Tietohallintostrategia 2005-2008 · menpiteiden mittarit. Tietohallintostrategiassa määriteltiin Merenkulkulaitokselle tietohallintotyön ohjaamiseksi tietohallinnon hal-lintomalli

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005

Tietohallintostrategia 2005-2008

Helsinki 2005 ISBN 951-49-2108-9 ISSN 1456-7814

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005

Helsinki 2005 ISBN 951-49-2108-9 ISSN 1456-7814


ISSN 1456-7814

Merenkulkulaitos, Helsinki 2005

Julkaisija

KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

12.1.2005

Julkaisun laji

Raportti

Toimeksiantaja

Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjoh-taja, sihteeri)

Projektin ohjausryhmä:

Jukka-Pekka Suonikko, puheenjohtaja Rolf Bäckström Anna Jokela Pasi Mäkinen, Capgemini

Ritva Punta Harri Toivonen Tiina Tuurnala Ari Vanninen, Capgemini, sihteeri

Toimielimen asettamispäivämäärä

Julkaisun nimi


Tiivistelmä

Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen.

Tämä tietohallintostrategia vastaa sekä Merenkulkulaitoksen ulkoisiin että sisäisiin toimintaympäristön muutoksiin. Ulkoisia muutospaineita syntyy merenkulun kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöelimien työstä sekä valtion tietohallinnon ohjauksen kehittämisestä. Merenkulkulaitoksen rakennemuutos useine lähiajan organisaatiomuutoksineen aiheuttaa myös muutoksia tietohallinnon palveluille.

Tässä tietohallintostrategiassa kehitetään tietohallinnon ohjaukseen ja hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Täl-lä pyritään yhtenäiseen toimintamalliin, parempaan tietohallinnon hankkeiden hallintaan, kustannustietoi-suuteen ja asiakastyytyväisyyden kasvuun.

Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio määriteltiin seuraavasti: “Merenkulkulaitoksen tietohallinto tukee Merenkulkulaitosta ylläpitämään ja kehittämään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen perustoiminta-edellytyksiä tiedon hallinnan, teknologian ja yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla. Asiakaslähtöisten tavoitteiden toteutumisen kansainvälistyvässä ympäristössä turvaavat tehokas toiminta ja henkilöstön osaaminen.”

Työssä määritettiin seitsemän Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategista tavoitetta:

1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja 2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat 3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä 4) Yhteensopivat tietojärjestelmät 5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen 6) Sähköinen asiointi 7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa

Kullekin näistä tavoitteista esitettiin kuvaus, vaikuttavuus, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja toi-menpiteiden mittarit.

Tietohallintostrategiassa määriteltiin Merenkulkulaitokselle tietohallintotyön ohjaamiseksi tietohallinnon hal-lintomalli. Lisäksi laadittiin ehdotus strategian toteutumista tukeviksi toimenpiteiksi ja projekteiksi vuosille 2005-2008.

Avainsanat (asiasanat)

Tietohallinto, strategia, toiminnan ohjaus

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 11/2005 ISSN

1456-7814 ISBN

951-49-2108-9 Kokonaissivumäärä

53 Kieli

suomi Hinta

Luottamuksellisuus

julkinen Jakaja

Merenkulkulaitos Kustantaja

TIETOHALLINTOSTRATEGIA 3 (38)

12.1.2005 v.1.0

Sisältö

1. Tiivistelmä.............................................................................................5 1.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle..................................................5 1.2 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio ............................................5 1.3 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet,

toimenpiteet ja mittarit...................................................................5 1.4 Merenkulkulaitoksen palvelukorit.................................................... 10 1.5 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli................................ 12 1.6 Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikatauluksi ............................ 13 1.7 Yhteenveto ................................................................................. 13

2. Johdanto ............................................................................................. 14 2.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle................................................ 14 2.2 Strategiatyön organisointi ja työn läpivienti ..................................... 14

3. Keskeiset käsitteet .............................................................................. 16 3.1 Tietohallinnon määritelmä tässä työssä ........................................... 16 3.2 Tietohallinnon viitekehys............................................................... 17 3.3 Meriliikenteen telematiikka ja tietohallinto ....................................... 18

4. Merenkulkulaitoksen toiminnan vaatimukset tietohallinnolle.............. 19 4.1 Meriliikenteen kasvu ja meriliikenteessä vaadittavat

seurantajärjestelmät .................................................................... 19 4.2 Logistiset kuljetusketjut ja turvatoimien hallinta ............................... 19 4.3 Navigointitarpeet, merikarttatuotanto ja merikartoitusaineiston

turvaaminen ............................................................................... 20 4.4 Valtion tietohallinnon ohjaus.......................................................... 21 4.5 Merenkulkulaitoksen sisäiset organisaatiomuutokset ......................... 21

5. Tietohallinnon nykyinen palvelevuus................................................... 23

6. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio ............................................ 24

7. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet................... 25 7.1 Tietoturvan merkitys .................................................................... 26

8. Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ........................................ 28

9. Tietohallinnon strategisten tavoitteiden mittarit ................................. 29

10. Merenkulkulaitoksen palvelut – tietohallinnolliset korit ...................... 32

11. Tietohallinnon hallintomalli ................................................................. 35 11.1 Seurantakokous ....................................................................... 35 11.2 Tietohallinnon ohjausryhmä ....................................................... 36 11.3 Projektin ohjausryhmä............................................................... 37 11.4 Arkkitehtuuriryhmä................................................................... 37


12.1.2005 v.1.0

11.5 Laitosjohtoryhmä...................................................................... 37

12. Toimenpiteiden aikataulutus ............................................................... 38 12.1 Ehdotus strategiatyössä suunniteltujen toimenpiteiden

aikataulusta ............................................................................ 38

Kuvat Kuva 1. Merenkulkulaitoksen palvelukorit ................................................ 11 Kuva 2. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli ............................ 12 Kuva 3. Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikataulusta ........................ 13 Kuva 4. Tietohallinnon viitekehys............................................................ 17 Kuva 5. Merenkulkulaitoksen palvelukorit ja niiden keskeinen ominaisuus..... 32 Kuva 6. Cobit-kypsyysmallin kehitysportaat ............................................. 32 Kuva 7. ’Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut’ - ja ’logistiikka- ja

liikennetietopalvelut’ –korit ....................................................... 33 Kuva 8. ’Tuotannolliset palvelut’ ja ’hallinnolliset palvelut’ -korit.................. 34 Kuva 9. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli ............................ 35 Kuva 10. Ehdotus toimenpiteiden aikataulusta ........................................... 38

Liitteet

Liite 1 Arvio nykytilasta

Liite 2 Merenkulkulaitoksen tietojärjestelmät (ei tässä raportissa)

Liite 3 Strategisia tavoitteita tukevien toimenpiteiden kuvaukset

Liite 4 Toimenpiteiden riippuvuus toisistaan

Liite 5 Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet

Liite 6 Cobit-kypsyysmalli


12.1.2005 v.1.0

1. Tiivistelmä

1.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle

Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen.

Tietohallintotyötä tehdään keskitetyn tietohallintoyksikön lisäksi monessa toimintayk-sikössä, kuten telematiikkayksikössä, merikartoituksessa ja väylänpidossa. Tietohal-lintotyö on siis Merenkulkulaitoksessa hajautunut. Tämä strategiatyö koskee koko lai-toksen tietohallintoa.

Tämä tietohallintostrategia vastaa sekä Merenkulkulaitoksen ulkoisiin että sisäisiin toimintaympäristön muutoksiin. Ulkoisia muutospaineita syntyy merenkulun kansallis-ten ja kansainvälisten yhteistyöelimien työstä sekä valtion tietohallinnon ohjauksen kehittämisestä. Merenkulkulaitoksen rakennemuutos useine lähiajan organisaatiomuu-toksineen aiheuttaa myös muutoksia tietohallinnon palveluille.

Tässä tietohallintostrategiassa kehitetään tietohallinnon ohjaukseen ja hallintaan liit-tyviä toimenpiteitä. Tällä pyritään yhtenäiseen toimintamalliin, parempaan tietohallin-non hankkeiden hallintaan, kustannustietoisuuteen ja asiakastyytyväisyyden kasvuun.

1.2 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio

Merenkulkulaitoksen tietohallinto tukee Merenkulkulaitosta ylläpitämään ja kehittä-mään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen perustoimintaedellytyksiä tiedon hal-linnan, teknologian ja yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla. Asiakaslähtöisten tavoitteiden toteutumisen kansainvälistyvässä ympäristössä turvaavat tehokas toimin-ta ja henkilöstön osaaminen.

1.3 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit

Työssä määritettiin seitsemän Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategista tavoitet-ta. Seuraavissa nelikentissä on esitetty kunkin tavoitteen kuvaus, vaikuttavuus, toi-menpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja toimenpiteiden mittarit.

1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja


12.1.2005 v.1.0

Kun toiminnan prosessit on kuvattu, ne antavat lähtökohdan prosessien jatkuvalle kehittämiselle toimintaympäristön muutoksien mukaan. Toimintojen ja tietohallinnon yhteistyöllä pystytään määrittämään ne prosessin kohdat, joissa tietohallinnon tuki mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toimintojen ja tietohallinnon panostukset toiminnalle tärkeisiin kohteisiin.

Toiminnan prosessit on kuvattu ja toiminnan tarpeet tietohallinnolle on määritelty. Tietohallinnon palveluita kehitetään yhteistyössä toiminnan kehittämisen kanssa. Tietohallinto vastaa osaltaan toimintaympäristön muutoksiin.

Tavoitteen vaikuttavuusTavoitteen kuvaus

Kun toiminnan prosessit on kuvattu, ne antavat lähtökohdan prosessien jatkuvalle kehittämiselle toimintaympäristön muutoksien mukaan. Toimintojen ja tietohallinnon yhteistyöllä pystytään määrittämään ne prosessin kohdat, joissa tietohallinnon tuki mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toimintojen ja tietohallinnon panostukset toiminnalle tärkeisiin kohteisiin.

Toiminnan prosessit on kuvattu ja toiminnan tarpeet tietohallinnolle on määritelty. Tietohallinnon palveluita kehitetään yhteistyössä toiminnan kehittämisen kanssa. Tietohallinto vastaa osaltaan toimintaympäristön muutoksiin.


Toiminnan prosessit on kuvattu yhtenäisellätavallaTietohallinnon palvelutasot on määriteltyVuoden aikana käytyjen seurantakokousten määräNykytilan arkkitehtuuri on koottu

• mm. tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattuAsiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset

Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellätavallaTietohallinnon toimintamallin sopiminenNykyisten palvelutasojen selvitysPalvelutasojen sopiminen kattavastiAsiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönottoNykytilan arkkitehtuurin kokoaminenOmistajuuden määrittely Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely

Tavoitteen seurantamittaritTavoitetta tukevat toimenpiteet


• mm. tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattuAsiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset




12.1.2005 v.1.0

2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat

Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toiminnan ja tietohallinnon resursoinnin Merenkulkulaitoksen toiminnalle tärkeisiin kohteisiin. Toiminnan prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat prosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tietohallinnon palveluita kehitetään laitoksessa yhtenäisellä tavalla kustannustietoisesti ja kokonaisuutta koordinoimalla. Toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia voidaan hallita paremmin.

Tietohallinnon hankkeita kehitetään, seurataan ja priorisoidaan Merenkulkulaitoksen ja yhteistyöalueiden toiminnan lähtökohdista yhteisillätoimintamalleilla.Tietohallintoa johdetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä Merenkulkulaitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti


Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toiminnan ja tietohallinnon resursoinnin Merenkulkulaitoksen toiminnalle tärkeisiin kohteisiin. Toiminnan prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat prosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tietohallinnon palveluita kehitetään laitoksessa yhtenäisellä tavalla kustannustietoisesti ja kokonaisuutta koordinoimalla. Toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia voidaan hallita paremmin.

Tietohallinnon hankkeita kehitetään, seurataan ja priorisoidaan Merenkulkulaitoksen ja yhteistyöalueiden toiminnan lähtökohdista yhteisillätoimintamalleilla.Tietohallintoa johdetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä Merenkulkulaitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti


Ohjausmallin mukaisten kokousten lukumääräJokaiselle järjestelmälle on määritelty omistajaKustannuksia seurataan laitostasollaLaitostasoinen projektityömalli on kuvattu ja otettu käyttöönProjektien aikataulujen pitävyysTietohallintohenkilöstön työtyytyväisyysTietohallintopalvelusopimukset ja lisenssit ovat keskitetysti hallinnassa

Tietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönottoOmistajuuden määrittelyTietohallinnon kustannusten nykytilan selvittäminenTietohallinnon kustannusten seurantajärjestelmän suunnittelu ja käyttöönottoYhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönottoKeskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönotto





3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä

Merenkulkulaitoksella on käytössä koko laitoksen tietomalli, joka kuvaa keskeiset tietojoukot. Tiedoille on määritelty omistajat, joilla on tietojen ylläpitovastuut. Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden. Organisaation toimintaan vaikuttavat tiedot ovat saatavissa ja helposti löydettävissä. Asiakastyytyväisyyttä mittaamalla voidaan tietoon liittyviä palveluita seurata ja kehittää.

Tiedon tarvitsijat tietävät mitä tietoa on olemassa, käytettävissä ja mistä tieto on saatavissa - tiedon löytäminen on helppoa.


Merenkulkulaitoksella on käytössä koko laitoksen tietomalli, joka kuvaa keskeiset tietojoukot. Tiedoille on määritelty omistajat, joilla on tietojen ylläpitovastuut. Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden. Organisaation toimintaan vaikuttavat tiedot ovat saatavissa ja helposti löydettävissä. Asiakastyytyväisyyttä mittaamalla voidaan tietoon liittyviä palveluita seurata ja kehittää.

Tiedon tarvitsijat tietävät mitä tietoa on olemassa, käytettävissä ja mistä tieto on saatavissa - tiedon löytäminen on helppoa.


Laitostasoinen tietomalli on laadittu – tiedon arkkitehtuuriTiedoille (tietovarastoille, organisaatiotieto) on määritelty omistajat

• Esim. puhelinluettelolla on vastuuhenkilöTietohallinnon yhteyshenkilöiden tiedot on helposti löydettävissä

• esim. tiedot intranetissaAsiakastyytyväisyys – Intranet-hakujen kehittäminen ja tiedon löytäminenTietohallintopalvelusopimukset ja lisenssit ovat keskitetysti hallinnassa

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminenTavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluMerenkulkulaitoksen tietohakemiston laatiminenOmistajuuden määrittelyKeskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönottoTavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluAsiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönottoTietoturvapolitiikan jalkauttaminen








12.1.2005 v.1.0

4) Yhteensopivat tietojärjestelmät

Laitostason tietohallinnon arkkitehtuurit on kuvattu ja niiden pohjalta on mahdollista suunnitella kansallisten ja kansainvälisten järjestelmäpalvelujen toteutuksia. Arkkitehtuuria voidaan kehittää valtion tietohallinnon ohjauksen suuntaan valtionhallinnon yhteisten prosessien (taloushallinto jne.) osalta sekäkauppamerenkulun logistista ketjua tukevaksi.

Tietohallinnon toimintamalli ja tiedon hallinnan rakenteet mahdollistavat yhteistoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestelmät on integroitu toimintojen tarpeiden mukaan.


Laitostason tietohallinnon arkkitehtuurit on kuvattu ja niiden pohjalta on mahdollista suunnitella kansallisten ja kansainvälisten järjestelmäpalvelujen toteutuksia. Arkkitehtuuria voidaan kehittää valtion tietohallinnon ohjauksen suuntaan valtionhallinnon yhteisten prosessien (taloushallinto jne.) osalta sekäkauppamerenkulun logistista ketjua tukevaksi.

Tietohallinnon toimintamalli ja tiedon hallinnan rakenteet mahdollistavat yhteistoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestelmät on integroitu toimintojen tarpeiden mukaan.


Projektityömalli on laadittu ja sitä sovelletaan laitoksen projektityössä – kokonaisohjaus toimiiTietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattuTavoitetilan arkkitehtuuri on kuvattuTyöasemien lukumäärä / käyttäjä

• Mitä vähemmän työasemia, sitä vähemmän on erilaisia teknisiä ratkaisuja

Sovellusten lukumäärä• Erityisesti päällekkäiset sovellukset

Tiedonsiirto tapahtuu automaattisesti –rajapintojen hoitoYhteistyömuodot väylävirastojen kanssa on selvitetty

Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellätavallaTietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönottoVäylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminenMETO-yhteistyöNykytilan arkkitehtuurin kokoaminenTavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluYhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönotto








5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen

Merenkulkulaitoksessa tunnetaan tietohallinnon osaamistarpeet ja nykyinen osaamistaso. Osaamista kehitetään suunnitelmallisesti toimintojen tavoitteista lähtien. Toimintamalli tukee myös käyttäjien osaamista, jota voidaan seurata järjestelmien käytön palautteista. Osaamisen kehittyminen lisäätietohallintohenkilöstön työmotivaatiota ja parantaa osaltaan työilmapiiriä.

Osaaminen keskittyy määriteltyihin Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoimintoihin. Käyttäjien ja tietohallinnon henkilöstön osaaminen on johdettua ja toiminnan tavoitteiden mukaista.


Merenkulkulaitoksessa tunnetaan tietohallinnon osaamistarpeet ja nykyinen osaamistaso. Osaamista kehitetään suunnitelmallisesti toimintojen tavoitteista lähtien. Toimintamalli tukee myös käyttäjien osaamista, jota voidaan seurata järjestelmien käytön palautteista. Osaamisen kehittyminen lisäätietohallintohenkilöstön työmotivaatiota ja parantaa osaltaan työilmapiiriä.

Osaaminen keskittyy määriteltyihin Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoimintoihin. Käyttäjien ja tietohallinnon henkilöstön osaaminen on johdettua ja toiminnan tavoitteiden mukaista.


Tietohallinnon henkilötyöpäivien määräKonsultoitavan / ostettavan työn määräKoulutettujen lukumäärä vuodessaAsiakastyytyväisyysTietohallintohenkilöstön ilmapiiriTietohallintoresurssin kohdistuminen määriteltyihin ydintehtäviin

Määritellään Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoimintaTietohallintohenkilöstön tunnistaminenTietohallinnon osaamistarpeiden kartoitusTietohallinto-osaamisen kartoitusAsiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönottoPoikkeamien kirjaaminen ja käsittelyTietohallinnon toimintamallin sopiminenVaihtoehtoisten tuotantomallien soveltaminen






12.1.2005 v.1.0

6) Sähköinen asiointi

Merenkulkulaitoksen sähköisen asioinnin (ulkoiset ja sisäiset) tarpeet ja kehittämisen painopisteet ovat selvillä. Sähköisten palveluiden toteutuksessa käytettävä arkkitehtuuri ja ratkaisut (esim. tunnistaminen) perustuvat valtion tietohallinnon tai väylävirastojen / hallinnonalan yhteisesti kehitettyihin standardiratkaisuihin. Sähköiset asiointipalvelut on kytketty tietoturvallisesti toiminnan prosesseihin. Palvelut muuttuvat tehokkaiksi sekäympärivuorokautisiksi ja kustannukset alenevat.

Lisätään tarpeellisten sähköisten asiointipalvelujen määrää eri sidosryhmille. Kehitetään sähköisen asioinnin prosesseja niin, että palveluilla tehostetaan sekä palvelujen käyttäjien että Merenkulkulaitoksen työtä ja nopeutetaan palvelua. Tuetaan voimakkaasti asiakkaan itsepalvelua. Sähköisen asioinnin palvelut ovat helppokäyttöisiä ja ne parantavat osaltaan Merenkulkulaitoksen julkisuuskuvaa.


Merenkulkulaitoksen sähköisen asioinnin (ulkoiset ja sisäiset) tarpeet ja kehittämisen painopisteet ovat selvillä. Sähköisten palveluiden toteutuksessa käytettävä arkkitehtuuri ja ratkaisut (esim. tunnistaminen) perustuvat valtion tietohallinnon tai väylävirastojen / hallinnonalan yhteisesti kehitettyihin standardiratkaisuihin. Sähköiset asiointipalvelut on kytketty tietoturvallisesti toiminnan prosesseihin. Palvelut muuttuvat tehokkaiksi sekäympärivuorokautisiksi ja kustannukset alenevat.

Lisätään tarpeellisten sähköisten asiointipalvelujen määrää eri sidosryhmille. Kehitetään sähköisen asioinnin prosesseja niin, että palveluilla tehostetaan sekä palvelujen käyttäjien että Merenkulkulaitoksen työtä ja nopeutetaan palvelua. Tuetaan voimakkaasti asiakkaan itsepalvelua. Sähköisen asioinnin palvelut ovat helppokäyttöisiä ja ne parantavat osaltaan Merenkulkulaitoksen julkisuuskuvaa.


Asiakastyytyväisyys• Markkinatutkimus tarpeista ja palvelujen toteutusten

jälkeen käytöstäSähköisten asiointipalvelujen (ulkoiset ja sisäiset) tarpeet on määriteltySähköisten asiointipalvelujen käytön ja käyttäjien lukumääräManuaalisten ja sähköisten itsepalvelujen välinen suhdeSähköisten asiointipalvelujen lukumääräSähköisiin asiointipalveluihin kohdistuneet kustannuksetLöydetyt yhteistyökohteet väylävirastojen kanssaKustannus- / hyötymalli on käytössä

Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellätavallaKehitetään itsepalvelua tukevia prosesseja ja ratkaisujaTietohallinnon toimintamallin sopiminen ja käyttöönottoVäylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminenTavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluTietoturvapolitiikan jalkauttaminenYhteisen projektityömallin laatiminen ja käyttöönottoKustannus- / hyötymallin laatiminen






7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa

Laitostasolla noudatetaan yhteistä kaikille viestittyäja ymmärrettyä tietoturvapolitiikkaa. Tietoturvapolitiikka on jalkautettu toiminnan prosessien käytännön toimenpiteiksi (esim. HR-toiminto, tietoturvan huomiointi henkilövaihtuvuudessa). Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden.

Merenkulkulaitoksella on toimintaa tukeva tietoturvapolitiikka, jonka mukaan toimitaan. Toimintojen ja teknisten ratkaisujen tietoturvatasot on määritelty ja tekninen tietoturva on toteutettu vaatimuksien mukaisena.


Laitostasolla noudatetaan yhteistä kaikille viestittyäja ymmärrettyä tietoturvapolitiikkaa. Tietoturvapolitiikka on jalkautettu toiminnan prosessien käytännön toimenpiteiksi (esim. HR-toiminto, tietoturvan huomiointi henkilövaihtuvuudessa). Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tietojen käytön ja saatavuuden.

Merenkulkulaitoksella on toimintaa tukeva tietoturvapolitiikka, jonka mukaan toimitaan. Toimintojen ja teknisten ratkaisujen tietoturvatasot on määritelty ja tekninen tietoturva on toteutettu vaatimuksien mukaisena.


Havaittujen tietoturvaongelmien määrä ja niistäseuranneet toimenpiteetTietoturvakoulutuksen saaneiden määrä –politiikka-asiat sekä muu koulutusTietoturvayhteistyön määrä väylävirastojen keskenTietoturvayhteistyömuodot on selvitetty väylävirastojen ja hallinnonalan osalta

Tietoturvapolitiikan jalkauttaminenOmistajuuden määrittelyTavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluPoikkeamien kirjaaminen ja käsittelyVäylävirastojen (hallinnonalan) yhteistyömuotojen selvittäminen






12.1.2005 v.1.0

1.4 Merenkulkulaitoksen palvelukorit

Merenkulkulaitoksen tietohallinnon palvelut on mallinnettu tietohallinnon vaatimuksien sekä erilaisten ominaisuuksien (esim. omistajuus) mukaan koreiksi, joille on määritel-ty tietohallinnon palvelujen kehittämistasot. Korit auttavat kehittämään tietohallinnon palveluja kokonaisuutena.

IT-hallinnan asiat ja ratkaisut ymmärretään syvällisesti ja kauaskantoisesti. Koulutusta ja viestintää tuetaan johtavin konseptein ja tekniikoinKaikki ongelmat ja poikkeamat tutkitaan syy-seuraus analyysein ja niille laaditaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteetRiskit ja hyödyt on määritettyUlkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään ja vertailuja käytetään ohjauksessa. Seuranta, itsearviointi ja viestintä hallinnan tavoitteista on jatkuvaa toimintaa.

Tälle ympäristölle tyypillistä on ympärivuorokautinen toiminta ja näin ollen tietohallinnon palvelujen jatkuva saatavuus (järjestelmientoimintavarmuus 24/7 ja palvelujen päivystykset).

Koriin kuuluu:VTS-toiminta (Pohjanlahti, Saaristomeri, Suomenlahti ja Saimaa, kanava-automaatio) ja talvimerenk. avustaminen, merivaroitusjärj.

Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut





IT-hallinta-asiat ymmärretään kaikilla tasoilla ja niitä tuetaan koulutuksellaIT-prosessit ovat linjassa toiminnan prosessien ja IT-strategian kanssaSyy-seuraus analyysi on käytössä. Prosesseja kehitetään jatkuvasti; parhaat sisäiset käytännöt on ohjeistettu

Palvelujen tavoitteena on kauppamerenkulun logistiikkaketjun tukeminen ja kehittäminen yhteistyössä yhteisöjen ja toimijoidenkesken. Tavoitteellinen palveluaika tämän korin tietohallintopalveluille on 06-22.

Koriin kuuluu:Kauppamerenkulun alus-, tavara- ja henkilövirrat

Logistiikka- ja liikennetietopalvelut






12.1.2005 v.1.0


Tässä korissa olevien järjestelmien ja palveluiden palveluaika on virka-aika ja leimaa-antavana on kerättyjen tietojen turvallinen säilytys – varmistukset, toiminnan jatkuvuus ja tiedon jalostaminen informaatioksi.

Koriin kuuluu tuotannolliset palvelut + seur. yksiköiden palveluita: Väylänpito, Merikartoitus, Yhteysalusliikenne, Meriturvallisuus,Alusrekisteripalvelut, Tilastopalvelut ja eri viranomaisjärjestelmät

Tuotannolliset palvelut





i

IT-hallinnan tarve ja sen käyttö on ymmärretty ja hyväksyttyKaikki prosessit on kuvattu (nykyinen toiminta)Mittarit on määritelty ja niitä seurataanIT-BSC ajatukset on omaksuttu, soveltaminen jätetty yksilöillePoikkeamia korjataan yksilötasolla, syy-seuraus analyysia sovelletaan joskus.

Palvelujen kehittämistä ohjaa kustannustehokkuus sekä valtion jahallinnonalan tietohallinnon ohjaus.

Koriin kuuluvat mm: Ohjaus- ja tukitoiminnot + seur. yksiköiden palveluita: Taloushallinto, Henkilöstöhallinto, Tietohallinto, Yleishallinto, Viestintä, Sisäinen valvonta ja tarkastus, T&K-toiminta, Hankintatoimi

Hallinnolliset palvelut





Kuva 1. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon palvelukorit


12.1.2005 v.1.0

1.5 Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli

Eräs työn keskeisiä tuotoksia on Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomallin ku-vaus. Hallintomallin tavoitteena on jäntevöittää nykyistä toimintaa ja sen toiminta-edellytyksenä on toimijoiden selkeät roolit ja vastuut sekä kehitettävät laitostason oh-jausvälineet (arkkitehtuurit, projektityömalli).

Tietohallinnon ohjausryhmä

MKLlaitosjohtoryhmä

Muu työryhmä

Arkkitehtuuri-ryhmä

Toimeksi-anto

Suunnitelmat,lausunnot,määrittelyt

Projekti B

Projektin ohjausryhmä*)

Projekti AYksikkö B

Seurantakokous

Yksikkö A

TH TO

Hankkeita

Hanke-ehdotuksia

Koordinointi

Hankkeet,toimeksiannot,

linjauspäätökset

Periaatteellistenasioiden val-mistelu,lausunnot

Koordinointi

Seuranta

TH

TO

Tietohallinnon edustus

Toimittajan edustus

LVM

Teknisetmuutokset

TIME

Olemassa oleva ryhmä(ainakin osittain)

Uusi ryhmä

TH TO

Kansalliset ja kansainvälisetmuutokset

*) Projektit voivat olla yhden tai useamman toiminnon kattavia



Muu työryhmä


Toimeksi-anto


Projekti B



Seurantakokous

Yksikkö A

TH TO

Hankkeita

Hanke-ehdotuksia

Koordinointi


linjauspäätökset


Koordinointi

Seuranta

TH

TO


Toimittajan edustus

LVM

Teknisetmuutokset

TIME


Uusi ryhmä

TH TO


*) Projektit voivat olla yhden tai useamman toiminnon kattavia Kuva 2. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli


12.1.2005 v.1.0

1.6 Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikatauluksi

Strategiatyön toimenpiteet keskittyvät vuosille 2005-2006. Strategian päivitys tulee tehdä viimeistään elo-syyskuussa 2006, jotta uudet toimenpiteet tietohallinnon suun-nalle voidaan määrittää. Kuvassa 3 olevassa aikataulussa joitakin hankkeita on kyt-ketty yhteen vuoden 2005 toiminnan strategisten hankkeiden (kuvassa keltaisella) kanssa. Näillä hankkeilla voi olla synergiaa keskenään.

2008

2008

2007

2007

2006

2006

2005

2005

Joht

amin

en ja

org

anis

oint

i

Johtamisen välineet Arkkitehtuuri

VisioVisioKustannusten nykytilan selvitys

Kustannusten seuranta-järjestelmäSisäisen laskennan uudistaminen

Toiminnan hanke 2005

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen

Toiminnan prosessien kuvaaminen

Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu

Omistajuuden määrittely

Nykyisten palvelutasojen selvitys

Palvelutasojen sopiminen kattavasti

Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely

Merenkulun turvallisuuden hallinnan selvittäminen Meriliikenteen

ohjauksen uuden operatiivisen mallin suunnittelu ja toteutus

Yhteisen projektityömallin laatiminen

Laitostason projektityömalli

Tietohalinto-henkilöstöntunnistaminen

Tietohallinto-osaamistarpeen ja -osaamisen kartoitus

Tietohalinnontoimintamallin sopiminen

Tietohalinnontoimintamallin toteuttaminen

Yhteisen projektityömallin käyttöönotto

Seuranta-mittariston laatiminen

Asiakastyytyväi-syyskyselyjenkäyttöönotto

Seuranta-mittariston käyttöönotto

Tietohallinnon ydintoiminnan määrittely

Keskitetty sopimusten ja lisenssien hallinta käyttöön

MKL:nhalintomallinmäärittely

Strategianpäivitys 09/2006


Tietohakemiston laatiminen

Tietoturva-politiikan jalkauttaminen

Kustannus- / hyötymallin laadinta

Vaihtoehtoisten tuotantomallien soveltaminen

Kuva 3. Ehdotus strategiatyön toimenpiteiden aikataulusta

1.7 Yhteenveto

Strategiatyö käynnistää muutoksen ja antaa suunnan, jota kohti jatkotoimenpiteiden avulla pyritään. Toimenpiteiden arviointi ja niiden koostaminen projekteiksi vaativat päätöksiä. Muutosvoiman jatkuva ylläpitäminen edellyttää onnistumisia ja positiivista viestintää. Edellytykset tietohallinnon jatkuvalle kehittämiselle ovat olemassa.


12.1.2005 v.1.0

2. Johdanto

2.1 Tausta tietohallinnon strategiatyölle

Merenkulkulaitos on asettanut tavoitteeksi laitosyhtenäisen toimintatavan ja eräänä sen toimenpiteenä on laitostasoisen tietohallintostrategian laatiminen. Muita tunnis-tettuja tarpeita ja vaatimuksia työlle olivat:

• Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutokset 2002 – 2004

• Merenkulkulaitoksen laitostasoinen strategiatyö 2003 – 2004

• Tietohallintoyksikön rooli muuttunut valtakunnalliseksi tukipalveluksi

• Tiedon hallinnan kasvava merkitys Merenkulkulaitoksen muuttuessa

• Kasvava tarve tietohallintoyksikön ja Merenkulkulaitoksen muiden yksiköiden ja toimintojen tietohallinnon yhteistyön linjaamiseksi, laajentamiseksi ja syven-tämiseksi

• Eri yksiköillä on runsaasti järjestelmiä ja niiden kehittämishankkeita, mutta kokonaistilanteen koordinointi puuttuu

• Projekti- ja hankehallinnan periaatteet vaihtelevat tapauskohtaisesti

• Uudet haasteet, esim. verkkopalveluiden ja sähköisen asioinnin kehittäminen, asettavat uusia osaamisvaatimuksia

• Tarpeet tietohallintoyksikön toiminnan tehostamiseksi

• Kansallisen paikkatietostrategian huomiointi väyläkartoituksen tietohallinto-työssä

2.2 Strategiatyön organisointi ja työn läpivienti

Strategiatyön lähtökohtana oli toimintalähtöisyys. Tästä syystä työn alussa tehtiin laa-ja johdon haastattelukierros, millä haettiin toiminnan tarpeita ja vaatimuksia tietohal-lintotoiminnolle sekä sitoutumista itse työhön. Laitoksen lukuisten samaan aikaan käynnissä olleiden hankkeiden takia jälkimmäinen tavoite jäi osaltaan saavuttamatta.

Laitosjohtoryhmässä pyydettiin yksiköitä osoittamaan työhön osallistuvat ja kaikki sel-laisen osoittaneet ovat olleet työssä mukana. Työn tekivät ohjausryhmä, työryhmä sekä Capgeminin konsultit Ari Vanninen ja Aki Siponen.

Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kolme kappaletta ja niihin osallistuivat: Matti Aal-tonen, Meriliikenteen ohjaus, Rolf Bäckström, Meriliikenteen ohjaus, Aimo Heiskanen, Tuotanto, Anna Jokela, Viestintä, Pentti Junni, Merikartoitus (Tiina Tuurnalan sijalla), Ritva Punta, Henkilöstön edustaja, Jukka-Pekka Suonikko, Tietohallinto, Harri Toivo-nen, Väylänpito (Keijo Kostiaisen sijalla), Tiina Tuurnala, Merikartoitus ja Pasi Mäki-nen, Capgemini.


12.1.2005 v.1.0

Työryhmän kokouksia pidettiin kahdeksan ja niihin osallistuivat: Anne Ilola, Kes-kushallinto, Mika Imponen, Meriliikenteen ohjaus, Ismo Kohonen, Järvi-Suomen me-renkulkupiiri, Maarit Mikkelsson, Merikartoitus, Rainer Mustaniemi, Merikartoitus, Seppo Mäkinen, Henkilöstön edustaja, Jouni Patrakka, Saaristomeren merenkulkupiiri, Jouko Roppola, Suomenlahden merenkulkupiiri, Jukka-Pekka Suonikko, Tietohallinto, Simo Teirilä, Tietohallinto, Harri Toivonen, Väylänpito, Jouko Vuoristo, T&K toiminta ja Timo Vähämaa, Saaristomeren merenkulkupiiri.

Työpajoja pidettiin neljä ja niihin osallistuivat ohjaus- ja työryhmän henkilöiden lisäk-si: Bo Fagerholm, Meriturvallisuus, Juha Korhonen, Merikartoitus, Pekka Sinkkilä, Lii-kenne- ja viestintäministeriö, Åke Tötterström, Talvimerenkulku.

Laitosjohtoryhmässä on esitelty projektin tilannekatsauksia työn edetessä. Intranetiin on tehty myös katsauksia aika ajoin. Viestintää koordinoi Anna Jokela ja toteutuksesta vastasivat Tomi Lehtola ja Henri Hakkarainen.

Työn tuloksena syntynyt raportti käsitellään YT-neuvottelukunnassa ennen laitosjoh-toryhmän hyväksymistä.


12.1.2005 v.1.0

3. Keskeiset käsitteet

3.1 Tietohallinnon määritelmä tässä työssä

Tässä projektissa tukeudutaan Valtioneuvoston periaatepäätökseen valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisestä VM0087:00/02/02/1999.

Tietohallinnolla tarkoitetaan toimintoja, joilla kehitetään ja ylläpidetään organisaation tietovarantoja, tietotekniikkapalveluja ja tietoprosesseja.

Tietohallintotehtäviä ovat:

• Tietotekniikkapalvelujen, tietovarantojen ja tietoprosessien kehittäminen ja yl-läpito.

• Tietojenkäsittelytehtävien suorittamisen sekä niissä käytettävien tietojärjes-telmien, verkkojen ja palvelujen hankinnan, kehittämisen, käytön ja ylläpidon taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen.

• Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja -sopivuuden varmistaminen ja kehit-täminen.

• Tietovarantojen ja -prosessien yhteiskäyttöisyyden varmistaminen.

• Tietoturvallisuuden ohjaus ja kehittäminen.

• Vaikuttaminen hallinnon toimintatapojen ja työmenetelmien kehittämiseen.

• Teknologian sekä tietoja tietoliikennetekniikan markkinoiden kehityksen seu-ranta ja analysointi.


12.1.2005 v.1.0

3.2 Tietohallinnon viitekehys

Työssä on käytetty tietohallinnon viitekehyksenä Capgeminin kehittämää tietohallin-tomallia, joka sisältää tietohallinnon prosessit yleisellä tasolla. Tällä on pyritty saa-maan keskustelun pohjaksi yhteinen näkemys siitä alueesta, jonka tietohallinto kat-taa. Mallissa on tukeuduttu alan parhaisiin käytäntöihin, joita ovat mm. ITIL1 ja Cobit-mallit.

Infrastruktuuriin (verkot, työasemat, palvelimet ja alustat) liittyvät hankinnat Sovelluksiin ja tietoon liittyvät hankinnatToimittajasuhteiden hallinta

Hankinta

Tiedon hyväksikäyttöön liittyvät palvelut ja tiedon hallinta (mm. määrittely ja eheys)Tietopalvelut

Infrastruktuurin suunnittelu ja ylläpito,KäyttöpalvelutMuutosten, konfiguraation, lisenssien, kapasiteetin, käyttöoikeuksien ja teknisen tietoturvan hallinta

Tuotantopalvelut

Asiakassuhteiden hallinta (mm. palvelutarpeet, palvelusopimukset), Käyttäjätuki, ongelmien selvitys, koulutus

Asiakaspalvelut

Käyttöönoton suunnittelu, käyttöönotto, koulutus ja ohjeistus Käyttöönotto

Infrastruktuurin ja tietojärjestelmien toteutus ja testaus sisältäen integroinninToteutus

Tietojärjestelmien määrittely, suunnittelu, ylläpito (mahd. tuotteistus)

Kehitys ja tuotteistus

Hankkeiden suunnittelu- ja toteutusmenetelmien kehittäminen, Hankkeiden johtaminen ja tukeminen

Hankehallinta

Strategian ja arkkitehtuurin määrittäminenTeknologian seuranta, hankesalkun hallinta Riskien, muutosten ja laadun hallinta, Toiminnan ja resurssien suunnittelu Tietohallinnon toiminnan kehitys

Johtaminen

SisältääProsessi


Hankinta



Tuotantopalvelut


Asiakaspalvelut






Hankehallinta


Johtaminen

SisältääProsessi


Hankinta



Tuotantopalvelut


Asiakaspalvelut






Hankehallinta


Johtaminen

SisältääProsessi


Hankinta



Tuotantopalvelut


Asiakaspalvelut






Hankehallinta


Johtaminen

SisältääProsessi AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut

Mahdollinen palvelutasosopimus

(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto

Hankinta• Kehitys jatuotteistus

• Toteutus• Käyttöönotto

Tietojärjestelmät

Tunnusluvut, Rekrytointi,

Viestintä Tietohallinnon prosessi Tietohallinnon tuotannontekijä

AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut


(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto



Tietojärjestelmät



Kuva 4. Tietohallinnon viitekehys

1 ITIL (Information Technology Infrastructure Library) on best practice-viitekehys, joka sisältää kokoelman parhaita käytäntöjä tietohallintopalveluiden tuottamiseen. Ensimmäi-nen versio ITIL:stä kehitettiin 1980-luvun loppupuolella Ison-Britannian julkisen sektorin käyttöön. Tätä nykyä ITIL koostuu laajasta materiaalista, jota käytetään ympäri maail-maa.

CobiT (Control Objectives for Information and related Technology) on tietohallinnon pro-sessien hallinto-, kontrolli-, tarkastus- ja maturiteettimalli. CobiT:n tavoitteena on var-mistaa, että tietohallinnon resurssit ovat linjassa (liike)toiminnan tavoitteiden kanssa niin, että tietohallinnon palvelut ja informaatio vastaavat laadullisia, taloudellisia ja tur-vallisuusvaatimuksia. CobiT on ISACA:n (Information Systems Audit and Control Associa-tion) ja IT Governance Institute:n kehittämä.


12.1.2005 v.1.0

3.3 Meriliikenteen telematiikka ja tietohallinto

Meriliikenteen telematiikka on tietoja tiedonsiirtotekniikan soveltamista meriliiken-teeseen.

Meriliikenteen telematiikan tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta ja te-hokkuutta sekä tukea ja kehittää kauppamerenkulun liikennevirtoja. Turvallisuus si-sältää tässä yhteydessä sekä ’safety’ että ’security’ näkökulmat.

Tietohallintotyötä tehdään keskitetyn tietohallintoyksikön lisäksi monessa toimintayk-sikössä, kuten telematiikkayksikössä, merikartoituksessa ja väylänpidossa. Tietohal-lintotyö on siis Merenkulkulaitoksessa hajautunut. Tämä strategiatyö koskee koko lai-toksen tietohallintoa.

Haasteena on tunnistaa kaikki tietohallintotyötä tekevät ja ottaa käyttöön tässä rapor-tissa kuvattu hallintomalli, jotta tietohallintotoiminnolle saadaan yhtenäiset toiminta-tavat. Tämä työ kannattanee kytkeä toiminnan strategisiin hankkeisiin, jotka ovat ’Meriliikenteen ohjauksen uuden operatiivisen mallin suunnittelu ja toteutus’ sekä ’Me-renkulkulaitoksen hallintomallin määrittely’.


12.1.2005 v.1.0

4. Merenkulkulaitoksen toiminnan vaatimukset2 tieto-hallinnolle

4.1 Meriliikenteen kasvu ja meriliikenteessä vaadittavat seurantajärjestelmät

Venäjän ja Viron liikenne - erityisesti öljykuljetusten osalta - on oleellisesti kasvanut viime vuosina ja tulee kasvamaan edelleen.

IMO:n (YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö) MSC 76 kokous hyväksyi ko-kouksessaan joulukuussa 2002 Suomen, Venäjän ja Viron esityksen Suomenlahden reittijakojärjestelmän muutoksesta ja alusten pakollisesta ilmoittautumisjärjestelmäs-tä (GOFREP). Järjestelmä on käynnistetty Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä ja otettu virallisesti käyttöön 1.7.2004.

Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät kauppa-alukset on varustettava vuoden 2004 loppuun mennessä automaattisella tunnistusjärjestelmällä (Automatic Ship Identification System, AIS) sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopi-muksen piiriin kuuluvien maiden tulee varustaa vuoden 2005 loppuun mennessä ran-nikkonsa kattavalla AIS – tukiasemaverkolla , jolla voidaan kerätä tietoja meriliiken-teestä tilastokäyttöön. Suomessa nämä laitteistot ovat jo käytössä.

Meriliikenteen kasvu ja meriliikenteen ohjaukseen integroidut seurantajärjestelmät edellyttävät meriliikenteen ohjausta tukeville tietohallinnon palveluille (operatiiviset liikenteen hallintapalvelut, luku 10) ympärivuorokautista käytettävyyttä, toimintavar-muutta ja tietoteknistä osaamista. Nykytasollakin laadukkaita operatiivisen liikenteen hallintapalveluja tukevia tietohallinnon palveluja ja niiden hallintaa tullaan edelleen kehittämään tässä strategiassa kuvatulle maailmanluokan tavoitetasolle.

4.2 Logistiset kuljetusketjut ja turvatoimien hallinta

Intermodaalisten kuljetusten3 osuus kuljetuksista lisääntyy. Automaatio yleistyy tava-rankäsittelyssä, alusten satamassaoloajat lyhenevät ja alukset liikennöivät entistäkin tiukemmin aikataulujen puitteissa. Euroopan komissio painottaa kuljetusketjun koko-naistarkastelua, logististen ketjujen kehittämistä, pullonkaulojen poistoa, eri liiken-nemuotojen välisen työnjaon muuttamista ja tavaravirtojen siirtämistä maanteiltä rautateille ja vesille.

IMO:n yleissopimukseen ihmishengen turvaamisesta merellä (SOLAS-sopimus) on li-sätty määräyksiä alus- ja satamaturvallisuuden ylläpitämisestä (International Ship & Port Facility Security Code eli ISPS-koodi). Tavoitteena on ehkäistä alusten ja niiden lastien käyttämistä terroritekojen välineenä sekä suojata matkustajia terroriteoilta.

2 Lähde: Merenkulkulaitoksen TTS 2006-2009 3 Intermodaalisessa kuljetuksessa (suuryksikkökuljetuksessa) käytetään vähintään kahta

eri kuljetustapaa, joiden aikana tavara on koko ajan samassa suuryksikössä.


12.1.2005 v.1.0

Turvajärjestelyt parantavat osaltaan myös satamien liikenne- ja työturvallisuutta sekä vähentävät rikollista toimintaa. Laivoilla, laivayhtiöillä ja satamilla tulee olla toimival-taisen viranomaisen hyväksymät turvallisuussuunnitelmat.

Näiden vaatimusten johdosta Merenkulkulaitoksen logistiikka- ja liikennetietopalvelu-jen (logistiikka- ja liikennetietopalvelut, luku 10) merkitys kasvaa voimakkaasti. Näitä palveluja tukevia tietohallinnon palveluita (esim. PortNet, sähköiset palvelut) kehite-tään yhteistyökumppaneiden (PortNet-yhteisö, METO, väylävirastot) tavoitteiden poh-jalta.

4.3 Navigointitarpeet, merikartoitus ja merikartoitusaineiston turvaaminen

Avusteinen satelliittinavigointipalvelu DGPS (tulevaisuudessa DGNSS4)on muuttanut navigoinnin luonnetta ratkaisevasti. Navigointitietojen vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi - tarkkuuden ja laadun on vastattava nykyaikaisen navigoinnin vaati-muksia. On syntynyt tarve elektronisten merikartta-aineistojen tuottamiselle, sillä ne ovat keskeinen osa integroituja komentosiltajärjestelmiä. IMO velvoittaa SOLAS-sopimuksen viidennen luvun mukaan jäsenvaltioita ajantasaisten virallisten merikar-toitustietojen tuottamiseen ja jakeluun.

Merenkulkulaitoksen hallinnoima merikartoitustieto on Suomen kansallista omaisuut-ta. Tämän tiedon varmistaminen on toiminnan jatkuvuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Tietojen häviäminen olisi kansallinen katastrofi ja rahalliset menetykset miljardiluokkaa.

Merenkulkulaitos on osallistunut aktiivisesti kansallisen paikkatietostrategian5 laadin-taan. Paikkatietostrategiassa linjataan toimenpiteet, joiden mukaisesti Suomen kan-sallista paikkatietoinfrastruktuuria tulee lähivuosina kehittää ja ylläpitää. Merikartoi-tustiedot ovat yksi strategiassa määritellyistä keskeisistä paikkatietoaineistoista. Me-rikarttojen tuotannon lisäksi merikartoitustietoja hyödynnetään mm. suunnittelu- ja rakentamistehtävissä, erilaisissa analyyseissä, kuten öljynleviämismallinnuksessa se-kä maanpuolustuksellisissa tehtävissä.

Merikartoitus kuuluu osana tässä strategiassa mallinnettuihin Merenkulkulaitoksen tuotannollisiin palveluihin (tuotannolliset palvelut, luku 10). Näitä palveluita tukevat tietohallinnon palvelut tulee järjestää sovitun tavoitetason mukaisiksi.

4 DGNSS = Differential Global Navigation Satellite System

5 MMM:n julkaisuja 10 / 2004


12.1.2005 v.1.0

4.4 Valtion tietohallinnon ohjaus

Valtion tietohallinnon ohjaus asettaa toimintakaudella vaatimuksia yhteisten tietohal-lintopalvelujen kehittämiselle ja kehittämistä tukevien välineiden käytölle6.

Tietohallinnon ohjauksen osalta korostuvat:

• Strateginen ohjaus

• Talouden ja resurssien ohjaus

• Standardit ja arkkitehtuurit

• Toiminnan ohjaus

Tällä hetkellä ei vielä ole tiedossa, mitä vaikutuksia TIME-työllä (tietohallinnon menet-telytavat) tulee olemaan. TIME- sekä KIEKU-hanketta (Valtiokonttorin talous- ja hen-kilöstöhallinnan prosessien ja niiden tietohallintopalveluratkaisut) tullaan seuraamaan aktiivisesti.

Merenkulkulaitoksen tietohallintostrategia noudattaa valtion tietohallinnon ohjausmal-lin periaatteita tietohallinnon ohjauksessa.

Valtion tietohallinnon ohjausta ja organisointia koskevassa raportissa on alustavasti hahmoteltu niitä tietohallinnon palveluita, joissa valtiotason menettelytapoja halutaan yhtenäistää. Tähän joukkoon kuuluvat tukipalvelut, jotka on mallinnettu Merenkulku-laitoksen hallinnollisiin palveluihin (hallinnolliset palvelut, luku 10). Hallinnollisia pal-veluja tukevat tietohallinnon palvelut toteutetaan kustannustehokkaasti, hallinnonalan tai valtion tietohallinnon yhteisten palvelujen synergiaa hyödyntämällä. Tämä edellyt-tää muun muassa tietohallinnon yhteistyömuotojen selvittämistä väylävirastojen sekä muiden hallinnonalan toimijoiden kesken.

4.5 Merenkulkulaitoksen sisäiset organisaatiomuutokset

Vuoden 2004 alusta perustettiin kaksi uutta valtion liikelaitosta talvimerenkulun avus-tamisen ja monitoimimurtajien kaupallisen toiminnan, väyläaluspalvelujen ja saariston yhteysalusliikenteen sekä luotsaustoiminnan tuotannollisista tehtävistä. Vuoden 2004 loppuun eriytetään väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotantotehtävät tilaaja -viranomaistehtävistä sisäisesti. Laitoksen oma palvelutuotanto avataan kilpailulle as-teittain, poikkeuksena kauppamerenkulun viranomaiskarttojen tuotanto. Suunnittelu-kauden keskivaiheilla on tarkoitus päättää sisäisen tuotannon mahdollisesta ulkoista-mistavasta. Mahdollisen ulkoistamisen yhteydessä tarkastellaan, onko tuotannollisista osista jätettävä viranomaisvastuiden takia Merenkulkulaitokseen pieniä tehtäväkoko-naisuuksia. Tämä koskee lähinnä kauppamerenkulun karttatuotantoa. Muutosten val-mistelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön ja keskeisten si-dosryhmien kanssa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

6 Perustuu Valtioneuvoston kanslian julkaisemaan raporttiin 6/2004: Valtion tietohallinnon ohjaus ja organisointi.


12.1.2005 v.1.0

Tietohallinnon palveluiden osalta nämä muutokset saattavat merkitä joidenkin tieto-hallinnon palvelujen siirtoa syntyvien yksiköiden hallittavaksi tai valmistautumista tuottamaan tarvittavia palveluja. Samalla tulee harkittavaksi tietohallinnon organi-sointi tarpeita vastaavasti. Tässä tietohallintostrategiassa sisäistä organisointia tuke-via toimenpiteitä ovat nykytilan ja tavoitetilan arkkitehtuurin laatiminen, tietohallinto-henkilöstön tunnistaminen, osaamistarpeiden ja osaamisen kartoitus sekä tietohallin-non toimintamallin sopiminen ja toteuttaminen.


12.1.2005 v.1.0

5. Tietohallinnon nykyinen palvelevuus

Nykytilan perusteellinen analysointi rajattiin työn ulkopuolelle. Katsottiin, että lähtöta-so selvitetään erikseen strategiassa määriteltyjen toimenpiteiden yhteydessä. Karkea arvio nykytilan tietohallinnon palvelevuudesta kuitenkin tehtiin työpajassa 24.11. Teh-tävässä kysyttiin, mitkä asiat tietohallinnossa ovat hyvin ja missä asioissa on kehit-tämistä.

Liitteessä 1 on kuvattu arvioinnin tulokset liikennevaloin tietohallinnon viitekehykses-sä. Plus- ja miinusmerkkiset numerot kuvaavat, kuinka monta samaa mielipidettä tuli kullekin tietohallintopalvelun tai -prosessin alueelle.

Erityisen tyytyväisiä oltiin operatiivisten järjestelmien laatuun, tietovarantojen ylläpi-toon sekä intranetiin, toimistoautomaatioon sekä etäkäytön mahdollisuuksiin. Kehitet-täviä asioita olivat laitostason tietohallinnon kustannusten seuranta, toimintojen ja tietohallinnon yhteistyön kehittäminen, tietohallinnon kokonaiskoordinointi sekä tieto-hallinnon tukiresurssien määrä. Kuusi kahdeksasta kehittämiskohdasta kohdistui tie-tohallinnon johtamisprosessin alueelle. Johtamisen prosessin osa-alueet:

• Strategian ja arkkitehtuurien määrittäminen

• Teknologian seuranta, hankesalkun hallinta

• Riskien, muutosten ja laadun hallinta

• Toiminnan ja resurssien suunnittelu

• Tietohallinnon toiminnan kehitys

Näiden osa-alueiden kehittäminen sisältyy strategiseen tavoitteeseen ’Yhteisesti sovi-tut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat’. Tietohallintostrategian toimenpiteistä kaikki tukevat jollain tavalla tätä strategista tavoitetta.

Liitteessä 2 Merenkulkulaitoksen nykyiset järjestelmät koottiin yhteen yleiskuvauk-seen 7. Sitä on tarkoitus hyödyntää strategiassa kuvatussa toimenpiteessä ’Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen’. (Liite 2 ei ole mukana tässä raportissa.)

Järjestelmäarkkitehtuurin arviointi toimintojen vaatimusten pohjalta ei ollut tämän työn kohteena. Esimerkkeinä voidaan todeta, että VTS-toiminnassa käytetään kahta erilaista järjestelmää (toimittajina Sofrelog ja NaviElektro) ja merikartoituksessa usei-ta paikkatietoratkaisuja. Eräänä ’Yhteensopivat tietojärjestelmät’ -tavoitteen mittarina on sovellusten lukumäärän väheneminen (erityisesti päällekkäiset sovellukset).

7 Lähde: Sovellusselvitys versio 0.5, 30.9.2004, A-M Vesterinen, J Kröger


12.1.2005 v.1.0

6. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio

Visio on tulevaisuuden tavoitetila. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon visio:

Merenkulkulaitoksen tietohallinto tukee Merenkulkulaitosta ylläpitämään ja kehittä-mään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen perustoimintaedellytyksiä tiedon hal-linnan, teknologian ja yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla. Asiakaslähtöisten ta-voitteiden toteutumisen kansainvälistyvässä ympäristössä turvaavat tehokas toiminta ja henkilöstön osaaminen.

Visiossa tietohallinto nähdään tukipalveluna sekä Merenkulkulaitoksen perustoiminta-edellytysten ylläpitäjänä ja kehittäjänä.


12.1.2005 v.1.0

7. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategiset ta-voitteet

Strategiset tavoitteet ovat korkean tason tavoitteita, jotka johtavat vision toteutumi-seen tai tukevat sitä. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon strategisia tavoitteita on seitsemän ja ne ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja. Toiminnan pro-sessit on kuvattu ja toiminnan tarpeet tietohallinnolle on määritelty. Tietohallinnon palveluita kehitetään yhteistyössä toiminnan kehittämisen kanssa. Tietohallinto vastaa osaltaan toimintaympäristön muutoksiin.

Tavoitteen vaikuttavuus: Kun toiminnan prosessit on kuvattu, ne antavat lähtökoh-dan prosessien jatkuvalle kehittämiselle toimintaympäristön muutoksien mukaan. Toimintojen ja tietohallinnon yhteistyöllä pystytään määrittämään ne prosessin koh-dat, joissa tietohallinnon tuki mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Tietohallinnon hallin-tomalli varmistaa toimintojen ja tietohallinnon panostukset toiminnalle tärkeisiin koh-teisiin.

2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat. Tietohallinnon hankkei-ta kehitetään, seurataan ja priorisoidaan Merenkulkulaitoksen ja yhteistyöalueiden toiminnan lähtökohdista yhteisillä toimintamalleilla. Tietohallintoa johdetaan tehok-kaasti ja tuloksellisesti sekä Merenkulkulaitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti.

Tavoitteen vaikuttavuus: Tietohallinnon hallintomalli varmistaa toiminnan ja tietohal-linnon resursoinnin Merenkulkulaitoksen toiminnalle tärkeisiin kohteisiin. Toiminnan prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat prosesseja tukevien tietojärjestelmien ke-hittämisestä ja ylläpidosta koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tietohallinnon palveluita kehitetään laitoksessa yhtenäisellä tavalla kustannustietoisesti ja kokonaisuutta koor-dinoimalla. Toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia voidaan hallita paremmin.

3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä. Tiedon tarvitsijat tietävät mi-tä tietoa on olemassa, käytettävissä ja mistä tieto on saatavissa - tiedon löytäminen on helppoa.

Tavoitteen vaikuttavuus: Merenkulkulaitoksella on käytössä koko laitoksen tietomalli, joka kuvaa keskeiset tietojoukot. Tiedoille on määritelty omistajat, joilla on tietojen ylläpitovastuut. Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrittävät tie-tojen käytön ja saatavuuden. Organisaation toimintaan vaikuttavat tiedot ovat saata-vissa ja helposti löydettävissä. Asiakastyytyväisyyttä mittaamalla voidaan tietoon liit-tyviä palveluita seurata ja kehittää.

4) Yhteensopivat tietojärjestelmät. Tietohallinnon toimintamalli ja tiedon hallinnan ra-kenteet mahdollistavat yhteistoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestelmät on integroitu toimintojen tarpeiden mukaan.


12.1.2005 v.1.0

Tavoitteen vaikuttavuus: Laitostason tietohallinnon arkkitehtuurit on kuvattu ja niiden pohjalta on mahdollista suunnitella kansallisten ja kansainvälisten järjestelmäpalvelu-jen toteutuksia. Arkkitehtuuria voidaan kehittää valtion tietohallinnon ohjauksen suuntaan valtionhallinnon yhteisten prosessien (taloushallinto jne.) osalta sekä kaup-pamerenkulun logistista ketjua tukevaksi.

5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen. Osaaminen keskittyy määriteltyihin Merenkulkulaitoksen tietohallinnon ydintoimintoihin. Käyttäjien ja tietohallinnon hen-kilöstön osaaminen on johdettua ja toiminnan tavoitteiden mukaista.

Tavoitteen vaikuttavuus: Merenkulkulaitoksessa tunnetaan tietohallinnon osaamistar-peet ja nykyinen osaamistaso. Osaamista kehitetään suunnitelmallisesti toimintojen tavoitteista lähtien. Toimintamalli tukee myös käyttäjien osaamista, jota voidaan seu-rata järjestelmien käytön palautteista. Osaamisen kehittyminen lisää tietohallintohen-kilöstön työmotivaatiota ja parantaa osaltaan työilmapiiriä.

6) Sähköinen asiointi. Lisätään tarpeellisten sähköisten asiointipalvelujen määrää eri sidosryhmille. Kehitetään sähköisen asioinnin prosesseja niin, että palveluilla tehoste-taan sekä palvelujen käyttäjien että Merenkulkulaitoksen työtä ja nopeutetaan palve-lua. Tuetaan voimakkaasti asiakkaan itsepalvelua. Sähköisen asioinnin palvelut ovat helppokäyttöisiä ja ne parantavat osaltaan Merenkulkulaitoksen julkisuuskuvaa.

Tavoitteen vaikuttavuus: Merenkulkulaitoksen sähköisen asioinnin (ulkoiset ja sisäi-set) tarpeet ja kehittämisen painopisteet ovat selvillä. Sähköisten palveluiden toteu-tuksessa käytettävä arkkitehtuuri ja ratkaisut (esim. tunnistaminen) perustuvat valti-on tietohallinnon tai väylävirastojen / hallinnonalan yhteisesti kehitettyihin standardi-ratkaisuihin. Sähköiset asiointipalvelut on kytketty tietoturvallisesti toiminnan proses-seihin. Palvelut muuttuvat tehokkaiksi sekä ympärivuorokautisiksi ja kustannukset alenevat.

7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Merenkulkulaitoksella on toi-mintaa tukeva tietoturvapolitiikka, jonka mukaan toimitaan. Toimintojen ja teknisten ratkaisujen tietoturvatasot on määritelty ja tekninen tietoturva on toteutettu vaati-muksien mukaisena.

Tavoitteen vaikuttavuus: Laitostasolla noudatetaan yhteistä kaikille viestittyä ja ym-märrettyä tietoturvapolitiikkaa. Tietoturvapolitiikka on jalkautettu toiminnan prosessi-en käytännön toimenpiteiksi (esim. HR-toiminto, tietoturvan huomiointi henkilövaih-tuvuuden yhteydessä). Tiedoille on määritelty tietoturvatasot, jotka osaltaan määrit-tävät tietojen käytön ja saatavuuden.

7.1 Tietoturvan merkitys

Seitsemäs tavoite – tietoturva – on nähtävä koko laitoksen yhteisenä tavoitteena, ei pelkästään tietohallinnon. Tietoturvapolitiikka on toiminnan johdon määrittelemä ja organisaatiolle viestitty. Sen mukaisesti voidaan alkaa määritellä toimenpiteitä ja ke-hittämistä tarkemmalle tasolle myös tietohallintoon.


12.1.2005 v.1.0

Tietoturvan lähtökohtana on tiedon eheyden, luottamuksellisuuden ja käytettävyyden varmistaminen. Usein tietoturva jaetaan vielä useampaan osaan. Luottamuksellisuus edellyttää todentamista (authentication), jolla varmistutaan käyttäjän aitoudesta eli siitä, että käyttäjä on juuri se, mitä pitääkin. Kiistämättömyys (Non-repudiation) ja tunnistaminen ovat myös eräitä tietoturvan osatekijöitä. Kiistämättömyyttä tarvitaan erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä, jossa tyypilliset ostotapahtumaan kuuluvat vaiheet pitää voida sitovasti todistaa.

Merenkulun turvallisuuteen liittyy turvatoimien hallintasuunnitelma, jonka tavoitteena on ehkäistä alusten ja niiden lastien käyttämistä terroritekojen välineenä sekä suojata matkustajia. Tehtävissä turvallisuussuunnitelmissa tietohallinto on myös tukemassa valittavia ratkaisuja.

Merenkulkulaitoksen hallinnoima merikartoitustieto on Suomen kansallista omaisuut-ta. Tämän tiedon varmistaminen on toiminnan jatkuvuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Tietojen häviäminen olisi kansallinen katastrofi ja rahalliset menetykset mil-jardiluokkaa.


12.1.2005 v.1.0

8. Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet

Työssä kartoitettiin toimenpiteitä, jotka edesauttavat Merenkulkulaitoksen tietohallin-non strategisten tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteiden kuvaukset ovat liitteessä 3.

Toimenpiteet kohdistuvat muun muassa tietohallinnon hallintomallin luomiseen, koko-naiskoordinaation hallintaan sekä tietohallinnon tuotannontekijöiden (henkilöstö, tie-tojärjestelmät, tieto, infrastruktuuri) tunnistamiseen ja mallintamiseen.

Lisäksi on selvitetty toimenpiteiden riippuvuutta toisistaan, niiden vaikuttavuutta ja arvioitu toteutuksen vaikeustasoa. Näistä riippuvuuksista on kaavio liitteessä 4.

Vaikeimpia toimenpiteitä katsottiin olevan sellaisten, jotka muuttavat toimintakulttuu-ria. Näistä ovat esimerkkeinä projektityömallin laatiminen ja käyttöönotto sekä tieto-hallinnon hallintomallin toteuttaminen.

Nämä toimenpiteet tulee koota projekteiksi, vastuuttaa niiden tekeminen ja ottaa to-teutuksessa huomioon myös niihin liittyvät toiminnan strategiset hankkeet.


12.1.2005 v.1.0

9. Tietohallinnon strategisten tavoitteiden mittarit

Tietohallinnon strategisille tavoitteille on pyritty löytämään konkreettisia mittareita, jotka kuvaavat strategisen tavoitteen toteutumista. Mittarit ovat pääasiassa jälkijät-töisiä eli toimenpiteen suhteen ei/kyllä -tyyppiä, missä mitataan toimenpiteen toteu-tumista.

Liitteessä 5 on arvioitu, mitkä toimenpiteet tukevat mitäkin strategista tavoitetta. Mit-tarit laadittiin kutakin strategista tavoitetta tukevien toimenpiteiden pohjalta. Voidaan todeta, että kaikki toimenpiteet tukevat jollain tavalla ’yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat’ –tavoitetta.

Seuraavassa on koostettu jokaisen strategisen tavoitteen osalta tukevat toimenpiteet ja tavoitteen seurantamittarit.

1) Tietohallinnon palvelut tukevat ja tehostavat toiminnan prosesseja


• mm. tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattuAsiakastyytyväisyyskyselyjen toteutus




• mm. tietomalli ja järjestelmäkartta on kuvattuAsiakastyytyväisyyskyselyjen toteutus



2) Yhteisesti sovitut kehittämisen ja johtamisen toimintatavat








12.1.2005 v.1.0

3) Tuorein tieto on kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä











4) Yhteensopivat tietojärjestelmät













5) Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen








12.1.2005 v.1.0

6) Sähköinen asiointi









7) Tietoturva otetaan huomioon kaikessa toiminnassa








12.1.2005 v.1.0

10. Merenkulkulaitoksen palvelut – tietohallinnolliset korit

Merenkulkulaitoksen asiakkailleen tarjoamat palvelut ovat tietohallinnon vaatimuksil-taan erilaisia. Erilaiset palvelut ja niitä tukevat tietohallinnon palvelut on koottu koko-naisuuksiin, koreihin (kuva 5).

Operatiivisetliikenteen hallinta-

palvelut

Logistiikka-ja liikennetieto

palvelut

Hallinnollisetpalvelut

Tuotannollisetpalvelut

Toiminnan kriittisyys 24/7

Logistiikka-yhteisöä tukevaa

Tietointensiivisyys ja tiedon

saatavuus

Kustannus-tehokkuus

Operatiivisetliikenteen hallinta-

palvelut

Logistiikka-ja liikennetieto

palvelut

Hallinnollisetpalvelut

Tuotannollisetpalvelut

Toiminnan kriittisyys 24/7

Logistiikka-yhteisöä tukevaa

Tietointensiivisyys ja tiedon

saatavuus

Kustannus-tehokkuus

Kuva 5. Merenkulkulaitoksen palvelukorit ja niiden keskeinen ominaisuus

Korien sisältämien palvelujen tietohallinnolle asettamat vaatimukset vaihtelevat eri syistä. Nämä syyt ja niistä syntyvät vaatimukset tietohallinnon toimintatasolle on otettava huomioon tietohallinnon palveluita kehitettäessä.

Työpajassa arvioitiin liitteessä 6 esitetyn viisiportaisen Cobit-kypsyysmallin pohjalta, mille tasolle eri korien tietohallinnon palveluiden kehittäminen viedään. Kuvassa 6 on esitetty mallin kehitysportaat.

0 -Tunnistamaton

1 – Suunnit-telematon

2 - Suunniteltu, mutta ei ole

otettu käyttöön

3 - Otettu käyttöön ja mitattavissa

4 - Mitattu ja johdettavissa

5 - Optimoitu –kehittäminen on

jatkuvaa

0 -Tunnistamaton

1 – Suunnit-telematon

2 - Suunniteltu, mutta ei ole

otettu käyttöön

3 - Otettu käyttöön ja mitattavissa

4 - Mitattu ja johdettavissa

5 - Optimoitu –kehittäminen on

jatkuvaa

Kuva 6. Cobit-kypsyysmallin kehitysportaat

Korien palveluja tukevia tietohallinnon palveluja tullaan kehittämään vaatimusten mu-kaisiksi eri tavoitetasoilla. Seuraavalla sivulla on kuvattu korien sisältämät palvelut, ominaispiirteet ja kehittämisen suunniteltu tavoitetaso.


12.1.2005 v.1.0

’Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut’ -korin tietohallinnon palvelujen kehittämisen tavoitetaso määritettiin tasolle 5 eli maailmanluokan tasolle. Logistiikka- ja liikenne-tietopalvelut määritettiin tasolle 4. Kuvissa 7 ja 8 alin rivi sisältää Cobit-mallin karke-an kuvauksen tavoitetasosta.

















Kuva 7. ’Operatiiviset liikenteen hallintapalvelut’ - ja ’logistiikka- ja liikennetietopalvelut’ –korit


12.1.2005 v.1.0

’Tuotannolliset palvelut’ -korin tietohallinnon palvelujen kehittämisen tavoitetaso mää-ritettiin tasolle 4 ja ’hallinnolliset palvelut’ -korin tietohallinnon palvelujen kehittämi-sen tavoitetaso määritettiin tasolle 3.

















Kuva 8. ’Tuotannolliset palvelut’ ja ’hallinnolliset palvelut’ -korit

Koreissa olevat palvelut ja niitä tukevat järjestelmät voivat vaihtaa koria, mikäli vaa-timukset muuttuvat.


12.1.2005 v.1.0

11. Tietohallinnon hallintomalli

Kuvassa 9 on kuvattu Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli. Tietohallinnon hallintomallilla tarkoitetaan tietohallinnon ylläpitoon, palvelujen seurantaan ja kehit-tämiseen liittyviä ohjausrakenteita.

Kuvattu hallintomalli jäntevöittää nykyistä toimintaa; mallin mukaista toimintaa on jo olemassa. Lisäbyrokratiaa ja uusien ryhmien perustamista on pyritty välttämään. Me-renkulkulaitoksen hallintomallissa voidaan nähdä palvelujen tilaajan, palvelujen tuot-tajan ja tietohallinnon kokonaiskoordinaation tasot.



Muu työryhmä


Toimeksi-anto


Projekti B



Seurantakokous

Yksikkö A

TH TO

Hankkeita

Hanke-ehdotuksia

Koordinointi


linjauspäätökset


Koordinointi

Seuranta

TH

TO


Toimittajan edustus

LVM

Teknisetmuutokset

TIME


Uusi ryhmä

TH TO





Muu työryhmä


Toimeksi-anto


Projekti B



Seurantakokous

Yksikkö A

TH TO

Hankkeita

Hanke-ehdotuksia

Koordinointi


linjauspäätökset


Koordinointi

Seuranta

TH

TO


Toimittajan edustus

LVM

Teknisetmuutokset

TIME


Uusi ryhmä

TH TO



Kuva 9. Merenkulkulaitoksen tietohallinnon hallintomalli

11.1 Seurantakokous

Seurantakokouksissa seurataan palvelusopimusten toteutumista aika ajoin toimin-tayksiköiden ja palvelujen tuottajien kanssa. Yksikköjen koko ja kehitystoiminnan määrä antaa suuntaa kuinka usein kokouksia pidetään.

Toiminnan edellytyksenä on, että tietohallinnon tuotteet ja palvelut on kuvattu ja nii-den pohjalta palvelutasot on määritelty yhteisellä sopimuksella palvelujen tilaajan ja tuottajien kesken. Palvelujen tuottajina voivat olla sisäiset yksiköt (tietohallintoyksik-


12.1.2005 v.1.0

kö, telematiikkayksikkö) tai ulkoiset toimittajat. Toimintayksikkö on toimintaprosessi-en ja sitä tukevien järjestelmien omistajana palvelujen tilaajan roolissa.

Operatiivisten palvelujen seurannan ja poikkeamien ohella seurantakokouksessa kes-kustellaan yksikön tulevista palvelutarpeista ja käynnissä olevista tietohallinnon hank-keista. Kansalliset ja kansainväliset toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutuk-set tietohallintoon tutkitaan ja aikataulutetaan. Seurantakokouksessa sovitaan tehtä-vistä pienkehitys- ja ylläpitohankkeista. Projektiehdotukset käsitellään ja ne menevät ehdotuksina tietohallinnon ohjausryhmään.

Yksiköt omistavat ja vastaavat omista projekteistaan, tietohallinnon ohjausryhmä koordinoi laitostason projektikokonaisuutta kokonaisresurssien käytön ja laitoksen strategian osalta.

Seurantakokousten hyötyjä:

• Toiminnan tarpeet ovat selvillä

• Tietohallinnon palveluja seurataan ja kehitetään aktiivisesti

• Hankkeiden aikataulut saadaan realistiselle tasolle

• Yhtäaikaisten hankkeiden määrä rajoitetaan resurssien mukaiseksi

11.2 Tietohallinnon ohjausryhmä

Tietohallinnon ohjausryhmä koordinoi koko laitoksen tietohallintohankkeita. Hanke-ehdotuksia tulee seurantakokouksesta, laitosjohtoryhmästä (strategiset hankkeet), liikenne- ja viestintäministeriöstä tai muualta. Ohjausryhmä valitsee tietohallinnon palvelujen painopistealueet, arvioi hankkeiden vaikutuksia toisiinsa ja priorisoi merkit-tävät kehityshankkeet laitoksen strategian mukaisina. Hankkeita voidaan priorisoida seuraavin periaattein:

• Lainsäädännölliset perusteet

• Johtamiselle kriittiset hankkeet

• Asiakaspalvelua tai asiakastyytyväisyyttä parantavat hankkeet

• Tuottavuutta parantavat hankkeet

• Pakolliset teknologiamuutokset – ne on vain tehtävä

• Merenkulkulaitoksen julkisuuskuvaa parantavat hankkeet

Tietohallinnon ohjausryhmä valmistelee laitosjohtoryhmälle periaatteelliset tietohallin-non linjaukset. Tietohallinnon ohjausryhmä seuraa ja koordinoi myös projektien toteu-tusta ja aikatauluja. Ohjausryhmä voi perustaa määräaikaisia selvitysryhmiä, jotka antavat lausuntoja. Ohjausryhmä pyytää / saa lausuntoja arkkitehtuuriryhmältä pro-jektien arkkitehtuurinmukaisuudesta.

Tietohallinnon ohjausryhmän hyötyjä:

• Toimintalähtöisyys


12.1.2005 v.1.0

• Laitoksen reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin paranee

• Päällekkäinen työ vältetään

• Tiedetään, mitä hankkeita on laitostasolla käynnissä

• Resurssit voidaan kohdentaa MKL:n strategian mukaan

• Kokonaiskoordinaatio paranee

11.3 Projektin ohjausryhmä

Toimintayksiköt omistavat ja vastaavat omista projekteistaan näin ollen projektin oh-jausryhmässä puheenjohtajana toimii usein projektin omistavan toimintayksikön vas-taava. On suositeltavaa, että projektin vetäjä tulee myös toimintayksiköstä, jotta sub-stanssi ja tarvepohjaisuus on turvattu. Ohjausryhmässä tulee olla myös tietohallinnon edustaja mahdollisten toimittajien ohella, jotta vaikutukset tietohallintoon ja toisaalta tietohallinnon tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin tunnistaa ja arvioida ajoissa. Pro-jektin ohjausryhmä tukee projektia ja hallitsee projektin riskejä. Se raportoi projektin tilanteesta tietohallinnon ohjausryhmälle yhteisesti sovitulla – projektityömallissa ku-vatulla - tavalla.

11.4 Arkkitehtuuriryhmä

Pysyvämpi selvitysryhmä on arkkitehtuuriryhmä, joka koordinoi laitoksen arkkitehtuu-rinmukaisuutta. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämä ryhmä au-ditoi projekteja projektityömallin edellyttämissä kohdissa ja antaa lausuntoja hank-keiden suunnitelmista, missä määrin ne ovat linjassa laitoksen arkkitehtuurien ja standardien kanssa. Arkkitehtuuriryhmässä on joukko teknisiä asiantuntijoita eri yksi-köistä, mutta myös kokonaisuuden hallintaan erikoistunutta osaamista.

11.5 Laitosjohtoryhmä

Laitosjohtoryhmä tekee tietohallinnon ohjausryhmän valmistelun pohjalta periaatteel-liset tietohallinnon linjaukset ja määrittää tietohallinnon strategiset hankkeet. Laitos-johtoryhmä seuraa tietohallinnon kokonaiskustannuksia ja tunnuslukuja.


12.1.2005 v.1.0

12. Toimenpiteiden aikataulutus

12.1 Ehdotus strategiatyössä suunniteltujen toimenpiteiden aikataulusta

Jotta kehittämisen vaikuttavuus olisi riittävä, tulisi hallintomallin mukaisten ohjaus-ryhmien käynnistyä mahdollisimman pian. Samoin kustannusten seurantamalli olisi syytä saada ajoissa valmiiksi; muuten saatetaan menettää vuoden vertailutieto. Jotta muutoksen toimenpiteet olisivat konkreettisia, voisi olla hyödyllistä tehdä tietohallin-tostrategian päivitys elo- syyskuussa 2006.

Kuvassa 10 olevassa aikataulussa joitakin hankkeita on kytketty yhteen vuoden 2005 toiminnan strategisten hankkeiden (kuvassa keltaisella) kanssa. Esimerkiksi kustan-nusten seurantajärjestelmä voitaneen tehdä samassa yhteydessä kuin sisäisen las-kennan kehittäminen. Näillä hankkeilla voi olla synergiaa keskenään.

2008

2008

2007

2007

2006

2006

2005

2005

Joht

amin

en ja

org

anis

oint

i

Johtamisen välineet Arkkitehtuuri

VisioVisioKustannusten nykytilan selvitys

Kustannusten seuranta-järjestelmäSisäisen laskennan uudistaminen

Toiminnan hanke 2005

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen


Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu

Omistajuuden määrittely




Merenkulun turvallisuuden hallinnan selvittäminen Meriliikenteen

ohjauksen uuden operatiivisen mallin suunnittelu ja toteutus

Yhteisen projektityömallin laatiminen

Laitostason projektityömalli

Tietohalinto-henkilöstöntunnistaminen


Tietohalinnontoimintamallin sopiminen

Tietohalinnontoimintamallin toteuttaminen

Yhteisen projektityömallin käyttöönotto

Seuranta-mittariston laatiminen

Asiakastyytyväi-syyskyselyjenkäyttöönotto

Seuranta-mittariston käyttöönotto


Keskitetty sopimusten ja lisenssien hallinta käyttöön

MKL:nhalintomallinmäärittely




Tietoturva-politiikan jalkauttaminen



Kuva 10. Ehdotus toimenpiteiden aikataulusta

TIETOHALLINTOSTRATEGIA 28.2.2005

LIITE 1

AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut


(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto



Tietojärjestelmät



AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut


(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto



Tietojärjestelmät



+5Operatiivisten

järjestelmien laatu

+3IT-hankinnat

+7Intranet, tsto-automaatio,

etäkäyttö

+3Tekninen tietoturva

+2Rakennusten

tietoverkot

- 2Tietoturvassa vielä

kehitettävää

- 5Kustannusten

seuranta

- 5Toiminnan ja TH:n

yhteistyön kehittäminen


roolit ja vastuut

+6Tietovarantojen

ylläpito

- 4Sähköisen asioinnin

kehittäminen

- 4Järjestelmien

yhteensopivuus

- 4Laitostason koordinointi

+4Lähituki, Järj.tuki,

HD(tstojärjestelmät)

- 4Tukiresurssien

määrä

+4Osaava, aktiivinen

henkilöstö+5

Kehittäminen hyvässä alussa

Työpaja 24.11 AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut


(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto



Tietojärjestelmät



AsiakkaatToiminnot

Toiminnan prosessit

Tieto

Materi-aali

Tarpeet,rahoitus

TH-kehitys-ohjelma

Hanke-hallinta

Asia-kas-

palvelut

Tuo-tanto-

palvelutTieto-

palvelut


(SLA)

Henki-löstö

Infrastruktuuri

Johta-minen

Hallintopalvelut

Tieto



Tietojärjestelmät



+5Operatiivisten


+5Operatiivisten


+5Operatiivisten


+3IT-hankinnat

+3IT-hankinnat


etäkäyttö


etäkäyttö



+2Rakennusten

tietoverkot

+2Rakennusten

tietoverkot


kehitettävää


kehitettävää

- 5Kustannusten

seuranta

- 5Kustannusten

seuranta






roolit ja vastuut


roolit ja vastuut

+6Tietovarantojen

ylläpito

+6Tietovarantojen

ylläpito

+6Tietovarantojen

ylläpito


kehittäminen


kehittäminen

- 4Järjestelmien

yhteensopivuus

- 4Järjestelmien

yhteensopivuus







- 4Tukiresurssien

määrä

- 4Tukiresurssien

määrä


henkilöstö


henkilöstö+5

Kehittäminen hyvässä alussa

+5Kehittäminen

hyvässä alussa

Työpaja 24.11

Kuva 1. Arvio tietohallinnon palvelevuudesta nykytilassa

TIETOHALLINTOSTRATEGIA 28.2.2005 LIITE 3 1 (2)

Toimenpide Kuvaus

Nykyisten palvelutasojen selvitys Selvitetään eri yksiköissä tuotettavat IT-palvelut, palveluprosessit ja yhteyshenkilöt, palveluiden kriittisyysluokitukset ja sovitut palveluta-sot.

Palvelutasojen sopiminen kattavasti Määritellään palvelujen edellytykset ja analysoidaan näiden palvelu-tasot. Tuotetaan luettelot palveluista, joiden palvelutaso ei kaikilta osin vastaa toiminnan vaatimuksia. Sovitaan kaikkien palvelujen osalta toiminnan vaatimukset täyttävästä palvelutasosta tai alenne-taan toiminnan vaatimukset nykyisen palvelutason tasalle.

Poikkeamien kirjaaminen ja käsittely Kehitetään menettelyt kaikkien sovittujen palvelutasojen seuraami-seen ja palvelupoikkeamien kirjaamiseen. Otetaan menettelyt käyt-töön, kirjataan kaikki poikkeamat yhdenmukaisella tavalla, analy-soidaan poikkeamat ja suunnitellaan toimenpiteet poikkeamien vält-tämiseksi. Laaditaan menettelyjä koskevat ohjeet.

Toiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäi-sellä tavalla

Kootaan toiminnan prosessien kuvaukset, tarvittaessa kuvataan kaikki yhtenäisellä tavalla (kuvausvälineet ja -menetelmät), määri-tellään ja sovitaan toiminnan prosessien tavoitteet, toimijoiden vas-tuut ja eri yksiköiden roolit.

Omistajuuden määrittely Määritellään toiminnan prosessien ja prosesseja tukevien järjestel-mien omistajuus ja omistajavastuu järjestelmän elinkaaren ajalle.

Tietohallinnon toimintamallin sopiminen Sovitaan ja päätetään tietohallinnon ryhmät, niiden tehtävät, roolit ja vastuut sekä raportointivelvollisuudet.

Tietohallinnon toimintamallin toteuttaminen Toteutetaan tietohallinnon toimintamalli.

Väylävirastojen yhteistyömuotojen selvit-täminen

Selvitetään väylävirastojen yhteistyömuodot ja päätetään yhteistyö-tavoista ja foorumeista.

METO-yhteistyön selvittäminen Selvitetään METO-yhteistyömuodot ja päätetään yhteistyötavoista ja foorumeista.

Keskitetyn sopimusten ja lisenssien hallin-nan käyttöönottaminen

Otetaan käyttöön yhtenäinen keskitetty IT-sopimusten ja lisenssien hallintamenettely ja järjestelmä, jolla sopimukset hallitaan.

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Luodaan arkkitehtuurikehikko, sovitaan mitä arkkitehtuurikuvauksia kehikkoon kuuluu, mitkä ovat kuvausten suhteet toisiinsa. Sovitaan toiminnan kuvausten ja teknologiakuvausten välisistä suhteista. Sovitaan kuvausten tuottamisen tavat ja kuvausvälineet. Kerätään olemassa olevat kuvaukset, yhdenmukaistetaan ne sovittujen ku-vaustapojen mukaisiksi, tuotetaan puuttuvat kuvaukset. Jär-jestelmäkarttaan lisätään integraatiokuvaus, fyysinen verkkora-kenne ja tietovarastot.

Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Kuvataan tavoitetilan toiminta ja tietojärjestelmät. Tuotetaan arkki-tehtuurikehikon mukaiset kuvaukset niistä.

Kustannusten seurantajärjestelmä Suunnitellaan IT-kustannusten seurantamalli ja otetaan se käyttöön kaikkien IT-kustannusten osalta.

Asiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto Otetaan laajaan ja jatkuvaan käyttöön asiakastyytyväisyyskyselyt tietohallinnon palvelutasojen ja asiakastyytyväisyyden mittaamisek-si.

Yhteisen projektityömallin laatiminen Laaditaan tietohallinnon hankkeille yhtenäinen projektityömalli, joka käsittää hankkeen koko elinkaaren hanke-aihion syntymisestä läh-tien. Käytetään lähtökohtana MKL:n kehityshankkeiden työmallia. Projektityömallissa otetaan huomioon myös arkkitehtuuri järjestel-mien kehittämistä ohjaavana tekijänä.

TIETOHALLINTOSTRATEGIA 28.2.2005 LIITE 3 2 (2)

Toimenpide Kuvaus

Tietohallinnon ydintoiminnan määrittely Määritellään, mitkä tietohallinnon tehtävät ovat laitoksen kannalta ydintehtäviä, joihin liittyvä osaaminen pitää säilyä Merenkulkulaitok-sella ja jota tulee vahvistaa.

Vaihtoehtoisten tuotantomallien soveltami-nen

Kun MKL:n tietohallinnon ydintoiminta on määritelty ja siitä seuraa-vat osaamistarpeet ja osaamisen kartoitus on tehty, voidaan MKLn tietohallinnon palveluita hankkia laitoksen ulkopuolelta. Tämä kos-kee niitä palveluita, jotka eivät kuulu laitoksen ydintoimintaan. Näitä palveluja ovat esim. perus-IT-materiaalin hankinta. TIME-työssä määritellään ja luodaan valmiuksia yhteisten palvelujen käyttöön. Näin säästyvä tietohallinnon resurssi kohdistetaan määriteltyihin ydintehtäviin.

Kustannus- / hyötymallin laadinta Laaditaan tietohallinnon hankkeille kustannus- / hyötymalli, jota soveltamalla saadaan väline hankkeiden ROI-analyysin tueksi. ROI-malliin toivotaan sisällytettävän myös toimialan tuottavuuden kasvun analysointi.

Yhteisen projektityömallin käyttöönotto Otetaan laadittu projektityömalli käyttöön kaikissa tietotekniikka-hankkeissa.

Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen Sovitaan menettelyt tietoturvan koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Selvitetään tietoturvatasot, sovitaan tietoturvan mittareista ja kehit-tämiskohteista. Otetaan käyttöön menettelyt riskien hallitsemiseksi ja suunnitellaan toimenpiteet tunnistettujen riskien pienentämiseksi. Suunnitellaan toimenpiteet tiedon saatavuuden varmistamiseksi, esim. tekniset tallennusratkaisut.

IT-kustannusten nykytilan selvittäminen Selvitetään nykytilan tietotekniikan ja tietohallinnon kustannukset. Kustannukset selvitetään kertatyönä mahdollisimman yksityiskoh-taisella tasolla. Pidetään selvitystyön työmäärä kohtuullsina käyttä-mällä asiantuntijoiden arvioita niissä kohdin, missä tietojen yksityis-kohtainen kerääminen olisi suuritöistä.

Seurantamittariston laatiminen Viimeistellään Tietohallintostrategiatyössä tuotettu mittaristo, jolla seurataan tietohallintostrategian toteutumista ja tietohallinto-toimintoa

Seurantamittariston käyttöönotto Toteutetaan mittaristo. Laaditaan mittariston lähtötasot. Tietohallintohenkilöstön tunnistaminen Tunnistetaan toiminnoissa työskentelevät tietohallintohenkilöt Tietohallinto-osaamisen kartoitus Kartoitetaan tietohallintohenkilöstön osaaminen, erityisesti toimin-

noissa työskentelevien tietohallinto- ja tietotekniikkahenkilöiden osalta.

Taulukko 1. Strategisia tavoitteita tukevien toimenpiteiden kuvaukset


LIITE 4

Keskitetty sopimusten hallinta käyttöön

Väylävirastojen yhteistyömuotojen

selvittäminen


Tietohallinnon toimintamallin sopiminen mm. laitostasoinen organisointi

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Omistajuuden määrittely


Kustannusten seurantajärjestelmä

Tietohallinnon toimintomallin toteuttaminen

Asiakastyytyväisyys-kyselyjen käyttöönotto


yhtenäisellä tavalla Tavoitetilan arkkitehtuurin

suunnittelu


Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen

Yhteisen projektityömallin

käyttöönotto


laatiminen

IT-kustannustennykytilan selvittäminen

Pieni vaikutusVaikea toteutus


Pieni vaikutusHelppo toteutus

Suuri vaikutusHelppo toteutus

Seurantamittariston käyttöönotto

Seurantamittariston laatiminen

Tietohallintohenkilöstön tunnistaminen





Suuri vaikutusVaikea toteutus

Keskitetty sopimusten hallinta käyttöön

Väylävirastojen yhteistyömuotojen

selvittäminen


Tietohallinnon toimintamallin sopiminen mm. laitostasoinen organisointi

Nykytilan arkkitehtuurin kokoaminen Omistajuuden määrittely


Kustannusten seurantajärjestelmä

Tietohallinnon toimintomallin toteuttaminen

Asiakastyytyväisyys-kyselyjen käyttöönotto


yhtenäisellä tavalla Tavoitetilan arkkitehtuurin

suunnittelu


Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen


käyttöönotto


laatiminen

IT-kustannustennykytilan selvittäminen

Pieni vaikutusVaikea toteutus


Pieni vaikutusHelppo toteutus

Suuri vaikutusHelppo toteutus

Seurantamittariston käyttöönotto

Seurantamittariston laatiminen

Tietohallintohenkilöstön tunnistaminen





Suuri vaikutusVaikea toteutus

Kuva 1. Toimenpiteiden riippuvuus toisistaan


LIITE 5

XXXTietohallinto-osaamisen kartoitus

XXXTietohallintohenkilöstön tunnistaminen

XXXXXXTietoturvapolitiikan jalkauttaminen

XXXXXYhteisen projektityömallin käyttöönotto

XXXXYhteisen projektityömallin laatiminen

XXXXXXXAsiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto

XXKustannusten haltuunotto

XXIT-kustannusten nykytilan selvittäminen

XXXXXXXXXTavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu

XXXXXXNykytilan arkkitehtuurin kokoaminen

XXKeskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönottaminen

XXXXXXXXXVäylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminen

XXXXXXXTietohallinnon toimintamallin toteuttaminen

XXXXXXXXTietohallinnon toimintamallin sopiminen

XXXXXXXOmistajuuden määrittely

XXXXXXXXXToiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellä tavalla

XXXXXXPoikkeamien kirjaaminen ja käsittely

XXXXXXPalvelutasojen sopiminen kattavasti

XXXXXXNykyisten palvelutasojen selvitys

Järjestelmät tukevat

suunniteltuja toiminnan prosesseja

Tietoturva otetaan

huomioon kaikessa

toiminnassa

Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen

Yhteisesti sovitut

kehittämisen ja johtamisen

toimintatavat

Sähköinen asiointi

Tuorein tieto on kaikkien

tarvitsijoiden käytettävissä

Yhteensopivat tietojärjestelmät

XXXTietohallinto-osaamisen kartoitus

XXXTietohallintohenkilöstön tunnistaminen

XXXXXXTietoturvapolitiikan jalkauttaminen

XXXXXYhteisen projektityömallin käyttöönotto

XXXXYhteisen projektityömallin laatiminen

XXXXXXXAsiakastyytyväisyyskyselyjen käyttöönotto

XXKustannusten haltuunotto

XXIT-kustannusten nykytilan selvittäminen

XXXXXXXXXTavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu

XXXXXXNykytilan arkkitehtuurin kokoaminen

XXKeskitetyn sopimusten ja lisenssien hallinnan käyttöönottaminen

XXXXXXXXXVäylävirastojen yhteistyömuotojen selvittäminen

XXXXXXXTietohallinnon toimintamallin toteuttaminen

XXXXXXXXTietohallinnon toimintamallin sopiminen

XXXXXXXOmistajuuden määrittely

XXXXXXXXXToiminnan prosessien kuvaaminen yhtenäisellä tavalla

XXXXXXPoikkeamien kirjaaminen ja käsittely

XXXXXXPalvelutasojen sopiminen kattavasti

XXXXXXNykyisten palvelutasojen selvitys

Järjestelmät tukevat

suunniteltuja toiminnan prosesseja

Tietoturva otetaan

huomioon kaikessa

toiminnassa

Oikein mitoitettu ja kohdennettu osaaminen

Yhteisesti sovitut

kehittämisen ja johtamisen

toimintatavat

Sähköinen asiointi

Tuorein tieto on kaikkien

tarvitsijoiden käytettävissä

Yhteensopivat tietojärjestelmät

XX = Keskeisiä toimenpiteitä ko. tavoitteelle

Kuva 1. Strategisia tavoitteita tukevat toimenpiteet

Cobit-kypsyysmalli – mille tasolle tietohallintoa halutaan kehittää?

LIITE 6

yhteistyössä| Technology Services

COBIT – Control Objectives for Information and Related Technology

CobiT (Control Objectives for Information and related Technology) on tietohallinnon prosessien hallinto-, kontrolli-, tarkastus- ja maturiteettimalli. CobiT:n tavoitteena on varmistaa, että tietohallinnon resurssit ovat linjassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa niin, että tietohallinnon palvelut ja informaatio vastaavat laadullisia, taloudellisia ja turvallisuusvaatimuksia. CobiT on ISACA:n (InformationSystems Audit and ControlAssociation) ja IT GovernanceInstitute:n kehittämä.Capgemini soveltaa Cobit-mallia IT-strategiatyössä sekä IT-transformaatiohankkeissa.

Cobit-viitekehysCobit-viitekehys

Kypsyysmallin eri tasot


0 - Tunnistamaton

IT-hallinnan prosesseja eikä niiden tarvetta ole tunnistettu eikä niistä myöskään kommunikoida


1 - Suunnittelematon

IT-hallinnan prosessit ja niiden tarve on tunnistettuMäärämuotoisia prosesseja ei oleMäärämuotoinen IT-hyödyn arviointiprosessi puuttuuSeurantaa tehdään reaktiivisesti jonkun tapahtuman osalta, joka on aiheuttanut menetyksiä tai hämmennystä organisaatiolle


2 – Suunniteltu, mutta ei ole otettu käyttöön

IT-hallinnan asiat tunnetaan Keskeiset prosessit on tunnistettu ja suunniteltuPerusmittarit on tunnistettu, mutta niitä ei ole otettu käyttöön laajastiVastuu toteutuksesta on jätetty yksilöille / osaaville henkilöille


3- Otettu käyttöön ja mitattavissa

IT-hallinnan tarve ja sen käyttö on ymmärretty ja hyväksyttyKaikki prosessit on kuvattu (nykyinen toiminta)Mittarit on määritelty ja niitä seurataanIT-BSC ajatukset on omaksuttu, soveltaminen jätetty yksilöillePoikkeamia korjataan yksilötasolla, syy-seuraus analyysia sovelletaan harvoin.


4- Mitattu ja johdettavissa

IT-hallinta-asiat ymmärretään kaikilla tasoilla ja niitä tuetaan koulutuksellaIT-prosessit ovat linjassa toiminnan prosessien ja IT-strategian kanssaSyy-seuraus analyysi on käytössäProsesseja kehitetään jatkuvasti; parhaat sisäiset käytännöt on ohjeistettu.


5 – Optimoitu – kehittäminen on jatkuvaa

IT-hallinnan asiat ja ratkaisut ymmärretään syvällisesti ja kauaskantoisesti. Koulutusta ja viestintää tuetaan johtavin konseptein ja tekniikoinKaikki ongelmat ja poikkeamat tutkitaan syy-seuraus analyysein ja niille laaditaan tarkoituksenmukainen toimenpideRiskit ja hyödyt on määritettyUlkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään ja vertailuja käytetään ohjauksessa. Seuranta, itsearviointi ja viestintä hallinnan tavoitteista on kaikkialla tapahtuvaa jatkuvaa toimintaa.

Documents

Tietohallintostrategia 2005-2008 · menpiteiden mittarit. Tietohallintostrategiassa määriteltiin Merenkulkulaitokselle tietohallintotyön ohjaamiseksi tietohallinnon hal-lintomalli