Valistus

Keskeisiä ajatuksia

• 1700-luvun keskieurooppalainen aate

• korosti järkeä ja kokemusta

• kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia, kirkkoa

• ajatus kansansuvereniteetista

• luonnontieteiden ihailu

• kirjallinen, porvariston ja yläluokan liike

Ajatusten vaikutuksia

• useat valistusajattelijat liittyivät luonnolliseen uskoon eli deismiin: luonnonlait ja järki, Jumala silti olemassa

• fysiikka avain todelliseen uskoo

– valistuneet itsevaltiaat• Fredrik II Suuri Preussissa, ("ei mitään kansan avulla, vaan

kaikki sitä varten")• Katariina II Suuri Venäjällä, • Joosef II Itävävallassa inhimillisti lainsäädäntöä

– Yhdysvaltain vapaussodassa– Ranskan suuressa vallankumouksessa– edelleen

Ranskan suuri vallankumous• Taustalla:• Säätyjen eriarvoisuus

– aateli ja papisto vapaa veroista, 2-3 % väestä– loput porvareita ja talonpoikia eli kolmas sääty, jota verotettiin ankarasti

• taloudellinen tilanne heikko 1770- ja 1780-luvuilla– Valtion kassavaje– Englannista halpoja teollisuustuotteita– Katovuosia: nälkää, mellakoita

• kolmas sääty vaati enemmän valtaa Ranskassa– etuoikeudet kumottava, virkajärjestelmä uusittava

• Kuninkaan itsevaltius

• valtiopäivät 1789 verotuksen muuttamiseksi, kolmas sääty vaati pääluvun mukaisen äänestyskäytännön kolmas sääty julistautui perustuslakia säätäväksi

kansalaiskokoukseksi– Bastiljin valtaus heinäkuussa 1789– kansalaiskokous teki uudistuksia

• säätyjen etuoikeudet poistettiin• ihmisoikeuksien julistus, vallan perustaksi

kansa– Ranskasta tasavalta 1792, kuningas teloitettiin– Verinen vaihe 1793-94, 35000 – 40000 ihmistä

mestattiin

• järjestys palautui Napoleon Bonaparten noustua valtaan 1799, kruunautti itsensä keisariksi 1804– v. 1811 lähes koko manner-Eurooppa joko

kuului Ranskaan tai oli siihen riippuvuus- tai liittosuhteessa

– luopui kruunusta huhtikuussa 1814 – palasi valtaan lyhyeksi ajaksi helmikuu 1815

– 22.6.1815

• Ranskan vallankumouksen perintö– ajatus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta

• ei paluuta itsevaltiuteen eikä säätyetuoikeuksiin

– kansa ei saanut äänioikeutta, tasa-arvoa lisäsi ylempien säätyjen etuoikeuksien kaventaminen

– porvariston asema nousi

– aateliston ja kirkon maat jaettiin ja verotusta uudistettiin

– feodaalijärjestelmä lakkautettiin ja talonpoikien asema parani, saattoivat ostaa tilat itselleen