Zackenberg, Tunup Avannaani ilisimatusarfi k

– ukiuni qulini silap pis-susaanik, naasoqassutsi-mik uumasoqassutsimillu misissuinerit

Ittoqqortoormiit avannaani taamaallaat silasiorfi it sakkutooqarfi illu arlaqan ngit-sut inoqarfi upput. Tunup Avannaa, Ka-laallit Nunaata Avannaarsua Sermersuul-lu ilangaatsiaa ilanngullugu tassaavoq nunarsuarmi nunat allanngutsaaliuk-kat annersaat, kisianni ilisimatusarfi up Zachenbergip 1995-imi atuutilernissaa tikillugu Nunami Allanngutsaaliuk-kami pinngortitaq uumasoqassuserlu pillugit ilisimasanik aaqqissuussamik katersisoqarnikuunngilaq. Naak inoqar-fi usuni Kalaallit Nunaata kitaaniittuni pinngortitaq uumasoqassuserlu ukior-passuarni malittarineqarsimagaluartut, misissuisoqarsimannginnera pissutiga-lugu Tunup Avannaani pinngortitami uumasoqassutsimilu allanngorartarnerit annerusumik ilisimasaqarfi ginikuun ngi-lavut. Taamatuttaaq ilisimasaqarfi gini-kuunngilavut silap pissusaata allanngori-artorneratigut ungasinnerusoq isigalugu sunniutaajumaartussat. Silammi pissusaa allanngorartuarsimavoq, ilimagineqar-porlu siunissami Tunup Avannaani silap pissusaatigut annertuumik allannguute-qarumaartoq.

Naqiterititsisut:Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfi k (DMU), Aarhus Universitet suleqatigalugit Dansk Polarcenter, Danmarkimi Ilisimatusarnermut Ineri-artortitsinermullu Aqutsisoqarfi k kiisalu Silap Pissusaanut Nukissiuuteqar-nermullu Ministeriaqarfi k.

Allattoq: Hans MeltofteNutserisoq: Marianne JensenKukkunersiuisoq: Bula Larsen

Assiliisut:Thomas B.G. Berg, Hanne H. Christiansen, Mads C. Forchhammer, Toke T. Høye, Ko de Korte, Hans Meltofte, Niels M. Schmidt, Charlotte Sigsgaard og Erik Thomsen

Aaqqissuisut: Kathe Møgelvang, Juana JacobsenGrafi sk værksted, DMU

Naqiterisut: Special-Trykkeriet Viborg a-sAmerlassusai: 3.000Saqqummerpoq: 2008

Issuaasoqarsinnaavoq suminngaanneerfi a ersarissumik nalunaarutigigaanni

Kalaallisut, tuluttut qallunaatullu naqinneqarpoq:

www.dmu.dk/pub/div_mel_zack_gl.pdfwww.dmu.dk/pub/div_mel_zack_uk.pdfwww.dmu.dk/pub/div_mel_zack_dk.pdf

Quppersagaq suliarineqarpoq ilisimatusarnermi paasisat atuakkami uani saqqummersinneqartut tunngavigalugit: ”High-Arctic Ecosystem Dynamics in a changing Climate. Ten years of Monitoring and Research at Zachenberg Research Station, Northeast Greenland” (Aaqqissuisut: Hans Meltofte, Torben R. Christensen, Bo Elberling, Mads C. Forchhammer Morten Rasch-ilu), Advances in Ecological Research, Bind 40, Academic Press.

Quppersagaq suliarineqarpoq ukunannga taperneqarnikkut:

Ilisimatusarfi k

Zackenberg

1980-ikkunni silap pissusiisa allanngoriartorneri inuit piler-sitarigaat nalinginnaasumik ilisimaneqalermat, ilisimatuut arlariit peqatigiillutik suliniutigilerpaat Nunami Allan-ngutsaaliukkami ilisimatusarfi ssamik pilersitsisoqarnissaa. Dansk Polarcenterimi isuma tigulluarneqarpoq, ilisima-tusarfi ssamillu taamaattumik pilersitsinissaq anguniagas-sami pingaarnerit ilaattut inissillugu suliniutigilerpaa. Za-chenberg, qimussimik nakkutilliisoqarfi up Siriusip aallaa-viata Daneborgimiittup qanittuani inissisimasoq, piffi ttut pitsaanerpaatut toqqarneqarpoq, maannamullu Zachen-bergimi sulineq ukiut qulit sinnerlugit ingerlareersimaler-poq, minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni Ilisimatusar-nermut Ataatsimiititaliarsuup, Danmarkimi Avatangiisi-nut Aqutsisoqarfi up, Namminersornerullutik Oqartussat, Københavnip Universitetiata, Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfi up Asiallu tapersersuilluarnerisigut. Ukiut tamaasa pinngortitami pissutsit 1500t sinnerlugit nalunaarsorneqartarput; t.i. sorpassuit erngup ingerlaar-fi iniit kuugutsitsisarnerniillu naasut sikkerariaasiinut, qagugukkut timmissat manniliortarnerinut umimmaallu piaqqisarnerinut tunngasut ilanngullugit. Tamakku sania-tigut itisiliilluni ilisimatusarnerit amerlaqisut aamma inger-lanneqartarput. Ilisimatusarnerni inerniliussat maanna atuakkami 580-inik quppernilimmi saqqummersinneqarsi-malereerput, tuluttut Academic Press-imi New Yorkimiit-tumi naqiterneqartumi. Quppersakkami uani inerniliussat pingaaruteqarnerit ilisaritinneqassapput.

Tunup Avannaata issittup issinne-rusortaani inissisi-manera

Issittoq avannarleq marlunnut immikkoortinneqartarpoq: issittup issin-nerusortaa aammalu issittup issaasannerusortaa. Issittup issaasannerusor-taani naggorikkajuppoq, orpigaqarluni allanillu seeqqut tikillugit portu-tigisunik naasoqarluni. Issittullu issinnerusortaani taamaallaat singernit tikillugit portussusilinnik naasoqarpoq, tamaanilu qaammammi kianner-paami 6-inik kiannerukkajunngilaq. Aamma issittup issinnerusortaani api-nikinnerusaqaaq. Tassami Kalaallit Nunaata kujaterpiaa avannarpiaaniit 100-riaammik apinerusarpoq. Kalaallit Nunaata avannarpasinnerpaartaa inoqajuitsumut assersuunneqarsinnaavoq ukiumut 25 mm-iinnarnik sial-lerlunilu apiffi usarami.

Issittup avannarliup, Arktis-ip ateqaa-tigivaa grækerit ullorissamut Juullip ulloriaata eqqaaniittumut Nanor-suarmik taaneqartartumut taaguutaat – Arktikós. Nuna tamanna orpeqar-fi up avannaaniilluni masarsuk ataa qeriuartumiippoq, tundra. Tundra Finlandimiut oqaaserivaat – tunturi – isumaqarporlu nuna orpeqanngitsoq. Tamaani qaammammi kiannerpaami agguaqatigiisillugu 10-12 inorlugit kiattarpoq.

Kalaallit Nunaata kitaa tamarmi issittup issaasannerusortaaniippoq, Avannaarsuali Tunullu Kitaa – taamaammallu aamma Nuna Allanngut-saaliugaq – issittup issinnerusortaaniipput. Tunup Avannaata issittup is-sinnerusortaaniinneranut pissutaavoq, sikorsuit kilometerinik untritilin-nik arlalinnik isorartussuseqarlutik sinerissap avataaniikkajuttarmata. Sikorsuaqarluaraangat Tunup Avannaani silaannaq nunap iluanisut pa-nertarpoq, akerlianillu sikorsuakitsillugu silaannaq immamisut illuni uki-ukkut aputeqarluartarpoq aasakkullu pujorajuttarluni. Sikorsuit Tunup sinaatigut tissukartartut amerlassusaat taamaalilluni Tunup Avannaata silaannaanut aalajangiisuulluinnartarpoq.

Issittup issinneru sortaani nassoqassuseq uumasoqas suserlu

Tunup Avannaaani pukkilluinnartunik naasoqaan-narani aamma nunaminertarujussuaqarpoq ukiuk-kut anorimik aputaarulluinnartartunik silaannaallu panernerujussuanik naasoqanngingajalluinnartunik. Ujaraaqqanit ujaqqanillu sallilikkat sivinganerillu soqanngitsut takussaapput. Aammali paarnaqutaan-naleqarpoq pinneqisumik naasorpassuarnik qalli-gaasunik – umerluusat, issutit, sungaartorsuit kakil-lallillu. Pukkitsuni sivinganernilu aasaq tamaat apu-tingaatsiarsuit aannerinit imerterneqartuartuni ukali-usaqarpoq ivigaqarlunilu. Nunap timaani silap allanngujaatsuusarnera ilu-aqutsiullugu Kalaallit Nunaata issittuata issinne-rusortaani narlumukaaqarlunilu umimmaqarpoq. Kalaallit Nunaata kitaani umimmaat inunnit tama-anga nuutaap put, Kalaallilli Nunaata issittuata is-sinnerusortaani umimmaat namminneq Canadamiit ingerlaarlutik tamaanga pisimapput. Narlumukaanut umimmannullu pingaaruteqarluinnartuuvoq ukiuk-kut silap issangiarnertaqarpallaanngitsumik allanngu-jaatsuunissaa. Aput aareersoq issileqqikkaangat aput naasullu sermimik qallerneqartarput, taamaalillutillu narlumukaat umimmaallu naasut inuussutissatik ti-kissinnaajunnaartarpaat. Tamannarpiaq pissutaalluni umimmaat nunarujussuarni oqaluttuarisaanermi arla-lippassuariarlutik nungutaasarsimapput Nunami orpeqanngitsumi/tundrami uumasut takus-saanerit tassaapput timmissat naloraarusillit aammalu nerlerit, isunngaat qupaloraarsuillu.Taakku tamarmik ukiukkut ingerlaartarput, ukiup taarnerani issianilu aqissit, tulukkat uppiillu kiserngorutsillugit. Takornar-taanngilaq 25-t 35-llu akornanni issittarnera.

Zackenbergimi isugutaap nakkaasartup 90 procentia ukiukkut perlutta-leruttorfi ata nalaani nittaalatut tuttarpoq, ukiullu 50-t kingulliit inger-laneranni siallertarnera apisarneralu annertusiartorsimavoq. Kiassuseq aamma qaffariarsimavoq, ukiullu 100-t kingulliit ingerlaneranni ukiut kiannerpaat tallimat tamarmik ukiut kingulliit qulit iluanni pisimapput. Ilimagineqarpoq kiak isugutallu siunisami suli qaffarnerussasut. Ta-matumunnga peqqutaaqataavoq silap pissusaata kiannerulerneratigut sikorsuit sinerissap avataaniittartut annikillerujussuassammata. Taa-maalilluni Tunup Avannaani silaannaq issittup issaasannerusortaanisut ilissaaq, Tunup Kujataanisulli kianneroqisunik ukioqalerluni, kisianni aasap qaammatialunnguini kiassuseq allanngungaarnavianngilaq. Ataa tsimut isigalugu ilimagineqarpoq ullut agguaqatigiisillugu kiaffi -usut maanna 80-iusunit ukioq 2050-ip kingorna 110-inngorumaartut. Piffi ssami tassani aamma ilimagineqarpoq isugutak 60 procentimik qaf-fariaateqassasoq. Pissutsit taama ittut Tunup Avannaani uumasut naa-sullu atugarisaannut allannguutaalluinnassapput. Aputeqarnerulertussaagaluarluni aamma upernaakkut kianneruler-tussaammat piffi ssaq aputip aattarfi a allannguungaarnavianngilaq, kisianni pissutsit ukiumit ukiumut nikerarnerujussuanngussapput.

Aamma aputip anorimit katersuuffi ini aputip aannera sapaatip akunnerinik 2-3-nik kinguassaaq. Aputip aattarfi a issittup issi-

nerusortaani pinngortitami pisartut ilarpassuinut pingaaru-teqarnerpaat ilagaat, taamaattumillu tamatumuunakkut

allannguutit naasut uumasullu atugarisaannut ilanngul-lutik allanngortitsissapput.

Silap pissusaani allannguutaajumaartussat an-nertussaqimmata, siulittoruminaappoq qanorpiaq uumasunut naasunullu ataasiakkaanut sunniute-qarumaassanersut. Taamaammat misigisimavugut taamaallaat oqaaseqarfi gisinnaallugu ukiuni qulikkaani tullerni qaninnerpaani qanoq pisoqar-sinnaanersoq.

Zackenbergimi silap pissusaa – maanna siunis-samilu

Naatsorsuinerput tunngavigalugu – tassami Zackenbergip eqqaani qilleri-nikkut misissuisoqarnikuunngilaq – nunap iluani qeriuaannartoq 200–400 meterinik issussuseqassangatipparput. 45-80 cm qalliit kisimik aasakkut aattarput. Nunali taanna aasat tamaasa aattartoq 1995-imi misissuinitta aallartinneriniit maannamut annertuseriarnikuuvoq. Siunissami nuna suli itinerusoq tikillugu aattalissaaq, taamaammallu ilimanarpoq nunap sisoor neri allatullu nunap mangiarneqarneri amerleriassasut. Ukiuni mak-kunani Zackenbergip Kuuata marraat 40.000 tonsit pallillugit Young Sun-dip Kangerluanut kuuguttarpai, kisianni ukiut ilaanni ullut ikittunnguit ingerlanerinnaani kuugunneqartartut ukiuni allani aasap ilivitsup inger-lanerani kuugunneqartutut annertussuseqartarput. Imermik marrarmillu taama ingasatsigisumik kuuttoqartarneranut nassuiaataasinnaavoq tatsit timaani sermitat sisujartuaartut eqqaaniittut sermimik ungaluminnik pu-tusoorlutik ataatsikkut imaartarnerannik.

Nunap ilua qeriuaannartoq meterinik untri-tilinnik arlalinnik issussusilik

Nunap iluani qeriuaannartup aasakkut itinerusumut aattalerneratigut nunap inuussutissaatai amerlanerusut naasunit iluaqutigineqalersinnaas-sapput. Tamatuma ilutigisaanik siallernerullunilu apinerusalissammat nuna naggorinnerulersinnaavoq aammalu nuna qaarsullu annerusumik naasunik qalligaalersinnaallutik. Kisianni aamma aputeqarnerulernerata kingunereratarsinnaavaa naasoqatigiit katitigaanermikkut allannguute-qassasut, soorlu nunarujussuit naggorluttut takussaassapput apummik kingusittumik aattumik qalligaasimagamik. Upernaakkut kianneruleri-artornera ilutigalugu aamma naasut nutaat kujasinnerusumiit siaruarsin-naapput, assigisaanillu naasut allat nungutaasinnaallutik.

Naasoqatigeeqar-nikkut allanngorneq

Allorniusani sanimukartuni kujasinnerusuni naasorpassuaqarpoq aasaq ataasiinnaq naasartunik naatsiiassamikkullu siaruartertartunik. Akerlianik Issittumi Avannarlermi naasut tamarmik ukiut arlallit naaqqittarput, ilami naasorpaaloqarpoq ukiuni untritillinni arlalinni toquneq ajortunik. Issittumi Avannarlermi aasaq naareeqisoq ima atoruminaatsigisinnaasarpoq, allaat naasut naatsiiassaliunngitsoorsinnaallutik, ukiut arlariit kinguaassiunngit-soornermik kinguneqarsinnaasumik. Naatsiiassammi aamma pinngitsoor-neqarsinnaanngillat naasut amerliartussappata allaallu nunaminertanut nutaanut siammartersinnaassappata.

Naasoqassuseq sikkerarnerlu aputip aanneranik aqunneqartut

Qaqugukkut aputip aattarnera kiassuserlu aalajangiisuulluinnarput naasut naalersarfi annut sikkeralersarfi annullu. Aput aatsaat junip ingerlanerani seqernullu qutsissilluarnerani aattarmat apeqqutaalluinnartarpoq naasut qanoq naaliaartigisinnaanerat. Naasut naaliaarunik sikkiaarlutillu seqernup pissaaneranik atorluaanerussapput. Aammalu naasut sikkiaarunik naatsiiassa-minnik inerititaqajaarnerussapput. Ukiuni kingusittukkut aputip aaffi ini naa-sorpassuit naatsiiassaminnik inerititaqarnertik naammassingitsoortarpaat. Issittup issinnerusortaani naasut naaffi at sivikeqimmat, naasut sikkernis-satik ukiumi sikkerfi ssamik siuliani ineritereertarpaat, aput aanniariarpat sikkersinnaaniassagamik. Taamaattumik ukiumi siuliani aasap qanoq kiat-siginera naasut ataasiakkaat qanoq sikkerartiginerinut pingaaruteqarluin-narpoq, Assersuutigalugu ukiut ilaanni narsat paarnaqutaannallit issutinik qaqortuinnaviusinnaasarput, ukiunilu allani naasukilluinnarsinnaasarlutik.

Naluneqanngitsutut ippernat Issittumi Avannarlermi sumi tamani paamit-sitsisaqaat, kisianni aamma sullineqarpoq allanik ippernanit suli amerla-nerusunik, naliginnaanerpaatullu taaneqarsinnaapput ippernat kiisineq ajortut. Taakku sumi tamani amerlalluinnartarput nuna quperlumik iluari-saannik naasut toqunikuisa akornanniiffi at naammattumik isugutakkaa-ngat. Aamma amerlaqisunik aasiaqarpoq. Soorlu naasut naanerannut sikkernerannullu taamaattoq, aamma sul-lernit timmisartut upernaakkut uummartarnerannut aasallu ingerlane-rani amerlanerpaasarfi inut aputip qaqugukkut aattarnera apeqqutaal-luinnartarpoq. Tassa imaappoq, sullernit uummartarnerat piffi mmit pif-fi mmut assigiinngissitaartupilussuuvoq, qaqugukkut aputaarunneq apeq-qutaalluni. Silap pissusaa siulittuutigineqartutut allanngussappat siunissami sul-lernit uumasullu allat amerlassutsimikkut allanngorarnerujussuanngus-sapput, tassami piffi ssaq aputip aaffi a maannamiit nikerarnerujussuus-sammat. Uumassusillit amerlasuut aputip issunerulerfi iniittut nunguissin-naapput. Akerlianik piffi nni maannamit siusinnerusumik aputaarfi usuni naasoqarneruleriartussaaq, taamaalillutillu sullernit nutaanik inuuffi ssar-sissallutik.

Aamma sulliner-nut aputip aattar-nera apeqqutaal-luinnarpoq

Sermip qaqugukkut aannera qanorlu sivisutigisumik sikoqannginnera aamma tatsimi taseqqanilu uumassuseqarnermut aalajangiisuulluinnar-put. Tatsini erngup qanoq naasuaraqartigineranut uumasuaraqartigi-neranullu aalajangiisuupput qaqugukkut sikuernersoq aammalu aputip aanneratigut inuussutisssat qanoq amerlatigisut tatsinut errortinneqar-nersut. Siunissami annerusumik aputeqalernissaata kingunerissappagu tatsit kingusinnerusukkut sikuertalernissaat, taava tatsit iluini pinngorar-neq milliallassaaq. Kisianni aamma aputeqarnerulernerup kingunerissa-vaa inuussutissat amerlanerusut tatsinut errortugaasarnissaat, taammaa-tumillu ataatsimut isigalugu sunniutissat qanoq issanersut oqaatigiumi-naappoq.

Tatsit aputeqarneratigut sermeqarneratigullu allannguutinut malussa-rilluinnarput

Narlumukaat siunissami ulori-anartorsiortut

Naggorinnerulernissaa ukiukkullu aputeqarnerulernissaa nar-lumukaanut iluaqutaassapput. Taakku ukiukkut aputip ataani piaqqisarfi liortarput, taamaalillutimmi teriannissanut illersorsin-naanerusaramik. Tassalu narlumukaat toqqissisimasumik inuune-qarnissaannut qanoq sivisutigisumik aputeqarnera pingaaruteqar-luinnarpoq. Tamannarpiarmi pissutaavoq narlumukaat Issittumi Avannarlermi tamangajammi amerlassusaasa ukiumit ukiumut taama nikerartiginerannut. Ukaliatsiaat amerlassusaat aamma Tunup Avannaani sunniuteqarluartut ilagigaat paasineqarsimavoq. Ukaliatsiarmi narlumukaat pillugit ilisimatuujuvoq, ukaliatsiaamul-lu ukiukkut aput narlumukaamutulli pingaaruteqartigaaq. Miki-sunnguugami narlumukaat aputip ataani sulluisigut malersorsin-naavai. Ukaliatsiaap narlumukaaq allaat piaqqiorfi anik arsaarsin-naasarpaa, inisimasui tamaasa nerillugit nungussinnarlugit. Aputeqarnerulernissaa narlumukaanut iluaqutaassaaq, kisianni siunissami ullut issangiarfi usut amerlanerujussuanngortussaanerat killorluinnaanik sunniuteqassaaq. Tassami ukiuni sakkortuumik is-sangiarfi usuni nunarujussuarmi narlumukaat toqorarsinnaapput. Illersuutertimmi aput annaassavaat, aammalu aput nunalu sermi-mik qalligaappata narlumukaat naasunut anngusinnaajunnaassa-gamik. Narlumukaat nungutaassappata uumasut kiisortut timmissallu tigutsisillit narlumukaanik nerisaqartuusut aamma nungussapput ikileriarujussuarlutilluunnit. Ukaliatsiaat saniasigut aamma pine-qarput isunngaat, aatsaat piaqqaminnik tingisinnaasunngortitsi-sartut ukiuni narlumukaaqarfi ulluartuni. Isunngaat upernaakkut Imarpissuup kujataa tungaani ukiisarfi mminniit tikiuttuartuupput, kisianni uppiit assigalugit taamaallaat manniliortarput ukiuni ima narlumukaaqarfi utigitillugu, namminneq oqimaassusertik attati-utigalugu piaqqaminnik perortitsisinnaatillutik.

Umimmaat aamma uloria-nartorsiortut

Aamma umimmannut siunissami naasoqar-nerulernissaa iluaqutaassaaq, kisianni nar-lumukaanutuulli ukiukkut issangiarneru-salernissaa umimmaqassutsimut ulorianar-torsiortitsissaaq.Tassami Tunup Avannaani pissutsit pillugit ilisimasaqarfi tta nalaani, umimmaat nunap ilarujussuani arlaleriarlu-tik nungutaangajavittareersimapput, nuna naasullu sermimik qalligaasimatillugit neri-sassatik tikissinnaajunnaarlugit perlerlutik toqusarsimagamik.

Timmissat iluatsit-tumik piaqqisin-naanerannut aalajangiisuupput sullernit, aputip aattarnera uuma-soqatigiillu nerisa-reqatigiinnerat

Timmissat naloraarusillit nuna orpeqanngitsumi timmissanit nalinginnaaner-paapput. Tamaani timmissat naloraarusillit assigiinngitsut arlalissuupput, kisianni aamma timmissat taakku amerlaqalutik ataatsimoorrattarput. Euro-pap kitaani Afrikallu kitaani ukiisarfi mminniit junip aallaqqaataata missaani nuna orpeqanngitsumut annikitsunnguakkuutaaginnarnik aputeqanngitsor-talimmut apuuttarput, isorartussuseq kilometerit tusintillit arlallit 2-4 kilome-terinik qutsitsigisukkut qasuersaarfeqanngivillutik timmereerlugu. Tamaani arnavissanut apeqqutanerpaavoq qanoq sullineqartigalunilu aasiaqartigi-nersoq, taakkunanngami timitik nukittorsartussaavaat arlalinnik mannilior-niassagamik, ataatsimut immisuulli oqimaatsigisinnaasunik. Taama qanoq nerisassaqartigineq aalajangiisuusarpoq tikereernerup kingorna qanoq suk-katigisumik manniliorsinnaanermut. Ukiuni aputeqarfi ulluartuni aput man-niliorsinnaalernermut apeqqutaanerpaasarpoq, aputeqarluartillugulu man-niliorneq sapaatip akunnerinik 2-3 kinguarsinnaasarpoq. Ukiuni taama ittuni manninnik tukertitsineq aamma kinguartarpoq, taamaalillutillu timmiaaqqat allinissaminnut nukittorsarnissaminnullu piffi ssakittarput, sapaatip akunneri-nik 6-10 utoqqaassuseqaannarlutik ukiiffi ssaminnut ingerlaarujussuarnissar-tik sioqqullugu. Suli ingerlaarneq aallartinngitsoq uumasut kiisortut – ingammik teriannis-sat – manniit affaat sinnerlugit nerereersimasarpaat, taamatullu teriannissat isunngaallu katillutik timmiaaqqat aamma affaasa missaat nungoreertarpaat. Ukiuni amerlasuunik terianniaqarfi usuni timmissat naloraarusillit mannii piaraallu ilanngarneqartaqaat. Ataatsimut isigalugu timmiaqassutsimut aamma qanoq aputeqartiginera assut pingaaruteqarpoq, tassami qanoq annertutigisumik naasoqarfi usunik aputeqanngitsortaqarnera nerisassaqassutsimut taamatullu timmissat qanoq amerlatigisut piffi nni taakkunani manniliorsinnaanerannut aqutsisuummata. Tamanulli atuuttussaq unaavoq, silap pissusaatigut allannguutaajumaar-tussat atugassarititaasut pingaaruteqartorpassuit allanngortissammatigit. Minnerunngitsumik aputip aattarnerata ukiumit ukiumut assigiinngisitaar-nissarujussuata kingunerissavaa manniliornerup qanoq iluatsitsigisarnissaa maannamut naleqqiullugu nikerarnerujussuanngussammat.

Silaannaat assigiinngitsut akornanni silaannaq (CO2) tassaavoq inuit pilersitaannik naatitsivim-miittuusinermut? peqqutaanerpaasoq. Aamar-suarnik, uuliamik gas-imillu ikumatitsisarnit-sigut CO2 annertoorujussuaq aniatinneqartar-poq, silaannarsuarmilu silaannamut akuliulluni. Tassani naatitsivimmi igalaatut pisarpoq, tassa-mi seqernup qinngorneri maligaasani naatsu-niittut nunap qaavanut apuussinnaanngortar-put, nunalli qinngorneri kissartut amerlanerit maligaasani takisuutigut silaannarsuarmut aku-liuttarput, ilaatigut CO2 pissutaalluni.

Kisianni ikummatissanik ikumatitsinerup saniatigut CO2 allatigut aamma pilersinneqartarpoq. Nunap qaavani kulstof uumassuseqartutigut piler-sitap (t.i. kulstof naasuni uumasuni toqunikunilu il.il.) 20% missaa Issittumi Avannarlermi issuniippoq. Nillernera pissutaalluni naasut toqunikui ase-ruunneq ajorput, kisiannili issoq masarsunni tasinnguanilu issutsikkiartu-innartarpoq. Siunissami kiannerulerpat issutat taakku aseruussinnaalis-sapput, taamaalillunilu kulstof CO2-tut masarsuullu gas-iatut (metan, CH4) silaan narmut anillaguttassaaq. Aammali kiannerulerpat naasoqarnerulis-saaq, naasullu naanerminni CO2-mik tigooqqaasarput. Taava apeqqutin-ngussaaq aseruunnertigut silaannarmik ipinartumik aniatitsineq naasullu naanerminni silaannarmik ipinartmik tigooqqaanerat qanoq oqimaaqati-giitsigissanersut? Naasut uumasut kulstof-eqarnerat julimiunerusoq annertunerpaasarpoq, aammalu piffi ssami tamatumani nuna orpeqanngitsoq annertunerpaamik silaanarmik ipinartumik tigooqqaasarpoq. Aputip aannera tamaalilluni apeqqutaalluinnarpoq, nuna orpeqanngitsoq silaannarmik ipinartumik ti-gooqqaanerunersoq imaluunniit nunami naasut aqqutigalugit silaannarmik ipinartumik aniatitsisoqarnersoq. Pissutsit maanna atuuttuni Tunup Avan-naani nuna orpeqanngitsoq CO2-mik aniatitsinerminngaanniit tigooqqaa-neruvoq, kisianni tamanna siunissami killormut saaratarsinnaavoq.

Nuna orpeqan-ngitsoq silaannar-mik kultveiltemik tigooqqaasuua imaluunniit ania-titsisuua?

Ilisimatusartut amerlanerit Issittumut Avannarlermut aputaarutereernerani naa sullu sikkeraleruttorneranni tikittarput. Piffi ssamili tamatumani issittumi pin ngortitami pisut pingaarnerpaat qaangiuteriikatareersimasarput. Zacken-bergimi ukiut qulit sinnerlugit misissuinitta paasinarsisippaa, issittup isseqar-nerusortaani pinngortitami pisunut qaqugukkut aputip aattarnera pingaarute-qarnerpaajusoq. Aputip aannerata qaqugukkut pineranut aakkiartorneratalu qanoq ingerlaneranut aalajangiisuusarput ukiukkut qanoq aputeqartigisima-nersoq, anorersuit qanoq apummik nikitsiterisimatiginersut kiisalu upernaakkut kiassuseq. Taakku pingasut tamarmik siunissami malunnaatilimmik allanngor-tussaapput, tamarmik Atlantikumi sarfap sunniineranik sikorsuillu Tunup Avan-naaniittut annertussusaannik sunnigaasaramik.

Upernaap aputeqarnera kiassuserlu matu-ersaatitullusooq pingaaruteqarti-gaat

Ukiukkut apisarnera taamaammallu aputip issussusaa siunissami malunnaatilim-mik annertusissapput, kisianili ilutigisaannik upernaakkut kiassuseq taamaam-mallu aattorneq aamma annertusissapput. Taamaalillutik taakku marluk sun-niutaat immaqa oqimaaqatigiiginnassapput. Ilimanarluarpoq pissutsit ukiumit ukiumut assigiinngissinnaasarnerat sakkortuseriarujussuassasoq, ilaatigut qanoq aputeqartiginera eqqarsaatigalugu. Tamatuma kingunerisaanik ukiut aputip aajaarfi gisai ukiullu kingusippallaamik aputaarfi isut assigiingitsorujussuulissap-put. Ingammik ukiukkut upernaakkullu sivisuumik issangiarnerit nalunaqutaas-sapput, ilaannimi allaat upernalinngitsorluunniit aputaaruttarsinnaammat. Akerlianik ukioq aputeqarluarpat upernaarlu nillerluni, taava naasut uumasullu kinguaassiornissaat pinngitsoorluinnangajassinnaavoq. Tamakku tamarmik isu-maqarput, Tunup Avannaani – taamatullu Nunami Allanngutsaaliukkami – pin-ngortitami allanngornerit annertuut takkukkumaartut.

Quppernerni siuliini takoreerparput silap pissusaata allanngorneranit Zacken-bergimi uumasut naasullu ilarpassui sunnerneqarumaartut. Tamatumalu kingu-nerissavaa Zackenbergimi uumassusileqatigiinneq tamakkerluni allanngussam-mat. Tassami uumassusilik ataaasiinnnaq silap pissusaanik eqqugaaneq ajorpoq, kisiannili uumassusillit avatangiiseqatigiit allat tamarmik ilanngullutik sunner-neqartarput. Oqartoqarsinnaavoq uumassusilik ataaseq silap pissusaanik arla-litsigut sunnerneqarsinnaasoq – tassalu toqqaannartumik soorlu kiassutsikkut imaluunnit sialummik apummilluunniit sunnigaanikkut imaluuniit toqqaan-nanngikkaluamik uumassusillit allat, soorlu nerisartakkatik aqqutigalugit.

Zackenbergimi uumassusileqati-giinneq silap pis-susaata allanngor-nera peqatigalugu allanngussaaq

Takussutissiaq, silap pissusaata allanngorne-rata uumasut kiisortut, uumasut allat naasullu imminnut sunniuteqaqatigiinneranni sutigut malunniuteqarnissaa pillugu.

Zackenbergimit uppernarsereerparput tamakku eqqortuusut. Ukiuni qulini ili-simatusarnerit takutippaat, ukiukkut assut aputeqartillugu umimmaat amerla-nerit toqusartut aammalu ikinnerusunik piaqqisartut, aputip ataani nerisassatik tikikkuminaatsittaramikkit. Kisianni aamma ukiukkut aputeqarluarsimanera naasut naanissaannik sivikinnerulersitsisarpoq, umimmannut kinguneqarner-luttumik. Taamannak uumassusilik ataaseq toqqaannartumik toqqaannanngit-sumillu, soorlu nerisaatigut, silap pissusaanik eqqugaasarpoq. Pissutsit taama ittut umimmannuinnaq taakkulu nerisaannuinnaq atuutinn-gillat, kisianni aamma uumassusilinnut allarpassuarnut Zackenbergip eqqaani uumassusileqatigiiunermikkut imminnut nerisarlutilluunnit uumasooqatigiit-tunut. Silap pissusaata uumassusilik ataaseq kisiat pinnagu aammali taassuma avataaniittut allat tamaasa sunniuteqarfi gisarmagit, uumassusileqatigiinneq al-latut katitigaaginnarani aamma uumassusillit assigiinngitsut qanoq ”inooqatigi-innerat” allanngorluinnassaaq.

Silap pissusaata allanngornerata Kalaallit Nunaanni pin-ngortitamut, naasunut uumasunullu sunniutaasa misissuivi-ginissaannut pisariaqartinneqarput nalunaarsuutit, piffi s-sami sivisuumi uumassusileqatigiit iluini uumassusilinnut ataasiakkaanut sapinngisamik amerlanerpaanut tunngasut. Taamaattumik uumassusileqatigiinnut alapernaaserfi it mar-luk pilersinneqarnikuupput – ataaseq Tunup Avannaani issit-tup issinnerusortaani Zackenbergip eqqaani aappaalu Nuup eqqaani Kangerluarsunnguami Kalaallit Nunaanni issittup issaasannerusortaaniittumi. Piffi nni taakkunani marlunni ili-

simatusartut 4-6 sulisarput pinngortitami pisunik malittarin-nillutik, ilisimatuut allat pinngortitami piffi mmiittumi sam-misanik immikkuullarissunik itisiliillutik misissuisut. Zackenberg sivisunerpaamik misissuiffi usimavoq, taamaat-tumillu tassanngaanniit misissuinerit ima amerlatigisut ingerlanneqarsimalereerput, oqaaseqarfi gisinnaaleriartor-lutigit pissutsit suut uumassusileqatigiit, naasut uumasullu ingerlalluarnissaannut pingaaruteqarnerpaanersut. Quppersakkami matumani paasisat pingaarnerpaat atuar-sinnaavatit, aammalu pinngortitami nunarsuarmi Nunat Al-lanngutsaaliukkat annersaanni qanoq pisoqarsinnaasoq silap pissusaa ilimagisatut allannguuteqarpat, allannguutimmi taak ku Tunumi sunniuteqarnerpaanissaat ilimagineqarpoq.