TUOMO-hankkeen tuloksia ja tuotteita

Kohti monimuotoisempaa työelämää

– TUOMO-hankkeen tuloksia ja tuotteita

2TUOMO – Tuottavuutta ja Tulosta Monimuotoisuudella

SisällysluetteloAMIEDU 4FAKTIA 6HYRIA 10JYVÄSKYLÄN AIKUISOPISTO 11KIIPULA 13KOULUVOLAN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 14OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS 18POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 19TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 21TIMALI 22VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS 28

TUOMO – Tuottavuutta ja Tulosta Monimuotoisuudella 3

KOHTI MONIMUOTOISEMPAA TYÖELÄMÄÄ TUOMO – eli Tuottavuutta ja Tulosta Monimuotoisuudella – hanke on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Työelämän kehittämis- ja palvelu-tehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, jota on rahoittanut Uudenmaan ELY-keskus.

Hankkeen aikana 2011–2012 on kehitetty verkostoyhteistyössä erilaisia työelämän monimuotoisuutta tukevia tuotteita: mukana on esimerkkejä hankkeen aikana orga-nisoiduista tapahtumista sekä hankkeessa pilotoituja lyhyt- ja pidempikestoisia koulu-tus- ja kehittämisvalmennuksia erityyppisille työyhteisöille. Monet tuotteista soveltuvat hyvin myös oppilaitosten ja muiden organisaatioiden käyttöön.

Lisäksi TUOMO-hankkeessa on kehitetty monimuotoisuuteen liittyvää materiaalia, joka sekin monipuolisine harjoituksineen soveltuu niin monimuotoisuusosaamisen ke-hittämisestä kiinnostuneille työyhteisöille kuin oppilaitoksille ja muille organisaatioille. Materiaaliin voit tutustua osoitteessa: www.takk.fi/go/tuomo

Tästä koosteesta löydät hankkeen aikana kehitetyt monimuotoisuusosaamisen tuote-kortit. Kunkin tuotekuvauksen lopusta löydät yhteystiedot, josta saat lisätietoja.

Odotamme yhteydenottoasi!

Monimuotoisuusterveisin

TUOMO-verkostohankekumppanit:

TAKK, hankkeen koordinaattori

Muut kumppanit: Amiedu, Edupoli, Faktia, Hyria, Jyväskylän Aikuisopisto, Kiipula, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus, Oulun Aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan Aikuis-opisto, Sataedu, Timali, Vaasan Aikuiskoulutuskeskus


Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien kielikoulutus

Kesto Koulutus on kokopäiväistä monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopetuksesta, ohja-tusta etätyöskentelystä verkossa ja työharjoittelusta. Koulutuksen kesto on 6 kuukautta.

Tavoitteet Koulutuksen tavoitteina on saavuttaa sellainen suomen kielen taito, joka mahdollistaa työskentelyn sairaanhoitajan tehtävissä suomen kielellä ja valmentaa yleisen kielitutkin-non keskitason suomen kielen kokeen suorittamiseen. Koulutuksen jälkeen tavoitteena on työllistyä sairaanhoitajan tehtäviin.

Kohderyhmä Koulutus on suunnattu EU:n alueella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka asuvat Suomessa mutta joilta puuttuu riittävä työelämässä tarvittava suomen kie-len taito. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-viraston (Valviran) myöntämä lupa toimia sairaanhoitajana Suomessa tai oikeus hakea tätä lupaa. Suomen kielen lähtötaso A2.2-B1.2.

Sisältö Koulutuksessa keskitytään käytännönläheiseen suomen kielen opiskeluun, joka syven-tyy sairaanhoitajan ammatissa tarvittavaan kieleen ja jokapäiväiseen työympäristössä toimimiseen.

Aihealueet: • Käytännönhoitotyönammatillisetsisällöt,työpaikanviestintätilanteet

• Terveydenhoitojärjestelmä,potilastietojärjestelmät,suomalainenhoitokulttuuri–aiheitakäsitellään sekä suomen kielen näkökulmasta että hoitotyön näkökulmasta.

• YKI-aihealueet

• Tietotekniikanperusteita

• Työharjoittelu

Koulutuksen opiskelijat osallistuvat Yki-tutkintoon Amiedussa.

Koulutuspaikka Lähiopetus järjestetään Amiedun tiloissa Helsingin Pitäjänmäessä.

Lisätietoja TeaBerndtson,[email protected]


Hoitoalan ammattitekstien kirjoittamisen kurssi maahanmuuttajille

Kesto Koulutus on monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopetuksesta ja ohjatusta etätyös-kentelystä. Koulutuksen kesto on 5 kuukautta.

Tavoitteet Koulutuksen tavoitteina on saavuttaa sellainen suomen kielen taito, joka mahdollistaa työskentelyn sairaanhoitajan tehtävissä suomen kielellä ja valmentaa yleisen kielitutkin-non keskitason suomen kielen kokeen suorittamiseen. Koulutuksen jälkeen tavoitteena on työllistyä sairaanhoitajan tehtäviin.

Kohderyhmä Koulutus on suunnattu EU:n alueella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka asuvat Suomessa mutta joilta puuttuu riittävä työelämässä tarvittava suomen kie-len taito. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-viraston (Valviran) myöntämä lupa toimia sairaanhoitajana Suomessa tai oikeus hakea tätä lupaa. Suomen kielen lähtötaso A2.2-B1.2.

Sisältö Koulutuksessa keskitytään käytännönläheiseen suomen kielen opiskeluun, joka syven-tyy sairaanhoitajan ammatissa tarvittavaan kieleen ja jokapäiväiseen työympäristössä toimimiseen.

Aihealueet: • Käytännönhoitotyönammatillisetsisällöt,työpaikanviestintätilanteet

• Terveydenhoitojärjestelmä,potilastietojärjestelmät,suomalainenhoitokulttuuri–aiheitakäsitellään sekä suomen kielen näkökulmasta että hoitotyön näkökulmasta.

• YKI-aihealueet

• Tietotekniikanperusteita

• Työharjoittelu

Koulutuksen opiskelijat osallistuvat Yki-tutkintoon Amiedussa.

Koulutuspaikka Lähiopetus järjestetään Amiedun tiloissa Helsingin Pitäjänmäessä.

Lisätietoja TeaBerndtson,[email protected]


TUOMOTUOTTAVUUTTA JA TULOSTA MONIMUOTOISUUDELLA

MAAHANMUUTTAJIENTYÖSSÄOPPIMISMALLIN KEHITTÄMINEN:Kouluttajan tuki Työssäoppimisen välillä takaisin kouluunKouluttajan työssäoppimiskäyntien rytmittäminen tarpeita vastaavaksi

SOSIAALISTEN TAITOJENMATERIAALIN HYÖDYNTÄMINEN:

Fenestran henkilöstölle suunnattu tiimikoulutusSomeron perhepäivähoitajien täydennyskoulutus YrittäjäkoulutusYpäjän ruokapalveluhenkilöstön täydennyskoulutus

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa; Ystävän kammari, Mielenterveysseura.

TYÖSSÄOPPIMISYHTEISTYÖTÄ TUOMO:N PUITTEISSA, TYÖSSÄOPPIMISOPPAAN TYÖSTÄMINEN JA

TYÖSSÄOPPIMISEN OHJEISTUKSEN LAATIMINEN:- Mitron- Attendo- Parker- Forssan seudun päiväkodit- Forssan seudun vanhainkodit- Forssan kotihoito- Forssan S-Market

Forssan seudun vanhainkodit- Forssan kotihoito- Forssan S-Market

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K



CASE: OPISKELIJA TULEE FYYSISESTILIIAN LÄHELLE PUHUESSAAN

Tämä kulttuurisidonnainen asia tiedostettiin ennen työssäoppimisen alkua. Opiskelijan kanssa käytiin

konkreettisten esimerkkien kautta läpi, miten lähellä saa olla suomalaisessa työelämässä, jotta toinen ei tunne

itseään kiusaantuneeksi.

CASE: TYÖSSÄOPPIMISENSUJUMINEN

Työssäoppimisen aikana opiskelijan työpiste vaihtuu toiseen. Opiskelija on tylsistynyt, kukaan ei puhu hänelle mitään ja hän ei myöskään saa tehdä mitään. Kouluttaja, työssäoppimisen ohjaaja ja opiskeija juttelevat asioista suoraan. Opiskelija kertoo miltä hänestä tuntuu. Selviää että kenelläkään tässä työpisteessä olevilla ei ole tietoa opiskelijan työssäoppimisen tavoitteista ja opiskelija ei ole niitä uskaltanut kertoa.

Työpaikka ymmärtää tilanteen ja opiskelija saa oikean työssäoppimisen ohjaajan. Työssäoppiminen sujuu loppujen lopuksi hyvin

Mitä tästä opimme? Kouluttajan pitää aian selvittää, että kaikilla on sama käsitys työssäoppimisesta ja opiskelijalla on selkeästi nimettynä työssäoppimisen ohjaaja.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K



CASE: OPISKELIJA LUULI ETTÄ TOISET TYÖNTEKIJÄT EIVÄT PIDÄ HÄNESTÄ

Maahanmuuttajataustainen opiskelija ja kouluttaja käyvät työssäoppimispaikalla ennen työssäoppimisen alkua sopimassa käytännön järjestelyistä työpaikan esimiehen kanssa. Opiskelija toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi.

Ensimmäisen viikon lopussa opiskelija soittaa hädissään kouluttajalle, kaikki vain tiuskivat, kukaan ei neuvo ja opiskelijaa ahdistaa työpaikassa. Opiskelija haluaisi lopettaa työssäoppimisen heti, koska ei tunne oloaan tervetulleeksi.

Kouluttaja ei pääse saman päivän aikana työssäoppimispaikalle selvittämään asiaa, joten hän kehottaa opiskelijaa menemään johtajan juttusille suoraan ja kertomaan tuntemuksistaan. Kouluttajakin soittaa vielä johtajalle. Asia selviääkin,

opiskelija on oikeasti toivottu työntekijä, hänen tuntemuksensa olivat johtuneet lähinnä kiireestä ja tietämättömyydestä. Positiivista tässä oli se, että opiskelija itse sai selvitettyä asiat ja työssäoppimisesta muodostui oikein antoisa kokemus

sekä opiskelijalle että työpaikalle.

Mitä olisi voinut tehdä toisin? Ensimmäisellä viikolla kouluttajan työssäoppimisvierailu on tärkeä. Tällöin kouluttaja pystyy varmistamaan, että opiskelijan kanssa läheisesti työtä tekevät ovat tietoisia tavoitteista ja näin myös opiskelija pystyy

helpommin kysymään askarruttavista asioista, kun kouluttaja on läsnä.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K



CASE: TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJA EI KEHTAA ANTAA SUORAA PALAUTETTA

OPISKELIJALLEOpiskelija on työssäoppimassa perhepäivähoitajan luona kolme viikkoa.

Opiskelija etsii itse paikan. Kouluttaja on ensin kirjeitse yhteydessä työssäoppimispaikkaan. Kirjeestä selviää työssäoppimisen tavoitteet ja kirjeessä on myös mukana työpaikkaohjaajan opas.

Heti toisena työssäoppimispäivänä kouluttaja käy työpaikalla, kaikki on mennyt hyvin. Molemmat ovat tyytyväisiä, työpaikkaohjaaja sanoo, että lämpimämmin pitäisi pukeutuaTyöpaikkaohjaaja myös kiittää työssäoppimisen ohjaajan oppaasta, siinä oli paljon hyvää.

Kouluttaja kehottaa molempia ottamaan yhteyttä, jos tulee kysyttävää.

Työssäoppimisen viimeisellä viikolla kouluttaja menee käymään työssäoppimispaikalla ja yhdessä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja tekevät loppuarvioinnin. Kaikki on hyvin, opiskelija saa

hyvää palautetta ja kehuja toiminnastaan.

Työssäoppiminen loppuu ja parin päivän päästä työssäoppimisen ohjaaja soittaa kouluttajalle ja kertoo että oikeasti opiskelija oli koko työssäoppimisensa ajan ollut hyvin oma-aloitteeton ja vaikuttanut siltä, ettei koko työ kiinnosta häntä yhtään. Kouluttaja kiittää palautteesta ja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa kahden kesken.

Mitä olisi voinut tehdä toisin? Tässä tapauksessa kouluttajan olisi pitänyt tavata/soittaa työpaikkaohjaaja kahden kesken, koska hän ei selvästi pystynyt antamaan palautetta suoraan opiskelijalle.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K


HYRIA

Ohjausosaamista työpaikoille yrityslähtöisesti

Kenelle Yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöille heidän omissa tiloissaan

Tavoite Työyhteisön tarpeista lähtevä toteutus työpaikkaohjaajien koulutukseen. Yhteinen tavoite- ja tahtotila työssäoppimisen toteutukseen ja ohjauksen kehittä-miseen -> Laadukas, turvallinen työssäoppiminen

Ohjausosaamisen laajentaminen työyhteisöissä

Yhteinen kieli ja mutkaton vuorovaikutus työyhteisön ja oppilaitoksen välillä

Sisältö Näkökulmia työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaukseen

Ohjaustyylit

Vuorovaikutustaidot työkaluna ja tavoitteena

Palautetaidot ja arviointi

Sisällöt ja koulutuksen kesto suunnitellaan aina työyhteisökohtaisesti.

Menetelmät Osallistavat ja toiminnalliset menetelmät

Aihealueita lähestytään käytännönläheisesti, kytkien käsiteltäviä asioita osallis-tujien kokemusmaailmaan

Pilotointi KoulutusmalliaonpilotoituYITRakentamispalvelut–toimialueellapääkaupun-kiseudulla. Malli on suunniteltu yhteistyönä yrityksen kanssa. Toteutuksissa on ollut läsnä alan kouluttajia pääkaupunkiseudun rakennusalan ammatillista perus-koulutusta tarjoavista oppilaitoksista.

TyöpaikkaohjaajateliKoutsittoimivatohjaajinaYITPolkuunvalituilleopiskelijoil-le(lisääYITPolustawww.yit.fi).

Lisätietoa Hyria koulutus Oy, Satu Törrönen puh. 040 760 9131 satu.torronenathyria.fi


Uuden kuljettajan perehdyttäminen

Kenelle/millaiseen tarpeeseen suunnattuKoulutus on suunnattu henkilöstölle, jotka perehdyttävät uusia työntekijöitä. Tavoitteena oli lisätä pe-rehdytykseen ja opastamiseen liittyviä taitoja. Tavoitteena on lisätä motivaatiota perehdytystehtävään, mahdollistaa kokeneen työntekijän osaamisen siirtäminen uudelle työntekijälle sekä antaa valmiuksia omien vuorovaikutustaitojen arviointiin.

Sisältö pääpiirteissään

Työssä oppiminen- työssä oppiminen oppimisen muotona- oppimistyylit

Perehdyttäminen ja työnopastus- ohjauksen ja perehdyttämisen periaatteet ja tehtävät- ohjaustyylit- työssä oppimisen ohjaaminen- ohjaamisen käytäntöjä- taitojen opettaminen- ohjauskeskustelu ja vuorovaikutus

Arviointi työssä oppimisen ohjaamisessa ja perehdytyksessä- palautteen antaminen- työyhteisön toimintatavat ohjauksessa ja perehdytyksessä

Muuta Toteutus 8h lähiopetusta ja ennakkotehtävä. Pilotointiyrityksenä oli Vähälä Yhtiöt. Koulutus toteutettiin Jyväskylässä ja Oulussa.

Lisätietoa Jyväskylän aikuisopisto www.jao.fiKouluttajaAnnaKlemi,[email protected]


Opiskelijaraati

Opiskelijaraati on suunnattu yrityksille ja organisaatiolle, joilla on rekrytointiongelmia sekä tutkinnon / valmistavan koulutuksen suorittaneille opiskelijoille. Tavoitteena on parantaa työantajan ja työnhakijan kohtaamista ja vuoropuhelua: rekrytointia, työllistymistä sekä oikean osaajan löytymistä erilaisiin työte-htäviin.

Sisältö pääpiirteissäänOpiskelijaraati on tilaisuus, jossa paikalla ovat• valmistavankoulutuksenpäättävätopiskelijat• yritys/organisaatio• kouluttaja• muukehittämistoimijaesim.YritystenTaitavaKeski-Suomi

Opiskelijaraadissa käydään läpi raadin tavoite. Osallistujat esittäytyvät, päähuomio on yrityksen / organ-isaation ja opiskelijoiden esittäytymisessä. Työnantaja kertoo siitä, mitä osaamista työntekijältä edel-lytetään ( mm. ydinosaaminen, erikoisosaaminen, työajat ) ja opiskelijat kertovat omasta osaamisesta sekä odotuksistaan tulevan työpaikan suhteen. Keskustelussa selvitetään myös opiskelijoiden käsitystä yrityksestä / organisaatiosta yrityskuvan / työssäoppimisen / mielikuvan perusteella.

Puhdistuspalvelualan tutkinnon suorittaneilla on erittäin hyvä työllisyystilanne ja työnantajat ovat kiin-nostuneita keskustelemaan niistä tekijöistä, jotka parantavat työnantajan kilpailukykyä ja kiinnostavuutta rekrytointitilanteessa. Myös alan tulevaisuuden näkymät ja ennakointi on keskusteluaiheena.

Opiskelijaraadissa jaetaan yrityksen organisaation yhteystietoja ja esitemateriaalia.

Muuta

Opiskelijaraatia on toteutettu puhdistuspalvelualalla.

Lisätietoa Jyväskylänaikuisopistowww.jao.fiKouluttajaAnnaKlemi,[email protected],[email protected],p.0403415039


Kahvitunti – mentoroitu keskustelu

Tavoite Vahvistaa erilaisuuden kohtaantoa työpaikan arjessa

Sisältö Alustettu, mentoroitu keskustelu työpaikan tilanteista. Keskustelun tarkem-mat tee-mat sovitaan etukäteen työpaikan yhteyshenkilön kanssa, jonka jäl-keen räätälöidään työpaikalle tarpeenmukainen keskustelutunti tai - keskus-telusarja. Tavoitteena on etäännyttää alustuksella keskustelu riittävästi työ-paikan haasteellisesta tilanteesta. Keskustellaan asiasta ja ilmiöstä, joka on vaarassa tulehduttaa työyhteisöä ja nousta haasteelliseksi työyhteisön arjes-sa. Kyseessä voi olla myös ennakoiva oppimistilanne. Tavoitteena on ottaa in-formaalinen, paljon resursseja vievä asia napakkaan, formaa-liseen käsitte-lyyn. Keskustelun avulla pyritään löytämään vinkkejä tilanteen ratkai-suun ja vahvistamaan taitoa erilaisuuden kohtaamiseen. Keskustelun kautta pyritään yhteisesti löytämään ratkaisuja arkeen. Keskustelu voi toimia työnohjaukselli-sena elementtinä, mutta sitä ei rakenneta työnohjauksen tavoin. Tilanteita voivat olla mm. vajaakuntoistuminen edelliseen tehtävään ja uudelleen sijoit-tuminen, uuden taustal-taan erilaisen henkilön kohtaaminen, erityisen tuen tarpeessa olevan työssäoppijan ja työharjoittelijan ohjaaminen, osasairaus-lomalla olevan työhön palaajan tai maahan-muuttaneen henkilön kohtaami-nen työyhteisön jäsenenä.

Menetelmät Kyseessä on noin tunnin mittainen kahvituokio, jotta mahdollisimman moni voi osal-listua siihen ja jotta se ei kuormita pienten ja keskisuurten yritysten arjen toimintoja. Keskustelutilanteet rakennetaan arjenläheisiksi työpaikan tapakulttuuria myötäillen. Alustettujen keskustelujen tukena voidaan käyttää mm. ENO- ja TUOMO -hankkeissa kehitettyjä materiaaleja ja niiden toimin-nallisia menetelmiä. Kyseessä voi olla myös keskustelusarja. Kokonaisuus rää-tälöidään yksilöllisesti kunkin työpaikan tarpeiden pohjalta.

Pilotointi Koulutukset pilotoitiin työelämässä kaupan ja kevytteollisuuden alalla. Koulu-tukset

toteutettiin eripituisina ja –muotoisina räätälöityinä kokonaisuuksina useimmiten 2 - 3 keskustelukerralla.

Yhteystiedot AnnaSalokoski,[email protected] Tuuli-MariaLehtinen,[email protected]


VUOROVAIKUTUS- ASIAKASPALVELU – OPPIMATERIAALI ERITYISRYHMILLE

Kenelle Erityisryhmille (ml. maahanmuuttajat) ja teknisten alojen opiskelijoille vuorovaikutustai-tojen ja asiakaspalvelun opetukseen.

Tavoite Vuorovaikutus- ja asiakaspalvelumateriaali on tarkoitettu käytettäväksi tukimateri-aalina koulutettaessa eri syistä pitemmän aikaa työttömänä olleita (esim. terveys- ja mielenterveys-, päihdeongelmat, huonot oppimiskokemukset tai vastaavat syyt) sekä maahanmuuttajia, jotka eivät tunne riittävästi työelämän pelisääntöjä ja tapakulttuuria Suomessa.

Materiaalin on tarkoitus parantaa erityisryhmien itsetuntoa ja – arvostusta sekä vuoro-vaikutustaitoja yleensä ja sitä kautta heidän kykyjään hyvään asiakaspalveluun. Mate-riaali on tarkoituksella laadittu yksinkertaiseksi, jotta se on helppo ymmärtää. Materiaali on pyritty toiminnallistamaan erilaisten tehtävien ja harjoitusten avulla.

Toteutus Opettaja käyttää materiaalia koulutuksen alussa tukimateriaalina ja teettää kulloiseen-kin aiheeseen liittyvät tehtävät/harjoitukset, joista keskustellaan lopuksi yhdessä ja pohditaan oikeita ja vääriä ratkaisuja.

Lisätiedot Aikuiskoulutuskeskus Kouvola Liena Patja, projektipäällikkö [email protected]

AikuiskoulutuskeskusTaitajantie2 puh.0207879200 [email protected] 45100Kouvola faksi0207879298 www.kvlakk.fi


VIDEO CV

Kenelle Video cv on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja erityisryhmille, mutta soveltuu ylipäänsä kaikkien työnhakijoiden käyttöön.

Tavoite Video cv:n tavoitteena on mahdollistaa ja tuoda esiin hakijan vuorovaikutus sekä kieli-taidon taso. Mahdollisuudella esitellä itsensä interaktiivisesti, pyritään parantamaan maahanmuuttajien ja erityisryhmien työllistymismahdollisuuksia. Videon avulla maa-hanmuuttaja pääsee kirjallisen hakemuksen lisäksi esittelemään itsensä virtuaalisesti työnantajalle. Tällöin työnhakijalla on paremmat edellytykset markkinoida osaamistaan ja itseään.

Tavoitteena on myös motivoida opiskelijoita työnhakuun uusin ja erilaisin menetelmin. Opiskelijoille opetetaan perinteisen CV:n sisällön tuottaminen, ja lisäksi heidät pereh-dytetään markkinoimaan oman osaamisen ja henkilökohtaisten taustojen esilletuonti video cv:llä.

Interaktiivisellaesitykselläpyritäänparantamaantyöhaastatteluunpääsyä,ensivai-kutelma annetaan video cv:n välityksellä. Videon avulla työnantaja saa paremman kuvan hakijasta, hänen vuorovaikutus-, kieli- ja esiintymistaidiosta, mikä lisää hakijan mahdollisuutta päästä työhaastatteluun ja sen kautta työllistyä. Video cv:llä haetaan erilaista tapaa lähestyä työnantajia.

Toteutus Opiskelijoille laaditaan opetuksen yhteydessä perinteinen cv ja kuvataan video cv.

Videolla työnhakija kertoo samoja asioita, kuin kirjallisessa cv:ssä osaamisestaan, taidoistaan, työkokemuksestaan ja harrastuksistaan.

Lisätiedot Aikuiskoulutuskeskus Kouvola Liena Patja, projektikoordinaattori [email protected]



HUONO JA HYVÄ ASIAKASPALVELU -video

Kenelle Erityisryhmille ja teknisten alojen opiskelijoille toteutettu opetusvideo asiakaspalvelu- ja vuorovaikutuksen opetukseen.

Tavoite Videon avulla on kehitetään opiskelijoiden asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Tavoite on auttaa ymmärtämään, mitä on hyvä asiakaspalvelu ja mitä siihen vaaditaan. Opiskelija oppii ymmärtämään hyvän ja huonon asiakaspalvelun ero.

Kyseessä on työelämälähtöinen opetusmenetelmä, jolla kehitetään erityisesti teknisten alojen asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja niin, että ne vastaavat työelämän tarpei-ta.

Toteutus Video esitellään asiakaspalveluoppituntien yhteydessä monimuotoisena opetusme-netelmänä. Videota käytetään opetuksessa teorian tukena, ja sen pohjalta keskustel-laan huonon ja hyvän asiakaspalvelun eroista ja siitä, miksi se on tärkeää ammattialas-ta riippumatta. Video on oppilaitoksen Moodlessa kaikkien käytettävänä.




AJOONLÄHTÖTARKASTUS -video

Kenelle Logistiikka- ja kuljetusalojen opiskelijoille, teoriaopetuksen tueksi (yhdistelmäa-joneuvonkuljettaja ja linja-autonkuljettaja).

Tavoite Opetusvideon tavoitteena on tehostaa opetusta käytännön harjoittelun ja teoriaopetuk-sen lisäksi. Videon avulla opiskelija voi kerrata ajoonlähtötarkastuksen tehtävät ja parantaa omaa ammatillista osaamistaan tarpeensa mukaan. Videon avulla voidaan kehittää myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammattisanaostoa sekä tes-tata osaamista.

Toteutus Videolla käydään läpi samat osa-alueet kuin käytännön harjoittelussa. Videota on tehostettu selostuksella ja ohjaavalla tekstityksellä.

Videon avulla saadaan syvennettyä ja tehostettua opetusta oppilaan osaamistarpeiden mukaan. Video on oppilaitoksen Moodlessa.




Puh. (08) 558 47711, fax (08) 558 47707, Kotkantie 3, 90250 Oulu, www.oakk.fi

Oppisopimuskoulutus

TOIMINNANOHJAAJA -koulutus

Kohderyhmä Koulutus on suunnattu kolmannen sektorin toiminnanohjauksen tehtävissä työskente-leville. Koulutukseen osallistuja voi toimia vapaaehtoistyössä tai palkkasuhteessa.

Tavoite Koulutuksen tavoitteena on tarjota moni-puolisia työkaluja toiminnan suunnitte-luun, kehittämiseen ja ohjaukseen. Koulu-tus vahvistaa osallistujan ammatti-identi-teettiä ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiu-det toimia toiminnanohjaajana muuttu-vassa toimintaympäristössä.

Koulutuksen toteutus Koulutus sisältää LÄHI- JA ETÄOPETUSPÄI-VIÄ räätälöidysti tilaajan toiveiden mukai-sesti

Kehittämisvalmennus sisältö:

Työnohjaus Kehittämistehtävät Mentorointi

Sisältö Koulutuksen teemoja mm. • Toiminnanohjauksen periaatteet • Toiminnanohjaajan monet roolit • Toiminnanohjaaja mahdollistajana ja

innostajana • Muutosjohtaminen • Kolmannen sektorin liiketoiminta:

rahoitus, työllistäminen, verotus • Taloushallinto ja talouden suunnittelu • Toimivat kokouskäytännöt • Toiminnanohjaajan vuorovaikutustai-

dot • Työhyvinvoinnin johtaminen • Urapolkujen edistäminen • Kolmannen sektorin markkinointi • Sidosryhmätyön kehittäminen • Monimuotoisuus järjestötoiminnassa

Lisätiedot: Marja Keväjärvi 044 - 703 7819 [email protected]


Puh. (08) 558 47711, fax (08) 558 47707, Kotkantie 3, 90250 Oulu, www.oakk.fi

Oppisopimuskoulutus

TOIMINNANOHJAAJA -koulutus

Kohderyhmä Koulutus on suunnattu kolmannen sektorin toiminnanohjauksen tehtävissä työskente-leville. Koulutukseen osallistuja voi toimia vapaaehtoistyössä tai palkkasuhteessa.

Tavoite Koulutuksen tavoitteena on tarjota moni-puolisia työkaluja toiminnan suunnitte-luun, kehittämiseen ja ohjaukseen. Koulu-tus vahvistaa osallistujan ammatti-identi-teettiä ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiu-det toimia toiminnanohjaajana muuttu-vassa toimintaympäristössä.

Koulutuksen toteutus Koulutus sisältää LÄHI- JA ETÄOPETUSPÄI-VIÄ räätälöidysti tilaajan toiveiden mukai-sesti

Kehittämisvalmennus sisältö:

Työnohjaus Kehittämistehtävät Mentorointi

Sisältö Koulutuksen teemoja mm. • Toiminnanohjauksen periaatteet • Toiminnanohjaajan monet roolit • Toiminnanohjaaja mahdollistajana ja

innostajana • Muutosjohtaminen • Kolmannen sektorin liiketoiminta:

rahoitus, työllistäminen, verotus • Taloushallinto ja talouden suunnittelu • Toimivat kokouskäytännöt • Toiminnanohjaajan vuorovaikutustai-

dot • Työhyvinvoinnin johtaminen • Urapolkujen edistäminen • Kolmannen sektorin markkinointi • Sidosryhmätyön kehittäminen • Monimuotoisuus järjestötoiminnassa

Lisätiedot: Marja Keväjärvi 044 - 703 7819 [email protected]

1.Nimi TUOMO – Tuottavuutta ja tulosta monimuotoisuudella Pohjois-Karjala 2. Kenelle/millaiseen tarpeeseen suunnattu Pohjois-Karjalan osahankkeen tavoitteet kohdistuivat vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen yhdessä tekniikan- sekä palvelualan työnantajien kanssa. 3. Tavoite 1. Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen opetuksen kehittäminen yhdessä työelämän kanssa 2. Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen arviointi työssäoppimispaikoilla tutkintotilaisuuksissa 3. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot arvioijakoulutuksessa Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän puitteissa hankkeen tavoitteina ovat yrityksille ja muille työyhteisöille suunnattujen palvelujen kehittäminen (painopistealueina rekrytointi, perehdyttäminen sekä työpaikkaohjaus ja koulutus), ammatillisten opettajien ja muiden työelämätoimijoiden yhteistyön lisääminen sekä työelämässä tarvittavien sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat, työyhteisöt ja tutkintotilaisuuksien arvioijat 4. Sisältö ja käytännön toteutukset ja hyvät käytännöt Työyhteisöjen kanssa tehty yhteistyö PKO yrityksen kanssa keskityttiin maahanmuuttajien rekrytoinnin ja työharjoittelun kehittämiseen. Hanke myös koulutti työpaikkaohjaajia monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen työpaikoilla sekä venäläisen kulttuurin erityispiirteistä. PKo:n työpaikkaohjaajille tehtiin myös laaja kysely liittyen maahanmuuttajien perehdyttämiseen ja ohjaukseen työpaikoilla. materiaalia jatkotyöstetään yhdessä PKO:n kanssa. John Deere Yrityksen kanssa yhdessä suunniteltiin sisällöt Esimiesten viestintä- ja vuorovaikutustaidot –koulutukseen. Koulutus toteutettiin yrityksen tiloissa ja koulutuksiin osallistui yhteensä 16 esimiestä ja luottamushenkilöitä. Koulutuksen sisältöalueet olivat 1. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen 2. Eri-ikäisten viestintä työyhteisössä 3. Henkilöiden/osastojen välisen viestinnän tehostaminen


LVI Myller yritykselle tehtiin osaamiskartoitukset eri työtehtäviin (asentajat, työnjohto). kartoitukset sisältävät sekä ammatillisen osaamisen että sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidotosion. yhteistyötä jatketaan kartoitusten phjalta henkilöstön kouluttamisessa. Materiaali tulee valtakunnalliseen käyttöön LVI- alalla. Materiaalituotanto Hankkeessa tuotettiin maahanmuuttajien perehdyttämiseen liittyvää videomateriaalia Materiaalin pohjana on TOP- ohjaajille tehty kysely maahanmuuttajien perehdyttämisestä sekä maahanmuuttajien ja hankkeen asiantuntijajäsenen (Doinita Negruti) haastattelut. Hankkeessa on myös työstetty työpaikkaohjaajille ja arvioijille materiaalia sekä arviointiin että työssä oppimisen ohjaukseen. Työyhteisöille suunnatun sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tähtäävän koulutus- ja materiaalipaketin suunnittelu- ja toteutus. Hankkeen aikana laadittiin vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen arviointimenetelmiä työpaikoille sekä itsearviointi että opetusmateriaalia koulutuksiin. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat laajasti työelämän edustajat, Pohjois-Karjalan aikuisopiston ammatillisen ja ohjaavan koulutuksen kouluttajat, Asiakkuus, myynti ja kehityspalvelut -tiimin koordinaattori ja hankekoordinaattori sekä yritysasiamies. Yhteystiedot: Tuija Vartiainen – Gomez Pohjois-Karjalan Aikuisopisto [email protected]


Kohti monimuotoisempaa työyhteisöä – koulutuskokonaisuus

Kenelle Yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöille

Tavoite Vahvistaa yleisiä työelämätaitoja: muuttuvassa työelämässä on yhtä aikaa eri sukupolvia ja yhä enemmän erilaisista taustoista tulevia työntekijöitä, joiden kohtaamiseen tarvitaan väli-neitä kaikkien työyhteisön jäsenten työn sujuvoittamiseksi ja työssäjaksamisen edistämiseksi.

Sisältö Työntekijätaidot, mm. ammatillinen osaaminen, työn hallinta, itsensä johtaminen, omien vaikuttamismahdollisuuksien tunnistaminen, vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, palaute-taidot työssä.

Menetelmät ENO-hankkeessa kehitetyn Sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot työelämässä – materiaalin toiminnallisiatehtäviä:www.takk.fi/go/enoLisäksikerättiintapauksiaomastatyöyhteisöstäyhteisesti käsiteltäviksi.

ValoDi-hankkeessa kehitetyn käsikirjan monimuotoisuusteemojen käsittelyä mm. tapausten (esimerkkejä materiaalista sekä omasta työyhteisöstä) sekä erilaisten harjoitusten avulla:www.takk.fi/go/tuomo

Pilotointi Koulutukset pilotoitiin sosiaali- ja terveysalan sektorilla. Koulutukset toteutettiin eripituisina ja –muotoisina räätälöityinä kokonaisuuksina, joissa kussakin painotettiin tarpeen mukaan monimuotoisuuden eri osa-alueita ja muita työelämän yleisiä taitoja.

Lisätietoja TarjaLiljeroos,[email protected] MariPoikolainen,[email protected]

www.takk.fi


Tuomo – johtamisen työryhmä ja kehityskeskustelut

Tuomo -hankkeessa Timalissa kehitettiin kehityskeskustelumalleja ja tuotettiin niistä Osaamisen johtamisen kokonaisuudesta paketti markkinoitavaksi niin yritys- kuin kuntasektorillekin. Tuomo -hanke jatkoi Osaava Varsinais-Suomi- hankkeessa kehitettyjen mallien jatkotyöstämistä ja soveltamista yritys- ja kuntasektorin tarpeisiin. Tätä työtä toteutti Ohjauksen koulutusalan koulutuspäällikkö.

Alkutilanne kartoitettiin keräämällä yhteen Timalin eri koulutusaloilla käytössä olleita kehityskeskustelulomakkeita sekä haastateltiin kouluttajia ja esimiehiä perehtyen käytössä oleviin kehityskeskustelukäytäntöihin. Käytännöt olivat yllättävänkin hajanaiset, eikä kehityskeskustelu välttämättä muodostunut henkilön kehittymisen suunnitelmaksi ja pitkäkestoiseksi prosessiksi, jossa oppilaitoksen visiot, arvot ja strategiat olisivat kattorakenteina vaikuttamassa kehityskeskustelujen fokukseen ja toteutukseen.

Alkutilanteen kartoituksen jälkeen luotiin Timalille uusi kehityskeskustelumalli lomakkeineen. Tätä uutta pohjaa kierrätettiin esimiehillä ja kouluttajilla pyytäen siihen kommentteja ja korjausehdotuksia. Kevään 2012 kehityskeskustelukierroksella mallia pilotoitiin ohjaustiimin kehityskeskusteluissa ja lyhennettyä versiota syksyn 2012 kehityskeskustelukierroksella. Tämä järjestely oli perusteltu, sillä 1.8.2012 organisaatiouudistuksen myötä ohjaustiimi ja kielet ja viestintä -tiimi yhdistettiin Ohjauksen koulutusalaksi ja koulutusalan henkilöstömäärä moninkertaistui.

Kesän ja syksyn 2012 aikana markkinoitiin aktiivisesti osaamisen johtamiseen sekä kehityskeskusteluihin liittyvää koulutusta kuntakierroksilla sekä muille yhteistyötahoille. Koulutuksesta laadittiin esite ja kuntaneuvotteluissa esitteleltiin koulutusta. Koulutuksen sisältöä ollaan räätälöity kullekin asiakkaalle heidän tarpeidensa mukaan. Tällä hetkellä koulutuskokonaisuutta ollaan myyty kahdelle lähikunnalla ja suurta kiinnostusta ovat esittäneet alueella toimiva perusturvakuntayhtymä sekä muutama yritys. Näiden kanssa käydään neuvottelut sekä koulutuksen tarkemmat sisällöt läpi vielä vuoden 2012 loppuun mennessä niin, että Tuomossa mallinnettu koulutuskokonaisuus ”Kehityskeskustelukäytänteet osana osaamisen johtamista ” toteutetaan kohteissa vuoden 2013 alussa.

Taru Laaksonen, ohjauksen koulutusala, koulutuspäällikkö


Asiaa ja Aamukahvia –tapahtuma

- kutsutaan alueen yrittäjiä Timaliin - säännöllinen, joka kuukauden 1.tiistai kello 8.00 – 9.00 - tilaisuus on yrittäjälle maksuton

Tavoite

- yrittäjät tutustuvat Timalin toimintaan, tarjontaan sekä henkilökuntaan - Timali tutustuu alueen yrittäjiin - yrittäjien keskinäinen verkostoituminen ja keskustelufoorumi

Tapahtuman sisältö

- tietoisku, kesto 30 min, asiantuntijan puheenvuoro jostain ajankohtaisesta aiheesta o 4.9.2012, ”pienyrityksen kustannustehokas markkinointi” o 2.10.2012, ”vinkkejä tulokselliseen myyntityöhön” o 6.11.2012, ”yrityksen tietoturva” o 4.12.2012, ”tilitoimiston ja yrityksen yhteistyö” o 8.1.2013, ”ostaako asiakas aina halvimman – myyntityöhön liittyvien uskomusten

tuuletus” - mahdollisuus käyttää yrittäjäyhdistysten puheenvuoroja - vapaata keskustelua aamukahvin lomassa

Markkinointi

- Timali News –sähköinen uutiskirje - www.timali.fi - nettisivut

- jälkimarkkinointi toteutettu osallistujille Timali News –uutiskirjeellä

(kiitetään osallistumisesta, lähetetään tilaisuudessa esitetty materiaali ja toivotetaan tervetulleeksi seuraavaan tilaisuuteen)

- syksyllä 2012 osallistujien määrä on vaihdellut 25 – 70 osallistujan välillä / tapahtuma - osallistujat ovat olleet mikro- tai pienyrittäjiä

Mitä opittu ?

- kellonaika 8-9 on paras, jotta yrittäjä ehtii sen jälkeen työhön - tietoiskun aiheen kiinnostavuus vaikuttaa merkittävästi osallistujamäärään, markkinointi ja

myynti –aiheet kiinnostavat yleisesti - pidettävä mielessä, että vastaavaa tarjontaa (erilaisia ”aamukahvitilaisuuksia”) on alueella paljon

tarjolla – miksi yrittäjä osallistuisi juuri Timalin tapahtumaan? - mietittävä mikä on HYÖTY yrittäjälle, ja pidettävä se markkinoinnin ”punaisena lankana”





Tuomo-hanke, loppuraportti 1 (1) Tomi Aho 12.12.2012

Selkokielinen turvallisuusmateriaali Raision AKK Timalissa

Tavoite Työn tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Raision seudun

koulutuskuntayhtymän, Raision AKK Timalin, tarpeisiin kohdennettu selkokielinen

oppimateriaali, joka sisältää turvallisuusohjeet oppilaitoksen mahdollisia vaara- ja

uhkatilanteita varten. Valmiin materiaalin tavoitteena on edistää oppilaitoksen

sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Selkokielinen turvallisuussuunnitelma otetaan

käyttöön Timalissa oppaan muodossa.

Kohderyhmä Selkokielisen materiaalin tarve lisääntyy maassamme jatkuvasti. Oppimateriaalin

pääkohderyhmänä ovat oppilaitoksen uudet maahanmuuttaja- sekä muut erityistä

tukea tarvitsevat opiskelijat. Näiden opiskelijoiden oppimista voidaan tukea ja

tehostaa selkokielisen oppimateriaalin avulla. Selkokielisen turvallisuusoppaan

tarkoituksena on helpottaa uusia oppilaita perehtymään oppilaitoksen

turvallisuuteen ja toimintatapoihin.

Oppaan sisältö Tässä työssä käydään läpi keskeisimpiä seikkoja, joihin selkokielisessä

oppimateriaalissa tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi työ käsittelee

opetusmenetelmiä, joilla turvallisuusoppaan opetus järjestetään.

Opas testataan oppilaitoksen eritystä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Saadun

palautteen perusteella tehdään tarvittavat muutokset ja täydennykset, jonka

jälkeen opas muunnetaan sähköiseen muotoon.

Työ sisältää kirjallisen osuuden sekä selkokielisen turvallisuuteen liittyvän

perehdytysoppaan, jossa tekstiä on osittain kuvilla selvennetty. Erilaiset säädökset

velvoittavat oppilaitosta edistämään turvallisuutta yhteistyössä eri sidosryhmien

kanssa. Olen ollut yhteydessä myös selkokielikeskukseen ja yhteistyössä olemme

kehittäneet opasta niin että mahdollisesti opas saa selkologon ja otetaan käyttöön

muissakin oppilaitoksissa.


Kunnosspitoalan koulutuksen suunnittelua yrityskonsultoinnin keinoin

Kohderyhmä Alueen kunnossapitoalan yritykset, oppilaitoksen kouluttajat

Lähtökohta Vaasassa metallialan teollisuus on merkittävä työllistäjä. Suuret toimijat tarvitsevat koneille ja laitteille osaavia kunnossapitoalan ammattilaisia. Kunnossapitoa toteutetaan alueella pääosin pienten ja keskisuurten yritysten toimesta ja nämä yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa, monipuolisen ammattitaidon omaavaa työvoimaa.

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ollaan aloittamassa ensi vuonna kunnossapitoalan koulu-tusta ja tiivistä yritysyhteistyötä on aloitettu jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa.

Tavoite Pyrkimyksenä on turvata kunnossapitoalan yritysten ammattitaitoisen työvoiman saanti ja olla mukana yritysten työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämisessä ja parantamisessa. Työelä-män osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat nopeasti ja yhteistyöllä voidaan ennakoida alle tulevien uusien työntekijöiden ammattitaidon riittävyys sekä alalla jo työskentelevien työntekijöiden ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen. Yhteistyön lisääminen yritysten ja oppilaitoksen välillä kasvattaa molempien ammattitaitoa sekä kilpailukykyä kasvavalla kun-nossapitoalan osaamisalueella.

Sisältö

- yritysyhteistyö on aloitettu kumppaniyrityksen kanssa.

- kunnossapitoalan kouluttaja on perehtynyt yrityksen toimintaprosesseihin ja käytäntöihin sekä toimii yrityksessä konsulttina ja yrityskehittäjänä

- tavoitteellinen yhteistyön suunnittelu, säännölliset seurantapalaverit

- rakennetaan yhteistyökumppanuutta myös muihin kunnossapitoalan yrityksiin, niin että voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yritysyhteistyötä ja reaaliaikaisia oppimisympäristöjä yrityksissä opiskelijoiden osallistuessa käytännön todellisiin kunnossapito- ja huoltotilan-teihin

- luodaan yhteistyöllä pohjaa monipuoliselle työssäoppimisen aikaiselle yhteistyölle

LisätiedotMarko Haikonen, koulutuspäällikkö/MetalliosastoVaasan [email protected]


Yhteistyötä työssäoppimisen jaksotuksessa

Kohderyhmä Metallialan yrityskumppanit, oppilaitos sekä opiskelijat

Sisältö Yritysten ja oppilaitoksen välisen yhteistyön tiivistäminen. Koulutukseen sisältyvän työssä-oppimisen aikataulujen sovittaminen yrityksille sopivaksi. Toteutettiin yrityskäyntejä, joiden aikana selvitettiin yrityksen tarpeita ja odotuksia työssäoppimiselle. Tiedonkeruun pohjana oli lomake, johon kerättiin tietoa mm. milloin työssäoppimisjaksoille on paras ajankohta, millai-set vähimmäisvaatimukset yrityksessä on ja kuka toimii yhteyshenkilönä työssäoppimisen asioissa. Samalla kerättiin ennakointitietoa yritysten työvoiman tarpeesta sekä ammatillisen lisäkoulutuksen tarpeesta.

Tavoite Työssäoppimisjaksojen aikatalutuksen suunnittelu yhteistyössä yritysten kanssa. Työssäop-pimisen ajoittuminen koulutuksiin pyritään sijoittamaan yrityksille parhaaseen aikatauluun. Osaamisen vähimmäisvaatimukset kirjataan näkyville niin että voidaan huomioida ne heti opiskelijan hakiessa työssäoppimispaikkaa.

Tulos Oppilaitoksella on tietoa siitä, millaisia odotuksia yrityksillä on työssäoppijan ammattitaidolle sekä siitä milloin työssäoppiminen olisi yrityksen kannalta parasta järjestää. Kouluttajien te-kemä yritysyhteistyö kietoutuu luontevasti arjen opetustyöhön. Sekä yrityksessä että oppi-laitoksessa on tiedossa työssäoppimisen kontaktihenkilö. Myös ne opiskelijat, joilla on ollut hankaluuksia omatoimisesti löytää työssäoppimispaikka, saavat todennäköisemmin työssä-oppimispaikan. Tämä on auttanut mm. maahanmuuttajaopiskelijoita työssäoppimispaikan saannissa. Työllistymisen mahdollisuudet kasvavat kun yrityksen tarpeet ja odotukset sekä työssäoppimisjaksolle tulevan opiskelijan osaaminen kohtaavat paremmin. Ennakointitieto auttaa koulutussuunnittelussa

Lisätiedot

Susanna Pakkala, kouluttaja/projektipäällikköVaasan [email protected]


Kunnossapitoala koulutuksen suunnittelua yrityskonsultoinnin keinoin

Kohderyhmä Alueen kunnossapitoalan yritykset, oppilaitoksen kouluttajat

Lähtökohta Vaasassa metallialan teollisuus on merkittävä työllistäjä. Suuret toimijat tarvitsevat koneille ja laitteille osaavia kunnossapitoalan ammattilaisia. Kunnossapitoa toteutetaan alueella pääosin pienten ja keskisuurten yritysten toimesta ja nämä yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa, monipuolisen ammattitaidon omaavaa työvoimaa.

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ollaan aloittamassa ensi vuonna kunnossapitoalan koulu-tusta ja tiivistä yritysyhteistyötä on aloitettu jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa.

Tavoite Pyrkimyksenä on turvata kunnossapitoalan yritysten ammattitaitoisen työvoiman saanti ja olla mukana yritysten työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämisessä ja parantamisessa. Työelä-män osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat nopeasti ja yhteistyöllä voidaan ennakoida alle tulevien uusien työntekijöiden ammattitaidon riittävyys sekä alalla jo työskentelevien työntekijöiden ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen. Yhteistyön lisääminen yritysten ja oppilaitoksen välillä kasvattaa molempien ammattitaitoa sekä kilpailukykyä kasvavalla kun-nossapitoalan osaamisalueella.

Sisältö

- yritysyhteistyö on aloitettu kumppaniyrityksen kanssa.

- kunnossapitoalan kouluttaja on perehtynyt yrityksen toimintaprosesseihin ja käytäntöihin sekä toimii yrityksessä konsulttina ja yrityskehittäjänä

- tavoitteellinen yhteistyön suunnittelu, säännölliset seurantapalaverit

- rakennetaan yhteistyökumppanuutta myös muihin kunnossapitoalan yrityksiin, niin että voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yritysyhteistyötä ja reaaliaikaisia oppimisympäristöjä yrityksissä opiskelijoiden osallistuessa käytännön todellisiin kunnossapito- ja huoltotilan-teisiin

- luodaan yhteistyöllä pohjaa monipuoliselle työssäoppimisen aikaiselle yhteistyölle

Lisätiedot

Marko Haikonen, koulutuspäällikkö/MetalliosastoVaasan [email protected]


Yhteistyötä työssäoppimisen jaksotuksessa

Kohderyhmä Metallialan yrityskumppanit, oppilaitos sekä opiskelijat

Sisältö Yritysten ja oppilaitoksen välisen yhteistyön tiivistäminen. Koulutukseen sisältyvän työssä-oppimisen aikataulujen sovittaminen yrityksille sopivaksi. Toteutettiin yrityskäyntejä, joiden aikana selvitettiin yrityksen tarpeita ja odotuksia työssäoppimiselle. Tiedonkeruun pohjana oli lomake, johon kerättiin tietoa mm. milloin työssäoppimisjaksoille on paras ajankohta, millai-set vähimmäisvaatimukset yrityksessä on ja kuka toimii yhteyshenkilönä työssäoppimisen asioissa. Samalla kerättiin ennakointitietoa yritysten työvoiman tarpeesta sekä ammatillisen lisäkoulutuksen tarpeesta.

Tavoite Työssäoppimisjaksojen aikatalutuksen suunnittelu yhteistyössä yritysten kanssa. Työssäop-pimisen ajoittuminen koulutuksiin pyritään sijoittamaan yrityksille parhaaseen aikatauluun. Osaamisen vähimmäisvaatimukset kirjataan näkyville niin että voidaan huomioida ne heti opiskelijan hakiessa työssäoppimispaikkaa.

Tulos Oppilaitoksella on tietoa siitä, millaisia odotuksia yrityksillä on työssäoppijan ammattitaidolle sekä siitä milloin työssäoppiminen olisi yrityksen kannalta parasta järjestää. Kouluttajien te-kemä yritysyhteistyö kietoutuu luontevasti arjen opetustyöhön. Sekä yrityksessä että oppi-laitoksessa on tiedossa työssäoppimisen kontaktihenkilö. Myös ne opiskelijat, joilla on ollut hankaluuksia omatoimisesti löytää työssäoppimispaikka, saavat todennäköisemmin työssä-oppimispaikan. Tämä on auttanut mm. maahanmuuttajaopiskelijoita työssäoppimispaikan saannissa. Työllistymisen mahdollisuudet kasvavat kun yrityksen tarpeet ja odotukset sekä työssäoppimisjaksolle tulevan opiskelijan osaaminen kohtaavat paremmin. Ennakointitieto auttaa koulutussuunnittelussa

Lisätiedot

Susanna Pakkala, kouluttaja/projektipäällikköVaasan [email protected]

Documents

TUOMO-hankkeen tuloksia ja tuotteita