DNro 537/033/2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2007-2010

27.10.2005

Sisällysluettelo 1. VUOSIEN 2007-2010 STRATEGISET TAVOITTEET.................................................................................................1

1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET (2000-2005, 2005-2010)................................................................................ 1 1.2. VAIKUTTAMINEN TOIMIALAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN.................................................................................. 4 1.3. TOIMINNALLISET LINJAUKSET.................................................................................................................................. 5

2. VUOSIEN 2007-2010 TULOSTAVOITTEET .............................................................................................................. 7 2.1. KOKO LAITOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET ................................................................................................................ 7

2.1.1. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys ......................................................................................................... 8 2.1.2. Tuotokset ja niiden kehitys…............................................................................................................................9 2.1.3. Laadunhallinta ja sen kehitys.......................................................................................................................... 9 2.1.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys ............................................................................................ 12 2.1.5. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys ................................................................... 14

2.2. KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA INVESTOINTIHANKKEET ........................................................................... 15

3. TOIMINNAN RAHOITUS ………………………………………….....……………………………………………. 23 LIITE 1. Tuottavuusohjelman edellyttämä muutos toimintaan………………………………………………………………….26 LIITE 2. Yhteenveto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen voimavaroista vuosina 2007-2010........................30 LIITE 3. Kehyslomake........................................................................................................................................................32

TutkimusohjelmatAsiantuntijaohjelmat

Ympäristöntutkimus

Teknologiatutkimus

MMM

Johtokunta

Esikunta

Kasvin-tuotannontutkimus

Ylijohtaja ja johtoryhmä

Kotieläin-tuotannon tutkimus

Bio-tekniikka-ja elintarvike-tutkimus

Talous-tutkimus

Palveluyksikkö

1. Vuosien 2007-2010 strategiset tavoitteet

1.1. Toimintaympäristön muutokset (2000-2005, 2005-2010) Asiakkaiden toimintaympäristö − Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä,

ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansalliset ravitsemussuositukset, joiden tavoitteena on edistää ja tukea ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Väestön ravitsemukseen liittyy ongelmia ja kehittämistarpeita. Tiedon tarvetta kohdistuu mm. ravinnon ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen, merkittäviin ravitsemusongelmiin kuten ylipaino ja tietyt kansansairaudet, erityisryhmien kuten ikäihmisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen, ravitsemuksellisesti suositeltavien elintarvikkeiden kehittämiseen ja elintarvikemarkkinoiden kehitykseen.

− Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy

tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä.

− Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden – raaka-aineen

tuotannon ja jalostuksen – kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. EU:n laajeneminen ja maailmankaupan vapauttaminen merkitsevät tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä.

− Elintarvikeketjun kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttää koko tarjontaketjun

samanaikaista tarkastelua. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Tämä perustelee esimerkiksi kotimaisen lisäysmateriaalin tuotannon tarvetta, mutta toisaalta se korostaa laatuketjun aukottomuuden tärkeyttä.

− Ympäristönäkökohta on tulossa entistä tärkeämmäksi kaikessa tuotannossa ja

kulutuksessa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vesiensuojelun ehdot vaikuttavat maatalouden tuotantomenetelmiin entistä enemmän. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventumisen riskit pelottavat. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin.

− Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeä tuotantomenetelmiin vaikuttava kriteeri.

Tuotanto-olosuhdetta käytetään myös tuotteiden erilaistamiskeinona.

1

− Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden ohella maataloudelta kysytään yhä enemmän

myös muita tuotteita(non-food -tuotanto). Puuhun perustuvan energian lisäksi peltobiomassa, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet tarjoavat yhä enemmän työtä maaseudulla. Samalla energian huolto-omavaraisuus paranee. Taustalla on useita tekijöitä: (a) maatalouspolitiikan uudistuksista ja maataloustuotteiden alhaisista markkinahinnoista johtuen peltoa hakee käyttökohdettaan; (b) EU:n linjaukset uusiutuvien energianlähteiden suosimisesta; (c) ilmastosopimuksiin perustuva päästökauppa; (d) öljyn kallistuminen.

− Biopolttoaineita halutaan myös liikenteeseen. EU:n tavoite on, että 5,75 %

liikennepolttonesteistä olisi bionesteitä vuonna 2010. Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä lähtökuopassa, joten kasvulle on tilaa. Rypsi, vilja, sokerijuurikas ja peruna soveltuvat biodieselin tai bioetanolin valmistukseen. Kotieläintilojen kasvu ja alueellinen keskittyminen parantavat lietteiden ja lannan mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa. Ruokohelpi tuottaa energiaa voimalan kattilassa. Jos kannustimet ovat kohdallaan, energiaa voidaan ensi vuosikymmenellä tuottaa jopa 10 prosentilla peltoalastamme, mikä vastaa alaa, jonka voi arvioida poistuva viljanviljelystä vuonna 2006 voimaan astuvan maatalouden tukiuudistuksen seurauksena.

− Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa

avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä.

− Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja

markkinoida. Elintarviketalouden politiikkariippuvuus jatkuu varsinkin raaka-aineen tuotannossa. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. EU:n budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin sitä ennen. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen 2015. Vuoteen 2007 mennessä päätetään maaseutupolitiikan linjauksista osana EU:n uutta ohjelmakautta. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävät WTO-neuvottelut ratkeavat aikaisintaan vuonna 2006. Lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon.

− Kansalliset ja kansallisesti räätälöitävät maataloustuet (ns. maaseututuet),

investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellyttävät voimakasta tutkimuksellista panosta.

− Tulevissa maatalouspoliittisissa ratkaisuissa joudutaan arvioimaan markkina- ja

tukiehtojen kannustavuus epäedullisilla alueilla, kuten Suomessa. Jos kannusteet laadukkaan ja määrältään riittävän raaka-aineen tuottamiseen puuttuvat, nousee esille kysymys huoltovarmuudesta. Poikkeamat energian saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti.

2

− Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Kuntarakenteen muutos tulee vaikuttamaan maaseudun kehittämisen edellytyksiin.

− Maataloustuotannon pitäminen kannattavana on yhä haasteellisempaa.

Teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot. Teknologiaa hyödynnetään varsinkin kotieläintaloudessa, missä yrityskoko kasvaa nopeasti. Tämä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon.

Tutkimuslaitosten toimintaympäristö − MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen

osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan.

− Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella

keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja IT-hallinnossa. − Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen merkitystä yhteiskunnan kehityksen

mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Tutkimuslaitosten merkitystä poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan kehittämisessä korostetaan. Mutta järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Valtio tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Työssä tullaan tarkastelemaan: o sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota o perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan o yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen kanssa o ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen kehittämistä o yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinorakenteen

keskinäistä vastaavuutta o tutkimuslaitosten organisointimalleja

− Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan

raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältö saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta

3

ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asetannassa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä.

− Johtamista palveleva laskentatoimi on organisaatioiden kriittinen menestystekijä.

Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on tärkeä myös siksi, että muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa.

− Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä

julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista.

− MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen

ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa.

1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n tutkimusohjelmasta vuonna 2005 on yhteensä 91 %. Tutkimus, joka palvelee maatalouden tuottavuuden kasvua, maataloustuotannon jatkumista ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamista, vastaavat MTT:n tutkimuksesta 65 %. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen osuus tutkimuksesta 18 %.

4

Taulukko. Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen osuus MTT:n koko tutkimusohjelmasta vuonna 2005.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoite Tutkimuksen

osuus % 1. Maaseudun elinvoiman säilyminen 22. Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen 313. Maatalouden tuottavuuden kasvu 344. Maataloustuotannon ympäristövaikutukset, ml. ravinnekuormituksen vähentäminen, avoimen viljelymaiseman säilyttäminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden edistäminen 185. Elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatujärjestelmät 26. Elintarvikkeiden jäljitettävyys alle 17. Eläinten hyvinvointi ja terveys 38. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto 1Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palveleva tutkimus yhteensä 91 Kun MTT:n ja muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen vaikuttavuus yhdistetään, hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet tulevat katetuksi tasapainoisesti.

1.3. Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) − MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden

kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle.

Tavoitetila (visio) − MTT on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja sillä on tutkimusalojensa paras tietämys ja

keinot uuden tiedon ja teknologian tuottamiseen ja siirtämiseen toimialoillaan. − MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Se reagoi

joustavasti muuttuviin olosuhteisiin. MTT tuntee asiakkaidensa tarpeet, ja sillä on kyky suunnata nopeasti toimintaa kysynnän mukaisesti. Vastaavasti MTT:llä on kyky luopua vähemmän tärkeästä.

− MTT menestyy strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja

yritysten kanssa. MTT:llä on vahva ja monipuolinen rahoituspohja. Kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus on noussut.

5

− MTT hyväksytään laajasti. MTT:n toimintajärjestelmä on läpinäkyvä: johtamista, tuloksia ja tuotoksia voidaan ennakoida. Toiminnan vaikutukset ovat pitkäaikaisia.

− MTT on haluttu työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani, jossa on osaava ja hyvinvoiva

henkilöstö. Arvot − Sidosryhmälähtöisyys

o Toimimme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja olemme kiinnostuneita, miten toimintamme vaikuttaa. Seuraamme toimintaympäristömme muutoksia, ja tiedon avulla suuntaamme toimintaamme. Haluamme, että MTT koetaan kumppanina, jonka tutkimus on asiakkaiden mielestä korvaamatonta.

− Asiantuntijuus ja innovatiivisuus

o Huolehdimme kehittymisestämme. Arvostamme kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymää osaamista, luovuutta ja kriittisyyttä. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtäviemme toteuttamiseen. Organisaatiorajat eivät häiritse yhteistyötämme.

− Eettisyys o Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen.

Tutkimusta tehdessä ja tuloksia julkaistaessa noudatamme tutkimuksen eettisiä periaatteita. Julkaisemme myös tutkimustuloksen, joka ei ole odotustemme mukainen. Tuomme esiin havaitsemamme epäkohdat, ja korjaamme virheet omalta osaltamme.

− Henkilöstön hyvinvointi

o MTT on hyvä työnantaja, jonka palveluksessa olevalla työntekijällä on mahdollisuus osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon ryhmän, toimintayksikön ja MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työpaikkojen turvallisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstö on valmis muutoksiin ja on aktiivinen itsensä kehittämisessä.

− Toiminnan tuloksellisuus o Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti.

Toiminnan suuntaamiseksi kokoamme tietoa tuloksistamme ja niiden aikaansaamiseksi syntyneistä kustannuksista. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä jatkuvasti tutkimusmenetelmiämme sekä toiminta- ja yhteistyömallejamme. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Keskitymme sellaisiin tutkimusongelmiin, jotka ovat ainakin potentiaalisesti taloudellisesti tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviä.

6

2. Vuosien 2007-2010 tulostavoitteet

2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet Taulukko 1. Päätoiminnot(BRUTTOMENOT)

m€ htv m€ htv m€ htv m€ htv m€ htv m€ htv m€ htv

Ministeriötaso ja sentukipalvelut

Tutkimus- ja kehittämistoiminta: 45,749 832 46,059 848 40,709 739 41,146 739 41,346 739 41,546 739 41,746 739

Tarkastus ja valvonta: - Torjunta-ainetarkastukset 0,426 13 0,439 13 0,437 13 0,441 13 0,441 13 0,441 13 0,441 13

Palvelut ulkopuolisille asiakkaille: - Maksullinen palvelutoiminta 2,249 53 2,278 53 1,660 45 1,700 45 1,700 45 1,700 45 1,700 45

Muiden julkishyödykkeiden tuottaminenja viranomaistoiminta: - Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6,000 118 6,000 118 6,000 118 6,000 118 6,000 118

Yhteensä (bruttomenot) 48,424 898 48,776 914 48,806 915 49,287 915 49,487 915 49,687 915 49,887 915 + Muiden virastojen momentit 35 35 30 20 20 20 20

Menojen jakautuminenkululajeittain, m€HenkilöstömenotToimitilavuokratPalvelujen ostotMuut toiminnan menotInvestoinnitYhteensä 49,887

33,5506,6004,6403,297

49,487

33,4006,6004,6303,257

49,687

33,2506,6004,6203,217

48,806

33,1006,6004,6103,177

49,287

32,6906,6004,6003,166

48,424

32,5006,8004,5613,165

48,776

31,2436,7824,4984,253

2008 tavoite

2009 tavoite

2010 tavoite

2004tp

2005arvio

2006arvio

2007tavoite

2008tavoite

2009tavoite

2010tavoite

2004 tpäätös

2005 arvio

2006 tavoite

2007 tavoite

1,800 1,800 1,8001,648 1,750 1,750 1,800

7

2.1.1. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 2. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUSSelite

Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, 1000€1. Elintarvikkeet ja markkinat 14 448 12 853 12 304 12 600 13 300 13 650 13 850 14 150 14 4502. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 16 014 18 710 19 346 19 500 17 150 16 950 16 700 16 450 16 0503. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 3 834 5 021 6 208 6 100 5 150 5 350 5 400 5 550 5 7504. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6 000 6 000 6 050 6 050 6 1005. Muu tutkimuksellinen toiminta 2 484 3 421 3 761 4 000 1 250 1 250 1 300 1 300 1 350Tutkimustoiminta yhteensä 36 780 40 005 41 619 42 200 42 850 43 200 43 300 43 500 43 700

Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000€):1. Kokonaiskustannukset / htv 40 43 45 46 48 47 47 48 482. Kokonaiskustannukset / tutkija 128 139 144 141 129 134 129 125 1203. Kokonaiskustannukset / julkaisu 23 27 24 29 29 28 28 28 274. Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset 239 270 229 236 260 254 247 249 2505. Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija 41 43 45 42 39 41 40 39 38

Tuottavuus (kpl/tutkija):1. Julkaisut 5,7 5,1 6 4,8 4,5 4,7 4,6 4,5 4,4 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 - Ammattilehtiartikkelit 2 1,9 2,1 1,4 1,8 2 1,9 2 1,9 - Yleislehtiartikkelit 0 0,1 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,32. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,5 0,5 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Kannattavuus ja kustannusvastaavuus

1. Maksullinen toiminta yhteensä, 1000€ - Tuotot yhteensä 2 887 2 708 3 052 2 800 2 540 2 700 2 700 2 700 2 700 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 5 977 3 769 3 624 2 840 2 890 3 040 3 040 3 040 3 040 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 090 -1 061 -572 -40 -350 -340 -340 -340 -340 - Kustannusvastaavuus, % 48 72 84 99 88 89 89 89 89 - hintatuki 96 96 96 85 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -2 994 -965 -476 45 -270 -260 -260 -260 -260

1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, 1000€ - Tuotot yhteensä 327 314 390 301 240 250 250 250 250 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 1 161 819 884 573 630 640 640 640 640 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -834 -505 -494 -272 -390 -390 -390 -390 -390 - Kustannusvastaavuus, % 28 38 44 53 38 39 39 39 39 - hintatuki 96 96 96 85 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -738 -409 -398 -187 -310 -310 -310 -310 -310

1b. Muu maksullinen toiminta, 1000€ - Tuotot yhteensä 2 560 2 394 2 662 2 499 2 300 2 450 2 450 2 450 2 450 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 4 816 2 950 2 740 2 267 2 260 2 400 2 400 2 400 2 400 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 256 -556 -78 232 40 50 50 50 50 - Kustannusvastaavuus, % 53 81 97 110 102 102 102 102 102 - hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -2 256 -556 -78 232 40 50 50 50 50

2. Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000€ *) - Tuotot yhteensä, 9 030 9 646 10 103 9 850 10 400 10 600 10 800 11 000 11 200 josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 562 3 976 4 077 3 750 4 300 4 350 4 400 4 450 4 500 - EU:lta saatava rahoitus 302 501 564 500 600 700 800 900 1 000 - muu valtiontalouden ulkop. rahoitus 5 166 5 169 5 462 5 600 5 500 5 550 5 600 5 650 5 700 - Kokonaiskustannukset 34 037 39 267 38 186 39 500 41 650 42 000 42 100 42 300 42 500 - Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) -25 007 -29 621 -28 083 -29 650 -31 250 -31 400 -31 300 31 300 -31 300 - Kustannusvastaavuus, % (arvio) 27 25 26 25 25 25 26 26 26 - Kustannusvastaavuus, % (tavoite) 28 30 33 35

*) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

2005TA

2008TTS

2006TAE

2007TTS

2004TP

2010TTS

2009TTS

2002TP

2003 TP

2.1.2. Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 3. TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA (kpl)Selite

1. Julkaisut yhteensä 1634 1 476 1 737 1 438 1 500 1 520 1 540 1 560 1 600 - Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 131 110 139 160 160 175 190 205 220 - Ammattilehtiartikkelit 575 553 612 410 600 650 650 700 700 - Yleislehtiartikkelit 21 29 36 70 96 95 95 100 100

2. Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä 154 148 182 179 165 170 175 175 175 - Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 63 37 66 68 62 62 61 60 60 - Keksintöilmoitukset ja patentit 1 6 8 3 6 8 10 12 13 - Uudet tuotteet ja tuotereseptit 21 19 20 27 27 28 30 31 32 - Menetelmät ja palvelut 29 45 43 38 36 38 40 40 40 - Ohjeet ja suositukset 40 41 45 43 34 34 34 32

2010TTS

2004TP

2005TA

2009TTS

2008TTS

2006TAE

2007TTS

2002TP

2003 TP

30

2.1.3. Laadunhallinta ja sen kehitys Toimintajärjestelmän kehittäminen MTT:n toimintajärjestelmän tehtävänä on kehittää toimintaa siten, että MTT:n strategiset tavoitteet saavutetaan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat työkalut, jotka tukevat ja helpottavat henkilöstöä työtehtävien hoitamisessa. Näitä ovat mm. tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät ja sidosryhmärekisteri. Yksi tavoite on, että ajankäytön painopistettä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukauden alkuun mennessä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia on kehitetty yhteistyössä neljän muun tutkimuslaitoksen kanssa (VTT:n johtama JYVA -hanke). Kehittämistyötä jatketaan ja yhteistyötä MMM:n kanssa tiivistetään siten, että MTT:n vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet tukevat nykyistä paremmin MMM:n määrittelemiä yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta kehitetään suunnittelukautena myös kokonaisuutena siten, että MTT pystyy osoittamaan tekemänsä toimenpiteet ja arvioimaan niiden vaikuttavuuden myös muiden ministeriöiden, hallitusohjelmien, yritysten, alueiden, EU:n ja globaalin elintarviketalouden näkökulmasta. Vuonna 2005 on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön itsearviointi ryhmätasolla osana strategisten tavoitteiden jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Itsearviointia kehitetään palautteiden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen tuomien mahdollisten muutosten perusteella vuonna 2006 ja käyttöönottoa tuetaan mm. ryhmien neuvonnalla. Sisäiset auditoinnit keskitetään hyvien käytäntöjen siirtoon ryhmästä toiseen. Myös MTT:n

9

johtoryhmä aloittaa itsearvioinnin, jolla seurataan tasapainoa a) resursoinnin, b) osaamisen kehityksen, c) toiminnan (prosessit) ja d) tuloksellisuuden suhteen. Toimintajärjestelmää kehitetään eurooppalaisen laatujärjestelmän (EFQM-malli) periaatteiden mukaisesti. Toimintaa strategisesta suunnittelusta toiminnan arviointiin kehitetään siten, että EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa saavutetaan yli 400 pistettä ja MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 -standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmää rakennetaan siten, että MTT pystyy raportoimaan ja täyttämään vuonna 2008 käyttöön tulevan kansainvälisen ISO-organisaation yhteiskunnallisen vastuun standardin vaatimukset. Mahdollisesti laadukkuutta yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa osoitetaan sertifioimalla toiminta vuonna 2008 voimaan tulevan ISO-standardin mukaisesti. Osana yhteiskunnallista vastuuta MTT:n toimintajärjestelmään lisätään vuosien 2007-2008 aikana ympäristöasioiden hallintaan liittyvät kysymykset. Ympäristönäkökulmassa MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä, vaan myös MTT:n toiminnan ja tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. MTT osallistuu eri organisaatioiden yhteisiin kehittämisryhmiin taatakseen tehokkaan tiedonvaihdon ja kehittymisen. MTT:ssä tuetaan strategian jalkauttamista ja toiminnan jatkuvaa parantamista jatkamalla johtajien JET-koulutusta ja kehittämällä sisäistä viestintää. Laatupäällikkö koordinoi akreditoitujen laatuketjujen sekä tutkimuksen työketjujen laatukehitystä. MTT parantaa osaamistaan soveltuvuustutkimuksessa ja ottaa käytännöksi tehdä soveltuvuustutkimuksen merkittäviä hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä. Tutkimushankkeiden johtamista on parannettu uusien tutkijantyökalujen käyttöönotolla vuodesta 2005 alkaen. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan kaikissa prosesseissa. Yhteistyö keskeisten kotimaisten toimijoiden kanssa on tässä avainasemassa. Erityiskohteena on tiedepuistotoiminnan vauhdittaminen, eri toimijoiden roolien määrittäminen ja konkreettisen yhteistyön aloittaminen. Toimintajärjestelmän tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista tutkimusosaamisen lisäksi. Näin varmistetaan riittävä ymmärrys asiakkuuksien merkityksestä ja alennetaan kynnystä kaupallistaa tutkimusinnovaatioita. Kehitystyö tulee näkymään suunnittelukaudella kasvavana yritysrahoituksen osuutena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. Kehittämistyön vastuuhenkilöt määrittelevät kehittämisen tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Kehityksen sisäisestä auditoinnista vastaavat MTT:n johtoryhmä ja johtokunta. Kansainvälistyminen MTT panostaa kansainvälisten yhteistyöverkkojen ylläpitoon ja rakentamiseen. Tämä konkretisoituu kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä.

10

Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä (suunnittelukauden tavoite 0,5 0,6/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. € 1,5 milj. €). Kansainvälisen rahoituksen kulmakiviä ovat EU-tutkimusrahoitus ja yhteistyö teollisuuden kanssa. Tavoitteet − Tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja − Tutkijoilla on monipuoliset yhteydet alansa tärkeimpiin kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin − MTT on mukana oman alansa merkittävissä kansainvälisissä verkostoissa − MTT:llä on runsaasti kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, myös MTT:n

vetäminä. − Tutkimushankkeet ovat korkeatasoisia ja ne toteutetaan ammattitaitoisesti ja

asiantuntevasti. − MTT on haluttu kumppani kansainvälisessä tutkimustoiminnassa korkean tieteellisen

tason ja hyvän hankkeiden hallinnoinnin takia. − Kansainvälisen rahoituksen osuus MTT:n toiminnassa kasvaa Keinot MTT priorisoi kansainvälisessä yhteistyössään EU-maiden tutkimuslaitosten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin. MTT valitsee keskeisiä yhteistyölaitoksia ja kehittää niiden kanssa yhteistyötä systemaattisesti käyttämällä hyväksi EU-rahoitusta. Tätä tuetaan osallistumalla aktiivisesti EURAGRI:n toimintaan. Osallistuminen EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin on myös keskeinen keino MTT:n osaamisen tunnetuksi tekemiseen, sillä EU-hankkeet luovat pohjaa osaamisen myynnille eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan muun muassa NKJ:n (Nordisk Kontaktorgan för Jordbruksforskning), Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Nordforskin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään lähinnä USA:n, Kanadan, Australian ja Japanin kanssa. Yhteistyö perustuu eri tutkimusyksiköiden identifioimiin tarpeisiin. Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. MTT tukee nuorten väitelleiden tutkijoiden työskentelyä ulkomailla. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. MTT edistää myös kokeneiden tutkijoiden kansainvälistä työskentelyä. Tutkimushankkeita suunniteltaessa arvioidaan asiantuntijanvaihdon tarve. Tämä tarkoittaa sekä MTT.n tutkijoiden työskentelyä ulkomailla että ulkomaalaisten tutkijoiden työskentelyä MTT:ssä. Asiantuntijanvaihtoa tuetaan tähän varatulla erillisrahalla, mutta pääosa vaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä. Asiantuntijanvaihdon rahoituksessa hyödynnetään EU:n tutkijoiden liikkuvuusohjelmaa sekä muita asiantuntijavaihdon rahoittajia kuten Suomen Akatemia, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sekä OECD:n stipendiohjelma. Nuorempien tutkijoiden kohdalla hyödynnetään myös

11

säätiöiden tarjoamaa rahoitusta. Tavoitteena on, että vuosittain keskimäärin 30 MTT:n asiantuntijaa työskentelee kansainvälisissä laitoksissa. Venäjän maataloustiedeakatemian kanssa solmitussa yhteistyösopimuksessa on määritelty useita yhteistyöalueita, joilla pyritään saamaan aikaan tutkijanvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä esim. Interreg-hankkeissa. Painopisteenä ovat Pietarin alueella sijaitsevat tutkimuslaitokset.

UM:n maaseutukehitysstrategia korostaa tutkimuksen roolia kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. MTT pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla osaamistaan kansainvälisten ravinto- ja ympäristöongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT osallistuu kuitenkin vain silloin, kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio tai eurooppalainen näkökulma. MTT etsii kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä UM:n priorisoimien maiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä CGIAR-laitosten kanssa syvennetään ottamalla huomioon UM:n linjaukset. Osana tätä MTT osallistuu EIARD-yhteistyöhön. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Yhteistyömuotona ovat asiantuntijavaihto ja yhteiset hankkeet. Osaamisen viennin tukeminen (esim. asiantuntijoiden osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin) on kansainvälisen yhteistyön yksi tavoite. Tätä toteutetaan osaltaan Agropolis-tiedepuistoyhteistyössä tiedepuiston muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisuutta lisätään selkeällä vastuuttamisella. Tämä konkretisoidaan toimintayksiköiden kanssa tehtävissä tulossopimuksissa. Kukin toimintayksikkö tekee vuosittain oman suunnitelman kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä suunnitelma vastuutetaan ryhmätasolle asti ja ryhmät sitoutetaan kansainvälistymiseen, jonka painoarvoa mittaamisessa lisätään. MTT:n kansainvälisen rahoitus on kasvussa. Vuonna 2003 kv. rahoitus oli 0,7 ja 2004 lähes 1,0 milj. euroa. Tutkimusaloilla kansainvälisen rahoituksen vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Tavoitteena on nostaa kansainvälinen rahoitus suunnittelukauden loppuun mennessä 1,5 miljoonaan euroon. 2.1.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Henkilöstön määrä ja rakenne MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli 933 henkilötyövuotta (htv) vuonna 2004, josta 35 htv oli muiden virastojen momenteilla. Perussuunnitelmassa henkilöstövahvuus on suunnittelukauden ajan 935 htv, josta 20 htv on muiden virastojen momenteilla. Suunnitelma henkilöstörakenteen muuttamisesta esitetään liitteessä 1. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus vakiinnutetaan 70 prosenttiin. Henkilökunnan määrää, laatua ja sijoittumista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla MTT:n strategisesti keskeisille tutkimus- ja toiminta-alueille. Strateginen henkilöstösuunnitelma laaditaan 30.6.2006 mennessä.

12

Työsuhde on yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Työnantajavirkamiehet, professorit, toimintayksiköiden johtajat, ohjelmajohtajat ja heidän sijaisensa ja muut julkista valtaa käyttävät ovat virkasuhteessa. Nimikemuutosten yhteydessä tarkastellaan aina palvelussuhteen lajia. Lisäksi avoimeksi tulevat virat täytetään mahdollisuuksien mukaan työsuhteisina tehtävinä. Hyvinvointi Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet toteuttamalla työjärjestelyjä työpaikalla sekä hyödyntämällä aktiivisesti erilaisia eläke- ja kuntoutusratkaisuja työkyvyn muutostilanteissa. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Toiminnassa hyödynnetään työhyvinvointiohjelmia, joiden tavoitteina on muun muassa vakiinnuttaa työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja työpaikan arkea sekä tukea ikääntyvien työntekijöiden pysymistä mukana työelämässä. Työhyvinvointiohjelmien rakenteet pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että niitä varten saadaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. MTT:ssä tehdään henkilöstökyselyjä, joiden tulosten perusteella käynnistetään työyhteisöjen ja esimiestyön kehittämishankkeita ja muita tukitoimia. Suunnittelukauden tavoitteena henkilöstön hyvinvoinnissa: − Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyy alle valtion

budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 2,8 %, valtio 3,4 %) − Tapaturmapoissaolojen osuus säännöllisessä vuosityöajasta alenee valtion

budjettitalouden keskiarvoon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,1 %) − Sosiaaliturvakustannusten osuus työvoimakustannuksista pysyy alle valtion

budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 16,8 %, valtio 19,1 %) − Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee yli valtion budjettitalouden keskiarvon

(vuonna 2004 MTT 61,1 vuotta, valtio 61,3 vuotta) − Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus koko

henkilöstöstä pysyy selvästi alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2004 MTT 0,2 %, valtio 0,4 %)

− Työtyytyväisyysmittauksissa saavutetaan jatkuvaa edistystä.

13

Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen 13 - 16 prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulisi olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Suunnitelma palkkakilpailukyvyn parantamisesta esitetään liitteessä 1. Osaaminen Nykyisen 12 %:n sijaan MTT:n asiantuntijoista 15 % on suunnittelukauden lopussa tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Henkilöstön tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista ja hyvinvointia varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Johto- ja esimiestehtävissä olevien toimintaa tuetaan valmennuksin, joiden painotukset vaihtelevat työnohjauksesta tulospalkkiojärjestelmän hallintaan (tulospalkkiot, ryhmien itsearvioinnit ja tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen käynti) ja työyhteisön yhteistoimintaa ja työhyvinvointia edistäviin taitoihin. Johtamistehtäviä täytettäessä painotetaan johtamisosaamisen merkitystä. Uutta osaamista hankitaan tekemällä tutkimusyhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijat ylläpitävät ja lisäävät osaamistaan työskentelyllä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, osallistumalla kansainväliseen tutkijanvaihtoon sekä verkostoitumalla ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tutkija- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville kohdennetaan työn ja projektien hallintaan sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin liittyvää valmennusta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutusrakenteen muutos lisävät henkilöstö- ja urasuunnitteluun kohdistuvia paineita. Osaamisen kehittämisen linjaukset puretaan auki strategisessa henkilöstösuunnitelmassa. 2.1.5. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Valtion IT-toiminnan uudistus on lähtenyt liikkeellä osana tietoyhteiskuntaohjelmaa. Näkyviä merkkejä ovat valtion IT-johtajan rekrytointi ja ValtIT nimellä tunnettu kehittämishanke. Tavoitteena on selkeyttää valtion IT-toiminnan ohjausta ja koota yhteen koko valtionhallinnolle yhteisiä palveluja. Uusi tietohallintolaki on työn alla. MTT:n kannalta merkittävää: − MTT:n tulee ottaa kantaa ainakin taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja

asiakirjahallintoon liittyvien tietojärjestelmien yhteiskäytöön (ulkoistamiseen). − Sähköisten palvelujen rakentamisvauhti kiihtyy − Liikkuva työtapa yleistyy − Tutkimustyössä tarvitaan yhä enemmän IT-pohjaisia laitteita ja ohjelmistoja (yhteiset

tietovarastot, toiminnan ohjaus, aineistojen keräys, aineistojen analysointi, raportointi, jne )

− MTT:n toiminta tulee yhä riippuvaisemmaksi sekä ulkoisista yhteistyökumppaneista että omasta osaavasta IT-henkilöstöstä.

14

− IT-kustannusten määrä tulee jatkossa entistäkin suuremmassa määrin riippumaan IT:tä käyttävän henkilöstön määrästä (lisenssit ja ostetut palvelut hinnoitellaan pääluvun mukaisesti).

− MTT varautuu siihen, että sen nykyiset IT-kustannukset, noin 1500 euroa/htv, kasvavat suunnittelukauden aikana merkittävästi.

MTT tiivistää yhteistyötä tieteellisen laskennan keskuksen (CSC) kanssa pyrkimällä sopimukseen, jossa keskuksen palvelujen käyttö on MTT:lle taloudellisesti kannattavaa, eikä MTT:n tarvitse rakentaa itselleen kaikkia valmiuksia. MTT hyödyntää CSC:n laskentakapasiteettia erityisesti eläinarvostelumallien laskennassa sekä ohjelmisto- ja menetelmätukea bioinformatiikassa. Paikkatietoaineistojen hallinnan tukeudutaan CSC:n laskentakapasiteettiin.

2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Liite 1. Tutkimuksen suuntaaminen MTT:n tutkimus jakautuu asiakaslähtöisiin tutkimusohjelma-alueisiin: − Elintarvikkeet ja markkinat (asiakkaana elintarvikeketju, hyötyjänä viime kädessä

kuluttaja): 35 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa.

− Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät (asiakkaana maaseudun yrittäjä ja hänen työtään tukevat neuvonta, koulutus ja tutkimus): 49 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus supistuu.

− Maaseutupolitiikka ja -ympäristö (asiakkaana hallinto): 15 % tutkimuksen volyymistä vuonna 2005, suunnittelukaudella osuus kasvaa.

Osaamista kehitetään erityisesti seuraavilla alueilla: − Elintarvikeketjun (Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue) tutkimus kattaa

elintarvikkeen koko elinkaaren, mukaan lukien ympäristövaikutukset. MTT tuntee elintarvikemarkkinat ja niiden toimintamekanismit, ml. globaalimarkkinat ja niiden vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen. MTT edistää elintarvikeketjun toimivuutta ja verkottaa tarvittavaa osaamista tämän päämäärän saavuttamiseen. MTT vahvistaa osaamistaan kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnissa ja elintarvikkeiden jalostusprosessien hallinnassa. Bio- ja geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan, ja samalla varmistetaan niiden hallittu käyttö. Kasvibiotekniikassa panostetaan geeninsiirtotekniikan hyödyntämiseen. Mikrosiruteknologisia valmiuksia parannetaan. Elintarvikeketjuun liittyvä tutkimus perustuu tiiviiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen yhteistyöhön.

− Maatilayrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät –tutkimusohjelma-aluetta) varten kehitetään tuotanto- ja informaatioteknisiä ratkaisuja. Tutkitaan erityisesti yrityksen johtamista, tuotantojärjestelmiä, tuotannon tehokkuuden kasvattamista, yrityskoon

15

kasvattamista, markkinoilla toimimista, maatilojen osa-aikaisuutta, monitoimisuutta ja yhteiskunnan ohjausvälineiden toimivuutta. Palvelu- ja julkishyödyketuotanto laajentaa maatalouden roolia yhteiskunnassa. Soveltava tuotantobiologinen tutkimus hyödyntää bioteknologian sallimia mahdollisuuksia.

− Maaseutuyrityksiä (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät sekä Maaseutupolitiikka ja -

ympäristö -tutkimusohjelma-alueita) varten tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. Tarkasteluun tulevat sekä yrittäminen että siihen liittyvät politiikkatoimet, kuten esimerkiksi yritystukien kohdentuminen. Sekä yritys- että politiikantutkimuksella tuetaan päätöksentekoa. Tutkimus kohdistetaan maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan sekä maatalous- ja maaseutupolitiikkaan ja niiden keskinäisen suhteeseen. Maaseudun politiikantutkimuksessa uutena kehittämiskohteena ovat paikalliset ja seudulliset ratkaisut niin perinteisissä elinkeinopolitiikoissa kuin maaseudun ympäristö- ja teknologiaratkaisuissakin. Alan johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa hakeudutaan yhteistyöhön. MTT:n sisäistä verkostoa tiivistetään.

− Ympäristön ja luonnonvarojen (Maaseutupolitiikka ja -ympäristö –tutkimusohjelma-

aluetta) tutkimuksen haasteet tulevat ensisijaisesti kansainvälisestä integraatiosta ja siihen liittyvistä sopimuksista. Tästä seuraa tarve, että yhteistyökumppanit ovat kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, joiden toimintamallia MTT:n seuraa: korkea tieteenalakohtainen osaaminen ja menetelmät, tuntemus soveltavan maatalous- ja elintarviketutkimuksen kentästä, monitieteinen lähestymistapa. Yhteistyöverkostot mahdollistavat globaalien muutosten ennakoinnin ja nopean reagoinnin. Vaikuttavuuden saaminen ympäristöntutkimuksessa edellyttää kansainvälisyyttä myös tiedon ja teknologian siirron kumppaneissa. MTT:lle luontaisia tutkimuskohteita ovat maatalouden ja maaseudun hajautettujen teknologioiden ympäristökytkennät, elintarvikeketjun ympäristökytkennät, maaseudun tuotantojärjestelmien toiminnallinen kestävyys, geenivarat ja monimuotoisuus, maatalouteen, elintarvikeketjuun ja maaseutuun liittyvät ympäristötietoaineistot sekä maaseudun ja maatalouden ympäristöohjausjärjestelmät.

Maatalouden aiheuttamia vesistö- ja ilmastopäästöjä on voitava vähentää. Energiakasvien osuus pellonkäytössä kasvaa, mikä edellyttää tutkimusta. Ilmastonmuutos edellyttää tutkimusta. Resurssien käytössä vahvistetaan bioteknologista tutkimusta. Se tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa.

16

Bioteknologia nähdään kansainvälisesti yhtenä tulevaisuuden avainteknologiana. Niin EU-tutkimuksessa kuin maa- ja metsätalousministeriön linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä valmistui vuonna 2005 uusi biotekniikkastrategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseen vuoteen 2015 asti. Tämä strategia antaa huomattavasti entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. Toinen merkittävä muutos MTT:n biotekniikan kehittämiselle on, että MTT:n organisaatiouudistuksen myötä MTT:n biotekniikkatutkimus kootaan Biotekniikka- ja elintarviketutkimus-yksikköön. Biotekniikkatutkimuksen kehittämisessä panostetaan erityisesti valittujen avainteknologioiden kehittämiseen. Nämä avainteknologiat ovat:

o funktionaalinen genomiikka o DNA-diagnostiikka o geeninsiirtotekniikat o solu-, solukko- ja alkioviljely

Biotekniikan tutkimusta kehitetään monipuolistamalla sähköistä kirjastoa alan julkaisuilla, parantamalla yhteyksiä biotietokantoihin ja -ohjelmistoihin, vahvistamalla bioinformatiikan osaamispohjaa sekä kehittämällä yhteistä laitekeskusmallia. Mikrosiruteknologiaa käytetään kaikilla bioteknisen tutkimuksen sovellusaloilla. MTT aloittaa mikrosirutekniikkavalmiuksien rakentamisen vuonna 2006 tavoitteena, että vuoteen 2008 mennessä MTT:lle saadaan toimiva mikrosirutekniikkayksikkö. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. Biotekniikkatutkimuksen kokonaiskustannus MTT:ssä on 6,7 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus on 1,7 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa rahoitusta. Markkinointi MTT:n markkinointiprosessia kehitetään viestintästrategian ja -suunnitelman sekä vuonna 2005 toteutetun sidosryhmäanalyysin pohjalta. Työkaluna toimii sidosryhmärekisteri ja kontaktienhallintaohjelma (CRM eli Customer Relationship Management). Markkinointiviestinnän ja asiakkuuden hallinnan ohella sidosryhmärekisterillä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden raportoinnissa. Sidosryhmärekisteri otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2005 lopusta niin, että se on kaikkine ominaisuuksineen käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Markkinoinnin mittaristoa kehitetään osana koko MTT:n vaikuttavuuden mittaristoa. Vuoden 2006 alusta otetaan uutena vuosittaisena mittarina käyttöön julkisuusanalyysi ja -profiili, jossa MTT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan tutkimuskeskuksen medianäkyvyyden ja julkisuuskuvan kautta. Lisäksi MTT toteuttaa sidosryhmätutkimuksen vuodenvaihteessa 2006-2007. Samalla vaikuttavuuden raportointia parannetaan kehittämällä vuosikertomusta kohti yhteiskuntavastuun raporttia. Tässä MTT haluaa olla edelläkävijä valtionhallinnossa ja korvaa vuosikertomuksensa vaikuttavuusraportilla keväällä 2007. Asiakkuusviestintä ja uusmyynti järjestetään

17

uudelleen MTT:n uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Tutkijoille järjestetään markkinointikoulutusta: etusijalla ovat MTT:n omaan tutkijankoulutukseen osallistuneet. Palvelu- ja tuotevalikoimansa selkeyttämiseksi MTT julkistaa keväällä 2006 uuden verkkopalvelualustan, johon kerätään kaikki MTT:n ulkoiset verkkopalvelut. Nykyisten ja uusien verkkopalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Merkittävimmät uusista verkkopalveluista rekisteröidään tavaramerkeiksi. Kansainvälistä markkinointiviestintää kehitetään osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan viestintäyhteistyötä. Hallinnonalan virastot julkaisevat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alla yhteisen englanninkielisen lehden, joka kertoo uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja tutkimuksesta Suomessa. Jatkossa lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa, joista kaksi numeroa toimitetaan vain englanniksi hallinnonalan ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Sisäisen viestinnän tavoitteena on suunnata muutosta kohti palveluyhteisöä: lisätä MTT:n sisäistä yhtenäisyyttä ja kannustaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisessä viestinnässä korostetaan MTT:n asiakaslähtöisyyttä ja haetaan tätä kautta oikeutusta MTT:n olemassaololle. Sisäisen viestinnän merkitystä korostaa myös MTT:n organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen, jossa viestinnällä on keskeinen rooli sitoutettaessa henkilökuntaa muutoksen läpivientiin. Sisäisen viestinnän kehitystyössä noudatetaan vuonna 2005 valmistunutta sisäisen viestinnän toimintasuunnitelmaa, jossa on mm. määritelty sisäisen viestinnän vastuut ja kuvattu tärkeimmät kehityshankkeet. Sisäisen viestinnän tärkeimmän kanavan, vuonna 2005 täysin uudistetun MTTinfon kehitystyötä jatketaan integroimalla yksiköiden omat intrat MTTinfoon. Sisäisen viestinnän toinen kieli on englanti. Tiedon ja teknologian siirto Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata MTT:n tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tutkimuksen tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosten avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Pelkistäen tehtävänä on varmistaa asiakastyytyväisyys, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuus asiakkaille sekä luoda edellytykset elinkeinon kehittymiselle. Toimintamallin kehittämisellä nopeutetaan tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön julkaisutoiminnan ja muun viestinnän avulla sekä asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. MTT ottaa entistä selkeämmin huomioon tarpeen elinkeinotoimintaa hyödyttävien tulosten tuottamisen lisäksi niiden siirron toimialan käyttöön. Tämän vuoksi tiedon ja teknologian siirto on eriytetty omaksi prosessikseen ja sen toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden tiedepuiston toimijoiden kanssa. MTT hyödyntää tiedon ja teknologian siirrossa Agronet-tietoverkkoa, Agropolis-tiedepuistoa sekä eri puolille Suomea muodostuvia osaamiskeskittymiä. Agropolis-tiedepuistolla on tärkeä rooli kehitettäessä MTT:n tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti yrityksille tuotettavien palvelujen osalta. Kehitysyhtiö Agropolis Oy vastaa

18

tiedepuiston palvelujen kehittämisestä. Tiedepuistolle valmistui vuonna 2005 strategia ja liiketoimintasuunnitelma, jonka toteuttamiseen ovat MTT:n lisäksi sitoutuneet Agropolis Oy, ProAgia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tiedepuistokokonaisuuteen kuuluvat myös jo pidempään toimineet Agronet-verkko, Elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus sekä Elonkierto-esittelypuisto. Uusimpina vaiheina on perustettu: − bio- ja elintarvikealan tuotekehitystoimintaan teknologiakeskus BioTrim vuonna 2003 − ympäristöosaamisen yksikkö EcoTrim vuonna 2004 − bio- ja elintarviketekniikan osaamisen yksikkö Bifeel Centre vuonna 2005 Tiedon ja teknologian siirto tiedepuiston kautta tiiviissä yhteistyössä neuvonnan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tiedon ja teknologiansiirrossa hyödynnetään myös kehitettäviä alueellisia osaamiskeskittymiä kuten Ruukkiin kehittyvää Pohjois-Suomea palvelevaa keskittymää, Mikkeliin ja Pohjois-Savoon kehittyviä Itä-Suomea palvelevia keskittymiä, Piikkiöön kehittyvää Lounais-Suomea palvelevaa keskittymää sekä Jokioisille kehittyvää keskittymää, jolla on vahvasti valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomea. Palvelukeskus Henkilöstöhallinnon tehtäviin käytetään 15,5 henkilötyövuotta vuonna 2005. Osa henkilöstöhallinnon tukitehtävistä hoidetaan keskitetysti, osa hajautetusti. Keskitetysti MTT:ssä hoidetaan palkanlaskentatehtäviä, palkkausjärjestelmien teknistä ylläpitoa, henkilöstöä koskevia tietojärjestelmiä, virkavapauksien ja vuosilomien hallinnointia (osa hoidetaan yksiköissä), nimikirjanpitoa, henkilöstötilinpäätökset ja osaa henkilöstön rekrytointiprosessista. Näihin tehtäviin käytetyn työn määrä vastaa yhteensä noin 4,5 henkilötyövuotta. Tutkimuksen ja muun toiminnan tarvitsema välitön henkilöstöhallinnon työ tehdään toisistaan erillään ja maantieteellisesti hajallaan sijaitsevissa toimintayksiköissä. Tämän työn määrä vastaa vuosittain yhteensä noin 11 htv. Henkilöstöhallinnon keskitetty palvelutuotanto toteutuu nykyisin hyvin. Sen sijaan henkilöstöjärjestelmien nykytilanne edellyttää nopeassa aikataulussa tapahtuvaa eri osajärjestelmiin integroitavissa olevan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden hankkimista. Perustettava palvelukeskus tarjoaisi tarpeellisen palvelun MTT:lle, mikäli se tarjoaisi eri osajärjestelmiin integroitavissa olevaa tietojärjestelmäkokonaisuutta, jonka avulla voidaan hoitaa MTT:n henkilö- ja nimikirjatietojen ylläpito sekä palkkojen, palkkioiden ja muiden verollisten korvausten maksatukset mukaan lukien henkilöstön osaamiseen, kehittämiseen, urasuunnitteluun ja palkkausjärjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät. Taloushallinnon tehtäviin käytetään 34 htv vuonna 2005. MTT:n keskitetyissä taloushallintopalveluissa hoidetaan talouden suunnitteluun ja seurantaan (TTS-suunnittelu, talousarvio, tulossopimus, sisäinen budjetti, johdon talousraportit sekä toiminta- ja vuosikertomus) liittyvien tehtävien lisäksi suunnittelu- ja kirjanpitojärjestelmien ylläpito- ja käyttöpalvelut sekä raportoinnin suunnittelu, ostolaskujen sähköisen kierrätysjärjestelmän (Rondo) pääkäyttäjä- ja reskontranhoitotehtävät mukaan lukien kirjanpitoaineiston sisäinen valvonta ja tarkkailu sekä maksuliikkeen, kirjanpidon, sisäisen laskennan sekä kuukausi- ja vuositilinpäätöksen keskitetyt tilivirastotehtävät. Lisäksi keskitetyissä taloushallintopalveluissa hoidetaan MTT:n maatilojen veroilmoitukset, saatavien oikeudelliset perintätoimenpiteet, kehitetään kirjanpidon ja kustannuslaskennan

19

menetelmiä ja järjestelmiä sekä annetaan MTT:n toimintayksiköille asiantuntija-apua sekä koulutusta mm. MTT:n kirjanpitoon, kustannuslaskentaan, maksulliseen toimintaan ja arvonlisäverotukseen liittyvissä asioissa. MTT:n keskitettyjen taloushallintopalveluiden tuottamiseen käytetty työmäärä on 8 htv. MTT:n toimintayksiköihin on hajautettu oman toiminnan taloussuunnittelu- ja seurantatehtävät, käyttöomaisuuden hallinta, tositemateriaalin tiliöintitehtävät, numerolliset ja asialliset tarkastukset sekä hyväksymiset, työaikatietojen rekisteröinti, yhteishankerahoitusten hinnoittelu- ja hakutoimenpiteet sekä hallinnointi raportointi-, tilitys- ja laskutustehtävineen, maksullisen toiminnan hallinnointi ja saatavien valvonta. Toimintayksiköissä taloushallintotehtävien tuottamiseen käytetty työmäärä on 26 htv, mikä sisältää toimintayksiköiden taloushallintohenkilöstön työmäärän lisäksi yksiköiden johtajien ja tutkijoiden työpanoksen taloushallintotehtävissä. MTT:n keskitetyissä taloushallintopalveluissa suoritettavien tehtävien siirto palvelukeskustuotantoon ei tässä vaiheessa ole lisäarvoa tuottavaa. Palvelu muuttuu kiinnostavaksi siinä vaiheessa kun palvelukeskuksen tuotesalkku laajenee laajakäyttöiseksi talouden ohjaus-, seuranta- ja raportointivälineeksi. Sen sijaan jo tällä hetkellä olisi tarvetta palvelukeskuksen tarjoamalle keskitetylle matkanhallintapalvelulle (järjestelmän ylläpito ja käyttöpalvelut, matkustussäännön tulkinta ja neuvontapalvelut ja matkalaskujen laillisuustarkastukset sekä matkalaskujen arkistointi kuitteineen). Lisäksi palvelukeskukselta voitaisiin hankkia toimintayksiköiden käyttöön soveltuva keskitetysti ylläpidettävä laskutus- ja myyntireskontrajärjestelmä. Toimitilat, laitteet ja pellot Vuosina 2004 – 2006 MTT:n toimitilojen kiinteistönpitomenot (nettovuokrakustannukset) ovat noin 6,400 milj. euroa. Vuokrakustannusta pyritään alentamaan suunnittelukauden aikana niin, että toimitilavuokrat vuonna 2010 ovat 6,300 milj. euroa. MTT tehostaa toimintaansa mm. luopumalla sellaisista tiloista, jotka eivät toiminnan kannalta ole aivan välttämättömiä. Vastuuta toimitilojen tilankäytön tehostamisesta on siirretty toimintayksiköille sisällyttämällä vuokrakustannus yksiköiden budjettikehykseen. Tilanvuokrausta ja vuokrasopimuksia koordinoidaan keskitetysti. Suunnittelukaudella MTT luopuu asteittain vuonna 2006 lakkautettavien tutkimusasemien peltoalueista ja tehostaa Jokioisten alueen maatilatoimintoja. Jokioisilla vaikutukset kohdistuvat erityisesti navettatoimintoihin. Tämän tuoma säästö toimitilavuokriin on suunnittelukauden lopussa 0,400 milj. euroa. Jokioisissa käytöstä poistuvia vanhoja navettoja korvaavien vuosille 2006-2007 ajoittuvien navettainvestointien ja toiminnan uudelleen järjestelyllä tavoitellaan 0,2 milj. euron vuokrasäästöjä. Käyttöön jäävien navettojen ruokinta- ja lypsylaitteiden modernisointi vaatii vuosittain investointeja, joista välillisesti saadaan myös merkittävää hyötyä automatisoinnilla tuomista työvoimasäästöistä, mikä on suuruudeltaan vuokrakustannusten säästön rinnastettava. Säästöt kanavoidaan tutkimuksen tason nostamiseen. Tarvittavien laatutasoa parantavien toimitilainvestointien aiheuttamat vuokrauskustannukset pyritään kompensoimaan toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä luopumalla teknisesti vanhentuneista tiloista. Nautakarjatutkimuksessa yhteistyötä

20

tiivistetään myös Helsingin yliopiston suuntaan pyrkimyksenä resurssien tehokkaampi käyttö. Kotieläintutkimuksen tarvitsemista eläintilaresursseista on tehty päätös vuonna 2005. Tämän edellyttämä Maaningan lypsylehmänavetan saneeraus sekä Minkiön tutkimusnavetan välttämättömät muutostyöt ja lisärakentaminen ajoittuvat vuosille 2006 – 2007. Jokioisten vanhan Lintupajun navetan sulkeminen on kytketty Maaningan parsinavetan saneerauksen valmistumisajankohtaan. Navettainvestointien aiheuttamat vuokrien korotukset rahoitetaan suljettavien navettojen vuokra- ja työvoimasäästöillä. Osana toimitilojen käytön tehostamista MTT tarkastelee laboratoriotoimintojen koordinaation tiivistämistä tavoitteena saada tilat ja muut resurssit tehokkaampaan käyttöön. Osana koordinaation tiivistämistä selvitetään myös mahdollisuutta yhteistyön lisäämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokioisten kunnan omistama kiinteistöyhtiö saneeraa Senaatti-kiinteistöiltä kiinteistökaupassa siirtyneen Jokioisten kartanon päärakennusta vastapäätä olevan navettarakennuksen tiedepuiston päärakennukseksi. MTT vuokraa siitä ruokala-, kokous- ja koulutustiloja sekä Jokioisten tiedepuistoaluetta palvelevan info-pisteen. MTT osallistuu Tiedepuistoon perustetun erotusteknologian pilottitason palveluja tarjoavan Biotrim-yksikön toiminnan kehittämiseen. Päästöoikeuksien hintakehitys vaikututtaa osaltaan sähköenergian hintakehitykseen ja aiheuttaa epävarmuutta sähkön hintaan. On mahdollista, että päästörajoitukset vaikuttavat välillisesti myös Forssan Energia Oy:n toimittaman kaukolämmön hintakehitykseen. Energian hinnan nousua on kuitenkin vaikea ennakoida. Energiakustannusten kasvua voidaan parhaiten rajoittaa investoimalla energiaa säästävään teknologiaan, tehostamalla säästötoimenpiteitä ja siirtymällä sivutilojen ja tutkimusasemien lämmöntuotannossa biopolttoaineiden (tai kaukolämmön) käyttöön. MTT:n hallinnassa on peltoa 1 890 ha. Voimassa olevan peltostrategian mukaisesti kiinnitetään erityistä huomioita peltojen vaatimaan perusparannukseen, peltojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä niiden käytön koordinointiin. Tutkimusasemaverkon supistaminen ja lypsylehmien lukumäärän vähentyminen luovat tilaa peltoalan tarpeen tarkistamiselle. Nyt valmisteilla olevat toiminnan kehittämistoimet vähentävät peltopinta-alaa arviolta 264 hehtaarilla, mutta myöhemmin suunnittelukaudella tehtävät toimenpiteet vähentävät peltoalaa vielä tämän lisäksi huomattavasti. MTT:llä on hallinnassaan metsätalousmaata 2350 ha, josta kasvullista metsämaata 1888 ha ja huonokasvuista kitu- ja joutomaata 462 ha. Metsät ovat toimintayksiköiden kartanotyyppisten maatilojen yhteydessä kuuluen maatilakokonaisuuksiin. Pääosin peltoihin rajoittuvat metsäalueet ovat tutkimuskäytössä olevien peltojen suojametsiä. Tutkimuskäyttöä palvelevat suoranaisesti arboretumalue Piikkiössä, hevosurheilualueet Ypäjällä sekä Vihdin metsät, joita käytetään maatilan metsätalouden, kotimaisen polttoaineen käytön, maatilarakentamisen ja ympäristönhoidon tutkimukseen. Metsänhoidon kulut katetaan puunmyynnistä saatavilla tuloilla ja ylijäämä tuloutetaan valtiolle. Investointisuunnitelmassa on oleellista, että suunnittelukaudella MTT varustaa tutkimusympäristöjä aiempaa harvemmissa paikoissa ja lisää laitteiden yhteiskäyttöä.

21

Tällöin kohtuullisella investointiohjelmalla saavutetaan selvästi aiempaa parempi tutkimusympäristö. Taulukko 4. Koneiden ja laitteiden poistot vs. investoinnit (2003-2010)

2003 2004 2005e 2006e 2007e 2008e 2009e 2010e

tasearvot vuosikertomuksissa 6172 6000jäännösarvo tk:n alussa 5766 6172 6000 5820 5753 5739 5767 5825investoinnit * 1837 1300 1760 1850 1900 1950 2000 2000poistopohja (=jäänn.arvo tk:n alussa+inv.) 7603 7472 7760 7670 7653 7689 7767 7825tk:n poisto ** 1431 1472 1940 1918 1913 1922 1942 1956jäännösarvo tk:n lopussa 6172 6000 5820 5753 5739 5767 5825 5869investointivaje verrattuna v.-04 alun tilanteeseen -352 -420 -433 -405 -347 -303

* yli 1000 euron laitteet** v.-03 ja -04 vuosikertomuksesta; -05 alkaen 25% menojäännöspoisto

22

3. Toiminnan rahoitus Taulukko 5. Toiminnan rahoitus rahoituslähteittäin

2004 tp

2005 arvio

2006 arvio

2007 tavoite

2008 tavoite

2009 tavoite

2010 tavoite

Toimintamenomomentti 30.20.21: - Toimintamenorahoitus netto 31,238 32,057 31,629 31,846 31,846 31,846 31,846 - Momentille budjetoidut tulot 15,473 14,680 15,540 16,250 16,450 16,650 16,850 * Maksullinen toiminta 2,469 2,800 2,540 2,700 2,700 2,700 2,700 * Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta virastoilta 4,343 3,500 4,400 4,800 4,850 4,900 4,950 * Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtion ulkopuol. 5,462 5,600 5,500 5,550 5,600 5,650 5,700 * EU-rahoitus 0,564 0,500 0,600 0,700 0,800 0,900 1,000 * Muut tulot 2,635 2,280 2,500 2,500 2,500 2,500 2,500Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä 46,711 46,737 47,169 48,096 48,296 48,496 48,696Muilta momenteilta tuleva rahoitus: - 30.20.22 0,426 0,439 0,437 0,441 0,441 0,441 0,441 - Yhteishanke- ja muu erittelemätön talousarviorahoit. 1,287 1,600 1,200 0,750 0,750 0,750 0,750Käytettävissä oleva rahoitus 48,424 48,776 48,806 49,287 49,487 49,687 49,887

23

Rahoitusrakenne %:na v. 2004 - 20010

24 % 23 % 24 % 24 % 24 % 25 % 25 %

5 % 6 % 5 % 5 % 6 % 5 % 5 %

65 %65 %65 %66 %66 %66 %65 %

6 % 5 % 5 % 5 %5 %5 %5 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

vuosi

AsiakasrahoitusUlkopuolinen rahoitusMuu tulorahoitusBudjettirahoitus

Menorakenne v. 2004 - 2010, milj. euroa

0,000

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

40,000

45,000

50,000

55,000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

vuosi

M€

InvestoinnitKulutusmenotToimitilatPalkat

24

Taulukko 6.

Talouden kehitys (euroa) 2004 - 2010

SELITE 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TS 2008 TS 2009 TS 2010 TSmilj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € %

RahoitusrakenneBudjettirahoitus 31,664 65 % 32,496 66 % 32,066 66 % 32,287 66 % 32,287 65 % 32,287 65 % 32,287 65 %Muu tulorahoitus 2,635 6 % 2,280 5 % 2,500 5 % 2,500 5 % 2,500 5 % 2,500 5 % 2,500 5 %Ulkopuolinen rahoitus 11,656 24 % 11,200 23 % 11,700 24 % 11,800 24 % 12,000 24 % 12,200 25 % 12,400 25 %Asiakasrahoitus 2,469 5 % 2,800 6 % 2,540 5 % 2,700 5 % 2,700 6 % 2,700 5 % 2,700 5 %

YHTEENSÄ 48,424 100 % 48,776 100 % 48,806 100 % 49,287 100 % 49,487 100 % 49,687 100 % 49,887 100 %

MenorakennePalkat 31,243 65 % 32,500 67 % 32,690 67 % 33,100 67 % 33,250 67 % 33,400 67 % 33,550 67 %Toimitilat 6,782 14 % 6,800 14 % 6,600 13 % 6,600 13 % 6,600 13 % 6,600 13 % 6,600 13 %Muut kulutusmenot 8,751 18 % 7,726 16 % 7,766 16 % 7,787 16 % 7,837 16 % 7,887 16 % 7,937 16 %Investoinnit 1,648 3 % 1,750 3 % 1,750 4 % 1,800 4 % 1,800 4 % 1,800 4 % 1,800 4 %

YHTEENSÄ 48,424 100 % 48,776 100 % 48,806 100 % 49,287 100 % 49,487 100 % 49,687 100 % 49,887 100 %

InvestoinnitKäyttöomaisuus 1,166 71 % 1,599 91 % 1,599 91 % 1,649 92 % 1,649 92 % 1,649 92 % 1,649 92 %Toimitilat 0,102 6 % 0,101 6 % 0,101 6 % 0,101 6 % 0,101 6 % 0,101 6 % 0,101 6 %Maa- ja vesiraken 0,380 23 % 0,050 3 % 0,050 3 % 0,050 3 % 0,050 3 % 0,050 3 % 0,050 3 %

YHTEENSÄ 1,648 100 % 1,750 100 % 1,750 100 % 1,800 100 % 1,800 100 % 1,800 100 % 1,800 100 %

LIITE 1

Tuottavuusohjelman edellyttämä muutos toimintaan Viite Maa- ja metsätalousministeriön kirje 28.9.2005 (MMM Dnro 4154/239/2005) 1. Henkilöstön määrän vähentämisestä syntyvä kohdentamisvara Kohdentamisvara syntyy siitä, että henkilöstön luonnollisen poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista täytetään vain puolet. Taulukko 1. Arvio henkilöstön vuotuisesta luonnollisesta poistumasta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jää eläkkeelle 11 9 18 24 21 26 Siirtyy muun työnantajan palvelukseen 3 3 4 4 3 4 Yhteensä 14 12 22 28 24 30 - mistä puolet 7 6 11 14 12 15 Tämän johdosta viraston toimintamenoissa syntyy seuraava kohdentamisvara. Taulukko 2. Menot suhteessa 2006 tilanteeseen (1 000 euroa) 2007 2008 2009 2010 Muutos 2006 tilanteeseen -234 -663 -1 209 -1 677 Taulukko 3. Tulot suhteessa 2006 tilanteeseen (1 000 euroa) 2007 2008 2009 2010 Vähennys 2006 tilanteeseen 0 0 0 0 Taulukko 4. Henkilötyövuodet suhteessa 2006 tilanteeseen (935 htv) 2007 2008 2009 2010 Vähennys 6 17 31 43 Tarkistettu htv-kehys 929 918 904 892 Voimavarojen muutos edellyttää tehtävien karsimista ja voimavarojen uudelleen kohdentamista. MTT esittää seuraavat muutokset:

2007 2008 2009 2010 Kumulatiivinen muutos, €

o Maatilapalvelut -131 -372 -679 -941 o Laboratoriopalvelut -62 -174 -318 -441 o Toimistopalvelut -41 -116 -212 -294 o Yhteensä -234 -663 -1 209 -1 677

Kumulatiivinen muutos, htv o Maatilapalvelut -3 -10 -17 -24 o Laboratoriopalvelut -2 -4 -8 -11 o Toimistopalvelut -1 -3 -5 -8 o Yhteensä -6 -17 -31 -43

Avoimeksi tulevien virkojen täyttö- ja voimavarojen uudelleenallokointia varten laaditaan henkilöstösuunnitelma 30.6.2006 mennessä. Siihen asti on voimassa virkojen ja tehtävien täyttölupamenettely, jolla varmistetaan ettei uusia virkoja tai tehtäviä täytetä kuin poikkeustapauksissa. Henkilöstöraami alenee suunnittelukaudella edellä esitetyn laskelman mukaisesti yhteensä 43 htv:llä. Uudelleenkohdentamisvaran MTT hyödyntää tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin: 1. Henkilöstörakenteen muutos 756 000 € 2. Palkkakilpailukyvyn parantaminen 921 000 € Yhteensä 1 677 000 € Henkilöstörakenteen muutos MTT:n henkilöstörakennetta muutetaan tutkija- ja asiantuntijapainotteiseksi. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä vuonna 2006 on 37 prosenttia (346 htv). Osuutta kasvatetaan suunnittelukauden aikana yksi prosenttiyksikkö vuodessa eli 41 prosenttiin (366 htv). Samalla muun henkilöstön osuus alenee 63 %:sta (589 htv) vuonna 2006 59 %:iin (526 htv) vuonna 2010. Kun otetaan huomioon henkilöstömäärän vähennys 43:lla ja samanaikainen henkilöstörakenteen muutos, kohdentamisvaraa on vielä jäljellä 921 000 € vuoteen 2010 mennessä. Palkkakilpailukyvyn parantaminen Valtion työmarkkinalaitoksen tuottaman valtion palkka-analyysin (VPL) mukaan MTT:n palkkataso alittaa valtion tutkimustoiminnan palkkatason työn vaativuustasosta riippuen 13 - 16 prosentilla. Vaativuustasoihin, joissa on osoitettavissa palkkatason selvä jälkeenjääneisyys, kuuluu noin 90 prosenttia MTT:n henkilöstöstä. Palkkojen jälkeenjääneisyys on MTT:lle selkeä kilpailukyvyn este. MTT on niin suurten osaamiseen kohdistuvien haasteiden edessä, että sen tulee olla houkutteleva työpaikka myös palkkatason suhteen. Tuottavuutta parantavien toimien ansiosta MTT voi vuoteen mennessä kohdentaa palkkakilpailukyvyn parantamiseen 921 000 euroa. Tällä parannetaan palkkauksellista

27

asemaa vain osittain, sillä MTT:n palkkauksellisen aseman kohentaminen valtion tutkimuslaitosten palkkatasoon suunnitellulla henkilöstörakenteella aiheuttaisi MTT:n vuoden 2006 budjettikehykseen verrattuna 2,9 milj. euron nostotarpeen vuoteen 2010 mennessä. MTT uusi palkkausjärjestelmänsä noin kymmenen vuotta sitten ensimmäisten valtion laitosten joukossa. Se ei kuitenkaan saanut silloin kompensaatiota palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kasvaneisiin henkilöstökustannuksiin. Laitokset, joissa uusi palkkausjärjestelmänsä on otettu vasta viime aikoina käyttöön, ovat saaneet vastaavan kompensaation. 2. Tuottavuutta lisäävät hankkeet

Hanke Aikataulu Vastuu Vaikutus henkilöstön määrään, rakenteeseen ja hintaan

Tuottavuusohjelma Esitys 2.9.2005, voimaan alkaen 2006

MTT Henkilöstön kokonaismäärä pienenee, rakenne muuttuu tutkijapainotteisemmaksi ja keskimääräinen kustannus nousee

Toiminnan mittarit Esitys 30.8.2005, voimaan alkaen 2006

MTT -

Organisaatiouudistus ja johtamisjärjestelmän uudistus

2006 MMM Henkilöstön rakenne muuttuu tutkijapainotteisemmaksi ja keskimääräinen kustannus nousee

Toimipaikkaverkoston uudistus 2006 MMM Henkilöstön rakenne muuttuu tutkijapainotteisemmaksi ja keskimääräinen kustannus nousee

Laboratoriotoiminnan kehittäminen 2006 MMM Laboratoriohenkilöstön kokonaismäärä pienenee

Kasvihuonekapasiteetin käytön tehostaminen

2006 MMM -

Pellonkäytön resurssiohjaus 2006-2008 MMM Maatilahenkilöstön kokonaismäärä pienenee

Kotieläinmäärän vähentäminen 2008 MMM Maatilahenkilöstön kokonaismäärä pienenee

Toimitilayhteistyö Metlan kanssa Kannuksessa ja Piikkiössä

2006 MTT ja Metla

-

MMM:n laskentatoimen kehittäminen

31.2.2005 MMM, MTT

-

Ryhmien itsearvointi 2005-2006 MTT - Tulospalkinta 2005-2006 MTT Keskimääräinen henkilöstökustannus

nousee Valiotaimituotannon uudelleenjärjestely

2006 MTT, MMM

-

Hevossairaalan toiminnan järjestäminen

2005 MMM -

MTT:n toimintastrategia 2005 MTT Henkilöstön rakenne muuttuu tutkijapainotteisemmaksi ja keskimääräinen kustannus nousee

28

29

Toimipaikkojen ja tutkimuslaboratorioiden verkoston kehittäminen

2005-2006 MMM ja OPM

-

Rahoituspohjan laajentaminen, asiakkuudenhallinnan kehittämien, sidosryhmäanalyysi

2005-2007 MTT -

Hallinnonalan viestintäyhteistyöhön osallistuminen

2005-2006 MMM, MTT

-

Tieteellisen julkaisutoiminnan lisääminen

2005-2010 MMM -

Tulosohjauksen teräväittäminen 2005-2006 MMM ja MTT

-

Verkkopalveluiden kehittäminen 2005-2006 MTT - Henkilöstörakenteen muutos

2005-2010 MTT Henkilöstön rakenne muuttuu tutkijapainotteisemmaksi ja keskimääräinen kustannus nousee

Palkkakilpailukyvyn parantaminen

2005-2010 MTT Keskimääräinen kustannus nousee

Hankkeiden vaikutukset yhteensä, 1000 €

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Menot - MMM:n esittämät - Viraston esittämät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulot - MMM:n esittämät - Viraston esittämät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstömäärä - MMM:n esittämät - Viraston esittämät -6 -11 -14 -12 0 0 0 0 0