JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO

toimintakertomus2005

Kirjoittajat: Marja-Liisa Hyvönen, Tanja Koskela, Hillevi Kotiranta, Jarkko Mäntynen, Janne Vilkuna, Pirjo VuorinenKannen kuvat: ”Päätä ja häntää.” Keski-Suomen luontomuseon näyttelyssä Ilves, leijona ja kissojen sukua oli esillä Porvoon luonnonhistoriallisesta museosta lainattu urosleijona. Leijona on 3-4-vuotias ja elänyt Kolmårdenin eläintarhassa. Kuvat symboloivat sitä, että museotyössä on paljonkin päätä ja häntää.ISSN 1796-2552 (Painettu)ISSN 1796-2560 (Verkkojulkaisu)Kuvaaja: Tapani KahilaTaitto: Marja-Liisa Hyvönen

1

SSSSSISÄLLISÄLLISÄLLISÄLLISÄLLYSYSYSYSYS

MUSEON JOHTOKUNTA VUONNA 2005 ........................................................................................................................ 2

SUVANNOSTA KOHTI KOSKENNISKAA ............................................................................................................................ 4

KULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO ............................................................................................................................ 5HENKILÖKUNTA .......................................................................................................................................................................................................... 5KOKOELMAT ................................................................................................................................................................................................................ 6NÄYTTELYTOIMINTA .................................................................................................................................................................................................. 83D-BRIDGE – TRANSFERRING OF CULTURAL HERITAGE WITH NEW TECHNOLOGY JA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖ ............. 13KOULUTUS JA MATKAT ............................................................................................................................................................................................. 15TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT ............................................................................................................................................................................... 15JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEON KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ .............................................................................................................................. 16TOIMITILAT JA KALUSTEET ........................................................................................................................................................................................ 16OPETUS, ESITELMÄT JA TAPAHTUMAT .................................................................................................................................................................... 17KAMPUSOPASTOIMINTA ........................................................................................................................................................................................... 17TIEDOTUS .................................................................................................................................................................................................................. 18SIDOSRYHMÄT .......................................................................................................................................................................................................... 18MUU TOIMINTA ........................................................................................................................................................................................................ 18JULKAISUT .................................................................................................................................................................................................................. 18

LUONNONTIETEELLINEN OSASTO ............................................................................................................................... 20HENKILÖKUNTA ........................................................................................................................................................................................................ 20KOKOELMAT .............................................................................................................................................................................................................. 21NÄYTTELYT ................................................................................................................................................................................................................ 22KÄVIJÄT ....................................................................................................................................................................................................................... 24TAPAHTUMAT ............................................................................................................................................................................................................ 24TALOUS ...................................................................................................................................................................................................................... 24SIDOSRYHMÄT .......................................................................................................................................................................................................... 25TIEDOTUS .................................................................................................................................................................................................................. 25KOKOUSTILAN KÄYTTÖ ........................................................................................................................................................................................... 27KOULUTUS ................................................................................................................................................................................................................ 27OPETUS JA ESITELMÄT .............................................................................................................................................................................................. 27TUTKIMUSYHTEISTYÖ .............................................................................................................................................................................................. 28MUUTA YHTEISKUNNALLISTA PALVELUA ................................................................................................................................................................ 29JULKAISUT JA ARTIKKELIT .......................................................................................................................................................................................... 30

KASVITIETEELLINEN PUUTARHA ..................................................................................................................................... 34PUUTARHAN HOITO ................................................................................................................................................................................................ 34YHTEISTYÖTAHOT .................................................................................................................................................................................................... 35ISTUTUKSET ............................................................................................................................................................................................................... 36KASVIKOKOELMAT ..................................................................................................................................................................................................... 38KUVA-ARKISTO ........................................................................................................................................................................................................... 38MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA .......................................................................................................................................................................... 38TAPAHTUMAT ............................................................................................................................................................................................................ 38OPASTUS JA NEUVONTA .......................................................................................................................................................................................... 39

Liite 1: Kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen osasto, kävijät vuonna 2005Liite 2: Kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen osasto, kävijämäärät vuosina 2001–2005Liite 3: Luonnontieteellinen osasto, kartunta eliöryhmittäin 2005

2

Museon johtokunta 31.7.2005 saakkaPuheenjohtaja: professori Heikki HankaSihteeri: hallintopäällikkö Matti Myllykoski

Jäsenet ja varajäsenet:Kirjaston toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen(Kirjastonhoitaja Kaija Nygård)

Assistentti Jari Haimi(Tutkija Heli Siitari)

Lehtori Lasse Hakkari(Yliassistentti Veikko Salonen)

Suunnittelija Tellervo Helin(Professori Annika Waenerberg)

Lehtori Jorma Ojala(Lehtori Markku Käpylä)

Tutkija Jussi Päivinen(Tutkija Esa Koskela)

Amanuenssi Tuulikki Tuomainen(Erikoistutkija Heikki Rantatupa)

Professori Pauli Vuolle(Professori Toivo Nygård)

Professori Bo Lönnqvist(Dosentti Pirjo Korkiakangas)

Konservaattori Jarkko Mäntynen(Intendentti Pirjo Vuorinen)

Opiskelija Tanja Välisalo(Opiskelija Milla Sinivuori)

Museon johtaja: museologian professoriJanne VilkunaMuseon varajohtaja: akatemiatutkija,dosentti Janne Kotiaho

USEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUNTUNTUNTUNTUNTA VUONNA 2005A VUONNA 2005A VUONNA 2005A VUONNA 2005A VUONNA 2005MMMMM

3

Museon johtokunta 1.8.2005 alkaenPuheenjohtaja: professori Heikki HankaSihteeri: hallintopäällikkö Matti Myllykoski

Jäsenet ja varajäsenet:Kirjaston toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen(Kirjastoamanuenssi Irene Ylönen)

Lehtori Jari Haimi(Tutkija Heli Siitari)

Assistentti Tomi Kumpulainen(Yliopistonopettaja, dosentti Veikko Salonen)

Amanuenssi Tellervo Helin(Professori Annika Waenerberg)

Lehtori Jorma Ojala(Lehtori Markku Käpylä)

Projektikoordinaattori Jussi Päivinen(Tutkija Panu Halme)

Amanuenssi Tuulikki Tuomainen(Erikoistutkija Heikki Rantatupa)

Emeritusprofessori Pauli Vuolle(Professori Toivo Nygård)

Professori Pirjo Korkiakangas(Tuntiopettaja Minna Mäkinen)

Konservaattori Jarkko Mäntynen(Museomestari Tapani Kahila)

Opiskelija Heli Anneberg(Opiskelija Pekka Nurminen)

Museon johtaja: museologian professoriJanne VilkunaMuseon varajohtaja: akatemiatutkija,dosentti Janne Kotiaho

4

SSSSSVuonna 2004 museon yhteisössä elettiin monin tavointyön äärirajoilla yliopiston juhliessa korkeakoulun 70-vuotisuutta. Niinpä kertomusvuosi 2005 oli myönteises-sä mielessä ”tavallinen suvantovuosi” eli ei saatu nauttiasuurista juhlista, muttei toisaalta koettu suuria petty-myksiäkään.

Keski-Suomen luontomuseon ja kulttuurihistorial-lisen osaston tulevan perusnäyttelyn myötä museossa ontarve profiloitua terävämmin. Rehtorin maaliskuussa2004 nimittämä museon kehittämistyöryhmä luovuttiraporttinsa 29. huhtikuuta 2005. Mainitsin viime toi-mintakertomuksen esipuheessa, että työryhmän myötä”alkoi ripeä taival kohti Tiedemuseota. Mikä se on? Siitälisää seuraavissa vuosikertomuksissa.”Tiedemuseo otet-tiin esille museon syksyisessä tulosneuvottelussa ja tuol-loin hankkeen perusidea hyväksyttiin, mutta nimi mie-titytti vielä. Siksi sitä päätettiin selvittää muun muassaasiakaskyselyin. Siis mikä se Tiedemuseo on? Palaan sii-hen jahka nimi selviää.

Kulttuurihistoriallisen osaston vuonna 2000 valmis-tama museon satavuotisuuden juhlanäyttely Opiksi jahuviksi oli tarkoitettu viimeiseksi Seminarium-raken-nuksen peruskorjausta edeltäväksi vaihtuvaksi näyttelyk-si, mutta siitä tulikin perusnäyttely. Peruskorjaus on siir-tynyt kerta toisensa jälkeen. Se alkanee lopultakin 2007tai 2008. Sitä edeltää osaston työ-, toimisto- ja arkisto-tilojen pysyvä siirtyminen 2006 peruskorjattavaan AlvarAallon suunnittelemaan henkilökunnan asuinrakennuk-seen, G-rakennukseen. Vasta näiden rakennushankkei-den valmistuttua päästään ”koskenniskalta koskeen” elitoteuttamaan Tiedemuseota ja pystyttämään Tieteen te-kemisen tarina -perusnäyttelyä.

Musica-rakennuksessa yli 30 vuotta ollut galleria Pi-nacotheca lopetettiin kertomusvuonna. Toiminnalle on

UVUVUVUVUVANNOSTANNOSTANNOSTANNOSTANNOSTA KA KA KA KA KOHTI KOHTI KOHTI KOHTI KOHTI KOSKENNISKAAOSKENNISKAAOSKENNISKAAOSKENNISKAAOSKENNISKAA

edelleen suurta kysyntää sekä tutkimuksen ja opetuksenettä yleisön suunnalta. Niinpä tulevat vuodet näyttävätpystyykö yliopisto ja museo täyttämään toiveet.

Kertomusvuonna osasto sai hallinnoitavakseenEU:n 3D-Bridge -projektin. Kyseessä on Kulttuuri 2000-hanke, jossa hankeosapuolet ”avaavat” virtuaaliteknii-kalla kulttuuriperintöä mahdollisimman suurelle käyt-täjäkunnalle. Jyväskylän kohteena on Seminaarinmäki.

Pidän Jyväskylän kaupungin vuoden 2005 kulttuu-ritekona opetustoimen päätöstä kuljettaa laaditun koh-desuunnitelman mukaisesti koulun sijainnista riippu-matta jokainen peruskoulun luokkataso tutustumaantiettyihin kotiseutukohteisiin. Toiminta alkoi syksyllä ja1-luokkalaisten kohteena oli muun muassa luontomu-seo. Kokemukset olivat erinomaiset.

Luonnontieteellisen osaston luontomuseohanke saa-vutti kertomusvuonna tilallisesti päämääränsä kun mu-seomestarin käytössä ollut hankkeen teknisen työn tilamuuttui samaisen mestarin toimesta kauniiksi audito-rioksi. Rumasta ankanpoikasesta varttui joutsen!

Museo sai järjestettäväkseen syksyiset XIV valtakun-nalliset luonnontieteelliset museopäivät. Niiden pää-aiheena oli kysymys: ovatko luonnontieteelliset museotyhteiskunnallisia vaikuttajia. Kokouksen vastaus oli:Ovat! Ja siksi kokous laati ja lähetti kolmelle vastuumi-nisterille vetoomuksen luonnontieteellisten museoidenperusongelmien ratkaisemiseksi.

Vauhdin on oltava virtausta nopeampaa, jotta oh-jauskyky säilyy koskessa. Kertomusvuoden vaihtuessa eiole epäilystäkään siitä, etteikö museolla vauhti riitä!

Janne Vilkunamuseonjohtaja, museologian professori

5

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Kulttuurihistoriallisella osastolla työskenteli neljä vaki-tuista työntekijää, joista museomestari on luontomu-seon kanssa yhteinen. Osastolla ja sen toimintaan liitty-vissä tehtävissä työskenteli vuoden 2005 aikana yhteensä29 henkilöä. Määräaikaisen henkilökunnan palkkaus jär-jestettiin laitosten ja tiedekuntien yhteistyöprojektienkautta. Lisäksi saatiin rahoitusta työministeriön kauttanuorten työharjoittelijoiden palkkaamiseen.

Vakinainen henkilökunta

Vuorinen Pirjo, intendenttikulttuurihistoriallisen osaston toiminnasta vastaami-nen, kokoelmat ja näyttelytoiminta, yliopiston taide-kokoelmat, museologian opiskelijoiden ja harjoitteli-joiden ohjaaminen (museopedagogiikka ja dokumen-tointiprojektit), galleria Pinacothecan toiminnastavastaaminenHuuskonen Marjatta, eläkkeelle 1.9.2005, osastosihteerihenkilöstö- ja talousasiat, museokauppatoiminta

Jokinen Raili, valokuvausteknikkokuvalaboratoriotyöt: filminkehitykset, vedokset ja repro-kuvaus, kuva-arkistotyötKahila Tapani, museomestari (yhteisesti luonnontieteel-lisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu ja to-teutus, piirrokset ja valokuvaajan tehtävät

Määräaikainen henkilökunta

1. Budjettivaroin:Hyvönen Marja-Liisa, 1.1.–31.12.tutkimusassistentti, kuva-arkiston ja kokoelmien hoi-taminen, kuvankäsittely, painotuotteiden toimitus jataittoKosonen Minna, 1.9.–31.12.osastosihteeri, talous- ja henkilöstöasiatNurminen Miikaatk-suunnittelija, Duo-ohjelman kehittäminenPanhelainen Olli, 13.6.–26.6.harjoittelija, ylioppilaskunnan arkiston järjestäminenTapper Mirva, 21.11.–31.12.tutkimusamanuenssi, kokoelmien luettelointi ja jär-jestäminen, koululaisryhmien opastus, näyttelyidenkokoaminen ja purkaminen

KKKKKULULULULULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO

6

2. Ulkopuolisin varoinHäyrinen Ari, 1.9.–31.12.tutkija, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000 -hanke)Jalonen Sanja-Kaisa, 7.3.–6.9.tutkimussihteeri, kuvalaboratoriotyöt, valokuvausKosonen Minna, 1.9.–31.12.projektisihteeri, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000-hanke)Kuhanen Ilkkasiviilipalvelusmies, valokuvien luettelointiLonkila Helena, 1.9.–31.12.koordinaattori, 3D Bridge -projekti (Kulttuuri 2000-hanke)Paavolainen Jaana, 1.6.–30.6.harjoittelija, talousasiatPanhelainen Olli, 27.6.–10.7.harjoittelija, ylioppilaskunnan arkiston järjestäminenRaitanen Elina, 10.1.–18.2.harjoittelija, esineiden ja valokuvien luettelointi jakokoelmien järjestely, näyttelyiden pystyttäminen jahuoltoRopponen Katja, 4.7.–3.9.harjoittelija, ylioppilaskunnan arkiston järjestäminenVilenius Mikko, 4.7.–3.10.harjoittelija, Tare-taideteostietokantaohjelman kehittä-minen

3. Työmarkkinatuella (työelämävalmennus/työhar-joittelu)Arjanova Natalia, 1.9.–31.10.kokoelmien luettelointi sekä näyttelyiden kokoaminenja purkaminenLiljander Hanna, 10.1.–30.4.kokoelmien luettelointi ja järjestäminenLiski Hanna, 1.9.–31.12.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, koululaisryh-mien opastus, näyttelyiden kokoaminen ja purkami-nenMustonen Teija, 1.1.–31.1.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen

Rinne Elias, 17.6.–12.8.arkistoaineiston luettelointi ja kokoelmien järjestämi-nenTapper Mirva, 18.4.–30.6., 1.8.–18.11.kokoelmien luettelointi ja järjestäminen, koululaisryh-mien opastus, näyttelyiden kokoaminen ja purkami-nen

Kampusopastukset:Elonheimo Riitta, Hynynen Tapani, Kalin Pertti, Ko-vanen Marjo, Laukkanen Saara, Luokola Elina, Murto-niemi Mari, Mäkinen Juha, Ruuska Merja, Ryyti Jarmo,Turunen Arja

Viikonloppupäivystyksiä ovat harjoittelijoiden lisäksihoitaneet: Hämeenaho Pilvi, Itkonen Laura, LaukkanenSaara, Mäkipelkola Riikka, Turunen Arja.

KKKKKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Kokoelmat karttuivat vuoden aikana 184 uudella pää-numerolla. Museon diariossa oli vuoden 2005 lopussayhteensä 3551 päänumeroa. Pääpaino dokumentointi-toiminnassa oli korkeakouluaikaisen aineiston kokoami-sessa sekä yliopiston nykypäivän tallentamisessa. Toi-mintakertomusvuoden aikana saatiin useita lahjoituksiamm. yliopiston alumneilta ja laitoksilta.

Erityisesti keskityttiin yliopiston juhlavuoden 2004julkaisu- ja näyttelyprojektien aikana hankittujen esine-ja kuvamateriaalien dokumentointiin ja luettelointiin.Vuoden aikana tallennettiin mm. matemaattis-luonnon-tieteellisen tiedekunnan aineistoa. Dokumentointikoh-teina olivat bio- ja ympäristötieteen tutkimusvälineet se-kä soveltavan kemian osaston puhdistuskemian tutki-musryhmän siivoussimulaattoritutkimus.

Museon kokoelmia käytettiin opinnäytetöiden, tut-kimusten, julkaisujen, lehtiartikkeleiden ja tiedottami-sen aineistoina.

7

Esinekokoelmat järjestykseenVuoden aikana jatkettiin vuonna 2003 alkanutta, päära-kennuksen peruskorjauksen vuoksi evakossa olleiden,kokoelmien järjestämistä sekä Opinkiven uusien kokoel-matilojen järjestelyä. Opinkiveen sijoitetut ylioppilas-kunnan ja osakuntien arkistot dokumentoitiin ja luette-loitiin ylioppilaskunnan ja humanistisen tiedekunnantuella kesä-elokuussa. Aineisto on nyt tutkijoiden käy-tettävissä.

Lauri ”Tahko” Pihkalan kokoelmat karttuivat 23.11.,kun Pentti Pihkala lahjoitti Jyväskylän yliopistolle isäl-leen Lauri Pihkalalle kuuluneen kellon. Kultainen HyMoser & cie:n valmistama taskukello on Suomen hiih-toliiton ja Suomen poikaurheiluliiton 50-vuotissynty-mäpäivälahja Tahkolle 5.1.1938.

Kuva-arkistot ja digitaalisuusKuva-arkistossa työstettiin arkistokuviksi yliopistonalumnien lainaamia kuvakokoelmia, joiden reprokuviaon toistaiseksi säilytetty negatiiveina. 1970- ja 1980-lu-kujen kuva-aineistoa skannattiin digitaaliseen muotoonja lähetettiin laitoksille tunnistettavaksi. Työtä tullaanjatkamaan edelleen.

Vuoden aikana kartoitettiin yhdessä kaupungin mu-seoiden kanssa digitaalisten kuva-arkistojen tilannettavierailemalla Tampereen ja Helsingin kaupungin mu-seoiden kuva-arkistoissa sekä Tampereen yliopiston kan-sanperinteen laitoksen kuva-arkistossa. Kaiken kaik-kiaan digitaalisten kuvien arkistoiminen on tällä hetkelläSuomen museoissa ja arkistoissa varsin kirjavaa ja moni-naista. Selkeitä yleisohjeita ei ole olemassa. Vuoden aika-na yliopiston tietohallintovastaavien kanssa neuvoteltiinmuseon omasta serveritilasta. Kuvien tallentaminen cd-levyille on arkistoinnin kannalta epäkäytännöllistä sekäsäilyvyyden kannalta kyseenalaista. Tilanteen kehitty-mistä seurataan sekä kansallisella että kansainvälisellätasolla.

Pentti Pihkala lahjoitti Jyväskylän yliopistolle isälleen Lauri Pihkalallekuuluneen kellon. Kultainen Hy Moser & cie:n valmistama taskukel-lo on Suomen hiihtoliiton ja Suomen poikaurheiluliiton 50-vuotis-syntymäpäivälahja Tahkolle 5.1.1938. Kuvassa lahjakirjaa allekirjoit-tamassa 23.11. Kaunialan sotavammasairaalassa Pentti Pihkala (oik.).Jyväskylän yliopiston puolesta lahjoituksen ottivat vastaan museologianprofessori Janne Vilkuna sekä liikuntasosiologianprofessori emeritusPauli Vuolle. Kuvat: Pirjo Vuorinen ja Tapani Kahila.

8

Taidekokoelmat karttuivatTaidekokoelmien hallinnoinnin parantamiseksi museoryhtyi vuonna 2004 valmistelemaan uuden kokoelma-ohjelman rakentamista. Työ toteutettiin yliopiston tieto-tekniikan laitoksen sovellusprojektina. Ohjelman proto-tyyppi saatiin valmiiksi vuonna 2004. Opiskelija MikkoVilenius jatkoi ohjelman kehittämistä kesän 2005 aika-na. Ohjelma oli museolla testattavana syksyllä, jolloinmuseon työntekijät sekä tutkija Marjo-Riitta Simpanenantoivat palautetta sen toimivuudesta. Kehitystyötä jat-ketaan edelleen.

Yliopiston taidekokoelmat karttuivat neljällä uudel-la teoksella. Vuoden aikana hankittiin Aino Kajaniemen,Kirsi Neuvosen, Jaakko Valon ja Tiina Laasosen teokset.Taidehankintamäärärahat sisältyvät yliopiston kulttuuri-toimikunnan budjettiin. Yliopiston lahjoituksena vuon-na 1984 saama Tissarin taidekokoelma on edelleen va-rastoituna, koska sille ei ole löytynyt omaa näyttelytilaayliopiston tiloista. Lahjoituksen ehtona on, että kokoel-ma on avoinna yleisölle.

Ylistönrinteen veistoskilpailun voittanut KimmoSchroderus on työstänyt omaa teostaan, joka valmistuusyksyllä 2006. Se tuli taivaalta -niminen työ on saanuttyöstöprojektin aikana uuden nimen Hyöky.

Puutarhurin taloon sijoitettu Eero ja Erkki Fredrik-sonin säätiön yliopistolle deponoima keskisuomalaisentaiteen kokoelma karttui vuoden aikana. Kokoelmanopastuksia järjestettiin mm. Flooran päivänä 13.5., jol-loin intendentti Erkki Fredrikson esitteli teoksia. Ko-koelmaan ovat tutustuneet vuoden aikana useat aikuis-ja koululaisryhmät. Kokoelmaa käytettiin mm. museo-logian opetuksen museopedagogiikan demonstraatioi-den kohteena kevätlukukaudella.

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTAAAAA

Tieteen tekemisen tarinoita kehittyi edelleenSeminarium-rakennukseen peruskorjauksen jälkeen ra-kennettavan museon kulttuurihistoriallisen osaston uu-den pysyvän näyttelyn Tieteen tekemisen tarinoita -uudis-tamisprojekti aloitettiin jo syksyn 2003 aikana. Työtäjatkettiin vuonna 2004 yliopiston juhlavuoden projek-tina, jonka tuloksena toteutettiin ensimmäinen osa elilaitoksille hajautettu eri tieteenalojen vaiheita esittelevänäyttelykokonaisuus, jossa on 15 erillistä näyttelyä.Näyttelyiden viimeistelyä, huoltamista ja seurantaa jat-kettiin vuoden 2005 aikana. Yliopiston juhlavuoden2004 näyttely Tieteen toinen sukupuoli oli esillä yliopis-ton kirjaston näyttelytilassa huhtikuun loppuun saakka.

Keväällä valmistui Arja Turusen museologian aine-opintojen seminaarityö, jossa tarkasteltiin laitosnäytte-lyiden näkyvyyttä ja kiinnostavuutta henkilökunnan jaopiskelijoiden näkökulmasta. Yleisesti näyttelyt on koet-tu tarpeellisiksi laitosten ja eri oppiaineiden vaiheidenkuvaamisessa. Monet laitokset ovat käyttäneet niitä mm.informoidessaan uusia opiskelijoita ja laitosten vieraita.Toisaalta kaivataan lisää näkyvyyttä ja näyttelyiden pa-rempaa opastusta, jotta näyttelyvitriinit löytyvät laitok-silta.

Seminarium-rakennuksen peruskorjausta odotelles-sa museo on pitänyt avoinna Opiksi ja huviksi -näytte-lyä, joka rakennettiin vuonna 2000 museon 100-vuo-tisjuhlanäyttelyksi. Näyttely oli avoinna tiistaista perjan-taihin klo 9–15 sekä lauantaisin klo 12–15, ryhmille so-pimuksen mukaan myös muina aikoina. Osaston ko-koelmiin ja näyttelyihin S-rakennuksessa tutustui 2874kävijää. Pieni kävijämäärä johtuu peruskorjauksen suun-nittelutilanteesta. Suurin kävijäryhmä olivat koululaiset:mm. Voionmaankadulta lopetettavan Cygnaeuksenkoulun kaikki luokat vierailivat lokakuussa museonnäyttelyssä.

9Yhden osan museon kuva-arkistosta muodostaa tuhansia ku-via käsittävä negatiiviarkisto 1970-80-luvulta. Aineistoa on toi-mintakertomusvuonna skannattu ja lähetetty yliopiston laitok-sille tunnistettavaksi.Ylinnä: Avoimien ovien päivä biologian laitoksella vuonna 1984.Laitetta esittelemässä Paavo Niutanen.Keskellä: Kuva lastentarhanopettajakoulutuksesta on 1970-lu-vun alusta.Alinna: Sieninäyttely museon luonnontieteellisellä osastollavuonna 1981. Kuvassa vasemmalta Riitta Henriksson, Eila Lam-pinen ja Jaakko Lehtonen. Kuvat: Matti Salmi.

10

Kuvaamataidonopetuksen keskisuomalaiset juuretTutkija Marjo-Riitta Simpanen jatkoi vuonna 2003 al-kanutta Kuvaamataidonopetuksen keskisuomalaiset juu-ret -tutkimusta. Projekti sai lisärahoitusta Alfred Kor-delinin säätiöltä ja Suomen tietokirjailijoilta. Tutkimuk-seen liittyvästä aineistosta on koottu pieni näyttely pää-rakennuksen neljänteen kerrokseen OKL:n kuvaamatai-don opetuksen tiloihin. Aineistoa tullaan myöhemminkäyttämään museon uudessa perusnäyttelyssä esiteltäessätaidekasvatuksen juuria Jyväskylässä. Tarkoituksena onmyös tehdä tutkimuksesta julkaisu.

Museon kokoamat laitosnäyttelyt• Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ambiotica,

Ylistönrinne• Educa, 1. ja 2. kerros

Rakennuksen vaiheita esittelevät vitriinit• Erityispedagogiikan laitos, PiB-talon iso

luentosali, Pitkäkatu• Historica, 1. ja 2. kerros

Rakennuksen vaiheita esittelevät vitriinit• Kielikeskus, Oppio, 2. kerros• Koulutuksen tutkimuslaitos, Opinkiven aula• Liikunta, 2. kerros

Tahko Pihkalan työhuone• Musiikin laitos, Musica, 2. kerros• Niilo Mäki Instituutti (Asemakatu 4)

professori Niilo Mäen elämäntyötä esittelevävitriininäyttely

• Normaalikoulu, Normaalikoulun ala-asteenaula

• OKL:n fysiikan opetusvälineet, päärakennus,huoneen C 118 viereinen käytävä

• OKL:n kuvaamataidonopetuksen vaiheita,päärakennus, 4. kerros

• OKL:n liikunnanopetus, U2• Opettajankoulutuksen vaiheita Jyväskylässä,

päärakennus, 3. kerros

• Rehtoraattiyliopiston eri tiedekuntien vaiheita ja toimin-taa, rehtorin viittaa ja käätyjä sekä yliopistonsaamia mitaleja ja lahjoja esittelevät vitriinit

• Rentukka (Taitoniekantie 9)ravintola Rentukan vaiheista kertova näyttely

• Tapiolan päiväkoti (Kalervonkatu 12)päiväkodin historiasta kertova näyttely

• Varhaiskasvatuksen laitos, rakennus X,1. kerros

• Yliopistopainon vitriini (Cygnaeuksenkatu 3)

Godenhjelm-näyttelyprojekti täydentyiAlaskan Sitkan historiaa ja Suomen Venäjän ja Alaskankontakteja 1800-luvun puolivälissä käsitelleen näyttely-projektin materiaali dokumentoitiin museon kokoel-miin.

Projektin julkaisu Transfigurations – Finns in Rus-sian America myytiin lähes loppuun vuoden aikana.Suurin ostaja oli Sitkan luterilainen seurakunta, jonkamielestä julkaisu on erinomainen PR-tuote ja matka-muisto Sitkassa vieraileville. Näyttelyyn liittyvää aineis-toa oli esillä Loviisan merenkulkumuseon näyttelyssäLoviisan seudun merenkävijät ja Venäjän Alaska. Lovii-san näyttely oli avoinna 14.5.–28.8.

Projektin aineisto sai mielenkiintoista lisämateriaa-lia, kun tutkija Maria Enckell tunnisti Keski-Suomenmuseon kokoelmista Alaskan Sitkassa 1860-luvulla työs-kennelleen jyväskyläläisen sepän Tuomas Ahllundin hyl-keennahkaisen matka-arkun. Arkku on kuulunut myö-hemmin Ahllundin tyttärelle Alina Ahllundille (myö-hemmin Karjalainen), joka valmistui Jyväskylän semi-naarista kansakoulunopettajaksi vuonna 1895.

Godenhjelm-näyttelyprojektin verkkosivut löytyvätosoitteesta www.jyu.fi/tdk/museo/godenhjelm.html.

11

Yläkuva: Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vieraili Pohjois-Amerikassa kesällä2005. Matkallaan hän tutustui myös Sitkan luterilaiseen kirkkoon. Kuvassa seurakunnanpastori James Drury lahjoittamassa piispalle aineistoa, jonka joukossa oli myös yliopistonmuseon julkaisu Transfigurations.Alakuva: Alaskan suomalaisten vaiheisiin perehtynyt tutkija Maria Enckell tunnisti Keski-Suomen museon kokoelmista Alaskan Sitkassa 1860-luvulla työskennelleen jyväskyläläisensepän Tuomas Ahllundin hylkeennahkaisen matka-arkun. Kuvassa Maria Enckell (vas.) jaamanuenssi Ritva Saarinen tutkimassa arkkua. Kuvat: www.sitkalutheranchurch.org/ortho-dox.htm ja Marja-Liisa Hyvönen.

12

Pinacotheca-näyttelytyöryhmäGalleria Pinacothecan toiminta lopetettiin elokuussarunsaan 30 toimintavuoden jälkeen. Gallerian tilat Mu-sica-rakennuksessa ovat viime vuosien aikana osoittautu-neet mm. tekniikan ja näyttelyesineiden turvallisuudenkannalta ongelmallisiksi. Tila ei vastannut enää nykyisiänäyttelyteknisiä vaatimuksia ja mm. näyttelyiden val-vonta on avoimessa tilassa ollut mahdotonta. Osasyynälopettamiseen oli myös se, että gallerian vieressä sijain-nut kahviosta ruokapaikaksi muuttunut Sonaatin omis-tama kahvila Musica tarvitsi kipeästi uutta tilaa.

Galleria Pinacothecan toiminta on liittynyt museo-logian, taidehistorian ja taidekasvatuksen opetukseen.Järjestämällä galleriassa näyttelyitä alan opiskelijat ovatpäässeet harjoittelemaan käytännön näyttelytoimintaa.Ryhmään on otettu vuosittain noin 15 opiskelijaa. Ryh-män vetäjänä on toiminut museon intendentti. Näillänäkymin vastaavan opiskelijatyöryhmän toimintaa tul-laan myöhemmin jatkamaan museon muissa näyttely-projekteissa.

Pinacothecan näyttelyistä on koottu esittelyt myösnettiin. Ne löytyvät museon osoitteesta www.jyu.fi/tdk/museo,

Galleria Pinacothecan näyttelyt vuonna 2005:• 14.12.2004–7.1.2005 Sirpa Svahn-Kumpulai-

nen ja Marja-Leena Bilund: Luokkahuoneestataidemuseoon – opettajan matka

• 13.1.–11.2. Petri Eskelinen ja JohannaNevalainen

• 17.2.–10.3. Hannu Ahonen: Kalevala, tarua jatotta

• 15.3.–15.4. Erkki Ala-Könnin esinekuvastoa:Esineen olemus

• 20.4.–13.5. Sakari Holma: Löytöjä ja kontrasteja• 19.5.–12.8. Tiina Laasonen: Private

Sakari Holma esitteli näyttelyssään huhti-toukokuussa mm. nojak-keja. Galleria Pinacothecan historian viimeinen näyttely oli Tiina Laa-sosen Private, jossa oli esillä teos Naisen osa – Paikka! Teos koostui128 keramiikkakengästä.

13

VerkkonäyttelytVuoden aikana museon sivuilla on ollut nähtävillä seu-raavat verkkonäyttelyt:• Sanja-Kaisa Jalosen kokoama museon kuva-

taulukokoelmia esittelevä sivusto: www.jyu.fi/tdk/museo/kuvataulut.

• Yliopiston museon vaiheita esittelevä näyttely:www.jyu.fi/taidehistoria/museo100.

• Jyväskylän seminaarissa opiskelleita valtakun-nallisesti tunnettuja naisia esittelevä verkko-näyttely: www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat.

Museon verkkosivuille linkitettiin Jyväskylänyliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Teknologiakas-vatuksen tutkimusyhdistys TEKA ry:n raportteja ja ar-tikkeleita, joita ovat laatineet mm. TEKA:n puheenjoh-taja KT Tapani Kananoja ja KT Jouko Kantola. OKL jaTEKA ry ovat järjestäneet Cygnaeuksen pioneerityönkunniaksi ja sen tutkimisen edistämiseksi konferensseja,joiden tuloksena on julkaistu useita raportteja, jotka kä-sittelevät mm. Uno Cygnaeuksen ja käsityönopetuksen/teknologiakasvatuksen historiaa sekä ruotsalaisen OttoSalomonin kirjeenvaihtoa Cygnaeuksen kanssa. Tekstitlöytyvät osoitteesta: www.jyu.fi/tdk/museo/kasityo/kasi-tyo.html

Museon suomen- ja englanninkielisillä internetsi-vuilla oli vuoden aikana yhteensä runsaat 5600 käyntiä.

3D3D3D3D3D-BRIDGE – TRANSFERRING OF CUL-BRIDGE – TRANSFERRING OF CUL-BRIDGE – TRANSFERRING OF CUL-BRIDGE – TRANSFERRING OF CUL-BRIDGE – TRANSFERRING OF CULTU-TU-TU-TU-TU-RAL HERITRAL HERITRAL HERITRAL HERITRAL HERITAAAAAGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLGE WITH NEW TECHNOLOGOGOGOGOGYYYYYJA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖJA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖJA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖJA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖJA SEMINAARINMÄEN RAKENNUSPERINTÖ

Seminaarinmäen kulttuuriperintöön liittyvää hankettajatkettiin edelleen. Satu Taivaskallio sai valmiiksi omanopinnäytteensä Villa Rana -rakennuksesta. Ilkka Kuha-nen ja Riikka Mäkipelkola viimeistelivät omia pro gra-du -töitään. Tanja Ruokolainen jatkoi Seminaarinmäenpahvipienoismallin työstämistä omana opinnäytteenään.

Merkittävä panos Seminaarinmäen rakennusperin-nön tutkimiseen saatiin kun museon ja TAIKU:n vuon-na 2004 työstämä 3D-Bridge – transferring of culturalheritage with new technology -projektin hanke-esityshyväksyttiin Euroopan unionin Kulttuuri 2000 ohjel-maan. Hanke aloitettiin 1.9. ja sen johtajana on profes-sori Heikki Hanka. Koordinaattorina toimii tutkijakon-servaattori Helena Lonkila, sihteerinä Minna Kosonenja tutkijana Ari Häyrinen.

Hanke on vuoden kestävä yhteistyöprojekti, jossaJyväskylän yliopiston kumppaneina ovat Royal Hollo-way -yliopisto Lontoosta, Bibliotheca Hertzianan MaxPlanck -instituutti Roomasta, Seinäjoen ammattikor-keakoulu ja Iisalmen Evakko Säätiö. Projektin kansalli-seen rahoitukseen ovat sitoutuneet Etelä-Pohjanmaan,Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaliitot sekäopetusministeriö. Jyväskylän yliopiston museon kohtee-na on Seminaarinmäen 1920–1930-lukujen mallintami-nen. Valmistuvan 3D-mallin avulla on mahdollista pa-neutua alueen varhaisvaiheen arkkitehtuuriin ja ympä-ristöön.

3D-Bridge -hankkeen lähtökohtana on eurooppa-laisen kulttuuriperinnön vaaliminen, tutkiminen ja tu-loksien soveltaminen käytännön rakennussuojeluun. Sa-malla se pyrkii kulttuurista lukutaitoa edistämällä siirtä-mään eurooppalaista kulttuuriperintöä tulevaisuudenyhteiskunnan ja mediasukupolven kielelle. Tavoitteenaon kehittää käyttäjille open source -ajatteluun pohjautu-via uuden teknologian välineitä kulttuuriperinnön tut-kimiseen ja vaalimiseen.

Pinacotheca työryhmä ja museo osallistuivat lisäksi seu-raavien näyttelyiden kokoamiseen:• Slovakialaista nykygrafiikkaa yliopiston kirjas-

tossa 17.5.–30.5.• Eeva Sonnisen 80-vuotisnäyttely yliopiston

päärakennuksen lämpiössä 14.–28.10.

14

Hankkeessa kehitetään ohjelmistosovellutus ja testa-taan sen käytettävyyttä Euroopassa erilaisissa maantie-teellisissä, ekologisissa ja kulttuurisissa kulttuuriperintö-kohteissa sekä kootaan hankkeesta saatu tieto ja koke-mus alalla työskentelevien käyttöön.

Hankkeen aloituskonferenssi pidettiin 10.–12.11.Jyväskylän yliopistossa. Konferenssin järjestelyistä vasta-sivat 3D-Bridge -hankkeen työryhmä ja museo. Konfe-renssiin osallistui 80 eri yliopistojen, korkeakoulujen,kulttuurilaitosten ja yritysten edustajaa sekä lähes 80opiskelijaa lähinnä omasta yliopistostamme. Hankkeensivut ja konferenssin esitelmien referaatit ja videoinnitlöytyvät sivuilta www.arthis.jyu.fi/bridge/.

3D-Bridge -hankkeen aloituskonferenssi pidettiin Seminaarinmäen kampuksella 10.–12.11. Konferenssin avasi vararehtori Timo Tiihonen(ylh. vasemmalla). Konferenssin aloituspäivänä kukin yhteistyökumppani esitteli oman projektissa mallinnettavan kohteensa. Lontoon Hollowayyliopiston edustaja Amanda Claridge esitteli yliopiston Roomassa sijaitsevat Castelporzianon kaivaukset.Seurantaryhmä kokoontui 11.11. tarkastelemaan hankkeen nykyistä ja tulevaa tilannetta. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori HeikkiHanka (alh. vas.). Viimeisenä konferenssipäivänä tutustuttiin Petäjäveden vanhan kirkon vaiheisiin ja Ari Häyrisen kirkosta tekemään mallin-nustyöhön (alh. oikealla). Kuvat: Tapani Kahila ja Pirjo Vuorinen.

15

KOULKOULKOULKOULKOULUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MAUTUS JA MATKATKATKATKATKATTTTT

Tapani Kahila, Marja-Liisa Hyvönen ja Pirjo Vuorinenosallistuivat museologian seminaariin Museologian jäl-jillä 7.–8.4.

Museon kulttuurihistoriallisen osaston henkilökun-ta teki matkan yhdessä Keski-Suomen museon, Jyväsky-län taidemuseon sekä Alvar Aalto -museon edustajienkanssa Tampereen ja Helsingin kuva-arkistoihin 9.5. ja17.5.

Marja-Liisa Hyvönen, Tanja Koskela ja Pirjo Vuori-nen osallistuivat yliopiston kulttuuritoimikunnan Vironmatkalle 27.–29.5., jossa vierailtiin mm. Järvamaanmaakuntamuseossa Paidessa ja Tarton yliopiston muse-ossa.

Mirva Tapper ja Marja-Liisa Hyvönen osallistuivatAteneumissa 10.6. Ei ole lupaa -seminaariin, joka käsit-teli kulttuuriperinnön digitointia ja tekijänoikeuksia.

Marja-Liisa Hyvönen osallitui Plone-koulutuksiin24.8., 12.10. ja 2.11. Museon sivujen siirtäminen Plo-ne-ympäristöön on aloitettu toimintakertomusvuodenaikana.

Marja-Liisa Hyvönen, Mirva Tapper ja Pirjo Vuori-nen osallistuivat valtakunnallisille museolehtoripäiville.

Marja-Liisa Hyvönen, Hanna Liski, Mirva Tapper jaPirjo Vuorinen osallistuivat 18.11. Museoviraston järjes-tämään Kuvista -koulutuspäivään Tampereella Vaprii-kissa.

Museon koko henkilökunta osallistui 3D-Bridge-konferenssiin 10.–12.11.

TOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKUNNAUNNAUNNAUNNAUNNAT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Pirjo Vuorinen toimi Jyväskylän yliopiston kulttuuri-toimikunnan jäsenenä, Jyväskylän yliopiston senioriyh-distys JYKYSin johtokunnan jäsenenä, Vanhan kirjalli-suuden ystävät ry:n hallituksen jäsenenä, Alvar Aalto-seuran hallituksen jäsenenä, museon kulttuurihistorial-lisen osaston edustajana Jyväskylän yliopistoalueen ra-

Yliopiston kulttuuritoimikunnan järjestämällä Viron matkalla tutustuttiinmm. museoihin. Yläkuvassa Järvamaan maakuntamuseon johtaja TiiuSaarits esittelee museon uutta perusnäyttelyä.Alakuvassa Tarton yliopiston museon johtaja Reet Mägi esittelee mu-seon toimintaa ja uusittua perusnäyttelyä. Vasemmalla Jyväskylän yli-opiston kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Hannu Jalkanen. Kuvat:Pirjo Vuorinen.

16

kennussuojelun yhteistyöryhmässä ja asiantuntijajäse-nenä Alaskan Sitkan luterilaisen seurakunnan historial-lisessa toimikunnassa. Pirjo Vuorinen kuului museonedustajana yliopiston opastesuunnittelutyöryhmään, jo-ka valmisti yhteistyössä WSP LT-konsultit Oy:n kanssayleissuunnitelman Jyväskylän yliopiston viitoituksestatie- ja katuverkolta.

Museonjohtaja Janne Vilkuna (varsinainen jäsen) jaintendentti Pirjo Vuorinen (varajäsen) olivat yliopistonedustajina Keski-Suomen ilmailumuseosäätiön hallituk-sessa. Janne Vilkuna ja Pirjo Vuorinen kuuluivat 3DBridge -hankkeen ohjausryhmään. Museo kuuluu kan-sainvälisen museoliiton ICOMin yliopistollisten mu-seoiden järjestöön UMACiin.

JYVÄSKJYVÄSKJYVÄSKJYVÄSKJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEONYLÄN YLIOPISTON MUSEONYLÄN YLIOPISTON MUSEONYLÄN YLIOPISTON MUSEONYLÄN YLIOPISTON MUSEONKEHITTÄMISTYÖRKEHITTÄMISTYÖRKEHITTÄMISTYÖRKEHITTÄMISTYÖRKEHITTÄMISTYÖRYHMÄYHMÄYHMÄYHMÄYHMÄ

Yliopiston rehtori asetti 24.3.2004 työryhmän toimi-kaudeksi 1.4.–31.8.2004 laatimaan pitkän tähtäimensuunnitelma museon kehittämiseksi. Rehtori jatkoi työ-ryhmän toimikautta 31.3.2005 saakka ja vielä kerran30.4.2005 asti. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiinJyväskylän yliopiston museon johtaja, museologian pro-fessori Janne Vilkuna sekä jäseniksi museon johtokun-nan puheenjohtaja professori Heikki Hanka, amanuens-si Tellervo Helin, yliopiston museon varajohtaja profes-sori Janne Kotiaho, intendentti Tanja Koskela, hallinto-päällikkö Matti Pylvänäinen ja intendentti Pirjo Vuori-nen, joka toimi työryhmän sihteerinä.

Työryhmän tehtävänä oli määrittää ja kuvata:1. Museon ydintehtävät yliopiston tutkimusta ja opetus-ta tukevana yksikkönä (mukaan lukien toiminnan vo-lyymi).2. Museon tehtävät yliopiston identiteettiä synnyttävänäja tukevana muistijärjestelmänä.3. Museon yhteiskunnalliset palvelutehtävät maakun-nallisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi ryhmän tehtävänäoli valmistella museon ydintehtävien tuloksellisuutta

kuvaavia arviointikriteereitä, selvittää millaiset toimin-nalliset ja taloudelliset vaikutukset suunnitelluilla muse-on uusilla tiloilla olisi sekä selvittää mahdollisuuksia laa-jentaa museon talouden tulorahoituksen pohjaa.

Työryhmä kokoontui 12 kertaa ja se kuuli myös ul-kopuolisia asiantuntijoita. Työryhmä luovutti raporttin-sa yliopiston rehtorille 29. huhtikuuta 2005. Raporttion nähtävissä osoitteessa www.jyu.fi/tdk/hallinto/lau-sunnot/museoraportti.pdf.

TOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILAT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALUSTEETUSTEETUSTEETUSTEETUSTEET

Museon käytössä oli vuoden aikana noin 1000 m² työ-,näyttely- ja kokoelmatiloja. Tämän lisäksi museo huo-lehtii Seminaarinmäen etelärinteessä sijaitsevasta vanhas-ta riihestä, joka on Jyväskylän kaupungin vanhin raken-nus. Yleisö pääsi tutustumaan riiheen, kun sitä pidettiinauki Yläkaupungin yönä 15.5. ja kampusopastusten yh-teydessä.

Elokuussa aloitettiin museon ja museologian käyt-töön tulevan G-rakennuksen suunnittelutyöt, jotka val-mistuivat marraskuun lopussa. Peruskorjaustyöt alkavattammikuussa 2006 ja rakennukseen päästäneen muutta-maan syyskuussa 2006. Pääsuunnittelusta vastaa arkki-tehtitoimisto LPV. Museon edustajina suunnittelutyö-ryhmässä olivat Pirjo Vuorinen ja Tapani Kahila. Sa-manaikaisesti työstettiin yhdessä arkkitehtitoimistoLPV:n kanssa G-rakennuksen kalustuksen suunnittelu.Rakennus tullaan pääosin sisustamaan Aallon rakennuk-sista käytöstä poistetuilla Artekin kalusteilla. Näin pyri-tään noudattamaan mahdollisimman pitkälle kestävänkehityksen periaatteita.

17

OPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TAPAPAPAPAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Museo on toiminut OKL:n ja museologian opiskelijoi-den demonstraatiopaikkana. Museologian opiskelijat to-teuttivat museopedagogiikan ja dokumentoinnin har-joitustöitään käyttämällä kohteenaan kampuksen näyt-telyitä (museopedagogiikka MSL P35) sekä tallenta-malla yliopiston nykypäivää (dokumentointiprojektiMSL P50).

Museon intendentti ohjasi museologian oppiaineenPinacothecan näyttelytyöryhmää. Ryhmä kokoontuikerran viikossa perjantaisin museolla.

Pirjo Vuorinen esitteli OKL:n varhaiskasvatuksenopiskelijoille kampuksen kulttuurihistoriaa. Museo osal-listui TE-keskuksen maahanmuuttajille tarkoitettuunPalapeli-projektiin järjestämällä erityisopastuksia maa-hanmuuttajaryhmille ja tutustuttamalla heitä kampuk-sen arkkitehtuuriin, Jyväskylän yliopiston historiaan janykypäivään sekä suomalaisen koululaitoksen vaiheisiin.

Yliopiston tiedepäivään ja vuosijuhlaan liittyvässäemeritustapaamisessa 15.3. Pirjo Vuorinen esitteli yli-opiston emerituksille museon toimintaa.

Euroopan rakennusperintöpäivätEuroopan rakennusperintöpäivien 9.–11.9. teemana oli-vat Puistot ja puutarhat. Tarkoituksena oli kiinnittäähuomiota suomalaiseen puutarhaperinteeseen ja puistoi-hin osana rakennettua kulttuuriperintöä. Yliopistonmuseo osallistui tapahtumaan järjestämällä yhdessä kau-pungin eri asiantuntijatahojen kanssa yleisötapahtuman,jossa esitelmöivät mm. ylipuutarhuri Arno Kasvi jakoordinaattori Ulla Salmela. Tapahtumaan liittyi kierto-ajelu Jyväskylän puistoihin, jolloin viherrakentamisen jakulttuurihistorian asiantuntijat esittelivät kaupunginpuistoja.

KAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPKAMPUSOPASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTASTOIMINTAAAAA

Vuonna 2004 koulutetut uudet kampusoppaat opastivatyliopiston eri kampuksilla yhteensä 25 kertaa.

Museo järjesti yhdessä yliopiston viestinnän ja opis-kelijajärjestöjen kanssa 30.11. ja 1.12. joulumyyjäisetyliopiston päärakennuksessa. Kuvassa oikealla myy-mässä Hanna Liski (etualalla) ja Mirva Tapper. Kuva:Marja-Liisa Hyvönen.

18

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

Museon toiminnasta tiedotettiin lehdistössä ja radiossasekä jakamalla erillisiä mainoksia. Pinacothecan näytte-lyjä esiteltiin sanomalehti Keskisuomalaisessa, Suur-Jy-väskylän lehdessä ja Keski-Suomen Viikkolehdessä.

Museo osallistui yhdessä yliopiston viestinnän kans-sa yliopiston tieteen historiaa esittelevän kalvosarjansuunnitteluun. Kalvosarja on osoitteessa: www.jyu.fi/hallinto/viestinta/ohjeita/kalvot/.

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintakertomusvuonna museon kulttuurihistorial-lisen osaston tärkeimpiä sidosryhmiä olivat yliopistonkulttuuritoimikunta, yliopiston ja korkeakoulun alum-niyhdistys JYKYS, ylioppilaskunta, yliopiston normaali-koulu, Keski-Suomen matkailuyhdistys ry. ja Jyväskylänkaupungin matkailutoimi sekä Keski-Suomen Muisti-arkisto. Yhteistyö Jyvässeudun museoiden kanssa on jat-kunut aikaisempien vuosien tapaan.

MUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTAAAAA

Tellervo Helin ja Pirjo Vuorinen osallistuivat Jyväskylänyliopiston edustajina Jyväskylän Jyskyt ry:n puheenjoh-tajan opettaja Aati Jäppisen hautajaisiin ja muistotilai-suuteen 12.11. Jyväskylän maaseurakunnan kappelissaja Agorassa.

JULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUT

Museo päivitti yhdessä yliopiston viestinnän kanssa Jy-väskylän yliopiston kampuksia esittelevän oppaan Semi-naarinmäeltä Ylistönrinteelle. Arkkitehtuuria, historiaaja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla. Päi-vitetty versio on kyseisen julkaisun neljäs korjattu pai-nos.

3D-Bridge -hankkeen esitelmät ja videoinnit jul-kaistiin internetissä sivuilla www.arthis.jyu.fi/bridge/

Kasvatuksen historian tutkija Jukka Rantala julkaisimuseon kiertokirjekirja-aineistoa teoksessaan Kansaakasvattamassa, joka käsittelee Jyväskylän seminaarista1910-luvun lopulla valmistuneita kansakoulunopettajia.Julkaisun kustansi Minerva-kustannus.

19

Vuoden 2005 aikana museoon tallennettiin mm. matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aineistoa. Dokumentointikohteina olivatbio- ja ympäristötieteen tutkimusvälineet sekä soveltavan kemian osaston puhdistuskemian tutkimusryhmän siivoussimulaattoritutkimus.Yläkuvat: Tohtori Tuula Suontamo ja siivoussimulaattorin prototyyppi. Siivoussimulaattori on pesutestilaitteisto, joka on kehitelty kovienpintojen puhdistusaineiden pesutehon tutkimista varten. Prototyyppi on tallennettu Jyväskylän yliopiston museon kokoelmiin numerolla 3465:1.Alh. vas.: Erityislaboratoriomestari Raija Vassinen esittelee nykyisin käytössä olevaa ultramikrotomia, jolla leikataan kudosnäytteitä.Alh. oik.: Käsikäyttöinen ultramikrotomi, jolla Raija Vassinen pitkään työskenteli, on tallennettu yliopiston museon kokoelmiin numerolla2684:12. Kuvat: Erkki Järvinen ja Mirva Tapper.

20

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Luonnontieteellisellä osastolla työskenteli neljä ja puo-li vakituista työntekijää; intendentti, konservaattori,suunnittelija, asiakaspalvelusihteeri ja museomestari.Osastojen yhteinen museomestari työskenteli pääosanvuotta luonnontieteellisellä osastolla. Oman henkilö-kunnan lisäksi museolla työskenteli 21 määräaikaistatyöntekijää. Määräaikaisen henkilökunnan palkkaus jär-jestettiin Jyväskylän kaupungin vuosittaisesta avustuk-sesta ja työministeriön työllistämisvaroin. Lisäksi työ-ministeriön kautta järjestyi rahoitusta nuorten työhar-joittelijoiden palkkaamiseen.

Vakinainen henkilökunta

Koskela Tanja, intendenttiluonnontieteellisen osaston toiminnasta vastaaminen,kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja hoito sekä tutki-mukseen ja tiedottamiseen liittyvä toimintaMäntynen Jarkko, konservaattorieläinten konservointi, nahka- ja luukortiston ylläpito,opastus, kokoelmien hoito ja asiakaspalvelu

Kotiranta Hillevi, suunnittelijapuutarhaan liittyvät työt, kasvien ja siementen hankki-minen, puutarharekisterin ylläpito, istutusten hoidon jakunnossapidon asiantuntija-apu Senaatti-kiinteistöjenKeski-Suomen kiinteistöalueelle, talousasiat ja asiakas-palveluPeltola Seija, asiakaspalvelusihteeriasiakaspalvelu, markkinointi ja tiedotus, museokaupanhoito, opastus ja harjoittelijoiden ohjausKahila Tapani, museomestari (yhteinen kulttuurihis-toriallisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu ja to-teutus, näyttelyn piirrokset ja valokuvaajan tehtävät

Tilapäinen henkilökunta

1. Työministeriön työllistämisvaroinKulmala Kari, tutkimusavustaja, 1.3.–31.8.hyönteisnäytteiden määritys, hyönteiskaappien järjestä-minen, asiakaspalvelu ja avustaminen toimintatilan ra-kentamisessa

LLLLLUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTO

21

2. Museon varoin (kaupungin vuosittainen avustus)Hänninen Kirsi, 1.–18.1. ja 1.8.–30.9.tammikuussa Metsäjänis ja rusakko -näyttelyn suun-nittelu ja elo-syyskuussa Ilves, leijona ja kissojen sukua-näyttelyn suunnitteluKivioja Kaisa, valtionhallinnon harjoittelija, 1.6.–1.8.asiakaspalvelu, opastus, putkilokasvien rekisteröinti jaLuonnon monimuotoisuus -ikkunanäyttelyn suunnit-teluKunttu Panu, museoavustaja, 1.–31.12.kääpänäytteiden inventointi ja rekisteröinti ATK:lle

3. Muilla sopimuksillaMalmi Seppo, konservaattori (ESR-projekti) 1.1.–1.12.eläinten konservointiHämäläinen Aleksandra, työharjoittelija, 1.–31.1.asiakaspalvelu, opastus ja avustaminen Metsäjänis jarusakko -näyttelyn tekemisessäLeppä-aho Johanna, työharjoittelija 1.–17.1.asiakaspalvelu, opastus, avustaminen Metsäjänis jarusakko -näyttelyn tekemisessäMikkonen Maiju, matkailualan harjoittelija, 10.–18.1.ja 10.–23.11.asiakaspalvelu, opastus ja näyttelytekstien kääntämi-nen englannin kielelleMannisenmäki Niina, matkailualan harjoittelija,7.3.–14.4.asiakaspalvelu, opastus, avustaminen Metsäjänis jarusakko -näyttelyn tekemisessä ja Pupujahti-teema-opastuksen suunnittelu ja toteutusHedman Mia, matkailualan harjoittelija, 7.3.–18.4. ja8.8.–2.9.asiakaspalvelu, opastus, kasvinäytteiden kunnostussekä avustaminen Metsäjänis ja rusakko -näyttelyn jaKultakuumetta -näyttelyn tekemisessä ja Pupujahti-teemaopastuksen suunnittelu ja toteutusRautiainen Jani, kuntouttava työtoiminta, 29.3.–31.7.ja 2.12.–31.12.käsikirjaston kirjojen inventointi ja tietojen tallenta-minen ATK:lle

Tuunanen Johanna, matkailualan harjoittelija, 19.4.–27.5.asiakaspalvelu, opastus ja Kultakuumetta -näyttelynteossa avustaminenHolkko Tuomas, työharjoittelija, 27.6.–26.7.kivikokoelman kirjaaminen, asiakaspalvelu ja avusta-minen toimintatilan rakentamisessaRantanen Kirsi, matkailualan harjoittelija, 22.9.–9.11.asiakaspalvelu, opastus ja avustaminen Ilves, leijona jakissojen sukua -näyttelyn rakentamisessaVedenpää Jari, työharjoittelija, 7.11.–23.12vastaanotettujen eläinnäytteiden digitointiKyppö Jurko, työelämään tutustuminen, 21.–25.11.opastuksissa, näyttelyiden rakentamisessa ja kokoel-mien hoidossa avustaminenAhola-Huhta Matti, kuntouttava työtoiminta, 13.–31.12.koordinaattien haku kasvinäytteisiin

Viikonloppupäivystyksissä avustivat Sanna Kahila, Ma-rika Kolehmainen, Maija Laukka, Maiju Mikkonen jaAnna Saari sekä museo-opastuksia pitivät Panu Halme,Saara Laukkanen ja Maiju Mikkonen

KOKKOKKOKKOKKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Kuolleita lintuja vastaanotettiin 93 ja nisäkkäitä 32,mm. kuusi ilvestä, kaikki jääneet auton alle Keski-Suo-messa (ilveskanta on kasvussa). Osa näistä ja vanhem-mista näytteistä konservoitiin.

Kokonaisnäytemäärä toimintakertomusvuoden lo-pussa oli 245 293. Toimintakertomusvuoden kartuntaoli yhteensä 5135 näytettä. Hyönteisnäytteitä vastaan-otettiin 4250 ja kasveja 468 näytettä. Suurimmat lahjoi-tukset olivat Veikko Huhdan 1246 kovakuoriaista ja207 hämähäkkiä sekä Tiina Suomen 1441 hyönteistä,joista 1068 kovakuoriaista. Valtakunnalliseen Kastikka-tietokantaan tallennettiin 447 kasvinäytettä. Kaikkikokoelmakaappeihin taksonomiseen järjestykseen tal-letetut putkilokasvit ovat tietokannassa (Ks. liite 3).

22

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTYTYTYTYT

Perusnäyttely Perintönä ympäristöNäyttely esittelee Keski-Suomen luontoa vanhimmastakallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Perusnäyttelyn ra-kentaminen on toteutettu Länsi-Suomen lääninhallituk-sen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) myöntäminvaroin. Näyttelyä täydennettiin edelleen toimintavuon-na.

Perusnäyttelyyn tuli uusina eläiminä Multialla edel-lisenä syksynä ammuttu hirvi, 11-piikkinen uros sekävitriineihin näätä ja pähkinähakki. Toimintatila valmis-tui vuoden lopulla. Sinne siirrettiin aikaisemmin museo-tilassa olleet AV-laitteet sekä video ”Tulevaisuutta met-solle”. Tilaan sopii videoesityksiä katsomaan n. 30 hen-kilöä ja pöytiin piirtämään n. 20 lasta. Ilmoitustaulustatehtiin erillinen siirrettävä yksikkö omine valoineen, mi-kä helpottaa pääsyä taulun takana oleviin ulkoikkunoi-hin. Aulaan tehtiin vitriini, jossa on luettelo museon ra-

hoittajista ja Keski-Suomen maakuntalintu metso. Au-lan puolelle tuli myös museon auki-/kiinniolosta kertovavalokyltti.

Vaihtuvat näyttelyt• Syksystä talveen 29.10.2004–31.3.2005

Jussi Murtosaaren valokuvia.• Muistoja 50-luvulta 5.8.2003–8.5.2005

Mainospylväsnäyttely museon ala-aulassa.• Vesilinna 50 vuotta 1.7.2003–2.10.2005

Vesilinnan historiasta kertova näyttely museonulkoikkunoissa.

• Luonnon monimuotoisuus 4.10.–31.12.2005Luonnon monimuotoisuutta ja museontoimintaa esittelevä näyttely museonulkoikkunoissa ja www-sivuilla.

• HirvIloinen hirvikärpänen 25.9.2004–9.1.2005Hirvikärpäsestä ja hirvestä kertova näyttely.

Kultakuumetta -näyttely esitteli kullan-kaivun eri menetelmiä sekä käsittelimyös kullankaivun ympäristöllisiä vai-kutuksia. Kuva: Tanja Koskela.

23

• Metsäjänis ja rusakko 18.1.–17.4.2005Näyttely metsäjäniksen ja rusakon elämästä.Näyttelyyn liittyi dioraama, jossa lapinpöllötähyilee metsäjänistä. Näkövammaisten koulunoppilaat tekivät näyttelyyn jänisaiheisia taide-töitä. Osa teksti- ja kuvapaneeleista lainattiinMetsästysmuseosta Riihimäeltä.

• Kultakuumetta – kullankaivu ammattina jaharrastuksena 2.4.–31.8.2005Näyttely esitteli Lapin kullankaivun historiaa janykypäivää. Näyttelyyn kuului mm. suurim-pien Suomesta löydettyjen kultahippujenjäljennöksiä ja kolme aitoa kultahippua.Näyttelyn toteutti Lapin kullankaivajain liittoja Geologian tutkimuskeskus.

• Ilves, leijona ja kissojen sukua 4.10.–31.12.2005Näyttely kissaeläinten luuston rakenteesta,uhanalaisuudesta ja niiden asemasta luonnossaja kulttuurissa.

• Ihan kakka 4.10.–31.12.2005Näyttelyyn kuuluu 9 uloste- ja 2 oksennus-pallonäytettä, jotka on sijoitettu dioraamoihinkyseisten eläinten viereen. Näyttelyn idea lähtinuoren kävijän vieraskirjaan kirjoittamasta”Ihan kakka” kommentista.

Muut näyttelyt• Haapasuo talvella -dioraama. Mäkiahon

juustola, Leivonmäki.• Rutajoki kesällä -dioraama. Vanhan Penttilän

viinitila, Leivonmäki.• Jyväskylän kaupunkiluontoa -dioraama.

Jyväskylän matkakeskus.• Rutajoki-Päijänne -dioraama. TB-huoltamo

Leivon huoltamo Oy, Leivonmäki.• Seminaarinmäen uhanalaisia eliöitä -dioraama.

Jyväskylän yliopiston kirjasto.

Yleisnäkymää Ilves, leijona ja kissojensukua -näyttelystä. Päädyssä olevaleijonadioraama avattiin näkymäänmyös Vesilinnan ulkoikkunoiden kaut-ta. Kuva: Tapani Kahila.

24

• Keski-Suomen metsä- ja vesiluontoa -dioraama.Bio- ja ympäristötieteiden laitos.

• Joutsenäiti poikasineen -dioraama. Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosasto.

KÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄT

Museo oli avoinna ti–pe klo 11–18 ja la–su klo 12–17.Pääsylippujen hinnat olivat: aikuiset 4 e, opiskelijat 2 e,alle 18-vuotiaat sekä museologian ja biologian opiskeli-jat ilmaiseksi, ryhmät (yli 10 hlöä/ryhmä) 3 e/henkilö.Perjantaisin museoon oli vapaa pääsy. Kokoelmiin janäyttelyihin tutustui 14 265 kävijää, joista maksaneitaoli 1896. Kävijöistä 31 % oli koululais- ja päiväkotiryh-miä (ks. liite 1.).

Alakerran lintu- ja nisäkäsvitriinejä käytti opetuk-seen viisi koululuokkaa, yksi päiväkoti sekä lajien opet-teluun yksi ryhmä Jyväskylän seudun ammattiopistosta,yksi ryhmä Jämsän seudun koulutuskeskuksesta ja bio-ja ympäristötieteen opiskelijat.

TAPTAPTAPTAPTAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Kansainvälinen museopäivä 18.5. Museoon vapaa pää-sy, kävijöitä 138.

Yläkaupungin yö 21.5. Museo auki klo 21 asti. Va-paa pääsy klo 15–21. Kävijöitä 60.

XIV valtakunnalliset luonnontieteelliset museopäi-vät 3.–5.10. teemalla Luonnontieteelliset museot yhteis-kunnallisina vaikuttajina. Järjestäjinä toimivat Jyväskylänyliopiston museon luonnontieteellinen osasto ja Museo-liitto. Päiviin osallistui noin 50 museoammattilaista jaopiskelijaa. Puheenvuorot ja esitelmät käsittelivät mu-seoalan historiaa ja nykyisyyttä sekä luonnontieteellistenmuseoiden tehtäviä ja merkitystä. Intendentti TanjaKoskelan esitelmä käsitteli luonnontieteellisten museoi-den näyttelyiden vaihtumista ja kiertämistä koskevankyselytutkimuksen tuloksia. Iltajuhla pidettiin 4.10.

Keski-Suomen luontomuseolla, ja 5.10. tehtiin retkiLeivonmäen kansallispuistoon.

2.8. Kaupunginjohtaja Markus Andersson ja sivis-tystoimenjohtaja Laila Kontkanen tutustuivat museoon.Museon johtaja Janne Vilkuna, varajohtaja Janne Koti-aho ja intendentti Tanja Koskela esittelivät heille mu-seon näyttelyitä, kokoelmia ja toimintaa.

Yhdessä bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kanssajärjestettiin 2.9. sieninäyttely ja sienineuvontatapahtumamuseon kirjastossa. Kävijöitä 131.

TALTALTALTALTALOUSOUSOUSOUSOUS

Perusnäyttelyn rakentaminen on toteutettu museon toi-mintabudjetin ulkopuolisella rahoituksella, Länsi-Suo-men lääninhallituksen Euroopan aluekehitysrahaston(EAKR) myöntämin varoin. Perusnäyttelyä on täyden-netty EAKR-hankkeen päätyttyä (2004) Jyväskylän kau-pungin projektirahoilla. Kaupungin projektirahoilla to-teutettiin myös vaihtuvia näyttelyitä.

Museokaupan myyntituotteita olivat julkaisut, pos-tikortit, oppimateriaali, muisto- ja koriste-esineet, korut,lintujen ruokinta-automaatit, palapelit, ennakkotilauk-set koristepuiden taimista ja makeiset. Ehtona myynnilleon keskisuomalaisuus ja luontoaihe. Museokaupan ar-vonlisäveroton tuotto oli 4333 euroa.

Asiakkaat voivat tilata koulutetuilta oppailta mak-sullisen opastuksen. Opastus maksoi 45 euroa. Sunnun-tai- ja iltaopastus on 60 euroa. Kaupungin kouluille japäiväkodeille opastus on ilmainen. Pääsylippujen ja opas-tuksien arvonlisäveroton tuotto oli 6602 euroa. Koko-naiskävijämäärä oli 14 265, josta maksaneita oli 13 %.

Ulkopuolista rahoitusta hankittiin myymällä viher-alueiden hoidon osaamista Senaatti-kiinteistölle suun-nittelija Hillevi Kotirannan toimiessa viheralueiden hoi-don asiantuntijana ja opastajana.

25

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintavuonna tärkeimpiä sidosryhmiä olivat Keski-Suomen luontomuseon rahoittajat (Euroopan alueke-hitysrahasto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylänkaupunki, Keski-Suomen liitto, Jykes Oy, Jyväskylänyliopisto, Keskimaa, Keskisuomalainen, Metsähallitus,Metsäliitto, Valtra Oy Ab, Vapo Oy, Ellen ja ArtturiNyyssösen säätiö, Jyväskylän Yliopistosäätiö, Keski-Suo-men Osuuspankki ja YIT Rakennuttajat Oy). Muita si-dosryhmiä olivat Jyväskylän museot, Ravintola Vesilin-na, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteden lai-tos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Keski-Suomenympäristökeskus, Jyväskylän Seudun luonnonsuojeluyh-distys ry, Jyväskylän sieniseura, Keski-Suomen lintutie-teellinen yhdistys ry, Jyvässeudun hyönteiskerho, Jyväs-kylän puutarhaseura ry ja Matkatoimisto JyväskyläänOy. Luontoyhdistykset ja -kerhot ovat kokoontuneetmuseolla ja tehneet talkootyötä. Bio- ja ympäristötieteenlaitoksen tutkimusryhmien työpanos on ollut merkittä-vä.

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

Apu 3/05: ”Viimeinen irvistys Jyväskylässä”. JohannaLeppä-ahon ja Aurora Nurmen jutustelua susista mu-seon susivitriinin äärellä.17.2. Keski-Suomen viikko: ”Metsäjänis Vesilinnassa”.Metsäjänis ja rusakko -näyttelyn esittely.21.2. Keskisuomalainen: ”Metsäjänis tai rusakko, muttaei puputtajia”. Metsäjänis ja rusakko -näyttelystä jamuutakin juttua jäniksistä.23.2. Keskisuomalainen: ”Nokalla päähän”. Luonto-palstalla juttu museolle tuoduista talitiaisen tappamistaurpiaisista.24.3. Keski-Suomen viikko: ”Rusakko vai metsäjänispääsiäispupuksi”. Tanja Koskelan haastattelu Metsäjänisja rusakko -näyttelystä ja yleensäkin jäniksistä.16.6. Radio Jyväskylä: Tanja Koskelan haastattelu Kulta-kuumetta -näyttelystä.

Ylempi kuva: Museologian ainejärjestö Diaarion opiskelijat avustivatluonnontieteellisten museopäivien järjestelyissä. Kuvassa ilmoittau-tumisten vastaanotto Ambioticassa.Alempi kuva: Luonnontieteellisten museopäivien osallistujille järjes-tettiin kauniissa syyssäässä retki Leivonmäen kansallispuistoon. Retki-johtajana toimi lehtori ja yliopiston museon entinen varajohtaja VeliSaari. Kuvat: Museoliitto.

26

18.8. Radio Keski-Suomi: Tanja Koskelan haastattelusuorassa lähetyksessä Kultakuumetta -näyttelystä.29.8. Radio Keski-Suomi: Tanja Koskelan haastatteluKultakuumetta -näyttelystä.3.10. Keski-Suomen alueuutiset (TV2): Tanja Koskelanhaastattelu Perintönä ympäristö -näyttelystä.6.10. Keskisuomalainen. ”Museo on portti”. Janne Vil-kunan haastattelu liittyen Luonnontieteellisiin museo-päiviin varustettuna Ilves, leijona ja kissojen sukua-näyttelyn leijonan kuvalla.12.10. Keskisuomalainen: ”Halvaantunut tyttöilves lo-petettiin”. Kertoo museolle tuodusta ilveksestä.16.10. Keskisuomalainen: ”Kuolleet eläimet toivottavattervetulleeksi”. Humiseva Harju -pakinapalstalla juttuMatkakeskuksessa olevasta museon vitriinistä.

27.10. Keski-Suomen viikko: ”Onks tää kakka metsonvai otson”. Tanja Koskelan haastattelu Ihan kakka-näyttelystä.2.11. Keskisuomalainen: ”Pöllö söi siipensä”. Luonto-palstalla juttu hoidossa olleesta siipensä lihat syöneestäviirupöllöstä.Marraskuu. Jyväskylän ylioppilaslehti 14/05: ”Ilves, lei-jona ja 11 kakkaa näytillä”. Tanja Koskelan haastatteluIlves, leijona ja kissojen sukua ja Ihan kakka -näyttelyis-tä.9.11. Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti: ”Kissojen su-ku luontomuseossa”. Leijonan kuvalla varustettu pikku-uutinen Ilves, leijona ja kissojen suku -näyttelystä.14.11. Keskisuomalaisen Viikon viisaudet -palstalla Tan-ja Koskelan lausunto Ihan kakka -näyttelystä: ”Ajatte-limme, että kai sitä kakkaa sitten pitäisi esitellä”.

Ihan kakka -näyttelyn idea sai alkunsa kävijän vieraskirjaan kirjoittamasta kommentista. Näyttelyssä oliesillä eläinten jätöksiä sekä tietoa jätösten merkityksestä luonnon kiertokulussa. Kuvassa liito-oravan pa-panoita. Kuva: Tapani Kahila.

27

20.11. Keskisuomalainen: ”Poliittiset eläimet museossa”.Ilves, leijona ja kissojen sukua -näyttelyn esittely.Joulukuu. Tiedonjyvä,7/05: ”Ihan kakkaa luontomu-seossa”. Ihan kakka -näyttelyn esittely.28.12. Suur-Jyväskylän lehti: ”Kissoja luontomuseolla”.Tanja Koskelan ja Kirsi Hännisen haastattelu Ilves, lei-jona ja kissojen sukua -näyttelystä.

KOKKOKKOKKOKKOKOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖ

Museon kokoustilassa kokoontui Keski-Suomen lintu-tieteellisen yhdistyksen hallitus kolme kertaa (5–9 hen-kilöä) ja rariteettikomitea kerran (6 henkilöä). Lintu-tieteellinen yhdistys järjesti viisi yleisölle suunnattua lin-tuiltaa (yhteensä 107 henkilöä) ja syyskokoukseen osal-listui 22 henkilöä. Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistyksen kasviharrastuskerho kokoontui kahdeksan(4–27 henkilöä), sieniseuran hallitus kolme kertaa (5–6henkilöä) ja Jyvässeudun hyönteiskerho kerran (14 hen-kilöä). Kaunokki-hankkeen ohjausryhmä kokoontuikaksi kertaa (3 ja 6 henkilöä).

Kokoustilassa pidettiin bio- ja ympäristötieteidenlaitoksen Uhanalaiset kasvit -kurssi (26 opiskelijaa). Mat-kailualan opiskelijoille oli Keski-Suomen luonto kurssi(16 opiskelijaa) ja museologian opiskelijoille luentoluonnontieteellisistä kokoelmista (19 opiskelijaa). Mu-seon omaan toimintaan liittyviä kokouksia oli 28.

Kokoustilaa vuokrattiin ulkopuolisille ryhmille ko-kouskäyttöön Ravintola Vesilinnan kautta 7 kertaa.Näihin kokouksiin osallistui yhteensä noin 90 henkilöä.

KOULKOULKOULKOULKOULUTUSUTUSUTUSUTUSUTUS

16.2. koko henkilökunta osallistui Personel Travel-mat-kahallintajärjestelmä -koulutukseen.1.9. Tanja Koskela ja Hillevi Kotiranta osallistuivat Kasvi-tieteellisten puutarhojen 19. neuvottelupäiviin Kuopiossa.26.–27.9. Hillevi Kotiranta osallistui digikameralla ku-

vaaminen, skannerin käyttö ja kuvan käsittely verkkoon-koulutukseen.12.10 Tanja Koskela ja Hillevi Kotiranta osallistuivatkoulutukseen, jossa aiheena oli Rondo: digitaalinen ar-kistointi ja ostolaskujen paperiton käsittely.2.11.Tanja Koskela ja Hillevi Kotiranta osallistuivat Plo-ne-koulutukseen vasta-alkajille: perustietoja ja ominai-suuksia www-julkaisujärjestelmästä sisältöjen ylläpitäjilleja päivittäjille laitoksilla ja yksiköissä.Tanja Koskela jatkoi museologian opintoja.

OPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄTOPETUS JA ESITELMÄT

Museo on toiminut bio- ja ympäristötieteiden, OKL:nja museologian opiskelijoiden demonstraatiopaikkanasekä osallistunut koulujen, oppilaitosten ja päiväkotiryh-mien opintokäyntien suunnitteluun. Jyväskylän kau-pungin ala-asteiden 1. luokkalaiset vierailivat opetus-suunnitelmansa mukaisesti Luontomuseolla marras-kuussa. Opintokäyntien ohjelmaan kuului muun muas-sa opastettu näyttelykierros sekä ohjattu opetustuokiopiirustustehtävineen kirjastossa. Opintokäyntien aikanamuseolla vieraili yhteensä n. 500 ekaluokkalaista. Museoosallistui TE-keskuksen maahanmuuttajille tarkoitet-tuun Palapeli-projektiin järjestämällä erityisopastuksiamaahanmuuttajaryhmille ja tutustuttamalla heitä erityi-sesti keskisuomalaiseen luontoon.

Intendentti Tanja Koskela luennoi 3.2. ja 4.2. bio-ja ympäristötieteiden laitoksella Evoluutioekologia jaelinkierrot -kurssilla (EKO 951) kasvien elinkierroista jakasvien lisääntymisstrategioiden evoluutiosta.

Tanja Koskela piti Jyväskylän ammattiopiston mat-kailualan opiskelijoille Keskisuomalainen kulttuuripe-rintö ja luonto -kurssilla opetusta 16.8. ja 25.8. Opetussisälsi sekä luentoja että maastoretkiä.

KTL:n järjestämässä esi- ja alkuopetuksen seminaa-risarjassa Tanja Koskela piti 30.8. esitelmän Museonkautta metsään! – Keski-Suomen luontomuseo ympä-ristökasvattajana.

28

Tanja Koskela piti XIV Valtakunnallisilla luonnon-tieteellisillä museopäivillä 4.10. esitelmän Vaihtuvatko jakiertävätkö luonnontieteelliset näyttelyt?

24.11. Konservaattori Jarkko Mäntynen esitteli mu-seologian perusopiskelijoille museon näyttelyitä ja luon-nontieteellisiä kokoelmia sekä Tanja Koskela piti samas-ta aiheesta johdantoluennon (tallennus ja dokumentoin-ti MSL P020).

TUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖ

Museon tieteellisesti tallennetuilla ja systemaattisesti jär-jestetyillä luonnontieteellisillä kokoelmilla on tärkeämerkitys tutkimuksen referenssiaineistona. Museon tilatja kokoelmat olivat toimintavuoden aikana hyvin mer-kittävässä roolissa etenkin tekeillä olevissa Panu Hal-meen ja Tero Toivasen väitöskirjatöissä.

Järjestettiin työtilat Tero Toivasen väitöskirja-aineis-toa tutkiville kahdelle henkilölle, jotka työskentelivät

kokoelmatiloissa koko vuoden sekä Panu Halmeelle, jo-ka teki huhti-joulukuussa väitöskirjaansa liittyviä sie-nilajiston määritystöitä. Panu Kunttu on tehnyt syys-joulukuussa pro gradu -työhönsä liittyvää määritys- jaselvitystyötä. Panu Halme ja Panu Kunttu ovat tehneetloka-joulukuussa Janne Kotiahon tutkimusryhmän tut-kimuksiin liittyviä kääpälajiston määritystöitä. PanuKunttu on myös tehnyt Mikko Mönkkösen tutkimus-ryhmän kääpäaineistojen (Kustannustehokas metsien-suojelu Etelä-Suomessa) määritystöitä. Katja Juutilai-nen, Oskari Härmä ja Anni Markkanen ovat tehneet sie-nilajiston määritystöitä osana yliopiston tutkimusryh-mäharjoitteluaan. Oskari Härmä on myös tehnyt kää-pämääritystöitä osana Lounais-Hämeen kääpälajistoninventointejaan. Saana Katajamäki kävi läpi kokoelmankaskaat ja toimitti tiedot Suomen ympäristökeskukselletäydentämään Suomen kaskas-atlasta. Tietoja hyödyn-netään myös tulevassa selvitysraportissa Suomen kaskais-ta.

Suuri osa kouluryhmistä t i laatutustumiskäynnilleen opastetunnäyttelykierroksen, Oravasaarenkouluryhmää opastamassa asiakas-palvelusihteeri Seija Peltola. Kuva:Tapani Kahila.

29

Seuraavissa jo valmistuneissa bio- ja ympäristötie-teiden pro gradu -tutkielmissa on käytetty tutkimus-aineistona museon luonnontieteellisiä kokoelmia:• Outi Hiltula & Terhi Lensu: Voimajohtoaukei-

den raivauksen merkitys ojitettujen soiden päivä-perhosille ja kasvillisuudelle.

• Jyrki Ilves: Suojavyöhykkeen vaikutus putkilo-kasvien monimuotoisuuteen metsälakipuroissa.

• Maija Mussaari: Metsälain 10 § 2. momentin pu-ronvarsien merkitys kääpä-, kovakuoriais- jaepifyyttisammallajistolle.

Lisäksi tekeillä oli neljä bio- ja ympäristötieteiden progradu -tutkielmaa, joissa hyödynnetään museon luon-nontieteellisiä kokoelmia.

MUUTMUUTMUUTMUUTMUUTA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTA PA PA PA PA PALALALALALVELVELVELVELVELUUUUUAAAAA

Määritettiin 47 museolle toimitettua näytettä ja vastat-tiin puhelimessa lukuisiin yleisökyselyihin.

Korjattiin Viitaniemen koulun huuhkaja ja täytet-tiin käki Kukkumäen koululle. Määritettiin poliisillelinnunjäännökset, oli ukkometso.

Lähetettiin Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyk-sen ja Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen alueil-ta toimitetuista linnuista tiedot ko. yhdistyksille.

Lainattiin 30.9. Pauliina Laitiselle 12 yökköstä jayksi kääriäinen opetukseen Jokioisiin, 24.1. Tomi Kum-pulaiselle 112 perhosta lajintuntemuskurssia varten,30.3. Säynätsalon ala-asteelle 15 lintua sekä Auvo Ha-marukselle 11.10. seitsemän pöllöä partiolaisten lajin-tunnistuskurssille ja 7.3. liito-orava esitelmää varten.Lainattiin Keski-Suomen museolle 20.2. kahdeksan lin-tua Aqua vitae, Päijänne elämän vesi -näyttelyyn ja 8.4.susi Vapaa-aika 2005 -messuille Paviljonkiin.

Toimintakertomusvuonna museol-le toimitettiin peräti kuusi auton allejäänyttä ilvestä. Konservaattori Sep-po Malmi täytti niistä kaksi, ja nelaitettiin myös esille Ilves, leijona jakissojen -sukua näyttelyyn. Kuvanilves, noin 9–10 kuukauden ikäinenkoiras, löydettiin Muuramesta.Kuva: Tapani Kahila.

30

Lähetettiin 7.3. 13 ja 1.11. kaksi sieninäytettäLuonnontieteelliselle keskusmuseolle määritystä varten.

JULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELIT

Julkaisuluettelo sisältää vakinaisten työntekijöiden jul-kaisut sekä sellaiset tutkimusryhmien ja ei-vakinaistentyöntekijöiden (kuten harjoittelijoiden) julkaisut, joissaon merkittävissä määrin hyödynnetty museon luonnon-ja kasvitieteellisiä kokoelmia ja/tai työtiloja.• Farin Leila: Puutarhaopetus Jyväskylän semi-

naarissa ja kasvatusopillisessa korkeakoulussa1863–1967. – Pimpinella vol 24: 8-12.

• Halme Panu: Salamajärven suojelualuekokonai-suuden kääväkäsinventointi. Inventointiraportti,Metsähallitus 52 ss.

• Hiltula Outi, Lensu Terhi, Kotiaho Janne,Saari Veli and Päivinen Jussi 2005: Voimajoh-toaukeiden raivauksen merkitys soiden päivä-perhosille ja kasvillisuudelle. – Suomen ympä-ristö 795.

• Hokkanen Marja, Kotiaho Janne, LehtonenHannu, Päivinen Jussi, Similä Maarit andTukia Harri 2005: Ennallistettujen metsienseuranta. Teoksessa:Ennallistamisen ja luon-nonhoidon seurantasuunnitelma, toim:Hokkanen Marja, Alanen Aulikki ja AapalaKaisu. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkai-suja sarja B, 76: 12–25.

• Härmä Oskari ja Kunttu Panu: Kääpähavain--toja Lounais-Hämeestä. – Lounais-HämeenLuonto 92: 12–14.

• Kotiaho Janne, Kaitala Veijo, Komonen Atteand Päivinen Jussi 2005: Predicting the risk ofextinction from shared ecologicalcharacteristics.– Proceedings of the National Academy ofSciences (PNAS) 102: 1963–1967.

• Kotiranta Hillevi: Kampusopas – Kulttuurikä-velylle Jyväskylän yliopiston kampuksille. –Pimpinella vol. 24: 5.

• Kotiranta Hillevi: Jyväskylän kuulumisia. –Pimpinella vol 24:25–26.

• Lehmusnotko Juha: Pihlajan (Sorbus aucupariaL.) sopeutumisesta ilmastonmuutokseen –fenologiatutkimusta kasvitieteellisilläpuutarhoilla. – Pimpinella vol 24: 6–7.

• Mattila Niina, Kaitala Veijo, Komonen Atte,Kotiaho Janne and Päivinen Jussi: Ecologicaldeterminants of distribution decline and risk ofextinction in noctuid moths. – ConservationBiology (painossa)

• Päivinen Jussi, Grapputo Alessandro, KaitalaVeijo, Komonen Atte, Kotiaho Janne, SaarinenKimmo and Wahlberg Niklas 2005: Negativedensity – distribution relationship in butter-flies. – BMC Biology 3: 5.

• Selonen Ville, Ahlroth Petri and Kotiaho Janne2005: Anthropogenic disturbance and diversityof species: polypores and polypore associatedbeetles in forest, forest edge and clear cut. –Scandinavian Journal of Forest Research(painossa).

• Toivanen Tero, Selonen Ville, Kotiaho Janne2005: Suojavyöhykkeet, kulotus ja lahopuuntuotto – vaikutukset monimuotoisuudensäilyttämiseen. – Teoksessa: Mosse puolimatkas-sa – monimuotoisuuden tutkimuspohjelman(2003–2006) välitulokset, toim: Otsamo Antti.Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja14/2004. p.128–130.

• Uusitalo Anna, Kotiaho Janne, Päivinen Jussi,Rintala Teemu and Saari Veli 2005: Kasvien japäiväperhosten esiintyminen luonnontilaisilla jaojitetuilla soilla. Metsähallituksen luonnon-suojelujulkaisuja sarja A, (painossa).

31

Toimintatila rakenteilla. Toimintakertomusvuonna valmistuivat tilan perusrakenteet. Tilaa täydennetääntulevana vuonna opetusvälineillä ja -materiaalilla. Kuva: Tapani Kahila.

32

MAAKMAAKMAAKMAAKMAAKOTKAN LOTKAN LOTKAN LOTKAN LOTKAN LUURANGON VUURANGON VUURANGON VUURANGON VUURANGON VALMISTUKSESSA ON MONTALMISTUKSESSA ON MONTALMISTUKSESSA ON MONTALMISTUKSESSA ON MONTALMISTUKSESSA ON MONTA VA VA VA VA VAIHETTAIHETTAIHETTAIHETTAIHETTAAAAA

1. 2.

4.

1. Luurangon valmistus alkaasopankeitolla. Keittämiselläerotellaan luut lihoista.

2. Keittämisen jälkeen luut vielävalkaistaan, ja sitten palapelinkokoaminen alkaa.

3. Rankaa koottaessa käytetäänmonenlaisia apuvälineitä kutenporakonetta.

4. Väännetään vaikka rautalangasta!Rangan osasten yhteen kokoamista.

5. Valmis lopputuote odottamassaesillelaittoa kokoelmatiloihin.Kuvat: Tapani Kahila.

33

3.

5.

34

Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osas-ton yksikkönä toimiva kasvitieteellinen puutarha käsit-tää yliopiston viheralueet Seminaarinmäellä (Seminaa-rinpuisto, Aallonpuisto, Pitkäkatu 1 ja Seminaarinkatu30–32 pihat), Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Puis-tot sijoittuvat yliopistorakennusten ympäristöön jaedustavat rakennusaikansa puistosuunnittelua ja kasvi-valikoimaa. Rakennetut puistot ja viheralueisiin kuulu-vat luonnonmetsiköt mukaan lukien pinta-ala on noin36 ha.

PUUTPUUTPUUTPUUTPUUTARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITO

Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija vastaa puutar-han kasvikokoelmista, hankkii täydennys- ja korjaus-istutusten kasvit, toimii viheralueiden hoidon asiantun-tijana ja opastaa ulkoalueiden työntekijät hoitotöidenerityiskohtiin.

Yliopiston kiinteistöt ja viheralueet hoidetaan Se-naatti-kiinteistöjen ja tarjouskilpailun perusteella valitunkiinteistönhoitoyhtiön välisen hoitosopimuksen mukai-sesti.

Kansainvälinen ISS Palvelut osti (6/2004) EngelOy:n ja organisaatiot yhdistyivät. Vuoden 2005 alustaSeminaarinmäen kiinteistöjen ja viheralueiden hoito jat-kui edellisvuosien tapaan: Engelin työntekijät jatkoivattöitä ISS Palveluiden nimissä. Ylistönrinteen ja Matti-lanniemen kiinteistöt ja viheralueet hoiti RTK-PalveluOy.

Viheralueiden hoitosopimukseen kuuluu kevät- jasyyssiivous, ruohonleikkuu, istutusalueiden puhtaana-pito, lannoitus, hoitoleikkaukset ja alueiden yleinen siis-teys. Hoitosopimukseen kuulumattomat työt tilataanerikseen joko ko. alueen hoitoyhtiöltä tai ulkopuolisel-ta urakoitsijalta.

Kiinteistönhoitoyhtiöiden kiinteistötyöntekijät hoi-tivat nurmikon ja yleisen siisteyden; puutarhurin vas-tuulla oli istutusryhmien kunnossapito, uudet istutuksetja pensaiden ja puiden leikkaukset. ISS Palveluissa onEngelin oston mukana siirtynyt puutarhuri; RTK-Palve-lu Oy:ssä on kaksi puutarha-alan ammattilaista. Lisäk-si kummassakin hoitoyhtiössä on kesäisin istutusten hoi-dossa 2–3 kausityöntekijää.

KKKKKASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTARHAARHAARHAARHAARHA

35

YHTEISTYÖTYHTEISTYÖTYHTEISTYÖTYHTEISTYÖTYHTEISTYÖTAHOTAHOTAHOTAHOTAHOT

Yliopiston viheralueita tarkastellaan keväisin ja syksyisinpuistokierroksilla, joihin osallistuvat Senaatti-kiinteistö-jen, yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja tilapalvelunsekä kyseisellä alueella toimivan kiinteistönhoitoyhtiönedustajat. Seminaarinmäen kevätkatselmus pidettiin11.5 ja Mattilanniemen – Ylistönrinteen alueet kierret-tiin 26.5. Puistokierroksilla keskusteltiin hoidon pää-periaatteista ja sovittiin ajankohtaisista töistä. Hoito-töistä kirjoitettiin muistio ja pidettiin seurantaa.

Kesäkauden päätteeksi pidettiin hoitoalueiden syys-katselmus Seminaarinmäellä 25.11. ja Mattilanniemi-Ylistönrinne -alueilla 3.11. Kierroksilla tarkasteltiin ke-säkauden hoidon toteutumista ja keskusteltiin syys- jatalvikauden töistä.

Kasvukauden aikana pidettiin kasvitieteellisen puu-tarhan suunnittelijan ja viheralueiden hoitajien keskenuseita työkohtaisia ohjauspalavereita ja töistä keskustel-tiin myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä.

Senaatti-kiinteistöjen ja hoitoyhtiön kiinteistönhoi-don ajankohtaisasioita käsittelevien Paku-palaverien (Pa-ras kumppanuus) asialistalle otettiin viheralueiden hoitoelokuusta alkaen. Kasvitieteellisen puutarhan suunnitte-lija osallistui palavereihin 17.8. alkaen yhteensä viisi ker-taa.

Peruskorjausten jälkeinen ympäristönhoitoYliopiston rakennusten peruskorjausten yhteydessä teh-tyjen maansiirtotöiden jälkeen istutuksien ja nurmikoi-den vaurioiden korjaus on ollut puutteellista.

Mattilanniemen nauhuskokoelmat sisältävät 20 erilaista lajia ja lajiketta. Kallionauhuksia (Ligularia dentata) tarkasta-massa suunnittelija Hillevi Kotiranta. Kuva: Tapani Kahila.

36

Tulevien korjaus- ja uudisrakentamisen urakoissaympäristön vaurioitumista ja kasvihävikkejä vähenne-tään rakentajan, rakennuttajan ja kasvitieteellisen puu-tarhan välisellä tehokkaammalla yhteistyöllä. G-raken-nuksen peruskorjauksen kaikkia osapuolia koskeva tie-dotuskokous oli 11.8. Arkkitehtitoimisto LPV:n arkki-tehti ja kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija keskus-telivat 14.10. G-rakennuksen ympäristön kasvien raken-tamisaikaisesta suojauksesta ja uusien istutusten paikois-ta ja lajiryhmistä.

Hoitoleikkaukset ja raivauksetTalvi- ja myyrätuhot 2004–2005 talvella olivat vähäisiä,joten tavanomaisten pensaiden kevätleikkausten lisäksiei tarvittu suuria kasvustojen alasleikkauksia. Vesakkoa

raivattiin Seminaarinmäellä tenniskentän ympäristössäja Seminariumin rinteessä.

Muut hoitotyötMattilanniemenpuistossa viime vuonna tehty puidenjuuristoalueiden ilmastus paransi puiden kasvuoloja, jo-ten kuluvana vuonna käsittely tehtiin lopuille kentänlehtipuille: puiden juuristoalueelta poistettiin pintamaa-ta ja katettiin ilmavalla hiekkakerroksella.

ISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSET

Mattilanniemi23.6. perennaryhmiin istutettiin 36 jaloangervoa (As-tilbe x arendsii) ja 14 viherkirjokuunliljaa (Hosta fortunei’Albopicta’).

SeminaarinmäkiHallintorakennuksen eteen istutettiin kaadettujen pui-den tilalle yksi siperianpihta (Abies sibirica).

Lozzin ryhmään ja Puutarhurintalon ryhmään istu-tettiin yhteensä 30 syyskaunosilmää (Coreopsis verticil-lata).

Peruskorjauksen takia G-talon perennat siirrettiinväliaikaisistutukseen Musican ryhmään (keltapäivänliljaja narsissit) ja Villa Ranan tarhan kasvatusalueelle (töyh-töangervo). Musican pohjoisseinustalle istutettiin 100komeakuunliljaa (Hosta fortunei).

Mattilanniemen B-rakennuksen seinustalla kiipeilevä villiviini(Parthenocissus inserta) syysväreissään. Kuva: Hillevi Kotiranta.

37

Pitkäkatu 1:n perennaryhmä perusparannettiin: pe-rennat nostettiin, jaettiin ja puhdistettiin rikkakasveistaja kasvualusta vaihdettiin. Takaisin istutettiin käyttökel-poiset lajit ja lajiryhmät: varjolilja (Lilium martagon),jalopioni (Paeonia lactiflora), syysleimu (Phlox panicula-ta), jaloangervo (Astilbe x arendsii) ja päivänliljat (Heme-rocallis spp.).

YlistönrinneKemian laitoksen ja kirjaston välisen alueen ketokasvi-ryhmä kunnostettiin: nostettiin ylös säilyneet lajit, pois-tettiin heinittynyt kasvualusta, lisättiin puhdas hiekka-multa, pinnalle puhdas hiekka, istutettiin entisistä lajeis-ta ahomansikka (Fragaria vesca) ja kangasajuruoho

(Thymus serpyllum), yhteensä 82 tainta. Hankittiin seu-raavat uudet lajit: ahokissankäpälä (Antennaria dioica),kissankello (Campanula rotundifolia) ja mäkitervakko(Viscaria vulgaris), yhteensä 80 tainta.

Nanoteknologian uudisrakennuksen ympäristön is-tutuksista ensimmäisen vuoden aikana kuolleiden tilalleurakoitsija istutti uudet taimet: 1 kuusi (Picea abies) ja 1tammi (Quercus robur).

KesäkukatMattilanniemessä oli kuusi kesäkukka-astiaa ja Semi-naarinmäellä 10 astiaa. Yksivuotisia kukkia oli myös pe-rennaryhmien täydentäjänä. Lajeina käytettiin mm. ah-keraliisaa, pelargoniaa, ryhmäsamettikukkaa, kesäbego-niaa, verbenaa ja kannaa.

Mattilanniemen B- ja C-rakennusten välissä kasvavat kotipihlajat, (Sorbus aucuparia), pylväspihlajat (Sorbus aucuparia’Fastigiata’) ja kuunliljat (Hosta) 28.9.2005. Kuva: Tapani Kahila.

38

KASVIKKASVIKKASVIKKASVIKKASVIKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Puutarhan kasvit hankitaan ostamalla, siemenvaihdonkautta ja keräämällä itse tai saadaan lahjoituksina.

KasvirekisteriPuutarhan tietojärjestelmän (PUTTI) tietokantoihin ke-rätään taksonitiedot (nimi, auktori, levinneisyys, raken-teelliset ominaisuudet, luonnonsuojelu-, viljely- ja käyt-töarvot) ja kasvatustiedot (mm. hankintatiedot, toimen-piteet ja sijoituspaikka puutarhassa).

Kasvatustietojen rekisterissä tehtiin inventaario, jos-sa yksivuotiset, kuolleet ja poistetut taksonit, hankinta-numerot ja yksilöt siirrettiin omaan poistettujen osas-toonsa. Inventaarion jälkeen elossa olevien kasvien osas-toilla oli 568 taksonia, 1551 numeroitua kasvikantaa ja17000 kasvia. Kuluneena vuonna rekisteriin lisättiin 1taksoni, 6 hankintanumeroa ja 112 uutta kasvia.

Kasvien hankinta 2005Toimintakertomusvuonna osastoille istutettiin 3 puutaja 328 perennaa. Kasvitieteellisen puutarhan suunnitte-lija hankki taimet Särkän ja Ahosen taimistoista; yksiperennalaji saatiin lahjoituksena ja kaksi lajia siirrettiinosastolta toiselle. Viherurakoitsija hankki nanoteknolo-gian viheralueiden takuuaikana kuolleiden kasvien tilalleuudet taimet Huutokosken Taimistosta.

Siemenvaihto, kasvi- ja siemenherbaariotSiemenluettelo saatiin seitsemästä ulkomaisesta ja kah-desta kotimaisesta kasvitieteellisestä puutarhasta. Sieme-niä tilattiin yhteensä 52 annosta.

KKKKKUVUVUVUVUVAAAAA-----ARKISTOARKISTOARKISTOARKISTOARKISTO

Mattilanniemen ja Seminaarinmäen puistoista otettiindigikameralla 56 kuvaa, jotka tallennettiin cd-levykkeel-le ja ATK:lle.

MAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PALALALALALVELVELVELVELVELUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTAAAAA

Toimikertomusvuonna maksullisen palvelutoiminnantulot olivat 20077,44 euroa (ALV 0 %). Tuloja saatiinpuutarhurin palveluista, intendentin pitämästä kurssista,kirjaston käytöstä, pääsylipuista, opastuksista ja museo-kaupan myyntituotteista.

Puutarhurin palvelutKasvitieteellisen puutarhan suunnittelija teki Senaatti-kiinteistöille 251 h puutarhurin ammattityötä, joka si-sälsi viheralueiden hoidon asiantuntijatehtäviä, ulko-alueiden työntekijöiden opastusta puistonhoitotöidenerityiskohtiin, istutusten suunnittelua ja taimien han-kintaa.

Tuotteiden myyntiMuseokaupan myynnissä on taimia, Retkeilykasvioita,puisto-oppaita, kasviluuppeja, postikortteja ja muitaluontomuseon henkeen soveltuvia tuotteita. Kasvitie-teellisen puutarhan tunnuslajia, siperianomenapuuta(Malus prunifolia ‘Oppio’) myytiin 25 tainta. Julkaisu-jen ohella suosituimpia myyntituotteita olivat luupit,pienet keramiikka-, muovi- ja puueläimet.

TAPTAPTAPTAPTAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

9.–11.9. pidettyjen Euroopan rakennusperintöpäivienteemana olivat Puistot ja puutarhat. Teemalla kiinnitet-tiin huomiota suomalaiseen puutarhaperinteeseen japuistoihin osana rakennettua kulttuuriperintöämme.Museo oli mukana kaupungin ja useiden muiden taho-jen kanssa järjestämässä luentoja, esitelmiä ja kiertoaje-lun sisältämää ohjelmaa. 9.9. järjestetyllä kiertoajelullaesiteltiin Jyväskylän erilaisia puutarha- ja puistotyyppejä.Yliopiston puistoista esiteltiin Mattilanniemi ja Semi-naarinmäki. Puistokierrokseen osallistui 35 henkilöä.

39

OPOPOPOPOPASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVONTONTONTONTONTAAAAA

Annettiin tietoa puutarhan lajistosta, lainattiin herbaa-rionäytteitä, dia- ja valokuvia opiskelijoille, tutkijoille jaharrastajille.

Biologian opiskelijat, lukioitten ja ammatillisten op-pilaitosten oppilaat kävivät opiskelemassa lajintunte-musta puutarhan elävistä kasveista ja museon herbaario-näytteistä.

Puutarhaneuvoja ja lajinmääritystä annettiin 30henkilölle.

Käsikirjastoa kirjallisuustietojen hakemisessa käytti-vät tutkijat, opiskelijat ja luontoharrastajat.

Mattilanniemen ulkomaiset pihlajat syksyn väreissä. Etualalla kasvaa komeapihlaja (Sorbus decora).Kuva: Hillevi Kotiranta.

40

Kulttuurihistoriallinen osasto, kävijät vuonna 2005* yksityiset koululaiset muut ryhmät yhteensätammikuu 145 145helmikuu 141 141maaliskuu 209 30 8 247huhtikuu 152 59 12 223toukokuu 338 338kesäkuu 213 17 230heinäkuu 253 253elokuu 166 166syyskuu 237 15 252lokakuu 203 138 42 383marraskuu 201 198 399joulukuu 97 97yhteensä 2355 425 94 2874 Luonnontieteellinen osasto, kävijät vuonna 2005 yksityiset koululaiset päiväkoti-

ryhmätmuut ryhmät yhteensä

tammikuu 362 79 75 8 524helmikuu 582 152 65 84 883maaliskuu 602 308 80 44 1034huhtikuu 460 478 230 221 1389toukokuu 571 1197 144 289 2201kesäkuu 716 184 49 207 1156heinäkuu 1494 30 60 1584elokuu 768 8 139 915syyskuu 451 76 82 132 741lokakuu 845 203 93 154 1295marraskuu 626 721 64 175 1586joulukuu 628 153 25 151 957yhteensä 8105 3589 907 1664 14265

* Kulttuurihistoriallisen osaston näyttelyyn on vapaa pääsy, joten kävijämäärän laskemisessa käytetään seuraavaakaavaa: museon vieraskirjan yksittäiset nimet (ei ryhmät) x 3,5. Laitosnäyttelyiden ja galleria Pinacothecan kävijät eivätole mukana taulukossa.

Liite 1

41

Liite 2Kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen osaston kävijämäärät vuosina 2001–2005

kulttuurihistoriallinen osasto

luonnontieteellinen osasto

Vuosina 2001 ja 2002 luonnontieteellinen osasto oli auki vain osan vuotta.Keski-Suomen luontomuseo avattiin yleisölle 30.11.2002.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2001 2002 2003 2004 2005

42

Kartunta Yhteensä Kartunta Yhteensä Sienet 57 6054 Putkilokasvit 468 52909 Härmäsienet 3002 Jäkälät 2148 Siemenet 52 3828 Levät 690 Maksasammalet 278 Lehtisammalet 7 8050 Täytetyt eläimet 20 1164 Kalat 308 Nahkat 48 1118 Linnut 12 698 Linnut 48 1031 Nisäkkät 8 158 Nisäkkäät 87 Luut 5 645 Linnut 2 318 Nisäkkäät 3 327 Hämähäkkieläimet 217 893 Linnunmunat 967 Juoksujalkaiset 21 Linnunpesät 20 Kaksoisjalkaiset 3 4 Simpukat ja kotilot 4 248 Kivet 1 1966 Äyriäiset 3 20 Maalajit 94

Liite 3Luonnontieteellinen osastoKartunta eliöryhmittäin 2005

43

Kartunta Yhteensä Kartunta Yhteensä Hyönteiset Perhoset 1365 69745 Sudenkorennot 13 624 M i k r o t 204 12610 Aikuiset 13 557 Aikuiset 204 12514 Toukat 67 Kotelot 92 Koskikorennot 1 1 Toukat 4 Päivänkorennot 82 M a k r o t 1161 57135 Verkkosiipiset 6 198 Aikuiset 1161 55703 Kärsäkorennot 111 Kotelot 553 Vesiperhoset 3 1011 Toukat 879 Aikuiset 3 987 Kovakuoriaiset 2391 31000 Kotelot 24 Aikuiset 2391 30971 Pihtihäntäiset 4 30 Toukat 29 Yhtäläissiipiset 21 47441 Pistiäiset 103 3969 Luteet 223 2464 Aikuiset 102 3808 Kirput 1 40 Kotelot 1 16 Jäytiäiset 10 Toukat 145 Kierresiipiset 2793 Kaksisiipiset 90 1278 Aikuiset 90 1270 Kotelot 8 Suorasiipiset 28 280 Torakat 2 69 Termiitit 28 Hyönteiset yht. 4250 161174 Aikuiset 4249 159357 Kotelot 1 693 Toukat 1124 Näytteet yhteensä 5135 245293