GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA

TAITEELLASIVU 12

#1 | 2013VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI

GARANTIAN JUHLAVIINI TUHDIN MAALAISRUOAN SEURAKSI SIVU 16

ILMASTA ILOA SIVU 4

PIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ PÄÄOMASIJOITTAMISELLE SIVU 14

SISÄLLYS

CASEILMAPALLOKESKUSILOISTA MARKKINA-JOHTAJUUTTAILMASSASIVU 4

KOLUMNI VENÄJÄLLÄ ON

KAHDEKSANTUNTINEN TYÖPÄIVÄ SIVU 7

CASESARLIN GROUPTEKNISTÄ OSAAMISTA & PITKÄJÄNTEISTÄ KUMPPANUUTTASIVU 8

CASECAPMANPIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ PÄÄOMA-SIJOITTAMISELLESIVU 14

GARANTIAN JUHLAVIINI TUHDIN MAALAISRUOAN SEURAKSISIVU 16

HENKILÖKUVASUOMI MUUTTUU, MUTTA GARANTIA JATKAA VAKAATA KASVUAANSIVU 11

GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA TAITEELLASIVU 12

UUSIA GARANTIALAISIASIVU 18

TUOTE: GARANTIALTA TURVAAVA VAKUUSYRITYKSEN RAHOITUSTARPEISIIN SIVU 19

Salomonkatu 17 A. 00100 Helsinki, puh. 020 747 9800, faksi 020 747 9801

www.garantia.fi

Julkaisija: Vakuutusosakeyhtiö GarantiaPäätoimittaja: Mikael EnglundToimitus & ulkoasu: Soprano Communications OyKannessa: Anna Tuori Kuvaaja: Matti RajalaPaino: Multiprint Osoitteenmuutokset: hanna.rantanen@garantia.fi

Garantia perustettiin syksyllä 1993, joten näihin aikoihin siitä

tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Se ei yrityksen iäksi

ole mitenkään tavattoman pitkä, mutta rahoitus- ja vakuutus-

ala on kuitenkin muuttunut perusteellisesti noina vuosina.

Suomen suurimmista pankki- ja vakuutusyhtiöistä on tullut

tytäryhtiöitä, ja vain harva toimii enää samalla nimellä kuin

Garantian toiminnan ensimmäisinä vuosina. Suuri ei aina ole

kaunista tai ainakaan pysyvää.

Monet Garantian kahdenkymmenen vuoden takaisista asiak-

kaista, omistajista ja myös henkilökunnasta ovat edelleen

mukana. Teidän kanssanne nämä vuodet ovat menneet todella

nopeasti, eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon. Siitä teille

kaikille mitä lämpimimmät kiitokseni. Ehkäpä tietynlainen

pysyvyys on ominaista tälle yhtiölle – ainakin siihen pyrimme.

Tietenkään pelkällä vanhan säilyttämisellä ja samalla tavoin toi-

mimalla ei pärjää millään elämän alalla. Kun on omaksunut jon-

kin uuden paremman tavan toimia, sitä usein melkein harmit-

telee, ettei tuotakaan ole jo aiemmin keksinyt. Uudistuminen ja

myös epäonnistuminen on välttämätön osa jokapäiväistä toi-

mintaa – jos et koskaan epäonnistu, et ole yrittänyt tarpeeksi.

Tämän lehden ulkoasu ja toimituskin ovat uudistuneet perus-

teellisesti tänä vuonna. Käsillä olevassa lehdessä kerromme

muutaman alusta lähtien mukana olleen asiakasyrityksemme

kuulumiset ja haastattelemme hallituksemme ensimmäistä

puheenjohtajaa. Esittelemme myös kaksi suomalaista eturivin

taiteilijaa, joiden kanssa meillä on ollut mahdollisuus tehdä

yhteistyötä lopuillaan olevan vuoden aikana. Mukana on myös

Suomen eturivin sommelierin arvio Garantian Ranskasta tuo-

mista juhlavuoden viineistä.

Toivon teidän viihtyvän uudistunutta lehteämme lukiessanne ja

toivotan oikein hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta.

PÄÄKIRJOITUS

Kaksi vuosikymmentä suomalaisia takauksia

3

Teksti: Mikael EnglundKuva: Matti Rajala

4

ILOISTA MARKKINAJOHTAJUUTTA

ILMASSA

CASE: ILMAPALLOKESKUSTeksti: Satu SummaKuvat: Matti Rajala

CASE: ILMAPALLOKESKUS

5

Kun Ilmapallokeskus aloitti toimintansa vuonna 1991,

Suomessa oli vain yksi ilmapalloja valmistava paino.

Yrityksen perustivat nykyinen toimitusjohtaja Petri

Nieminen sekä ostojohtajana toimiva Jonna Nieminen.

Muutama vuosi perustamisen jälkeen toteutetti in

Ilmapallokeskuksen ensimmäinen yrityskauppa, ja

ilmapallopaino hankittiin yhteistyökumppanin kanssa

omaksi. Oma paino mahdollistaa asiakkaiden pallojen

yksilöimisen.

- Painokauppa oli meille luonteva tapa laajentua. Kaiken

kaikkiaan reilussa 20 vuodessa olemme tehneet kolme

yrityskauppaa, ja koko liiketoimintaamme kuvaa kannat-

tava kasvu, Petri Nieminen kertoo.

Yrityksen päivittäinen toiminta rahoitetaan omin varoin.

Sen sijaan isompiin satsauksiin, kuten liiketoiminta-

kauppoihin on haettu pankin lisäksi takaajaksi Garantia.

Garantia onkin ollut tukemassa Ilmapallokeskuksen kas-

vua jo seitsemän vuotta.

Toimintaa kolmella tukijalallaNykyään Ilmapallokeskuksen liiketoiminta kattaa kolme

liiketoiminta-aluetta. Näitä ovat yrityspuolen tapahtumat,

tukkutoimitukset johtaville ketjuille sekä vähittäiskau-

pan juhlamaailma ja Butterick’s. Liiketoiminta-alueista

kaksi on suun-

nattu yrityksille

ja yksi kuluttajille.

Kuluttajia palve-

lee myös Espoon

K o s k e l o s s a t o i -

miva Juhlamaailma,

j o k a o n k o o l t a a n

Pohjoismaiden suu-

rin ilmapallo- ja juhla-

varustemyymälä. Lisäksi

I lmapa l lokeskuk se l l a on

omat verkkokauppansa niin

kuluttajalle kuin yrityksillekin.

- Ilmapallokeskuksen asiakaskunta on

laaja, yksittäisistä kuluttajista aina seura-

kuntiin ja suuriin vähittäismyyntiketjuihin

saakka. Markkinajohtajuus on saavutettu kovalla

työllä. Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä

Ilmapallokeskuksen asiakkaana on jo noin 90, ker-

too toimitusjohtaja Nieminen.

Yhtä varsinaista kilpailijaa ei Ilmapallokeskuksella ole,

vaan yhdellä liiketoiminnan osa-alueella kilpaillaan

yhden yrityksen kanssa ja toisella toisen.

Ilmapallo luo

hilpeää tunnelmaa, olipa

kyseessä sitten vappu, lasten-

juhla, yritystapahtuma, häät tai

markkina tempaukset. Ilmapallokeskus

Balloon Center Oy, Pohjoismaiden

johtava ilmapallojen ja juhla-

tarvikkeiden tuottaja, tietää,

että pallot tuovat hyvää

mieltä niin lapsille

kuin aikuisille.

6

CASE: ILMAPALLOKESKUS

- Ilmapalloalalla on pääsääntöisesti hyvin pieniä

yrityksiä eikä meidän kaltaista toimijaa juuri ole,

Ilmapallokeskuksen toimitusjohtaja Nieminen kuvaa

tilannetta.

Tuotteita ikimuistoisiin juhliinIlmapallokeskuksen tuotevalikoima painottuu erilai-

siin juhliin ja tapahtumiin. Juhlien pääosassa on usein

yhä ilmapallo.

Markkinoilla olevia palloja on kahdenlaisia, perintei-

siä kumipuuperäisiä sekä uudempia ja kestävämpiä

folio palloja. Foliomateriaali syntyi avaruustekno logian

sivutuotteena. Se on materiaalina kevyttä ja erittäin tii-

vistä, mikä soveltuu täydellisesti ilmapalloon.

Valmiiksi täytetyt pallot täytetään helium-sekoituk-

sella. Vaikka kaasuseos on varsin hienojakoista, pitää

varsinkin foliopallojen rakenne ne pitkään ilmassa.

Nykyään niissä myös on valmiiksi paino, joka estää

pallon karkaamisen yläilmoihin.

Muita Ilmapallokeskuksen päätuotteita ovat muun

muassa juhliin lähtijöiden naamiaisasut, kuten peruu-

kit ja puvut sekä somistukset, jotka vaihtuvat kausit-

tain. Juhlarekvisiitan hankinta painottuu muutamaan

isoon kauteen.

- Suosituimmat juhlakaudet asusteisiin ja muihin juh-

lavarusteihin ovat vappu ja nykyään Suomeenkin ran-

tautunut Halloween, Nieminen kertoo.

Yritysarvot kunniassaIlmapallokeskuksessa pidetään tärkeänä, että samat

arvot, jotka nähtiin oleellisena pienessä yrityksessä,

säilyvät myös yrityksen kansainvälistyessä sekä

kasvaessa.

- Koetamme ylläpitää hymyä ja hyvää mieltä, ja

samalla tukea hyvää tekemisen meininkiä, kuvaa toi-

mitusjohtaja Nieminen.

Vaikka Ilmapallokeskus on toimialansa markkinajoh-

taja, pitää Nieminen tärkeänä, että nöyryys kehitty-

miseen ja oppimiseen säilytetään. Yritys ei voi tuu-

dittautua siihen uskoon, että se on ja pysyy huipulla.

Muita tärkeitä arvoja ovat jatkuva oppiminen, toisten

kunnioitus sekä rehellisyys. Yrityksen visiona on olla

halutuin yhteistyökumppani niin asiakkaalle, tavaran-

toimittajalle kuin työntekijöillekin.

Iloisilla tuotteilla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. - Nykyinen heikko taloudellinen tilanne ei heijastu

meidän tuotteidemme ostokäyttäytymisessä, vaan

voimme uida vastavirtaan. Taloudellinen tilanne voi

pikemminkin kasvattaa toimintaamme, sillä kustan-

nussyistä juhlia esimerkiksi järjestetään mieluummin

kotona kuin sen ulkopuolella, Nieminen pohtii.

- Lastenjuhlat eivät lopu ja pystymme tuottamaan juh-

liin lisäarvoa tuotteillamme. Tulevaisuus näyttää siksi

positiiviselta. Lisäksi meillä on paljon suunnitelmia

siitä, miten voimme kehittää asioita ja jatkaa kestävää

kasvua, Nieminen päättää.

Pallojen lisäksi tuotevalikoimassa

on kausittaista juhlarekvisiittaa.

”Yritys ei voi

tuudittautua

siihen uskoon,

että se on ja

pysyy huipulla.”

KOLUMNI

Teksti: Lenina Rautonen

7

”Suomessa vallitsee ikuinen sunnuntai”, valisti eräs

pitkään Venäjällä asunut suomalainen minua. Aluksi

en ymmärtänyt mitä konkari ajoi takaa, mutta nyt

työskenneltyäni Venäjällä kohta kaksi vuotta, allekir-

joitan väitteen täysin.

Poran ääni lävistää unen sunnuntaiaamuna puoli

kahdeksan pietarilaisessa kerrostalossa, eikä auta

vaikka makuuhuoneen ikkuna on tiukasti kiinni.

Kaukasialaiset rakennustyömiehet tekevät naapu-

rissa remonttia viikon jokaisena päivänä. Myös ala-

kerran ympäri vuorokauden auki olevan kivijalkamyy-

mälän myyjätär on töissä joka päivä viikonpäivästä

riippumatta.

Kun kyselen työkaveriltani, aikooko hän levätä vii-

konloppuna rankan työviikon jälkeen, vastaa hän Leo

Tolstoita siteeraten ”lepo on työn vaihtamista toiseksi”

ja kertoo tekevänsä töitä myös viikonloppuna vaihtaen

vain arjen palkkatyöt toiseen työhön.

Sama asenne tulee vastaan lomamatkalla Lähi-idässä.

”Minulla on lomaa joka viikko kaksi päivää”, vastaa

jordanialainen opas ilmiselvästi tyytyväisenä kysy-

mykseen, miten jordanialaisten loma- ja työasiat on

järjestetty. Kahdentoista tunnin opastuksen jälkeen

vanha opas hymyilee ja jatkaa ”sen lisäksi saan rama-

dan aikana pari päivää lisää lomaa. Minun asiani ovat

hyvin”.

Tutkimusten mukaan suomalaiset tekevät vuo-

dessa töitä 1700 tuntia ja amerikkalaiset 2500 tuntia.

Silmämääräisten havaintojen perusteella venäläiset

tekevät töitä vähintään saman verran kuin amerik-

kalaiset. Venäjällä toimistotyöläisten työpäivät alka-

vat usein hieman myöhemmin kuin Suomessa eli

yhdeksän aikaan aamulla, mutta

jatkuvat vähintään kuuteen ja usein

paljon myöhempään. Siksi esimer-

kiksi pankkien on oltava auki ainakin

yhdeksään asti illalla ja kauppojen

ympäri vuorokauden, jotta ihmiset

ehtivät hoitaa asioita. Joustava työ-

aika ja etätyö ovat tuntemattomia

käsitteitä.

Suomalaisilla on 800 tuntia lyhy-

empi vuosittainen työaika ainakin

verrattuna Amerikkaan. Pitäisikö

meidän kenties ottaa oppia myös itä-

naapureiltamme ja tehdä töitä hie-

man pidempään? Tulevaisuudessa

globalisaatio ja kansainvälinen kil-

pailu tuntuvat vaativan sitä.

Vanhemmat lukijat muistavat kyl-

män sodan aikaiset Radio Jerevan

-vitsit. Niissä kuvitteelliset venäläiset

radiokuuntelijat kyselivät niitä näitä

kuvitteelliselta radiokanavalta Radio

Jerevanilta ja radio vastasi kuulijoi-

den kysymyksiin. Yksi vitseistä kuu-

luu seuraavasti:

”Kysykää meiltä mitä te haluatte,

me vastaamme te i l le mitä me

haluamme. Meiltä kysytään: Mikä

on työpäivän pituus sosialisistissa

maissa? Me vastaamme: työpäivä

on kahdeksantuntinen. Kahdeksasta

aamulla kahdeksaan illalla.”

Lenina Rautonen työskentelee Danske Bank Venäjän yritysliiketoiminnan vetäjänä asemapaikkanaan Pietari.

Hän on aikaisemmin työskennellyt Garantiassa.

VENÄJÄLLÄ ON KAHDEKSANTUNTINEN TYÖPÄIVÄ

8

TEKNISTÄ OSAAMISTA & PITKÄJÄNTEISTÄ KUMPPANUUTTA

CASE: SARLIN GROUPTeksti: Juhani LassilaKuvat: Matti Rajala

Teknisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita teollisuudelle ja kunnille

toimittava perheyhtiö Sarlin on ketterä 80-vuotias, joka on ylpeä

juuristaan. Garantian pitkäaikaisimpiin asiakkaisiin lukeutuva yhtiö

ui suhdanteiden vastavirtaan palkkaamalla jatkuvasti lisää

työntekijöitä. Mikä on Sarlinin menestysresepti?

CASE: SARLIN GROUP

9

Saman suvun hallussa koko historiansa ajan ollut

Sarlin perustettiin jo vuonna 1932. Tällä hetkellä

yhtiön johdossa on menossa suvun kolmas sukupolvi.

Neljäs polvi on jo koulussa kasvamassa, joten suvun

yrittäjyydellä on hyvin valoisa tulevaisuus.

Myynti kasvaa, osaajia palkataan

Tänä päivänä Sarlin Groupin muodostavat tekniseen

kauppaan ja palveluliiketoimintaan keskittyvä Sarlin,

Pohjoismaiden johtava teollisuusuunien valmistaja

Sarlin Furnaces sekä kalibrointilaitteita Pietarsaaresta

60 maahan vievä Beamex.

Sarlin Groupin kehitys on viimeisen kymmenen vuo-

den ajan ollut erinomaista. Liikevaihdon kehitys on

ollut lähes jatkuvaa ylämäkeä, vuoden 2009 taan-

tuman pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Sarlin

Groupin myynti kehittyy tällä hetkellä selkeästi ylei-

siä suhdanteita vastaan: vuodelle 2013 ennustetaan

yli 62 miljoonan liikevaihtoa, jossa on kasvua edellis-

vuoteen nähden lähes 12 %. Uusia osaajia myös pal-

kataan jatkuvasti.

Osaaminen ja henkilökunnan hyvinvointi reseptinä

Sarlinin menestysresepti on yksinkertainen: pitkäjän-

teisyyttä, monialaisuutta ja henkilöstöstä huolehti-

mista. Asioita ei siis suunnitella vain kvartaaleittain, ja

yhtiössä investoidaan jatkuvasti sen useiden eri toi-

mialojen asiakkuuksiin ja niihin liittyvään osaamisen

kehittämiseen. Kaikki lähtee kuitenkin henkilöstöstä

ja yksilöiden hyvinvoinnista.

”Perheyritysten tapaan olemme erittäin sitkeitä pitä-

mään kiinni omasta henkilökunnastamme ja heidän

hyvinvoinnistaan, sillä se on ehdottomasti meidän

tärkein pääomamme”, hallituksen puheenjohtajan

Patrik Wikström kertoo.

”Työyhteisön ymmärtäminen ja johtaminen on ollut

Sarlinille kautta historian hyvin tärkeää. Pyrimme aina

siihen, että työympäristömme ovat kiinnostavia ja

innostavia; eikä pelkästään Suomessa vaan kansain-

välisesti”, Patrikin veli ja Sarlin Groupin hallintojohtaja

Henrik Wikström jatkaa.

Sarlinilla on työntekijöitä Suomen lukuisten paikka-

kuntien l isäksi Ruotsissa, Isossa-Br itanniassa,

Yhdys valloissa, Ranskassa, Kiinassa, Intiassa ja

Saudi-Arabiassa.

”Sarlinin 260 työntekijän ympärillä on varmasti lähes

1000 ihmistä, jotka ovat riippuvaisia meistä. Pyrimme

olemaan vastuullinen toimija ja huolehtimaan heistä

kaikista”, Henrik Wikström jatkaa.

Perheyritysten tapaan olemme erittäin sitkeitä pitämään kiinni omasta henkilökunnastamme ja heidän hyvinvoinnistaan.Patrik Wikström

10

CASE: SARLIN GROUP

20 vuotta asiakkuutta Garantian kanssa

Sarlin Group on yksi Garantian pitkäaikaisimmista

asiakkaista. Suhde on kestänyt jo 20 vuotta eli myös

talouden eri suhdanteita on koettu yhdessä.

”Perheyritykselle rahoituksen järjestäminen ei ole kos-

kaan ollut kovinkaan helppoa. Garantian rooli on ollut

tässä kohtaa todella tärkeä meille”, Henrik Wikström

toteaa. ”Aina kun rahoitusta on tarvittu, Garantia on

ollut mukana tukemassa meitä.”

Sarlin Groupin kaltainen perheyritys tarvitsee rahoi-

tusta tyypillisesti joko kehitysvaiheessa tai tiukan pai-

kan tullen, kun yrityksen osaavista työntekijöistä ei

haluta tinkiä, vaan mieluummin rahoitetaan laskusuh-

danteen aikaista toimintaa. Sarlinille Garantian kaltai-

nen kumppani on tällaisessa tilanteessa korvaamaton.

”Perheyritykselle rahoituksen järjestäminen ei ole koskaan ollut kovinkaan helppoa. Garantian rooli on ollut tässä kohtaa todella tärkeä meille”, kertoo Henrik Wikström

Syvällistä, arvopohjaista yhteistyötä

Patrik ja Henrik Wikström painottavat, että Sarlinin ja

Garantian yhteistyö on ehdottomasti molemminpuo-

linen kumppanuus, jossa molemmat osapuolet hoi-

tavat oman osuutensa.

”Yhteistyössämme erityisen positiivista on ollut pit-

käjänteisyys ja aktiivisuus. Koemme, että Garantia

on aidosti kiinnostunut liiketoiminnastamme, ja tun-

nemme toistemme arvot ja näkemykset syvällisesti”,

Patrik Wikström kertoo.

Yleisestikin Sarlinilla suositaan hyvin vahvoja ja pit-

käjänteisiä kumppanuuksia. ”Saa olla erittäin paina-

vat syyt, että lähdemme Garantian kaltaisia kumppa-

neita vaihtamaan”, Wikströmin veljekset kiteyttävät.

Ekonomi Seppo Sipolalla on takanaan 14 vuotta Garantian

hallituksen puheenjohtajana. Hän aloitti toimessaan kun orga-

nisaatio oli perustettu vuonna 1993.

Sipolan hallituskauden aikana tapahtui paljon. Suomi rämpi

lamassa, koki yhden historiansa suurimmista nousukausista,

liittyi EU:hun ja vaihtoi valuuttaa. Lisäksi teknologia löi itsensä

lopullisesti läpi, kun maamme koki ensimmäisen digitaalisen

murroksensa ja moderni tietotekniikka uudisti työpaikkojen

prosesseja.

Tästä huolimatta Garantia on jatkanut vakaasti eteenpäin,

vaikka toimiikin alalla, joka periaatteessa on herkkä talouden

nousuille ja laskuille.

“Tähän päivään saakka Garantian henkilökunnan määrä

on pysynyt suunnilleen samana, kolmenkymmenen korvilla”,

kertoo Sipola.

“Myös asiakaskuntamme on pysynyt vakaana. Suomen

talouselämän kenttä on kohtuullisen kapea. Vaikka pienem-

piä yrityksiä tuleekin lisää, suuria vaihteluita ei ole tapahtu-

nut”, Sipola kommentoi.

Värikäs historiaGarantia perustettiin taloudellisesti hankalina aikoina vuonna

1993. Silloin Eläketurvakeskuksesta siirrettiin runsaan 30 mil-

jardin markan edestä vastuita uudelle organisaatiolle.

“Henkilökunta tul i Garantiaan oikeastaan suoraan

Eläketurvakeskuksesta, ja meillä jatkettiin työtä siitä, mihin

siellä oltiin jääty takaisinlainauksien takaamisen parissa.

Alkuvaiheessa tärkeintä oli vakauttaa takauskanta ja saada

käytännön asiat kuntoon”, kertoo Sipola alkutaipaleesta.

“Vuosi 1994 oli ensimmäinen laman jälkeinen vuosi, jol-

loin vienti rupesi jälleen vetämään. Vuonna 1999 vienti olikin

sitten jo todella kovaa. Se oli muutenkin Garantialle tärkeä

vuosi, sillä silloin osakassopimus uusittiin sellaiseksi, että se

mahdollisti myös muunlaisen takaamistoiminnan harjoitta-

misen”, Sipola muistelee. “Oli haastavaa ja mielenkiintoista

kehittää uusia takaustuotteita”.

Henkilökunnalle suuri kiitosSipolalla oli koko ajan varmuus siitä, että työntekijät ovat erit-

täin ammattitaitoisia. “Kaikki toimivat niin, ettei ikäviä yllätyksiä

tullut, vaan päinvastoin usein sai yllättyä positiivisesti.”

Henkilökunta on myös erittäin sitoutunutta. Garantiassa

työntekijän keskimääräinen uran kesto on 11 vuotta, mikä on

poikkeuksellisen pitkä.

“Myös yrityksen johto oli erittäin toimiva, pätevä ja sitoutu-

nut, mikä heijastui suoraan myös hallituksen työskentelyyn”,

Sipola kertoo. Henki työyhteisössä oli hyvä.

“Minun aikanani parasta Garantiassa oli koko henkilökunnan

aito sitoutuminen hyvään asiakaspalveluun. Meillä jokainen,

aina vastaanottohenkilökunnasta alkaen, pyrki aidosti pitämään

hyvää huolta asiakkaista”, Sipola muistelee.

Pitkään uraan mahtuu myös haasteita“Ennen vuotta 1999 ja uusien tuotteistuksien luomista edis-

timme oikeastaan jatkuvasti samaa asiaa. Siinä oltiin suhdan-

teiden armoilla. Välillä tuli turhautumisen tunteita, kun vaikka

kuinka olisi halunnut tai yrittänyt, tiettyihin asioihin ei vain voi-

nut vaikuttaa”, Sipola muistelee takavuosien haasteita.

Nykyään eläkkeellä oleva Sipola on malttanut hiljentää

tahtia, vaikka onkin pitänyt hallituspaikkoja viime vuosille asti.

Vapaa-aikansa Sipola viettää perheen kanssa ja usein golfia

pelaillen.

Garantian tulevaisuusKonkar i l la on vahva usko

Garant ian menest ykseen

m y ö s t u l e v a i s u u d e s s a .

“Uskon, että seuraavien vuo-

sien aikana Garantia jatkaa

tasaista, myönteistä kehi-

tyssuuntaansa kuten tähän-

kin asti”, Sipola ennustaa.

HENKILÖKUVA

11

SUOMI MUUTTUU, MUTTA GARANTIA JATKAA

VAKAATA KASVUAAN

Teksti: Adèle CouavouxKuva: Matti Rajala

12

JUHLAVUOSI: TAIDETeksti: Juhani LassilaKuvat: Matti Rajala

Garantian juhlavuoden taiteessa näkyy vahvasti tulevaisuuteen katsominen ja jatkuvuus. Taiteilijat Anna Tuori ja Matti Hintikka kertovat, mistä inspiraatio syntyi.

Anna Tuori, vuoden nuori taiteilija 2011

Anna Tuor in suur ikoko inen ö l j y vär imaa l aus

Garantialle oli valmis jo keväällä, mutta se saatiin

Garantian toimistoremontin vuoksi vasta muutama

viikko sitten esille.

”Idea työhöni tuli monesta lähteestä, perustuen aluksi

yhteisiin keskusteluihin Garantian kanssa. Perusajatus

maalauksessa liittyy eteenpäin menemiseen ja tule-

vaisuuteen katsomiseen. Kävimme garantialaisten

kanssa hyvän keskustelun maalauksista ja sain täy-

sin vapaat kädet itse toteutukseen, mikä työtapana

soveltuu minulle erinomaisesti”, Anna Tuori kertoo.

Tuori räätälöi maalauksen sopimaan Garantian ylei-

seen tilaan, jonka läpi ihmiset kävelevät joka päivä.

”Ajatukseni perustui siihen, että maalaukseni näkyy

jokapäiväisessä elämässä kaikille työntekijöille.

Pyrin tekemään työstä yksinker-

taisen ja levollisen, siten että sen

pienet yksityiskohdat aukeavat

pikkuhiljaa.”

”Työ noudattelee minulle tyypil-

listä käsittelytapaa eli maalaus

on tehty suurelle valkoiselle pin-

nalle muutamilla sivellinvedoilla,

jotka muodostavat tietynlaisen

tilan teokseen. Kaksiulotteisen

pinnan ja muutamien sivellinve-

tojen kautta voi päätyä monen-

laisiin mielikuviin”, Tuori kuvailee

teostaan.

Anna Tuorin lähiaikojen agendalta löytyy muun muassa ryhmä-

näyttely Roomassa, ensi kevään näyttelyt Saksassa ja Australiassa

sekä yksityisnäyttely Helsingissä noin vuoden päästä.

GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA

TAITEELLA Anna Tuori maalaa mielikuvia muutamilla

sivellinvedoilla.

JUHLAVUOSI: TAIDE

13

Matti Hintikka, Suomen eturivin kivilitografian taitaja

”Inspiraatio töihini tulee lähes poikkeuksetta luon-

nosta”, Matti Hintikka aloittaa. ”Työni seikkailevat

esittävän ja ei-esittävän rajamaastossa. Ne eivät ole

suoraan naturalistisia vaan perustuvat aina tuntee-

seen. Mitä enemmän teoksistani syntyy tulkintoja, sen

parempi.”

Matti Hintikka toteutti Garantialle kolme kivilitogra-

fiatyötä, jotka ovat nimeltään Horisontti 1, 2 ja 3.

Nimiensä mukaisesti teoksissa käsitellään rohkeasti

eri tavoin horisonttiteemaa ja kuvainnollisesti aikaa,

tulevaisuuteen menemistä sekä jatkuvuutta hyvin

abstraktisti kuvattuna.

Painotekniikkana litografia keksittiin 1790-luvulla

palvelemaan kehittyvän kirjapainotekniikan tarpeita.

Taiteilijat ottivat kivet käyttöönsä jo 1800-luvun alkupuolella. Ajan ker-

rostumat ovat siis konkreettisesti läsnä kiven muistissa.

”Töissäni tekniikalla on olennainen rooli, usein se jopa säätelee paljon

lopputulosta. Kivilitografia-tekniikkaa käytetään nykyään lähes täysin

samalla reseptillä kuin satoja vuosia sitten. Tekniikka soveltuu erinomai-

sesti taiteeseen, mutta luonnollisesti ei enää esimerkiksi painotoimin-

taan”, Hintikka kuvailee.

Matti Hintikan lähiaikojen ohjelmassa on monia ryhmänäyttelyitä sekä

yksityisnäyttelyt keväällä Lahdessa ja Helsingissä ensi vuoden syksyllä.

Matti Hintikka inspiroituu luonnosta.

14

CASE: CAPMANTeksti: Hanna NordgrenKuva: Matti Rajala

PIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ

PÄÄOMASIJOITTAMISELLE

CASE:CAPMAN

15

Pääomasijoittaminen on nykyisin osa lähes jokaisen suuren

eläke- ja henkivakuutusyhtiön sijoitustoimintaa, ja sillä on

suuri merkitys listaamattomien yritysten rahoittamisessa.

Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten näin ei ollut.

Uuden s i jo i tusmuodon läp imur toa Suomen-

markkinoilla siivitti tuolloin CapManin ja Garantian

yhteinen innovaatio: rahastotakaus, joka turvasi

pääomarahastoon tehdyn investoinnin tuotosta

riippumatta.

- Pääomasijoittaminen alkoi lyödä Suomessa läpi

vasta 90-luvun alussa laman jälkimainingeissa, jolloin

yhteiskunta oli hyvin erilainen kuin nyt. Alkuvaiheessa

täällä puhuttiin lisäksi hieman harhaanjohtavasti ”ris-

kisijoittamisesta”, mikä lisäsi uuteen sijoitusmuotoon

kohdistuvia ennakkoluuloja, kertoo CapManin senior

partner Olli Liitola.

Näistä lähtökohdista syntyi Garantian ja CapManin

yhteistyönä niin kutsuttu rahastotakaus, jonka

ansiosta pääomasijoittamisen aloittaminen oli hel-

pompaa suurillekin toimijoille. Käytännössä Garantia

tarjosi sijoittajille korvausta vastaan vakuutuksen, joka

takasi, että rahastojen menestyksestä riippumatta

sijoittajat saisivat takaisin ainakin sijoittamaansa pää-

omaa vastaavan summan.

- Lopputulos oli kaikkien kannalta positiivinen.

Suomalaiset yritykset saivat tarvitsemaansa pää-

omaa, sijoittajat hyvän tuoton ja samalla pääomasi-

joittamisesta tuli osa suomalaista sijoitusmaailmaa.

Ilman rahastotakausta pääomasijoittamisen ja samalla

myös CapManin läpimurto markkinoilla olisi voinut

olla huomattavasti hitaampaa, Liitola toteaa.

Uusia rahoitusmuotoja tarvitaan jatkossakin

Viimeisin Garantian antama rahastotakaus on vuo-

delta 2002. Tarvetta ylimääräiselle turvalle ei ole viime

vuosina ollut, kun pääomasijoittaminen on vakiinnut-

tanut asemansa sijoittajien keskuudessa. Liitola näkee

kuitenkin, että vastaavankaltaisia innovaatioita voisi

olla mahdollista soveltaa myös nykytilanteessa.

- Pohjoismaissa rahoitussektori on terveempi kuin

muualla Euroopassa, mutta toisaalta toiminta on

kovin keskittynyttä. Erityisesti pk-yritysten rahoitta-

misessa kaivattaisiin uusia vaihtoehtoja täydentämään

perinteistä pankkirahoitusta, Liitola arvioi.

- Esimerkiksi Norjassa joukkovelka-

kirjamarkkinat on ulotettu pk-yri-

tyksiin, ja siellä järjestelmä toimii

hyvin. Jos Suomessa päätetään läh-

teä samankaltaiseen malliin, ollaan

ehkä jälleen siinä tilanteessa, että

markkinoilla saatetaan kaivata yli-

määräistä rohkaisua uuden sijoitus-

muodon omaksumiseksi.

CapMan on pääomasijoittamisen

uranuurtaja ja alansa johtavia yri-

tyksiä Pohjoismaissa. Tavoitteena

on rakentaa menestyvää l i ike-

toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta

myönteisellä tavalla koko ympä-

röivän yhteiskunnan kehitykseen.

Esimerkiksi Garantian aikanaan

takaamat rahastot toivat kaivat-

tua pääomaa muun muassa sellai-

sille nykyisille menestysyrityksille

kuin Ramirent, Aldata ja Nordic

Aluminium.

Käytännössä CapMan siis hallinnoi

pääomarahastoja, joiden pääomat

on kerätty institutionaalisilta sijoit-

tajilta. Pääomat sijoitetaan edelleen

pohjoismaisiin tai venäläisiin yrityk-

siin tai kiinteistöihin. Rahoituksen

lisäksi sijoittajat tarjoavat omista-

milleen yrityksille strategista osaa-

mista ja tukevat yhtiön johtoa.

- Innovatiivisuus on nykyään olen-

nainen menestystekijä myös rahoi-

tusalalla. Kun toimintaympäristö

muuttuu, tarvitaan ennakkoluulo-

tonta ajattelua, jotta suomalaisilla

yrityksillä on mahdollisuus menes-

tyä. CapManin ja Garantian pionee-

rihenkinen yhteistyö 90-luvulla on

hyvä esimerkki siitä, miten yhdel-

läkin hyvällä idealla voi olla vaiku-

tusta koko alan menestykseen.

CAPMAN-KONSERNI

Pohjoismaissa ja

Venäjällä toimiva

pääomarahastojen

hallinnointiyhtiö

Perustettu 1989

Henkilöstöä n. 105

Noteerattu

Helsingin pörssissä

”Erityisesti pk-yritysten

rahoittamisessa kaivattaisiin

uusia vaihtoehtoja

täydentämään perinteistä

pankkirahoitusta.”

16

ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINATeksti: Adèle CouavouxKuva: Matti Rajala, Mikael Englund

GARANTIAN JUHLAVIINI

KAIPAA

SEURAKSEEN TUHTIA

MAALAISRUOKAA

Kaikkien Bordeaux-viinien tavoin myös Château Anthonic on melko tanniininen ja maanläheinen.

ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINA

17

“Avoin, tummasävyinen ja rustiikki.” Näin kuvailee hel-

sinkiläisen Savoy-ravintolan sommelier Antti Uusitalo

Garantian juhlavuoden Château Anthonic -viiniä.

“Bordeaux-viineissä eri rypälelajikkeita sekoitetaan

niin, että lopputuloksessa yhdistyvät vahva rakenne

ja roteva hedelmäisyys”, Uusitalo luonnehtii.

Château Anthonic tulee Moulis-en-Médocin vii-

nialueelta Ranskasta. Viiniin käytetyt Cabernet

Sauvignon-, Merlot-, Petit Verdot- ja Cabernet

Franc -rypäleet ovat saaneet kypsyä mehukkaiksi

ja makeiksi Gironde-joen aurinkoisilla penkereillä

Lounais-Ranskassa.

“Château Anthonic on suurelle yleisölle vielä tun-

temattomampi tila, eivätkä sen viinit kuulu lainkaan

Suomen myyntivalikoimiin. Viini tuotiin yksinoikeu-

della Garantialle. Jos tähän viiniin tykästyy, kannat-

taa siis jatkaa Garantian asiakkaana”, Uusitalo nauraa.

Tanniininen viini kaipaa seurakseen tuhteja makuja

Tanniininen Bordeaux-viini on parhaimmillaan liha-

ruokien tai vaikkapa kovien kypsytettyjen juustojen

kanssa.

“ Es imerk iks i k las-

s i n e n h i r v i p a i s t i ,

coeur de filet tai ent-

recôte sopivat mainiosti

Château Anthonicin kanssa.

Lisukkeena voisi olla vaikkapa

valkosipuliperunat tai uunijuu-

reksia, kunhan maut pysyvät sel-

keinä”, Uusitalo korostaa.

Pääruoan jälkeen viiniä sopii siemailla

vielä juustojen kanssa. Parhaiten Château

Anthonicin makuja tuovat esiin kovat ja

kypsytetyt juustot kuten Comté, Gruyère,

Appenzeller tai jopa kypsä Gouda.

Jälkiruoaksi kannattaa kuitenkin jo vaihtaa kevy-

empään ja makeampaan viiniin.

Château Anthonic

Suomalaisille kohtuullisen tuntematon Château Anthonic on yksi

Moulis-en-Médoc-alueen vanhimpia viinitiloja. Jo 1700-luvulla perus-

tettua 40-hehtaarista tilaa pitää nykyisin Jean-Baptiste Cordonnier

(kuvassa), joka peri tilan kalkkiperäiset maat isältään yli kaksikymmentä

vuotta sitten.

Château Anthonic -viinitilalla on ollut useita eri nimiä vuosisatojen

varrella. Tarina kertoo, että nykyinen nimi juontaa 1920-luvulta. Silloin

tilan perinyt André Hugon päätti nimetä hankkimansa tilan edesmen-

neen isänsä Antonic Hugonin mukaan. H-kirjain lisättiin nimeen, sillä

sen ajateltiin helpottavan vientiä naapurimaahan Isoon-Britanniaan.

Yritystutkijana Haapiainen tutkii ja analysoi yrityksiä sekä

osallistuu yritysten luottoluokittamiseen. Vapaa-aikana

Teron löytää urheilun parista muun muassa tennisken-

tältä tai pyörän selästä.

Moulis-en-Médoc

Bordeaux’n alueella sijaitseva Moulis-en-Médoc on ollut

tunnettu viininviljelyalue jo Antiikin ajoilta. Nimensä vajaa

kahden tuhannen asukkaan paikkakunta on saanut lukui-

sista myllyistään (lat. moulinis tarkoittaa myllyä), ja aluetta

pidettiinkin pitkään Gironde-departementin vilja-aittana sen

hedelmällisen maaperän vuoksi.

Muinoin viinimaat kuuluivat yksinoikeudella joko kunnan-

johtajille tai kirkolle, eikä paikallinen väestö voinut kuvitel-

lakaan omistavansa itse alueen viinitiloja. Vuosisatojen saa-

tossa Moulis-en-Médocin viiniköynnökset ovat kokeneet

monet vitsaukset, mutta tänä päivänä alueella tuotetut viinit

kuuluvat Ranskan arvostetuimpien joukkoon.

Siemailla vai säilyttää?

Kuten yleensäkin viineissä, myös Garantian juhlaviinin kaksi

vuosikertaa poikkeavat toisistaan.

“Vuosikerran makuun vaikuttavat esimerkiksi ilmasto ja vil-

jelyolosuhteet. Vuoden 2009 Château Anthonic on kehitty-

neempi ja avoimempi. Vuoden 2010 vuosikerta sen sijaan on

tiiviimpi, ja vaatii ehkä vielä hieman aikaa ollakseen huipus-

saan”, Uusitalo ohjeistaa.

Uusitalon mukaan kypsytys onnistuu parhaiten, kun pulloa

säilyttää lappeellaan huoneenlämpöä viileämmässä. Tarkkaa

kypsytysaikaa on mahdotonta sanoa, mutta Uusitalo arve-

lee vuoden 2010 Château Anthonicin olevan parhaimmillaan

vuoden tai kahden päästä.

“Ja aina kun laatuviinejä juodaan, on syytä muistaa dekantoi-

minen. Eli viini kaadetaan hapettumaan karahviin muutama

tunti ennen tarjoilua”, Uusitalo painottaa.

18

ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINA UUSIA GARANTIALAISIA

Tiainen on ennen Garantiaa työskennellyt Lontoossa

investointipankki HSBC:ssä avustavana suurasiakkuusvas-

taavana monipuolisissa tehtävissä. Vapaa-aikana Jennin

tavoittaa street dancen parista, jota hän opettaa useana

iltana viikossa. Monipuolisten liikuntaharrastusten lisäksi

musiikki on Jennin sydäntä lähellä.

VTK, MSc

International

Relations, MSc

Management

Jenni Tiainen on

nimitetty 2.5.2013

alkaen projekti-

päälliköksi. Tiaisen

tehtäviin liittyvät

tiiviin asiakastyös-

kentelyn lisäksi

muun muassa

tuotekehitys sekä

sijoittajaviestintä.

VTM Tero

Haapiainen on

nimitetty yritys-

tutkijaksi 8.4.2013

alkaen. Haapiainen

siirtyi Garantialle

Siemens Financial

Services Ab:ltä,

jossa hän on toimi

analyytikkona.

Lainatakaukset

• Työeläkeyhtiöiden ja

pankkien lainoihin

• Jvk-lainoihin

• Käyttöpääoman, investointien,

yrityskauppojen tai

sukupolvenvaihdosten

rahoituksen vakuudeksi

• Rahoituksen tai sen vakuuksien

uudelleenjärjestelyihin

GARANTIAN TAKAUS –

ENSILUOKKAINEN KOTIMAINEN

LUOTON VAKUUS

UUSIA GARANTIALAISIA TUOTE

19

GARANTIALTA TURVAAVA VAKUUSYRITYKSEN RAHOITUSTARPEISIIN

Garantian erityistakaukset

• HALG-asuntolainojen

täytetakaus pankkien ja muiden

asuntoluotottajien edellyttämäksi

lisävakuudeksi

• Jäännösarvotakaus-

leasingrahoitus ja

kiinteistöinvestointi taseen

ulkopuolelle

• Asuinhuoneistojen

vuokratakaukset

institutionaalisille

vuokranantajille

OTA YHTEYTTÄ,

NEUVOTELLAAN

YRITYKSELLESI

SOPIVIN RATKAISU!

Kaikki kaupalliset takaukset

• Työ- ja takuuaikaiset takaukset

sekä RS-takaukset urakointiin

• Ennakkomaksutakaukset

projekteihin ja

talopakettitoimituksiin

• Toimitustakaukset mm.

laitetoimituksia varten

• Viranomaistakaukset esimerkiksi

tullia, ympäristölupaa tai

maa-ainesten ottamislupaa varten

• Maksutakaukset ja

vuokratakaukset

TOISTUVIIN TAKAUSTARPEISIIN

HELPPOKÄYTTÖINEN

TAKAUSLIMIITTI

ILMAN VASTAVAKUUTTA

ASIAKASPALVELU: Puh. 020 747 9800 | Faksi 020 747 9801 www.garantia.fi