Vaihtoehto EU:lle 2/2014

VA I H T o E H T o E U : L L E

> nATo LISÄÄ EPÄVAKAUTTA EUrooPASSA > MIKÄ TTIP? >

VEunkannanotto

VEnäjäpakottEisiin

2/2014Nro VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS rY VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn.

2 | Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4 » w w w.V E u. f i

suoMEN salattu syy kEstÄVyysVajEEsEENsa

ToIMISTo

LI IT Y NY T!

Va i h t o E h t o E u : l l E t i E d o t u s k E s k u s ry

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen – ja Suomi irti EU:sta.

Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana Sosiaalifoorumissa ja järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana.

Liity jäseneksi!VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistyk-selle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoit-teeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla (V E u @ c o. i n E t. F i ) tai maksun yhteydessä viestikenttään.

Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa W W W.V E u. F i

VaiHtoEHto Eu:llE -LEHTI

P U h e e n j O h Ta j a

Arjo Suonperä [email protected].�

Va R a P U h e e n j O h Ta j a

Jyrki Yrttiaho jyrki.yrttiaho@eduskunta.�

j ä s e n e T :

Thomas Wallgren thomas.wallgren@iki.� Veijo Kare veijo.kare@sysma.� Pekka Lundgren [email protected] Holthoer [email protected] Holopainen antti.holopainen@a-klinikka.� Riitta Suokas [email protected] Nygård [email protected].�

Va R a j ä s e n e T :

Lauri Alhojärvi [email protected] Laine dimi@komnl.� Stig Lång [email protected] Aalto [email protected] Porspakka [email protected]

i s s n 1235-7189 Pä äT O i M i T Ta j a Mikko Korhonen j U l k a i s i j a Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry P O s T i O s O i T e Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki P U h e l i n : (09) 682 3422 s ä h k Ö P O s T i [email protected].� Pa n k k i Y h T e Y s Danskebank FI33 8000 1500 9266 63 Ta i T T O Ninni Kairisalo Pa i n O Botnia Print Pa i n O s M ä ä R ä 10 000

T Y Ö n T e k i j ä Mikko KorhonenV E u @ c o. i n E t. F i

09-6823422

mikäVEu?

pa n k k i y h t E y s :

DanskeBank FI33 8000 1500 9266 63

j ä s E n m a k s u t :

Henkilöjäsen: 17€ / vuosiTyötön / opiskelija: 8,50€ / vuosiPerhejäsenmaksu: 34€ / vuosi

www.faCEBook.CoM/VaiHtoEHtoEullEwww.VEu.fi

Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuvat: Shutterstock.

HALLITUS

Kuva

: Lar

s-Er

ik H

åkan

sson

Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4 | 3» w w w.V E u. f i

suoMEN salattu syy kEstÄVyysVajEEsEENsa

pÄÄkirjoitus

TeksTi arjo suoNpErÄ VaRaTUOMaRi, VeU:n PUheenjOhTaja

kEstäVyysVajE käsitteenä on toki epämääräinen ja tarkoitus-hakuinen termi, jolla pyritään oikeuttamaan kokoomuksen johdolla käytävää hyvinvoin-tiyhteiskunnan ja sen palvelujen

alasajoa. Mutta sellaisen käsitteen varjolla maan hallitus ja eduskunta nykyään päättävät valtion tuloista ja menoista. Valtion palveluja leikataan ja verotusta kiristetään ensi vuonna 2 miljar-din edestä. Suunnitelmissa on saman tahdin jatkuminen, ellei peräti kiristyminen seuraa-vina vuosina. Tuskin muste on ehtinyt kuivua työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeiän nosto-sopimuksesta, jolla kestävyysvajetta väitetään kurottavan umpeen 1 %:lla, kun työnantajien keskusjärjestö EK manifestissaan jo vaati verotuksen ja työlainsäädännön radikaalia heikentämistä palkanalennuksineen yritysten hyväksi, jotta teollisuusyritysten toiminta lähtisi nousuun.

EU-jäsenyyden Suomelle aiheuttamat suuret menot ja varsinkin kokonaismenot ovat halli-tukselle arka aihe ja siksi niitä pyritään salaa-maan ja vähäiset tiedot antamaan huomattavalla viiveellä ja vain osittain. Keskittynyt media pu-huu valtiovarainministeriön tavoin yleensä vain Suomen ns. nettojäsenmaksuista EU:lle, vaikka bruttojäsenmaksut pitää ajallaan maksaa ja jos EU niistä jotain palauttaa, niin ainakin EU saa hyväkseen korotonta lainaa Suomelta. Lisäksi monet näistä palautetuista määristä ovat sellai-sia, joihin Suomi ei itse suoraan budjetissaan olisi rahaa laittanut, mutta EU kiertää tässä Suomen päätöksentekoa. Mediatiedottamisessa

yleensä unohdetaan myös EU:n lisäbudjettien korottava vaikutus Suomen bruttomaksuihin, kun osa lisäbudjeteista voidaan tehdä loppu-vuodesta ja maksut periä seuraavana vuotena. Esimerkiksi vuoden 2013 osalta EU:n lisä-budjetointi ja päätös muuttaa Suomen brutto-kansantuotteen laskutapaa EU:n jäsenmaksun kannalta suurentavasti aiheuttivat Suomelle 90 miljoonan euron lisälaskun maksettavaksi vuon-na 2014.

Suomen bruttomenot talousarvioittemme mukaan EU:lle ovat :

2013 2,075 miljardia euroa2014 2,064 ”2015 2,223 ”

Lisäksi EU-jäsenyys aiheuttaa suoraan Suo-melle esimerkiksi vuonna 2015 budjettimme mukaan siviili- ja sotilaskriisinhallintaan osal-listumisesta ainakin 91,489 miljoonan euron menot, Suomen osuus EU:n kautta haettaviin rakennerahasto- ja koheesiopolitiikan ohjelmiin, jotta EU omaa osuuttaan maksaisi suomalaisille hakijoille, on vuonna 2015 peräti 446,613 mil-joonaa euroa. EU-alueelta tuleva jäsenyytemme helpottama kilpailu aiheuttaa Suomelle mer-kittävää työttömyyttä ja se puolestaan ainakin 200 miljoonan euron lisämenot veronmaksajille. EU:n käynnistämä kauppasota Venäjää vastaan tuottaa lisää työttömyyttä ja julkisen vallan tulojen vähentymistä ehkä 100 miljoonan euron edestä vuodessa.

EU:lle joudumme tilittämään EU:n ulko-puolisten maiden tuonnista vuosittain noin

200 miljoonan euron tullimaksut. Ilman EU-jäsenyyttä saisimme pitää EU-alueen tuonnista perittävät, vaikka vain 2 %:n tasoiset tullit. Vuonna 2012 Suomen vienti EU-alueelle oli 1,3457 miljardia euroa, mutta tuonti 1,9464 euroa eli 6007 miljoonaa euroa suurempi. Koko tuonnista 2 %:n tasoinen tulli olisi tehnyt 389 miljoonaa euroa ja jo tuontivoittoisesta osasta-kin 120 miljoonaa euroa.

EU:n käynnistämä laajentumishanke Uk-rainaan ja Ukrainan tukeminen taloudellisesti tullee aiheuttamaan EU:lle menolisäystä lisä-budjetin muodossa ja myös Suomelle tuntuvia lisämaksuja lisäbudjetin menojen kattamiseen. Riittäneekö siihen lisäykseen Suomelta 200 miljoonaa vuodessa.

näillä arVioluVuilla EU-jäsenyyden bruttomaksut olisivat Suomelle vuonna 2015 vähintään 3,281 miljardia euroa, josta takaisin oletettaisiin saatavan 1,265 miljardia euroa, eli nettomaksuksi ilman korkotappioita ja lainojen menoja muodostuisi ainakin 2,116 miljardia euroa. Melkein saman verran Suomen hallitus leikkaa suomalaisten julkisia palveluita tai kiris-tää veroja 2015, ja ottaa sen lisäksi lainaa.

Nettolainanotto vuoden 2015 budjetissa mainitaan 4,467 miljardin suuruiseksi ja val-tionlainojen korot 1,729 miljardin määräisiksi. Suurin osa lainanoton tarpeesta ja koroista johtunee meille ylivoimaisen kalliista EU:n jäse-nyydestä, joka nettomääräisenä ei tuota Suo-melle ja eikä suurimmalle osalle sen asukkaista eikä yrityksistäkään hyötyä. <

Vapaakauppa Eu Euro – kaikki puppua

Hitlerin Saksassa sovellettiin ideaa, että kun valhe on tarpeeksi suuri ja törkeä, niin ihmisten on pakko se uskoa. Samaa ideaa toteutetaan nyt Suomessa ja EU:ssa. Ehkä natsi-Saksaakin täy-dellisemmin, sillä on suorastaan vaikea löytää hallituksemme isoista asioista sellaista, mikä kestäisi totuudella valaisun.

Eräs valheen ja teeskentelyn riemujuhla ovat myös Kokkolan Chydenius-seminaarit, vapaa-kauppaseminaarit. Sinänsä pieni asia maail-mankaikkeudessa, mutta kuvaava ajan hengelle. Tunnen myötähäpeää joittenkin tuttujeni puolesta, joiden on pakko kultapossukerhoon kuulumisensa johdosta olla siellä mukana ja laulaa uuden maailmanjärjestyksen virsiä. En kehtaa mennä heidän hartaustilaisuuteensa häiriköimään ja tunnelmaa pilaamaan.

Toisinajattelijoita ei näissä seminaareissa ole alustajiksi tarvittu. Ensimmäisessä seminaaris-sa kesällä 1994 tuli tosin eräs Ehrnrootheista kysyneeksi, että miten vapaakaupan oloissa turvataan suomalaisten työllisyys?

Hyvä kysymys, hyvä kysymys, vastasivat poliitikot. ABB:n pääjohtaja Percy Barnevik vastasi, että tietenkin voitaisiin soveltaa samoja keinoja kuin tähänkin asti, siis tulleja, tuonti-kiintiöitä, standardeja jne, mutta kansainväli-sen suuryrityksen pääjohtajana hän sen sijaan suosittelee palkkahaitarin (elintasohaitarin) kasvattamista.

kuntiEn ahdinko on tahallista

Tätä politiikkaa meillä on sitten johdonmukai-sesti toteutettu. Kuntien ahdinkokin on saatu aikaiseksi siten, että on vähennetty rikkaitten verotusta, mikä onkin ollut koko EU-kauden jatkuva trendi. Köyhtynyt valtio on sitten alen-tanut valtionosuudet kunnille likimain puoleen. Tästä kärsivät eniten vähäosaiset. Rikkaat käyt-tävät yksityispalveluja, ja yksityistämiseen myös kuntien yhdistämisillä tähdätään.

Rajua kuntien lukumäärän vähentämistä ”talouden keinoin” suunniteltiin jo vuoden 1987 ”rakennemuutoshallituksen” aikaisissa kirjoituk-sissa. Kysymys on kuitenkin ideologiasta, ei ta-loudesta. Yksityistäminen on EU:ssa itseisarvo. Kaikki on suunnitelmallista ja tarkoituksellista.

ricardon rEunaEhdot EiVät olE Voimassa

Koko usko täydellisen vapaakaupan hyvyyteen on kuitenkin täyttä puppua. Sille ei ole mitään tieteellistä perustetta eikä käytännön todistusta. Täydellisestä vapaakaupasta hyötyvät suurim-mat ja vahvimmat yritykset ja kansantaloudet. Kaikki keskittyy, kun vallitsee ns. absoluuttinen etu, joista yksi on halpa valuutta yliarvostettuun euroon verrattuna.

Vapaakaupan puolustajat vetoavat poh-jimmiltaan vain David Ricardon 200 vuotta vanhaan teoriaan suhteellisesta edusta, että

vapaakaupassa kaikki voittavat. Vaan nykyisin eivät voita, sillä meillä ovat nämä vapaudet (tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman liikkuminen). Teorian reunaehdot eivät ole voimassa.

uusi maailmanjärjEstys

EU:ssa kysymys ei todellakaan ole kansojen tai kansalaisten tai työläisten hankkeesta, vaan maailman tosirikkaitten edusta ja vallasta.

EU:ssa päätettävänä oleva EU:n ja USA:n välinen sopimus toteuttaisi jo hyvin pitkälle ns. uuden maailmanjärjestyksen, jossa kansanvalta olisi heitetty romukoppaan. Itse asiassa USA on ollut alusta asti suunnittelemassa ja tukemassa EU:n synnyttämistä ja nyt siis näitten liittovalti-oiden asiallista yhdistämistä siinä mielessä, että yritysvalta menisi usein valtioiden ja kansanval-lan ylitse. Tätä meidän yksipuoluejärjestelmässä toimiva eduskuntamme eli meidän radikaali, äärioikeistolainen valtaeliittimme on ollut edis-tämässä, ja valtamedia on siinä mukana.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat siis näyt-täneet vihreää valoa USA-sopimukselle. No, Vasemmistoliitto vilautti vaaliohjelmassaan hieman myös punaista, kun toisaalta on edus-kunnassa hankkeen etenemisen hyväksynyt, reunaehtojen kera, kuten asiaan kuuluu.

Päättämään Suomen eduskunta ei asiassa päässekään. EU:lle on annettu valta solmia sopimuksia puolestamme. Emme ole itsenäi-

Vapaakauppa, Eu, Euro –

kaikki puppua


TeksTi Mauri Nygård VeUn halliTUksen jäsen, iPUn VPj w w w.toisiNajattElija .fi [email protected]

nen kansakunta, vaikka sitä leikitään ja kansaa hämätään.

radikaali, äärioikEistolainEn klikki

Kun eduskuntapuolue haluaa lopettaa oman ja eduskunnan vallan ja haluaa luovuttaa sen maan rajojen ulkopuolelle käytännössä talouselämän käsiin, niin kysehän on todellakin radikaaliryh-mästä ja samalla äärioikeistolaisesta politiikasta. Tämä klikki sen sijaan nimittelee radikaaleiksi ja äärioikeistolaisiksi niitä, jotka haluaisivat säi-lyttää aikaisemman kansanvallan, tai tarkemmin ottaen, jotka haluaisivat sen palauttaa. Asiat on käännetty päälaelleen.

mEdian Valta puuttuu pErustuslaista

Mediasta on tullut osa hallintovaltaa, eikä median valtaan olla osattu varautua valtioiden perustuslaeissa. Toisaalta ihmisille ei ole voinut kehittyä mitään hälytyskelloja median kaut-ta tulevia valheita vastaan. Siksi olemme nyt niin avuttomia ja historiallisesti uudenlaisessa tilanteessa.

sotatEollisuudEn mEnEkinEdistämisorganisaatio

Suomessa käynnissä oleva median keskittymi-nen lisää myös natottamisen helppoutta. Nato, tuo USA:n sotateollisuuden menekinedistämis-organisaatio, esitetään suorastaan rauhanjärjes-tönä kuten yhteistyökumppaninsa EU:kin.

Tosiasiassa Naton tehtävä on ylläpitää jän-nitystä ja vähintäänkin pikkusotia maailmassa. Pitää löytää ja keksiä vihollisia. Neuvostoliiton viimeinen presidentti totesikin USA:ssa käy-dessään, että teen teille pirullisen tempun. Otan pois vihollisen.

Tuon jälkeen Nato ja EU ovat saartaneet ja ärsyttäneet Venäjää uusilla jäsenmaillaan, tutka-asemillaan ja mm. Georgian sodalla.

Tarve kunnollisen vastustajan löytämiseksi on suuri, sillä ei Afganistanissa tai Irakissakaan voi ikuisesti oleskella. Nämä sodat ovat kuitenkin tehneet sotateollisuudelle suuren palveluksen, ovat olleet onnistuneita operaatioita, joten maat voitaneen jo vaikka jättää oman onnensa varaan.

Ensimmäisen Saddam Husseinia vastaan käydyn sodan jälkeen silloinen USA:n presi-dentti, isä Bush, totesi, että tällainen sota tar-vitaan kerran viidessä vuodessa. Niinpä Irakin valloittaminen jätettiin sitten pojalle, jonka syyt hyökätä olivat täysin valheellisia.

mistEr Europa ja asEkauppias

EU:n synnyttämisvaiheessa 90-luvulla Länsi-Euroopan merkittävin poliitikko oli Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Mister Europaksi kutsuttu. Hänen lähelleen kuvissa tungeksittiin. Kohl joutui kuitenkin poistumaan äkisti kuvis-ta, kun paljastui, että kansainvälinen asekaup-pias rahoitti hänen politiikkaansa.

Tällä hetkellä EU, tuo rauhanjärjestö, käy virallisestikin omissa nimissään kahta siirto-maasotaa Afrikassa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Siellä pitää nyt olla pieni määrä suomalaisiakin. YK on syrjäytetty rauhan-turvaamisasioissa täysin. YK:sta saattaisi olla haittaa omaisuuksien ohjailussa.

EU:n ja lännen edustajat kävivät myös Länsi-Ukrainassa innostamassa mielenosoittajia kaa-tamaan vaaleilla valittu presidentti. Siellä myös ammuttiin samoilla aseilla niin mielenosoittajia kuin poliisejakin ja lisättiin tällä tavoin raivoa ja väkivaltaisuuksia.

Puhelinkeskustelussa EU:n ulkoasiainhoitaja Catherine Ashtonin kanssa Eestin ulkominis-teri Urmas Paet paljasti saamansa tiedon, että tarkka-ampujat olivat ilmeisesti uuden hallin-non palkkaamia.

Puhelu tuli julkisuuteen kevättalvella. Ash-ton totesi puhelussa: ”Luulen, että me emme halua tutkia sitä.”

Ukraina on kohtalaisen keinotekoinen valtio. Etelässä toteutui nyt Krimin venäjänkie-listen tahto, ja sitä kunnioitan. Länsi-Ukraina haluaa selvästikin liittyä EU:hun. Saallittakoon se, vaikka tekivätkin siellä väkivaltaisen vallan-kumouksen. Itä-Ukraina on sitten historialli-sesti ja kielellisesti toista maata. Jos se haluaa liittoon Venäjän kanssa, niin miksei se voitaisi hyväksyä?

Jos itseään suurvaltana pitävä Venäjä läh-tee sotilaallisesti mukaan Itä-Ukrainaan, niin kaikki tahot lännessä eivät suinkaan ole siitä pahoillaan.

kurjiEn kurjistamista

Puppua on myös Kreikan tukeminen. Jokaisen asioita seuranneen piti tietää, että suurelta osin ulkomaisille pankeille tukirahat valuvat, ja että IMF:n, Maailmanpankin ja Euroopan keskus-pankin vaatimat ”rakenneuudistukset”, joita Suomen hallituskin tuki, tarkoittivat väestön kurjistamista eikä talouskasvun edistämistä.

Samaa lääkettä oli käytetty huonolla seura-uksella jo niin monta kertaa eri puolilla maa-palloa, että jokaisen talousministerin piti olla tuloksesta tietoinen. Oleellista olikin nyt jälleen

yksityistämisen edistäminen ja elintasohaitarin kasvattaminen.

Valtiosopimus krEikan kanssa

Kreikan tukemiseen liittyy sellainenkin puppu, että ulkoministeriömme julkaisi helmikuussa 2012 tiedotteen ja valokuvan, jossa solmittiin valtiosopimus Kreikan ja Suomen välille Suo-men Kreikalta saamista vakuuksista.

Allekirjoittajana kuvassa oli Suomen puoles-ta valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Itse sopimus julistettiin salaiseksi. Jotkut tekivät vakuuksien salaisuudesta valituksen ja oikeus julistikin sopimukset pääosin julkisiksi. Mitään valtioiden välistä sopimusta ei kuiten-kaan löytynyt, vain pankkien kanssa tehdyt sopimukset. Kun Helsingin Sanomat tämän kertoi, Urpilaisen ja Venizeloksen bluffiku-valla varustettuna, niin lehden päätoimittaja erotettiin kahden viikon kuluttua. Samalla viikonlopulla erotettiin myös Demari-lehden päätoimittaja.

Tapahtumasta on kerrottu seikkaperäisesti toisinajattelija.fi blogissa keväällä 2013, mutta tapahtumahan on niin häpeällinen ja poliittises-ti merkittävä, että varsinainen media ei voi siitä isoja uutisia enää tehdä. Hesarin tapaus riitti. Natsi-Saksan periaate isoista asioista tiedotta-misesta pitää.

Vakuussopimuksesta tuli siis pannukakku, grease cake.

lisää työttömiä

Kansalaisia itkettää ja naurattaa talouseliittim-me pyrkimys hoitaa maan taloutta lyhentämällä opiskeluaikoja ja nostamalla eläkeikää. Vieras-työvoimalla on samalla vapaa pääsy maahan, ja maassa on luokkaa 400 000 työtöntä. Tarvit-taessa koko Eurooppa, oikeastaan koko maa-pallokin, on työvoimareservinämme, jos pula työvoimasta joskus yllättäisi.

Terveyskeskuslääkäreistä on kyllä pulaa ja joistakin muistakin erikoisammattilaisista. Kun ei ole koulutettu tarpeeksi, niin on voitu luoda markkinat yksityiselle bisnekselle. Se on tärkeintä, ja kaikki on tarkoituksellista.

Vakaa Valuutta

Media ja poliitikot väittivät kymmenisen vuo-den ajan, että euro on vakaa valuutta. Niin teki vielä marraskuussa 2013 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Kokkolassa. Selitti, että euro on hyvä ja vakaa.

Jotenkin sitä odottaisi oikeusministeriltä


normaalia enemmän rehellisyyttä.Todellisuudessa euron arvo dollariin ver-

rattuna oli noussut välillä 2001-2008 ääriar-vojen mukaan laskien 94 prosenttia. Siis aivan hirmuista! Ikäänkuin palkkamme olisi lähes kaksinkertaistunut amerikkalaisiin verrattuna.

Sittemmin euro on devalvoitunut parisen-kymmentä prosenttia, mutta aivan yliarvostettu se edelleen on, ja turismimaat kärsivät eniten. Kreikan kansaa rangaistaan eurosta, mikä valuutta sopii vain Saksalle.

mahdollisEn ja mahdottoman yksityistäminEn

Juuri kaiken mahdollisen ja mahdottoman yksityistäminen on kaiken tavoitteena. Julkisen sektorin, kuntien ja valtioiden alasajo. Valta rahalle. EU on tässä projektissa hyvä työväline, kuten toisetkin vastaavat yhteenliittymät maa-pallolla. Samaa edistävät esimerkiksi järjestöt IMF, WB, WTO, bilderbergeistä ja vastaavista puhumattakaan.

Yksi osa yksityistämiskampanjaa on valtion omaisuuden myyminen ja lahjoittaminen. Jos-tain syystä yleensä ulkomaille. Hulluin lahjoitus tapahtui norjalaisille, kun annettiin mitättö-mästä hinnasta Kemiran lannoiteteollisuus ja samalla miljardien arvoinen Soklin malmi-esiintymä.

Ostettiinhan tosin meille kalliilla myös ilmaa eli tarpeettomia taajuusoikeuksia Saksasta.

Silloinen kykypuolueen vastuuministeri on nyt korkea-arvoinen valtion virkamies.

pElastakaa rautaruukki!

Tällä hetkellä tyhmin ja tuhmin hanke on fuusioida Rautaruukki ruotsalaisen SSAB:n kanssa siten, että suomalaisten äänivalta ei tulisi vastaamaan sijoitetun omaisuuden määrää. Samalla lahjoitettaisiin Rautaruukin hallitsema arvokas tietotaito kilpailijalle. Sehän otettaisiin sitten käyttöön myös Ruotsin puolella.

Yrityksistä SSAB on tehnyt negatiivista tulosta. Rautaruukki on sen sijaan näinä huo-noinakin vuosina tulouttanut valtiolle kolmen vuoden aikana yhteensä 72 miljoonaa euroa. Kysymys on siis lypsävästä lehmästä, mikä ei nyt valtiontukea tarvitse.

Ministeri Jan Vapaavuori (kok) on lennellyt Koreassa saakka, kun haluaa valtion tukevan taloudellisesti Turun telakkaa. Hänen mieles-tään telakka on maalle strategisesti tärkeä. Eikö sitten paljon paremmin Rautaruukki ole strate-gisesti tärkeä? Sehän tuottaa rautaa telakallekin, toimii hyvinkin monella paikkakunnalla ja työllisyyden kannalta vaikeilla alueilla.

Rautaruukki on varmasti strategisesti ja aluepoliittisesti tärkeämpi. Kaiken lisäksi sen säilyttämiseen suomalaisten hallussa ei tarvita lainkaan rahaa, vain tahtoa.

Mihin ulottuu hallituksen Suomi?Kai yksityistämishalujen lisäksi täytynee olla

jokin muukin syy vimmaan myydä ja lahjoittaa valtion omaisuutta ulkomaille ja länteen. Voi-siko taustalla olla niin hullu ja vainoharhainen, russofobinen ajatus, että kun maasta tehdään lännen siirtomaa, niin sitten länsi puolustaa, kun pirullinen ryssä hyökkää? Otan mielelläni vastaan muita selityksiä.

soini-ilmiö on puppua

Puppua on myös koko Soini-ilmiö. Perussuo-malaisten nousu perustuu median harjoitta-maan propagandaan ja valheeseen. Soinista tehtiin maan ainut EU-jäsenyyden vastustaja, vaikka mies ei ole koskaan esittänyt EU:sta tai eurosta eroamista.

Haluttiin, että ihmiset äänestävät vaaraton-ta, vain ministeriksi pyrkivää Soinia ja hänen puoluettaan, jolloin todelliset vaihtoehdot eivät pääse esiin.

Kun ihmistä on näin jymäytetty, niin miten hän mahtanee toimia? No yksi kieltää jymäy-tyksen. Ei suostu uskomaan kuulemaansa tai lu-kemaansa. Toinen kääntää omia mielipiteitään enemmän EU:ta ja Natoa myötäileviksi, jotta olisi samassa linjassa puheenjohtajan kanssa. Kolmas alkaa murjottaa eikä äänestä seuraavis-sa vaaleissa, ei ehkä koskaan.

Nämä kaikki ovat valtaeliittimme toivomia reaktioita. Joku kuitenkin antaa itselleen ereh-dyksensä anteeksi ja vaihtaa puoluetta.

andErs uusliBEralismin mainosmiEhEnä

Tämä teksti syntyi Kokkolan jokavuotisen Chydenius-seminaarin innoittamana.

Anders Chydeniuksella pyritään siis perus-telemaan EU-jäsenyyttä ja täydellistä vapaa-kauppaa. Hänhän oli tienraivaaja ja toisinajat-telija. Hän oli pienen ihmisen puolella ja halusi päästä eroon merkantilismista ja feodalismin jäänteistä.

Hän kritisoi pappina kirkkoa ja yhteiskun-taa kuin Kai Sadinmaa nykyisin. Uskon, että hän olisi kritisoinut myös niitä piispoja, jotka ryhtyivät kannattamaan EU-jäsenyyttä. On siis mielestäni suuri vääryys tehdä hänestä tänä päi-vänä täydellisen vapaakaupan airut ja sitä kautta uusliberalismin kannattaja.

Tottakai kauppaa tarvitaan, mutta tappiok-seen sitäkään ei kannata harjoittaa eikä tarvitse hyväksyä rahan ylivaltaa.

Voin väittää, että Anders olisi nimennyt 90-luvun laman ensimmäiseksi integraatiola-maksi ja nykyisen toiseksi. Olen myös suoras-taan varma, että tämän päivän eliittimme ei tuntisi Andersia, jos tämä vastaan tulisi. <


Euron kurssi suhtEEssa yhdysValtain dollariin1,5990

1,5000

1,4000

1,3000

1,2000

1,1000

1,0000

0,9000

0,8252

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011


taloudEllisia asEmiaan menettä-nyt USA ja kansainväliset suuryritykset pyrkivät heikentämään kilpailijakseen ottamaansa Venäjää yllyttämällä EU:ta

ja Venäjää raskaaseen kauppasotaan Ukrainan sisällissodan varjolla.

Suomikin on lähtenyt pääministerinsä joh-dolla mukaan sotapropagandaan ja Venäjää vastaan suunnattuihin pakoteisiin, vaikka EU:n lainsäädäntö ei olisi tähän pakottanut. Kauppa-sotaan ja sotaan osallistuminen ovat vielä Suo-men itsenäiseen päätösvaltaan kuuluvia asioita. Kyseessä on siis täysin poliittinen päätös, jolla pääministeri Stubb ampuu – ei omaansa, vaan maanmiestensä nilkkaan. Suomi lienee pakot-teista suhteellisesti ottaen suurin kärsijä Venäjä-kin mukaan lukien.

EU:ta myötäilevä poliitikko itse ei pakot-teista kärsi, vaan petaa itselleen ja valtaeliitille

VEu Vaatii irti pakottEista ja

Eu:sta

Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4 | 7

VEu Vaatii irti pakottEista ja

mukavia asemia EU:n organisaatiossa. Samalla Lännen sotateollisuus kiittää jännityksen lisää-misestä.

Suomella ei ole varaa olla mukana pakotteis-sa siksikään, että Kokoomus-vetoinen hallitus on ajanut maan taloudellisiin vaikeuksiin, ja valtion tulopohja on huolestuttavasti heikentynyt, tai heikennetty. Hallitus on laiminlyönyt kehittää ja perustaa valtiolle tuhoa tuottavia hankkeita, jotta työttömyyttä oli saatu pienennetyksi ja val-tiolle korvaavia tuloja hyvinvointivaltion ylläpi-tämiseen.

Hallituksemme esittää noin kahden miljar-din euron suuruisia valtion menojen leikkauk-sia. Summa vastaa suuruusluokaltaan brutto-jäsenmaksua EU:lle. Hallituksen tulisi kuitenkin leikkausten sijaan vetää oikea johtopäätös, että Suomella ei ole varaa kalliiseen EU-jäsenyyteen eikä toisten jäsenmaitten ja niiden pankkien, tai

EU-armeijan, rahoittamiseen.Pääministeri Stubb on jo aiheuttanut pysy-

vää vahinkoa kauppasuhteillemme. Vapaaeh-toisesti lähteminen mukaan Lännen kauppaso-taan Venäjää vastaan on suorastaan tyhmyyden huippu. Mikäli Lännen aseteollisuuden toive varsinaisesta sodasta venäjää vastaan toteutuu, niin siinä sodassa Suomi olisi sitten etulinjassa ja taistelutannerta toistamassa historiansa virheitä Saksan hakiessa revanssia Venäjää vastaan.

Suomen tulisi ensi vaiheessa pikaisesti irrot-tautua EU:n käymästä kauppasodasta ja pakot-teista Venäjä vastaan ja seuraavaksi erota no-pealla aikataululla EU:sta ennen kuin se on EU:n sotapolitiikan vuoksi liian myöhäistä.

arjo suonpEräVaihtoEhto Eu:llE tiEdotus-

kEskuksEn puhEEnjohtaja

VEunkannanotto

VEnäjäpakottEisiin


TeksTi Mikko korHoNEN ValOkUVa Essi rajaMÄki

Sopimus on Venäjän näkökulmasta merkittävä päätös, jonka se on ilmoittanut johtavan vas-tatoimenpiteisiin. On mahdollista, että isäntä-maasopimuksen seuraukset otetaan Venäjällä huomioon esimerkiksi ohjusten maalituksissa ja joukkojen sijoituksissa.

– On käyty liian vähän keskustelua siitä, onko Suomen asemasta tehty nyt itse asiassa haavoittuvampi kuin aiemmin, kun toisaalta tehdään mahdolliseksi NATO:n operoiminen Suomen alueella eikä kuitenkaan olla jäseniä ja saada turvatakuita. Viimeistään Ukrainan tapahtumien jälkeen on selvää, että NATO:n laajeneminen lisää epävakautta Euroopassa. Toiset tekevät tästä sen johtopäätöksen, että kun ollaan jo näin pitkällä, tulisi jäseneksikin liittyä. Toinen johtopäätös on, että nyt on menty liian pitkälle ja pitää säilyttää sotilaalli-nen liittoutumattomuus ja turvata itsenäinen puolustus. Ruotsin uusi hallitus on päätynyt jälkimmäiseen linjaukseen, kun se ilmoitti ettei Ruotsi haet Nato-jäsenyyttä.

miksi ukrainan kriisi pääsi syntymään?

– Lähtökohta oli ukrainalaisten tyytymättö-myys Viktor Janukovitsiin ja hallitukseen. Siihen liittyivät myös Venäjän ja EU:n yhteen törmänneet intressit sekä kysymys Naton laajenemisesta. Venäjä valtasi Krimin ja ryhtyi

tukemaan sotilaallisesti separatisteja. Voidaan sanoa, että myös EU:ssa tehtiin virhearvio. Tus-kin lännessä osattiin odottaa Maidanin kaltaista mullistusta ja sen seurauksia.

– Venäjän intressit alueella olivat jo aiemmin tiedossa. Sen reaktio vallanvaihdoksen jälkeen syntyneeseen näkymään Ukrainan Natoon liittymisestä ei ollut yllätys. On myös selvä, että ilman Venäjää Ukrainaan ei saada vakautta eikä sen taloutta kuntoon. Ongelmana oli sekin, että EU:n itäistä kumppanuusohjelmaa vetivät maat, joilla on konfl iktuaalinen suhde Venäjään, eikä Venäjää siksi haluttu ohjelmaan mukaan. Uk-rainan assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa ei keskusteltu ja sovitettu yhteen voimassaolleiden Venäjän sopimusten kanssa, mikä osoittautui virheeksi.

Entä tarVitsEEko VEnäjää pElätä?

– Venäjä-pelot ovat ymmärrettäviä viimeaikais-ten tapahtumien valossa, mutta ei Suomessa pelkoon ole syytä. Totta kai Venäjän sisäisestä ja myös koko kansainvälisestä kehityksestä on syytä olla huolestunut. Kylmän sodan jälkeen länsi käytti Venäjän heikkoutta hyväksi ja NATO laajentui itään. Venäjä on kuitenkin piirtänyt vahvasti etupiirinsä entisen Neuvos-toliiton alueelle. Yhteentörmäys Ukrainassa oli seurausta tästä lännen ja Venäjän välisessä etupiiritaistelusta.

– Johtopäätös viime aikojen tapahtumista on, ettei Euroopan vakautta voi rakentaa NATO:n varaan. Venäjä on sen kokoluokan valtio ta-loudellisesti ja sotilaallisesti, ettei sitä voi olla ottamatta huomioon. <

mitä suomEn tänä syksynä naton kanssa allEkirjoittama isäntämaasopimus mErkitsEE?

– Isäntämaasopimus vie Suomea NATO:n rakenteiden sisään. Sopimus ei sinänsä merkitse jäsenyyttä, mutta sen myötä luodaan edellytyk-set tiiviimmälle yhteistyölle ja itse jäsenyydeltä puuttuu enää poliittinen päätös. Samalla Suomi on Lissabonin sopimuksen kautta sitoutunut EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan yhdessä monien NATO-maiden kanssa, mikä sitoo Suomea mukaan myös NATO-politiikkaan.

– Venäjän sotilaallinen ja poliittinen joh-to ovat reagoineet erittäin kielteisesti tähän.

markku kangaspuro:

Nato lisÄÄ EpÄ -Vakautta Euroopassa

Haastattelimme Markku Kangaspuroa kiristyneestä ulkopoliittisesta tilanteesta.

m a r k k u k a n g a s p u r o on Helsingin Yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja sekä Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtaja.

kun ollaan jo näin pitkällä, tulisi jäseneksikin liittyä. Toinen johtopäätös on, että nyt on menty liian pitkälle ja pitää säilyttää sotilaalli-nen liittoutumattomuus ja turvata itsenäinen puolustus. Ruotsin uusi hallitus on päätynyt jälkimmäiseen linjaukseen, kun se ilmoitti ettei Ruotsi haet Nato-jäsenyyttä.

miksi ukrainan kriisi pääsi syntymään?

– Lähtökohta oli ukrainalaisten tyytymättö-myys Viktor JanukovitsiinSiihen liittyivät myös Venäjän ja EU:n yhteen törmänneet intressit sekä kysymys Naton laajenemisesta. Venäjä valtasi Krimin ja ryhtyi

m a r k k u k a n g a s p u r o

Helsingin Yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja sekä Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtaja.


TeksTi tHoMas wallgrEN FilOsOFian DOsenT Ti , helsinki

markku kangaspuro:

Nato lisÄÄ EpÄ -Vakautta Euroopassa

Eu:N Vastustajat

jÄtEttiiN yksiN

16.10.1994 suomalaisEt ratkaisivat kansan-äänestyksessä äänin 57 % Jaa vastaan 43 % Ei kysymyksen maamme jäsenyydestä Euroopan unionissa. Pidän kansanäänestystä edeltävää tapahtumien kulkua kansanvallan kannalta kel-vollisena joskaan en täydellisenä. Tästä syystä olen pystynyt hyväksymään EU-jäsenyytemme ja jollain tavoin mukautumaan siihen, siitä huolimatta, että pidän ratkaisua historiamme suurimpana virheenä.

Ennen kansanäänestystä olin mukana kampanjassa ”Kyllä maailmalle – Ei EU:lle”. Arvioimme että EU-jäsenyys olisi haitallinen demokratialle, globaalille yhteisvastuulle, ym-päristölle, pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle ja maaseudun kehitykselle. Jälkikäteen tiedäm-me olleemme kaikilta osin oikeassa. Samalla meidän on tunnustettava, että samankaltainen käänne markkinavoimien hallitsemaan globaa-liin integraatioon, jonka olemme toteuttanet EU:n jäseninä, olisi ollut mahdollinen myös ilman jäsenyyttä. Emme tästä syystäkään voi sa-noa varmasti, että Suomen tilanne olisi nyt pa-rempi jos Ei olisi voittanut kansan äänestyksen.

Selvää on vain se, että EU:n ulkopuolella kehityksen suunnan muuttaminen, esimerkiksi kohti suurempaa taloudellista omaehtoisuutta,

tasa-arvoa ja kansainvälistä vastuullisuutta, olisi Suomelle huomattavasti helpompaa kuin EU:n sisällä. Euroopan unionin nykyinen politiikka vie meitä kohti autoritaarista markkinataloutta. Kehityksen perustana ovat EU:n perussopi-mukset, joiden ytimessä on edelleen vuoden 1957 Rooman sopimuksen markkinataloudelli-sesti ymmärretty tavaroiden, pääoman, palvelu-jen ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Perussopi-musten muuttaminen vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Voidaankin väittää, että EU-jäse-nyyden syvällisin merkitys on sen tuoma poliit-tisen vapauden menetys. Kärjistäen voisi sanoa, että vaihdoimme vapauden valita yhteiskunta, jonka haluamme, kuluttajan vapaudeksi.

Voin silti ymmärtää kansanäänestyksen voittanutta osapuolta. Olen edelleen mielelläni mukana, heidän ja muiden kanssa, rakenta-massa sitä uutta Suomea ja Eurooppaa, jonka tuo kahdenkymmenen vuoden takainen Jaa, meille antoi. Yhtä asiaa silti suren tänään. Suren sitä tapaa, jolla kansanäänestyksen voittanut osapuoli on kohdellut ja usein edelleen kohtelee meitä häviäjiä. Vai olenko ainoa, joka ajattelee että EU:n vastustamista katsotaan edelleen vähäarvoisena ja jopa häpeällisenä asiana, josta julkisuudessa mieluusti ei saisi puhua? <

1 0 | Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4 » w w w.V E u. f i

ttip on ymmärrEttäVissä poliittisena hankkeena, jolla transatlanttinen poliitikko- ja korporaatioeliitti tavoittelee yhteiskunnan sosiaalisten ja ympäristöä koskevien turvaraken-teiden purkamista, korporaatioiden laillisten oikeuksien vahvistamista kansalaisten oikeuk-sien kustannuksella sekä USA:n ja Euroopan globaalin johtajuuden tukevoittamista muuttu-vassa maailmanjärjestyksessä.

liioitEllut Edut, VähätEllyt riskit

EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht on esittänyt TTIP:n tuottamasta taloudellises-ta edusta huomattavan liioittelevia väitteitä. Ennuste bruttokansantuotteen kasvusta jopa yhdellä prosentilla ja ”satojen tuhansien työ-paikkojen” luomisesta perustuu yksityisesti rahoitettuun tutkimukseen. Euroopan komissio on omassa arviossaan TTIP:n vaikutuksista pitänyt 0,1 prosentin kasvua realistisempana

MikÄ ttip?Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen ”vapaakauppasopimus”, josta nämä ovat neuvotelleet heinäkuusta 2013 lähtien.

https://stop-ttip.org/allekirjoita

arviona kaupan lisääntymisestä sopimusalueella. Bruttokansantuotteen kasvuna tämä merkitsisi 0,01 % kymmen vuoden jaksossa, minkä ekono-mistit ovat jo kuitanneet ”tavanomaiseksi”.

Kaupan vapauttamisen myötä kiristyvä kilpailu sopimuskumppaneiden välillä saattaa johtaa sellaisiin talouden rakenteellisiin muu-toksiin, joiden seurauksena työpaikkoja menete-tään. Koska USA:lla on intressi päästä kilpai-lemaan aloilla, joita Eurooppa nyt oman etunsa nimissä suojelee, kuten maataloudessa, kiristyvä kilpailu saattaa myös syventää kuilua Euroopan ydinalueiden ja periferian välillä.

Moni politiikan alue on USA:ssa merkit-tävästi heikommin säädelty kuin Euroopassa. Sopimuksella tavoiteltu harmonisointi voi sen vuoksi merkitä suuria heikennyksiä kuluttajan-suojaan Euroopassa. Sopimuskumppanusten neuvottelujen edetessä kohti pienintä yhteistä nimittäjää tinkiminen kohteeksi joutuisivat todennäköisimmin ympäristöpolitiikka Euroo-

passa ja fi nanssipoliittinen sääntely USA:ssa. Finanssikriisistä juontavat pyrkimykset lisätä rahoitusalan sääntelyä ovat johtaneet siihen, että säännöt ovat nykyisellään tiukemmat USA:ssa kuin Euroopassa. Suuret pankit toivovat TTIP-neuvottelujen tuovan tähän muutoksen. Juuri kun Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja jopa Maailmanpankki ovat havainneet pää-oman liikkeiden kontrolloinnin hyödylliseksi spekulatiivisen ja talouden tasapainoa horjut-tavan pääomapaon hillinnässä, TTIP ehdottaa kaikkien palveluiden vapauttamista sääntelystä, rahoituspalvelut mukaan lukien. Ehdotus lisää uuden fi nanssikriisin riskiä.

kansalaisoikEuksiin ja Euroopan sosiaalisEEn järjEstElmään kohdistuVa uhka

Ehdotetusta kauppakumppanuudesta seuraisi syvällisiä rakenteellisia muutoksia sosiaalisiin

Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4 | 1 1» w w w.V E u. f i

»järjestelmiin. TTIP muodostaakin todellisen uhan kansalaisoikeuksille ja Eu-roopan sosiaaliselle yhteiskuntamallille. Jos sopimusehdotus hyväksytään, saatetaan muun muassa vakavasti vaarantaa eurooppalai-sen potilaan oikeus kohtuullisen hintaiseen terveydenhoitoon.

Mikäli sopimuksella nostettaisiin farma-seuttisten tuotteiden patenttisuojausta, kasvava rinnakkaislääkkeiden tuotanto Euroopassa vaikeutuisi, ja sen myötä joidenkin elintärkeiden lääkkeiden ostaminen saattaisi vähävaraisille muuttua mahdottomaksi. Eurooppalaisten potilaiden kustannuksia nostaisi sekin, että sää-dösten harmonisointi todennäköisesti rohkaisisi julkisten palvelujen kaupallistamiseen yhdysval-talaisen mallin mukaan.

Koska ammattiyhdistyksiä ja kollektiivisia sopimusneuvotteluja koskevat oikeudet ovat USA:ssa paljon heikommat kuin Euroopassa, säädösten harmonisoinnilla saattaisi olla vakavia

seurauksia myös työntekijöiden ja ammattiyh-distysten asemaa ja oikeuksia ajatellen.

usa lEVittää kantEEnnostamis-kulttuuriaan

Kiistojen varalta TTIP luo ratkaisumekanis-min, joka sallii ulkomaisten investoijien nostaa kanteen itsenäistä valtiota vastaan kansain-välisessä tuomioistuimessa, jos yhtiö katsoo valtion heikentävän sen mahdollisuuksia tuottaa voittoa.

Tällaisia oikeudenkäyntejä on jo nähty sekä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n että muiden kahdenkeskistä kauppaa koskevien sopimusten yhteydessä. Niissä yksityi-set yritykset ovat kyseenalaistaneet kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi demokraattisesti säädettyjä lakeja, ja vaatineet valtioilta satojen miljoonien dollareiden kompensaatioita lakiensa noudattamisesta. Sopimus sallisi Eurooppaan

investoivien yritysten sivuuttaa Euroopan tuo-mioistuimet, ja käyttää maan rajojen ulkopuo-lisia tribunaaleja aina kun ne näkevät kansan-terveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsäädännön vähentävän voittojaan.

atlantin tuollE puolEn: sopimuksEn gloBaalit VaikutuksEt

Kun TTIP synnyttäisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen, TTIP- sopimus käytän-nössä muuttaisi koko kaupan säännöt maail-manlaajuisesti. TTIP saattaisi täten olla väline Globaalin Etelän pakottamiseen kehittymään tavalla, joka vastaa USA:n ja EU:n etuja. USA:n ja EU:n suuryritykset yrittäisivät tällä tavoin palauttaa johtoasemansa muuttuneessa maail-massa, jossa niiden hegemonia on uhattuna.

lähdE: ttipinFo.WordprEss.com

allekiRjOiTa eUROOPPalainen kansalaisalOiTe TTiP:Tä ja CeTaa VasTaan:https://stop-ttip.org/allEkirjoita

WWW.VEu.FiVaihTOehTO eU:lle TieDOTUskeskUs RY – VeU Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki Puhelin: (09) 682 3422 Sähköposti: [email protected].�

stop-ttip.org/allEkirjoita

Documents

Vaihtoehto EU:lle 2/2014