Työaikalain soveltaminen,ylityö ja sen korvaaminen

Työaikalain soveltamisala

Työaikalaki on yleislaki, jota sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtyyn työhön.

Työaikalaissa on erikseen lueteltu ja määritelty ne poikkeukset, jolloin lakia ei sovelleta.

Lain pakottavuudesta johtuen sen soveltamista ei voida pätevästi poissulkea työnantaja ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Työaikalakia ei sovelleta1) työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä;2) työntekijöihin, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia kirkossa tai uskonnollisessa yhteisössä;3) työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyöhön;- - - - - - -

11) puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta annetun lain (218/70) soveltamisalaan kuuluvien virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työhön, ellei asetuksella toisin säädetä.

Lain soveltamisen ulkopuolelle jääminen perustuu siihen, että työn sisältö tai olosuhteet ovat sellaiset kun yllä on todettu.

Muodollisilla seikoilla, kuten esim. johtajanimikkeellä ei painoarvoa vaan arvioidaan työn tosiasiallista sisältöä ja olosuhteita.

Työajaksi luettava aika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka

työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Lepoajat eivät ole työaikaa, jos työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikalta niiden aikana.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta voidaan sopia työehtosopimuksella. Korvausvelvollisuus ei tarkoita, että luetaan työajaksi. Matkaan käytetty aika voidaan lukea jopa lepoajaksi.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Vuorokautista työaikaa voi lyhentää tai pidentää liukuma-

ajalla +/- 3 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään +/- 40 tuntia.

Lisätyö

Ylittää työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan, mutta ei ylitä laissa säädettyjä säännöllisen työajan enimmäisaikoja (7,5 h > 8 h ja 37,5 h > 40 h)

Työnantajan aloitteesta Edellyttää työntekijän suostumusta Yleinen lisätyösuostumus voidaan antaa

työsopimuksessa Korvattava yksikertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla

vapaa-ajalla

Ylityö

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän 8 h / vrk ja 40 h / vko. Edellytyksenä työnantajan aloite ja työntekijän

tapauskohtainen suostumus Työsopimuksessa ei voida pätevästi antaa yleistä

ylityösuostumusta

Liukuva työaika ja ylityö

Ylityösäännökset koskevat myös liukuvaa työaikamuotoa. Jos 8 h:n vuorokautinen työaika ylittyy työntekijän omasta

tarpeesta ja ilman työantajan aloitetta tai suostumusta niin kyse on liukumasta.

Jos 8 h:n vuorokautinen työaika ylittyy työnantajan aloitteesta niin kyse on ylityöstä.

Ylityön kertyminen ei ole riippuvainen liukuvan työajan saldokertymän määrästä.

Ylityön korvaaminen (1) Vuorokautisen säännöllisen työajan 8 h ylittävä työaika

2:lta ensimmäiseltä tunnilta 50% korotus. Seuraavilta tunneilta 100% korotus.

Viikoittaisen säännöllisen työajan 40 h ylittävät työtunnit 50%:n korotus

Korotettu palkka vaihdettavissa vastaavaan vapaa-aikaan Sunnuntaityö 100 %

Ylityön korvaaminen (2)

Erillinen kiinteä korvaus voidaan sopia työntekijälle, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa ja valvoa työtä ja joka ei ota osaa johdettaviensa työntekijöiden työhön. Ei asiantuntijatehtävään ellei työehtosopimuksessa

mahdollistettu sopimista. Kiinteä peruspalkasta erotettavissa oleva euromäärä.

Kokonaispalkka ei työaikalain mukainen järjestely.

Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 h / 4 kk:ssa ja enintään 250 h / kalenterivuosi.

Työantaja ja henkilöstöryhmän edustaja voivat sopia 80 h:n lisäylityöluvasta kalenterivuodessa, alittaen kuitenkin 138 h / 4 kk:n jaksossa.

Työaikakirjanpito

Työaikalaki velvoittaa työnantajan järjestämään työaikakirjanpidon. Työaikakirjanpitoon merkitään tehdyt työtunnit, lisä- ja ylityötunnit

sekä niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen selvitys häntä

koskevista merkinnöistä työaikakirjanpidossa.

Valvonta

Työsuojeluviranomaiset valvovat työaikalain noudattamista.