2/2020 HUHTIKUU

22

25

Puheenjohtaja-päivät siirtyvät syksyyn

Uudet edun-valvojat opissa

Korona pakotti etätöihin

17

19302020

EDUNVALVONNAN ETURINTAMASSAVUOTTA

2

2/2020 HUHTIKUU

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Juha Susijuha.susi@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Matti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Marko JalkanenPuh. 040 301 9295marko.jalkanen@paallystoliitto.fiAntti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fiJukka MäkinenPuh. 050 594 4613jukka.makinen@paallystoliitto.fiJaakko LeväPuh. 040 301 9294jaakko.leva@paallystoliitto.fiArto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiMika Räisänenmika.raisanen@paallystoliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:Puh. 040 301 9290toimisto@paallystoliitto.fi

Osoitelähde: Päällystöliiton jäsenrekisteri

SUOMEN ALIUPSEERI 1930-44,ASEMIES 1945,SAULI 1946-53,ALIUPSEERI 1954-74,TOIMIUPSEERI 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA90. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

PÄÄLLYSTÖLEHTI 2020 aineisto- ja ilmestymispäivätnumero aineisto ilmestyy3 20.5. 11.6. 4 19.8. 10.9. 5 7.10. 29.10. 6 18.11. 10.12.

Aineiston voi toimittaa päätoimit-tajalle tai toimitussihteerille alla oleviin sähköpostiosoitteisiin. Toi-mitus päättää julkaisukynnyksestä.Kirjoittajat vastaavat omista kirjoi-tuksistaan.

SIS

ÄLT

Ö V A K I O PA L S T A T SANAN SÄILÄ

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET

RAJA

JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ

LIIKUNTA

EVP

9

10

12

17

33

34

612232632

35

LAPIN OPISTOUPSEERIEN KUULUMISIA s. 20

Kansi: Merivoimien varikon räjähdevaraston päällikkö, yliluutnantti Harri Vuori näyttää mallia fyysisen toimin-takyvyn testiin kuuluvassa taakankannossa.Kuva: Matti Vihurila

Kuva

: Juh

a Sa

ari

Valmius, valmius ja valmius

Työajan lisäystunneista selvyys rajalla

Tunnustusta osaaville opistoupseereille

Fyysisen toimintakyvyn uusittu normi

Opistoupseerista valtion kyberturvallisuusjohtaja

Estä identiteettivarkaus

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • 040 301 9290 • Toimisto avoinna arkisin 9–15. • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fiPuheenjohtaja Jyrki Lukkarinen 040 301 9291. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 040 301 9292, 050 443 1409. Jäsensihteeri Anja Mustajoki 040 301 9290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 040 301 9295, 0299 500 798, Jaakko Levä 040 301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 050 594 4613. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 040-alkuisissa numeroissa.

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, e-mail: toimisto@asianajotoimistolindell.fi(Ota yhteys liiton toimistoon ennen oikeusavun pyytämistä.)

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Kuva

: Mar

ko J

alka

nen

Elämme tällä hetkellä historiallisia aikoja. Pilliin on vi-helletty ja valmiuslain suomia toimivaltuuksia on ak-tivoitu käyttöön. Viestimet suoltavat tuutin täydeltä uutisia koko ihmiskunnan yhteisen vihollisen, koro-

nan, maailmanvalloitusmatkasta. Kansalaisten liikkumista on rajoitettu, rajoja on suljettu ja sisärajatarkastukset on palau-tettu sekä Uusimaa eristetty muusta Suomesta. Puhumat-takaan talouden syöksykierteestä, terveydenhuoltojärjes-telmämme taistelusta virusta vastaan tai koulujärjestelmän haasteista, joista osumansa ovat saaneet myös lukuisat lapsiperheet. Poliisit, rajamme vartijat, sotilaat, koko turval-lisuusala yhdessä muiden sektorien kanssa käy viivytystais-telua ajan voittamiseksi ja yhteiskuntamme selviytymiseksi. Edellisen kerran Suomessa on poikkeuslainsäädäntöä käy-tetty sotien aikana. Valitettavasti ilman tappioita ja uhreja ei tämäkään sota pääty. Nyt meitä kaikkia tarvitaan ja jokaisen tulee kantaa kortensa kekoon, vaikka sitten pysymällä ko-tona ja pitämällä huolta hygieniasta, jotta saamme aikaan torjuntavoiton, tämän päivän talvisodan ihmeen. Tuon voiton jälkeen meillä on edessä jälleenrakentamisen aikakausi, ja toivottavasti senkin aikana osaamme puhaltaa yhteiseen hii-leen ja ottaa käytäntöön vaikeina aikoina hyvin tuloksin koe-ponnistettuja käytänteitä. On harmillista, että usein jonkun hyvän asian syntymän kätilönä toimii jokin ikävä tapahtuma tai onnettomuus, oli sitten kyseessä ohjesäännön, normin tai käytänteen uudistaminen. Niin on nytkin. Tässä poikkeavas-sa tilanteessa etätyö elää omaa nousukauttaan ennennäke-mättömällä volyymilla. Me sotilaat varsin hyvin tiedämme,

että maailman on pakko pyöriä poikkeusolosuhteissakin. Nyt on ollut pakko yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää. Pakko on euroa-kin voimakkaampi motivaattori. Nyt pitäisi viimeistenkin epäilevien Tuomaiden huomata, miten loistava työteon mahdollistaja etätyö on. Toki kaikkea ei voi etänä tai paikkariippumattomasti tehdä, mutta paljon voi, enemmän kuin ennen uskottiinkaan. Se on nyt koeponnistettu. Toivottavasti koronasta voisi jäädä jälkeen jotain positiivistakin, uusi etätyön ja paikkariippumattoman työn aidosti mahdollistava aikakausi.Tätä kirjoittaessani olemme sopimuksettoman tilan kynnyksellä, mutta toivottavasti tätä lukiessanne meillä on uusi valtion virka- ja työehtosopimus neuvoteltuna ja siedettävin työrauhan ehdoin. Tällä hetkellä valtion virkamiehet ja itseasiassa koko julkinen sek-tori joustavat pitäessään yhteiskuntaamme yllä ja olemme ansain-neet saman tasoisen yleistä linjaa noudattelevan sopimuksen kuin muutkin. Vastuullisuuden nimissä emme ole muuta tässä tilantees-sa pyytäneetkään. Palkkansa se on virkamieskin ansainnut. Koro-naa ei voida käyttää ratsuna julkisen sektorin muita pienemmälle palkkaratkaisulle. Takana on kuitenkin lihavia vuosia, joiden tulos on otettu julkisen sektorin työntekijöiden selkänahasta tai parem-minkin lompakosta.

Me selviämme tästä, yhdessä ja yhteistyöllä. Yhteiskunta nousi jaloilleen finanssikriisin jälkeenkin ja aiemmat sukupolvet ovat nos-taneet Suomen pystyyn aivan eri mittakaavan kriisistä, sodasta 75 vuotta sitten. Varuskunnassa itsekin kasvanutta Pave Maijasta lainaten: ”Pidä huolta!”

Jyrki Lukkarinenpuheenjohtaja

Saartorenkaantuolta puolen

4

Maavoimat valtasi hetkeksi ilmaherruuden mediassa

Maavoimien komentajan kenraali-luutnantti Petri Hulkon 12.2. jär-jestämän mediapäivän anti sai an-

saitun huomion tiedotusvälineissä keskellä kiivainta hävittäjäkandidaattien testausrum-baa. Eikä ihme - olihan komentajalla kosolti kiinnostavaa kerrottavaa - ja koronakriisikin kummitteli vielä kaukana.- Maavoimat on tänä päivänä historiansa parhaimmassa kunnossa, suhteutettuna

tamaan suorituskykyämme hyvän käytetyn materiaalin kaupoilla.Komentajan mukaan kalustoa saatiin riittä-västi ja käyttöönoton vaatimien voimavaro-jen rajoissa.- Yhtään enempää uutta materiaalia maa-voimat ei olisi kyennyt adaptoimaan koulu-tukseen ja operatiiviseen käyttöön.Suomella on nyt Euroopan toiseksi suurim-mat maavoimat Turkin jälkeen. Komentaja kertoi, että Suomea kadehditaan yleisen asevelvollisuuden tuottamasta laadusta ja määrästä. - Meillä on myös ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö. Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, samoin kuin Norjalla. Meillä on tuhat ja sen lisäksi niihin ampumatarvikkeet, mistä mo-net Euroopan maat ovat luopuneet kylmän sodan jälkeen, havainnollisti Hulkko mitta-suhteita yhden aselajin esimerkillä.Maavoimien materiaalinen kehittäminen ei pysähdy ilmavoimien hävittäjähankinnan ja merivoimien alusten rakentamisen seu-rauksena. - Strategiset hankkeet eivät syö maavoi-mien kehittämistä - kehittäminen etenee täysin suunnitellulla tavalla. Maavoimat ei näivety tulevina vuosinakaan, painotti Hulk-ko.

Valmiusyksiköitä laajennetaanKomentajan ilonaiheena oli valmiusyksiköi-den onnistunut kehittäminen.- Valmiusyksiömme pitävät sisällään jalka-väen rynnäkkösoturien ohella kaikkia ase-lajeja, ilmatorjuntaa, tulivoimaa, tykistöä, pioneeria ja viestiä. Se on eräänlainen pie-noisprikaati ja erittäin suorituskykyinen ja motivoitunut joukko.Valmiusyksikköpalvelus kiinnostaa asevel-vollisia. Yksiköihin sijoitettavat ja vuoden pituiseen palvelukseen määrättävät ovat lä-hes poikkeuksetta vapaaehtoisia.Valmiusyksiköitä suunnitellaan laajennetta-vaksi pataljoonan suuruisiksi. Tätä koske-vat kokeilut ovat käynnissä Panssariprikaa-tissa ja Porin prikaatissa.Toinen maavoimallinen kehittämiskohde on paikallispuolustus.- Paikallispuolustus saa lähivuosina entistä suuremman roolin. Halumme näkyä maa-kunnissa ihmisten keskellä ja siten osoittaa kansalaisille, että jokaista Suomen kolkkaa puolustetaan, Hulkko korosti.

myös nykyiseen turvallisuusympäristöön, hehkutti Hulkko heti avaussanoissaan.Komentajan mukaan maavoimilla on riittä-vät suorituskyvyt kaikkien päätehtäviensä hoitamiseen - niin sotilaallisten kriisien en-naltaehkäisyyn kuin tarvittaessa niiden tor-juntaankin.Hulkko oli tyytyväinen maavoimien vuosi-kymmenen (2010-luvun) hankintoihin.- Meillä oli tuuria, kun onnistuimme paran-

Kenraaliluutnantti Petri Hulkon johtamat maavoi-mat on hyvässä kunnossa. Huolta herättää palveluk-seen kelpaamattomien ase-velvollisten määrän kasvu.

Teksti ja kuva: Antti Kymäläinen

5

Komentaja kehui maavoimien olevan kaik-kiaan hyvässä vedossa, eikä nurkumiseen ole aihetta.Kenraaliportaalta on harvoin kuultu Hulkon hehkutuksen kaltaista luonnehdintaa oman organisaation oivasta olotilasta. Kuten Hel-singin Sanomat kirjoitti, ”Maavoimien ko-mentaja rehvasteli häpeilemättä sillä, miten hyvin hänen johtamallaan puolustushaaralla menee”.

Naisia enemmän palvelukseenKomentajan katsauksessa suurta huomio-ta herätti huolestuttava tieto siitä, että ny-kyisistä miesikäluokista noin kolmanneksel-la jää varusmiespalvelus suorittamatta. Iso osa karsiutuu jo kutsunnoissa, ja noin 15 prosenttia palveluksensa aloittaneista jät-tää pelin kesken.- Suurimpana syynä ovat mielenterveyden haasteet, tiivisti Hulkko juurisyiden luon-teen.Palvelukseen astuneen varusmiehen hen-kistä toimintakykyä voivat horjuttaa mo-nenlaiset kasarmielämään liittyvät syyt. Ahdistusta voi aiheuttaa asuminen isossa kymmenen hengen tuvassa tai peseytymi-nen yhteisissä tiloissa. Eivätkä kaikki ole siviilissä tottuneet säännölliseen elämän-rytmiin.Komentajan mukaan koulutettavien varus-miesten määrä on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Seuraavat 10 - 15 vuotta määrä pysynee kuitenkin vakaa-na.Koulutettavien määrän vahvistamiselle on kuitenkin luotava edellytyksiä.- Pyrimme parantamaan tilannetta siten, että yhä useampi miespuolinen asevelvol-linen voisi suorittaa varusmiespalveluksen ja saada näin onnistumisen kokemuksen elämäänsä. Tässä tarkoituksessa voimme laajentaa B-palveluskelpoisuusluokan käyt-töä, kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoi-ta, linjasi Hulkko.Komentajan mukaan digitalisaatio on tuo-nut Puolustusvoimiin tehtäviä myös sellai-sille varusmiehille, jotka eivät välttämättä selviä fyysisesti etulinjan tehtävistä. Esi-merkkinä uudentyyppisistä mahdollisuuk-sista ovat virtuaalisen koulutusympäristön koodaustehtävät.Myös naisia halutaan palvelukseen entistä runsaammin.- Naisissa on äärettömän iso potentiaali. Nykyisellään 800 – 1 000 naista suorittaa asepalveluksen vuosittain. Jos saisimme kaksin- tai kolminkertaistettua määrän, oli-sin äärimmäisen tyytyväinen, Hulkko totesi.

Maavoimissa vuonna 2018 käyn-nistynyt Joukko-osasto 2021 -työ (JOS2021) jatkuu. Työn tavoitteena

on kehittää maavoimia valmiusorganisaa-tiona, joka kykenee vastaamaan nykyisen toimintaympäristön haasteisiin. Valmiuden ohella huomiota kiinnitetään johtamiseen ja reagointikykyyn. Kokonaisuuteen kuuluvat myös meneillään olevat varusmieskoulu-tuksen, paikallispuolustuksen ja kansainvä-lisen yhteistyön kehittämistoimet.JOS2021-työllä pyritään poistamaan pääl-lekkäisiä tehtäviä ja tehostamaan henkilös-tön käyttöä. Henkilöstövähennyksiä työllä ei tavoitella, eikä joukko-osastojen ja alue-toimistojen määrään ja sijaintiin puututa. Sen sijaan henkilöstön tehtäviin voi tulla muutoksia, samoin kuin siirtoja toisille paik-kakunnille. Mm. Jääkäriprikaatin esikunnan henkilöstön siirtoja Rovaniemelle on suun-niteltu, mutta näitä ei ole toistaiseksi toteu-tettu.Tehtävämuutokset koskevat erityisesti operatiivista alaa. Muutoksista on laadit-tu aikataulutettu ohjeistus, jolla tähdätään uusien organisaatioiden käyttöönottoon

Parlamentaarinen komitea on käynnis-tänyt selvityksen yleisen asevelvolli-suuden kehittämisestä ja maanpuo-

lustusvelvollisuuden täyttämisestä. Komiteassa on edustajat kaikista eduskun-tapuolueista. Puheenjohtajana toimii Ilk-ka Kanerva (kok.), varapuheenjohtajana Joonas Könttä (kesk.) ja jäseninä Tuula Väätäinen (sd.), Jari Ronkainen (ps.), Hanna Holopainen (vihr.), Jari Myllykos-ki (vas.), Eva Biaudet (r.), Päivi Räsänen (kd.) sekä Harry Harkimo (liik.).Komitea laatii kuvauksen maanpuolustus-velvollisuudesta sekä asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ny-

vuoden 2021 alusta. Työn etenemistä on seurattu yhteistoimintaelimissä alue- ja pai-kallistasolla.

Muutoksia opistoupseeritehtäviinTehtävillä järjestelyillä on vaikutusta opis-toupseerien tehtävänkuviin - osa tehtävistä lakkaa, uusia tehtäviä tulee ja osa tehtävä-nimikkeistä muuttuu. Paikallistasolla tehtä-vänkuvaukset jo arvioitu ja osa tehtävistä on lähetetty aluetason käsittelyyn, josta ne siirtyvät keskustason arviointiin.Kuvauksia on käsittelyssä ollut yhteensä noin 50 - 60. Noin 20 tehtävää on arvioitu paikallistasolla vertaamalla niitä voimassa oleviin verrokkeihin - näiden osalta vaati-vuusluokat pysyvät ennallaan. Aluetasolla on käsittelyssä noin 30 - 40 kuvausta, ja näihin kuvauksiin odotetaan keskustason ratkaisua kevään aikana.Muutokset lopullisiin vaativuusluokkiin jäänevät vähäiseksi, muutamat tehtävät nousevat, mutta yksittäisiä luokan laskuja-kin voi tulla. Tarkat määrät selviävät Pää-esikunnan käsittelyn jälkeen.

Joukko-osasto 2021 -työ etenee maavoimissaTeksti: Mika Avelin ja Antti Kymäläinen

Komitea selvittää asevelvollisuuden kehittämistäTeksti: Antti Kymäläinen

kytilasta. Työn yhteydessä selvitetään mm. asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoi-sen asepalveluksen sekä siviilipalveluksen kehittämistarpeita. Samoin tarkastellaan mahdollisuudet myös naisia koskeviin kut-suntoihin sekä kansalaispalvelusmallin to-teuttamiseen.Vaikka komitealla on laaja tarkastelukulma asevelvollisuuteen ja maanpuolustukseen osallistumiseen, työn peruslinjaukseksi on päätetty, että yleistä asevelvollisuutta yl-läpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.Selvitystyön on määrä valmistua 31.10.2021.

PÄÄT

OIM

ITTA

JALT

A

6

Valmius,valmius ja valmius

Kuva

: Siir

i Sus

i

Kun edelliseen Päällystölehden numeroon laadittiin artikke-lia kotivarasta, Kiina ja koronavirus tuntuivat hyvinkin kau-kaisilta asioilta. Oman talouden valmius kohdata uutta ja

odottamatonta sai aivan uusia ja konkreettia ulottuvuuksia hyvin-kin lyhyessä ajassa. Nyt on jo siirrytty pastapussien haalimisesta valmiuslakiin.Iltapäivälehtien uutiset ja sosiaalisen median meemit vessapaperia hamstraavista ihmisistä tuskin naurattavat enää ketään. Samalla hyllyt on tyhjennetty kaikista tuotteista, joissa on vähänkään desin-fioivia vaikutuksia. Vesi ja saippua ovat edelleen tehokkuus-hinta-suhteessa piikkipaikalla, mikä kannattaa pitää mielessä. Bongasi-pa eräs kaveri, että lähikaupasta oli myös liukuvoidehylly tyhjänä. Näiden haalijat ovat varmaankin varautuneet aivan toisenlaisiin on-gelmiin.Tällä hetkellä Puolustusvoimat antaa virka-apua poliisille liikenteen-ohjaustehtävissä Uudenmaan eristämiseen liittyen. Toivottavasti vastaavaan eristämiseen ei tarvitse mennä muiden maakuntien suhteen vaan toimenpiteet alkaisivat puremaan. Koronauutisia tulvii joka tuutista. Terve lähdekritiikki nousee nyt arvoon arvaamattomaan. Luotetaan viranomaistietoihin eikä so-measiantuntijoihin.

Valmiuslakiin muutoksia?Viheliäinen virus uutisineen on vienyt huomion pois EU-ulkorajaan liittyvistä otsikoista. Pakolaiset Kreikan ja Turkin rajalla herättivät

huolen myös meillä. Nykyinen valmiuslaki astui voimaan 2012, mutta sen jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mitä lainvalmiste-lussa ei osattu aikoinaan ennakoida.– On tietenkin hyvä, että valmiuslainsäädännön kautta pystytään valmistautumaan modernin aikakauden erilaisiin uhkiin, kuten hy-bridivaikuttamiseen, rajaturvallisuuteen ja virusperäisiin asioihin, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi Iltasanomien artikkelin mukaan tapausta kommentoidessaan ennen valmiuslain käyttöön-ottoa.Oikeusministeriö on käynnistänyt valmistelutyön tietoperustan vahvistamisella. Apuna työssä on valtioneuvoston varautumisen pysyvä yhteistyöelin Turvallisuuskomitea. Lähiaikojen kokemukset ovat tässä korvaamattomia.Nyt tapahtuu paljon ja yhtä aikaa. Lehdessä emme pysty reagoi-maan päivittäisiin tapahtumiin, mutta pääluottamusmiehet tiedot-tavat omilta osiltaan näistäkin vaikutuksista tarpeen mukaisesti. Ajantasainen yhteystieto jäsenrekisterissä pitää sinutkin ajan ta-salla siitä missä mennään.

TyötaisteluvalmiusMaaliskuun lopussa päättyivät voimassa olevat virkaehtosopimuk-set, ja järjestöt jäsenineen ovat sopimuksettomassa tilassa. Jälki-vaikutuksen mukaisesti palvelussuhteen ehdot jatkuvat entisellä-än. Samalla päättyi myös työrauhavelvoite.Valmiuslain voimaanastumisen aikoihin saimme lukea JUKOn eh-dotuksen neuvottelupöytään: solmitaan uusi työehtosopimus mah-dollisimman pian koronavirustilanteen takia. Sopimus olisi enintään kymmenen kuukauden pituinen yleisen linjan mukaisine palkanko-rotuksineen. Kirjoitushetkellä neuvottelut jatkuvat edelleen.Voit olla varma, että JUKO pääsopijajärjestönä ja sen valtion neu-vottelukunta, johon myös Päällystöliitto kuuluu, ei ole lähtenyt soi-tellen neuvotteluihin. Valmius järjestöllisiin toimenpiteisiin on mie-titty tarkasti ja harkiten. Näistä asioista ei vain huudella lehtien sivuilla eikä julkisuudessa. Tuttua meille jo työasioiden puolesta. Päällystöliitto on tiedottanut ja avannut tätä valmiutta jäsentapaa-misissa. Tästä valmiudesta kannattaa siis kysyä paikalliselta hen-kilöedustajalta. JUKOn tavoite on saada turvattua jäsenistönsä edut neuvotellen ja sopien, ei työtaistellen. Perimmäisenä keinona JUKOlla on sii-henkin valmius.

Liiton varautuminen tulevaanTässä kuussa jäsenyhdistysten edustajien oli tarkoitus kokoontua perinteisille keväisille Puheenjohtajapäiville. Tilaisuus jouduttiin siir-tämään syyskuulle. Agenda tullee olemaan sama, vain ajankohta muuttuu. Uusimpien edunvalvontakatsausten lisäksi ohjelmassa on liiton luotsaaminen ensi vuosikymmenelle ja edunvalvonnan tur-vaaminen tulevaisuudessa. Valtakunnallinen opistoupseerien henkilöasioidenhoitaja, kap-teeniluutnantti Juha Savijoki kertoi helmikuussa kokoontuneille edunvalvojille Puolustusvoimissa palvelevan 600 opistoupseeria 2030-luvulle tultaessa. Tällä on välttämättä heijastuksensa liiton toimintaan ja edunvalvontaan. Puheenjohtajapäivillä yhdistykselläsi on hyvä mahdollisuus tuoda oma näkemys esille toiminnan kehittämiseksi. Tämä saattaa tar-koittaa myös liiton sääntöjen päivittämistä syksyisissä Edustajako-kouksissa. Välttämätöntä tarvetta siihen ei vielä ole, mutta meillä pitää olla siihen valmius. Samaa valmiutta edellytetään myös jäsenyhdistyksiltä alati muut-tuvassa tilanteessa. Jäsenistön näkemykset pitää pystyä kartoit-tamaan, oli tilanne mikä tahansa.

7

AJAN

KO

HTA

ISTA

HAL

LIN

NO

STA

KapteeniluutnanttiMarko Luukkonen, 51 v- Kotipapaikka Naantali- Satama- ja Kuljetuskeskuksen päällikkö- Rannikkolaivasto, Turku

Pitkän linjan ammattiyhdistystoimija-na olen saanut istua monissa yhteis-toimintaelimien kokouksissa edus-

tamassa jäsenistöämme, viime aikoina aluetason yt-elimessä. Näistä kokouksista on vuosien varrella itselleni piirtynyt vahva kuva siitä, milloin ja missä tilanteissa hen-kilöstöryhmämuutoksiin joudutaan. Opis-toupseeristoa on koskettanut, jo monien vuosien ajan, keskivertoa enemmän muu-toksen tuulet, kun avoimesti tehdään ver-tailua eri henkilöstöryhmien välillä. Usein henkilöstöryhmä muutetaan opistoupsee-ritehtävästä joksikin muuksi, mutta vain harvoin toisinpäin. Palaan piirtyneeseen kuvaani. Muutoksiin joudutaan, kun opis-toupseeristo saavuttaa reserviin siirtymi-sen hetken ja alemmilla tehtäväluokituk-silla oleviin tehtäviin ei ole enää halukkaita opistoupseereita hakijoina. Tämä on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tämä toimintatapa on linjassa myös liittomme tulevaisuuden ajattelumallissa siitä, missä tehtävissä 2030-luvun opistoupseeristo palvelee. Näkemyksemme mukaan ajatuk-semme on myös työnantajan tahtotilan mu-kainen. Aika ajoin, viime aikoina vuosittain, olemme joutuneet käsittelemään sellaisia henkilöstöryhmämuutoksia, joiden perus-teet eivät kohtaa ajattelumalliamme. Muu-tokset koskevat opistoupseerien yläpään tehtäviä (OTV 7–8), joiden omassa ajattelu-mallissamme on tarkoitus olla OTV-tehtäviä myös 2030-luvulla. Huolestuttavinta tässä kaikessa on avoimuuden kulttuurin puute. Oman ymmärrykseni mukaan tämän puut-teen piti poistua erään isomman ”casen” (lue NOPOT) lopputuleman jälkeen. Näin ainakin puolustushaaratasolla keskustelim-me ja sovimme, että jatkossa näin ei me-rivoimissa toimittaisi. Tällä tarkoitan sitä, että on tarkoituksenmukaista ja tärkeää ottaa valmisteluun mukaan myös sen hen-kilöstöryhmän henkilöstöedustaja, johon muutosten suunnittelu kohdentuu – siis paljon ennen sitä, kun se tuodaan yhteis-toimintaelimen kokoukseen keskustelta-vaksi. Näin menetellen toimitaan avoimes-ti ja tehdään asioita yhdessä, aivan kuten Puolustusvoimauudistuksessa se mahdolli-simman hyvin tehtiin. Tätä kirjoittaessani eräässä merivoimalli-sessa hallintoyksikössä saamiemme tieto-

jen mukaan suunnitellaan henkilöstöryhmä-muutosta OTV7-tason tehtävään. Virallista eli oikeata tietoa eivät henkilöstöedusta-jamme millään tasalla ja pyynnöistä huo-limatta ole saaneet. Ainoa meille annettu tieto on, että kysymyksessä on pelkästään yleissuunnittelu eikä minkäänlaista muutos-ta ole tällä hetkellä suunnittelussa. Onko mahdollista, että opistoupseeriston am-mattitaitoa ollaan nyt siirtämässä syrjään antamalla tilaa muille henkilöstöryhmille? Toivon, että tämä paljastuu allekirjoitta-neen harhakuvaksi. Muutoin edessä ovat ISOJEN KIRJAINTEN lausumiset asiasta ja yhteistoimintakokoukset kevään kuluessa.

Meripalvelutyöryhmän kuulumisiaMeripalvelun kehittämiseen perustettiin vuonna 2015 työryhmä, joka koostui eri henkilöstöryhmien sekä työnantajan edus-tajista. Työryhmän tarkoituksena on ollut ratkaista meripalveluun liittyviä haastei-ta. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut ja on edelleen henkilöstön kuormituksen vähen-

täminen sekä henkilöstön tasapuolisempi käyttö meripalveluksessa. Työryhmässä on käsitelty vuosien aikana mm. henkilös-tön lisäämistä alustehtäviin, henkilöstön käytettävyyden parantamista, henkilöstö-suunnittelun parantamista, harjoitustoimin-nan kehittämistä ja palvelusuhteen ehtojen kehittämistä. Työryhmän pääasiallinen työ on kohdentunut palvelusuhteen ehtojen ke-hittämiseen. Tämä on ennakko-odotusten mukaisesti ollut erittäin haasteellinen osa-alue. Meillä on liittona 1970-luvun alusta saakka tietoa siitä, miten ehtoja on kehitet-ty vuosien varrella. Pienin askelin sitä on ennenkin edetty. Suurimpana haasteena asioiden kehittämiselle ovat kustannukset, ja monia asioita joudutaan miettimään nol-lasumma-ajattelulla. Se ei missään nimes-sä helpota palvelussuhteen ehtojen kehit-tymistä.Tällä hetkellä neuvotteluja on käyty puolus-tusministeriössä. Ne ovat edenneet pienin askelin, ja nyt näyttäisi mahdolliselta aloit-taa lyhyt pilottikokeilu osalla henkilöstöä tämän vuoden puolella. Tulemme informoi-maan mahdolliseen kokeiluun osallistuvia jäseniämme. Jäsensivuille tuotamme tar-kemman tiedotteen pilotin yksityiskohdis-ta ja sen tarkoituksesta. Olemme pitäneet niukkaa tiedotuslinjaa työryhmän työsken-telystä. Syy on ollut yksinkertainen, sillä asioiden käsittely on ollut hyvin laajaa ja vielä keskeneräistä. Tällä olemme pyrki-neet välttämään turhien ja varsinkin vääri-en puheiden mahdollisuutta. Teemme tässäkin työryhmässä työmme Päällystöliiton edustajina ja liiton ajatusmal-lin mukaisesti - jäsenemme on aina edun-valvonnan keskiössä.

”Ken vastatuuleen on soutanut, voi vain tie-tää, miltä myötätuuli tuntuu”

Henkilöstöryhmämuutosten valmistelu kaipaa lisää avoimuutta Teksti ja kuva: Marko Luukkonen, Päällystöliiton

1. varapuheenjohtaja (merivoimat)

8

Arkistojen aarteitaTeksti: Juha Susi

19302020

EDUNVALVONNAN ETURINTAMASSA

Päällystölehden juhlavuoden toisen nume-ron yhteydessä esittelemme jälleen kolme arkistojen aarretta eri vuosikymmeneltä.Ensimmäisenä on Suomen aliupseeri -leh-den numero 22 vuodelta 1931. Sen pää-kirjoituksessa sivutaan yhdellä lauseella esitystä vuotuisen pukuavustuksen myön-tämisestä alipäällystölle kuten muissakin vastaavissa asemissa oleville virkamiehille. Esityksen taustalla oli velvoite, jonka mu-kaan aliupseerien oli itse kustannettava vir-kapukukulut. Jo tuolloin edunvalvonta-asiat etenivät omia hitaita rattaitaan. Virkapuku-

avustusta alettiin maksamaan vasta vuo-desta 1937 alkaen niille, jotka olivat velvol-lisia hankkimaan virkapuvun.Liiton historiikki 80 vuotta turvallisuutta nostaa kyseisen tapahtuman Suomen Ali-upseeriliiton ensimmäiseksi edunvalvonnal-liseksi toimeksi. Laajempaa käsittelyä aihe ei saanut kyseisessä lehden numerossa.Tuttua teemaa on myös palkasta kirjoitta-minen. Lukijakirjeessä kantakersantti Otto Siltanen pohtii aliupseerien palkkaetuja sekä poikamies- ja ukkomiesaliupseerien asemaa Puolustuslaitoksessa.

Toinen esiteltävä numero ajoittuu sotavuo-teen 1942. Tuolloin lehti ilmestyi nimellä Asemies. Kyseinen numero julkaistiin ju-hannuksena, jolloin oli muutamaa viikkoa aikaisemmin vietetty ylipäällikkö, mar-salkka C. G. E. Mannerheimin 75-vuo-tisjuhlia. Ylipäällikön kunniaksi julkaistiin useiden aukeamien mittainen historiikki hänen suvustaan, tutkimusmatkoistaan ja sotilasurastaan. Löytyypä lehdestä aukea-man kuvakollaasi Adolf Hitlerin vierailusta Mannerheimin syntymäpäivänä.Kyseisessä numerossa on myös lista en-simmäisistä Mannerheim-ristin ritareista. Mukana on lentomestari Ilmari Juutilai-nen. Hänethän palkittiin toistamiseen Man-nerheim-ristillä vuonna 1944.Kolmas lehti on uudempaa tuotantoa. Pääl-lystölehden 11/1990 ilmestymistä ennen oli juuri nähty liiton ensimmäinen työtais-telutoimenpide, peruskurssi 48:n opinto-seisaus. Pääkirjoituksessaan liiton silloinen puheenjohtaja Pentti Järvinen summaa, mitä toimenpiteestä jäi käteen. Laittakaahan oheisen lin-kin kautta taas palautetta aihe- ja numerotoiveista tu-lemaan.

9

SAN

AN S

ÄILÄ

Rikkurina rokassaTeksti: Antti Kymäläinen

Kuv

a: J

uha

Susi

Alkuvuoden työmarkkinakier-roksella on neuvoteltu, uhattu lakoilla, lakkoiltu, soviteltu ja sovittu - aivan kuten ennenkin vastaavissa väännöissä. Työn-

antajat ovat paheksuneet lakkoilua, jonka väitetään romahduttavan Suomen talou-den ja teollisuuden kilpailukyvyn. Lehtien otsikot ovat kirkuneet kaikkien aikojen kii-vaimmasta lakkokeväästä. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.- Lakot ovat Suomessa nykyään harvinai-sia. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla käytiin vuosittain keskimäärin 1 400 työtaistelua. 2000-luvulla työtaisteluja on ollut vuosittain enää keskimäärin 130, summasi professo-ri Roope Uusitalo vastikään Suomen Ku-valehdessä (SK 6/20).Lakkojen vähenemisen vastapainoksi nii-den mediassa saama palstatila on kasva-nut. Räiskyvin ulostuloin tiedotusvälineet pyrkivät maksimoimaan myyntinsä. Jos-

kus julkisuus palvelee myös neuvottelu-osapuolten intressejä - viestinnällä pyritään voittamaan ns. yleinen mielipide omien vaatimusten ja näkökulmien taakse ja näin luomaan painetta ratkaisuun pääsemisek-si. Tosin sanasodassa voi käydä niin, että tilanne lukkiintuu entistä pahemmin keski-näisen nokittelun seurauksena. Viisasta on viestiä siten, että pystyy aina perään-tymään ja sopimaan kasvojaan menettä-mättä.Uusi piirre tuoreimmissa taistoissa on ollut se, ettei hanska ole pitänyt kaikilla lakon piiriin päätetyillä työpaikoilla. Esimerkik-si Keitele Groupin lähes 500 työntekijäs-tä mekaanisen metsäteollisuuden lakkoon osallistui vain joitain kymmeniä Teollisuuslii-ton työntekijöitä (IL 28.1.). Samansuuntai-sia uutisia kuultiin Versowoodin liimapalkki-tehtaalta Heinolasta (IS 27.1.).Tällainen poikkeuksellinen meno on herät-tänyt värikästä keskustelua. Rikkureita on nimitelty mm. yhteiskunnan loisiksi. Kauno-kirjallisempia kuvauksiakin on julkaistu.- Sen jälkeen, kun Jumala oli luonut kalk-karokäärmeen, rupisammakon ja vam-pyyrin, hänellä oli jotain kauheaa ainetta jäljellä, mistä hän teki rikkurin. Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisie-lu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyyte-löä ja limaa. Siellä, missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden

kasvainta, vuodatti Sähköliitto verkko-sivuillaan kirjailija Jack Londonin

määritelmää lakonmurtajasta lainaten.Varsin kovilla kielikuvilla on

näitä ”työn sankareita” kohti siis ammuttu. Osan-sa ovat saaneet myös rikkurityövoimaa käyt-tävät yritykset, joita on uhattu mm. osto- ja hakusaarroilla. Selvää on, että la-

kon rikkominen jättää jälkensä työpaikan henkilösuhteisiin. Ei tunnu reilulta, kun rik-kurit kuittaavat työtaistelulla saavutetut edut, vaikka eivät itse uhraa asialle ajatus-takaan. Rintamakarkuruuteenhan tällainen rinnastuu.Pitää muistaa, etteivät työtaistelut ole valtionvastaista toimintaa. Kiivaimpien ki-saviikkojen keskellä työntekijöiden lakko-oikeutta korostettiin ylintä valtiojohtoa myöten.- Lakko-oikeus on yksi perusperiaate, josta täytyy pitää kiinni, ja lakon murtamisyrityk-set eivät ole asianmukaisia. Heikommalla osapuolella eli työntekijöillä on oikeus puo-lustaa asemaansa käyttämällä lakkoja, lin-jasi pääministeri Sanna Marin Iltalehdes-sä (IL 2.2.).Uuden ilmiön - laajemman lakoista kieltäy-tymisen - taustalla on monenlaisia tekijöi-tä. Yksi olennainen syy on ammattiliittoihin järjestäytymisen hiipuminen. Keskusjärjes-töistä SAK:n ja STTK:n jäsenmäärät ovat laskeneet. Päällystöliiton keskusjärjestö Akava on sen sijaan ainoana kasvattanut jäsenmääräänsä. Tätä kehitystä on osaltaan kirittänyt työ-markkinoiden muutos. Teollisuuden työpai-kat ovat vähentyneet ja erilaiset epätyypil-liset työsuhteet, kuten pätkä- ja silpputyöt, osa-aikaisuudet, vuokratyö, nollatuntisopi-mukset sekä alustatalouden työt (ruoka-lähetit, Uber-taksit), ovat yleistyneet. Eri-tyisesti nuoret joutuvat työskentelemään tällaisissa epävarman elannon tarjoavissa tehtävissä. Kun tehtävät ja alat vaihtelevat, ei ole suurta intoa liittyä mihinkään ammat-tiliittoon. Ammattijärjestöt ovat historiansa aikana onnistuneet merkittävästi parantamaan jä-senistönsä palvelussuhteen ehtoja. Saavu-tettuja etuisuuksia pidetään tänä päivänä liian itsestään selvinä, eivätkä kaikki enää ymmärrä niiden puolustamisen tärkeyttä. Järjestäytymisasteen putoaminen ja rikku-reiden esiinmarssit kertovat juuri tästä.Itseriittoisimmankin palkansaajan kannat-taisi pitää mielessään ”Niin makaa kuin pe-taa” -sananlasku. Ilman ammattijärjestöjen tukea laveri voi tulevaisuudessa olla paljon muhkuraisempi.

10

Valtioneuvosto asetti koronaepidemi-an vuoksi Uudenmaan maakuntaa koskevia liikkumisrajoituksia, jota val-

vomaan Puolustusvoimat antoi poliisin vir-ka-avuksi noin 40 henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta ja 750 varusmiestä. Kentältä kan-tautui tietoa, kuinka joku hallintoyksikkö oli laittamassa virkamiehiä tehtävään sotilaal-lisen harjoituksen (SH) työaikaperustein, kunnes Pääesikunnan henkilöstöosasto puuttui asiaan ja antoi tehtävään ohjausta. Nyt virka-avun antaminen toteutetaan virka-miesten osalta virkamatkaperusteisesti, ja työajaksi luetaan kaikki virkatehtävien suo-rittamiseen kulunut aika kuten pitääkin.Sotilaallisessa harjoituksessa on kysymys puolustusvoimien työaikasopimuksen (PV-TAS) muusta työajan laskennasta poikkea-vasta erityispalvelumuodosta. Sotilaallista harjoitusta ei tunneta työaikalain tai sen so-veltamisohjeiden käsitteissä. Kriisiaikaan ja poikkeusolosuhteisiin valmistautuminen edellyttävät, että merkittävä osa harjoitte-lusta tapahtuu ympäri vuorokauden kes-tävissä, mahdollisimman todenmukaisissa erityisolosuhteissa, joissa harjaannutaan sodan ajan toimintaan. Tämän vuoksi on

Virka-aputehtävissä eivät täyty sotilaallisen harjoituksen kriteeritTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Puolustusvoimat

aikanaan sovittu erikseen SH:n työaika-kirjauksista ja erikseen maksettavista SH-korvauksista, jotta harjoittelu näissä erityis-olosuhteissa olisi mahdollista ilman, että toiminnasta aiheutuisi virastolle merkittäviä määriä ylitöitä.PVTAS:ssa sovittuja SH:n työaikaperus-teita ei lähtökohtaisesti voida soveltaa vi-raston operatiiviseen toimintaan, kuten alueellisen koskemattomuuden turvaami-seen, eikä varsinkaan virka-aputehtävään. Virka-aputehtävissä eivät täyty ne erikseen PVTAS:ssa sovitut SH:n kriteerit, jotta nor-maalista tunti tunnista -periaatteen mukai-sesta työajan laskennasta voitaisiin poike-ta. Virka-apua ei toteuteta varusmiesten tai kertausharjoitukseen kutsuttujen reser-viläisten sotilaallisten taitojen kouluttami-seksi, mikä on yksi keskeisimmistä SH:n kriteereistä. Virka-avun tarkoituksena on avustaa toista viranomaista niin, että virka-avun saaja pystyy toteuttamaan tehtävän-sä, jonka toteuttamiseen sillä ei ole tarvit-tavia resursseja käytettävissä tai vapaana. Myös tästä Uudenmaan eristyksessä on kyse.Vaikka virka-avun antaminen muille viran-

omaisille kuuluu Puolustusvoimien laki-sääteisiin tehtäviin, virka-aputehtävät ovat lähtökohtaisesti niin ennalta arvaamatto-mia, etteivät ne ole ajankohtiin sidottuina hallintoyksikköjen toimintasuunnitelmis-sa tai toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämiä. Myös nämä SH:n kriteerit olisi täytyttävä, jotta työaikaa voitaisiin laskea normaalista poikkeavasti. Virka-aputehtävi-en työaika tuleekin laskea tunti tunnista ja tältä ajalta tulee maksaa iltatyölisää, yötyö-lisää, lauantaityökorvausta, aattopäivänli-sää ja sunnuntaityökorvausta näiden pe-rusteiden täytyttyä.PVTAS:n alaisen virkamiehen vuorokautis-ta tai viikoittaista työaikaa ei ole rajoitettu eikä virkamiehellä ei ole subjektiivista oi-keutta kieltäytyä siitä ylityöstä, johon hänet erityisestä syystä ja esimiehen erikseen an-tamalla määräyksellä käsketään. Virkamies voidaan siis määrätä jossain täysin ennalta arvaamattomassa tilanteessa hyvinkin pit-kiin työvuoroihin. Tämä antaa työantajalle tarvittaessa pelivaraa riittävän henkilöstön saamiseksi kaikissa tilanteissa, niin virka-avun antamisessa tai niihin kuuluviin valvon-tatehtäviin.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

11

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Suomessa vallitsee koronavirusti-lanteen vuoksi poikkeusolot. Edus-kunta hyväksyi maaliskuussa val-miuslain käyttöönottoasetukset,

joilla rajoitetaan kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Vaikka puolustus-voimissa eletäänkin hyvin poikkeavia aiko-ja, niin valmiuslain käyttöönottoasetukset eivät ole muuttaneet puolustusvoimien säädös- tai sopimuspohjaa. Toisin on Ra-javartiolaitoksessa, johon jo sisäministeriö antoi Rajavartiolaitoksen työaikasopimuk-sen 34§:n nojalla poikkeavia työaikamää-räyksiä poikkeavien olojen vuoksi. Saman-kaltaiset määräykset ovat toki mahdollisia myös puolustusvoimissa. Puolustusminis-teriöllä on lakitasoinen määräysvalta antaa tarvittaessa puolustusvoimiin poikkeavia työaikamääräyksiä, mikäli poikkeukselliset olot sitä vielä vaativat.

Toistaiseksi puolustusvoimat on ottanut huomioon Suomen hallituksen linjaukset toiminnassaan, mutta palvelussuhteen eh-toihin niillä ei ole tässä vaiheessa vaikutus-ta. Työaikajärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia, koska jo nyt voimassa olevat määräykset mahdollistavat työajan tarkoi-tuksenmukaisen sijoittelun. Pääesikunta tulee antamaan tilanteen kehittyessä val-litseviin olosuhteisiin liittyviä käskyjä, ja Pääesikunnan henkilöstöosasto on valmis-tautunut päivittämään omia soveltamisoh-jeitaan, mikäli tilanne sitä vaatii. Nyt Pää-esikunta on antanut joitakin henkilöstön käytön suunnitteluun ja työaikajärjestelyihin liittyviä tarkennuksia, joiden pyrkimyksenä on välttää altistumistilanteiden syntymis-tä, estää viruksen leviäminen puolustus-voimien hallintoyksiköissä sekä turvata vi-ranomaistehtävien ja kriittisten toimintojen hoitaminen.

Tartuntatautiepidemian aikaansaamat poikkeusolot ovat tuoneet tarpeen soveltaa puolustusvoimien työaika-

sopimuksen (PVTAS) vapaamuotoista va-rallaoloa myös etätyöhön. Työaikasopi-muksessa vapaamuotoisella varallaololla tarkoitetaan aikaa, jolloin virkamiehellä on velvollisuus olla hänen varsinaisen virka-aikansa ulkopuolella tavoitettavissa niin, että työnantaja voi kutsua hänet tarvittaes-sa töihin. Toisin sanoen vapaamuotoiseen varallaoloon määrätyn virkamiehen on käs-kettäessä saavuttava työpaikalle jonkin erikseen määritetyn vasteajan, esimerkiksi kahden tunnin kuluessa. Nyt epidemiatilanteessa virkamiehille on asetettu rajoitteita saapua virkapaikal-le. Kun viranomaistehtäviä olisi kuitenkin suoritettava, niin varallaoloa on ryhdytty ulottamaan etätyöskentelyyn. Tämäkin on mahdollista, mikäli virkamiehelle halutaan asettaa erityinen tavoitettavuusvelvoite sen varalle, että häneen saadaan varmuudel-la yhteys ja erikseen käskettäessä hänen työpanoksensa käyttöön etäyhteyksien vä-lityksellä. Varallaolon ulottuessa vapaa-ai-kaan on kuitenkin noudatettava PVTAS:ssa

sovittuja vasteaikoja siitä, missä ajassa työskentely on soitosta aloitettava.Virkamieheltä ei voida edellyttää virkateh-tävien välitöntä aloittamista kuten eräs hal-lintoyksikkö äskettäin määräsi: vapaamuo-toisessa varallaolossa olevalle määrättiin velvollisuus aloittaa virkatehtävien hoito heti puhelimen soidessa, siis vaikka keskel-lä yötä tai kesken vuorokausilevon. Tällöin kyse ei ole millään tavoin vapaamuotoises-ta varallaolosta vaan ihan jostain muusta puhelinpäivystyksestä, jollaisesta ei ole erikseen sopimusmääräyksissä sovittu. Vapaamuotoisen varallaolon korvausperus-teet muodostuvat kalenterivuorokauden työpäivistä tai vapaapäivistä. Työvuorotau-lukon mukaisena työpäivänä suoritetusta tehtäväpäivystyksestä korvaukseen oikeut-tavaksi ajaksi lasketaan 16 tuntia ja vapaa-päivänä 24 tuntia. Varallaolokorvaukseen oikeuttavasta ajasta (16 tai 24 tuntia) ei vähennetä varallaoloaikana tehtyjä tunteja eikä tehdyillä työtunneilla ole yhteyttä teh-täväpäivystyksen korvauksiin, jos henkilö määrätään varallaoloaikana työtehtäviin. Näistä työtunnit maksetaan PVTAS:n mu-kaisesti. Varallaolon tehtäväpäivystykses-

Puolustusvoimien säädös- ja sopimus-pohja poikkeusoloissa yhä ennallaan

Henkilöstösuunnittelulla on varauduttu en-nalta niihin tilanteisiin, joissa viraston kriit-tisiin tehtäviin ei ole sairauspoissaoloista johtuen osoittaa henkilöstöä. Puolustusvoi-mat on varautunut siirtämään näihin teh-täviin lisähenkilöstöä. Hallintoyksikössä pyritään turvaamaan kriittisten tehtävien hoitaminen omalla henkilöstöllä. Tämä voi tarkoittaa virkamiehen työtehtävien uudel-leenjärjestelyjä lyhytaikaisesti ilman, että se aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilön tehtävänkuvaukseen tai palkanmaksupe-rusteisiin. Lyhytaikaisella tarkoitetaan täs-sä alle kuuden viikon aikajaksoa, ja työteh-tävien uudelleenjärjestelyn yhteydessä on mahdollista sopia tehtävien hoitamisesta etätyönä.

Vapaamuotoinen varallaolo voidaan ulottaa etätyöhön

tä suoritettavat työaikamerkinnät ovat siis aina joko 16 tai 24 tuntia, ja nämä tunti-määreet muodostavat työaikamerkinnöis-sä ainoastaan maksuperusteen suuruuden. Sopimusmääräykset ja soveltamisohjeet eivät mahdollista poikkeavia työaikamer-kintöjä. Niissä tilanteissa, kun varallaolo ei kestä koko kalenterivuorokautta, varallaolon kor-vausperusteissa ei ole poikkeusta. Sopi-musmääräyksissä ei ole erityistä 24 tunnin varallaolovelvoitetta kutakin kalenterivuo-rokautta kohden, jotta virkamies olisi vain tämän perusteella oikeutettu varallaolokor-vauksiin. Kun virkamies määrätään vapaa-muotoiseen varallaoloon työvuoron päätty-misestä maanantaina kello 16 seuraavaan aamuun saakka, jolloin hänen seuraava työvuoro alkaa kello 8, muodostuu tässä sekä maanantailta että tiistailta varallaolo-korvauksen maksuperusteet 16 tunnin mu-kaan.Vapaamuotoinen varallaolo voidaan koh-distaa myös virkamatkaan, mikäli virka-miehelle määrätään vapaa-aikaan ulottuva tavoitettavuusvelvoite virantoimituspaikka-kunnalla, jossa hän majoittuu hotellissa. Kun virkamies ei voi suorittaa varallaolon tehtäväpäivystystä asunnostaan käsin, tu-lee varallaolokorvaus maksaa puolitoista-kertaisena eli tunnilta 37,5 % perustunti-palkasta. Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi.

RAJ

A

12

Työajan lisäystunneista selvyysTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Matti Vihurila

Helmikuun kehittämisryhmän asia-listalla oli mm. työajan lisäystun-tien käyttäytyminen eri tilanteis-sa. Tämä ei ole ollut kaikilta osin

päivänselvää, mutta nyt kehittämisryhmäs-sä käytyjen keskustelujen ja työnantajan toimittaman aineiston perusteella asiaan saatiin selvyys. Rajavartiolaitoksen työaika-sopimuksessa (9.4.2013 TARKVES RVL-TAS (päivitetty 5.4.2019)) on lukuisia erilai-sia tapauksia ja sopimuspykäliä, joissa on mainintoja työajan lisäyksistä.Matkustamiseen käytetyn ajan (2 §) osal-ta, mikäli virkamies on ollut töissä, mutta vähemmän kuin virastotyössä 7 tuntia 21 minuuttia tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 45 minuuttia, lasketaan matkus-tamiseen käytetty aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on virastotyössä enintään 7 tuntia 21 minuut-tia ja jaksotyössä 7 tuntia 45 minuuttia. Ra-jakoiran hoitoon käytetyn ajan (2 §) osalta rajakoiran ohjaajalle tai varaohjaajalle, joka suostumuksensa ja asianmukaisesti anne-tun määräyksen perusteella hoitaa rajakoi-raa kotonaan tai muutoin asuntonsa yhte-ydessä, merkitään hoitotyöstä työaikaa

työajan lisäyksenä työhön käytetty aika, kuitenkin vähintään 4 tuntia kalenteriviikkoa kohti. Työajan lisäystä ei merkitä pelkäs-tään keskeytyspäiviä sisältävältä kalenteri-viikolta (esim. koko viikko on vuosilomaa). Synnytystä edeltävien lääketieteellisten tut-kimusten ja äitiysneuvolakäyntien (jos ne on suoritettava työaikana) osalta on järjes-tettävä vapautus työstä, mutta vapautusta ei lueta työajaksi. Mikäli virastotyössä klo 8.00 - 16.21 välisenä aikana annettua va-paa-aikaa ei ole voitu teettää tai ei ole tee-tetty takaisin kyseisen kolmiviikkoisjakson aikana, merkitään vapaa-aika työaikakirjan-pitoon työajan lisäyksenä enintään 7 tuntiin 21 minuuttiin saakka. Jaksotyössä työajan lisäystä merkitään työvuoroluettelossa vah-vistettuun työvuoroon sisältyväksi ajaksi. Hälytystyön työajan (2.3. §) osalta, mikäli muu kuin sidottuun varallaoloon määrätty virkamies hälytetään vapaa-ajaltaan työ-hön, työajaksi luetaan työhön käytetyn ajan lisäksi myös työmatkaan käytetty aika. Työ-ajaksi lasketaan vähintään 4 tuntia, vaikka hälytyksen johdosta aloitettu työ matka-ai-koineen kestäisi alle 4 tuntia. Jos todelli-nen työaika on ollut esimerkiksi 3 tuntia, ne

merkitään normaaleina tunteina ja puuttuva 1 tunti merkitään työajan lisäyksenä. Kurs-silla olevalle virkamiehelle (2.5. §) enintään 5 vuorokautta kestävien kurssien osalta kurssiaika on laskenta-aikaa. Kultakin kou-lutusvuorokaudelta lasketaan työajan lisä-ykseksi jaksotyössä 7 tuntia 45 minuuttia ja virastotyössä 7 tuntia 21 minuuttia. Mi-käli kurssipäiviä sisältäneeseen työjaksoon olisi tulossa korvattavaa lisä- ja/tai ylityötä, työajan lisäystunneista lasketaan työajaksi 5 tuntia 32 minuuttia kutakin koulutusvuo-rokautta kohden. Eli käytännössä kurssiai-ka leikkaa jaksossa tehtyjä lisä- ja ylitöitä. Virastotyössä ”leikkuri” ei vaikuta puskuri-työaikaan.Virkamiehen sairastumispäivänä (15 §), jona virkamies on ollut työssä, luetaan vi-rastotyössä työajaksi säännöllisen työ-päivän työaika eli 7 tuntia 21 minuuttia ja jaksotyössä työvuoroluetteloon vahvistettu koko työvuoron työaika. Tässä kohtaa on huomioitava, että vaikka virastotyössä vir-kamiehelle olisi vahvistettuun työvuoroluet-teloon suunniteltu 10 tunnin työpäivä ja hän sairastuu esim. 6 tunnin kohdalla, työaika täytetään ainoastaan 7 tuntiin 21 minuut-

Virkamiehen sairastumispäivänä, jona virkamies on ollut työssä, luetaan virastotyössä työajaksi säännöllisen työpäivän työaika eli 7 tuntia 21 mi-nuuttia ja jaksotyössä työvuoroluet-teloon vahvistettu koko työvuoron työaika.

RAJ

A

13

tiin. Alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen äkillinen sai-rastuminen (YLVES 29 - 30 §) kesken työ-vuoron täytetään virastotyössä 7 tuntiin 21 minuuttiin ja jaksotyössä 7 tuntiin 45 mi-nuuttiin, mikäli tehty työaika on jäänyt alle em. aikojen. Lyhyiden työvuorojen (27 §) osalta, jos jaksotyössä työvuoron pituus on alle 8 tuntia ja virastotyössä liukuvan työajan ulkopuolella kokonaan määrätyn työvuoron osalta alle 7 tuntia 21 minuut-tia, luetaan vajaaksi jääneet tunnit työajan lisäykseksi.Työajan lisäystunnit ovat pääsääntöisesti työaikaa laskettaessa lisä- ja ylityön mää-rää sekä virasto- että jaksotyössä. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä, että työajan lisäystunnit ovat ns. ylityöpohjissa, kun jakson mahdollista lisä- ja ylityökertymää tarkastellaan. Ainoan poikkeuksen muo-dostavat lyhyet kurssit, joissa lisä- ja ylitöi-hin vaikuttavan päivän arvo on 5 tuntia 32 minuuttia. Virastotyössä työajan lisäystun-nit huomioidaan puskurityöaikaan eli lyhyet kurssit eivät vaikuta puskurityöaikakerty-mään. Työaikaperusteisia korvauksia (ilta, yö, lauantai, sunnuntai, aattopäivä) työajan lisäysajalta ei makseta. Jos virkamies on

esimerkiksi tehnyt jaksotyössä sunnun-taina 6 tuntia töitä klo 6 - 12 välisenä ai-kana ja lähtenyt tämän jälkeen pois töistä oman sairauden takia, hänelle maksetaan sunnuntaityökorvaus 6 tunnilta ja loppuaika työvuoroluetteloon vahvistetusta työvuo-rosta täytetään työajan lisäyksellä, josta ei makseta työaikaperusteita korvausta, mut-ta se aika huomioidaan mahdollisissa lisä- ja ylityökertymissä.

Vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeaminenHelmikuun kehittämisryhmässä työajan li-säystuntien käsittelyn yhteydessä puhuttiin myös työvuoroluettelosta poikkeamisesta operatiiviseen tarpeeseen perustuen. Työ-vuoroluettelon laatimisesta ja hälytysluon-teisesta työstä on annettu määräys (id8377205/17/2012/4800/1.8.2012), joka löytyy Kompassista kohdasta Toimintam-me - Henkilöstöjohtaminen - Virkaehtosopi-mukset ja niihin liittyvät määräykset. Sen mukaan vahvistetusta työvuoroluettelos-ta voidaan poiketa perustellusta syystä. Perusteltu syy on työyksikössä ilmennyt operatiivinen tarve. Poikkeamisesta on il-

Työajan lisäystuntien soveltaminen

Syy Virastotyö Jaksotyö Huom!

Virkamiehen sairastuminen kesken työvuoron

7:21 työvuoron työaika Loppuvuoro merkitään TL:nä ko. aikoihin.

Lapsen sairastuminen kesken työvuoron

7:21 7:45 Loppuvuoro merkitään TL:nä ko. aikoihin.

Hälytystyön työaika 4:00 4:00 Tehty työaika ja TL:nä vähintään 4 tuntiin.

Lyhyet työvuorot 7:21 8:00

Työvuoron peruminen työvuoron työaika työvuoron työaikaMikäli työvuoroluettelosta poikkea-misesta ei ilmoiteta määräyksen id8377205/17/2012/4800/1.8.2012 mukaisesti.

Enintään 5 vrk kestävät kurssit 7:21/5:32 7:45/5:32 5:32, mikäli jaksoon olisi tulossa lisä- ja/ tai ylitöitä.

Matkustamisen työaika 7:21 7:45 Jos työvuoro ei muutoin täyty työstä, niin TL:nä ko. aikoihin.

Rajakoiran hoitoon käytetty työaika

4:00 4:00 Vähintään 4 tuntia/ kalenteriviikko. TL:stä ei merkitä pelkästään keskeytyspäiviä sisältävälle kalenterivii-kolle.

Synnytystä edeltävät tutkimuk-set ja äitiysneuvolakäynnit, jos ne on suoritettava työaikana

7:21 työvuoron työaika

Työajanlisäys on työaikaa laskettaessa lisä- ja ylityön määrää sekä virasto- että jaksotyössä pl. RVLTAS 2.5 mukaiset kurssit, joissa lasketaan 5:32/vuorokausi. Virastotyössä TL otetaan huomioon puskurityöaikaan kaikissa tapauksissa. Työaikaperusteisia korvauksia (ilta, yö, lauantai, sunnuntai, aattopäivä) TL-ajalta ei makseta.

moitettava virkamiehelle mahdollisuuksi-en mukaan viimeistään vuorokautta ennen muutoksen ajankohtaa. Jos työvuoro jou-dutaan peruuttamaan kokonaan, lyhentä-mään alusta tai siirtämään myöhemmäksi, siitä on ilmoitettava asianomaiselle virka-miehelle työvuoroa lähinnä edeltävänä päi-vänä taikka poikkeustapauksessa viimeis-tään ennen virkamiehen saapumista työn suorittamispaikalle. Kehittämisryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella, mikäli työvuoron perumiselle olisi tarvetta, silloin pitää olla mahdollisuus siirtää peruttu työ-vuoro operatiiviseen tarpeeseen perustuen jonnekin muualle työjaksossa. Jos työvuo-ron peruminen tulisi ajankohtaiseksi jakson viimeisenä päivänä esim. ilma-aluksen vi-kaantumistapauksessa, kyseinen vuoro tu-lisi teetättää jotakin muita töitä, koska sitä vuoroa ei enää voi siirtää minnekään muu-alle operatiiviseen tarpeeseen perustuen. Jos vahvistetusta työvuoroluettelosta poik-keamista ei ilmoiteta edellä mainitun mää-räyksen mukaisesti, työvuoro merkitään tekemättä jäädessä kokonaisuudessaan työajan lisäykseksi.

.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

14

Kotoa koronaviruksen varjosta…

Vuoden 2020 koulutukset on saatu hyvin liikkeelle ja ensimmäinen koulutustilaisuuskin pidetty. Seuraavan tilaisuuden suunnittelu oli juuri aloitettu, kun tapahtui

se vähiten odotettu. Pahin pelkoni vahvistui samalla, kun il-moittautuminen Päällystöliiton Puheenjohtajapäiville 2020 oli kiivaimmillaan. Pandemiaksi asti levinnyt koronavirus aiheutti myös meille harmaita hiuksia ja lopulta vaikean päätöksen liit-tomme hallitukselta. Joudumme siirtämään huhtikuulle suun-nitellun tapahtuman aina syyskuulle asti. Vuoden 2020 Pu-heenjohtajapäivät pidetään syyskuussa, 7. - 9.9. (maanantai - keskiviikko). Toteutamme ne kuitenkin syyskuussa jo hyväk-si todetulla kaavalla ja sisällöllisesti rikkaina koulutuspäivinä. Toivonkin, että mahdollisimman monen yhdistyksen puheen-johtaja tai edustaja osallistuisi, jotta saamme laajalle kuuli-jakunnalle tuotua tärkeitäkin näkökantoja liittomme toimin-nasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi haluaisimme kuulla myös yhdistysten suunnasta, mistä ahdistaa ja mihin tarvitaan vielä mahdollisimman tarkkaa ohjausta tai tukea. Näinä vaativina-kin aikoina meillä on vihdoin aika toimia ja luoda valoisa tule-vaisuus yhteisen liittoomme eteen. Nyt jos koskaan tarvitaan suoraselkäisiä suunnitelmia ja oikeita henkilöitä niitä toteutta-maan. Ole reipas ja tule siis mukaan ja vaikuta asioihin.

Koulutuspäivien siirto ja kysely työn imusta jäsenistölleTeksti ja kuvat: Jaakko Levä

Tuon tässä esille yhden esimerkin siitä, miten meillä opistoupseereilla tuo ”eläkepolku” voisi mennä suun-

niteltaessa siirtymistä sotilaseläkkeelle. Tässä liitteenä olevassa kuvassa ovat vain suuntaviivat siihen, miten voi valmistautua hyvissä ajoin työnantajan kanssa tulevaan sotilaseläkkeelle siirtymiseen. Riittävän ajoissa aloitettu suunnittelu on tarpeellista niin yksittäiselle virkamiehelle kuin työnan-tajallekin. Sotilaseläke ei SAA tulla kenel-

lekään kuin salama kirkkaalta taivaalta. Valmistautuminen on aloitettava riittävän ajoissa ja huolehdittava siitä, että selviy-tymispolut varsinaisen sotilaseläkkeen al-kamisen jälkeen on myös mietitty tarkoin. Hoida aluksi kotirintamalla asiat selväksi ja hae tuki selviytymispolulle myös sieltä. Päällystölehdessä 1/2017 on mielestäni hyvä kertomus ja erittäin mallikelpoinen suunnitelma siitä, miten tuon siirtymisen tulevalle sotilaseläkkeelle voi tehdä. Sen

Milloin kannattaa aloittaa sotilaseläkkeelle siirtymiseen valmistautuminen?

pohjalta olen tuohon alla olevaan kuvaan muokannut jo lehdessä 1/2017 eläkkeel-le jääneen opistoupseerin tekemää suunni-telmaa siten, että se toimii pohjana sille, miten aikaisessa vaiheessa kannattaa ryh-tyä yhdessä työnantajan kanssa suunnit-telemaan siirtymistä reserviin. Mitä aikai-semmassa vaiheessa saa asiat selviksi ja suunnitelman kasaan, voi jäädä aikanaan hyvillä mielin reserviin.

.

15

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Päällystöliitto ry:n hallitus on päättä-nyt 7.2. pitämässään kokouksessa, että tuemme majuri Timo Luuk-

kaista hänen opinnoissaan tarvitseman-sa tutkimuskyselyn muodossa. Kysely toteutetaan käyttämällämme Survey-pal-järjestelmällä. Timo Luukkainen opiske-lee työn ohessa Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa tehden diplomi-insinöörin tutkintoon liittyvää diplomityötä työn imusta, työn määrän kokemisesta ja virtuaalityöstä. Tutkimuksessaan hän pyrkii selvittämään, miten virtuaalityöskentelyn osatekijät ovat yhteydessä työn imuun ja työn määrän kokemiseen opistoupseerei-den keskuudes-

Työn imua, työn määrän kokemista ja virtuaalityötä koskeva kysely

sa. Tutkimustulokset julkaistaan diplomi-työn raportissa kesällä 2020Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Puolus-tusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluk-sessa sekä Päällystöliiton jäsenrekisteris-sä olevat opistoupseerit. Aiempi kokemus virtuaalityöstä, käsittäen haja-, etä- ja mo-biilityön, ei ole välttämättömyys kyselyyn osallistumiselle. Työn imuun vaikuttavien tekijöiden ja työn määrän kokemisen tut-kimisen kannalta kaikkien vastaaminen on tärkeää. Kysely on sama kaikille vastaajille. Se toteutetaan nimettömänä ja vastaami-nen on täysin luottamuk-

sellista. Vastaajien tunnistetietoja ei kerätä ja aineistoa käytetään vain tähän tutkimuk-seen. Aineistoa käsitellään luottamukselli-sesti ja ketään vastaajaa ei voida tunnistaa tutkimuksen raportista jälkikäteen.Tutkimusaineiston omistaa ja säilyttää Päällystöliitto. Päällystöliitolla on oikeus hyödyntää vastausaineistoa ja tutkimusta edunvalvonnassaan sekä jatkotutkimuksis-sa. Päällystöliitolla on myös oikeus luovut-taa aineisto toisen tutkijan käyttöön. Ky-sely päättyy 10.4., joten tämän jutun

ilmestyessä olemme aika kalkkiviivoilla kyselyyn vastaami-sen osalta. Päätin kuitenkin asiasta mai-nita, mikäli kyselyn tarkoitus jäi jollekin opistoupseerille epä-selväksi. Onhan täs-sä vielä hetki aikaa vastaamiseen.

16

LUO

TTAM

USM

IESR

YH

MÄ

Jäsenistön edunvalvonta on aina liit-tomme toiminnan keskiössä. Tuota työtä tekevät liiton toimijoiden lisäksi paikalliset yhdistykset, yhteistoimin-

taedustajat ja luottamusmiehet. Liittomme on perinteisesti panostanut henkilöstöedus-tajiinsa kouluttamalla heidät yhteistoimin-nan ja luottamusmiestoiminnan osaajiksi niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitok-senkin puolella. Korkealaatuinen koulutus ja kollegoilta saatava tuki ovat antaneet

ja antavat jatkossakin yksittäiselle edun-valvojalle ja edustajalle tukevan pohjan, jolta ponnistaa haasteiden edessä - tämä voidaan nähdä jokaisella toimipisteellä läpi valtakunnan. Henkilöstöedustajatkin valitet-tavasti ikääntyvät ja viimeinen käyttöpäivä tulee väistämättä kaikille eteen jossain vai-heessa. Keski-ikämme on lähestymässä 50 vuoden rajapyykkiä. Nyt olemme nähneet tilanteita, joissa henkilöstöedustajan saa-dessa korisevan yskänkohtauksen kuten Kummelin sketsissä, eivät nuoremmat heti valpastu ja tartu kampeen vaan pakenevat paikalta. Mistä sitten löydämme edunval-vontatyölle jatkajia aina 2030-luvulle saak-ka? Erityisesti yhteistoimintaedustajien rekrytoinnissa olemme kohdanneet haas-teita ja jopa joutuneet tilanteeseen, jossa emme ole saaneet yhteistoimintaelimeen päällystöliittolaista edustajaa lainkaan. Yh-teistoiminnan merkitys on kasvanut mer-kittävästi henkilöstön edunvalvonnassa, joten edustus yhteistoimintaelimessä on ensiarvoisen tärkeää. Olen toiminut edun-valvontatehtävissä Päällystöliitossa hieman yli kaksikymmentä vuotta. Mukaan mahtuu paikallisen yhdistyksen hallintoa, paikallis-tason yhteistoimintaa sekä luottamusmies-tehtäviä paikallis- ja puolustushaaratasolla. Kaikista tehtävistä on tähän mennessä sel-vitty ”hengissä” mahtavan yhteishengen, tuen ja saadun koulutuksen avulla.Miksi haluan tuoda huoleni edunvalvonnan jatkuvuudesta teidän kaikkien pohdittavak-si? Taannoin luottamusmiesryhmä järjes-ti kyselyn edunvalvojille ja kysyimme mm. ”Onko tehtävääsi tiedossa jatkajaa?”. Yli puolet vastasi ”Ei ole tai ei ole kysytty”. Yh-teisen edun nimissä pohtikaa nuoremmat tykönänne, olisiko teillä henkilökohtaisesti annettavaa jäsenistön ja Päällystöliiton toi-mintaan jatkuvuuden turvaamiseksi. Haluan rohkaista jokaista, joka kokee pienintäkin halua lähteä mukaan edunvalvontaan, ot-tamaan rohkeasti yhteyttä paikallisiin toi-mijoihin ja ilmoittamaan käytettävyytensä tuleviin avautuviin henkilöstöedustajan teh-täviin. Jos tehtävän sisältö ei ole tiedossa, niin kannattaa rohkeasti kysyä, mitä kysei-nen tehtävä pitää sisällään? Tiedän, että tehtävien vaativuus huolettaa jo etukäteen. Mutta olkaa huoletta, ketään ei laiteta kos-kaan taisteluun ilman asianmukaisia varus-teita ja koulutusta. Myös tulitukea löytyy aina ja riittävästi. Perehdyttäminen tehtä-viin toteutetaan yksilön tarpeiden mukaan riittävällä ja kattavalla koulutuksella. Tilan-ne eläköitymisten suhteen ei vielä ole mah-doton, mutta on syytä reagoida ennen kuin se sellaiseksi muodostuu. Henkilökohtai-sesti jaksan uskoa, että joukostamme löy-tyy jatkossakin edunvalvontaan rautaisia ammattilaisia.

Henkilöstöedustajien työn jatkajat esiinTeksti: Maavoimien alueellinen

pääluottamusmies Ilkka Huttula

Kuva: Merja Hämäläinen

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

17

Kesää kohtiK

evään varma merkki on järjetön kellojen siirto tunnilla kohti kes-kikesän juhlaa, mutta toivotta-vasti siirtelystä päästään pian

eroon. Koronavirus on sotkenut kalenterit ja peruuttanut eri tapahtumia, kuten liiton Puheenjohtajapäivätkin. Päivät on kuitenkin tarkoitus pitää ennen Edustajakokousta, jonka ajankohta on 3.11.2020. Muistute-taan myös tässä kohtaa, että tulevan syk-syn edustajakokoukselle jätettävien aloit-teiden viimeinen jättöaika liiton hallitukselle on 31.8. Samaan päivämäärään mennes-sä tulee jättää myös esitykset liiton kunnia-merkillä ja -mitalilla palkittavista sekä tehdä esitys Vuoden opistoupseerin valitsemisek-si. Vaikka aikaa vielä on paljon, tulee muis-taa, että ensi kuun jälkeen on kesäkuu ja lomat tulevat ajankohtaisiksi.

Päällystökalenteri 2021Kesää kohti mennessä valmistellaan toi-mistolla myös ensi vuoden Päällystökalen-terin tilausprosessia ja pyydetään tarjouk-set toimittajilta. Liiton hallitus on päättänyt, että saadakseen vuoden 2021 Päällystö-kalenterin tulee jäsenen se tilata. Tilaami-nen tapahtuu liiton jäsensivuilta eAsionnin kautta tai jos et pääse jostain syystä jä-sensivuille, voit tilata kalenterin soittamalla toimistolle. Myös sähköpostilla tilaaminen on mahdollista (toimisto@paallystoliitto.fi). Tilaukset tulee tehdä juhannukseen (19.6.) mennessä.

Lomatoiminnasta ja jäseneduistaSyksyn lomaviikkojen (1.9. - 31.12.) ha-kuajankohta päättyy 30.6., joten tämä muistutuksena marjastus-, sieni-, ruska- ja alkutalven hiihtoretkiä suunnitteleville. Jä-senten käytettävissä ovat jäsenedut.fi- ja member+-sivustojen tarjoamat etuudet sekä lisäksi liiton neuvottelemat jäsenedut. Yksi näistä eduista on 15 %:n alennus päi-

vän hinnasta Holiday Clubin kylpylöissä ja majoituspalveluissa. Jäsenyhdistysten toi-mintatuki tulee maksuun 18.6. niille yhdis-tyksille, jotka ovat lähettäneet toimistolle edellisen kauden toimintakertomuksensa 10.6. mennessä. Tuon päivämäärän jäl-keen lähetettyjen toimintakertomusten perusteella maksettava yhdistyksen toi-mintatuki maksetaan joulukuussa. Liiton toimiston vuosilomajärjestelyt ovat sellai-set, että toimistolla on ainakin yksi henkilö paikalla koko kesän palvelemassa jäsenis-tömme tarpeita. Työaikaliukuman johdosta parhaiten palvelua saat kello 9–15.Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Ke-säduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesä-työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Palvelu avataan 4. toukokuuta ja se toimii 31. elo-kuuta asti. Maksuttomaan Kesäduunari-in-foon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi vanhemmat sekä työnantajat. Puhelimitse tai netin kautta voi pyytää apua esimerkik-si palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuk-

sen laatimiseen liittyviin asioihin. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskus-telua käydään myös Facebookissa osoit-teessa www.facebook.com/kesaduunari ja

Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantai-hin kello 9–15.

Liiton jäsenrekisterion jäsentietojen osalta melko hyvässä kun-nossa, mutta puutteitakin on. Tietojen oi-keellisuudessa ja ajantasaisuudessa ovat jäsenen itsensä lisäksi avainasemassa yh-distysten jäsensihteerit ja sihteerit. He ei-vät kuitenkaan voi päivittää esimerkiksi jä-senen työpaikkatietoa, vaan sen voi tehdä liiton toimiston lisäksi jäsen itse eAsioinnin kautta. Virkaehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä on viimeistään nyt syy-tä tarkistaa ja päivittää jäsentiedot vastaa-maan todellisuutta.

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004 toimisto@asianajotoimistolindell.fi Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

Päällystöliiton Puheenjohtajapäivät on siirretty syksyynAiempi ajankohta oli 22. - 24.4. (ke–pe) ja UUSI AJANKOHTA ON  7. - 9.9. (ma–ke)!Aiemmat ilmoittautumiset on poistettu ja uuteen ajankohtaan ilmoittau-tuminen on nyt avattu liiton nettisivuille koulutuksen alle.Varaamme myös mahdollisuuden vielä tuon uuden ajankohdan muut-tamiselle vuoden 2021 puolelle, mahdollisesti tilanteen niin vaatiessa. Pahoittelemme muutoksesta johtuvaa lisätyötä.

18

Päällystöliiton kuluvan vuoden en-simmäisen koulutuskurssin oh-jelmaan kuuluivat Pääesikunnan henkilöstöosaston tietoiskut ajan-

kohtaisista asioista. Suurin mielenkiinto kohdistui opistoupseerien valtakunnallisen henkilöasioiden hoitajan kapteeniluutnantti Juha Savijoen OUKES-katsaukseen.- Viimevuotisen ensimmäisen kierroksen jälkeen osastolle kertyi palautetta ja niitä huomioitiin tähän kierrokseen lähdettäes-sä. Kehityskeskusteluesimiesten käyttöön laadittiin mm. jakokappale tehtävä- ja seu-raajasuunnitelmaan sisältyvistä tehtävistä, Savijoki avaa tehtyjä uudistuksia kurssilai-sille.Ilmavoimien pääluottamusmies Santtu Ky-töjoki nostikin taulukoiden hyödyntämisen esille kommentissaan kurssilaisten puoles-ta.- Suunta on oikea, mutta maalissa ei vie-lä olla. Saamamme tiedon mukaan niitä ei ole hyödynnetty täysimääräisesti esimies-työssä.Kytöjoen kommentti ei tullut yllätyksenä Savijoelle, sillä niitä tulee vielä muistakin, jo useamman vuoden käytössä olleista suun-nitelmista.- Tämän lisäksi meillä on todella paljon esi-miehiä ja näin ollen järjestelmän jalkautumi-nen vie useamman vuoden.

Suunnittelu etenee tämän vuoden osalta tuttua uraa. Huhtikuun loppuun mennessä vastuuorganisaatiot ovat laatineet seuraa-jaehdokkaista esityksensä, jotka yhteenso-vitetaan toukokuussa valtakunnallisesti.- Kesäkuun loppuun mennessä suunnitel-mat esitellään Puolustusvoimien henkilös-töpäällikölle. Viimeistään lokakuun lopus-sa tiedon voi tarkistaa omalta osaltaan SAP:sta.Tämänvuotisiin suunnitelmiin (OUKES) on li-sätty yksi uusi sarake. Siihen kootaan kaik-kien niiden henkilöiden tiedot, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa kyseessä ole-vaan tehtävään SAP:in kautta tai suoraan henkilöstöasioiden hoitajille. - Tällä lisätään valmistelun läpinäkyvyyttä, Savijoki perustelee.Kevään aikana tehtävää OUKES-suunnitte-lua ei tehdä tyhjältä pöydältä, vaan siinä käytetään hyväksi viimevuotista pohjaa ja seuraajaehdokkaita. Tehtäviä voidaan lisä-tä ja poistaa tarpeen mukaan. Uutena asi-ana tulee muiden henkilöstöryhmien nosta-minen mukaan osaksi suunnittelua.- Viime vuonna jäi noin 90 tehtävää ilman seuraajaehdokasta. Haluamme herätellä hallintoyksiköitä kouluttamaan ajoissa hen-kilöstöään varsinkin eri pätevyyksiä vaati-viin tehtäviin.Esimerkkinä Savijoki nosti esille Kouvolan

seudun, missä huomattava osa Logistiikka-rykmentin ja Karjalan prikaatin huollon kou-lutetuista saavuttaa eläkeoikeuden lähitule-vaisuudessa.

NormipäivityksiäKaikkien henkilöstöryhmien henkilöstöasi-oiden hoitonormit ovat olleet päivityskier-roksella. Normeihin ei ole tulossa suuria vii-lauksia, vaan muutokset koskevat lähinnä asiakirjojen päivittämisen uusiin tietosuoja-määräyksiin ja fyysisen toimintakyvyn muu-tosten huomioimiseen liittyen.- Käynnissä olevat päivitykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Esimerkiksi jat-kossa meidän tulee huomioida uusien kun-tovaatimusten vaikutukset eri tehtävien täyttämiseen.Savijoen esittelemistä taulukoista ilmenee opistoupseerien poistumaennusteet ja teh-täväluokkien kehittyminen. Kahdessa ylim-mässä luokassa palvelee jo yli puolet hen-kilöstöryhmästä.- Vaikka lähivuosina väkeä poistuukin, on meillä vielä 2030-luvulle tultaessa 600 opistoupseeria rivissä.

Prosessi toimiiHenkilöstösektorin johtaja, komentaja Jari Danielsson kertasi esityksessään keskei-simmät periaatteet henkilöstöryhmämuu-tosprosessissa. - Saamme eri järjestöiltä palautetta kiitettä-västi, mikäli jossain prosessi on rikki.Esimerkkinä hän mainitsee ajoittain esiin nousevat prosessin oikomisyritykset, joilla pyritään nopeuttamaan tehtävän siirtoa toi-selle ryhmälle.- Käytännössä nämä yritykset ovat vain ve-nyttäneet prosessia, kun lopulta kuitenkin olemme velvoittaneet joukkoja palamaan oikeisiin menettelytapoihin.Aikaisemmissa esityksissään Danielsson on korostanut paikallistasolla tehtävien lau-suntojen merkitystä, niin tälläkin kertaa.- Kyllä ne luetaan ja niissä esitettyihin pe-rusteluihin perehdytään aidosti.Evp-henkilöiden palkkaaminen uudelleen puolustusvoimiin oli yksi esityksen aiheis-ta. Nämä nousevat ajoittain esille, kun tie-tyn alan osaajan eläköityminen lähestyy eikä korvaavaa osaamista ole saatavilla nopeasti.- Näissä pitää selkeästi erottaa, onko henki-löllä saavutettuna eläkeoikeus vai eroamis- ikä. Emme palkkaa eläkeoikeuden perus-teella irtisanoutuneita uusiin virkoihin.

OUKES:n jalkautta-misessa paikoittain haasteitaTeksti ja kuva: Juha Susi

Kapteeniluutnantti Juha Savijoki kuun-teli tauolla pääluottamusmiesten Jaakko Levän ja Marko Laukkasen havaintoja OUKES:n toisesta kierrok-sesta. Suunnittelun jalkautumisessa on hallintoyksikkökohtaisia eroja.

19

Eurooppalainen raja- ja merivartios-to tulee tarjoamaan lähivuosina yhä useammalle mahdollisuuden kansain-

välisiin tehtäviin. Tehtävien pituudet vaihte-levat jatkossa neljästä kuukaudesta kah-teen vuoteen.- Lähdemme liikkeelle vapaaehtoisuudes-ta. Henkilömäärä on tosin velvoittava, to-teaa Rajavartiolaitoksen henkilöstöosas-ton osastopäällikkö, lippueamiraali Tom Hanén.Uuden lainsäädännön mukaiset velvoitteet käynnistyvät vuoden 2021 alusta. Tällöin on tarkoitus lähettää kahdeksan henkilöä kahden vuoden ajaksi operaatioon. Velvoi-te tulee kasvamaan vuosikymmenen loppu-puolella jo 30 henkilöön. Samoin vuoden 2021 alussa virastolla on oltava valmius lähettää 72 henkilöä lyhyemmille, maksi-missaan neljän kuukauden komennuksille.- Palvelussuhteen ehdot ovat vielä arvioin-nissa, sillä konseptia rakennetaan nyt ko-vaa vauhtia yhdessä Frontexin kanssa. Tähän palataan vielä myöhemmin tarpei-den mukaan. Osallistuminen toteutetaan ainakin aluksi komennusperusteisesti ole-massa olevilla palvelussuhteen ehdoilla ja tehtäväkuvilla, osastopäällikkö avaa palk-kausperusteita. Opistoupseereille löytyy jatkossakin tehtäviäRajavartiolaitoksen opistoupseereita pal-velee ensi vuosikymmenellä aina vuoteen 2036 asti nykyisten eläkemääräysten mu-kaisesti.- Meillä on tarjota heille laaja paletti erilaisia tehtäviä. Mitään selkeätä ja yksiselitteistä päättötehtävää ei ole, Hanén vastaa tiedus-teluun tulevaisuudesta.Rajan opistoupseereista noin puolet on käynyt jatkokurssin. Tuleviin tehtäviin koulu-tusta tullaan räätälöimään tarpeen mukaan kuten tähänkin asti.- Olemme noudattaneet valinnoissa henkilö eikä nuttu -periaatetta. Sopivuus ja työnan-tajan kokonaisharkinta ratkaisevat, ei hen-kilöstöryhmä. Noudatamme jatkossakin tätä periaatetta.

Rajavartiolaitos on tun-nistanut paineen, joka kohdistuu osaajiin. Kil-pailu tiettyjen turvalli-suusalojen osaajista on kovaa ja kosiskelua kohdistuu myös viras-ton nykyiseen henkilös-töön. Omista osaajista halutaan pitää kiinni.- Emme aina pysty kil-pailemaan palkalla, mutta kylläkin ainut-laatuisella rajahengellä sekä työtehtävien mo-nipuolisuudella ja mie-lekkyydellä. Meillä on selkeästi hyvä olla töis-sä. Uskon, että voim-me olla Suomen paras työpaikka, ellemme jo ole. Tämä on hyvä rek-rytointivaltti myös uusil-le osaajille. Sopeuttamistie kuljettu loppuunRajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaan-sa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Eri so-peuttamisohjelmat ovat seuranneet toinen toistaan. Toimintoja on keskitetty ja säästö-jä on haettu kaikilla rintamilla.- Meillä ei ole enää yksinkertaisesti so-peutettavaa. Investointitarpeet ovat suuria ja toimintaan tarvitaan lisää rahaa, Hanén painottaa.Kun kalustoa tulee päivittää ja tehtäviä tu-lee lisää, nousee samalla myös viraston ra-hantarve. Valvontalentokoneet, vartiolaivat ja tekniset valvontajärjestelmät ovat listoil-la edelleen. Näiden lisäksi rahaa tarvitaan kiinteistöihin.- Kyllä meidän on pystyttävä tarjoamaan henkilöstölle terveelliset työtilat. Emme voi luopua ongelmakohteista, koska korvaavia ei ole tarjota tilalle.Frontex-tehtävien lisääntymisen lisäksi Ra-javartiolaitos vastaa nykyisin myös merialu-

Eurooppalainen raja- ja meri-vartiosto kehittyy voimakkaasti

lähivuosinaTeksti ja kuva: Juha Susi

eiden ympäristönsuojelun kokonaisuuden johtamisesta. Aiemmin eri viranomaiset ovat vastanneet kukin omista erityisalueis-taan.- Tämä tuli siis aikaisemman meripelas-tustoiminnan lisäksi. Kun esimerkiksi Suo-menlahdella on jatkuvasti liikkeellä noin 20 tankkeria, on valmiuden torjuntatoimiin ol-tava hyvä. Meillä on jo pitkä kokemus ym-päristövahinkojen käytännön torjunnasta, nyt tullut uusi vastuu torjuntatoimien johta-misesta avomerellä on tähän kehitykseen aivan luonnollinen jatkumo.

Henkilöstöosaston osastopäällikkö, lippueamiraali Tom Hanén avasi lisään-tyvien kansainvälisten tehtävien palve-lussuhteen ehtoja. Liikkeelle lähdetään nykyisin ehdoin vapaaehtoisuuteen perustuen.

20

Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen ja pääluottamusmies Marko Jalkanen kiersivät Lapin joukko-osastoissa 3. - 6.2. Hei-

dän tavoitteenaan oli tavata mahdollisim-man kattavasti liiton jäsenistöä ja samalla käydä paikallisia keskusteluja yksiköiden komentajien, henkilöstöpäälliköiden ja pai-kallisten luottamusmiesten kanssa. Kiertu-een päätteeksi järjestettiin jäseninfo Rova-niemellä.

Koulutustarvetta molemmissa virastoissaKiihtyvää tahtia eläköityvien opistoupsee-reiden suunnatessa reserviin ja samanai-kaisesti palveluksessa olevien kandien ja maistereiden haikaillessa parempia tule-vaisuuden näkymiä muista hallintoyksiköis-tä tai jopa siviilimarkkinoiden puolelta, La-pin rajavartiostossa on tultu sen tosiasian eteen, että kaikkiin avoimiin tehtäviin ei enää jatkossa ole mahdollista sijoittaa kou-lutusvaatimukset täyttäviä johtajia. Pääl-lystöliiton näkemyksenä on, että täyden-

nyskoulutettuja kokeneita opistoupseereja voisi käyttää jopa nykyistä laajemmin täy-tettäessä vaativia johtajapaikkoja, etenkin varapäälliköiden tai johtokeskusten päälli-köiden tehtäviä.Rajavartiolaitoksessa tehtiin aikanaan rat-kaisu, jossa täydennyskoulutetuista opis-toupseereista noin puolet määrättiin jat-kokoulutettaviksi. Täydennyskoulutetut opistoupseerit toimivat usein erityistehtä-vissä, joissa he joutuvat ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi päivittä-mään osaamistaan erityistaitoja kehittävil-lä lyhyemmillä kursseilla. Tällaiset kurssit voisi hyväksyä ainakin osaksi jatkokoulu-tusta ja sitä kautta luoda täydennyskou-lutetuille opistoupseereille mahdollisuus hakeutua vaativimpiin Rajavartiolaitoksen opistoupseereiden tehtäviin.

Puolustusvoimissa lähes kaikki opistoup-seerit on jatkokoulutettu ja siten heillä on edellytykset vaativimpiin tehtäviin. Tämän-hetkisen tiedon mukaan opistoupseereja on töissä ainakin vuoteen 2037 saakka. - Työnantaja voisi miettiä, kannattaisiko opistoupseereille antaa vielä lisäkoulutus-ta, jotta heistä saisi täyden hyödyn ennen reserviin siirtymistä, Henri Haahti tuumii.

Etä- ja hajatyö puhuttaaRajavartiolaitoksessa virastotyötä tekevil-lä on mahdollisuus suhteellisen joustavas-ti käyttää erilaisia etä- ja hajatyön malleja sujuvoittaakseen työn, työmatkan ja kodin arjen välisiä kipukohtia. Pitkien välimatko-jen Lapissa korostuvat työpisteiden ja ko-din välisestä etäisyydestä aiheutuvat hai-tat, joiden helpottamiseksi etä- ja hajatyö tuo uusia mahdollisuuksia. Etä- ja hajatyö-sopimukset on kuitenkin kirjoitettu niin si-toviksi, että työntekijöillä ei aina ole mah-dollisuutta hyödyntää kaikkia sopimuksien mahdollistamia etuja. Esimerkiksi joillain viikoilla työntekijällä saattaa olla useita työpisteeseen sidottuja työtehtäviä, jolloin hän ei voi hyödyntää yhtään etä- tai haja-työpäivää. Sopimuksen jäykkyyden vuoksi niitä ei pysty siirtämään esimerkiksi seu-raavalle viikolle, jolloin sopimuksen mah-dollistamat edut jäävät hyödyntämättä.Etä- ja hajatyösopimuksissa on vielä paran-tamisen varaa. Tehokkaasti hyödynnetyis-tä etä- ja hajatyön mahdollisuuksista myös työnantaja voisi saada helpotusta johtaja-pulaan. Puolustusvoimien vastaavissa so-pimuksissa mm. hajatyön käyttäminen on kirjoitettu huomattavasti väljemmin, jolloin työntekijöillä on mahdollisuus hyödyntää so-pimuksen mahdollistamat edut paremmin. - RVL:n tulisi päästä samalle tasolle puolus-tusvoimien kanssa hajatyöskentelyn osalta - puolustusvoimissa on mahdollista työs-kennellä hajana 10 päivää kuukaudessa, toteaa Matti Pekkala.

Henkilöstön jaksaminen rajoillaLapin rajavartiostossa johtajien määrä on supistunut jo vuosia. Toimistoupseereina, vartioupseereina, johtamisjärjestelmäup-seereina tai muissa vastaavissa tehtävissä toimineita johtajia on siirtynyt reserviin tai muutoin lähtenyt hallintoyksiköstä pois vii-me vuosina useita, eikä heidän tilalleen ole sijoitettu uutta henkilöä. Heidän jälkeensä jättämät merkittävät työtehtävät on siirret-ty muille hallintoyksikön työntekijöille työ-järjestyksellä.Toisissa tehtävissä työmäärät ovat lisään-tyneet huomattavasti aikaisempaan ver-rattuna uuden käyttöönotetun tekniikan vuoksi. Lisääntyneiden työmäärien vuok-

Puheenjohtaja ja pääluottamusmies LapissaTeksti ja kuvat: Juha Saari

Yliluutnantti Matti Pekkala toimii lokakuussa lakkautettavan Lapin rajapäällystö ry:n sihteerinä ja sel-vitysmiehenä. Hänen mielestään työntekijöiden jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

21

si tehtäviä olisi pitänyt jakaa useammalle henkilölle, mutta tehtäviin ei ole ollut si-joittaa koulutettua henkilöstöä. Samanai-kaisesti työnantaja luo lisäpainetta työn-tekijälle korostaessaan, kuinka tärkeistä Rajavartiolaitoksen asioista on kyse.Työtehtävien vaativuutta on jatkuvasti kas-vatettu, mutta tätä ei kuitenkaan palkkaus-järjestelmän vuoksi pystytä huomioimaan palkkauksessa. Osalla henkilöstöstä työ-tehtävien määrä on lisääntynyt niin merkit-tävästi, etteivät henkilöt kykene suoriutu-maan niistä normaalin työajan puitteissa. Ylitöiden tekeminen on lähtökohtaisesti kiel-letty ja tehtäviä on kehotettu priorisoimaan. - Kovasti puhutaan asioiden ja teh-tävien priorisoinnista, mutta tosi-asiassa tällaiseen ei oikeasti anne-ta mahdollisuutta, Pekkala toteaa. Nämä kaikki vaikuttavat työntekijöiden jak-samiseen, mihin ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota.

Terveet työtilat kaikilleRajavartiolaitoksessa työskentelee tällä hetkellä noin 200 henkilöä väistötiloissa. Senaatti-kiinteistöjen kanssa on meneil-lään useampia kiinteistöhankkeita, joissa pyritään löytämään ratkaisuja terveellisem-miksi työpaikoiksi. Tarvittavien investointi-en toteuttaminen vaatisi noin 5 miljoonan euron lisärahoituksen Rajavartiolaitokselle.Myös Lapin rajavartioston useas-sa työpisteessä on sisäilmaongelmia. - Tällä hetkellä vartioston henkilöstö on ti-lanteessa, jossa lähes jokaisessa työpis-

teessä on enemmän tai vähemmän sisäil-masta johtuvaa oireilua, kertoo Pekkala. Raja-Joosepin rajanylityspaikan uudisra-kentaminen alkaa keväällä 2020. Ivalon kasarmialueella on suunnitteilla yli 22 mil-joonaa euroa maksava kasarmialuehanke, jonka aloitusaikataulusta ei vielä ole pää-töksiä rahoituksen puuttumisen vuoksi.

Jääkäriprikaatin esikunta siirtyy RovaniemelleJääkäriprikaati suunnittelee esikuntan-sa siirtämistä Rovaniemelle. Jääkäripri-kaatin noin 400 työntekijästä suurin osa työskentelee tällä hetkellä Sodankylässä. Esikunnan ydintoimintojen siirtämisestä Sodankylästä Rovaniemelle seuraa noin 50 henkilön siirto työpaikkansa perässä. Esikunnan siirto ei tällä hetkellä ole ollut kuumimpana puheenaiheena Sodankylän tai Rovaniemen päällystöyhdistyksissä. Al-kuvaiheessa Jääkäriprikaati ei tiedottanut riittävästi siirron vaikutuksista, joten henki-löstön keskuudessa vallitsi epätietoisuus asiasta. Varsikin pakkosiirron uhan alla ole-vien osalta epätietoisuus aiheutti kuohun-taa. Sittemmin tiedottaminen asiasta on parantunut ja tunteet laantuneet.Osa Rovaniemellä asuvasta esikunnan vä-estä kulkee tällä hetkellä reppureina Sodan-kylässä. Heidän osaltaan esikunnan siirty-minen Rovaniemelle vain helpottaisi arkea. Suunniteltuun Rovaniemen esikuntaan tulisi siirtymään henkilöstöä Sodankylästä ja Ou-lusta. Osasta heistä tulee uusia reppureita, jotka toivottavasti pääsevät hyödyntämään

etä- ja hajatyösopimusta täysimääräisenä. - Ainakin tällä hetkellä Jääkäriprikaatin joh-to tukee hienosti etä- ja hajatyön tekemis-tä, ja toivottavasti esikunnan siirron myötä saamme Rovaniemelle lisää opistoupsee-rin tehtäviä, Haahti toteaa.

Matti Pekkala

41-vuotiasYliluutnantti, toimistoupseeriLapin rajavartioston esikuntaUra alkanut 1999. Toiminut mm. Ivalossa kouluttajana, Karhutunturissa vartioupsee-rina, Sallassa varapäällikkönä, Lapin raja-vartiossa useissa eri rikostorjunnan tehtä-vissä ja johtokeskuksen päällikkönä.Perheeseen kuuluu avopuoliso ja kolme alaikäistä lasta sekä pitkäkarvaisen skot-lanninpaimenkoiran tekele.

Henri Haahti

46-vuotiasYliluutnantti, apulaiskapellimestariJääkäriprikaati, Lapin sotilassoittokuntaUra alkanut 1.12.1995. PK56 ja jatkokurs-si 2009. Toiminut soittajaupseerina, vää-pelinä ja työpaikkaohjaajana.Tuore Rovaniemen päällystö ry:n puheen-johtajaPerheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä, joista vanhin aloitti juuri alokkaana Puolus-tusvoimien varusmiessoittokunnassa.

Yliluutnantti Henri Haahti valittiin Rovaniemen pääl-lystö ry:n uudeksi puheen-johtajaksi. Hän toivoo Jääkäriprikaatin esikunnan siirron myötä lisää vaativim-pia opistoupseerin tehtäviä Rovaniemelle.

22

Monella paikkakunnalla on var-masti ollut tilanne, jossa tuttu edunvalvoja luovuttaa tehtä-vänsä siirtyessään eläkkeel-

le tai toiselle paikkakunnalle. Uskaltaako tehtävän ottaa vastaan? Pärjäänkö minä siinä? Näitä kysymyksiä varmasti moni jä-sen pohtii ennen astumistaan edunvalvojan saappaisiin.Päällystöliiton luottamusmiesryhmä on val-mistellut tietopakettia, jonka on tarkoitus opastaa aloittelevaa edunvalvojaa. Ensim-mäinen versio esiteltiin helmikuisella koulu-tuskurssilla. Valmis materiaali löytyy aika-naan kotisivuilta.- Olemme koonneet perehdyttämispaket-tiin luottamusmiestoiminnan perusteita ja käytänteitä, joilla aloittava luottamusmies pääsee tehtävässään liikkeelle, pääluotta-musmies Marko Ylönen luottamusmies-ryhmästä avaa koottua aineistoa.Ylönen muistuttaa myös edunvalvontaver-koston toimintaperiaatteista.- Olemme vertaisverkosto, joten apua löy-tyy aina. Yksin ei tarvitse toimia.

Ensimmäistä kertaaKurssille osallistui useita ensikertalaisia, joista osa oli aloittanut edunvalvontatehtä-vänsä vuoden vaihteessa. - Edellinen tehtävänhoitaja vaihtoi hallinto-yksikköä, toteavat luottamusmies Sanna Silvander Kaakkois-Suomen rajavartios-tosta ja yhteistoimintaelimen jäsen Mika Koutu Rannikkolaivastosta yhteen ääneen.- Meillä taas edeltäjäni siirtyi vuoden vaih-teessa eläkkeelle, luottamusmies Mikko Tiedustelulaitokselta kertoo taustoistaan.Silvanderin suostuttelua edesauttoi hänen toimintansa Rajavartiolaitoksen valtakun-nallisena työsuojeluvaltuutettuna. Edunval-vontatyö oli siis jo osin tuttua.- Aluksi näytti, ettei kukaan ollut kiinnostu-nut tehtävästä, joten lähdin suostuttelun jäl-keen mukaan.

Vastaava suostuttelu on myös Koutulle tut-tua.- Paikallisyhdistyksen jäsenet olivat pitkin edellisvuotta kyselleen kiinnostustani teh-tävään.Rannikkoprikaatin luottamusmiehen Janne Kaakkurivaaran edunvalvontaura käyn-nistyi eri tavalla.- Meillä tehtävää tavoitteli muitakin, joten jouduimme järjestämään vaalit. Tulin vali-tuksi tehtävään.

Opastusta kaivataanMichael Kajander otti loppukesästä vas-taan PVJJK:n esikunnan luottamusmiehen tehtävät. Hän toimii myös jäsenenä paikalli-sessa yhteistoimintaelimessä.- Nyt valmisteilla oleva tietopaketti on hyvä. Tätä voisi täydentää erillisellä verkkokurs-silla, Kajander vinkkaa.Silvander, Kajander ja Kaakkurivaara muis-televat saaneensa tietoa ja opastusta myös edellisiltä tehtävänhoitajilta tai lähi-alueen muilta edunvalvojilta ensimmäisinä kuukausinaan. Koutulla on toisenlaiset ko-kemukset.- En suoranaisesti saanut ohjeita. Kyllä täs-sä hyvä olisi olla pieni perehdytys myös paikallisesti niistä toimista ja tavoista, jot-ka liittyvät jäsenten edunvalvontaan.Luottamusmies Mikko toivoo myös aktiivis-ta otetta uusista edunvalvojista.- Heti alkuun perehdyttämispaketti ja tiedon ääreen ohjaaminen. Lisäksi olisi hyvä käy-

dä mahdollisimman pian tulevat koulutus- ja opetustilaisuudet läpi ja kalenteroida ne.

Verkostoituminen alkaaEnsimmäistä kertaa osallistuneet kiittelivät kurssin jälkeen mahdollisuudesta keskus-tella muiden edunvalvojien kanssa kohtaa-mistaan edunvalvontahaasteista. - Oli mukavaa todeta, että riippumatta hal-lintoyksiköstä tai puolustushaarasta haas-teet ovat kutakuinkin samansuuntaisia, Koutu summaa kokemaansa.- Varsinkin omat osuudet, joissa päästiin muiden luottamusmiesten kanssa käymään käytännön asioita läpi, jäivät erityisesti mie-leen, Silvander kertoo koulutuksesta.Verkostoitumista on myös työnantajan edustajien osallistuminen tilaisuuksiin omil-la tietoiskuillaan. - Pääesikunnan henkilöstöosaston esitys oli hyvä. Se olisikin saanut olla pidempikin. Vuoropuhelu tällaisissa tilanteissa henkilös-töalan tehtävänhoitajien kanssa on kullan-arvoista, Koutu antaa kiitosta.Myös liiton omat kouluttajat saavat kiitos-ta.- Edunvalvojiemme suuri asiantuntemus he-rättää luottamusta ja kunnioitusta. En kai-vannut mitään, mitä en olisi saanut, Kaak-kurivaara toteaa.Ensimmäisen koulutuskurssin jälkeen kaik-ki haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että edunvalvontatehtäviin kannattaa lähteä mu-kaan.- Ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan. Itse olen toiminut lyhyen aikaa näissä teh-tävissä, mutta olen pitänyt tehtävästäni, Kajander summaa.- Koulutusristeilyllä oli mukava tavata van-hoja kurssikavereita vuosien takaa. Samat jutut herroilla tuntuvat olevan edelleen. Tuk-ka vain puuttuu tai se on harmaata, Koutu naurahtaa.

Aika astuaedunvalvojan saappaisiin

Teksti ja kuva: Juha Susi

Uudet edunvalvojat Janne Kaakkuri-vaara, Michael Kajander, Mika Koutu ja Sanna Silvander kertoivat odotuksis-taan ja toiveistaan pääluottamusmies Marko Ylöselle. Yhteinen viesti oli se, että mukaan kannatti lähteä.

23

Vuonna 1991 perustetun Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön tar-koituksena on edistää suomalaista

maataloutta ja teollisuutta sekä tukea kult-tuuria ja yhteiskunnallista toimintaa Suo-messa. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on yksi neljästä Ehrnrooth-säätiöstä, jotka jakavat vuosittain apurahoja noin viiden miljoonan euron arvosta. Säätiön tukemiin hankkeisiin kuuluu vuosittain myös jalkavä-enkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustus-palkinto, joka myönnetään johtamistaidoil-taan esimerkillisesti ansioituneille sotilaille. Alkuvuodesta se jaettiin jo 12. kerran.Helsingin Säätytalossa pidetyssä tilaisuu-dessa palkinto myönnettiin kuudelle am-mattisotilaalle, jotka edustivat kaikkia kol-mea puolustushaaraa. Säätiön edustaja Georg Ehrnrooth kertoi säätiön haluavan muistaa jalkaväenkenraalin merkittävää työtä itsenäisen Suomen hyväksi.- Kuten aiemminkin, kaikki kuusi palkinnon saajaa ovat erinomaisen ansioituneita, ja heidän esimerkillinen toimintansa maan-puolustuksen hyväksi vastaa sekä säätiön perustajien että sen palkintojen arvoa, hän totesi.Palkinto myönnettiin tällä kertaa majuri Jouni Kaunismäelle, kapteeni Tino Tor-rille ja ylikersantti Joonas Lammelle (Maavoimat), kapteeniluutnanteille Kimmo Raanti ja Sami Sorri (Merivoimat) sekä kapteeni Marko Koskiselle (Ilmavoimat).- Palkittavat sotilaat on valittu pitkäaikaisen päätöksen perusteella, ja heille yhteisiä piirteitä ovat edestä johtaminen, vastuulli-suus ja esimerkillisyys, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen painot-ti.

Palkituista Raanti, Sorri ja Koskinen ovat kokeneita ja oman alansa kärkiosaajiksi kouluttautuneita opistoupseereita. Rannik-kolaivastossa sukeltaja- ja EOD-upseerina (räjähteiden raivaaja) palveleva kapteeni-luutnantti Kimmo Raanti ja Rannikkopri-kaatin Sukeltajakoulun sukellusmestari, kapteeniluutnantti Sami Sorri edustavat vedenalaisen sodankäynnin ja raivaamisen huippuosaamista puolustusvoimissa. Mo-lemmilla on varsin pitkä sukelluskokemus.Heidän palkitsemisensa perusteena oli osallistuminen erittäin kriittiseen ja syvällä, yli 75 m:n syvyydessä toteutettuun sukel-lusoperaatioon. Siinä kohde paikannettiin ja nostettiin ylös hyödyntäen E-CCR-laitetta eli elektronisesti ohjattua suljetun kierron sukelluslaitetta.- Mielestäni tunnustus kuuluu kaikille ope-raatioon osallistuneille, sillä sukellusope-raatioissa yhteistyön merkitystä ei voi kos-kaan korostaa liikaa, Sorri painottaa.Raanti jakaa saman ajatuksen ja kokee palkitsemisen erittäin merkittävänä tun-nustuksena niin itselleen kuin koko puolus-tusvoimien ja merivoimien pienelle sukel-lustoimialalle.- Olen kiitollinen esimiehiltäni saamasta tu-esta ja niistä haasteellisista tehtävistä, joi-ta minulle on uskottu, hän kertoo. Molemmat sukeltajat tavoitettiin haastat-teluun Norjasta, missä he parhaillaan oli-vat saamassa oppia uusista sukellusme-netelmistä, kuten pintadekompressiosta painekammiossa, märkäkellosta, lämmin-vesikiertoisesta sukelluspuvusta ja kuiva-kellosta.- Koulutuksella kehitetään Merivoimien su-kellussuorituskykyä sekä tähdätään Suo-

men ympäristökeskuksen Vesiensuojelun tehostamisohjelman hylkysaneeraushank-keeseen. Siinä sukeltajien avulla poiste-taan öljyä Suomen aluevesillä olevista hylyistä, Sorri suomentaa. Karjalan lennostossa kunnossapito- ja rä-jähdevaraston päällikkönä työskentelevällä kapteeni Marko Koskisella on takanaan pal-velusta runsaat 25 vuotta, niistä taisteluvä-linealan ja huollon tehtävissä 20.- Olen pyrkinyt suorittamaan aina omat työni parhaan mukaan ja ilmeisestikin siinä onnistunut. ”Viimeinen niitti” liene ollut oma osuuteni huollon toimintojen järjestelyistä valtakunnalliseen BOLD QUEST 19 -testa-ustapahtumaan liittyen, hän arvelee palkit-semisensa perusteita ja kertoo kokevansa sen erittäin huomattavana kunnianosoituk-sena ja arvostuksena tekemälleen työlle.Marko Koskinen kuitenkin muistuttaa, että tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen tarvitaan toimivaa työyhteisöä sekä palve-lustovereiden tukea ja sitoutumista tehtä-vän suorittamiseksi.- Omalla työurallani olen saanut työsken-nellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat aina olleet valmiita auttamaan ja antamaan oman työpanoksensa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tunnustusta koulutuksen, harjoittelun ja kokemuksen myötä

hankitulle ammattitaidolle

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkintojen saajat ja jaka-jat yhteiskuvassa. Vasemmalta yliker-santti Joonas Lampi, kapteeni Tino Torri, majuri Jouni Kaunismäki, kenraali Timo Kivinen, säätiön edustaja Georg Ehrnrooth, kapteeniluutnantit Kimmo Raanti ja Sami Sorri sekä kapteeni Marko Koskinen.

Teksti: Matti Vihurila Kuva: Ruotuväki-lehti

24

Rajavartiolaitoksen tarkentavassa vir-kaehtosopimuksessa virkamiesten työajoista (RVLTAS) on mielenkiintoi-

nen pykälä 34:

”Jos poikkeukselliset olot vaativat, sisäasiainministeriö voi antaa tästä sopimuksesta poikkeavia määräyk-siä tai määrätä, ettei sopimusta ole sovellettava.” Koronavirusepidemiaan liittyvä valtioneu-voston päätös aloittaa sisärajatarkas-tukset laukaisi sisäministeriön antamaan määräyksen, jolla työaikasopimuksen so-veltamisesta voidaan poiketa. Määräyk-sellä halutaan turvata Rajavartiolaitoksen operatiivisen toiminnan edellyttämien hen-kilöstövoimavarojen riittävyys. Määräyksen valmistelussa Rajavartiolaitoksen esikunta kuunteli myös järjestöjen edustajien kom-mentit.Poikkeamiset koskevat vain työaikasopi-muksen muutamia kohtia. Näitä ovat par-tioinnin työaika, kahden perättäisen jak-son työajat ja tasoitusvapaajärjestelmä. Samoin varallaolo-, vuorokausi- ja viikkole-poon tuli poikkeavia määräyksiä.- Myös työaikasopimuksen työvuoroluette-loa koskevasta pykälästä annettiin määrä-yksiä, ja olemassa olevat työnantajamäärä-ykset työvuoroluettelosta poikkeamisesta sisällytettiin nyt annettuun määräykseen,

pääluottamusmies Jukka Mäkinen avaa asiakirjan sisältöä.Yhdistävänä tekijänä uusilla määräyksillä on tarkoitus turvata henkilöstön riittävyys ja käytettävyys. - Tehdään pidempiä putkia lyhyemmillä va-paa-ajoilla. Samoin pikatilanteita tullee var-maan normaalia enemmän, Mäkinen sum-maa määräyksen hengen.Työnantaja eli Rajavartiolaitos haluaa laatia järjestöjen kanssa käydyistä, määräystä koskevista neuvotteluista pöytäkirjan. Mä-kinen näkee tässä vaaranpaikan.- Emme halua, että työaikasopimuksen 34 pykälää voitaisiin hyödyntää viraston sisäi-sellä päätöksellä kevyin perustein. Näin ol-len pöytäkirjaan tulee kirjata tällä hetkellä Suomessa vallitsevat poikkeusolot riittävän tarkasti.Nyt annettu määräys on voimassa 13.4. klo 24 asti.- Tähän tulee todennäköisesti jatkoaikaa, pääluottamusmies arvioi.

Lisärahoitusta tulossaKun sisärajavalvonta on toteutettava sa-malla henkilöstöllä, joka normaalioloissa vastaa vain ulkorajojen valvonnasta, joudu-taan henkilöstön työpanosta tiukentamaan. Tämä tarkoittaa lisääntyneitä ylitöitä ja va-rallaoloja, joihin viraston omat toiminta-määrärahat eivät ymmärrettävästi riitä.Hallitus päätyikin kohdentamaan lisätalous-arviosta Rajavartiolaitokselle 2,5 miljoonan

Poikkeustila vaikuttaa palvelusuhteen ehtoihinTeksti ja kuva: Juha Susi

euron lisämäärärahan rajavalvonnan mah-dollistamiseksi. Tämän lisäksi laitokselle annettiin 0,5 miljoonan euron määräraha koronavirusepidemiasta aiheutuviin työter-veysmenoihin.

Evp-henkilöstöä töihinValvonnan mahdollistamiseksi Rajavartio-laitos aikoo myös hyödyntää osaavaa re-serviään. Muistissa on vuoden 2015 tur-vapaikkatapahtumat, joiden jälkeen laitos kokosi vapaaehtoisista, hiljattain eläkkeel-le siirtyneistä henkilöistä itselleen henkilö-resurssin, niin sanotun evp-poolin. Pooliin kuuluneita on suunnitelmien mukaan kerta-uskoulutettu hallintoyksiköittäin. Mediassa esiintyvissä lausunnoissa laitoksen edusta-ja myöntää kyseisen reservin hyödyntämi-sen, kun yksittäisiä henkilöitä on palkattu erilaisiin asiantuntijatehtäviin.Päällystölehti kirjoitti evp-poolista sen pe-rustamisen jälkeen. Tuolloin annettujen tie-tojen mukaan pooliin kuuluvat henkilöt pal-kataan määräaikaiseen virkasuhteeseen ja heillä on samat palvelussuhteen ehdot kuin muillakin laitoksen virkamiehillä. Palkkaus määräytyy tehtävän mukaisesti. Ainakin poolin perustamisvaiheessa tehtäville oli määritetty kiinteät eurotasot, joissa oli huo-mioitu ansioiden taso ennen eläköitymistä. Emme saaneet laitoksen esikunnasta vah-vistusta, poikkeaako pooliin kuuluvien pal-velussuhteen ehdot aiemmin mainituista.

Rajavartiolaitos hyödyntää evp-poo-liin kuuluvia henkilöitä poikkeustilan-teessa. Arkistokuva koulutustilan-teesta.

25

Etätyö on uusi normaaliTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

Viime viikkoina etätyö on noussut kaikissa valtion virastoissa ko-ronaviruksen vuoksi aivan ennen-näkemättömälle tasolle, kun etä-

työn käytöllä pyritään hillitsemään viruksen leviämistä. Myös puolustusvoimissa työs-kennellään aivan uudenlaisessa tilantees-sa, joka vaatii fyysisten kontaktien mini-moimista. Virkamiehille on asetettu monia rajoitteita virkapaikalle saapumisesta. Siitä huolimatta organisaation pyörät on pidettä-vä pyörimässä. Tällä hetkellä panostetaan-kin ihmisten liikuttelun sijaan liikuttelemaan tietoa.Toistaiseksi puolustusvoimissa kotimaan virkamatkoista toteutetaan ainoastaan operatiivisesti välttämättömät virkamatkat. Valtaosa sovituista kokoustapaamisista ja palavereista on siirretty verkkoon. Kaikissa

hallintoyksiköissä etätyön teettäminen on mahdollista ilman kestoon liittyviä rajoituk-sia ja myös liukuva työaika on mahdollis-tettu. Virkamies kirjaa tehdyt etätyötunnit liukuvan työajan seurantajärjestelmään. Vaikka puolustusvoimien toiminta on kes-keytymätöntä ja jatkuvaa, niin viimeistään nyt on todennettavissa, että kaikkia virka-tehtäviä ei tarvitse sitoa tavanomaiseen työaikaan ja virkapaikalle. Virkatehtäviä voi-daan tehdä myös hajautetusti sekä jousta-vasti etänä ja vain etätyön aikaansaannok-silla on merkitystä, ei työskentelypaikalla. On toki tiedossa, että kaikkia virkatöitä ei voida tehdä etänä, mutta lähes kaikissa tehtävissä on joitain sellaisia töitä, kuten suunnittelu-, seuranta- tai raportointitehtä-viä, joiden tekopaikalla ei ole mitään väliä. Jää nähtäväksi, muuttaako koronaviruksen

aiheuttamat poikkeusolot puolustusvoimi-en työskentelykulttuuria pysyvästi. Perin-teisesti puolustusvoimien virkamiehiä on lähtökohtaisesti siirretty sinne, missä työ on. On toivottavaa, että organisaatiosta löytyy näiden poikkeusolojen jälkeen roh-keutta organisoida työtä siten, että ensi-sijaisesti työt siirretään virkamiehen luok-se. Etäällä työskentelystä on tullut uusi normaali ja hyväksytty työskentelymuoto. Jatkossa etätyön soisi muotoutuvan sel-laiseksi monipaikkatyöskentelyksi, jossa työskentelypaikalla ei ole mitään väliä: vain työtulokset ratkaisevat. Tällöin esimerkiksi virkamatkan junamatkustuksen aikana teh-dystä työstä tulisi yhtä hyväksyttävää kuin että työ tehtäisiin kotona. Nyt joka tapauksessa ne paatuneimmat-kin etätyön vastustajat, jotka elävät yhä Kekkos-ajalla ja kuvittelevat johtavansa alaisiaan vain näköyhteydellä ja fyysisillä kontakteilla, joutuvat katsomaan peiliin ja päivittämään johtamistaan: josko jatkos-sa johtaminen keskittyisikin työtuloksiin ja -menetelmiin eikä siihen, missä ja miten työtä tehdään.

26

Vuoden alussa astui voimaan Puo-lustusvoimien palkattua henkilös-töä koskeva normi, jossa määrite-tään uudet fyysisen toimintakyvyn

vaatimukset. Jatkossa fyysiset kunnon vaatimukset ovat sidoksissa henkilön hoi-tamaan tehtävään, ja ne ovat samat kai-kille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lihaskuntoa mitataan vauhdittomalla pi-tuushypyllä, istumaannousutestillä, etuno-japunnerruksilla ja uutena taakankannolla. Kestävyyskunnon osalta sotilaiden vaihto-ehtoina ovat joko perinteinen 12 minuutin juoksutesti tai UKK-kävelytesti. Aiemmin käytössä ollut polkupyöräergometritesti jäi pois. Aiemman kuntoindeksin tilalle tulivat minimivaatimustasot sekä porrastetut teh-täväkohtaiset tavoitetasot. Vuosittain suo-ritettavat marssit ja suunnistustesti siirtyi-vät myös historiaan. Merivoimien liikuntakasvatusupseeri, kap-teeniluutnantti Petteri Kari oli jäsenenä Pääesikunnan johtamassa asiantuntijatyö-ryhmässä, joka kolmen vuoden ajan val-misteli uudistusta. Hänen mielestään val-mistelutyö kesti liian kauan ja lopussa tuli kiire saada normi ulos. Uusimuotoiset kun-totestit aloitettiin vuoden alussa, mutta vielä alkuvuodesta Pääesikunta joutui tarkentamaan mm. taakankanto-testin suoritustapaa ja aika-rajaa.- Positiivista uudes-sa järjestelmäs-sä on se, että nyt

Kestävyyskunnon merkitys korostuu uudessa fyysisen toimintakyvyn normissaTeksti ja kuva: Matti Vihurila

Yliluutnantti Harri Vuori osallistui Rannikkolaivastossa Pansiossa pidettyyn fyysisen toimintakyvyn testiin. Vauhdittomassa pituus-hypyssä hänen ilmalentonsa ylsi kahteen metriin.

27

kestävyyskunnon merkitys kasvaa. Aiem-min hyvällä lihaskunnolla pystyi kompensoi-maan huonon kestävyyden, muttei enää. Huonona puolena pidän polkupyöräergo-metritestistä luopumista. Sotilaiden osalta UKK-kävelytestintulos jää pääsääntöises-ti heikommaksi kuin ergossa, Petteri Kari toteaa.Taakankannolla mitataan anaerobista kes-tävyyttä, puristusvoimaa, lihashallintaa ja sitkeyttä. Kahden 20 kg:n kahvakuulan kanssa kuljetaan kahdeksikkoa 5 m:n etäi-syydelle sijoitettujen muovikartioiden välil-lä. Näin yhden kierroksen pituudeksi tulee 10 m. Testin tulos on kuljettu metrimäärä 90 sekunnissa. Rannikkolaivaston järjestä-mään testiin osallistunut Merivoimien vari-kon räjähdevaraston päällikkö, yliluutnantti Harri Vuori (51 v) yllättyi kantotestin help-poudesta.- En ollut etukäteen harjoitellut testiä, mut-ta hämmästyttävän helpolta se tuntui. Mi-nulle matkaa kertyi reilusti yli vaaditun, 125 m, Vuori kertoo omasta ponnistuksestaan.Viikkoliikuntaan osoitetut kaksi tuntia Vuori käyttää pääasiassa lenkkeilyyn.

Uudistuksen ”porkkanat” kannustavat fyysisen kunnon ylläpitoonSatakunnn lennoston liikuntakasvatusup-seeri, kapteeni Juha Puustinen näkee hyvänä, että uusi normi keskittyy vain fyy-siseen toimintakykyyn, ja työhyvinvointiin liittyvät asiat on jätetty siitä pois. - Normissa todetaan, että puolustusvoimi-en työntekijöillä on henkilökohtainen vastuu oman fyysisen toimintakykynsä ylläpidos-ta, ja esimiehet vastaavat joukkonsa suori-tuskyvystä ja henkilöstön fyysisestä toimin-takyvystä. Liikuntakasvatusupseerit voivat nyt keskittyä entistä laadukkaampaan ja turvallisempaan testaamiseen sekä fyysi-sen kunnon kehittämisen ohjaamiseen ja valmentamiseen, Puustinen sanoo.Hän pitää hyvänä myös normiin sisältyvää kannustinta, mikä tarjoaa itsensä hyväkun-toisina pitäville mahdollisuuden yhteen viik-koliikunnan lisätuntiin ja vapautukseen seu-raavan vuoden testeistä. Normin valmistelussa Puustista tarvittiin vain määritettäessä sotilaslentäjien fyysi-sen kunnon vaatimuksia. Viime vuoden lo-pulla joukko-osastoille annettiin hyvin lyhyt aika lausua näkemyksensä normin luonnok-sesta, ja hänen mukaansa ne kommentit ei-vät ole sellaisenaan päätyneet lopulliseen versioon.- Mielestäni meidän olisi pitänyt kyetä an-tamaan puolustushaaran yhteinen lausunto normista. Nyt toimintamme erityispiirtei-den vuoksi olemme joutuneet tekemään useita tarkentavia kysymyksiä Pääesikun-

nan koulutusosastolle, mistä olemme kyllä saaneet niihin vastaukset, Puustinen kuvaa kolme vuotta kestänyttä valmisteluproses-sia ja sen tulosta.Satakunnan lennostossa tehtävien taso-vaatimuksista keskusteltiin aluksi henki-löstöpäällikön, koulutussektorin päällikön, aliupseerien luottamusmiehen ja liikunta-kasvatusupseerin muodostamassa työ-ryhmässä. Tämän jälkeen Ilmavoimien joukko-osastojen toiveen mukaisesti niitä käsiteltiin yhtenäisesti puolustushaaran si-sällä parissa palaverissa.- Olisimme kaivanneet jo aiemmassa vai-heessa ohjausta tasojen määrittelyyn puo-lustushaarallisesti. Nyt tasovaatimukset ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan Ilmavoi-mien sisällä, Juha Puustinen tietää.Oman haasteensa uusi normi tuo tietojär-jestelmiin, eikä tällä hetkellä tuloksia voi kirjata ilman ”vippaskonsteja” SAPMILFIT-järjestelmään. Tämä vaikeuttaa esimiesten mahdollisuutta tarkastella alaistensa saa-vuttamia tuloksia.- Otin asian esille PE:n maaliskuussa joh-tamassa VTC-palaverissa, ja näyttää siltä, että parannuksia on luvassa.

Taustalla myös selviytyminen sodan ajan tehtävässä- Fyysisen toimintakyvyn testien uudistus saatettiin valmiiksi erittäin nopealla aika-taululla, mikä aiheutti epätietoisuutta niin testaajissa kuin testattavissakin, mutta lopputulos on hyvä, toteaa Maasotakoulun liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Jari Ki-velä.Hänen mukaansa uuden normin positiivisiin puoliin sisältyy se, että nyt testataan niitä taitoja ja kuntotekijöitä, joita sotilas omas-sa työssään ja sodan ajan tehtävässään tarvitsee. Eniten keskustelua ovat herät-täneet määritetyt fyysisen toimintakyvyn tasot sekä testien vähimmäisvaatimukset.- Mielestäni uudet testit soveltuvat hyvin massatestaukseen ja ovat turvallisia, Jari Kivelä sanoo.Maasotakoulun henkilöstön osalta Kive-

lä laati alustavat tasoesitykset hyödyntä-en niin oman hallintoyksikkönsä kuin koko Maavoimien liikunta-alan henkilöstön tieto-taitoa. Lopulliset tasot määritti Maasota-koulun henkilöstöjohto, ja niitä käsiteltiin myös paikallisessa yhteistoimintaelimessä.Kivelän kokemukset varsinaisesta testauk-sesta ovat positiivisia.- Henkilöstö on tottunut testaamiseen, uu-dessa normissa on hyvät ohjeet ja kuvat testien suorittamisesta, ja lisäksi saamam-me soveltamisohjeet ja täydennyskoulutus ovat varmistaneet sen, että testaustilan-teet ovat sujuneet hyvin ja turvallisesti, lii-kuntakasvatusupseeri, kapteeni Jari Kivelä kertoo kokemuksistaan

Kaikkien ammattisotilastehtävien fyy-sisen toimintakyvyn kestävyysosion minimivaatimus on 2 000 metriä 12 minuutin juoksutestissä tai UKK-käve-lytestissä saavutettu hapenoton arvo 33,4 ml/kg/min. Lisäksi lihaskunto-osion minimivaatimus on 50 pistet-tä. Lihaskunnon pisteet muodostu-vat seuraavasti: Yksi toisto minuutin istumaannousutestissä ja etunoja-punnerrustestissä = yksi piste, vauh-dittoman pituushypyn tulos metreinä x 20 = pisteet. Kussakin osalajissa on minimivaatimukset, jotka on saa-vutettava: vauhditon pituus 1,00 m, istumaannousu 10 krt/min, etunoja-punnerrus 5 krt/min. Esimerkiksi:Vauhditon pituushyppytulos: 2,3 m => 46 pistettä (tulos x 20) Etunoja-punnerrusten tulos: 31 toistoa => 31 pistettä (1 toisto = 1 piste).Li-haskuntotestin yhteistulos: 112 pis-tettä (46+35+31 = 112).Edellä mai-nittujen minimivaatimusten lisäksi ammattisotilaan on taakankannossa saavutettava tulos 100 metriä, aikaa 90 sekuntia.

28

Vartiolentolaivue uudisti organisaa-tiotaan vuoden vaihteessa. Siinä loppuunsaatettiin jo aiemmin alka-nut työ yhdenmukaistaa rakentei-

ta ja toimintoja koko Rajavartiolaitoksessa. Uudessa organisaatiossa toimintoja järke-vöitettiin vastaamaan niitä tarpeita, joita lai-vue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa.Vartiolentolaivueen komentajan alaisuudes-sa toimii esikunta sekä lentotoimintayksik-kö ja lentotekninen yksikkö, joihin kaikkiin tehtiin pieniä muutoksia. Uudistuksessa lentotoimintayksikköön luotiin helikopteri-

Vartiolentolaivue terävöitti organisaatiotaan Teksti: Matti Vihurila

Kuva: Rajavartiolaitos

ja lentokoneryhmien rinnalle pintapelasta-ja- ja ensihoitoryhmä omaksi kokonaisuu-deksi. - Vaikka tähänkin asti on puhuttu pintape-lastajaryhmästä, antaa tämä tunnustus ryh-mälle paremman selkänojan esimiestyöhön sekä oman toiminnan suunnitteluun ja kou-lutukseen, sanoo lentotoimintayksikön va-rapäällikkö, kapteeni Jan Malmgren. Tämän lisäksi irrallaan olleet asiantuntija-tehtävät kuten koulutuspäällikkö, lentotur-vallisuuspäällikkö, tekninen ohjaaja/koe-lentäjä ja lentokonetoiminnasta vastaava

lentotoimintaupseeri siirtyivät lentotoimin-tayksikön johto-osaan.- Tämä on loogista, sillä merkittävä osa heidän työpanoksestaan kuluu lentotoimin-tayksikön päivystystehtävissä. Tällöin esi-miehenä toimiva yksikön päällikkö tietää, missä työntekijät kulloinkin ovat ja mitä he tekevät. Kaikkiin ryhmiin myös luotiin uusina tehtävinä lennonopettaja- ja koulut-tajatehtävät, joiden tunnistaminen viimein omiksi tehtävikseen oli paikallaan – onhan neljännes laivueen kaikesta lentotoiminnas-ta koulutusta, Malmgren toteaa.

29

Toimiva organisaatio kaikkiin yhteiskunnan tilanteisiinLaivueen esikuntaan perustettiin ilma-alus-toimisto, johon sijoitettiin esikunnan ilma-alustekninen henkilöstö. Tämä selkiytti esikunnan sisäistä tekeväjakoa. Vartiolen-tolaivue poikkeaa muista hallintoyksiköistä siinä, että sillä on hallinnoitavana ilma-alus-tekninen budjetti kokonaisuudessaan. Asi-antuntemusta löytyy niin suunnittelu-, han-kinta-, projekti- ja talouspuolen asioihin kuin myös operatiiviseen toimintaan.Valmistelutyössä yksiköiden johto-osat ja eri toimialojen asiantuntijat saivat olla tii-viisti mukana. Suunnittelussa korostui aja-tus siitä, että organisaation tulee olla toi-miva kaikissa yhteiskunnan tilanteissa ja tarvittaessa kyettävä ketterästi lisäämään valmiuttaan.- Organisaatiouudistuksen rinnalla luotiin urapolkumallit eri henkilöstöryhmille. Nä-kisin, että toiminnallisuuksien kannalta pääsimme hyvään ja kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Huolimatta haastavasta henkilöstötilanteesta ja useista viime vuo-sina tapahtuneista muutoksista henkilöstö on ottanut vastaan uuden organisaation ja toimintamallit mielestäni hienosti, Malm-gren kertoo.Uudistus pitkälti toimeenpani sen työsken-telymallin, joko oli jo vakiintunut toimivaksi käytännöksi. Lentotoimintayksikkö suunnit-telee valtakunnalliset linjat lennätykseen ja työvuorosuunnitteluun annettujen käskyjen

pohjalta. Tarkempi hienosäätö ja yksityis-kohdat syntyvät eri ryhmissä kokeneiden ryhmänjohtajien johtamana.- Tässä yhteydessä on syytä korostaa ta-sokkaan lähiesimiestoiminnan merkitystä työn laadukkuuden ja henkilöstön viihtyvyy-den lisäämisessä, Jan Malmgren muistut-taa.

Sopivin kalusto kuhunkin tehtäväänYhtenä uudistuksen plussana hän mainit-see sen, että tulevaisuudessa lentotoimin-tayksikön johto-osassa operatiivista johta-mista tekevistä henkilöistä yksi kolmesta on jatkossa aina lentokoneohjaaja ja kaksi helikopteriohjaajia. - Tällä varmistamme sen, että niin heko- kuin lentokonekaluston ominaispiirteet pys-tytään hyödyntämään parhaalla mahdol-lisella tavalla jo suunnitteluvaiheessa, ts. kutakin kalustoa käytetään tehtäviin, joihin ne parhaiten soveltuvat.Päällystölehdessä 6/2019 nousi esiin huo-li kiinteäsiipisten lentäjien riittävyydestä Ra-javartiolaitoksessa. Malmgrenin mielestä huoli on aiheellinen ja sen selättämiseksi on jo ryhdytty korjausliikeisiin.- Alhaisen henkilöstömäärän lisäksi lentäji-en ikärakenne on hälyttävä, sillä valtaosa nykyisistä ohjaajista tulee jäämään reser-viin juuri, kun Rajavartiolaitos vastaanottaa uudet lentokoneet. Ensi hätään saamme mitä todennäköisimmin luvan rekrytoida kaksi jo valmista lentäjää kuluvan vuoden aikana, ja Maanpuolustuskorkeakoulun kautta on suunniteltu koulutettavan uusia ohjaajia tasaiseen tahtiin. Lentäjäkoulutuk-sen osalta korjausliikkeet ovat hitaita, vaik-ka oikeaan suuntaan ollaan menossa, kap-teeni Jan Malmgren tietää

Tarvetta uudelle työaikamallille

Keskijohtouudistuksen myötä osa Varti-olentolaivueen avainhenkilöstöstä tip-pui johtavista virkamiehistä keskijoh-

toon. - Itsenäistä asiantuntijatyötä päivystysvuoro-jen ohessa tekeville henkilöille keskijohdon monimutkaiset työajan laskentaperusteet ovat myrkkyä. Käytännössä tapahtui palkan-alennus ilman työmäärän vähentymistä – päinvastoin ”harmaan työn” määrä lisääntyi. Kyseiset tehtävät pitävät sisällään osa-alueita ja ratkaisuoikeuksia, jolloin heidän tulisi johta-van virkamiehen tapaan olla aina tavoitetta-vissa, Jan Malmgren kritisoi.Uudistuksen yhteydessä harkittiin myös len-totoimintayksikön johto-osan asiantuntijoi-den oikeaa työaikamuotoa. Nykymuodois-saan niin virasto- kuin jaksotyöaika sopivat huonosti henkilöille, jotka tekevät samanai-kaisesti sekä operatiivista että suunnittelu- ja hallintotyötä. Jaksotyötä puoltaa se, että yö- ja haittatyöstä olisi kohtuullista saada korvaus, esim. yöllisestä hälytystehtävästä. Toisaalta etätyömahdollisuudet sekä virasto-työn liukumat ja työaikapankki mahdollistaisi-vat paremmin työ- ja vapaa-ajan yhteensovit-tamisen. - Viihtyvyyden ja positiivisen työilmapiirin li-säksi näkisin, että joustot myös lisäisivät tu-loksellisuutta näissä tehtävissä. Tavoitteena voisi olla jokin uusi työaikamalli, jossa työ-vuoron ulkopuolella tapahtuvista hälytysteh-tävistä työntekijä saisi edelleen korvauksen, mutta samalla hänellä olisi käytössään pieni työaikapankki liukumineen, jolla hän voisi ryt-mittää asiantuntijuuteensa liittyvää erityisteh-tävää. Monet tehtävistä ovat luonteeltaan hy-vin itsenäisiä ja joissa tiettyyn määräaikaan mennessä pitää tuottaa paljon materiaalia tai käydä kokouksissa. Tällöin yksittäiset ly-hyemmät työpäivät, työmäärän nosto mää-räajan lähestyessä ja tasoittelu toisaalla voi-sivat toimia. Esimiehenä haluaisin seurata enemmän työn tuloksia kuin työpaikalla vie-tettyä aikaa, Malmgren ehdottaa.

Rajavartiolaitoksen lentäjät ry. on Päällystö-liiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 30 up-seeria ja opistoupseeria.

Vartiolentolaivue 1.1.2020

Kapteeni Jan Malmgrenin mielestä rajan lentotoimintaan kaivataan uudenlaista työaikamallia.

30

KRIH

A

Edellisessä lehdessä kriisinhallinta-asioiden sosiaaliku-

raattori Dina Varjamo kertoi siitä, mitä kriisinhallinta-

palvelukseen valmistauduttaessa kannattaa huomioida.

Entäpä palveluksen aikana?

Yhteydenpito- Yhteydenpidon osalta olisi hyvä etukäteen miettiä, onko tarpeen olla yhteydessä päi-vittäin vai kerrottaisiinko kuulumisia esim. kerran viikossa. Rauhanturvaajia ohjeiste-taan myös ilmoittamaan kotiin, mikäli he

ovat työtehtävien takia tavoittamatto-missa pidemmän aikaa. Ylipäätään ”no news is good news” – jos rauhantur-

vaajalle sattuu jotain, omaisille ilmoite-taan siitä ensimmäisenä.

TukiverkostoJos aiemmin kodin arkea on pyörittä-nyt kaksi aikuista, kumppanin lähtiessä operaatioon sen pyörittäminen lankeaa kotiin jäävälle osapuolelle. Tällöin ko-rostuu tukiverkoston (luonnollisen tai yhteiskunnan tarjoaman) merkitys.- On äärimmäisen välttämätöntä, että verkosto on kunnossa, ja läheisillä on mahdollisuus omaan aikaan ja omaa jaksamista tukevaan tekemiseen

aika ajoin.

Monesti rauhanturvaajan sukulaisia ja ystä-viä kiinnostaa kovasti se, miten hän on sel-vinnyt maailmalla. Vähemmälle huomiolle saattaa jäädä, miten kotijoukot ovat selviy-tyneet poikkeuksellisesta tilanteesta.- Olisi hyvä, jos lähipiirin huomio ja mielen-kiinto ulottuisi myös kotijoukkojen pärjää-miseen.

PalvelusvapaatPalvelusvapaan lähestyessä tunnelmat niin operaatiossa kuin kotonakin kohoavat. Sii-tä huolimatta on hyvä keskustella ennak-koon sen aikaisista toiveista ja odotuksis-ta, jotta vältytään turhalta mielipahalta.- On luonnollista, että kotona odottava puo-liso kaipaa hetken helpotusta arjen pyörit-tämiseen ja odottaa rauhanturvaajan ot-tavan roolia lastenhoidossa, kotitöissä ja mahdollisissa muissa odotuksella olevis-sa askareissa. Sukulaisilla ja ystävillä puo-lestaan saattaa olla suurtakin kiinnostusta tavata maailmalla palveleva läheinen ja kii-

Mitä lähtijän ja kotijoukkojen kannattaa huomioida kriisinhallintapalveluksen aikana? Teksti: Matti Vihurila Kuvat: Matti Vihurila ja Puolustusvoimat

31

Koronaepidemia on vaikuttanut myös sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palvelusvapaisiin, jotka on toistai-

seksi keskeytetty. Päätöksellä pyritään hi-dastamaan koronaviruksen leviämistä krii-sinhallintahenkilöstöön operaatioalueella. Lisäksi kriisinhallintaoperaatiot ovat asetta-neet omia rajoituksiaan henkilöstölle, joka palaa kotimaasta operaatioalueille. Käytän-nössä tämä tarkoittaa paikoin merkittäviä-kin viiveitä sotilaiden ja muun henkilöstön palaamiselle takaisin operatiivisiin tehtä-viinsä. Epidemia saattaa vaikuttaa myös kriisihal-lintapalvelussuhteen kestoon, mikäli henki-löitä ei saada kotiutettua ennakkoon suun-nitellun mukaisesti palvelussitoumuksen päättyessä. Kriisinhallintapalvelussuhdetta ja siihen kuuluvaa palvelussitoumusta saa-tetaan joutua jatkamaan, vaikkakin jatko-sitoumuksen laadinta on aina henkilön it-sensä intressissään. Hän voi halutessaan

myös kieltäytyä palveluksen jatkamisesta.Puolustusministeriö, Pääesikunta ja puo-lustusministeriön kriisinhallintahenkilöstön yhteistoimintaryhmään kuuluvat Upseeriliit-to, Päällystöliitto ja Aliupseeriliitto ovat käy-neet yhdessä aiheesta vuoropuhelua. Tar-kastellussa ovat olleet mm. soveltaminen, mikäli palvelussuhteen päättymisajankohta muuttuu, mikäli henkilö ei halua tehdä jat-kositoumusta tai millaisin toimin ja edel-lytyksin henkilö, joka ei halua enää jatkaa palvelusta, voidaan kotiuttaa kriisinhallinta-tehtävästä Suomeen. Kotiuttamisjakson, joka alkaa kotimaahan palaamisen jälkeen ja jonka tavoitteena on toipuminen kriisinhallintatehtävän aiheutta-masta henkisestä ja fyysisestä rasitukses-ta, todettiin kuluvan samanaikaisesti epide-mian leviämistä hidastavan karanteeniajan kanssa. Nyt seurataan tilanteen kehitty-mistä ja tarvittaessa palvelussuhteen ehto-ja tarkastellaan yhdessä uudestaan.

Koronavirusepidemialla vaikutuksia myös kriisinhallintatehtäviin

Puolustusministeriö laati vuonna 2013 kansallisen kriisinhallinnan veteraa-niohjelman, jonka pyrkimyksenä oli

tehostaa kriisinhallintatehtävissä palvelevi-en ja palvelleiden tukitoimia. Ohjelma laa-dittiin poikkihallinnollisena ja useamman viranomaisen sekä vapaaehtoisjärjestöjen välisenä yhteistyönä. Valmistelussa hyödyn-nettiin Suomen pitkää veteraanikokemusta ja tarkasteltiin muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden vastaavia käytäntöjä. Myös Päällystöliitto ja muut ammattisotilaita edustavat henkilöstöjärjestöt, jotka kuulu-vat puolustusministeriön kriisinhallintahen-kilöstön yhteistoimintaryhmään, olivat laa-dinnassa mukana. Ensivaiheessa ohjelmalla pyrittiin vastaa-maan välttämättömimpiin kehittämistarpei-siin. Veteraaniohjelmassa korostui erityi-sesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden psykososiaalisen tuen kehittäminen. Ohjel-maan sisältyi muun muassa terveystietojen tarkempi seuraaminen, jotta kriisinhallinta-tehtävissä toimineiden hoidosta ja kuntou-tuksesta päättäminen helpottuisi. Myös

Tekstit: Marko Jalkanen

Kriisinhallinnan veteraani-ohjelmalle jatkoa

palvelussairauksien korvausohjetta tarken-nettiin ja rauhanturvaajien kuntoutusta ke-hitettiin. Veteraaniohjelmaa jatkettiin ensin vuosille 2015–2019, ja nyt se on saanut jatkoa myös seuraavalle neljälle vuodelle eli vuosille 2020–2023.Ohjelman tavoitteena on edelleen paran-taa kriisinhallintaoperaatioissa palvelleiden henkisen tilan tukitoimia. Pyrkimyksenä on helpottaa hoitoa ja kuntoutukseen pääsyä monin eri keinoin. On huomattavaa, että ohjelmalla pyritään myös kehittämään pal-veluksen aikaista perheiden ja lähiomais-ten vertaistukea. Lastenhoitopalveluiden ja muiden perhepalvelujen järjestämistä sel-vitetään ja tässä hyödynnetään kansainvä-listä yhteistyötä. Muissa Pohjoismaissa on järjestetty kriisinhallintasotilaille ja heidän perheenjäsenilleen mahdollisuus perhe- tai parisuhdeneuvontaan. Myös lapsille ja nuo-rille on mahdollistettu tarvittaessa asian-tuntijoiden tapaaminen vaikeuksien ilme-tessä. Ohjelman avulla selvitetään, onko tällaisten palvelujen organisointi tarkoituk-senmukaista Suomessa.

rehtivät vierailulle. Rauhanturvaaja taas on elänyt hyvinkin tiiviissä yhteisössä 24/7 palvelustovereidensa kanssa ja toiveissa voi olla pari päivää rauhaa ja hiljaisuutta oman perheen parissa, Dina Varjamo tie-tää.

Mistä löydän tukea?Puolustusvoimat huolehtii rauhanturvaajien perusterveydenhuollosta ja psykososiaa-lisesta tuesta kriisinhallintapalveluksen ai-kana monin eri tavoin. Heillä on aina mah-dollisuus keskustella mieltään painavista asioista niin operaatioissa olevan tukihen-kilöstön kuin kotimaasta löytyvien ammat-tiauttajien kanssa.- Läheisillä on mahdollisuus olla psykososi-aalisen tuen asioissa yhteydessä joko mi-nuun tai Porin prikaatin kenttärovastiin Ris-to Katilaan. Läheisten käytössä on myös Suomen Rauhanturvaajaliiton tukipuhelin, joka päivystää 24/7, Dina Varjamo muis-tuttaa.

dina.varjamo@mil.fi / 0299 441 275, risto.katila@mil.fi / 0299 441 273

Suomen Rauhanturvaajaliiton tukipuhelin 020 769 8111

Dinan vinkit- Muistakaa, että operaatiossa ol-

laan töissä, eikä yhteydenottoihin ole välttämättä päivittäin aikaa.

- Vaikka mitään ei kuuluisikaan vä-hään aikaan, ei ole syytä huoleen – ”no news is good news”.

- Miettikää yhdessä myös yhtey-denpidon tiheydestä - onko pa-rempi olla kuulolla päivittäin vaiko esim. kerran viikossa, jolloin riit-tää enemmän kerrottavaa.

- Kannattaa laatia palvelusvapaan ajalle yhteinen suunnitelma ja kes-kustella ennakkoon sen aikaisista toiveista ja odotuksista puolin ja toisin.

- Kotiin jäävien läheisten on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan. Varmistukaa siitä, että oma tuki-verkostonne on kunnossa.

- Puolustusvoimien psykososiaa-linen tuen verkosto on myös omaisten käytössä, samoin kuin Suomen Rauhanturvaajaliiton tuki-puhelin.

32

Lyhyesti Koonnut: Juha Susi

Peruskurssi 49 jalkaväkilinjalta valmis-tunut kapteeni Rauli Paananen aloitti

huhtikuun alusta Liikenne- ja viestintäminis-teriöön sijoitetussa tehtävässä valtion ky-berturvallisuusjohtajana. Aikaisemmin hän oli toiminut Kansallisen kyberturvallisuus-keskuksen osastopäällikkönä.Tehtävä on kyberturvallisuuden kehittämis-tä, suunnittelua ja varautumisen yhteen-sovittamista, jonka tavoitteena on tehdä Suomea turvallisemmaksi. Ensimmäisenä työtehtävänä on pitkän aikavälin kybertur-vallisuuden kehittämisohjelman laatiminen.- Ohjelma tehdään yhteistyössä elinkeino-elämän, viranomaisten, järjestöjen ja kan-salaisten kanssa. Maailma digitalisoituu ko-vaa vauhtia, ja sen takia tietoturvallisuuden pitää olla sisäänrakennettua digitaalisiin palveluihin, jotta peruskäyttäjät voivat luot-taa niihin, Paananen avaa tehtäviään.Paanasen ura sotilaasta siviilivirkamieheksi on sattumien summa. Hän toimi valmistumi-sensa jälkeen Uudenmaan jääkäripataljoo-nassa asutuskeskustiedustelukouluttajana. Kun joukkotuotantoon tuli katkos, siirrettiin hänet tilapäisesti esikuntaan. Tehtäviin kuu-luivat tuolloin myös joukko-osaston tietotur-vavastaavan tehtävät.- Koska minulla ei ollut koulutusta atk-alalta, suoritin tietojenkäsittelyn ammat-titutkinnon, lukuisan joukon eri tietotur-vakoulutuksia ja Dipolin tietoturvajohdon koulutusohjelman. Samalla vaihdoin siviili-

tehtäviin ja atk-erikoissuunnittelijaksi. Myö-hemmin olen suorittanut turvallisuusalan tradenomin (AMK) ja medianomin (YAMK) tutkinnot.Tehtävissään hän pääsi kehittämään Puo-lustusvoimien tietoturvakoulutusta, mu-kaan lukien toiminta HallNet-projektin tieto-turvapäällikkönä. Kun sisäministeriössä tuli hakuun sen ensimmäinen tietoturvapäälli-kön tehtävä, Paananen päätti hakea sitä ja tuli valituksi.- Palvelin tuossa tehtävässä neljä vuotta. Kun vuoden 2009 lopussa Suomeen pe-rustettiin uusi turvallisuusviranomainen kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin liitty-en PLM:n, PE:n ja SUPO:n rinnalle, päätin hakea tuon yksikön päälliköksi ja tulin va-lituksi.Tehtävässään hän seuraa aktiivisesti puo-lustusvoimien toimintaa.- Myös kanssakäyminen on viikoittaista. Kehitys puolustusvoimien suorituskyvyissä on ollut päätä huimaavaa.Kyberturvallisuusjohtajalta löytyy myös pe-rustason käytännön vinkkejä. Hän kehottaa miettimään omaa käyttäytymistään verkos-sa eli mitä klikkailee verkossa ja asentaa laitteillensa. Myös laitteiden tietoturvalli-suuden päivityksineen tulee olla ajan tasal-la.- Mieti myös, mitä tietoja jaat itsestäsi verkkoon. Mitä internetiin laitat, on siel-lä pysyvästi. Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löydät uutisia muun muassa haavoittuvuuksista ja huijauksista. Kyber-turvallisuus on meidän kaikkien asia, Paa-nanen opastaa.

Viekö verokiila korotuksesi?

Oletko miettinyt, paljonko palkankoro-tuksista jää lopulta puhtaana käteen?

Nyt se on helppoa laskea Keskuskauppa-kamarin verokiilalaskurilla.Verokiilalla tarkoitetaan työntekijän käteen jäävän nettotulon ja työantajan työvoima-kustannusten välistä summaa. Laskuri on hyvin yksinkertainen käyttää. Palkankorotuksen osuus huomioidaan syötettävässä kuukausiansiossa. Muilla määritykseen tarvittavilla tiedoilla on oma vaikutuksensa käteen jäävään summaan. Verokiila on Suomessa OECD-maiden kes-kiarvoa korkeampi, mikä ei liene yllätys. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder onkin useassa yhteydessä nostanut esiin ansio-verotuksen kireyden. Akavan linja on alen-taa työn verotusta ja siirtää sen painopis-tettä kulutuksen ja haittojen verotukseen.

Verokiilalaskurin löydät osoit-teesta https://kauppakamari.fi/verolaskuri/

Seuraa neuvotteluiden vaiheita:

Twitter #neuvotellen2020 #sopi-en2020JUKO kotisivut https://www.juko.fi/valtio/

Opistoupseerista valtion kyberturval-lisuusjohtajaksi

Koronaepidemian ja valmiuslain käyt-töönoton myötä annetut rajoitukset

ovat aikaansaaneet lomautusten aallon. Tämä näkyy työttömyyskassoihin tehdyis-sä yhteydenotoissa. Moni liittoihin tai kas-soihin kuulumaton onkin herännyt liian myö-hään oman työttömyysturvansa osalta, koska ero perus- ja ansiopäivärahan välillä on huomattava. Oikeus ansiopäivärahaan edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloeh-don täyttymistä.- Etuudensaajan tulee olla vähintään 26 viik-koa työttömyyskassan jäsenenä. Lisäksi työssäoloehdon mukaisesti henkilöltä vaa-

Työttömyyskassat paineen alla

ditaan jäsenyysaikana 26 kalenteriviikkoa, jolloin hän on työskennellyt vähintään 18 tuntia viikossa, pääluottamusmies  ja JAT-TK-työttömyyskassan hallituksen puheen-johtaja Marko Jalkanen muistuttaa.Pahiten lomautusaalto kohtelee palvelu-aloilla työskenteleviä. Useat kassat ovat kertoneet lisätyövoimatarpeestaan työttö-myyskorvaushakemusten käsittelyyn. Pääl-lystöliiton jäsenet kuuluvat JATTK-työttö-myyskassaan, jonka jäsenistöstä valtaosa työskentelee muilla kuin palvelualoilla.-Se, mikä vaikutus tällä lomautusaallolla lo-pulta on JATTK-työttömyyskassan etuuden-saajamääriin ja muutoin kassan toimintaan, nähdään vasta tuonnempana. Muutoksiin ja tähän poikkeavaan tilanteeseen on kassas-sa pyritty varautumaan, Jalkanen toteaa.

LIIK

UN

TA

33

Valmennus-patruunoita anottavissaTeksti: Mika Räisänen Kuva: Mikko Perón

Maavoimien vuosien 2020 – 2024 toimin-tasuunnitelman (MP20565) liitteen 3.2.9. mukaisesti Päällystöliitolle myönnetään kil-pailu- ja valmennustoiminnan tukemiseen ao. patruunalajien kiintiö:

- .22 LR (20 000 kpl)- 6.00 KIV TARKP (10 000 kpl)- .32 REV P (6 000 kpl) - .38 REV P (2 000 kpl)- 9.00 PIST (7 500 kpl)- 7.62 RK (10 000 kpl)

Patruunat jaetaan liiton ampumamesta-ruuskilpailujen yhteydessä Porin prikaatis-sa 15.–17.9. Patruunat tulee noutaa hen-kilökohtaisesti, ja patruunoiden luovutus kolmannelle osapuolelle on kielletty.

Anomukset tehdään liiton nettisivulla (jä-senpalvelut / urheilutoiminta / valmennus-patruunat) olevalla lomakkeella 15.7. men-nessä. Liitetyt tiedostot kilpailutuloksista muodostavat oleellisen osan jakopäätöstä. Anojalla tulee olla anomansa patruunakalii-perin mukainen hallussapitolupa (jäljennös), mikä tulee esittää anomuksen liitetiedosto-na tai erillisellä liitteellä. Urheilujohtaja te-kee jakopäätöksen 1.8. mennessä. Päätös on ehdollinen ja edellyttää henkilökohtaista noutoa sekä osallistumista kilpailijana soti-laiden SM-kilpailuihin.Päätöksestä ja ohjeista patruunoiden nou-tamiseksi ilmoitetaan anojan sähköpostiin.

Lisätietoja urheilujohtajalta (mika.raisa-nen@paallystoliitto.fi)

Päällystölehdessä 6/2019 aprikoin, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Mielikuvitus ei olisi riittänyt siihen

kaikkeen, mitä on tapahtunut maailmanlaa-juisen epidemian puhjettua. Tätä kirjoitta-essani Suomessa on voimassa osittainen valmiuslaki, jolla rajoitetaan mm. liikkumis-ta. Puolustusvoimien kilpailutoiminta on keskeytyksissä, ml. perinteinen Olterman-nin hiihto peruttiin. Samoin kävi hiihdon so-tilaiden SM- kilpailuille.Vuoden alusta tuli voimaan kauan ja har-taasti valmisteltu ja myös odotettu fyysi-sen toimintakyvyn määräys (HP560). Val-misteluvaiheessa usealta taholta kovaan ääneen kuulutettiin testien olevan ikä- ja su-kupuolineutraaleja, koska ammattisotilaan tehtäviä ei ole osoitettu iän- tai sukupuolen mukaan. Kaunis ja jalo ajatus, mutta mitä saatiin? Saatiin ikä- ja sukupuolineutraalit minimivaatimustasot ja porrastetut tehtä-väkohtaiset tavoitetasot.  Jäi vain pari va-luvirhettä. Sukupuolineutraaliin kestävyystestiin te-kee poikkeuksen UKK-kävelytesti, missä tulos (ml/kg/min) lasketaan juurikin iän ja sukupuolen perusteella. Toisin sanoen samaan tulokseen vaaditaan eri suoritus-aika (minuutteina ja sekunteina) kahdelta samanpainoiselta ja -pituiselta henkilöltä, jotka ovat eri sukupuolta ja/tai eri-ikäisiä, edellyttäen, että loppusyke on molemmilla sama. Tällä on merkittävä vaikutus mitat-taessa ko. henkilöiden minimi- tai tehtävä-kohtaista vaatimustasoa. Toinen valuvika johtunee hallintoyksiköiden ohjauksesta, jossa hallintoyksiköitä velvoitettiin määrit-tämään itsenäisesti tehtäväkohtaiset tavoi-tetasot, antaen vain väljät raamit viidestä eri tavoitetasosta. Hallintoyksiköt tekivät (virka)työtä käskettyä, lopputuloksena hal-lintoyksikön näkemys tehtävän edellyttä-mästä tavoitetasosta. Tämä näkemys sit-ten saattaa poiketa toisen hallintoyksikön laatimasta näkemyksestä vastaavassa teh-tävässä. Toisaalta taas, omaan näkemyk-

seeni perustuen, useassa hallintoyksikös-sä mentiin minimivaatimustason mukaan. Esimerkkinä mainittakoon aluetoimistojen tehtävät, jotka luokiteltiin pääosin tasoon 1 (sisätyö), vaikka mahdollista olisi ollut luoki-tella tehtävä tasoon 2 (välillä myös ulkotyö-tä, kuormitus yhtäjaksoisesti 2 - 4 tuntia). Toki taso 1 on helpompi saavuttaa, mutta onko tehtäväkohtainen taso 1 mikään vaa-timustason mittari puhuttaessa fyysisesti hyväkuntoisesta ja toimintakykyisestä am-mattisotilaasta? Huolimatta edellä mainituista valuvioista määräys on sisällöltään kannustava ja jopa yksityiskohtiin menevä. Työtapaturman määritelmä on yksilöity hyvinkin tarkasti. Kannattaa tutkia huolellisesti ko. määrä-yksen liite 1. Perinteiseltä keppilinjalta poi-ketaan viikkoliikunnassa, jossa tarjotaan vaihteeksi porkkanaa. Tehtävätasolle 3 ja vaativampiin tehtäviin sijoitetulla on mah-dollisuus, työtehtävien niin salliessa, käyt-tää viikkoliikuntaan enimmillään kolme tun-tia viikossa. Alemmillekin tasoille sijoitettu on oikeutettu samaan kolmeen viikkoliikun-tatuntiin, mikäli kuluvan testikauden tulok-set ovat vähintään tavoitetasolla 4. Lisäksi henkilö voidaan vapauttaa seuraavan suori-tuskauden (1.1. - 31.10.) testeistä, mikäli henkilö on saavuttanut edellisen suoritus-kauden testeissä tavoitetason 4. Kehityskeskustelut ja esimiestyö liitetään myös uudistuksessa aiempaa monipuoli-semmin kiinni kuntotavoitteisiin. Testitulok-sia verrataan tehtävän edellyttämään fyysi-sen toimintakyvyn tasoon. Mikäli fyysinen toimintakyky on tehtävän edellyttämään tasoon nähden riittämätön, tulevan kauden tavoitteeksi voidaan asettaa tason saavut-taminen. Minimivaatimus- tai tavoitetason alittaneille voidaan laatia henkilökohtainen kunto-ohjelma, jota toteutetaan myös joh-dettuna viikkoliikuntana. Tässä kohdin ku-vaan astuvat hallintoyksiköiden toimintaky-kysektorit sekä liikunta-alan ammattilaiset.

Kilpailutoiminta seis ja uudet testit käyttöön Teksti: Mikä Räisänen

EV

P

34

Toimintavuosi 2020 on avattu

Kokoonnuimme Turkuun vuosikoko-ukseen ja risteilemään 14. - 15.3. Osallistujamäärä jäi hieman vaisuk-

si, mikä ei toisaalta ollut yllätys, riehuu-han Suomessa Kiinan tuontitavara korona. Kokouspäivä aloitettiin laskemalla seppe-le Merimiinojen raivaajien muistomerkille. Lauantaina pidetyssä vuosikokouksessa oli osallistujia kolmisenkymmentä. Kokouk-sen puheenjohtajaksi valittiin Markku Toi-vanen Helsingistä, ja hänen johdollaan ko-kous vietiin asiantuntevasti ja sujuvasti läpi. Taaskaan ei päästy järjestämään äänestys-tä missään esityslistan kohdassa vaan ko-kous oli hyvin yksimielinen. Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt: Markku Virtanen, Martti Lång, Veijo Koskela, Lauri Sund, Seppo Hyttinen, Juha Kakko ja Aki Karvonen sekä vara-jäseninä Aarre Toivonen ja Harri Kolila. Jäsenmaksu pysyy samana eli 37 euroa ja uutena jäsenmaksuna tuli puolisojäsenten maksuksi 15 euroa. Ennen vuosikokousta avasin hieman yhdis-

tyksen suorittaman jäsenkyselyn tuloksia. Kun päätimme pitää kyselyn, huomasim-me, että kaikilla jäsenillä ei ole sähköpos-tiosoitetta tai sitten he eivät ole sitä jä-senrekisteriin laittaneet. Kehotan kaikkia jäseniämme tarkastamaan omat yhteys-tietonsa Päällystöliito.fi-sivuilta kohdasta jäsenpalvelut/e-asiointi. Toimenpide vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Samalla vas-taat kysymyksiin kalenterista ja lehdestä. Kysymyksen asettelua on muutettu aiem-masta, ja jos tätä toimenpidettä ei tee, jää kalenteri saamatta eli nyt on ilmoitettava, jos haluaa kalenterin ja lehden.Pyrimme tehostamaan tiedottamista, ja olemme luoneet yhdistykselle oman Fa-cebook-ryhmän, johon toivomme kaikkien jäsentemme liittyvän. Kyselyn perusteella noin puolella jäsenistämme on oma profiili Facebookissa, joten näen, että tälläkin ka-navalla kannattaa tiedottaa asioista. Ryh-

Evp-yhdistyksen kesäpäivät pidetään 22. – 23.8. kylpylähotelli Kuntoran-nassa, Varkaudessa, osoitteessa

Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus. Ma-joitus on 2-hengen huoneissa. Saapua voi perjantaina klo 23 mennessä, ei kuljetuk-sia. Hintaan sisältyvät aamiaiset, lauantain lounas ja illallinen, kuntosali ja kylpylä sekä Valamon retki. Kokoontuminen la 22.8. klo 11.00. Lounas alkaa klo 11.30.

mä on siis vain jäsenille/puolisojäsenille. Käykää liittymässä.Seuraava tapahtuma on Kesäpäivät Var-kaudessa elokuussa. Tarkemmat tiedot löytyvät lehdessä olevasta kutsusta tai nettisivuilta ja Facebookista. Evp-yhdistys päätti viikonlopun kokouksessa Turussa, että Raatteentien - Kostamuksen matka peruutetaan ilmoittautuneiden vähäisen määrän vuoksi, mikä johtunee ainakin osin koronaviruksesta. Matka voidaan mahdol-lisesti tehdä myöhemmin, mutta ei tänä vuonna. Korvaavaksi matkaksi suunnitel-laan Tallinnan matkaa 25. – 27.10. ja siitä ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin.

Toivottavasti näemme tulevissa tapahtumissa.Puheenjohtaja Markku VirtanenKesäpäivät

kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa

Bussiretki 4 t (opastus, kahvit) Valamon luostariin Heinävedelle, lähtö klo 12.Veljesillallinen on la 22.8. klo 19.00 – 20.30, minkä jälkeen orkesteritanssit.Sunnuntaina aamiainen ja huoneen luovu-tus klo 12 mennessä.

Viikonlopun hinnat pe – su 150 euroa, 1 hh 210 euroa , la – su 120 euroa, 1 hh 145 euroa, lauantai koko päivä 65 euroa,lauantai veljesillallinen 40 euroa.Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.7. men-nessä sähköpostilla osoitteeseen veijokos-kela@hotmail.comtai puh 040 912 2482 ja osallistumismak-su on maksettava yhdistyksen tilille nro FI90 4456 0010 2343 19.

Evp-yhdistyksen vuosikokouksen aluksi laskettiin seppele Merimiinojen raivaajien muistomerkille. Laskijoina Pertti Heikkilä (vas.), Markku Virtanen ja Veijo Koskela.Kuva: Juha Kakko

35

Tekniikan edistyessä uudistavat myös rikollista hyötyä tavoittelevat tahot toimintatapojansa. Vanhat eivät hä-

viä, mutta uusia tulee lisää. Henkilön iden-titeettivarkaus on yksi tällainen nykyajan rikollisuuden muoto. Moni varmastikin miettii, ettei tämä minua koske, mutta on parempi katsoa kuin katua.Toisena henkilönä esiintymistä on hyödyn-netty varmastikin jo ammoisista ajoista alkaen, mutta nykyajan sähköinen asioin-ti on tehnyt siitä entistä laajempaa. Iden-titeettivarkaudessa on kyse tilanteesta, jossa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä. Käytännössä tämä näkyy toisena ihmise-nä esiintymisenä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai toisen nimissä tehtyinä ostok-sina.

Varas vaanii verkossaJokaiselle sähköpostin käyttäjälle on var-mastikin tuttuja huijaussähköpostit, jois-sa tavoitellaan käyttäjän pankkitunnuksia. Niissä kohteena on suoraan toisen henki-lön omaisuus, ei henkilöllisyys. Monet meistä ovat laiskoja, samoja sala-sanoja käytetään eri palveluissa. Eipähän tarvitse muistella jatkuvasti, mikä salasana kuuluu minnekin. Tasaiseen tahtiin saam-me lukea tietomurroista, joissa käyttäjien sähköpostiosoitteet ja salasanat ovat vuo-

taneet, pahimmilleen satoja miljoonia ker-rallaan. Näitä kaapattuja käyttäjätietoja kaupitellaan sitten eteenpäin.Salasanan ja käyttäjätunnuksen, joka yleen-sä on sähköpostiosoite, kaappaamista pal-velimelta ei voi käyttäjä itse estää. Niiden hyödyntämistä voi kuitenkin vaikeuttaa huo-mattavasti käyttämällä salasananhallinta-ohjelmia. Ne luovat ainutlaatuisia ja vahvoja salasanoja kuhunkin palveluun sekä muista-vat ne käyttäjän puolesta.Toisena konstina on hyödyntää kaksivai-heista tunnistautumista, mikäli se on ky-seisellä verkkosivulla mahdollista. Siinä jokaisen kirjautumisen lisäksi käyttäjä saa matkapuhelimeensa kertakäyttöisen koo-din, joka syötetään toisessa vaiheessa si-vustolle. Tämä vie hetken enemmän aikaa kirjautumiseen, mutta aivan varmasti vä-hemmän aikaa kuin kaapattujen tietojen selvittäminen.Verkko-ostoksia tehtäessä kannattaa suo-sia kauppoja, joissa luottokorttitietojen syöttämisen jälkeen joudut varmentamaan ostoksesi matkapuhelimeen tulleen koodin avulla. Valitettavasti osassa verkkokauppo-ja kyseistä palvelua ei ole saatavilla, vaan ostosten tekemiseen riittävät vain kor-tin numero ja voimassaoloaika. Tällaisten kauppojen tietoturva ei varmasti ole muu-tenkaan ajan tasalla.

Henkilötunnuksen vuotaminen voi aiheut-taa myös ikäviä yllätyksiä. Monessa verk-kokaupassa voi maksutavaksi valita mak-supalvelun, jolloin korttitietoja ei tarvitse syöttää ostoshetkellä. Kyseiseen palveluun kirjaudutaan sähköpostiosoitteella ja hen-kilötunnuksella. Kun molemmat ovat rikol-lisella tiedossa, voi hän kirjautua palveluun. Toisen henkilön tunnuksilla tehdään sitten ostoksia sen minkä ennättää ja ne tilataan pakettiautomaattiin. Saapunut lasku sitten herättää tilin oikean haltijan.Henkilötunnusta ja henkilökohtaisia tietoja lähetettäessä kannattaa aina käyttää turva-postia. Palvelu on käytössä myös Päällys-töliitolla.Kirjautumistietojaan ei kannata syöttää myöskään julkisissa ja avoimissa verkois-sa, vaikkapa hotelleissa ja junissa. Suo-messa rajaton mobiilidata on hyvin yleinen eri puhelinliittymissä. Sitä kannattaa hyö-dyntää. Kaupallisista VPN-palveluista on myös turvaa, jolloin kukaan ulkopuolinen ei voi tarkastella kirjautumistietojasi.

Paperit talteenSanomalehtien paikallisuutisissa näkyy ajoittain, kuinka postilaatikoita on tongittu. Varas ei varmastikaan etsi pitserian alen-nuskuponkeja vaan henkilötietoja. Valitetta-vasti tärkeitä henkilötietoja liikkuu edelleen perinteisenä paperipostina. Esimerkiksi Kela lähettää vielä paperipostia.Monella palvelulla on mahdollista tilata oma postinsa e-postina. Tämä mahdolli-suus kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Samoin useat viranomaiset hyödyntävät Suomi.fi-palvelun sähköisiä viestejä, jolloin käyttäjä saa ilmoituksen sähköpostiinsa saapuneesta postista. Huolellinen postinsa käsittelijä ei myöskään heitä henkilötietoja sisältäviä posteja pape-rinkeräykseen vaan tuhoaa ne polttamalla tai silppuamalla.

Hyödyllisiä linkkejä:Rikosuhripäivystys https://www.riku.fi/oppaat-ja-

ohjeet/identiteettivarkaus/

Selvitä, ovatko henkilökohtaiset tietosi vuo-taneet nettiin https://www.f-secure.com/fi/home/free-tools/identity-theft-checker

Suomi.fi viestit -palvelu https://www.suomi.fi/viestit

Oma luottokielto https://www.asiakastieto.fi/omatieto/fi/tuotteet/oma-luottokielto

Estä identiteetti-varkaus Teksti ja kuva: Juha Susi

HUOM! Liiton lomakohteiden käyttö on virusaltistuvuuden pienentämiseksi toistaiseksi keskeytetty. Seuraa tilannetta liiton www-sivuilta.