www.seure.fi/polku

Matkaraportti

27.7.2010

Tutustumismatka Osloon 19–21.5.2010

NEO-SEUTU, Sujuvasti suomalaiseen työelämään, INSITE ja Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen

-projektit suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä vertaisoppimista edistävän matkan Osloon, Norjaan.

Tavoitteena oli tutustua Oslon kaupungin maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajille suunnattuihin

palveluihin ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa käytettyihin malleihin. Ryhmä tutustui kymmeneen eri

kohteeseen sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Raportti on luotu osallistujien

yhteistyönä.

Sisällys

1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ ............................................................................................................. 2

2 OSALLISTUJAT ............................................................................................................................................. 3

3 TAUSTAA ..................................................................................................................................................... 4

4 MATKAN OHJELMA ..................................................................................................................................... 5

5 RAPORTIT VIERAILUISTA ............................................................................................................................. 7

www.seure.fi/polku

1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ

Tiivis yhteistyö eri viranomaistahojen välillä (myös eri viranomaisten fyysinen läheisyys, esim. Service centerissä). Nimenomaan sujuvan yhteistyön avulla työntekijöiden rekrytointia ulkomailta Norjaan on pyritty ja pystytty edistämään.

Intervention ja varhaisen puuttumisen periaate:

1. Erilaisten projektien tehokas resursointi ja tiivis kytkeminen emo-organisaation kehittämistavoitteisiin

2. Toisen polven maahanmuuttajanuorten ohjautuminen jatko-opintoihin on tehokasta ja tuloksellista (35 % tähän ryhmään kuuluvista nuorista on jo korkeamman opetuksen piirissä)

3. Lähiöissä työskennellään projektirahoituksella etupainotteisesti jo ennen syrjäytymis- ja segregoitumiskehityksen alkamista

4. Viranomaisten yhteisten palvelupisteiden sijoittelussa ja sisäarkkitehtuureissa huomioidaan matalan kynnyksen ja helpon lähestyttävyyden vaatimukset yhdistettynä yhden luukun periaatteeseen

Viranomaiset ja julkinen valta sitoutuu monimuotoisuusohjelmien läpiviemiseen, yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan kanssa. Tässä on tärkeätä huomata, että viimeksi mainittujen ei oleteta korvaavan kuntien palveluita.

Viranomaistahoilla on selkeä tiedottamisvelvollisuus ja jokaisen tahon vastuulla on tuottaa oma informaatiomateriaalinsa. Ne on koottu yhteen New in Norway -julkaisuun, joka on kattava opaskirja Norjaan muuttaville. Se on ilmestynyt norjaksi sekä käännetty englanniksi ja puolaksi. Siitä on myös olemassa nettiversio, http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/.

Joissakin kohdin näytti kuitenkin siltä, että Norjassa sovellettiin vielä vanhaa assimilaatioajattelua, jonka mukaan maahanmuuttajat pitäisi norjalaistaa mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi oman kielen ja kulttuurin oppimisen ja ylläpitämisen tukemiseen ei ainakaan meidän vierailukohteissamme ollut panostettu. Tässä suhteessa suomalainen kotouttamismalli tuntuu edelleenkin hyvältä ja toimivalta.

http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/

www.seure.fi/polku

2 OSALLISTUJAT

No Nimi Hanke / organisaatio

1 Riitta Lampelto Neo-Seutu Helsingin kaupunki/henkilöstökeskus

2 Hamed Shafae Neo-Seutu Helsingin kaupunki/ henkilöstökeskus

3 Huotari

Christina/esimies

Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien

Neuvontapiste/ henkilöstökeskus

4 Inna Lankinen Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien

Neuvontapiste/ henkilöstökeskus

5 Mohamed Abdillahi Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien

Neuvontapiste/ henkilöstökeskus

6 Leena Pellilä Helsingin kaupunki Henkilöstökeskus

7 Manna Torvinen Neo-Vantaa Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja

asukaspalveluiden toimiala

8 Anu Anttila Neo-Vantaa Vantaan kaupunki

9 Sanna Kuosa Neo-Vantaa Vantaan kaupunki

10 Huong Hagelin Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste /Korso

11 Sirkka Rauta Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/Myyrmäki

12 Sari Pajala Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/Tikkurila

13 Irina Savelova Neo-Vantaa Vantaan kaupungin

yhteispalvelutoimisto/Tikkurila

14 Tatjana Andrejev Pääkaupunkiseudun

asioimistulkkikeskus

Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus

15 Eva Peltola Neo-Espoo Espoon kaupunki

16 Pirkko Andrejeff Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupisteet

17 Henna Valli Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupiste

18 Liisa Kosonen Neo-Espoo Espoon kaupungin kehittämisyksikkö/ sosiaali- ja

terveystoimin esikunta

19 Mohammad Assad Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Monikulttuurinen

Toimintakeskus

20 Leena Oksanen Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Maahanmuuttajapalvelut

21 Teemu Haapalehto Neo-Espoo Espoon kaupungin keskushallinto

22 Hannu-Pekka Huttunen Insite Uudenmaan ELY-keskus

23 Eeva Oinonen Sujuvasti suomalaiseen

työelämään

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

24 Mari Salo Sujuvasti suomalaiseen

työelämään

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

25 Päivi Iikkanen

Ulkomailta osaajaksi Keski-

Suomeen

Jyväskylän aikuisopisto

www.seure.fi/polku

3 TAUSTAA Riitta Lampelto, riitta.lampelto@hel.fi

Rikas Norja

Norjan tilanteeseen vaikuttaa maan hyvä taloudellinen tilanne. Elokuun 2008 maailman talouskriisi

notkautti vain hieman norjalaisten suotuisaa talouskehitystä. Norjan työttömyys on pysynyt pitkään

matalalla, noin 2,5 prosentin tasolla, ja useilla aloilla on koettu työvoimapulaa. Se on ollut suurinta

koulutettujen työntekijöiden muun muassa hammaslääkärin, insinöörien, terveydenhoitoalan

ammattilaisten osalta. Lisäksi työvoiman tarvetta on ollut rakennusammattilaisista ja palvelualojen

osaajista. Työttömyyden kasvu on kääntynyt kuitenkin syksyllä 2008 nousuun myös Norjassa. Kasvu on ollut

pelättyä maltillisempaa, ja Norjan tilastokeskus ennustaa työttömyyden nousevan 3,5 prosentin tasolle

vuonna 2010.)

Norjan talouden perusta on sen luonnonvaroissa öljyssä ja kaasussa. Valtiolla on valtava öljyrahasto.

Rahastosta ei käytetty ennen vuotta 2009 edes sallittua neljää prosenttia sen vuotuisesta tuotosta. Vuoden

2009 budjetissa hallitus kuitenkin käytti öljyvaroja sovittua neljää prosenttia enemmän, ja vuonna 2010

öljyvarojen käyttö nousee ennätyslukemiin.

Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston

sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen vaatiessa suosituksia rahaston

sijoituskohteisiin liittyen.

Vuonna 2009 Norjassa oli 4 858 200 asukasta ja heistä runsaat 500 000 olivat itse muuttaneet maahan tai

heidän vanhempansa olivat tulleet ulkomailta Norjaan. Viisi suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat

puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset ja somalialaiset. Myös Liettuasta muuttaa paljon

työntekijöitä Norjaan.

Oslossa yli neljännes asukkaista maahanmuuttajia – työperäiset iso ryhmä

Oslossa asuu noin 580 000 ihmistä. Heistä noin 26 prosenttia ovat joko itse ulkomaalaistaustaisia tai heidän

vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Oslossa asuu suhteellisen eniten maahanmuuttajataustaisia

asukkaita. Seuraavaksi eniten asuu Drammenissa, jossa heitä on 20,3 prosenttia kaupungin asukkaista.

Osloon muutti vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä eniten puolalaisia, ruotsalaisia, liettualaisia,

latvialaisia ja saksalaisia.

Oslo on jaettu 15 hallinnolliseen kaupunginosaan. Kaupunginosahallinnon tärkeimpiä tehtäviä ovat terveys-

ja sosiaalialan sisäiset palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet. Kaupunginosat hallinnoivat terveys- ja

sosiaalipalvelujen lisäksi lastensuojelua, päivähoitoa, kunnallista kulttuuri- ja nuorisotointaa samoin ala-

asteikäisten vapaa-ajan viettoa. Kaupunginosat vaikuttivat varsin itsenäisiltä

mailto:riitta.lampelto@hel.fi

www.seure.fi/polku

Kaupunginosat voivat ostaa ja myydä palveluja ja vaihtaa niitä myös toistensa kanssa. Viime vuosina

kaupunginosat ovat saaneet useita lisätehtäviä, kuten paikallisten puistojen, taloudellisen asumistuen ja

liikunta- ja kehitysvammaisten kuljetusten hallinnoinnin

Lähteet

http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FI

http://ssb.no/folkendrkv/

Fact booklet about immigrants and integration, IMDI 2009

4 MATKAN OHJELMA

keskiviikko 19.5.2010

klo 13.00-14.00 EURES-palvelut

C J Hambros plass 2

klo 13.00-15.00 Service Centre for Foreign Workers

Schweigaardsgate 17

Yhteyshenkilö: Lene S. Hagen

klo 17.00-18.00 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja siellä käytävä

maahanmuuttokeskustelu

Thomas Heftyes gate 3

Yhteyshenkilö: Satu Suikkari

klo 18.00-19.30 Vastaanotto Suomen Oslon suurlähetystössä Oslossa asuville suomalaisille

teemalla: ” Mitä palveluja ja tukea olisit tarvinnut, kun muutit Osloon?”

Yhteyshenkilö: Maarit Vallevik

torstai 20.6.2010

klo 9.00-10.30 Krafttaket for norskopplæring: Special Initiative for Norwegian Language

Training -projektin esittely

Dynekilgt. 10

Yhteyshenkilö: Virginia Griffiths

klo 9.00-10.30 EMI (Enhet for mangfold og integrering= Monimuotoisuuden ja

integraatiotyön yksikkö)

Markveien 57

Yhteyshenkilö: Rowena B. Teodocio

http://www.finland.no/public/default.aspx?nodeid=39642&contentlan=1&culture=fi-FIhttp://ssb.no/folkendrkv/

www.seure.fi/polku

klo 11.00-12.30 Lounas: Oslon kaupungin maahanmuuttaja - monimuotoisuuspolitiikka sekä

kaupungin palvelut maahanmuuttajille

Rådhus

Yhteyshenkilö: Toralv Moe

klo 13.00-16.00 Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM yleisneuvontapiste +

NAV -keskus

Veitvet senter, Veitvetveien 8 Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen

klo 14.00-15.30 Oslo Teknopol/ Business Development Services

Tollbugata 32

Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim

klo 14.00-15.30 Manpower

Tordenskioldsgate 2

Yhteyshenkilö: Mette Langvik

perjantai 21.5.2010

klo 9.00 - 11.00 IMDI Directorate of Integration and Diversity

Tollbugata 20

Yhteyshenkilö: Monika Skjølberg

www.seure.fi/polku

5 RAPORTIT VIERAILUISTA

5.1 Service Centre for Foreign Workers

Hamed Shafae, hamed.shafae@hel.fi

Service Centre on palvelukeskus, jossa työsuojeluviranomainen, poliisi, verovirasto ja maahanmuuttovirasto

tarjoavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus on perustettu vuonna 2007 Oslossa.

Palvelukeskus on tarkoitettu ainoastaan työntekijöille, joilla on jo työpaikka ja työsopimus valmiina. Keskus

syntyi neljässä kuukaudessa neljän viraston johtajien yhteisestä sopimuksesta. Se on lähellä

maahanmuuttovirastoa ja poliisia sekä lähellä maahanmuuttajarikasta asuinaluetta. Pohjoismaalaiset ovat

palvelun ulkopuolella; heitä palvelevat Oslon normaalit kaupunkilaisten palvelut.

Tavoitteet

Service Centerin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyviä asioita esimerkiksi työ-,

vero- ja lupa-asioissa. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja pimeän työvoiman käyttöä.

Palvelut

Palvelukeskus antaa tietoa, opastaa ja auttaa seuraavissa asioissa

rekisteröinti ja henkilötunnus

lupahakemukset

veroasiat

perheen yhdistäminen

neuvotaan myös työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaista työvoimaa

Palvelutapahtumat kestävät noin 10–30 minuuttia. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Service Center

on nopeuttanut ja helpottanut byrokratiaa oleellisesti. Esimerkiksi työluvan voi saada muutamassa

päivässä. Myös sähköinen asiointi nopeuttaa työluvan saamista. Työntekijä voi jo lähtömaassa täyttää

verkossa sähköisen hakemuksen, jolloin kaikki tiedot ovat poliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä

kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän voi jättää ensimmäiselle tiskille

kaikki paperinsa, josta ne ohjataan oikealle taholle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus

voidaan antaa työntekijälle jo ensimmäisellä käyntikerralla.

Palvelukeskuksen toiminta on todettu Norjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Norjaan

töihin hoituu helposti ja nopeasti.

Henkilökunta

Työvoimaviranomaiset 3

Poliisi 4

Veron työntekijä 8

Maahanmuuttovirasto 1

Yhteiset työntekijät (palvelukeskuksen johtaja + tulkit ) 4

Yhteensä: 20 henkilöä

mailto:hamed.shafae@hel.fi

www.seure.fi/polku

Henkilökuntaan kuului useita puolankielisiä työntekijöitä.

Oslon lisäksi Service Centrellä on myös toimisto Stavangerissa ja Kirkenesissa, jotka ovat avautuneet

vuonna 2009. Stavangerissa toimisto toimii sama kuin Oslossa, mutta Kirkenesissa toiminta on

suppeampaa.

Kukin viranomainen käyttää omia asiakasrekistereitään. Rekisterit eivät Norjassakaan ole yhteydessä

toisiinsa.

Vuonna 2009 suurimmat asiakasryhmät tulivat Puolasta, Liettuasta ja Saksasta. Vuoden 2009

vuosikertomuksessa Lene S Hagen kirjoittaa mm., että ”New in Norway” -opas oli tärkeä uusi työkalu

keskuksen työssä.

Asiakasmäärä

Vuonna 2009 Foreign Centrellä oli 81 175 kävijä ja myös 44113 muuta seuraavasti:

- rekisteröinti ja lupa-asian hakemukset 16250 - vero-asiat 19445 - Maahanmuutto kansalliseen rekisteriin 8418

Yhteyshenkilö: Service Centerin johtaja Lene S. Hagen

Lähde: Foreign Centren esite

Lisää tietoa: http://www.sua.no/eng.html

5.2 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja maahanmuuttokeskustelu

Riitta Lampelto, riitta.lampelto@hel.fi

NEO-SEUTU ja Suomen Oslon suurlähetystö järjestivät Oslossa asuville suomalaisille ja opintomatkan

osanottajille iltavastaanoton. Tavoitteena oli keskustella Oslossa asuvien suomalaisten kanssa heidän

kokemuksistaan muuttaa uuteen maahan. Samalla lähetystö oli koonnut hyvän tietopaketin Norjan

poliittisesta tilanteesta ja keskeisistä maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä matkalaisille.

Lähes kaikki Oslon suomalaiset kertoivat, että työnhakutilanteessa heiltä edellytettiin esimerkiksi

norjankielistä CVtä, englanninkielinen ei kelvannut. Sen jälkeen, kun on ”päässyt sisälle” työmarkkinoille

tilanne helpottuu.

Norjan maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kuuluu laittomien maahanmuuttajien kasvava määrä.

Kenellekään ei ole tarkkaa tietoa heidän määrästään. Norjalainen äärioikeisto nostaa myös

maahanmuuttovastaista keskustelua.

Yhteyshenkilö saara.pakarinen@formin.fi

http://www.sua.no/eng.htmlmailto:riitta.lampelto@hel.fimailto:saara.pakarinen@formin.fi

www.seure.fi/polku

5.3 EURES

Eeva Oinonen, eeva.oinonen@hel.fi

Norjassa on EURES-neuvojia 18:ssa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisessä toimipisteessä (NAV).

EURES toimii Oslossa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa. Yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten

kanssa tuntui tosin olevan enemmän.

Norjassa suhtauduttiin suopeasti yksityisten rekrytointipalveluiden työpaikkojen merkintään ja kirjaamiseen

työpaikkarekisteriin (MOL + Eures-portaaliin). Inger C. kertoi yrittäneensä tarjota

henkilöstövuokrausyrityksen paikkaa suomalaisille kollegoilleen, mutta turhaan. Suomessa näin

toimitaankin koko työhallinnon osalta, koska näissä ilmoituksissa ei yleensä mainita todellista työnantajaa,

jolle vuokratyö tehdään, tai todellista työpaikan osoitetta eli missä työ tehdään.

Moni ala työvoiman maahanmuuton varassa

NAVin tilastojen mukaan suurin tarve työvoimasta on tällä hetkellä (taantumassa) terveydenhuoltoalalla,

päivähoidossa ja alakouluissa ja myyntityössä.

Viime vuosina Norjaan on rekrytoitu EURESin kautta eniten työvoimaa Ruotsista ja Puolasta. Taantuman

myötä työvoimaa rekrytoidaan yhä enemmän Skandinaviasta, koska kieli on samankaltainen ja esim.

Ruotsissa on korkea nuorisotyöttömyys.

Kielikoulutusta sekä Norjassa että lähtömaassa

Kielikoulutusten ja norjan kielen oppimisen merkitystä korostettiin, mutta koulutusten toteutumista ei

pidetty riittävänä. Kielikurssit ovat Norjassa kalliita eikä EU-maiden kansalaisilla ole oikeutta ilmaisiin

koulutuksiin (vrt. pakolaiset). Ongelmia syntyy erityisesti, jos EU-kansalainen jää työttömäksi, koska

kielitaidottomana on vaikea saada uusia töitä ja työttömällä ei ole mahdollisuuksia osallistua kalliille

kielikurssille.

Työnantaja maksaa kielikoulutuksen huippuosaajille ja sellaisille työvoimapula-aloille tuleville, joissa

työskentely edellyttää kielitaitoa. Rekrytointiyritykset ovat usein vastuussa kielikoulutusten organisoinnista

ja maksusta lähtömaassa, jolloin työnantaja ostaa rekrytointiyritykseltä rekrytointipalvelun

kokonaisuudessaan. Esim. Manpower on järjestänyt Puolassa useita kuuden viikon mittaisia koulutuksia.

Puolassa ja Saksassa on koulutuskeskuksia, jotka organisoivat skandinaavisten kielten opetusta. Saksan

keskus on tosin suljettu hiljattain. Yksityisten rekrytointiyritysten kautta Norjaan tulevat työntekijät

saattavat osallistua myös kuntien järjestämiin kielikoulutuksiin niiden edullisuuden vuoksi.

Yhteyshenkilöt:

Inger Christensen, euresneuvoja; Marlena Bråthen, euresneuvoja

mailto:eeva.oinonen@hel.fi

www.seure.fi/polku

5.4 Initiative for Norwegian Language Learning (Krafttak for norskopplæring)

Päivi Iikkanen, paivi.iikkanen@jao.fi

Projekti järjestää valtion projektirahoituksella toteutettavaa norjankielen koulutusta, erilaisia toteutuksia

on meneillään n. 20. Projektin tavoitteena on saada kielikoulutukseen lisää osallistujia, lisätä koulutuksen

loppuun asti suorittavien määrää ja parantaa koulutusten laatua. Norjan kielen koulutuksen järjestämisen

haasteena on koulutuksen maksullisuus kotoutumisajan jälkeen; töihin tulevat joutuvat myös itse

maksamaan koulutuksensa ja kurssien hinnat ovat aika korkeita. Lisäksi koulutukseen osallistuminen työn

ohessa on melko haastavaa.

Projektit tekevät laajaa (verkosto)yhteistyötä mm. Oslon kaupungin, NAV:in, vanhustenhuollon, yritysten ja

maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Kielikoulutukseen on kehitetty erilaisia vaihtoehtoja osallistujien

pohjakoulutuksen mukaan, mikä helpottaa omaan tahtiin etenemistä kielen opiskelussa. Peruskoulujen

kanssa tehtiin yhteistyötä esim. siten, että vanhemmat tulivat koululle opiskelemaan norjaa ja lapsille

järjestettiin samaan aikaan muuta tekemistä

Vierailumme yhteydessä meille esiteltiin tarkemmin 2 erilaista aloitetta.

1. Norjan kielen opetus työpaikalla

Koulutus suunniteltiin huolellisesti yhdessä oppilaitoksen ja työyhteisön kanssa, jotta opiskeltavat asiat

saatiin liittymään mahdollisimman kiinteästi osallistujien työtehtäviin. Opiskelu tapahtui työajalla. Osa

koulutuksesta oli osallistujille ilmaista ja osa maksullista (riippui mm. siitä, onko kotoutumisaikaa vielä

jäljellä). Tarvittaessa osallistujille järjestettiin alkutestaus ja heidät voitiin myös jakaa tasoryhmiin.

Koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat mm. osallistujien aseman vahvistuminen työpaikalla ja

opiskelumotivaation lisääntyminen. Koulutus auttoi osallistujia läpäisemään pakollisia kielikursseja ja

laajensi heidän sosiaalisia verkostojaan sekä helpotti sosiaalisten koodien ymmärtämistä työpaikalla.

Työpaikoilla järjestettävien koulutusten kehittäminen on vielä alkuvaiheessa.

2. Työssä oppimisen ja norjan kielen opetuksen yhdistäminen

Koulutuksen tavoitteena on työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittäminen. Koulutukseen saivat

hakea eri tasoilla olevat kielen oppijat. Koulutuksen avulla oli mahdollista päästä eri aloille työssä

oppimaan (mm. myyjiä, siivoojia, keittiötyöntekijöitä) ja työssä oppimisen ajalta maksettiin palkkaa.

Koulutus kesti yhteensä 20 viikkoa, opiskelu oli jaettu moduuleihin seuraavasti:

mailto:paivi.iikkanen@jao.fi

www.seure.fi/polku

Job-skills course curriculum

+2 days at cateen

modul 1 modul 2 modul 3

3 Weeks5 days at school

11 weeks2 days at school3 days at the canteen

6 weeks1 day at school4 days at the canteen

Joustavat opiskelujärjestelyt oli huomioitu mm. siten, että opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa

seuraavassa koulutuksessa, ellei hän saavuta tavoitekielitasoa ensimmäisen koulutuksen aikana. Aluksi

norjankielen opetusta voitiin antaa myös apukieltä (esim. somalia) käyttäen.

Hakijoille järjestettiin alkutestaus, johon sisältyi kielitaidon testaus (A2/B1) ja haastattelu. Haastattelun

koettiin hyväksi menetelmäksi ”valmentaa” opiskelijoita työelämää varten. Monet hakijoista olivat

naisia ja heille täytyi tehdä selväksi, että koulutukseen osallistuminen on huomioitava mm. kotitöissä:

työaika on 7-15; aamut ovat kiireisiä ja on ehkä varauduttava lasten iltapäivähoitoon.

Koulutukseen osallistuville oli haasteellista löytää sopivia työssä oppimispaikkoja. Paikan sopivuuteen

vaikutti mm. työpaikan etäisyys kotoa, työyhteisön koko, työrytmi, oliko tulija mies vai nainen ja miten

hän soveltuisi työyhteisöön.

Koulutusta on nyt toteutettu 2 kertaa ja niiden perusteella on nähty, että koulutuksen aikana kertynyt

työkokemus ja lopputodistus auttavat koulutuksiin osallistuneita työllistymään. Monet osallistujista

työllistyivät työssä oppimispaikkoihinsa.

www.seure.fi/polku

5.5 NAV (Arbeids- og velferdsetaten)

Sanna Kuosa, sanna.kuosa@vantaa.fi

Nav:ssa toimivat paikallinen norjalainen kansaneläkelaitos, työnvälitys ja kunnallinen sosiaalitoimi. Siellä

hoidetaan työttömyysturvaan, yleisiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyviä

tehtäviä.

Työntekijöistä osa on kaupungin, osa valtion palveluksessa. Työntekijöiden haluttaisiin toisaalta olevan

laaja-alaisia ammattilaisia, jotka hallitsisivat koko Nav:in tehtävien kirjon. Toisaalta kuitenkin on huomattu

olevan tarvetta myös asiantuntijatasoiselle osaamiselle, jolloin osaamisalue olisi kapeampi mutta

tiedollisesti syvempi.

Nav:ia esitelleet työntekijät esittivät tärkeimmäksi tehtäväksi köyhyyttä vastaan taistelemisen. Työntekijät

korostivat työnteon merkitystä, sen nähtiin ehkäisevän esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Mikäli työtön

kieltäytyy menemästä hänelle osoitetuille kursseille tai seminaareihin, voidaan hänelle määrätä 8 viikon

täydellinen karenssi.

Pätevöitymisohjelma (qualification program)

Nav:ssa on vuonna 2008 aloitettu lakiin perustuva pätevöitymisohjelma (qualification program). Ohjelma

on tarkoitettu henkilöille, joiden koulutustaso on matala ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot.

Ohjelmaan päässeille pyritään antamaan paremmat valmiudet työmarkkinoille: he saavat työkokemusta ja

kompetenssia ohjelmaan kuuluvista harjoitteluista sekä kursseista. Näiden lisäksi kielitaitoa parannetaan

Norjan kielen kursseilla tarpeen mukaan. He saavat henkilökohtaista ohjausta: normaalisti NAV:ssa on 1

ohjaaja 120 asiakasta kohden, pätevöitymisohjelmaan kuuluvilla on ohjaaja 20 asiakasta kohden.

Ohjelmassa mukana olevilla on 37,5 tunnin "työviikko", joka koostuu edellä mainitusta harjoittelusta ja

kursseista. He saavat kuukausittaisen "palkan", jolla heitä motivoidaan. Selittämättömistä poissaoloista

palkkaa vähennetään, näin samalla opetetaan työelämän pelisääntöjä. 5 ohjelmassa ollutta työllistyi viime

vuonna, 5 ohjelmassa ollutta on työllistynyt tänä vuonna toukokuuhun mennessä

www.nav.no Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen Fagkonsulent Bjerke NAV Sosialtjenesten

http://www.nav.no/

www.seure.fi/polku

5.6 STIKK - INNOM

Eva Peltola, eva.peltola@espoo.fi

Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM antaa yleisneuvontaa puutarhanhoidosta

muuhun kaupungin palveluihin + NAV -keskus, jossa on erilaisia projekteja mm. kotiin jääneet

naiset (alun perin työperäisiä muuttajia) ja matalan kynnyksen kielen opettamista.

Taustaa

Oslossa käynnistettiin valtion ja kunnan yhteistyössä 2008 köyhyysohjelma (projekti), joka tähtää

fyysisten olosuhteitten, kulttuurielämän ja sosiaalisten olosuhteitten parantamiseen. Projektin

kesto on jopa kahdeksan vuotta 2008-2016. Projektin kohteeksi valittiin Berken kaupunginosa,

joka on maahanmuuttajavoittoinen Oslon kaupunginosa. Alueen asukkaista 50 % on

maahanmuuttajataustaisia. Ennen projektin aloittamista alueesta tehtiin analyysi. Kaikessa

projektiin liittyvässä työskentelyssä on mukana ajatus jatkosta; kuinka toiminta jatkuu myös

projektin päätyttyä.

Berken alueelle ei rakenneta enää lisää. Väestökehitys alueella on kääntynyt

maahanmuuttajavoittoiseksi. Alueen vanhojen kanta-asiakkaiden kuollessa heidän tilalleen on

muuttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Tämä kehitys halutaan pysäyttää.

Projektin tukijana toimii Norwegian State Housing Bank, joka investoi hankkeeseen 4,5 miljoonaa

kruunua.

Toteutus

Projekti toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen poliitikot, asukkaat ja projektin

työntekijät toimivat yhdessä. Projektilla on alueella oma toimitila. Toimitila sijaitsee vanhan

ostoskeskuksen tiloissa ja on todennäköisesti aiemmin toiminut liikehuoneistona. Sijainti ja tilan

luonne mahdollistavat ns. "matalan kynnyksen toiminnan", tilaan on helppo tulla. Siellä asioivilta

ei kysytä nimiä eikä henkilöllisyyksiä. Neuvontaa annetaan klo 10-17, mutta tila käytetään myös

iltaisin. Neuvonnan lisäksi asiakkaiden kanssa myös "tehdään yhdessä" esim. käsitöitä. Eräänä

toimintamuotona on turkkilaisten naisten terveyden kohentamisprojekti.

Toimintamalli on asiakaslähtöinen. Ihmisten esille nostamat asiat, sekä henkilökohtaiset että

yhteisölliset huomioidaan tarkasti ja niiden parissa lähdetään työskentelemään. Päivittäin tilassa

asioivien n. 15-20 asiakkaan lisäksi tilassa käy myös ryhmiä tutustumassa toimintaan.

Neuvonnan lisäksi asiakkaille etsitään toimintapaikkoja, pidetään/järjestetään norjan kielen

kursseja ja käännetään kirjeitä.

mailto:eva.peltola@espoo.fi

www.seure.fi/polku

Kaikki kielikurssit ovat ilmaisia ja erityisesti kotiäitejä yritetään haalia kielikursseille. Opettajat

rekrytoidaan projektin ulkopuolelta, mutta projekti tarjoaa opetustilat. Opettajia on kaiken

kaikkiaan n. 100, heistä moni on taustaltaan opiskelija.

Projektissa mukana olevien kielikurssille osallistuvien ensimmäinen päämäärä on saavuttaa

kielitaso 2. Viikoittain kursseja on viisi iltakurssia ja kaksi päiväkurssia. Päiväkursseihin osallistuville

pyritään järjestämään lähettyville mahdollisuus päivähoitoon. Projektin työntekijät auttavat

kurssilaisia löytämään päivähoitopaikkoja.

Edellä mainitun toiminnan lisäksi projektin avulla pyritään kohentamaan asuinympäristöä,

tekemään kulttuurityötä ja edistämään etnisten ryhmien välistä vuorovaikutusta.

5.7 Olson kaupungin monimuotoisuuspolitiikka

Riitta Lampelto, riitta.lampelto@hel.fi, Eeva Oinonen, eeva.oinonen@hel.fi

Oslon kaupungilla ei ole erityisiä neuvontapalveluja työperäisille maahanmuuttajille (Toralv Moe).

Kaupungilla on kokonaisvaltainen monimuotoisuusohjelma OXLO. Siihen on kaupungin johto näkyvästi

sitoutunut. Ohjelma näkyy myös visuaalisesti kaupungilla (Lisätietoa ohjelmasta: http://www.bydel-

grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/ kts. myös tämän raportin kohtaa

EMI). Oslo on muuttunut 30 vuodessa maahanmuuttajakaupungista monikulttuuriseksi kaupungiksi jossa

maahanmuutto ja monimuotoisuus nähdään voimavarana.

Sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Osaksi tässä on Moen mukaan onnistuttu. Viime

vuonna toisen polven maahanmuuttajanuorista 35 prosenttia opiskeli korkeakoulussa. Viidessä vuodessa

maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut 100 % korkeakouluissa.

Kaupungin selkeillä mittareilla seurataan myös asukkaiden integraatiota ja osallisuutta sekä tasa-arvoa ja

syrjäytymistä. Keskeisenä toimintana Oslon kaupungilla on myös aikainen puuttuminen. Tämä näkyy muun

muassa maahanmuuttajien korkeasta osallisuudesta korkeakouluopintoihin.

Oslon kaupungin työntekijöistä yli 20 % edustaa etnisiä vähemmistöjä. Vähemmistötaustaisten määrää on kasvatettu toimintasuunnitelman avulla. Esimerkki suunnitelman konkreettisista toimenpiteistä on päätös, jonka mukaan jokaiseen asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitaessa kutsutaan haastatteluun ainakin yksi etnisten vähemmistöjen edustaja. Lisäksi kaikissa asiantuntija- ja esimiestehtävien työpaikkailmoituksissa on teksti, joka kehottaa vähemmistötaustaisia henkilöitä hakemaan tehtävään.

Kaupungin henkilöstön vähemmistötaustaisten työntekijöiden määrää seurataan osastoittain. Jos rekrytointitavoitteet eivät toteudu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Oslon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä toimenpiteitä työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta. 2000-luvun alussa Oslon kaupunki rekrytoi hoitajia Vilnasta, mutta nämä rekrytoinnit koettiin pääasiassa kielihankaluuksien takia niin työläiltä, että niistä päätettiin luopua ainakin toistaiseksi.

Yhteyshenkilö: Toralv Moe, toralv.moe@radhuset.oslo.kommune.no

mailto:riitta.lampelto@hel.fimailto:eeva.oinonen@hel.fihttp://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/oxlo/mailto:toralv.moe@radhuset.oslo.kommune.no

www.seure.fi/polku

5.8 Manpower

Eeva Oinonen

Norjassa työvoiman maahanmuutto on kasvanut vuodesta 1975 alkaen aina vuoteen 2008 asti. Yksityisillä

rekrytointiyrityksillä on rekrytoinneissa kohtalaisen suuri rooli. Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu

kuitenkin henkilökohtaisten verkostojen kautta.

Manpower on rekrytoinut työntekijöitä mm. Puolasta, Latviasta, Saksasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista

ja Ruotsista (myös muista maista, näitä ei käyty järjestelmällisesti läpi). Taantuman myötä rekrytoinnit

keskittyvät yhä enemmän alueille, joiden kieli on lähellä norjan kieltä (esim. muut Pohjoismaat, Saksa).

Lähtömaakoulutuksen järjestää joko Manpower tai esimerkiksi lähtömaassa jo toimivat kielikouluttajat.

Saksassa työvoimahallinto järjestää Norjan kielen koulutusta ja pyrkii tällä hetkellä aktiivisesti ratkaisemaan

työttömyysongelmaa ohjaamalla työntekijöitä Norjan työmarkkinoille.

Kansainvälisiin rekrytointeihin liittyviä odottamattomia haasteita

oleskeluluvat; vuonna 2009 käytäntö muuttunut ja vähentänyt byrokratiaa huomattavasti

verokorttien saaminen; aiemmin verokortin saaminen kesti jopa kuukausia ja Manpower joutui

maksamaa työntekijöille taskurahaa käteisenä. Vuonna 2007 avannut Service Centre ratkaisi

ongelman

verotoimisto (Service Centre) ei edelleenkään osaa vastata riittävästi verotukseen liittyviin

kysymyksiin, kun on kyse työvoiman liikkuvuudesta maasta toiseen

asuminen; Manpower etsii asiakkaille asunnon ja suosittelee työntekijää vuokralaisena.

Ulkomaalaisen on norjalaista huomattavasti vaikeampi löytää asunto

kielitaito; työnantajan vaatimukset vaihtelevat yllättävän paljon suhdanteista riippuen

Manpower tarjoaa Norjaan muuttavalle työntekijälle asettautumispalvelut, jos työntekijä jää Manpowerin

palvelukseen. Muussa tapauksessa asettautumispalvelut ovat työnantajan vastuulla. Service Centre on

ratkaissut monen asettautumiseen liittyvän ongelman.

Vierailulla sivuttiin rekrytointien eettisiä kysymyksiä ja kävi ilmi, että Manpowerilla on omat eettiset

periaatteet kansainvälisiin rekrytointeihin. Lähtökohtana on, että työntekijöitä ei rekrytoida maista, joissa

on työvoimapulaa kyseisillä aloilla. Manpowerin edustajat olivat sitä mieltä, että ei ole eettistä rakentaa

rekrytointimallia vain yhteen maahan, vaan rekrytointeja tulisi tehdä tasaisesti ympäri Eurooppaa ja seurata

suhdannevaihteluja. Itä-Euroopasta tehtävät rekrytoinnit nähtiin EU:n laajennettua Norjan työvoimapuolan

pelastajana, mutta näihin rekrytointeihin suhtaudutaan varauksella eettisten ongelmien takia.

Manpowerilla tärkein lähtömaan määrittäjä on työnantaja, jonka toimeksiannon perusteella rekrytointeja

lähdetään tekemään.

Yhteyshenkilö: Mette Langvik, mette.langvik@manpower.no

mailto:mette.langvik@manpower.no

www.seure.fi/polku

5.9 Oslo Teknopol

Mari Salo

Oslo Teknopol on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatioita ja

mainostaa Oslon seutua työskentely- ja sijoittamisalueena ulkomaisille yrityksille. Suomessa samanlaista

toimintaa tekee muun muassa Greater Helsinki Promotion. Oslo Teknopol tekee työtään etenkin viidellä

osa-alueella, joista he tarjoavat muun muassa tietoa uusille tai potentiaalisille ulkomaisille yrittäjille ja

sijoittajille. Nämä osa-alueet ovat ICT, energia, kulttuuri, tiede ja merenkulkuteollisuus. Teknopolissa

neuvotaan yrityksiä, jotka kuuluvat joihinkin näihin kenttiin ja jokaisella kentällä on oma asiantuntijansa.

Yritysneuvonnan lisäksi Teknopol järjestää myös tapahtumia, joissa yritetään saada yritykset ja

ulkomaalaiset osaajat kohtaamaan keskenään. Lisäksi siihen kuuluu Oslon kauppakamarin INN –

International Network of Norway, joka tarjoaa mm. asettautumispalveluja yritysten rekrytoimille osaajille.

Asettautumispalvelut ovat maksullisia.

Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim, aet@oslo.teknopol. no

Lisätietoja: http://www.oslo.teknopol.no/

5.10 EMI l. Enhet for mangfald og integrering, Bydel Grünerlokka

Anu Anttila, anu.anttila@vantaa.fi

EMI on perustettu 2006. Se on osa kaupunginhallintoa ja Oslossa kaupungin kulttuurihallinto vastaa

kaupungin monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikasta.(Byrådsavdeling for kultur og utdanning). EMIÄ

edeltävä elin oli Refugee and Immigrant Office.

EMI seuraa ja toimeenpanee monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikkaa Oslossa. Sen tehtävänä OXLO-

kampanjan toimeenpano, järjestöyhteistyö sekä maahanmuuttajayhdistyksille myönnettävien avustusten

hallinnointi ja jakaminen. Se välittää kokemuksia ja tietoa integraatio- ja monimuotoisuustyöstä verkostoja

hyödyntäen.

EMI:n tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ymmärrystä norjalaisesta yhteiskunnasta,

edistää norjan kielen oppimista sekä tuoda esille monimuotoisuutta voimavarana. Oslossa on yli 250

rekisteröitynyttä maahanmuuttajajärjestöä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. EMIN järjestöyhteistyön

tavoitteena on auttaa järjestöjä toimimaan paremmin ja saada ne tekemään yhteistyötä keskenään. Yksikkö

neuvoo ja ohjaa järjestöjä. EMI tukee järjestöjä mm. tiedottamalla niistä omilla nettisivuillaan ja auttaa

järjestöjä verkottumaan keskenään sekä virallisten että muiden tahojen kanssa.

EMI tarjoaa myös tiloja järjestöille tapaamisiin, sekä toimii kohtauspaikkana. EMI myös ylläpitää

tietopankkia oslolaisista järjestöistä.

http://www.oslo.teknopol.no/mailto:anu.anttila@vantaa.fihttp://www.byradsavdeling-for-kultur-og-utdanning.oslo.kommune.no/category.php?categoryID=26431

www.seure.fi/polku

EMIn jakamat järjestöavustukset ovat vuosittain haettavissa. Valtiolta tulee projekteihin ja tapahtumiin

korkeintaan 3.5 miljoonaa kruunua vuosittain. Valtionavustuksen määrä perustuu maahanmuuttajien

määriin.

Kuntarahoitus on poliittisen prosessin tuote.

Avustusrahoituksen kriteereiden neljä tärkeintä prioriteettia:

1. koulutus (esim. edistää lasten osallistumista päivähoitoon, kodin ja koulun yhteistyö, jatko-opinnot)

2. sosiaalinen liikkuvuus (integraation edistäminen esim. järjestämällä seminaareja norjalaisen

yhteiskunnan pelisäännöistä)

3. yhteistyö muiden kanssa (esim. järjestöjen yhteiset uimakoulut)

4. yhteisöllisyyden edistäminen (community cohesion)

Avustuksia jaetaan vapaaehtoisjärjestöille, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa kunnille normaaleja

peruspalveluja. Avustushakemukset ovat julkisia ja niiden tiedot on rekisteröity vuoden 2010 alusta

kansalliseen rekisteriin. Järjestöjen yhteisiä hakemuksia on joitakin (naisten ryhmät, nuorten koulutus.)

Yhteyshenkilöt: rowena.teodocio@bga.oslo.kommune.no sekä margrethe.siem@bga.oslo.kommune.no

http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/

Järjestöneuvonta :

http://www.bydel-

grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/

5.11 IMDI (Directorate of Integration and Diversity)

Eeva Oinonen, Riitta Lampelto

IMDI on integraation ja monimuotoisuuden virasto, joka on perustettu vuonna 2006. Sen tavoitteena on

kehittää elinolosuhteiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työllisyyden, integraation ja

osallistamisen avulla. IMDI tekee aktiivisesti yhteistyötä esim. kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden

valtion toimijoiden, yrityselämän ja maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Noin 70 IMDIn 200 henkilön suuruisesta henkilöstöstä työskentelee työvoiman maahanmuuton parissa.

Heidän tavoitteenaan on seurata työperäisten maahanmuuttajien integroitumisen haasteita.

IMDI on tuottanut selvityksiä mm. norjalaisten ja liettualaisten työntekijöiden integroitumisesta Norjaan.

Selvitysten perusteella sekä puolalaiset että norjalaiset ovat integroituneet työpaikalle ja muuhun

sosiaaliseen elämään hyvin. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että he haluavat jäädä Norjaan.

Suurin osa halusi tuoda Norjaan myös perheensä. Norjassa katsotaankin, että näiden löydösten perusteella

voidaan sanoa, että tutkittujen henkilöiden maahanmuutto on niin sanotusti perinteistä maahanmuuttoa.

mailto:rowena.teodocio@bga.oslo.kommune.nomailto:margrethe.siem@bga.oslo.kommune.nohttp://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/om_emi/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/http://www.bydel-grunerlokka.oslo.kommune.no/enhet_for_mangfold_og_integrering/innvandrerorganisasjoner/

www.seure.fi/polku

Norjaan ei tulla ainoastaan muutaman vuoden työsuhteeseen, vaan tulijoilla on tarve ja halu integroitua

norjalaiseen yhteiskuntaan.

IMDI tuotti vuonna 2009 norjaksi, englanniksi ja puolaksi opaskirjasen New in Norway,.Practical information

from public agencies. Oppaan tiedot on jaettu seitsemän ”osaan”; luvat ja asuminen (Residence), työ

(Work), lapset ja koulut(Children and schools), terveys (Health), vapaa - aika( Recreationa actities),yleisinfo

(Useful infomation) sekä viranomaistietous (Public agencies). Oppaasta otettiin iso painos ja sitä levitettiin

mm. Norjan lähetystöjen kautta. Kirjasesta on myös nettiversio, http://www.nyinorge.no/en/New-in-

Norway/. Opas päivitetään kahden vuoden välein. Sitä käyttävät niin maahan muuttavat kuin viranomaiset

itse.

http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/http://www.nyinorge.no/en/New-in-Norway/