Embed Size (px)
Citation preview
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI 3•2008
• Sahateollisuuden krapulavuodet• Kainuussa huolto paikallaan
Kokeilussa uudet huippumallit
UUTISET
JOHN DEERE UUTISET 3/2008 Ilmestyy joulukuussa 2008
Julkaisija: John Deere Forestry Oy Jälleenmyynti, PL 472, 33101 Tampere, puh. 020 584 166, faksi 020 584 167, www.deere.fi
Päätoimittaja: Hannu Hietikko
Toimituskunnan jäsenet: Hannu Hietikko, Pertti Rauva, Juha M. Järvinen ja Armi Lahtinen
Toimitus: Compositor Oy
Ulkoasu: Neutron Design
Paino: Lönnberg Print
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: John Deere Forestry Oy /Armi Lahtinen, puh. 020 584 6501, sähköposti: [email protected]
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 2–3
U U T I S I A T ä S S ä N U m E R O S S A
NIKARALLE pAIKKA RALLIN mm-SARJASTAVuoden 2006 rallin nuorten Suomen mestari Jarkko Nikara ajaa ensi vuonna kuusi rallin MM-sarjan osakilpailua. Nikara varmisti paikkansa voittamalla kansainvälisen autoliitto FIA:n ja rengasvalmistaja Pirellin järjestämän kykyjenetsintäkil-pailun Itävallassa lokakuun lopulla. Star Driver Shoot Out -kilpailulla haetaan viittä kansallisissa mestaruussarjoissa menestynyttä nuorta kuljettajaa. Ajotaidon lisäksi asiantuntija-raati arvioi nuorten esiintymiskykyä englanninkielisessä haastattelussa.
AKK-Motorsportin rallivalmennusryhmään kuuluva Nikara on ajanut tällä kaudella rallin SM-sarjan isossa N-ryhmässä. MM-sarjassa hän ajaa joko N-ryhmän autolla tai S2000-autolla.
”Jarkko pääsee nyt näkemään ja kokemaan MM-tason toimintaa rallin huipulla. Olemme taas askeleen lähempänä tavoitettamme”, sanoo AKK-Motorsportin rallivalmennuksesta vastaava Risto Mannisenmäki.
mm-mITALISTI mIKA KALLIOLLE mOTOGp-SOpImUSRatamoottoripyöräilyn suomalainen huippunimi Mika Kallio siirtyy lajin kuninkuusluokkaan eli MotoGP:hen. Italialaisen Ducati-tallin kanssa tehty sopimus sai sinettinsä lokakuussa.
Kaikki Ducati-tallin kuljettajat saavat käyttöönsä uudistuneen Desmosedici GP9 -pyörän. Kallio pääsi testaamaan uutta pyöräänsä 250-kuutioisten päätösosakil-pailussa Valenciassa.
”Neuvotteluissa oli alussa mukana neljä eri pyörämerkkiä, mutta Ducatin tarjoama paketti nousi parhaaksi vaihtoehdoksi ja jo loppukesästä olimme käytännössä selvillä sopimuksen yksityiskohdista”, Kallio kertoo.
Kallion viimeinen kausi 250-kuutioi-sissa sai arvoisensa päätöksen, kun pronssimitali varmistui Valencian osakilpailussa.
4 ProServe – paremmalla palvelulla enemmän irti metsäkoneista
6 Kokeilussa harvesteriperheen uudet tulokkaat
9 Uusissa harvesteripäissä karsintateho kohdallaan
11 Työn alla entistä vähäpäästöisempi moottori
12 Lukinilla työmaita kolmessa ilmansuunnassa
14 Raivaushenkeä Keski-Euroopassa
15 Teräsvaari metsätöissä jo lähes 70 vuotta
16 Uusi suunta metsäalalle
18 Sahateollisuuden krapulavuodet
21 Lauri Yli-Suvanto, siellä missä tarvitaan
22 Kajaanissa huolto paikallaan
24 Kaksissa saappaissa Jari Väisänen
25 Valtimosta saa hyvät eväät työelämään
28 Svensk resumé
30 Vaihtokoneet
Tampereen korjaamolle on nimitetty asentajaksi Anna-Kaisa Kauppila 1.10.2008. Anna-Kaisa on valmistunut asentajaksi Lapin Ammattiopistosta keväällä 2008. Joensuun korjaamolle on nimitetty asentajiksi Marko Karppinen ja Jari Lehtonen 1.11.2008. Molemmat siirtyvät jälleenmyyntiin Joensuun konepajan palveluksesta.
p ä ä K I R J O I T U S
Pää kylmänäLIIKETOImINTAYmpäRISTömmE on muuttunut voimak-
kaasti kuluneen syksyn aikana. Finanssikriisi on vaikutuksineen
pyyhkäissyt yli koko maailman. Tällä kertaa täyskäännös yllätti kaikki
rajuudellaan, laajuudellaan ja nopeudellaan. Vaikka Suomi onkin
kansainvälisessä vertailussa suhteellisesti useimpia muita maita
paremmassa asemassa, vaikutukset ovat täälläkin erittäin suuret, ja
ne koskevat meitä kaikkia metsäteollisuuden ja puunkorjuun parissa
työskenteleviä.
ENNUSTETTAvUUS ON NYT vaikeampaa kuin aikoihin.
Rahoituksen kustannukset ovat nousseet ja saatavuus vaikeutunut.
Venäjän ailahteleva päätöksenteko puutulleissa ja kotimaan
metsäteollisuuden sopeuttamistoimet luovat epävarmuuksia ja
tuntuvat häiriöinä puunhankinnassa.
Tilannetta arvioitaessa on kuitenkin parasta ottaa hieman
välimatkaa. Puunkäyttö Suomessa tulee säilymään korkeana ja
kotimaisen puun osalta jopa kasvussa. Tulevan talven korjuumäärät
tulevat olemaan hyvät, kunhan talvileimikoiden hakkuut käynnistyvät
täysimääräisesti. Haasteiksi muodostunevat ensi kevään ja kesän
hakkuut.
NYT KANNATTAA pITää pää kylmänä ja miettiä, miten se
aika ylitetään. Mihin on varauduttava, mitä investointeja on tehtävä,
onko kalusto kilpailukykyinen, millaisen partnerin kanssa on
turvallista toimia?
Laskua seuraa aina nousu. Ja kun sinne päästään turvallisesti tai
vain pienin vaurioin, huomataan toimintaympäristön yleensä
tervehtyneen. Epäterveet toimijat ovat poistuneet ja vahvat jatkavat ja
vahvistuvat.
UUSI SOpImUSHUOLTOKORJAAmOJukka Väisäsen elokuussa Lieksaan perustama Huolto Väisänen Oy on nimetty John Deere’n uudeksi sopimushuoltokorjaamoksi. Huolto Väisänen Oy vahvistaa John Deere’n huoltotoimintoja Pohjois-Karjalassa Pielisen yläpuolisella alueella. Jukalla on vankka kokemus John Deere’n toiminnasta työskenneltyään asentajana sekä Venäjän organisaatiossa että Joensuussa.
JAAKKO OJASESTA UUSI STIpENDIAATTIVuoden 2009 John Deere -stipendiaatiksi on valittu opiskelija Jaakko Ojanen Kurun metsäoppilaitoksesta.
Perusteluina raati mainitsi aktiivisen otteen ja hyvän opiskelumenestyksen; Jaakko suorittaa lukion oppimäärän metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon ohella. Stipendi luovutettiin Jaakolle marraskuun alussa.
vIHAvAISELLE RALLIN A-RYHmäN mESTARUUSForest Vihavainen Racing voitti äärimmäiseksi jännitysnäytelmäksi kehkeytyneen rallisarjan A-ryhmän suomenmestaruuden. Päätöskisa Vaakuna-ralli ajettiin Mikkelissä. Järkevällä taktiikalla koko kauden kisannut Ari Vihavainen osoitti olevansa tarvittaessa myös varma kuljettaja. Ajokkina tiimillä oli Ford Focus WRC01.
”Olen ajanut rallia vuodesta 1986, joten voidaan sanoa, että mestaruus on pitkän työn tulos. Tänään päivä alkoi hieman tahmeasti, sillä liika varmistelu näkyi ajossa. Viimeisille erikoiskokeille lisäsin vauhtia ja ajo oli heti rennom-paa”, mestari kertoi voiton varmistut-tua.
TERvASKANTO NASTOLASSA HUOLLETTAvANAOrimattilalainen metsäkoneyrittäjä Ilkka Sappinen (kuvassa vasemmalla) käytti silmäteränsä, 13-vuotiaan 1010-kuormatraktorin Nastolan Forest Huollossa 30 000 tunnin määräaikaishuollossa. Iästään ja käyttötunneistaan huolimatta Sappisen ajokone on edelleen moitteettomassa työkunnossa.
Koneella on takanaan värikäs historia; puolet työiästään se on ajanut puuta Ranskassa, väliin on mahtunut myös kaksi lyhyempää visiittiä Saksassa. Sappisen mukaan ajokoneella työskentely ei ole Ranskassa juurikaan erilaista kuin Suomessa, ympäristöolosuhteet ja kulttuurierot sen sijaan saattavat aiheuttaa mutkia matkaan.
Luottamuksellinen suhde Nastolan Forest Huoltoon on jatkunut kolmetoista vuotta eli koko sen ajan kun 1010 on Sappisella ollut ja jo sitä aiemmin. Forest Huollon Ismo Koponen (oik.)kävi huoltamassa Sappisen 1010:ä kahteen otteeseen myös Ranskan-vuosien aikana.
HALUAN KIITTää KAIKKIA
asiakkaitamme ja yhteistyökumppa-
neitamme menneestä vuodesta ja
toivottaa rentouttavaa joulun aikaa
sekä haasteista huolimatta
tuloksellista uutta vuotta 2009.
Hannu HietikkoSuomen aluejohtaja
N I m I T Y K S I ä
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 4–5
TEKS
Ti: M
ARJA
ANA
LEHT
iNEN
KUVA
: ESA
KYY
Rö
Miten metsäkoneyrittäjä voi nostaa koneidensa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia? Siinäpä pähkinä purtavaksi. John Deere tarjoaa hyviä vastauksia entistä kattavamman ja laadukkaamman palvelutarjonnan avulla.
J ohn Deere’n ProServe-projekti laajentaa palveluvalikoimaa ja yhtenäistää toimin-tamalleja yhtiön eri toimipisteissä.
Jatkossa asiakas voi myös määritellä itselleen sopivan palvelutason eli joko ostaa yksittäisiä palveluita kuten ennenkin tai niputtaa haluamansa palvelut räätälöidyksi, sopimus-pohjaiseksi palvelukokonaisuudeksi omien tarpeidensa mukaan.
Kaikkien myynnin jälkeisten palveluiden tavoitteena on asiakkaan kannattavuuden parantaminen metsäkoneen koko elinkaaren ajan. Jokaisesta palvelusta – on kyse sitten laitteen toimituksesta, varaosista, teknisestä tuesta tai huollosta – on selvää hyötyä asiakkaalle.
”Esimerkiksi nopeamman huollon,
ProServeyksittäisten koulutustapahtumien tai oman koneen ääressä tapahtuvan konsultoinnin kautta asiakkaat pystyvät lisäämään tuotta-vuuttaan. Kuntoon pohjautuvat huoltotoi-menpiteet tai polttoaineen kulutuskäyttäyty-misen seuraaminen voivat puolestaan tuoda selviä kustannussäästöjä”, listaa John Deere’n asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen.
Osa uusista palvelutuotteista on jo valmiina, loput ovat viimeistelyvaiheessa ja saatavilla E-mallien markkinoille tulon myötä.
Huolto – nopeasti ja kerralla kuntoon Pisimmällä ProServe-projektissa ovat huolto- ja korjaamopalvelut. Meneepä mihin tahansa John Deere Forestry Oy:n korjaamoon Suomessa, saa nyt saman toimintamallin
mukaista palvelua. Laadukkaan palvelun perustana on mahdollisimman tarkka toimeksianto, jossa asiakas ja huollon tarjoaja yhdessä käyvät läpi koneelle tehtävät toimen-piteet.
”Sen pohjalta pystymme varaamaan huoltoa varten oikean kapasiteetin ja tarvittavat materiaalit, mikä nopeuttaa läpimenoaikaa korjaamoilla ja lyhentää koneen seisonta-aikaa. Tavoitteena on taata asiakkaalle kerralla onnistunut palvelutapah-tuma”, Kumpulainen selvittää.
Uuden, keväällä 2009 käyttöönotettavan tietojärjestelmän myötä asiakkaat saavat huoltotapahtumasta tilausvahvistuksen sekä entistä kehittyneemmät huoltoraportit.
Paremmalla Palvelulla enemmän irti metSäKoneeSta
ARVO ASIAKKAALLE
KASVAVA LIIKEVAIHTO
PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ
ALENEVAT KUSTANNUKSET
VÄLINEET JA MERKITYS
PARANEVA LUOTETTAVUUS, SUORITUSKYKY JA LAATU
KUNTOON PERUSTUVA HUOLTO, PÄIVITYKSET, . . .
VÄHEMMÄN OSIA, YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ,
POLTTOAINETTA
TEOREETTINEN TUOTANTO-/LIIKEVAIHTOMAKSIMI
LUOTETTAVUUS-/TUOTTAVUUS-/ LAATU- YM. TUOTANNON MENETYKSET
YLLÄPITOKUSTANNUKSET
KÄYTTÖKUSTANNUKSET
PÄÄOMAKUSTANNUKSET
ELINKAAREN TULOS
METSÄKONEEN ELINKAARI
TULO
S/KU
STAN
NUS
ELINKAAREN TUOTTOAJATTELU
ProServe
HYvä JäRJESTYS HYöDYTTää mYöS ASIAKASTA Seiri, Seiton, Seiso, Seiketsu, Shitsuke? Hmm... kuulostaa ihan heprealta. Ei, vaan japanilta ja tarkoittaa: lajittele, järjestä, puhdista, määrittele ja ylläpidä. Kyseessä on alkuaan japanilaisen autoteollisuuden luoma 5S-järjestelmä, joka on otettu käyttöön myös John Deere’n huoltokorjaa-moissa. Perusajatuksena on pitää työympäristö järjestyksessä, siistinä ja toimivana.
”Työympäristön hyvä järjestys antaa meille paremmat mahdollisuudet vastata läpimenoaika-haasteisiin sekä parantaa tuottavuutta. Asiakkaille se näkyy huolto- ja korjaustoimenpiteiden parempana laatuna sekä nopeampana huoltona”, kertoo asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen.
”5S-toiminta lisää työturvallisuutta ja vähentää tapaturma- ja vaaratilanneriskejä. Se taas osaltaan varmistaa, että meillä riittää tarpeeksi kapasiteettia huoltotöihin.”
Koulutustarjonta kasvaaMetsäkoneisiin kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia, joita hyödyntämällä asiakas voi parantaa koneidensa tuottavuutta. Luovutuskoulutuksessa koneet käydään läpi, mutta syvällisempää oppia niihin voi hakea erilliskoulutuksista. John Deere on jo aiemmin tarjonnut muun muassa mittalaittei-siin liittyviä yksittäisiä kursseja. Olemassa olevien koulutusten kehittäminen jatkuu samalla, kun muuta koulutustarjontaa laajennetaan.
tekninen asiantuntija omaan käyttöönEntä jos tilaisit päiväksi käyttöösi John Deere’n teknisen asiantuntijan oman koneen äärelle? Tällainen niin sanottu säätöpäivä on yksi esimerkki konsultointipalveluiden nykyisestä tarjonnasta.
”Päivän aikana käydään läpi koneen perussäätöjä ja säädetään kone mahdollisim-man tuottavaan tilaan. TimberLink on tuonut uusia ulottuvuuksia, koska koneesta saadaan nyt entistä enemmän tietoa. Sen avulla voidaan paremmin yksilöidä koneen mahdollisia ongelmia, löytää sen paras tuottavuus ja parantaa asiakkaan kannatta-vuutta”, Anssi Kumpulainen kertoo.
Mika Merkkiniemi (vas.) huolsi Juha Räikkösen ohjaamaa metsäkonetta Forssassa kesällä 2008.
Kustannussäästöjä kunnossapidostaLaajemmasta palveluvalikoimasta löytyy apu myös haettaessa kustannussäästöjä kuntoon perustuvan huoltamisen kautta. Yksi uusi palvelutuote on öljyanalyysi. Analyysin avulla saadaan tarvittava tieto öljynvaihtotarpeesta ennen huoltotapahtumaa, ja käytettäessä John Deere’n öljyjä voidaan saatujen tulosten
perusteella tapauskohtaisesti päättää, onko esimerkiksi hydrauliikkaöljy vaihdettava määräaikaishuoltojen ohjeiden mukaisesti vai voidaanko sallia aikaisempaa pidemmät öljynvaihtovälit.
Öljynvaihtovälin pidentäminen ei säästä ainoastaan asiakkaan kustannuksia vaan myös ympäristöä.
Mika Merkkiniemi (vas.) huolsi Juha Räikkösen ohjaamaa metsäkonetta Forssassa kesällä 2008.
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 6–7
toSitoimiSSa ennakkoon
Kun uudet harvesterit 1070E ja 1170E rullaavat vuodenvaihteessa tehtaalta, niiden ominaisuudet eivät tule kaikille yllätyksenä. Metsäkoneyrittäjät Patrik Aittamäki ja Mikko Miikkulainen ovat jo kokeilleet, miten puu näillä koneilla kaatuu.
u uden kokoluokan harvesteri 1170E on päässyt tositoimiin Metsäkoneyhtymä Aittamäki Oy:n palveluksessa. Reilun kuukauden käytön ja yli 350 ajotunnin jälkeen Patrik
Aittamäki on vakuuttunut.”Laatu on kohdallaan kuten D-malleissa, mutta uuden koneen
säädettävyys on huomattavasti parempi.”Vieressä Mikko Miikkulainen Metsätyö Miikkulainen Oy:stä
nyökyttelee. Yhtiön käytössä nelisen viikkoa ollut 1070E on täyttänyt odotukset reilun 300 ajotunnin aikana.
”Kone näyttää D-mallia pienemmältä, on nätimpi ja sulavalin-jaisempi. Vakaalla ja tärinättömällä koneella on mielekästä tehdä töitä.”
Hyvästit niskarasitukselleKun metsäkoneyrittäjiltä kysyy harvestereista saaduista ensikokemuk-sista, nousevat vastauksissa päällimmäisiksi uuden ohjaamon edut.
”Kääntyvän ohjaamon ansiosta kuljettajan niska ei väsy, kun oman rintamasuunnan voi työskennellessä kääntää aina tarpeen vaatiessa”, Aittamäki sanoo.
”Ohjaamon pyöritys ja levelointi ovat isoja parannuksia. Myös puominseuranta on toiminut hyvin”, Miikkulainen lisää.
”Liikkeet ovat yllättävän tarkkoja ja pehmeitä”, Aittamäki täydentää.
Kuljettajan istuinta miehet luonnehtivat mukavaksi ja sopivan joustavaksi, kaikki tarvittavat säädöt löytyvät. Pienen totuttelun jälkeen näppäinten sijoittelu tuntuu loogiselta, ja Miikkulainen huomauttaa myös ohjainvipujen hyvästä ergonomiasta.
Näkyvyyttä työalueelle on parannettu kääntyvän ohjaamon ohella uusituilla työvaloilla. Miten tässä on onnistuttu?
”Yhden yön ajon perusteella sanoisin, että valokuvio ja -teho ovat oikein hyvät. Ainoastaan kuusikossa kaipaisi valoa ylhäältä hytin sivuilta”, Miikkulainen kertoo.
Valojen sijoittelu tuntuu järkevältä myös Aittamäen mielestä,
Patrik Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus.
toSitoimiSSa ennakkoon
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
KUVA
T: O
LLi N
UUTi
NEN
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 8–9
vaikkei hänellä vielä olekaan kokemusta pimeässä ajosta.”Harvennusvalot ovat nyt hyvässä paikassa, kun ne eivät enää
ole edessä kuljettajan näkökentässä.”
Pienempi huollontarve, korkeampi käyttöasteE-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla. Miten ne ovat toimineet käytännössä?
kulutus ei nouse yli 8 litran tunnissa. Kone menee hajuilla”, Miikkulainen hymähtää.
Entä millaisen vastaanoton uudet kuormaimet metsäkoneyrit-täjiltä saavat?
”Kuormaimen geometria on hyvä, ja nostovoimaa on riittänyt. Ainoastaan jatkeessa voisi olla enemmän voimaa”, sanoo Aittamäki, jonka testaaman 1170E:n varusteisiin kuuluu 11 metrin ulottu-man CH6-kuormain.
”Nostovoimaa on yllin kyllin ensiharvennuksille, eikä letkuissa ole hankauksia”, Miikkulainen kertoo puolestaan 1070E:n 180S-kuormaimesta, jonka ulottuma on 9,7 metriä.
vallankumous puunkorjuussa?Metsäkoneyrittäjille koneen ominaisuuksista tärkeimpiä ovat luotettava toiminta ja tuottavuus. Toteutuvatko nämä uusissa E-malleissa?
Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus.
”Sillä tekee vuoron aikana ison koneen motit eli 250–260 m3. 1170E on erinomainen valinta yhden koneen yritykselle: tehokas kone, jota on mukava ajaa. Eikä vähiten uuden rengaskoon ansiosta – matka kivien yli kulkee niillä tasaisemmin.”
”Tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt”, Miikkulainen tiivistää ja havainnollistaa tuottavuutta TimberLink-seurantajärjestelmän tuloksilla.
”Prosessointituottavuus on ollut 1070E:ssä parhaimmillaan 43–45 prosenttia, kun se 1070D:ssä oli 38–40 prosenttia.”
Mikä on koneyrittäjien näkökulma E-sarjan lanseeraukseen, voidaanko puhua vallankumouksesta puunkorjuun alalla?
”Kyllä, erityisesti huollettavuuden ja ergonomian ansiosta”, Aittamäki ja Miikkulainen vahvistavat.
Uusien harvestereiden tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt.
E-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla.
”Uusissa koneissa ei tarvitse tehdä yhtä paljon käsin puhdistamista kuin aikaisemmin. Jäähdyttimen automaattisesti suuntaa vaihtava hydraulituuletin on todella hyvä uudistus; ennen se piti puhdistaa käsin kerran vuorossa, nyt vain viikon välein”, Miikkulainen sanoo.
”Tuuletin pöläyttää oikein kunnolla puolen tunnin välein, eikä sitä ole tarvinnut puhdistaa käsipelillä ollenkaan”, Aittamäki laittaa paremmaksi. Hän lisää huollon tarpeen vähentyneen myös uuden keskusvoitelun ansiosta.
Yllin kyllin nostovoimaaHarvestereissa on uusittu moottori, miltä se on tuntunut ajetta-essa?
”Moottorissa on tarvittavaa tehoa, ja se on käynyt tasaisesti”, Aittamäki sanoo.
”Lisäksi D-malleihin verrattuna polttoainetalous on parempi:
Uuden harvesteripääsarjan ensimmäiset tulokkaat H412 ja H414 ovat näyttäneet kyntensä.
”K yllä sen huomaa, että nyt on astuttu harvesteripäissä 2000-luvulle”, metsäkoneyrittäjä Juhani Kolu
sanoo uudesta H414:stä, jota on testattu vuoden päivät Veljekset Kolu Oy:n 1270D-harvesterissa. ”Käyttövarmuus on kohdallaan, yhtään seisokkipäivää ei kulunee-seen vuoteen ole mahtunut”, hän lisää.
Metsäkoneyrittäjä Osmo Tuurinkoski vahvistaa ensikosketuksen uuteen harvesteri-pääsarjaan olleen myönteinen kokemus. Niin ikään vuoden käytössä ollut H412 on urakoinut 3 000 tuntia Tuurinkoski Koneyh-
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KU
VAT:
JUH
A HA
RJU,
HAR
Ri H
iNKK
AKarsintateho kohdallaan
”Yhtään seisokkipäivää ei ole kuluneeseen vuoteen mahtunut”, kehuu Juhani Kolu uutta H414-päätä.
tymän palveluksessa. 770-harvesteriin asennetulla harvesteripäällä on tehty pääasiassa ensiharvennusta.
”Kyllä harvesteripää on täyttänyt tehtävänsä, ja isompaakin puuta on kokeiltu. Tehoa on selvästi enemmän kuin 745:ssä”, Tuurinkoski sanoo.
H414:n työmaat ovat olleet pääosin päätehakkuita, mutta ensiharvennustakin on tehty.
”Puut ovat olleet keskikooltaan viidestä kuutiosta sataan litraan. Työnteko ei jää kiinni tehoista, koura oikein nauttii isoista
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
KUVA
T: H
ARRi
HiN
KKA
JA J
UHA
HARJ
U
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 10–11
puista”, Kolu hymähtää.Hän pitää juuri monipuolisuutta yhtenä
harvesteripään eduista.”Vaikka harvesteripään runko onkin iso,
myös pienemmän puun karsinta onnistuu. Samassa metsässä on erikokoista puuta, joten työskentelyä luonnollisesti helpottaa se, että yhdellä koneella pystytään käsittelemään monen paksuisia runkoja.”
varmalla otteellaHarvesteripäiden uusittu runkorakenne on käytännössä osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.
”Runko on pitempi kuin aikaisemmin ja pysyy tukevammin puussa kiinni. Ei lähde keulimaan”, Tuurinkoski naurahtaa.
”Syöttörullat eivät ota enää toisiinsa kiinni, se on iso parannus. Karsittavuus on tehostunut, kun karsimaterät ovat eri linjassa, ja letkuja menee selkeästi vähemmän”, Kolu täydentää.
”Sahayksikköön on saatu huomattava
vertailla kuljettajakohtaisten erojen vuoksi.”TimberLinkillä harvesteripään tuoma
lisäteho oli helppo nähdä.”Kunnonvalvontajärjestelmän avulla on
myös saatu tuntumaa siitä, millaisia vaikutuk-sia ominaisuuksien muutoksilla on työskente-lyyn. Esimerkiksi uudistetun ohjausventtiilin tavoitteena ollut vapaampi öljynvirtaus ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen on Kolun mielestä saavutettu.
Tuurinkoskella on samansuuntaisia kokemuksia.
”Kun koneella on ajettu yli 20 000 tuntia ja silti saadaan harvesteripäästä täydet tehot irti, niin kyllä se puhuu puolestaan. Tehok-kuutta parantaa sekin, ettei öljy lämpene ja ota siten koneen voimille.”
Kolu on tyytyväinen myös muihin viilauksiin.
”Pituuden mittaus ja kuutiointi ovat huippuluokkaa, samoin rasvaus ja värinlaitot. Uuden harvesteripään huollot pystytään tekemään kerralla, jolloin työskentely etenee sujuvasti, kun niitä ei tarvitse välillä käydä ohjaamossa muuttamassa.”
OpTImAALISET OmINAISUUDET ERI OLOSUHTEISIINH400-sarjan harvesteripäissä on kokonaan uusittu runkorakenne. Kapeamman yläosan ansiosta niihin on mahdollista asentaa erilaisia karsimateriä eri puulajien vaatimusten mukaan. Näin vaihtelevissa olosuhteissa päästään parhaaseen mahdolliseen karsintatulokseen. Runko on koneistettu vasta hitsauksen jälkeen, mikä varmistaa tuotteiden hyvän viimeistelyn ja tasalaatuisuuden.
Harvesteripääsarjan muihin parannet-tuihin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa nopea ja voimakas neljän moottorin/rullan syöttölaite. Uusissa syöttörullien varsissa on entistä vahvemmat laakerit, sisäänrakenne-tut rullasuojat, vahvennetut sylinterit ja tapit sekä hyvin suojattu letkutus.
Vakiovarusteisiin kuuluu myös hydraulisesti aktivoitu mittapyörä ja SuperCut-sahayksikkö, jonka automaatti-nen ketjunvoitelu ja uudistettu ketjunkiris-tysjärjestelmä vähentävät huollon tarvetta sekä takaavat tarkan ja nopean sahauksen. Uudistettu ohjausventtiili EVO2 sallii vapaamman öljyvirtauksen ja säästää siten polttoainetta.
”Runko on pidempi kuin ennen ja pysyy tukevammin puussa kiinni”, Osmo Tuurinkoski sanoo.
Uusittu runkorakenne on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.
parannus, ero on kuin yöllä ja päivällä joulun aikaan. Ketju pysyy päällä energiapuuta korjatessa”, Tuurinkoski lisää. Hän kertoo, että H412:lla on tehty jonkin verran myös joukkokäsittelyä.
viilauksilla tehokkuutta työskentelyynH414:n tehoja on mitattu TimberLink-kunnonvalvontajärjestelmällä, jota ilman tehokkuutta olisi Kolun mukaan vaikea
entiStä väHäPääStöiSemPi moottori tYön alla m ääräykset tiukentavat erityisesti
ympäristölle haitallisten partikkeleiden päästörajoja.
Nykytasoon verrattuna partikkeleiden määrää on pudotettava peräti 90 prosenttia ja typenoksideja (NOx) 50 prosenttia. Uutta Interim Tier 4 -vaatimuksissa on myös pakokaasupääs-töjen mittaus muuttuvissa kierrosno-peuksissa.
”Päästöalennustavoitteet ovat todella kovat, mutta niihin päästään ottamalla käyttöön uutta teknologiaa”, kertoo John Deere’n metsäkoneiden suunnittelupäällikkö Henry Palonen. ”Metsäkoneissa, kuten muissakin työkoneissa, päästöasioissa lähdettiin liikkeelle melko myöhään maantiellä liikkuviin ajoneuvoihin nähden. Niiden päästömäärissä on kuitenkin tultu alas nopeasti, sillä päästöt ovat vähentyneet noin sadasosaan kymmenessä vuodessa Tier 1:n ajoista.”
Päästörajojen alittaminen asettaa uusia vaatimuksia myös metsäkoneissa käytettävälle polttoaineelle. Vuoden 2011 alusta sen on oltava erittäin puhdasta ja rikkitasoltaan alle 15 ppm. Nämä kriteerit täyttävä polttoaine on tulossa markkinoille hyvissä ajoin ennen Tier 4 -päästömääräyksien voimaantuloa.
Pakokaasuille jälkikäsittelyjärjestelmä Uusi moottori perustuu Tier 3 PowerTech Plus -moottoriin, joka on jo käytössä kaikissa nykyisissä John Deere’n tavara laji menetelmän metsäkoneissa. Olemassa olevaa teknologiaa kehitetään edelleen vastaamaan tiukentuvia päästövaati-muksia.
Moottorin merkittävin päästöjä alentava uutuus liittyy pakokaasujen jälkikäsittelyyn ja erityisesti partikkelei-den poistoon. Sitä varten on kehitetty pakokaasujen käsittelylaitteisto, johon on integroitu partikkelisuodatin ja
hapetuskatalysaattori ja joka korvaa nykyisen äänenvaimenti-men. Suurin osa NOx-päästöistä poistetaan edelleen palotapahtuman aikana.
Muita moottorin muutoksia ovat muun muassa entistä korkeammalla ruiskutuspaineella toimiva polttoainejärjes-telmä, suurempi pakokaasujen takaisinkierrätysmäärä (EGR) sekä parempi muuttuvageometrisen turboahtimen (VGT) ohjaus. Lisäksi moottorin ohjausyksikön muisti ja laskenta-nopeus kaksinkertaistuvat.
”Ensi vuoden aikana hiomme uuden, vähäpäästöisem-män moottorin teknologiaa ja testaamme, miten se toimii vaativissa metsäolosuhteissa”, Henry Palonen kertoo.
TEKS
Ti: M
ARJA
ANA
LEHT
iNEN
50 < 100 HP
100 < 175 HP
175 < 750 HP
OFF-ROAD-mOOTTOREIDEN pAKOKAASUmääRäYKSET US (TIER) JA EU (STAGE)
TIER 1 TIER 2 TIER 3 TIER 4 INTERIM TIER 4 FINAL STAGE 1 STAGE 2 STAGE 3A STAGE 3B STAGE 4
Pm (g
/kW
h)
NOx (g/kWh)
Yli 130 kilowatin moottorei-den päästörajat tiukentuvat merkittävästi, kun uudet Tier 4 Interim/Stage3b -päästömääräykset astuvat voimaan vuoden 2011 alussa. John Deere vastaa haastee-seen: entistä ympäristöystä-vällisemmän dieselmoottorin kehitystyö ja testaus ovat jo pitkällä.
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 12–13
työmaita kolmessa ilmansuunnassaP yhännän maastossa saa kävellä tieltä
kauas poikki hakkuualueen ennen kuin kuulee 970D-harvesterin työntouhussa.
UPM:lle tehtävien siemenpuuhakkuiden edistymistä seuraa sumuisessa metsässä metsäkoneyrittäjä Keijo Lukin.
”Eivätköhän nämä lähde kuitupuuksi Kemiin”, hän arvelee runkojen kohtaloa.
Yksityisomistuksessa olevan metsän
tuotto on 350 kuutiota päivässä. John Deere’n piiripäällikkö Mika Piirainen kuvaa puustoa varsin tyypilliseksi pintasoistuvan kangas-maaston metsäksi Lukinin nyökytellessä vieressä. Suorarunkoisen puun keskimääräi-sestä koosta yksimielisyyttä haarukoidaan molemmin puolin 200 litran, ja ainakin Oulujärven toisella puolella keskikoko nousee Piiraisen mielestä 300 litraan.
urakkaa muilla maillaLukin on ollut alalla jo 12 vuotta, mutta vielä komeampi rupeama on takana hänen luotsaa-mallaan yrityksellä: hänen isänsä perusti N ja K Lukin Ky:n yli 40 vuotta sitten. Isältä pojalle siirtyi myös into puunkorjuuseen.
”Viisivuotiaana olen ollut metsäkoneen ohjaimissa ensimmäisen kerran, isän sylissä vipuja nostelemassa. Koko ikäni olen näitä hommia tehnyt, mitä nyt nuorena muutama vuosi kului ajamatta, kun ei työmaa kiinnosta-nut. Eikä kyllä koulukaan”, Lukin nauraa.
Pari kuukautta metsäoppilaitosta riitti miehelle, joka oli jo kokenut kuski. Sittemmin Lukin on paiskinut töitä paitsi Kainuussa,
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
KUVA
: PEK
KA A
GART
H
työmaita kolmessa Vuosien mittaan metsäkoneyrittäjä Keijo Lukinin tie on kulkenut Kainuun korvista Saksan jylhiin metsiin ja takaisin. Nykyään N ja K Lukin Ky:llä on toimintaa Suomen ja Saksan lisäksi Tšekissä.
myös Saksassa, jossa yhtiö aloitti toiminnan vuonna 1995. Siellä on tehty harvennusten ja päätehakkuiden ohella tuulenkaatoja, viimeksi Rostockin lähellä.
”Saksassa on suomalaisiin metsiin verrattuna isompaa puuta, jonka käsittelyyn täytyy olla järeämpiä koneita. Varaosien saaminen on haasteellisempaa, kun ne joudutaan tilaamaan Suomesta. Urakananta-jien kalustolle asettamissa vaatimuksissa on myös eroja, Saksassa pitää olla bioöljyä, kun
taas Suomessa tiedonsiirron täytyy olla kunnossa”, Lukin vertailee.
Eivätkä työmaat tähän lopu: vuosi sitten urakkaa tehtiin ensimmäisen kerran Tšekissä, jonne palattiin jälleen tänä syksynä korjaa-maan myrskyvaurioita kuusikkometsissä.
varmoilla koneilla maastossaKainuussa N ja K Lukin tekee urakkaa enimmäkseen neljän kunnan alueella, ja vuodessa raakapuuta kertyy noin 60 000
kuutiota. Tällä hetkellä yhtiö työllistää 11 kuljettajaa, jotka painavat töitä kahdeksasta kymmeneen tuntiin per vuoro. 970D:n puikoissa on tänään Janne Harjunen. Hän on ollut Lukinin leivissä kohta vuoden muuta-mien jo opiskeluaikana tehtyjen työkuu-kausien lisäksi.
”970D on ollut meillä käytössä vuoden verran, ja omat työpäivät ovat kuluneet pitkälti sen ohjaamossa”, harvesterin korkeuk-sista laskeutunut Harjunen sanoo.
”Tälle koneelle tämä on hyvää maastoa, ei pahemmin upota. Talvella lumentulo tietysti pehmentää menoa, vaikka viime talvi meni aika mukavasti”, hän lisää.
Harvesterilla on huoltosopimus ja John Deere’n sopimushuoltokorjaamo lähellä Kajaanissa. Tarvittaessa teknisen tuen Jari Väisänen tulee avuksi paikan päälle. Varaosa-tarvetta ei ole 970D:hen juuri ollut; Lukin muistelee, että kaapelin letkut on kerran vaihdettu, kun ne pääsivät jäätymään viime talvena.
Yhteensä yrityksellä on kolme John Deere -harvesteria Suomessa sekä Saksassa 1270D ja Tšekissä 1470D.
”Mitähän niitä olisi, parissa vuodessa ostettu neljä viisi konetta”, pohtii Lukin, joka on ollut John Deere’n asiakas vuodesta 2000.
”Hyvä myyjä se taisi olla ostopäätöksen takana, ja nyt on tullut astetta parempi”, Lukin heittää pari vuotta pestiä hoitaneelle Piiraiselle.
Tuorein hankinta 1010D-kuormatraktori on ehtinyt olla käytössä pari viikkoa.
”Perusvarma kone”, Lukin perustelee koneen valintaa. Huoltosopimus tällekin koneelle on tekeillä.
Paluu tuttuihin maisemiin – ja uusia näkymiäSuurimman osan ajastaan viimeisinä 12 vuonna Saksassa viettänyt Lukin on nyt toista vuotta Suomessa. Kainuuseen oli helppo palata, tekihän oma isä urakkaa miltei 30 vuotta samoissa maisemissa.
”Toiminta Saksassa kuitenkin jatkuu. Kilpailu kovenee siellä koko ajan, ja kymme-nessä vuodessa tilanne on muuttunut paljon”, Lukin sanoo.
Hän tähyää jo uutta valloitusta: seuraa-vaksi N ja K Lukinin koneita nähdään mahdollisesti Skotlannissa.
”Siitä on kesästä saakka ollut puhetta. Tällä hetkellä asiat riippuvat paljolti siitä, mihin puut toimitetaan. Jos urakka toteutuu, sinne lähdetään luultavasti kahdella ketjulla, harvestereina 1270D ja 1470D.”
Lähempi tulevaisuus sen sijaan on selvillä: Suomessa suuntana on seuraavaksi Liminka, ja Kestilässä odottavat harvennus- ja avohakkuut.
Keijo Lukin (oik.) on ollut ensi kertaa metsäkoneen puikoissa viisivuotiaana. Janne Harjunen on ollut Lukinien perheyrityksen leivissä vuoden verran.
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 14–15
Kesällä Tšekissä riehunut myrsky jätti jälkeensä hehtaarikaupalla lakoontunutta metsää. N ja K Lukinin harvesterikuljettaja Jukka Reinikainen tekee pitkää päivää tuhojen korjuussa.
JUKKA REINIKAINEN oli kolmetoista vuotta sitten ensi kertaa N ja K Lukinin töissä ja oli mukana jo yhtiön ensimmäisellä työmaalla Saksassa. Välillä Reinikainen palasi Suomeen tekemään urakkaa toiselle yrittäjälle, mutta vuosittaisten seisokkien aikaan hän oli tervetullut Lukinin leimikoille Saksaan tai Ranskaan. Nyt hän on viihtynyt yhtiön ulkomaisilla työmailla viisi vuotta putkeen.
”Kevättalvella tulin Tšekkiin avohakkuisiin, mutta heinäkuun lopusta olen ollut korjaamassa poikkeukselli-sen myrskyn jälkiä: 140-vuotiaassa kuusikossa puut ovat menneet 5–10 metristä poikki. Näkymä on kuin sotatanterelta. Kappaleinakin puu on järeää, keskikool-taan kuution verran”, Reinikainen arvelee.
Jos puut ovat massiivisia, niin ovat työn tuloksetkin: urakkaa painetaan Reinikaisen mukaan intensiivisesti jouluun saakka, jolloin 80 kilometriä Prahasta itään sijaitsevasta metsästä on lähtenyt miljoona mottia raakapuuta.
”Päivät ovat pitkiä, mutta kuluvat nopeasti. Sovitussa urakkatahdissa pysytään”, Reinikainen sanoo, ja myöntää tilanteen olevan perheelliselle haasteellinen.
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: E
SA K
OKKO
NEN
Harvat viikonloput Suomessa kuluvat kotona Juvalla vaimon ja kolmen lapsen kanssa.
Puu lujassa otteessaTällä haavaa Reinikainen pitää kiireisenä Lukinin kahta 1110D-kuormatraktoria, joista toinen on liikkeellä yötä päivää kahden virolaisen kuskin voimin ja toisella ajetaan pitkää vuoroa. Reinikaisen alla harvesteri 1270D vaihtui viime vuonna 1470D:hen, mitä hän luonnehtii harppaukseksi eteenpäin.
”1270D on oman kokoluokkansa tehokkain, mutta 1470D soveltuu paremmin näiden metsien järeään puuhun. Nostovoimaa riittää, ja kahdeksalla sylinterillä on voimaa kääntää. Korkean maavaran ansiosta rinteessä ja kannokossa meno on sujuvampaa. Eikä
RaIVauSheNKeä KeSKi-eurooPaSSa
leveloivan hytin ansioita sovi unohtaa, se on ehdoton ominaisuus. H480-kourassa puupito on parempi, koska takaterillä on enemmän voimaa. Lisäksi EVO2-lohko varmistaa terävämmän syötön.”
Voi sanoa, että Reinikainen – jota on tituleerattu yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista – tietää mistä puhuu; takana on yli 30 000 ajotuntia vihreillä koneilla. Ammattitaito on tärkeää suoriteperustaisessa työssä kilpaillulla alalla, ja Reinikainen sanookin pyrkivänsä kehittymään jatkuvasti. Parhaaseen tulokseen päästään taitavan kuskin ja tehokkaan koneen yhteispelillä.
”Koneen luotettavuus ja toimintavarmuus on se, mikä reissutyössä merkitsee. 1470D on hieno kone, jota on ilo käskyttää.”
Yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista tituleerattu Jukka Reinikainen korjaa myrskytuhoja Tšekissä.
TERäSvAARi metSätöiSSä Jo läHeS 70 vuotta”Mihin minä sitten aikani kuluttaisin?” kuittaa 75-vuotias metsäkoneyrittäjä Esko Rauva ihmettelyt pitkään jatkuneesta työinnostaan. Tahti on tosin vähän hiljentynyt: entisen 14 tunnin sijaan työpäivä kestää enää 8 tuntia.
m ouhijärvellä, lounaisella Pirkanmaalla sijaitsevan Metsäkoneurakointi Rauva & Rauvan pihassa kiiltelee tuliterä
John Deere 1070D Eco III -harvesteri. Esko Rauvan ja hänen poikansa Juhan sormia jo syyhyttää päästä koneen puikkoihin, mutta vielä on odotettava muutama päivä John Deere’n aluekouluttaja Reijo Saariniemen perehdytystä sen hienouksiin.
Vanhempi Rauva on koko ikänsä tehnyt ajopuolen metsätöitä, mutta varsinainen metsäkoneyrittäjyys alkoi 1990-luvun puolivälissä kotitilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Puolen vuoden joutenolon jälkeen vanhan isännän aika alkoi tulla pitkäksi.
”Ei sitä osannut olla, kun on tottunut tekemään töitä pikkukakarasta asti. On kuin
olisi pahanteossa, jos ei ole töissä”, Rauva naurahtaa. ”Silloin päätettiin ostaa ensimmäi-nen moto.”
Ja siitä lähtien kiirettä on piisannut, kun isä ja poika ovat vuorotellen talvisaikaan kuluttaneet harvesterin penkkiä metsähak-kuissa kotikunnan lisäksi Vammalassa ja Kiikoisissa. Yrityksen suurin toimeksiantaja on Metsäliitto.
enää ei ole kirveelle töitä Esko Rauva on ollut pidempään metsätöissä kuin mitä John Deere on kehittänyt metsä-koneita. Samassa ajassa moni hidaskasvuinen taimikko on ehtinyt kasvaa kaatoikään.
”Sain ensimmäisen kirveeni 7-vuotiaana ja kuljin kaikki talvet metsässä työmiesten
kanssa. Silloin metsurit kaatoivat puut ja kuormat ajettiin hevosilla. Joskus 50-luvulla otettiin käyttöön maataloustraktorit, joiden perässä puita vedettiin reellä. Vähän myöhem-min traktorin katolle rakennettiin kuormaaja ja laitettiin kärry perään. Metsäkoneet otettiin käyttöön 20–30 vuotta sitten.”
Tuskin pieni poika osasi kuvitella, että lähes 70 vuoden kuluttua hän kirveen sijasta käyttäisi työkalunaan noin 14 tonnin painoista, pitkälti automatisoitua harvesteria.
vielä riittää virtaa ”Olen aina ollut kiinnostunut metsänhoidosta ja nautin siitä, että saan metsässä aikaiseksi hyvää jälkeä. Myös koneiden rakentaminen ja kehitys on kiinnostanut. Sitä paitsi jos jää istumaan paikoilleen, kaverit katoavat. Tampereella on mukava käydä aina välillä tuttuja tapaamassa John Deere’llä”, Rauva perustelee työhalujaan.
TEKS
Ti: M
ARJA
ANA
LEHT
iNEN
| KU
VA: H
ARRi
HiN
KKA
”Lokomon koneella aloitettiin, eikä osata merkkiä vaihtaa”, myhäilee Esko Rauva tyytyväisenä juuri luovutetun John Deere 1070D Eco III -harvesterin kyljessä.
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 16–17
Maailmantalouden myllerrysten ja metsäalaa Suomessa kohdanneiden supistusten todellisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea
arvioida. Vuoden alusta Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana toimineen Asko Piiraisen mielestä paniikkia on kuitenkin turha lietsoa: metsä on edelleen Suomessa varteenotettava elinkeino.
Tällä hetkellä suurin merkitys alan tilanteelle kotimaassa on tuontipuun asema.
”Tuontipuun vähenemisen vaikutukset tuntuvat koko metsäkonealalla ja urakoinnissa. Jos Suomeen pääasiassa Venäjältä tuotava ulkomainen puu on tulevaisuudessa korvattava kotimaisella, sen jo nyt korkea kysyntä todennäköisesti säilyy myös jatkossa”, Piirainen sanoo.
Euroopassa markkinoiden haasteisiin ei ole näkyvissä vastaavia pelastavia elementtejä. Eurooppalaiset markkinat elävät enemmän maailmanmarkkinoiden mukana, ja finanssikriisi vaikuttaa paikallisten metsäkoneyrittäjien asiakkuuksiin ja palveluihin jo nyt, kun Suomessa vasta aavistellaan muutoksia.
Yhdessä suhteessa tuuli on kääntynyt täälläkin: palvelukysynnän sijaan epävarmuus heijastuu
Nykytilanteen epävarmuudesta huolimatta metsäalalla on tulevaisuus Kainuussa ja muualla Suomessa, mutta sen edellytyksenä on vaihtoehtojen kehittäminen paperintuotannolle, uskoo Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko piirainen.
Kainuussa, ja nimenomaan metsäalalla, kun taas esimerkiksi maanrakennuspuolella markkinat toimivat paremmin”, sanoo Piirainen, kainuulainen metsäkoneyrittäjä itsekin.
Toisena alan riskinä hän pitää alueen perinteistä sopimuspolitiikkaa, jossa asiakkuudet ovat pitkiä ja perustuvat luottamukseen. Piirainen sanoo tietävänsä sellaisiakin ”hiljaisia sopimuksia”, että neuvotteluja käydään niin kauan kunnes uusi sopimus syntyy, mutta epäilee niiden tulevaisuutta.
”Asiakaskunnassa on tapahtumassa muutoksia, ja kun tutut naamat pöydän toisella puolella vaihtuvat nuoriin ja innokkaisiin kavereihin, totuttu palvelu ja laatu eivät välttämättä enää riitä. Tämä on äärimmäisen iso riski sille, joka on tottunut toimimaan omalla suppealla alueellaan tuttujen asiakkaiden kanssa. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että yrittäjät kehittävät neuvottelu- ja sopimuspolitiikkaansa, jotta toiminta jatkuu.”
Paperista bioenergiaanYksi koko alaa kiinnostava kysymys on tällä hetkellä kotimaisen paperintuotannon tulevaisuus. Uutiset tehtaiden lakkautuksista eivät Piiraisen mielestä
nimenomaan rahoitusmarkkinoihin.”Lainarahan osuus konekaupassa on iso, ja
muutokset näkyvät jo nyt siinä, miten rahaa on saatavissa sekä hintojen ja korkojen nousuna. Todennäköisesti tämän takia joitakin hyviä hankkeita jää toteutumatta”, Piirainen arvelee.
Kainuussa ”hiljaiset sopimukset” historiaan?Kainuussa kova kilpailutilanne kiristää taloudellisia olosuhteita verrattuna muuhun Suomeen. Urakoinnin hintataso on perinteisesti ollut alueella matala kilpailutuksen vuoksi. Koko maahan nähden Kainuun kilpailuetuna on kohtuullisen hyvä työvoiman saanti suhteessa eteläisempään Suomeen, mutta hintatasoa painaa alaspäin yrittäjien halu toimia lähiympäristössään.
”Se on tietysti ihan luonnollista, mutta kun urakan saanti varmistetaan tarjouskilpailussa alihinnoin, markkinat eivät pääse toimimaan vapaasti. Lisäksi suuret urakanantajat voivat sanella sopimuksen ehdot aika pitkälle, koska yrittäjillä ei ole varaa menettää vähiä asiakkaitaan. Samankaltaisia ongelmia on muillakin alueilla kuin
tarkoita metsäalan katoamista, vaan muiden vaihtoehtojen kartoittamista. Suurimpana mahdollisuutena hän näkee bioenergian, jonka käytön lisääntymistä siivittää se, että Suomi on sitoutunut tuottamaan vuonna 2020 kokonaisenergiantarpeestaan 38 prosenttia uusiutuvilla energiamuodoilla.
”Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä. Meillä on hyvin hoidettuja metsiä, joissa riittää raaka-ainetta, ja tätä mahdollisuutta pitää käyttää hyväksi koko Suomessa sekä nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa.”
Puuta siis on, kunhan kysyntää riittää – ja sitä voidaan edistää tuomalla voimakkaammin esiin metsän luonnetta uusiutuvana luonnonvarana. Piirainen muistelee itsekin olleensa 1970-luvulla istuttamassa metsää, jota on päässyt myös harventamaan.
”Jos elonpäiviä riittää, niin saatanpa olla vielä saman metsän päätehakkuissa”, hän naurahtaa.
Tulevaisuuden kysymysmerkkeihin kuuluu myös
uusi suunta metsäalalle
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: P
EKKA
AGA
RTH
työvoiman saanti alalle. Piiraisen mukaan alalla saattaa olla todellisuutta huonompi maine, jota voidaan parantaa kertomalla avoimesti tulevista näkymistä, tasaisista työoloista ja hyvästä palkasta. Yrittäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen noudattamalla työehtosopimuksia ja olemalla hyviä työnantajia.
Kaiken kaikkiaan Piirainen näkee alalla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
”Uskon, että metsäalalla ja koneyrittäjillä on vakaa tulevaisuus Suomessa ja että Kainuussa eletään metsästä minun jälkeenikin.”
uusi suunta metsäalalle
”Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä.”
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 18–19
Lujaa menneen viime vuoden jälkeen suomalaisilla sahoilla on edessään isoja haasteita. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta näkee tulevaisuudessa myös suuria mahdollisuuksia.
”S uomen sahateollisuuden tilanne on huono”, Suomen Sahat ry:n toimitus-johtaja Jukka-Pekka Ranta tokaisee
rehellisesti.Takana on erikoinen kaksivuotiskausi.
Tämä vuosi on eletty huippuvuoden krapula-vuotta, eikä olo taida helpottaa vielä ensi vuonnakaan.
”Kuitenkin mahdollisuuksia on, eikä niitä nähdäkseen tarvitse olla edes optimisti”, Ranta sanoo ja alkaa kertoa taustaa sille, miten tähän pisteeseen on tultu.
”Koko 2000-luvun alku oli ’plusmiinusnolla’-rämpimistä; toimialan keskimääräinen tulos oli jatkuvasti lähellä nollaa. Sitten vuonna 2005 paperiteollisuus seisoi lakossa kuusi viikkoa. Sahat supistivat tuotantoaan, ja ylijäämävarastot saatiin alas. Euroopassa ja Pohjoismaissa oli nimittäin alkanut olla sahatavaran ylituotantoa. Esimerkiksi Saksa on kuluneiden kahdeksan vuoden aikana lisännyt tuotantoaan kymme-
nen miljoonaa kuutiota.”Sitten kysyntä lähti taas kasvuun muun
muassa Venäjälle asetettujen Algerian tuontitullien johdosta. Erityisesti Algeriasta tuli tämän jälkeen runsaasti tilauksia heikom-mille sahatavaralaaduille. Ja olipa osansa myös kotimaisella metsäverotuksen muutoksella, minkä johdosta sahat eivät saaneet tukkeja kolmeen kuukauteen vuonna 2006.
Keski-Euroopan maat heräsivät.”Keski-Euroopassa oli voitu pitää pieniä
varastoja, mutta sitten siellä ymmärrettiin, että kohta sahoilta loppuu raaka-aine, joten varastoja alettiin täydentää takaisin normaali-tasolle. Sahatavaran tuotanto kasvoi kuitenkin jatkuvasti tarjolla olevien myrskytuhopuiden johdosta erityisesti Keski-Euroopassa, ja sahatavaran ylitarjonta olikin karmeaa. Tässä ylitarjonnassa olemme edelleen”, Ranta kertoo.
Ylitarjonnasta seuraa luonnollisesti menekkivaikeuksia. Rannan mukaan
TEKS
Ti: T
iiA S
OiNi
NEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: J
YRKi
VES
A | K
UViT
US: T
OPi S
AARi Euroopassa kysyntä ja tarjonta eivät ole
tasapainossa.”Balanssia ei suoraan sanottuna ole. Japani
ja USA ovat siksi tärkeitä – tavaraa on saatava Euroopasta ulos”, Ranta toteaa.
riskejä riittää jatkossakinSahateollisuuden kannalta tulevaisuuden suuri kysymysmerkki – hyvässä ja pahassa – on Venäjä. Ranta aloittaa riskeistä.
”Tullien ansiosta puun hinta Venäjällä laskee ja sahateollisuuden investoinnit kasvavat – aletaanko Venäjältä työntää sahatavaraa Eurooppaan vai lisääntyykö maan oma kulutus? Kun bruttokansantuote kasvaa, kuten nyt Venäjällä, yleensä puunkäyttö lisääntyy”, Ranta pohtii, mutta näkee Venäjän kehityksessä silti enemmän mahdollisuuksia.
”Toinen kysymysmerkki on USA: saavatko Etelä-Ruotsi ja Saksa huonolaatui-semman tavaran sinne, jolloin meidän pidemmälle jalostetulle sahatavarallemme
tulee tilaa Eurooppaan?” Ranta jatkaa.Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa-
kin, moni riski on viime kädessä ”Ukko ylijumalan” käsissä: esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia, koska Keski-Eurooppaa ravistelleet myrskyt ovat tienneet sahoille halpaa raaka-ainetta.
”Jos myrskyjä ei enää tulisi, Saksaa odottaisi puupula. Ja puun hinta nousisi.
Mutta jopa Ruotsin vuoden 2005 Gudrun-myrskyn puita on yhä vesivarastoissa kuusi miljoonaa kuutiota”, Ranta havainnollistaa.
Suomessa puunsaanti, siis sahojen raaka-ainehuolto, ei tällä hetkellä toimi yhtä hyvin. Taustalla on jo alussa mainittu sahateollisuuden huippuvuosi 2007, jolloin sahatavaran hinnat nostettiin pilviin ja tukkien hinnat tulivat mukana. Kun sahatava-ran hintakehitykselle sitten tuli seinä vastaan, tukin hinta jatkoi nousuaan; jotkin sahatava-ratuotteet ovat tulleet jopa 80 euroa alas huippulukemista, mutta tukin hinta vain 15 euroa. Suomen Sahat ry:n vahva näkemys on, että tukin hinnoittelun pitäisi korreloida sahatavaran myyntihinnan kanssa.
Lisäksi metsien suojelu on vaarassa viedä sahateollisuudelta markkinapuuta. Eikä ilmastonmuutostakaan pidä sivuuttaa, sillä viimeiset pari leutoa talvea ovat häirinneet merkittävästi niin sanottujen talvileimikoiden korjuuta.
”Meillä on nyt puita pystyssä soiden ja peltojen takana alueilla, joille ei pääse kuin kovilla pakkasilla”, Ranta kertoo.
mutta myös mahdollisuuksia!Palataan Venäjään – tällä kertaa niihin mahdollisuuksiin.
”Uskon, että Venäjästä kehittyy vienti-markkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille. Paljon riippuu tietysti Venäjän tulevasta jäsenyydestä maailman kauppajärjestö WTO:ssa: meneekö Venäjä WTO:hon ja millaiset ehdot maa saa neuvoteltua? Nyt meidän jalosteillemme on
Sahatavaran kysyntä ja tarjonta eivät ole Euroopassa tasapainossa.
20 prosentin tullit. Joka tapauksessa jaloste-markkinat ovat olemassa. Venäjällä on paljon betonipintaisia kerrostaloja, joiden seiniin, kattoihin ja lattioihin suomalaiset sahatavara-jalosteet sopisivat erinomaisesti”, Ranta sanoo.
”Toinen mielenkiintoinen alue on maailman johtava huonekaluvalmistaja Kiina, jonne on Venäjältä mennyt 30 miljoonaa mottia tukkeja vuodessa. Jos Kiinan ja Venäjän välinen raja menee kiinni vuoden-vaihteessa, kuten on puhuttu, tarvitaan
20–21 JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI
timberPro toivottaa hyvää joulua!
fiksi kutsuttu takuuhintajärjestelmä, olisi sahojen kannattavaa investoida myös sähköntuotantoon.
”Sahoilla voitaisiin tuottaa bioenergiaa eli hyödyntää omissa hakkuissa syntyvää polttoainetta. Kuoret ja purut käytettäisiin silloin paikallisesti, lähellä niiden syntypaik-kaa”, Ranta päättää.
Nopealla yhteenlaskulla käy selväksi, että mahdollisuuksia tosiaan on enemmän ja laajemmalla rintamalla kuin haasteita. Kunhan krapulavuosista selvitään.
Kiitoksena kuluneesta vuodesta tarjoamme Timber-Pro-kerhon jäsenille joulun erikoistarjouksena
”Farmer”-termospulloa hintaan 19 euroa (termari on ruostumatonta terästä ja sen vetoisuus on yksi litra) sekä TimberPro-logolla varustettua pipoa hintaan 7 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.
Tilauksia vastaanottavat John Deere’n TimberPro-kerhoemäntä Päivi Eränen sekä kaikki John Deere’n palvelupisteet.
Tässä vaiheessa vuotta kannattaa myös tarkistaa jäsenkortin voimassaoloaika. Jos korttisi on voimassa vain tämän vuoden loppuun asti, lähetäthän sähköpostia kerhoemännälle osoittee-seen [email protected], niin saat postitse uuden jäsenkortin.
tuotteille ja kohteita, joissa riittää tulevaisuu-dessa asiakaskuntaa”, Ranta suunnittelee.
Suunnitelmiin kuuluu myös markkinoin-nin tehostaminen ja IT-portaalin tuominen vanhojen jakelukanavien rinnalle. Todennä-köisesti jalostusastetta viedään puolivalmistei-den suuntaan, mikä antaa asiakkaille mahdol-lisuuden oman tuotantoprosessinsa tehosta-miseen.
Sahojen tuotantoprosessissa on siinäkin mahdollisuuksia. Suomalaiset sahat ovat jo nyt sataprosenttisesti lämpöomavaraisia, ja jos maassa otettaisiin käyttöön myös syöttötarif-
Kiinassa jatkossa sahatavaraa moniin eri tarkoituksiin. Jos sitä aletaan toimittaa Keski-Euroopasta, meille tulee vastaavasti sinne tilaa.”
Oli markkina-alue mikä hyvänsä, Suomen sahateollisuuden veturi on rakentamisessa. Suomesta ei Rannan mukaan toimiteta ”monttutavaraa, vaan pintoja”. Esimerkiksi Saksan rakentamisesta yli puolet on jo korjausrakentamista.
”Meidän pitää verkottua nyt hyvinvointi- ja asumisklusteriin. Saunat, kylpylät, sisusta-minen – siinä on arvoketju kalliimmille
”Uskon, että Venäjästä kehittyy vientimarkkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille”, pohtii Jukka-Pekka Ranta.
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: A
NTTi
KUR
OLA
tarvitaan
KORJAAmOpääLLIKKö Lauri Yli-Suvanto on viihtynyt John Deere’n hommissa Rovaniemellä jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana sopimushuoltokorjaa-mon asentajana aloittanut Yli-Suvanto on siirtynyt varaosa-palvelun kautta nykyiseen pestiinsä.
Rovaniemen korjaamo palvelee koko Pohjois-Suomen asiakaskuntaa, joten lääniä riittää.
”Matkat ovat aika juhlavia, 300 kilometriä sivu”, Yli-Suvanto hymähtää.
Alueen asiakkaista huolehtii korjaamopäällikön rinnalla seitsemän asentajaa, joiden määrä tosin hieman elää määräaikaisten ja harjoittelijoiden vaihtuessa. Yli-Suvan-non mukaan asiakkaina pyörii aika pitkälti ”sama kaarti” vuodesta toiseen, harvakseltaan joukkoon liittyy myös uusia tulokkaita.
KONEKANTA ON pOHJOISESSA uusiutunut viime vuosien aikana, mutta työstä ei ole pulaa pohjoisen ilmanalan ansiosta.
”Kevättalvella voimansiirto on täällä kovilla, ja silloin työjonossa näkyy selvä piikki. Sesonki sijoittuu kelirikon aikaan, jolloin menoa on enemmän kuin laki sallii”, korjaamopäällikkö kertoo.
Lisäksi suurten lämpötilavaihtelujen vuoksi kone-mallien tyyppiviat tulevat usein ensimmäisenä esiin juuri Pohjois-Suomessa.
Korjaamopäällikön päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
”Tosin palautettahan annetaan yleensä vain kun ollaan tyytymättömiä; asiakkaiden tyytyväisyyden tuppaa huomaamaan siitä, ettei perästäpäin kuulu mitään”, Yli-Suvanto naurahtaa. Työnsä vaatimukset hän kuittaa sillä, että korjaamopäällikön täytyy toimia jokapaikan höylänä: olla aina siellä missä tarvitaan.
ALAN TULEvAISUUDESSA Yli-Suvanto näkee muutamia kysymysmerkkejä. Viime aikojen huonot uutiset tehtaiden alasajosta koskettavat metsäalan toimijoita pohjoisessa laajasti. Huumorintaju ei kuitenkaan ole vielä korjaamopäällikön mielestä päässyt loppumaan.
”Eräskin urakoitsija esitteli itsensä, että kehittyvältä Kemijärveltä päivää.”
Rovaniemen korjaamolla lähitulevaisuus sen sijaan on selvillä: koko henkilökunnalla on edessään viikon kestävä koulutus Joensuussa E-mallien tiimoilta.
Yli-Suvanto on puuhamies myös vapaa-ajallaan. Korjaamopäällikön viikonloput kuluvat yleensä vanhalla kotitilalla erilaisissa hommissa.
”Tila sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Sen verran on matkaa, ettei siellä tule arki-iltoja vietettyä.”
Loppusyksystä viikonloput kotitilalla saattavat jäädä vähemmälle, kun Yli-Suvanto vetää ylleen punaiset liivit ja suuntaa hirvimetsälle.
Lauri Yli-Suvannon päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Siellä miSSä
22–23 JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI
K ajaanin Metsäkonehuolto Oy:n vetäjä Lauri Kaarlela muistelee, että virallisia avajaisia vietettiin kaksi vuotta sitten.
Hän otti tuolloin ohjat käsiinsä edellisen huoltoyrittäjän jäädessä tiloista sairaseläk-keelle. Kajaanin Metsäkonehuolto on avajaisistaan saakka toiminut John Deere’n sopimushuoltokorjaamona.
Kaarlelalla on huoltohallissa työtoverei-naan työnjohtaja, kolme asentajaa sekä huoltoneuvoja.
”Minä tsupparoin enimmäkseen varaosa-puolella, ja rouva on puolipäiväisenä toimis-tossa”, Kaarlela hymyilee.
Yhdelle asentajista on kertynyt jo lähemmäs kymmenen vuoden kokemus alalta, toisilla on takanaan muutamia vuosia näissä hommissa. Vetäjä itse toimi aiemmin koneyrittäjänä, joten asiakkaiden tarpeille riittää ymmärrystä omien kokemusten valossa.
talvista ruuhkaaSopimushuoltokorjaamon palvelualue kattaa Kainuun sekä Kaarlelan sanoin sen ”häilyvän länsipuolen” eli Kestilän ulottuen jonkun matkaa myös Oulun suuntaan.
”Tosin täytyy aina ottaa huomioon, missä huollettava kone on. Meidän alueella toimivalla urakoitsijalla saattaa olla työmaa lähempänä Joensuuta, jolloin kone viedään tarpeen vaatiessa sinne”, Kaarlela sanoo.
Vuoden mittaan korjaamon työt jakautu-vat kohtalaisen tasaisesti muutamia poikkeuk-sia lukuun ottamatta. Talvihakkuukausi aiheuttaa huoltohallissa kiirettä, kun metsä-koneet ovat vuorosta toiseen kovassa käytössä. Syyskesällä loma-aikaan on puolestaan hiljaisempaa.
”Talvisin tietysti lumen tulokin vaikuttaa työntekoon. Viime talvena lunta satoi toista metriä, ja siitä on aina oma rasituksensa kalustolle. Vastaava vaikutus on lämpimällä syksyllä, kun maa ei jäädy ja ajovoimansiirto joutuu lujille”, Kaarlela kertoo.
ajan tasalla kehityksessäTällä hetkellä huoltohallissa on työn alla kolme konetta, mikä Kaarlelan mukaan tarkoittaa, että tupa on täynnä.
”Huollot kestävät yleensä yhdestä päivästä ylöspäin, ja tietysti koneet pyritään saamaan kuntoon mahdollisimman nopeasti, koska seisokit ovat aina pois yrittäjän tuotoista. Huoltoon kuluvan ajan pituuteen vaikuttaa samalla kertaa tehtävien muiden toimenpitei-den osuus. Pikkuvikoja on järkevää kerätä yhteen ja korjata kerralla huollon yhteydessä”, Kaarlela selvittää.
Hänen mukaansa haastavinta huollossa on metsäkonetekniikan kehitys, joka näkyy niin asentajien työssä kuin varaosapuolellakin.
”Työvälineenä perusmetsäkone ei ole
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
AT: P
EKKA
AGA
RTH
Talvihakkuukausi aiheuttaa huoltohallissa kiirettä, kun metsäkoneet ovat vuorosta toiseen kovassa käytössä.
Huolto paikallaanKajaanissa metsäkoneet huolletaan ajallaan ja varaosia saa myös aukioloaikojen ulkopuolella – tärkeintä on, että koneet työmailla pyörivät.
KAJAANI
muuttunut, mutta automatiikan ja tiedonsiir-ron puolella muutokset ovat olleet suuria”, Kaarlela sanoo.
Jotta kehityksessä pysytään ajan tasalla,
osaamista täydennetään erilaisilla kursseilla. Seuraavaksi edessä on E-malleihin liittyvä koulutus: kaikki asentajat osallistuvat vuorollaan viikon kurssille Joensuussa.
Kajaanin Metsäkonehuollon vetäjällä Lauri Kaarlelalla (vas.) on huoltohallissa työtovereinaan työnjohtaja, kolme asentajaa sekä huoltoneuvoja (Jari Väisänen oikealla).
Joustoa asiakkailleKajaanissa työt alkavat yleensä seitsemältä, ja asentajat tekevät normaalin mittaista päivää. Varaosia saa kuitenkin vielä neljän jälkeen sekä viikonloppuisin sopimuksen mukaan. Tärkeintä on, että koneet pyörivät ja urakka työmailla hoituu – sen eteen sopimushuol-lossa joustetaan.
Asiakkaat ovat parin vuoden aikana käyneet tutuiksi, ja Kaarlela kehuu asiakas-kuntaansa ammattitaitoiseksi porukaksi, jonka asiantuntevuus pakottaa asentajat panemaan parastaan. Hän painottaa, että yhteydenpito asiakkaisiin on tärkeää.
”Kaikkeen kanssakäymiseen sisältyy jotain palautetta, joka ei välttämättä koske suoraan huoltotoimenpiteitä. Aina kylilläkin kohda-tessa vaihdetaan muutama sana, jos suinkin aikaa on.”
Puolentoista vuoden aikana kuvioihin on tullut paljon uusia yrittäjiä, joista suuri osa on entisiä kuskeja. Kokonaan uutena ilmiönä Kaarlela pitää harrastajia, jotka laittavat
Talvihakkuukausi aiheuttaa huoltohallissa kiirettä, kun metsäkoneet ovat vuorosta toiseen kovassa käytössä.
kuntoon vanhoja koneita ja joita silloin tällöin ilmaantuu uusiksi asiakkaiksi.
Kovin kaukana työpaikastaan sopimus-huollon vetäjä ei ole tarpeen vaatiessa varsinaisen työajan ulkopuolellakaan; samassa pihapiirissä huoltamon kanssa kohoaa Kaarlelan vaalea omakotitalo.
”Sitähän se on se yrittäjän vapaus: vapaus vapaa-ajasta”, Kaarlela naureskelee ja lähtee halliin katsomaan, miten Timberjack 1070 -vaihtokoneen huolto edistyy.
745-harvesteripäätä kunnostamassa Väisäsen ja Kaarlelan lisäksi Kalle Huotari (alhaalla selin) ja Harri Hilama (ylhäällä).
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 24–25
seilla. Muilta teknisen tuen työntekijöiltä saa tietysti arvokasta tukea”, Väisänen sanoo.
Syy alanvaihtoon löytyy vuorotyöhön kyllästymisestä.
”Nyt teen säännöllisen epäsäännöllisiä aamuvuoroja, jotka ovat perheen kannalta mukavampia. Tosin päivät saattavat näissäkin hommissa venähtää. Kerran lähdin Yli-Iihin vaihtamaan kovalevyä ja yhtä tiivistettä, mutta loppujen lopuksi reissussa vierähti kolmatta vuorokautta”, Väisänen naurahtaa.
”Aina työn kestoa ei etukäteen voi tietää, ja metsässä ollaan niin kauan kuin ongelmat saadaan korjattua.”
Sotkamossa asuvan Väisäsen vapaa-aika kuluu niin ikään teknisissä puuhissa.
”Meillä on vanhimman pojan kanssa yhteinen off road -autoharrastus. Puolitoista vuotta on ollut maastoauto rakenteilla, mutta vielä en ole päässyt kisaamaan. Ajatus on kuitenkin joskus osallistua Vuokatin jokavuo-tisiin kilpailuihin”, Väisänen paljastaa.
Kaksissa saappaissaKajaanin sopimushuolto korjaamon asentaja Jari väisänen kuuluu myös John Deere’n tekniseen tukeen.
J ari Väisäsen työsuhdetta voisi kuvailla epätyypilliseksi.”Olen ikään kuin kahden pomon
loukussa”, Väisänen heittää.Viime maaliskuusta saakka hän on
hoitanut asentajan tehtävien lisäksi John Deere’n teknisen tuen pestiä Kainuussa. Vastaava järjestely on ainoa laatuaan, ja Väisänen sanoo sen toimineen hyvin.
”Olemme sopineet korjaamon vetäjän Lauri Kaarlelan kanssa, että tarpeen tullen voin lähteä korjaamolta maastoon vaikka kesken hommien.”
Työajan jakautuminen kahden työnanta-jan kesken vaihtelee Väisäsen mukaan päivästä toiseen. Teknisen tuen tehtävät saattavat olla etukäteen sovittuja koulutuksia uuden koneen
ostaneille asiakkaille, puhelinneuvontaa tai ennakoimattomia ongelmia, joita lähdetään selvittämään työmaille.
”Lisäksi on paljon sellaisia ennalta sovittuja asioita, jotka odottelevat sopivaa hetkeä. Kaikenlaisia ei-akuutteja samalla suunnalla hoidettavia pikkuhommia kannat-taa kerätä yhdelle keikalle, jolloin saa jaettua kustannuksia”, Väisänen kertoo.
tien päällä kolmatta vuorokauttaVäisäsellä on kokemusta myös aidan toiselta puolelta: hän työskenteli aikaisemmin metsäkoneenkuljettajana miltei kahdenkym-menen vuoden ajan. John Deere’n koneet tulivat kuskivuosien aikana tutuiksi, mistä on ollut paljon hyötyä sekä asentajan että teknisen tuen töissä.
”Aika pitkälti olen oppinut työn käytän-nön kautta sekä John Deere’n omilla kurs-
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: P
EKKA
AGA
RTH
valtimon metsäoppilaitoksessa satsataan alan laajaan tuntemukseen ja käytännön työelämävalmiuksiin.
v altimojärven rannan tuntumassa sijaitsevan Pohjois-Karjalan ammatti-opisto Valtimon syyslukukausi on jo
pitkällä ja elokuussa opintonsa aloittaneet täyttä häkää matkalla metsäalan ammattilai-siksi. Koulun hakijamäärät ovat pysyneet viime vuosina tasaisina. Vuosittain uusia opiskelijoita tulee satakunta.
”Yleensä aloituspaikat ja ensisijaisten hakijoiden määrät osuvat nuorisoasteella yksiin. Aikuispuolella hakijoita on noin puolitoistakertainen määrä paikkoja kohti”, rehtori Tommi Anttonen kertoo.
Valtimolla voi valmistua metsäkoneenkul-jettajaksi, metsäkoneasentajaksi tai puutavara-auton kuljettajaksi. Käytännön osaamisen lisäksi opiskelijoille halutaan antaa laaja ymmärrys alasta.
”Koneella oppii ajamaan kahdessa viikossa, mutta me pyrimme tarjoamaan mahdollisimman hyvät eväät työelämään. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajat oppivat käyttämään sekä kuormatraktoria että harvesteria, koska siten työllistyminen on varmempaa”, Anttonen selvittää.
Käytännön opiskelua siivittää kattava kalusto. Koneketjuja on reilu kymmenen, ja harvesterien joukkoon kuuluvat 1070D sekä 1270. Kaikki koulun konemerkit löytyvät myös simulaattoreista – tosin John Deere’n uudet E-mallit ovat tulossa vasta kun koneita alkaa olla kentällä. Simulaattorit ovat mukana opetuksessa jo ensimmäisestä vuodesta alkaen, ja niillä pääsee hiomaan taitoja illallakin, jos on opinnoissa jo perehtynyt niiden käyttöön.
Hyvät eväätTYöELämääN
TEKS
Ti: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| KUV
A: P
EKKA
AGA
RTH
”Meillä on panostettu työssäoppimiseen jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin sitä ei valtakunnallisella tasolla vielä ollut paljon”, Tommi Anttonen kertoo.
Valmistuneet työllistyvät Valtimolta hyvin omalle alalleen.
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 26–27
JOULUOSTOKSETONLiNE SHOPiSTANyt kannattaa käydä tutustumassa John Deere Online Shopin valikoimaan – vielä ehdit hankkia joululahjat! Online Shopin laajaan valikoimaan kuuluu vaatteita, kenkiä, leluja ja paljon muita tuotteita.
Valikoimasta poistuvia tuotteita myydään hyvillä alennushin-noilla. Lisäksi löydät erityisiä joululahjatarjouksia.
Uudet John Deere Collection -merkkituotteet julkaistaan verkkokaupassa heti loppiaisen jälkeen 9.1.2009!
www.JohnDeereShop.fi
Yhteistyöstä potkua opintoihinValtimon metsäoppilaitoksessa on ojennettu käsiä suuntaan jos toiseenkin, ja eri tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on hyötyä niin koululle ja oppilaille kuin laajemmassa mielessä koko alalle.
Konkreettisesti opiskelijan arjessa näkyvät ennen kaikkea työelämäyhteistyö sekä joustavat opiskelumallit. Paikallisen lukion kanssa toteutettu kaksoistutkintomahdolli-suus on ollut tarjolla jo yli kymmenen vuotta. Lisäksi metsäkoneenkuljettajiksi opiskelevilla on nyt kolmatta vuotta mahdollisuus suorittaa ensimmäinen vuosi Kajaanissa Kainuun ammattiopistossa. Asentajille vastaava mahdollisuus on tarjottu Joensuussa John Deere -kummiluokalla.
Opetuksen kehittämishankkeista merkittä-vin on pääosin opetushallituksen rahoittama Metviro eli Metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hanke.
”Hankkeessa kehitetään virtuaalinen oppimisympäristö, jossa koneen toimintojen reaaliaikainen simulointi yhdistyy mahdolli-suuteen seurata toimintaa kaavioista. Simulaattorissa on myös oppimista tukeva älykäs tutor, joka esimerkiksi vianhakua
maa, mutta alan markkinoinnissa on kehittä-misen paikkoja.
”Metsäalan näkyvyyttä on nostettu viime aikoina valtakunnallisesti tunnetuilla henkilöillä, esimerkiksi juuri John Deere’n yhteistyöllä Mika Kallion kanssa. Messuta-pahtumia pitää käyttää entistä enemmän tiedon levittämiseen niille, joiden tiedot alasta ovat pelkkien mielikuvien varassa. Vaikka puunjalostustehtaiden alasajo on nyt tapetilla, metsäala ei ole katoamassa. Myös valmistunei-den ja vielä opiskelevien viestillä on suuri merkitys nuorempien ikäluokkien alan valinnalle”, Anttonen luettelee.
Metsäkonealalle tulee töihin myös paljon alalle kouluttautumattomia. Tästä huolimatta Anttonen pitää koulutusta avainasemassa sekä työllistymisen että työn mielekkyyden suhteen.
”Koulutus varmistaa todennäköisesti myös paremman ansiokehityksen. Lisäksi tuotto-odotukset ovat aluksi kouluttamattomalle varsin haastavat verrattuna niihin, jotka pääsevät oppimaan oikeita työtapoja koulussa.”
virtuaalisesti opeteltaessa ohjaa oppilasta vian etsimisessä. FinnMETKO-messuilla hanke herätti kiinnostusta ulkomaita myöten”, Anttonen kertoo.
Valmistuneet työllistyvät Valtimolta hyvin omalle alalleen, ja työelämä pidetään mielessä jo opintojen aikana: tutkintoihin kuuluu vähintään 20 opintoviikkoa työssä-oppimista yrityksissä.
”Meillä on panostettu työssäoppimiseen jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin sitä ei valta-kunnallisella tasolla vielä ollut paljon”, Anttonen sanoo.
Yhteistyöhön on hyvät edellytykset, sillä paikallisia yrittäjiä ja valtakunnallisestikin merkittäviä yrityksiä on alueella paljon. Anttonen arveleekin metsäoppilaitoksen ja menestyvien yritysten ruokkivan toisiaan. Opiskelijoille työssäoppiminen toimii usein väylänä työelämään, sillä monet työllistyvät valmistuttuaan tuttuun paikkaan. Yrittäjän näkökulmasta on aina turvallisempaa palkata jo hyväksi todettu työntekijä.
nostetta alan näkyvyydelle”Näillä vesillä voisi vaikka päivän viettää”, Anttonen naurahtaa, kun puheeksi tulee alan työvoimapula. Hänen mukaansa tarjolla on myös ratkaisuja. Oppilaitoksista valmistuu vuosittain kohtuullinen määrä uutta työvoi-
v
Luotettavuus on voimamme
www.deere.fi
AjAmisestA sAA nAuttiA – JOHN DEERE
■Vetovoimaa pellolle: - Turboahdetut yhteispaineruiskutusmoottorit - Kaksoisjäähdytysjärjestelmä parantaa moottorin hyötysuhdetta
■ sujuvaa etukuormaintyöskentelyä: - Sähköinen suunnanvaihto - Öljyjäähdytetty kytkin - Tehokas 80 l/min hydrauliikka - Täysteräsrunko kestää rasitusta pidempään
■ john Deere on taloudellinen valinta: - Pitkät huoltovälit ja alhainen polttoaineenkulutus - Laajasti arvostettu merkki ja saksalainen laatutuote säilyttää
jälleenmyyntiarvonsa
-sarja87–163 hv
www.agrimarket.fi
6030
John Deere 6230 (100 hv*)
45.900Suoran kaupan tarjous!
eursis. alv.
(*97/68/EC)
JD_6230_JDForestry_210x280.indd 1 28.11.2008 13:51:11
När de nya skördarna 1070E och 1170E vid årsskiftet rullar ut från fabriken kommer deras egenskaper inte som en överraskning för alla. Entreprenörerna Patrik Aittamäki och Mikko Miikkulainen har redan testat dessa skördare i praktiken.
1170e skördaren i den nya storleksklas-sen, har arbetat ute i skogen i
Metsäkoneyhtymä Aittamäki Oy:s tjänst. Efter en dryg månads drift och över 350 körtimmar är Patrik Aittamäki övertygad.
”Kvaliteten är hög precis som i D-model-lerna, men den nya maskinens justerbarhet är avsevärt bättre.”
Mikko Miikkulainen från Metsätyö Miikkulainen Oy nickar instämmande. Även hans företag har arbetat med en 1070E i fyra veckor och skördaren levde upp till förvänt-ningarna under de drygt 300 körtimmarna.
”Maskinen ser mindre ut än D-modellen. Dessutom ser den bättre ut och är smidigare utformad. Det känns verkligen bra att arbeta med en stabil och vibrationsfri maskin.”
ajöss till nackbesvärPå frågan om de första erfarenheterna av skördarna lyfter entreprenörerna fram fördelarna med den nya hytten.
”Den roterande hytten skonar förarens nacke, eftersom man alltid vid behov kan svänga hytten i rätt läge”, säger Aittamäki.
”Möjligheten att rotera hytten såväl som sidonivelleringen är stora förbättringar. Även
kranen följer med bra”, tillägger Miikkulainen.”Rörelserna är överraskande exakta och
mjuka”, kompletterar Aittamäki.Båda är överens om att förarstolen är
bekväm och lagom flexibel samt att alla nödvändiga justeringsmöjligheter finns. Efter litet träning känns även reglagens placering logisk, och Miikkulainen påpekar att också styrspakarna är ergonomiskt utformade.
mindre underhållsbehov, högre driftsgradI E-modellerna har man strävat efter att genom nya lösningar minska det dagliga servicebehovet. Hur har detta fungerat i praktiken?
”Man slipper rengöra lika mycket för hand som tidigare. Kylaren har en hydraul-fläkt som automatiskt ändrar riktning, vilket är en ypperlig förbättring. Tidigare måste vi rengöra den för hand en gång per arbetsskift, nu behöver vi bara göra det en gång i veckan”, säger Miikkulainen.
”Fläkten blåser upp rejält varje halvtimme och vi har inte behövt rengöra den manuellt en endaste gång”, berömmer Aittamäki. Han tillfogar att servicebehovet också minskat tack vare det nya centrala smörjsystemet.
lyftkraft så det räckerSkördarna har en förbättrade motor, hur har den känts?
Även sikten över arbetsområdet har förbättrats tack vare den roterande hytten såväl som den nya arbetsbelysningen. Hur väl har man lyckats med detta?
”Utgående från en natts arbete kan jag säga att ljusmönstret och ljuseffekten är riktigt bra. Endast i grandungar saknades litet ljus ovanifrån från hyttens sida”, berättar Miikku-lainen.
Även Aittamäki ansåg att placeringen av arbetsbelysningen kändes ändamålsenlig, trots att han än så länge inte har erfarenhet av att köra i mörker.
”Gallringsljusen är bra placerade, eftersom de inte längre sitter framme och stör sikten.”
I E-modellerna har man strävat efter att genom nya lösningar minska det dagliga servicebehovet.
arBetar PÅ allvar TE
xT: J
ULiA
KRi
STEN
SEN/
COM
POSi
TOR
| b
iLD:
OLL
i NUU
TiNE
N
28–29 SvENSK RESUmÉ
Enligt Patrik Aittamäki kombineras en större maskins produktivitet och effektivitet i 1170E.
TExT
: JUL
iA K
RiST
ENSE
N/CO
MPO
SiTO
R |
biL
D: H
ARRi
HiN
KKA
De första modellerna H412 och H414 i den nya serien skördaraggregat har visat vad de går för.
FÖr eFFeKtivare KvISTNING
”Det märks sannerligen att vi nu tagit steget in på 2000-talet när det gäller skördaraggregat”, konstaterar entreprenör Juhani Kolu från Veljekset Kolu Oy, som testat H414 i ett år
på sin 1270D-skördare.”Trots den stora ramen lyckas även kvistning av mindre träd.
Matarrullarna rör inte längre vid varandra och det är en stor förbättring. Kvistningen har effektiviserats, eftersom kvistknivarna inte är i linje med varandra och dessutom är slangåtgången avsevärt mindre. Inte ett enda driftstopp under hela året!”, berömmer Kolu, vilket talar om vilken hög driftsäkerhet aggregatet har.
Också H412 har varit i drift i ett år. Aggregatet arbetade i 3 000 timmar i Tuurinkoski Koneyhtymäs 770-skördare. Entreprenör Osmo Tuurinkoski är nöjd med den nya konstruktionen av aggregatet.
”Ramkonstruktionen är längre än tidigare och ger ett stadigare grepp om stammen. I sågenheten har betydande förbättringar gjorts, skillnaden är som mellan dag och natt i jultider. Kedjan hålls på även när vi arbetar med energived”, berättar Tuurinkoski.
Båda entreprenörerna är överens om att de nya skördaraggregaten har stor effekt.
”Att kunna arbeta med maskinen i 20 000 timmar och fortfarande få ut full effekt ur aggregatet – ja, det är en prestation som talar för sig. Effektiviteten förbättras också av att oljan inte blir varm och därigenom belastar maskinen”, säger Tuurinkoski.
”Arbetet får inte bli lidande av effekten, gripen älskar stora stammar”, bekräftar Kolu.
”Motorn har tillräckligt med effekt och den går jämnt”, säger Aittamäki.
”Jämfört med D-modellerna är bränsleekonomin bättre: förbrukningen överstiger inte 8 liter per timme. Maskinen går på bara bränslelukten”, skojar Miikkulainen.
Vad anser entreprenörerna om de nya kranarna? ”Krangeometrin är bra, och lyftkraften har varit tillräcklig.
Endast utskjutet kunde ha mer kraft”, säger Aittamäki. I utrustningen på den 1170E som han testade ingick en CH6-kran med 11 meters räckvidd.
”Lyftkraften är mer än tillräcklig för förstagallring, och slangarna är friktionsfria”, berättar Miikkulainen om sin 1070E:s 180S-kran, som har en räckvidd på 9,7 meter.
revolution inom avverkningen?För entreprenörer är tillförlitlig drift och hög produktivitet de viktigaste maskinegenskaperna. Hur lever då de nya E-modellerna upp till förväntningarna?
Enligt Aittamäki kombineras en större maskins produktivitet och effektivitet i 1170E.
”Under ett arbetsskift kommer den upp till samma produktivitet som en stor skördare, det vill säga 250–260 m3. 1170E är ett utmärkt val för entreprenö-rer med en maskin: en effektiv skördare som är bekväm att köra och arbeta med. Och inte minst på grund av den nya däckstorleken – nu går skördaren jämnare över stenar.”
”Produktiviteten har framför allt förbättrats av hyttens rotationsfunktion, skarp hydraulik samt kranens enkla inställningar”, samman-fattar Miikkulainen och plockar fram TimberLink-systemets resultat för att åskådliggöra det hela.
”Processeffektiviteten har i 1070E som bäst uppgått till 43–45 procent, medan den i 1070D var 38–40 procent.”
Vad anser entreprenörerna om E-seriens lansering, kan man prata om en revolution inom avverkningen?
– redan på förhand“Inte ett enda driftstopp under hela året”, berömmer Juhani Kolu sin nya H414.
vaihtokoneet
JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 30–31
Ponsse HS 16 MB, -05, 146 800 € 8 060 h, H60-pää, telat, ketjut, ulottuma 10 m, rullasyöttö, värimerkkauslaite, tiedonsiirto, GPS, rasvari, täyttöpumput, Xenon-valot, verhot, sakset. Taavetti.
Sampo-Rosenlew 1046X, -04, 132 600 € 7 319 h, Keto 51 -pää, kahdet ketjut, sakset, kantokäsit-telylaite, Panasonic TDS -pc. Tampere.
Timberjack 1070D, -03, 167 400 € 12 500 h, TJ180-kuormain, Oku 754 -pää, ulottuma 10 m, rullasyöttö, kantokäsittelylaite, värimerkkauslaite, mittasakset, nosturin vakaaja, ympäristöpakkaus, GPS, vakaava ohjaamo, alipainepumppu, Xenon-valot, MH-tiedonsiirto, tarvikelaatikko, ilmastointi, lämmitin, radio. Joensuu.
Timberjack 1070D, -04, 190 000 € 13 964 h, H754-pää, telat, ketjut, ulottuma 10 m, värimerkkauslaite, mittasakset. Rovaniemi.
Timberjack 1270D, -03, 220 500 €12 923 h, H754-pää, kolmet ketjut, rullasyöttö, kantokäsittelylaite, mittasakset, Xenon-valot, täyttöpum-put, keskusvoitelu, vakaava ohjaamo, Indexator-monirii-puke, uusi työpumppu. Tampere.
Timberjack 1270D, -03, 225 500 €9 000 h, H480-pää, kolmet ketjut (kahdet 700 x 26,5 ja yhdet 700 x 34), ulottuma 10 m, rullasyöttö, HPC07-mittausjärjestelmä, kantokäsittelylaite, värimerkkaus-laite, Xenon-valot, täyttöpumput, verhot. Tampere.
Timberjack 1270D, -04, 211 700 €12 250 h, 758-pää, ketjut, ulottuma 10 m, rullasyöttö, värimerkkauslaite, SuperCut-sahalaite, automaattinen nosturin vakautus, noston ja käännön vaimennus, vakaava ja pyörivä ohjaamo, GSM-puhelin, Xenon-valot, alipainepumppu. Taavetti.
Timberjack 1270D, -04, 212 700 €7 736 h, 758-pää, kahdet ketjut, rullasyöttö, kantokäsit-telylaite, värimerkkauslaite, Xenon-valot, tankkauspum-put, lisätyökalusarja, mittasakset, SitRight-penkki, automaattinen nosturin vakautus. Taavetti.
MachineFinder uudistuuEtsitkö vaihtokonetta? Uudistuneen machineFinder-hakupalvelun avulla löydät etsimäsi. voit hakea kulloinkin myytävänä olevia metsäkoneita niin Suomesta kuin mistä tahansa muustakin maasta.
> katso www.deere.fi ja Käytetyt koneet.
• tarjous voimassa 28.2.2009 asti• kiinteä korko 3,9 % 2 vuoden ajan (sen jälkeen Euribor-sidonnainen)• maksimilaina-aika 4 vuotta• minimikäsiraha 30 %• erillinen luottopäätös luonnollisesti vaaditaan
Korkotarjous vaihtokoneen ostajalle:
John Deere 1010D -06, 185 800 €4 514 h, TJ510-kuormain, Hultdins SG260S-koura, Clark Terra Lite –telat, Ofa Twist Grip -ketjut, hydraulinen serminsiirto, jarrullinen teräsriipuke, Begen istuin, Xenon-valot, puomin lisävalot, ilmastointi, radio. Kuin uusi kone. Joensuu.
John Deere 1110D, -06, 258 600 € 5 000 h, JD6068 ECO III -moottori, TJ510-kuormain (piiloletkujatke), Loglift FX26 -koura, Clark Terra Lite -telat, ketjut, ulottuma 10 m, iso kuormatila (4,3 m2), hydraulinen sermi, Nokia 810C -puhelin, TM700 PC -mittausjärjestelmä, GPS, UPM:n tiedonsiirto, sähköinen polttoaine- ja hydrauliöljypumppu, ilmastointi, radio. Joensuu.
Timberjack 1110D, -04, 145 500 € 16 033 h, kahdet ketjut, ulottuma 10 m, hydraulinen sermi, hydraulinen täyttöpumppu, hydrauliset portaat. Taavetti.
Timberjack 1270D, -04, 193 000 € 14 030 h, JD6081-moottori, TJ210H-kuormain, Oku 758 HD -pää, kolmet ketjut (kahdet 700 x 26,5 ja yhdet 700 x 34), ulottuma 10 m, rullasyöttö, kantokäsittelylaite, värimerkkauslaite, TM300 HPC -mittausjärjestelmä, Stora Enson tiedonsiirto, GPS, tasaava ja kääntyvä ohjaamo, nosturin vakaaja, SuperCut-sahalaite, mittasakset, ilmastointi, lämmitin, radio, verhot. Joensuu.
Timberjack 1270D, -05, 220 200 €8 529 h, 758-pää, kolmet ketjut, värimerkkauslaite, vakaava ohjaamo, keskusvoitelu, SuperCut-sahalaite, mittasakset, Stora Enson tiedonsiirto, Xenon-valot, hydraulimittapyörä, täyttöpumput, alipainepumppu, GSM-puhelin. Taavetti.
Timberjack 1270D, -05, 224 000 €9 850 h, JD6081-moottori, TJ210H-kuormain, Oku 758 -pää, kahdet ketjut (700 x 26,5 ja 700 x 34), ulottuma 10 m, rullasyöttö, kantokäsittelylaite, SuperMark-värimerk-kauslaite, TM300 HPC -mittausjärjestelmä, AV14S-kään-täjä, nosturin vakaaja, ilmastoitu istuin, Nokia 810C -puhelin, mittasakset, GPS, Stora Enson tiedonsiirto, Xenon-työvalot, polttoainepumppu, säilytyslaatikot, ympäristöpakkaus, SuperCut-sahalaite, ilmastointi, lämmi-tin, radio. 2000 tunnin huolto juuri tehty. Joensuu.
Timberjack 1110D, -05, 182 900 € 8 900 h, JD6068-moottori, TJ510-kuormain, telat, ketjut, iso kuormatila (4,3 m2), hydralinen serminsiirto, hydrauliset portaat, Xenon-valot ohjaamossa, kulmissa, takana ja puomissa, polttoainepumppu, ilmastointi, radio. Joensuu.
Valmet 840.2, -02, 98 500 €13 267 h, telat, ketjut, ulottuma 10 m. Joensuu.
Valmet 840.2, -04, 147 500 €10 228 h, telat, ketjut, ulottuma 10 m, häikäisysuoja. Rovaniemi.
Joulun loistavimmat tarjoukset!Sujuvaan työhön ja mukavaan vapaa-aikaan
Taskulamppu K2-LedValoteho 150 Lumen, ledin kesto50 000 h, etulinssi kestävääpolykarbonaattia.
Vuorillisetasentajakäsineet(PRV100)PU-sisäpinta,Spandex-selkämys.
24 parin käsine-paketin ostajallekaupanpäälleUSB-muistilla varustettuurheilullinen rannekello!
Tarjoukset voimassa 24.11.-31.12.2008. Hinnat sis. alv. 22%.
24 paria 165 eur35 eur / kpltai 2 kpl pakkaus 60 eur
Mahtava ajopeli!Lasten Gator MCE40933X000Akkutoiminen, 2-istuttava, sähkökippi.Kaksi vaihdetta eteen + peruutusvaihde.
www.Deere.fi
450 eur
Sahan-moottoriF066799
970 eur
Joulun loistavimmat tarjoukset!
Pyyhepaketin ostajallekaupanpäälle lammas-nappanahkaiset vapaa-ajankäsineet!
12 rullan paketti 50 eur
Scott Shop TowelsVahvat, imukykyiset, monikäyttöiset.
Nyt tulee pyyhkeitä!
