Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Tuntoaisti
Markku KilpeläinenPsykologian laitos, Helsingin yliopisto
Page 1 of 20
Somatosensoriset aistimukset
-Kosketus
-Lämpö
-Kipu
-Liike ja asento
Poiketen muista aisteista, kaikki somatosensoriset aistimukset saavat alkunsa kehossamme!
•Emme aisti ilman lämpöä, vaan ihon lämpöä jne.
•Eläinlajit eroavat siinä, kuinka tärkeä näkö, kuulo tai hajuaisti niille on. Kosketusaistia voi kuitenkin hyvällä syyllä väittää kaikkien eläinten tärkeimmäksi aistiksi (kipu).
Page 2 of 20
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen
Page 3 of 20
FA I - Sileän esineen liukuminen ihoa vasten
FA II - Esineen osuminen ihoon
SA I - Tasainen paine, pinnan rosoisuus
SA II - Ihon venymien sivulle, esim. raskasta esinettä nostettaessa
Page 4 of 20
Sokeain pistekirjoitus (Braille)• Perustuu luultavasti suurelta osin SA I –reseptoreiden toimintaan (Pienet reseptiiviset kentät, hidas adaptoituminen)
•Merkin liike ihoa vastaan parantaa tunnistamista huomattavasti.
•Kokemattomilla tunnistaminen edelleen parempi, jos sormi liikkuu, eikä merkki. Kokeneilla ei eroa.
Page 5 of 20
Paritehtävä: 1) Ottakaa vierustoverin näkemättä joku esine, joku hieman
erikoisempi kuin kynä.2) Vierustoveri pitää silmänsä kiinni, kosketa hänen kättään ja
sormiaan esineellä käännellen sitä.3) Vierustoveri arvaa, mikä esine oli kyseessä. 4) Mikäli ei arvannut oikein, annan hänen tunnustella esinettä
käsissään vapaasti. Silmät edelleen kiinni.5) Vuoronvaihto
Page 6 of 20
Aktiivinen tunnustelu on edistää suoritusta erityisesti 3-ulotteisten objektien tunnistamisessa
• Mekanoreseptorien lisäksi proprioseptorit käytössä, sormien asennot kappaletta pidellessä.
• Exploratory procedures – ihmisillä on melko vakiintuneita liikkeitä, joilla he selvittävät esineen ominaisuuksia
http://www.psy.cmu.edu/faculty/klatzky/Page 7 of 20
Proprioseptorit (asentoreseptorit) kertovat vartalon eri osien asennosta ja liikkeestä
• Jänteessä olevat reseptorit kertovat lihasten jännitysasteesta. • Nivelissä olevat reseptorit kertovat nivelen ääriasennosta.
’Lihasmuisti – osaan tehdä, vaikka en tiedä miten’- Ei varmasti ole lihaksissa- Ei luultavasti liity kinesteettisiin reseptoreihin- Luultavasti pääasiassa pikkuaivojen prosessi
Page 8 of 20
Termoreseptorit aistivat ihon lämpötilaa:Kylmä-, ja kuumareseptorit:
-Paradoksaalinen lämpöaistimus: Nopea erittäin kylmä ärsyke aiheuttaa voi aiheuttaa lämmön tuntemuksen:
-Mahdollisesti koska kylmäsolut menevät ’tukkoon’ eivätkä vaimenna normaaliin tapaan lämpösoluja.
Page 9 of 20
Toisin kuin esim. verkkokalvon fotoreseptorit, tuntoaistin reseptorit tuottavat suoraan aktiopotentiaaleja.
Kipureseptorit
-Kahta tyyppiä: mahdollisesti A –reseptorit viestittävät terävästi kivun alkamisesta ja C-reseptorit tuottavat seuraavan ’jomotuksen’.-Kipuaistimus on äärimmäisen tärkeää henkiinjäämisen kannalta, se onkin aistimus jota eniten tahdomme välttää. (vrt. karmea haju tms.)
Huom! Kipureseptorit viestittävät kivuliaasta kylmästä ja kuumasta!
Page 10 of 20
Kivulla on monta tasoa
- Kipusignaali ääreishermostosta kertoo/varoittaa kudosvauriosta vältetään
- Keskushermosto voi vaimentaa kipua-Automaattisesti-Korkean vireystilan seurauksena (esim. urheilu)
-Elimistön omat opiaatit (noradrenaliini)-Hypnoosin tai muun kognitiivisen intervention seurauksena
- Ihminen voi myös tuntea kipua, jota ei ole olemassa: kipu aavejäsenessä.
Page 11 of 20
Aivoihin
Aivoista
Mekanoreseptorit
Kipureseptorit
Sekä kehon omat (endorfiinit), että ulkoiset opiaatit torjuvat kipua vaikuttamalla selkäytimen viestiä muunteleviin soluihin.
Ibuprofeiini ym. ehkäisevät tulehdusta, jolloin kipureseptorit eivät edes aktivoidu.
Viestiä muunteleva solu
Viestin välittävä solu
Kivun gate control -malli
Page 12 of 20
Myös tietynlainen stimulaatio, joko aivoissa tai kipureseptoreissa (esim. akupunktio, voi saada viestiä muuntelevan solun aktivoitumaan ja ehkäisemään kipua.•Akupunktiolla voidaan ilmeisesti vähentää anestesian tarvetta leikkauksen aikana ja sen jälkeen.
Page 13 of 20
Kipu- ja lämpösignaalit ääreishermostosta
Monta synapsia matkalla, ohut hidas hermo
Kinesteettiset ja kosketussignaalit ääreishermostosta
Paksut, nopeat hermot, vähän synapseja
Kaksi rataa iholta (selkäytimen kautta) aivoihin
Page 14 of 20
Somatosensorinen aivokuori on järjestynyt somatotooppisesti (vrt. retinotopia) .
Tiettyjen kehon alueiden prosessointiin enemmän aivokuorta kuin toisten. (vrt. fovean painotus, V1)- Ilmeisesti, koska niillä kehon alueilla on enemmän reseptoreja
Page 15 of 20
Somatosensoriset reseptiiviset kentät
Ihosta kohti aivoja tulevissa yhteyksissä on samankaltainen keskusta-tausta -kenttä, kuin LGN:stä näköaivokuorelle tulevissa yhteyksissä.
Stimulaatio lisää aktivaatiota
Stimulaatio vähentää aktivaatiota
Primaarilla somatosensorisella aivokuorella solut ovat myös orientaatioselektiivisiä.
Hyvärinen & Poranen, 1978Page 16 of 20
Mitataan mekanreseptoreiden erottelutarkkuus:
Page 17 of 20
Kappers (2007) Canadian Journal of Exp Psychology
Ei tenttiin
Page 18 of 20
Käsikeskinen Egokeskinen
Perusmalli
Pyöritetty sopimaan tuloksiin
-Tuntoaistiin perustuva avaruudellinen hahmotus on kaukana todenmukaisesta
-Virheet vaikuttavat johtuvan hieman enemmän käsien normaaliasennosta, kuin vartalon sijainnista suhteessa esineisiin.
-Kumpikaan ei suoraan selitä tuloksia.Page 19 of 20
Tunnon ja näön yhdistäminen
•Aikuinen pystyy arvioimaan esim. esineen kokoa niin, että käyttää näkö- ja tuntoinformaatiota optimaalisesti niiden luotettavuuden mukaan•Lapsilla noin 10 vuoteen asti vaikuttaa olevan kausia, jolloin toinen aisteista dominoi, vaikka se olisi epäluotettavampi.•Mahdollisesti lasten täytyy kasvamisen aikana säätää järjestelmiä verraten niitä toiseen. Eli esim. esineen kokoa arviotaessa luotetaan aina tuntoon ja säädetään näköhavaintoa sen mukaan.
Ennustettavissa erottelukynnysten perusteella
Hav
aittu
kok
o (m
m)
Page 20 of 20