OHJEITA TEKNIIKAN YKSIKÖN

OPINNÄYTETYÖHÖN

Ohjeistus 26.10.2011Tekniikan yksikköOulun seudun ammattikorkeakoulu

SISÄLTÖ

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO......................................................................................................4

2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS........................................................5

3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ....................................................................6

3.1 Tutkimustyö...............................................................................................6

3.2 Tuotekehitystyö..........................................................................................6

3.3 Suunnittelutyö............................................................................................7

4 TYÖN VAIHEET...............................................................................................8

4.1 Informaatiotilaisuus....................................................................................8

4.2 Aiheen hankinta.........................................................................................9

4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio......................................................9

4.4 Työn aloitus...............................................................................................9

4.5 Perehtyminen tehtävään..........................................................................10

4.6 Projektisuunnitelman laatiminen..............................................................10

4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen..............................................10

4.8 Tehtävän tekeminen................................................................................11

4.9 Edistymisen raportointi............................................................................11

4.10 Työpäiväkirja..........................................................................................11

4.11 Ohjaus...................................................................................................12

4.12 Dokumentointi........................................................................................12

4.13 Opinnäytetyöraportin luovutus ja esittely...............................................13

4.14 Opinnäytetyön arviointi..........................................................................13

5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI.................................................................15

5.1 Dokumentoinnin tavoite...........................................................................15

5.2 Raportin rakenne.....................................................................................15

5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta.............................................16

5.2.2 Tiivistelmä.......................................................................................16

5.2.3 Alkulause........................................................................................17

5.2.4 Sisällysluettelo................................................................................17

5.2.5 Merkkien selitykset.........................................................................18

5.2.6 Johdanto.........................................................................................18

5.2.7 Käsittelyosa....................................................................................18

2

5.2.8 Yhteenveto.....................................................................................19

5.2.9 Lähteet...........................................................................................20

5.2.10 Liitteet...........................................................................................20

5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen.................................................20

5.3.1 Marginaalit ja riviväli.......................................................................20

5.3.2 Sivunumerointi................................................................................21

5.3.3 Kappalejako....................................................................................21

5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet..................................................................21

5.3.5 Otsikot............................................................................................22

5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet....................................................23

5.4 Lähdemerkinnät.......................................................................................26

5.4.1 Lähdeviittaustekniikka....................................................................26

5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen..............................................................26

6 KYPSYYSNÄYTE...........................................................................................28

7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET..................................29

LIITTEET...........................................................................................................30

3

1 JOHDANTO

Tämä opinnäytetyöohje on päivitetty syksyllä 2011 OAMK:n opinnäytetyön

yleisohjeen sekä Tekniikan yksikön opinnäytetyöprosessin kokemusten ja

palautteen perusteella. Päivityksessä on huomioitu OAMK:n hallinnolliset

päätökset ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetusta koskevat suositukset,

jotka on koonnut ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n

asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä vuonna 2006. AMK-

opinnäytetöihin liittyvän laatutyön ja parhaiden käytänteiden kokoamistyön

tulokset ovat mukana OAMK:n yhteisessä opinnäytetyön ohjeessa, johon

kannattaa perehtyä tämän ohjeen rinnalla.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeesta otettiin mukaan

yhteisesti hyväksyttyjä kohtia. Lisäksi yhdistettiin Tekniikan yksikön

osastojen omia opinnäytetöiden toteuttamisohjeita yhteiseksi malliksi.

Opinnäytetyöohjeessa tarkennettiin työn prosessia, rakennetta ja arviointia

sekä kirjattiin jo olemassa olevia käytänteitä.

Ohjeistuksesta pyrittiin tekemään mahdollisimman tiivis ja selkeä. Kuitenkin

sen tuli olla riittävän laaja kokonaisuus, josta opinnäytetyön tekijä, ohjaaja ja

tilaaja saavat työn tekemisessä ja ohjaamisessa tarvittavat tiedot.

4

2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS

Opinnäytetyö on itsenäinen projektimuotoinen opiskelun päättötyö, jonka

tavoitteena on valmentaa valmistuva opiskelija

soveltamaan teoriaa käytäntöön

käyttämään ammattialan työtapoja ja -menetelmiä

yhdistämään koulutuksensa osa-alueita

ratkaisemaan ongelmia kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisesti ja jär-

jestelmällisesti

työskentelemään projektimuotoisesti

hakemaan tietoa ja käyttämään lähdeaineistoja

tekemään yhteistyötä.

Työ toimii siltana opiskelun ja työelämän välillä ja auttaa opiskelijan siirty-

mistä ammattialansa tehtäviin. Yritykselle tehtävän opinnäytetyön tärkeänä

tavoitteena on myös lopputulos, jota yritys voi hyödyntää.

Opinnäytetyön aihe voi olla esimerkiksi

teknisen tuotteen, rakennuksen, rakenteen, laitteen, laitteiston tai

järjestelmän suunnittelu- tai kehitystyö

valmistus-, asennus- tai kunnossapitomenetelmän valinta tai

kehitystyö

projektin, tuotantolinjan, työmaan tai organisaation suunnittelu- tai

kehitystyö

laatutekninen työ

tietotekninen työ (CAD, CAM, ohjelma, tietojärjestelmän osa)

markkinatutkimus

teknis-taloudellinen selvitystyö.

Työn laajuus on 15 opintopistettä eli 400 tuntia.

5

3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ

Ammattikorkeakoulun tekniikan alan opinnäytetyö voi olla tyypiltään

tutkimustyö

tuote- tai menetelmäkehitystyö

suunnittelutyö.

Valtaosa opinnäytetöistä voidaan luokitella johonkin näistä ryhmistä. Pääosa

tekniikan alan töistä voidaan luokitella tuote-, menetelmäkehitys- tai

suunnittelutöiksi, mutta myös tutkimustyyppisiä selvityksiä tehdään jonkin

verran. Tieteelliset tutkimukset ovat harvinaisia, mutta muuntyyppiset työt

voivat sisältää suppeita tieteellisiä osia. Jäljempänä kuvataan erityyppisiä

töitä ja esitetään niistä esimerkkejä.

3.1 Tutkimustyö

Tutkimustyössä selvitetään asioiden olemassa olevaa tilaa eli tutkimus on

deskriptiivinen, kuvaileva. Tutkimuksen tarkoituksena voi olla yksittäisen

asiantilan tai jonkin ilmiön yleisen lainalaisuuden selvittäminen. Edellisessä

tapauksessa tutkimusta kutsutaan usein selvitykseksi, joka voi olla

esimerkiksi jonkin laitteen toiminnan selvittäminen vaihtelevissa

olosuhteissa, rakennuksen ääneneristyksen mittaaminen tai tuotteen

markkinatutkimus. Varsinaisilta (tieteellisiltä) tutkimuksilta edellytetään

yleisten lainalaisuuksien selvittämistä ja teorian luomista sekä tieteellisen

menetelmän käyttöä päättelyprosessissa. Tieteellisen menetelmän ydin on

tutkimushypoteesin testaaminen ja hypoteesia tukevien tai hylkäävien

päätelmien tekeminen tulosten perusteella.

3.2 Tuotekehitystyö

Tuote- ja menetelmäkehitystyölle on tyypillistä, että sen avulla pyritään

aktiivisesti vaikuttamaan ja muuttamaan toimintaa, kun taas tieteelliseen

6

tutkimustyöhön ei liity aktiivista osaa. Tuotekehityksellä parannetaan tuotetta

ja jatketaan sen elinkaarta tai kehitetään kokonaan uusi tuote määrättyyn

tarpeeseen. Opinnäytetyö voi olla itsenäinen, suppea tuotekehityshanke tai

se voi olla pieni osa laajasta hankkeesta. Tästä syystä

tuotekehityshankkeiden sisältö voi vaihdella suuresti. Menetelmäkehitystyö

on periaatteiltaan samanlainen kuin tuotekehitystyö, mutta kehitettävä kohde

on esimerkiksi valmistus- tai työmenetelmä. Menetelmäkehitykseen voi liittyä

työyhteisön toimintatapojen selvittäminen ja niiden kehittäminen, jolloin

voidaan lähestyä toimintatutkimusta ja toiminnan kehittämistä.

3.3 Suunnittelutyö

Suunnittelutyössä tehdään ammattialaan liittyvä suunnittelutyö, esimerkiksi

tietokoneohjelma tai rakenne- tai LVI-suunnitelma. Opinnäytetyöksi

hyväksyttävän suunnittelutyön pitää olla riittävän laaja ja vaativa ja sisältää

vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua ja valintojen perusteluja.

7

4 TYÖN VAIHEET

Opinnäytetyön etenemistä voidaan kuvata kuvan 1 kaaviolla.

KUVA 1. Opinnäytetyön eteneminen

4.1 Informaatiotilaisuus

Opinnäytetyöprosessi käynnistetään kolmannen opiskeluvuoden keväällä

osastoittain. Tällöin kerrotaan suullisesti opinnäytetyöohjeen sisällöstä ja

varataan mahdollisuus kysellä ja keskustella opinnäytetyön tekemiseen

liittyvistä asioista. Myös viestinnän opintojaksoilla käsitellään opinnäytetyön

kirjoittamista. Kolmatta opiskeluvuotta seuraava kesä on yleensä sopiva

ajankohta varsinaisen työn käynnistämiselle.

8

4.2 Aiheen hankinta

Opiskelija hankkii tavallisesti itse opinnäytetyön aiheen esimerkiksi

harjoittelupaikastaan. Poikkeustapauksissa opettajat avustavat opinnäyte-

töiden hankinnassa tai nimeävät oppilaitokselle tehtävän työn aiheen.

Valitun aiheen tulee liittyä suuntautumisvaihtoehdon keskeisiin

opintojaksoihin.

Jos joku opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön muulla kuin suomen kielellä,

tulee hänen saada lupa vieraskielisten töiden tekstinohjaajalta. Tällaisissa

tapauksissa opiskelijalta edellytetään vähintään hyviä valmiuksia kyseisessä

kielessä ja osaaminen voidaan kartoittaa arvosanojen ja tekstinäytteen

perusteella.

4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio

Opinnäytetyön voi aloittaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun opiskelija on

suorittanut opintoja 150 op. Osastonjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö

hyväksyy työn aiheen ja nimeää sille sisällönohjaajan. Työn teettäjä eli

toimeksiantaja nimeää työlle yhdyshenkilön, työn valvojan, joka huolehtii

siitä, että työ etenee teettäjän tavoitteiden mukaisesti.

Työn tekijä ja teettäjä laativat työstä nk. lähtötietomuistion (linkki liite 1),

jonka allekirjoittaa kumpikin osapuoli ja joka toimitetaan osaston nimeämälle

henkilölle ennen työn aloittamista aiheen lopullista hyväksymistä varten.

Myös opinnäytetyön seurantalomake (linkki) otetaan käyttöön tässä

vaiheessa. Lähtötietomuistio voidaan liittää opinnäytetyöraporttiin.

Aiheen hyväksymisen jälkeen työ etenee pääsääntöisesti yleisaikataulun

(linkki) mukaista aikataulua noudattaen.

9

4.4 Työn aloitus

Työ aloitetaan normaalisti lähtötietomuistion laatimisen jälkeen pidettävällä

aloituspalaverilla, jossa työn tekijä, sisällönohjaaja ja työn valvoja yhdessä

tarkentavat muun muassa työn tavoitteet ja aikataulun. Tässä tilaisuudessa

voidaan myös täyttää opinnäytetyön yhteistyösopimus (joko lomake yksi

tekijä/toimeksiantaja/ohjaaja (linkki) tai lomake useita

tekijöitä/toimeksiantaja/ohjaaja (linkki)).

Työ on projekti, joka tehdään omatoimisesti valvojaan ja sisällönohjaajaan

yhteyttä pitäen. Projekti on kertasuoritus, jolle on selvästi määritelty tavoit-

teet, kestoaika ja suoritusresurssit. Suorituksessa on useita tyypillisiä pää-

vaiheita, jotka menevät ajallisesti osittain limittäin. Ne ovat

perehtyminen tehtävään

projektisuunnitelman laatiminen

lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen

tehtävän tekeminen ja edistymisen raportointi

dokumentointi

loppuraportin luovutus ja esittely.

4.5 Perehtyminen tehtävään

Tekijä alkaa perehtyä tehtävään jo sopiessaan työstä tilaajan kanssa, jolloin

täytyy sopia työn rajaus ja laajuus. Lähtötietomuistion avulla tekijä analysoi

tilaajan tarpeet ja selvittää samalla opinnäytetyön tekemiseen liittyvät

kysymykset.

4.6 Projektisuunnitelman laatiminen

Tekijä laatii työn alussa työpäiväkirjaansa projektisuunnitelman, joka sisältää

päävaiheet ja aikataulun. Tekijä tarkentaa projektisuunnitelmaa työn kulues-

sa. Tekijä esittää projektisuunnitelman sisällönohjaajalle ensimmäisessä vä-

liraportoinnissa ja valvojalle sopimallaan tavalla. Loppuraportin alustava

sisällysluettelo ja johdantohahmotelma voidaan laatia jo tässä vaiheessa.

10

4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen

Tekijä alkaa kerätä lähtötietoja ja alkuaineistoa heti sovittuaan työstä ja sen

laajuudesta. Ensimmäiset, työhön orientoivat tiedot antaa tilaaja. Työn

teoriaosan tietolähteinä ovat muun muassa kirjat, ammattilehdet, standardit,

julkaisut ja luotettavat verkkolähteet. Tekijän on syytä olla kriittinen lähteiden

käytössä ja suosia alkuperäislähteitä.

Työn käytännön osuuden kirjallisia tietolähteitä ovat edellä mainittujen lisäksi

muun muassa tuote-esitteet, tekniset erittelyt, muistiot, raportit, piirustukset

ja kuvat. Huomattava osa työn käytännön osuuteen liittyvistä tiedoista voi ol-

la suullisia, henkilöitä haastattelemalla hankittuja, jotka tekijä tallentaa

myöhempää käyttöä varten. Aineistoa kannattaa kerätä mieluummin liikaa

kuin liian vähän, sillä osaa siitä voi tarvita vasta myöhemmin.

4.8 Tehtävän tekeminen

Annetun tehtävän vaiheet jäsentyvät työn luonteen ja laajuuden mukaan.

Lähtötiedot eivät ehkä riitä, jolloin tekijän on hankittava lisätietoa. Tehtävään

sisältyvä teoria on selvitettävä ennen ratkaisujen tekemistä. Tekijä saattaa

joutua myös pohtimaan annettua tehtävää. Voi esimerkiksi olla, että alun

perin ratkaistavaksi annettu ongelma ei ole uusien tosiasioiden valossa täy-

sin sama kuin todellinen ongelma. Uusien ratkaisujen hakemisessa, ongel-

manratkaisussa ja vaihtoehtojen punnitsemisessa kannattaa soveltaa luovan

työn tekniikoita. Tässä vaiheessa kertyy pääosa dokumenttiin tulevasta ai-

neistosta.

4.9 Edistymisen raportointi

Tekijän täytyy raportoida työn edistymisestä sisällönohjaajalle. Tilaajan

valvojalle hän raportoi sopimallaan tavalla. Työtä voidaan esitellä yhteisessä

tilaisuudessa esimerkiksi yleisaikataulun (linkki) mukaisessa vaiheessa.

Tällöin tekijä voi esitellä projektistaan väliraporttimallin (linkki) sisältämät

asiat ja kertyneen aineiston sekä luovuttaa mallin mukaisen raportin.

11

4.10 Työpäiväkirja

Tekijä pitää henkilökohtaista työpäiväkirjaa, koska osaa asioista, varsinkaan

yksityiskohtia ja numerotietoja, ei muista jonkin ajan kuluttua. Työpäiväkir-

jaan kirjoitetaan selvästi ja tiivistetysti kaikki työn merkittävät tapahtumat päi-

vittäin aikajärjestyksessä, jolloin ne on helppo poimia väliraportteihin ja työn

dokumenttiin. Näitä tietoja ovat muun muassa

keskustelut, neuvottelut ja sovitut asiat

arvioinnit, pohdiskelut, valinnat, ratkaisujen luonnokset, ratkaisut,

niiden perustelut, laskelmat ja päätökset

työssä esiintyneet ongelmat ja vaikeudet

työhön käytetty aika.

4.11 Ohjaus

Ellei tekijän ja tilaajan välillä toisin sovita, opinnäytetyö tehdään pääosin

yleisaikataulun (linkki) mukaisesti. Muussakin tapauksessa noudatetaan sen

päävaiheita toisilla päivämäärillä.

Sisällönohjaaja ohjaa työn ammatillisissa ratkaisuissa ja on yhteydessä

tilaajaan. Hän ohjaa myös kirjallisen loppuraportin sisällön ja rakenteen

muotoutumista. Suomen tai vieraan kielen opettajalta saa tekstinohjausta,

johon sisältyy kirjallisen raportin kielen, rakenteen, merkintätapojen ja

ulkoasun ohjaus. Aikatauluun varataan vähintään kaksi tekstinohjauskertaa.

4.12 Dokumentointi

Dokumentointi tarkoittaa tässä ohjeessa työn kirjallisen loppuraportin

laatimista. Dokumentointi kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa

laatimalla loppuraportin sisällysluettelo. Tämä pitää olla tehtynä viimeistään

ensimmäiseen väliraportointiin mennessä.

Loppuraporttiin kerätään ja tiivistetään kaikki oleellinen aikaisemmissa

vaiheissa kertyneestä kirjallisesta aineistosta ja kirjoitetaan tarvittavasta

12

kokonaisuudesta vielä puuttuvat osat. Teksti, piirustukset ja kuvat vii-

meistellään julkaisukuntoon. Loppuraporttia on viisasta koota koko ajan työn

edistyessä.

4.13 Opinnäytetyöraportin luovutus ja esittely

Opinnäytetyöt on raportoitu 1.8.2010 alkaen ensisijaisesti

ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto Theseukseen (tarkista linkki).

Halutessaan opiskelija voi valita Theseuksen sijaan Oulun seudun

ammattikorkeakoulun intran (tarkista linkki). Verkkojulkaisun myötä on

luovuttu opinnäytetöiden sitomisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun

käyttöön.

Opiskelija sidotuttaa mahdolliset omaan käyttönsä tulevat opinnäytetyöt

haluamassaan kirjansitomossa omalla kustannuksellaan. Kirjansitomo voi

tiedustella ohjeita sidonnasta Oamkin Viestintäpalveluista (tarkista linkki).

Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä ohjaaville opettajille sekä muille

opiskelijoille yleisaikataulun (linkki) tai osaston käytännön mukaan. Noin 15

minuutin esityksessä esitellään työn oleelliset asiat. Esittely on työn

sanallinen ja kuvallinen kooste, jossa esitetään työn tausta ja tavoitteet, työn

vaiheet ja menetelmät, tulokset ja niiden arviointi sekä työn arviointi.

4.14 Opinnäytetyön arviointi

Työn arvioi lopullisesti sisällönohjaaja tarvittaessa yhdessä osaston muiden

ohjaavien opettajien kanssa. Arviointi perustuu useisiin arviointikohtiin

(linkki). Opiskelija ja työn valvoja täyttävät arviointilomakkeet ((linkki) ja

(linkki)), joita sisällönohjaaja (linkki) voi käyttää arvioinnin apuna .

Arvosana annetaan sen jälkeen, kun opiskelija on kirjoittanut hyväksytyn

kypsyysnäytteen (linkki) sekä toimittanut sisällönohjaajalle täytetyn

seurantalomakkeen ja tallentanut työn Theseukseen tai vaihtoehtoisesti

13

intraan. Sisällönohjaaja merkitsee arvosanan opintorekisteriin ja säilyttää

työtä arviointilausuntoineen arkistointisäännön mukaiset kuusi kuukautta.

14

5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI

5.1 Dokumentoinnin tavoite

Kirjallisen opinnäytetyöraportin tulee esittää työn tavoitteet, suoritettu työ,

työn tulokset ja niiden arviointi yksikäsitteisesti, selkeästi ja tiiviisti.

Selostukseen sisällytetään vain oleelliset asiat ja se kirjoitetaan alan

ammattilaisille.

Loppuraportin kielen tulee olla sujuvaa ja ymmärrettävää yleiskieltä. Asiatyy-

lin mukaisesti esitystavan tulee olla havainnollista mutta tiivistä. Johdonmu-

kaiselle esitykselle on tyypillistä selkeä rakenne ja jaksotus. Sidosteisuudella

luodaan tekstiin yhtenäisyyttä. Hyvä teksti perustuu hyvin ajateltuun asiaan

ja on yleensä useaan kertaan muokattu.

Ammattialan käsitteitä ja termejä on käytettävä täsmällisesti ilman ammatti-

slangia. Kun käsitteelle tai termille on vakiintunut suomenkielinen termi, sitä

käytetään.

5.2 Raportin rakenne

Opinnäytetyönä julkaistava raportti sisältää seuraavat osat: alkuosa, runko-

osa ja loppuosa. Alkuosan muodostavat etukansi, nimiölehti, tiivistelmä,

mahdolliset alkusanat, sisällysluettelo ja tarvittaessa termi- ja

symboliluettelo. Raportin loppuosaan kuuluvat liitteet.

Opinnäytetyön tyyppi vaikuttaa runko-osan rakenteeseen. Tutkimustyön

raportin osat ovat

johdanto

tutkimusaineiston ja menetelmien kuvaus sekä teoria

tulokset

tulosten analyysi

kriittinen arviointi (= päätelmät)

15

lähdeluettelo.

Tutkimustyön rakennetta voidaan soveltaa useimmissa tutkimus- ja

selvitystöissä ja tutkimusta sisältävissä tuotekehitystöissä.

Suunnittelutöissä opinnäytetyön varsinainen tuotos on laaditut suunnitelmat

ja niiden sisältö sekä niiden soveltaminen kehittämistehtävään. Työssä pitää

kuitenkin tuottaa suunnitteluasiakirjojen lisäksi opinnäytetyön vaatimukset

täyttävä kirjallinen raportti. Suunnittelutöiden raportti on enemmän

prosessikuvaus kuin tutkimusraportti. Raportin rakenne voi olla seuraava:

johdanto

suunnittelutehtävän kuvaus, menetelmät ja standardit sekä teoria

suunnitteluprosessin kuvaus vaiheittain, vaihtoehtoiset ratkaisut,

valintojen perustelut

suunnittelun tulosten kriittinen arviointi = päätelmät

lähdeluettelo.

Suunnittelutyön rakennetta voidaan hyvin soveltaa tuote- ja

menetelmäkehitystöissä, jos niissä korostuvat suunnittelutehtävät.

5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta

Opinnäytetyön tunnistetiedot käyvät ilmi kansilehdeltä ja nimiösivulta.

Kansilehdellä tarkoitetaan työn kantta (linkki) OAMK:n logoineen ja

nimiösivulla ensimmäistä paperisivua (linkki). Työn nimen tulee olla riittävän

informoiva ja tiivis. Se on muotoiltava tarkkaan, sillä alkuperäinen nimi saat-

taa olla lähinnä työnimi. Lopullisen nimen on vastattava sisältöä.

5.2.2 Tiivistelmä

Tiivistelmä on suppea, itsenäinen esitys, joka antaa lukijalle kuvan tehdystä

työstä. Se kirjoitetaan sitten, kun työ on valmis. Tiivistelmä (linkki)

kirjoitetaan omalle sivulleen. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisin virkkein ja

passiivimuodossa. Siinä selostetaan lyhyesti työn aihe, tavoitteet, työn

16

keskeisin toteutustapa ja olennaiset tulokset. Sisältö jakaantuu yleensä

kolmeen kappaleeseen: 1. työn aihe ja tavoitteet, 2. menetelmät tai

toteutustapa ja 3. tulokset ja olennaiset johtopäätökset.

Asiasanoiksi merkitään työn sisältöä parhaiten kuvaavat sanat. Niiden

kokoamisessa voi käyttää apuna VESA-verkkosanastoa osoitteessa

http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html (tarkista linkki) tai Sanastokeskus

TSK:n TEPA-termipankkia http://www.tsk.fi/tepa (tarkista linkki).

Vieraskielinen tiivistelmä (Abstract) tehdään työn tilaajan niin vaatiessa tai

osaston käytänteiden mukaisesti. Sen ei tarvitse olla suora käännös

suomenkielisestä tiivistelmästä, vaan sen voi kirjoittaa kansainväliselle

lukijalle.

5.2.3 Alkulause

Raportissa voi olla alkusanat, joissa kiitetään toimeksiantajaa, ohjaajia ja

mahdollisesti muita tukijoita tai avustajia. Alkusanat voi sisältää lyhyesti

myös muuta työhön liittyvää, lukijaa kiinnostavaa tietoa, joka ei muuten tule

raportissa esiin. Alkusanat päivätään ja allekirjoitetaan.

5.2.4 Sisällysluettelo

Sisällysluettelon tulee vastata sekä sisällöltään että muodoltaan työn otsi-

kointia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää otsikoinnin hierarkiaan ja toisaalta

symmetriaan. Esimerkiksi yksinäinen alaluku ei ole mahdollinen. Katso

tarkemmat ohjeet kohdasta 5.3.5. Sivu otsikoidaan sanalla SISÄLTÖ tai

SISÄLLYS.

5.2.5 Merkkien selitykset

17

Jos työssä toistuvat samat lyhenteet tai suureiden, yksiköiden tai piirrosten

merkinnät ja jos niitä on paljon, niistä kootaan luettelo selityksineen Sisältö-

sivun jälkeen. Luettelo laaditaan aakkosjärjestykseen. Aakkostuksessa

noudatetaan SFS-standardia 4600 ja SI-järjestelmää.

5.2.6 Johdanto

Johdanto on työn ensimmäinen numeroitu pääluku. Siinä selostetaan

lyhyesti ja kiinnostavasti työn lähtökohdat. Johdannossa esitetään

opinnäytetyön tavoitteet täsmällisesti, kuvataan ongelmakenttää ja rajataan

tehtäväalue. Usein on tarpeen tarkastella sitä, mitä asiassa on aikaisemmin

tehty. Työn teettäjä voidaan esitellä johdannossa.

Johdannon tiedot otetaan lähtötietomuistiosta. Johdannon voi jakaa itse-

näisiksi luvuiksi, mutta yleensä kappalejako riittää.

5.2.7 Käsittelyosa

Työn käsittelyosassa käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat

kulloisenkin tehtävän sisällöstä. Rakenne perustuu käsiteltävän tekniikan

alan vakiintuneisiin työtapoihin ja etenemismalleihin.

Tutkimustyö alkaa yleensä tutkimuskohteen, aineiston, menetelmän,

laitteiston tai ohjelmiston täsmällisellä esittelyllä. Kehittämistehtävässä

esitellään uudelle järjestelmälle tms. ennalta asetetut tavoitteet. Esimerkiksi

vaatimusmäärittely eli spesifikaatio on tyypillinen koneen, laitteen, järjestel-

män, menetelmän tai ohjelman suunnittelu- tai kehittämistyössä ja vastaa

kysymykseen, mitä työn kohteen pitää tehdä.

Teoriaosassa selvitetään työn taustaksi tarvittavia menetelmiä, käsitteitä ja

työkaluja. Usein jokin niistä valitaan soveltamiskohteessa käytettäväksi ja

valinta perustellaan. Jos työ on luonteeltaan selvitys tai tutkimus tai jos työ

sisältää laskelmia, näiden perusteet, yhtälöt ja kaavat sekä niiden pätevyys-

alueet esitetään teoriaosassa.

18

Työn toteutusta vastaava osa vastaa kysymykseen, miten tavoitteeseen

päästiin. Tutkimustyön eteneminen kuvataan tarkoituksenmukaisessa

järjestyksessä. Työmenetelmiä, tehtyjä ratkaisuja, laskelmia, piirustuksia ja

kaavioita ja muuta sellaista kuvataan tarpeen mukaan. Yleisesti tunnettuun

asiaan viitataan vain lyhyesti. Jos työmenetelmä taas ei ole alalla tunnettu,

se on selostettava tarkasti.

Tuloksia käsittelevä osuus on työn ydin, sillä työn arvo riippuu siitä, kuinka

merkittäviä, uusia ja luotettavia tuloksia on saatu tai kuinka

soveltamiskelpoisia ratkaisuja ongelmaan on kehitetty. Tulokset esitetään

täsmällisesti ja lyhyesti. Niitä voidaan havainnollistaa esimerkiksi kuvilla ja

taulukoilla. Jos on suunniteltu tai kehitetty kone, laite, järjestelmä,

menetelmä tai ohjelma, osoitetaan, miten ongelma on ratkaistu, ja kuvataan

toiminta. Toiminnan kuvauksessa edetään suuresta kokonaisuudesta

pienempään. Lisäksi kuvataan toteutetun koneen, laitteen, järjestelmän,

menetelmän tai ohjelman kokeilu. Toiminnan kuvauksessa selostetaan myös

testiolosuhteet ja testiaineisto sekä saadut tulokset.

Tulosten tarkastelussa tekijä arvioi, kuinka hyvin tulokset vastasivat

asetettuja tavoitteita ja aikaisempaa tietämystä tai mitä uutta tietoa tutkimus

toi. Saatuja tuloksia voidaan verrata teoriaosassa esitettyyn tietoon. Voidaan

esittää päätelmiä tulosten yleispätevyydestä ja käyttökelpoisuudesta sekä

mahdolliset suositukset ja jatkokehitysideat ja -tarpeet.

5.2.8 Yhteenveto

Työn viimeisessä numeroidussa luvussa toistetaan työn päätarkoitus,

tulokset ja saatu uusi tieto sekä pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja

päätelmiä. Tuloksia verrataan lähtötietomuistiossa ja johdannossa asetet-

tuihin tavoitteisiin. Tuloksiin vaikuttaneita seikkoja pohditaan kriittisesti.

Luvun otsikoksi voidaan antaa esimerkiksi YHTEENVETO, POHDINTA tai

LOPPUSANAT.

19

5.2.9 Lähteet

Lähdeluetteloon kootaan tekstin lähdeaineistona käytetyt lähteet. Katso

lähdeluettelon laatimiseen ja siihen viittaamiseen liittyvät ohjeet luvusta 5.4

ja Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeohjeesta (linkki).

5.2.10 Liitteet

Liitteinä voi olla esimerkiksi lähtötietomuistio, taulukoita, datalehtiä,

piirustuksia, kaavioita, ohjelmalistauksia ja muuta työtä havainnollistavaa

materiaalia. Liitteet ovat todistus- ja lisäaineistoa, joka ei sovellu tekstiin. Jos

liitteeseen ei viitata tekstissä, liite on tarpeeton. (Ks. luku 5.3.6.)

5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen

Raportin ulkoasun ja merkintätavat perustuvat OAMK:n julkaisuun Ohjeet

opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä tekniikan alan ja tieteellisten

tekstien yleisiin käytänteisiin. Raportin ulkoasuun ja havainnollisuuteen

vaikuttavat marginaalit, tekstityyppi, kappalejako, otsikointi, sivunumerointi,

taulukot, kuvat, liitteet ja kaavat. Raportissa on mahdollista käyttää myös

valmista Word-mallipohjaa (linkit).

5.3.1 Marginaalit ja riviväli

Sivun marginaalit ovat seuraavat:

sivukoko: A4

sisä- ja ulkomarginaalit: 3 cm

alamarginaali: 2,5 cm

ylä- ja alamarginaalit: 2,5 cm

sivunumerosta paperin alareunaan: 1,5 cm.

Tekstin riviväli on 1,5. Tiivistelmässä, nimiösivun oikeassa alakulmassa ja

mahdollisessa pitkässä suorassa lainauksessa (katso luku 5.4) riviväli on 1.

Kansilehdillä ja tiivistelmässä noudatetaan mallien mukaista asettelu (linkit).

20

5.3.2 Sivunumerointi

Sivunumero keskitetään sivun alareunaan ja merkitään näkyviin alkaen

Tiivistelmä-sivulta, joka on sivu 3. Lähde- (otsikoidaan: LÄHTEET) ja

liiteluettelo (otsikoidaan: LIITTEET) ovat viimeiset numeroitavat sivut. Liitteet

voidaan luetella sisällysluettelon lopussa. Jos niitä on enemmän kuin viisi,

ne luetellaan omalla numeroidulla sivulla. Monisivuisen liitteen sivut

numeroidaan liitteen sisäisesti sivun oikeaan yläreunaan liitteen numeron ja

kauttaviivan jälkeen: LIITE 1/1, LIITE 1/2, LIITE 1/3 jne.

5.3.3 Kappalejako

Kappalejaon merkitsemisessä käytetään vasensuora-asettelua.

Vasensuorajärjestelmässä kaikki rivit alkavat vasemmasta marginaalista

ilman sisennystä ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. On syytä muistaa,

että kappale on aina pitempi kuin yksi virke. Yksi kappale sisältää yhden

asiakokonaisuuden, ja kappaleiden pituus vaihtelee. On kuitenkin hyvä

välttää liian pitkiä kappaleita.

5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet

Kirjasinkoon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuisia ja selviä. Muun

muassa Arial ja Times New Roman ovat selkeälukuisia ja yleisiä eri

tekstinkäsittelyohjelmissa. Leipätekstin pistekoko on 12 pistettä. Teksti

tavutetaan ja voidaan tasata myös oikeasta reunasta. Tekstin lihavointia tai

kursivointia voi käyttää harkiten ydinsanojen korostamiseen (ei

alleviivausta). Kursivointi muissa tapauksissa, ylä- ja alaindeksi,

erikoismerkit ja muut tehosteet kirjoitetaan alan vakiintuneen käytännön ja

standardien (muun muassa SFS 4175:1998 Numeroiden ja merkkien

kirjoittaminen) mukaan.

Tekstin tulee olla suorasanaista ja lauseiden kokonaisia; esimerkiksi

luetteloiden käyttöä tulee tarkkaan harkita. Luetteloiden tulee noudattaa

virkkeen muodostamisen periaatteita niin, että osat ovat symmetrisiä,

21

luetteloon johdatetaan lauseella ja välimerkkejä käytetään lausemuodon

mukaisesti.

5.3.5 Otsikot

Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista, samasta kohdasta kuin

varsinainen teksti. Otsikoinnin numeroinnissa käytetään hierarkkista

numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan

välilyönnillä, eikä numero-osan viimeisen numeron perään merkitä pistettä.

Toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen kohdalta, ei

numeron kohdalta. Otsikot muotoillaan lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei

ole lause- eikä kysymysmuodossa.

Tekstissä pääotsikoiden pistekoko on 14 pistettä ja alaotsikoiden 12 pistettä.

Otsikot lihavoidaan. SISÄLTÖ-sivun otsikko ja muut numeroimattomat

pääotsikot ovat samannäköisiä kuin numeroidut pääotsikot. Tarvittaessa on

mahdollista käyttää myös numeroimattomia väliotsikoita, mutta niitä ei

merkitä sisällysluetteloon ja niiden pistekoko on 12. Samantasoisia

alaotsikoita on oltava vähintään kaksi: jos on alaotsikko 2.1, pitää olla myös

alaotsikko 2.2. Kolme otsikkotasoa yleensä riittää, ja numeroinnit merkitään

seuraavasti:

Tekstissä Sisällysluettelossa 2 PÄÄOTSIKKO (14 p.) 2 PÄÄOTSIKKO (12 p.)2.1 Väliotsikko (12 p.) 2.1 Väliotsikko (12 p.)2.1.1 Alaotsikko (12 p.) 2.2.1 Alaotsikko (12 p.)LÄHTEET LÄHTEET

LIITTEET LIITTEET

Kukin pääluku aloitetaan omalta sivultaan. Pääotsikon jälkeinen teksti tai

alaotsikko erotetaan pääotsikosta kolmella rivinsiirrolla (= kaksi tyhjää riviä

kirjainkoolla 12). Luvun sisäinen alaotsikko erotetaan edeltä ja jäljestä

kahdella rivinsiirrolla (= yksi tyhjä rivi). Muotoilut voidaan tehdä myös

valmiiksi tekstinkäsittelyohjelman tyyleillä, jolloin asemointi helpottuu. On

22

myös mahdollista käyttää valmista mallipohjaa, jossa asettelut ja tyylit ovat

valmiina.

5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet

Tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta voidaan parantaa taulukoilla, kuvilla

ja liitteillä. Taulukot ja kuvat ovat itsenäisiä ja itsensä selittäviä, ja tekstissä

niistä kuvataan oleelliset asiat tai johtopäätökset. Jos kuvia ja taulukoita on

runsaasti, on tarkoituksenmukaista sijoittaa osa niistä liitteiksi. Samaa asiaa

ei esitetä sekä kuvana että taulukkona. Yhden tai kahden tiedon

esittämiseen ei yleensä kannata käyttää kuvaa eikä taulukkoa. Kuvien ja

taulukoiden edelle ja jälkeen jätetään tyhjä rivi, samoin otsikon ja kuvan tai

taulukon väliin.

Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kaikki ne,

jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuviksi. Kuva-nimitystä käytetään muun

muassa valokuvista, kartoista ja piirroksista. Edeltävässä tekstissä tulee

viitata aina kuhunkin kuvaan tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei suoraan

hypätä kuvaan tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva

tekstiosuus. Taulukoista ja kuvista löytyy lisää ohjeita esimerkiksi Hirsjärven

ym. teoksesta Tutki ja kirjoita (2009) tai Nykäsen teoksesta Toimivaa tekstiä,

opas tekniikasta kirjoittavalle (2002).

Taulukot

Taulukon tulee olla mahdollisimman selkeä ja itsensä selittävä. Rivien ja

sarakkeiden otsikoilla jäsennetään taulukon sisältöä. Taulukot numeroidaan,

ja otsikosta tulee selvitä, mitä asiaa taulukossa esitetään. Otsikko

kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Sana TAULUKKO kirjoitetaan isoilla

kirjaimilla ja kursivoidaan; samoin kursivoidaan taulukon nimi. Raportissa

voidaan käyttää myös aikaisemmin julkaistuja taulukoita. Tällöin tietolähde

mainitaan otsikon lopussa (taulukko 1). Otsikko ja taulukko aloitetaan

samasta kohdasta kuin muu teksti ja muotoillaan mielellään tekstin

levyiseksi. Taulukon ja solujen reunaviivoilla tai värillisellä taustalla voidaan

23

harkitusti parantaa havainnollisuutta. Taulukon alle voidaan tarvittaessa

kirjoittaa alaviitteitä.

TAULUKKO 1. Rakennusten määrä käyttötarkoituksen mukaan

(Rakennuskanta. 2004)  Rakennusten määrä Osuus kaikista

rakennuksista %Rakennukset yhteensä 1 343 490 100,0Asuinrakennuksia yhteensä 1 150 211 85,6Muita rakennuksia yhteensä 193 279 14,4  Liikerakennukset 41 273 3,1  Toimistorakennukset 11 140 0,8  Liikenteen rakennukset 50 575 3,8  Hoitoalan rakennukset 7 262 0,5  Kokoontumisrakennukset 13 547 1,0  Opetusrakennukset 9 280 0,7  Teollisuusrakennukset 38 420 2,9  Varastorakennukset 11 397 0,8  Muut rakennukset 10 385 0,8

Kuvat

Kuva ja kuvan otsikko aloitetaan samasta kohdasta kuin tekstikin. Kuvan

otsikko KUVA kirjoitetaan kuvan alapuolelle ja kursivoidaan, samoin kuvan

nimi. Lainatun kuvan lähde ilmoitetaan lähdeviittauksella otsikon perässä.

Tummia värejä kannattaa välttää. Värigrafiikkaa käytetään, kun värien käyttö

kuvan ymmärtämiseksi on tarpeellista. (Kuva 2.)

24

KUVA 2. Internet-yhteyden tyyppi yrityksissä keväällä 2004 ja osuus eri

kokoluokan yrityksissä (Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä. 2005)

Kaavat

Kaavat esitetään numeroituina ja niissä esiintyvät suureet selitetään. Kaavat

numeroidaan oikeaan reunaan kaavan kanssa samalle riville ja niihin

viitataan tekstissä numerolla. Muuttujat ja suureet kursivoidaan;

kursivoimattomina esitetään mittayksiköt. (Kaava 1.) Kemialliset kaavat

voidaan esittää kuviona, joka numeroidaan ja otsikoidaan normaalisti.

Tasaisessa liikkeessä nopeus lasketaan kaavalla 1 (6, s. 18).

v = s/t KAAVA 1

t = aika

s = matka

25

Liitteet

Työn liitteeksi voidaan sijoittaa aineistoa, joka liittyy työn tekemiseen mutta

joka ei sovellu tekstin sisälle sijoitettavaksi. Jos liite ei ole tekijän laatima,

liitteessä on oltava lähdeluettelo-ohjeen mukainen lähdetieto tai lähdeviittaus

lähdeluettelossa olevaan teokseen.

Kaikkiin liitteisiin viitataan tekstissä. Jokaisella liitesivulla on oltava yksilöivä

numero ja otsikko. Mahdollisuuksien mukaan liitteille tehdään ylätunniste,

jossa on vasemmassa reunassa liitteen otsikko suuraakkosin kirjoitettuna ja

oikeassa reunassa sana LIITE, liitteen numero ja sivunumero (esimerkiksi

LIITE 2, monisivuisessa liitteessä LIITE 3/1, LIITE 3/2 jne.). Opinnäytetyö

tallennetaan joko Theseukseen tai intraan mieluiten yhtenä pdf-tiedostona,

jossa myös liitteet ovat mukana. Liitteiden merkintätavasta voi kysyä

tarkennuksia Tekniikan yksikön kirjastosta (linkki).

5.4 Lähdemerkinnät

5.4.1 Lähdeviittaustekniikka

Lähdeviittauksen (niin sanotun tekstiviitteen) tarkoituksena on ilmoittaa

lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan, ja antaa lukijalle mahdollisuus

hakea aiheesta lisätietoa. Tekijänoikeuslaki velvoittaa ilmoittamaan käytetyn

lähteen. Lähdetieto osoittaa myös auktoriteetin asian takana ja kirjoittajan

perehtyneisyyden opinnäytetyönsä aiheeseen.

Viittaustekniikkana voidaan käyttää joko nimi-vuosijärjestelmää tai

tekniikan teksteissä yleistä numeroviittausjärjestelmää. Tekstiviitteisiin

sisällytetään nimi-vuosijärjestelmässä tekijän nimi tai sen puuttuessa

dokumentin otsikko, lähteen julkaisuvuosi ja sivunumero(t).

Numeroviittausjärjestelmässä sulkeisiin merkitään lähteen numero ja sivun

numero. Huomaa, että tekstiviitteen ensimmäinen sana tai numero on myös

lähdeluettelossa ensimmäisenä. Esimerkkejä erilaisista viittauksista on

Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeluettelo-ohjeessa (linkki).

26

Tekstiviite on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran)

lainauksen yhteyteen. Pitkissä tekstijaksoissa lainaus osoitetaan kappaleen

tarkkuudella. Jos lainattu asia on pitempi kuin yksi kappale, tekstiviite

merkitään jokaiseen kappaleeseen. Viite merkitään sulkeisiin lainatun asian

jälkeen. Useimmiten lähdeviitteet liittyvät tiivistettyyn ja vapaamuotoisesti

referoituun lähdemateriaalin asiasisältöön. Suoria lainauksia käytetään

erityistilanteissa, esimerkiksi kun vedotaan alkuperäistekstin sanamuotoihin.

Suora lainaus vastaa täsmälleen alkuperäistä tekstiä välimerkkejä myöten,

ja se osoitetaan lainausmerkeillä tai pitkässä suorassa lainauksessa

käyttämällä riviväliä 1.

5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen

Lähdeluettelo ja tekstissä käytetty lähdeviittaustekniikka ovat yhteydessä

toisiinsa. Tekstiviite ohjaa lukijaa löytämään lähdeluettelosta kyseisen

teoksen, artikkelin, verkkosivun tai muun lähteen. Lähdeluettelossa ei

mainita sellaisia teoksia, jotka on luettu mutta joihin ei ole viitattu lopullisessa

työssä.

Lähdeluettelossa esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun

löytämiseksi tarpeellisia. Nimi-vuosijärjestelmässä lähteet merkitään

lähdeluetteloon aakkosjärjestykseen ensisijaisesti tekijän nimen mukaan.

Saman tekijän eri teokset sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos julkaisulla ei ole

tekijää, tekijän nimen paikalle merkitään teoksen nimi ja lähde sijoitetaan

aakkosjärjestyksen mukaiseen kohtaan. Numeroviittausjärjestelmässä

lähteet järjestetään numerojärjestykseen esiintymisjärjestyksessä. Muuten

lähdeluettelomerkintä on samanlainen kuin nimi-vuosijärjestelmässä.

Elektronisten dokumenttien kirjaaminen lähdeluetteloon eroaa teksti- ja

kirjallisuusviitteiden merkitsemistavasta. Elektroninen julkaisu saattaa

muuttua ja kadota jo seuraavana päivänä, ja viitatun asian oikeellisuuden

tarkistaminen muuttuu mahdottomaksi. Siksi tietoverkkojulkaisuihin

viitattaessa käytetään muiden tietojen lisäksi saatavuus- ja käyttötapatietoja.

27

Samoin ilmoitetaan hakupäivä. Tarkat ohjeet kannattaa tarkistaa heti lähteen

löydyttyä Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeluettelo-ohjeesta (linkki).

28

6 KYPSYYSNÄYTE

Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä

alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai

ruotsin kielen taitoa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista

annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005 3:10 §). Kukin

opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti.

Kypsyysnäytteen tulee olla rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään eheä

teksti. Kypsyysnäytteessä opiskelija soveltaa opinnäyteprosessissa opittuja

tietoja ja taitoja sekä osoittaa kykynsä ammattialansa kirjalliseen viestintään

ja tekstilajien hallintaan.

Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat

kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Koulutusohjelman kieli ei

vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai

koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat

kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Opiskelija voi perustelluista

syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen. Asian päättää yksikkö.

Esseenä tehtävä kypsyysnäyte kirjoitetaan arviointitilaisuudessa

opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Opinnäytetyön ohjannut opettaja ja

tekstin ohjaaja tarkastavat kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte arvioidaan

asteikolla hyväksytty–hylätty (Ammattikorkeakoulun hallitus 2004).

Kypsyysnäytteen arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:

jäsentely (muun muassa tekstin kokonaisrakenne, kappalejako,

otsikointi)

ymmärrettävyys (muun muassa tekstin itsenäisyys, argumentointi,

väitteet ja niiden perustelut)

selkeys (muun muassa virkerakenne, ammattitermien käyttö,

sanavalinnat)

29

tyyli (asiatyyli) ja kieli (muun muassa oikeakielisyys, oikeinkirjoitus,

ohjeiden mukainen ulkoasu) (Suositukset kielenopetuksen

käytännöiksi ammattikorkeakouluissa 2006).

Kypsyysnäyte voidaan esittää hyväksiluettavaksi artikkelilla ammattialan

lehteen tai verkkojulkaisuun, lehdistötiedotteella, ammattialan

seminaariesitelmällä tai posterilla. Teksti tulee kirjoittaa hyvällä asiatyylillä

julkaisukontekstin vaatimukset huomioon ottaen. Edellä mainitut

julkaisumuodot ovat suositeltavia, koska ne tukevat opinnäytetyön tulosten

tunnetuksi tekemistä. Ulkoisiin julkaisukanaviin kirjoittaminen on useimmiten

vuorovaikutteista, jolloin tekstin syntyyn vaikuttaa julkaisufoorumi ja usein

myös ohjaava opettaja. Jotta hyväksiluentaesitys voidaan hyväksyä,

opiskelijan tulee osoittaa oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä

kirjoitusprosessissaan. Myös paritöiden yhteisjulkaisussa jokaisen oman

työn osuus tulee osoittaa. Hyväksilukemisessa huomioidaan, että

kypsyysnäytteellä on kaksi tehtävää: alaan perehtyneisyyden ja suomen tai

ruotsin kielen taidon osoittaminen. Jos esimerkiksi suomenkielinen opiskelija

on tehnyt englanninkielisen artikkelin, hän voi osoittaa sillä alaan

perehtyneisyyden. Tällöin sovitaan erikseen, miten suomen kielen taito

osoitetaan.

30

7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET

Opinnäytetyö saattaa aiheuttaa tekijälle ja oppilaitokselle sellaisia

kustannuksia, joita kohtuudella voidaan pitää tilaajan maksettaviksi

kuuluvina. Tekijälle voi aiheutua kustannuksia muun muassa matkoista ja

tiedonhankinnasta. Oppilaitokselle voi aiheutua kustannuksia muun muassa

tietopalvelujen ja laboratoriolaitteiden käytöstä.

Tekijälle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat tekijä ja tilaaja

keskenään. Oppilaitokselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat

sisällönohjaaja ja tilaaja.

Työn tilaaja voi maksaa tekijälle työstä palkkion. Tilaaja ja tekijä sopivat kes-

kenään palkkioperusteista ja palkkion suuruudesta. Sopimuksen voi tehdä

esimerkiksi OAMK:n mallin mukaisesti (linkki).

Tilaajan on joissakin tapauksissa mahdollista maksaa opinnäytetyön

tekeminen apurahana Oulun teknillisen oppilaitoksen säätiön kautta.

Tarkempia ohjeita kyseisen menettelyn käyttämiseen saa yksikön johtajan

sihteeriltä (linkki).

Opinnäytetyöt ovat julkisia. Ne voivat tekijänoikeuslain tarkoittamina

itsenäisinä ja omaperäisinä tuotoksina saada tekijänoikeudellista suojaa.

Opinnäytetyössä on otettava huomioon myös muut immateriaalioikeudet,

kuten lainsäädännössä määritelty patentti, mallisuoja ja tavaramerkki (ks.

Patenttilaki, Mallisuojalaki, Tavaramerkkilaki).

31