Työhygienian haasteet lähivuosina SAK:n 19. Työympäristöseminaari 8.-9.11.2008 Kiljava

Työhygienian haasteet lähivuosinaSAK:n 19. Työympäristöseminaari8.-9.11.2008 Kiljava

Lääkintöneuvos Asko AaltoSosiaali- ja terveysministeriöTyösuojeluosasto

2 24.04.23 Asko Aalto

Mitä työhygienia on? Se on toimintaa, joka selvittää fyysisen

työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja, ja pyrkii poistamaan ne tai optimoimaan fyysisen työympäristön

Työhygieniassa työntekijöiden altistumista selvitetään muun muassa erilaisin mittauksin.

Terveysriskien arvioinnin perustana käytetään ohjearvoja

Työhygieenikko arvioi, mittaa ja ehkäisee fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia haittoja

(Työsuojelusanasto, 2006)


Vanhoja ratkaisemattomia ongelmia Jauhopöly leipomoissa ja hengitystieallergiat Kosteusvauriorakennusten allergiahaitat Luonnonsäteily ja keuhkosyöpä (radon) Mittausylitykset työilmasta (otsoni, kvartsi,

hitsaushuurut) ja biomonitoroinnista (styreeni, häkä, arseeni)

Kyselytutkimukset (melu, pölyt, hajut)


Tilastojen liian ruusuinen kuva Työperäisistä syövistä lähinnä vain asbestin aiheuttamat

tilastoidaan ammattitauteina Ammattisyöpien toteamisessa on maassamme suuria

alueellisia eroja Työperäisen astman syyosuus on uusien tutkimusten mukaan

huomattavasti suurempi kuin ilmoitetut ammattiastmat Työperäisistä ihotaudeista suuri osa jää tunnistamatta tai

ilmoittamatta Tärinätauti on huomattavan alidiagnosoitu Myös eräiden muiden ammattitautien osalla saattaa olla

vastaavaa alidiagnosointia tai ali-ilmoittamista Keuhkoahtaumatautia ei maassamme lueta ammattitaudiksi.

Kuitenkin työperäisen altistumisen pölyille, huuruille ym. aiheuttama keuhkoahtaumatauti saattaa olla peruskuolinsyynä monilla työntekijöillä



Pölyt, huurut ja keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumataudissa, toisin kuin astmassa, hengitystiet ovat

pysyvästi supistuneet Sen oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä sen kolmesta

osatekijästä, krooninen keuhkoputkitulehdus, keuhkolaajentuma tai pienten ilmateiden ahtauma, on eniten heikentynyt

Tupakointi selittää noin 85 % tapauksista Työn altisteiden osuudeksi arvioidaan nykyään noin 15 % Kun vuonna 2002 keuhkoahtaumatauti oli peruskuolinsyynä 1054

suomalaisella, työperäisiä näistä voisi olla 158 tapausta Sen työperäisiä aiheuttajia ovat erilaiset pölyt, huurut ja savut,

kuten hiilipöly, kvartsipöly, asbestipöly, hitsaushuurut, eristekuitupölyt, rauta- ja teräspölyt, puupöly, tekstiilipöly ja kadmiumhuurut

Pölyn, huurun, savun ym. minimointi sekä pölyille ja huuruille työssä altistuvien hengitystoiminnan määräaikainen seuranta työterveyshuollossa ovat tärkeitä ehkäisykeinoja


Megatrendejä Urbanisaatio Eurooppalaistuminen Globalisaatio Uudet menetelmät, teknologiat, prosessit, aineet Mekanisoituminen ja automaatio Muiden kulttuurien tuomat haasteet Ilmaston muutoksen vaikutukset työympäristöön?


Esimerkkejä ajankohtaisista muutoksista Luonnonkumilateksin tuomien tautien nousu ja lasku Mikroelektroniikan riskit Kaivoalan renessanssin vaikutukset Puupelletit Elektroniikkaromun käsittely Saastuneen maan käsittely







Uudet ilmaantuvat riskit Uudeksi riskiksi voidaan kutsua mitä tahansa riskiä,

joka on sekä uusi että kasvava Uusi tarkoittaa, että riskitekijää ei aikaisemmin ole

ollut olemassa tai jo kauan ollut tekijä katsotaan tällä hetkellä riskitekijäksi johtuen uusista tutkimustuloksista tai julkisessa katsannossa tapahtuneista muutoksista

Riskitekijä on kasvava, jos siihen johtavien vaaratekijöiden määrä on lisääntymässä, tai altistumisen todennäköisyys on lisääntymässä, tai työntekijöiden terveyteen kohdistuva haittavaikutus on pahenemassa


Uudet fysikaaliset riskit (Bilbaon virasto, 2006; asteikko 1-5)

1. Fyysisen aktiivisuuden puute (4,57)2. Tärinän ja huonojen asentojen yhteisvaikutus

(4,56)3. Huonojen lämpöolojen riskin tiedostaminen (4,50)4. TULES ja psykososiaaliset tekijät (4,43)5. Useiden tekijöiden yhteisvaikutukset (4,42)


Uudet biologiset riskit (Bilbaon virasto, 2007)

1. Maailmanlaajuiset epidemiat (4,51)2. Biologisen riskinarvioinnin vaikeus (4,06)3. Työntekijöiden altistuminen lääkeresistenteille

mikrobeille (3,97)4. Riittämätön tieto biologisista riskeistä (3,97)5. Ilmastointi- ja vesijärjestelmien huono

kunnossapito (3,92)


Uudet kemialliset riskit (Bilbaon virasto, vielä julkaisematon)

1. Nano- ja ultrapienet hiukkaset (4,60)2. PK- yritysten huono kemikaaliriskien hallinta

(4,39)3. Ulkoistamisen vaikutus (4,34)4. Epoksihartsien riskit (4,14)5. Jätteenkäsittelyn vaaralliset aineet (4,11)



Meluriskit (Bilbaon virasto)

Aku

stis

et

soki

t

Mel

u ja

m

yrky

llise

t ai

neet

Kou

lum

elu

Taus

tam

elu

Mel

un

väsy

mys

-ra

jat

Mel

u ja

tä

rinä

Mel

u ja

ra

skau

s


Tutkimuksen painoalueet

Bilbaon viraston v. 2005 EU:n komissiolle arvioimat alan tutkimuspainoalueet

Psykososiaalinen työympäristö Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vaaralliset aineet Työturvallisuustoiminnan johtaminen ja hallinta Vaarallisten aineiden tutkimuksen painotukset Kemikaalien riskin arviointi Valitut kemiallisten aineiden ryhmät (esim. nanohiukkaset,

syöpää aiheuttavat ja lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet)

Altistuminen biologisille tekijöille työssä


NEW OSH ERA/ tutkimuksen 6. puiteohjelman tutkimusprioriteetit

yhteisvaikutustutkimukset vaarallisten aineiden kasvain-,

sydän/verisuonitauti-, lisääntymisterveydelle vaaralliset ja allergiset vaikutukset

psykososiaaliset, esim. organisaatioihin tai pätkätöihin liittyvät ongelmat työympäristössä

siirtotyöläisten työterveys ja –turvallisuus nanoteknologian vaarat biologiset vaaratekijät monimutkaiset ihminen - kone – rajapinnat


Lainsäädännön keinoista

historiallinen fosforikielto lainsäädännön uudistus 2000-luvun ensi

vuosikymmenellä EU:n lainsäädäntövalmistelu työhygienian

kannalta




Työsuojeluvalvonnan näkökulma Supistussuunnitelmat ja aluehallintouudistus Hallinnon ’hygieenikkovuoto’


Riskinarvioinnista työpaikoilla - johtopäätöksiä tutkimuksista Riskitekijöiden kattavia altistumisselvityksiä on

vähän, arviointiin liian vähän tietoa saatavilla Altistumisselvitykset eivät ole järjestelmällisiä Ihoaltistumista selvitetään harvoin Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön ei

perehdytä eikä niitä ymmärretä Työterveyshuollolla tärkeä tehtävä herkistävistä

aineista tiedotettaessa työpaikoilla

(Lähde Rantanen & Pääkkönen, 2002; Kemikaalit ja työ, 2005)


TOTUUS ON AJAN TYTÄR – VERITAS FILIA TEMPORIS (roomalainen AULUS GELLIUS , n.123-n.170)


Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2 Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V ja

Karhula- A-L (2008), Työhygienia, Työterveyslaitos, Keuruu, 619 sivua Rantanen S ja Pääkkönen R (2008): Työhygienia. Kemialliset ja

fysikaaliset tekijät, Työsuojeluhallinto, Tampere, 109 sivua Ahonen I, Pääkkönen R ja Rantanen S (2007): Työhygieeniset mittaukset,

Työterveyslaitos, Helsinki, 125 sivua Työterveyslaitos (2005): Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön

kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, Helsinki, 318 sivua Työterveyslaitos (2005): Terveystarkastukset työterveyshuollossa,

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 524 sivua Taskinen H, Lindbohm M-L ja Frilander H (2006): Ohjeet vaaran

arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Helsinki, 112 sivua

Sosiaali- ja terveysministeriö (2007): HTP-arvot 2007. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet, STM, Helsinki, 71 sivua

Työturvallisuuskeskus (2008): Hiekkapöly pois keuhkoista. Kvartsihiekan oikea käsittely, Työturvallisuuskeskus, Iisalmi, 31 sivua


Leino T, Hannu T, Taskinen H ja Hovi T (2007): Rokotukset työelämässä, Työterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos, Tampere, 62 sivua

Hämeilä M, Järviluoma E, Santonen T, Mäkelä E ja Aalto A (2007): Solunsalpaajien turvallinen käsittely, Työterveyslaitos, Tampere, 96 sivua

Anttila V-J, Hannu T, Hovi T ja Taskinen H (2008): Veritartuntavaara työssä, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 52 sivua

Ahonen I ja Liukkonen T (2008): Pellettivarastojen ilman epäpuhtaudet ja niiden aiheuttamien vaarojen ehkäiseminen, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 32, Työterveyslaitos, Vammala, 24 sivua + liitteet

Sauni R, Pääkkönen R, Sillanpää J, Virtema P ja Uitti J (2006): Käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutusten esiintyvyys Pirkanmaan alueen metallityöntekijöillä, Loppuraportti, Työterveyslaitos, Tampere, 71 sivua

Naumanen P, Savolainen H ja Liesivuori J (2006): Pienyritysten työolot Keski- ja Itä-Suomessa, Työ ja ihminen 20, 117-131

Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2

Documents

Työhygienian haasteet lähivuosina SAK:n 19. Työympäristöseminaari 8.-9.11.2008 Kiljava