälin säätö

Säätöä varten kohotetaan traktorin takapää mieluummin kahden vahvatekoisenpukin varaan siten, että pukit tulevat traktorin pituussuuntaisina vetopyörästön put-kien alle vaihdelaatikon molemmin puolin.

Raidevälin säätäminen suoritetaan nyt kääntämällä pyörän lautasen kupera puolijoko sisään- tai ulospäin tai kiinnittämällä lautaset vanteen korvakkeisiin joko sisä-tai ulkopuolelle. Pyöriä puolelta toiselle vaihdettaessa on katsottava, että kumienkulutuspinnan korokkeiden nuolimuodon kärki tulee ylhäältä katsoen traktorinkulkusuuntaan.

Kiilahihnan säätö

Kiilahihnan säätäminen suoritetaan tar-vittaessa siirtämällä latausgeneraattoriakorvakkeistaan. Hihna on sopivan kireäsilloin, kun se vapaan osan keskeltäsormella painaen painuu n. 20 mm suo-rasta linjastaan.

Etupyörien aurauskulman säätö

Etupyörien aurauskulma tarkastetaantarvittaessa mittaamalla kumien välipyörän navan korkeudella. Oikeassaaurauskulmassa on tämä väli kuminetureunassa 8 – 10 mm pienempi kuintakareunassa.Ennen aurauskulman säätöä löysätäänvälitankojen päissä oleviavarmistusmuttereita, jonka jälkeen

33

SÄÄDÖT 2

VAIHTEISTO (kuva 19)

Ohjeita:

Murikka-akselin ja lautaspyörän keskinäistä välystä voidaan tarvittaessa säätääniiden laakeripesien välissä sovituslevyllä.Tasauspyörästön akselia ei saa lyödä irti järjestelmän koottuna ollessa. Toimenpideon mahdollinen vasta sitten, kun kuulalaakerit ja salpatappi on poistettu.Vaihteiston kannessa olevan vaihdetangon pituus, mitattuna kannen alapinnasta,tulee olla 70,8-71,8 mm.Ohjeessa mainitut toimenpiteet on paras antaa asiantuntevan huoltomiehen suori-tettavaksi.

Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asennus

Ajoitusmerkit

Vauhtipyörässä on 3. sylinterin männän yläkuolokohdan merkki (0) jaruiskutuksen alkamishetken merkki (16°), jotka nähdään vauhtipyörän kotelossaolevasta tarkastusaukosta.Näiden lisäksi on hammaspyörissä merkit, joiden perusteella kokoonpanon yhtey-dessä nokka-akselin ka ruiskutuspumpun ajoitukset saadaan paikoilleen. Näitä voi-daan kuitenkin vain käyttää silloin, kun etukansi on poissa. Koska ruiskutuksenalkamishetken määräämisen yhteydessä on irroitettava polttonestejärjestelmänosia, on työssä noudatettava ehdotonta puhtautta. Ennen irroitusta on osat ympäris-töineen pestävä polttonesteellä puhtaiksi, jotta vältettäisiin epäpuhtauksien pääse-minen polttonestejärjestelmään.

Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksenalkamishetken tarkistaminen

1. Ilma poistetaan polttonestejärjestelmästä. Tämän jälkeen kampiakselia kierre-tään muutama kierros ympäri

2. Kampiakseli pyöritetään asentoon, jossa 3. sylinterin mäntä on puristustahdinyläkuolokohdassa. Tästä asennosta kampiakselia pyöritetään taaksepäin niin pal-jon, että ruiskutuksen alkamishetken merkki menee vähän ohi vauhtipyöränkotelossa olevan tarkastusaukon.

34

3. Irroitetaan 3. sylinterin ruiskutusputki ja puhalletaan pumpussa olevastaruiskutusputken liitin-nipasta liika polttoneste pois niin, että polttonesteen pintatulee liitin-nipan reunojen tasalle.

4. Kampiakselia pyöritetään hyvin hitaasti käyntisuuntaan pysäytintangon ollessasisässä ja kaasuvivun täysikaasuasennossa. Kampiakselin pyörittäminen lopetetaanasentoon, jossa ruiskutuspumpun liitin-nipassa olevan polttonesteen pinta juuriliikahtaa, mutta vielä ei nouse. Tämä on ruiskutuksen alkamishetki. Jos vauhti-pyörässä oleva ruiskutuksen alkamishetken merkki on nyt keskellä vauhtipyöränkotelossa olevaa tarkastusaukkoa, on ruiskutushetki oikea. Mikäli ruiskutuksenalkamishetken merkki ei ole keskellä tarkastusaukkoa, suoritetaan säätö seuraavas-ti:

5a. Jos ajoitusvirhe on vähäinen, voidaan säätö tavallisesti suorittaa pumpun asen-toa muuttamalla.

Jos todellisen ruiskutuksen alkamista vastaava 16° merkki vauhtipyörässä jäätarkistusaukon keskiviivan alapuolelle, on ruiskutus myöhäinen ja pumppua onkäännettävä vastapäivään katsottaessa traktoria jäähdyttimen puolelta. Jos 16°merkki jää tarkistusaukon keskiviivan yläpuolelle, on pumppua käännettävä vas-taavasti myötäpäivään.

Ennen pumpun kääntämistä piirretään pumpun kiinnityslaipan reunaan ja vastaa-valle kohtaa moottorin piirto, josta pumpun tarkka alkuasento käy ilmi. Tämänjälkeen löysennetään pumpun kiinnitysruuvit. Pumppua käännetään edelläselostettuun suuntaan. Pumpun kiinnitysruuvit kiristetään ja suoritetaanruiskutushetken alkamisen uusi tarkistus. Tarvittaessa uusitaan säätö, kunnesruiskutus saadaan paikalleen.

5b. Jos jostakin syystä ruiskutushetken siirtymä on niin suuri, ettei säätö pumppuakääntämällä riitä, on pumpun käyttöpyörää mahdollisesti siirrettävähammaskosketuksessaan. Tämä työ on mieluimmin jätettävä asiantuntevan huolta-jan suoritettavaksi.

35

Ruiskutuspumpun irroitus moottorista

Kaikki ruiskutuspumpun samoin kuin siirtopumpun ja säätimenkin säätö- ja kor-jaustyöt on annettava erikoiskorjaamon suoritettavaksi.

Ruiskutuspumpun irroitus suoritetaan seuraavasti:

1. Polttonesteputket irroitetaan ja liittimiin pannaan suojatulpat.

2. Moottoria kierretään siten, että 3. sylinterin yläkuolokohtamerkki ontarkistusaukossa paikallaan. Pumpun hammaspyörän kohdalla oleva kansi poiste-taan ja kannen aukon reunaan tehdään merkki hammaspyörän merkkipisteidenkohdalle.

3. Irroitetaan ruiskutuspumpun hammaspyörä.

4. Ruiskutuspumppu irroitetaan moottorista.

Ruiskutuspumpun asennus moottoriin.

1. Ruiskutuspumpun kiinnityslaippaan asetetaan paperitiiviste ja ruiskutuspumppukiinnitetään ruiskutusputkien määräämään asentoon.

2. Kampiakselia kierretään käyntisuuntaan, kunnes 3. sylinterissä on puristustahtija jätetään kampiakseli tämän puristustahdin aikana asentoon, jossa vauhtipyörässäoleva kuolonkohtamerkki on keskellä vauhtipyörän kotelon tarkastusaukkoa.

3. Pumpun akselia kierretään siten, että hammaspyörässä olevat merkkipisteet tule-vat kannen aukon reunassa olevan merkin kohdalle, kun hammaspyörä pmakselillaan kiilaurassaan.

4. Hammaspyörän kiinnitysmutteri asetetaan paikoilleen ja kiristetään momentilla3 kpm.

5. Polttonesteputket kiinnitetään ja ilma poistetaan. Kampiakselia kierretään muu-tama kierros ympäri ja jätetään se sitten asentoon, jossa 3. sylinterissä on juuri al-kanut puristustahti.

Tämän jälkeen menetellään >> Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksenalkamishetken tarkistaminen>> kohtien 3 – 5b mukaisesti.

36

SUMUTTIMET (kuva 18)

Dieselmoottorin hyvä toiminta edellyttää, että sen sumuttimet suuttimineen ovatkunnossa ja oikeata, vain tälle moottorille sopivaa tyyppiä. Eri syistä, mm. luon-nollisen kulumisen seurauksena suuttimen toiminta muuttuu puutteelliseksi, jostaseuraa mm. moottorin tehon aleneminen, polttonesteen kulutuksen lisääminen,nakutus ja savutus. Varsinkin nakutus antaa jo aikaisessa vaiheessa ilmi, että suutintoimii huonosti ja alkaa sen vuoksi tukkeutua. Hitaalla tyhjäkäynnillä ja kylmässämoottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassaolevasta moottorista kuuluu nakutusta on vika todennäköisesti suuttimessa.Polttonestejärjestelmässä oleva ilma saattaa aiheuttaa myös nakutusta, mistä pääs-tään selville poistamalla ilma koko järjestelmästä. Savutus ilmaisee myös huonostitoimivan suuttimen edellyttäen, että savutus ei johdu muista syistä, kuten esim.tukkeutuneesta ilmanpuhdistimesta.

Suuttimet on syytä tarkistaa ja puhdistaa joka 480 käyttötunnin jälkeen.Jos sumuttimen epäillään olevan epäkunnossa, menetellään seuraavasti:- sumuttimet putkineen ja ympäristöineen pestään polttonesteellä ja mikäli mahd.puhalletaan suuttimen ja holkin välinen rako puhtaaksi.- kukin sumutin vuorollaan irroitetaan moottorista ja kiinnitetään putkeensa. Ei saapäästää likaa sumuttimen ja ruiskutusputken sisään eikä sumuttimen aukostamoottoriin.- löysätään muiden sumuttimien liitinmutterit, jotta moottori ei käynnistyisi sitäpyöritettäessä.- pyöritetään moottoria käynnistinmoottorilla kaasuvipu täysikaasuasennossa jatarkataan irroitetun sumuttimen antamia suihkuja. Huom! Kättä ei saa pitääsuuttimen lähellä, sillä hienojakoinen polttonestesuihku saattaa tunkeutua ihon läpija aiheuttaa vakavia vammoja. Kunnollinen suutin antaa kaikista neljästä reiästäsuoran, noin 30 cm pitkän sumumaisen suihkun, jonka halkaisija tällä etäisyydelläon noin 8 cm. Jos polttoneste ei tule sumuna, vaan tippuu nesteenä, tai suihkunmuoto poikkeaa oikeasta, on sumutin viallinen tai tukkeutunut ja se on kunnostet-tava.

Sumuttimen kunnostus, samoin kuin joka 480 käyttötunnin jälkeen tapahtuvasumuttimien tarkistus ja puhdistuskin, on syytä antaa jonkin pätevän diesel-korjaamon suoritettavaksi.

Sumutinta paikalleen asennettaessa on käytettävä aina uutta kuparitiivistettä, silläkäytetty tiiviste aiheuttaa häiriötä. Sumutin asetetaan paikalleen seuraavasti:- tarkastetaan, että sylinterin kannessa oleva sumuttimen istukka ja kiinnittimetovat puhtaat- tarkastetaan, että uusi tiivisterengas on 1,0 – 0,7 mm väljä suuttimen holkkiinnähden.

37

- sumuttimessa olevaan tiivisteen istukkapintaan vedetään vaseliinirengas, jollatiiviste kiinnitetään tarkasti keskeiseksi suuttimeen nähden. Sumutin asetetaan va-rovasti paikalleen. Tiivisterengas ei saa liikkua.

- sumutin kiristetään paikalleen ehdottomasti suoraan. Jos kiinnitysmutterit kiriste-tään epätasaisesti, jää sumutin vinoon asentoon, jolloin sylinterin kannen ahtaassareiässä oleva suutin taipuu eikä suuttimen neula ja neulan istuin ole enää saman-keskeisiä. Lisäksi suuttimen kiinnitysmutteri joustaa puristaen suuttimen neulanohjauksen kiinni. Neulan ohjaus puristuu kiinni myös, jos sumuttimenkiinnitysmutterit kiristetään liian tiukkaan, vaikka sumutin muuten olisikin suoras-sa. Näistä on seurauksena suuttimen huono toiminta ja neulan kiinni tarttuminen.Liiasta kiristyksestä johtuu myös muodonmuutokset sylinterin kannessa ja vuodotkannen tiivisteessä sekä sumuttimen kiinnitysvaarnaruuvien katkeaminen.

Virheiden välttämiseksi sumuttimen kiristämisessä paikalleen on noudatettava seu-raavia ohjeita:

- molemmat sumuttimen kiinnitysmutterit kierretään varovasti paikoilleen, jonkajälkeen varsinaisen mutterien kiristämisen tulee tapahtua kiertämällä niitä vuoro-tellen ja vain hyvin vähän kerrallaan pitämällä koko ajan huolta siitä, ettämuttereita kiristetään yhtä paljon (yhtä suurella vääntömomentilla) kunnes lopulli-nen kiristysvääntömomentti 2 kpm on saavutettu. Kiristyksessä on käytettävä, mi-käli mahdollista, momenttiavainta. Jos momenttiavainta ei ole saatavissa, voidaankäyttää T-holkkiavainta, jonka tasavartinen vääntövarsi on kokonaispituudeltaan120 mm. Tällä T-holkkiavaimella normaali mies yhdellä kädellä kohtuullista voi-maa käyttäen jaksaa kiertää mutterit juuri oikeaan tiukkuuteen

- putket kiinnitetään. niihin ei saa jäädä jännityksiä, jotka aiheuttaisivat putkienkatkeamisen ja muodonmuutoksia suuttimeen. Tätä varten tarkastetaan, ettäputkiliittimet sopivat vastakkain ennen kiristystä ja tarvittaessa taivutetaan putkeakäsin varovasti pitkältä matkalta ilman mitään työkaluja.

- poistetaan ilma ruiskutuputkesta ja koekäytetään moottori.

VENTTIILIVÄLYKSIEN SÄÄTÖ (kuva 11)

Venttiilivälykset tarkastetaan ja säädetään moottorin ollessa kylmänä joka 240käyttötunnin jälkeen ja aina sen jälkeen kun sylinterin kannen ruuveja on kiristetty.Sekä imu- että pakoventtiilin välys on 0,25 mm. Määrätyn sylinterin venttiilienvälykset säädetään männän ollessa puristustahdin yläkuolokohdassa, joka löyde-tään helpoimmin, kun kampiakselia kierrettäessä tarkkaillaan toisten sylinterienventtiilien avautumista ja sulkeutumista..

38

Kuva 11. Venttiilivälyksen säätö1. Lukitusmutteri2. Venttiilin vipu3. Venttiilin jousi

4. Venttiilivälyksen säätöruuvi5. Työntötanko

Venttiilivälyksien tarkastus ja säätö on tällöin parasta suorittaa seuraavasti:

Venttiilikoneiston kansi poistetaan ja aloitetaan 1. sylinterin venttiileistä. Sitä var-ten kampiakselia kierretään käyntisuuntaan kunnes moottorin etupäästä lukien 3.venttiili (2. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avautunut ja jo hiemansulkeutumassa ja 5. venttiili (3. sylinterin pakoventtiili)melkein täysin avautunut. Kampiakseli jätetään tähän asentoon.

39

Imuventtiilin (1. venttiili moottorin etupäässä) välys on oikea, kun 0,25 mm rako-tulkki menee kevyesti työntäen venttiilin varren ja vivun väliin. Jos välys on oikea,löysätään venttiilin vivun päässä olevan säätöruuvin lukitusmutteria sen verran,että säätöruuvi pyörii ahtaasti ruuvitaltalla kierrettäessä. Välys säädetäänsäätöruuvia kiertämällä. Lukitusmutteri kiristetään ja tarkistetaan että välys on oi-kea.

Pakoventtiilin (2. venttiili moottorin etupäässä) välys tarkastetaan 0,25 mm rako-tulkin avulla ja säädetään tarvittaessa kuten imuventtiilinkin välys.

2. Sylinterin venttiilien säätämiseksi kampiakselia kierretään edelleen käynti-suuntaan 2/3 kierrosta ja jätetään asentoon, jossa 6. venttiili (3. sylinterinimuventtiili) on ensin täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 2. venttiili (1.sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut.

Viimeksi säädetään 3. sylinterin venttiilien välykset. Sitä varten kampiakselia kier-retään käyntisuuntaan vielä 2/3 kierrosta asentoon, jossa 1. venttiili (1. sylinterinimuventtiili) on ensin täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 4. venttiili (2.sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Lopuksi kiinnitetäänventtiilikoneiston kansi, kun ensin on tarkastettu, että sen tiiviste on ehjä.

Kannen muttereiden kiristys suoritetaan yllä olevan kuvan osoittamassa järjestyk-sessä seuraavasti: Alkukiristys 5 kpm, seuraava 10 kpm, edelleen 13 kpm ja lopuk-si 15 kpm. Kun moottori on jonkin aikaa käynyt ja vähän lämmennyt on suoritetta-va uusi kiristys (15 kpm). Muutaman päivän käynnin jälkeen on jälleen suoritetta-va jälkikiristys ja tarkistettava venttiilivälykset.

40

RAKENTEESTA

MOOTTORI

Yleistä

Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuvadieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 13 ja14 ja moottorin pääarvot on esitetty sivulla 8.

SÄHKOLAITTEET

Latausgeneraattori ja jännitteensäädin (rele)

Latausgeneraattorin tehtävänä on akun lataus ja virran antaminen kulutuslaitteille.Jännitettä ja latausvirtaa säätää automaattinen jännitteensäädin. Kojetauluun sijoi-tettu punavaloinen lamppu ilmaisee generaattorin toiminnan seuraavasti:

- kun moottori on pysähdyksissä ja virta-avain painettua sisälle, palaa punainenvalo. Jos lamppu ei pala, on joko lamppu rikki, akku tyhjä taikka johtimissa vika.

- kun moottori käy hitaasti, palaa punainen valo osoittaen, että generaattori ei vielälataa akkua.

- kohtalaisilla moottorin kierroksilla tulee punaisen valon sammua. Tämä on osoi-tus siitä, että akku latautuu. Jos akku tästä huolimatta tyhjenee, on järjestelmässäsähköjärjestelmässä vika.

Kerran vuodessa taikka 720 tunnin huollon yhteydessä on syytä irroittaageneraattori ja avata sen takapääty kiertämällä auki kansi kaksi päätyjä yhdistävääpitkää ruuvia. Kommutaattorin pinta pyyhitään bensiinin kastetulla rievulla. Josharjat ovat kuluneet, vaihdetaan ne uusiin.

Kommutaattorin pintaa ei saa puhdistaa sopimattomilla välineillä, koska se helpos-ti menee pilalle. Jännitteensäätimeen ei saa kajota muu kuin asiantuntija.

41

1. Lämpömittarin liitinkohta2. Hienosuodatin3. Esisuodatin4. Ruiskutuspumppu5. Öljynpuhdistin

Kuva 13. Moottori etuvasemmalta6. Tyhjennyshana7. Ajoitusmerkkien tarkastusaukko8. Jäähdytysnesteen tuloaukkovesipumppuun9. Paineensäätöventtilin kansi

42

1. Jäähdytysnesteen paluuaukko2. Paluuputki, jossa sisällä termostaatti3. Vesipumppu4. Ilmanpuhdistin5. Jännitteensäädin6. Käynnistinmoottori

7. Öljynpainemittarin liitinkohta8. Latausgeneraattori9. Kiilahihna10. Käyntituntimittari11. Leimattu moottorin numero

Kuva 14. Moottori etuoikealta

43

KÄYNNISTINMOOTTORI

Edellyttäen, että käynnistys suoritetaan oikealla tavalla, ei käynnistinmoottori kai-paa erikoista huoltoa. Perus- t.m. suuremman korjauksen yhteydessä on syytä antaaerikoiskorjaamon puhdistaa, tarkistaa ja voidella käynnistysmoottori ja varustaamahdollisesti tarvittavilla uusilla harjoilla.

Virtalukko

Virtalukko ja tärkeimmät säätölaitteet on sijoitettu kojetauluun (kuvat 4 ja 15)

Akku

Traktorin sähkövoiman varaajana on 2 kpl sarjaan kytkettyä 6 V:n akkua, jotenkäyttöjännite on 12 V. Akkujen varautumiskyky on 120 ampeerituntia. Akut onsijoitettu traktorin keskikohdalle alustoilleen rinnakkain ja kiinnitetty yhteiselläkiinnittimellä akkujen yläpinnoista (kuva 15).

Johdinverkko

Johdinverkko (kuva16) on rakennettu 1-johtoperiaatteen mukaan, Traktorin runkotoimii toisena johtimena. Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, onniitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voitelunesteiden pitempiaikaiselta liuottavaltavaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtimienpäällykset rikkoutuvat tai katkeavat, voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla.Kytkennän helpottamiseksi on johtimet erotettu toisistaan eri värein.Johdinkaaviossa on lisäksi viitenumerot, jotka osoittavat johtimien kulun.

Kunnollisen kosketuksen aikaansaamiseksi on johdinpäätteet ja –kengät pidettäväpuhtaina ja riittävän kireällä.

Valaisimet ja sulakkeet

Etuvalonheittäjissä on kauko- ja lähivalolamppu 25 W sekä pysäköinti valoa varten2 – 4 W:n lamppu.

44

Kuva 15. Akkujen ja kojeiden sijainti

Työvalaisimessa on 45 W:n lamppu sekä valaisimen alla lisäksi 5 W:n punainenmerkki- ja pysäköintilamppu. Kaikkia näitä varten on kojetaulussa yhteinenkatkaisija virtalukon yhteydessä, samoin sulakkeet (kuvat 4 ja 16). Sulakkeen pala-essa on johtoverkostosta etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Missään tapauksessaei sulaketta saa vaihtaa normaalia suuremmaksi. Sulakkeiden nimellisvahvuudenon oltava tehtaan toimittamille johtimille.

1. Virtalukko2. Akku (2kpl)3. Äänimerkinantolaite4. Lämpö- ja öljynpainemittari

5. Akkujen kiinnitysruuvi, joka toimiisamalla ohjauslaitteen öljyn täyttö-aukon tulppana6. Ilmanpuhdistin

45

46

Merkinnät: H= Harmaa, K= Keltainen, M= Musta, P= Punainen, S= Sininen, Va= Valkoinen ja Vi= Vihreä ovat

Kuva 16. Johdinkaavio

1. Akun maajohdin2. Akun välijohdin M3. Käynnistinmoottorin johdin M4. Akun syöttöjohdin releestä S5. Akun syöttöjohdin latausgeneraattorista S6. Latausgeneraattorin kenttäjohdin P7. Virtalukko8. Sulake 8/15 A9. Latauslamppu 2 W

10. Latauslampun johdin Vi11. Käynnistinjohdin H12. Johdinsarja13. Etuvalon johdinsarja14. Kaukovalojohdin P15. Lähivalojohdin K16. Pysäköintivalojohdin Va17. Etuvalaisimen maadoitusjohdin18. Johtoliitin (2-johtoinen)

19. Takavalojohdin20. Työvalojohdin K21. Punaisen takavalon johdin P22. Releen maadoitusjohdin23. Äänimerkinantolaitteen johdin K24. Äänimerkinantolaitteenmaajohdin M25. painonappi26. Painonapin johdin

47

Kuva 17a. Moottori sivulta katsottuna

1. Imusiivilä2. Öljypumppu3. Suodatin4. Pääjakokanava

VOITELUJÄRJESTELMÄ

VOITELUKAAVIOT

5. Päälaakeri6. Välihammaspyörän akseli7. Nokka-akseli8. Venttiilivipujen akseli

48

Kuva 17b. Moottori edestä katsottuna

9. Kouru10. Ylivuotoreikä11. Kammen laakeri

12. Paineensäätöventtiili13. ylivirtausöljyn suihku14. Öljunpainemittari

49

ÖLJYPUMPPU

Öljypumppu on hammaspyörämallia. Se on sijoitettu moottorin etupäähänkampikammion öljypohjan puoleiseen osaan. Pumppu saa käyttönsäkampiakselilla olevalta takimmaiselta hammaspyörältä.

ÖLJYNPUHDISTIN

Öljynpuhdistin on sijoitettu moottorin vasemmalle puolelle eteen, kampikammionkorkeudelle (kuva 13.) Paineenalainen öljy kiertää suodattimen lävitse, joka siivi-löi epäpuhtaudet öljystä. Puhdistin on varustettu irroitettavalla suodattimella (kuva3), joka on vaihdettava uuteen määräajoin.

ÖLJYNPAINEMITTARI

Öljynpainemittari on sijoitettu kojetauluun vasemmalle puolelle lämpömittarinkanssa yhteiseen kehykseen (kuva 4). Se näyttää kulloinkin voitelujärjestelmässävallitsevan öljyn paineen.

POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ

Yleistä

Ruiskutuspumppuun yhdistetty kalvotyyppinen siirtopumppu, joka saa käyttöönsäruiskutuspumpun nokka-akselilta, imee polttonesteen polttonestesäiliöstä ja painaasen esisuodattimeen. Siirtopumpun yhteydessä on käsipumppu, jollapolttonestejärjestelmä täytetään moottorin ollessa pysäytettynä.Polttoneste virtaa esisuodattimessa huopakennon ja hienosuodattimessapaperikennon läpi ruiskutuspumppuun. Hienosuodattimen päältä lähtevää palautus-putkea myöten poistuu ylimääräinen polttoneste ja ilma takaisinpolttonestesäiliöön. Sumuttimessa oleva ruiskutussuutin avautuu, kunpolttonesteen paine on noussut 175 kp/cm2 ja polttoneste virtaa suuttimestahienojakoisen sumuna moottorin sylinteriin, missä voimakkaasti pyörteilevänpuristetun ilman korkea lämpötila aiheuttaa polttonesteen ja ilman sakean seoksensyttymisen.

50

Kuva 18. Ruiskutuspumppu ja polttonesteen puhdistin

Sumuttimet on yhdistetty yhteisellä ylivirtausputkella, jota myöten suuttimistavuotanut polttoneste virtaa putkiliittimen kautta esisuodattimeen.Ruiskutuspumpun yhteydessä on säädin, joka kuormituksen vaihdellessa pitääkierrosluvun suunnilleen vakiona. (Kuva 18).

1. Ilmanpoistoruuvi2. Paluuputki3. Hienosuodatin4. Esisuodatin5. Ilmanpistoruuvit6. Siirtopumppu7. Siirtopumpun käsivipu8. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa

9. Öljyn tyhjennysaukon tulppa10. Ylivuotoputki11. Säätövipu12. Kylmäkäynnistysnappi13. Pysäytysvipu14. Öljyn täyttöaukon tulppa15. Liitinmutteri

51

Polttonestesäiliö (kuva 8)

Säiliönä toimii traktorin välirunko. Säiliön yläpinnassa, sen oikealla puolella, onsiivilällä varustettu polttonesteen täyttöaukko ja pohjassa tyhjennystä vartentulppa. Säiliöön mahtuu n. 38 litraa polttonestettä.

Kaasuvipu ja –poljin (kuvat 4 ja 21)

Kaasuvipu on sijoitettu kojetaulun oikeanpuoleiseen pystyseinään. Vivun ollessaala-asennossa takana on moottorin kierrosluku pienin ja ylös eteen työnnettynäsuurin.

JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ

Yleistä

Jäähdytysnesteen kierto tapahtuu vesipumpun avulla. Pumppu imeejäähdytysnesteen jäähdyttimestä ja painaa sen sylinteriryhmän vasemmalla sivullaolevaan jakokanavaan, josta se jakaantuu ryhmän nestetilan eri osiin.Sylinteriryhmästä neste nousee sylinterin kanteen, jossa se on erikoisesti ohjattujäähdyttämään ruiskutussuuttimia ja poistoventtiilejä. Sylinterin kannessa nesteohjautuu kannen etupinnassa olevan termostaatin kautta jäähdytysnesteen paluu-putkeen ja jäähdyttimeen (kuva 14).Termostaatin ansiosta jäähdytysneste nopeasti saavuttaa normaalin lämpötilan.Jäähdytysjärjestelmän tilavuus on 10 litraa.

Vesipumppu

Keskipakopumppu on sijoitettu sylinteriryhmän etupintaan. Pumppu saa käyttöön-sä kampiakselilta kiilahihnalla, joka on yhteinen latausgeneraattorin kanssa. Kiila-hihnan säätö tapahtuu generaattoria siirtämällä (kuva 14)

52

Lämpömittari (kuvat 4 ja 13)

Kojetaulussa, yhteisessä kehyksessä öljynpainemittarin kanssa, olevan jäähdytys-veden (-nesteen) lämpömittarin anturi on sijoitettu sylinterin kannen takaosaan.Jäähdytysveden lämpötila tulee olla 75°-90° C, jolloin sylinterien kuluminen japolttonesteen kulutus on pienin.

TRAKTORIN RUNKO-OSAT

Yleistä

Suunnittelussa on pääpaino asetettu rakenteen yksinkertaisuuteen, kestävyyteen havaluteknillisiin kysymyksiin sekä huollon kannalta sellaisiin ratkaisuihin, jotkavähentävät kunnossapitokustannuksia.

Varsinaisen traktorin runko on sopivasti ositettu, joten samaan toimintaryhmäänkuuluvat osat muodostavat sopivan huollollisen osakokonaisuuden, sitennopeuttaen ja yksinkertaisen huollon suoritusta.

Kehto ja välirunko

Kehto toimii moottorin kantavana osana. Tästä saavutetaan se suuri etu, ettei run-koa tarvitse katkaista esim. moottorin täyshuollon yhteydessä tai kytkintä huollet-taessa. Sen sisäpuolelle eteen on sijoitettu nostolaitteen pumppu, takaosanmuodostaessa pesäkkeen moottorin vauhtipyörälle.

Välirunko joka kansa- ja pohjaosineen muodostaa tiiviin osakokonaisuuden, toimii,kuten aikaisemmin mainittiin, myös polttonestesäiliönä. Välirungon etuosa muo-dostaa kytkinkotelon kannen kanssa tilan kytkimelle ja yläosa ”tunnelin”kytkinakselille.

Kantavaan runkoon kuuluvat tietysti myös vaihdelaatikko ja vetopyörästön putket,mutta kun ne kukin erikseen muodostavat suuren osakokonaisuuden, joilla on omatärkeä päätehtävänsä, käsitellään ne erikseen myöhemmin.

Kaikki runko-osien ja niihin liittyvien traktorin takaosien liitokset onkiinnitysruuvien lisäksi varustettu ohjaustapeilla. Tästä syystä on runko-osiairroitettaessa ja kiinnitettäessä muistettava, että ohjaustapit eivät salli minkäänlais-ta sivu- ja vääntöliikettä.

53

VOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄ

Yleistä

Moottorin kehittämä voima siirretään kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästönvälityksellä vetoakselille, josta edelleen vetopyörästön välityksellä takapyöriin.Hihanpyöräkoneistoon voima siirtyy suoraan kytkin- ja pääakselilta voimansiirto-ja voimanottoakselin välityksellä.

KYTKINLAITTEET

Kytkin

Yksilevyisen kuivalevykytkin siirtää voiman vauhtipyörästä kytkinakselille. Teräk-sisen kytkinlevyn molemmin puolin on niitattu suuren hankausvastuksen ja huo-mattavan lämpökestävyyden omaavat kitkalevyt.

Painelaakeri

Painelaakeri on itsevoitelevaa hiililevymallia. Kytkintä vapaalle painettaessapainelaakeri välittää kytkinpolkimen liikkeen vastinlevyn välitykselläpainajavipuihin >>irroittaen>> siten kytkimen vapaalle.

Kytkinpoljinvivusto

Kytkinpoljinta painetaan vasemmalla jalalla. Kytkinpoljin on kiinnitettyirroitusakseliin säädettävällä liitoksella (kuva 8). Akseliin on hitsaten kiinnitettypainelaakerin kannatushaarukka, jonka etureunassa oleviin syvennyksiinpainelaakeri on tapeistaan laakeroitu. Painelaakeria pitää paikallaan kiinnityslanka,jota välirunkoon kiinnitetty jousi jännittää samalla pitäen jousivoimallaankytkinpolkimen ylhäällä.

Ohje:

Kytkinpoljinta on käytettävä vain vaihtamisen yhteydessä. Älä koskaan pidä va-senta jalkaa kytkinpolkimella ajon aikana, sillä kytkin luistaa tällöin ja kuluu nope-asti.

54

Kuva 19. Vaihteiston läpileikkaus

VOIMANSIIRTOPYÖRÄSTÖT

Vaihteisto (kuva 19)

Traktorin vaihteistoon kuuluu vaihdepyörästön lisäksi tasaus- ja vetopyörästö.

Vaihteistossa on kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi peruutusvaihdetta, jotka kytke-tään vaihteiston kannen oikealle puolelle sijoitetulla vaihdetangolla. Vaihteistonkannen vasemmalla puolella on lisäksi ryhmävipu, jolla valitaan sopiva nopeusalue(kuva 4)

Kytkinakselin etupää on laakeroitu moottorin vauhtipyörän keskellä olevaankuulalaakeriin, takapään keskittyessä kytkinholkin välityksellä pääakseliin.Kytkinakselin jatkeena on pääakseli, josta valittu nopeusalue kytkinhammas-pyörien välityksellä johdetaan sivuakselin hammaspyörään. Murikkapyörältä voi-ma siirtyy lautaspyörän kautta tasauspyörästöön ja siitä edelleen vetopyörästöön.Pääakselin jatkeena olevan voimansiirtoakselin pääakseliin kytkeminen jairroittaminen suoritetaan vaihdelaatikon oikealla puolella olevan käsivivun avulla.Akselin ollessa kytkennässä on käsivipu ylemmässä salpaovessa, kuva 21, jolloinvoima välittyy edelleen voimanottoakseliin.

Mainittakoon vielä, että koko akselijärjestelmä on kuula- ja rullalaakerein tukevas-ti laakeroitu vaihdelaatikon seinämiin.

Vaihteiston kansi, joka toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä, muodostaa alustannostolaitteen rungolle. Kannen etuosassa on kierrekorkilla varustettu öljyntäyttöaukko.(kuva 5)

55

Vaihdelaatikon oikealla sivulla on tulppa, jossa on mittatikku vaihteiston öljynkorkeuden tarkistamiseksi.

Vaihteiston takakannessa alhaalla on öljynpoistotulppa.Vaihteistossa on erillinen öljy, jonka määrä on 15 litraa.

Vetopyörästöt

Kumpaisellakin takapyörällä on samanlainen ja keskenään vaihtokelpoinenvetopyörästö, jos traktorissa ei ole tasauspyörästön lukkoa. Sitä vastoin, jostraktorissa on lukko, eroavat oikea ja vasen vetopyörästö toisistaan.

Pieni vetopyörä, joka samalla muodostaa vetoakselin, saa liikkeensä isommastatasauspyörästä, joka samalla toimii laakerina. ulompi pää taas saa tukensavetopyörästön putkeen ja -kanteen sijoitetuista kuula- ja rullalaakereista.

Vetoakselin liike välittyy isompaan vetopyörään. Vetopyörä on kytkettytakapyörästön napa-akseliin, antaen siten liikkeensä takapyörälle.

Vetopyörästön öljyä vaihdettaessa lasketaan vanha öljy pois vetopyörästön kannenalapuolella olevasta tulpasta ja täytetään uudella öljyllä vetopyörästön yläpuolellaolevasta tulpasta. Alempi tulppa putken laipassa määrää öljyn korkeuden(kuva 22).Vetopyörästöm öljymäärä on 2 x 1,1 litraa.

Tasauspyörästön lukko

Tasauspyörästön lukko on sijoitettu traktorin oikealle puolelle ja on hallittavissapolkimen ja käsivivun avulla. Lukon polkimessa on vahva jousi, joka kytkin-kappaleiden erikoisen muodon kanssa tekee lukosta “joustavan”. Kytkin-kappaleiden hampaiden sivupinnat ovat vinot. Kun poljin painetaan aivan alas, jääse sinne polkimessa olevan nokan varaan. Jos kytkinkappaleiden hampaat eivättällöin satu toistensa lomaan, viritty jousi, ja hampaat painuvat lomittain hetiseuraavan tilaisuuden tullen. Jos käytössä tulee hyvin suri toispuoleinen kuorma,kuten käänteessä ajettaessa tai ohjausjarrua painallettaessa, työntävät kytkin-kappaleiden hampaiden vinot sivupinnat lukon auki. Tämän huomaa siitä, ettäjousi “elää”.

Polkimen lisäksi laitteessa on käsivipu, jota ylöpäin nostamalla lukon vaikutustehostuu. Käsivipua yksinomaan käyttämällä saadaan aikaan osittainen lukitus(kuva21). Lukon irroittaminen on nopea ja se aukeaa varmasti kaikissa tilanteissapainamalla poljin jalalla irti salpauksestaan.Älä pidä poljinta tarpeettomasti lukittuna.

56

Kuva 20. Hihnapyöräkoneisto1. Kiinnitysvanne2. Kiinnitysruuvi3. Hihnapyörän suojus

4. Kitasuojus5. Öljyn täyttö-, tarkistus- jatyhjennysaukon tulppa

Hihnapyöräkoneisto

Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin erikoisella kiinnitysvanteella ja siihenliittyvällä ruuvilla, vanteen ollessa lenkeissään kiinnitettynä työntövarren tukeen jasalpalaitteeseen kahdella tapilla. Koneisto voidaan asettaa paikalleen niin, ettähihnapyörä tulee halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. Hammaspyörä-parin keskinäisiä säätöjä varten on hihnapyörän puoleisen hammaspyöräkoneistonkotelon edessä ja takana kaksi säätöruuvia, jotka hammaspyörän päällä olevansäätöholkin välityksellä lukitsevat tämän hammaspyörän haluttuun asemaan.

57

Hammaspyörästön voitelua ja voitelun tarkistusta varten on kotelontakaseinämässä tulppa. Pyörästön voiteluöljyn yläpinnan tulee olla tämän tulpanaukon alareunan tasalla (kuva 20).

Hihnapyöräkoneiston öljymäärä on 0,5 litraa.

ETUAKSELISTO JA OHJAUSLAITE

ETUAKSELISTO

Etuakselisto on laakeroitu kehdon etuosaan. Pyörien raideleveyttä voidaan säätää.Ohjauksen keventämiseksi on olkatapit alapäistään laakeroitukartiorullalaakereilla. Ohjeiden mukaisen voitelun lisäksi on tarkastettava, ettäruuvit ja mutterit ovat tiukasti kiinni.

OHJAUSLAITE

Ohjauslaitteeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet:- ohjauslaitteen runko-osat- ohjauspyörän akseleineen- ohjauslaitteen mutteri nivellenkkeineen- ohjauslaitteen akselit- ohjauslaitteen kannattimet- ohjausvivut ja välitangot

Ohjauslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta edullinen. Koskaohjausakselin ruuvin ja ohjauslaitteen mutterin välinen pintapaine on aivan mitä-tön, johtuu siitä, ettei niiden välistä säätöä tarvitse suorittaa.Öljyntäyttö ja –tarkistus suoritetaan runko-osan etupuolelle olevan öljyntäyttö-putken kautta, jonka yläpäässä oleva kuusioruuvi toimii sekä tulppana että akkujenkiinnitysruuvina. Alaosassa on tyhjennystä varten kierretulppa. Ohjauslaitteenöljymäärä on 1,3 litraa.

JARRUT

Traktori on varustettu toisiinsa salvalla lukittavilla jarrupolkimilla, jotka vaikutta-vat työtankojen välityksellä vipumaisiin jarruakseleihin ja edelleen erillisiinohjausjarruihin, jotka ovat kenkämallia.

Valurautaiset jarrurummut on jarrukenkineen sijoitettu vetopyörästöjen putkiin,niiden vaihdelaatikon puoleisiin päihin. Traktorin seistessä lukitaan jarrupolkimetlukitussalvalla (kuva21).

58

Kuva 21. Polkimet ja vivustot

1. Kaasuvipu2. Säätövipu3. Käsivipu4. Poljin5. Jarrun säätöruuvi6. Jarrutusakseli7. Jarrun työntötanko8. Lukituskohta9. Jarrupolkimen lukitussalpa

10. Jarrupoljin oikea ja vasen11. Kaasupoljin12. Jarrupolkimen salpa13. Voimanottovaihteen käsivipu14. Vaihteiston öljyn mittatikku15. Jousi16. Kaasuvivun vetotanko17. Kaasupolkimen vetotanko

59

RENKAAT

Ulkorenkaat on pyrittävä pitämään puhtaina kaikista kumia liuottavista jasyövyttävistä aineista. Jos traktoria joudutaan kesällä seisottamaan pitemmän aikaaauringon paisteessa, on renkaiden suojaksi asetettava paperia tms.

Renkaiden ilmanpaine on pyrittävä pitämään allaolevien arvojen rajoissa:

- takarenkaat 11 * 28 paine 1,1 – 1,6 ik >> 13 * 24 >> 1,0 – 1,3 ik- eturenkaat 6,50 * 16 >> 1,7 – 2,0 ik >> 7,50 * 16 >> 1,8 – 2,5 ik

Jatkuva alipaine saa aikaan ulkorenkaiden kudoslankojen murtumista ja voi aiheut-taa renkaan liukumisen vanteessaan, jolloin venttiili rikkoutuu. Ylipaine tekee ren-kaan alttiiksi iskujen vahingolliselle vaikutukselle.

HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ

Hydrauliikan tehtävät:

1. Traktorin työkoneiden ja työvälineiden kuljettaminen.2. Työkoneiden nosto ja lasku3. Työkoneiden työsyvyyden säätö4. Maanlaadun ja –pinnan epätasaisuuksien vaikutusten seuraamisnopeuden säätö.5. Maanpinnan yläpuolella työskentelevien työkoneiden korkeussäätö.6. Työkoneita vedettäessä tapahtuva painon siirto työkoneelta traktorille siten, ettätraktorin vetokyky lisääntyy ja ohjattavuus säilyy.7. Työkoneiden laskeutumisnopeuden säätö8. Ulkopuolisten hydraulisten laitteiden käyttö.

Hydraulinen järjestelmä käsittää öljypumpun, venttiilipesän, venttiilit, öljysäiliöt,nostosylinterin mäntineen ja öljyputket sekä nostot välittävä osat. Nostolaitteenpumppu on hammaspyöräpumppu, jonka suurin sallittu paine on 130 kp/cm2.Pumppu on sijoitettu kehdon sisäpuolelle, eteen. Sitä käyttää kampiakseli. Pumppuvoidaan kytkeä ja irroittaa sen jalkaan kiinnitetyllä kytkimen siirtimellä.

Kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä.

60

Pumppu ei vaadi minkäänlaista voitelua eikä huoltoa ja kun se on tarkkuustyötä,on sen mahdolliset viat jätettävä asiantuntevan huoltomiehen korjattavaksi.

Venttiilipesään, joka on sijoitettu nostolaitteen rungon etupuolelle ja kiinnitettysiihen sisäänmeno- ja ulosottoputkella ja nostosylinteriin kahdella ruuvilla, on senporauksiin sijoitettu venttiilistö. Osa venttiileistä on tehtaalla säädetty määrättyynarvoon, eikä niitä voida säätää ilman painemittaria. Venttiilipesään on sijoitettumyös jakoventtiili, joka ohjaa öljyn joko nostosylinteriin tai ulkopuolisiinhydraulisiin laitteisiin, ja lisäksi työkoneen laskeutumisnopeuden säätöä vartenventtiili (kuva 5)

Nostolaitteen takan on mukautumisherkkyyden säätämiseksi tunnustelija, jonkanokka voidaan säätää eri asentoihin ja joka vaikuttaa välitinosien kauttaventtiilikoneistoon. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaareikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää.

Öljysäiliönä toimivat vaihteiston kansi ja vasemman astinlaudan yläpuolella,vaihdelaatikon sivussa, oleva erillinen öljysäiliö, jossa on siivilä. Edelliseen sopii 7litraa ja jälkimmäiseen 3 litraa öljyä (kuva 8).

Nostosylinteri on sijoitettu vaihteiston kannen öljytilaan ja kiinnitetty nostolaitteenrungon alapuolelle. Työn suorittaa uratiivisteestä varustettu mäntä, joka siirtää voi-man nostomännän varren välityksellä nostoakselin vääntiöön ja siitä edelleennostoakseliin ja –varsiin. Männän päässä on rengasmainen syvennys ja sylinterinpohjassa varoventtiilillä varustettu vastaavan suuruinen nostomännän pysäytin,joiden tarkoituksena on väliin jäävän nesteen vaikutuksesta vaimentaa sylinterin jamännän väliset iskut (kuva 6).

Öljyputket, jotka yhdistävät pumpun nostolaitteisiin ja joista paksumpi on imu- jaohuempi paineputki, on sijoitettu traktorin rungon vasemmalle puolelle (kuva 8).Vaihteiston kannen oikealla puolella on ulosotto, johon voi tarvittaessa kiinnittääpainemittarin tai peräkärryyn ym. tarpeeseen johtavan putkiston.Putkiston vioittumista on vältettävä, sillä esim. lommo imuputkessa aiheuttaa jotyöliikkeen hidastumisen, kun pumppu ei saa riittävästi öljyä.

61

Kuva 22. Nosto- ja kiinnitysjärjestelmä

1. Nostovarsi2. Työntövarsi3. Työntövarren tuki4. Kaltevuussäädin5. Tulppa (öljyn korkeus)6. Voimanottoakseli7. Vetokoukun salpalaite

8. Salvan vipu9. Vetokoukku10. Nostotanko11. Sivuketju12. Vetovarsi13. Reikäpuomi

KIINNITYSJÄRJESTELMÄ

Järjestelmään kuuluu vetokoukku, vetokoukun salpalaite, vetovarret, reikäpuomi,nostotanko, kaltevuussäädin ja työntövarsi (kuva 22).

62

Vetokoukku on sijoitettu traktorin alle ja kiinnitetty jarruakselin tukiin. Veto-koukku voidaan nostaa ylös nostolaitteella, jolloin vetokoukku jää yläasentoonsalpalaitteensa varaan.

Vetovarret on etupäistään kiinnitetty vetovarsien laakereihin ja saavat nosto-voimansa nostotangon ja kaltevuussäätimen välityksellä nostovarsista.Kaltevuussäätimen avulla saadaan aikaan poikittaiskaltevuus ja työntövarrella jär-jestetään pituussuuntainen kaltevuus.Vetovarsien ja työntövarren kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset28 Ø ja 25 Ø mm.

TRAKTORIN TALVISÄILYTYS

Jos traktoria ei käytetä talvella, on se varastoitava kuivaan ja ulkoilman vaihteluiltasuojattuun huoneeseen, jossa traktori asetetaan tukevasti pukkien päällevetopyörästön putkien ja etupään varaan.Huoltotöinä suoritetaan tällöin seuraavat toimenpiteet:- akun lataustilanne tarkastetaan ja tarpeen mukaan akku ladataan, minkä jälkeense irroitetaan ja viedään säilytettäväksi tasaisen viileään paikkaan.- traktori puhdistetaan ja suoritetaan yleisvoitelu- jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään ja puhdistetaan varastoimisajaksi (katso sivua16)- polttonestesäiliö tyhjennetään.

Koska nykyisin vain pieni osa traktoreista asetetaan talvivalmiuteen, ei tähän kir-jaan ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää yksityiskohtaisia ohjeita siitä.Tarkemmat ohjeet tarvittaessa saatte piirimyyjiltä.

Taulukko 1

Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku sekä hihnan nopeus eräillämoottorin kierrosluvuilla

Moottorir/min

100015002000

Voimanottoakselir/min

367550734

Hihnapyörär/min

73411001468

Hihnan nopeus Ø225mmhihnapyörällä m/sek.

8,6412,9617,28

63

64

HUOLTOKOHDE JA HUOLTOVÄLI

Huoltokohde

1. Etupyörien kuulalaakereiden voitelu2. Olka-akselin voitelu3. Kuulanivelen voitelu4. Etuakselin keskitapin voitelu5. Ruiskutuspumpun voiteluöljyn täyttöja tyhjennys6. Ruiskutuspumpun voiteluöljuntarkistus7. Moottorin voiteluöljyn täyttö jatyhjennys8. Ilmanpuhdisimen suodatinöljuntäyttö9. Ohjauslaitteen öljytilan täyttö jatyhjennys10. Jarrupolkimen voitelu11. Vaihteiston voiteluöljyn täyttö jatyhjennys12. Nostolaitteen öljyn täyttö jatyhjennys13. Voimanottoakselin laakerin voitelu14. Vetopyörästön öljytilan täyttö jatyhjennys15. Vetopyörästön öljykorkeudentarkistus (alempi tulppa)16. Kaltevuussäätimen ja nostotangonvoitelu- Hihnapyöräkoneisto

Huoltoväli, käyttötuntia

10

t

t

t

öv

t

t

120

t

öv

t

öv

t

240t

t

t

t

t

t

720öv

öv

öv

öv

öv

öv

Huom.2n4n4n2n

1n

1n

3n

t= öljytason tarkistus (tarvittaessa lisätään), öv= öljynvaihto ja n= nippa

Moottoriöljyä käytetään tarvittaessa sellaisissa kohteissa, joihin ei kaaviossa oleviitteitä.

65

SUOSITELTAVIA VOITELUAINEVAHVUUKSIA

Öljyn SAE-arvo

Alin käyttölämpötilayläpuol. 00C.

202020903090

Alin käyttölämpötila00C - 150C

10 tai 5W/201010903090

Alin käyttölämpötilaalle -150C.

5*) tai 5W/201010803080

KOHDE

KampikammioRuiskutuspumppuIlmanpuhdistinVaihteisto ja vetopyörästötOhjauslaiteHihnapyöräkoneisto

*) Jos traktoria säilytetään lämpimässä, on SAE 10 sopivaa myös alle -100Clämpötilassa. öljy SAE 5 on käyttökelpoinen moottorissa, jos öljynpainemoottorin saavutettua käyntilämpötilan osoittaa ohjekirjan mukaisia arvoja.

HUOM.Lämpötiloissa alle 00C on edullista käyttää moottorin voiteluun yksinkertais-ten öljuven asemasta ns. Laaja-alue-öljyjä (multigrade, esim 5W/20). Näilläon se etu, että ne takaavat helpon käynnistymisen hyvinkin alhaisissa lämpöti-loissa, mutta eivät tule liian ohuiksi moottorin käyntilämpötilassakan.

66

MAHDOLLISET HÄIRIÖT MOOTTORISSA JA NIIDEN POISTAMINENMoottorin ääntä ja toimintaa on tarkkailtava jatkuvasti, sillä pienen häiriön korjaa-

minen estää usein suuremman vian syntymisen.

A. Moottori ei pyöri käynnistettäessä1. Sähköjohto poikki tai irti2. Akku tyhjä. Syynä akun tyhjentymiseenvoi olla löysä tai katkennutlatausgeneraattorin hihna3. Käynnistinmoottori on epäkunnossaB. Moottori ei käynnisty1. Polttonestesäiliö tyhjä. Täytön jälkeenilma poistettava polttonestejärjestelmästä.2. Kylmässä jäykkä polttoneste3. Ruiskutuspumpussa. putkissa taisumuttimissa ilmaa4. Vuoto polttonesteen imu- tai paine-putkessa5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa6. Sumuttimet epäkunnossa7. Siirtopumppu ei toimi*8. Ruiskutushetken alkamishetki myöhäi-nen9. Puristus alhainena) venttiilit vuotavatb) männän renkaat juuttuneet kiinnic) kannen tiiviste vuotaad) venttiilin jousi poikkiC. Moottori käynnistyy, mutta pysähtyyhetken kuluttua1. Ruiskutuspumpussa, putkissa taisumuttimessa ilmaa2. Polttonestesäiliön ilmaputkessa olevasiivilä tukossa3. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa4. Siirtopumppu epäkunnossa*D. Moottori käy epätasaisesti1. Ruiskutuspumpussa, putkissa taisumuttimissa ilmaa2. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa3. Vuoto polttonesteen imu- tai paine-putkessa4. Sumuttimet epäkunnossa5. Puristus alhainen* Kts B 9 a-d6. Siirtopumppu epäkunnossa*7. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnos-sa

E. Moottori ei anna täyttä tehoa1. Moottori käy liian kylmänä2. Ilmanpuhdistin tukossa3. Nopeusvivut löysät4. Polttonestejärjestelmässä ilmaa5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa6. Sumuttimet epäkunnossa7. Vuoto polttonesteen imu- tao paine-putkessa8. Ruiskutushetki virheellinen9. Siirtopumppu epäkunnossa*10. Puristus alhainen. Katso B9 a-d11. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkun-nossaF. Moottori nakuttaa1. Virheellinen polttoneste2. Sumuttimet epäkunnossa3. Ruiskutushetki liian aikainen4. Puristus alhainen* Katso B9 a-d5. Laakerit väljätG. Moottori savuaa tai nokeaa1. Moottori käy liian kylmänä2. Moottori käynyt liian pitkään tyhjäkäyn-tiä3. Ilmanpuhdistin tukossa4. Virheellinen polttoneste5. Voiteluöljyä liikaa6. Polttonestesäiliön ilmaputkessa olevasiivilä tukossa7. Vuoto polttonesteputkissa8. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa9. Sumuttimet epäkunnossa10. Ruiskutushetki virheellinen11. Puristus alhainen* Katso B9 a-d12. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkun-nossaH. Moottori ryntää liian suurille kierrok-sille tai ei pysy vakiokierroksilla1. Säätimen kotelossa liikaa öljyä2. säädin epäkunnossa*I. Moottori kuumenee liikaa1. Tuulettimen hihna löysä tai katkennut2. Jäähdytysjärjestelmä tyhjä taitukkeutunut

Häiriöt ja syyt Häiriöt ja syyt

*) tarvitaan ammattitaitoista asentajaa. 67