Tutkain3/2011

ka i k k i e n va lt s i ka l a i s t e n l e h t i

OVATKOVALTSIKALAISET

HITAIMPIA?

kamPanjoinTia

baareissa &pakkasessa

Ajanhallintaaaikamiljonääreille

hyväsTITKlIXIllE

Pihallapolitiikasta

Flirttailekirjastossa

Vaihtoon!Miksi?

Valtsikan ainejärjestöjen vuosijuhliaMedia ry 40 vuotta, Tapahtumatalo Bank 12.11.2011. KTTO ry 52 vuotta, Tekniskan salit 19.11.2011.

kuvat jussi välipirtti

2 • tutkain 3/2011

vuoden 2011 Tutkain-tiimi on oppinut kuluneen vuoden aikana yhtä sun toista – kuten sen, että asiat tuppaavat järjestymään, kun niitä hoitaa innokas, lahjakas ja reilu tiimi. Olennaista on ollut ymmärtää myös se, että päästäkseen loistaviin tuloksiin tiimiläisten on koettava voivansa saavuttaa työllään jotain tärkeää.

Ehkäpä innostavin oivallus on kuitenkin ollut se, että kokemattomat ensikertalaisetkin voivat yltää suurenmoisiin saavutuksiin. Moni tutkainlainen on tänä vuonna ylittänyt itsensä onnistumalla esimerkiksi elämänsä ensimmäi-sessä haastattelussa, lehtiartikkelissa, kuvaus-keikassa tai taittourakassa jännityksensekaisista epätoivon hetkistä huolimatta.

Uusissa tilanteissa voi hyödyntää muista kokemuksista hankittuja taitoja ja omia kykyjä. Luota niihin! Kokemattomuutta ei pidä pelätä.

tässä numerossa esittelemme sekä tiedekun-tamme alumnin että kandivaiheen opiskelijan urakokemuksia. Sivulla 30 taloustieteilijä Marianne Stenius kertoo tiestään Hankenin reh-toriksi, ja sivulla 16 valtsikalainen, eduskunta-vaaliehdokkaan kampanjaa luotsannut Robert Torvelainen kertoo projektinsa haasteista ja onnistumisista.

Lehdessä pohditaan myös sitä, etenevätkö valtsikalaiset poikkeuksellisen hitaasti opinnois-saan, ja mistä opintojen takkuaminen johtuu (s.10). Lääkkeeksi on tarjolla ajanhallintavinkke-jä (s.20) sekä neuvoja kirjastoflirttailuun (s.40).

Kehityksen ja liikkeen teemaa pohditaan myös maisemanvaihdosten kautta: Lehteen on haastateltu valtsikalaisia opiskelijavaihdon ope-tuksista (s.24) sekä professori Laura Kolbea siitä, miten matkustamisesta voisi saada mahdollisim-man paljon irti (s.35).

julkaisemme heti vuoden 2012 alussa kesätyölehti-sen, jossa kesätyönhakua tutkaillaan niin opiskeli-joiden, työnhaun ammat-tilaisten kuin rekrytoijien-kin näkökulmasta. Tämä numero on kuitenkin viimeinen tämän toi-mitustiimin julkaisema normaali Tutkain.

Ensi vuonna Tutkainta päätoimittaa poliittista historiaa opis-keleva Mikko Virta, jonka suunnitelmat kaikkien valtsikalaisten yhteisen lehden suhteen vaikuttavat erittäin innostavilta ja mielenkiintoisilta.

Kiitos antoisasta ja inspiroivasta vuodesta hyvät lukijat ja upea tiimi. Uskaltakaamme tehdä hyppyjä tuntemattomaan vastaisuudes-sakin!

Tiina LiukkonenPäätoimittaja

Rohkeasti kohti tuntematonta!

kuva: emmi lehikoinen

pääkirjoitus

TUTKAIN 3/2011 • 3

TekijäTTunnusTavaT

REETTA, toimittaja

Laura Kolbea matkustamisesta haastatellessa mieleeni muistui ensimmäinen oma ulko-maanmatkani. Olin 3-vuotias ja matkustim-me perheen kanssa lomamatkalle Ranskaan. Oksensin 4 päivää putkeen. Muuta matkasta vanhempani eivät muistakaan.

AKI, kolumniSti

Käytin tällä kertaa opiskelukavereita apuna. Lounaat venyivät, kun paasasin asiaa ja tes-tasin pointtejani. Onneksi Tiina on joustava; ylitin taas kerran kuolemanlinjan aiheeseen uppoutuessani. Lopputulos on kuitenkin mielestäni hyvä. Kolumnin kirjoittamisen jälkeen kasvatin Movember-viikset.

TIIAmARI, toimittaja

Luonteeseeni kuuluu, että olen haluton sano-maan ”ei” ja tykkään pitää monta rautaatulessa. Niinpä juttu vanhempien valtsika-laisten pikkujouluista syntyi samanaviikonloppuna kuin tapettien repiminen uudesta asunnosta, muutto ja työpaikanvuosijuhlat. Tämänkin lehden teossa deadli-ne osoittautui siis parhaaksi muusakseni.

vERA, kuvittaja

Olen näyttänyt piirroksiani ensimmäisen kerran viiteen vuoteen vieraalle ihmiselle tämän Tutkaimen numeron teon yhteydessä. Sen jälkeen, kun en päässyt Taideteolliseen korkeakouluun, piirtäminen muuttui ensin vaikeaksi ja sitten tyrehtyi kokonaan. Tut-kain on minulle ensimmäinen askel takaisin taiteen pariin. Aina olen kuitenkin tiennyt, etten voi ikinä tehdä mitään muuta.

toimitus

julkaisija

Kannunvalajat ry

Vastaava päätoimittaja

Tiina Liukkonen, tiina.liukkonen@helsinki.fi

Toimituspäälliköt

Liisa Aalto, liisa.aalto@helsinki.fi

Eerik Purdon, eerik.purdon@helsinki.fi

Art Director

Lauri Haavisto, lauri.haavisto@helsinki.fi

Toimittajat

Liisa Aalto, Reetta Heiskanen, Tuukka

Hetemäki, Iida Sofia Hirvonen, Akseli

Huhtanen, Ida Hyttinen, Leena Itkonen, Vera

Khryashcheva, Janne Lardot, Tiina Liukkonen,

Laura Luoto, Vili Lähteenoja, Minna Mayer,

Tiiamari Pennanen, Eerik Purdon,

Aki Reinimäki, Janne Soisalon-Soininen,

Arda Yildirim

Kuvaajat ja kuvittajat

Lauri Haavisto, Akseli Huhtanen, Jaakko

Kalske, Tiina Liukkonen, Anna-Maria Talvio,

Vera Khryashcheva, Maria Veranen,

Mikko Virta, Jussi Välipirtti

Kannen kuvitus

Vera Khryashcheva

Teema

Liike

Ilmoitusmyynti

Maikki Sipinen, maikki.sipinen@helsinki.fi

Painopaikka ja painos

Picaset Oy Helsinki, Joulukuu 2011

350 kpl

palaute

tutkain@kannunvalajat.fi

Artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat

kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa

Kannunvalajat ry:n virallista kantaa.

Tutkain saa HYYn järjestölehtitukea.

4 • TUTKAIN 3/2011

14

16

20

22

24

29

34

35

38

40

PääkirjoiTus

TekijäT TunnusTavaT

irTain

TuTkiva journalisTi Ovatko valtsikalaiset hitaimpia opiskelijoita?

kolumni: YlPeä valTsikalainen Miksi valtsikalaisten arvostus omaa tiedekuntaansa kohtaan alkaa horjua sisäänpääsyn jälkeen?

kolumni: uraPolku Olemmeko ymmärtäneet tieteenalamme väärin?

alumni Marianne Stenius kertoo, miten päätyi Hankenin rehtoriksi.

HalliTus Puheenjohtaja Lardot summaa kuluneen vuoden.

valTsika juHlii

10

15

28

30

42

erikoiseT

vakioT

tutkain 3/11 • sisältök

uv

at: a

nn

a-m

ar

ia ta

lvio

& m

ikk

o v

irta

”Opiskelijoita holhotaan nykyään liikaa”, Hankenin reh-torina 2010 asti toiminut Marianne Stenius toteaa. s.30

Joka kolmas Valtsikan perustutkinto-opiskelija on saanut tänä vuonna opintojen viivästymisestä muistuttavan Etappi-kirjeen. s.10

rYHmäTYÖn YksinäisYYs Opiskelijan ikävä toisen luo tuntuu olevan Valtsikassa kova.

mies kamPanjan kulisseissa Miten nuori ehdokas viedään eduskuntaan?

aPua YlioPisTon aikamiljonääreille Opiskelijan syndroomaan löytyy lääkkeitä.

kuvarePorTaasi: Päivä klixillä Klixin päivät ovat luetut.

vaiHTo HämärTää rajoja Mitä opiskelijavaihdosta voi saada irti?

PoliTiikan raiTeilla rYTisee Minne katosi konsensus?

mikä iTkeTTää valTsikalaisia?

Ainakin tyhjä kohta kaupan pestohyllyllä.

maTkalla koHTi luovuuden

oPTimaalisTa Tilaa

PiHalla PoliTiikasTa Eniten päättäjät vaikuttavat vähiten kiinnostuneisiin.

silmäniskujen TiedeTTä Opi flirttailemaan kirjastossa!

TUTKAIN 3/2011 • 5

Ensin oli sushi. Nyt karppaajien yhä vain lisääntyessä sekin kuuluu kiellettyyn listaan suuren riisipitoisuutensa takia. 2010-luvulla trendikkäimmät suosivat lähi- ja luomuruokaa. Eko- ja lifekaup-pojen myynti on noussut taivai-siin, ja vehnänoraat viedään het-kessä kaupan hyllyiltä.

Syyllis-tyn itsekin jonkinastei-seen ruoka-hössötykseen, mutta on eräs asia, jota suosin melkeinpä orjallisesti: ilmasto. Lähi-ilmasto lähi-ruoan tapaan tarkoittaa sen suosimista, mitä on tarjolla ja mikä on nimensäkin mukaan lähellä ”tuotettua”.

Suomessa on muodostunut jonkin-asteiseksi trendiksi paeta kylmää talvea Espanjan aurinkoon. Mikä siinä on, että suomalaiset eivät hyväksy sitä tosiasiaa, että me asumme pohjoisessa? Ei manana-manana -elämäntyyli ole meitä varten.

Syksyn ja talven saapuessa moni vaipuu melankoliaan. Miksi sen pitäisi olla huono asia? Melankoliastahan suomalais-ten luovuus ja asenne kumpuavat!

Unohtakaa siis Fuengirolan aurinko-rannat ja varustautukaa kerrankin hyvin talven pakkasiin. Ja ei, se ohut tekonahka-takki ei käy talvitakista.

Arda Yildirim

onko koolla väliä?

Keskustakampuksen viiden tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa palvelee 11 kirjastoa. Lisäksi on pari oppimiskeskusta ja kansalliskirjasto. Kirjastoalakin kehittyy, ja niinpä vappuna 2012 valmistuvaan Kaisa-taloon muuttaa 10 eri kirjastoa. Tämä tiedekirjastojen supermarketti avaa ovensa lukevalle yleisölle syyslukukaudeksi 2012.

Jäljelle jää vain Soc & Kom, Minerva ja yli 20 muuta kirjastoa keskustan lähei-syydessä: työväenliikkeen kirjasto, maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, Studium Catholicum, Goethe-instituutin kirjasto ynnä muut. Kirjastojen moninaisuus ei siis

suinkaan kuole Kaisa-kolossin myötä.

Keskustakampuksen keskitetty kirjasto on kerännyt epäilyjä rauhal-listen lukupaikkojen katoamisesta. Kuolemanhiljaisia kirjastoja jää kes-kustaan kuitenkin musiikkitieteiden Vironkadun-kirjaston lopettamisen jälkeenkin. Äärimmäistä lukurau-haa etsiville voi suositella kirjaston etsimistä kauempaa. Esimerkiksi Inarin kunnassa, Lemmenjoella

sijaitsee noin 30 kilometrin päässä lähimmästä maantiestä Jäkäläpään kulttuurikes-kuksen kirjasto. Lukupaikkoja on vain neljä, mutta kirjaston teoksissa on vapaa-valintainen laina-aika.

Kaisa-kirjastokin vaikuttaa lopulta varsin perinteiseltä, rauhalliselta ja kirjapö-lyntuoksuiselta. Tenttiin lukemista häirinnee siis tulevaisuudessakin pikemminkin ylitarjonta opiskelijabileistä kuin alitarjonta lukupaikoista.

akseli huhtanen

ilmasTovaliolAuluKIRjAn hElmIä

Sarjassa esitellään yön pimeinä tunteina Valtsika veisaa -opukseen ilmestyneitä riimejä. Lähetä omasi osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi

Muistelen aina yön pimeinä tunteina hetkeä, kun tunnustit minulle Turun yössä rakkautesi juotuasi pullon kossua! Voimia! <3: Juho

6 • TUTKAIN 3/2011

irtain

Otto Meri

valtio-oppi, maailmanpolitiikka

Aseta itsellesi tavoitteita. Älä sido niitä opintopisteisiin, vaan aina ennen lukuvuotta päätä, mitkä kurssit aiot sinä vuonna suorittaa. Käytä myös Avoi-men yliopiston mahdollisuutta rohkeasti hyväksesi.

Joni Karjalainen

valtio-oppi, politiikan tutkimus

Tee rohkeasti sitä, mikä kiin-nostaa. JOO-opinnot auttavat vaihtoehtojen löytämisessä. Yliopistossa opiskellaan innos-tumista ja omaa osaamista, ei suorittamista varten. Pohdi, miten opit eri tilanteissa.

Leif Åberg

inspehtori

Katso tulevaisuudesta kohti tätä päivää! Mieti tovi, milloin halusitkaan saada paperit ulos. Minä vuonna, missä kuussa?

Sitten kelaa takaisinpäin: mitä kaikkea minun on opiskel-tava ja milloin viimeistään,

jotta oikeasti saan paperit ulos tuolloin. Sirottele sekaan tärke-ät tapahtumat, kuten Kannun vuosijuhlat ja Speksit.

Tässä vaiheessa useimmat huomaavat, että olisi alun alka-en pitänyt opiskella vähäntiiviimmin. Mutta ei hätää, kos-ka voit joko a) siirtää valmis-tumistasi hieman tai b) miettiä miten voit tiivistää opiskelun tahtia. Esimerkiksi kesäyliopis-toissa ja avoimessa on hyviä kursseja, joita voit käyttää.

kuvat tiina liukkonen

TuTKAIn Kysyy:

Miten saisin opintoni etenemään?

Valtiotiet. yo

Ekat kunnon bileet UudellaCoctail-asu ja blaa blaa blaa

Siitä tuutorit jaksoivatkin huudellaMiten siellä halki ahjomme rillata saa

Sukelsin ykkösiini huolellisuudellaKehtaisin ihan laittaa mascaraa

Muistikatkoista jätti oveluudellaKosmos muistoks parikin mustelmaa

VTK

Rällällää, jatkoille mars!Pöytäosuuden passaan nykyään

Liekö ollut succès vai farceSilmät näkenevät tuttua näkyään

Joku raasu jo itkien painelee hiiteenVieressä jonkun saliva uuden kodin saa

Sällistä näkee jo, että menee viiteenMalttaisit sisko vartoa fiksumpaa

VTM

Narahdin kuivasta suusta UudellaHeh, kyllä, vanhaksi olen tullut

Raja on rajanylitysten toivottavuudellaTätä touhua normaalina pitää vain hullut

Normaali tosin on yliarvostettuaSiksi Alinaa tervehtimään tulin taas

Elon nelikentät sain täällä hahmotettuaÄlä Alina koskaan muuta koreografiaas

À la alina vili lähteenoja

tutkain 3/2011 • 7

irtain

lIIsA: vaStaan

No huhhuh mitä mummoilua! Tuollainen sammaleenhajui-

nen touhu sopii paremmin vanhainkotien asukeille kuin opis-

kelijanuorille. Seuraavaksi järjestetään tietysti kutomispiiri,

postimerkkienihasteluilta ja keinutuolikeskustelutilaisuus.

Ja sienestämään en kyllä ryhdy edes eläkkeellä, sienet ovat

limaisia ja maistuvat pahalle.

Meidän tulee juhlia ja riehua vielä kun jaksamme ja sitä ei

pidetä säälittävänä! Keski-ikäisenä jos vedät kaatokännit ja

käyttäydyt holtittomasti, saat paheksuvia katseita ja alkoho-

listin leiman.

Humalassa ihmisiin on helpompi tutustua! Itse en ainakaan

kykene luomaan uusia ystävyyssuhteita selvin päin enkä

edes käymään keskusteluja. Juhlissa sen sijaan olen kaikkien

kaveri ja avaudun elämästäni estoitta. Ihmiset ovat välittö-

miä, eikä heille tarvitse perustella miksi tulee juttelemaan.

Kukaan ei katso kysyvästi: ”Tunnetaanks me muka jostain?”.

Alkoholi myös helpottaa pariutumista.

Kaikki arkimurheet ja huolet kaikkoavat kun saa päälle hyvän

humalan. Jos illan aikana sattuu tyrimään, voi itselleen

järjestää muistikatkon, eikä seuraavana aamuna harmita

ollenkaan! Kyllä juhliminen on parasta terapiaa.

EERIK: puoleSta

Miten ihana ajatus! Tulevia opiskelijatapahtumia kalenterista

selatessa tulee helposti sellainen olo, että opiskelijoita ali-

arvioidaan pahasti: eikö meitä muka kiinnosta mikään muu

kuin jatkuva bilettäminen? On ilahduttavaa, että kerrankin

on tarjolla jotain ihan muuta kuin Alinan lattialla konttaa-

mista.

Tuopin äärellä tutustumista ylistävien hokemien lista on

pitkä kuin nälkävuosi, mutta valitettavasti itse tuttavuuk-

sien sisältö on usein aika köyhää. Tatteja poimiessa syntyvä

yhteisöllisyys on jotain paljon aidompaa kuin viiden aikaan

aamuyöllä Uuden rappusilla käydyt hyvä jätkä -kaulailut ja

hiuksista kiinni pitämiset toisen oksentaessa.

Bileissä varmasti kaatokunnossa törmäilee ihmisiin, mutta

kuinka monen nimiä enää muistaa seuraavana päivänä?

Selvin päin taidemuseossa käydyt keskustelut jäävät toden-

näköisesti aika paljon paremmin mieleen kuin känniset avau-

tumiset. On aina yhtä noloa saada edellisillan juttukaveriaan

iloisesti UniCafen jonossa tervehtiessään vastaukseksi vain

tyly katse: ”Tunnetaanks me muka jostain?”.

Monelle aikuisuudesta iso osa menee lapsuuden traumoja

paikkaillessa ja tässä vasta tarjoutuukin siihen oivallinen

tilaisuus! Ei minua viety lapsena lintu- tai sieniretkelle, ja

on vaikea keksiä parempaa terapiaa näihin traumoihin kuin

kokemattomien elämysten metsästys Kannun porukalla.

+

+

+

+

-

-

-

-

dEbATTI: kannunvalajien

holittomat tapahtumat

Jäsenkyselyssä esitettyihin toiveisiin on vastattu, ja Kannu luotsaa nykyisin aiempaa enemmän alkoholittomia tapahtumia. Opinto- ja ympäristötapahtumien lisäksi kannunvalajille on järjestetty muun muassa linturetki, sieniretki, leffailta, kirppis ja taidemuseovierailu. Tutkaimen toimitus-päälliköt ottivat yhteen asian tiimoilta.

8 • TUTKAIN 3/2011

irtain

Kuppalan stereot saavat pikkujoulukautena tuskin illankaan rauhaa juhlivilta opiskelijoilta. Tänä vuonna niitä luukuttivat ensimmäistä kertaa myös vanhempien opiskelijoiden ryhmä, Valtsikan Varttuneet (VaVa).

pikkujoulut ovat syksyllä alkunsa saaneen järjestön en-simmäinen järjestetty tapahtuma, jonka takana on pieni, mutta innokas kolmen vanhemman opiskelijan järjestäjä-joukko.

”Valtsikan fuksitoimikuntalaisten kanssa tuli puhetta vähemmistöryhmistä ja tapahtuma- ja vähemmistövas-taava Miika Mäki vinkkasi, että aloittaisimme vanhem-mille opiskelijoille suunnatun toiminnan”, kertoo ryhmän yhdyshenkilö, sosiaalipolitiikan opiskelija Helena. ”Niin, vähemmistöryhmähän me ikämme puolesta olemme”, naurahtaa sosiaalipsykologian opiskelija Marita.

”Tavoitteena on järjestää hauskaa vapaa-ajan hengai-lua ja yhdessäoloa – ja ennen kaikkea tutustua uusiin ih-misiin. Olemme saaneet jo paljon yhteydenottoja ryhmän sähköpostilistalle”, sosiaalityön opiskelija Tanja kertoo.

Tilausta ryhmälle, joka on suunnattu vanhemmille opiskelijoille, selkeästi siis on. ”Nuorena opiskelu on tär-keä elämänvaihe, mutta kyllä se voi vanhemmallakin iällä tuoda uusia kokemuksia ja ihmisiä elämään. Ei ole var-sinaista kynnystä mennä mukaan nuorten tapahtumiin, mutta on kiva, että tarjolla on myös toimintaa, joka ei ole niin kovin alkoholipitoista”, he miettivät.

Riittääkö sitten, että on vanha sielu päästäkseen mu-kaan vai evätäänkö pääsy, jos syntymäaika on vasta vuo-den -75 jälkeen? ”Kyllä ideana on se, että tapahtumissa voi tutustua opiskelukavereihin, jotka ovat samaa ikäluokkaa vaikka kaikenlaisia erilaisia elämäntilanteita ihmisillä on-kin”, Marita muotoilee. Ikärajana on nimellisesti plus 35

vuotta. ”Mutta ei me kyllä ovella henkkareita keneltäkään kysytä!”, he nauravat.

Juhlien järjestäjät kertovat, että Valtsikan varttuneet on ainoa ryhmä laatuaan koko Helsingin yliopistossa ja kunhan toiminta ponkaisee kunnolla käyntiin, on tarkoi-tuksena kutsua mukaan opiskelijoita muistakin tiedekun-nista.

Mikään ylhäältä johdettu ryhmä VaVa ei ole, vaan siellä vallitsee salliva anarkia. ”Kuka tahansa voi järjes-tää mieleisiään tapahtumia. Kunhan vaan liittyy sähkö-postilistalle tai Facebook-ryhmään ja kutsuu porukkaa mukaan. Ryhmä on avoin myös muillekin kuin fukseille, esimerkiksi jatko-opiskelijoille. Mukaan vaan!”, he rohkai-sevat.

Jos haluat mukaan toimintaan, lähetä viesti sähkö-postiosoitteeseen: aalhel@gmail.com. Tsekkaa myös Face-book-sivut: www.facebook.com/varttuneet

teksti tiiamari pennanen kuva anna-maria talvio

oPiskelijaToiminTaa ikärajalla k-35

irtain

TUTKAIN 3/2011 • 9

Tutkiva journalisti on kiinnostunut, huolestunut ja ihmeissään. Niinpä hän ottaa selvää yhteiskunnan epäkohdista: hän lähtee kentälle, tarkkailee ja vaatii vastausta.

tutkiVA jourNAListi

teksti akseli huhtanen kuvat mikko virta

Tutkaimen toimittaja Akseli Huhtanen otti selvää yliopisto-opintojen viivästymisestä. Kävi ilmi, että

tänä vuonna eniten Etappi-kirjeitä lähetettiin meille valtsikalaisille. Olemmeko siis hitaimpia? Miksi?

Kuka vika ulkona?

10 • TUTKAIN 3/2011

15. hEInäKuuTA 2005 oli hikinen päivä. Ilta-Sanomat otsikoi, että “Vanhasella oli kiihkeä suhde”. Kiihkeää oli noihin aikoihin ollut myös vääntö opintoaikojen rajauksesta, ja tuona päivänä astui voi-maan laki, joka tunnetaan ”rajauslakina”. Yliopisto-opiskelijoiden ikuinen opinto-oikeus lyheni dramaattisesti viiden vuoden tavoi-teaikaan.

Viidessä vuodessa yliopisto-opiskelijan olisi siis suoritettava sekä kandidaatin että maisterin tutkinto. Opinto-oikeus jatkuu vielä kaksi vuotta tästä tavoiteajasta, mikäli opinnot eivät ole val-mistuneet. Tämän lisäksi opiskelija voi olla yhteensä kaksi vuotta poissaolevaksi ilmoittautuneena, suorittaa asevelvollisuuden sekä olla äitiysvapaalla. Sitten on haettava jatkoaikaa.

valTsikassa eTaPPi-kirjeTulva

Yhteiskuntatieteellisellä alalla tutkinnon suorittamisen mediaa-niaika on Suomessa kuusi vuotta, siis tavoitetta vuoden pidempi. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa keskimää-räinen valmistumisaika on ollut viimeisen kymmenen vuoden ai-kana valmistuneilla noin seitsemän vuotta.

Eniten opintojen viivästymisen takia postitettavia Etappi-kirjeitä lähetettiin vuonna 2011 juuri Valtsikassa, lähes 1200 kap-paletta. Se on kolmasosa kaikista perustutkinto-opiskelijoista. Ensimmäisen vuoden opiskelijoistakin Etapissa oli melkein 25 prosenttia, monissa aineissa yli kolmannes ja käytännöllisessä filosofiassa peräti puolet. Viidesosa tiedekunnan opiskelijoista ei suorita edes 25 opintopistettä vuodessa.

Opintojen hitaus valtsikalaisilla on varsin yleistä, mutta yhtä selkeää syytä sille ei tunnu löytyvän. Suomalaisten tutkimusten mukaan monissa korkeakouluissa opintojen venymisen syynä on motivaation puute, joka kumpuaa väärän alan opiskelun koke-muksesta.

Tämä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä syy valtiotieteilijöi-den parissa. Etappi-kyselyyn vastanneet ilmoittavat hieman vuo-

sittain vaihdellen syyksi joko vaikeudet opintojen suunnittelussa ja niihin ryhtymisessä, työssäkäynnin tai muualla suoritettavat opinnot. Työssäkäynti on myös valtakunnallisesti merkittävimpiä syitä yliopisto-opintojen hidastumiselle.

oPinTojen viiväsTYmisen moneT sYYT

Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijatutkimus 2010 -rapor-tissa todetaan yli 25 prosentin pitävän pääsyynä hidastumiselle opinto-ohjauksen puutetta. Valtiotieteellisessä ohjauksen puut-teen ilmoittaa syyksi kuitenkin hyvin harva. Syyt ovat siis muualla.

”Merkittävin syy hidastumiselle meillä on työssäkäynti”, opin-toasiain suunnittelija Tiina Kononen valtiotieteellisestä toteaa, ja sanoo myös esimerkiksi sairastumisten ja mielenterveydellisten ongelmien sekä opiskelijastatukseen tarrautumisen vaikuttavan. Kononen pitää tiedekunnan erikoisuutena toisen tutkinnon suo-rittamista muualla samaan aikaan. Myös ohjauksesta Kononen löytää puutteita: ”Gradujen ohjauksessahan on aina ongelmia”, hän naurahtaa.

Työssäkäynti ja heikkoudet omissa opiskelutaidoissa ovat mer-kittäviä syitä, mutta myös psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat korkeakouluopiskelijoilla olleet pitkään ratkaiseva hidastava tekijä. Noin puolet Opiskelijatutkimus 2010:een vastan-neista kertoi kärsivänsä näistä ongelmista siten, että ne haittaavat opiskelutahtia. Esimerkiksi yli kolmasosa kaikista opiskelijoista kärsii merkittävästi stressistä.

Status ry:n keväällä 2011 järjestämässä hyvinvointiseminaa-rissa kävi ilmi, että psykososiaaliset ongelmat ovat olleet yhtä yleisiä koko YTHS:n olemassaolon ajan, 1950-luvulta asti. Stres-si- ja motivaatio-ongelmien todettiin olevan harvinaisempia kou-lumuotoisemmilla aloilla, kuten lääketieteissä ja kauppatieteissä. Moni ensimmäisen vuoden opiskelija Valtsikassa ei pidäkään stressiä hidastavana tekijänä, sillä usein alkuvaiheessa opinnot ovat enemmän koulumaisia ja vähemmän itsenäisiä.

TUTKAIN 3/2011 • 11

viivYTTeleväTkÖ oPiskelijaT?

Monet valtionhallinnon edustajat, kärk-käimpänä kenties valtionvarainminis-teriön valtiosihteeri Raimo Sailas, ovat toistuvasti epäilleet opiskelijoiden vain mukavuudenhalusta viivyttävän valmis-tumistaan. Vaikka vuonna 2005 voimaan astunut rajauslaki rajaakin tutkintoajat periaatteessa seitsemään vuoteen, on kuitenkin selvää, että opintoja voi pitkit-tää vielä sen jälkeen.

Kesäkuussa 2011 annetun yliopiston rehtorin päätöksen mukaan opinto-oi-keutta voidaan jatkaa seitsemän vuoden jälkeen vielä enintään neljällätoista lukukaudella, eli toisella seitsemällä vuo-della. Suomen Kuvalehden elokuisessa haastattelussa yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen sanoi muista-vansa vain yhden hylätyn hakemuksen opinto-oikeuden jatkamisesta. Hyl-käysperusteena oli se, että opiskelijalla oli jo hyväksytysti suoritettuna kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot.

Opiskelijaelämä valtiotieteellisessä on tietysti vilkasta ja monet ovat myös aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa yliopistolla ja sen ulkopuolella. Opis-keluajan voi siis uskoa olevan monen mielestä mukavaa. Kuitenkin virkamies-ten epäilyt siitä, että opintoja pitkitettäi-siin huvin vuoksi tuntuvat yliampuvilta huomioitaessa esimerkiksi Opiskelijatut-kimus 2010:n tulokset.

TYÖssäkäYnTi oPinTojen

oHella YleisTä

Tilastokeskuksen Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 -tilaston mukaan työnteko opintojen ohella on varsin yleistä. Työssäkäyvien osuus yliopisto-opiskelijoista on pysynyt noin 60 prosentin tuntumassa 2000-luvulla. Kun työssäkäyntiin lisätään psykososiaalinen pahoinvointi ja puutteet opiskelutaidois-sa, voidaan todeta näiden syiden olevan täysin riittävät hidastamaan kolmasosan opiskelutahtia ilman tahallista viivytte-lyäkin. Vaikka yliopistomme on hyvä ja opiskelijaelämäkin tasokasta, on elämää myös valmistumisen jälkeen.

Työssäkäynti opintojen ohella on yleistä myös valtiotieteellisen tiedekun-nan opiskelijoiden parissa. Miksi niin moni sitten tekee töitä, osa- tai koko-aikaisesti, opiskeluaikanaan? Suomen ylioppilaskuntien liiton kokoaman työ-urien pidentämistä koskevan muistion mukaan syyt ovat selvät: yli 60 prosenttia ilmoittaa työssäkäynnin syyksi toimeen-tulon hankkimisen, siis asumisen ja ruoan maksamisen. Noin 40 prosenttia toteaa syynä olevan työkokemuksen ja kontaktien hankkimisen.

Toimeentulo on tärkein syy opiskeli-joiden työssäkäyntiin, vaikka opiskelijat nostavat opintotukea. Opintotuki ei riitä elämiseen, toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2011 hallituk-

sen jäsen Aaro Häkkinen. Ovatko opis-kelijoiden elintasovaatimukset siis liian kovia? ”Opintotuki on niin pieni, että se varsinkin pääkaupunkiseudulla menee monella kokonaan asumisen kustannuk-siin. Kärjistäen on taloudellisesti paljon kannattavampaa olla toimettomana toimeentulotuen varassa kuin opiskella. Ei se siis kovin hääviä elintasoa takaa.”

Opintoasiainsuunnitelija Tiina Kononen näkee asiassa myös toisen puo-len: ”Opiskelukulttuuri on muuttunut, työssäkäynnistä on tullut ensisijaista ja opiskelusta toissijaista”. Hänen mukaansa töissä käydään paitsi toimeentulon, myös työkokemuksen tähden.

HYYn Aaro Häkkinen pitää työs-säkäyntiä realistisena, mutta ongel-mallisena ratkaisuna: ”Opetustarjonta suunnitellaan päätoimiselle opiskelulle ja opintotuki on voimakkaasti tarvehar-kintainen tuki. Suurin osa opiskelijoista käy joka tapauksessa töissä opiskeluaika-naan, joten tärkeää olisi keskittyä siihen, että opintoja ja työntekoa voi helpom-min yhdistää.”

Tiina Kononen kannustaa kesätöihin ja osa-aikaisuuksiinkin, mutta toteaa samalla, että ”kyllä töissä ehtii sitten olemaan.”

emme olekaan HiTaimPia

Valtsikalaisten opinnot jumiutuvat kol-messa eri vaiheessa: opintojen sekavassa

‘‘ ’’Noin 20 prosenttia tiedekunnan opiskelijoista

ei suorita edes 25 opintopistettä vuodessa.

12 • TUTKAIN 3/2011

alkuvaiheessa, kandityön kohdalla sekä gradua tehdessä. Selkeät kynnysvaiheet kertovat ongelmien kasautumisesta: kun opintojen ohella tekee töitä ja suorittaa kenties toista tutkintoa, seuraa hidastu-mista ja stressiä, joka johtaa usein vielä lisäviivästyksiin. Kovimpina paineet realisoituvat juuri opintojen alettua sekä viimeisessä gradurutistuksessa.

Valtiotieteilijöillä on kuitenkin toi-voa: ”Etappitilastot vääristävät, olemme varsin keskimääräinen tiedekunta val-mistumisajoissa”, toteaa opintotoimiston Tiina Kononen. Tämä pitää paikkansa, sillä esimerkiksi lääketieteilijät, eläinlää-ketieteilijät ja humanistit ovat krooni-sesti valtiotieteilijöitä hitaampia. Monet muutkin sijoittuvat samaan seitsemän vuoden porukkaan, ja toisaalta monissa tiedekunnissa iso osa opiskelijoista ei koskaan valmistu.

Valtiotieteellinen on kuitenkin pysynyt omissa maisteritavoitteissaan, ja tutkintoajatkin ovat viime vuosina lyhentyneet. Emme suinkaan ole hitaim-pia. Kononen arvelee yleisen ilmapiirin muuttuneen tehokkuutta korostavaan suuntaan, ja yliopistolain antamien suuntaviivojen vaikuttaneen opiske-lijoiden suhtautumiseen, ja toisaalta toivoo myös opetuksen laadun vaikut-tavan opintovauhtiin. Kun yhteiskunta siis huutaa: “Kuka vika ulkona?”, voi valtsikalainen ylpeänä todeta: “En minä ainakaan!” T

‘‘ ’’Psykososiaaliset ongelmat ovat olleet

yleisiä koko YTHS:n olemassaolon ajan.

TUTKAIN 3/2011 • 13

teksti tuukka hetemäki kuvitus Vera Khryashcheva

Kauppakorkeakoulussa ryhmätöitä tehdään koko ajan, ja Valtsikassakin kannustetaan opintopiirin perustamiseen. Porukassakin voi tosin päätyä opiskelemaan yksin.

”Ryhmätyötaidot ovat tulevaisuu-den työelämässä aivan keskeisiä, niinpä mekin harjoittelemme niitä täällä.” Vuosi oli 1996, paikka Aarnivalkean ala-aste Tapiolassa. Istuimme kolmen luokkakave-rin kanssa koulun kirjastossa ja suunnittelimme työnjakoa Itävallasta kertovaa esitelmää var-ten. Yksi sai käsiteltäväkseen maan historian, toinen elinkeinoelämän, kolmas rohmusi Itä-vallan urheilun. Neljännen vastuullisena tehtävänä oli kopioida tietosanakirjoista kuvia piirtoheitinkalvoille.

Kymmenen vuotta myöhemmin kauppakorkeakoulussa huo-masin, että mikään ei juuri ollut muuttunut. Piirtoheittimiä ehkä käytettiin vähemmän. Kauppatieteiden opiskelu tuntui olevan loputonta ryhmäprojektien väsäämistä ja niiden esittelemistä. Aalto-yliopiston sivuja tai esitteitä selatessa törmää väistämättä kuviin, joissa keskittyneen näköinen porukka on kokoontunut käymään inten-siivistä keskustelua.

Kuva ei ole väärä. Porukka on kokoontunut jakamaan ryhmätyön niin, että toiste ei tarvitse tavata. Käyttääkseni alan jargonia, kyseessä ei ole joint venture vaan monitoimittajaprojekti. Neljät sormet mahtuvat huonosti yhdelle näp-päimistölle. Erikseen tekemällä tekstiä syntyy taatusti nopeammin, joten selkeintä on vain osittaa nakki edes suhteellisen tasavertaisiin pötköihin.

Vastuullisin tehtävä sälytetään sille, jolla ei ole palautusta edeltävänä iltana töitä, ylioppilaskuntatoimintaa tai ratsastushar-joituksia: hän pääsee sulattamaan kolmesta sähköpostin liitetie-

dostosta yhden raportin.Kauppiksen mallilla on omat hyvät puolensa. Kurssia ei pääse pakoon ennen lopputenttiä, vaan siihen tulee väkisinkin panostettua tasaisemmin. Työnjaosta sopiessa(kin) oppii niitä kuuluisia ryhmätyötaito-ja. Ja silloin tällöin ryhmä-työtä ideoidaan ihan aidosti

yhdessä, ja oikeata vertaisoppi-mista tapahtuu.

Ja vaikka ryhmätöissä paino onkin sanalla työ, eikä niinkään ryhmä, niiden

kautta opiskelu on väistämättä sosiaalisem-paa kuin yksin tenttiminen. Kylterit ovat kuuluisia

verkostoitumisestaan. Pakko olla, kun ryhmätyökavereita pitää löytää jokaisella kurssilla.

Kun tavoitteet ovat korkealla, niin ovat myös vaatimukset opiskelukavereille. Olen vierestä todistanut, kun kauppiksen tie-tokoneluokassa on googletettu toisten aiempia kurssiarvosanoja.

Hämmennys oli suuri, kun aloitin Valtsikassa. Tiedekunta-tenttejä ja opettajan kanssa sovittavia esseitä. Jos niin valitsisin, opiskelukavereita ei tarvitsisi nähdä kuin tenttisalissa.

Itsenäisyys tuntui mahtavalta. Aika-taulunsa saisi suunnitella täysin vapaasti. Peruskursseista lähtien luettaisiin itsenäi-sesti tieteellisiä artikkeleita. Opiskelijoita arvioitaisiin yksilöinä, ei löyhinä tiimeinä. Tuntui, että Valtsikan opintoputki johtaisi loogisemmin gradun pihtisynnyttämiseen. Opinnäytetöitä kun ei edes kauppakorkea-koulussa tehdä porukalla.

Opiskelijan ikävä opiskelijan luokse tuntuu kuitenkin olevan Valtsikassakin kova. ”Perustakaa opinto-piiri”, oli yksi orientaatioviikon hallitsevista viesteistä. Ehkä kyse on niin sanotusta Tom Sawyer -efektistä; kun aidan maalaaminen (tai yhdessä opiskelu) on vapaaehtoista, touhuun löytää sisäisen motivaation.

Ryhmätyön yksinäisyys

‘‘’’

Kauppiksen tietokoneluokassa on

googletettu potentiaalisten ryhmätovereiden aiempia

kurssiarvosanoja.

T

14 • TUTKAIN 3/2011

15 • TUTKAIN 3/2011

yLpeä VALtsikALAiNeN

tekstiviesti piippasi: ”Tiedätkö että pääsitkö Valtsikaan? Kos-ka mä tiedän, tulokset on netissä. Saako paljastaa :) ?” Olin Berliinissä reilaamassa, kun duunikaverini vihjasi, että olin päässyt Valtsikaan. Muistan hetken varmasti loppuikäni. Fuksisyksynä motivaatio oli aivan huipussaan. Kurssitarjonta tuntui älyttömän mielenkiintoiselta ja oma fuksiporukka kaik- kien aikojen aktiivisimmalta. Kaikilla oli ollut selvä suunta: sisään Valtsikaan.

Pääsykoeseula oli tiukka ja on sitä edelleen: viisi kuudesta yrittäjästä jää rannalle. Valtsika on haluttu paikka, mistä kertovat myös suuret sivuaineopiskelijoiden määrät. Yhteiskuntaosaajille on paljon kysyntää: kaikkialla on meikäläisiä kommentoimassa maailman menoa, pyörittämässä systeemiä ja ideoimassa uutta.

Kandivaiheessa joidenkin fuksikavereideni arvostus omaa opinahjoa kohtaan alkoi horjua. Valtsikaan pääsyn hurmos oli muuttunut arjeksi eikä uutta motivaatiota ollut syntynyt – suun-ta ulos yliopistosta ei ollut lainkaan selvä. Mihin työllistyn, mitä osaan? Vaihtaisinko tiedekuntaa?

Mikä Valtsikassa mättää? Asia on askar-ruttanut minua paljon, koska esimerkiksi työl-lisyystilastojen mukaan meillä menee hyvin. Olen työn puolesta päässyt analysoimaan parin tuhannen yhteiskuntaosaajan vastauksia kysy-mykseen, miten opintoja pitäisi kehittää. Kyselin asiasta myös hiljattain valmistuneilta kavereilta-ni. Tulokset eivät ole kovin mairittelevia.

Yliopistossa ei lopulta vaadita kovin paljoa: pääsykoe on koko opiskelu-uran vaikein koe, ja kaikki tietävät, että tenteistä pääsee edellisen illan pänttäämisellä kirkkaasti läpi. Luennot eivät ole vuorovaikutuksellisia eikä työelämässä tärkeitä argumentointi- tai

esiintymistaitoja opita ainakaan luentosaleissa. Kirjatenttejä on aivan liikaa, eivätkä tutkintovaatimukset ota työelämää riittävästi huomioon – konkretiaa on surkean vähän, teoriaa ylen määrin. Kaiken lisäksi tiedekunnan vanha laitosrakenne on olemassa edel-leen: valtsikahenkeä ei synny, kun opettajat ovat omissa poterois-saan.

Vasta-argumentteina edellä mainittuihin voi mainita ainakin resurssipulan, yliopiston tutkimuksellisen roolin sekä opiskelijoi-den oman syyn – opiskelijat ovat töissä eivätkä ehdi osallistua lähi-opetukseen. Varmasti syytä löytyy molemmista toimijoista.

Ongelman ydin ei mielestäni kuitenkaan ole niinkään kurs-sisisällöissä tai näkymättömissä laitosrajoissa, vaan opiskelun epäsymmetrisyydessä. Pääsykoepänttääjällä on kova motivaatio päästä sisään yliopistoon, mutta liian harvalla valtsikalaisella on selvä suunta ulos yliopistosta. Ja jos suunta olisikin ja tekisi sen mukaisia valintoja, katsovat opiskelijatoverit pyrkyriä nenänvart-taan pitkin.

Valtsikan pitää olla suunnannäyttäjä sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle. Tavoitteet tukevat toisiaan: kun valmistuu koulutuksestaan ylpeitä, vahvoja maistereita, on heillä myös paremmat edelly-tykset muuttaa maailmaa paremmaksi. Tämä ei vaadi juurikaan rahaa vaan asennemuutosta: Opettajien on tunnettava työelämä ja otettava suunnannäyttäjän rooli tosissaan. Opiskelijoiden on oltava aktiivisia osallistumaan ja suunnittele-

maan tulevaisuuttaan. Tarvitaan lisää yhteistyötä, väittelyjä, tilaus-graduja, vuorovaikutusta ja reaalimaailman esimerkkejä teorian sijaan. Pyritään säilyttämään se fiilis, joka meillä oli kun saimme tietää päässeemme Valtsikaan!’’‘‘Konkretiaa on

surkean vähän, teoriaa ylen määrin.

suunnaTon TiedekunTa

Aki ReinimäkiKirjoittaja on VTM, joka työskentelee

valtsikalaisten etujärjestö SVAL:ssa.

T

kävellessään Pikkuparlamentin ruokalan läpi Robert Torvelainen on kuin kotonaan. Moni tervehtii häntä tuttavallisesti. Vaikka Torvelainen on vasta 23-vuotias maailmanpolitiikan opiskelija, on hän ehtinyt toimia monissa politiikkaa sivuavissa tehtävissä.

Syksyllä 2010 Robert Torvelainen sai uudenlaisen haasteen. Hänelle jo aikaisemmin tutuksi tullut kokoomuslai-nen Lasse Männistö, 29, päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin, ja oli alusta asti selvää, että Torvelainen olisi mukana tekemässä Männistön kampanjaa. Lopul-ta hän päätyi vaalikampanjan päälliköksi johtamaan jopa 200 hengen tiimiä.

“Tekisin sen uudesTaankin”

Robert Torvelaista odotti yllättävän vaativa tehtävä. “Jos uudestaan ky-syttäisiin, lähtisin mukaan tekemään vaalikampanjaa”, Torvelainen vakuuttaa. Toisella kerralla hän kuitenkin miettisi realistisemmin kampanjan vaatiman työmäärän.

“Kyse oli nuoresta ehdokkaasta, jon-ka läpimenon mahdollisuus oli todella pieni”, hän toteaa. Vaalitiimi onnistui kuitenkin vahvistamaan Männistön us-kottavuutta painottamalla tämän taustaa kaupunginvaltuutettuna sekä yrittäjä-taustaisena talousosaajana. “Vältimme sanan nuori käyttöä kaikissa tilanteissa.”

Mies kaMpanjankulisseissa

Valtsikalainen Robert Torvelainen työskenteli viime talven öitä myöten pakkasessa ja baareissa. Kansanedustaja Lasse Männistön kampanjapäällikkö kertoo nyt, kuinka nuori ehdokas vietiin eduskuntaan.

roBerT Torvelainen

• Mukana Euroopan Nuorten

Parlamentin ja kokoomuksen

toiminnassa vuodesta 2005

lähtien

• Maailmanpolitiikan opiskelija

vuodesta 2008

• EYP Finlandin

puheenjohtaja 2010

• Kannunvalajat ry:n

taloudenhoitaja 2010

• Outi Mäkelän eduskunta-

avustaja 1.9.2010 lähtien

• Lasse Männistön

kampanjapäällikkö vuoden

2011 eduskuntavaaleissa

teksti ida hyttinen kuvat maria veranen

16 • TUTKAIN 3/2011

”Se, että antaa itse kaikkensa kampanjaa tehdessä on paras perusta muiden aktivoi-miselle”, Robert Torvelainen toteaa.

TUTKAIN 3/2011 • 17

”Nuoren ehdokkaan läpivieminen on tuhoon tuomittu yritys, sillä nuoret eh-dokkaat eivät juuri koskaan mene läpi”, Torvelainen kertoo.

Saadakseen suuret ihmisjoukot toimimaan ehdokkaan hyväksi oli kam-panjapäälliköllä oltava johtamistaitojen lisäksi selkeä tavoite - ehdokkaan viemi-nen eduskuntaan. Toimintasuunnitelma tehtiin yhdessä ehdokkaan kanssa, mutta Torvelainen kiittelee hänelle annettuja vapauksia asioista päättämiseen.

“Ideat, teemat ja poliittinen sanoma ovat loppujen lopuksi ehdokkaan vastuulla. Tiimiä tarvitaan siihen, että tavoitetaan mahdolliset äänestäjät”, Torvelainen toteaa. Kun ehdokkaasta välitettävä kuva selkeni, alkoivat myös käytännön toimet.

“jokainen ääni on Tärkeä”

Kampanjapäällikön työajat venyivät syksyn noin viidestä tunnista viikos-sa kevään yli 30-tuntisiin viikkoihin. Lisäksi Torvelainen työskenteli koko ajan täysipäiväisesti eduskunnassa. ”Kam-panjapäällikkönä yritin olla töissä kaksi tuntia ennen sekä jälkeen muun tiimin. Tiimiltä ei voi vaatia enempää kuin itseltään”, hän tuumii.

Torvelaisen mukaan koko tiimin ei tarvitse sitoutua vaalityöhön pitkällä aikavälillä, vaan muutama kampanja-päivä viimeisinä viikkoina merkitsee enemmän kuin kokouksissa istuminen ja ideointi.

”Lasse korosti jatkuvasti sitä, että yli 60 prosenttia kampanjasta tehdään viimeisten kahden viikon aikana.”

Asialle omistautuvia ihmisiä tarvi-taan jokaiseen vaalikampanjaan. “Meillä mukaan tuli ihmisiä, jotka olivat mieli-pidevaikuttajia omissa ympäristöissään. Tiesimme tarkkaan, millaisia ihmisiä kampanja vaati toimiakseen”, Torvelai-nen toteaa.

Varsinainen jalkatyö alkoi helmi-kuussa. Männistön kampanja aloitettiin jo silloin, kuukautta ennen monia muita ehdokkaita, jotta vältettäisiin äänestäjien turtumus ehdokkaisiin. Se tarkoitti niin

‘‘ ’’Ehdokkaan läpimeno

ratkesi vain 27 äänellä.

Tärkeä lähtökohta Torvelaisen ja Männistön hedelmälliselle yhteistyölle oli yhtenevät arvot.

18 • TUTKAIN 3/2011

flyereiden jakamista ydinkeskustassa 25 asteen pakkasessa kuin baareissa kiertelyä kampanjan myöhemmässä vaiheessa. ”Jos vain löytyy baari, jossa on omaa kohderyhmää, tulee sitä käyttää hyväksi. Ihmiset ovat siellä rennompia ja monet myös halukkaita käymään lyhyitä keskusteluja politiikasta”, Torvelainen toteaa.

Torvelainen korostaakin sitä, että jokaisella äänellä on merkitystä. ”Meillä ehdokkaan läpimeno ratkesi vain 27 äänellä. Jos emme olisi tehneet baari-kierroksia, ei Lasse todennäköisesti olisi päässyt eduskuntaan.”

”kalleinTa on oma aika”

Kampanjaan tarvittiin toki tiimiläisten panoksen lisäksi myös rahaa. “Lasse teki syksyllä rahoituksen eteen paljon työtä, ja saimmekin kerättyä suuren summan siihen nähden, että ehdokas oli uusi, ja johon jopa harva poliittinen toimija uskoi”, Torvelainen pohtii. “Se ei ollut meille ongelma, mutta jälkeenpäin ajateltuna oli hullua, että onnistuimme ehdokkaan läpimenossa.”

Vaikka Männistö oli mukana vaa-leissa suhteellisen suurella budjetilla, Torvelainen korostaa, että vaalityötä tehdessä kalleimmaksi tulee oma aika. Uskottavuutta voikin luoda muillakin keinoilla kuin suuren budjetin näkyvyy-dellä tai hankkeilla.

Erityisen tärkeänä Torvelainen pitää internetsivujen vaikuttavaa hyödyntä-mistä sekä aktiivisuutta sosiaalisessa

mediassa. ”Aina kun jotain tapahtui, siitä otettiin kuva ja laitettiin esille Face-bookiin. Materiaalia jaettiin ja siihen reagoitiin”, Torvelainen toteaa. “Sanoisin, että meillä oli vaalien vahvin preesens sosiaalisessa mediassa.”

Männistön kampanjassa kokeiltiin herättää huomiota myös erilaisilla tem-pauksilla. Äänestäjiä tavoiteltiin ”feissaa-malla” valtiovelan lyhentämisen puolesta muiden varainhankkijoiden rinnalla, ja runsaasti huomiota keräsi myös lottoku-ponkien jakaminen, joista yhdestä löytyi pitkä rivi oikeita numeroita.

“moTivaaTio TarTTuu”

Järjestötoiminnassa ihmiset ovat sitou-tuneita tekemään työtä järjestön eteen, mutta vaalikampanjassa tiimin moti-vointi on jatkuvasti läsnä. Torvelainen toteaa sen olleen vaikeinta vaalityötä tehdessä.

”Haaste oli siinä, että vaikka monet olivat poliittisesti aktiivisia ja kiinnos-tuneita Lassesta henkilönä, tehtävien delegointi heille oli hankalaa. Miten saada ihmiset, joiden mielestä kaikki on kivaa, antamaan jotain konkreettista vaalikampanjalle?”

Torvelaisen mielestä se, että antaa itse kaikkensa kampanjaa tehdessä on paras lähtökohta muiden aktivoimiselle. Männistön vaalitiimi innostui työstä niin paljon, että sen jäsenet olivat valmiita antamaan kaikkensa kampanjan eteen.

Panostaminen kannatti: “Se, että onnistuimme tekemään mahdottomalta

tuntuvan projektin kasvatti sekä omaa itseluottamusta että on hyvä argumentti mihin tahansa tehtävään haettaessa.”

“valTsika on HYvä

Paikka olla”

Juuri nyt Torvelainen haluaa pitää tulevaisuuden suunnitelmat auki. Hän korostaa hakeneensa valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska ei tiennyt mihin suuntaan haluaa työurallaan lähteä. ”Tilanne on vieläkin sama. Valtsika on hyvä paikka olla, koska sieltä voi tulla miksi vain.”

Kysymykseen siitä, onko Torvelaisen tulevaisuus eduskunnassa, hän kertoo vastaavansa aina samalla tavalla. Hän on kiinnostunut politiikasta, mutta ei niin-kään viehättynyt jakamaan ajatuksiaan muille ja olemaan ”pelkkä poliitikko”.

“Voisin kuvitella, että poliitikon ura urkenisi Alexander Stubbin kaltaisel-la tavalla. Ensin tulisi hankkia jostain muualta substanssi, jonka kautta tulisi tunnetuksi. Mutta tikkaiden kipuaminen valtuuston kautta eduskuntaan ei innosta minua. Koen, että siinä panos-tuotos –suhde ei ole minulle tarpeeksi hyvä.”

Tällä hetkellä Torvelainen on töissä eduskunta-avustajana, mikä on hänelle toisaalta yhden tavoitteen täyttymys ja toisaalta kuin mikä tahansa muu työ-paikka. Mutta hänelle on käynyt tuuri. Pikkuparlamentissa Lasse Männistö huikkaa ohimennen olevansa kateellinen Torvelaisen suuremmasta ja paremmalla näköalalla varustetusta työhuoneesta.

‘‘

’’

’’Uskottavuutta voi tuoda muillakin keinoilla kuin

suuren budjetin näkyvyydellä tai tempauksilla.

T

TUTKAIN 3/2011 • 19

Opiskelijan työ koostuu kuuntelemi-sesta, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Kyseisiä taitoja on harjoitettu koko opiskelu-uran ajan, joten ratkaisevak-si tekijäksi nousee kyky hallita aikaa näiden toimintojen välillä.

oPiskelijan sYndrooma

Ajanhallinta on kenties merkittävin yksittäinen opiskelijan tarvitsema taito. Silti sitä ei opeteta konkreettisesti mis-sään vaiheessa koulu-uraa. Koska opis-kelijan ei ole pakko päivittäin suoriutua tietyistä tehtävistä, jää suorittaminen viime tippaan. Tätä kutsutaan opiskelijan syndroomaksi.

Opiskelijan syndrooma oireilee turhina tentti-ilmoittautumisina, puut-teellisina kurssisuorituksina, roikkuvina esseinä ja lopulta pitkittyneinä opis-keluaikoina. Tämä epidemian tavoin laajalle levinnyt syndrooma aiheuttaa jo yhteiskunnallisiakin ongelmia. Oireita voi kuitenkin vähentää itsenäisiä ajan-hallintataitoja opettelemalla.

ainoa järkevä vaiHToeHTo

Yliopisto-opiskelijaan kohdistuu useita voimakkaita ristikkäisiä paineita; van-hojen ja uusien kavereiden, työnantajan, seurustelukumppanin ja perheen toiveita ja mielikuvia toteutettaessa on helppoa unohtaa oma etu. Puutteelliset ajan-hallinnan taidot eivät ole vitsi, sillä ne aiheuttavat monelle merkittävää henkistä rasitusta. Synkät työkyvyttömyystilastot

kertovat hyvinvointikadon laajuudesta. Harjoittelemalla ajanhallintaa suojelet siis myös itseäsi.

Suhtauduin itse opintojen aikana hyvin skeptisesti ajanhallinnan opet-teluun. Tuntui siltä, ettei aika riittänyt mihinkään ylimääräiseen, vaikka todelli-suudessa suurimman osan opiskeluajasta olin varsinainen ajan tuhlari. Monet meistä käyttävät aikaa kuin olisimme aikamiljonäärejä.

Työskennellessäni täysipäiväisesti gradun kirjoittamisen ohella huoma-sin tulleeni oman jaksamisen rajalle. Ymmärsin, että mikäli haluan valmistua, ainoa vaihtoehto olisi oppia priorisoi-maan aktiivisen ajanhallinnan avulla. Vaikka opinnoissa olin hajottanut ja

jakanut työaikaani mitä erikoisempiin kellonaikoihin vuorokauden ympäri, se ei tarkoittanut sitä, että se oli järkevää.

Järkevää sen sijaan oli jakaa vapaa-aika ja työntekoon verrattavat asiat ronskisti kahtia ja oppia siinä sivussa keskittymään vain ja ainoastaan olennai-seen. Lopulta onnistuin valmistumaan ajallaan. En kuitenkaan voi ottaa kaikkea kunniaa siitä itselleni, sillä muiden neu-voista oli merkittävää hyötyä.

vinkkejä ajanHallinTaan

Ajanhallinnan keskeisenä tavoitteena on yksinkertaisesti saada aikaan enemmän vähemmässä ajassa. Ajanhallinnan keinot voidaan jakaa lukemattomiin eri ryhmiin. Itse pidän tärkeimpinä sekä ajanhallinnan konkreettisia käytän-töjä että luku- ja kirjoittamistaitojen kehittämistä, eikä tietoteknistenkään taitojen merkitystä tule väheksyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opintoja opit ajanhallinnan keinot, sitä helpommin ja nopeammin valmistut.

AikatauluttaminenEnsimmäinen helpottava tekniikka on perinteinen tehtävälistojen laatiminen (ks. esimerkiksi Allen 2002). Asioiden listaamisen jälkeen merkitse tehtävät kirjaimilla A (tärkein), B (vähemmän tärkeä) tai C (voi odottaa). Suorita tehtä-vät järjestyksessä tärkeimmästä lähtien.

Listojen tekeminen auttaa myös työn osittamisessa. Sen sijaan, että kirjoitat listalle ”kirjoita essee”, jaa työ palasiin: lähdekirjojen valinta, tiedonhaku, argumentin ja näkökulman luonnostelu, kirjoittaminen ja muokkaaminen.

Verkossa käytettyä aikaa kannattaa myös tarkastella kriittisesti. Faceboo-kissa harvoin oppii mitään, mistä joku maksaisi sinulle palkkaa. Sähköposteja ei tarvitse lukea montaa kertaa päivässä. Keskitä työaika tekemiseen, älä tuhlaa sitä tarkisteluun.

Aikatauluttamisessa kannattaa käyt-

Apua yliopiston aikamiljonääreille

teksti minna mayer

‘‘ ’’Facebookissa harvoin

oppii mitään, mistä joku maksaisi sinulle palkkaa.

20 • TUTKAIN 3/2011

tää myös omia deadlineja, eikä vain niitä, joita luennoitsijat si-nulle antavat. Älä ulkoista oman työskentelyn vastuuta muille, vaan pyri itsenäisyyteen. Kannattaa kokeilla esimerkiksi päivittäisten työ-tavoitteiden lis-taamista aamulla. Päivätavoitteiden avulla et myöskään koe syyllisyyttä kun rentoudut. Listat auttavat myös pohtimaan realistista työmäärää kullekin viikolle.

Palkitse aikataulussa pysymisestä ja rankaise lipsumisesta.

Luku- ja kirjoitustaidotMyös lukemisen ja kirjoittamisen tueksi on useita hyviä keinoja. Eräs luennoitsija neuvoi kerran, että kannattaa opetella tenttikirjojen sisällysluettelo. Tämä aut-taa vastaamaan tenteissä järkevämmin, mutta myös oppimaan itse asiakokonai-suuden ja suhteuttamaan yksittäiset asiat yleiseen kokonaisuuteen.

Tee miellekarttoja luennoista ja lukemistasi kirjoista, kuuntele luennoilla ihan oikeasti ja osallistu keskusteluun. Jos keskustelua ei ole, luo sitä esittämällä kysymyksiä. Kun sitoudut itse aktiivi-sesti opetettaviin asioihin, muistat ne väistämättä paremmin. Perusta vaikka opintopiiri, joka keskittyy opiskeluun eikä mihinkään muuhun, tai kirjoita yksinkertaista luku- tai oppimispäivä-kirjaa. Jos jokin ulkoinen tekijä seuraa ja kirjaa edistymistäsi, näet konkreettisesti, kun edistyminen loppuu. Suhtaudu kriittisesti omaan panokseesi ja vertaa edistymisessäsi itseäsi omaan aikaisem-paan itseesi äläkä muihin. Jos vertaat itseäsi muihin, voi tehokkuutesi jopa laskea. ”Eivät kaveritkaan käy jokaisella

luennoilla tai palauta tehtäviä ajoissa” -tyyppisten tekosyiden keksiminen on

johtanut opiskelijan synd-rooman holtitto-

maan leviämi-seen.

Jos sinul-la on selkeitä

asiakokonai-suuksia opetelta-

vana, mutta yritykset tyssäävät kerta toisensa

jälkeen, kokeile Francesco Cirillon kehittämää pomodoro-metodia. Pomodorossa työaika jaetaan 25 mi-nuutin sykleihin, jonka jälkeen pidetään tauko. Työskentely sykleissä auttaa edistymään konkreettisesti ylitsepääse-mättömiltä tuntuvissa asioissa. Pomodo-rossa huomaa, miten paljon saa aikaan verrattain lyhyessä ajassa.

Tietotekniset taidotJos sinulla on valkoisen paperin kammo, tutustu verkossa esseiden pikakir-joittamisen ohjeisiin. Ne perustuvat pääasiassa tekstin rakenteen hallinnan opetteluun, mikä helpottaa kirjoittamista

varmasti. Tietotekniikan hallintaan kannattaa

ehdottomasti panostaa aikaisessa vai-heessa opintoja. Hyvään alkuun pääsee aloittamalla helpoista aikaa säästävistä ohjelmista, kuten lähteiden sähköisestä hallinnasta. Sitten on helppoa edetä haastavimpiin ohjelmistoihin.

Keskeistä on oppia ja kehittää tieto-teknistä osaamista koko ajan eteenpäin. Tarvitset aineistojen hallintaohjelmia viimeistään graduvaiheessa ja valmis-tuttuasi teknisistä taidoista on merkittä-vää etua työnhaussa. Kehitä itseäsi siis tulevaisuutta silmällä pitäen.

oPi muilTa – sääsTä aikaa

Ajankäytössä keskeistä on sen hallin-ta sekä suunnittelu itsenäisesti niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Keskity erityisesti sellaisten taitojen kehittämi-seen, joita haaveammatissasi tarvitaan. Neuvoja saa ja kannattaa kysyä myös kokeneemmilta tieteenharjoittajilta. Mentorointiprosessit toimivat tässä hyvin apuna.

Tehokkaaseen ajankäyttöön kuuluu omista ja muiden virheistä oppiminen.

KIRJALLIsuuTTA

• Allen, David (2002). Getting things done – The art of stress free productivity.

• Covey, Stephen R (2005). The 7 habits of highly effective people.

• Goldratt, Eliyahu (1997). Critical Chain.

LInKKEJä

• Gradutakuu – http://www.gradutakuu.fi/

• Nyyti ry – opiskeljoiden tukikeskus, elämäntaitokurssi http://www.nyyti.fi/palvelut/elamantaitokurssi/

• Pomodoro-tekniikka – http://www.pomodorotechnique.com/

• SVAL mentorointiohjelma http://www.sval.fi/jasenpalvelut_ja-edut/uranhallinta/

T

TUTKAIN 3/2011 • 21

K l i x i l l äP ä i v ä

Ensi kevään jälkeen monelle meistä niin

tärkeää sosiaalisen kohtaamisen paikkaa,

Klixiä, ei enää tule olemaan sellaisena kuin

me olemme sen oppineet tuntemaan.

Ensi kesänä lähes kaikki Keskustakampuk-

sen kirjaston toimipisteet siirtyvät uuteen,

keväällä valmistuvaan Kaisa-taloon. Samassa

myllerryksessä nykyinen valtiotieteellisen

tiedekunnan kirjaston rakennus siirtyy

sosiologian sekä sosiaali- ja kulttuuriantro-

pologian oppiaineiden käyttöön. Rakennus

tulee kokemaan ison remontin, jonka aikana

kirjaston tilat muuttuvat muun muassa ryh-

mätyötiloiksi, opetussaliksi ja työhuoneiksi.

Kohti tulevaisuutta kiidettäessä on aiheel-

lista pysähtyä hetkeksi fiilistelemään Klixiä

ja siellä viettämiämme ahkeran lukemisen,

yhteistoiminnallisen oppimisen, kuulumis-

ten vaihtamisen, kahvihetkien ja rentoilun

täyttämiä tunteja.

teksti eerik purdonkuvat jussi välipirtti

22 • tutkain 3/2011

tutkain 3/2011 • 23

Opin sosiaalisemmaksi ja aloin katsoa itseäni sekä suomalaisen että eurooppalaisen linssin läpi, Elina Rouhiainen kertoo.

TUTKAIN 3/2011 • 24

ylioppilaaksi kirjoittaneella on kaksi suurta vaihtoehtoa: joko nähdä maailmaa tai jatkaa opiskelua. Välivuoden vietto töissä kotimaassakin tähtää lopulta jompaan kumpaan. Rahaa kerä-tään joko maailmanympärimatkaa tai opintorupeamaa varten. Joko katsellaan maailmaa aurinkolasien läpi tai tutustutaan siihen teorioiden kautta: opiskelu ja matkusta-minen nähdään usein toisensa poissul-kevina. Harvemminhan sitä tulee Pa-pua-Uusi-Guinean viidakoissa safarilla avanneeksi makrotaloustieteen kirjaa tai selanneeksi sosiologian muistiinpanoja. Jos yliopisto-opiskelija kaipaa maise-manvaihtoa, on opinnot yleensä laitetta-va siksi aikaa jäihin. Vastakkainasettelu ei ole täysin perusteeton.

Mutta perusteet horjuvat. Elämänkoulun puitteet tarjoavan matkustamisen ja uutteran pänttäämisen rajat hämärtyvät opiske-lijan lähtiessä vaihtoon. Viikonloppuina käydään naapurikaupun-geissa ja -maissa, joululomalla reilataan ympäri Eurooppaa ja kesä vietetään uusien ystävien luona eri puolilla maailmaa. Silti moni saa myös vaadittavat opintopisteet kasaan, ja vielä vieraalla kielel-

lä, joka tietenkin on vaihdon aikana sujuvoitunut.Vuonna 2010 valtiotieteellisen tiedekunnan lähteneet ja saa-

puneet vaihto-opiskelijat muodostivat leijonanosan - noin 25 % - yliopiston kokonaismäärästä. Kysyin vaihtoon aikovilta, ulkomail-la nyt olevilta ja vaihdon jo kokeneilta valtiotieteilijöiltä: Miksi?

Halutaan murtaa ennakkoluulo-ja, ravistella itseä ja uskaltaa, tarttua mahdollisuuteen. Tavoitellaan kansain-välisyyttä. Valtiotieteilijä jos kuka ym-märtää, ettemme ole maailmassa yksin. Antropologit korostavat sitä, että ihmiset ovat yllättävän samanlaisia kaikkialla maailmassa. Opiskelija tuntee Marxin,

Gandhin ja vangin ongelman, kävi hän sitten Sorbonnea tai Uni-versidad de Chilea.

Opiskeluvaihto on paitsi tutustumista vieraisiin kulttuureihin, ajatuksiin ja ihmisiin myös osanottoa suureen maailmanlaajui-seen intellektuelliin tilaan, jossa evoluutioteoriaa voidaan hyvin-kin pohtia Välimeren rantakallioilla ja sosiologisia kokeita toteut-taa kiinalaisella torilla.

‘‘ ’’

Opiskeluvaihdossa luetaan sekä tenttikirjoja että maailman kirjaa.

Vaihto hämärtää

rajoja

teksti LAURA LUOTO kuvat haastateltavat

Tanssitunneilla luetaan aluksi Raamattua ja osa opiskelijoista

rukoilee ennen ateriaa.

TUTKAIN 3/2011 • 25

vaiHdossa olevaT

Eva Kiviranta, viestintä Yhdysvallat, Whitworth University

“Halusin vaihtelua opiskeluuni ja tehdä jotain erilaista. Yhdysvallat oli mielekkäin maa, parhaat kurssit taas Whitworthissa. Jenkkileffat vaikutti-vat tietysti odotuksiini, mutta tiesin koulun olevan kristillinen ja kaupun-gin Helsinkiä pienempi eikä mikään menomekka.

Odotin työlästä opiskelua, sillä kurssien laatua oli mainostettu paljon. En pettynyt: luennoimisen sijaan asioita todella opetetaan ja opiskelu on keskustelevaa. PR- ja taittamiskurssit ovat olleet käytännönläheisiä, ja niistä on varmasti hyötyä työelämässä. Ylei-sesti kurssien vaatimustaso on ehkä Valtsikaa matalampi, mutta työmäärä on suurempi.

Kampus on puolestaan huikea: pääsee ottamaan torkut tun-tien välissä ja kaikki tuntevat toisensa. Kristillisyyden mittakaava yllätti. Tanssitunneilla luetaan aluksi Raamattua ja osa opiskeli-joista rukoilee ennen ateriaa. Käytäntöihin on vain totuttava.

Ehkä tärkeintä on se, miten paljon oppii itsestään. Uskon vaih-don vaikuttavan loppujen lopuksi enemmän kaikkeen muuhun kuin opintoihin.”

Julia Baratti, saksa, sosiologia Suomi, Helsingin Yliopisto

“Tulin Suomeen hyvän koulutussys-teemin takia ja Helsingin yliopistoon puolestaan kurssien vuoksi, sillä en halunnut opiskella pelkkää taloustie-dettä Hankenissa. Odotin oppivani suomea ja parantavani englannin kie-

len taitojani yliopiston kurssien avulla. Suurin yllätys oli se, että tiedekunnat sijaitsevat niin kaukana

toisistaan. Ensin olin pettynyt, mutta nyt yritän löytää hyviä puo-lia siitä, ettei täällä ole yhtä suurta kampusta. Iloinen yllätys oli puolestaan se, että vaihto-opiskelijoille on tarjolla paljon kursseja. Kielitaitoni onkin parantunut paljon, sillä käytän englantia joka päivä.

Olen myös oppinut paljon sellaista, mitä en olisi voinut oppia kotiyliopistossani, esimerkiksi epäilemään stereotypioita. Suoma-laiset eivät ole kylmiä, kuten väitetään. Olen ehkä oppinut ole-maan avoimempi erilaisia yhteiskuntia ja tapoja kohtaan.”

vaiHToon HakevaT

Jaakko Kalske, valtio-oppi Uusi Seelanti, University of Otago

“Haluan päästä pois Suomesta ja näh-dä maailmaa. Uuden-Seelannin valit-sin siksi, että se on kutakuinkin maa-ilman toisella puolella, siellä puhutaan englantia ja maisemat ovat mahtavat! Kielipää kehittyy kieltä käyttämällä, mutta uskon pärjääväni nykyisilläkin taidoilla. Varmaan kurssien ulkopuolella oppii jotain yleisiä juttuja, kuten minkälaista olutta siellä on.

Uskon että vaihto avartaa ja saa ajattelemaan toisin. Ehkä ul-komailla myös oppii jotain uutta, mikä auttaa uralla tai elämässä etenemisessä. Voi kuitenkin olla, että Suomessa opiskelu hajottaa entistä enemmän vaihdon jälkeen.”

’’‘‘Shekkivihot ja kunnon

luentomateriaalin puute yllättivät.

26 • TUTKAIN 3/2011

Veera suomalainen, sosiaali- ja kulttuuriantropologia Espanja, Universidad Autónoma de Barcelona

“Vaihto on loistava ja helppo tapa ko-keilla ulkomailla elämistä! On kiin-nostavaa tutustua opiskelijaelämään ja yliopistokulttuuriin muualla. Omalla pääaineellani ei ole paikkoja Espan-jassa, eli minun olisi pitänyt odotella Valtsikan toista hakukierrosta. Sitten löysin käyttäytymistieteelliseltä tämän paikan. Harkitsen kasvatustieteen ot-tamista sivuaineeksi, mutta peruskurssien löytäminen voi olla ke-väällä hankalaa. Lisäksi useimmat kurssit pidetään katalaaniksi eli haasteena on löytää sopivia kursseja espanjaksi.

Kielitaitoni on aika vahva, joten kieli sujuu varmasti hyvin al-kukankeuden jälkeen. Odotan vaihdon opettavan sopeutumaan, hyväksymään erilaiset toimintatavat ja pitämään puolensa. Kuu-lemma oppii myös riitelemään espanjaksi vuokranantajan kanssa!

Vaihdon vaikutus työnsaantiin riippuu omasta panostuksesta vaihtoaikana sekä siitä, miten markkinoi kokemuksensa työnanta-jille ja hyödyntää sitä käytännössä.”

vaiHdossa olleeT

Anssi Heinonen, taloustiede Ranska, Université Lille 1

“Vaihtoonlähtö oli lähes itsestäänsel-vyys. Halusin kansainvälistä kokemus-ta ja asua pidempään ulkomailla. Maan valitsin kielen, kaupungin ja yliopiston puolestaan kurssitarjonnan takia.

Luin koulussa pitkän ranskan ja

paransin vaihdossa pääasiassa puhetaitojani. Osasin varautua hankalaan byrokratiaan ja vanhanaikaiseen opetustyyliin - silti shekkivihot ja kunnon luentomateriaalin puute yllättivät. Iloinen yllätys oli, että vaihtariporukassakin puhuttiin aina ranskaa.

Oli hauska huomata, etteivät eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset lopulta ole kovinkaan erilaisia. Ranskalaisessa yhteiskun-nassa luoviminen on nyt tietenkin aiempaa helpompaa. Konk-reettista hyötyä on parantuneesta kielitaidosta, joka avannee ovia maailmalla.”

Elina Rouhiainen, sosiologia Irlanti, Trinity College

“Halusin haastaa itseni, tavata uusia ihmisiä ja saada mahtavia kokemuk-sia. Olin kuullut paljon hyvää Trinity Collegesta - vuosisatoja vanha kam-pus ja hyvä sija kansainvälisissä ver-tailuissa. Ennen lähtöä minua jännit-ti se, miten rankkaa opiskelu olisi. Perillä huomasinkin tason ja opiskelutyylin sopivan minulle. Opettajat olivat juuri niin hyviä kuin olin toivonut ja opiskelu vuorovaikutteista. Etukäteen pelätyt seminaarit ja esitelmät olivatkin opiskeluni parasta antia.

Opin käyttämään kieltä: puheesta tuli sujuvampaa. Kielitaito ja lisääntynyt itseluottamus voivat auttaa työnsaannissa. Opin so-siaalisemmaksi ja aloin katsoa itseäni sekä suomalaisen että eu-rooppalaisen linssin läpi. Ymmärrän englanninkielisistä maista tulevien ihmisten kulttuuria uudella tavalla. Aloin vaihtoaikana myös seurustella ja sain romaanikäsikirjoituksen valmiiksi. Ylei-sesti vaihtovuodella oli elämänlaatua kohentava vaikutus.” T

’’‘‘Kuulemma oppii myös riitelemään espanjaksi vuokranantajan kanssa!

TUTKAIN 3/2011 • 27

Reflektoinnin jalo ja aliaRvostettu taito

28 • tutkain 3/2011

urapolku

”ymmärsin tieteenalan väärin. Luulin, että älykkyys on sama kuin muiden ivaa-minen ja pilkkaaminen. Me nostimme itseämme ja omaa epävarmuuttamme painamalla muita alas.” Näin latasi tutkija ja monitoimimies Tommi Laitio syksyllä VOX-tapahtumassa omasta koulutuksestaan valtiotieteellisessä tie-dekunnassa. Laitio esitti oman tien löy-tämistä käsittelevässä puheenvuorossa varsinaisen itseruoskinnan, ja tuli siinä

samalla ruoskineeksi oman opinahjonsa-kin, valtiotieteellisen tiedekuntamme.

Laition mielestä Valtsikan opin-noissa ei kannustettu ymmärtämään omaa ja muiden toimintaa teorian kautta, eikä opittuja asioita kytketty käytäntöön. Laition pelastukseksi koitui laaja touhuaminen opiskelijajärjestöissä ja muissa ympyröissä. Näin hän oppi ymmärtämään teoriaa. Laitio vetosikin yliopistoväkeen: ”Toiminta ja teoria ja näiden välisen suhteen harjoittelu on kytkettävä yhteen. Vain tällä tavalla syntyy uuttaa ajattelua, uutta toimintaa. Vain näin oppii näkemään ja uskomaan siihen, mitä osaa.”

Laitio ei ole ajatuksineen yksin. Mo-nen oppimistutkijan mielestä asiantunti-juus kehittyy vain teorian, käytännön ja itsesäätelytiedon kytkeytyessä toisiinsa. Teorian ja käytännön erottaminen toisis-taan synnyttää liikkumatonta tietoa, joka on käyttökelpoista vain koulutuksessa, vaikkapa tentissä ja luennolla, mutta ei todellisessa elämässä.

Laition tapaan monet valtsikalaiset ovat kautta aikojen olleet aktiivisia toi-mijoita. Jokainen valitsee itse toimiiko ainejärjestössä vai Kannunvalajissa, Amnestyssä vai osakunnassa. Kaikki toiminta kuitenkin tarjoaa perspek-tiiviä opintoihin ja opittuun. Toisilla kokemuksilla on välineellistä arvoa – ne ovat suoria merkintöjä CV:ssä ja luotuja

verkostoja mahdollisuuksien äärelle. Osa taas on merkityksellisiä meille ihmisinä. Norsunluutorniin ei auta jäädä. Laition sanoin labyrintista pääsee ulos vain toiminnalla.

Brittiläiset yliopistot ovat meitä pitempään pohtineet ns. employability-käsitettä, jonka sisältö liittyy läheisesti Laition puheisiin. Employability sisältää oman alan syvän ymmärryksen ja taidot. Mielenkiintoisia ovat kaksi muuta osa-aluetta: omat pystyvyyskäsitykset sekä metakognitio eli kyky reflektoida ja säännöstellä oppimistaan ja käytöstään. Opinahjolla on vastuu myös viimeksi mainittujen taitojen kehittymisestä ja tukemisesta.

Miksi meiltä kuitenkin edelleen voi valmistua hyvin puutteellisilla reflek-tointitaidoilla? Ja miksi se taitona on usein niin aliarvostettu?

Haastan teidät kaikki reflektointi-taitotalkoisiin. Peilat-kaa teoriaa itseenne ja ympäristöönne ja henkilökohtaistakaa opittua. Miettikää, mikä on inspiroivaa ja ihanaa tai vaikeaa ja sekavaa

ja miksi näin on. Yhdistäkää uutta aikaisemmin opittuun ja käytännön toimintaan ja pohtikaa, miten uusi tieto haastaa vanhempaa. Ja aika ajoin py-sähtykää katsomaan kaikkea isommasta perspektiivistä: mistä olette tulossa, missä olette nyt ja ennen kaikkea mihin olette menossa.

Helsingin yliopiston urapalveluiden suunnittelija ja Valtsikan alumni Leena Itkonen pohtii työelämään siirtymisen haasteita.

T

‘‘ ’’Norsunluutorniin

ei auta jäädä.

koLuMNi

kriisien koittaessa on konsensus ollut pienen kansamme pelastava voima. Suo-malaisilla onkin jopa fetissinomainen tarve seisoa yhdessä rintamassa ja kulkea samoilla raiteilla. Tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä erilaiset ideologiat luovat Suomen poliittiseen ilmapiiriin huomattavaa jännitettä.

Miten tähän tultiin? Missä vaiheessa suomalaiset jakaantuivat näin vastak-kaisiin leireihin? Asianhan piti olla niin, että historia on loppu, ja liberalismi hallitsee niin politiikassa kuin taloudes-sakin! Tai siltähän se kai näytti.

suomessa oli jo 1960-luvulta lähtien nähtävissä kehitys, jossa yksilönvapau-den ja itsensä toteuttamisen ideaalit oli-vat muuttumassa kes-keisiksi osiksi yleisesti jaettua arvomaailmaa. Ja kun Neuvostoliitto romahti, oli homma sinetöity. Huh. Historian lopun alkuko? Vuositu-hannen vaihteen Suomessa lähes jokainen poliittinen puolue muotoili tavoitteensa liberalistisesta perinteestä ammennetulla käsitteistöllä. Oikeisto-vasemmisto -vas-takkainasettelu oli pitkälti tullut tiensä päätökseen.

Niinistö julisti vuoden 2006 vaalikampanjassaan vastakkainasettelun olevan ohi, mutta monet ihmiset turhautuivat. Selkeät vaihto-

ehdot puuttuivat, poliittinen aktiivisuus laski. Äänestysprosentti tippui vuonna 2007 alhaisimmaksi sitten 1930-luvun. Sitten tuli Jytky! Sille taisi olla tilausta.

jytky jakoi suomalaisia. Minareetin ru-kouskutsua matkiva kansanedustaja oli aivan uusi ilmiö. Eduskunnasta kaikui myös harvinaiseksi tulleita rasistisia pilkkanimityksiä.

Toki eri leirit olivat jo olemassa, mutta nyt Arkadianmäestä tuli vastak-kainasettelun näyttämö. Kävi julkisesti ilmi, että ristiriidat suhtautumisessa esimerkiksi Eurooppaan olivat merkit-täviä - toisessa ääripäässä voimakkaan sitoutuneet EU-uskovaiset, toisessa ääripäässä globalisaatiota pelkäävät markkahaikailijat.

Jakoa ei kuitenkaan tehty vain mielipiteissä, vaan myös statukses-sa. Vastakkainasettelu seurasi kansa vastaan eliitti -asetel-maa. Kriisien ja vaalirahasot-kujen keskellä nousi demo-kratian historiallinen ”herrat kuriin”- tendenssi. Herrathan ne veivät Suomen Eurooppaan!

väärinkäsitykset paljastuvat, kun tapahtumat yllättävät. Perussuo-malainen ei ollut tajunnut, ettei EU syntynyt tyhjästä vuonna 1992, ja ettei jäsenyydessä olekaan kysymys vain Suomen hyödystä. Pääkau-punkiseudun korkeakoulutetussa kuplassa ei taas käsitetty, ettei monikulttuurisuuden ja arvolibera-

lismin paheksuminen olekaan marginaa-linen ilmiö. Hyvä, että väärinkäsitykset paljastuvat, sillä ne johtavat vääriin johtopäätöksiin. Kriisien aikana niihin ei ole varaa.

Eurooppa on pankkikriisissä, ja Wall Streetin mielenosoitukset leviävät ympäri Yhdysvaltoja. Kaikenlainen pro-testi on nyt in. Ja miksi ei olisi? Törkeitä huijauksia paljastuu Atlantin molemmin puolin. Syyllinen on eliitti, jonka perke-leellisenä projektina on ylikansallinen päätöksenteko ja markkinoiden ylivalta. Järjestelmä horjuu.

Presidentinvaalista povataan jo kan-sanäänestystä EU:sta. Presidentti edustaa koko kansaa, mutta Niinistön edellinen vaaliteema on auttamatta vanhentunut. Jopa 14-vuotias Sanna tietää vastauk-sen kysyttäessä hänen tuntemuksiaan Suomen tilanteesta: ”Noo… Se on niiku

ihan perus”. Siis ihan Perusko? Käsitinkö nyt väärin?

”kyllä kansa tietää”, vai miten se Soini nyt sanoikaan. Niin, tottahan se on. Mutta mitä kansa

tietää? Tietämiseen kun ei tarvita enää muuta kuin tieto Googlesta. Google ei kuitenkaan kerro mikä tieto on totta ja mikä ei, tai minkälaisia johtopäätöksiä tiedon perusteella tulisi tehdä. Onneksi.

Tietäminen ei ole enää coolia, mutta ajatteleminen ja ymmärtäminen on. Siispä ajatellaan ja ymmärretään! Ja missä junassa sitten kuljetkaan, niin pysy sentään raiteilla. Ne saattavat palata taas yhteen.

PoliTiikan raiTeilla rYTiseeteksti janne Soisalon-Soininen kuva joan vega

TUTKAIN 3/2011 • 29

marianne stenius on valinnut haas-tattelupaikaksi Hankenin hallituksen kokoushuoneen. Upeasti sisustettu tila henkii arvokkuutta, joka on säilynyt vuosikymmenten ajan. Kunnioitus-ta herättävät muotokuvat valvovat jälkipolvien touhuja valppailla katseilla. Kohta on Marianne Steniuksen vuoro päästä joukon jatkoksi seinälle – hänen muotokuvansa valmistuu ennen vuoden-vaihdetta. Mutta lapsuuden perusteella Steniuksesta olisi pitänyt tulla lääkäri. Mitä tapahtui?

”Kaikki muut perheessämme olivat työllistyneet lääketieteen alalle, ja suku varmaankin odotti minunkin menevän lääkikseen”, Stenius kertoo. Teini-Steniusta eivät kuitenkaan fysiologiset kysymykset kiinnostaneet, vaan häntä kiehtoivat historia ja matematiikka.

Tarkkaa näkemystä tulevasta ammatistaan Steniuksella ei kuitenkaan ollut, ja niinpä hän hakeutui Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun-taan. ”Valtsikassa oli silloin samalla

tavoin useita mahdollisuuksia valita ala kuin tänä päivänä kauppiksessa, josta saa eräänlaisen yleistutkinnon.”

Opinnoissaan Stenius onnistui yhdistämään kiinnostuksensa aiheet: Pääaineeksi Stenius valitsi kansantalo-ustieteen ja luki sivuaineina talous- ja sosiaalihistoriaa sekä tilastotiedettä. Mielekäs ainekombinaatio taisi siivittää Steniuksen opintoja.

”Opiskelin kauhealla tahdilla, ja valmistuin neljässä ja puolessa vuodessa. Tosin sitä ei täysin voi verrata nykyai-kaan. En käynyt töissä, vaan opiskelin opintolainan turvin ja asuin kotona ”, Stenius selittää.

Valtsikassa opiskellessaan Stenius oli varma, ettei ikinä mene Hankenille.

Tilanteet kuitenkin muuttuvat: ”En-nen kansantaloustieteilijät kilpailivat ekonomien kanssa. Nykyään ekonomin tutkinto on yleistutkinto, kun ennen sellaisen sai Valtsikasta.”

Steniuksen mielestä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan maine työmarkkinoilla on pääosin hyvä. Hän näkee tiedekunnan vahvuudeksi sen tarjoaman mahdollisuuden yhdistellä eri aineita kokonaisuuksiksi. ”Kaikki kuitenkin riippuu ainekokonaisuuksista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Persoonallisuus on tärkeää. Tutkijan tai työnhakijan tulee hallita yleissivistävä kieli ja ydinosaaminen joltain alueelta.” Tämä siksi, että Steniuksen mukaan monitieteiset työt ja tutkimushankkeet yleistyvät.

Omaa opiskelu-uraansa Stenius ei muuttaisi, mutta ottaisi siihen uuden aspektin: ”Huomioisin kansainvälisyyttä enemmän. Tein omaa väitöskirjaani Lontoossa ja Princetonissa. Eikä harjoit-telun merkitystä voi korostaa liikaa!”

Hejdå Hanken,tervetuloa uudet haasteet!

Taloustieteilijä ja professori Marianne Stenius valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi vuonna 1973. Kaksi vuosi-kymmentä myöhemmin hänet valittiin yhtenä ensimmäisistä naisista yliopistotason oppilaitoksen rehtoriksi. Steniuksen ura Svenska handelshögskolanissa on jatkunut aina tähän päivään asti. Nyt on tullut aika jättää Hankenille hyvästit.

ALuMNi

‘‘ ’’Nykyään opiskelijoita

holhotaan aivan liikaa.

30 • TUTKAIN 3/2011

teksti & kuvat anna-maria talvio

Gradun voima

Opiskelija on onnekas, mikäli hänellä on edes pieni aavistus tulevasta gradun aiheesta mahdollisimman varhain. Sitä pystyy kypsyttelemään ja kehittämään matkan varrella sekä testaamaan jo kanditutkielmassa.

Marianne Stenius ryhtyi tutkimus-assistentiksi opiskeluaikanaan ja teki gradunsa tutkimusryhmän puitteissa. Sen aihe osoittautui hyvin tärkeäksi. ”Annettu aiheeni oli kansantaloustiede ja pääomamarkkinat. Tutkin obligaa-tiomarkkinoita, jotka ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä.”

Vuonna 1976 Steniuksesta tuli li-sensiaatti. Hän työskenteli kolme vuotta kokopäiväisenä tutkijana Elinkeinoelä-män Tutkimuslaitoksessa. Luonto sai Steniuksen kuitenkin lähtemään vaki-tuisesta tutkijan pestistä. ”Olen tällainen riskinottaja. Sitä paitsi väikkärini oli vaiheessa ja se piti saada valmiiksi.”

Siinä gradun aihe kantoi edelleen. Stenius väitteli valtiotieteen tohtoriksi

“Nopean valmistumisen ei pi-täisi olla opiskelijan päätavoite”, Marianne Stenius korostaa.

TUTKAIN 3/2011 • 31

vuonna 1986, aiheenaan obligaatioiden hinnoittelu. ”Olin onnellisessa asemassa, sillä sain mahdollisuuden valita kahdesta avoimesta professuurista. Toinen oli Valtsikassa kansantaloustieteessä, toinen Hankenissa.”

Stenius valitsi jälkimmäisen ja on toiminut Svenska handelshögskolanissa rahoituksen professorina vuodesta 1990 lähtien. Valintaan vaikuttivat tutki-musmahdollisuudet, jotka Stenius koki Hankenissa paremmiksi. Niiden parissa hän touhusikin kaksi ja puoli vuotta.

”Sitten minut valittiin rehtoriksi, ja tällä tiellä olen edelleen.”

valTsikalainen, verkosTu!

Opiskelijalle on luonnollista haaveilla luovasta, haastavasta ja palkitsevasta urasta – olisi naiivia väittää muuta. Steniuksen vinkit unelmien työpaikan saamiseksi ovat sangen konkreettisia: ”Vaaditaan paljon työtä, riskinottoa ja uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea myös verkostumista. ”

Stenius neuvoo opiskelijoita liitty-mään osakuntiin ja toimimaan ainejär-jestöissä. Se kannattaa, vaikka sen etua ei aina ymmärräkään. ”Pienessä Hankenis-sa verkostojen luominen on helpompaa. Painotan opiskelijoille aina Nylands Nationin merkitystä elämässäni. ”

Usein kuulee puhuttavan laiskasta opiskelijasta, joka ei suorita tarpeeksi kyllin nopeasti. Syitä voi olla monia mui-takin kuin pelkkä osakunnassa ryyppää-minen; hän voi olla hyvinkin aktiivinen osakuntatoimija.

Verkostojen merkitykseen Stenius törmäsi yliopistojen varainhankinnan

yhteydessä, sillä verkostot toimivat. Kiin-tymyssuhde vanhaan opiskeluahjoon ja -tovereihin säilyy.

”Alumneilla on ymmärrys nyky-opiskelijoiden maailmaan ja he haluavat antaa saamaansa takaisin.”

Steniusta tuntuu harmittavan se, ettei hän itse ole juuri ollut mukana alumnitoiminnassa. Syynä tosin tuntuu olevan ajan-, ei tahdonpuute, sillä järjestötoiminnalla on aina ollut hänelle merkitystä.

”40 vuotta sitten olin hyvin aktii-vinen osakunnassa. Olin jopa yhden vuoden Nylands Nationin puheenjohta-jana. ”

Stenius näkee osakuntatoiminnan tavattoman tärkeänä, vaikka se saat-taakin nielaista mukanaan. Eipä silti, että siitä haittaa olisi. Voisi melkeinpä ex-mäkihyppääjää mukaillen todeta, että opiskeluelämä on ihmisen parasta aikaa – iästä riippumatta.

”Opiskeluvuodet olivat todella hyvää aikaa. Parasta oli vapaus. Valtsikassa oli etenkin vapaus valita, ja vastuu oli aivan toisenlaista. Silloin annettiin eteen oppi-kirja ja käskettiin lukea. Nykyään opiske-lijoita holhotaan aivan liikaa ja huoleh-ditaan opintojen etenemisestä. Toisaalta työmarkkinat ovat vaikeammat, mutta milloin ja miten opiskelijat sitten oppivat vastuuntuntoa”, Stenius kysyy.

Hanken vs. valTsika

Stenius kaipaa suuren keskustakampuk-sen eloisuutta ja elämää, jota pienessä Hankenissa on vaikea toteuttaa. ”Iso Valtsika tarjoaa toisaalta paremmat mah-dollisuudet verkostua, mutta Hankenissa

se toteutuu käytännössä helpommin.”Hän toivoisi oppilaitosten täy-

dentävän toisiaan vaikkapa yhteisten maisteriohjelmien kautta, kuten maa-ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, jossa on mahdollisuus kaksikielisen tutkinnon suorittamiseen. ”Hanken ei voi olla niin laaja, mitä itse koen, että kauppislainen tarvitsee.”

Täysin kritiikittä iso tiedekunta ja yliopistokokonaisuus eivät kuitenkaan pääse: ”Helsingin yliopiston koneisto on raskas. Rehtorin toivomuksen tai käskyn siirtyminen tiedekuntaan kestää paljon kauemmin kuin Hankenissa. Tässä on yksi syy, miksi jättäydyimme Aalto-yliopiston ulkopuolelle.”

Keskustelu pakollisista kielistä ei aina ole hirveän rakentavaa, mutta kuten Stenius toteaa, me rakennamme suoma-laista identiteettiämme kielen – oli se sitten suomi tai ruotsi – ja historiamme kautta. ”Kansalliseen identiteettiimme kuuluu jonkinasteinen ruotsinkielen taito.”

Stenius ei mielellään käytä termiä pakkoruotsi, hän puhuu hyötyruotsista. Sitä valtsikalaiset voisivat puolestaan oppia Hankenissa, kun tentit olisi pakko kirjoittaa toisella kotimaisella. Stenius ei kuitenkaan tee suomenruotsalaisista uh-reja: ”Syytä on meissäkin, alamme aina liian helposti puhua suomea olettamalla, että suomenkieliset eivät osaa ruotsia.”

CarPe diem

Ennen yliopistouudistusta yliopisto-yhteisö valitsi rehtorit; se antoi Sten-iukselle vapauden haluta tehtävää, ja samalla testattiin luottamus. Steniuksen

32 • TUTKAIN 3/2011

marianne sTeniuksen muiTa meriiTTejä

• 1998 Helsingin kauppakorkeakoulun Jaakko Honko -mitali

tieteiden välisen tutkimuksen edistämisessä

• 1998 Suomen Leijonan komentajamerkki

• 2000 Helsingin kaupungin kultainen Helsinki-mitali

• 2002 Kauppatieteellisen yhdistyksen Huugo Raninen -mitali

• Åbo Akademin dosentti

• Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dosentti

• Valtion tiede- ja tutkimusneuvoston jäsen

• Chalmersin säätiön hallituksen jäsen 2009–

• Aarhusin kauppakorkeakoulun hallituksen jäsen

• Senaattikiinteistöt, hallituksen jäsen

• European Institute for Advanced Studies in Management,

hallituksen puheenjohtaja 2009–

• Suomen Tiedesäätiön varapuheenjohtaja 2010–

jos nYT saisiT valiTa:

1. Opintolaina vai osa-aikatyö?

Osa-aikatyö, vaikka nykyään pitäisi siirtyä opintolainaan, sillä se on itseensä sijoittamista.

2. Opiskelijatoiminta vai opintoihin keskittyminen?

Opiskelijatoiminta ilman muuta! Mutta kohtuus kaikessa. Tarkoitus on kehittyä yksilönä, oppia

kantamaan vastuuta ja nähdä maailmaa.

3. nopea valmistuminen vai rauhallisempi opiskelutahti?

Rauhallinen tahti, johon kuuluu myös kansainvälisyys ja opiskelija-aktiviteetit. Nopea

valmistuminen ei ole päätavoite.

luottamus on punnittu jo viisi kertaa peräkkäin. Rehtorin työssä tarvittavia taitoja Steniuksen mukaan ovat nöyryys, neuvottelutaito, uteliaisuus ja valmius tehdä pitkiä päiviä. Niistä tuskin on haittaa opiskelijallekaan. ”Tee sitä, mistä olet innostunut ja luo verkostoja”, Stenius muistuttaa. ”Myös kansainvälisen koke-muksen hankkiminen kannattaa.”

Stenius on tyytyväinen kuluneisiin 17:ään vuoteen, mutta muutoksen tuulet ovat puhaltaneet: ”Olen päättänyt jättää Hankenin. Tehty yliopistouudistus oli

hyvä kohta siirtyä syrjään. Lupaa minul-le ei tosin vielä ole myönnetty, mutta se on pelkkä muodollisuus.”

Stenius kokee antaneensa Hankenille sen, mitä hänellä on. Seuraavaksi Ma-rianne Stenius aikoo keskittyä kansain-välisiin ja kansallisiin haasteisiin tieteen ja koulutuksen alalta. Hallitustehtävät ja erilaiset projektit odottavat. Kokemuk-sia hänelle niistä on kertynyt rutkasti. ”Haluan haasteita. Jos niitä ei ole tarjolla, niin sitten etsin niitä.”

Näin on nytkin. Marianne Steniuk-

sen olemus huokuu ripeyttä, jämptiyttä, uskallusta ja toimintaa. Hän vaikuttaa naiselta, joka saa pyörät pyörimään, vaikka ne olisivat neliskanttisia. Tilai-suuteen tarttuminen on aina ohjannut Steniusta. Hän kuvaa itseään uteliaaksi riskinottajaksi, joka kammoaa urautu-mista.

”Jätän myös professuurini Hankenil-la. Olen heille antanut kaikkeni”, Stenius sanoo, mutta ei suinkaan nöyristellen. ”Nyt on aika suunnata uusiin haastei-siin.” T

TUTKAIN 3/2011 • 33

teksti iida sofia hirvonen kuvitus Vera Khryashcheva

Mikä itkettää valtsikalaisia?

itkeminen on yksilöllistä ja monilla ihmisillä myös kausittaista. Joillakin voi kulua vuosikausia vailla yhtäkään kyyneltä, toiset nyyhkyttävät joka päivä. Itkeminen voi tuntua pelottavalta, mutta se usein puhdistaa ahdistuksesta, selventää tunteita ja loputtuaan aiheuttaa itkijälle oudon inhimillisyyden tunteen. Keskustelin muutaman valtsikalaisen kanssa siitä, mitkä asiat heitä voisivat itkettää, ja pohdinta johti seuraavanlaiseen jaotteluun.

1. liian suureksi kasauTuneeT

TYÖ- ja kurssimääräT

Stressi kasautuu kyynelkanaviin salakavalasti, kun opiskelija on kesän jälkeisen rentoutuneisuuden ja minäpystyvyyden huu-massa haalinut itselleen ylivoimaisen läjän suoritettavia kursseja. Syksy alkaa rauhallisissa merkeissä luennoilla silloin tällöin hengaillen, mutta yhtäkkiä deadlinet ja tenttipäivät alkavat lähestyä. Silloin yöt mene-vät valvomiseksi, mutta keskittymiskyky on tiessään ja oppimistaito-oppaissa hehku-tettu fl ow-elämys loistaa poissaolollaan.

Valtsikalainen löytää itsensä vii-meisinä iltoina juomasta hampaat irvessä kahvia pysyäkseen tar-peeksi tolkuissaan suoltaak-seen esseeseen edes jonkin-laista sisältöä. Opiskelu muuttuu itkemiseksi, kun tarvittavia kirjoja ei löydy ja kiireessä kyhätty teksti tuntuu kelvottomalta. Silti ylijäävä aika humah-taa ohi Facebookissa roikkuessa. Ja elääkin pitäisi.

2. kraPulassa PienimmäTkin vasToinkäYmiseT

Heikkovointisena ja katuvaisena melkein mikä tahansa arjen hankaloittaja voi muuttaa tyynen valtiotieteilijän vollottavaksi ihmisraunioksi – etenkin, jos sen joutuu kohtaamaan yksin.

Raitiovaunun odottaminen vihmovassa syystuulessa. Tyhjä kohta Alepan pestohyllyllä. Naapureiden metelöinti. Kirjautu-minen Helkaan ainoastaan huomatakseen, että kaikki lainassa olevat 15 nidettä ovat kolme päivää myöhässä. Reistaileva tietokone. Suodatinpussien/särkylääkkeiden/käteisen loppumi-nen. Tunne siitä, ettei kukaan ymmärrä. Tavaroiden häviäminen. Pelko siitä, että esimerkiksi avain olisi hävinnyt, vaikka se olikin kaiken aikaa taskussa. Metafyysinen yksinjäämisen pelko. Liika informaatio. Tiskaaminen.

3. iTkeTTävän HienoT HeTkeT

Elokuva, joka koskettaa juuri silloin, kun sitä ei osannut odottaa. Ulkona valvottu kesäyö. Kauniin postikortin tai

kirjeen saaminen yllättäen. Hetki, jolloin tajuaa, että on tehnyt niin hienon näköistä ruokaa, että sen syöminen tuntuu lähes jonkin kauniin hajottamiselta. Satunnai-

nen nostalgia. Kirjallisuus. Rakkaudentunnustus. Kävely kotiin kuunvalossa kevyessä laskuhu-

malassa jonkun ihanan biisin soidessa.

4. iTkeTTävän

HuonoT HeTkeT

Riitely. Ero. Yksinäisyys. Jonkun kuolema. Sairauden pelko. Tun-ne siitä, että on tehnyt jotakin peruuttamatonta ja kaikki on pilalla. Syyllisyys tai häpeä. Kuoleman pelko. Karmea tulevaisuuden pelko. PMS. Maailmantuska. T

34 • TUTKAIN 3/2011

teksti reetta heiskanen kuva jussi välipirtti

valtiotieteilijälle maapallo on pieni. Valtio-opin opiskelijat suuntaavat jou-luksi Kuubaan, yhteiskuntahistorioitsijat valtaavat perioditauolla Istanbulin ja taloustieteilijät Pietarin. Sosiaalipsykolo-gian opiskelija tekee graduaan Kame-runissa ja tilastotieteilijä kerää aineistoa Pohjois-Ruotsissa. Opiskelijavaihtoihin pallomme kaukaisimpiinkin kolkkiin matkaa vuosittain satoja onnekkaita. Lisäksi harva se viikko kuulee opiskelu-kaverin lähtevän viettämään pidennettyä viikonloppua Lontooseen tai Pariisiin. Kasvavan globaalin liikkuvuuden keskel-lä herää kysymys: ”Miksi?”.

eksoTiikkaa seinäjoella

Helsingin yliopiston Euroopan histori-an professorin Laura Kolben mielestä opiskelijan pitää ehdottomasti lähteä maailmalle.

”Omana opiskeluaikanani Erasmus-

vaihto oli kuin märkä unelma jossain miljoonien vuosien päässä”, Kolbe naurahtaa. ”Liikkuvuuden mahdollistu-minen viime vuosikymmeninä on niin itsestäänselvä asia, ettei sitä ymmärretä arvostaa”.

Laura Kolbe syntyi Kolumbiassa, mutta perhe muutti takaisin Suomeen Lauran ollessa kaksivuotias. Nuoruus-vuosina 1960- ja 70-luvuilla rohkeinta oli lähteä interrailille. Suurin osa ulko-maanmatkoista suuntautui Tukholmaan.

”Henkilökohtaisesti suren, että omassa nuoruudessani oli eksoottista lähteä viettämään viikonloppua Seinäjo-

elle. Nyt sitä eksotiikkaa voidaan hakea Eurooppaakin kauempaa.”

Uusien sukupolvien edustajista kaikki eivät olet käyneet Seinäjoella, mutta sitäkin useampi Berliinissä. Mitä nuoret hakevat ulkomailta? ”Nykyään

matkailusta ja erityisesti suurkaupun-geista haetaan luovuuden optimaalista tilaa. Pariisi, Rooma ja Lontoo toimivat magneetteina”, Kolbe kuvailee.

vaarana ennakkoluuloT

Sanonta kuuluu: ”Älä kerro kuinka koulutettu olet, kerro kuinka paljon olet matkustanut”. Laura Kolbe tulkitsee

Miksi ihminen matkustaa? Professori Laura Kolbe vastaa.

Matkalla kohti luovuuden optimaalista tilaa

‘‘ ’’Pohjimmiltaan ihmiset ovat

samanlaisia joka puolella maapalloa.

TUTKAIN 3/2011 • 35

sanonnan rivien väleistä, että ihmiselle on luontaista uteliaisuus muita maita ja ihmisiä kohtaan. Tätä ominaisuutta täytyy ruokkia.

Yleiset kliseet matkailusta puhut-taessa ovat, että matkustaessa oppii tuntemaan itsensä ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

”Unelmissaan ja ajatuksissaan ihmi-set uskovat, että matkustaminen auttaa ymmärtämään. Todellisuudessa ihmisen omat ennakkoluulot kuitenkin vain vahvistuvat. Pahimmassa tapauksessa ihminen rakentaa oman suomalaisuu-tensa paikkaan, jossa matkustaa”, Kolbe valaisee.

Viisaan matkustamisen idea onkin, että ihminen riisuu itsensä paljaaksi ja on avoin vaikutteille. Silloin voi oppia ymmärtämään. ”Avoimin silmin havannoimalla rikastuttaa samalla omaa ajatteluaan”.

roomasTa uPPsalaan

Matkustamisesta on ollut suurta hyötyä Kolben omalla uralla. Pidemmät ulko-maanmatkat ovat vaikuttaneet syvästi hänen omakohtaiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen mieleen. Tällä hän

tarkoittaa, kuinka on jokaisella pidem-mällä matkallaan päässyt laajentamaan ajatteluaan ja tarttumaan aiheisiin uusista näkökulmista. Ennen kaikkea matkat ovat viitoittaneet tietä kohti omia mielenkiinnon alueita. ”Vuonna 1978 matkustin kolmeksi viikoksi Roomaan. Se oli yliopiston opintomatka ja avasi silmäni. Nykyään kaupunkitutkimus on

suuri kiinnostuksenkohteeni.” Kolme pidempää oleskelua ulko-

mailla ovat muodostuneet Kolben uran henkirei’iksi. 1980-luvulla Kolbe kirjoitti väitöskirjaansa Lontoossa ja 1990-luvulla hän asui perheensä kanssa Hollannissa.

”Havahduin Lontoossa ympärilläni vallitsevaan luokkayhteiskunta-ajatte-luun. Raaimmillaan ja paljaimmillaan Britannia on sellainen”.

Viimeksi Kolbe on asunut puoli vuotta Uppsalassa vuonna 2007 Suomen ja Ruotsin suhteita tutkien. Ruotsissa hän vakuuttui siitä, kuinka tärkeää on tuntea myös naapurimaansa.

‘‘ ’’Matkailun tulee olla muutakin kuin oman kansallisuutensa siirtämistä kohteeseen.

“Ihmiset uskovat, että matkustaminen auttaa ymmärtämään. Todellisuudessa heidän omat ennakkoluulonsa kuitenkin vain vahvistuvat”, Laura Kolbe toteaa.

36 • TUTKAIN 3/2011

unoHda kansallisuus

Kolbe on puhunut ja kirjoittanut paljon kansallisuuden merkityksestä. Monikult-tuurisuus-käsitteen hän kokee kuiten-kin värittyneeksi. Hän muistuttaa, että pohjimmiltaan ihmiset ovat samanlaisia joka puolella palloa, ja tämä on tärkeää muistaa.

”Lopulta kansallisuus on se pienin ja vähiten kiinnostava asia. Enemmänkin yhteisten intressien ja elämäntilanteen

sekä sosiaalisen taustan jakaminen ulko-maalaisen kanssa yhdistää.”

Kolbe uskoo, että se kuinka paljon matkailusta todella saa irti, riippuu lopulta täysin matkaajan omasta henki-lökohtaisesta asenteesta.

”Tärkein työkalu matkatessa on hymy, se vie pitkälle”. Monilla matkoil-laan hän on päätynyt lopulta puhumaan suomea. ”Maissa, joissa puhutaan huo-noa englantia, suomi on täysin samanar-voinen kommunikaation väline”, Kolbe nauraa.

erasmus ei riiTä

Opiskelijat matkustavat rohkeasti aina Uuteen-Seelantiin asti. Kolbea kuiten-kin huolestuttaa Erasmus–vaihtoon lähtevien vähenevä määrä: ”Keskustelua käydään siitä, että Erasmus-vaihdot eivät olekaan enää suosittuja, opiskelijoita ei saada lähtemään ”, hän harmittelee. Kol-be muistuttaa, millaisen mahdollisuuden mielekkään tekemisen kautta avautuva kansainvälisyys antaa elämässä.

Hänen mukaansa pahimmillaan matkailu kasvattaa ennakkoluuloja, mut-ta parhaimmillaan se lisää kansainvälistä ymmärrystä ja solidaarisuutta muita kohtaan.

”Jokaisen akateemisen opiskelijan velvollisuus on katsoa rohkeasti me-diakuvien taakse ja seurata sydämensä ääntä. Matkailun tulee olla muutakin kuin oman kansallisuutensa siirtämistä kohteeseen”.

Pohjoismaiden huono maine mat-kailumaina harmittaa Laura Kolbea. Hän kokee hyvin tärkeäksi juuri Ruotsiin, Saksaan, Venäjään ja muihin lähialuei-siin tutustumisen. Kolbe uskoo myös, että oman maan tuntemus on ihmisillä yleisesti heikentymässä.

”Matkailuun liittyy nykyään elitismi ja eräänlainen hypetys, jossa oma maa koetaan kurjaksi ja tylsäksi.” Selän kään-täminen Suomelle ja suomalaisuudelle ei kuitenkaan kannata, sillä omat mielen-kiinnon kohteet ja intressit saattavat lopulta löytyä lähempää kuin uskoisi-kaan. Kolbe neuvoo kiertelemään omaa maataan matkailijan silmin.

kaikki mulle HeTi ja nYT

Laura Kolbe oli 30-vuotias kun hän mat-kusti ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoi-hin. ”Koko maailmaa ei kannata katsoa 18-vuotiaana, vaan jättää jotain jäljelle. Eri elämänvaiheissa tulee mahtavia sykä-yksiä uusia maita kohtaan. Nyt minulla on suuri halu oppia tuntemaan Balkanin

historia ja mentaliteetti”. Matkatessaan Kolbe nauttii repun

selkään laittamisesta, kartan käteen otta-misesta ja mahdollisuudesta luoda oma suhteensa uuteen kaupunkiin. Utelias pi-tää olla ja nurkkien taakse täytyy kurkkia ennakkoluulottomasti, jotta kaupungin salaisimmatkin kolkat avautuvat.

Lopuksi Kolbe muistuttaa, että matkustaminen on mahtava asia, mutta ei itseisarvo, josta pitäisi pitää kynsin hampain kiinni.

”Ihmisestä ei tee täydempää se, että pääsee New Yorkiin shoppailemaan. Itse olen hyvin onnellinen myös Sysmässä kesämökilläni.”

Huojentava on myös Laura Kolben myönnytys nykynuorille. ”Jos 70-luvulla matkustamisen monimuotoisuus olisi ollut meille tarjolla, olisimme lähteneet ihan samalla tavalla kuin nykysukupol-vet.”

Laura Kolben neuvot valtsikalaiselle

maailmanmatkaajalle:

• Lue ja opettele maan kansallislaulu.

Sitä kautta pääsee sisään maan

mentaliteettiin.

• Katso pääkaupunkeja poliittisten

järjestelmien tilana ja paikkana.

Miten pääkaupunki ilmentää maan

kansallista ja valtiollista politiikkaa?

• Lue kriittisesti matkaoppaita. Tee

omia lisäyksiä.

• Kirjoita blogia tai päiväkirjaa.

• Lähde vaihtoon muualle kuin

englanninkieliseen maahan.

‘‘ ’’Omassa nuoruudessani oli eksoottista lähteä

viettämään viikonloppua Seinäjoelle.

T

TUTKAIN 3/2011 • 37

Yhteiskunnissa kaikkialla vallitsee ristiriita: ne, jotka ovat kaikista eniten yhteiskunnallisen päätöksenteon armoilla, ovat vähiten kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.

suurimmalta osalta ihmisistä puuttuu poliittinen ideologia, ja vain kaksi prosenttia äänestäjistä päätyy poliittisiin kantoihinsa abstraktin käsitteellisen ajattelun ja loogisen päättelyn kautta, kertovat tutkimukset. Olemmeko tuomittuja politiikkaa vältte-levän enemmistön takia vai onko poliittisen innostuneisuuden puute edes ongelma? Miksi vain vähemmistö on oikeasti kiinnos-tunut politiikasta?

Poliittinen psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen po-liittista ajattelua ja käyttäytymistä. Poliittisen psykologian löytä-mät ilmiöt ovat erikoisia, pahimmillaan jopa järjen vastaisia. Sel-vää kuitenkin on, että politiikasta oikeasti ymmärtävien osuus on pieni ja siitä kiinnostuneiden osuus sitäkin pienempi.

ideoloGiaa vai PsYkoloGiaa?

Tommi Uschanovin kirja Kaalihuijaus (2010) käsittelee politiikan ja ihmisten välistä mielenkiintoista vuorovaikutusta, joka ei aina noudata logiikan sääntöjä. Yksi keskeinen poliittisen psykologian alan havainto on Uschanovin mukaan se, että mitä tärkeämpänä ihminen pitää jotain asiaa politiikassa, sitä vähemmän hän siitä tuntuu tietävän. Tämä ilmiö huomattiin alun perin jo USA:ssa 1970- ja 1980-luvulla toteutetuissa tutkimuksissa ja on sittemmin toistettu kansainvälisesti yhtenevillä tuloksilla. On myös huomat-tu, että he, joiden uskomukset pitävät kaikista vähiten paikkaansa, ovat vakuuttuneimpia uskomustensa paikkansapitävyydestä.

Ihmisillä kaikkialla vaikuttaa olevan hyvin huono ymmärrys siitä, mistä politiikassa voidaan ylipäätään päättää tai kuka tekee päätöksiä. Uschanovin esittämien laskelmien perusteella Suo-messa on ollut vuonna 2010 noin 600 000 äänestysikäistä politii-

kasta tietämätöntä henkilöä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että liki kolmannes suomalaisista luuli SDP:n olevan hallituksessa viime vaalikaudella ja SDP:n omistakin kannattajista näin luuli jopa vii-dennes. Tutkimusten mukaan yleisesti jopa yhdeksän kymmenes-tä äänestäjästä valitsee ehdokkaansa samaistumisen perusteella. Suurta merkitystä on myös ehdokkaan ulkonäöllä sekä vaalipäi-vän säällä.

Uschanovin mukaan yleisesti siis pätee, että politiikka on merkittävästi enemmän psykologisten tekijöiden määräämää ja merkittävästi vähemmän poliittisten ideologioiden ajamaa kuin on ajateltu. Vaikka Suomessa politiikasta pihalla olevan kansan-osan suuruus on prosentuaalisesti Uschanovin mukaan esimer-kiksi yhdysvaltalaisia pienempi, molemmissa valtioissa on silti samansuuruinen osuus politiikasta hyvin tai erinomaisesti perillä olevia kansalaisia – vain noin kaksi prosenttia.

PersoonallisuuTena PoliTiikka

Poliittisen psykologian tutkimuksissa on huomattu, että poliitti-nen aktiivisuus on yhteydessä tiettyyn persoonallisuustyyppiin. Tämä selittää osaksi poliittisten intoilijoiden pientä lukumäärää tai sitä, miksi niin harva tuntuu jaksavan innostua poliittisesta väittelystä. On myös todettu, että poliittisesti aktiivisen henkilön kotoa löytyy yleensä kasa vaihtelevia teemoja käsitteleviä kirjoja, runsaasti erilaista musiikkia sekä taidetta. Poliittisesti aktiiviset ovat luonteenpiirteiltään uteliaita, omaavat vilkkaan mielikuvi-tuksen, arvostavat tunteellisia kokemuksia ja ovat valmiita myös arvioimaan uudelleen perinteisiä sosiaalisia, uskonnollisia ja po-liittisia arvoja. He eivät ahdistu muutoksesta, vaan jopa tavoittele-vat sitä. Useimmiten he ovat arvoliberaaleja.

Huolimatta siitä, että poliittinen innostus on tutkimusten mukaan osittain luonnekysymys, on yhteiskunnallisen tietämät-tömyyden vitsauksesta yritetty päästä eroon monilla eri keinoilla.

Pihalla politiikastateksti minna mayer kuva Carsten Ullrich

38 • TUTKAIN 3/2011

Uschanovin mukaan ääripään ehdotukset ovat sisältäneet ajatuk-sia niin äänioikeuden rajaamisesta kuin sen poistostakin. Osas-sa valtioista äänestäminen onkin pakollista, toisissa ei lainkaan mahdollista, kuten tiedämme. Äänioikeuden poikkeuksellinen rajaaminen ei kuitenkaan ratkaise yhteiskuntien ongelmia, sil-lä täydellistä yhteiskuntaa ei voida koskaan saavuttaa. Poliittisen psykologian ilmiöiden valossa tulisi politiikasta kiinnostuneenkin myöntää, että politiikan avulla onnistutaan parhaimmillaan vain karsimaan suurimpia epäoikeudenmukaisuuksia.

komPromissina kasvaTus

Georg Orwell on todennut 1930-luvun lopulla, että jos inhoaa vä-kivaltaa eikä usko politiikkaan, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on kasvatus. Uuden vaalikauden alussa tulisikin keskustella myös sii-tä, mitä Suomen koulutusjärjestelmä opettaa politiikasta tai siitä, mitä poliitikot tietävät kansalaisten politiikan tietämyksestä. Vaik-ka suomalainen yhteiskunta on maailman kärkikastia demokrati-an ja vapauksien suhteen, koululaitoksemme kohtelee politiikkaa yhä tabuna. Huolimatta siitä, että yhteiskunnallinen valveutunei-suus on kenties vain osalle kansalaisista luontaista, tulisi korostaa sitä, että se ei ole kenellekään haitallista.

Lähde: Kaalihuijaus, Tommi Uschanov (Teos)

Lisää aiheesta

J.T. Jos & J. Sidanius (2004). Political Psychology.

Psychology Press, USA & UK.

Political Psychology Journal

http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0162-895X

(pääsy artikkeleihin Nelli-portaalin kautta)

‘‘ ’’Mitä tärkeämpänä ihminen pitää jotain asiaa

politiikassa, sitä vähemmän hän siitä tuntuu tietävän.

T

TUTKAIN 3/2011 • 39

hymy siellä, katse kulmien alta tuolla ja hiusten pyörittelyä toisaalla. Saamme sa-nattomia kutsuja flirttailun aloittamiseen pitkin päivää bussissa, ruokakaupassa, kirjastolla ja luennoilla. Mutta flirttailee-ko toinen sittenkään?

Joan Ellison Rodgers, Johns Hopkinsin lääketieteellisen instituutin johtaja, kirjoittaa Tiede 2000 -leh-dessä, että ainakin osa flirttailusta on tiedostamatonta eli flirtin voi aloittaa huomaamattaan. “Flirttailun tiedosta-maton ohjausjärjestelmä kytkeytyy niin nopeasti, etteivät aivokuoren neuronit juuri ehdi nytkähtää”. Hän viittaa neuro-logian professori Antonio Damasioon, joka on verrannut ihastumista jopa aivovaurioon, koska silloin harkintakyky on hetkellisesti vioittunut emmekä pysty ajattelemaan rationaalisesti.

“Älyn toiminta keskeytyy, ja im-pulsiiviset aivorakenteet kaappaavat ruumiin, mielen ja aistit ainakin siksi, kun parinvalintapelin seuraava vaihe, flirttailu on käynnistynyt”, Rodgers kuvailee. Vaikka flirtin aloitus saattaakin olla tiedostamaton ja vaistonvarainen sykäys, omakohtaisten kokemuksieni

mukaan sen jatkaminen on kuitenkin tietoinen päätös.

Flirttailu voi olla myös tulkinnas-ta kiinni: toisen ystävällinen hymy ja jutustelu saattaa olla puhtaasti toveril-lista, eikä mitään muuta. Tai parhainkin flirttiyritys saattaa valua hukkaan, jos toinen ei ole pelissä mukana.

”kun kaTsoiT minuun…”

Biologi Irenäus Eibl-Eibesfeldtin uraa-uurtavissa tutkimuksissa 1960-luvulla salaa kuvatuista flirttilanteista löytyi universaaleja, toistuvia lainalaisuuksia pokaamisen elekielessämme.

Yleisin Eibl-Eibesfeldtin havaitsema kaava on seuraavanlainen: nainen katsoo miestä hymyillen ja kohottaa kulmakar-vojaan saadakseen silmänsä näyttä-mään suuremmilta. Sitten hän sulkee puolittain silmänsä, painaa aavistuksen leukaansa ja kääntää katseensa sivuun. Muutaman sekunnin kuluttua käsi nou-see suun seutuville ja nainen kikattaa. Hän kohauttaa hartioitaan ja venyttää niskaansa liioitellun pitkäksi pyrkien paljastamaan kaulansa. “Liikehdinnällä vakuutetaan vaarattomuutta ja ilmais-

taan avuttomuutta ja haavoittuvuutta”, Rodgers kirjoittaa.

Eibl-Eibesfeldtn lisäksi flirttailua ovat tutkineet sosiaalipsykologi Timothy Perper ja antropologi David Givens. He jättivät kirjojen selaamisen ja lähtivät radalle aineistoa hankkiakseen. Kent-tätutkimuksen tuloksena Perper totesi: ”Kaikelle kosiskelulle on ominaista sama järjestys, on ollut Laulujen laulusta alka-en: katse, huomioeleet, ensisanat, koske-tus, suudelma, ja hoidetaan homma”.

Eroja on kuitenkin eri mantereiden välillä - esimerkiksi katsekontaktin hyväksyttävä pituus vaihtelee suuresti. Vaikka länsimaissa pidennetty katse-kontakti ja pieni pään kääntö sivulle ovat yleisiä flirttailukeinoja, naisflirttai-lijoiden kannattaa tiedekirjoittaja Rose Kivin mukaan olla varuillaan luodessaan himokkaita katseita esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa. Jos nainen tekee katseellaan aloitteen, sitä pidetään “röyhkeänä ja epäkunnioittavana”.

”...vain sinun olla Halusin”

Tutkijoiden havaitsemaa suorasukaista kosiskelua ei ehkä ole soveliasta aloittaa,

Pieni flirtti piristää päivää, sanotaan. Flirtti on sosiaalinen ilmiö, jonka keinoja, lainalaisuuksia ja vaikutusta eri alojen tutkijat ovat pyrkineet selvittämään. Heidän motiivinsa ovat tietenkin olleet puhtaasti tieteellisiä.

Silmäniskujen tiedettä

teksti tiiamari pennanen kuvitus Vera Khryashcheva

40 • TUTKAIN 3/2011

saatikka sitten viedä loppuun, yliopiston käytävillä. Ihmissuhdekouluttaja Eila Kaarresalo-Kasari on koonnut neuvoja, miten lähestyä vastakkaista sukupuolta. Hieman mukailtuna niistä voi olla hyö-tyä yliopistoriennoissa tai miksei vaikka kirjastollakin.

”Katoa kuin Tuhkimo ennen kuin partnerisi alkaa vilkuilla muita. Tyrkyt tyypit ärsyttävät, salaperäiset kiinnos-tavat. Jätä jälkeesi – jos ei nyt kui-tenkaan kenkää – niin ainakin vinkki mistä sinut tavoittaa.”

Puhelinnumeron ja ni-men kirjoittaminen laulukir-jaan sitseillä on jo klassikko, mutta sen onnistumisesta ei valitettavasti ole tilastoja saa-tavilla. Oletettavasti yksi este on illan jälkeiset muistikat-kot, joiden vuoksi yhteystiedot saattavat mennä hukkaan.

”Opettele small talkin taito, mutta älä jututa häntä kuoli-aaksi. Osoita aitoa kiinnostusta myös kuuntelemalla häntä.”

Saattaa olla hou-kuttelevaa harjoitella omia argumentaatio-taitojaan fiksujen ja sanavalmiiden valtsikalaiskaverei-den kanssa. Omat mielipiteet Marxis-ta ja muista varmas-ti häikäisevät, kunhan niiden tuulettaminen ei ole keskustelusta käteen

jäänyt ainoa anti.”Erotu joukosta, sinut huomataan –

vaikka karvahatulla kesän kuumuudessa. Moni sulautuu ujoudessaan seinätapettiin aivan turhaan.”

Kampukselle vuodenaikaan sopi-mattomissa vaatteissa siis. Eiköhän hom-

ma ala sujua.”Huumori ja nauru pidentä-

vät ikää ja keventävät elämää. Ne ovat myös flirtin ja hurmaamisen valttikortteja.”

Huumoria totisesti kaivataan luku-salissa. Kuivassa ja ankeassa ilmapiirissä pienempikin huumorinkukka tuottaa ison ilon. Ei siis tarvitse olla itsekriitti-

nen vitsien kanssa: keksi yksi vakiovitsi, jonka sujautat paperilla mielenkiintoisen näköiselle tyypille vierelläsi - vaikka juuri sille karvahattuiselle.

”Jos sykähdyttävä ilmestys käve-lee ohitsesi, kamppaa hänet. Kuiskaa käheällä ja seksikkäällä äänellä: ’Oot sä vapaa?’ Helppoa ja yksinkertaista, kun

vain uskaltaa.” Vain rohkeille. Ja heillekin

kehotus: älä kokeile ellet ole aivan varma, ettei kyseinen ilmestys kuulu laitoksen henkilökuntaan. Kannat-taa myös olla varovainen voimankäytön kanssa, ettei iskuyritys muutu vastaan-ottajan silmissä pahoinpi-tely-yritykseksi.

LäHTEET

Rodgers, Joan Ellison: Flirtti

testaa tarjokkaan. Tiede 2000,

numero 5/1999, s. 58-60.

Rose Kivi: The Meanings of Flirting

Gestures in Different Cultures

http://www.brighthub.

com/education/languages/

articles/35828.aspx

Eila Kaarresalo-Kasari:

” Eilan kymmenen käskyä

lähestyä vastakkaista

sukupuolta”

http://eilakk.tripod.com/

kymmenen.pdf

T

TUTKAIN 3/2011 • 41

kannun hallitus toteutti tänä vuonna palautekyselyn, koska halusimme kuulla etenkin Valtsikan sisäpiiriin kuulumat-tomia, ei niin aktiivisia järjestömme jäseniä. Tulokset eivät olleet yllätys: osa kehui toimintaa, osa lievästi kritisoi sitä. Osa halusi enemmän alkoholitonta toimintaa, osa enemmän juhlia. Muuta-man mielestä Kannun puheenjohtaja on kuuma.

Tuloksien tilastollinen analyy-si perusjoukkoon sovellettavaksi on kuitenkin vaikeaa, sillä kyselyyn vastasi 36 reipasta kannunvalajaa; toiminnan kehittämisen kannalta harmillisen pieni osuus Valtsikan tuhansista opiskelijoista.

tässä ei ole tilaa käydä tuloksia läpi liian tarkasti, mutta haluan vastata muutamaan meille osoitettuun kritiik-kiin. Erityisesti juhlia halusi moni lisää – pidämme niistä itsekin, mutta mikään juhla ei järjesty itsestään. Jokaisen pienemmänkin bakkanaalin takana on lukuisia työtunteja. Moninaisten edunvalvontatehtävien ohessa Kannun hallituksen mielestä bileiden määrä on tällä hetkellä sopiva. Kuluneen vuoden keväällä toimintaamme vaikutti poik-keuksellisesti myös HYYn langettama kuuden kuukauden käyttökielto kaikkiin HYYn tiloihin, mikä rajasi ikävästi mah-dollisuuksiamme järjestää tapahtumia. Alkoholittomien tapahtumien osalta on aina sama ongelma: niihin ei vaan tule tarpeeksi ihmi-

siä. Kannu haluaisi monipuolistaa vapaa-ajanviettotapahtumia, mikäli ne saavat kannatusta!

Kannun toiminta on edelleen monen mielestä sisäpiirimäistä, kaukaista ja sa-laiselta vaikuttavaa. Hallitus on tästä tie-toinen ja pohtii jatkuvasti keinoja asian kehittämiseksi. Kannun kaikki toiminta pöytäkirjoja ja tilinpäätöksiä myöten on täysin avointa, ja olemme pohtineet miten saisimme järjestön lähemmäksi jäseniä. Pullaperjantait ovat olleet yksi keino laskeutua norsunluutornistamme kansan pariin, ja näin subjektiivisesti arvioiden ne ovatkin olleet valtava me-nestys vegaanipullaa myöten.

kannun alla toimii 13 vahvaa ainejär-jestöä, mikä erottaa meidät monesta muusta tiedekuntajärjestöstä. Kannun tehtävänä on edistää yhteistyötä ja synergiaa näiden välillä. Kannu venyy sellaisiin suorituksiin, joihin ainejär-jestöt yksin eivät kykene. Tuomme yhteen kaikkien oppiaineiden opiskelijat, edistämme valtsikalaisuutta sekä ajam-me ponnekkaasti opiskelijoiden asiaa tiedekunnan, HYYn ja ulkomaailman suuntaan.

Kannulle valittiin marras-kuussa uusi innokas hallitus. Me istuvat toimijat pois-

tumme hiljalleen takavasemmalle ja annamme tilaa seuraajillemme. Haluan itse kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia satoja ihania valtsikalaisia, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä. Kehut ja kritiikit, sitsiavecit ja Kuppala-bileet, tupakkahuoneista luentosaleihin ja etkoilta jatkoille teidän hurmaava seuranne on tehnyt tästä yliopistoaikani ylivoimaisesti parhaimman vuoden.

Ilon kautta,

Janne Lardot Kannunvalajat ry:n puheenjohtaja 2011

Vuosi Kannun kahvassa

hALLitus

Vuosi Kannunvalajien hallituksessa vie aikaa, energiaa – ja sydämen.

kuva jussi välipirtti42 • TUTKAIN 3/2011

43 • TUTKAIN 3/2011

VALtsikA juhLii

Tytöt jakoivat juomia...

...joillekin maistui...

Talousvastaava valaistui.

Merkillistä suuteloa.

Rooma pala palalta.

...toisille ei.

Oodi Alinalle.

Illan vika biisi. Taas.

Otitko valokuvia Valtsikan tapahtumassa? Ota yhteyttä tutkain@kannunvalajat.fi kuvat Jaakko Kalske & jussi välipirtti

Fuksisuunnistus oli kostea.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖPROJEKTIKOORDINAATTORIPROJEKTISIHTEERIPROJEKTITYÖNTEKIJÄPROJEKTIASSISTENTTIPROJEKTIAVUSTAJAPROJEKTIJOHTAJAPROJEKTIVASTAAVAPROJECT MANAGERHANKEPÄÄLLIKKÖHANKESUUNNITTELIJAPROJEKTIASIANTUNTIJAHANKEVASTAAVAPROJEKTIKEHITTÄJÄPROGRAM COORDINATORHANKENEUVOJAPROJEKTINEUVOJAPROGRAM MANAGERHANKEASIANTUNTIJAEU-PROJEKTIKOORDINAATTORIHANKEVETÄJÄPROJECT OFFICERPROJEKTINJOHTAJAEU-HANKEKOORDINAATTORIEU-PROJEKTINEUVOJAHANKEJOHTAJAHANKESIHTEERIICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖJOHTAJATOIMINNANJOHTAJAKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖTOIMITUSJOHTAJAPALVELUPÄÄLLIKKÖTALOUSPÄÄLLIKKÖKEHITYSPÄÄLLIKKÖHALLINTOPÄÄLLIKKÖHALLINTOJOHTAJATOIMISTOPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄÄLLIKKÖKUNNANJOHTAJAPÄÄSIHTEERIMYYNTIPÄÄLLIKKÖPÄÄLLIKKÖMARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖYHTEYSPÄÄLLIKKÖOSASTOPÄÄLLIKKÖTALOUSJOHTAJAMANAGERKEHITYSJOHTAJAREHTORIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖTOIMISTONJOHTAJAHENKILÖSTÖJOHTAJAKAUPUNGINJOHTAJAAPULAISJOHTAJAMYYNTIJOHTAJAPERUSTURVAJOHTAJAPANKINJOHTAJALASKENTAPÄÄLLIKKÖTUOTEPÄÄLLIKKÖSOSIAALIJOHTAJAASIAKASPÄÄLLIKKÖASIAKKUUSPÄÄLIKKÖRAHOITUSPÄÄLLIKKÖOSASTONJOHTAJAALUEPÄÄLLIKKÖYKSIKÖN JOHTAJAOHJELMAPÄÄLLIKKÖALUEJOHTAJAJÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖOHJELMAJOHTAJASENIOR MANAGERSIJOITUSJOHTAJAASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖRYHMÄPÄÄLLIKKÖDIRECTORTIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖKOULUTUSJOHTAJATOIMIALAJOHTAJAPALVELUESIMIESKEHITTÄMISJOHTAJAKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖTILASTOPÄÄLLIKKÖCOMMUNICATIONS MANAGERSALES MANAGERPALVELUJOHTAJASIVISTYSTOIMENJOHTAJARISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖAVOPALVELUNJOHTAJABUSINESS MANAGERASIAKKUUSJOHTAJAFINANCIAL MANAGERTEAM LEADERTIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖAPULAISTOIMISTONJOHTAJAALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖESIMIESTIETOHALLINTOJOHTAJAAPULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖKUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖPRODUCT MANAGERJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖAIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖVICE PRESIDENTSIJOITUSPÄÄLLIKKÖKASSANJOHTAJAVARATOIMITUSJOHTAJADEVELOPMENT MANAGERSIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖAPULAISKAUPUNGINJOHTAJAINTENDENTTIEDUNVALVONTAJOHTAJATIIMINVETÄJÄPAIKALLISJOHTAJATARKASTUSPÄÄLLIKKÖVALMIUSPÄÄLLIKKÖVUOROPÄÄLLIKKÖSUUNNITTELUJOHTAJAAPULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖKORVAUSPÄÄLLIKKÖKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJAOPETUSTOIMENJOHTAJARATKAISUPÄÄLLIKKÖ

TEOLLISUUSNEUVOSOPISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖLUOTTOPÄÄLLIKKÖPARTNERYHTEISKUNTASUHDEJOHTAJAYHTEYSJOHTAJAARVIOINTIPÄÄLLIKKÖASSOCIATE EXPERTHANKINTAPÄÄLLIKKÖAIKUISKOULUTUSJOHTAJAELINKEINOTOIMENJOHTAJAELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖJAOSTOPÄÄLLIKKÖJOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖJULKAISUPÄÄLLIKKÖKASVATUSJOHTAJAKAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖKIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖKIRJANPITOPÄÄLLIKKÖTYÖVOIMANEUVOJATYÖVOIMAOHJAAJAASIAKASNEUVOJAASIAKASSIHTEERIPALVELUNEUVOJAERIKOISTYÖVOIMANEUVOJAURASUUNNITTELIJAYRITYSNEUVOJAYKSILÖVALMENTAJAREKRYTOINTIKONSULTTIJOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJATYÖELÄMÄVALMENTAJATYÖVOIMAKONSULTTITYÖVOIMAKÄSITTELIJÄTIEDOTTAJAVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖVIESTINTÄJOHTAJAVIESTINTÄKONSULTTITIEDOTUSPÄÄLLIKKÖTOIMITTAJAVIESTINNÄN SUUNNITTELIJACOPYWRITERPÄÄTOIMITTAJATIEDOTUSSIHTEERIVERKKOTOIMITTAJAVIESTINTÄASIANTUNTIJACOMMUNICATIONS SPECIALISTTOIMITUSPÄÄLLIKKÖVIESTINTÄKOORDINAATTORITOIMITUSSIHTEERIKUSTANNUSTOIMITTAJAVIESTINTÄSUUNNITTELIJAVERKKOTIEDOTTAJAMEDIA-ANALYYTIKKOALUETIEDOTTAJAWEB-TOIMITTAJAINFORMATION DESIGNERCOMMUNICATIONS DIRECTORERIKOISTOIMITTAJALEHDISTÖAVUSTAJAMEDIASEURAAJAMEDIASIHTEERITIEDOTTAJA-TOIMITTAJAVIESTINNÄN TUOTTAJAVIESTINTÄASSISTENTTIVIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJAVIESTINTÄVASTAAVACOMMUNICATIONS OFFICERCORPORATE COMMUNICATIONS MANAGERDIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONSEU-ALUETIEDOTTAJAINFORMATIONSANSVARIGJULKAISUTOIMITTAJAHENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖHENKILÖSTÖKONSULTTIHENKILÖSTÖSUUNNITTELIJAHENKILÖSTÖASIANTUNTIJAHR-SPECIALISTTYÖNSUUNNITTELIJAHR-ASIANTUNTIJAHR-KONSULTTIHENKILÖSTÖASSISTENTTIHR-MANAGERHENKILÖSTÖSIHTEERIHENKILÖSTÖNEUVOTTELIJAHR ASSISTANTHENKILÖSTÖKOORDINAATTORIHR-KOORDINAATTORIHENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄHR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖHR DIRECTORHENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL-LIKKÖHENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖHRD-KONSULTTIHR-SUUNNITTELIJABUSINESS HRHENKILÖARVIOINTIASSISTENTTIHENKILÖSTÖASIAINHOITAJAHENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA-JAHENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖHENKILÖSTÖVASTAAVAHR ADMINISTRATORHR ASSISTENTTIHR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJAHR OFFICERHR PROJEKTIKOORDINAATTORIHR TRAINEEHRM ASIANTUNTIJAHR-PALVELUPÄÄLLIKKÖHR-PARTNERHR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖHRS SYSTEMS SPECIALISTHR-VASTAAVAHUMAN RESOURCES MANAGERASIANTUNTIJAERITYISASIANTUNTIJAKONSULTTIANALYYTIKKOYLIAKTUAARIKANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA

EKONOMISTICONTROLLERINFORMAATIKKOASIAMIESKEHITTÄMISKONSULTTINEUVONANTAJAERITYISAVUSTAJASPESIALISTIHARJOITTELIJAVEROASIANTUNTIJATEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJACONSULTANTACCOUNT MANAGERSIJOITUSASIANTUNTIJAPÄÄEKONOMISTIELÄKEASIANTUNTIJATIETOASIANTUNTIJASALKUNHOITAJAERIKOISASIANTUNTIJAPALVELUASIANTUNTIJAVEROTARKASTAJAEDUSKUNTA-AVUSTAJAEU-ASIANTUNTIJASENIOR CONSULTANTJÄRJESTELMÄASIANTUNTIJARATKAISUASIANTUNTIJAEDUNVALVOJAVAKUUTUSASIANTUNTIJALIIKKEENJOHDON KONSULTTIJOHTAVA ASIANTUNTIJAASSISTANT CONTROLLERTEKNINEN ASIANTUNTIJAFINANCE CONTROLLERAKTUAARIVALMENNUSKONSULTTIJUNIORKONSULTTIKEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTIINFORMATION SPECIALISTRISKIANALYYTIKKOTYÖMARKKINA-ASIAMIESBUSINESS CONTROLLERCRM-ANALYYTIKKOJOHTAVA KONSULTTIEDUNVALVONTASIHTEERITIEDEASIANTUNTIJASIJOITUSNEUVOJARESEARCH-KONSULTTITIETOKANTA-ASIANTUNTIJAEU-AVUSTAJATIETOPALVELUASIANTUNTIJATALOUSNEUVOJAPÄÄANALYYTIKKODEALERDATA-ANALYYTIKKOLAINANHOITAJAAPPLICATION SPECIALISTRAHOITUSASIANTUNTIJAYLEINEN EDUNVALVOJAMUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJAJOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTITUOTEKEHITTÄJÄERITYISOHJAAJAANALYYSIKEHITTÄJÄAVAINASIAKASPÄÄLIKKÖCHIEF DEALERCLIENT MANAGERCUSTOMER SERVICE ADVISORDATA MANAGERELINKEINOASIAMIESELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖOHJAAJAKORKEAKOULUHARJOITTELIJAKOULUTUSVASTAAVAKULUTTAJAOIKEUSNEUVOJALASKENTA-ASIANTUNTIJALASKENTAEKONOMIMARKET SPECIALISTOHJELMA-ASIANTUNTIJAPALVELUVASTAAVAPROGRAMME ANALYSTPROGRAMMERRAKENNERAHASTOASIANTUNTIJARECRUITMENT SPECIALISTREKRYTOIJASENIOR ADVISORSENIOR SPECIALISTSOPIMUSTOIMITSIJASOVELLUSASIANTUNTIJATALOUSASIANTUNTIJATEAM ASSISTANTTOIMINNANOHJAAJATUOTEASIANTUNTIJATYÖMARKKINA-ANALYYTIKKOVAHINKOASIANTUNTIJAVARAINHOITAJAVASTAAVAVIENTIASSISTENTTIYRITYSASIANTUNTIJAYRITYSKONSULTTIYLITARKASTAJATARKASTAJANEUVOTTELEVA VIRKAMIESULKOASIAINSIHTEERISISÄINEN TARKASTAJATULLIYLITARKASTAJAESITTELIJÄNOTAARIKUNNANSIHTEERIVEROSIHTEERILÄHETYSTÖNEUVOSKANSANEDUSTAJAAPULAISTARKASTAJAALKOHOLITARKASTAJAKAUPALLINEN NEUVOSMINISTERIRIKOSTARKASTAJAVEROVALMISTELIJAKOULUTUSTARKASTAJALAINSÄÄDÄNTÖNEUVOSTARKASTUSNEUVOSFINANSSINEUVOSFIRST SECRETARYJOHTAVA TULOKSELLISUUSTAR-KASTAJA

KAUPUNGIN KAMREERIKAUPUNKITARKASTAJALUOTONVALVOJATALOUSTARKASTAJATULLITARKASTAJATULLIVEROTARKASTAJAVALMISTELIJAVALTIOSIHTEERIALIVALTIOSIHTEERIAVUSTAVA ULOSOTTOMIESHALLINTOVIRKAMIESLEHTORIOPETTAJAKOULUTTAJATUNTIOPETTAJAKOULUKURAATTORIAMANUENSSIOHJAAJAOPINTO-OHJAAJAYLIOPETTAJAYLIOPISTONLEHTORILUOKANOPETTAJAYLIASSISTENTTIOPETUSNEUVOSKURAATTORIERITYISOPETTAJALASTENTARHANOPETTAJAYKSILÖOHJAAJATYÖVALMENTAJAOHJAAVA OPETTAJAOPPILAANOHJAAJAVERKKOPEDAGOGIYLIOPISTO-OPETTAJAERITYISLUOKANOPETTAJASOSIAALITYÖNTEKIJÄJOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄLASTENVALVOJAKUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄSOSIAALISIHTEERIKRIISITYÖNTEKIJÄKUNTOUTUSASIANTUNTIJAPSYKOLOGISOSIAALIPSYKOLOGIOSASTONHOITAJASOSIAALIOHJAAJAPERHENEUVOJALÄÄNINSOSIAALITARKASTAJASOSIAALIASIAMIESKUNTOUTUSNEUVOJAJOHTAVA SOSIAALIOHJAAJAKOULUAVUSTAJAKUNTOUTUSSIHTEERIPERHETYÖNTEKIJÄPOTILASASIAMIESTUKIHENKILÖKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERIJÄRJESTÖSIHTEERIOPINTOSIHTEERIFINANSSISIHTEERITALOUSSIHTEERIOPINTONEUVOJATILINTARKASTAJAKOULUTUSSIHTEERITIETOPALVELUSIHTEERISOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERIKAUPUNGINSIHTEERIALUESIHTEERIPOLIITTINEN SIHTEERIMAAKUNTASIHTEERIKAUPALLINEN SIHTEERIKEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERITULLISIHTEERIKANSLIASIHTEERIVIENTISIHTEERIOPINTOTUKISIHTEERIKOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERIYMPÄRISTÖSIHTEERIASUNTOSIHTEERIAPULAISVEROSIHTEERIARKISTONHOITAJAKEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERIKOULUSIHTEERIKULTTUURISIHTEERIKURSSISIHTEERIOPINTOASIAINSIHTEERIPAKOLAISSIHTEERIPÖYTÄKIRJASIHTEERIREKISTERISIHTEERITIEDESIHTEERITILASTOSIHTEERITOIMIALASIHTEERIALUEKEHITYSSIHTEERIAPULAISKAUPUNGINSIHTEERIAVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERIELATUSTURVASIHTEERIELINKEINOSIHTEERIHANKINTASIHTEERIJAOSTOSIHTEERITUTKIJAERIKOISTUTKIJATUTKIMUSPÄÄLLIKKÖPROJEKTITUTKIJATOHTORIKOULUTETTAVATUTKIJAKOULUTETTAVATUTKIMUSAVUSTAJATUTKIMUSASSISTENTTITUTKIJATOHTORITUTKIMUSSIHTEERIPROFESSORITUTKIMUSKOORDINAATTORITUTKIMUSJOHTAJATILASTOTUTKIJATUTKIMUSAPULAINENMATEMAATIKKOTILASTOTIETEILIJÄBIOSTATISTIKKOBIOSTAATIKKOTUTKIMUSAMANUENSSIVANHEMPI TUTKIJAMARKKINATUTKIJATUTKIMUSKONSULTTITUTKIMUSASIAMIESYRITYSTUTKIJA

HELSINGIN KAUPUNKIHELSINGIN YLIOPISTOKANSANELÄKELAITOSTILASTOKESKUSTERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THLULKOASIAINMINISTERIÖTAMPEREEN YLIOPISTONOKIA OYJTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖTURUN KAUPUNKITAMPEREEN KAUPUNKIESPOON KAUPUNKIITÄ-SUOMEN YLIOPISTOAALTO-YLIOPISTOTURUN YLIOPISTOSISÄASIAINMINISTERIÖEDUSKUNTASOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖVANTAAN KAUPUNKINORDEA PANKKI SUOMI OYJMAAHANMUUTTOVIRASTOOIKEUSMINISTERIÖVALTIOVARAINMINISTERIÖKEVAJYVÄSKYLÄN YLIOPISTOTYÖTERVEYSLAITOSELÄKETURVAKESKUSOPETUS- JA KULTTUURIMINISTE-RIÖOP-POHJOLALAPIN YLIOPISTOTAPIOLA-RYHMÄVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTOVALTIOKONTTORIHELSINGIN TE-TOIMISTOSUOMEN KUNTALIITTOSUOMEN PUNAINEN RISTITULLIHALLITUSPUOLUSTUSMINISTERIÖPUOLUSTUSVOIMATUUDENMAAN ELY-KESKUSVALTIONEUVOSTON KANSLIAYMPÄRISTÖMINISTERIÖPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSMAA- JA METSÄTALOUSMINISTE-RIÖPIRKANMAAN ELY-KESKUSOULUN KAUPUNKITURUN AMMATTIKORKEAKOULUVAASAN YLIOPISTOHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI/HUSACCENTURE OYIF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OYKESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU-TUSYHTIÖ VARMALIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE-RIÖLIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS-TO TRAFIMANPOWER OYVALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUSELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINENETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO-VIRASTOKUNTOUTUSSÄÄTIÖOPETUSHALLITUSSUOMEN AKATEMIARAHA-AUTOMAATTIYHDISTYSTELIASONERA OYJVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPOHJOLA PANKKI OYJTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES-KUS TEKESVAASAN KAUPUNKIVALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUSITELLA OYJJOENSUUN KAUPUNKIJYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKUOPION KAUPUNKILÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSAMPO PANKKI OYJSVENSKA HANDELSHÖGSKOLANTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOTIETO FINLAND OYULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTIETELÄ-SAVON ELY-KESKUSKESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ ELÄKE-FENNIAKUNTOUTUSKESKUS PETREAMAASEUTUVIRASTOMANNERHEIMIN LASTENSUOJELU-LIITTOPORIN KAUPUNKIRIKOSSEURAAMUSLAITOSSALON KAUPUNKITAMPEREEN TE-TOIMISTOCIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUSJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA-KOULUKEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KEPASOKUUDENMAAN VEROVIRASTOÅBO AKADEMIELISA OYJINVALIDILIITTO RYMETROPOLIA AMMATTIKORKEA-KOULUMETSÄNTUTKIMUSLAITOSPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTOSTOCKMANN OYJ ABPSUOMEN PANKKI

SVENSKA SOCIAL- OCH KOMMUNALHÖGSKOLANTALOUSTUTKIMUS OYAKTIA PANKKI OYJCISION FINLAND OYHÄMEEN ELY-KESKUSHÄMEENLINNAN KAUPUNKIITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI-RASTOKAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄKOUVOLAN KAUPUNKILOGICA SUOMI OYNURMIJÄRVEN KUNTAPOHJOLA VAKUUTUS OYSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKEVALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSVEROHALLITUSVR-YHTYMÄ OYA-KLINIKKASÄÄTIÖETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKIRKKONUMMEN KUNTALAHDEN KAUPUNKIPLAN SUOMI SÄÄTIÖPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUPRICEWATERHOUSECOOPERS OYSATAKUNNAN ELY-KESKUSSUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO SITRATURUN TE-TOIMISTOVARSINAIS-SUOMEN LIITTOVÄESTÖREKISTERIKESKUSAKAVA RYDIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK)ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTOETERA - KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖFINNAIR OYJINNOLINK RESEARCH OYKPMG OY ABKULUTTAJATUTKIMUSKESKUSLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUORION PHARMA OYJOULUN SEUDUN TE-TOIMISTOPIRKANMAAN LIITTOPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSRAUTARUUKKI OYJSEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OYSUOJELUPOLIISITAMPEREEN AMMATTIKORKEA-KOULUVAASAN AMMATTIKORKEAKOULUVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄDELOITTE OYESPOON TE-TOIMISTOFINPRO RYHANDELSBANKENHAUS KEHITTÄMISKESKUS OYHYVINKÄÄN KAUPUNKIKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSKOKKOLAN KAUPUNKILASTENSUOJELUN KESKUSLIITTOLAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULIIKENNEVIRASTOLOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOMETALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSANET EFFECT OYNOKIA SIEMENS NETWORKSPALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOSPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUSPELASTAKAA LAPSET RYPOHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUSPORVOON KAUPUNKIPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄRAMBOLL MANAGEMENT CONSULTINGSAK - SUOMEN AMMATTILIITTO-JEN KESKUSJÄRJESTÖ RYSEINÄJOEN KAUPUNKISOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA VALVONTAVIRASTO VALVIRATAMPEREEN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUSETELÄ-POHJANMAAN LIITTOFINAVIA OYJFUJITSU SERVICES OYHAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA-KOULUHELSINGIN DIAKONISSALAITOSHELSINGIN OP PANKKI OYJKESKUSRIKOSPOLIISIKIRKON ULKOMAANAPULIEDON KUNTALUOTTOKUNTAMETSÄLIITTOMUSTASAAREN KUNTAOULUN YLIOPISTOPIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN JAKOBSTADROVANIEMEN KAUPUNKISIPOON KUNTATNS GALLUP OYTURUN KAUPPAKORKEAKOULUUPM-KYMMENE OYJVAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI-MISTOVEIKKAUS OY ABVEROHALLINTOVÄESTÖLIITTO RYYLEISRADIO OYYRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTENAUDIATOR OYBARONA HENKILÖSTÖPALVELUETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTOEUROOPAN KOMISSIO

FINANSSIVALVONTAFOLKHÄLSANS FÖRBUND RFFORTUM OYJKANGASALAN KUNTAKEHITYSVAMMALIITTO RYKERAVAN KAUPUNKIKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO-PIIRIKESKO OYJKIRKKOHALLITUSKUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTONUORISOTUTKIMUSSEURA RYOPSTOCK OYOUTOKUMPU OYJPIRKKALAN KUNTAPOHJANMAAN ELY-KESKUSPOHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RYPÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON-SERNISEINÄJOEN AMMATTIKORKEA-KOULUSOSIAALIKEHITYS OYSUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RYSUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTOSUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO SVAL RYSVENSKA STUDIECENTRALEN RFTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄTEATTERIKORKEAKOULUUUDENMAAN LIITTOÅLANDS LANDSKAPSREGERINGALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTEDESTIAEILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELUELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLAERNST & YOUNG OYESPOON MAISTRAATTIFIM OYFREELANCERHAMINAN KAUPUNKIHELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSLHOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OYHÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUHÄMEENLINNAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄISS PALVELUT OYJÄRVENPÄÄN KAUPUNKIKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSKAARINAN KAUPUNKIKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖKEMIRA OYJKILPAILUVIRASTOKIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLANDKYMENLAAKSON AMMATTIKOR-KEAKOULULAPIN ALUEHALLINTOVIRASTOLAPIN ELY-KESKUSLAPIN LIITTOLOHJAN KAUPUNKIMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUMETSÄHALLITUSMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU-LUMIKKELIN KAUPUNKINIRAS FINLAND OYPELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOSPIRKANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄPOHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄPOHJOIS-SAVON LIITTOPOLIISIHALLITUSPSYCON OYRAASEPORIN KAUPUNKIROVANIEMEN AMMATTIKORKEA-KOULUROVANIEMEN KOULUTUSKUN-TAYHTYMÄSIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OYSPRING HOUSE OYSTORA ENSO OYJSUOMEN LÄHETYSSEURASUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RYSUOMEN WORLD VISION RYSVENSKA HANDELSBANKEN ABSÄTEILYTURVAKESKUSTEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RYTUUSULAN KUNTAVAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RYVAKUUTUSOIKEUSVIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OYVIESTINTÄVIRASTOYRKESHÖGSKOLAN NOVIAÅLANDSBANKEN ABPABB INDUSTRY OYARCADA-NYLANDS SVENSKA YRKESHÖGSKOLAASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUSASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPAATTENDO MEDONE OYBAYER SCHERING PHARMA OYCRISIS MANAGEMENT INITIATIVEETELÄINEN TULLIPIIRIETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII-RIN KUNTAYHTYMÄEUROOPAN KRIMINAALIPOLITII-KAN INSTITUUTTI (HEUNI)

EVLI PANKKI OYJFCG FINNISH CONSULTING GROUPGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSGLAXOSMITHKLINEOYHALLINNON TIETOTEKNIIKKAKES-KUS HALTIKHELSINGIN HALLINTO-OIKEUSHELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OYIBMITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSJULKISTEN JA HYVINVOINTIALO-JEN LIITTO JHLJYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOU-LUKANSALLISKIRJASTOKEMIN KAUPUNKIKUSTANNUS OY AAMULEHTIKUUROJEN LIITTO RYMAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTMANDATUM HENKIVAKUUTUS-OSAKEYHTIÖMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUSMIKKELIN TE-TOIMISTOMONIKA-NAISET LIITTO RYNAANTALIN KAUPUNKINORDIC INVESTMENT BANKNURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMIS-TOOIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUSPIRKANMAAN KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄPRETAX TOIMIALAT OYPROMENADE RESEARCH OYPÄIJÄT-HÄMEEN LIITTOPÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTORAISION KAUPUNKIRAJAVARTIOLAITOSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEA-KOULUSAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTOSILTA-VALMENNUSYHDISTYS RYSITO OYSOMERON KAUPUNKISOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RYSUOMEN GALLUP OYSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RYSUOMEN LÄÄKÄRILIITTOSUOMEN MESSUTSUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ - ALLIANSSI RYSVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUNDTAITOPROFIILIT OYTAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA TAYSTASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIATEHY RYTEKNOLOGIATEOLLISUUS RYTURUN AMMATTI-INSTITUUTTIWÄRTSILÄ OYJYHTYNEET KUVALEHDET OYADECCO FINLAND OYAHLSTROM OYJAKAVAN ERITYISALAT RYAKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA VAHINKOVAKUUTUSA-LEHDET OYAMIEDUAMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTOAREK OYCERTIA OYCMC/EUMM GEORGIADANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJEDUCODE OYEDUSKUNNAN KANSLIAELAN IT RESOURCE OYELINTARVIKETURVALLISUUSVIRAS-TO EVIRAEU-EDUSTUSTO BRYSSELEUROOPAN PARLAMENTTIFCG EFEKO OYFIDIDA RYGREY-HEN OYHELSINGIN KAUPPAKAMARIHELSINKI KYNNYS RYHUHTAMÄKI OYJHUOLTOVARMUUSKESKUSIAET-KASSAIKEA OYINARIN KUNTAINTERNATIONAL ORGANIZATION FOR MIGRATION (IOM) MRFINTERQUEST OYITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖJÄMSÄN KAUPUNKIKAINUUN ELY-KESKUSKANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITO-PIIRIN KY.KASVUN YHTEISÖTKEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RYKEMI-TORNION AMMATTIKORKEA-KOULUKESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTOKOILLISMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOKOKEMÄEN KAUPUNKIKONE OYJKONECRANES OYJ

w w w . s v a l . f i

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi.www.sval.f i