Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA
13.5.2019
Dos. Mari PantsarJohtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Jos ilmastonmuutosta ei ratkaista, putoaa pohja kaikelta: taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta
Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu
10-13 vuodessa.
Jäljellä oleva hiilibudjetti*
420-
570GtCO2
42GtCO2
Nykyiset vuosittaiset
päästöt
*) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018
Kaamosmasennuksen lisääntyminen
Ilmastonmuutoksen
vaikutusten kustannukset
ovat globaalisti korkeat…
On halvempaa 1) toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kuin yllättäen ajaa päästöt alas lyhyemmässä ajassa 2) vähentää päästöjä kuin ottaa suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä takaisin ja varastoida se pysyvästi –
laajassa mittakaavassa talteenoton ja varastoinnin onnistuminen lisäksi epävarmaa
Viivyttely myös kasvattaa lämpenemisen rajoittamisen kustannuksia
… ja Suomessakin kokonaisuutena ainakin
miljardiluokkaa vuosittain
370€/tCO2
Taloudelliset vahingot per päästötonni
Esimerkkiriskejä
Lähteet: Ricke et al (2018), Nature Climate Change; Sitra ja Gaia Consulting (2018); White House, The Council of Economic Advisers (2018), IPCC (2018)
Suomi on käyttänyt 1,5 asteen hiilibudjettinsa
etupainotteisesti
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
-20
40
0
-40
20
60
80
100
Miljoonaa tonnia CO2-ekv.
Lähteet: Tilastokeskus, Finland's seventh national communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change (WAM-päästöskenaario); MALULU (LULUCF-WEM-skenaario); Ilmastopaneeli 11/2018 (1,5 asteen mukainen historiallisen vastuun hiilibudjetti); Sitran analyysi
Lineaarista päästövähennyspolkua nopeammin käytetty hiilibudjettikerryttää ilmastovelkaa, joka on maksettava takaisin vähentämällä päästöjä tulevaisuudessa lineaarista polkua nopeammin ja tuottamalla enemmän negatiivisia päästöjä
Päästöt pl. LULUCF
Nettopäästöt
LULUCF
1,5 asteen hiilibudjetin mukainen lineaarinen nettopäästöpolku
1,5 asteen hiilibudjetti
Ilmastovelkaa on nyt lähes 300 MtCO2e ja
nykyisillä päästöennusteilla noin 400 MtCO2e 2030
1990
0
2030
-16
336
1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
30
241
-13 -21-25
-8 -1
11 2137 49
6487
107 114128 150
166168
190206 214
231251
267280 290
301 310 319328
343350
358366375
385 396
Kumulatiivinen ilmastovelka, MtCO2e
Jos velkaa ei korjata tulevaisuudessa, kertynyt vahinko on nyt noin 100 miljardia euroa ja 2030 noin 150 miljardia euroa*
*) Ricke et al (2018): taloudellinen vahinko 370 €/tCO2
Hiilibudjetti on armoton.
Meillä on kiire.
Tarvitsemme suunnitelman.
60% päästövähennys 2030 ja 130% 2050 mennessä
toisi Suomen linjaan 1,5 asteen hiilibudjetin kanssa
-20
20
0
40
60
80
-10
10
30
50
70
90
20251990 20501995 2000 2005 2010 2015 2020 2030 2035 2040 2045
Maankäytön nettonielu
Suomen päästöt miljoonaa tonnia CO2e
2030 EU:n sitoumus -40%
2050 EU:n ja Suomen tavoite -80-95%
1,5 asteen mukaisella polulla päästöjä vähennetään 60% 2030 mennessä ja hiilineutraalius seuraa heti 2030 jälkeen
Lähteet: Tilastokeskus, Ilmastopaneeli 11/2018, 1,5 asteen ja historiallisen vastuun mukainen päästövähennyspolku -27 Mt vaihdettavalla maankäytön nettonielulla
Hiilineutraalius
9
50% päästövähennys 2030 mahdollista saavuttaa
elinkaarikustannuksiltaan negatiivisin tai neutraalein toimin
40
% t
arg
et
60
% t
arg
et
10
Resepti päästövähennystavoitteeseen -60 % 2030 mennessä
1. Tehdään sähköntuotannosta päästötöntä: Sähkön tuotanto ja kysyntä kasvaa, samoin tuulivoiman osuus
NOTE: Hanhikivi 1 assumed to come online in 2025
Power and CHPs CO2 emissions, Mt
Electricity generation, TWh
11
2. Sähköistetään ”kaikki” mikä on sähköistettävissä
liikenteestä lämmitykseen ja maatalouteen.Oletus, että elinkaarikustannukset ja rationaaliset kuluttajat
ajavat automarkkinoita: 30% henkilöautoista sähköisiä 2030
3.0
3
0.0
0.5
0
1.0
1.5
42.0
2.5
1
5
2
6
0.10.4
0
2.7
2018
2.6
22
0.7
2.3
0.1
2.72.7
26
1.9
2.7
0.1
2030
2.7
Passenger cars emissions ICE BEV PHEV
Passenger cars on the road million cars
Passenger cars emissions MtCO2 p.a.
Suomelle relevantin globaalin cleantech-markkinan koko vuonna 2050$3 000 mrd (per vuosi)
Vuosina 2018-2050 globaalit investoinnit päästöttömään energiaan noin $10 000 mrd
Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2017 Suomessa €41 mrd, josta vientiä oli €9 mrd
Lähteet: Bloomberg NEO 2018, Sitra and Frost & Sullivan 2014, Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilasto, HS, YLE, KL
Edelläkävijän toimivilla ratkaisuilla voi vaikuttaa paljon
omia päästöjä laajemmin ja samalla luoda kasvua
Sitran hiilineutraali kiertotalous-teeman ehdotukset tulevan hallituksen ohjelmaan
❑ Suomi asettaa kunnianhimoiset päästötavoitteet ja luo sektorikohtaiset suunnitelmat
❑ Päästövähennystavoite – 60 % 2030
❑ Hiilineutraalius viimeistään 2035
❑ Materiaalien kiertotaloustavoitteet osaksi ilmastopolitiikkaa ja ilmastotavoitteita
❑ Käynnistetään kestävän kehityksen verosiirtymä, otetaan päästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden hinnoittelu osaksi verotuksen tiekarttaa
❑ Suunnataan ympäristölle haitalliset tuet kasvukannusteiksi
❑ Toteutetaan Suomen kiertotalouden tiekartta
❑ Luodaan julkisten hankintojen riskintakausmekanismi
❑ Vahvistetaan kansalaisten roolia ilmastotoimissa ja kiertotalouden läpimurrossa
❑ Vähennetään lentoliikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä lentoverolla ja kompensoimalla Suomesta lähtevien lentojen päästöt
sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund