VAIKUTA VASEMMISTOSSAInfopaketti uudelle aktiiville

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Vasemmistoliitto rp KSL-opintokeskus Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki

Teksti: Alex Day, Jukka Peltokoski ja Mikko Koikkalainen Ulkoasu: Salla Virtanen, Viestintäpalvelu Sypriini Kannen kuva: Antti Yrjönen Tekstin kuvat: Touko Hujanen (s. 2, 9), Raision Vasemmisto (s. 11)

Painettu: ISBN 978-952-6693-37-8 PDF: ISBN 978-952-6693-38-5

Paino: Keuruun Laatupaino, 2018

Vaikuta vasemmistossa – infopaketti uudelle aktiiville on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Tekijät: Alex Day, Jukka Peltokoski, Mikko Koikkalainen, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry & Vasemmistoliitto rp 2018.

Hei sinä uusi toimija!Mikä Vasemmistoliitto?Vasemmiston visioVasemmiston tavoitteetVaikuta vasemmistossa!Vasemmiston johtoVasemmisto alueillaIdeoita yhteiskunnalliseen oppimiseenVasemmistoliiton historiaaVasemmistoliiton työryhmätVasemmistojärjestöjen perheVasemmiston viestintäverkostojaLinkkivinkkejäSähköpostia

23458

1011

131417

20222323

VAIKUTA VASEMMISTOSSAInfopaketti uudelle aktiiville

2

HEI SINÄ UUSI TOIMIJA! Tervetuloa vasemmistoon! Tämä vihkonen on kirjoitettu sinua varten, että pääsi-sit helposti mukaan Vasemmistoliiton toimintaan. Olemme kirjoittaneet vihkosen erityisesti puolueen uutta jäsentä silmällä pitäen – mutta se toimii infopakettina myös Vasemmistoliiton jäsenyydestä kiinnostuneille.

Vasemmistoliitto uudistuu vahvasti. Jopa yli puolet Vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Vasemmisto on tulevaisuuden puolue, johon kuuluu yhtä hyvin varttunutta kuin nuortakin väkeä.

Tässä infopaketissa kerromme sinulle perusasiat Vasemmistoliitosta, sen histo-riasta ja siitä, millainen on visiomme paremmasta huomisesta. Kerromme vasem-mistoliiton tavoitteista ja toimintatavoista. Kerromme siitä, miten toimintaan pääsee mukaan.

Tärkeintä Vasemmistoliitossa olet sinä! Jos jokin asia on sinulle epäselvä tai koet epävarmuutta siitä, mitä voisit tehdä, niin ota aktiivisesti ja epäröimättä yhteyttä esimerkiksi paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai alueesi toiminnanjohtajaan. Oma aloitteellisuus on joskus tärkeää alkuun pääsemiseksi.

Kun lähdet mukaan toimintaan, tutustut nopeasti toisiin ja asiat lähtevät rullaa-maan kuin itsestään. Oppaassa on myös vinkkejä vasemmistolaisista sosiaalisen median verkostoista, joihin voit ”klikkautua” mukaan.

Oppaan on tuottanut KSL-opintokeskus yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa. Opas on saanut tukea Palkansaajasäätiöltä.

2

3

MIKÄ VASEMMISTOLIITTO? Vasemmistoliitto on vuonna 1990 perustettu suomalainen puolue. Se on Suomen eduskuntapuolueista nimensä mukaisesti vasemmistolaisin. Nuoresta iästään huolimatta sen toiminta on osa läpi koko Suomen poliittisen historian kestänyttä työväenliikettä.

Vasemmistoliitto tahtoo edistää demokratiaa ja ihmisten henkilökohtaista vapautta. Punavihreys on noussut puolueen keskeiseksi ideologiaksi. Työväen ja prekariaatin oikeuksien lisäksi Vasemmisto ajaa ekologista ympäristöpolitiikkaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleistä suvaitsevaisuuden ilmapiiriä.

Olemme periksiantamaton ja rohkea joukko, jolla on vahvat arvot. On periaat-teita, joita emme myy, ja usein se erottaa meidät monista muista puolueista. Me toimimme silloinkin, kun muut eivät uskalla. Tuomme selkeyttä politiikkaan, kun muut pyrkivät sitä hämmentämään. Aitous on arvomme ja toimintamme on arvojemme mukaista. Rakennamme enemmistön voimaa harvojen valtaa vastaan. Yhdessä toimien me voimme luoda hyvän tulevaisuuden.

Arvoihimme kuuluu myös tasa-arvo. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa jokaisella on todellinen mahdollisuus toteuttaa unelmiaan. Arvoissamme ympäristöllä on suuri merkitys. Työ yhteisen maapallomme puolesta on työtä myös tasa-arvon puolesta. Ilmastomuutos koskee meitä kaikkia. Sen torjumiseksi on tehtävä yhteistyötä ja kaikkien on kannettava siitä vastuu.

Vasemmistoliitolla on vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen 12 kansanedustajaa. Se on tällä hetkellä Suomen seitsemänneksi suurin eduskuntaryhmä (Perussuo-malaisten jakauduttua 2017). Puolueen jäsenmäärä on kasvanut vilkkaalla tahdilla koko 2010-luvun. Tällä hetkellä Vasemmistoliitolla on yli 11 000 jäsentä ja jäsen-määrämme on kasvussa.

Vasemmisto on yhteisöllinen, kannustava ja avoin puolue. Aktiiviset jäsenet ovat puolueen arvokkain voimavara. Siksi on tärkeää, että jäsenet tietävät, miten puolueessa vaikutetaan, ja että jäsenet käyttävät puolueessa ääntään.

4

VASEMMISTON VISIO Vasemmistoliiton tavoitteena on tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja ekologinen yhteiskunta. Tällaisessa yhteiskunnassa raha ei määrittele ihmisen arvoa vaan yhteiskunnan resurssit jaetaan tarpeiden mukaan. Valtio ei ratkaise ongelmia leik-kaamalla ihmisten hyvinvoinnista vaan päinvastoin vahvistamalla palveluitaan. Emme aja yksittäisten ryhmien asiaa, vaan koko yhteiskunnan ja sen kaikkien jäsenten yhteistä etua ja hyvää.

Vasemmiston visiossa koko yhteiskunta on demokraattinen ja asioista päätetään demokraattisesti. Poliittinen kansalaisaktiivisuus ja yhteistyö pitävät yhteiskun-nan liikkeessä ja kehittävät sitä ihmisten tarpeiden mukaan. Yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisjärjestöt, yhdistystoiminta, puolueet ja sekä poliittinen toiminta ja esimerkiksi osuuskunnat ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Hyvinvointia ja toi-meentuloa rakennetaan julkisten palvelujen ja työelämän lisäksi yhteisöissä ja ihmisten välisissä verkostoissa.

Demokratian on kukoistettava yhteiskunnan kaikilla tasoilla työpaikoista ja asuinalueista kansainvälisiin elimiin.

Ihannemaailmassa ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien kohdalla, eikä kenenkään tarvitse pelätä sortoa. Erilaisuus ei ole este elämälle rauhassa ja sovussa. Jokaisel-la on vapaus olla oma itsensä ja elää haluamallaan tavalla, kunhan ei riistä toisilta samaa oikeutta.

Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit tulee ehkäistä määrätietoisella ja kunnianhimoisella ympäris-töpolitiikalla. Vain kestävällä planeetalla voi elää hyvin. Ekologinen jälleenraken-nus luo myös uutta työllisyyttä, joten työn ja ympäristön vastakkainasettelun aika on ohi.

Ratkaisukeskeisenä puolueena meillä on antaa vastaukset yhteisiin ongelmiimme. Olemme kirjoittaneet tulevaisuusohjelman inhimillisemmän Suomen puolesta. Se on samalla hallitusohjelma niin kuin me sen kirjoittaisimme.

Lue lisää: http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmistoliiton-tule-vaisuusohjelma/

5

VASEMMISTON TAVOITTEET Suomi on jo noin 30 vuoden ajan etääntynyt vain kauemmaksi vasemmiston ihan-nemaailmasta. Työttömiä ja työntekijöitä kyykytetään edelleen niin leikkauksilla kuin byrokratialla, minkä lisäksi koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita palveluita heikennetään jatkuvasti.

Ohessa on esimerkkejä konkreettisista parannuksista, joilla vasemmisto kääntää hyvinvointivaltion uuteen nousuun.

TYÖELÄMÄ • 10 euron minimituntipalkka • Kriminalisoidaan alipalkkaus • Enemmän palkkatuettua työtä työkokeilun sijaan • Siirtotyöläisille yhtäläiset oikeudet muun työväen kanssa • Oikeus vuorotteluvapaaseen 10 vuoden työskentelyn jälkeen • Ammattiyhdistysliikkeen ryhmäkanneoikeus työtätekevien oikeuksia tukeville

järjestöille • Kohti perustuloa: Yhtenäistetään perusturvaetuuksia ja korotetaan perustur-

van taso 800 euroon kuukaudessa • Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa 500 euroon kuussa • Pois työvoimapoliittiset karenssit: työttömyysturvaan oikeus heti ehtojen

täyttyessä • Ennakkopäätösten saaminen oikeudesta työttömyysturvaan esimerkiksi

opiskelun tai yrittäjyyden osalta • Työttömille oikeus maksuttomaan säännölliseen terveystarkastukseen• Yrittämisestä helpompaa: Automaattinen palkkatukimalli yrittäjille ja alv-vel-

vollisuuden aliraja 25 000 euroon

SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA • 6+6+6-vanhempainvapaamalli: Yksi puolen vuoden vanhempainvapaus äidille,

yksi isälle ja yksi molemmille. Malli parantaisi etenkin nuorten naisten työlli-syyttä ja antaisi miehille paremmat mahdollisuudet osallistua kasvatukseen.

• Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaisin • Ei Sipilän hallituksen ajamaa mallia valinnanvapaudesta• Terveyspalvelut rahoitettava edelleen lähtökohtaisesti julkisilla varoilla

6

YMPÄRISTÖ • Tehdään kestävä verouudistus, joka huomioi ilmastonmuutoksen ja luonnon

monimuotoisuuden. • Luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä veronkorotusten, päästökaupan

ja tarvittaessa kieltojen avulla. • Vähennetään liikenteen ilmastopäästöjä mm. parantamalla joukkoliikennettä

ja tiukentamalla autoilun verotuksen päästöporrastusta. • Suositaan julkisissa joukkoruokailuissa kasvispainotteista lähi- ja luomuruo-

kaa. • Asetetaan metsien hakkuiden määrä tieteellisen asiantuntemuksen perusteella

ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle. • Leikataan 500 miljoonaa euroa ympäristölle haitallisia verotukia. • Nostetaan metsien suojeluaste 10 prosenttiin Etelä-Suomessa ja parannetaan

luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä esimerkiksi Metso-ohjelman avulla.

• Laaditaan kansallinen suunnitelma ja aikataulu turkistarhauksen lakkauttami-selle sisältäen luopumisjärjestelmän tarhaajille.

• Turvataan ympäristöhallinnon toimintaedellytykset riittävillä resursseilla ja toimivaltuuksilla.

TALOUS • Kehitetään taloutta ihmisten ja ympäristön ehdoilla: talous on väline hyvin-

voinnin lisäämiseen. • Julkisen sektorin on ohjattava yhteiskunnan ekologista rakennemuutosta,

jossa saastuttavat alat, teknologiat ja työpaikat korvataan ympäristöllisesti kestävillä. Tämä edellyttää strategisten investointien kasvattamista sekä johdonmukaista vero- ja tukipolitiikkaa.

• Verotetaan enemmän pääomia ja ympäristöhaittoja ja lisätään verojärjestel-män progressiivisuutta (maksukykyisemmät maksavat enemmän).

• Tasataan talouden nousuja ja laskuja aktiivisella suhdannepolitiikalla. • Ei yksityistetä luonnollisia monopoleja ja keskeisiä hyvinvointipalveluita. • Käytetään valtion omistuspolitiikkaa strategisten toimintojen turvaamiseen ja

kestävän rakennemuutoksen edistämiseen. • Otetaan julkistalouden suunnittelussa ja arvioinnissa käyttöön bruttokansan-

tuotetta täydentävä hyvinvoinnin mittari (esim. aidon kehityksen mittari GPI).

KOULUTUS • Lisätään varhaiskasvatukseen osallistumista: Palautetaan subjektiivinen

päivähoito-oikeus ja kehitetään velvoittavaa kaksivuotista esikoulua

7

• Kehitetään joustavampaa esi- ja alkuopetusta 5-8-vuotiaille • Pienennetään ryhmäkokoja päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa • Nostetaan oppivelvollisuusikä 18-vuoteen ja varmistetaan ammatillisen

koulutuksen reformin onnistuminen riittävillä panostuksilla ohjaukseen ja opiskelijoiden tukipalveluihin

• Sidotaan korkeakoulujen rahoitus yliopisto- ja ammattikorkeakouluindekseihin • Taataan korkeakoulutason koulutusta jokaisen maakunnan keskuskaupunkiin. • Lisätään aikuiskoulutusta ja ammatillista työvoimakoulutusta • Mahdollistetaan omaehtoinen työttömyysturvalla opiskelu

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA• Harjoitetaan aktiivista ja aloitteellista, laajaan kansainväliseen yhteistyöhön

pohjautuvaa, sotilaallisen jännityksen vähentämistä ja rauhantyötä korostavaa ulkopolitiikkaa.

• Kehitysyhteistyörahoitusta lisätään ja edetään kohti 0,7 % bruttokansantuo-teosuutta.

• Ei käydä asekauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konflikti-alueita tai polkevat ihmisoikeuksia.

• Me rakennamme ihmisten Eurooppaa. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongel-mien ratkaisu ja ihmisten hyvinvointi nostetaan uusliberaalin markkinapolitii-kan sijaan EU:n politiikan keskiöön.

• Suomen ei pidä hakea Naton jäsenyyttä. Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu.

KANSALAIS- JA IHMISOIKEUDET • Translain kokonaisuudistus: Sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketie-

teellinen prosessi on erotettava toisistaan ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on poistettava. Lain on huomioitava myös muunsukupuoliset ja alle 18-vuoti-aat.

• Inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa: Ketään ei saa palauttaa epäinhimilli-siin oloihin. Pakolaiskiintiötä on nostettava merkittävästi.

Autetaan väkivallan uhreja, erityisesti naisia ja heidän lapsiaan, nostamalla turvakotien määrä Euroopan neuvoston suosittelemalle tasolle.

Lue lisää tavoitteista Vasemmiston tulevaisuusohjelmasta osoitteessa http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmistoliiton-tulevaisuusohjelma/ sekä Vasemmiston tavoiteohjelmasta osoitteessa http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/

8

VAIKUTA VASEMMISTOSSA! Yhteiskunnallisen muutoksen ja Vasemmistoliiton menestyksen eteen voi toimia monella eri tavalla. Joskus oman roolin löytäminen voi kestää hetken, joten kannattaa olla avoin ja utelias ja kysellä ympäriltään, mitä toimintaa on tarjolla. Tee myös aktiivisesti ehdotuksia siitä, mitä haluaisit tehdä yhdessä toisten kanssa.

Puolueena Vasemmistoliitto osallistuu erilaisiin vaaleihin, kuten kunta, maakun-ta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin. Monet osallistuvat myös ammattiliit-tojen, opiskelijajärjestöjen ja seurakunnan vaaleihin.

Vaalit tarjoavat mahdollisuuden asettua ehdokkaaksi tai auttaa puoluetta muuten vaalityössä, kuten jakamalla vaalimateriaaleja ja somettamalla. Vaalityötä riittää jokaiselle tehtäväksi!

Vaalikampanjoiden lisäksi Vasemmistolla on ajoittain kampanjoita yhteiskun-nallisiin kysymyksiin, kuten työelämään liittyen. Mikäli haluat olla mukana Vasemmistoliiton some-kampanjoissa ja allekirjoittaa esimerkiksi puolueen nettiadresseja, voit ilmoittaa yhteystietosi Vasemmistoliitolle sähköpostilla. Kannattaa myös liittyä Vasemmistoliitto-ryhmään Facebookissa.

Lisätietoa Vasemmiston viestintäkanavista saat tämän oppaan lopusta.

Varsinkin kunnallispolitiikasta kiinnostuneiden kannattaa aktivoitua oman paikkakunnan kunnallisjärjestössä tai kunnallistoiminnasta vastaavassa paikal-lisyhdistyksessä. Näin pääset ikkunapaikalle oman kunnan päätöksentekoon ja voit antaa panoksesi asiaan. Kuntapolitiikassa on mahdollista edetä kunnallisiin luottamustoimiin.

Paikallisyhdistyksessä aktivoituminen on Vasemmistoliiton perustoimintaa. Yh-distykset organisoivat toritelttailua ja muuta paikallistoimintaa, ja ovat tärkeässä roolissa vaalikampanjoiden järjestämisessä. Voit aina myös itse olla aloitteellinen toimintaideoiden suhteen.

Yksi tapa vaikuttaa Vasemmistoliitossa on puolueen työryhmät. Jos sinulla on jonkin alan asiantuntijuutta, niin voit hakeutua puolueen työryhmiin jakamaan sitä kaikkien hyödyksi. Työryhmiä on esimerkiksi aluepolitiikkaan, ympäristöpoli-tiikkaan, IT-politiikkaan ja maailmanpolitiikkaan liittyen. Katso listaus työryhmi-stä tämän oppaan lopusta.

9

Vasemmistoliittoa lähellä toimii myös muita yhdistyksiä. Erilaiset vasemmistoyh-distykset muodostavat järjestöperheen, jonka kuvaus on tässä oppaassa jäljempä-nä. Myös monet muut punavihreät kansalaisjärjestöt ovat Vasemmistolle läheisiä. Toimiminen niissä tukee puolueenkin tavoitteita.

Laajasti katsottuna vasemmistoliikkeeseen kuuluu lisäksi erilaisia toimintaryhmiä ja toiminnallisia verkostoja, joilla ei ole välttämättä suoraa suhdetta puolueeseen. Vapaamuotoisista verkostoista ja toimintaryhmistä pääset kiinni kyselemällä toisilta aktiiveilta, mitä paikkakunnallasi tapahtuu ja missä ihmiset ovat mukana. Verkostojen voima näkyy usein esimerkiksi mielenosoitusten ja tempausten järjestämisessä aina globaaleja tapahtumia myöten.

Katso myös tämän oppaan lopusta, millaisia sosiaalisen median viestintäverkosto-ja Vasemmistoon liittyy.

9

10

VASEMMISTON JOHTO Vasemmistoliiton virallisista tavoitteista, säännöistä ja linjoista päätetään joka kolmas vuosi järjestettävässä puoluekokouksessa. Sen yhteydessä puolueelle myös valitaan puheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuusto ja puoluehallitus.

Jokainen jäsen pystyy vaikuttamaan kokouksen päätöksiin kokousedustajana tai heidän kauttaan. Edustajat valitaan henkilökohtaisella suhteellisella vaalitavalla suoritetussa jäsenäänestyksessä. Kaikki Vasemmistoliiton jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun annettuun päivämäärään mennessä, ovat vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja äänestyksessä. Edustajia valitaan yhteensä 300.

Puoluevaltuusto koostuu 55 jäsenestä, joilla kaikilla on myös varajäsenensä. Puoluevaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja on puolueen korkein päät-tävä elin puoluekokousten välisenä aikana. Se esimerkiksi päättää puolueen ehdokkaasta presidenttivaaleihin ja ehdokkaista europarlamenttivaaleihin. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päättää puolueen osallistu-misesta hallitukseen.

Puoluehallitus johtaa puoluekokouksessa ja puoluevaltuustossa määritellyn linjan ja tavoitteiden käytännön toteutusta sekä puolueen muuta toimintaa. Puoluehal-litus kokoontuen noin kerran kuukaudessa. Kaikki puheenjohtajat sekä puoluesih-teeri ovat hallituksen jäseniä, minkä lisäksi siihen kuuluu myös yhdeksän muuta jäsentä ja kolme varajäsentä. Puoluehallitusta johtaa puolueen puheenjohtaja

Puheenjohtaja on puolueen näkyvin johtohahmo. Vasemmistoliitolla on yksi var-sinainen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Puolueen eduskuntaryhmää johtaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

10 JÄSENET

PAIKALLISTASOKunnallisjärjestöt ja puolueosastot

Valtuustoryhmät Kuntalaiset

Piirijärjestöt

PUOLUEJOHTOPuoluejohtajisto ja puoluehallitus

Puoluevaltuusto

Puoluetoimisto

Kansanedustajat Kansalaiset

11

VASEMMISTO ALUEILLA Vasemmistoliitto jakaantuu 13 piiriin, joita vetävät piirihallitukset puheenjoh-tajineen. Piireillä on suuri merkitys esimerkiksi eduskuntavaalikampanjoiden koordinoinnissa alueellaan. Piireissä toimivat paikalliset vasemmistoyhdistykset tai ”osastot” ovat piirijärjestön jäsenjärjestöjä. Liittyessäsi jäseneksi Vasemmisto-liittoon sinut liitetään pääsääntöisesti johonkin paikalliseen yhdistykseen, jonka jäsenenä olet myös Vasemmistoliiton jäsen.

Vasemmistoliitolla on viisi alueellista toiminnanjohtajaa, jotka koordinoivat toimintaa eri puolilla maata. Vasemmisto jakautuu alueellisesti pohjoiseen, itäiseen, keskiseen, läntiseen ja eteläiseen alueeseen, joilla toimii kullakin oma toiminnanjohtajansa.

Alueellista rakennetta havainnollistaa viereisellä sivulla oleva kaavakuva.

Toiminnanjohtajien, piirijärjestöjen ja kunnallisjärjestöjen ajantasaiset yhteys-tiedot löydät Vasemmistoliiton sivuilta osoitteesta: http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/piiri-ja-kunnallisjaerjestoet/

11

12

Lapin vaalipiiri

Pohjoinen alue, toiminnanjohtaja

Oulun vaalipiiri

Savo-Karjalan vaalipiiri

Kaakkois-Suomenvaalipiiri

Keski-Suomenvaalipiiri

Vaasan vaalipiiri

PirkanmaanvaalipiiriSatakunnan

vaalipiiri

Varsinais-Suomenvaalipiiri

Hämeenvaalipiiri

Uudenmaanvaalipiiri

Itäinen alue, toiminnanjohtaja

Eteläinen alue, toiminnanjohtaja

Läntinen alue, toiminnanjohtaja

Keskinen alue, toiminnanjohtaja

Vasemmistoliiton Lapin piiri

Kainuun Vasemmisto

Savo-KarjalanVasemmisto

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto

HämeenVasemmistoliitto

HelsinginVasemmistoliitto

UudenmaanVasemmistoliitto

Varsinais-SuomenVasemmistoliitto

SatakunnanVasemmistoliitto

PirkanmaanVasemmistoliitto

PohjanmaanVasemmisto

Helsingin vaalipiiri

Keski-SuomenVasemmisto

Pohjois-PohjanmaanVasemmisto

VASEMMISTOLIITON PIIRIJÄRJESTÖT

13

IDEOITA YHTEISKUNNALLISEEN KAMPANJOINTIIN JA OPPIMISEEN Asioiden opiskelu ja niistä keskusteleminen on aina ollut tärkeä osa vasemmisto-liikettä. Yhteiskunnan muuttaminen edellyttää sen tutkimista ja julkisen keskus-telun käymistä.

• Jaa Vasemmistoliiton ja muiden vasemmistolaisten toimijoiden viestejä sosiaa-lisessa mediassa. Tykkäämällä ja kommentoimalla viestejä tuot niille helposti lisänäkyvyyttä.

• Allekirjoita Vasemmistoliiton verkkovetoomuksia ja kutsu ystäväsi mukaan allekirjoittamaan.

• Järjestä tempaus tai performanssi ja hanki sille näkyvyyttä somessa. • Järjestä keskustelutilaisuus tai seminaari. • Kirjoita yleisönosastolle yksin tai yhdessä toisten aktiivien kanssa. • Kirjoita vasemmiston omiin julkaisuihin kuten Kansan Uutisiin tai verkkolehti

Perusteeseen. • Pyydä yhdistystäsi tilaamaan Kansan Uutisia ja jaa niitä kadulla. Samalla voit

levittää flaikkuja ja keskustella ihmisten kanssa. • Organisoi mediaseurantaryhmä, joka tarkkailee, millaiset vasemmiston viestit

menevät parhaiten läpi. • Kokoa someryhmä, joka ampuu alas trolleja ja levittää vasemmiston viestejä.

Tehkää somevideoita vasemmiston materiaaleista.

OPINTOTOIMINTAAPerusta lukupiiri tai opintoryhmä. Kysy KSL-opintokeskuksesta opintokerhollesi taloudellista tukea.

Järjestä koulutus järjestösi aktiiveille. Kysy valmiita koulutuksia KSL-opintokes-kuksesta! Katso lisää: https://www.ksl.fi/koulutusta/tilauskoulutukset/

Hyödynnä KSL-kurssituki! KSL-opintokeskus tukee esimerkiksi kehittämispäiviä, luentoja ja opinnollisia keskustelutilaisuuksia. Saat apua suunnitteluun ja talou-dellista tukea kulujen kattamiseen. Katso lisää: https://www.ksl.fi/tukea-jarjes-toille/kurssituki/

Voit myös kysyä erilaisissa luottamustehtävissä toimivilta poliitikoilta, hyödyt-täisikö heidän toimintaansa jonkin asian selvittely tai esimerkiksi tapahtuman tai tempauksen järjestäminen.

14

VASEMMISTOLIITON HISTORIAA Vasemmistoliiton edeltäjä oli vuosina 1944-1990 toiminut SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto), joka koostui useista eri vasemmistoliikkeistä, kuten Suomen Kommunistisesta puolueesta (SKP). Liittopuolue oli mahdollista perustaa vasta jatkosodan jälkeen, sillä vuonna 1930 voimaan tulleet kommunistilait olivat ajaneet SDP:tä radikaalimman vasemmiston maan alle.

SKDL oli perustamisestaan lähtien aina 1970-luvun loppuun yksi Suomen suurim-mista puolueista ja se näytteli merkittävää roolia suomalaisen hyvinvointiyhteis-kunnan rakentamisessa.

1980-luvun aikana syntyi ajatus liikkeen uudistamisesta. Syntyi ajatus uudesta, yhtenäisestä ja modernista vasemmistoliikkeestä.

Ensimmäinen askel tähän suuntaan tapahtui vuonna 1988 presidentinvaalien alla, kun SKDL:n entinen puheenjohtaja Kalevi Kivistö ei asettunutkaan ehdolle oman puolueensa listalla vaan hänen ympärilleen koottiin kaikille avoin kansanliike. Kivistö sai taakseen 26 valitsijamiestä. Tulosta pidettiin hyvänä, sillä vaalien ylivoimainen ennakkosuosikki, istuva presidentti Mauno Koivisto, nautti suurta suosiota koko vasemmiston keskuudessa.

Keväällä 1989 Helsingin Kulttuuritalolla järjestettiin Vasemmistofoorumi. Ranskan vallankumouksesta oli kulunut 200 vuotta, joten sen innoittamana tilaisuudessa korostettiin ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” -henkeä vasemmiston arvomaailman ytimenä.

Samassa hengessä syntyi myös Huhtikuun julistus. Se oli valtuuskunnan 7.4.1990 hyväksymä aatteellinen asiakirja, joka korosti demokratiaa vasemmiston arvo-maailman ja toiminnan keskeisenä pohjana. Lisäksi siinä korostuivat erikseen mm. rauhan, luonnon, työväen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon turvaaminen.

Uuden puolueen, Vasemmistoliiton, perustamiskokous järjestettiin kaksipäiväise-nä vuonna 1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja Jäähallissa. Tilaisuus oli ennenkuu-lumattomasti avoin kaikille kiinnostuneille, ja osallistujia kerääntyikin noin 3 400 henkeä.

15

Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin SKDL:n kansan-edustaja Claes Andersson, jonka poliittinen ura oli kestänyt tuolloin vasta kolme vuotta. Anderssonia pidettiin tuoreena kasvona, joka edusti muutoshaluista ja ei-kommunistista linjaa.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 1991 Vasemmistoliitto sai 10,1% äänistä ja 19 kansanedustajaa. Tulos oli parempi kuin SKDL:n saalis viimeisissä vaaleissaan (9,4% ja 16 kansanedustajaa). Puolue jäi kuitenkin oppositioon vaali-en jälkeen muodostetusta Ahon porvarihallituksesta.

Vasemmistoliiton jäsenmäärä on noussut tasaista tahtia koko 2010-luvun. Jäse-nistö on myös uudistunut vahvasti nuorten sukupolvien tullessa mukaan puoluee-seen. Jäsenistö ja kannattajakunta on nyt niin ikärakenteeltaan, koulutukseltaan ja ammattitaustaltaan aikaisempaa monipuolisempaa. Puolueen potentiaalinen kannatus ja ihmisten mielikuva puolueesta on parempi kuin koskaan sen histo-riassa.

TYÖVÄENLIIKKEEN SAAVUTUKSIA EDUSKUNNASSA Työväenliike on toiminnallaan osoittanut, että turvaamalla parlamentarismiin ja demokratiaan se saa äänensä kuuluviin ja muutoksia aikaan. Alla oleva lista kertoo, mitä viimeisen 100 vuoden aikana on saavutettu.

1917 8-tunnin työaikalaki 1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää 1924 Työehtosopimuslaki 1939 Vuosilomalaki, vuosiloma 5-12 päivää 1946 Työaikalaki, vuosilomaa 12-14 päivää 1948 Lapsilisälaki 1948 Tapaturmavakuutuslaki 1958 Työturvallisuuslaki 1959 45 tunnin työviikko 1963 Sairasvakuutuslaki 1966 40-tuntinen ja 5-päiväinen työviikko 1970 Työsopimuslaki 1971 Neljän viikon vuosiloma 1972 Lomaltapaluuraha, 10% loma-ajan palkasta 1972 Peruskoulu-uudistus 1973 Vuosilomalain uudistus 1977 Talviloma 1979 Talvilomaoikeuden laajennus 1980 Opintovapaalaki 1984 Työttömyysturvalaki

16

1985 Subjektiivinen oikeus päivähoitoon1986 Työajan lyhentäminen, 16/32 tuntia 1987 Tasa-arvolaki 1987 Aikuisopintolaki 1989 Henkilöstörahastolaki 1991 Vuosilomalain säätämisjärjestelmä 1995 Vuorotteluvapaa 1995 Työaikalaki 1996 Työaikalain kokonaisuudistus 2011 Työttömän perusturvan korotus 100 €:lla

VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJAT Claes Andersson 1990-1998 Suvi-Anne Siimes 1998-2006 Martti Korhonen 2006-2009 Paavo Arhinmäki 2009-2016 Li Andersson 2016-

17

VASEMMISTOLIITON TYÖRYHMÄT KAUDELLA 2016–2019Vasemmistoliitossa toimii työryhmiä, jotka koostuvat eri alojen asiantuntijoista. Työryhmät tuottavat keskusteluasiakirjoja ja muuta materiaalia puolueen käyt-töön. Työryhmiin haku tapahtuu kolmen vuoden välein puoluekokouksen jälkeen, jolloin perustetaan myös tarvittaessa uusia työryhmiä.

Työryhmien jäsenet ja yhteystiedot löydät sivuilta: http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/tyoryhmat/

ALUEPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee Vasemmistoliitolle aluepoliittisen ohjelman. Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää aluepolitiikkaan liittyvissä kysymyk-sissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita aluepolitiikan saralta.

IT-POLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää IT-politiikkaan liittyvissä kysymyksissä ja seuraa valtion IT-politiikan toimeenpanoa. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita IT-politiikan saralta. Työryhmä joukkoistaa työs-kentelyään Vapaan Tiedon Vasemmiston Facebook-ryhmässä, jonne kiinnostuneet vasemmistolaiset voivat liittyä.

KOULUTUSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää koulutuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita koulu-tuspolitiikan saralta.

KULTTUURIPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee kulttuuripoliittisen ohjelman. Työryhmä tukee puoluehal-litusta ja eduskuntaryhmää kulttuuripolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita kulttuuripolitiikan saralta.

18

MAAILMANPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä koordinoi toimintaa Euroopan Vasemmistopuolueessa ja kahdenväli-sesti eri sisarpuolueiden sekä vasemmistoa lähellä olevien kansalaisjärjestöjen kanssa.

ORGANISAATIOTYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puolueorganisaation uudistus- ja kehittämistyötä sekä strategian jalkauttamista. Lisäksi työryhmälle kuuluu puoluekokouksen tälle osoittamia aloitteita.

SIIRTOLAISUUS- JA KOTOUTTAMIS- POLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee siirtolaisuus- ja kotouttamispoliittisen ohjelman. Työryh-mä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää siirtolaisuus- ja kotouttamispoli-tiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita siirtolaisuus- ja kotouttamispolitiikan saralta.

SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää sote-uudistukseen liittyen sekä tuottaa avauksia ja kannanottoja sosiaali- ja terveyspolitiikasta.

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS-TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee tasa-arvopoliittisen ohjelman sekä tuottaa puolueen käyttöön yhdenvertaisuussuunnitelman. Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyk-sissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita tasa-arvo- ja yhdenvertai-suuspolitiikan saralta.

TYÖELÄMÄTYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää työelämäkysymyksissä.

19

Työryhmä päivittää puolueen pienyrittäjäohjelmaa ja käsittelee mm. työelämän tasa-arvokysymyksiä, työympäristöä, työssä jaksamista, työaikaa, työttömyystur-vaa ja työeläkkeitä.

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman. Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita ulko- ja turvalli-suuspolitiikan saralta.

VAMMAISPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä valmistelee vammaispoliittisen ohjelman. Työryhmä tukee sosiaali- ja terveyspoliittista työryhmää vammaispoliittisissa kysymyksissä ja tekee avauksia sekä aloitteita vammaispoliittisiin asioihin liittyen. Työryhmä ottaa työskentelys-sään huomioon Vasemmiston Vammaisverkoston jäsenten mielipiteet ja huolehtii, että vammaisten, heidän läheistensä sekä heidän kanssaan työskentelevien ääni tulee kuuluviin.

YMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ Työryhmä tukee puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää ympäristöpolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työryhmä tuottaa avauksia sekä aloitteita ympä-ristöpolitiikan saralta.

20

VASEMMISTO- JÄRJESTÖJEN PERHE Vasemmisto on suurempi kokonaisuus kuin pelkkä puolue. Puolueen lähellä toimii koko joukko järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ovat korvaamaton osa vasemmistolii-kettä. Yhdessä ne muodostavat järjestöperheen, joka jakaa yhteisen arvomaail-man.

• Vasemmistoliitto, http://www.vasemmisto.fi • Vasemmistonaiset, http://www.vasemmistonaiset.fi • Vasemmistonuoret, http://vasemmistonuoret.fi • Vasop (Vasemmisto-opiskelijat), http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi • Pinskut (Suomen Demokratian Pioneerien Liitto), https://pinskut.fi • Eläkeläiset ry, https://elakelaiset.fi • KSL-opintokeskus (Kansan Sivistystyön Liitto), http://www.ksl.fi • FBF (Folkets Bildningsförbund r. f.), https://fbf.fi • Helsingin ja Jyväskylän Yhteiskunnallinen opisto • Kansan arkisto, http://www.kansanarkisto.fi • Yrjö Sirolan Säätiö, http://www.sirolansaatio.fi • TUL (Suomen Työväen Urheiluliitto), http://www.tul.fi • Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, http://kvsolidaarisuustyo.fi • Kunnon Elämä ry, http://www.kunnonelama.fi • Kansantalojen Liitto • Landsstyrelsen • Ammattiliittojen vasemmistoryhmät • Vasemmistolehdet Kansan Uutiset, Kansan Tahto ja Ny Tid, http://kansanuuti-

set.fi, http://kansantahto.fi ja http://www.nytid.fi

21

Kansan Uutiset

KSL-opintokeskus

Vasemmistofoorumi

Vasemmistonuoret

Vasemmisto-opiskelijat

Pinskut

Vasemmistonaiset

Landsstyrelsen

Eläkeläiset ry

Ammattiliittojenvasemmistoryhmät

Kansantalojen liitto

Kansainvälinen solidaarisuustyö

Kansan Arkisto

Kunnon elämä ry

Folkets Bildningsförbund

Yrjö SirolanSäätiö

Kansan Tahto -lehti

22

VASEMMISTON VIESTINTÄVERKOSTOJA • Vasemmistoliiton nettisivut, www.vasemmisto.fi • Vasemmistoliiton Facebook-sivut, https://www.facebook.com/vasemmisto • Vasemmiston uutiskirjeet, http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/uutiskir-

jeet/vasemmiston-uutiskirjeet • Kansan Uutiset, https://www.kansanuutiset.fi • Kansan Tahto, http://www.kansantahto.fi • Vasen Kaista, Pirkanmaan vasemmiston verkkolehti, http://vasenkaista.fi • Kuuma Vasemmisto, Keski-Uusimaan vasemmiston verkkolehti, http://www.

kuumavasemmisto.fi

VASEMMISTON FACEBOOK-RYHMIÄ • Vasemmistoliitto-ryhmä,

https://www.facebook.com/groups/1473154603015125 • Vasemmiston sote-ryhmä, https://www.facebook.com/groups/sotevasemmisto • Vasemmiston kuntavaikuttajat, kuntapoliittinen fb-ryhmä,

https://www.facebook.com/groups/530935053595889 • Vasemmiston ilmastoverkosto,

https://www.facebook.com/groups/336864780388486/ • Vasemmiston vammaisverkosto,

https://www.facebook.com/groups/307240152996479/ • Vapaan tiedon vasemmisto, tietoyhteiskuntapoliittinen fb-ryhmä,

https://www.facebook.com/groups/vapaantiedonvasemmisto • Vasemmistoyrittäjät, yrittäjäpoliittinen fb-ryhmä,

https://www.facebook.com/groups/216882641661833/ • Vasemmistoliiton feministinen toiminta- ja keskusteluryhmä,

https://www.facebook.com/groups/1724340621140178 • Vasemmiston vammaisverkosto,

https://www.facebook.com/groups/307240152996479 • Liikkuva vasemmisto, urheilevan vasemmiston fb-ryhmä,

https://www.facebook.com/groups/143594786059049 • VASARA – Vasemmiston sateenkaarirakastajat,

https://www.facebook.com/groups/66528921085 • Vasemmistokristityt, https://www.facebook.com/groups/1575188309429257

23

• Ay-vasemmisto, https://www.facebook.com/Ay-vasemmisto-117392904955413/ • MIAY - Meidän Ikioma AY-liike (ay-nuoret),

https://www.facebook.com/groups/1435863183351066/

LINKKIVINKKEJÄ Puoluejohto, http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/puoluejohto/

Puoluehallitus ja -valtuusto, http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/puoluehallitus-ja-valtuusto

Piirijärjestöt ja kunnallisjärjestöt, http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/piiri-ja-kunnallisjaerjestoet/

Vasemmistoliiton kansanedustajat ja yhteyshenkilöt, http://www.vasemmisto.fi/vasemmistoliitto/kansanedustajat

Puoluetoimiston työntekijät, http://www.vasemmisto.fi/yhteystiedot/tyontekijat

Vasemmistoliiton ohjelmat, http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat

Vasemmistoliiton kannanotot, http://www.vasemmisto.fi/kannanotot

Vasemmistoliiton toimintaan pääsee mukaan liittymällä jäseneksi: http://www.vasemmisto.fi/tule-mukaan/liity-jaseneksi/

SÄHKÖPOSTIA Vasemmistoliitolle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen vas@vasemmistoliitto.fi

Puolueen jäsenasioissa kannattaa olla yhteydessä jasenasiat@vasemmistoliitto.fi

Kansanedustajat tavoittaa parhaiten sähköpostitse etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

KSL-JULKAISUTKSL tuottaa kirjoja ja opintoaineistoja aikuiskasvatuk-sesta, kulttuurista, työelämästä ja yhteiskunnasta sekä järjestötaidoista. Suurin osa julkaisuistamme on mak-suttomia ja ne löytyvät verkkosivuiltamme sähköisessä muodossa.

TILAA JULKAISUJATilauksen voit tehdä verkossa osoitteessa ksl.fi, säh-köpostitse ksl@ksl.fi tai puhelimitse 040 197 4209 (arkisin kello 10–14). Kerro tilausta tehdessäsi julkaisun nimi, kappalemäärä sekä tilaaja, toimitusosoite ja las-kutusosoite, jos eri kuin toimitusosoite. Lähetämme julkaisut postitse. Huomioithan, että veloitamme kai-kista tilauksista postimaksun, jos lähetyskulut ovat yli viisi euroa (eli tilaus painaa yli 500 g). Julkaisujen painot ovat kerrottu tilauslomakkeessa, joten voit itse arvioida postikulujen määrän.

Tutustu ja tilaa: ksl.fi

Tämä vihkonen kertoo, miten Vasemmistoliitto toimii ja miten sinä voit toimia vasemmistossa.Vasemmistoliitto on uudistuva puolue, johon on liittynyt paljon uutta väkeä aivan viime vuosina. Myös mielipidemittaukset kertovat kasvavasta kiinnostuksesta Vasemmistoliittoa kohtaan. Tämä opus pyrkii vastaamaan uusien jäsenten ja kiinnostuneiden tiedonjanoon. Vihkosessa kerromme sinulle perusasiat Vasemmistoliitosta ja sen historiasta. Kerromme Vasemmistoliiton tavoitteista ja toimintatavoista sekä siitä, miten toimintaan pääsee mukaan. Tärkeintä Vasemmistoliitossa olet sinä! Tervetuloa!

ISBN 978-952-6693-37-8