Toimintakertomus 2010 · Marno Juuso Vihreät Jonninen Jukka Välikangas Arto PS Kujanpää-Kyyhkynen Leila Lampela Seppo SKP Tölkkö Anna-Mili ... Palloiluhalli tarjoaa loistavat

Toimintakertomus 2010

Liikuntajohtajan katsaus

Helsingin kaupungin liikuntavirasto Toimintakertomus 20102

Liikuntajohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . .2

Organisaatio 2010 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Liikuntalautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Liikuntalaitososasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Liikunnanohjausosasto . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Ulkoliikuntaosasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Merellinen osasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Hallinto-osasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Viraston talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Kehittämisyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Ympäristötavoitteiden toteutuminen . . . . . 21

Helsinki liikkuu -tutkimus . . . . . . . . . . . . . .22

Sammandrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Liitetaulukot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 – 31Tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28Ohjatun liikunnan suoritteet . . . . . . . . . . . . . 29Rastilan yöpymisvuorokaudet . . . . . . . . . . . . 30Venepaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Kalastusluvat pyyntitavoittain . . . . . . . . . . . 30Sisäliikuntapaikkojen käyntikerrat . . . . . . . . 31

Helsinkiläisten elämisen laadun ja

toimintakykyisyyden parantaminen

liikunnan keinoin .

Toiminta-ajatus

Liikuntavirasto toteutti keskeistä tavoitettaan onnistuneesti . Tuotimme monipuolisia palveluja erilaisille asiakasryhmille ja aktivoimme ja tuim-

me muita liikuntapalvelujen tuottajia, liikuntaseuroja ja liikuntalaitoksia . Helsingin kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma 2001 – 2010 on antanut

toiminnallemme suuntaviivat jo vuosia ja lukuisten konkreettisten hank-keiden avulla palvelumme ovat laajentuneet ja parantuneet entisestään . Ohjelman keskeinen tavoite 490 kilometrin pääulkoilureitistö saatiin lähes valmiiksi . Kattavan tekojäärataverkon rakentaminen sitä vastoin ei täysin toteutunut suunnitellussa laajuudessa määrärahojen supistumisen vuoksi, mutta se tullaan saattamaan loppuun lähivuosina . Kaiken kaikkiaan vuoro-puhelu kaupunkikonsernin ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa on lisääntynyt ja sen jatkaminen on tärkeää nyt käynnistettyä uutta liikun-tastrategiaa valmisteltaessa .

Haasteellinen talousvuosi oli kokonaisuudessaan hallinnassa . Tulotavoite ylittyi noin 1,9 miljoonalla eurolla ja menojenkin osalta pysyimme talousar-viossa . Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen, perusparannuksiin ja alueiden esirakentamisiin käytettiin yhteensä 19,3 miljoonaa euroa . Suurin valmistunut investointikohde oli Jakomäen uimahalli, joka palvelee liikkujia peruskorjauksen jälkeen entistä ehompana . Uimahallin perusparannus on osa Jakomäen liikuntapuiston kokonaisuudistusta, joka tehtiin yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, opetusviraston ja lähi-alueen koulujen kanssa . Liikuntapuisto on monipuolinen helposti saavutettavissa oleva lähiliikuntapaikka, joiden tarve ja suosio vuosi vuodelta vain kasvaa . Suomen Liikunnan Ammattilaiset palkit-sivat onnistuneen hankkeen ”Vuoden liikuntatekona” .

Nuoret lumilautailijat ottivat heti omakseen vuo-den lopussa avautuneen lumilautailumäki Lumi-parkin . Kivikon liikuntapuiston täyttömä-keen valmistunut lautailumäki on loistava esimerkki public – private-hankkeesta, jossa liikuntavi-rasto luo olosuhteet ja kol-

Hyvinvointia kaikenikäisille

Sisällysluettelo

Kuva

Per

tti

Nis

onen

mas sektori pyörittää toimintaa . Ulkoilulle upeat talviolosuhteet lisäsivät muutoinkin ulkoliikkujien määrää huippuvuosien tasolle ja käyntikertoja kirjattiin yli 5 miljoonaa . Myös aurinkoinen kesä toi runsaasti kävijöitä sekä maauimaloihin että uimarannoille .

Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen käynnistettiin useita liikuntahankkeita . Alakouluikäisiä lapsia innosti liikku-maan EasySport-liikuntakerhot, joita järjestettiin koulujen liikuntatiloissa tai lähihalleissa kymmeniä . Edellisvuonna aloitettu nuorten toiveisiin perustu-va Fun Action-toiminta laajeni onnistuneesti osaksi Lähiöliikuntatoimintaa .

Senioriliikunnan toimenpideohjelma 2006 – 2010 toteutui liikuntaviras-ton, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä . Hankkeen keskeisiä saavutuksia olivat kotihoidon ja vanhuspalveluhenkilöstön koulutukset iäk-kään liikkumisen tukemiseen . Syksyllä käynnistyi liikuntaviraston koordinoi-ma 2,5-vuotinen Stadin kundi kondikseen -hanke, joka on suurin yksittäinen KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) ohjelman hanke . Se toteutetaan yhteistyössä lii-kuntaviraston, henkilöstökeskuksen ja työterveyshuollon kanssa ja se koh-distuu kaikkiin kaupungin 10 700 miespuoliseen työntekijään .

Merellisten palveluiden kehittäminen jatkui venesatamissa, saarissa ja kalastuksessa . Yhteistyössä Espoon liikuntapalveluiden ja Helsingin

ympäristökeskuksen kanssa uudistettiin Saaristo-opas . Sen avulla entistä useammalla on helppo hakeutua upean saaristomme käyt-täjiksi . Kaunissaareen rakennettu luontopolku lisäsi saaressa kävi-

jöitä ja etenkin lukuisat koululaisryhmät ihastuivat saaren luontoon ja historiaan .

Onnistuneen toimintavuoden perusta on osaava henkilökuntamme, joka ansaitsee suuren kiitoksen työstään . Lämmin kiitos myös liikuntalautakun-

nalle ja lukuisille yhteistyötahoille, jotka kans-samme edistivät hyvinvointia ja liikunnan iloa .

Anssi Rauramo, liikuntajohtaja


Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Tekninen yksikkö osastopäällikkö Pekka Alho Viestintäyksikkö Hallintoyksikkö Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto Liikunnanohjausosasto Talousyksikkö osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö Turo Saarinen osastopäällikkö Henkilöstöyksikkö Petteri Huurre Stefan Fröberg Ulkoilupuistot ja - alueet, saaret Tarja Loikkanen Tietotekniikkayksikkö Liikuntalaitokset Ulkoliikuntapaikat ja vesiliikenne Uimarannat Liikunnanohjaus Liikuntapaikkojen Maauimalat Ulkoilualueet Venesatamat Kalastus Henkilöstöliikunta varaukset ja avustukset Ulkoilureitit Rastilan leirintäalue

Helsingin kaupungin liikuntatoimen organisaatio 2010

Liikuntavirasto liikuntajohtaja Anssi Rauramo

Liikuntalautakunta puheenjohtaja Heta Välimäki

Kuva

Ari

Syr

jäne

n


Liikuntalautakunta – puheenjohtajan katsaus

Liikuntalautakunnan toinen vuosi jatkui samois-sa merkeissä kuin ensimmäinen: säästöpai-

neet ja kaupungin tiukka taloustilanne pakotti-vat leikkauksiin . Säästötalkoisiin osallistuminen on välttämätöntä, mutta erittäin hankalaa, var-sinkin kun vaikeina aikoina matalan kynnyksen liikuntapaikkoja tarvitaan vielä enemmän kuin muulloin . Monelle liikunta on henkireikä . Edulli-set tai jopa ilmaiset, hyvin hoidetut ja monipuo-liset liikuntapalvelut tuovat arkeen sisältöä ja iloa silloinkin, kun muusta pitää talouden takia tinkiä . Nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista on saatu hälyttäviä viestejä, joten on entistäkin tärkeäm-pää muistaa liikunnan merkitys ennaltaehkäi-sevänä ja yhteisöllisyyttä lisäävänä toimintana .

Lisääntyneen yhteiskunnallisen eriarvoisuu-den vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että liikunta-

Edulliset liikuntapalvelut tuovat iloa arkeenLiikuntalautakunnan jäsenet vuonna 2010

Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet

Välimäki Heta, puheenjohtaja SDP Virkkunen Heikki, 16 .6 .2010 asti Luja Anne, alkaen 16 .6 .2010

Karu Heikki, varapuheenjohtaja KOK Lanamäki Ari

Hiidenuhma-Valtonen Paula KOK Huotinen Timo

Kimiläinen Emma KOK Bergroth Maj

Pirhonen Harri SDP Kokko Sari, 16 .6 .2010 asti Virkkunen Heikki, alkaen 16 .6 .2010

Kemppinen Teea SDP Kortteinen Lotta

Marno Juuso Vihreät Jonninen Jukka

Välikangas Arto PS Kujanpää-Kyyhkynen Leila

Lampela Seppo SKP Tölkkö Anna-Mili

Kaupunginhallituksen edustaja VarajäsenYlikahri Ville Krohn Minerva

palveluiden saatavuus ei ole kiinni asuinpaikasta tai varallisuudesta . Kun Helsinkiin rakennetaan uusia asuinalueita, liikuntapaikat on huomioi-tava jo suunnitteluvaiheessa .

Lautakunta piti tärkeänä sitä, että huonois-ta ajoista huolimatta helsinkiläisten liikunnan harrastajien lajikirjoa ei supisteta, vaan päinvas-toin tuetaan mahdollisuuksien mukaan uusien la-jien tuloa pääkaupunkiin . Hyviä esimerkkejä ovat Oulunkylään avattu jääkiipeilypaikka ja Kivikkoon tehty lumilautailurinne . Molemmat tukevat Hel-singin asemaa monipuolisena talviurheilukaupun-kina . Talviurheilua ovat vilkastuttaneet myös kaksi perättäistä lumitalvea . Suotuisten kelien ansiosta esimerkiksi Paloheinän ladut ovat olleet täynnä hiihdosta nauttivia ulkoilijoita . Lautakunta olisi toivonut Helsinkiin myös ensimmäistä parkour-


2 Liikuntalautakunta kokoontuu pääsääntöi-sesti kerran kuussa Töölön kisahallissa. Eturivis-sä vasemmalta puheenjohtaja Heta Välimäki, Emma Kimiläinen ja Teea Kemppinen. Takarivis-sä vasemmalta Harri Pirhonen, Paula Hiidenuh-ma-Valtonen, Arto Välikangas ja Juuso Marno.

Liikuntalautakunta

Kuva

Rhi

noce

ros

Oy

aluetta, mutta hanke ei valitettavasti ole aina-kaan toistaiseksi edennyt ylemmissä päätöksen-tekoelimissä .

Säät suosivat merellistä kaupunkiamme myös kesällä, jolloin lukuisat uimarannat olivat vilkkaas-sa käytössä . Lautakunta tutustui kesällä Helsingin saaristoon ja kävi muun muassa Kaunissaaressa . Tutustumiskäynnillä saimme hyvän kokonaisku-van kattavista kesäliikuntapalveluista .

Liikuntapoliittisen ohjelman ja avustusjär-jestelmän uusiminen on ollut esillä lautakunnan kaikissa kokouksissa . Vuoden 2011 aikana tehtä-vänämme on huolehtia siitä, että kaikki se poh-dinta ja taustatyö, jota lautakunta, viraston hen-kilökunta, seurat ja harrastajat ovat tehneet, tulee kirjattua ja saamme kaupungille hyvän tavoiteoh-jelman ja suuntaviivat liikuntapalvelujen tulevai-suudesta .

Kiitän hyvästä yhteistyöstä kaikkia lautakun-nan jäseniä ja liikuntaviraston osaavaa henkilö-kuntaa . Kiitos myös aktiivisille helsinkiläisille liik-kujille, joiden toiminnan ja palautteen ansiosta palveluja on tänäkin vuonna pystytty entisestään parantamaan .

Heta Välimäkiliikuntalautakunnan puheenjohtaja


Liikuntalaitososasto

västi vähenemään . Maauimalat muuttuivat kesän aikana savuttomiksi .

Oulunkylän liikuntapuiston tekonurmi sai uuden katsomon huoltotiloineen . Liikuntapuis-ton kuntosalia ehostettiin, ja salille hankittiin täy-sin uudet kuntosalilaitteet . Salin toiminta ja väli-neistö saivat asiakkailta kiitosta . Loppuvuodesta tekojääradan toimintaan toi omat haasteensa Kal-lion tekojääradan jäädytysongelmat . Kallion jää-

Vilkas talvikausi myös sisäliikuntapaikoillapallon ottelut ja harjoitustoiminta siirtyivät koko-naan Oulunkylään .

Kontulan kuntokellarissa uusittiin kosteusvau-rioista kärsinyt liikuntasalin lattia . Syksyllä ilkival-taiset hissin toimintahäiriöt aiheuttivat ongelmia .

Liikuntamylly täytti 10 vuotta, ja tapausta juhlittiin yleisurheilun 10-vuotisjuhlakilpailul-la . Lasten liikuntahulinat, seniorisäpinät ja nuor-ten FunAction-toiminta olivat edelleen suosittu-

L iikuntalaitososaston vuosi sujui tuloksellises-ti lähes suunnitellulla tavalla . Taloudellisesti

tulotavoite ylitettiin selvästi ja kokonaismeno-raamissa pysyttiin niukasti . Taloudessa suurim-mat haasteet olivat palveluiden ostoissa, joissa erityisesti sekä alku- että loppuvuoden talviset olosuhteet vaativat runsaasti ylimääräistä lumen poistamista liikuntapaikoilta . Kävijämäärätavoit-teesta jäätiin sisäliikuntatoimintojen osalta noin 70 000 kävijää .

Jakomäen uimahalli oli suljettuna koko vuo-den . Itäkeskuksen uimahalliin siirretyt koululais-uinnit lisäsivät toimintaa erityisesti päiväaikaan . Ruoholahden kuntotalon uinti-, kuntosali- ja pal-loilutoiminnot päättyivät 30 .4 .

Maauimaloiden kesä oli kävijämäärältään parempi kuin edelliset kesät . Toukokuun poik-keuksellisen kaunis sää ja heinä-elokuun pitkä hellejakso toi paljon kävijöitä maauimaloihin . Koko kesän kävijämäärä oli Uimastadionilla lähes 264 000 ja Kumpulassa runsaat 133 000 . Uimasta-dionin uuden hälytys- ja kameravalvontajärjes-telmän ja Kumpulassa lisätyn vartioinnin avulla alkukesän yöuimariongelmat saatiin merkittä-

2 Liikuntamyllyn 10-vuotisjuhlissa palkittiin sen käyttöönottoon merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä: eturivissä vasemmalta Ulla Vellamo, Anna-Maija Kivimäki ja Heta Välimäki. Takari-vissä vasemmalta Arto Bryggare, Antti Salaterä, Esko Ranto, Harry Bogomoloff ja Anssi Rauramo.

ja . Liikuntahalliin hankittiin vuoden aikana muun muassa uusi seiväshyppypatja ja kuntosalilaittei-ta . Telinevoimistelualueen monttujen rakenteet ja pehmusteet uusittiin . Myös juoksusuoran pinnoi-te uusittiin . Liikuntamyllyn kiinteistön huolto siir-tyi joulukuun alusta Palmialle .

Laakson ratsastusstadionilla käynnistyi kauden päätyttyä kentän pinnoitteen uusiminen . Tavoit-teena on kentän kimmoisuuden, vedenläpäisyky-

Kuva

Ari

Syr

jäne

n


Merkittävimpiä tapahtumia 2010

Tammikuu Pikaluistelun nuorten SM-kilpailut, Oulunkylän tekojää

Pikaluistelun nuorten Scandinavian Cup, Oulunkylän tekojää

Liikuntamyllyn 10-vuotisjuhlakilpailut, Liikuntamylly

Helmikuu Sulkapallon SM-kilpailut, Ruskeasuon palloiluhalli

Maaliskuu Pikaluistelun ikäkausimaaottelu Suomi – Ruotsi – Norja, Oulunkylän tekojää

Suomen Islanninhevosten jäätöltti -kilpailu, Oulunkylän tekojää

Maaliskuu Telinevoimistelun PM-kilpailut, Liikuntamylly

Toukokuu Helsinki City Run, Töölön kisahalli

Naisten kymppi, Töölön kisahalli

Kesäkuu Karjalaliiton juhla, Töölön kisahalli

Elokuu Kuutamouinti, Kumpulan maauimala

Helsinki City Marathon, Töölön kisahalli

Power week -judoleiri, Ruskeasuon liikuntapuisto

Syyskuu Kuutamouinti, Uimastadion

Pääkaupunkijuoksu, Pirkkolan liikuntapuisto

Triathlon-tapahtuma, Uimastadion

Miekkailun SM-kilpailut, Töölön kisahalli

Lokakuu Kansainvälinen latinalaistanssikilpailu, Töölön kisahalli

Marraskuu Rytmisen voimistelun kilpailut, Töölön kisahalli

Joulukuu Finlandia Open -pöytätenniskilpailut, Ruskeasuon palloiluhalli

Liikuntalaitososasto

1 Pirkkolan palloilu- ja uimahallin asiakastyy-tyväisyys oli liikuntapuiston asiakaskyselyssä hyvä. Palloiluhalli tarjoaa loistavat harjoittelu-olosuhteet monille lajeille, muun muassa käsi-pallolle.

vyn ja ratsastettavuuden parantaminen . Päijän-ne-ajo starttasi jälleen Laaksosta .

Pirkkolan liikuntapuiston suurin hankinta oli uusi jäänhoitokone . Syksyllä alkoi uima- ja pal-loiluhallien sekä kenttien pukuhuonerakennus-ten julkisivuremontti . Liikuntapuiston energian kulutuksen kokonaissäästössä onnistuttiin hyvin, säästö vuoden aikana oli 5 prosenttia .

Töölön kisahallissa oli jälleen vilkas vuosi sekä liikkujien että tapahtumien osalta . Voimistelu-alueella uusittiin välineistöä sekä kanveesin pin-ta ja alustarakenteet . Syksyllä käynnistyi viraston omien toimistotilojen muutostyöt .

Latokartanon liikuntahallin liikuntasalien lat-tioissa havaittiin ongelmia, joita korjattiin kesän aikana . Halli toimi joulukuussa salibandyn MM-kisojen harjoitusareenana .

Yrjönkadun uimahallia huollettiin kesätau-olla . Syksyllä hallin vartiointi herätti paljon kes-kustelua mediassa . Käpylinnan uima-allas oli 2,5 kuukautta pois käytöstä allasvuodon takia . Jako-mäen uimahallin perusparannus valmistui vuoden lopussa . Hallissa uusittiin pukuhuone- ja pesuti-lat . Myös uimahallin viihtyvyyttä lisättiin kehit-tämällä allas- ja kuntosalitoimintoja .


Liikunnanohjausosasto

Liikunnanohjausosaston palveluissa korostui entisestään yhteistyön lisääminen eri hallin-

tokuntien ja järjestöjen kanssa erityisesti ikään-tyvien sekä lasten ja nuorten liikunnassa .

Sähköinen asiakaspalvelu uudisti ilmoittautumisia

Otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautumisjärjes-telmä, joka paransi kuntalaisten mahdollisuuksia ilmoittautua ja maksaa sähköisesti ohjatun lii-kunnan kursseja, selailla kurssitarjontaa ja saada reaaliaikaista tietoa vapaina olevista kurssipai-koista . Noin 50 prosenttia asiakkaista käytti pal-velua, muille tarjottiin ilmoittautumismahdolli-suutta puhelimitse .

Senioriliikunnan hanke päättyiHelsingin kaupungilla toteutettiin Senioriliikun-nan toimenpideohjelma vuosina 2006 – 2010 lii-kuntaviraston, sosiaaliviraston ja terveyskeskuk-sen poikkihallinnollisena yhteistyönä . Hankkeen aikana parannettiin ensisijaisesti toiminta- ja liik-kumiskyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden lii-kuntamahdollisuuksia ja liikunta-aktiivisuutta .

Hankkeen keskeisiä saavutuksia olivat ter-veyskeskuksen kotihoidon sekä sosiaaliviraston vanhuspalveluhenkilöstön koulutukset iäkkään arkiliikkumisen ja liikuntaharjoittelun tukemi-seen . Kotihoidon henkilöstön koulutus liittyi laa-jempaan Liikkumissopimustoimintamalliin, joka palkittiin Helsingin kaupungin Vuoden saavutus palkinnolla . Toimintamallissa kotihoidon asiakas

on aktiivinen palveluiden käyttäjä, joka osallistuu oman toimintakyvyn ylläpidon suunnitteluun ja toteutukseen .

Hankkeen aikana on koulutettu myös vapaa-ehtoisia liikuntakavereita kotona asuvan ikään-tyneen ulkoilun tueksi ja vertaisohjaajia ikään-tyneiden liikuntaryhmiin . Ohjatun ryhmäliikun-nan mahdollisuuksia on lisätty käynnistämällä omaishoitoperheiden ja toimintakyvyltään hei-kentyneiden ikääntyneiden toimintakykyryhmiä . Ikääntyneiden liikuntatapahtumista vuosittainen Citysuunnistus vakiinnutti paikkansa .

Liikunnasta hyvinvointia lapsille ja nuorille

Maaliskuussa käynnistettiin Helsingin kaupun-gin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen neljä erilaista liikuntahanketta . Niiden avulla haluttiin kehittää ja lisätä lasten ja nuor-ten hyvinvointia tukevia harrasteliikuntapalvelu-ja, ja etenkin kannustaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia liikunnan pariin . Hankkei-den toteutus on tapahtunut yhteistyössä eri hal-lintokuntien kanssa ja etenkin kolmannen sek-torin toimijat ovat olleet tässä tärkeä yhteistyö- kumppani .

Alakouluikäisille lapsille suunnattuja Easy- Sport-liikuntakerhoja järjestettiin koulujen liikun-tatiloissa tai koulujen läheisyydessä sijaitsevissa liikuntahalleissa lähes 100 eri ryhmää . Monipuolis-ta matalan kynnyksen liikuntaa tarjoava toiminta oli pääosin maksutonta . Kaikille lapsille haluttiin

Kävijämäärät lisääntyivät uusien toimintamuotojen myötänan jälkeen lapset jatkoivat liikuntaa omissa lii-kuntaryhmissään .

Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa käyn-nistettiin liikunnan Drop out -hanke . Toiminnan tavoitteena oli osallistaa nuoria aiempaa parem-min oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteutukseen . Hankkeessa keskityttiin koulussa järjestettävien nuorten ideoimiin liikuntatapah-

tarjota myös mahdollisuuksia erilaisiin lajikokei-luihin, joihin normaalisti on hankalampaa pääs-tä mukaan lajiesimerkkeinä taitoluistelu, jääkiek-ko ja sirkuskoulu .

Terveys- ja opetusviraston kanssa yhteistyössä aiemmin pilotoitua painonhallintahanketta laa-jennettiin eri puolille Helsinkiä . Alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen järjestetyn neuvon-

Kuva

Bar

bro

Wic

kstr

öm


Liikunnanohjausosasto

tumiin . Hanke kytkeytyi osittain Nuoren Suomen valtakunnalliseen Your Move -kampanjaan . Fun-Action-toiminta laajeni koskemaan yläkouluikäi-siä nuoria .

Nuorten osallisuus lähiöliikunnassa

Lähiöliikunnan painopisteenä oli nuorten liikkumi-sen edistäminen . Jo edellisenä vuonna ensi aske-leitaan ottanut nuorten Fun Action-toiminta jat-kui . Nuorten toiveisiin perustuva Fun Action oli vii-koittaista toimintaa, johon 13 – 17-vuotiaat nuo-ret osallistuivat liikuntapassilla ilman ennakkoil-moittautumista .

Itä-Helsingin yläkoululaisia opettajineen akti-voitiin osallistumaan keväällä Liikuntamyllyssä järjestettyihin toimintapäiviin . Kesällä lähiöliikun-ta-alueilla toteutettiin Fun Action-kiertue yhteis-työssä nuorisoasiankeskuksen kanssa . Liikunnal-lista toimintaa järjestettiin nuorisotalojen lähei-syydessä olevilla lähiliikuntapaikoilla sekä Pihla-jamäen nuorisopuistossa . Fun Action oli osa kau-pungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-man toteuttamista .

ErityisliikuntaErityisliikunnassa kehitettiin lasten sovellettua lii-kuntaa . Uutuutena käynnistettiin syksyllä lievästi liikuntavammaisten lasten ja nuorten ryhmä, kehi-tysvammaisten lasten temppujumppa sekä erityis-tä tukea tarvitsevien lasten liikunnallinen iltapäi-väkerho . Kaupungin hallintokuntien välistä yhteis-

työtä jatkettiin terveyskeskuksen fysioterapiayk-siköiden kanssa . Yhteistyö alueellisten psykiat-risten poliklinikoiden kanssa jatkui myös tiiviinä .

Yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa jatket-tiin ja ryhmiä järjestettiin viikoittain yli 40 . Liikun-tavirasto oli aktiivisesti mukana sekä järjestöjen että kaupungin muiden hallintokuntien erityislii-kunnan tapahtumissa .

HenkilöstöliikuntaHenkilöstöä motivoitiin omaehtoisen arkiliikunnan pariin . Yhteistyössä henkilöstökeskuksen tiedotuk-sen kanssa tuotettiin taukoliikunnan videoklipit Helmi-intraan .

Vuoden aikana keskityttiin liikuntapalvelu-jen monipuolistamiseen lisäämällä yhteistyöso-pimuksia uusien yksityisten palvelun tuottajien ja urheilujärjestöjen kanssa .

Stadin kundi kondikseen -hanke Syksyllä käynnistyi liikuntaviraston koordinoima, 2,5-vuotinen, poikkihallinnollinen, Stadin kundi kondikseen -hanke, joka on osa kaupungin työhy-vinvoinnin toimintaohjelmaa vuosille 2010 – 2013 . Hanke toteutetaan yhteistyössä liikuntaviraston, henkilöstökeskuksen ja työterveyshuollon kanssa ja se kohdistuu kaikkiin kaupungin 10 700 mies-puoliseen työtekijään . Hankkeen neljä päätoimin-toa ovat maksuttomat Suomi Mies Seikkailee -kun-totestaukset, liikuntaneuvonta, miehille räätä-löidyt liikuntaryhmät ja työyhteisöjen oman lii-kuntatoiminnan aktivoiminen . Ku

vato

imis

to R

odeo

, ku

va T

ero

Sivu

la


Ulkoliikuntaosasto

Koko ulkoliikuntaosaston toimintaan ja kent-tien kävijämääriin vaikuttivat merkittäväs-

ti talvikauden sääolosuhteet . Ulkoilun kannalta erinomaisen talven sekä alkutalven 2010 – 2011 johdosta käyntikertoja kirjattiin yli 5 miljoonaa . Edellisen kerran päästiin yhtä suuriin lukuihin vuo-sina 2004 ja 2005 .

Osaston kannalta merkittävin asia oli lumi-lautailumäki Lumiparkin avautuminen Kivikkoon 29 .12 . Mäki toteutettiin public – private-periaat-teella . Liikuntavirasto rakensi mäkeen tarvitta-van infrastruktuurin ja yhteistyökumppani hoi-taa mäen ylläpidon ja pyörittää mäen edellyt-tämää toimintaa . Merkittävää oli myös Kontu-lan tekojääradan rakentamisen aloittaminen . Tekojäärata on ensimmäinen koko Itä-Helsingis-sä ja se avautuu luistelijoille talvikaudeksi 2011 – 2012 .

UlkoliikuntapaikatKESä- JA SYYSToiMiNTAJakomäen ja Laajasalon liikuntapuistoihin val-mistui uudet lähiliikuntapaikat . Suomen Messut Osuuskunnan kanssa kehitettiin Käpylän liikun-tapuistoa ja muun muassa amerikkalaisen jalka-pallokentän pinta uusittiin samalla kun kenttää jouduttiin siirtämään . Kallion kentän tekonur-mi uusittiin, ja kenttä heräsi uuteen eloon . Muun muassa HIFK on ilmaissut kiinnostuksensa pelata jalkapallon 1 . divisioonaottelunsa kentällä .

Osaston kentillä järjestettiin jalkapallotur-naukset Helsinki Cup sekä tyttöjen Stadi Cup .

Käpylän liikuntapuiston kesäkuiseen rock-kon-serttiin myytiin lähes 20 000 lippua . Yksittäisiä tapahtumia oli myös lähiöissä, esimerkkinä tou-kokuussa veikkausliigan joukkueen Myllykosken Pallon pelivierailu Tapulin liikuntapuistoon . Suo-men Cupin neljännen kierroksen ottelu sai koti-joukkueen kannattajat sankoin joukoin liikkeelle .

Lumilautailumäki Lumiparkki avautui KivikkoonHiekkakentän ympärille löysi tiensä noin 1 200 pai-kallista jalkapallon ystävää .

TALViKAUdEN ToiMiNTATalvikausi oli luonnonjääkenttien kannalta hyvä ja osaston kaikki yli 50 kenttää saatiin jäädytet-tyä . Kallion kentän pinnoitteen uusiminen tuot-

ti ongelmia kentän jäädytyksen kanssa ja teko-jääkauden alku myöhästyi yli kuukaudella . Pak-kaskausi alkoi poikkeuksellisesti jo marraskuussa ja kaudeksi 2010 – 2011 saatiin lähes 30 luonnon-kenttää luistelukuntoon jo joulukuun puolivälissä .

3 Talin uusi perhepolku innosti liikkumaan.



Helmikuu Talvirieha PaloheinäToukokuu Maailma kylässä -festivaali Kaisaniemen kenttä Suomen Cup -ottelu MPS – MYPA Tapulin kenttäKesäkuu Kaisafest-tapahtuma Kaisaniemen kenttä Stadi Cup Kontulan liikuntapuisto Helsinki Live -konsertti Käpylän liikuntapuistoHeinäkuu Muse- ja Pink-konsertit Kaisaniemen kenttä Tuska Open Air Metal -festivaali Kaisaniemen kenttä Nuorten jalkapallon Helsinki Cup Käpylä, Kontula, Siltamäki, Töölön pallokenttä ym . nurmikentät Liitokiekon kansainvälinen turnaus Kontulan ja Siltamäen kentät Ratapyöräilyn SM-kilpailut Velodromi Nike Premier cup Talin liikuntapuistoElokuu Yleisurheilun nuorten SM-kilpailut Eläintarhan kenttä City cooper -juoksutapahtuma Rautatientori Pyöräilyn Tour de Helsinki Velodromi

Ulkoliikuntaosasto

Ulkoilualueet ja -puistot, ladut sekä ulkoilureitit

KESä- JA SYYSToiMiNTATalin perhepolku avattiin toukokuussa ja kaikille soveltuva reitti sai paljon positiivista palautetta . Erityisesti perheet ilmaisivat kiitoksensa uudesta mahdollisuudesta liikkua yhdessä . Uusia kunto-välineitä asennettiin Lauttasaareen, Lassilaan ja Mustikkamaalle . Ulkokuntolaitteet sopivat erityi-sen hyvin muun muassa ikääntyville liikkujille .

TALViKAUdEN ToiMiNTATalvi oli hyvä hiihtämiseen . Lunta oli runsaasti ja latuverkosto pystyttiin kunnostamaan kokonaisuu-dessaan . Jäälatuja ei kuitenkaan voitu tehdä koko talvena veden noustua jään päälle . Matkaluistelu-radat olivat kovan pakkastalven vuoksi poikkeuk-sellisen pitkän ajan käytössä . Radat saatiin kun-toon jo tammikuun puolivälissä ja niillä luisteltiin aina maaliskuun alkuviikoille asti . Loppuvuosi toi lumipeitteen Helsinkiin jo marraskuun puolella ja koko latuverkosto saatiin kunnostettua hiihtäjien iloksi poikkeuksellisesti jo jouluksi . Paloheinässä järjestettiin nuorten Hopeasompakilpailut . Kilpai-lujärjestelyt jouduttiin tekemään kahteen ottee-seen . Kovan pakkasen vuoksi kilpailut peruttiin 19 . – 21 .2 . mutta 12 . – 14 .3 . Pakilan Vedon kans-sa yhteistoimin läpiviedyt kisat onnistuivat erin-omaisesti . Nuoria 13 – 16-vuotiaita hiihtäjiä osal-listui kilpailuihin yhteensä noin 1 750 .

2 Uusi Lumiparkki osoitti heti tarpeellisuutensa.


Merellinen osasto

Nettobudjetoitu merellinen osasto teki hyvän taloudellisen tuloksen kansantalouden not-

kahduksesta huolimatta . 1990-luvun laman koke-musten perusteella tätä osattiin odottaa, sil-lä veneily ja kotimaan matkailu eivät juurikaan supistu laman alkuvaiheessa, vaan vasta työt-tömyyden kasvaessa suureksi . Näin ollen osas-ton tulojen kannalta tärkeät venesatamatoimin-ta ja Rastilan leirintäalue ylittivät tulotavoit- teensa .

Osasto osallistui kaupunginjohtajan laatupal-kintokilpailuun ja saavutti siinä osallistujien keski-arvon ylittävän pistemäärän . Henkilökunnan kou-lutuksessa painopisteenä oli merenkulkuosaami-sen kehittäminen .

VeneilyLiikuntaviraston suoravuokrauksessa oli yhteensä 4 015 venepaikkaa 47 satamassa . Paikkoja jäi vuok-raamatta 73 (123 vuonna 2009) tyhjien paikkojen keskittyessä lähinnä Pitkänsillanrantaan ja Läh-teelän venesatamaan Kirkkonummella .

Salmisaaren uusi 50-paikkainen venesata-ma otettiin käyttöön keväällä . Sataman palve-luihin kuuluu sähkö, valaistus ja vesi . Lisäksi sata-maan rakennettiin septi- ja pilssiveden tyhjennys- asemat .

Virasto vuokrasi kaudeksi 2010 – 2011 ylläpi-tämiltään 13 talvisäilytysalueelta yhteensä noin 1 800 talvisäilytyspaikkaa veneilijöille . Uutena väli-aikaisena säilytyspaikkana otettiin käyttöön noin 2,1 hehtaarin alue Jätkäsaaresta . Ensimmäisen ker-

ran oli mahdollista varata etukäteen veneen tal-visäilytyspaikka Laivalahden Porslahden tai Raja-saaren talvisäilytysalueelta . Tavoitteena oli muun muassa luvattoman talvisäilytyksen vähentämi-nen . Veneilijät suhtautuivat uudistukseen erit-täin myönteisesti .

Helsingin kaupungin omistamissa ja hallin-nassa olevissa venesatamissa sekä veneiden tal-visäilytysalueilla otettiin käyttöön yhteiset ”Vene-satamasäännöt” . Niihin koottiin aiemmin voimas-sa olleet säännöt ja ohjeistukset ja saatettiin ajan tasalle yleiseen ja ympäristön turvallisuuteen liit-tyvät asiat .

Veneily-yksikön asiakaskyselyyn vastanneis-ta venepaikanhaltijoista 60 % antoi yksikön toi-minnan yleisarvosanaksi hyvä tai kiitettävä . Esil-le tulleita epäkohtia parannettiin vuoden aikana .

Länsimetron rakentamisen vuoksi Koivusaa-ren venesatamatukikohdasta jouduttiin luopu-maan ja uusi tukikohta perustettiin tilapäisesti Sompasaareen Helsingin Satamalta vapautunee-seen rakennukseen . Kruunuvuorenrantaan raken-nettavaksi aiotun uuden tukikohdan suunnittelu-työ jatkui yhteistyössä kaupungin muiden hallin-tokuntien kanssa .

Vuonna 2009 kaupungin alueelle luvattomas-ti varastoituja veneitä myytiin huutokaupalla tai romutettiin . Myös uponneita veneitä nostettiin meren pohjasta .

Veneily oli yhteistyötahona mukana rakenta-massa Uivaa Venenäyttelyä Lauttasaaressa ja Töö-lönlahden Kuutamouinti-tapahtumaa .

liikenneyrittäjiä, jotka järjestivät reittiliikennettä sekä tilaus- ja sightseeing-risteilyjä .

Yhteistyössä vesiliikenneyrittäjien kanssa markkinoitiin vesiliikennereittejä ja ulkoilusaa-ria toukokuun vesiliikennepäivänä sekä matka- ja venemessuilla . Helmikuussa julkistettiin uudistet-tu Saaristo-opas, joka tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa .

KalastusVanhankaupunginkosken suvannon onkikoulutoi-minta täydentyi erityislasten onkitapahtumalla . Ilahduttavasti myös palvelutalo- ja vanhainkoti-ryhmät vierailivat tiuhasti jokisuulla .

Osallistuttiin Mätäjokifestivaaleille, Pikku-Huopalahti-tapahtumaan, Stadi onkeen ja Aurin-kolahden kanavan kesätapahtumaan . Perintei-nen Koskipäivätapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä lauantaina Vanhankaupunginkoskella .

Yhteistyö kalatalousalan järjestöjen, muiden virastojen ja tutkimuslaitosten sekä viestimien kanssa jatkui . Kolmivuotinen Lapsesta kalaan -hanke Suomen vapaa-ajankalastajien keskus-järjestön kanssa päättyi .

Kalastusyksikkö panosti jokialueen valvontaan, merialuetta unohtamatta . Kaupungin edustan merialueelle istutettiin noin 150 000 siikaa ja noin 30 000 vaellusikäistä meritaimenta . Yksivuotiasta meritaimenta ei tänä vuonna istutettu kalanvilje-lyllisten syiden takia . Sen sijaan jatkokasvatettu-ja ankeriaita istutettiin velvoiteistutuksina 6 000, kaksivuotiaita karppeja 480 ja noin 3 500 kirjolohta .

Uimarannat, saariston ulkoilupuistot ja -alueet

sekä ulkoilusaaretOsaston hoidossa oli yhteensä 27 uimarantaa, jois-ta 15 oli valvottuja . Oma henkilökunta vastasi 12 uimarannan valvonnasta ja kolme rantaa oli uima-seurojen hoidossa . Liikuntaviraston talviuintipaik-koja oli 14, joista valtaosa on seurojen ja yhdistys-ten ylläpitämiä .

Kaunissaaren perhesaunan remontti ja koi-ratarha sekä Pihlajasaaren Elannon huvilan piha-keittiö/WC-rakennus valmistuivat . Suuritöinen itäisen ja läntisen Pihlajasaaren yhdistävän sil-lan uusiminen aloitettiin . Rantapelastajat saivat 12 valvotulle uimarannalle valvontatasanteet ja valvonta-alueen rajaavan liputusjärjestelmän . Hie-tarannan uimarannan uuden huolto- ja kahvilara-kennuksen rakentaminen alkoi syksyllä .

Saaristoyksikön henkilökunta oli tukemassa lukuisia tapahtumia suurimpana Beach Volleyn SM-kilpailut Hietarannassa .

VesiliikenneLiikuntavirasto kehitti ja koordinoi Helsingin alueella tapahtuvaa vesiliikennettä . Ulkoilusaa-riin oli 15 säännöllistä vesiliikennereittiä . Pihla-jasaaren toinen reitti Ruoholahdesta oli pois käy-töstä siltatyömaan vuoksi kuten edellisenäkin ke- sänä .

Virasto hallinnoi vesiliikennelaitureita mante-reella ja saaristossa sekä Kauppatorin vesiliiken-teelle vuokrattuja laitureita . Vuokralaisina oli vesi-

Monipuoliset merelliset palvelut – yhteistyötä eri toimijoiden kesken



Tammikuu Matkamessut, Helsingin Messukeskus

Helmikuu Venemessut, Helsingin Messukeskus

Huhtikuu Koskimelonta, Vanhankaupunginkoski

Toukokuu Kirjolohen istutus, Pikku-Huopalahti

Stadi onkii, Mustikkamaa Venehuutokauppa, Jätkäsaari Vesiliikennekauden avaus .

Alennettuja ja ilmaisia kuljetuksia lähiulkoilusaariin ja vesibussikierroksille

Kesäkuu Mätäjokifestarit, KannelmäkiHeinäkuu Beach volley

-rantalentopalloturnaus, Hietaniemen uimaranta

Lohenuistelun EM-kilpailut, Kaivopuisto

Elokuu Beach football -turnaus, Hietaniemen uimaranta

Kuutamouinti, Töölönlahti Koskipäivä,

Vanhankaupunginkoski Uiva venenäyttely,

Vattunokka Ilotulituksen SM-kilpailut,

Rajasaari Dragon melonta, Kaisaniemi

Merellinen osasto

Kalastuslupamyynti oli lievähkössä laskus-sa . Linnustuslupamäärät pysyttelivät ennallaan .

Rastilan leirintäalueRastilan yöpymisvuorokausia kertyi ennätyksel-liset 100 767, joista 40 % eli yli 40 000 matkaili-jaa noin 50 eri maasta . Yöpymisvuorokaudet ker-tyivät yöpymisistä teltoissa (11 983), matkailuajo-neuvoissa (60 497), mökeissä (26 179) ja kesähos-telli Karavaanissa (2 108) .

Majoituspalveluiden lisäksi alueella vuokrat-tiin saunatiloja ja polkupyöriä sekä järjestettiin yleisiä saunavuoroja, talviuintia ja lasten sauna-vuoroja . Vastaanoton laajennustyöt valmistuivat ennen kesäsesonkia ja vanha Isännän talo remon-toitiin viihtyisäksi edullisesti vuokrattavaksi 25 hengen kokoustilaksi . Loppuvuodesta aloitettiin viiden uuden perhemökin pohjatyöt .

Leirintäalueelle toimiva Henkilöhuoltamotoi-minta on osoittautunut tarpeelliseksi . Se tarjoaa yhteistyössä Rastilan Kartanoravintolan ja eri-laisten yhteistyötahojen kanssa mahdollisuuden kokous-, virkistys- tai työhyvinvointipäivän viet-toon . Asiakasryhmiä oli yhteensä 84, joista kau-pungin työyhteisöjä 48 ja yksityisiä 36 .

Henkilöhuoltamon suosituimmiksi lajeiksi nousivat jousiammunta, lenkkeily ja naurujoo-ga . Kirkkovene oli vesillä 12 kertaa . Kalastusyk-sikkö järjesti asiakkaille tilaisuuksia kalatietou-desta ja perhonsidonnasta .

Kuva

Sar

iann

e Sn

ellm

an

2 Kalastus on mukava tapa ulkoilla yhdessä.

Kuva

Ton

i Ru

uska


Kaupungin keskitettyyn kirjaamotoimintaan siirtyminen näkyi erityisesti loppuvuoden toi-

minnassa . Vireillä olevien vanhempien asioiden ratkaisemista kiirehdittiin . Valmisteltiin arkisto-materiaalin siirtoa kaupunginarkistoon . Lauta-kunnan kokouksia pidettiin 13 ja niissä käsiteltiin yhteensä 252 asiaa . Sähköisen asioinnin kehittä-minen jatkui tiiviinä koko vuoden .

Henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2006 – 2010 2006 2007 2008 2009 2010Vakinaisia 425 423 429 436 432Määräaikaisia 31 36 46 48 52Kausityöntekijöitä 116 147 170 171 153Kesätyöntekijöitä 79 74 121 97 187Yhteensä 651 680 766 752 824

Hallinto-osasto

totasoisia ohjeita . Osallistuttiin kaupungin uuden laskentajärjestelmän käyttöönoton valmisteluun . Taloushallintopalvelun kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti viraston prosessivastaavat osallistui-vat palveluprosessien kehittämiseen .

HenkilöstöyksikköHenkilöstöyksikkö tuotti henkilöstöhallinnon tuki-palveluja liikuntaviraston johdolle ja esimiehil-le . Käytiin keskusteluja palvelujen toteutumises-ta ja yhteistoiminnan suunnittelusta . Koko viras-ton henkilöstötarpeiden arviointi suoritettiin vii-deksi seuraavaksi vuodeksi . Syyskuussa toteutet-tiin viraston työhyvinvointikysely, jonka tulokset johtavat kehittämissuunnitelmiin . Helmikuussa ja syksyllä neuvoteltiin järjestelyeristä, joiden mitta-reina käytettiin tuloksellisuusperusteita .

HenkilöstöLiikuntavirastossa oli vuoden lopussa 159 (159 vuonna 2009) kuukausipalkkaista vakanssia, joista virkoja oli 12 . Tuntipalkkaisia vakinaisia tehtäviä oli 321 (321) . Vakinaisessa palveluksessa olevien hen-kilöiden määrä vuoden lopussa oli 432 (436) . Pysy-vään palvelussuhteeseen valittiin 28 (35) henkilöä .

Sähköisen asioinnin kehittäminen jatkui

TalousyksikköTalousyksikkö raportoi kuukausittain talousar-vion toteutumisesta käyttötalouden, investoin-tien ja irtaimen omaisuuden hankintojen osalta . Valmisteltiin liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelmaehdotus vuo-siksi 2011 – 2013 . Kassatoiminnot olivat yksikön painopistealue ja niihin liittyen laadittiin viras-


HuomionosoituksetMerkkipäivien, kaupungin pitkän palvelun ja eläk-keelle lähdön johdosta huomionosoituksia jaet-tiin yhteensä 19 168 (12 892) euron arvosta . Hyvis-tä työsaavutuksista palkittiin 46 henkilöä yhteen-sä 26 600 eurolla . Kuntaliiton mitaleita haettiin 13 henkilölle . Kaupunginjohtaja myönsi 30 vuo-den ansiokkaasta palveluksesta Helsinki-mitalin 9 (9) viraston työntekijälle .

TietotekniikkayksikköKehitettiin viraston tietotekniikkaympäristöä ja palveluja tukevia ohjelmistoja . Osastojen yhteis-työnä varmistettiin tulevien kaupunkiyhteisten palveluiden toimintaedellytykset ja osallistuttiin Töölön kisahallin ja Rastilan rakennushankkeiden tietotekniikan kehittämiseen . Tietotekniikkahan-kintojen virastotason linjaus hyväksyttiin johto-ryhmässä lokakuussa .

Suurimpana yksittäisenä hankkeena valmis-tui liikunnanohjauksen kurssitoiminnan myynti ja laskutus Leevi-järjestelmällä . Sähköisen asioinnin osuus koko myynnistä oli noin puolet . Leevi-järjes-

Hallinto-osasto

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n veloitus työvoiman ostopalveluista oli 411 763 (415 830) euroa . Viras-ton palveluista osa on kausiluonteista, ja henki-löstön määrä vaihtelee vuoden eri aikoina . Kesä- ja kausityöntekijöitä oli yhteensä 340 .

Työllistämisvaroin työskenteli vuoden aikana 35 (33) henkilöä . Eläkkeelle siirtyi 15 (9) ja muus-ta syystä palveluksesta erosi 6 (6) henkilöä . Vuo-rotteluvapaata käytti 14 (18) ja osa-aikaeläkkeel-le siirtyi 6 työntekijää . Yhteensä osa-aikaeläkkeel-lä oli vuoden aikana 19 (12) . Henkilöstön keski-ikä oli 45,5 (45,07) vuotta . Järjestelyeristä korotettiin 209 henkilön tehtäväkohtaista tai perustuntipalk-kaa ja henkilökohtaisia lisiä myönnettiin 69 hen-kilölle . Näistä kustannukset olivat yhteensä 11 464 euroa kuukaudessa .

HenkilöstökoulutusKoulutukseen osallistui yhteensä 237 (216) henki-löä ja koulutuspäiviä kertyi 1185 (988) . Esimiesval-mennukseen osallistui vuoden aikana 4 (10) hen-kilöä . Tämän lisäksi 9 (11) henkilöä suoritti tutkin-non tai muun laajan opintokokonaisuuden .

telmän tuotantoon osallistuu kaupungin 4 viras-toa, yksi liikelaitos ja 4 tietotekniikkatoimittajaa .

Uimahallien kassaohjelmistojen arvonlisäve-rokannan ja tiliöinnin muutokset hoidettiin vero-hallinnon ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti . Liiketoiminnan jatkuvuutta turvattiin keskittä-mällä oleellisen tiedon tallennus- ja varmistus-palvelut kaupungin puitesopimustoimittajalle . Ahjo-hankkeen lautakuntatyöskentelyn toiminta-edellytykset luotiin liikuntalautakunnan kokous- tilaan .

Suurin yksittäinen tietotekniikan ylläpitopon-nistus oli Windows 7 arkkitehtuurin käyttöönotto ja testaus . Tämä mahdollistaa Windows 7 työase-mapäivitykset vuoden 2011 aikana . Lähiverkon pal-velimia oli loppuvuodesta enää yksi . Ulkoisten pal-veluntarjoajien suojissa toimi 8 tuotantopalvelin-ta . Leevi-järjestelmän käyttämät palvelimet uusit-tiin kustannustehokkaiksi vuoden lopussa . Hel-sinki1-verkon käyttäjätunnuksia oli ylläpidossa 650 . Lähiverkossa oli vuoden lopussa 270 työase-maa ja verkon toimintavarmuus oli hyvä koko vuoden .

VarausyksikköVarausyksikkö siirtyi hallinto-osaston alaisuuteen vuoden alusta . Liikuntaseurojen avustushakemus-ten siirtymistä sähköiseen järjestelmään vuonna 2011 kehitettiin ja testattiin . Yksikön tiivis yhteis-työ liikuntaseurojen kanssa jatkui lajikokousten ja tiedotustilaisuuksien kautta . Seuraparlamentin ja varausyksikön hyvä yhteistyö jatkui . Liikunta-viraston sähköistä Leevi-varaus-, palveluja hal-lintotoimintojen tietojärjestelmää kehitettiin pit-kin vuotta .

Yksikön toiminta laajeni, kun sille siirtyivät sekä kansallisten että kansainvälisten liikunta-tapahtumien koordinointitehtävät . Merkittävin kansainvälinen liikuntatapahtuma Helsingissä oli salibandyn MM-kilpailut . Liikuntavirasto oli edustettuna kahdessa merkittävässä kansainvä-lisessä liikuntakonferenssissa, SportAccordissa Dubaissa sekä kansainvälisen naisliikuntaverkos-ton IWG:n maailmankonferenssissa Sydneyssä . Kansallisella puolella merkittävimmät tapahtu-mat olivat Naisten Kymppi, Helsinki City Run ja City Marathon .


Viraston talous

KäyttötalousLiikuntatoimen tulot olivat 14,0 (13,2 vuonna 2009) miljoonaa euroa . Tulot kasvoivat edellisvuodesta 6,5 % ja ylittivät talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla (15,8 %) .

Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 76,1 (77,0) mil-joonaa euroa . Vuoden 2009 menoihin sisältyi ylimääräinen avus-tus 1,9 miljoonaa euroa, jolloin vertailukelpoisesti esitettynä käyt-tömenot kasvoivat noin 1 miljoonalla eurolla eli 1,3 %:lla edellis-vuodesta . Talousarvioon verrattuna liikuntatoimen menot alit-tuivat 0,1 miljoonaa euroa . Menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina kaikissa kululajeissa . Vuokrat nousivat 1,2 miljoonaa euroa, ja nousu johtui kaupungin sisäisten vuokrien kasvusta sekä uusien vuokrakohteiden siirtymisestä liikuntaviraston vuokrat-taviksi . Viraston käyttömenoihin sisältyy avustuksia liikuntalai-

Taloudelliset tavoitteet saavutettiintoksille ja -järjestöille 15,2 (17,04) miljoonaa euroa . Menot ilman sisäisiä vuokria ja avustuksia olivat 0,57 miljoonaa euroa edellis-vuotta pienemmät ja alittivat talousarvion 0,34 miljoonalla eurolla eli 0,9 % .

Käyttötalouden talousarvio jakaantui kolmeen osaan . Talous-arvion sitova erä oli käyttömenot 65 951 000 euroa . Tämä alitettiin 254 765 eurolla . Merellinen osasto sisältäen Rastilan leirintäalueen toimi nettobudjetoituna yksikkönä . Sen talousarvion sitova erä oli toimintakate (tulojen ja menojen erotus) – 3 547 000 euroa . Merel-lisen osaston toimintakatteena toteutui – 3 355 048 euroa eli 191 952 euroa tavoitetta enemmän . Liikunnanohjausosasto toimi myös net-tobudjetoituna osastona, nyt toista vuotta . Sen toimintakatetavoi-te oli – 1 236 000 euroa ja toteutunut toimintakate oli – 1 066 094 euroa eli 169 906 euroa tavoitetta enemmän .

investoinnitLiikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparanta-miseen sekä Rastilan leirintäalueelle oli talousarvioon varattu mää-rärahoja 15,7 miljoonaa euroa . Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi yhteensä 2,042 miljoonan euron ylitysoikeuden määrärahoihin . Lii-kuntapaikkainvestointeihin oli siten käytettävissä kaikkiaan 17,742 miljoonaa euroa, joista käytettiin 15,6 miljoonaa euroa . Lisäksi lii-kuntatoimi käytti esirakentamisen ja lähiörahaston erillismäärä-rahoja 4,0 miljoonaa euroa . Vuoden lopussa keskeneräisten inves-tointihankkeiden valmiiksi saattamiseen on saatu 1,76 miljoonan euron ylitysoikeus vuoden 2011 talousarvioon .

Irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahoja oli talousar-viossa 1 213 000 euroa . Irtaimen omaisuuden määrärahoista käy-tettiin 1 202 000 euroa .


Viraston talous

Suoritteet ja tuottavuusLaitostoiminnassa käyntikertoja oli 3,6 miljoonaa, jolloin talous-arvioon merkitystä tavoitteesta jäätiin hiukan . Ulkokenttätoimin-nassa talousarviotavoite ylitettiin 1,8 %:lla, kun käyntikertoja tilas-toitiin 3,9 miljoonaa . Uimarantatoiminnassa kävijätavoite ylitettiin peräti 68 %:lla helteisen kesän vuoksi . Liikunnanohjauksen käynti-kerroissa talousarviotavoite ylitettiin 15,6 %:lla, leirinnän yöpymis-vuorokausien määrässä 7 %:lla ja venepaikkojen määrässä 2 %:lla . Myytyjen kalastuslupien määrä väheni hiukan edellisvuodesta ja talousarviotavoite jäi saavuttamatta .

Liikuntatoimen tuottavuuslaskennan perusvuosi oli 2007 . Suo-ritteina ovat laitostoiminnan, ulkokenttätoiminnan, uimarantatoi-minnan ja liikunnanohjauksen käyntikerrat, leirintätoiminnan yöpy-misvuorokaudet, venesatamatoiminnan venepaikat sekä kalastus-

Suoritteiden kehitys vuosina 2008 – 2010Suoritteet TOT-2008 TOT-2009 TOT-2010 TA-2010Laitostoiminnan käyntikerrat 3 580 060 3 667 907 3 593 278 3 669 000Ulkokenttätoiminnan käyntikerrat 3 186 882 3 618 661 3 887 405 3 819 000Uimarantatoiminnan käyntikerrat 404 910 893 163 1 387 823 824 000Liikunnanohjauksen käyntikerrat 413 312 536 508 566 313 490 000Leirinnän yöpymisvuorokaudet 91 537 89 895 100 767 94 000Kalastustoiminnan kalastusluvat 7 734 7 318 7 255 8 000Venepaikat 11 992 12 013 12 063 11 800

Tuottavuuden kehitysindeksit vuosina 2008 – 2010Tuottavuus (2007 = 100) TOT-2008 TOT-2009 TOT-2010 TA-2010 Käyntikertaa kohti 95 103 110 109Aukiolotuntia kohti 105 106 117 116

luvat . Menoina ovat käyttömenot ilman avustuksia lisättynä pois-toilla ja työllistettävien henkilöstömenoilla ja menoihin on tehty indeksikorjaus . Tuottavuuslaskelmat tehdään käyntikertojen ja lii-kuntapaikkojen valvottujen aukiolotuntien perusteella . Liikunta-toimen tuottavuusindeksi on käyntikertatietojen mukaan lasket-tuna kasvanut 10 prosenttia ja aukiolotuntien mukaan laskettu-na 17 prosenttia perusvuodesta 2007 . Kun liikuntavirasto on pysy-nyt talousarviossaan vaikka menoraami on supistunut ja suorite-kehitys on ollut suotuisaa mm . muutamien uusien liikuntapaikko-jen vuoksi, viraston tuottavuus on kehittynyt positiivisesti vuonna 2010 . Suoritemääriä ovat kasvattaneet uusien liikuntapaikkojen lisäksi toimintatapamuutos liikunnanohjausosaston tarjoamissa ohjatun liikunnan palveluissa sekä ulkoliikunnalle poikkeukselli-sen suotuisat sääolot .


Viraston talous

Liikuntatoimen avustukset vuosina 2006 – 20101 000 euroa tilinpäätöksen mukaan 2006 2007 2008 2009 2010Laitokset: yli 170 000 euroa 8 314 8 172 8 243 10 154* 8 409 alle 170 000 euroa 300 300 225 225 225Tapahtuma-avustukset 72 73 69 68 67Järjestöt: tuettu käyttö 3 304 3 492 3 630 3 792 3 741 vuokra-avustukset 1 050 1 110 1 186 1 200 1 182 toiminta-avustukset 1 460 1 498 1 576 1 602 1 577Avustukset yhteensä 14 500 14 645 14 929 17 041 15 201

JärjestötLiikuntaseuroille sekä vammais- ja eläkeläisjärjestöjen liikuntatoimintaan myönnettiin toiminta- ja vuokra-avustuksia 2 759 000 (2 802 000 vuonna 2009) euroa . Liikuntatilojen tuetun käytön menot oli-vat 3 741 000 (3 792 000) euroa . Toiminta-avustusta sai liikuntatilojen tuetun käytön ja/tai vuokra-avus-tuksen lisäksi 362 (373) liikuntaseuraa, joista 36 (26) oli vammais- ja eläkeläisjärjestöä . Suurin toimin-ta-avustus oli 68 801 (68 842) euroa ja pienin 200 (200) euroa .

Laitokset ja säätiötLaitos- ja säätiöavustuksia saivat Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy, Helsinki Halli Oy, Jääkenttäsää-tiö, Vuosaaren Urheilutalo Oy, Urheiluhallit Oy, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Stadion-säätiö, Nuo-risojääkenttä Oy, Tapanilan Urheilutalosäätiö, Suomalaisen Yhteiskoulun osakeyhtiö ja Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry .

* Vuonna 2009 maksettiin liikuntaviraston avustusmäärärahojen kautta rakennusmestari Aimo Mäkisen perintörahat

1 866 224 euroa Jääkenttäsäätiölle jäähallihankkeen toteuttamiseksi Vuosaareen (Kvsto 9 .12 .2009) .

Yhteisöjen tukeminen vuosina 2006 – 20101 000 euroa 2006 2007 2008 2009 2010Liikunnan järjestötoiminnan tukeminen 5 814 6 100 6 392 6 594 6 500Tapahtuma-avustukset 72 73 69 68 67Uima- ja urheiluhallit 8 614 8 472 8 468 10 379 8 634Yhteensä 14 500 14 645 14 929 17 041 15 201


Tulot

2006 10,9 M €

2007 11,7 M €

2008 12,5 M €

2009 13,2 M €

2010 14,0 M €

Käyttömenot

2006 30,9 M €

2007 32,5 M €

2008 34,7 M €

2009 37,6 M €

2010 37,0 M €

Myynti- ja maksutuotot 73,5 %

Vuokratuotot 26,0 %

Muut tuotot 0,5 %

Sisäiset vuokrat 31,4 %

Henkilöstömenot 29,6 %

Avustukset 20,0 %

Palvelujen ostot 9,4 %

Aineet, tarvikkeet 8,2 %

Vuokrat 1,1 %

Muut menot 0,2 %

Laitokset yli 170 000 € 55,3 %

Järjestöjen maksuton käyttö 24,6 %

Järjestöjen toiminta-avustus 10,4 %

Järjestöjen vuokra-avustus 7,8 %

Laitokset alle 170 000 € 1,4 %

Tapahtuma-avustukset 0,5 %

Käyttömenot ja tulot 2006 – 2010

Käyttömenot ovat ilman sisäisiä vuokria ja avustuksia .

Tulot 2010 (14,0 M €)

Käyttömenot 2010 (76,0 M €)

10 M € 20 M € 30 M € 40 M €

Viraston talous

Avustukset 2010 (15,2 M €)


Kehittämisyksikkö

Helsingin kaupungin vuosien 2001 – 2010 liikunta-poliittisen ohjelman loppuraportti valmistui . Osal-

listuttiin vahvasti liikuntalautakunnan käynnistämän uuden liikuntastrategian valmisteluun . Osana valta-kunnallista liikuntatutkimusta julkistettiin tutkimus helsinkiläisten liikunnan harrastamisesta .

Järjestettiin johtoryhmän ja liikuntalautakunnan talousarvioseminaarit ja valmisteltiin liikuntatoimen osuus Helsinki – Vantaa kuntaliitoksen esiselvitykseen .

Osallistuttiin valtakunnallisen terveyttä edistävän liikunnan tutkimuksen suunnitteluun sekä valtakun-nallisen liikuntapaikkarekisterin kehittämiseen ja seu-rantaryhmän työhön .

ViestintäyksikköKehitettiin sähköistä viestintää ja aktiivista palvelu-tiedottamista jatkettiin . Helsingin kaupungin uudis-tettu intranet Helmi otettiin käyttöön maaliskuussa . Siinä yhdistyvät kaupungin yhteinen tieto ja viras-tokohtaiset intranetit . Viestintäyksikkö oli vetovas-tuussa liikuntaviraston oman intranetin luomisesta ja käyttöönotosta . Koko vuoden kestäneiden valmis-teluiden, koulutuksen ja sisällön luomisen jälkeen liikuntaviraston Helmi-intra julkaistiin joulukuussa . Helmi edistää merkittävästi viraston sisäistä viestin-tää tarjoamalla henkilöstölle ajanmukaiset ja help-pokäyttöiset sähköiset tietolähteet – tulevaisuudes-sa myös verkkotyötilat .

Henkilöstölehti Viestikapula ilmestyi noin kerran kuussa yhteensä 12 numeroa . Lisäksi kiireisiä vieste-jä sisältävää Pikaviestiä toimitettiin edelleen tarpeen mukaan, yhteensä 19 . Yksikön tarjoamat viestinnän

ja markkinoinnin tukipalvelut sekä eri osastoille että virastotasolla lisääntyivät .

Tekninen yksikköSuurimmat investointikohteet olivat Jakomäen uima-hallin perusparannus ja Hietarannan uuden kahvila- ja pukuhuonerakennuksen uudisrakennustyön aloit-taminen . Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivu-jen perusparannus saatiin myös lähes valmiiksi . Kon-tulan liikuntapuiston tekojääkentän ja kumirouhete-konurmen rakentaminen aloitettiin ja Pihlajasaaren sillan uudisrakennustyö saatiin lähes valmiiksi ennen talven tuloa .

Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen, perusparannuksiin ja alueiden esirakentamisiin käy-tettiin 19,3 miljoonaa euroa . Erillismäärärahoja käy-tettiin Jakomäen liikuntapuiston ylipainehallivarauk-sen pohjatyöhön ja pysäköintialueen rakentamiseen . Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n tontin esirakentaminen aloitettiin yhteistyössä halliyhtiön kanssa ja Hietaran-nan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen pilaantunei-den maiden poistoa jatkettiin .

Tekninen yksikkö valmisteli hankesuunnitelmat Laajasuon liikuntapuiston ja Kontulan liikuntapuis-ton tekojääkentän ja kumirouhetekonurmen uudisra-kennustyöstä . Näiden lisäksi valmistui Uimastadionin ulkoilualueiden historiallinen selvitys ja vesibussilai-tureiden jätehuoltoselvitys .

Yksikkö osallistui myös Helsingin alueella tapah-tuvaan kaavoitustyöhön ja toimi asiantuntijana viras-ton vuokraustoiminnassa sekä kiinteistöjen ja aluei-den kunnossapitotehtävissä .

Liikuntapoliittisen ohjelman loppuraportti valmistui


Ympäristötavoitteiden toteutuminen

Liikuntavirasto osallistui Itämeri-haastekampanjan toimenpitei-den toteuttamiseen monin eri tavoin . Venesatamien jätehuol-

toa parannettiin muun muassa kahdella uudella septitankkien imu-tyhjennyslaitteistolla, jotka sijoitettiin Salmisaaren ja Laivalahden venesatamiin . Lisäksi Katajanokan vierassataman imutyhjennys-laitteisto uusittiin ja Kaunissaaressa saatiin käyttöön ponttonille asennettu käsikäyttöinen laitteisto . Vesireittiliikenteen satama-verkon jätehuoltoselvitys ja -suunnitelma valmistui .

Hajakuormituksen vähentämiseksi on kunnallisteknisen ver-kon ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesi- ja jätevesijärjestelmät kartoitettu ja korjaussuunnittelu ja korjaustoimet aloitettu . Ulkoi-lusaarten ja uimarantojen jätehuoltoa parannettiin muun muassa Kaunissaaressa ja Aurinkolahdessa ja ulkoilusaarissa otettiin käyt-töön uusia kuivakäymälöitä . Merellisen osaston henkilöstöä osal-

listui öljyntorjunta- ja merenkulkukoulutukseen . Venesatamien, uimarantojen ja ulkoilualueiden jätehuoltoa tehostettiin ja paran-nettiin . Jätteiden lajittelua jatkettiin ja parannettiin monissa sisälii-kuntapaikoissa . Liikuntatapahtumissa edellytettiin jätteiden kerää-mistä ja kierrättämistä sekä yleistä siisteyttä .

Energiansäästösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteu-tettiin liikuntavirastossa suunnitelmallisesti . Energiatehokkuut-ta parannettiin peruskorjaushankkeilla ja talotekniikkaa kehittä-mällä . Energiatehokkuus otettiin huomioon uudisrakentamisen ja peruskorjausten yhteydessä kaikissa hankkeissa . Lisäksi useissa viraston kiinteistöissä ja ulkoliikuntapaikoilla muutettiin valaisimia energiatehokkaammiksi sekä lvi-kalusteita vettä ja energiaa säästä-vimmiksi . Merkittävimpiä valmistuneita hankkeita olivat Pirkkolan uimahallin julkisivun sekä Jakomäen uimahallin peruskorjaustyöt .

Energiatehokkuus huomioitiin kaikissa rakennushankkeissaLiikuntaviraston kaukolämpöverkkoon liitettyjen kiinteistöjen energian- ja veden kulutus kehittyi seuraavasti:

Ominaiskulutus vuosittain 2002 2006 2008 2010

Lämpö kWh/m3 37 38 37 38Sähkö kWh/m3 19 25 29 23Vesi vesim/m3 0,23 0,26 0,25 0,23

Kuva

Ton

i Ru

uska


Helsinki liikkuu 2009 – 2010 -tutkimus

Helsinkiläisten liikunnan harrastamista sel-vitettiin vuosina 2009 ja 2010 toteutetussa

Helsinki liikkuu -tutkimuksessa, joka oli osa kan-sallista liikuntatutkimusta . Nyt jo viidennen ker-ran tehty tutkimus on toteutettu neljän vuoden välein vuodesta 1994 lähtien . Tulokset perustuvat TNS Gallupin puhelinhaastatteluihin, joita tehtiin ympäri vuoden .

Yli puolet aikuisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi

Kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia (55 % vuon-na 2006) helsinkiläisistä aikuisista harrastaa ter-veyden kannalta riittävästi liikuntaa eli vähin-tään kolme kertaa viikossa ripeää ja reipasta lii-kuntaa, joka aiheuttaa jonkin verran hikoilua ja hengästymistä . Lähes kaikki ilmoittavat harras-tavansa liikuntaa . Naiset ovat miehiä aktiivisem-pia liikkujia, kun taas miehet harrastavat rasitta-vampaa liikuntaa .

Kävelylenkkeily aikuisten suosituin liikuntamuoto

Kävelylenkkeily on aikuisten helsinkiläisten suo-situin liikuntamuoto, sitä harrastaa 47 prosenttia (51 % v . 2006) . Seuraavaksi suositumpia liikunta-muotoja ovat kuntosaliharjoittelu, juoksulenkkeily, pyöräily, uinti ja voimistelu . Kävely on menettänyt hieman harrastajia juoksulenkkeilylle . Sauvakäve-lyn nousubuumi on pysähtynyt . Harrastajamää-rät ovat kasvaneet etenkin kuntosaliharjoittelus-sa, juoksulenkkeilyssä, voimistelussa ja joogassa .

Kun vastaajilta kysyttiin mitä liikuntaa he ha-luaisivat harrastaa, mitä he eivät vielä harrasta, niin kahdeksan prosenttia haluaisi harrastaa uin-tia . Syyt miksi haluamaansa lajia ei harrasteta, ovat ajanpuute, laiskuus ja terveydelliset syyt .

Eniten (83 %) aikuiset harrastavat liikuntaa omatoimisesti yksin . Toiseksi eniten (60 %) liiku-taan omatoimisesti ryhmässä, joka osuus on kas-vanut kaikkina viitenä tutkimuskertana . Merkit-tävää kasvua on erityisesti liikunta-alan yrittäjien järjestämässä liikunnassa (15 % > 24 %) . Liikunta-seurat liikuttavat 17 prosenttia (14 % v . 2006) hel-sinkiläisistä aikuisista, joista valtaosa on miehiä .

Aikuisista helsinkiläisistä joka kolmas on urhei-luseuran tai liikuntajärjestön jäsen . Vapaaehtois-toimintaan osallistuu 14 prosenttia helsinkiläisistä . Reilusti yli puolet on käynyt seuraamassa urheiluta-pahtumia paikan päällä viimeisen vuoden aikana .

Kevyen liikenteen väylät ovat helsinkiläis-ten eniten käyttämä liikuntapaikka, 24 prosent-tia vastaajista ilmoitti sen suositummaksi liikun-tapaikaksi . Seuraavina tulevat ulkoilureitit, kun-tosalit, voimistelusalit, palloiluhallit ja salit sekä luontoympäristö .

Aikuiset helsinkiläiset kuluttavat rahaa vuo-dessa omaan liikuntaa keskimäärin 750 euroa . Mie-het käyttävät vuodessa 931 euroa, mikä on selväs-ti enemmän kuin naisten vastaava summa, joka on 585 euroa . Kulutetut rahamäärät ovat huomat-tavasti enemmän kuin neljä vuotta sitten vastaa-vassa tutkimuksessa .

Kaupalliset yritykset lisänneet osuuttaan nuorten liikuttajina

Helsinkiläisistä lapsista ja nuorista lähes kaikki (95 %) harrastaa liikuntaa . Heistä lähes kaksi kol-

masosaa liikkuu vähintään kolme kertaa viikos-sa . Pojat ovat tyttöjä aktiivisempia liikkujia . Suo-situinta lajia uintia harrastaa 25 prosenttia, mui-ta suosikkilajeja ovat voimistelu, jalkapallo, pyö-räily, luistelu, tanssi ja hiihto .

Lapset ja nuoret harrastavat eniten liikuntaa omatoimisesti ryhmässä (39 %) ja toiseksi eniten liikuntaseuroissa (34 %), jonka osuus oli pudon-nut edellisestä tutkimuskerrasta . Aikaisemmin lähes puolet helsinkiläistä lapsista ja nuorista liik-kui liikuntaseuroissa . Kaupalliset liikuntayrityk-set ovat tulleet myös lasten ja erityisesti nuorten liikuttajaksi, koska kaupalliset palvelut sisältävä vastausvaihtoehto ”muuten” oli lähes kaksinker-taistunut 27 prosenttiin . Oman liikunnan ohessa helsinkiläisistä nuorista 12 prosenttia osallistuu liikunnan vapaaehtoistoimintaan ohjaajana tai muissa tehtävissä .

Lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa entistä enemmän, mutta samalla heidän on arvioitu ole-van huonokuntoisempia kuin ennen . Tämä ristirii-ta selittyy sillä, että peruselämän fyysinen aktii-visuus on vähentynyt, jota tiettyjen liikuntalajien harrastamisen yleistyminen ei pysty paikkaamaan . Lasten liikunta on muuttunut pysyvästi päivittäi-sestä pihalla ja lähialueilla leikkimisestä ja pelaa-misesta enemmän määrätyin ajoin tapahtuvaksi lajien harjoittelemiseksi . Arkiliikunnan ”pakko” on poistunut, enää ei tarvitse pyöräillä kaverin luok-se kun hänet voi tavoittaa myös matkapuhelimel-la tai tietokoneella .

Pekka Jyrkiäinen, suunnittelija

Lasten ja nuorten suosituin laji oli uinti

Suosituimmat liikuntamuodot. Helsinkiläiset naiset ja miehet vuonna 2010

Kävelylenkkeily 36 58 Kuntosali 31 25 Juoksulenkkeily 31 21 Pyöräily 26 22 Uinti 21 27 Voimistelu 3 30 Hiihto 12 14 Sauvakävely 5 18 Jalkapallo 14 1 Salibändy/sähly 11 1 Tanssiurheilu 1 11 Jooga 1 11 Sulkapallo 9 3 Tennis 9 2 Laskettulu 6 4 0 10 20 30 40 50 60 %


Helsinki liikkuu 2009 – 2010 -tutkimus

Hels ingfors stads idrottsverk Verksamhetsberättelse 201024

Sammandrag – Översikt av idrottsdirektören

Hälsa och kondition för alla åldrar

Hels ingfors stads idrottsverk Verksamhetsberättelse 201025

Sammandrag – Översikt av idrottsdirektören

I drottsverket har lyckats sköta sin viktigaste upp-gift . Vi har producerat mångsidiga tjänster för

olika målgrupper och vi har aktiverat och stött andra producenter av motions- och idrottstjäns-ter, föreningar och motionsanläggningar .

Helsingfors stads idrottspolitiska program för 2001 – 2010 har redan i många år utgjort riktlinjen för vår verksamhet, och tack vare ett stort antal konkreta projekt har våra tjänster vidgats och för-bättrats ytterligare . Ett av de främsta målen i prog-rammet, ett 490 km långt stamnät av friluftsleder, har i det närmaste fullbordats . Anläggandet av ett heltäckande nät av konstisbanor har däremot på grund av minskad resurstilldelning inte kunnat fullbordas i planerad omfattning, men de åter-stående banorna väntas bli byggda under de när-maste åren . På det hela taget har dialogen mellan stadskoncernen och de övriga producenterna av motions- och idrottstjänster ökat och det är viktigt att samspelet fortsätter, nu när idrottsstrategin för den kommande perioden har kommit igång .

Det har varit ett utmanande år ekonomiskt sett, men det har som helhet behärskats . Målet för intäkterna överskreds med 1,9 miljoner euro, och budgeten höll också för kostnadernas del . Inalles var kostnaderna för planering, byggande, renove-ring och markpreparering av idrottsanläggningar 19,3 miljoner euro . Det största enskilda slutförda investeringsobjektet var simhallen i Jakobacka, som efter helrenovering nu betjänar allmänheten bättre än någonsin . Simhallsrenoveringen är ett led i den totala förnyelsen av Jakobacka idrotts-park, som har genomförts i samarbete mellan stadsplaneringskontoret, utbildningsverket och skolorna i närheten . Idrottsparken är en mångsi-

dig och lätt tillgänglig förortsmotionsanläggning; behovet av parken ökar år för år, och uppskattning av den tilltar också . Förbundet för yrkesfolk inom idrotten i Finland rf har utsett det lyckade projek-tet till Årets Gärning för motionens del .

Snowboardåkarna, övervägande unga, tog genast med nöje emot snöparken i Stensböle när den öppnades i slutet av året . Backen på ett berg av utfyllnadsmark är ett utmärkt exempel på ett lyckat public – private-projekt, där idrottsverket skapar förutsättningarna och den tredje sektorn tar hand om verksamheten . Vinterförhållandena

var också i övrigt fina och mängden stadsbor som rörde på sig utomhus ökade till snudd på rekord-noteringar; över 5 miljoner besök bokfördes . Den soliga sommaren gav också hög besöksfrekvens, både i friluftsbaden och på badstränderna .

I anslutning till Helsingfors stads program för ökad sundhet bland barn och unga sattes flera motions- och idrottsprogram i gång under året . Lågstadiebarn stimulerades att gå med i klub-barna EasySport, som hade verksamhet på tio-tals håll i skolgymnastiksalar och i andra anlägg-ningar i skolornas närhet . Den under föregående

år igångsatta verksamheten Fun Action, med öns-kemål från de unga själva som grund, utvecklades till en lyckad del av förortsmotionsverksamheten .

Åtgärdsprogrammet för seniormotion 2006–2010 realiserades i samarbete mellan idrottsver-ket, socialverket och hälsocentralen . Till detta pro-jekts viktigaste resultat hör utbildningen av per-sonal inom hemvården och åldringsvården som stöd för motion bland de äldre . På hösten inleddes, med idrottsverket som koordinerande organ, ett 2½-årigt projekt för motion bland stadens 10 700 manliga anställda, Stadin Kundi Kondikseen; det är det största enskilda projektet inom program-met I form för livet (KKI) . Det drivs i form av ett samarbete mellan idrottsverket, personalcentra-len och företagshälsovården .

Utvecklingen av de havsrelaterade tjänsterna fortgick i båthamnar, på holmarna och för sport-fiskets del . I samarbete med Esbo idrottsverk och Helsingfors miljöcentral utkom Skärgårdsguiden i reviderad upplaga . Med guiden som hjälp kan allt flera söka sig till vår magnifika skärgård . En nyanlagd naturstig på Sibbo Fagerö ledde till stör-re mängder besökare på ön; framför allt uppskat-tade ett stort antal skolgrupper Fagerös fina natur och historia .

Grunden för det lyckade verksamhetsåret är idrottsverkets kompetenta personal, som förtjä-nar ett stort tack för sina insatser . Jag vill också varmt tacka idrottsnämnden och våra många sam-arbetspartners, som med oss bidrar till främjandet av helsingforsarnas välmåga och motionsglädje .

Anssi Rauramoidrottsdirektör

City of Helsinki Sports department A n n u a l R e p o r t 2 0 1 026

Summary – Review by the Head of the Sports department

Well-being for people of all ages

City of Helsinki Sports department A n n u a l R e p o r t 2 0 1 027

Summary – Review by the Head of the Sports department

The Sports Department successfully performed its core task . We produced a broad mix of ser-

vices for different customer groups while encour-aging and supporting other providers of sports ser-vices as well as sports clubs and establishments .

The City of Helsinki’s sports programme for 2001 – 2010 has guided our activities for years, and we have expanded and improved our services with the help of numerous concrete projects . The pro-gramme’s key objective of a 490-kilometre net-work of main trails has nearly been reached . Plans to build a comprehensive network of artificial skat-ing rinks had to be pared down owing to budget cuts, but work will proceed in the coming years . All in all dialogue with other parts of city administra-tion and providers of sports services has increased, and it is important to continue this dialogue as we prepare a new sports strategy .

Finances were kept under control, though this was a challenge . We exceeded our income target by about 1 .9 million euros while staying within budget on the cost side . Expenditure related to the planning, construction and renewal of sports facil-ities and the preconstruction of areas totalled 19 .3 million euros . The biggest investment project was the renewal of the Jakomäki Swimming Hall, which is now able to serve users better . This was part of the broader improvement of the Jakomäki Sports Park in cooperation with the City Planning Depart-ment, the Education Department and neighbour-hood schools . Sports parks offer accessible facili-ties serving multiple purposes, and their use and popularity continue to grow from year to year . The Federation of Finnish Sports Professionals recog-nized the project as the “Sports Act of the Year” .

Young snowboarders flocked to Helsinki’s new Snowpark when it opened late in the year on an artificial hill in the Kivikko district . This is a splen-did example of public – private cooperation, with the Sports Department getting things set up and the third sector running activities . Excellent con-ditions for winter sports got people up and about,

the number of visits recorded in outdoor recrea-tion exceeded 5 million, making 2010 a peak year . Sunny weather attracted lots of people to outdoor pools and beaches in the summer as well .

Several sports projects were started in con-nection with Helsinki’s Welfare Plan for Chil-dren and Youth . EasySport clubs were arranged

for preschoolers in dozens of schools and sports halls . Fun Action, introduced the year before in response to young people’s wishes, was success-fully expanded and integrated with neighbour-hood sports activities .

The Senior Sports Action Plan 2006 – 2010 was implemented in cooperation with the Social Ser-vices Department and health centres . Key achieve-ments included training for care providers to help them get elderly people to exercise at home or in an institutional setting . In the autumn a 2 .5-year fitness project coordinated by the Sports Depart-ment was launched, covering all of the city’s 10,700 male employees . This is the biggest project in the Fit for Life programme and is being carried out in cooperation with the Personnel Centre and occu-pational health care .

The development of maritime services contin-ued at marinas, on islands and in fishing waters . The Archipelago brochure was revised in coopera-tion with the Espoo Sports and Recreation Depart-ment and the City of Helsinki Environment Centre . This will make it easier for more people to explore our beautiful archipelago . A new nature trail on Kaunissaari increased the number of people vis-iting the island, and numerous school groups in particular were charmed by its nature and history .

A successful year depends on skilled personnel, who deserve praise for a job well done . Thanks also go to the Sports Committee and numerous coop-eration partners who helped us promote wellbe-ing and the joy of sports .

Anssi RauramoHead of the Sports Department


Tilinpäätös 1 .1 . – 31 .12 .2010KäyttötalousTULoT (euroa) Liikuntalaitos- Ulkoliikunta- Hallinto- Kehittämis- Merellinen Liikunnanohjaus Liikuntatoimi osasto osasto osasto yksikkö osasto osasto yhteensäMyyntitulot 4 175 979 723 197 15 768 97 3 886 166 1 364 101 10 165 308Maksutulot 25 645 35 531 0 0 69 696 554 131 426Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 15 000 15 000Vuokratulot 2 320 953 722 277 0 508 599 745 0 3 643 483Muut tulot 5 129 41 442 0 0 14 732 772 62 075Tulot yhteensä 6 527 706 1 522 447 15 768 605 4 570 339 1 380 427 14 017 292

MENoT (euroa)Palkat 5 877 411 5 537 397 959 696 1 099 534 1 988 717 1 285 913 16 748 668Muut henkilöstömenot 2 038 187 1 907 010 328 869 374 075 682 669 450 650 5 781 460Palvelujen ostot 1 998 177 1 956 179 396 907 663 190 1 778 117 383 050 7 175 620Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 969 693 2 086 305 73 143 102 618 761 370 263 612 6 256 741Avustukset 0 0 0 15 213 343 0 0 15 213 343Vuokrat 249 744 442 094 28 068 86 797 67 214 55 178 929 095Sisäiset vuokrat 13 582 782 7 665 129 0 0 2 549 615 6 685 23 804 211Muut menot 31 417 15 114 461 12 895 97 685 1 433 159 005Menot yhteensä 26 747 411 19 609 228 1 787 144 17 552 452 7 925 387 2 446 521 76 068 143

ToiMiNTAKATE – 20 219 705 – 18 086 781 – 1 771 376 – 17 551 847 – 3 355 048 – 1 066 094 – 62 050 851Poistot 1 519 351 3 211 198 1 444 1 593 544 2 368 547 0 8 694 084Tilikauden tulos – 21 739 056 – 21 297 979 – 1 772 820 – 19 145 391 – 5 723 595 – 1 066 094 – 70 744 935investointitalousMENoT (euroa)Uudisrakennukset 124 568 2 874 869 0 1 065 429 2 758 980 0 6 823 846Perusparannustyöt 2 974 038 2 503 443 0 1 379 319 1 918 213 0 8 775 013Irtaimen omaisuuden hankinta 418 676 389 965 0 195 161 198 088 0 1 201 889investointitalous yhteensä 3 517 282 5 768 277 0 2 639 909 4 875 281 0 16 800 748

Liitetaulukot


Liitetaulukot

ohjatun liikunnan suoritteet vuosina 2008 – 2010 Ryhmien määrä Ohjatut tunnit Asiakkaat KäyntikerratLiikunnanohjaus 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010Aikuiset 156 158 194 2 185 2 157 3 352 5 896 8 946 15 610 26 524 31 294 36 022Seniorit 502 541 461 6 850 7 002 7 040 9 886 11 154 11 844 101 540 104 152 96 650Lapset ja nuoret 1 951 1 834 1 804 9 002 8 851 8 930 18 935 21 645 19 859 85 939 86 924 86 213Lasten ja nuorten liikuntahankkeet 237 2 203 7 387 21 666Erityisryhmät 296 293 299 4 187 4 439 5 255 3 599 3 664 4 966 34 909 35 067 27 633Iltapäivätoiminta 80 22 18 1 405 445 270 926 351 218 130 07 4 613 13 2 267Tapahtumat 25 11 4 130 108 18 986 9 357 3 668 2 073 9 357 3 668Kuntosali, itsenäinen harjoittelu 4 600 13 823 174 281 139450Liikuntaneuvonta 141 89 141 95 63 138 69 63 138 69Yhteensä 3 010 3 000 3017 23 759 23 002 27 068 40 291 59 855 63 552 277 878 393 526 413638Lähiöliikunta 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010Yhteensä 456 490 497 3 798 4 141 3 943 27 404 29 086 30 369 72 090 74 431 81 241Henkilöstöliikunta 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010Yhteensä 238 248 253 2 629 5 946 5 317 8 119 8 764 9 083 63 344 68 551 71 434ohjattu liikunta 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010Kaikki yhteensä 3 704 3 738 3 767 30 186 33 089 36 328 75 814 92 967 103 004 413 312 536 508 566 313


Kalastusluvat pyyntitavoittain vuosina 2008 – 2010

2008 2009 2010Uistelu 1 978 1 984 2 118Verkko 2 203 2 350 1 975Koukku 8 29 45Pitkäsiima 76 88 100Rysä 7 8 5Katiska 190 205 156Sukellus 1 0 1Matkailija 527 475 578Kilpailu 30 34 25Suvanto 816 779 851Koski 1 891 1 571 1 395Tuulastus 4 9 4Trooli 0 0 0Aluskohtaiset 3 2 2Yhteensä 7 734 7 318 7 255

Venepaikat vuosina 2008 – 2010Suoravuokrauspaikat 2008 2009 2010

Vuokratut 3 842 3 866 3 938Vuokraamatta 126 123 101Yhteensä 3 968 3 989 4 039

Venekerhot 2008 2009 2010Yhteensä 7 597 7 597 7 597Yhtiöiden venepaikat 40 40 40

Vieraspaikat 2008 2009 2010Elisaaren ulkoilualue 102 102 102Katajanokan vierassatama 100 100 100Lähteelän ulkoilualue 52 52 52Pihlajasaaren ulkoilupuisto 42 42 42Kaunissaaren ulkoilualue 91 91 91Yhteensä 387 387 387Kaikki yhteensä 11 992 12 013 12 063

Rastilan leirintäalueen yöpymisvuorokaudet

vuosina 2008 – 2010

2008 2009 2010tammikuu 4 981 4 023 4 305helmikuu 4 311 2 696 4 521maaliskuu 4 315 3 034 4 869huhtikuu 4 930 4 531 5 686toukokuu 6 816 6 029 8 138kesäkuu 12 164 13 288 13 623heinäkuu 20 140 21 119 22 599elokuu 12 972 14 429 15 426syyskuu 6 129 5 741 6 639lokakuu 5 862 6 159 5 871marraskuu 4 582 4 350 4 863joulukuu 4 335 4 448 4 227Yhteensä 91 537 89 856 100 787

Liitetaulukot


Liitetaulukot

Sisäliikuntapaikkojen käyntikerrat vuosina 2008 – 2010

Liikuntapaikka 2008 2009 2010Herttoniemenrannan liikuntahalli 35 274 28 076 35 072Itäkeskuksen uimahalli 374 805 373 860 378 759Jakomäen uimahalli 53 487 29 401 – kevät 2009Kampin liikuntakeskus 95 200 94 121 87 405Katajanokan liikuntahalli 39 257 39 242 44 042Kontulan kuntokellari 53 531 53 074 51 404Kontulan skeittihalli 15 142 18 880 22 403Kumpulan maauimala 89 692 124 840 133 363Käpylinna 34 856 33 564 24 269Latokartanon liikuntahalli 35 978 73 448 syksy 2009Liikuntamylly 478 678 493 055 463 642Maunulan liikuntahalli 113 322 122 940 126 271Oulunkylän liikuntasalit 59 801 56 413 61 513Oulunkylän jäähalli 61 517 51 702 53 266Puistolan liikuntahalli 17 007 16 338 18 893Pirkkolan kuntosalit 42 901 46 854 48 116Pirkkolan palloiluhalli 42 424 28 890 31 606Pirkkolan uimahalli 171 682 177 649 176 982Pirkkolan jäähallit 174 531 160 339 136 229Ruoholahden kuntotalo 58 771 53 449 28 808 kevät 2010Ruskeasuon liikuntahalli 135 289 121 907 125 685Töölön kisahalli 622 857 631 473 615 966Uimastadion 245 275 238 546 263 229Yrjönkadun uimahalli 147 196 145 740 148 715Yhteensä 3 162 493 3 176 304 3 149 086

Julkaisija Helsingin kaupungin liikuntavirastoToimitus Tellervo KivisaariKansikuva kuvio .comKuvat Antero AaltonenUlkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros OyKirjapaino Aksidenssi Oy, Helsinki 2011

Helsingin kaupungin liikuntavirastoPaavo Nurmen kuja 1 C

PL 4800, 00099 Helsingin kaupunkipuhelin 09 310 8771

faksi 09 310 87770sähköposti: liikuntavirasto@hel .fi

www.hel.fi/liikunta

Helsingfors stads idrottsverkPaavo Nurmis gränd 1 C

PB 4800, 00099 Helsingfors stadtelefon 09 310 8771

fax 09 310 87770e-post: liikuntavirasto@hel .fi

Documents

Toimintakertomus 2010 · Marno Juuso Vihreät Jonninen Jukka Välikangas Arto PS Kujanpää-Kyyhkynen Leila Lampela Seppo SKP Tölkkö Anna-Mili ... Palloiluhalli tarjoaa loistavat