Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TOIMINTAKERTOMUS
Arkistonjohtajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Hallinto, talous ja henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Yhteistyö ja verkostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Arkistoaineistojen vastaanottaminen . . . . . . . . . . . 10Kiinteistönhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Aineistojen käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Asiakaspalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Designarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Hallinto ja henkilökunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Tilastot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
SISÄLTÖ
Vanhat valokuvat ovat Hankkijan perinneyhdistyksen luovuttamasta arkistosta.
Kai Salon Thema-cityauton luonnos Designarkiston kokoelmista.
Arkistonjohtajalta
JUHLAVUOSI TYÖN MERKEISSÄJoulukuussa 2019 tuli kuluneeksi 40 vuotta Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön säädekir-jan allekirjoittamisesta Eteläranta 10:ssä. Allekirjoit-tajat edustivat nykyisiä Elkan hallintoneuvoston taustaorganisaatioita. Säädekirjan allekirjoittaminen oli merkkipaalu, sillä silloin toteutui vuosia kestänyt haave elinkeinoelämän omasta arkistosta. Varsinai-sesti juhlimme tasavuosia vuonna 2021, jolloin toi-minta Mikkelissä alkoi.
Keskeinen merkitys Elkan pitkäjänteiselle työlle vuo-sien varrella ovat olleet valtionavustus ja Mikkelin kaupungin tuki. Vuosien ajan myös yritykset ja elin-keinoelämän järjestöt ovat aineistojensa luovutuk-sen yhteydessä tukeneet Elkaa taloudellisesti.
Suomessa 1970-luvulla luotu yksityisar-kistojen valtionavustusjärjestelmä on huomattavasti parantanut yksityis-ten asiakirjojen saamista tutkimuk-sen käyttöön. Elkan lisäksi molem-mat kirjallisuuden seurat ja kahdek-
san oman toimintakenttänsä keskus-arkistoa saavat lakisääteistä valtiona-vustusta toimintaansa. Keskusarkis-tot pystyvä keräämään koko valta-
kunnan alueelta asiakirjoja ammatillisesti hoidettui-
hin arkistoihin. Keskittä-misestä höytyvät myös tutkijat, kun he saavat
yhdestä paikasta laajan lähdeaineiston käyttöönsä. Suomen ulkopuolella tilanne ei ole aina yhtä hyvä. Esim. maailmalla taloushistorian tutkijat valittavat, ettei heidän tarvitsemiaan yritysasiakirjoja ole säilyn-yt. Tästä syystä he ovat joutuneet käyttämään toisen käden lähteitä. Suomessa heidän kollegansa saavat keskeiset yritysarkistot käyttöönsä yhdeltä luukulta Mikkelissä.
Vuonna 2019 uutta aineistoa otettiin säilytykseen edellistä toimintavuotta vähemmän. Luovutuksissa oli paljon pieniä eriä, ja edellisvuotta useammin ne tulivat yksityishenkilöiltä. Tallennettu digitaalinen aineisto ei usein ollut tuoretta. Sen käsittely säilytys-kelpoiseen kuntoon on osoittautunut yllättävän työ-lääksi. Tutkijakäyntien määrä väheni, mutta erilais-ten tiedustelujen kautta tapahtunut asiakaspalvelu pysyi vuoden 2018 tasolla. Vuoden 2019 aikana ilmestyi tutkimuksia, joissa oli käytetty Elkassa ole-via asiakirjoja. Digitaalisissa verkkopalveluissa asia-kaskontaktien määrissä puhutaan eri palveluiden kohdalla tuhansista, kymmenistä tuhansista ja esim. Facebookin kohdalla jopa yli miljoonasta asiakaskoh-taamisesta. Marraskuinen arkistojen päivä oli jälkeen menestys. Aikaisempia vuosia interaktiivisempaan suuntaan suunniteltuun tarjontaan kävi tutustumas-sa ennätysyleisö. Kehittämistoiminnassa aloitettiin uuden strategian työstäminen. Strategiatyön työryh-miin osallistui koko henkilöstö. Toimintavuoden aikana valmistuivat opinnäytetyö Elka-brändistä ja Designarkistossa selvitys asiakasymmärryksestä.
Elkan 39. toimintakertomuksen tekstin kirjoittivat ja tilastotiedot keräsivät allekirjoittanut, Olli Alm ja Sari Muinonen.
Jarmo Luoma-aho arkistonjohtaja säätiön asiamies
Säätiön toimintakertomus 2019
HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ Säätiön tarkoitus
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto sr. on perustettu vuonna 1979. Sen tarkoituksena on elin-keinoelämän keskusarkiston hoidon järjestäminen ja edistäminen. Säätiön ylläpitämä keskusarkisto aloitti toimintansa vuonna 1981 Mikkelissä. Säätiön tarkoituksen toteutuminen vuoden 2019 aikana on kuvattu tässä toimintakertomuksessa.
Säätiö on ruotsiksi Stfitelsen för Centralarkivet för Finlands näringsliv sr. ja englanniksi Central Archi-ves for Finnish Business Records sr. Keskusarkisto tunnetaan ehkä parhaiten vakiintuneesta lyhentees-tään: Elka.
Säätiöön kuuluu myös vuonna 2010 toimintansa aloittanut Designarkisto. Se on keskittynyt suomalai-sen designin, erityisesti teollisen muotoilun asiakir-jojen tallentamiseen ja niiden käytettävyyden edistä-miseen tutkimustoiminnassa tai muunlaisissa käyt-tötarkoituksissa.
Säätiölain edellyttämät tiedot
Säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille ei ole vuoden 2019 aikana maksettu palkkaa, palkkio-ta eikä arkistonjohtajalle erillistä korvausta säätiön tehtävien hoitamisesta. Hallintoelinten jäsenet voi-vat laskuttaa kokousmatkoihin liittyvät matkakulut valtion matkustussäännön mukaisesti.
Säätiön lähipiiriin kuuluvat:
1. säätiön perustajayhteisöt ja heidän nimeämänsä säätiön hallintoneuvoston jäsenet
2. säätiön hallituksen jäsenet
3. säätiön erikseen nimeämät edustusoikeuden saaneet henkilöt
4. BDO Oy -tilintarkastusyhteisön tilintarkastaja
5. säätiön perustajayhteisöjen mahdolliset tytär- yhteisöt ja -säätiöt
6. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen perheenjäsen (aviopuoliso, avopuoliso, oma tai puolison lapsi ja tämän puoliso ja jälkeläiset sekä oma tai puolison vanhempi, isovanhempi ja tämän vanhempi)
7. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen lähisukulainen (sisarus ja sisar- ja velipuoli ja tämän aviopuoliso ja avopuoliso sekä näiden lapsi, lapsen jälkeläi nen, vanhempi tai isovanhempi)
8. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen tai yhdessä toimivien ihmisten määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö
Säätiö ei ole antanut vuoden 2019 aikana avustuksia tai osittain tai kokonaan vastikkeettomia taloudelli-sia etuja lähipiiriin kuuluville.
Hallinnon toiminta
Säätiölaki, laki yksityisarkistojen valtionavusta, val-tionavustuslaki, avustusten soveltamisohjeet ja sää-tiön säännöt luovat Elkan toiminnan puitteet. Oma erityispiirteensä Elkan toiminnassa ovat säädökset, jotka liittyvät säilytyksessä olevien asiakirjojen käyt-töön. Keskeisimmät niistä ovat tietosuoja-asetus ja -laki, tekijänoikeuslaki ja laki luottolaitostoiminnas-ta. Toimintavuoden 2019 aikana Elka laati ohjeistuk-sen tietosuoja-asetuksen ja -lain soveltamisesta ylei-sen edun mukaisessa arkistotoiminnassa ja säilytyk-sessä olevien henkilötietojen käytöstä tutkimustoi-minnassa. Ohjeistus perustuu muistiorganisaatioi-den yhteisesti laatimaan suositukseen.
Elkan säätiön hallinto on kolmiportainen. Hallinto-neuvoston vastuulla on valvoa säätiön hallintoa. Hal-lintoneuvosto koostuu säätiön perustajajäsenistä. Vuosikokouksessaan keväällä hallintoneuvosto hyväksyy tilinpäätöksen, edellisen vuoden toiminta-kertomusten sekä toimintavuoden toimintasuunni-telman ja talousarvion.
Hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja sen toimin-nasta säätiön tarkoituksen toteutumiseksi sekä kir-janpidon ja varainhoidon asianmukaisesta hoidosta. Hallitus päättää tilinpäätöksen esittämisestä tilintar-kastusta varten. Säätiön johtosäännössä kuvataan, kuinka säätiötä ja sen arkistotoimintaa käytännön työssä johdetaan.
Hallintoneuvoston vuosikokous pidettiin 19.3.2019. Hallitus kokoontui neljä kertaa: 13.2., 4.6., 10.9. ja 21.11.2019. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet on mainittu liitteessä.
Strategia
Elkan nykyinen strategiakausi päättyy 2020. Uuden strategian työstäminen aloitettiin syksyn loppupuo-lella kahdessa erillisessä sessiossa strategiakonsultti Veli-Matti Kokkosen johdolla. Ensin laadittiin pien-
4
ryhmässä SWOT-analyysi, johon saatiin sähköpostil-la säätiön hallituksen jäsenten kommentit. Seuraa-vassa vaiheessa koko henkilökunta koosti työryhmi-ssä SWOT:sta neljä strategiaa toimintasuunnitelman pohjaksi tulevalle strategiakaudelle. Myös hallituk-sen jäsenet antoivat kommenttinsa työryhmätyös-kentelyn tuloksista. Strategiasta nousi esille neljä keskeistä kehityskohdetta: asiakasymmärrys, digitaa-linen palveluympäristö, rahoituspohjan laajentami-nen sekä viestintä ja markkinointi. Strategia valmis-tuu vuoden 2020 aikana.
Säätiön perustamisesta 40 vuotta
Joulukuussa 2019 tuli kuluneeksi 40 vuotta Elkan taustalla olevan säätiön säädekirjan allekirjoittami-sesta. Perustamisen taustalla oli tutkijayhteisön huo-li tutkimuksen kannalta arvokkaiden yritysasiakirjo-jen tuhoutumisesta, jollei niitä saada systemaattisel-la tavalla talteen.
Elinkeinoelämän arkiston perustaminen eteni kui-tenkin hitaasti, kunnes 1975 alussa tuli voimaan laki yksityisarkistojen valtionavusta. Lakia valmistellut komitea totesi mietinnössään, että myös elinkeino-elämän arkiston toimintaa tulisi tukea valtionavus-tuksella. Lähtökohta arkiston perustamiselle oli suo-tuista. Liikearkistoyhdistys otti asiakseen ryhtyä val-mistelemaan elinkeinoelämän arkiston perustamis-ta. Helsingin lisäksi sijaintipaikkaa tutkailtiin mm. Tampereelta ja Jyväskylästä. Lopulta arkisto päätyi Mikkeliin.
Nyt jo edesmennyt Mikkelin maakunta-arkiston joh-taja Raimo Viikki esitteli Mikkelin kaupungin päät-täjille ajatuksen elinkeinoelämän keskusarkiston saa-misesta kaupunkiin. Kaupunki kiinnostui ja lupau-tui tukemaan perustettavaa arkistoa taloudellisesti. Kiinnostuksen taustalla oli Itä-Suomeen kaavailtu kauppakorkeakoulu, jonka saamista Mikkeliin kau-punki ajoi. Ajatus oli, että elinkeinoelämän arkisto toimisi houkuttimena kauppakorkeakoulun sijainti-paikkaa valittaessa, sillä siellä olevia aineistoja voi-taisiin hyödyntää korkeakoulun tutkimus- ja opetus-toiminnassa. Suunnitteluvaiheessa arkiston pitkäh-köä nimeä ryhdyttiin lyhentämään. Virallinen nimi sai rinnalleen lyhenteen: Elka.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön säädekirja allekirjoitettiin Helsingissä 12.12.1979. Perustajayhteisöt muodostavat säätiön hallintoneu-voston. Mikkelin kaupunki saneerasi arkiston käyt-töön puolustusvoimien entisen varikkorakennuksen, jossa Elkan varsinainen toiminta alkoi 2.5.1981.
Talous
Elkan toiminta rahoitetaan Kansallisarkiston myön-tämällä valtionavustuksella (laki yksityisarkistojen valtionavusta), Mikkelin kaupungin toiminta-avus-tuksella (2020 alkaen kumppanuussopimus), elinkei-noelämän rahoituksella ja säätiön omalla varainhan-kinnalla. Designarkisto saa toimintaansa valtiona-vustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Säätiön toiminnan kulut vuonna 2019 olivat 1 530 830 €. Tuottoja oli hieman vähemmän (1 530 251 €), joten tilikauden alijäämäksi muodostui 578,93 €.
Kansallisarkisto toteuttaa vuosittain kaikissa valtio-navustusta saavissa arkistoissa erityistarkastuksen. Elkassa tarkastuksen teki joulukuun alussa seinäjo-kelainen Peroco Oy.
Valtionavustuksen vaatimaa, minimissään 20 % oma-rahoitusosuutta joudutaan yhä enemmän rahoitta-maan erilaisilla palveluiden tuotoilla. Tämä heiken-tää esim. mahdollisuutta käyttää yksityistä rahoitus-ta täysimääräisesti uusiin työntekijärekrytointeihin. Taseeseen aikaisempina vuosina kertyneet ennakko-maksut ovat mahdollistaneet kuluneen viiden vuo-den aikana lisähenkilöstön palkkaamisen. Ennakko-maksut ovat kuitenkin huvenneet, ja uusien palvelu-maksujen saamiseen liittyy aina epävarmuustekijöi-tä. Edellä mainituista syistä johtuen lähivuosina elä-köityvien henkilöiden tilalle ei välttämättä voida pal-kata uusia työntekijöitä muihin kuin valtionavustuk-sella rahoitettuihin työtehtäviin.
Henkilöstö
Kertomusvuoden aikana Elkan palveluksessa oli 16 henkilöä, joista kaksi Designarkistossa. Työsuhteis-ta kaksi oli määräaikaista. Kaikki työntekijät työsken-telivät Mikkelissä. Suurella osalla työntekijöistä on suoritettuna jokin arkistoalan tai asiakirjahallinnan tutkinto.
Kertomusvuoden aikana palkittiin henkilöitä, joilla tuli täyteen täysiä palvelusvuosia Elkassa. Myös paria 60 vuotta täyttänyttä muistettiin. Kaikki toistaiseksi voi-massa olevat työsuhteet ovat kestäneet vähintään kymmenen vuotta.
Työasioihin liittyviä yleisiä ja ajankohtaisia asioita käsi-teltiin talon sisäisissä, noin kerran kuussa pidetyissä kuukausipalavereissa. Käytännön asioista keskustel-tiin pienemmissä työryhmissä. Vuoden 2019 kehitys-keskustelut pidetään vuoden 2020 alkupuolella.
5
6
Palkittuja 10- ja 20-vuotta talossa olleita.
Annelin ja Jarmon 60-vuotiskahvit.
Henkilökunnan joululounas Tertin Kartanossa. Henkilökunnan tyky-päivä Ilmavoimamuseossa.
Elkassa noudatettavat työehdot perustuvat työnan-tajan ja työntekijöiden väliseen sopimukseen. Työn-tekijällä on mahdollisuus etätyöskentelyyn. Muuta-ma henkilö käyttikin tätä mahdollisuutta. Lakisäätei-sen työterveyshuollon lisäksi Elka on tukenut henki-lökunnan vapaa-ajalla tapahtuvaa työkykyä ylläpitä-vää toimintaa. Yhteinen liikuntailtapäivä järjestettiin kesäkuussa. Syyskuussa tehtiin tutustumisretki Tik-kakosken ilmailumuseoon ja Alvar Aalto -museoon. Jouluaterian yhteydessä muisteltiin Elkan säätiön perustamisvaiheita. Perinteisille joulukahveille saa-pui myös Elkan eläkeläisiä.
Faktat:
40-vuotias säätiö, jonka tarkoitus on elinkeino-elämän keskusarkiston ylläpitäminen
Perustajat edustavat Mikkelin seutua, elinkei-noelämää, kulttuuria ja tutkimusta
Toiminut Mikkelissä vuodesta 1981
16 työntekijää vuonna 2019
Vuosibudjetti 1,5 milj. € vuonna 2019
Asiakkaina yritykset, elinkeinoelämän järjes-töt, tutkijat, opiskelijat, harrastajat ja muut tie-dontarvitsijat
YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT Liikearkistoyhdistys
Elka on Liikearkistoyhdistyksen yhteisöjäsen. Kerto-musvuonna Olli Alm oli jäsenenä yhdistyksen halli-tuksessa ja koulutustoimikunnassa. Hän toimi myös kouluttajana kahdella kurssilla. Vuonna 2019 Jarmo Luoma-aho osallistui kahteen Liikearkistoyhdistyk-sen teemapäivään, joista ensimmäinen käsitteli tie-donhallintajärjestelmien arviointia ja toinen käyt-töönottoprojektia. Yhdistyksen Faili-lehdessä oli yksi juttu Elkasta. Se koski Elkan toimintavuotta 2018.
Yksityiset keskusarkistot ry
Elka on yksi yhdeksästä Yksityiset keskusarkistot ry:n perustajajäsenestä. Syksyllä tuli kuluneeksi 20 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Merkkivuotta juhlistettiin päivällisellä, jonne oli kutsuttu myös eläkkeellä olevia keskusarkistolaisia.
Yksityiset keskusarkistot ry on toiminut valtioavus-tusta saavien arkistojen yhteistoimintaorganisaatio-na. Sen kautta on toteutettu kaksi tietojärjestelmää, yksi digitointihanke, kehitetty yhteisiä ammatillisia toimintatapoja, annettu lausuntoja ja tehty tutustu-miskäyntejä. Keskusarkistojen edustajia on ollut jäseninä erilaisissa arkistoalan yhteistyöelimissä. Heidän kauttansa ajankohtaiset asiat ovat tulleet tuo-reeltaan tiedoksi muille yksityisille keskusarkistoille. Kertomusvuoden aikana Jarmo Luoma-aho osallistui yhdistyksen kokouksiin.
International Council of Archives (ICA), Section of Business Archives (SBA)
Elka on ollut useamman vuoden ICA:n jäsen ja kuu-luu sen yritysarkistojaostoon. Kollegat SBA:ssa edus-tavat suurimmaksi osaksi päätearkistoja, jotka toimi-vat yleensä yritysten yhteydessä. Elkan tapaiset kes-kitetyt päätearkistot ovat harvinaisempia.
Kertomusvuoden aikana yhteyden pitäminen SBA:n kanssa tapahtui sähköpostilistan kautta. Se toimii informaation jakelukanavana ajankohtaisista asiois-ta ja tapahtumista. Vuoden 2020 SBA:n seminaari pidetään Kööpenhaminassa.
Arkistoalan seminaarit
Toimintavuonna oli kolme mielenkiintoista arkisto-alan seminaaria. Kansallisarkisto järjesti pitkän tau-on jälkeen Arkistopäivät kesäkuun alussa. Koska seminaari pidettiin Mikkelissä, siihen osallistui useampi elkalainen. Vaikka ohjelma vaikutti ennak-koon julkishallintovetoiselta, esitykset olivat mielen-kiintoisia myös yksityissektorin näkökulmasta. Digi-taalinen tiedonhallinta oli tietysti laajasti esillä. Semi-naarissa oli myös esityksiä, joissa esiteltiin digitaali-sessa muodossa olevan tiedon hyödyntämisestä humanistisessa tutkimuksessa.
Marraskuinen yksityisarkistoseminaari oli tavallaan nykymuotoisen yksityisarkistojen neuvottelukunnan loppuseminaari. Yksityisten keskusarkistojen puheenvuoron esitti Ossi Viita Suomen Urheiluarkis-tosta. Seminaarissa pidetyissä esityksissä käsiteltiin yksityisarkistojen käyttöä tutkimustoiminnassa eri näkökulmista. Aiheina olivat mm. digitaalisten aineis-tojen hyödyntäminen sekä tieto- ja lähdesuoja. Todet-tiin myös, että historiatutkimuksessa digitalisoitumi-sessa ei ole otettu jättiharppausta, vaan digitaalisia välineitä on kehitelty yksittäisten tutkimushankkei-den yhteydessä. Arkistoja suositeltiinkin tekemään digitointiyhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
7
EU-vetoinen DLM-foorumi (Données Lisibles par Machine) kokoontui tällä kertaa Kansallisarkistossa marraskuun puolivälissä. Arkistonjohtaja osallistui foorumin ensimmäisen päivän osioon. Keskeinen havainto oli, että DLM-toiminnassa eurooppalaisten toimijoiden kehittämistoiminta perustuu standardei-hin. Lisäksi arkistot ovat kehittäneen ilmaisia työka-luja digitaaliseen arkistoinnin käytännön työhön.
Arkistosektorin yhteistyöverkosto
Arkistosektorin yhteistyöverkosto perustettiin muu-tama vuosi sitten jatkamaan lakkautetun Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) toimintaa vapaamuo-toisena verkostona. Alkuvuonna verkoston KAM-ju-ridiikkatyöryhmä (kirjastot, arkistot, museot) sai val-miiksi suosituksen EU:n tietosuoja-asetuksen ja kan-sallisen tietosuojalain soveltamisesta muistiorgani-saatioissa.
Vuoden 2019 aikana arkistonjohtaja osallistui kol-meen yhteistapaamiseen. Niissä käsiteltiin tietosuo-ja-asetuksen soveltamista käytännön työssä ja uutta EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Verkosto on myös toi-minut hyödyllisenä ajankohtaisten asioiden viestin-täkanavana.
Kumppanuussopimus
Mikkelin kaupunginhallitus edellytti myöntäessään helmikuussa 2019 toiminta-avustuksen Elkan sääti-ölle, että jatkossa avustus perustuu kumppanuusso-pimukseen. Näin kaupunki on toiminut muidenkin kaupungilta avustusta saavien yhteisöjen kanssa. Sopimusta luonnosteltiin vuoden 2019 aikana. Elkan säätiön hallitus hyväksyi sopimusehdotuksen mar-raskuussa ja Mikkelin kaupunginhallitus joulukuus-sa 2019. Kumppanuussopimus on lainvoimainen ja allekirjoitettavissa valitusajan jälkeen tammikuussa 2020. Sopimus kattaa vuodet 2020—2024.
Memory Campus
Memory Campus on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima klusteri, jonka toiminnassa ovat mukana Elkan lisäksi Miksei Oy, Mikkelin kaupun-ki, Xamk (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu), Kansalliskirjasto, Kansallisarkiston Mikkelin toimi-piste ja Kiinteistöyhtiö Naistinki Oy. Memory Cam-puksen missiona on rakentaa yhdessä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin tulevaisuutta. Erilaiset kehittämishankkeet ovat olennainen osa klusterin toimintaa.
Toimintavuoden aikana Elka osallistui ohjausryh-män kokouksiin. Lisäksi Elka ja Miksei Oy käynnis-tivät hankesuunnittelun. Tarkoituksena on kehittää digitaalisten yritysaineistojen vastaanottamista ja analogisten asiakirjojen digitointia.
Digitalia
Digitalia on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston yhteinen tutkimuskeskus. Se kehittää digitaalisten aineistojen käytettävyyttä ja saatavuutta. Olli Alm on Elkan edus-tajana tutkimuskeskuksen ohjausryhmässä. Syksyllä 2019 käynnistyneessä hankekokonaisuudessa Designarkisto on yhteistyökumppanina tiedon visu-alisoinnin osiossa.
Huhtikuussa Digitalia järjesti seminaarin tiedolla johtamisesta. Jarmo Luoma-aho piti siellä esityksen arkistotiedon hyödyntämisestä yritystoiminnassa ja ns. polkuriippuvuuden vaikutuksesta nykyisyydessä.
EBHA
Keväällä 2019 Elka liittyi jäseneksi European Busi-ness History Associationiin (EBHA). Yhdistys järjes-tää vuosittain taloushistorian kongressin, joka vuon-na 2019 järjestettiin Rotterdamissa. Sinne kokoontui yli 200 taloushistorian tutkijaa. Teemana oli innova-tiivisuus.
Arkistonjohtaja osallistui kongressiin. Omaa esitys-tä ei voinut tarjota, koska esitykset oli lyöty lukkoon jo ennen Elkan jäsenyyttä. Kuulijana sai hyvän kuvan taloushistorian tutkimuksen nykytilasta sekä siitä, kuinka etuoikeutettuja suomalaiset tutkijat ovat, kun heillä on käytettävissään Elka, johon on keskitetysti koottu suomalaista elinkeinoelämää koskevaa läh-deaineistoa. Esityksistä kävi ilmi, että tutkijat ovat joutuneet käyttämään toisen käden lähteitä, kuten sanomalehtiä, kun alkuperäisiä lähteitä ei ole ollut saatavilla. Tämän vuoksi tutkimuksen kannalta mie-lenkiintoisia kysymyksiä ei ole voitu selvittää.
EABH
Elka on ollut usean vuoden European Banking His-tory Associationin (EABH) kirjeenvaihtajajäsen – Elkassahan on paljon pankkien ja niiden perusta-mien yhdistysten arkistoja. Syksyllä 2019 Elkan abst-rakti hyväksyttiin maaliskuussa 2020 Frankfurtissa pidettävän seminaarin esitelmäksi. Seminaarin tee-mana on tietosuoja-asetuksen soveltaminen arkis-toissa ja muissa organisaatioissa. Elkan puheenvuo-rossa kerrotaan muistiorganisaatioiden yhteisestä suosituksesta ja Elkan soveltamisperiaatteista.
8
Teollisuusperinteen Seura
Elka on yhteisöjäsenenä Teollisuusperinteen Seuras-sa. Asiakirjat ja niiden hyödyntäminen ovat olennai-nen osa teollisuusperinteen tallentamisessa. Jäse-nyyden kautta Elka voi tuoda arkistollisia näkökul-mia perinteen tallennustyöhön. Seura järjesti Varka-udessa toukokuussa 2019 seminaarin, jossa Elka ker-toi aineistoistaan ja tallentamisperiaatteistaan eri museoiden edustajille.
Laivadata
Laivadata-tietokanta julkaistiin alkuvuonna 2017. Se syntyi Elkan ja Varkauden museon yhteistyönä. Kummankin säilytyksessä olevia Varkauden telakan (aik. Wahlin telakka) piirustuksia, valokuvia ja laiva-hakemistoja digitoitiin. Tiedostoja ja metatietoja var-ten suunniteltiin avoimmen lähdekoodin verkkoso-vellus tutkijoiden käyttöön. Digitoimalla saatiin kah-dessa eri säilytyspaikassa oleva telakan aineisto yhdeksi kokonaisuudeksi.
Muu yhteistyö
Elka esitteli toimintaansa Mikkelin kaupunginkirjas-tossa marraskuussa. Näyttelyosasto oli osa kaupun-ginkirjaston toteuttamaa Yhteisen muistimme jäljillä
-tapahtumaa. Kirjastossa muistiorganisaatiot ja eri-laiset yhdistykset pitivät päivän teeman liittyviä esi-telmiä.
Elka kävi toimintavuoden aikana alustavia keskuste-luja osallistumisesta Saimaa-ilmiö -nimiseen Itä-Suo-men Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Selvitystyötä jatketaan vuonna 2020.
KEHITTÄMINENVuoden 2019 aikana Elka ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy laativat hakemusta Eakr-rahoituksen saa-miseksi Elinkeinoelämän aineistot digitaaliseksi -nimi-selle hankkeelle. Sen tavoitteena on kehittää yritys-ten ja elinkeinoelämän järjestöjen käyttöön digitaa-lisen aineiston vastaanottamisen toimintamalli ja tekninen ympäristö. Näin varmistettaisiin elinkeino-elämän pysyvästi säilytettävän asiakirjallisen tiedon säilyminen ja käytettävyys tutkimustoiminnassa ja muissa tiedontarpeissa myös digitaalisesti. Hanke-hakemus lähetetään helmikuun 2020 hakukierrok-selle. Hankkeeseen myönnettiin marraskuussa 2019 osarahoitusta Teollisuuden ja Työnantajain Keskus-liiton (TT) säätiöltä.
Alkuvuodesta 2019 valmistui Aalto-yliopiston Mik-kelin kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijan
Laivapiirustus Lehtoniemen konepajalta vuodelta 1924.
9
Md Waqif Hossainin tekemä opinnäytetyö Bran-ding Archiving Services, Case company: Elka Services. Sen tutkimuskysymys oli löytää ratkaisuja yritysar-kistojen ja digitaalisten palveluiden brändäämiseen. Tarkastelun kohteena olivat Elkan arkistopalvelut. Tutkimuksessa haastatelluilla yrityksillä oli positiivi-nen mielikuva yritysarkistoista. Yllättävä tulos oli, että Elkalta toivottiin toimipisteitä myös muualle kuin Mikkeliin. Nykyiseen tietokantaan ei aivan oltu tyytyväisiä, mutta yleisesti ottaen tutkija- ja yritysasi-akkailla oli positiivinen kuva Elkasta silloin, kun he olivat olleet asiakaskontakteissa Elkan kanssa. Hos-sain ehdottaa, että olemassa olevia ja uusia sisältöjä tulisi tarjota erilaisten digitaalisten jakelukanavien kautta. Yritysasiakkaille tulisi tarjota myös asiakas-kohtaisia ratkaisuja. Tekemiensä haastattelujen perusteella Hossain ehdottaa toimipisteiden avaa-mista muille paikkakunnille.
Designarkisto teki keväällä 2019 selvityksen asiakas-ymmärryksen hyödyntämisestä toimintansa kehittä-misessä. Selvityksen teki palvelumuotoilija Sari Sih-vo. Tiedot kerättiin
tutkimus- ja opetushenkilöiden haastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Tarkemmin tästä selvityksestä kerrotaan Designarkiston toimintakertomuksessa.
ARKISTOAINEISTOJEN VASTAANOTTAMINENYhteinen hankintapolitiikka
Valtionapuarkistojen ja Kansallisarkiston yhteistä hankintapolitiikkaa ryhdyttiin laajentamaan vuoden 2020 aikana. Kahteen yhteistapaamiseen oli kutsut-tu myös edustajia kirjastoista ja museoista, jotka säi-lyttävät yksityisiä asiakirjoja. Konkreettisia tuloksia saataneen aikaiseksi vuoden 2020 aikana.
Hankintapolitiikan tarkoituksena on sopia yksityi-sen arkistoaineiston vastaanottamisen työnjaosta eri toimijoiden kesken ja siitä, millaisia yleisiä periaat-teita tulisi noudattaa. Tavoitteena on välttää päällek-käistä toimintaa ja pyrkiä saamaan eheitä kokonai-suuksia arkistollisten periaatteiden mukaisesti.
Elkan kokemusten perusteella yhteinen hankintapo-litiikka on toiminut hyvin yksityisten keskusarkisto-jen ja Kansallisarkiston kanssa. Tämän ytimen ulko-puolella yksityisiä arkistoja ml. yritysarkistoja on vas-taanotettu museoihin sekä joihinkin kunta-arkistoi-hin ja kirjastoihin. Yhteistapaamisessa selvisi, että osa läsnä olleista museoista kertoi tallentavansa sel-laisia asiakirjoja, jotka kuuluvat myös Elka hankinta-politiikkaan.
Niittoa vuonna 1938 (Nokian puunjalostusteollisuuden arkisto).
10
Hankintapolitiikan laajentamisella koskemaan mah-dollisimman suurta joukkoa yksityisiä asiakirjoja tal-lentavia organisaatioita on kiistatta etunsa. Vaikka eri paikoissa vastaanotetaan samanlaista aineistoa, voi-daan silti sopia työnjaosta. Toinen seikka on se, että ylipäätään tiedetään, minkä tyyppistä yksityistä aineistoa säilytetään missäkin organisaatiossa.
Hankintapolitiikan laajentaminen on vielä aluillaan, mutta sillä on jo nyt ollut positiivista kaikua Elkan näkökulmasta katsottuna. Kolme hankintapolitiikan kakkosvaiheeseen ilmeisesti tulevaa muistiorganisaa-tioita on jo ottanut yhteyttä Elkaan. Keskustelut han-kintapoliittisesta työnjaosta ovat olleet rakentavia.
Elkan hankintapolitiikka
Elka tallentaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kan-sainvälisesti merkittävien yritysten tai elinkeinoelä-män organisaatioiden arkistoja edustavasti eri toimi-aloilta ja eri aikakausilta. Elka ottaa vastaan myös yksityishenkilöiden hallussa syystä tai toisesta olevia asiakirjoja, jos ne sopivat Elkan hankintapolitiikkaan.
Elka säilyttää pysyvästi vain pienen osan yritysten tai elinkeinoelämän järjestöjen toiminnan aikana syntyneistä asiakirjojoista. Seulontaperiaatteet perustuvat Liikearkistoyhdistyksen säilytysaikasuo-situkseen ja Elkan omiin seulontaperiaatteisiin. Näistä huolimatta joudutaan usein tekemään yritys-kohtaisia ”seulontapäätöksiä”, sillä hyvistä yleisoh-jeista huolimatta yrityksillä on toiminnallisia ja pai-kallisia erityispiirteitä. Näitä koskevaa tietoa on perusteltua saada talteen. Ennen seulontaa tutustu-minen yrityksen historiaan onkin tärkeää. Myös yri-tykseltä itseltään saadaan arvokasta tietoa asioista, jotka eivät välttämättä ole päätyneet historiakirjan sivuille. Ulkopuolisen silmissä mitättömältä näyttä-vä asiakirja voikin osoittautua kultakimpaleeksi.
Uuden aineiston vastaanottaminen vuonna 2019
Uutta, hyllymetreinä mitattavaa aineistoa otettiin vastaan vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna huo-mattavasti vähemmän. Huolissaan ei kuitenkaan tar-vitse olla. Vastaanotetun aineiston määrä on vaihdel-lut vuosittain aikaisemminkin. Lisäksi aineistojen luovutusprosessit ensimmäisestä asiakaskontaktista aineiston siirtoon Elkaan vievät usein pitkänkin ajan. Esimerkiksi toimintavuonna 2019 keskusteluis-sa oli useita arkistojensiirtoja, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat yli hyllykilometrin uutta aineistoa. Täs-tä syystä aineistojen vastaanottoon liittyvien asiakas-kontaktien määrä oli jopa hieman suurempi kuin vuonna 2018.
Silmiinpistävää aineiston vastaanottamisessa on se, että arkistojen luovuttajia oli enemmän kuin vuonna 2018. Uusia asiakirjoja saapui keskimäärin noin kak-si kertaa viikossa. Keskimäärin asiakkaat luovuttivat 5 hm asiakirjoja, kun määrä vuonna 2018 oli 28 hm.
Vastaanotetussa aineistossa oli myös valokuvia, äänen ja liikkuvan kuvan tallenteita, piirustuksia ja digitaalisia tiedostoja. Määrällisesti niitä tuli edellis-vuotta vähemmän mutta esimerkiksi valokuvia kui-tenkin runsaasti. Uutta digitaalista aineistoa tuli n. 25 gigatavua.
Vastaanotetussa aineistossa oli paljon täydennyksiä aikaisempiin luovutuksiin. Uusista luovutuksista mainittakoon Kantaravintolat Oy:n ja Finnartist Oy:n arkistot. Kantaravintolat oli Alkon tytäryhtiö, joka perusti etenkin maaseudulle olutravintoloita. Finnartist Oy tunnetaan Miss Suomi -kilpailujen jär-jestäjänä.
Luovuttajina oli aikaisempaa enemmän yksityisiä henkilöitä. Syy voi olla ”tilastopoikkeama”. Toisaalta some-viestintä on tavoittanut suuren joukon histo-riasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä ja harraste-ryhmiä, joiden kautta tietoisuus Elkasta on levinnyt laajalle. Viesti lienee tavoittanut henkilöitä, joille itselleen on jostain syystä kertynyt vanhoja yritysasi-akirjoja tai he ovat vinkanneet tutuille tarjoamaan asiakirjoja Elkaan.
Aikaisemmin mainitun brändiselvityksen ja Elkan kokemusten perusteella yritykset arvostavat histo-riaansa. Ne myös pitävät Elkan toimintaa tärkeänä. Mutta monesti vasta jokin käytännön syy ratkaisee arkiston siirtämisen. Vuonna 2016 kaikille Ek:n jäse-nille menneessä uutiskirjeessä kehotettiinkin yrityk-siä ottamaan yhteyttä Elkaan, jos ne tarvitsevat apua vanhojen asiakirjojensa säilytystarpeen määrittämi-sessä.
Syyskesällä aloitettiin yrityksille suunnattu Goo-gle-markkinointi. Mainos näkyi suuressa määrässä hakutuloksia, ja sitä klikattiin 1700 kertaa. Todennä-köisesti kampanja näkyi loppuvuoden yhteyden-otoissa. Tällainen markkinointi tavoittaa henkilöt ja yhteisöt, joilla todella on tarvetta arkistopalveluille. Verrattuna laajaan kirjekampanjaan se on tehok-kaampi ja edullisempi. Hakulauseista saa osviittaa, millaisille palveluille on kysyntää. Suosituin hakusa-na ´arkistointi´ on tosin liian yleinen, jotta siitä voi-si päätellä tarkemmin, millaista palvelua etsitään. Asiakirjojen tuhoamispalvelullekin on vielä kysyn-tää. Elka itsessään tuntuu hakujen perusteella kiin-nostavan. Myös hutejakin löytyi. Hakusanalla ´kun-toutus´ Google Ads tarjosi Elkaa. Todennäköisesti hakijat etsivät ´Kela-kuntoutusta´ eivätkä samat kir-
11
jaimet väärässä järjestyksessä kirjoittamaansa ´Elka-kuntoutusta´. Google Ads on kiinnostava markkinointitapa. Kampanja antoi arvokasta tietoa verkkomarkkinoinnista.
Säilytyksessä oleva aineisto
Vuoden 2019 lopussa säilytyksessä olevan aineiston määrä kasvoi hieman alle 10 hyllymetriä edellisestä vuodesta. Pieni kartunta johtuu paitsi aikaisempaa pienemmästä vastaanotetun aineiston määrästä, myös siitä, että arkistojen järjestämisen yhteydessä aikaisemmin vastaanotettu aineisto supistui huomat-tavasti.
Säilytyksessä olevan digitaalisen aineiston määrä kas-voi vastaanotetulla ja digitoidulla aineistolla mitattu-na. Digitaalisen aineiston tarkka määrä saadaan Yksa-arkistojärjestelmästä, mutta Elkassa on paljon vastaanotettua käsittelemätöntä digitaalista aineis-toa. Erilaisilla tietovälineillä olevien tiedostojen seu-lonta ja saattaminen arkistoitavaan kuntoon on aikaa vaativaa työtä. Siksi käsittelemättömän digitaalisen aineiston tiedosto- ja tavumääriä ei tarkkaan tiedetä.
Pitkään odotettu Yksa-arkistojärjestelmän päivitys julkaistiin joulukuussa 2019. Elkan osalta konfigu-rointi tapahtuu vuoden 2020 puolella.
Säilytystilan tehostaminen
Elkalla ei ole akuuttia tarvetta saada uutta säilytysti-laa lähivuosina. Säilytystilojen käyttöä on tehostettu vaakasäilytyksellä. Lisäksi maalis-joulukuussa toteu-tettiin erillisprojekti, jossa lattiapinta-alaa vievistä
kiinteistä ja huonokuntoista piirustuskaapeista siir-rettiin piirustukset aikaisemmin hankittuihin tilaa säästäviin kiskoilla liikkuviin nykyaikaisiin piirustus-kaappeihin. Piirustukset pakattiin tehokkaasti uuden sijoituspaikan vetolaatikoihin. Osassa vanhoista vetolaatikoista piirustukset olivat pahvikansiossa. Kun ne vaihdettiin arkistokelpoisiin suojapaperei-hin, saavutettiin huomattava tiivistyminen. Siirron yhteydessä myös merkittiin uudet sijaintitiedot. Näiden toimenpiteiden seurauksena lattiapinta-alaa vapautui n. 1,5 arkistomakasiinin verran. Joulu-tam-mikuun vaihteessa asennettiin puolikkaaseen arkis-tomakasiinista vapautuneeseen tilaan uudet kiskoil-la liikuteltavat piirustuskaapit. Piirustuskaapit hank-ki vuokranantaja, ja ne sisältyvät vuokraan. Näin yhdessä arkistomakasiinissa kaikki piirustuskaapit ovat tilaa säästävissä siirtovaunuissa. Niissä on myös tilaa uusien piirustusten vastaanottamiseksi. Yksi tyhjentynyt arkistomakasiini hyllytetään käyttötar-peen mukaisesti. Siirtoprojektiin saatiin Kansallisar-kistolta harkinnanvaraista valtionapua. Se mahdollis-ti yhden määräaikaisen työntekijän palkkaamisen 9 kk:n ajaksi ja kattoi vaippalehtien hankintakuluja.
Faktat:
Säilytyksessä yli 33 hyllykilometriä asiakirjoja
Ei akuuttia uuden säilytystilan tarvetta
Myös yksityishenkilöt luovuttavat asiakirjoja
Paljon digitaalista aineistoa
Uudet tilaa säästävät vaakamalliset piirustuskaapit.
12
Piha remontin jäljiltä.
KIINTEISTÖNHOITOElkan on vuokralla Mikkelin Arkistotalo Oy:n omis-tamassa kiinteistössä. Vuokranantaja toteutti toimin-tavuoden aikana osassa kiinteistöä sosiaali- ja wc-ti-lojen ja julkisten tilojen saneerauksen. Mm. audito-rio sai uuden sijaintipaikan ja modernin ilmeen. Rakennuksen ulkopuolella sadevesijärjestelmää parannettiin ja tehtiin pieniä muutostöitä piha-alueel-la. Tehdyillä urakoilla ei ole vaikutusta vuokraan.
AINEISTON KÄSITTELY Järjestäminen ja luettelointi
Sota-arkistoprojektin päätyttyä loppuvuodesta 2015 siirtyi Elkan yritysarkistopuolen palvelukseen neljä kokenutta arkistonjärjestäjää. Sen seurauksena arkis-tojen järjestämiseen ja luettelointiin voitiin käyttää entistä huomattavasti enemmän työpanosta. Vuosi-na 2010—2015 oli järjestetty keskimäärin 493 hylly-metriä asiakirjoja. Uusien vahvistusten myötä määrä kerralla yli tuplaantui lähes 1300 hyllymetriin. Kah-den henkilön eläköitymisten (2017 ja 2018) myötä määrä on asteittain laskenut viime vuoden reiluun 800 hyllymetriin. Tämän ja ensi vuoden aikana tapahtuvien eläköitymisten myötä tullaan järjestämi-sen ja luetteloinnin osalta palaamaan vuotta 2016 edeltävälle tasolle eli noin 500 hyllymetriin.
Tutkijoille ja muille aineistojen käyttäjille tämä panos-taminen järjestämiseen on näkynyt siten, että Elkan aineistojen järjestämisaste on saatu nostettua vuon-na 2015 olleesta 55 %:sta nykyiseen 64 %:iin. Jos siis aiemmin sanoimme, että Elkan aineistoista reilu puo-let on järjestetty, niin nyt voimme sanoa, että lähes kaksi kolmasosaa on järjestetty. Sataan prosenttiin emme valitettavasti tule koskaan yltämään, koska arkistot saapuvat lähes aina järjestämättöminä, mut-ta ainakin suunta on viime vuosina ollut oikea.
Vuonna 2019 isoimmat järjestettävät aineistokoko-naisuudet olivat Nordean, Fortumin, Kemiran, YIT:n ja Stora Enson arkistoista. Nordean 2,2 hyllykilomet-rin laajuinen historiallinen arkisto siirrettiin Elkaan keväällä 2013, ja sen järjestämistyön odotetaan jat-kuvan aina vuoteen 2021 saakka. Yli viidensadan hyl-lymetrin laajuinen Fortumin arkisto saapui kesällä 2017, ja sen järjestäminen aloitettiin vuonna 2018 ensin yhden ja sitten kahden työntekijän voimin. Jär-jestämistyön odotetaan valmistuvan kevään 2020
Arkistojen järjestäminen ja luettelointi 2010–2019
2010
445
541
332
451497
689
1295 1263
1077
812
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
13
Zetor 25K -traktori Hankkijan myymälässä.
Omenoiden kuljetusta 1960-luvulla Hankkijan taimistossa.
aikana. Kemiran ja YIT:n arkistoluovutukset olivat molemmat kooltaan reilun sadan hyllymetrin kokoi-sia, ja molempien arkistojen järjestelytöiden odote-taan valmistuvat kevään 2020 aikana.
Kaikkiaan viime vuoden aikana järjestettiin 811,69 hyllymetriä, jotka koostuivat 58 eri arkistosta. Keski-määräinen järjestetty arkisto oli siis kooltaan noin 14 hyllymetriä. Erityisesti on huomioitava se, että viime vuonna järjestettiin erittäin suuri määrä valokuvia, dioja ja negatiiveja. Tarkkaa kappalemäärää ei ole tilastoitu, mutta arviolta kuvia käsiteltiin noin 200 000 kpl. Ne sisältyivät enimmäkseen Fortumin ja YIT:n arkistokokonaisuuksiin.
Digitointi
Elkan digitointilaitteistoa on viime vuosina pyritty laajentamaan. Aikaisemmin käytössä oli lähinnä A4- ja A3-kokoisia tasoskannereita sekä yksi A3-kokoinen asiakirjaskanneri. Sen jälkeen olemme saaneet han-kittua käytettynä A1- ja A0 -kokoiset kirjaskannerit sekä viimeisimpänä lisäyksenä diaskannerin. Kirjas-kannerit soveltuvat erinomaisesti myös isokokoisten piirustusten digitointiin, ja niihin niitä on etupäässä käytettykin. Tällä hetkellä pystymme omana työnä digitoimaan kaikkea muuta aineistoa paitsi filmejä, videoita, ääninauhoja sekä mikrofilmejä. Niiden digi-toinnin osalta turvaudumme ostopalveluihin.
Viime vuoden digitoinneista syntyi 13 987 tiedostoa. Koska kaikki asiakirjaskannerilla tulostetut tiedostot ovat monisivuisia, oli skannattu aineisto laajuudel-taan lähes satatuhatta sivua. Asiakirjaskannerilla digi-toitiin lähinnä sopimuksia, toimintakertomuksia sekä henkilökuntalehtiä, taso- ja kirjaskannereilla taas valokuvia ja piirustuksia. Isoimpia digitoituja kokonai-suuksia olivat Teollisuusviikko-lehden ja YIT:n valo-kuvat sekä Enso-Gutzeitin metsäosaston asiakirjat.
ASIAKASPALVELUTutkijasalipalvelut ja kaukolainat
Tutkijasalipalvelut ovat arkistojen perinteisin tapa saattaa säilytettävä tieto asiakkaiden saataville. Yhä edelleen ne ovat paras tapa tehdä syvällistä tutkimus-ta tai käydä läpi laajoja aineistokokonaisuuksia. Elkassa tutkijakäynnit vaihtelevat vuosittain 300—500 välillä, joten viime vuoden 361 käyntiä on hie-man keskivertoa vähemmän, mutta mahtuu kuiten-kin normaalin vaihteluvälin puitteisiin. Yksi laskua selittävä tekijä on varmasti pro gradu- ja kandidaatin tutkielmaa tekevien opiskelijoiden lähes totaalinen katoaminen tutkijasaliasiakkaiden joukosta. Väitös-kirjantekijöiden, akateemisten tutkijoiden, ammatti-
tutkijoiden ja erilaisten harrastustutkijoiden määrät ovat pysyneet kuta kuinkin aikaisemmalla tasolla.
Kaukolainoilla on aina ollut iso merkitys Elkan tut-kijapalveluiden kannalta, koska Mikkeli ei ole yli-opistopaikkakunta ja koska asiakaskuntamme jakaantuu ympäri Suomea. Kaukolainatkin ovat hie-man vähentyneet, mutta niitä tehtiin vuonna 2019 kuitenkin 18 kpl, ja lainattuja arkistoyksiköitä oli yhteensä 130.
Tiedustelut ja jäljennetilaukset
Erilaisia tiedusteluita ja jäljennetilauksia tuli viime vuonna yhteensä 433 kpl, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuotena. Tiedustelut ovat sellaisia kyselyitä, joissa selvitetään, onko Elkassa jotain tiet-tyä aineistoa tai sitten halutaan vastaus johonkin tar-kemmin aseteltuun kysymykseen. Tiedustelut johta-vat hyvin usein johonkin jäljennetilaukseen, jossa asiakkaalle digitoidaan tai valokopioidaan valokuvia tai muita asiakirjoja. Tutkijasali- ja kaukolainapalve-lua sekä tiedusteluita hoiti kertomusvuonna tietopal-velutiimi, johon kuuluivat Heljä Strömberg, Ulla Asi-kainen ja Jukka Liukkonen. Jäljennetilausten digi-toinnissa keskeinen rooli oli Leena Junterilla.
Sähköiset jakelukanavat
Sähköisten jakelukanavien osalta ei tapahtunut muu-tosta vuoden 2019 aikana, vaan jatkoimme olemas-sa olevien kanavien hyödyntämistä. Arkistotietokan-ta Yksa sisältää kuvailu- ja luettelointitiedot analogi-sista aineistoista sekä syntysähköiset ja digitoidut aineistokokonaisuudet. Yksa sisältää myös kaikkien aineistojen sijainti-, laajuus- ja käyttörajoitustiedot, joten se on keskeisin kokoelmanhallintajärjestel-mämme. Viime vuoden aikana Yksaan tallennettiin uutta aineistoa 34 arkistoa, 7641 arkistoyksikköä ja 10 135 asiakirjaa.
Arkistotietokanta ei ole soveliain järjestelmä aineis-tojen esittämiseen suurelle yleisölle. Tähän tarkoi-tukseen olemme viime vuosina käyttäneet Inter-net-sivuja sekä sosiaaliseksi mediaksi luokiteltuja Internet-palveluita, kuten YouTubea ja Pinterestiä. Elkan omalle Youtube-kanavalle on tähän mennessä ladattu 64 videota. Kanava keräsi viime vuonna 158 176 katselukertaa. Pinterestiin on toistaiseksi ladat-tu 567 erilaista kuvaa. Kyseisiä kuvia katsottiin viime vuoden aikana 202 073 kertaa. Vaikka julkaistut aineistomäärät ovat vielä pieniä, 64 videota ja 567 valokuvaa vastaavat yhtä pienehköä yritysarkistoa, on palveluiden tavoittama asiakaskontaktien määrä valtava. YouTuben ja Pinterestin katselumäärät ovat kymmenkertaisia arkistotietokantaan verrattuna.
15
Oma lukunsa on vielä Facebook, jossa tehdyt julkai-sut keräsivät viime vuonna 1 806 182 katselukertaa.
Aikakone-sivusto avattiin keväällä 2015. Se on Wor-dPress -julkaisujärjestelmällä ylläpidetty Internet-si-vusto, jossa julkaistaan makupaloja arkistojen sisäl-löistä. Aikakoneen kävijämäärä on vakiintunut noin 10 000—15 000 kävijän välille vuosittain. Aikakonees-sa julkaistaan hieman laajempia julkaisuita kuin sosiaalisen median palveluissa. Tyypillinen artikkeli sisältää johdantotekstin, lähdeviitteet ja linkit arkis-totietokantaan sekä varsinaisena sisältönä joko kuva-gallerian tai artikkeliin upotettuja videoita. Vuoden 2019 loppuun mennessä Aikakoneessa oli julkaistu 134 artikkelia, jotka sisälsivät 1574 valokuvaa tai muuta asiakirjaa.
Näyttelyt ja tapahtumat
Elka osallistuu vuoden aikana yleensä noin kahteen tai kolmeen isompaan näyttelyyn tai muuhun asia-kastapahtumaan. Sen lisäksi voi olla pienempiä pop up -tyyppisiä esittelyitä erilaisten tapahtumien yhtey-dessä. Perinteisin itse järjestetyistä tapahtumista on Pohjoismaisen Arkistojen päivän avointen ovien tapah-tuma, joka on viime vuosina kerännyt Elkaan yli kak-sisataa vierasta. Vuoden 2019 Arkistojen päivän tee-ma oli Vaiettu tai unohdettu. Ohjelmaan kuului mm. Muuttunutta Mikkeliä – kadonnutta kaupunkia -valo-kuvanäyttely sekä FT Jorma Julkusen luento Jukurit ei syntynyt tyhjästä – Mikkelin unohdettu kiekkohistoria. Tapahtumassa kävi noin 220 vierailijaa, ja se notee-rattiin mm. maakuntalehdessä ja paikallisradiossa.
Perinteeksi on muodostunut myös osallistuminen Tieteiden yö -tapahtumaan Kansallisarkistossa. Siellä Elka esittäytyy samalla osastolla muiden yksityisten
keskusarkistojen kanssa. Useamman kerran olemme osallistuneet myös Kuulutko sukuuni -tapahtumaan Vantaalla, josta on muodostunut vuoden merkittävin tapahtuma sukututkijoiden keskuudessa. Sekä Tie-teiden yössä että Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Elkan osastolla kävi juttelemassa reilut sata henki-löä.
Pop up -tapahtumista mainittakoon 20. marraskuu-ta Mikkelin pääkirjastolla järjestetty Yhteisen muis-timme jäljillä -miniseminaari, jonka yhteydessä pai-kalliset muistiorganisaatiot esittäytyivät kirjaston aulassa. Elkan aulatiloissa taas oli koko vuoden ajan esillä mininäyttelyitä, jotka olivat vuoron perään koottu Elkan ja Designarkiston aineistoista. Näitä mininäyttelyitä esiteltiin kaikille arkistossa vierailleil-le tutkijoille ja muille asiakkaille.
VIESTINTÄViestintää on vuosien varrella tehty oman toimen ohella. Kertomusvuonna vuonna verkkolehti Eeme-li ilmestyi kaksi kertaa. Ensimmäisen numeron tee-mana olivat muoti ja tekstiili ja toisen numeron rakennus ja rakentaminen. Eemeliä jaetaan n. 550 sähköpostiosoitteeseen. Lähinnä Elkan asiakkaille suunnattua ajankohtaisista asioista kertovaa uutis-kirjeitä lähettiin hieman Eemelin jakelua pienemmäl-le joukolle. Uutiskirje julkaistiin viisi kertaa. Pohjois-mainen arkistojen päivä huomioitiin Länsi-Savo-leh-dessä ja paikallisradiossa. Elkan säätiön 40 v. -tiedo-te lähetettiin laajalle joukolle medioita yhteistyössä Miksei Oy:n kanssa. Paikallisesti juhlavuosi huomi-oitiin Mikkelin Kaupunkilehdessä. Elkan toiminnas-ta ja tutkimusaineistoista viestitiin myös eri tapahtu-missa ja Elkassa vertailuryhmille. Näissä tilaisuuk-sissa tutkijapalvelun esitteitä jaettiin useita satoja.
FT Jorma Julkunen luennoi Mikkelin jääkiekkohistoriasta Arkistojen päivillä.
16
Hankkijan Tammiston koetila vuonna 1953.
Hankkijan väkirehuseos maistui karjalle vuonna 1953.
17
Pekka Loirin Dansk Plakat Museumin juliste.
DESIGNARKISTO 2019TOIMINTA LYHYESTIDesignarkisto on vakiinnuttanut asemansa valtakun-nallisena suomalaisen muotoilun ja suunnittelun eri-koisarkistona, johon muotoilualan toimijat voivat luo-tettavasti tallettaa aineistojaan pysyvään säilytyk-seen. Vuoden 2019 aikana vastaanotetut aineisto-määrät ylittivät jälleen sille asetetut tavoitteet, ja arkis-toon saapui myös ennätysmäärä yhteydenottoja potentiaalisilta aineistoluovuttajilta. Aktiivisen vies-tinnän ja markkinoinnin myötä muotoilualan toimi-jat ovat löytäneet Designarkiston palvelut. Lisäksi ilahduttavaa on se, että positiivinen kokemus arkis-ton kanssa asioinnista on saanut muotoilijat suosit-telemaan Designarkistoa kollegoilleen. Erityiskiitos-ta muotoilijat ovat antaneet Designarkiston hankin-tapolitiikalle, joka ei määritä tiukkoja kriteereitä vas-taanotettavalle aineistoille, vaan asettaa muotoilijat ja heidän suunnittelutyönsä samanarvoiseen asemaan.
Designarkiston tunnettavuuden lisäämisessä on kui-tenkin vielä paljon työtä tehtävänä. Vuoden 2019 aikana Designarkistossa panostettiin asiakasymmär-ryksen kehittämiseen, ja tähän liittyen kevään aika-na toteutettiin kyselyitä ja haastatteluita potentiaali-sille aineistojen käyttäjille ja aineistoluovuttajille. Kyselyiden ja haastatteluiden tulokset kertoivat sii-tä, ettei Designarkistoa ja sen palveluita tunneta vie-lä kovinkaan laajasti. Arkiston toiminnassa nähtiin kuitenkin paljon potentiaalia ja kehitysmahdolli-suuksia. Näiden eri asiakasryhmiltä tulleiden toivei-den pohjalta on seuraavien vuosien aikana arkiston palveluita hyvä lähteä kehittämään ja lisäämään Designarkiston tunnettavuutta kaikkien muotoilus-ta kiinnostuneiden keskuudessa.
Henkilöstöresurssit
Designarkiston tehtäviä hoiti vuoden 2019 aikana tietopalvelusihteeri FM Sari Muinonen. Hän oli osit-taisella hoitovapaalla ja työskenteli 80 % kokopäivä-työn työajasta. Sari Muinosen pääasiallisia työtehtä-viä vuoden aikana olivat mm. aineistojen hankinta ja vastaanotto, aineistojen käytettävyyden edistämi-nen, viestintä ja markkinointi, näyttelytoiminta, tapahtumien suunnittelu sekä sidosryhmäyhteistyö.
Palvelumuotoilija (YAMK) Sari Sihvo työskenteli Designarkiston palveluksessa kokopäiväisesti maa-liskuun puolivälistä heinäkuun alkuun saakka. Hänen tehtävänään oli kehittää Designarkiston pal-veluita ja asiakasymmärrystä erityisesti muotoilun tutkimus- ja opetuskäytön näkökulmasta.
Talous
Designarkiston toiminnan kokonaiskulut vuonna 2019 olivat 50 127,80 €. Opetus- ja kulttuuriministe-riön erityisavustusta saatiin 46 000 €. Menojen yli-tys (4 127,80 €) katettiin Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön omarahoitusosuudella.
AINEISTOJEN HANKINTA JA VASTAANOTTAMINENHankintapolitiikka
Designarkisto kerää systemaattisesti talteen ja säilyt-tää pysyvästi suomalaiseen muotoiluun ja suunnitte-luun liittyviä asiakirjoja ja esineitä. Aineistoja ote-taan vastaan muotoilun ja visuaalisen viestinnän alalla toimivilta suunnittelijoilta, muotoilualan yrityk-siltä ja järjestöiltä.
Muotoiluprosessien aikana syntyneet aineistot pyri-tään tallettamaan tulevaisuuden tutkimuskäyttöä varten mahdollisimman täydellisinä ensimmäisistä luonnoksista valmiiseen tuotteeseen asti. Vastaan-otettava arkistomateriaali koostuu suunnittelupro-sessin eri vaiheissa syntyvistä aineistoista joko fyy-sisessä tai sähköisessä muodossa. Myös suunnitteli-joita itseään koskevat henkilöasiakirjat pyritään tal-lettamaan harkinnan mukaan.
Designarkiston hankintapolitiikkaan kuuluvat muun muassa seuraavat muotoilun osa-alueet:
- Teollinen muotoilu
- Palvelumuotoilu
- Huonekalu- ja sisustussuunnittelu
- Lasi- ja keramiikkamuotoilu
- Muoti- ja tekstiilisuunnittelu
- Korumuotoilu
- Visuaalisen viestinnän suunnittelu
- Immateriaalinen suunnittelu
Muotoilun kenttä monipuolistuu koko ajan, ja muo-toilua hyödynnetään yhä uusilla tavoilla. Myös muo-toilijoiden tehtävät ja työnkuva ovat laajentuneet, ja usein he työskentelevät uransa aikana useilla eri muotoilun osa-alueilla. Designarkisto on toimintan-sa alusta lähtien pyrkinyt tallentamaan kaikki muo-toilijan työuraan liittyvät asiakirjat, joten vastaanotet-tavien aineistojen kohdalla ei ole haluttu tehdä jyrk-kiä linjanvetoja.
19
Muotoilun käyttöalueen laajentumisen myötä Designarkiston hankintapolitiikka pyrkii jatkossakin elämään ajassa ja ottamaan huomioon myös uudet, kehittyvät muotoilualat. Tulevaisuuden haasteena on se, kuinka aineetonta suunnittelua pystytään doku-mentoimaan ja luotettavasti arkistoimaan.
Aineistojen luovutusprosessit ovat kestoltaan usein hyvin pitkiä ja vaativat tiivistä yhteistyötä aineisto-luovuttajien kanssa. Ensimmäisen yhteydenoton jäl-keen saattaa kulua useita vuosia ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa aineistot lopulta saapuvat arkis-toon. Aineistojen luovuttaminen tulee yleensä ajan-kohtaiseksi siinä vaiheessa, kun muotoilija tai muo-toiluyritys on lopettamassa ammatillista toimintaan-sa, joten luovutettavaa aineistoa saattaa olla useiden vuosikymmenien ajalta. Suuren aineistomäärän läpi-käyminen ja luovutettavan aineiston valinta ovat aikaa vievää työtä, ja siinä luovuttajan rooli on kes-keinen. Muotoilijat ovat itse omien suunnittelu-töidensä parhaita asiantuntijoita, joten arkisto ei halua asettaa aineistojen valintaan liian tiukkoja kri-teereitä.
Vuoden 2019 aikana Designarkisto jatkoi aktiivista aineistojen hankintatyötä. Alkuvuodesta Designar-kistolle suunniteltiin uusi, aineistoluovuttajille koh-dennettu esite, jossa kerrotaan kootusti Designarkis-ton luovuttajille suunnatuista palveluista. Keväällä esitettä postitettiin laajasti eri alojen muotoilijoille ja muotoiluyrityksille ja jaettiin sähköisesti Ornamo ry:n ja Grafia ry:n kautta heidän jäsenilleen. Mas-sapostitus poiki useita yhteydenottoja muotoilijoilta ja muotoiluyrityksiltä, joiden kanssa on käynnistet-ty aineistojen luovutusprosessi.
Aineistojen vastaanottaminen
Designarkisto vastaanotti vuoden 2019 aikana muo-toiluarkistoja kuudelta eri luovuttajalta yhteensä noin 17 hyllymetriä. Uusia aineistoluovuttajia ovat graafinen suunnittelija Pentti Pilve, sisustusarkkiteh-ti Ahti Taskinen, Raimo Vaaran perikunta sekä graa-finen suunnittelija Erkki Kangas. Lisäksi arkistoaan täydensivät Grafia ry Vuoden Huiput 2018 -kilpailu-töillään sekä muotitaitelija, pukusuunnittelija Kirsti Maunulan perikunta.
Pentti Pilve on suomalaisen mainosmaailman moni-osaaja, mainonnan suunnittelija, graafinen muotoili-ja ja brand designer. Hän on ollut mukana luomassa suomalaisista brändeistä alojensa globaaleja markki-najohtajia. Hänen luovuttamansa aineisto koostuu monipuolisesti mainonnan ja graafisen suunnittelun eri osa-alueista.
Sisustusarkkitehti, huonekalusuunnittelija Ahti Tas-kinen on suunnitellut uransa aikana huonekaluja muun muassa Askolle, Iskulle, Myrskylä Oy:lle ja Niemen tehtaille. Taskinen luovutti Designarkistoon suunnittelemiaan huonekaluja.
Raimo Vaaran perikunta luovutti huonekalutehdas Muurame Oy:n aineistoja. Suomalaisia koteja yli 90 vuoden ajan kalustanut Muurame tunnetaan erityi-sesti Pirkko Stenrosin suunnittelemista huonekaluis-ta. Designarkistoon lahjoitettu aineisto sisältää mm. yrityksen 1960—1990-lukujen pöytäkirjoja, toiminta-suunnitelmia, markkinointimateriaalia sekä laajan valokuva-aineiston.
Graafinen suunnittelija Erkki Kangas on toiminut yli neljänkymmenen vuoden ajan mainonnan ja graafi-sen suunnittelun alalla. Hänen asiakkaitaan ovat olleet mm. Paulig, Santa Maria ja Tikkurila. Kankaan aineistot sisältävät mm. hänen suunnittelemiaan ilmoituksia, julisteita, esitteitä ja tuoteluetteloita.
Faktat:
Vastaanotetut aineistot vuonna 2019
Pentti Pilve 4,00 hm
Muurame Oy 8,60 hm
Ahti Taskinen 2,00 hm
Erkki Kangas 1,07 hm
Kirsti Maunula 0,40 hm
Grafia ry/ Vuoden Huiput 2018 -kilpailutyöt 1,13 hm
Yhteensä 17,20 hm
Vastanotetut erityismateriaalit vuonna 2019
Piirustukset ja julisteet 378 kpl
Valokuva-aineistot 1097 kpl
Esineet 20 kpl
Säilytyksessä oleva aineisto vuoden 2019 lopussa
Kokonaismäärä (sisältää myös erityisaineistot) 208,78 hm
Valokuvat ja negatiivit 23 193 kpl
Piirustukset ja julisteet 12 923 kpl
20
KÄYTETTÄVYYDEN EDISTÄMINENJärjestäminen ja luettelointi
Aineistojen käytettävyyden edistämistyötä on tehty käytössä olevien resurssien puitteissa. Vastaanotet-tuja asiakirjoja on järjestetty, luetteloitu ja kuvailtu tutkijapalvelua varten yhteensä noin neljän hyllymet-rin verran. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat lähes puoleen. Arkistojen järjes-tämisen yhteydessä asiakirjat siirrettiin arkistokel-poisiin säilytysvälineisiin, luetteloitiin ja kuvailtiin arkistotietokantaan.
Kokonaisuudessaan saatiin järjestettyä ja luetteloitua graafisen suunnittelijan Pekka Loirin arkisto, joka sisältää hänen suunnittelemiaan julisteita. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin muotitaitelija MTO Kirsti Maunulan arkistoon saapunut täydennys, joka koos-tui Maunulan suunnittelemista vaatteista. Loppuvuo-den aikana saatiin alkuun teollisen muotoilijan Kai Salon arkiston järjestämistyö. Salon arkisto sisältää mm. runsaasti piirustus- ja valokuva-aineistoja sekä useiden tuotteiden prototyyppejä ja hahmomalleja.
Digitointi
Muotoiluprosessien aikana syntyvät asiakirjat ovat usein hyvin visuaalisia, ja ne sisältävät runsaasti eri suunnitteluvaiheisiin liittyviä piirustuksia ja valoku-va-aineistoa. Tämän vuoksi Designarkiston aineisto-jen digitoinnissa on panostettu nimenomaan piirus-
tusten ja valokuvien digitointiin. Digitoitavien asia-kirjojen valinta tapahtuu pääasiassa järjestämistyön yhteydessä, jolloin arkistonmuodostajasta ja aineis-tosta on saatu kokonaiskuva.
Vuoden 2019 aikana digitoitiin Kai Salon arkistoon kuuluvia piirustuksia yhteensä 497 kpl ja valoku-va-aineistoja 60 kpl. Tämän lisäksi digitoitiin 712 kpl muotoilutoimisto ED-Design Oy:n diakuvia. Valoku-va-aineistoja saatiin digitoitua Elkan harjoittelijan työpanoksen avulla moninkertainen määrä edellis-vuoteen verrattuna. Lisäksi arkistotietokantaan on vuoden aikana lisätty kymmenien aiempina vuosina digitoitujen objektien metatietoja helpottamaan aineistojen tutkijakäyttöä.
Aineistojen jakelu ja saatavuus
Digitaalisuus tuo merkittävän lisäarvon Designarkis-ton toimintaan lisäten muotoiluaineistojen jakelu-mahdollisuuksia ja saavutettavuutta. Se mahdollistaa tiedon tuomisen kaikkien saataville arkistotietokan-nan ja verkkosivujen välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Tämän lisäksi digitoiminen säästää alkuperäisiä arkistokappaleita, kun aineistojen käyt-tö ja jakelu keskittyvät sähköisiin palveluihin. Kaik-ki digitoidut aineistot tallennetaan Elkan arkistotie-tokantaan, jossa ne ovat vapaasti katsottavissa. Näi-tä aineistoja hyödynnetään myös esimerkiksi viestin-nässä ja näyttelytoiminnassa.
Designarkisto on tuottanut toimintansa aikana kol-me verkkonäyttelyä, joista viimeisin, Design is thin-king, julkaistiin vuoden 2017 lopussa. Tämän lisäksi yleisön katsottavissa ovat edelleen myös aikaisem-min ilmestyneet Teolliset muotoilijat ja Muotoilun menestystarinoita -verkkonäyttelyt. Näissä kaikissa kolmessa näyttelyssä esitellään Designarkiston muo-toilunaineistoja ja nostetaan esille suunnittelutöiden takana olevia tarinoita ja tekijöitä.
Verkkonäyttelyn tavoin toimii myös Elkan suosittu Aikakone-sivusto. Se mahdollistaa runsaiden kuva-materiaalien esittelyn, joten sen avulla Designarkis-ton visuaaliset aineistot pääsevät oikeuksiinsa. Aika-kone toimii ikään kuin arkiston näyteikkunana, jon-ka avulla voidaan herättää mielenkiintoa ja esitellä eri arkistojen sisältämiä aineistoja.
Designarkiston verkkosivut ovat tärkeä aineiston jakelukanava. Arkiston järjestämisen yhteydessä jokaisesta arkistosta kirjoitetaan sivuille esittely, jos-sa kerrotaan muotoilijan urasta ja esitellään hänen suunnittelutöitään. Lisäksi verkkosivuilta löytyvät muotoilutarinat, joissa muotoilijat pääsevät itse ker-tomaan tarinoita suunnittelemiensa tuotteiden takaa. Designarkiston sivuilta on ladattavissa myös
Pirkko Stenrosin suunnittelema Kolmonen-lipasto.
21
TaM Tytti Vuorikari ohjasi pelihahmosuunnittelun työpajat.
Pienoismallit ja prototyypit -näyttely. Satumetsä Arkistojen päivänä.
ilmainen muotoilukasvatusaineisto. Peruskoulujen opetuskäyttöön tarkoitettu materiaali on laadittu Designarkiston ja Elkan arkistoaineistojen pohjalta, ja se tarjoaa opettajille apuvälineen muotoilun ope-tukseen. Vuoden 2019 aikana Designarkiston verk-kosivujen tekstien päivityksissä huomioitiin erityi-sesti aineistokäyttäjien näkökulma. Sivuilla kerro-taan nyt aikaisempaa laajemmin käyttäjäasiakkaille tarjotuista palveluista ja erilaisista mahdollisuuksis-ta hyödyntää Designarkiston aineistoja. Arkistoesit-telyiden yhteyteen lisättiin myös linkitykset arkisto-tietokannasta löytyviin digitaalisiin aineistoihin.
Sosiaalisen median kautta Designarkisto pystyy tavoittamaan suurta yleisöä ja kasvattamaan tietoi-suutta arkiston olemassaolosta ja toiminnasta. Designarkiston Facebook-sivulla esitellään asiakirjo-ja sekä kerrotaan arkiston ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Vuoden 2019 aikana Facebook-sivuja katsottiin yli 300 000 kertaa eli määrä kasvoi kolman-neksella edellisestä vuodesta.
Faktat:
Järjestäminen ja digitointi
Järjestetyt ja luetteloidut arkistot 4,26 hm
Digitoidut tiedostot 1269 kpl
Viestintä
Facebook-päivitysten katselukerrat 312 400 kpl
Uutiskirje 4 jakelukertaa
NÄYTTELYT JA TAPAHTUMATNäyttelyt
Designarkisto laatii vaihtuvia näyttelyitä Elkan aula-tilaan vuorotellen Elkan näyttelyiden kanssa. Näyt-telyt kohdennetaan arkiston tutkija-asiakkaille ja vie-railuryhmille, ja ne tavoittavat vuositasolla yhteensä satoja katsojia. Näyttelyt rakentuvat yleensä yhden muotoilijan tai teeman ympärille, ja niissä esitellään valittua aihetta mahdollisimman kattavasti. Designar-kistolla on Elkan tiloissa myös pienempi, pysyvän näyttelyn tila, jossa muotoiluarkiston materiaaleja on esillä monipuolisemmin.
Alkuvuodesta Elkan aulassa oli esillä muotitaitelija, pukusuunnittelija Kirsti Maunulan suunnittelutöis-tä koostuva retrospektiivinen näyttely. Näyttely koos-
tui Maunulan Finlaysonille suunnittelemista tekstii-limalleista sekä vaatemallistojen ja teatteripuvustus-ten alkuperäispiirustuksista.
Syksyn ajan aulassa oli esillä Pienoismallit ja prototyy-pit -näyttely. Siihen koottiin Designarkiston aineis-toista löytyviä malleja ja prototyyppejä, jotka ovat toi-mineet muotoilijoiden apuna muotoiluprosessin eri vaiheissa. Pienoismallit ja prototyypit -näyttely oli vii-kon 38 ajan esillä Mikkelin yliopistokeskuksen aulas-sa osana Mikkeli Art & Design Weekend -tapahtumaa. Designarkiston molemmat näyttelyt keräsivät yhteen-sä yli 600 katsojaa.
Pelihahmotyöpajat
Muotoilukasvatus on tärkeä osa Designarkiston toi-mintaa. Jo vuosien ajan arkisto on järjestänyt muo-toilun eri osa-alueisiin liittyviä työpajoja koululaisil-le ja opiskelijoille. Syyskuussa 2019 Designarkiston muotoilukasvatusyhteistyö jatkui Mikkelin alueen koulujen kanssa osana Mikkeli Art & Design Weeken-diä. Lähes 130 koululaista ja lukiolaista opettajineen vieraili kahden päivän aikana Designarkiston muo-toilukasvatuksen työpajoissa, joissa perehdyttiin pelihahmojen suunnitteluun. Pelihahmot valikoitui-vat vuoden teemaksi, sillä pelit ja pelaaminen kiin-nostavat monia nuoria, ja samaistuttavien hahmojen suunnittelu on tärkeä osa itse pelien suunnittelua. Lisäksi pelien suunnittelu on kasvava luovan suun-nittelun ala, jossa on Suomessa merkittävää yritystoi-mintaa. Pelisuunnittelun taustojen avaaminen auttaa myös oppilaita lukemaan pelejä mediana.
Työpajojen ohjaajana toimi taiteen maisteri, teolli-nen muotoilija Tytti Vuorikari, jolla on usean vuoden kokemus eri-ikäisille suunnat-tujen työpajojen ohjaamises-ta. Vuorikari johdatteli oppi-laat peleissä käytettävien hah-mojen suunnittelun perustei-siin ja kertoi pelien suunnitte-luprosessista. Tämän jälkeen jokainen oppilas sai suunni-tella oman pelihahmon. Poh-jamateriaaleina ja inspiraatio-na koululaiset saivat hyödyn-tää Designarkiston muotoi-luaineistoja, joista löytyy pal-jon kiinnostavia ja samaistut-tavia hahmoja. Vanhaa ja uut-ta yhdistelemällä oppilaat toteuttivat hahmoja kollaasi-tekniikalla tai käsin piirtämäl-
Parsamakkaravispipuuro on pelihahmosuunnittelun tuloksia.
23
lä. Oppilaiden piti myös luoda hahmolleen ominai-suuksia, persoonallisuuspiirteitä ja pelimaailman, jossa hahmo seikkailee.
Oppilaat sukelsivat pelihahmojen suunnitteluun innolla, ja työpajat saivat niin oppilailta kuin opetta-jiltakin positiivisen vastaanoton. Designarkiston työ-pajat olivat edellisten vuosien tapaan niin suosittu-ja, ja tarjolla olleet ryhmät varattiin täyteen heti ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä. Osallistujia olisi ollut tänäkin vuonna enemmän kuin työpajoja pystyttiin tarjoamaan.
Hahmosuunnittelun parissa jatkettiin vielä marras-kuussa Elkan Arkistojen päivänä. Päivän aikana arkis-tossa vierailleet lapset ja lapsenmieliset pääsivät suunnittelemaan oman peli- tai satuhahmon arkis-ton tiloihin rakennetussa Designarkiston taianomai-sessa satumetsässä.
Faktat:
Näyttelyt ja muotoilukasvatus
Fyysiset näyttelyt 2 kpl
Verkkonäyttelyt 3 kpl
Pelihahmotyöpajoihin osallistuneet oppilaat ja opettajat 6 ryhmää, 127 henkilöä
PALVELUIDEN KEHITTÄMINENAsiakasymmärrys
Eräs vuodelle 2019 asetettu tärkeä tavoite oli kartoit-taa, miten Designarkiston aineistojen ja palveluiden saavutettavuutta voitaisiin parantaa erityisesti ope-tus- ja tutkimuskäytön näkökulmasta. Tätä selvitys-työtä Designarkistolle teki kevään ja kesän aikana palvelumuotoilija (YAMK) Sari Sihvo. Hänen tehtävä-nään oli kehittää asiakasymmärrystä ja kerätä poten-tiaalisilta arkiston asiakkailta tietoa mm. Designarkis-ton tunnettavuudesta sekä palveluiden laadusta ja kehitystarpeista. Kevään aikana Sihvo toteutti laajan kyselyn ja haastatteli muotoilualan tutkijoita ja kor-keakoulujen opetushenkilöstöä. Kyselyssä ja haastat-teluissa nousi esiin se, ettei Designarkistoa ja sen pal-veluita vielä tunneta riittävän laaja-alaisesti. Arkiston toiminnassa nähtiin kuitenkin paljon potentiaalia ja kehitysmahdollisuuksia. Erityisesti vastaajat toivoivat arkiston panostavan lisää digitaalisiin palveluihin ja aineistojen sähköiseen saatavuuteen.
Designarkiston palveluiden kehittämiseen liittyivät tiiviisti palvelumuotoilun työpajat. Niihin osallistui kevään ja kesän aikana Designarkiston henkilökun-nan lisäksi Elkan arkiston johtaja sekä tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö. Työpajoissa käytiin palvelu-muotoilija Sari Sihvon johdolla läpi asiakaskyselyis-sä ja haastatteluissa esiin nousseita teemoja. Niiden kautta pohdittiin, mitkä tulevat olemaan Designar-kiston toiminnan painopistealueita lähitulevaisuu-dessa, ja mihin resursseja pyritään kohdentamaan.
Alkusyksyn aikana toteutettiin vielä kaksi muutakin kyselyä, joista toinen kohdennettiin Designarkis-toon aineistojaan jo luovuttaneille muotoilijoille ja toinen potentiaalisille aineistoluovuttajille. Molem-pien kyselyiden vastauksissa korostui arvostus muo-toiluarkiston toimintaa kohtaan. Muotoilijat kokivat tärkeäksi, että on olemassa taho, joka laaja-alaisesti taltioi suomalaista muotoilua ja muotoilijoiden työ-tä. Myös muotoilun tutkimusta haluttiin tukea ja edistää. Designarkistoon aineistoja luovuttaneet muotoilijat olivat vastausten perusteella hyvin tyyty-väisiä arkiston toimintaan ja saamaansa palveluun. Kiitosta sai erityisesti laaja-alainen hankintapolitiik-ka ja muotoilijoiden keskeinen rooli aineistojen luo-vutusprosessissa.
Sidosryhmäyhteistyö
Designarkiston palveluiden kehittämisestä on vuo-den aikana käyty keskusteluja eri sidosryhmien edustajien kanssa. Aalto-yliopiston taiteiden ja luo-vien käytäntöjen vararehtorin Anna Valtosen kans-sa keskusteltiin siitä, miten Designarkisto voisi paremmin tavoittaa ja palvella muotoilun tutkijoita. Designmuseon ja Designarkiston välisestä yhteis-työstä neuvoteltiin Designmuseon johtajan Jukka Savolaisen ja yli-intendentti Merja Vilhusen kanssa. Lisäksi Designarkiston perustamisessa vahvasti mukana olleen vuorineuvos Krister Ahlströmin kans-sa käytiin keskusteluja Designarkiston tulevaisuu-den suunnasta ja tavoitteista.
Savonian ammattikorkeakouluvierailun yhteydessä keskusteltiin muotoilun koulutuksen yliopettajan Ilk-ka Kettusen sekä muotoilun tuntiopettajan Timo Sir-viön kanssa siitä, miten Designarkiston aineistoja voi-taisiin hyödyntää paremmin opetuskäytössä. Design Unionin toiminnanjohtaja sekä Muotoilusta kasvuvoi-maa -hankkeen päällikkö vierailivat keväällä Designar-kistossa, ja Designarkiston henkilökunta teki myö-hemmin vastavierailun Design Unionin toimitiloihin Kuopioon. Tapaamisten yhteydessä keskusteltiin mm. Designarkiston aineistojen hyödyntämisessä Kuopi-on Muotoiluakatemian opetuksessa sekä muista mah-dollisista yhteistyömahdollisuuksista.
24
Hallintoneuvosto 19.3.2019 alkaen
Toni Suutari (Liikearkistoyhdistys ry.)
Anne Horttanainen (Keskuskauppakamari)
Seppo Ikäheimo (Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu)
Jenni Järvelä, puheenjohtaja (Elinkeinoelämän keskusliitto EK)
Tuomas Aarto (Elinkeinoelämän keskusliitto EK)
Ari Liikanen, varapuheenjohtaja (Mikkelin kaupunki)
Kari Manninen (Liikesivistysrahasto)
Pentti Mäkinen (Etelä-Savon maakuntaliitto)
Jari Ojala (Suomen Kulttuurirahasto)
Katarina Pihl (Stiftelsen för Åbo Akademi)
Arto Seppälä (Mikkelin kaupunki)
Juhana Tikka (Etelä-Savon kauppakamari)
Juha Vuori (Mikkelin kaupunki)
HenkilökuntaKeskusarkistotoiminta
Alm Olli, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö, säätiön edustusoikeus
Asikainen Ulla, tietopalvelusihteeri
Finnilä Arja, tietopalvelusihteeri
Halminen Raili, tietopalvelusihteeri
Junter Leena, digitoija
Kortekallio Anneli, tietopalvelusihteeri
Laakkonen Rauno, tietopalvelusihteeri
Lehtonen Jari, it-asiantuntija
Liukkonen Jukka, tietopalvelusihteeri
Luoma-aho Jarmo, arkistonjohtaja, asiamies, säätiön edustusoikeus
Rahikainen Pentti, arkistotyöntekijä 18.3.—31.12.2019
Roivas-Alm Elina, tietopalvelusihteeri
Strömberg Heljä, tietopalvelusihteeri
Vilén Tommi, arkistomestari
Designarkisto
Muinonen Sari, tietopalvelusihteeri
Sari Sihvo, palvelumuotoilija 18.3.—5.7.2019
Hallitusprofessori Robin Gustafsson
kaupunginjohtaja Timo Halonen, varapuheenjohtaja
professori Niklas-Jensen Eriksen
varatuomari Hannu Rautiainen, puheenjohtaja
FM Carl-Magnus Roos
erityisasiantuntija Tytti Voutilainen
25
Aineistojen vastaanottaminenLuovutuskertoja
yritykset ja yhteisöt 62
yksityishenkilöt 34
Luovuttajien lukumäärä
yritykset ja yhteisöt 39
yksityishenkilöt 24
Yritys- ja yhteisöluovuttajat
Alko Oy
Arsenal
Bioenergia ry
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Finnartist Oy
Fortum Oyj
Grafia ry
Hankkijan Perinneyhdistys
Honeywell Oy
Itä-Suomen Taksiyrittäjät ry
Järvi-Suomen Uittoyhdistys
Kemianteollisuus Ry
Kone Oyj
Kuljetus ja kiinteistö Yrjö Eklund ja kumpp.
Kyyhkylän kuntoutussairaala
Lauttakylän Auto Oy
Liikearkistoyhdistys
Lindström Oy
Mikkelin sotainvalidit
Pohjoismaiset Rakennuspäivät Suomen osasto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Sponda
S-ryhmän johtajaseniorit ry
Stora Enso Oyj
Suomen Tieyhdistys
Suomen Uusyrityskeskukset ry
Suur-Savon matkailuyhdistys ry
Suur-Savon Sähkö Oy
T. Rusi Oy
Tavaralinjat ry
Telia Finland Oy
Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy (Finnfund)
Vaisala Oyj
Valkeakosken Liikenne Oy
Wärtsilä Corporation
YIT Oyj
Yleisradio
Öljy- ja biopolttoaineala ry
Öljyalan Palvelukeskus Oy
Tilastot 2019
Säilytyksessä oleva aineisto
Kokonaismäärä (sisältää myös erityisaineistot) 33392,63 hm Valokuvat 951871 kplÄänitteet 3 327 kpl
2 472 tuntiaElävä kuva 14 970 kpl
4 986 tuntiaJulisteet, kartat, piirustukset 410 048 kpl
Digitaalinen aineisto 68,025 teratavuaKartunta (vähennettynä poistot ja tiivistyminen) 10 hmAineiston vastaanottaminen
Kokonaismäärä (sisältää myös erityisaineistot) 339,54 hm
Valokuvat 22890 kpl
Äänitteet 13 kpl
7 tuntia
Elävä kuva 288 kpl
140 tuntia
26
Julisteet, kartat, piirustukset 378 kpl
Digitaalinen aineisto 24,9 gigatavua
Järjestäminen, luettelointi, kuvailu ja digitointi
Järjestetyt ja luetteloidut arkistot 58 kpl
811,69 hm
Digitoinnin tuloksena syntyneiden tiedostojen määrä 14 044 kpl
Tutkija- ja asiakaspalvelu
Tutkijakäynnit 322 kpl
Tutkijasaliin toimitetut arkistoyksiköt 2 693 kpl
Kaukolainat 18 kpl
Kaukolainatut arkistoyksiköt 130 kpl
Tietopyynnöt (s-posti, kirje ja puhelin) 431 kpl
Toimitetut jäljenteet 458 kpl
Sähköiset palvelut
Käynnit kokoelmiin liittyvissä palveluissa 115894 kpl
Keskimääräinen palvelussa käytetty aika 12.54 min
Viestintä
Käynnit kotisivuilla 20 708 kpl
Artikkelit 1 kpl
Verkkolehti Eemeli 2 ilmestymiskertaa
Ryhmät ja muut esittelyt 4 kpl
77 osallistujaa
Uutiskirje 5 jakelukertaa
Omat sidosryhmätapahtumat 3 tapahtumaa
345 osallistujaa
Yhteistyötapahtumat 5 kpl
53 esiintymistä
585 osallistujaa
Näyttelytoiminta
Perinteiset näyttelyt 6 kpl
osallistuja 1067
Verkkonäyttelyt 2 kpl
käyntikertoja 12745
Koulutus, neuvonta ja ohjaus
Koulutus luovuttajille - koulutettujen määrä 40 osallistujaa - luentotunnit 6 tuntiaKoulutus käyttäjille - koulutettujen määrä 240 osallistujaa - luentotunnit 10 tuntiaNeuvonta ja ohjaus 50 kertaaHenkilöstö
Vuoden aikana työsuhteessa olleet 15 henkilöäTehty työmäärä 14,75 htv
27
Tutkijantie 750100 Mikkeli
www.elka.fiwww.elka.fi/fida
Sähkö[email protected]
Asiakaspalvelu015 321 340
www.elka.fi