VAIHTOEHTOEU:LLE

11111 ///// 2 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 4

Joukkokirje

TÄSSÄ VEU:NNUMEROSSA

Edessä on kovathaasteet, arvioi

Ulla KlötzerSivu 2

EU voi hajota 10-15vuodessa, sanoo

Heikki PatomäkiSivu 3

EU-vaalitkesäkuussa, mitkä

ovat asetelmatSivu 3

VirtuaaliviljelyäEU:n tuella

Sivu 4

EU-kriittisyys kasvaatyöllisyyslupausten

petettyäSivu 5

Allekirjoitakansanäänestys-

vetoomusSivu 6

Keskustelu EU:stakuumenee yhä

Sivu 7

Heikki Turusenrankka arvio EU:n

imperiumistaSivu 8

Muista jäsenmaksu,siis älä unohda

vaan maksaSivu 8

Tokkopa koskaan itsenäisenSuomen aikana maan tosiasialli-nen itsenäisyys on ollut vaakalau-dalla kuin se on nyt EU:n ansios-ta. Ja tämä kaikki tapahtuu rauhanoloissa ja demokratian nimissä!

EU:n perustuslaki olisioman päätösvallan loppu

Helsinkiläinen Leena Brunberg eisäästely sanojaan pohtiessaan sitäprosessia, joka kaiken aikaa tapah-tuu kohti EU:n liittovaltiota ja soti-lasmahtia.

- Mikäli kaavailtu EU:n perus-tuslaki tulee voimaan, merkitsee seettä meillä ei ole enää oikeutta päät-tää omista asioistamme. Jo tähänmennessä EU on leikannut itse-määräämisoikeuttamme vaarallisenpaljon, mutta EU:n perustuslakikumoaisi jopa kansallisen perus-tuslakimme. Uskomatonta, ettätällaista voidaan edes suunnitella,sanoo Leena Brunberg häm-mästyneenä ja vihaisena.

Suomen alistuminen onhälyttävän pitkällä

Hän kertoo olevansa yllättynyt,että erilaiset huippuasiantuntijat –niin virkamiehet kuin poliitikotkin– voivat laatia tällaisia suunnitel-mia ja olla niitä aktiivisesti ajamas-sa. EU-sokeus on hälyttävänpitkällä, ellei nähdä mitä jo tapah-tunut kehitys on merkinnyt ym-pärillämme.

- Tapahtunut työttömyyden jaeriarvoisuuden kasvu, yksityis-täminen ja julkisen toiminnansupistaminen on valtaosin seu-rausta alistumisesta ja mukautu-misesta EU:n ehtoihin. Järkyt-tävintä on, että meillä Suomessaalistutaan jopa enemmän kuin EU-vaatii, pohtii Leena Brunberg.

Nimi vetoomukseen onääni demokratian puolesta

Työttömyyden ja pätkätöidenmonet muodot kokenut helsin-kiläinen neljän lapsen äiti näkee jakokee arjessaan EU-politiikanseuraukset eli maksajan osan.

ÄÄNI KANSANÄÄNESTYKSELLEON ÄÄNI DEMOKRATIALLE

Leena Brunbergin kansalaismietteitä

Epäilemättä EU-eliitti ja sen siivel-lä olijat hyötyvät nykymenosta,mutta kansan valtaosalle EUmerkitsee menetyksiä. Tämä näkyymm. kansalaisten EU- ja Nato-kriittisinä asenteina. Kun kriit-tisyys ei löydä kanaviaan ihmistenarjessa, se muuttuu välinpitämät-tömyydeksi ja näkyy mm. EU-vaa-lien alhaisina äänestysprosenttei-na.

Mutta siinä missä valitettavanmonet passivoituvat, siinä LeenaBrunberg aktivoituu. Samaa hänsuosittelee kaikille EU:hun kielteis-esti ja kriittisesti suhtautuville.

- Nyt on vaadittava kansanää-nestyksen järjestämistä EU:n pe-rustuslaista, se on ihan ensimmäi-nen ja tärkein asia. Siinä tulevat sa-malla esille muutkin asiat, jotka ih-misiä EU:ssa askarruttavat. Nimienkeräys kansanäänestystä vaati-vaan adressiin on hyvä vastapainopoliittisen eliitin ja valtamedian EU-myönteiselle mielipidemuokkauk-selle, hän sanoo.

- Mitä enemmän nimiä kansanää-nestyksen puolesta, sitä enemmändemokratiaa tähän yhteiskuntaan,tiivistää Leena Brunberg kansan-äänestysvetoomuksen ja itse ää-nestyksen merkityksen.

EU kaatuu omaanmahdottomuuteensa

Asioista selvää ottaessaan, kes-kustellessaan ja pohtiessaan Lee-na Brunberg on tullut siihen tulok-seen, että EU on luonnoton raken-nelma, joka tulee kaatumaan omaanmahdottomuuteensa.

- Onhan siitä jo monia merkkejäolemassa. Ajatellaan vaikka EU:nsisäisiä vaikeuksia neuvotteluissa,suurten maiden etuoikeuksia ja jopaljastuneita väärinkäytöksiä.EU:n sotilaallisen roolin kasvami-nen vain kärjistää näitä ristiriitoja.

Tärkeintä hänen mielestään onosoittaa EU:n intressien vastakkai-suus tavallisen kansalaisen joka-päiväisten etujen kanssa.

Toimintaan GATS:ia jaEU-armeijaa vastaan

Puolustuspolitiikassa se merkitseelisääntyviä asemäärärahoja, jotkaovat pois todellisesta turvallisuu-desta eli sosiaalisesta hyvinvoin-nista ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta.

- EU:n ajama GATS-sopimusmerkitsee toteutuessaan kaikkienperuspalvelujen viemistä kilpailunja yksityistämisen piiriin. Siis aivankaikissa palveluissa, koulutusta jaterveydenhoitoa myöten.

- Se merkitsee julkisen alan työt-tömyyden lisääntymistä ja yli-kansallisten yritysten tuloa palve-lumarkkinoille, muistuttaa LeenaBrunberg.

Nyt kaikki Suomen suunnastahuolestuneet kansalaiset LeenaBrunbergin tavoin keräämään nimiäkansanäänestystä vaativaanadressiin ja kesäkuun eurovaaleis-sa äänestämään selkeästi EU-kriit-tisiä ehdokkaita.

Tulosta itsellesi adressi osoitteesta:www.kansanaanestys.fi

-Nimien keräys kansanäänestystä vaativaan adressiin on hyvä vastapaino poliittisen eliitin ja valtamedian EU-myönteiselle mielipidemuokkaukselle, Leena Brunberg sanoo.

2 Vaihtoehto EU:lle

Joulukuussa pidetyssä EU:n huip-pukokouksessa ei onnistuttuajamaan läpi EU-konventin epä-demokraattisesti ja suureltayleisöltä salaa laadittua EU:n pe-rustuslakia. Tämä ei suinkaanmerkitse sitä, että perustuslaki oli-si peruutettu tai edes hyllytettypitemmäksi aikaa.

Kyseessä on liian monen eliit-tipoliitikon sekä suurten jäsen-maiden arvovalta. Jo nyt näyttääselvältä, että projekti etenee ja ettäannettu hengähdystauko ei tulemuodostumaan kovin pitkäksi.

Puheenjohtajan palstaMonissa suurissa EU:n suurten

jäsenmaiden tiedotusvälineissäpuhutaan avoimesti ”ménage à tr-ois”, ”trilaterism” tai ”Kerngrup-pe” – ilmiöstä. Kaikki nämä viittaa-vat suurten, siis Saksan, Ranskansekä Britannian, yhteistyöhaluunedetä vaikka kolmistaan perus-tuslakiprojektin kanssa, jos muutmaat heittäytyvät liian hankaliksi.

Jo nyt on pidetty pelkästäännäiden jäsenmaiden korkean tahonkokouksia ja helmikuussa Saksanliittokansleri Gerhard Schröder,Ranskan presidentti JacquesChirac sekä Britannian pääminis-teri Tony Blair tapaavat keskenäänkeskustellakseen perustuslaista jamuista EU:n asioista. Kaikki kolmeovat julkisuudessa avoimesti pu-huneet perustuslaki-eturyhmänmuodostamisesta.

***Tukensa tälle eturyhmälle on an-tanut myös komission puheenjoh-taja Romano Prodi, joka EU:ntämän puolivuotiskauden puheen-johtajamaassa Irlannissa, Irlanninpääministerin Bertie Ahernin suu-reksi harmiksi, tammikuun alussaantoi perustuslaki-keskusteluillevuoden armonaikaa. Jos sinä ai-

kana ei päästä yhteisymmär-rykseen perustuslain kohtalosta,olisi suurten jäsenmaiden johdol-la edettävä niiden jäsenmaidenkanssa, jotka haluavat syvempääintegraatiota.

Saksa-Ranska -akseli on jopitkään toiminut tehokkaasti sy-vemmän integraation puolesta.Britannian rooli on sekä USA- ettäeuro-politiikkaan johdosta välilläollut hiukan hankala. Nyt näyttääsiltä, että Britannia on valmis muo-dostamaan ”johtotroikan” yh-dessä Saksan ja Ranskan kanssa.

***Arvovaltaisessa englantilaisessaFinancial Times -lehdessä oli äs-kettäin korkea-arvoisen brittivirka-miehen kommentti EU:sta. Hänenmukaansa pääministeri Tony Blairja ulkoministeri JackStraw halua-vat pitää ”johtotroikan” kokouk-sia kuuden viikon välein. Heidänmielestään tämä on ainoa tapahoitaa EU-politiikkaa laajentumi-sen jälkeen. Politiikasta puhumis-ta 25 maan kesken he pitävät mah-dottomana.

On siis kyse räikeästä harvain-vallasta. Paljon puhutustaavoimesta, demokraattisesta, tasa-arvoisesta EU:sta ollaan siis hy-vin, hyvin kaukana.

Uusi käänne tämän johtotroikanpolitiikassa on myös suhtautumi-nen USA:han. Monet poliitikotvanhoissa jäsenmaissa ovat tois-tuvasti huomauttaneet, että EU:statulee kehittää USA:lle vastavoimainhimillisemmän maailmanpoli-tiikan kehittämiseksi.

Uusissa Itä-Euroopan jäsen-maissa sen sijaan USA:n politiikkaaei kritisoida. Suurin osa näistä ma-ista tuki Irak-sodan aikana avoi-mesti USA:ta.

Britannian USA-kanta on myösharvinaisen selvä ja nyt näyttääSaksan ja Ranskankin linja muut-tuvan.

Ranskalaisessa Figaro-lehdessäBritannian ulkoministeri Jack Strawtotesi, että Saksa ja Ranska pysty-

vät hyvinkin toimimaan moottorei-na 15 jäsenmaan unionissa, muttalaajennetussa EU:ssa tarvitaanBritannia. Hän totesi myös, ettäIrak-sodan kohdalla ”mennyt onmennyttä”, nyt on uuden lin-janvedon aika. ”Eurooppa tarvit-see USA:ta, sillä yksin Eurooppaei pysty mihinkään. On turhaaedes kuvitella tällaista.”

Vahva merkki linjan muuttumi-sesta on myös Ranskan puolus-tusministerin, Michèle Alliot-Ma-rien tammikuinen vierailu Wash-ingtonissa ja New Yorkissa. Häntotesi Donald Rumsfeldin ja Con-dolezza Ricen tapaamisen jälkeen,että ”USA haluaa kääntää uudensivun Ranskan suhteiden kohdal-la”. Äskettäisessä linjanveto-puheessa Alliot-Marie puhui ”uu-distuneen vahvan transatlanttisenkumppanuuden puolesta”.

***Mutta EU-keskustelun haasteeteivät lopu tähän. Vuoden aikatau-lu on kova:

Puheenjohtajamaan Irlannintavoite on maaliskuussa saadapäätökseen, onko tarpeeksi yh-teisymmärrystä edetä perustus-lakiehdotuksen kanssa

Kesäkuuhun mennessä EU:ssatulee päättää uudesta EU-komis-sion puheenjohtajasta. Ehdokkais-ta ei ole puutetta. Kreikan, Itäval-lan, Belgian ja Luxemburginpääministerit ovat kaikki kiinnos-tuneita paikasta. Samoin kuinSuomen entinen pääministeri Paa-vo Lipponen, joka viime aikoina onterästänyt EU-profiiliaan haukku-malla nykyisen pääministerin liianpehmeää EU-linjaa.

Kiinnostuneiden joukosta löy-tyy myös EU-parlamentin puheen-johtaja, irlantilainen Pat Cox sekäSaksan ulkoministeri JoschkaFischer, joka terästää profiiliaanpuuhaamalla Euroopan vihreillepuolueille Eurooppalaista VihreääPuoluetta. Tarkoitus on EU-parla-menteissa ajaa yhteistä kampan-jaa. Roomassa kokoontuvassa

kokouksessa helmikuussa, johonosallistuu 31 puoluetta koko Eu-roopasta, Joschka Fischer pitääpuheen otsikolla ”Eurooppamaailmanlaajuisena toimijana”.

***Kesäkuussa EU:n parlamenttivaalitovat edessä. Suurena ongelmanaon saada äänestäjät vaaliuurnille.Ottaen huomioon, että ensimmäi-sen kerran yhdentymisen jälkeenEU:n kannatus on pudonnut jäsen-maissa alle 50 prosenttiin, puolu-eilla on aikamoinen urakka edessä.

Monen poliitikon unelma olisaada vauhtia parlamenttivaaleihinyhdistämällä vaalit kansanää-nestykseen EU:n perustuslaista.Se unelma on nyt mennyttä.Odotettavissa on, että poliitikko-jen innostus koko kansanää-nestyspuuhaan lopahtaa, kunpuolueiden omia etuja ei voidaselkeästi yhdistää kansanää-nestykseen.

Kevään ja alkukesän haasteenaon myös ottaa uusien jäsenmai-den komissaareja vastaan ja saa-da 24 (25) jäsenmaan komissiotoimimaan. Tämän lisäksi Irlanti onmyös ottanut ohjelmakseen saadauutta puhtia Lissabon-prosessiin,jonka päämääränä on tehdä EU:staeräs maailman kilpailukykyisimpiätalouksia vuoteen 2010 mennessä.Aikamoinen haaste.

Vaihtoehto EU:lle-liikkeen haas-teena on vauhdittaa Kansanää-nestystoimikunnan toimintaa jaedistää nimenkeruuta perus-tuslaki-kansanäänestyksen järjes-tämisen puolesta. VEU kerää nimiäsekä Suomessa järjestettävän ettäkaikissa muissa jäsenmaissajärjestettävän kansanäänestyksenpuolesta.

Toivomme, että suomalaiset ak-tivoituvat ja tutustuvat perus-tuslakiluonnokseen, joka - jos semuuttuu EU:n perustuslaiksi - viesuomalaisilta lopullisesti viimeisetrippeet päätösvallasta Brysseliin.

Ulla Klötzer

Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ryOsoite: Mäkelänkatu 62 C

00520 HelsinkiPäätoimittaja: Ulla KlötzerToimitus ja taitto: Hannu OittinenPaino: Kangasalan Lehtipaino Oy

Kangasala 2004

VVVVVAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOEU:lle- l e h t i 1 / 2 0 0 4 1 / 2 0 0 4 1 / 2 0 0 4 1 / 2 0 0 4 1 / 2 0 0 4

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Mäkelänkatu 62 C (kulku A-portaan kautta)00530 Helsinkipuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fipankki Sampo 800015-926663puheenjohtaja Ulla Klötzerpuh./fax (09) 810 167gsm 050 569 0967sähköposti ullaklotzer@yahoo.compääsihteeri Jussi Liljagsm 0400 722 706sähköposti jussi.lilja@pp3.inet.fitoimistotyöntekijä Elina Haapalapuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fi

Hallitus 2002-2003 varsinaiset javarajäsenet

Ulla Klötzer pj, Espoo; Tuomo Eronen vpj, Tohmajärvi; Arto Viitaniemi,Järvenpää; Lea Launokari, Kirkkonummi; Thomas Wallgren, Helsinki;Pentti Salminen, Kangasala; Hanna Tiippana, Espoo; Stig Lång,Vaasa; Olli Hernberg, Turku; Erkki Karvanen, Helsinki.

Tutustu VEU:n nettisivuihin

VEU:n omat sivut ovat osoitteessa www.kaapeli.fi/~veu. Sivuiltalöytyy tietoa sekä ajankohtaisista asioista että menneistätapahtumista. Sivuille on äskettäin lisätty mm. kaikki VEU:npuheenjohtajan kannanotot vuodesta 1995 alkaen.

EU-keskustelussa on suuret haasteet

EU-komission puheenjohtaja Ro-mano Prodi on Saksan, Ranskan jaBritannian johtajien tavoin puhunutperustuslaki-eturyhmän muodos-tamisesta. Tammikuussa Prodi antoiperustuslaki-keskusteluille vuodenarmonaikaa. Kuvassa pilapiirtäjännäkemys Prodin puuhista.

VEU:n puheenjohtaja UllaKlötzer on koonnut EU:nmilitarisoinnin päiväkirjan.

Nämä ”valitut palat” pa-kottavat kysymään: Näinköpitkällä todellakin ollaan.

Vihkosta voi maaliskuunalusta alkaen tilata VEU:nosoitteesta: Mäkelänkatu 62C, 00530 Helsinki.

Edellinen eli perustuslakiakoskeva vihkonen suo-rastaan vietiin käsistä.

VEU:lta vihko-nen EU:n mili-tarisoitumisesta

3Vaihtoehto EU:lle

”PYSÄYTÄ FTAA” on amerikka-lainen aloite, joka tuomitsee uudenvapaakauppa-alueen perustami-sen kattamaan 34 läntisen hemi-sfäärin valtiota, jotka samalla it-senäisyyttä tuhoavalla tavalla kuinEU, rakentaisivat yhteisiä markki-noita ja yhteisiä sääntöjä kaupanvapauttamiselle läntisellä talous-alueella.

Pysäytä FTAA:n esitteessä va-roitetaan järjestelmästä, joka EU:ntavoin kansalaisten ymmärtämät-tä vie kansallisvaltioita kaupalli-sesta yhteistyöstä, poliittiseen jatalouspoliittiseen unioniin ja lo-pulta koko maailmaa johtavan hal-lituksen alaisuuteen.

NAFTA vei työpaikat

USA:lla on jo karvaita kokemuksiaNafta-alueen (NAFTA = NorthAmerican Free Trade Agreement)seurauksista. Marraskuussa 2003ilmestynyt raportti kertoo 900.000työpaikan menetyksestä USA:ssaNAFTA:n takia.

Ennen NAFTA-sopimusta kaik-kien osapuolten kohdalla hyödyl-linen kaupanteko Kanadan, Mek-sikon ja USA:n välillä ei ainoastaanollut olemassa, vaan se oli kasva-massa. NAFTAa ei tarvittu vauh-dittamaan kaupantekoa. Se ke-hitettiin kansallisen itsenäisyydenrajoittamiseksi ja vallan keskit-tämiseksi.

Samalla tavalla osallistuminenMaai lmankauppajär jes töönWTO:hon on pakottanut USA:tamuuttamaan lakejaan siten, että neovat omiaan edistämään vallankeskittämistä kansainvälisiin in-stituutioihin, jotka ovat julkisenvallan sekä kongressin ulkopuolel-la.

1990-luvun alusta lähtien eritahot; Council of the Americas, theAmericas Society, the TrilaterialCommission sekä David Rockefel-ler, joka on koko elämänsä aikanapuhunut koko maailmaa johtavanhallituksen puolesta, ovat ajaneetajatusta koko maailmaa hallitsevanläntisen hemisfäärin kansainväli-sestä järjestelmästä.

Heinäkuussa 1993 Rockefellerinsuojatti Henry Kissinger patistiUSA:n kongressia hyväksymäänNAFTAn, kutsuen sitä ”uudenkansainvälisen järjestelmän ark-kitehtuuriksi”. Hänen mukaansasopimus ”oli luovin askel kohtiuutta maailmanjärjestystä”

Presidentti Bill Clintonin hen-kilökunnan päällikkö, MackMcLarty julisti Miamissa 1994, että34 läntisen hemisfäärin edustajansuunnittelema sopimus oli paljonkattavampi kuin vain ”tavanomai-nen huippukokous”. Se tulee kes-kittymään taloudelliseen integraa-tioon ja harmonisoitumiseen.

Presidentti George W. Bush osal-listui 20.4.2001 Amerikoitten huip-pukokoukseen Quebec’issä, mis-sä hän kertoi 34 läntisen hemi-sfäärin valtioiden edustajille että:”Aika on tullut laajentaa va-paakaupan hyötyjä koskemaankaikkia meidän kansoja ja saavut-taa vapaakauppa-sopimuksia kokohemisfäärille”.

Mitä vuorossa EU:n jälkeen?

EU on vain alkupala

USA:n suunta on kohti maailmanhallitsemista. Mutta mikä on EU:nsuunta?

Näin sanoi EU-komissionpuheenjohtaja Romano ProdiCNN:n haastattelussa 1.1.2002:

”Euron historiallinen merkitys onluoda maailmassa kaksinapa-taloutta. Kaksi napaa ovat dollarija euro. Se on askel, jonka jälkeenseuraa muita askelia. Euro on vaineturuoka (antipasto)”.

Suomen johtajat eivät ole paljonvaatimattomampia. Lontoossa14.2.2002 Suomen silloinenpääministeri Paavo Lipponen ker-toi, että ”EU:n tulee kehittyä suu-reksi mahdiksi (great power), jottase voisi toimia täysivaltaisenatoimijana maailmassa.”

Tammikuun alussa 2004 RobertMundell, Nobel-palkinnon voitta-ja, kanadalaisen Columbia yliopis-ton professori, euron ja USA:n riis-topolitiikan ”Reaganomics:in” isiä,kehotti Eurooppaa, USA:ta ja Aa-sian valtioita yhdistymään uuteenkansainväliseen rahajärjestelmään.

Suurin piirtein samaan aikaanEspanjan pääministeri Jose MariaAznar Washingtonin vierailunsaaikana toivoi maailman kahdensuurimman talousalueen muo-dostavan kymmenen vuoden si-sällä vapaakauppa-alueen. Hänpuhui kesäkuun EU:n ja USA:nkahdenvälisestä huippukokouk-sesta, jonka on määrä panna alullekorkean tason talouskomissiosuunnittelemaan tällaista va-paakauppa-aluetta.

21.1.04 Süddeutsche Zeitung,arvovaltainen saksalainen päivä-lehti, kertoo irlantilaisen EU-komissaarin, Chris Pattenin nimit-tämisestä EU-lähettilääksiUSA:ssa. Tarkoituksena on nos-taa EU:n profiilia USA:ssa ja ke-hittää parempia poliittisia kontak-teja Valkoiseen Taloon.

Mitä vuorossa EU:n jälkeen?

EU:lle suunniteltu perustuslakileikkaa rajusti kansallista päätös-valtaa EU:n instituutioiden hyväk-si. Mutta loppuuko päätösvallansiirtäminen oman maan rajojen ul-kopuolelle tähän?

Onko seuraava askel koko maail-maa hallitseva läpinäkymätön elin,joka koostuu rikkaimpien valtioi-den edustajista, jotka ajavat ta-louselämän ja suuriyhtiöiden etu-ja ja intressejä?

Leikkivätkö kansalaiset vieläkotikadun hiekkalaatikossa silläaikaa, kun poliittinen eliitti on josiirtynyt pelikenttään, joka kattaakoko maapallon ja jossa sinun jaminun olemassaolo on täysin mer-kityksetön?

Euroopan unionin parlamentti-vaalit järjestetään 13. kesäkuuta.Edellisissä vaaleissa äänestys-prosentti oli noin 30.

Mistä se kertoo? Erityisesti sekertoo siitä välinpitämättömyy-destä, mitä suuri osa ihmisistä tun-tee EU:ta ja sen järjestelmiä koh-taan. Se kertoo myös, että näissävaaleissa eivät valtapuolueet oleolleet todellisia vaihtoehtoja.

*** Kansalaisten keskuudessa kriit-tinen suhtautuminen Euroopanunioniin on kasvanut. Samaanaikaan hallituksen sisällä ja oppo-sitiossa kiistellään siitä, onko Suo-mi kuluneiden kuukausien aikanaollut tarpeeksi EU-henkinen!

Näiden puolueiden ehdokaslis-toille ei EU-kriittinen ääni yllä.Tavaton paradoksi syntyykin puo-lueiden virallisen valtahakuisen jamyötäsukaisen EU-politiikan jajonkin ehdokkaan rehellisen EU-kritiikin välille. Tuntuukin siltä, ettärehelliset EU:n vastustajat joutu-vat kaihtamaan näitä puolueita.

Eduskuntapuolueista sdp, ko-koomus, kepu, vihreät, rkp ja kris-tilliset ovat virallisissa linjauksis-saan joko hallituksessa tai oppo-sitiossa tukeneet nykyisen hal-lituksen tai edellisten kahden Lip-posen hallituksen EU-linjaa. Sitenon aika selvää, että näiden puolu-eiden listoilla ei juuri EU-kriitikko-ja ole.

Miten sitten on asia vasemmis-toliitossa ja perussuomalaisissa?Joidenkin tunnettujen ja rehellisik-sikin mainittujen kandidaattien osaei ole kaksinen.

Vasemmistoliiton tunnetuin EU-asiantuntija on Esko Seppänen.

EU-parlamenttivaalien kuvioistaHänen henkilökohtaiset EU- jaNato-vastaiset mielipiteensä ovatlaajasti tunnetut. Vasemmistoliittoon puolueena kuitenkin hyväksy-nyt kaikki poliittisen eliitin EU-kan-nanotot. Yhtään ainoata poikki-puolista sanaa se ei ole sanonut.

Miksi sitten Seppänen on parla-menttivaaleissa sellaisen puolueenlistalla, joka on vastaan valtaosaahänen omia näkemyksiään. Asiaapitää tietysti kysyä Seppäseltä.

Hänen puolueensa kannaltakyseessä on pelin politiikka. Säi-lyttääkseen edes yhden paikkan-sa EU-parlamentissa sen pitääkerätä myös EU:ta vastustavienäänet! Se ei suinkaan merkitse, ettäpuolueen EU-politiikassa tapah-tuisi muutosta.

Perussuomalaiset ovat olleetkimpassa Ilkka Hakalehdon jahänen Vapaa Suomen Liittonsakanssa, mutta kun se ei ole vaaleis-sa mukana, he ovat tekemässä vaa-liliittoa kristillisten kanssa. Moniakauhistuttaa perussuomalaistenavoin oikeistopopulismi ja natio-nalismi, joka viime eduskunta-vaaleissa muodosti niin kutsutunHalme –ilmiön.

Puolueen vaaliliitto EU-myön-teisen Bjarne Kalliksen johtamienkristillisdemokraattien kanssa saaperussuomalaisten monasti EU-kriittisen kannattajakunnanvähintäänkin hämmennyksiin.

Eduskunnan ulkopuolisilla puo-lueilla ei EU-vaaleissa ole juuri läpi-menomahdollisuuksia. Tätä kir-joitettaessa ei tiedossa ole kuinSuomen kommunistinen puolue,joka asettaa täyden listan vaalei-hin. SKP on puolueena EU:ta vas-taan. Sen listoille eivät pääse kuin

EU:n vastustajat.***

Vaihtoehto EU:lle –kansanliike eiole näissä vaaleissa mukana.Järjestö ei tue ketään ehdokastaeikä puoluetta. Omalta osaltammepyrimme näissä vaaleissa saamaanaikaan keskustelua ja toivottavas-ti myös väittelyä ajankohtaisistaEU-asioista.

Näistä tärkein on keskeytynyt,mutta ei kaatunut Euroopan unio-nin perustuslakiprosessi. Meidänmielestämme perustuslakia ei tar-vita ja vähintäänkin se on saatavakansanäänestykseen, jos ja kunsitä jonkin ajan päästä jälleen tuo-daan hyväksyttäväksi.

Pyrimme vaalikeskusteluissavaatimaan puolueilta selviä kanto-ja valmistellun perustuslain eriasioihin. Ne liittyvät sosiaalisiinturvaverkkoihin, EU:n militari-sointiin, demokratiaan, työnteki-jöiden asemaan ja moniin muihintavallisten ihmisten arkeen liitty-viin esityksiin, joihin perustuslakiantaa ylikansalliset valtuudetEU:lle.

***EU:n vastustus kasvaa. Meillä onedessä vaalit, joissa läpi ei ilmei-sesti mene kuin suurten puoluei-den edustajat. On selvää, että ih-misten turhautuminen vain sy-venee. Nyt on mielestäni protes-tin aika. On aika näyttää eliitillemitä mieltä olemme EU:sta ja antaavastalause sille kehitykselle, jos-sa meidän – todellisten päättäjien– vaikutusvalta vähenemistäänvähenee.

Jussi LiljaVEU:n pääsihteeri

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n vuosikokous pidetääntiistaina 18.5.2003 kello 17.30 Seurahuoneen kabinetissa,Kaivokatu 12, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjenmukaiset vuosikokousasiat. Vuosikokous on kaikille jäsenilleavoin.Sääntöjen mukaan niiden, jotka aikovat käyttää kokouksessaäänivaltaa, tulee ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoaennen kokousta kirjallisesti toimistolle, osoite: VEU,Mäkelänkatu 62 C, 00520 Helsinki tai faxilla (09) 6823544tai sähköpostiosoitteeseen: veu@co.inet.fi.

HALLITUS

SUORIA & KÄYRIÄAnteeksi, oletko maanviljelijä?

- En, olen päätoiminenEU-lomakkeiden täyttäjä.

Meneeköhän tämäsotilasjuna Brysseliin?- Kysymys ei ole vielä

ajankohtainen ja kohta se onliian myöhäinen.

Montako EU-komissaariamahtuu kupla-volkkariin?

- Vaikka kaikki, joskulukorvauksiin ei kosketa.

Montako EU-komissaariatarvitaan lampun vaihtoon?

- Siis ennen vai jälkeenLipposen valinnan?

Ohittaako EU:n perustuslakiSuomen perustuslain?

- Ai minkä perustuslain?,ihmetteli ministeri.

EU:n perussopimus putosijärveen savolaisveneestä

- Nyt ei naarata, sanoisavolainen.

VEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzer on koonnut kansainvälisestä mediastaoheiset faktat, jotka hätkähdyttävästi paljastavat vielä EU:takin suuremmanpelin EU:n taustalta.

Kaksi viljelijää keskusteli:- Mitäs meinaat, kun paikattäyttyvät EU-papereista?- Kuskata vastalahjaksi

paskat Brysseliin.

Euroopan muutosta ja rajapoliti-ikkaa pohtineessa seminaarissaLieksassa puhunut Helsingin yli-opiston kansainvälisen politiikanprofessori Heikki Patomäki arvioiEU:n hajoamisen seuraavan 10-15vuoden aikana yhdeksi mahdollis-uudeksi. Muina vaihtoehtoinaPatomäki piti USA:lle alisteistaunionia, supervallaksi kasvavaaliittovaltiota sekä demokraattistatoimijaa, jota hän piti epätoden-näköisimpänä vaihtoehtona.Mm. Aamulehdessä julkaistunSTT:n uutisen mukaan mahdolli-nen hajoaminen voisi tapahtuajonkin tyyppisen kriisin kautta.

- Sellaisen kriisin voisi aiheuttaaesimerkiksi suhtautuminen Na-toon. Kriisi voi syntyä myösasetelmasta, jossa EU:sta päätet-täisiin kehittää vastavoima Yhdys-valloille, ja osa jäsenmaista sanou-tuisi irti tavoitteesta. Molemmissatapauksissa kyse on pitkälti sa-moista maista, Britanniasta ja uu-sista jäsenmaissa Itä-Euroopassa,sanoi Patomäki uutisen mukaan.Professori Patomäki arvioi, että jonyt hajoamiselle luovat pohjaavoimakkaasti verkostoituneet,globaalisti toimivat liikkeet jajärjestöt.

Professori Heikki Patomäen raju arvio

EU voi hajota 10-15 vuodessa

VUOSIKOKOUSKUTSU

4 Vaihtoehto EU:lle

Neuvottelut maatalouden vuoden2004 tukitasosta ja –tavasta oli taaskerran surkuhupaisa näytelmä.Näytelmän surullinen loppu olikaikille näyttelijöille ja käsikirjoit-tajille jo alusta alkaen tiedossa,koska jaettavana oli vain kurjuutta.

Suurin suru oli se, että neuvot-telujen kohde, eli viljelijäväestösaatiin keskenään tukkanuottasille.Se, millä tukialueella tila sijaitsi taimitä tuotantosuuntaa se edusti,jakoi viljelijät eri intressiryhmiin.Paradoksaalista on, että EU, jonkayhä kerrotaan tuovan vakautta,hyvinvointia ja eurooppalaistayhteisyyttä, merkitsi tässä tapauk-sessa ”rajan railona aukeamista”naapurien välillä.

EU-neuvotteluissaSuomi viipaloitiin

Olin mukana MTK:n valtuuskun-nassa vuosina 1994-95, kunSuomen EU-neuvottelut olivatkäynnissä. Erityisen hyvin ovatmieleeni jääneet neuvottelutSuomen jakamisesta eri tuotan-tovyöhykkeisiin eli tukialueisiin.EU:n komission ehtona oli, ettäSuomi ei voi olla kokonaisuu-dessaan epäedullista tuotanto-aluetta, vaan jako eri vyöhykkei-siin on tehtävä.

Näissä jakoneuvotteluissa kes-kusteltiin vain siitä, mistä raja kul-kee ja mikä on tukitaso. Rajan toi-vottu kulkeminen ”meidän kuntaasuosivasti” oli mielenkiinnonpääkohde ja tärkein asia. Olemat-tomalle huomiolle jäi se, mitä järkeäkoko EU -jäsenyydessä on ja mitentoimien voisimme tuon järjet-tömyyden välttää.

Jo muinoin roomalaiset käyttiväthajoita ja hallitse -taktiikkaa. EU:njatkuvat muutokset, laajennuksetja syvenemiset ovat aina päivän-polttavaa, ”tärkeää napostelta-

vaa”. Ei kiinnitetä huomiota oleel-lisiin kysymyksiin - onko tässätouhussa mitään järkeä? Mihin ol-laan menossa? Mikä tässä kaikes-sa on takana ja kenen etuja tämäpalvelee? Paljon käytetty totea-mus, että EU on kuin polkupyörä -se kaatuu, jos sitä lakkaa polkemas-ta - on totisinta totta.

Lausumat osoittautuneettoiveajatteluksi

Suomen EU -neuvottelujen loppu-suoralla, hyväksyttävien ehtojenaikaansaamiseksi, keksittiin artik-lat 141 ja 142. Artikla 142 oli C–alu-eelle tarkoitettu ns. pohjoisentuki.Tuen tarkoitus oli kompen-soida pohjoisten olosuhteidenpysyviä haittoja. Siksi tuki myön-nettiin pysyväksi. Artikla 141 -tukitarkoitettiin pääosin siirtymäkau-den tueksi ja erityisesti inves-tointitukipainoteiseksi, tarkoituk-

sena tukea rakennekehitystä. Näilläinvestoinneilla oli tarkoitus saadaEtelä-Suomen tilat kilpailukykyi-siksi eteläisempien maiden kans-sa.

Se, että Suomen neuvottelijatvieläkin toivovat 141:n pitävän si-sällään lausumia maataloutemmeylivoimaisista vaikeuksista ja nii-den voittamisesta, ovat kylmissäneuvotteluissa osoittautuneettoiveajatteluksi.

Kaikkien vaikeuksien ja kes-kinäisten kinastelujen perusongel-ma on se, että Suomi hyväksyi ko-vassa ”EU-kiimassaan” niinhuonot neuvotteluehdot, että niil-lä ei kotimainen ruuantuotanto pi-demmän päälle ole turvattu.

Etelän miehenä ymmärrän var-sin hyvin C-alueen ammattiveljienkatkeruuden. He joutuvat laillisis-ta, pysyviksi tarkoitetuista tuki-ehdoistaan tinkimään kurjuudentasaamiseksi.

EU-maatalous:Tukineuvottelu-rumba jatkuu

Tuotannosta riippumaton tukivie viljelymotivaation

Haavat ovat tuskin vielä arpeu-tuneet tämän tukitaistelun jäljiltä,kun on alkanut jo uusi taistelu.EU:n maatalousministerit päättivät26.6.2003 Luxemburgissa taas ker-ran uudistaa koko tukisys-teeminsä.

Muutoksen tärkein peruste oliEU:n vastaantulo WTO:n Cantu-min neuvotteluja varten. Neuvot-telut kariutuivat 14.9.2003, muttatulipa tehtyä uudistus, jolla onkäyttöä EU:n itälaajenemisen yh-teydessä. Kolmas päätarkoitusuudistuksella on vähentää EU:nylituotantoa ja sitä kautta pie-nentää vientitukia.

Uudistuksen radikaalein osa onirrottaa tuet tuotannosta. Tämätukimuoto ei kannusta viljelijää javoi lisätä houkutusta näennäis-viljelyyn.

Yrittäjyyteen, viljelykunniaan jatyönsä tärkeäksi tuntemiseen tälläseikalla on suuri merkitys. Maata-louden kannattavuuden jatkuvas-ti laskiessa ja samanaikaisesti ta-loudellisen riskin ja työmäärännoustessa, fyysisen ja henkisenväsymisen riski kasvaa.

Näin on kuitenkin päätetty janeuvottelut Suomen maataloudenuusista tukivalinnoista maatalous-ministeriön ja MTK:n välillä ovatalkaneet. EU:n komissio on anta-nut jäsenmailleen kolme toisistaanvähän poikkeavaa vaihtoehtomal-lia. Suurin osa jäsenmaista on jovalintansa tehnyt. Suomi pyrkiituon ratkaisunsa tekemään tämänvuoden aikana.

Ammattitaidon mitätöiminenon kova paikka

Edessä on kova vääntö eri tuki-alueiden ja tuotantosuuntien vä-lillä. Myös tilakohtaiset vaikutus-erot voivat olla yllättävän suuret.Riitaan, eripuraan ja kaunaansaadaan hyviä aineksia pitkälle tu-levaisuuteen.

Tämän päivän talonpoikien tu-levaisuus ja toimeentulo on riip-puvainen siitä, mitä herrat Brys-selissä päättävät ja miten omatneuvottelijamme neuvotteluissaonnistuvat.

Enää ei oma ammattitaito ja osaa-minen riitä. Se on henkisesti kovapaikka. Ruokahuoltomme on luo-vutettu oman kansallisen päätän-tävaltamme ulkopuolelle.

Konsuli Ciceron sanoja lainatentotean lopuksi ” o tempora, o mo-res” eli ”voi aikoja, voi tapoja”.

Urho KittiläPälkäne

Urho.kittila@luukku.com

Työllisyyden ja julkisten palvelu-jen parantaminen ovat olleet mo-nien vaalilupausten ja hallitus-ohjelmien kestoaiheita. Miten sit-ten on mahdollista, että tällä het-kellä ns. laaja työttömyys on yli400 000 henkilöä ja monet perus-palvelut ovat kriisissä?

Yleensä jotakin tautia hoidet-taessa on tärkeää löytää taudinaiheuttaja ja puuttua siihen. Oirei-den hoitaminen ei tautia paranna.Työttömyyden tautiin tarjotaanviralliselta taholta jatkuvasti samaalääkettä: kasvua. Meille kerrotaan,että talouskasvu on se lääke, jollatyöttömyys voitetaan.

Se kuulostaa uskottavalta. Ja onhelppo huomata, että ainakin tuo-tannon vähentäminen lisää työt-tömyyttä.

Nykymuotoinen kasvulisää työttömyyttä

Suomen teollisista työpaikoista 20000 hävisi v. 2003. Tänä vuonnaniitä arvioidaan häviävän 15 000lisää. Tuotannon arvo ei viimevuonna kuitenkaan supistunut,kasvua oli. Virallinen vastaus lie-

EU-politiikan vaihtoehto löytyy läheltänee, että kasvua oli liian vähän.

Tosiasia kuitenkin on, että au-tomaatio, tuottavuuden kasvu jatuotantomenetelmien kehittymi-nen ovat johtaneet siihen, että tuo-tannon lisääminen vähentää ih-mistyövoiman tarvetta eikäsuinkaan lisää sitä. Ilmiö on levin-nyt teollisuudesta palvelualoille.

Tuoreita esimerkkejä ovatvaikkapa teleyhtiö Elisan ja mo-nien pankkien tekemät irtisano-miset. Yritysjohtajista tehok-kaimpina näyttäytyvät ne, jotkavähentävät eniten työvoimaa. Hei-dän johtamisensa myös palkitaanpörsseissä yritysten kurssien nou-suna.

Jos ja kun tunnustetaan, että ta-louskasvu ei poista työttömyyttä,on tehtävä muitakin tunnustuksia.On väärin, että ihmistyötä rangais-taan erilaisilla sivukuluilla, muttakoneiden tekemää työtä ei. On eh-dotettu, että työllistämistä hel-potettaisiin korvaamalla nykyisettyön sivukulut tuotannon jalos-tusarvon perusteella perittävällätuotantoverolla. Tämä parantaisiihmistyön kilpailuasemaa suhtees-sa automatisoituun työhön ja hel-

pottaisi erityisesti piententyövoimavaltaisten yritystentoimintaa.

On mielenkiintoista, että tätäehdotusta ei ole julkisuudessakäsitelty. Voisi kuvitella, että edesay-liike olisi kiinnostunut työl-lisyyttä parantavista ehdotuksis-ta varsinkin kun niillä ei pyritäheikentämään työntekijän asemaa.Onko kuitenkin niin, että nykyi-nen valtarakenne, johon myös ay-liike kuuluu, on yksimielisesti suur-ten pääomien omistajien etujaajavan politiikan takana?

EU kieltää puuttumisenpääomien liikkeisiin

Suuren pääoman omistajien etui-hin puuttuminen on välttämätöntä,jos halutaan turvata julkiset perus-palvelut. Ennen EU-ratkaisuav.1994 meille kerrottiin, että EU-jäsenyys tuo sijoituksia Suomeen.Kuinka on käynyt? Kymmenessävuodessa Suomesta on viety pää-omia n. 700 miljardia markkaa (700000 000 000 mk) enemmän kuintänne on tuotu. Veronmaksajatmaksavat velkaannutetun valtion

velkojen korkoja yli 20 miljardiamarkkaa vuodessa.

EU:n perussopimus kieltää jäsen-maita puuttumasta pääomien liik-keisiin. Pääomien kasaaminen janiillä keinottelu yli rajojen ovatvallanpitäjien erityisessä suojeluk-sessa. Pääomien vapaus merkitseemyös sitä, että suuri pääomatuhoaa ja valtaa pientä pääomaa.Äärimmilleen vietynä ”vapaa” kil-pailu lopettaa kilpailun, kun kilpai-lijat on ostettu markkinoilta.

Europolitiikan jäljet ovat jokai-sen nähtävissä: peruspalvelujenalasajo, rikkaiden rikastuminen jaköyhien köyhtyminen. Nämä jasuurtyöttömyys tulevat nykyme-nolla jatkumaan.

Vaihtoehto on parinaskelen päässä

Ihmisläheisempi vaihtoehto EU-politiikalle on kuitenkin olemassa.Lisäksi se löytyy läheltä. Säännel-ty markkinatalous mahdollistaaoikeudenmukaisen yhteiskunta-politiikan ja pohjoismaisen hyvin-vointimallin kehittämisen.

Pari asiaa tarvitaan kuitenkin

ensin. Lainsäädäntövallan palaut-taminen EU:lta Suomen eduskun-nalle. Mutta sitä ennen suomalais-ten herääminen ”mitään ei voida”-unesta.

Antti PesonenAlajärvi

Kirjoittaja on yrittäjä jaVapaan Suomen Liiton

varapuheenjohtaja

- Suurin suru oli se, että neuvottelujen kohde, eli viljelijäväestö saatiin keskenään tukkanuottasille, sanoo Urho Kittiläarvioidessaan viimeisimpiä maatalouden EU-tukineuvotteluja.

- Ennen EU-ratkaisua v.1994 meillekerrottiin, että EU-jäsenyys tuo si-joituksia Suomeen. Kuinka onkäynyt?,sitä pohtii yrittäjä Antti Pe-sonen kirjoituksessaan.

5Vaihtoehto EU:lle

Alla oleva arviointi tilanteesta EU:nperustuslakiprosessin suhteenosoittaa miten pitkälle jo ollaanpäästy liittovaltiokehityksessä.Arvion on laatinut VEU:n puheen-johtaja 8.2.2004 käytettävissä ole-vien tietojen pohjalta.

Tärkeimmät asiat, joista oltiinyksimielisiä Brysselin huippuko-kouksessa joulukuussa 2003.

1) Artikla I-1:Unionin perustami-nen Artikla IV-2: Aikaisempien perus-sopimusten kumoaminen2) Artikla I-6:Unioni on oikeus-henkilö3) Artikla I-10:Unionin oikeus onensisijainen jäsenvaltioiden lain-säädäntöön nähden4) Artikla I-12.2: Unionilla on yk-sinomainen toimivalta tehdä kan-sainvälinen sopimus (koskien uni-onin toimivalta-alueita)5) Artikla I-24.4: Voidaan määrä-enemmistöpäätöksellä luopua yk-simielisyyspäätösvaatimuksesta6) Artikla I-21: Eurooppa-neuvos-ton puheenjohtajan (presidentin)valitseminen 2,5 vuodeksi7) Artikla I-27:Unioni saa ulko-asiainministerin

Yhteinen ulko- ja turvalli-suuspolitiikka

8) Artikla I-15.1: Yhteinen ulko -jaturvallisuuspolitiikka ja asteittainmääriteltävä yhteinen puolustus9) Artikla I-15.2: Tämän politiikanaktiivinen ja varaukseton tuke-minen

Artikla I-39.5: Jäsenvaltiot ovattoisilleen solidaarisia10) Artikla I-40.1:Unioni käyttääoperatiivisia voimavaroja (kts.40.3) unionin ulkopuolella toteu-tettaviin tehtäviin rauhan säilyttä-miseksi, konfliktien ehkäisemisek-si ja kansainvälisen turvallisuudenlujittamiseksi YK:n peruskirjanperiaatteiden mukaisesti (ei toimek-siannosta) Tämä on eräänlainenmaailmanlaajuinen sotavaltakirjaArtikla I-40.3: Jäsenvaltiot asetta-vat unionin käyttöön, yhteisenulko- ja turvallisuuspolitiikan to-teuttamiseksi, siviili- ja sotilaallisiavoimavarojaArtikla I-40.3: Jäsenvaltiot sitoutu-vat asteittain parantamaan soti-laallisia voimavarojaanArtikla I-40.3. Perustetaan Euroo-pan puolustusmateriaali-, tut-kimus- ja sotilasvoimavaravirasto(varustautumisvirasto)11) Artikla I-40.4: Ministerineu-vosto tekee yksimielisesti, unio-nin ulkoasiainministerin tai jäsen-valtion ehdotuksesta päätökset ,jotka liittyvät turvallisuus- ja puo-lustuspolitiikan toteuttamiseen(useasti korostetaan, että nimen-omaan ministerineuvosto päättääsotilaallisista asioista, esim. EU-parlamentille vain ilmoitetaan asi-asta, tämä artikla sisältää vahvankeskittämispolitiikan ulko-, turval-lisuus- ja puolustuspolitiikassa)12) Artikla I-40.6: Sotilaallisen ydin-ryhmän mahdollistaminen13) Artikla I-42: Solidaarisuus-pykälä terroriuhan torjumiseksi(suojella demokraattisia instituu-tioita)

Tärkeimmät auki olevat asiat:

1) Artikla I-24.1: Eurooppa-neu-voston ja ministerineuvoston koh-dalla määräenemmistö tarkoittaajäsenvaltioiden enemmistöä javähintään kolme viidesosaa väes-töstä (Kaksoisenemmistö: jäsen-maiden enemmistö ja 60 % EU-väestöstä on herättänyt vasta-rintaa mm. Espanjan ja Puolan hal-litusten keskuudessa)

Poimintoja Eurooppa-neuvoston” Turvallisempi Eurooppa oikeu-denmukaisemmassa maailmas-sa” -strategiapaperista:

Eurooppa-neuvosto, Thessaloni-ki 20.6.2003

”Maksimaaliseen tuhoontähtäävä terrorismi, joukkotuhoa-seiden saatavuus ja valtion instit-uutioiden romahtaminen: josnämäkolme eri tekijää yhdistyvät,saattaa Eurooppaa todellakin ollaerittäin suuren uhan edessä.”

”25 valtion muodostama Eu-roopan unioni, jossa on yli 450 mil-joonaa kansalaista ja joka tuottaaneljäsosan maailman brut-tokansantulosta (BKTL), on maail-manlaajuinen toimija; sen olisi olta-va valmis ottamaan osavastuumaailmanlaajuisesta turvallisuu-desta.”

”Energiariippuvuus on myöshuolenaihe. Eurooppa on maail-man suurin öljyn ja kaasun tuoja.Tuonnin osuus päivittäisestä en-ergiankulutuksesta on noin 50prosenttia. Se nousee 70 prosent-

Herätys! Näin pitkällä on EU:n liittovaltioEli mitä on päätetty ja mitkä asiat ovat vielä keskeneräisiä perustuslakiluonnoksessa?

tiin vuonna 2030. Öljyä tuodaanpääasiassa Persianlahdelta, kaa-sua Venäjältä ja Pohjois-Afrikas-ta.”

”Transatlanttinen yhteys kuul-uu keskeisenä osana kansainväli-seen järjestelmään. Se ei ole aino-astaan Euroopan unionin edunmukaista kahdenvälisten suhtei-den kannalta, vaan vahvistaa kokokansainvälistä yhteistyötä. Natoon tämän suhteen tärkeä ilmen-tymä.”

”Globalisaation aikakaudellakaukaiset uhkat saattavat olla yhtäsuuri huolenaihe kun lähellä ole-vat.”

”Perinteinen käsityksemme it-sepuolustuksesta, ennen kylmääsotaa ja kylmän sodan aikana, pe-rustui miehitysuhkaan. Uusia uh-kia torjuttaessa ensimmäinen puo-lustuslinja on usein ulkomailla.”

”25 jäsenen unionin, jonkajäsenet yhdessä käyttävät 160 mil-jardia euroa puolustukseen, olisikyettävä tarvittaessa ylläpitämäänuseita operaatioita samanaikaises-ti. EU:n olisi kehitettävä strategi-nen lähestymistapa, joka edistäävarhaisessa vaiheessa tapahtu-vaa, nopeaa ja tarvittaessa voima-kasta väliintuloa. Erityisesti huomi-ota olisi kiinnitettävä operaati-oihin, joissa käytetään sekä soti-laallisia että siviilivoimavaroja.”

”Jos EU ottaa vakavissaan uu-det uhkat ja aikoo todellakin luoda

joustavammat mobiilit joukot, senon lisättävä puolustuksen resurs-seja.”

”Voimavarojen lisäämisessä erialoilla olisi otettava huomioon o-peraatioiden laajempi kirjo. Peters-bergin tehtävien lisäksi tähän voi-si kuulua yhdessä toteuttavataseistariisuntaoperaatiot, tuki kol-mansille maille terrorismin torjun-nassa ja turvallisuussektorin uu-distamisessa.”

”Transatlanttisilla suhteilla onkorvaamaton merkitys. Toimies-saan yhdessä Euroopan unioni jaYhdysvallat voivat olla vaikutta-va positiivinen voima maailmassa.Voimavaroja kehittämällä ja yhden-mukaisuutta lisäämällä EU:sta tu-lee uskottavampi toimija ja vaiku-tusvaltaisempi kumppani.”

”EU on valmis kehittämään ak-tiivista kumppanuutta jokaisenmaan kanssa, joka jakaa EU:ntavoitteet ja arvot ja on valmistoimillaan tukemaan niitä.”

2) Artikla I-25.3: Komissioon kuu-luu komission puheenjohtaja, ul-koasiainministeri ja varapuheen-johtaja sekä kolmetoista komissaa-ria (vuorottelujärjestelmä)3) Artikla I-19.2: Euroopan parla-mentin jäsenmäärä on enintään 736sekä muutamia asioita koskienveto-oikeuden poistamista tietyis-sä asioissa ja tiettyjä asioita kos-kien oikeudellisia- ja sisäasiaiasi-oita.

VEU:n hallituksen jäsen PenttiSalminen Kangasalta näkee kuiluntyöpaikkojen EU-vastaisuuden jajulkisuuteen tulevan mielipiteenvälillä. Kantaa ei uskalleta ottaa,vaikka kahdenkeskisissä kes-kusteluissa sanotaan asiasta reip-paastikin.

- Yleinen ilmapiiri työelämässäeli huoli työpaikoista on yksi suu-ri syy siihen, että omat mielipiteetpidetään omana tietona. Kyllä EU-vastaisuutta on, ja uskon sen ole-van lisääntymään päin. LuottamusEU:n työllisyyslupauksiin onmurenemassa suurten irtisano-misten ja yrityskauppojen myötä,arvioi Pentti Salminen.

Oma osansa on Salmisen mu-kaan ollut ay-liikkeen johdolla, jokalähes poikkeuksetta on EU-myön-teistä. Salmisella on arvionsa tuonmyönteisyyden perussyystä.

Työllisyyslupausten mureneminen nostaa EU-kriittisyyttä työpaikoilla- Ay-liikkeen johto on kiinteässä

yhteydessä päivänpolitiikan päät-täjien kanssa, joten heidän käten-sä ovat sidotut. Johtajat on ostet-tu juuri katteettomien työllisyys-lupausten takuumiehiksi. Heidäntehtävänsä on tyynnytellä kenttää,jotta hallitukset saisivat tehdä EU-politiikkaansa rauhassa.

Äänestys antaisi uskoavaikuttaa asioihin

Kun EU-jäsenyydestä äänestetti-in, monet tuolloin epävarmat saati-in EU:n kannalle juuri työllisyys-lupauksilla. Kun kulunut kym-menkunta vuotta on mennyt lu-pausten täyttymistä odotellessa jatyöttömyys uudelleen kasvussa,alkaa aika olla kypsä mielipiteen-muutokselle julkisuudessakin.

- Nyt on tärkeää oikean tiedon

levittäminen EU:n todellisesta luon-teesta, varsinkin liittovaltiokehit-yksestä ja kaavaillun perustuslain-tullessaan tuomista muutoksista.Nimien kerääminen kansanää-nestysvetoomukseen on nyt erit-yisen tärkeää, että äänestys todel-la järjestettäisiin, sanoo PenttiSalminen.

EU:n perustuslain torjumisenlisäksi kansanäänestys on Salmi-sen mukaan tärkeää muistakinsyistä.

- Jos aiotaan säilyttää ihmistenusko vaikuttaa mielipiteillään jatoiminnallaan yhteiskunnan pää-töksiin, on neuvoa antavallakinkansanäänestyksellä suuri merki-tys, sanoo Pentti Salminen.

Hannu OittinenVEU:n hallituksen jäsen Pentti Salminen arvioi, että yritysten ja työpaikkojenpako ulkomaille nostaa EU-kriittisyyttä työpaikoilla. - Kyllä EU-vastaisuuttaon työpaikoilla, mutta siitä vaietaan työttömyyden pelossa, hän arvioi.

6 Vaihtoehto EU:lle

Euroopan unionille esitetään perustuslakia.Haluamme, että Suomessa järjestetään perustuslaista kansanäänestys.____________________________________________________________________________________Nimi Paikkakunta____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

VAADI KANSANÄÄNESTYSTÄ!ALLEKIRJOITA ADRESSIPitäisikö EU:n tulevasta perustus-laillisesta sopimuksesta järjestääSuomessa kansanäänestys?Mielipidetiedustelun (SuomenGallup, syyskuu 2003) mukaan ylipuolet suomalaisista, 55 %, on sitämieltä, että äänestys pitäisijärjestää.

Monessa muussa EU-maassaajatus tulevan perustuslaillisensopimuksen alistamisesta kansan-äänestykselle on vielä suositumpi.

Jopa 80 % EU:n kansalaisista halu-aisi antaa äänensä hankkeen puo-lesta tai sitä vastaan.

Kahdeksassa EU-maassa kan-sanäänestyksen järjestäminen onjo varmaa.Suomessa eduskunta onsuhtautunut kansanäänestykseenavoimen odottavasti.Mielestämmetilannetta olisi syytä harkita vaka-vasti.

Vaarana on, että EU:n demo-kratiavaje kasvaa, kun kansalaisilta

evätään pääsy sen tärkeiden kehi-tyskulkujen ohjaamiseen. Unioniei ole enää sama kuin liittymis-vuonna 1995.

Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuussaada kansalaiset tutustumaan jaosallistumaan siihen, miltä EUtulevaisuudessa näyttää. Alle-kirjoittamalla oheisen adressinosoitat eduskunnan päättäjille tu-kesi EU perustuslakikansan-äänestyksen puolesta.Voit kerätä

itse nimiä tulostamalla oheisenadressipohjan tai pian voit alle-kirjoittaa adressin myös sähköi-sesti Kansanäänestystoimi-kunnan sivustolla:

www.kansanaanestys.fiMuista palauttaa täytetty

adressi osoitteeseen:

VEU-tiedotuskeskusMäkelänkatu 62 C00530 Helsinki

Palauta adressi osoitteeseen:Vaihtoehto EU:lle -tiedotuskeskusMäkelänkatu 62 C, 00530 Helsinkipuh. (09) 682 3422, fax (09) 682 3544lisätietoja: www.kansanaanestys.fi

Allekirjoittamalla vetoomuksenkansanäänestyksestä Suomessa,tuet samalla vaatimusta kansanää-nestyksen järjestämisestä myöskaikissa muissa EU:n jäsenmaissa.

Euroopan Unionille valmistellaanperustuslakia, joka kumoaa aiem-mat perustamissopimukset. Semyös muuttaa EU:n ja sen jäsen-maiden lainsäädäntöjen keskinäis-suhteita. EU:n uusi perustuslakitulee vaikuttamaan voimakkaasti japitkäkestoisesti kaikkien jäsenkan-sojen tulevaisuuteen. Se on siisniin tärkeä, että koko kansakunnantulee voida välittömästi vaikuttaasen hyväksymiseen.

Kansanäänestyksen järjestämi-nen EU:n perustuslaista antaasuomalaisille aiheen ja mahdollis-uuden tutustua paremmin sen si-sältöön ja vaikuttaa EU:n tulevaankehitykseen. Tämä olisi johdonmu-kaista myös siksi, että perustuslakimuuttaa EU:ta siitä, mihin liitty-minen hyväksyttiin kansan-äänestyksessä 1994. Väite, ettäsuomalaiset eivät ymmärrä asiaa jakykene oikeaan ratkaisuun, antaamuulle Euroopalle virheellisen ku-van suomalaisten henkisestätasosta.

Eri puolilla Suomea kerätäännimiä eduskunnalle osoitettuunadressiin EU:n perustuslakia kos-kevan kansanäänestyksen puoles-ta, mm. internetissä sivullawww.kansanaanestys.fi.

Me allekirjoittaneet pohjoiskar-jalaiset kehotamme muitakin poh-joiskarjalaisia osallistumaan tähännimenkeräykseen.

Aula Inkeri opiskelija, CronbergTarja kansaned. (vihr), EronenTuomo maaseutuyrittäjä, Heikki-nen Kaija dos., tutkija, Houtbeck-ers Petrus puutarhuri, Hämäläi-nen Rauno emer. prof., JärvinenAnni, opiskelija, P-K AMK:n op-pilaskunnan hall.pj., KirkinenHeikki emer. prof., Lahtela Esakansaned. (SDP), LuukkainenLeila opettaja, Mäkinen KyöstiFL, Pukarinen Meri opisk., MaanYstävien vpj., Rantala Janneopisk., Turunen Heikki kirjailija.

Vetoomuspohjois-karjalaisille

Alkuvuodesta perustettu VEU:nJyväskylän toimintaryhmä muistut-taa kannanotossaan kansanää-nestyksen tärkeydestä.

”Perustuslain astuessa voimaanSuomi ei voi enää halutessaanhylätä EU:n esityksiä. EU:n jäsen-maa ja unioni eivät ole tasavertai-sia, joka tarkoittaa lainsäädäntä-vallan ja lopullisen päätösvallanmenettämistä EU:lle. Me kansa-laiset emme voi vaikuttaa edes sii-hen, ketkä asioitamme EU:ssaajavat, sillä todelliset päätöksettekevät virkamiehistö sekä komis-saarit, eivätkä kansalaisten vaaleil-la valitut EU:n parlamentin jäsenet.Perustuslain astuessa voimaanSuomi ei voi enää halutessaanhylätä EU:n esityksiä.”

Näin todetaan ryhmän kannan-otossa, jossa pidetään tärkeim-pänä saada aikaan kansanäänestysEU:n perustuslaista.

Jkl:n toimintaryhmävetoaa kansan-

äänestyksen puolesta

7Vaihtoehto EU:lle

Der Spiegel 52/2003:Tuskin oli (Brysselin) huippuko-kouksen epäonnistumien tosiasia,kun huhuttiin jo Brysselin kok-ousrakennuksen käytävillä laajas-ta kriisiskenariosta. Nyt muutami-en integraatiohalukkaiden valtioi-den tulisi ”ydineuroopassa” näyt-tää tempoa.

Välittömästi Ranskan presidenttiJacques Chirac veti esiin vanhanesityksensä ”pioneeriryhmän”muodostamiseksi EU:ssa. ”Se onhyvä ratkaisu” sanoi Chirac ”kos-ka se luo moottorin ja muodostaahyvän esimerkin”. Tukea tuli liit-tokanslerilta Gerhard Schröderiltä,joka ennen lähtöänsä Brysselistäennusti syntyvän ”kahden nopeu-den Euroopan”.

The Guardian 9.12.2003:Hallituksen ei tule hyväksyä itsen-sä valinneen eurooppalaisen elii-tin laatimaa EU perustuslakia, sa-noi sosialidemokraatien (labour)EU:n perustuslakia laatineen EU-konventin edustaja eilen.

Gisela Stuart, Birmingham Edg-baston alueen parlamentaarikko,joka syntyi Saksassa ja kävi kou-lua siellä, oli ulkoministeri JackStrawn ehdottama edustaja kon-ventissa. Fabian Society´lle laati-massaan esitteessään Gisela Stu-art kirjoitti: ”Ei kertaakaan 16 kuu-kauden aikana, jolloin olin konven-tin jäsen, edustajat kyseenalaista-neet onko syvempi integraatio sitämitä Euroopan kansat haluavat,palveleeko se heidän intressiääntai muodostaako se parhaimmanperustan laajenevalle unionille”.

Euobserver 8.1.04Euroopan ulkopolitiikan johtajakehoitti Irlantia EU:n puheenjohta-jamaana panemaan Unionin ensim-mäistä yhteistä turvallisuusstrate-giaa käytäntöön.

Puhuessaan Dublinissa tänään(8.1.) Javier Solana patisti Irlantia– perinteisesti puolueeton turval-lisuuspoliittisissa asioissa – rea-lisoimaan strategian.

EU:n johtajat hyväksyivät viimekuun Brysselin huippukokoukses-sa turvallisuuspoliittisen asiakir-jan, jossa massivista terrorismia,joukkotuhoaseiden leviämistä,alueellisia konflikteja, epäonnistu-neita valtioita ja järjestäytynyttärikollisuutta pidetään suurimpina

uhkina Euroopan turvallisuudelle.

Süddeutsche Zeitung 15.1.04Ranskan pääministerin Jean-PierreRaffarinin kirjoitus:

”Vastuu maailman asioista tar-koittaa uusien euro-amerikkalais-ten suhteiden luomista, jotka no-jaavat aitoon tasavertaiseen dia-logiin sekä tahtoon luoda yhteisiäpäämääriä maailmanjärjestykselle.”

Valéry Giscard d’Estaing (EU-konventin puh.joht.) Ranskantyönantajien kokouksessa Lillessä20.1.04:

”Minulla on hyviä uutisia teille:On erittäin todennäköistä että Eu-roopan perustuslaki hyväksytäänvuoden 2004 lopussa.”

Süddeutsche Zeitung 22.1.04Saksan ulkoministeri JoschaFischer sanoi juuri ennen kak-sipäiväistä vierailuaan Ankarassa,että ”Eurooppa maksaisi korkeanhinnan, jos se pyrkii pitämään Tur-kin Euroopan Unionin ulkopuolel-la. Euroopan turvallisuudelle Turk-ki on tärkeämpi kuin ohjustorjunta-järjestelmä”, sanoi Fischer.

Le Monde 20.1.0418. helmikuuta presidentti Chirac,liittokansleri Schröder ja päämi-nisteri Blair tapaavat Berliinissäkokouksessa, jonka tarkoituksenaon valmistaa EU:n huippukokous-ta maaliskuussa.

Britit väittävät, että jos parista(Saksa-Ranska) tulisi kolmen liit-to, tämä rauhoittaisi pieniä jäsen-valtoita koska ne, näin väitetään,pitäisivät Lontoota vastavoimanaRanska-Saksa -sanelulle. Britanni-an rooli olisi toisin sanoen rauhoit-taa ”uutta Eurooppaa”. Se myösmahdollistaisi Irak-sodan vahin-goittaman transatlanttisen dia-login avaamista uudestaan.

Handelsblatt 18.1.04Taas esitetään vaatimuksia ettäEU:n budjettia tulisi rahoittaa EU-verolla. Erityisesti Itävallankansleri Wolfgang Schüssel onsanonut, että ”Unioni tarvitseeoman, luotettavan tulolähteen.”Hänen tukensa euro-verolle saiodotetusti lämpimän vastaanotonMichaele Schreyeriltä (EU:n bud-jettikomissaari).

Muut henkilöt jotka tukevat EU-

veroa, ovat Belgian pääminister-iGuy Verhofstadt ja Saksan valtio-varainministeri Hans Eichel. Suurinosa EU-komissaareista myös tukeeideaa, mutta ei ole todennäköistä,että sitä tullaan virallisesti esit-tämään komission raportissa, jokasen sijaan keskittyy menoihin.

European Voice 3-9/7/2003Jean-Luc Dehaene, ent. Belgianpääministeri korostaa, että EU tar-vitsee ”omia varoja”, esim. yh-teistä tuloveroa kustantamaan tu-levaa toimintaansa. Dehaene us-koo näin ollen, että EU:n perus-tuslaki on tässä asiassa muutetta-va jo kolmen vuoden sisään siitäkun se on astunut voimaan.

Financial Times 4.12.01EU-komission puheenjohtaja Ro-mano Prodi:

”Olen vakuuttunut siitä, ettäeuro tulee pakottamaan meidät ot-tamaan käyttöön joukon uusia ta-loudellisia ohjauskeinoja. Niidenesittäminen on tällä hetkellä poliit-tisesti mahdotonta. Mutta eräänäpäivänä joudumme kriisin eteen jasilloin voidaan kehittää uusia ta-louspoliittisia välineitä.”

Euobserver 23.1.04Hollanti on viimeisin EU-maa, jokarajoittaa työvoiman liikkumista uu-sista jäsenmaista laajenemisen jäl-keen 1. toukokuuta.

ANP:n mukaan Hollannin halli-tus päätti perjantaina (23.1.) ettämaksimissaan 22000 työntekijänkymmenestä jäseniksi tulevastamaasta sallitaan työskentelevänHollannisssa toukokuuhun 2005saakka. Jos katto saavutetaan en-nen tätä, hallitus on sanonutharkitsevansa politiikkansa uu-destaan.

Gerrit Zalm, Hollannin valtio-varainministeri, sanoi julkisuudes-sa viime marraskuussa, että Hol-lannin tulee suojella työmarkki-nansa, jotta se ei ”hukkuisi” hal-paan työvoimaan.

Itävalta, Belgia, Ranska, Saksaja Espanja ovat päättäneet käyt-tää lain sallimaa mahdollisuutta ra-joittaa työvoiman vapaata liikku-mista kahden vuoden ajan alkaentoukokuusta 2004.

SANOTTUA EU:STAKoonnut ja suomentanut Ulla Klötzer

Euroopan parlamentin jäseneltäEsko Seppäseltä on ilmestynytuusi, mielenkiintoinen ja tärkeä kir-ja. Perustuslakikysymys. Kirjankeskeisiin väitteisiin kuuluu, ettäEuroopan perustuslakia koskeval-la sopimuksella lakkautetaannykyinen Euroopan unioni ja pe-rustetaan uusi unioni.

Mainittua käsitystä voidaan pe-rustella sillä, että nykyisellä unio-nilla ei ole oikeushenkilöyttä. Se eisiis ole oikeussubjekti, eikä niin ol-len voi saada nimiinsä oikeuksiatai velvollisuuksia.

Sen sijaan Euroopan perustusla-kia koskevalla sopimuksella pe-rustetaan sellainen unioni, joka onoikeushenkilö ja siis täysivaltai-nen kansainvälisoikeudellinentoimija. Tällainen oikeussubjekti eliuusi unioni voi tehdä toimivaltan-sa rajoissa kansainvälisiä sopi-muksia, jotka puolestaan velvoit-tavat oikeudellisesti (uuden) uni-onin jäsenvaltioita.

Uuden unionin perustamisessaon kysymys siinä määrin perus-tavaa laatua olevista muutoksista,että kansalaisten kuuleminen pe-rustuslakisopimuksesta on luon-nollinen vaatimus. Asiasta tuleekinjärjestää kansanäänestys, jonkaon oltava ainakin moraalisesti si-tova. Seppänen esittääkin kirjas-saan 12 hyvää syytä kansanää-nestyksen järjestämiseen.

EU-taustaa Suomen politiikanuusille käänteilleKirja jakautuu johdantoon ja 14numeroimattomaan lukuun. Sep-pänen selvittää yksityiskohtai-sesti uuden unionin uuden toimi-vallan sekä päätöksentekomenet-telyt, samoin toimielimet, vapaus-,turvallisuus- ja oikeusaluekäsit-teistön sekä unionin militarisoin-tikehityksen, jonka vauhti kiihtyimerkittävästi Helsingin huippu-kokouksessa 1999.

Seppänen kummeksuu oikeute-tusti Lipposen Suomen puolestaYhdysvalloille Washingtonissajoulukuussa 2002 tekemää uskol-lisuudenvalaa.

Hän puuttuu myös päivän-politiikkaan arvioimalla Anneli Jäät-teenmäen tehneen oikein, kun tämä”nosti eduskuntavaalien alla esillekysymyksen Lipposen makeilustaUSA:ssa”.

Perustuslakikysymys väittää,että Bilderberg-ryhmän salaisessakevätkokouksessa 2003, jossa oli-vat mukana muun muassa Giscardd’Estaing sekä Lipponen, Ollila,Wahlroos ja Helsingin Sano-mien Kivinen, ”Suomea kytkettiinentistä tiiviimmin transatlanttiseenkohtalonyhteyteen”.

Kun otetaan huomioon Euroo-pan unionin nykyinen kehitys,maamme valtaeliitin laskelmat (Ha-losta, Vanhasta ja Tuomiojaa sekäheidän mieleisiään poliitikkoja lu-kuun ottamatta) sekä ainoan su-pervallan häikäilemätön militaris-tis-taloudellinen ekspansio, on il-meistä, että alamme Euroopassaolla viimeisellä rajalla.

Kansanvalta korvataanturbokapitalismilla Mikäli uljas uusi Euroopan uni-oni synnytetään konventissa jasen jälkeisessä HK:ssa kaavaillul-la tavalla, Suomi menettää merkit-tävän osan itsenäisyydestään jatäysivaltaisuudestaan. Uusi unio-ni ei merkitse kansanvallan lisään-tymistä, vaan nykyisen turbokapi-talismin jatkuvaa levittäytymistä.

Uuden unionin myötä saanem-me heittää lopulliset hyvästit hy-vinvointivaltiolle. Edessä häämöt-tää sosiaaliturvan ja terveyspalve-lujen olennainen alasajo sekä soti-laallisenkin liittoutumattomuudenmenettäminen.

Lohduttaako tavallista vähävä-kistä kansanosaa kuuluminenNATO:oon ja osallistuminen yhämodernimman asevarustelun kus-tannuksiin. Tätäkö varten meidänisämme ja isämme isät taistelivatmaallemme itsenäisyyden?

Tapio Kuosma

Kirjoittaja on kirjailija ja oikeustie-teen lisensiaatti. Hän on työskennel-lyt toistakymmentä vuotta ulkoasiain-hallinnon palveluksessa ja yli kak-sikymmentä vuotta korkeimmassahallinto-oikeudessa.

Euroopan valtaeliitti uuttaunionia perustamassa

Mielenkiintoista tietoa englanniksi osoitteesta:

EUobserver.com

Esko Seppänen:Perustuslakikysymys.Painopaikka:Gummerus Kirjapaino OyJyväskylä 2004ISBN 952-99288-0-7

Kansainvälinen lehdistökatsaus

8 Vaihtoehto EU:lle

MUISTAJÄSEN-

MAKSU!

MUISTAJÄSEN-

MAKSU!

Kirjailija Heikki Turunen on yh-tenä allekirjoittajana toisaalla tässälehdessä julkaistussa pohjoiskar-jalaisten vetoomuksessa kansan-äänestyksen järjestämiseksi EU:nperustuslaista.

VEU-lehti teki Turuselle suoratkysymykset ja sai suorat vas-taukset.

Kirjoitat teoksissasi kansan sy-vien rivien elämästä. Miten EUkaikkine kiemuroineen näyttäy-tyy pohjoiskarjalaisen rahvaanarkielämässä? Mitä unionistaajatellaan?

Kymmenvuotisen EU-jäsenyydenaikana liki kaikki perinteiset pien-imuotoiset perheviljelmät - kym-menittäin joka pitäjässä - ovatlakanneet olemasta. Tilalle on tul-lut pitkälle EU-rahoitteisia, teollis-uusmuotoisia suurtiloja 30-40-leh-mäisine automatisoituine suur-navettoineen.

Niitä on vain muutama kyläs-sään. Usein ne vielä ovat suuriavanhoja sukutiloja, vauraimpiaseuduillaan jo ennen EU-jäse-nyyttä. Niiden omistajissa oli myöspaljon EU:n kannattajia 1994kansanäänestyksessä.

Ne tulevat kutakuinkin toimeen,mutta isäntäpariskunnat ovatliiallisen työmäärän ja EU-byro-kratian vuoksi väsyneitä ja stres-saantuneita. Monet ovat joutuneetloppuiäkseen velkaorjuuteenjouduttuaan ottamaan lainaa jätti-navetoiden rakentamiseen jasuurkarjan vaatiman tekniikanhankkimiseen. Luopumisia ontapahtunut niidenkin keskuudessajäsenyyden aikana.

Talonpidon jatkajista on harvointietoa, sillä unioni osin sadistisinedirektiiveineen, pikkutarkkoinevalvojineen ja tuotantokiinti-öineen (inhimillisesti kiinnos-tava vaurastumisen mahdollisuuspoissuljettu jo päältä) ei todella-kaan houkuttele nuoria jatkamaanvanhempiensa työtä,vaikka muu-ten haluja olisikin.

Luultavasti he tulevat luopu-maan lähivuosina. Viimeistenkinperheviljelmien kadotessa kylä-kuvasta vuosisatainen talonpoi-kaiskulttuuri, kaiken suomalaisen

kulttuurin äiti, kuolee lopullisesti.Se on samalla monimuotoisen,lajirunsaan suomalaisen luonto-maiseman tuho.

Maahenkiset, mutta EU-sään-nösten takia pienistä talous-rakennuksiltaan yli-ikäisistä karja-tai viljatiloista luopumaan pako-tetut keski-ikäiset tai nuorehkotviljelijät elävät taloissaan luopu-miseläkkeellä tai ovat hankkineetmuun ammatin. Monasti he ovatvuokranneet peltonsa lähiseudunEU-talolle vain koska eivät kestänähdä niitä pusikoituneina jarikkaruohojen vallassa.

Parhaastaan he ovat hiljaista,ehkä pikemmin apaattista kuin mur-tunutta väkeä. Silti kahden-keskisissä keskusteluissa katkeraviha heidän kauniin, luonnon-läheisen ja vähään tyytyvänelämänsä hävittänyttä unioniakohtaan saattaa paljastua. Masen-nusta ilmenee paljon, tiedän esi-

merkiksi Juuan pitäjästä useitaEU:n takia tehtyjä itsemurhia.Niiden syistä vain ei puhuta.

Mitä sanoo sikäläinen viljelijänykymenosta, kun kyse ei oleenää työstä ja tuotannosta, vaantukilomakkeiden täyttämisestä?

“Mihinkähän tämä maailma vielämenee, mitähän tästä lopulta tu-lee”, on viime vuosina hyvin useinkuultu lause nuortenkin viljelijäinsuusta. Kaikki ovat perinpohjinkyllästyneitä jatkuvaan EU-paperi-sotaan ja turhautuneita tilantee-seen, jossa valtaosa tuloista koos-tuu oman työn sijaan eri tukimuo-doista.

Todellista yrittämisen halua jakunnianhimoa on ani harvoilla.Innottomat mielialat ja hälläväliä-ilmapiiri viimeisillä maatiloillatuovat mieleen pakkotyön ja‘lintsaamisen’ Neuvostoliiton

kolhooseissa tai sovhooseissa.

Kirjailijana suomen kieli ja kult-tuuri on sinulla rakas ja kaikinpuolin oleellinen asia. Mitä ajat-telet suomalaisen kulttuurin tu-levaisuudesta tulevaisuuden Eu-roopassa?

Huonolta näyttää ainakin nykyme-nolla. Suurten kieliryhmien domi-noima EU on siihen tietenkin vainyksi syy. Muita syitä on mm. nyky-ihmisen outo pinnallistuminen jakansainvälisen viihdeteollisuudenkasvava suosio.

Toisaalta EU on osaltaan muka-na edesauttamassa globalisaationetenemistä kaikilla inhimillisenelämän aloilla. Joka tapauksessaonko toivoa kulttuurilla, jossa täy-sin itsensä vakavasti ottavat so-siologit luonnehtivat suomalaistaidentiteettiä useammin Aku Ankankuin esimerkiksi Seitsemän vel-jeksen tai Tuntemattoman sotilaanhenkilöiden käyttäytymisen pe-rusteella ja formula-maailman-mestaria pidetään kaikkien aikojensuurimpana suomalaisena.

Ainoa toivo myös kulttuuri-elämän alalla olisi unionin paljon-puhutussa Alueitten Eurooppa-filosofiassa, mutta ainakaan tähänmennessä se ei ole näkynyt millääntavoin käytännössä esimerkiksiSuomen Karjalassa, joka oma-leimaisine kulttuuriperintöineenvoisi olla jopa EU-Suomen edus-tavin osa maailmalla ja siksi ensi-sijaisimpia suojelun ja vaalimisenkohteita globalisaation/ rahavallantasapäistämässä ihmiskloonien jatusinakansojen maailmassa.

Kansojen ja kulttuurien yh-teistyötä ja vuorovaikutusta tar-vitaan. Mikä olisi mielestäsi ai-toa vuorovaikutusta nykyisenpakkoyhdentymisen sijaan?

Todellinen sivistyneistö taiteilijoi-neen on aina harjoittanut kaikkiaosapuolia rikastavaa ja hyödyt-tävää kulttuurinvaihtoa kansojenvälillä. Se on myös löytänyt kei-nonsa siihen vapaaehtoisesti mm.Unescon, eri taidejärjestöjen ja kir-jankustantajien ja jopa vastuullis-ten yksilöitten kautta.

EU:n kaltainen elinkeinoelämänja kaupankäynnin alalla häärivänäennäiskulturelli taloudellisen japoliittisen vallan yhteenliittymä onitse asiassa tuhonnut näitä luon-tevia ja omatoimisia yhteyksiäSuomessakin pelkällä olemassa-olollaan, saamalla kansalaisettuudittautumaan olemattomaankulttuuritahtoonsa. Se kerta kaik-kiaan on ja pysyy ‘hiilen ja teräksen’imperiumina.

Yksi mahdollisuus aitojenkansainvälisen kulttuuriyhte-yksien ylläpitämiseksi ja kehit-tämiseksi olisi siis EU:n kaatu-misessa tai sen lainsäädäntövallanlakkauttamisessa tai rajoittami-sesta, jolloin se voisi omistautuapelkäksi eurooppalaiseksi rauhan,ympäristönsuojelun ja kulttuuri-yhteistyön järjestöksi.

Olet mukana paikallisessa ve-toomuksessa EU-kansanäänes-tyksen puolesta. Mikä merkityskansanäänestyksellä on EU:n pe-rustuslain torjumiseksi?

Ainakin kansalta pitää kysyä. Kai-ken sen jälkeen, mitä poliittinen jataloudellinen eliitti liukaskielisine”asiantuntijoineen” on jo tehnytsaadakseen Suomen EU:hun ja ra-haliittoon, olisi kansan aliarvioimis-ta jättää päätösvalta niin raskaastimaan tulevaisuuteen vaikuttavas-sa asiassa eduskunnalle. Seurauk-set saattaisivat olla ajan oloonkohtalokkaita sekä Suomen ettäEU:n kannalta, oikeastaan riippu-matta siitä, onko kansanäänestysneuvoa-antava vai sitova.

Kun jo nyt kansan syvissäriveissä kytee paljon suurempivastahanka, kapina ja inho kuinBrysselin palatseissa ikinäuskotaan. Olihan alunperinkin, josEi-äänet ja nukkuvien puoluelasketaan mukaan, vain kolmasosaSuomen kansasta unioniinliittymisen kannalla.

Haastattelu:Hannu Oittinen

Kuva:WSOY:n tiedotus/

C.G. Hagström

Kirjailija Heikki Turusen mielestä aito kansainvälisyys on EU:n ulkopuolella

EU ON ”HIILEN JA TERÄKSEN” IMPERIUMI