Uusraum 9.6.2012

• Raumangiäline ekstra-aviis 2012 • 27. vuaskert • Tasita ilmatteks joka taloho • www.ur.fi

Suvi o Viivillk kiiruloist aikka

Kokk Teemu Laurell:

”Kyll köökis järkki kans tarvita”

Matruus Mäkine flakutta Raumam bualest

UUS RAUM2 – Suvell 2012

Ehtost laiska vireneväja lauandaehtost

kaikke laiskimakki.

RAUM

AN K

ANSA

LAISO

PIST

O 9

6 v

Luanikast suviLukuvuas o jällen dakan, kiitoksi kaikillk ko olett ollf föleis. Heinguus huilata, elokuu lopus ulosanneta jälle uus program, sillo voi jälles ilmoitta ittes kurseill.

Rauma väengoultelef. 834 4515, [email protected] www.rauma.fi /kansalaisopisto

rauma.seurakunta.net

Pyhä Ristin girko juhlviikk

9.9.–16.9.2012

Lahtisem buadist hapeti aikihmste ikkäsill

vaimihmsill juhla ja arkke!Pk. Eine isomillekki fl ikoill.

LAHTINENOve auk maanandast tuarstaihin

gell 9.30 – 17, perjanda gell 11–15

Syväraumang. 10,telef. 824 0213

–Yhdes hyvä tlee –

Suvi tul jälle!Lapi Osuspangi asiakkans snuum

bassa fi irat hualetont suvilysti.Josas hantteeras asjas sähkösest taikk

konttuuris iha it, ni se kyll luanista meijän gans!

Pidetäst yhteyksi.

Met toevo iha jokattellk kaikki hyväfi inihi Suame suvehe.

Lapi Osuspankk ja koko pangi väki

Tulkkan gattoman taidettNokan Torpall, Suvitiä 1025.6. – 5.8.vaikk joka päev kell 12 – 18.Kaffett ja hyvälist kans trahteerata!Inspira ry Ei otet pääsömakso!

Ismo Narkkotelefoon 040 546 9645

RAUMAN TH-AUTO

KOLMASKIRI

”Viimeinen asema”(Viimäne statsuun)

ulosannetaens vuan

vahvan opuksen.

UusRaum 127x120 20120609.ai 1 21.5.2012 15:47:43

Kotohengine Lokki-kirppisSatamakatu 2 & 4, telef. 041 706 7187

maanandast perjandaihi 9-18, lauanda 10-15

ENSIMMÄINEN APTEEKKIRaum, Kuninkkagatu 3, vastpäät Nortamom bysti,telefoon 8378 78550Liki Poroholma leiriplassi palvele

OTAN APTEEKKISyväraumangatu 5, telefoon 8240 109

Suame suvehe

apteekin gautt.

Apteekist föleihin gotti

ja huvilall,reisum bääll

ja rannall, tuljaisiks

Hyvivointti rakendamas

Meilt lailist merimiähe yskändroppi vanhan traditusuuni jälkke.Meilt lailist merimiähe yskändroppi vanhan traditusuuni jälkke.Ammattaedoll – jo 232 vuatt.Ammattaedoll – jo 232 vuatt.

KULTTURELLEI TAULVÄRKEIGraafi kk Teuvo Salmisen garikatyyrpiirustuksek kotomaisist kulttuurihmsist saava väe naorama Julkkis-Gallerias koko suve.

Karikatyyrtaul o erinomane lahi semsell ihmsell, mills sanota oleva jo kaikki muut, mutt ei viäl lystelist ja iha oma näköst poträtti seinälläs.

SAA NAORA!

Auk ai sillon ko ovi o auk. Sisäll ja ulos pääse ilma makso. Tee edeltkätt varaus näyttely esittelyhy numrast 0400 498 926.

Tervtulo! Osote: Kauppakatu 11, (tori nurkall)

Telef. 823 8294Monnangatu 39, Raum

ma-pe 10-20, la 10-15 ja su 10-16Tervtulo!

T l f 823 8294

Kirpputori ja kaffetrahtöör

ELLINOORALoosi-Loosi-hyyryhyyry 18,-/viikos/viikos

Puad ja Wanhat Tawara

Karjalangatu 15 ja Valtkatu 10KAIKENGALTAST FÖRY JA VAATETTMa-pe kell 11-17, la kell 10-14Telef. (02) 8228 591

näist paohataToimitukse väkki: Pääredaktöör Janne Rantanen [email protected] Redaktöör Ari Anteroinen [email protected] Redaktöör Anna Riutta-Salo [email protected]

Suvell 2012 – 3

UUTISSI

Asko Tanhuanpää

Tatueerausbisnekse Raumall jo vuastuhane alkpualellk krun-dan Jukka Joesuu ei kaua rupp ökköttleemän, ko hänell esit-tä kysymyksem bisnekse muu-toksist viimsen gymne vuade aikan. Ja se o se, ett ei ihmse juur enä pruuk oodoksut ta-tueerauksi.

– Nyt tehdä isomppi kuvi ja niit on gropas enemän ko viäl kymne aastaikka takasi, Joe-suu klaara.

– Teknisest on gaikkist suu-rin muutos tapattunf färiaineit-ten gohdall, it masiin ja tek-niikk eivä ol muuttun mihink-kä, hän jatka.

Joesuu sano, ett tatueerauk-sis käytetyf färi ova nuukema jälkke viraomase syynis, ja se lissä turvallisuut.

Ihmset tykkävä nykysi it fun-deerat kuvatte riitingi, net tlee-va aikalaill ”omast pääst” niin-gom bruukata sanno. Tekniik-kaki anda myäden tehd tämssi fotorealistissi kuvi, niingo fi i-nist sanota.

– Meill ei ols sendä viäl ta-tueeratt Teuvo Hakkaraisem boträtti kenenkkä ahterpeili-hi, naora Joesuu.

Joesuu sääkrä, ett tatueera-jan doolihi istuvallk kundill ei tarvit ollf fölisäs valmist kuva, paljas riitingikim biissa.

– Meill on goitett pääst sii-he, ett jokattellf fundeerata iha oma juttus. Täsä om berältäkkin gysymys hantvärkkrin dyäst ja meillt tatueerajill on gans oma kädejälken, hän meina.

Jukka Joesuu omas kropas on datueerauksi runssast. Hy-vä ammattlainen gykenis värk-kämän guva itekki, mutt Joe-suu on gäyttän ain dyäkave-reittem balvluksi.

– Mnää olen gäyttän hyädyk-sen aika pali tatueerausmessuill visiitill ollui ulkmaalaiste am-

mattlaiste ossamist.Jos on datueeramise mailm

ainakkin deknisest pysyn end-ses mallis, ni sama ei vois san-no lävistyksist.

– Niis o ment niim bali ettip-päi, ett lävistysten dekkjä ova jo oma alas ammattlaissi. Mnää en ainakka enä niit hommi os-sais, Joesuu tunnusta.

Needlepointis teke töit Joe-suu lisseks kolm muut tatuee-raja. Lävistyksi tehdä joka toine lauandan Turust Raumallt tlee-va lävistäjän doimest.

Jukka Joesuu o alualkkate Lahdem boikki. Raumall hänem pit tull ensalkku vaa lyhkäseks ajaks, mutt kotose olonen gau-pung vei miähe fölisäs.

– Mnää rupesin dykkämä Rauman gaupungist, enk olt tullk katumapääll edes yhdeks piäneks hetkeks. Mnää ole ain dykän kans tehd paattreisui ja täälls se luanista valla erino-masest. Raumall mnää ole lis-seks opetellk kalastama, Juk-ka juttle. Joesuu asu nykysim berheines Santtioll, iha Rau-man gyljes.

Kiäl keskells suut. Jukka Joesuu teke lissä komjoi tatueerauksi Sami Rantasen groppaha. Joesuu oman gaolaha on datueeratt nimi Sylvi miähen geskmäise lapsen gunnjaks.

Joesuu Jukka rakastus Raumaha

Tatueeraus o jo koko väe juttAsko Tanhuanpää

Ari Anteroinen

Raumam bitsi suurlähettiläs Tarmo Thorström lauteera mi-tälai kiirut häne suvehes oik-ke mahtuka.

– Enne mitmaarja mnää olem bualendoist viiko reisull Ital-ja Offi das. Föleis on gans Lai-ne Heli. Siält ol sakki visitee-ramas viimäs viikoll Raumall ja ny me ole menos sinn, Tar-mo juttle.

Kyll o jällem Pitsviikoll nua-rell miähellk kiirut.

– Rauman Taidemuseos o framill eringaltassi pitsei. Taikk se kallistu enemängin guva-taittem bualell. Näyttely nimi om Pin Up Lace. Ja osa siit sa-masest näyttelyst fyärätä sitt

Helsingi juhlviikoill Art Goes Kapakka -näyttelyhy. Mnuun dyän ovaf framill Zetoris, jat-ka Tarmo.

– Lisseks mnuull on däällk Galleria Kempakses Lassen gans yhtenen dyämaa. Mnää värkkä omi jutuijan ja semse yhteisöpitsteokse, mihim bassa tullf föleihin gaikk lapses faa-rihis saakk. Edeltkätt ei tarvit osat mittä.

Tämän gaikem bääll miäs tramppa Rauman gaupungin gadui tuttunp polkpyärknyp-läjän. Eik täsä viäl kaikk. Lis-seks nuarmiäs kirjotta ja tyy-rä Pitsviikoll lapsillt tarkote-tun gatutiaattri ja stää esitetän golm kertta. Ylioppilastiaatter QMe pela tiaattri Nortamom

bysti viäres.– Tei mnää tosa viäl Soili Va-

halam byynnöst yhdep pits-korvakorukki, kahdem bäevä varotusajall. Meill o ollup pu-hett Laura Ala-Äijälän gans pitskostyymeitten dekemisest Pitsmiss-kilppailuhu, mutt ei täks suveks enä kerkk.

Mist miäs lainkkan gaeva tomssi voimi ittestäs?

– Em mnää tiäd. Nyk ko mnää opiskle jällen dosisan sill miälell, ett ko ens kevä veisa-ta Suvivirtt, ja maistrim baperi mnuu biosan, ni ei stää muu-to jaks, josei tee ai joukko jot-talai iha muut, fundeera Tar-mo, kasvatustiättelijän garah-täär miälesäs.

Tarmo o luutsin. Tarmo Thorström huama, ett Knypläjäm batsa fl ikk ei knypläkkä iha lailes. Sill o näättäk vaa yks knypyl molemis käsis, vaikk kuuluis ollk kaks. Spindell-pitsiki o liia soukka.

Tarmo painu trahtöörihiAri Anteroinen

Komjas skuunar muutt RaumallRaumangiälise UutiseKomjas skuunarlaev Kath-rina tlee suvell Raumall. Eik vaa lyhkäsell visitill, ko oikke asuma. Riku Rä-säne ost seillaevam Poro-holma komistama ja trah-röötlaevaks.

– Seillaev o olls suvisi Helsingis ja krysningei sill on deht ai tarppe jälkke. Ja kyll ova ihmset tykän. Tä-mä o nys stää merehenk-ki, ko Raumall on govas-ten doevott, sano viihde-bisnekse monendoimemi-äs Riku Räsäne.

Syyskuun grysningi ova ny myynis. Ne lähteväs Su-ajan gaijast.

Pyhä Ristin girkk 500 vuattRauma seorkunt om bäät-tän, ett Pyhä Ristin girkollt tlee 500 mittarihi syys-kuus. Pisp Arvid Kurki vihis Rauma uuden gir-kon gäyttöhö 14. päev syyskuut 1512. Taikk ai-nakki hän gäve sillo syyn-reisullt tääll.

Viralist juhlviikko fi i-rata syksyll. Stää enne o monengaltassi tapattumi juhlan gunnjaks.

Kiakkoilun Tue halli ollam bykämäsLähdepelloll ollam bar-hamillas pykämäs kah-den gauklo harjotusjää-halli. Runssast viis mil-juuna euro se tlee mak-sama ja kustanuksist pitä huale Raumlaiskiakkoi-lun Tuki.

– Semse ova ajatukse, ett tammikuu lopuhu men-nes halli olis käytös, ker-to Tuem buhejohtaja Ta-pio Juusela.

Viimäs talvent Tuki lah-jott kaupungill uuden de-kojääradam Pyymbäähä. Suvells se valekrääsmat-tallp passa pelatam botku-pallo taikk pesäpallo.

Pitsviikollp programmi vähäsill ja nuarillKuluva vuade Raumam Pitsviikoll ajatella eine nua-remppaki väkki ja heijä edesottamuksias täst et-tippäingi. Esimerkiks Po-sell mööpliseerata lasten-daloks. Mustam bitsi yät fi irata lapsperheillt tar-kotetui Karkeloi. Nuarill o ensmäinem Bitsrok!, ja siinp pelava raumlaisek kapeli, bändi, niingo ny-kysi sanota.

– Ko juhlvuatt o fundee-ratt, o semnengi hual ol-lu, ett ollek tarppeks pro-grammi vähäsill ja nuarill, sano kulttuurpäällikk Ris-to Kupari.


Uus Raum

Radio Ramona ”miini” ändrät-tin gesäkuu alust alkkate. Kui Ramona sitt muutus, program-buale föörman Anu Elo?

– Ramona o endist enemä oman gaupungi radio. Met tee jällen gaikk Raumall: uutise, programmi, kuuluttamise ja musiiki valikoittemise.

– Kyll Ramona ennengi ol paikaline radio, mutt jongu verram brogrammi tul Tam-prelt taikk Helsingist. Musiiki me osti valminas. Nyp paika-lisist toevomuksist passa otta nuukemi vaari, kerto Elo.

Kui musiikk muutus?– Me lisäsi suamlaist mu-

siikki ja vaimihmste ja fl ikk-laste esityksi, ko niit o oikken doevott. Mutt kyll ulkmaalai-nengim bopp ja rokkemaroll viäl soi.

Händäst, mitä jätetä valla soittamatt?

– Ainakkim barhamast kuu-lustlemise ajast pois jää semssi kapelei ko WASP, Twisted Sis-ter ja Iron Maiden.

Jos ja kon gaikk program tehdä Raumall, niin darvitan-gost lissä tyäväkki?

– Ei, ko samalls sakill me jatka. Syksyll mnää kuuluta aamupäevisin gell 7 epp. kell 11 epp. saakk, ja Leino Ripa ehtopäeväk kell 2 jpp. kell 6 jpp. saakk. Laura Fröberg ja Anna Riutta-Salo ovaf föleis äsköste lisseks avittamas pro-grammin deos.

– Kovasten dykätt Meri-Ra-mona tlee takasi. Pekka Wal-lenius toimitta lauandaisi ulos tleevap programmi. Niis klaa-rata ja hantteerata merelissi as-joi äärest toisse.

Vähemä räminärokki Ramonast

Programbuale föörman Anu Elo Susivuare studios.

Janne Rantanen

Mnää tottle,

sanos luuts

ko ryyppy tarjotti.

À la carte ruakkaVanhas Raumas

Tervtulo herkuttleema!

L issä t iat to ja pöytvaraukse:te le f . 02-8376 2200 taikk

Vanhankirkongatu 26 Raumwww.hotelvanharauma.f i

Kanalirant 5, 26100 Raumtelef. (02) 822 7757

www.ravintolabuenavista.com

Treffamis- ja ruaktrahtöör Kanalim barttallihan geskell Rauman gaupunkki

• Suvipiffsteek, pippur- tuare- juusto- soosill

Restorangis o A-oikkeude ja rutkast eringaltassijuami. Ja monesorti á la carte -ruaksedel.

Arkkesi hyvä pualpäeväst kell 10.45-14.00

Auk joka päev aamust ehtosse(Mittmaarjan ove ovak kii)

16,-

• Pähknäinen kana- salaatt 11,-

Suviset tarjouksep pitävät träkkis 31. päevähä elokuut 2012 saakk.

• Krapu- leip 8,-

OLEKKOST KOTOSE RUA YSTÄV?Tleestis herkuttlema messihi!

Seisovast pöödäst kaht lai lämmint ruakka,pitä sisäläs salaattpöödä.

Monnangatu 4

Ove auk: ma-pe kell 11-15, la-su suljettuTervtulo!

PUALPÄEVÄNE ma-pe kell 11-15Kaffebaarist voikakoi,

sämbylöi ja nisussi!

A-oikkeude

Monnangatu 4, Raum, telef. 823 9924● A-oikkeude ● Biljardi ● Pokeri ● Tervtulo!

KARAOKET PE ja LA alkkaten gell klo 9 jpp.

Veranta o aukVeranta o auk

Auk su – to kell 9 – 02, pe – la kell 9 – 03

Elävä musiikki ei ol joka perjanda. Mutt ko o, ni sillom baussill laoletan garaoket!

Kaikki jubileerauksihi ja

muihin gokkondumissin

trahteeraukse, rua, nisuse ja kaakut

tutull ammattaedoll.

Tullin KaffeKuninkkangatu 50, Hauenguano. Telef. 822 7678

Arkkesin gell 8 – 17, la 10 – 14

Meilt maistuvaMeilt maistuvaPIZZA PIZZA ja KEBABI KEBABIMaanandast tuarstaihingell 11 – 22.30,perjanda ja lauanda 11 – 04ja sunnundan gell 12 – 22.30

FalafelitFalafelittiätysttiätystkanskans

VALTKATU 4. TELEF. 821 2161

Luanik

ast

suvi!

UUS RAUM Suvell 2012 – 5

Kaffett ja hyvälist joka päev aamust ehtosse

Kaffepaikk Vanhas Raumas auk sunnundaisin gans.

Äläkä sitt unhot, ett kaffett ja niit maistuvivaniljamungei saa kartnom bualellakki.

Paakarist nisuse ja paakkelssiuunist lämjänäs jo aikasi aamust.Tuareudestas tunnett

Kaffepaikk, Vanhas RaumasKuninkkangatu 9, telef. 822 1758

Kaffepaikk ja paakarLeikar 1, telef. 822 1422

TERVTULO RIVIEERAHA!TERVTULO RIVIEERAHA!

Vuadest 1980

Meill oymmärett värkät

pitsoi lailseresähti jälkke jokolmengymnen-gahde vuade aja.

Anundilangatu 8telef. 866 6700

Raumlaistengellartrahtöörjo yli 40 vuaden draditsuunill

Ruaksedelist löyty yli 40 eri sorttist ruakransuuni.

Sisäll o ilm sopevaisest jähtyn, mutt katoll on guuma!

Tervtulo nautisklema!Auk joka päev.

-TRAHTÖÖRI

Hyvä sorttissi trahtöör-palvuksi meijä idyllisis

ja omangaltasistoimipaikoisan

Vanha Rauma sydämes,keskell Unesco

mailman gulttuurperinttö

Wähä Tallbo jaVanh Raum

Vanhangirkongatu 3,telef. (02) 822 6610

Yhten osan raumlaistmerengulu historja

Raumamerem barttall

Villa Tallbo ja meriPetäjäksendiä 178,telef. (02) 822 0733

Kunikkangatu 22, Vanhas RaumasMyynimbalvelun delef. 010 4233 160Kaffepaikan delef. 010 4233 [email protected]

Suve l l me o le auk aamust ke l l 8 : s t ke l l 10 jpp. saakk .Syksy l l , ta lve l l j a keväste aamust ke l l 9 : s t ke l l 9 jpp. saakk .

Metteen

gaf festaskaun i .

“Kansattevälist meininkki, fiin ja monengaltanen gaffepaikk”

“Oteta lungist, reedu ja lystelist pasninkki”

“Baristotte intohimo näky, hyvä sorttisek kaffe ja luutsaus”

��

Verandakimeill o!

Kivisillandiä, LappiTel. (02) 826 0769, 0500 517 211

• A-oikkeude

Auk maanandast sunnundaihi

www.taidekahvilatorni.fi

Tornmaksoaikihmse 2€ lapse 0,50€

Kaikkist komjamma näköalak koko kaupungisMaistuvaise oman gööki nisuseja muu hyväliseTaidett ja hantvärkkrin döit myydä omas puadisas

Kymnes päev kesäkuut alkkate Sunnundaprunssi pöyt tuukattunas kell 10.00-12.00Auk joka päev kell 10 epp. – kell 8 jpp.


Nii on kom bluttana,sanos Vermuntilam boikko meijerifl ikka pimjäs

Kitukrännis pussas.

Mep palvele Vanhas Raumas

Taidegalleria Salme Kauppi

AkvarellmaalauksiLisseks taidetilpehööri

ja raamitustyä

Tervtulo! Kuninkkangatu 27Auk ti-pe kell 11-17, la kell 11-14

Tyylikkäst rannall!yyyyyyyyyyyyyyyyyyHyvä sorttise liivrustingi,uimahapeti ja nattreijuuiuuiuiuiimamamaamamamahahahah peepepppppp titititt jjjjjjja a a a nananan tttttttttttreerererer ijijjjjj

Tleestis pruuvama, mimne Snuullp passa.

Ja palvluksist ei knaftat, se o sääkrätt asi se.

TTT aaaaaalllllllllllllll!!!!!!!!!!!nnnnn iigiigigigiggi,,,,jjjjuuuuujjjjjjuuuuu

a.a.a..aa.a

aaaaatt,tt,t,tt,,,t,,

Kuninkkangatu 14, telef. 823 5633Arkkesi 9.30–17.30, lauanda 9.30–14

Kuninkkagatu 14www.beeda.fi

Iätönthapett-

valikoima!42-58kokkossi

Monengaltast hapetti ja tyykki ja sisustusalstandituljaisiks ja huvilall…

Kauppakatu 9, Vanh Raum. Telef. 822 7520

Kauppakatu 12, Vanh Raum, telef. 822 7700.Ma – pe 9 –17, suvell o lauanda ovek kii.Kundeill on gartnollp parkkeerausplassi.

www.mattorauma.fi

Hyväm balvelu sisustusala erikoispuad

MattaiMattai

HyvHHHyvHyvHyvHy ääääämämämäm bbbbbbalbalbalalvvelu sisustusallala e kikikrik iioisp aaddlll eel sis stt sas

Uuttsuvissen

gotto! monen-galtasse

laattjamööpliseeramisse!

Meijäm bihavalulambuisMeijäm bihavalulambuispiissa valikoittemistpiissa valikoittemist

Palveleva sähköliike

NARVI-SÄHKÖ

Kauppakatu 5,telefoon 8378 5200

822 1211 040 535 9147

✷ Remonti✷ Kaevertamise✷ Patteri

✷ Kihlasormukse✷ Vihkisormukse✷ Tilaustyä

Kuninkkangatu 12, RAUM

Mnää teevihksormuksendeijä miälen

jälkke,vaikk rakka

mammasormuksest.

Tervtulo!

Mnää teevihksormuksendeijä miälen

jälkke,vaikk rakka

mammasormuksest.

Tervtulo!

Mööpliseeramissem beilija klasimaalaukse meild!

Klasitukse veranall ja palkongill.Tervtulo tutustuma!

Puad: Kuninkkangatu 40, telef. 822 6668

Verstas: Isokatu 21, telef. 822 6669

• Askroittemis- japosliintilpehööri

• Keramiikka, klasi-ja posliinpolttoAuk maanandast keskviikkohon gell 9-18, tuarsta ja perjandan

gell 9-17 ja lauandan gell 10-14www.vekomi.fi /askarteluohjaus

Kauppakatu 19, telef. 822 2039

MEP PIDÄ HUALE SNUU SILMISTÄS

Praktiikka meill o jo niim bali takan, etei semssi määri vuassi ol yhdelläkkän doisellt täsä kaupungis sillon kom buhutam

brilleist ja muist se sorti alstandeist.Snää saa meijäm buadist nii optikon ko silmlääkringim balvlukse,ja särveeraukse ova muutongi valdkunnam barhamast pääst.

Mutt silmklaseihin gatota nii sopevaine hint, ett se sääkrist passa snuull.

Toringulm, Kuninkkangatu 20, Raum. Telefoon (02) 822 4755Auk maananda – tiista gell 9.30–18.00,

keskviikko – perjandan gell 9.30 –17.00, lauanda me ole friivahtis.

Luanikast jalämmint

suvi!

FRISÖRSKÄ-KOSMETOLOOG

Liikkest löyty luamukosmetiikka iholl ja hiuksill!

• juhlspöökkäykse ja -frisyyri • hiuste färjämise ilma ammonjakki ja hajustei • hiustembidenykses sinetill • täödelisek kontt- ja käsihoido • morssiuspaketi

FRISÖRSKÄ-KOSMETOLOOGILT:

-ihonputsaukse ja erikoist taulvärki hoitto

Kauppakatu 10, tel. 824 0143, (Meikk-Puad Fridas)

[email protected]

Lämmjäst tervtulo!

Lahjaks taikk tuljaisiks oilo anttak kotomaisthantvärkkärin dyät.

Suvissin gäsitöihi saa langameijä isost valikoimastan.

Hyvi sortei ja hyvä pasninkki

Kuninkkangatu 28, telefoon 822 5437Lahi ja hantvärkk Seija Jaakkola

LaLLaLahhhjhjhj kakakss ttataikikikkkk ttutuljljlj iaiai isisikksks o oilo anttak kotomaisthantvärkkärin dyät.

Suvissin gäsitöihi saa langa

Kotti, huvilall,Kotti, huvilall,tuljaisiks…tuljaisiks…

Runssa

Raumambitsi

valikoima!

ihmsse

Suvell 2012 – 7

Janne Rantanen

– Nortamo-paakkels ja kupp kaffett, kiitoksi pali, sanos Jan-ne Mäkine ko mnää näytin Kontion gaffetrahtööris, ett in-terveivattavaks tullu viaras o hy-vä ja vaikoitte mitä it tykkä.

Se ol valla erinomasest va-likoit, sill ett mnää en sanon lainkka edeltkätt, ett mist tällk kertta jutt tehdäis. Mnää näät-täk tykkäsi interveivat hänt yh-ten nuarimist Nortamo-Seoram besätningi äijist.

Kyll se vaa fi ini on, ko saa kokkouksis istuskells syyd-vest pääs ja kuulustell luanik-kasi jutui. Pali mnää ole saan uutt oppi Raumast ja raum-laisest kulttuurist, juttle Jan-ne, ikkä miähell on golmen-gymne nurkill.

Melkken gaikk raumlaiset tunteva Mäkisen, ko jo nuarenp pojankloppinp pärjäs harmo-niikasoiton gilppailuis. Se jälk-ke hän ongi musiseeran mo-nis kapeleis – Kesk-Eurooppa kiärtännys hevibändisäkki tul olttuf föleis.

– Ny mnää tee studiohom-mi Pekose Marku Musatehtas. Sirkuskapel pitä parhamillas holani. Duo Mäkkoi-keikoill mnää esitä akustist pop-mu-siikki, enimäkses 2000-luvult. Suvilauandaisi o ai hääsoitoi. Niit mnää olen dehn yhtsoit-to yli kymne vuatt. Alkvua-sins soitetti ensi iso aikka van-ha tanssmusiikki ja loppehtost vähä rokkemarolli. Nykysi o vallan doisimbäi.

Ja sitt o Matruus Mäkine, raumangiälell juttlevaine ja veissavainen drupaduur.

– Siin roolis mnää teen gans keikoi. Jutt sai alkus siit, ko mnää löysi Nortamo jaaritukse. Ne ova iha oma sorttist huumori ja romantiikka siit ajast, konei koska ollu. Ja sitt mnää löysi Nortamo veisu ja rupesi värk-kämä samangaltassi merellissi veisui itekki. Sitt mnää rupesi skriivama omi jaarituksi.

Passa kai sanno, ett Raum o

snuulls sydämeasi?– Kyll passa. Opiskeli isollk

kirkoll, mutt tliin dakasin got-ti ja juure ovap piukas tääll. Ja vaimoki o raumlaissi. Mnää ole löytän murtte ja raumlaisuden, ko se o yks iso kappal ihmse miäles. Ja o mialulist oll yks osa täsä paikka ja se väkki.

– Mone nuarek kaippava isoihin gaupungeihi. Raumall o hyväp puales. Tutui tlee pa-li vasta. Vanh Raum o fi in tal-vellakki. Meri ja stää liki oleva asja ovak kans tärkkjöi.

Händäst, mimnem baatt mat-ruusill o?

– Ei mnuull olp paatti. Ko-vaste mnää tykkäisim bääst seilama. Onneks ystvill o seil-paatei.

Mikä sais viäl Mäkise lähte-mäm bois Raumalt?

– Mnuu ei saa oikke hel-post mihinkkä. Josei sitt maa-seudu raoh mökill rupp vetä-mäm bualehes.

Mills sais tomsek kolmen-gymne ikkäset tleeman daka-si Raumall?

– Tyäm beräs ihmsek kai muuttava. Stää mnää nosta-si enemä framill, etei Raumall ol niin gova kiiru ko isois kau-pungeis. Täällt tunte eläväs ty-venes ja raohalises ymbristös.

Täsä tlee raumlaisuutt. Janne Mäkinen dlee interveivattavaks frouan dekemäs Raum-krakas, mihi ol kiinnitett 570-juhlvuaden gnypyl.

Raumlaisillt tutt haitarpeliman o Nortamo-Seora nuarimppi jäseni

Matruus Mäkine

Nortamo-paakkels.

Janne Rantanen

Anna Riutta-Salo

Raumalainen.fi –pladill haetti suvise Rauman gaikke mialu-lisint paikka matkandekjätten gantilt katottunas. Niingo osas odotta, Vanh Raum voitt. Hop-pjall nous Merimuseo, ko häves Vanhall Raumall vaa ina verra. Mikä teke Rauma merimuseost nii ekstra fi inim baika?

– Meill on koko perhe ju-tui, eik ol unhotett juur niit fänikän gaikke vähäsemppi. Navikatsuunsimulaattor vetä väkki ai vaa niingon gärvässi. Ja siihem bestata suveks ai joku ”kuskiks”, klaara museondireh-töör Hannu Vartiaine.

– Raumlaiset tuavat tänn vi-araitas. O selväki, ett ihmset tykkävä näyttä viarailles jottan gotokaupungistas, ja sillo Rau-mallp paseratam boiki Vanha Rauma, ja meri on däälls sy-dänt liki. Meri ja seilamine yli-päätäs o mialuline asi.

– Missä muus Rauma mu-seos ei käy niim bali maksavi asiakkai, ko meill. Ussen guule kans, ett tänn on dult toispualt Suami iham bakiparastas.

Rauma merimuseos luutsa-minen dapattu tämäm bäevä reklementeitte jälkke.

Merimuseollp passa sort-teerat kans eringaltassi jubi-leerauksi. Suvisim bidetä häit, ristjäissi, syndymbäevi ja puu-laakeitte juhli ja montta muut lai kalaassi.

– Kaikk ei tämsist olt tiatos-si. Tott mar met tykkäm bys-sy eritotte museon, vaikk juh-li tääll organiseeratangi, muis-tutta Vartiaine.

Merimuseo värteeratan gorkkjallUutt tekniikka. Merimuseosharjottle tyändoimeihi Eila Niämine, ja hän näytt aiPädi, ko anda seivakkast tiatto museom baikoist ja alstandeist. Niit on gymne, ja opastus luanista engelskaks kans.

Anna Riutta-Salo

Uus Raum

Raumall o valikoit pits-miss vuadest 1978 alk-kate joka suvi, ussemitem Pitsviikoll. Ja niin dapat-tu tänäki suven. Kanali mutkahan gokkondu jäl-le iso saki raumlaissi ja tullist tulluijakki jännit-tämä, ett kene net tuam-ri jälle valikoitte.

Vanhan traditsuuni jälk-ke uude ehdokka esitel-lä ensmäisen gerra kau-pungaviis Uudes Raumas. Kaikk pääseväs sitt an-dama äänes omalls su-asikilles.

Enne ehto fi naali miss-ehdokka nähdä liikuskle-vam bisin gaupunkki ja kyll heit vauhkottle yht-laill nuarek ko vanhemak-ki raumlaise. Flikak kehu-va, ett he ovas saanp pali praktiikka framill olemi-sest ja rohkeutt tlee lis-sä ja siit o sääkrist hyätty myähemi elämäs.

Pitsmissi lisseks samallk kertta valikoidan gaks pe-rintöprinsessa ja ulosanne-ta yleisöäänestykse voittaja.

Pitsmiss 2012 valikoi- ➤da Raumallp Pitsviikon diista 24. päev heinguut kell 6 jpp. Rauman gau-pungindiaatri edustall.

Pitsmiss o yks vanhimist

Nykynem Pitsmiss o Naandali fl ikk, studentt Anette Mankolanaho. Edelisvuannt tittel jäi Raumall, ko Viivi Suami-nen gruunatti voittajaks.

LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio


-KAUPPA

Tuatevalikoimahan guulu muitte joukos kestokäyttöses suaja, hygienia- ja inkontinessalstanti, sängvaatte ja lasarettavara niingo esimerkiks kerttalles käytettävä hansikka ja desinffi oimisaine.

Eringaltasek kerttalles käytettävä vaipakkin guulu meijä valikoimihin.

Tuatte meill ova hyvä sorttissi ja niitte riitingei fundeerates ja valmistukses o otett huamioho, ett se passa juur siihen därkkjäm baikkaha mihi se on darkotett.

Suame Saeralatukull o yli 30 vuadem braktiikka hoito-tarvik-keitte, kerttalles käyttöhön darkotetuitten duatteitte ja laitostekstiileitte ja -kostyymeitte myynist.

HYVÄ SORTI LASARETTAVARA

PRIVAATTVÄELLK KANS!

NY MEIJÄVALIKOIMISTANLÖYTY KANSORTOPEDISE

STÖTTÄ!

HYVÄ SORTI LASARETTAVARA PRIVAATTASIAKKAILLP PUADISTKESKELT VANHA RAUMA.

Kuninkkangatu 15 puad o auk maanandast perjandaihin gell 9–17,lauandan gell 10–14. Telef. 02 8387 2490

Ove auk: Ma– pe 10 –17, la 10 –14

Meiltäs löödäk kostyymei vähäsill ja aik-ihmsill!

Tleestis tutustuma meijäm buadihin Ganalim barttall!

Benetton RaumNortamongatu 14,26100 RaumTelef. 044 3434 130

Saga Kanalirant särveera Snuullt taikk läheisilles kodon tuntust ja hyvä elämä sorttissi pasningei ja turvalist olo.Hyyryll olevis 36-45 neliömeetterin gokkosis lukaaleis piissa valo ja ova muutongi fi inei kaksioi palkongeines päevines.

Kuulo syynätäja kuuloaparaatei

hommata

www.raumankuulontutkimus.fi

RAUMANKUULONTUTKIMUS

Nortamongatu 14 B,viidennes voovingistelef. 822 6789

Meild löyty lääkär joka sorti lähtöhö.Ja me hoida niim biänef fl ikandirrakkakko nasumannikki ja vanhuksek kans.

Asja luanistavak koko perhe lääkärsentteris,jos o sitt sorm kippi taikk sisikund kronkla.Tervett suvi kaikill!

LÄÄKÄRSENTTER SUVELL AUK:ma – pe 8 – 18, la 10 – 13Heinguus ei ol lauandaisi vastaotto

Telefoon 838 0800KALLIOKATU 4, RAUM

KOKO PERHE LÄÄKÄRSENTTER

Met tee hyvä sorttissi,Met tee hyvä sorttissi,edeltkät pruuvatui ja edeltkät pruuvatui ja allergiaystvälissi säng-allergiaystvälissi säng-vaattei kaikeikkäsill ja vaattei kaikeikkäsill ja kaikengokkosill.kaikengokkosill.Käyt taikk telefornastKäyt taikk telefornastmeijä fabriikkihin jameijä fabriikkihin jatila ittelles kauni une!tila ittelles kauni une!

Suara fabriikist!

www.vormu.fi

Puad o auk maanandast perjandaihi gell 9 – 17 jalauandan gell 9 – 13. Suvel lauanda ova ovek kii 23.6. – 11.8.

Niittajantiä 7, Raum(Sampaanalan teolisusalue,kilomeetterim bääs ABC-asemalt)Telef. 824 0100 • www.vormu.fi

Uus RaumRaumlaist suvitiaattri pää-se tänäki vuannk kattle-ma neljäs eri paikas. Su-vitiaatterkaus alka tänä-pä, kesäkuu alkpualell, ja stää piissa sitt elokuulls saakk.

Hetk lyä. Otto Kaner-va on dyyrän elämämaku-sen gertomukse miäheks kasovast pojast, ja siit, ett kui häne elämäs polkull rookka Kirka musiikk soi-va melkke mystisellt tavall. Kirka hitei pullollas ole-va musiikkomelja rooleis nähdä Ria Kataja, Tatu Sii-vone ja Petja Lähde. Yleisö om byytän, ett esityskautt venutetais viimäs vuadest yhdell viiikoll.

Rauman gesätiaattris ➤Fåfängas 9.6.–15.7.

Elämä vaa. Rauma Ilta-näyttelijä ova ottanp pro-grammihis Jani Selinin dyyrämä Vain elämää -ni-mise lystelisen gomelja rakkaudest, ahneudest ja oma nappaha vauhkott-leemisest.

Pyhäranna Santtioll ➤13.6.–13.7.

Homeliitto. Pulmu Elose ja Anja Hämäläisem bän-näst o lähtösi näytelmä misä kuvitella elämä Ilos-salom biänes kyläs. Siällp pariskunt päättä krundat vanhan gouluhu Avokas-Kodon dilapäist elämähal-littemist tarvittevill ihms-sill. Kylätoimikunt kum-mingi eppäle, ett paris-kunt ongi ottan hoimei-his pakolaissi, ja pytink koitetangi sitt saad julis-tetuks hometaloks.

Lapim Patolambi-➤tiaattris 22.7.–5.8.

Kenraali morssi. Endsell linnakesaarell esitetä jälle soldaatfarssi Jarmo Kosken dyyräykses. Eritotte nätill ilmall se o erinomane jutt kaikimbualin, kon diaattri-hi mennäm baatill. Omallt taikk paattbussill.

Kuuskajaskarin ➤gesätiaattris 1.7.–29.7.

otetas einen göykäsemmi

Suvell 2012 – 9

Ari Anteroinen

Miss Suam -kilppailuis toi-seks perintöprinsessaks vali-koit ja endinem Pitsmiss Vii-vi Suamine asu ja teke töit ny Helsingis.

– Täsä o n y niim bali kaik-ki uutt. Jongu aikka o asutt Helsingis. Lukaal o liki edus-kuntta ja töis mnää ole Stok-mannin gosmetiikas puadpuk-sun, kerto vaalev ja nätt raum-laisfröökyn.

– Mnää näi anonssin dyäpai-kast pualvahingos ja hai sinn. Ja siält telefuneerattin, ko me olin gahde muu missin gans Turki reisus, jatka Viivi.

Tämä suvi o se verran giiru-loist aikka Viivill, etei juur su-vilysti eik friivahti kerkk pitä-mä. Jo enne suvi Viivi ol töis jääkiako MM-kilppailuis.

– Luvas o myyjändyä lisseks muutakkin dyäkomenust. Viime suve sai ottakki eine lungim-mi, ni ett tehdä nys sitt stääki enemä. Taota nyk ko raut on guuma, sano Viivi.

Tääll Raumall Viivi Suami-

sell om biisann yht sun doist toimitust, eringaltast kuulu-tustyätäkki o oll.

– Niit on dulos lissäki ym-bärs Satakuntta. Se o semmost tyät, ko mnää tykkäisin tehd, riamuitte Viivi.

Ja ko suvi o menn, nii ei taht käy lainkka verkkasem-maks.

– Vähitelle o aik ruvet vauh-kottlema Jaappaningin gus-teillk ko siällp pidetä loka-kuus Miss Intternationall Bji-uuti -kilppailuihi.

Viivi Suamine o lisseks kir-joill viäl koulus Turus.

– Viäl om betyyk lopulisest ossamisest saamatt ja se tlee sitt aikanas, auningoitte Viivi.

Raumlaiste oma miss tun-netan gyll jo kotokaupungisas, mutt händäst, kuis se o siäll Helsingis?

– Ei ihmsses sendän tuls sua-ra päi naama mittä sanoma, mutt kyll se heijän gatanostas huama. Ko liikku sopevis pii-reis ja yäelämäs, ni sitt eine us-semi joku jotta sano.

Turki ranna...

Viivi muutt isollk kirkoll

...ja tutu ranna. Viivi Suaminen gerkes alksuvest käymä Otarannas ja Poroholma maisemis.

Hans Lehtinen

Ari Anteroinen

Rauma suves pali tiaattri

Ria Kataja

Nytp pidäis tykkämä,

sanos fl ikk

ko naamas pes.

Petja Lähde


Kauppakatu 3, Vanha Rauman gyljes

Tervtulo ostoksill!

Kauppakeskus Potkur o ystväline ja monttalai särveeravaine ostospaikk keskell RaumaPotkurist snää löödäk kengä ja hapeti, siäll on girjoi ja konttuurvärkei ja kukkassi.O veikkauspalvlukse, urheiluvärkei, korui, kelloi ja ruaktarppei.Lisseks siält saa kans tietokone-masiinei ja -pelei. Potkuris o viäl suutar, frisöör ja kosmetoloog.Kaffetrahtööris passa nauttivaikk pualpäeväst.

JOS VERKK O SNUULL MUUTAKKIN KON GALOITTEM BRAKKAMIST VARTEN,KÄY OSOTTES RAUMALAINEN.FI

NIIS TIÄDÄ MITÄ KAUPUNGIS TAPATTU.

U U D E S O R T T I N E N G A U P U N K M E D I A

Kaikk urheiluja friiheetaja

viättämisse ai sopevaise huakkjall hinnall!

Kauppakeskus Potkur, RaumaAuk ma–pe 9.30 – 18.00, la 9.30 – 14.30

telef. (02) 8377 9700www.pyora-nurmi.com

Hyväm basningingenk- ja veskapuad

Telefoon 822 0320www.clickshoes.fi

Info Rauma telef. 549 4000

Suvipäevätte iloks ja

ajangulukseringaltassi

kirjoi, kortei, pelei, häärämis- ja färityskirjoi,paper- ja askroittemis-

tilpehööreikaike ikkäsill ai helvolttas

Info Kirjakaupast

RAUMA: Kultavirta, Potkur, p. 044-740 3379, ark. 10-18, la 10-14

ESPRIT play glam

0161-10051..56

49,90

www.kukkahuonegloriosa.comPuh. 822 7860

Kukkaspuketi sitomisse

erikoistunkkukkaspuad

Kaikk fl oristi ammattaedoll

Janne RantanenMitä hyvä saa runssalls sadallt tuhanell? Ei suuri nimei, ko esimerkiks Pori Jats käyttä saadakses kymni tuhanssi vi-arai kalaaseihis. Mutt nousevi tähdei ja bluusmusiikki värteeravi mestrei kum-mingi. Rauma bluussis se tarkotta esi-merkiks North Mississippi All Starssi.

– NMAS sai kiitoksi ja pali uussi fa-nei Raumall viis vuatt takasi. Tänäpä se olis iso nimi mihi hyvänäs festrill. Oikjastas kapelill on darjott enemä ra-

ha muuhalt Suamest, mutt het tykkä-väp pelat musiikki meijäm bareisan, kerto Rauma Bluussi festarpäälysmiäs Tunnu Pärssine.

NMAS:än grundasivat toisem bol-vem bluusmusiikim belaja Luther ja Cody Dickinson.

– Luther, ko soitta kans Black Cro-wesis ja Allman Brotherssis, suutta oll mailmam baras kitarist, julista Rauma Bluussin Kaitsu Engren.

– No, ainakki hän on todestakkin gova virtuoos, pehmendä Engren sa-nomissias.

Ja lissä siihe viäl, ett kapel o sää-krist ainakki Mississipi mäkisten gul-mattem baras.

Rauma Bluus o Äijäsuall lauanda ➤14. päev heinguut. Päevä aikasemmi ovak klubiehtop Bar Hovis, Buena Vistas ja Café Salis.

Perjantai 8. 6. 2012 – 11

otetas einen göykäsemmi

Suvell 2012 – 11

Asko Tanhuanpää

Kirimaamar Heli Laaksone elä ens-mäist suvias raumlaisen. Viimäs syksy Lapin Kodiksamist hankitt vanh maa-talo kartnoines takka se, etei Laakso-sen darvitt pali fundeerat, ett mitä sil-lon tehdän ko o friiheetaikka.

– En ol ikä enne asun näi maangylä sydämes, mutt ei mikkä olt tääll hant-

tim bistän, päivasto. Mnää imesklen täödest sydämestän maaseudu avara maailma ja kattlen kui vuadeaja va-hettuva. Ny mnää en malt odottak ko monivuatisep plumsteri ruppeva jäll lykkämä vartt trekoolis, hekumoit-te Laaksone.

Laaksose ja häne friiaris, fotograafer Miikka Lappalaise uus koto om by-kätt 1800-luvull, yhdes vahas hirres näky peräte vuaslukuki 1799.

– Mnää ole ain dykän vanhoist py-tingeist. Tääll o nii fi inillt tavallp pali alkperäst kronu ja alstantti pysyn end-ses reedas vanhoist akknanglaseist alk-kate. Täyty oikke ihmetell, etei pojang-lopi ol niit pomottanp palasiks.

– Aika vähä o sikses joudutt paikoi everpykämä ja remontteerama. Meill o molemills semnen dapa fi losofeerat, ett jos paika eivä ol rikkemi, älä men niit repareerama, ja jos snää repareera, niin tee stää mahdolisima vähä.

Vasara ei ol viäl näytett ko rästäs-laodoill, ja siint tyäs o föleis huseerank kans Laaksose raumlainen girimaakar-tutt ja hyvä ystäv Tapio Koivukari.

– Mnää ole vähä vaivihka kinunt Tapsa jelppaman gans yhde aitan gen-gittämisse. Tahto sanno, ett alumais-te hirreittem baikallt tlee uude, Laak-sone selvittä.

Televisio ei ol Laaksose huushollist paikka löytän. Siit hän luavus jo suvell

2005 ko hän asus Laitlas.– Kyll mnää mailmamenos föleis py-

syn dyäreisuill hoteleis olles. Se piis-sa kon gatto yhde Master Chefi jakso ja Jani-Petteri uusima vitsi. Lopu nä-ke sitt Juutuupist.

Talo everpykämise sius Heli Laaksost tyällistä suvellk kans Kaivola suvitiaat-trin gomelja Saun, ja se lisseks hän o ollf föleis Merskam baviljongin gulmill Otarannas heinguu lopu Rok, Runo & Rakkaus –festvaali sortteerauksis.

– Mnää täytä syksyll nelikymment vuatt ja Miikka o lyänk kokko sen gun-njaks valokuvanäyttely, ja se makka vah-vast humööri ymbrill. Se aukasta Ota-ranna festvaaleill, paljasta Laaksone.

Uutt murrerunokirja Laaksone ei lupp ainakka viäl täks vuadeks. ”Yks isove kirjotustyä on dekkeill Otavall, mutt siitäkki mnää saa informeerat vast ens vuann”, juttle Heli.

Vanh talo tiäs Helillk kiiruloist aikka

Murrerunoilija ensmäine suvi raumlaisen

Asko Tanhuanpää

Mailmam baras kitarist Raumall?

Yks historjan govimist. North Missis-sippi All Stars ja eritotten gitarist Luther Dickinson tek väkevä vaiku-tukse Rauma Bluussis vuan 2007.

Pärssisen Tunnu tasi suuvooroi Rauma Bluussin gokkouksis.

Rauma Blues Hans Lehtinen

Uus Raum

Vuann 1992 Uus Raum -aviisin ganspladin guva ol helppo valikoid. Sal-mesvirran Tiina tul talvell valikoiduks Miss Suamem berintprinsessaks. Ko hänt sitt interveivattii, fl ikk sa-nos olevas lähdös syksyll missikilppailuihi Jaap-panihi.

★ ★ ★

Porvolaise ova möteisäs Unesco-valinast. Porvo reisskonttuurim bäälys-miäs sanos, ett Porvo tun-neta mailmallp paremin ko Raum.

Museokonttuuri osas-topäällikk Pekka Kärki ”Nirkom” Beku, niingo me Raumallt hänt tituleerata, vastas, ett Raum värdee-ratti eläväisemmäks. Ja ett tääll o oikjastas kaikki pali enemän kom Porvos.

★ ★ ★

Uus Raum visiteeras Luko suviharjotuksis. Valmen-taja, Keinose Mölli, mei-nas, ett jos jääkiako liiga-poruka määrätäis pakolis-sen guntosyynihi, Lukko olis vahvast föleis pudo-tuspeleis. Eik pudotuspe-leihim bäässys sillon kon guus parast.

Raumlaises potkupal-los eletti innostukse aik-ka. Pallo-Iiro ja Raumam Pallo oliva vuaskausitten gesknäise hiistlemise jälk-ke lyännp peli ja värki yh-te. Josei saki voitt sarja-tas ja nous Ykkösse, po-jas saavas syyttäs siit vaa ittiäs, meinas redaktöör. Kyll Iiro nousiki ja pelas Ykköst sama hyämy kym-mengunt vuatt.

Perintö-prinsessan guva kannes

Uus Raum 1992.

Raumangiäline ekstra aviis 20 vuatt takasi

Rauman kaupunki

Kuluva vuade ai-kan o yks ja toine raumlaine skriivan aviiseis, ett ny on-gi muutmap pysti ja patsa valla nu-ras paikas, ja ett niillp pidäis löytä-mä iha uus paikk. Tiäd hänt onk sem-ne muudis, mutt mnää eppäle, ett se yks pytink, mink nimi em mnää tähä edes kirjot, on gai-ken dakan.

Mutt mennäst Kanali rantta, ja kratuleeratan Ka-nali Helmi. Pronssi-ne fröökyn näättäk fi ira kesäkuun 29. päev 65 vuatissyn-dymbäevätäs. Runs-sast kaks ja pual kuukautt nuareve ko mnää. Ja kyll se näky päältäkki.

Kanali Helm o alualkkate oikjastas Alfred Korteliini muistomerkk. Kor-teliini säätiö julist vuan 1945 valtkunnalise kuvaveisto-kilppailu, ja siin Mauno Oittise luannos nous ensmäit-tells sijall.

Patsan dyänimen ol alualkkate oll Helmisimpukka ja mustekala. Nimehe ei oltt tytyväissi ja sitt sortteeratti Ni-mi tyttrell -kilppailu. Mone ehdotukse joukost parhamaks kradeerattin Kanali Helm.

Tauno Koskela muistle yhdes pakinassas patsam bal-jastuseremunja. Kom bressu nytkästim bois Helmi ylt, ni yks Hulda meinas slaagi saad ja sitt häne suustas tul:

– Tomne ämm! Ja mnää luulin Korteliini olevas! Täsä o lyhkäsest Kanali Helmi historja, ja mnuu miä-

lestän häne ainu ja lailnem baikk o juur siin misä se ny o: espenaadis Kanalim barttall. Liki Korteliini.

Erinomane syätiljäineViäläköst muistatt ko joku vuas takasin gohkattin dämsist kummisist kasiaisist. Levanderi Lekkarikim buhel, ett hän suutta kans pruuvat tomssi eine oodo sorttissi syätiljäis-si, ja meinas, ett se o vissi luanikas parsel ko siit suutta ol lysti moneks vuadeks ettippäi.

Eik tarvit perkat kalojakka, fundeerasi mnää siins sitt itteksellen, mutt ko Lekkar ol nii innostun asjastas, ni en viittins sanno mittä. Lekkar meinas, ett kyll Kriinpiiskin daita antta hänell jongum brinika siit hyväst, ett hän viä kalastust nii erinomasellt tavall ettippäi ja varjele ymbrystä luamkunnam baragraafeitte jälkke ja eritotten gasiasissi. Ja hän ol nii ylppi, ett syljeskel vallam bisi rinnoijas.

No, ei semsest prinikast olk kuulunk kumminga mittä ja Lekkar o luapun niist kummisist syätiljäisist.

– Jos einengin gäyttä kalareisull jäärnestestmentti vaikk vaa lääkkeks, ni nek kummisek kasiaisep pakkava luis-kattaman gauhja nässist ongenteräst merehe, pualustel Lekkar.

Ja Lekkar käyttä jäll lailssi kasiaissi ja saa kuulem ka-langi ai sillon dällö.

Luanikast suvi jokattell!Heino Hanski

keskmäisep pladi

Raarik kratuleeraukse Helmill!

Kanali Helm o juur oikkias paikas: espenaadis Kanalim barttall.

Pääkirjotus

Janne Rantanen

Anna Riutta-Salo

Raum tunneta omast kiälestäs. Mutt kui nässist ulkseorkuntlainen dröömäse siihe lailsse ja vanha Rauman giälehe?

Kaikkem barhate Rauman giäl o framillk ko Raumallt tullan daikk lähdetä maandiät pisi. Raumallt tulles plakaatt toevotta: Ol niingon gotonas. Ja ko lähdetä ulos tullist, seiso plakaatis: Luanikast reissu.

Rauman gaupung o ottan Rauman giä-le omihi reklaameihis: Paikam bääll olla, Nyf fi ksata Rauma!

Kaupungim basninkkonttuurill o rau-mangiäline nimi Pyyrman, ko on gaupun-gindalos Valtkadull. Nimi tlee kyll sukuni-mest. Iisak Pyyrman trumbutt ja luk en-ne muina uutissi kaupunglaisill.

Raumalt löyty kans ussemp raumangiä-linen gadunimi. Ulkseorkuntlaissi suutta naurutta ko hek koittavat tankat, ett mikä olle Kouknipuntie, Vikkervahe taikk Spin-deltie. Nämäkki ova vaam bualiks raum-laist täksti, sill ett raumlaine sano tiä, eik tie. Ja raumlaisek kyll tiätävä, ett nimet tleeva eringaltasist pitseist.

Enemän giält sais oll Vanhas RaumasRauman giält sais ollk kyll enemängi nä-kyvis eritotte Vanha Rauman gaduill. Kom basera Vanhas Raumas, ni huama, ett meijä mailmamberinöks valikoidus puukaupungisan Rauman giält näky ai-ka harvakseltta.

Jo edesmenn Krymbkraatarim Buad ol

Kui rauman giäTroppi Rauman giälell. Paro-alho apteeki farmaseutt Emmi Läntiselt on gysytt, ett onk apteekk virolaine.

Anna Riutta-Salo

Pyyrman trumputta.

Hannu [email protected]

aikanas Kuninkkangadull, mutt ei juur sa-masorttissi nimei täll haava Vanha Raumam buadeist tahd löytty. Meik-Puad Frida o vä-hä sinnp päi, ja löyty Kulmalangadult kyll tronttohtoriki.

Raumam bääkirjasto sisäpihall ja sisäll o framill Jaakko Niämelä vuann 2004 valmis-tunt taideteos nimeldäs Kiäl. Se on deht te-räksest, ja Niämelä o andant tyälles kolmu-lotteissi pokstaavmuadoi ja stää kautt pääs-tä Hj. Nortamo jaarituksihi. Rauman giält o sitt siinäkki.

Luanikast apteekireissuKo mnää olin gapple aikka paseranp pisi ja poiki, ni Rauma raumangiälisin paikk näytt olevam Paroalho apteekk. Plakaatt ulkpua-lell jo ”paohas” Rauman giält.

–T ämä tul miälehen kon däll afäärpai-kall met tlii. Mef fundeerasi, ett kui me voi-dais poiket muist ja positiivisest, ja nii mes sitt valikoitti Rauman giäle, juttle apteekkar Pasi Merkku.

– Alualkkate meill ol miäles merelist henk-ki. Ensin dliiki seillogo. Sitt raumangiäli-se ottlaoda. Sitt kliistratti Nyyperim bo-jamboik toho akknaha, sill ett me ole aika nuar apteekk ja ajatuksen o erottukki nua-rekkallt tavall.

Asiakka ovak kuulem oll raumangiälisse apteekkihin dytyväissi.

– Suvellk kummingi ulkseorkuntlaise jäävä vauhkottleema ymbrilles ja tankkaman däks-tei, sano farmaseutt Emmi Läntine.

– Hyväll humöörill ihmsse ovat täkstei ka-

tell. Mutt ei sendä ol ruvet ällämä, ett met ty-ändekkjä ossaisin gäänttä lissä täkstei Rau-man giälell.

Rauman giälem biälestFöleihi mahtu ain gans einen glookui kiälen gommervengei. Poroholman gauppa-kaffet-rahtöör Ruormies vahett nimiäs, sill ett nimi Ruarmiäs rupes klummima.

– Asja huajens se, ett kansattevälisemp ni-mi otettin gäyttö. Ja pali tul kans puhett kir-jotukse laillisudest ja muust semsest, sano Ruormiehe isänd Sami Pesone.

– Asiakkaills sill ei ol mittä väli, vaikk ni-mi vahetuski.

Nii oikke, se kai se tärkkemp asi ongi. Mutt Ruormies ei nys sitt ol iha jämttist sua-mi eik raumangiältäkkä.

Viimäs suve eletti muutokse aikka.– Vuas takasi mentti vähä molemill nimill.

Uus nimi o afäärin dekemisen kantilt katot-tunas pali paremp ja näkyvämp, vaikk ny logosakki, Pesonen dummaskle.

Raumangiält harrastuksisRaumall organiseerattavis tapattumis näh-dä joka vuas oma kiält. Esimerkiks jo vuas-si sortteeratt joka sortin goeran goernäytte-ly o ottant tunnukse: kaike sorttissi koeri fö-leis. Vuasitten traditsuun on gans Flikkatte Vitosell, misä fl ikklapsek karavat taikk tra-sikoitteva viis kilomeetteri.

Yhdistysrekisterist klaarandu, ett muut-

ma raumlaise yhdistykse ova ottan nime-hes ainakki melkke lailist Rauman giält. Tä-sä muutmi: Rauman Dansseor, Pläkkploosa-rit, Raumlaise Rääkyjä, partiolippukunta Ta-salam Boja, Värsyttem Baohaja ja tiätysten-gi Nortamo-Seor.

Misä se meri Raumall näky? Stää mnää olen guullk kysyttävä yhde jos toisengin gerra.

Mnuull o antta ainakkin gaks hyvä vas-taust.

1. Meri näky keskellk kaupunkkiki.Iha Rauma sydämes on dytymine fi inihi me-

rimuseoho ja Kanalihi. Mutt jos Kanali vartt ruppe trasikoittema, niin gymnes minutis tlee Suajan gaijaha. Snää olet tull mere ranttaha. Ko vaan gysy raumlaisilt osviitta, ett mihim päin darvittis trampat. Muuto löytä ittes Äy-höjärvem barttalt.

Se mnää kyll myänä, etei Suajan gaijast pa-li mittä näe, sill ett varv ja hamin o lymytett aedan taa. Mutt meri siit kummingi jokata-paukses alka.

2. Meri näky oikke hyvi liki keskist Rau-ma.

Ei kukka muu kom baljaskonttine raum-laine voif fundeerat nii, ett Otarantta om bitk matk. Ei siält kattokast olk Keskuspuistohon ko ungefäär pualtoist kilomeetteri!

Vaikkas vaan dramppamall lähde liikkell jostan geskusta hotellist, ni ei kest kauat kos ole merelises friiheetajan paikas: repareeratt ja eläväinem Poroholma, vesibussi visiitsaa-reihi, Otalahde uimrant ja maauimala. Ja viäl Fåfänga sauna, Syväraumalahdem baattmöl-jä ja pali muut.

★ ★ ★

Kyll mnää voin tehd kysymyksen doisingim-bäi. Kui stää merehenkki pidäis niin gauhjast puffat keskell Rauman gaupunkki?

Nii fi inei ko edell mainitup pasningi yhdes ja erikses ovakki, ni ei se Raumast tee valla oman-galtastas. Isomppi ja piänemppi merikaupun-gei Suames o niingo ääkkät vaa. Kaikk se mitä meillt tarjota löyty josta muuhaltakki.

Meill on gummingi jottalai oma ja yliverttast. Iha oikke! Vanha Rauma mnää tarkota.

Vanhoi puutaloplaanei o Suames muutmi muitakki, mutt ei yhtä ainuva nii suurt, yhte-hem bykätt ja monesorttist ko Vanh Raum. Ja sen tähde siit tehtingi Suame ensmäine Unes-co mailmambe-rinötten gata-lookkihin gil-latt paikk.

Mereliste meiningeitte sija mnää kaelotai-si muills suam-laisill, ett tulk-ka hyvä ihms-se vauhkott-leema Suame idyllisint kaup-pakeskust.

Siihen gryydiks raumangiält, vanhoi tra-ditsuunruakki, pitsi, vahvoi teolissi brändei ja Lukko, ni eiköst ruppeis vetämäm buale-hes niingo honing kärvässi.

Viäl ko olis joku alstant taikk värkk ko hau-kuttlis lapsperhei, ni Raumall ruvetais tekemä ulkseorkunnast visitillt tulluill raha oikken do-sisas. Kaikk tiätävä, ett suvilysti fi irata siäll, misä vähäse miälelläs aikkatas kulutais.

Meri ei ol iha Rauman dopis

Janne [email protected]

Redaktöörim bännäst

”Tulkka hyvä ihmsse vauhkottleema Suame idyllisint kauppakeskust.”

Tälläkkin davall ulkseorkuntlaissi haukutella Raumall. Näit saa jääkaappmagneeteinakki.

äl näky Raumall?

Kiäl. Raumam bääkirjastos olevall Jaakko Niämelän taideteoksell anno höydei Nortamo jaaritukse.

LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio

Janne Rantanen

Rauman giäle sloukanei löyty juhlvuadem brosyyreist ja reklaameist, sano Miättise Arno.

Janne Rantanen


Kuninkaankatu 11, 26100 Rauma 02-8225760

ma-pe 10-18 la 10-15

Meill o mist valikoid:on glänningei, pluusei, dongerei, housui,jakui, kauluspaedoi, sukki, huivei, sortsei

T-paedoi ja monttalai muut...

PARHAMA MERKIS SUVE FIIRAMISSE - jo vuadest 1994 alkkate -

Tervtulo!

Parhate auringost nautti...– suajautumall!

www.kaihdinkatariina.fi

akkunmarkiis

Markiis suaja hyvi, se läpitte ei häikäs, ja se on gomja näköne!– Kestävä ja pestävä pohjose ilmoihi.– Kankkan guittu o hantteeratt

TEXgard Easy Cleanill, ja sen tähden kangas:★ hyljeksi vett ja röhnä★ hyljeksi öljy ja rasva★ o hantteeratt homett ja levän gasomist vastaKankkank käytetä 100 prosänttisest kuitufärjätty akryyli

Täystakkaus 5 vuatt

Pali alumiinissi säle-kartiinei ja färei piissa

Eora Honglahdell, Vahekuja 33, telef. (02) 866 9731Ove auk arkkesin gell 8-16 ja la 9-13Meilt saa pasningei vaikk puad olis muuton gii, sillon kon Teijä aikan anda myäde. Nii ett soit ja sovita aik! Tervtulo!

Huushollimbittofl eetat palmikoida hellambiitta liesilevyhenkmatas riippumattoklapat hakata, taputtaaklinkka pikkuportti krepla, knyppeltyyn pitsityynykrääsmatas nurmikkomanklat mankeloida pootoor lisäkupillinen kahviasiffel rikkalapio

Perjantai 8. 6. 2012 – 15

ihmsse

Suvell 2012 – 15

Asko Tanhuanpää

Televisio jännittävän Top Chef-kilppailu voittan raumlainen drahtöörkokk Teemu Lau-rell sano toine suupiäl eine virnes, ett hän o ny viralisest heijä fänikän gaikkest parha-tem bärjän jäsen. Ennen kon gokit televisios kilppailiva, stää karahtääri pit hallusas Teemu isosyster Jenni Laurell.

– Jenni tul muistaksen vu-ann 1993 Tenavatähtkilppai-lus toiseks, ni ett täydys kai siit petrat, Laurell naora.

Teemu Laurell lissä viäl, etei hän it ol juur laulumiähi. Hän tek ittelles jo hyvis ajois selväks, ett leip täyty löytty josta ihan dekemällt tehdyst tyäst.

– En olluk koulus oikke lu-kumiähi ja ko lukiostakkin tul eine heikop petyyki, ni mnää pääti hakkit trahtöörkouluhu Helsinkkihi. Armeija jälkke osote löydys sitt Perhost.

– Ensmäissi kerroi mnää kok-kaili isomallp porukall ja lukio-aikan, kom binnattin goulust. Mnuum bravuurin ol porssa-noisetik kredapotateitte ja vi-herkäisem bippursoosin gans, Laurell muista.

Alualkkaten doine raumlai-nen gorkkjall värdeeratt kokk Per-Erik Silver saa Teemult suurek kiitokses siit, ett hän sai ollp Pärre opis.

– Tyändeko Pärre opplaisen Vanhas Teattris anno mnuullp pali enemän ko mnää luulinga. Hän opett, kuik köökis ylipää-täs toimita. Siällt täyty muistak kaks asja: täyty oll liukkast liik-kell, mutt järk föleis.

– Pärre kirjott mnuullt ty-äpetyyki, ja se ol kova valutta ko ensmäist tyäpaikka mnää läksi Helsingist hakema, pal-jasta Laurell.

Tyäs pääkaupungi fi inemis trahtööreis Teemu Laurell alott Töölölahdes, mist matk o jat-

kunf FishMarkettihi, Sipulihi, Demoho ja G.W. Sundsman-sill. Suven gynnyksellt tyäpai-kaks vahetus Boulevard Social ko on delevisiost tutun Tomi Björcki omistukses.

– Päälysmiähem besteijäk-ki olis sääkrist ny jo saatavill, mutt mnää tykkä, ett stää en-nen dätä tyät ränttä opetell viäl mahdolisima hyvi. Parast kou-lu o se, ko saa tehd töit parha-mitten gokeitten gans.

– Oma trahtööriki on gyll miäles käynn, mutt ei sengä aik ol ny viäl, Laurell fundeera.

Elokuus KylmäpihlajahaKuluva vuade aikant Teemu Laurelli ossamisest passa tava-lisest poikete nautiskellk kans Raumall. Top Chef-voittaja näh-ti ja kuultti jo kahdes herkuli-ses ehtos Café Salis ja elokuus hän dlee kahdeks päeväks vi-siteeravaks kokiks Kylmäpih-laja fyyrihi.

– Talvellp pidäis kerjet käymä Raumall ussemingi, sill ett mnää sai Lukolt lahjaks Top Chef voi-to jälkke friipiljetin goko kau-deks, hän muistutta.

Sali viaras ihan dopist. Teemu Laurelli rua vetivä Café Salin gahten ehtont täytte ääriäs myäde.

Television guumin gokk!Teemu Laurelli syster jäi hoppjall

Asko Tanhuanpää

Syä ny ettäs jaksa! aluruak alkuruokaehto illallinenelukaliha naudanlihafärs lihamurekeföliruak eväsruokakiljanttu tulla sitkeäksi krääm kiisselikräkähässi luumukiisselikröönsaak (napernaati) vihanneslehmäloine maitoperunvoi perunasose, perunamuhennospiffsteek pihviprettu veripaltturäät ruokalaji

Snää ja snuu sukusanoppfaar appi, appiukko faar vaari, vanhaisäntäfaster isän sisar fl ikafl atikk tytönhupakkofrou rouvaknöös vauva, lapsi

pojanglopp, klopp pojanvintiömorssi morsianmuster äidin sisarnasuman pikkumies vau, sylyvau vauva, sylivauvaäit, äite äiti

Misäs töis ole?alvokaat, alvoseeraja asianajajaedeskäyp pitojen päätarjoilija frisörskä kampaajaföörman etumieshandelsman kauppiashantvärkkär käsityöläinenhuushollerska taloudenhoitajakarapoik (travi/travikalle) juoksupoikakipusyster sairaanhoitajakomesrood kauppaneuvosmongelska torieukkoprykmestar panimomestaristeederska siivoojapykmestar rakennusmestaritronttohtor hammaslääkäri

Raumlaissi sanambätki siält sun däält

Janne Rantanen

Kauppaopisto nainen to-destakkin gääns jokat-tem pää.

Nokialaine Saana Ai-vio kruunatti ensmäiseks Miss Rauma Rokiks. Tu-amri oliva yksmiälissi voittajast, ko esiinnys yli 3000 katsoja edes Äijäsu-all oikke luantevast.

– Se kiarros, misä sai esittä oma ossamistas, luanist kaikke seivak-kammi. Mnuu ol help-po valikoid tanssesitys, kosk mnää ole harras-tant tanssamist kakstoist vuatt, juttel 18 ikkäne Saana.

– Muuto mnuu jän-nittiki oikken gauhjast, hän paljast.

Hän sai palkinoks tu-hane euro edest S-ryhmä lahikortei ja lisseks tyä-tarjoukse Lukon dleevan gaude aitioemänöimisist. Milt tuntu?

– Kysykki viäl! Erino-mase fi in jutt! Täyty vissi ruvet vauhkottlema SM-liiga matsei. Lukost tul ny mnuu suasikkin, tuu-maskel Saana, konei en-nen gilppailui tunnustans sem baremin Tapparan ko Ilveksengä färi.

Ensmäiseks perintö-prinsessaks valikoitti Su-sanna Hyrynkangas, 19 vuatt, hän käy koulu Rau-mall, ja toiseks perintö-prinsessaks 19 vuade ik-känen Tiia Anttila Pai-miost, kon dyäkses re-pareera automopiileit-ten gorei.

Uude Rauma ja Ra-mona yleisöäänestykses kaikke enimän gannatust sai Anttila. Paikam bääll, Kivikylä Areenas, yleisö suasikiks valikoitti huu-toäänestyksell raumlaine Marika Mattus.

Kauppa-opisto nainen gääns pää

Miss Rauma Rok 2012 Saana Aivio.

Janne Rantanen

Kyll siällk kalaaseis ol pali räätei.

Ko vähä aikka syä niin gatto

koko ruaklyst.


YSTVYKSI IANGAIKE

Hyvä ystvähäm bassa luatta joka päev. Niingo sarvkuano ja isoloisnokkel jelppavat toinen doissias, tämä aviis palvele lukijatas. Lue vaan däst ettippäingi.


Ei kako lakk ennen

duulemast

ko sata,

eik paha ämm

toramast

ennen kom bora.

Luanikast suvinykysill

ja tleevillasiakkaill!

Isänöimise,steedaukse ja

kiinteistöhualembito.

Telef. 555 0100

HUUSHOLLI FIKSAMISEHUUSHOLLI FIKSAMISEERIKOISPUADERIKOISPUAD

Meild snää saa matta ja maali ja tiätyst tapetik kans.

Nii, ja sitt parketi ja laminaati ja fi inik keramiikkasek kaakli.

Ja muuk kapine ja alstandip pääll.

AMMATTAITOST PASNINKKI 40 VUATT!

www.varisilma.fi

Papihaangatu 1, telef. 8378 5570. Auk: ma – pe 8 – 17.30, lauanda 9 – 13

IsänöimispalveluRaumall jo 20 vuatt

Siin on riht ja reedu meining.

Raum, Nortamongatu 6, telef. 822 9122, 0500 591 161

KIINTEISTÖTOIMISTO

Nummengatu 16, RAUM. Telef. (02) 8387 8000www.sahko-rauma.fi

Valkkeuttsuvisseehto hämyhy

EVIRA on gillan mullanduattaja– SIILATTU MULTTA– LANNOTETTU/KALKITTU MULTTA

Paikallf fyärättynäs

Suomen Energiajäte Oytelef. 045 273 1098

Meijän doimest fundeerata rakenuste riitingi japidetä vaari, ett pytingit tleeva lailsest tehdyks.

Turungatu 13 A, 26100 Raum. Telef. (02) 822 4944, 0500 530 549

Isometsäntiä 19, Raum ☎ (02) 823 2908www.pesuhaka.fi

• Matta • Liinvaatte • Sängvaatte • Tyävaatte • Paattkuuppa • Kemiall-, ja nahkpeso välitys• Fyäräyspalvelu ma–pe kell 9 epp.–1/2 5 jpp.

Luastaringatu 9Telefoon 822 8875

Parema asumisembualest

Isänöintti

www.talokeskus.com

UPM RAUMA

RAUMA METTÄTEOLLISUS 100 VUOATT 2012Raumlaine mettäteollisus täyttä 100 vuatt kuluvan vuann 2012. Juhlvuaden gunnjaks paperfabriik aukase oves kaikell väell ja UPM-Kymmenen Kulttuursäätiön taidett o framillt taidemuseos.

8. päev syyskuut kell 10 epp. alkkaten gell 3 jpp. saakkOve auk UPM:ä Raumam baperfabriikis

22. päev syyskuut – 11. päev marraskuutRauma mettäteollisus 100 vuatt-juhlnäyttely Rauman taidemuseos. UPM pistoova visiiti ilma makso kaikill viaraill.

HUAMIO!"Mes sortteera: lastpiilfyä-räykse, sanna, mulla, sora,

sepeli, polttoöljy, överhaalari ja muut tyävaatte, piilimbeso-

liäme ja muus semse"

– Met tarvitten deit –Hakunindiä 3

plakkarfoon 020 722 9779

PAATT- JAMOOTTORHUALTOS.VALAVUAHaapsaarentiä 320 ATelef. 823 4861

" V e t t j o t o i s e s p o l v e s "

Metallitiä 20, 26100 Raum, telefoon (02) 822 5502, plakkarfoon 050 542 2321 [email protected]

– O MONT KONSTI LÄMMITTÄ HUUSHOLL, MES SORTTEERA NEK KAIKK– LVI-MYYMNE, PAIKALL JUSTEERAMINE JA HUALTTO– VESIAPARAATI JA KAIKK MUUKKIN KYLPYHUANE ALSTANDI

TLEESTIS KATTLEMA, MITÄ MEILL O SÄRVEERAT JUUS SNUU HUUSHOLLIHIS


Josas kolaroitte, pysyväkköst boonukses korjus?�� ja �� .

Palv

elunt

arjo

ajat

: Kes

kinä

inen

Vak

uutu

syht

iö T

apio

la, L

ähiv

akuu

tus K

eski

näin

en Y

htiö

ja lä

hiva

kuut

usyh

disty

kset

Lännen Lähivakuutus Tapiola Kalliokatu 2 Eteläkatu 1 26100 RAUM 26100 RAUM� ��!�"#"$�$�� !�%&"'�&#$�

Endist paremppi huajenuksi.

kansambladi Kansantekstari: 0400 512 102 Kansankanava: [email protected]

Paluposti UR:ä jakelust 24 tiima voorkaudes

automaattihi

010 295 5581tai www.ur.fi ➤ Jakelu

➤ Jakelupalaute

Jakelu: RAUMAN SUORAJAKELU OY Isokirkkokatu 9, p. 010 8336 531

Suvell 2012 – 19

@

KANSAN-TEKSTARI

Anna Riutta-Salo

Raumlaine Ulla Lahtine o oll yht ja sama hyämy kymne vuatt Rauma Seu-du Elukksuajeluyhdistykse hallituk-ses. Melkke yht kaua hän o heiluttanp puhejohtaja nuija. Lissä häärämist Ul-la harttemill annetti vuann 2004, ko hän rupes elukksuajeluvalvojaks. Ei-köst elukoist vaarimbitämine rupp jo käymän dyäst?

– Ai joukkon dlee miälehe, ett eläm olis eine huakkemppa ilma elukkatten duami murhei, mutt em mnää kyll os-sais oll nii. Ja mitä mnää sitt friiheetai-kanan dekisingä, Lahtine sano.

Lahtiste huushollis häärä kolm kat-ti ja Brando-koer, ko o rodultas bern-hardingoer.

– Brando tul meillt Turu elukkhoito-last. Mnää olin gatells se elämist ja ole-mist jo pidemä aikka elukkhoitolas, ko mnää käve fyärämäs sinn luanos elävi elukoi. Sitt elukkhoitola emänt Heidi Leyser-Kopra kysys, ett koskas viät tuam Brandon gottihis, Lahtinem baoha.

Brando eläm ei ol oll ruusuttem bäällt tanssamist. Se nivele ova rikkemi, sem-most knarrivaeva.

– Stää o alualkkate ruakitt väärällt ta-vall. Lisseks ensmäises kodosas sill men toine etumaine gontt poikk. Ny me ole jällem bärjän iha hyvi, se käy esimerkiks fysioterapias, Lahtinen gerto.

Brando ja Ulla ova lystelimem bari; piän vaimihmne ja kauhja suur koer.

– Ennem Brandot meill ol pyreneit-temastiff, kon tul meillp pualvahingos. Se el 12,5 vuade ikkäseks. Stää päät sitt isok koera ova oll mnuu sydäntän liki, klaara Lahtine.

– Brando paina yli 80 kilo, ni ett se on gyll ajottaisi aika äkseeramist, ko ei se tykk toisist koerasist. Ilma suu-remppi vahingoi me olen gyll selvitt. Toisest koerast mnää uneksu, mutt an-nast katto ny.

Lahtinen deke töit elukkatte hyväks täst ettippäingi.

– Oma tyämäär o lissändyn. Em mnää joskus ottan hoimeihin luanovarassi elukoi lainkka, mutt ny on dullp pi-detyks hualt niistäkki. Ihmse ova jol-landavall julmemppi nykysi, alitauko-matt kuule ihan gamali jutui. Nyky-mailma ihmsell ova luanolait tullk ko-vaste viaraiks.

80 kilo koera. Ulla Lahtisem Brando.

”Isok koera ova eritotte liki sydänt”Elukksuajeluvalvoja Ulla Lahtisellk kaikk eluka ova ystvi, mutt

Anna Riutta-Salo

Kiitoksi Winnova!Te näytitt todestakki erino-masellt tavallk keväste, ett kui riht ja reedu meining pidetän gorkkjas kraadis!

Föörmannip pistivä likitelle sataprosänttisest henkilökun-na lailsse oorninkkihi ja ope-tuksehen tul lailist ryhti!

Ai ei föörman voit tiättä, kui alamaise asjas hantteerava. Ny opiskelijas saava lailsen guva siit, ett kui etten dleevillt tyä-paikoillt tyändeko saada lua-nistama ja kuis suhtaudutan gannustava johtamisse.

Kevä viimäsekkim bäevä olttim baikall niingo sovitt ol, vaikk yhde eine eppäle, etei se ai opiskelijoitte miälehe ol-lu…

Ne muutma asjahan guulu-mattoma ja osottleevak kom-mentik kon dalve aikkane jutt sai aikkaseks, oliva vallam be-rättömi!

Mnää toevo, ett jälle syksyll jatketan dällt tiäll hyväs ymmär-rykses vanhembatten gans.

Kiitoksi!Näsiöviiri

Erinomase fi in jutt, Riku ❞Räsäne. Skuunari fyärämine Raumall on gulttuurteko. Joku sendä värdeera viäl merelissi meiningei Raumall.

Hamina everpykämisest ❞ja siit, ett mihim päi stää pi-däis kasottama, jakseta vaa väänttä. Fundeerakkast ny, kui muutma miljuuna euro netost vuatt pääll mukamas saadais kokko yli sata mil-juuna euro!

Kiitoksi Iiro Hirvesaloll, kos ❞toi Ukko-Peka ensmäist kertta Raumall. Toevottavast syndym-bäeväs luanistiva ja ittelles jäi hyvä miäl. Meill ainakki jäi.

Mikä siin o ny nii vaikkia! ❞Miksei marketeittem barkkee-rauspaikoill osat näyttäs suun-tavilkku?

Mahtak Lukon gauskortt- ❞bisnes käöd? Rosterist puuttu viäl ykkössentter, maalindekki ja kunnom bakk. Ja viäl mo-lariki jos Vehane lähte. Mnää ainakkin dykkäisi nähd tavara ennengo mnää stää osta.

Älkkä hyvä ihmssek kan- ❞dakko murett vanha hauttaus-maa ristoksem blumsterpen-geist. Se kai on därkkemppä, ett saadais tarppeks iso tra-fi ikkarusell, eik semnem besä-pallo syättötaltrikin gokkonen kon Kalliokadu ristokses. Kuk-kasep passa ai siftat eine siu-hu, valla uuttem baikka.

Skuunar Kathrina

Ei koer os

uid ennengo

hänt kastu

Aviisi ulosanta: Länsranniko Viästintä Oy • Aviissi tasi: Rauma Suarajakelu Oy • Pladindekki: Länsranniko Viästintä Oy • Pränttpaikk: WestPoint • Präntätt määr: 33.600 kapplett

Meijän doimestan o rauman-giäline aviis jällen gokko lyätt Jari Naarmala

Toimeks paneva tirehtöör

Asia

kasp

alve

lu

Toim

ituks

e vä

kki

Janne RantanenPääredaktöör. Pännä lämp-pe ko urheilust paohata

Hannu HeinoRaumangiälise konttuurimbäälysmiäs on gäändänkkaikk aviisi jutu

Anna Riutta-SaloRedaktöör. Eritotte elukkjutu ovas sydäme asi

Asko TanhuanpääErikoisredaktöör.Präntti syndy mist vaa

Aila NuutamoHänet treffa torin gonttuu-rin diskin dakka

Rekl

aam

ei m

yyvä

Petri LättiReklaambuale föörman

Anne HarmainenMyy reklaamei sengon gerkke

Juha Salminen"Hyvä päevä,tehdängöst bisneksi"?

Julia FalckHän kauppa reklaamei friimakkast

Räkn

inge

itte

sor

tteer

amin

e

Maarit KiviahoHantteera rahatrafi ikija räkningi

Plad

ival

mis

tus

Jaana RantanenPladivalmistukse fl ikoi

Marita ValtanenPladivalmistukse fl ikoi

Aino TurunenPladivalmistukse fl ikoi

Minna MyllykangasO edesvastaukses jakelu asjoist

Ari Anteroinen Redaktöör. Skriiva miälelläs ihmste edesottamuksist


Myllymäengatu 5, 26100 Raumtelef. (02) 8378 5650Ove auk: maanandast perjandaihin gell 8 epp. kell 5 jpp. saakk,lauandan gell pual 9 epp. kell 1 jpp. saakk

Pusksaha550W 510 mm

59590000

95950000

Trimmer18V Li-on

Laatti-vippurMEG57Torni malline 75 sentti, 3-faarttine

54549090

Laatti-vippurMEG66Halkasija 40 sentti3-faarttine

PöytvippurMEG67Halkasija 30 sentti, 3-faarttine

22229090

29299090

Rauma Varaosahalli o Rauman dalousymbrystäs afääri tekeväinem biileitte varaossihi ja muihi semssi alstandeihin girjas luken vähittäis- ja tukkuliike.Me harjota lisseks hyvingi isoll aluellt tyäkaluitte, kemikaaleitte ja kiinnikkeitten doimittamist suara varastost yhtlaillt teolisude, rakenusbisneksen kom brivaattväen darppeissi.

Kaikills sopevaises suajaime ova meillk kunnjaks, ja mek koita omalt osaltan pittäk kiis siit asjast, ett jokattell olis ai vaan durvalisemppa teht töitäs.

Kat lissä tiatto meijän gotopladiltan www.raumanvaraosahalli.fi ja tulk käymä!


★★★★★ Tekniika Erikoishandelsman ★★★★★

Hakunindiä 7, 26100 Raum, telef. (02) 555 211, faks (02) 555 2144. Tisuris 0400 597 066. www.raumanakku.fi

MEILT LÖYTY...• Aku ja akkuvärki• Tiiviste• Kiilahihnapyärä• Polttoaine-, aalopp- ja muu letku• Pulti, kruuvtavara ja kiinitysvärki• Ventteli

• Moottori• Sylinteri• Hydr. tyyräys- sortteeringi• Tyäkalu• Ja muus semse alstandi

Mek katsasta snuu automopiilis suve aikan elokuu 31. päevähä saakk

maanandast perjandaihi aamust 9:st alkkaten gell 5 jpp. saakk.Lauandaisi me ole friivahtis!

KatsastusRaum, Äyhönjärvendiä 2, ☎ 075 323 2222

Ajam bassa varat: www.a-katsastus.fi

47 Me ole reedan ja ändrän ja laittant erimerkkissi auto-mopiilei Raumall jo 47 vuatt

Meild saa kans helvolttas varaossi jaerilaissi piilindavaroi ja muit tilpehöörei.

Ei mek katotak karssaste muitakka automopiilmerkei jajoses itt kerkk, ni me fyärä snuum biilis syynkonttuurihi.

Ja jos snää rookkak kantfi ilat piilis taikk tleejoku muu klumm, ni me reeda nekki jäll endse uskoho.

Kairakatu 11, telefoon (02) 822 4211 ja (02) 822 0044

Tulkkast sitt kaikk kortittoma opettlema, ett kui automopiili oikke styyrätäja millaillp piili trafi ikin geskellt turvalisest hantteerata.

Met toevo

jokattell

oikke

luanikast

suvi!MAIKOLANAUTOKOULU

Tarvonsaarenbuisto 4

☎ 824 1402

LIIKENNEOPISTOOLLI & MINNASELKÄMÖ OY

Satamakatu 1

☎ 824 0070

AJO-OPISTOSINISALO KY

Seminaaringatu 5

☎ 822 6310

SANDHOLMINAUTOKOULU

Hallikatu 6

☎ 822 5888

Ove auk maanandast perjandaihi aamust gell 8 ettippäin 16.30 saakk.

Markku Tuominen OyPorajangatu 4, 26820 Rauma. Telef. (02) 8387 7800, 0400 595 202www.autonhuolto.org, www.bosch-service.fi

Maahafyäräri syynin glaaran merkkverstasMep pidä huale ja tee remondi ja laita reedaha syyni varte ja

kolari jälkke mep pannam biil endse uskoho.

NOSTURPIILI, LASTPIILI, AUTOMOPIIL-,KRAAN- JA KURKOTUSPALVELU

NOSTO-ELONE OYKairakatu 24, 26100 Raum. Tel. 0400 533 259, faks 822 8841 sähköpost: [email protected]

Talv o askroit tyä merkeis ja suvi tlee.Suvellp passa otta eine lungimmi.

Luanikast suvi kaikill! Vai mitä tua kalakaija mahdais fundeerat?

ERMAIL OY27100 Eorjoki

Sannallp puhaletaja maalata

meijä omas hallisja eri tyäpaikois.

Telef. 0400 592 305(02) 868 0454

Ruopantie 10, Hinnerjoki, Finland telefoon (02) 555 0000

Nykyaikkast kuljetuspalvelu monengaldasillt tyämasinoill

Erisorttises sora- ja sepelvärki

Lavetill ja isoillk kraanoillf fyärätän gans

Mopopiileitte huallo ja kolarremonti, kaikk merki.

Kairakatu 32, Raumtelef. (02) 822 5433, 823 9865

HUALTOKORJAAMO

H/3

Raumall: Hakunintiä 12, telef. 010 401 3540

Plakkarfoonist telefuneerates 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %).Slangtelefoonist telefuneerates 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

www.vianor.f i

Member of Nokian Tyres

KAIKKE LUANIKKAMP KONST HUALTTAP PIIL?

PIILIHUALTOHinttahan guulu jus-teeraustyä ja 4 litra 5W-40 täyssynteet-tist öljy (ei Longlife) ja vahetustyä. Ekstralitra 7,5 eur/l. Erikoisöljy, muu liäme ja varaosa veloteta erikses.

Piili vuashuallo

hinttahan guulu

VIANOR TIÄPALVELU

24 tiima yhde (1)

vuade aja.

149€alkkate

IHA UUTT!

SUVIKUMMSYYNIN

DOPIS

MUIST KANS MUUKKI MEIJÄM BIILHUALTOPASNINGIN!

Janne Rantanen, Ari Anteroinen

Lukom bäävalmentaja Risto Dufva o eine harmeisas siit, ko melkke alitaukomatt saa samall viikoll vastatakses sa-man gysymykse.

Meinate stää, ett onk Lukko jo liki uusitte vahvistustem bes-tamist? Kenest tlee uus ykkös-sentter, kom Perttu Lindgren läht Venäjäll? Kenest tlee pu-alustukse uus pääkanuun kon Teemu Aalto men Tapparaha? Kai mar maalei sylkeväine ja laedall hyäkkäväinem belimi-äs viäl on dulom bääll? Kuka pömbeli suull o, jos Petri Ve-hane saa NHL-kontrahti?

– Tämä o asi ko mnää miä-lellän Raumall muutaisi. Kes-kitytä siihe mitä meill o, eik siihe mitä meilt puuttu, sano Dufva, ja kattle kysyjä terä-väst silmihi.

Tällt tavall me olem bruu-kanf fundeerat. Tähtvaht on gorvatt mahdolisman govall nimell. Pisteitten gokkojam baikall om bestatt miäs, ko om bistei ennengin dehn.

Mutt kummingi me odota, ett Lukos pelais kans omi, Rau-mall oppis saanui poikki. Se o vaikkja, jos joka plassill hom-mata valmis pelimiäs.

Lukko koitt muutom bes-tat Dufvat päävalmentajakses jo vuassi takasi. Ja hänell on givikova näytö. Hän tek Mik-keli Jukureist Mestikse mestrei. Sitt hän tek saman dempu Jy-väskyläs – vaikk ei JYP oll SM-liiga nimiltäs vahvimppi sa-kei eik sunkkan govapalkka-sim borukk.

Ny hän freista sama Raumall. Lukoll o värkeis vara hommat kanalkaupunkkihi saki, mills se kykene sen gaua odotetun

doise mestarude voittama. Mutt ei stää tehdä lyämällk kokko semmost sakki, kom baperillp pärjä. Tyä täyty tehd harjottle-mall ja äksiiseis ja sato korja-ta sitt peleis.

Mestarudest kilppaile ai

mont hyvä sakki. Usse se sa-ki o niskam bäällk kom bela parhate yhte.

– Tärkki tyä o ”sialutus”.Antteks, kui, mikä?– Avitta luama sakkihi hyvä

heng ja tekemise meining. Pit-

tä hual siit, ett sakis värdeera-ta lailssi asjoi ja haluta jelpat pelikaverei.

– Sama jutt se on dyäpaikall. Kon dalohon dlee uus ihmne, hän huama aika nässist, mim-ne heng porukas o. Ja oppe ta-

lon davoill. Yhtlaill hyvillk ko huanoillekki.

Luko suvise äksiisi jatkuva mitmaarjaviikolls saakk. Sitt tlee se aik, kom belaja ruppe-va harjottleema omimbäiten. Suvilystiksikki stää pruuka-ta sanno. Mitä päävalmentaja sillo häärä?

– Toevottavast pitä friivahti. Meill jokattellt teke hyvä saad suvell ajatuksek kappleks aik-ka pois jääkiakost.

SM-liiga alka syyskuum bu-alesvälis Luko ja Ässättem belill. Runkosarjas pelata 60 kiarrost ennen todelissi pelei. Jos hyvi rookka menn, Luko matsi jatku-va huhtkuu lopulls saakk.

Loppsuvest kaippa jo jäällRauma Luko hyäkkäjä Jere Laaksonen dlee Otarannas pi-dety harjotuspäevä jälkke in-terveivattavaks hikisen ja pait märkän.

– Ei tämä kiakombelajall niit lystelisemppi aikoi ol, mutt se o meijä velvolisuten. Ja siihe sihdata, ett miäs o hyväs kun-nos kom beli alkava, Laakso-ne sano.

– Pali o semssi treenei ko viimäs suvenakki, mutt uutt o se, ett met treena vaan ger-ram bäeväs. Äksiisi ovak kyll pidemppi ja rankemppi, klaa-ra Laaksone.

Jere Laaksose miälest o erin-omane asi, ett omi asjoi kerkke hantteerama ja sortteerama. Aik-ka jää vaikk sulkapallon daikk tenniksem belamisse.

Viäl ei pelimiäs ol hingun luistima.

– Ko suvi ruppe kallistuma lopuilles, ruppe ai enemän gaip-pama jääll, Laaksone sääkrä.

Kerkkekköst suvilysti pi-tämä?

– Kai mar stää sendä jongu reisun däyty tehd ja mökills sitt vaa olla ja oteta lungist.

Janne Rantanen

Olis mar se siunatt asi ko sais lainat Luko arpjaismasiina. Sill olis kuulkka monengaltast käyt-tö. Fundeerakkast ny. Luko apa-raatt pela niingo se endine ju-na hyyskä. Kerran doises jälk-ke alstant pyärittä saman do-evotu numra ja tulokse.

Niin gäve tänäki suven:– Lahjomaton arp heitt Lu-

ko ja Ässä vastuksin goht aa-mun doisse matsihin, ko alka aamust neljänest yli kymne. Ja mnää takka, ett halli o sillo jäl-len däyn viimäst paikka myäde, auningoitte Lukon doimitusti-

rehtöör Timo Rajala.Täsä on gysymys tiätysten-

gim Pitsturnauksest, mist Luk-ko kokko aika luanikka raha-poti ennen ko matsit todem bääll alkava. Ei tarvit oll mil-leskä, vaikk kyse ongi vaa har-jotuspeleist ja yks ja toinem barhamist pelimiähist huilas-kle. Halli tlee täytte joka vu-as. Pitkäm bäevä aikank kaffe ja kali ja makkrambätkät teke-väk kyll kauppas.

Luko ja Ässätten gans sama alksarjaha arvotti Vaasa Sport. Toises lohkos pelava SM-lop-pupelihi viimättellk kaudellp päässyp Pelicans Lahdest, Il-

ves Tamprelt ja Palloseor Sua-men Turust.

Lukko o voittant turnamen-ti viis kertta. Ässill ja Tepsill o neli voitto.

Turnaus pelatam berjanda 3. päev elokuut kell 9 aamust alk-katen gell 10 jpp. saakk.

urheilemist

KOLM TOPIS

PLANGINDAKKA

22 – Suvell 2012

Kruntti rakendamas. Luko liigapelaja hikkoleva Otarannas.

Risto Dufva ja Luko uus pelipait, mihin giakkoväe äkseeramise jälkken tul jälle lukon guva.

”Keskitytä ny niihim belajihin ko meill o”

Luko uus päävalmentaja Risto Dufva sääkrä:

Ari Anteroinen

Janne Rantanen Ari Anteroinen

Rakka viholise. Jälle vastuksin goht perjanda-aamust.

Ko sais Luko arpjaismasiina lainaks!LS-arkisto/Kai Jalonen

Kova homma. Siins saa hikkoill ennen ko siit leipäs ansatte!

Uus Raum valikoit kolm tärppi Pallo-Iirotten goto-matseist. Ainakki yks näist pidäis jokattem benkkur-heilija nähd paikam bäällk kuluva suve aikan.

1. FC JazzPallo-Iiro voitt toukokuus Juuso Aallo maalill Jaz-zi Satakunna ensmäises paikalismatsis. Pori yk-kösporukk pääse ottama revanssin diista heinguun kolmandenp päevän Äi-jäsuall.

Höydei veikkajill: yk-köne ja rist.

2. IlvesTambre ykkösporukast o sanott, ett se nouse Kak-kosse jos joku. Ja jos Iiro ylös Ykkösse meina noust, juur näit pelei sem bidäis voittama. Ilves tlee Rau-mall 20. päev heinguut. Tambrell Iiro hävisivä jo kerra, 2-0.

Höydei veikkajill: yk-köne ja rist.

3. Vasa IFKViimäs suvikauten Yk-köst pelan vaasalaispo-rukk o alottans sarja hyvi. Katsomo taita ollt täynn, sill ett mats om berjanda heinguu 27. päev. Sillo o Mustam Pitsi yä ja väkki pali liikkell.

Höydei veikkajill: yk-köne.

Suvem barhamap peli

Juha Patola o Iirotte maaltykk.

Kimmo Hörkkö o Iirotten gapteen.

Juuso Aalto o Iirottem belindekki.


��

Raumall, Kairakatu 10, telef. 0207 890590* arkkipäevänk kell 10-18 ja lauandan gell 10-15

Rahoituskampanja voimassa vain 31.8.2012 asti.Koskee yli 1500,- ostoja ja vain uusia tililuottoja.KORKO0€

MAKSOAIKKA

kuukautt40 24 12taikk taikk*

Todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle TUOHI MaterCard-tililuotolle on 22,49%. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (06/2011) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. Luoton korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12%. Tilinhoitomaksu on 5 euroa. Luottoraja on 1000-10 000 euroa. TUOHI MasterCard on voimassa toistaiseksi. Luotonantaja on Nordea Rahoitus Suomi Oy.

Osta nyt, maksa ostoksesi takaisin TUOHI MasterCard -tililuotolla 40 tasaerässä ilman korkoa. Maksat vain tilinhoitomaksun 5 euroa/kk. Avatessasi uuden vuosimaksutto-man TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensiostolle 40 kk maksuaikaa tasaerissä. Mak-sat tasaeräajalta tilinhoitomaksun 5 euroa/kk. TUOHI MasterCard -tililuoton muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti.

*

��

��

www.masku.com

KWA o värkänt trekoolmööpelei vuadest 1946 alkkate. Monet tunnetu disaineri ova riitingei fundeeran ruatlaisest tihuvsyisest Norrlanni männyst hyvä sorttissi mööpelei, ko ovat teht Knäredi fabriikis ammattsnikkreitten gäsis.

Sofi a pöyt + 6 kapplett 7-asenttohoändrättävi toolei.Pöyt 200 x 91 senttimeetteri.Färi kaputsino 995,-. Valkosen 1295,-. Topningi myydä erikses.

995,-

Trekoolpenkk.126 x 56 x 74 cm. Valuraut / puu. 59,-

*Telefuneeraukse hint: -slangtelefoonist 8,28 snt/puh + 7 snt/min -plakkarfoonist 8,28 snt/puh + 17 snt/min

[email protected]

mep palvele suvellssunnundaisin gans

www.k-market.com


Järjelist huushollimbitto o se, ett osta siält mist fiksummi saa, jos sitt on gy-symykses huvila, paatt, automopiil taikk uus köökk. Osuspangin durvaline ja huakki träkkis pitäväisellk korkoll o laina hyvä päätös, jos vaikk piilfeeper iske taikk pesomasiin teke topi. Meill isovekim bakett on göykänen gantta.

Kys lissä snuu likemälttä olevast konttuurist taikk kattel nuukemi osottest op.fi/rahaa

Unelmittes rahotuspakett.Mitä köykäseve, sem bareve.

Yhdes hyvä tlee.

Documents

Uusraum 9.6.2012