Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 1 • 2009

Tartu tilaisuuteen – ota tavaksi!Tule mukaan KKI-ohjelman syksynpainonhallintakiertueen tapahtumiin

�

Tartu tilaisuuteen – ota tavaksi! KKI-ohjelman syksyn aluekierros jakaa tuoreinta tietoa painonhallinnasta.

3 Pääkirjoitus: Terveyttä edistävä elintapa mahdolliseksi kaikille

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

8 Voimalla seitsemän seurahankkeen

11 Kolumni: Luomuliikuntaa käsiohjauksessa

1� Liikunta on lääke!

15 Asiakaslähtöisyyttä kuntiin ja terveysliikuntatottumusten tuulettamista – liikunnan osalta juustohöylää on vältettävä viimeiseen asti

18 Jaettu vastuu liikkumisesta

�0 Kunnon Laiva �009

�� Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi?

�4 Ympäristö liikuttaa: Hyvä kaupunkirakenne aktivoi liikkumaan

�6 Raumalaisia jo vuosia liikuttaneelle hankkeelle tunnustusta

�8 Ryhmätoiminta tarjoaa virikkeitä uuteen elämänvaiheeseen

30 Kiuruvesi vastaa väestön ikääntymiseen liikunnalla

3� MotionsGnistan

34 Perheet pihalla – läheltä liikkeelle

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille: KKI:n koulutustukikokeilu jatkuu

38 KKI-materiaalit

Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Kaisa Saarentola, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 14. vuosikerta ISSN 1239-1689.

Kipinät 1 • �009

6

KKI-toimistolaiset, ylärivissä vasemmalta Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Niina Valkama, Anne Soini, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen ja Elina Holm. Alarivissä vasemmalta Katri Väisänen ja Anna Suutari.

Hyvin suunniteltu kaupunkirakenne mahdollistaa monipuolisen liikkumisen.

�4

Laihdutusleikkausten määrä kasvaa – lihavuuden ennaltaehkäisy tärkeää.

��

3

Terveyttä edistävä elintapa mahdolliseksi kaikilleSaimme maaliSkuuSSa juhliStaa Finlandia-talossa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman

viisitoistavuotista taivalta. Oli hienoa nähdä, kuinka ohjelma on edelleen säilyttänyt

vetovoimaisuutensa terveysliikunnan kentällä. Ohjelman sadat paikallishankkeet

ovat vuosien mittaan saaneet liikettä aikaan muun muassa kuntien, työyhteisöjen,

järjestöjen ja erilaisten yhdistysten kautta. Parhaimmillaan hyvät käytännöt ja yh-

teistyöverkostot ovat jääneet elämään hankkeiden loputtuakin.

Liikunnan edistämistyössä riittää haasteita jatkossakin. Erityisesti väestön yli-

painoisuuden jatkuva kasvu vaatii tehokkaita vastatoimia. Ylipainon hillitsemiseksi

tarvitsemme fyysisesti aktiivisempaa elintapaa ja terveellisempiä ravintotottumuksia.

Arkiympäristöllä on merkittävä vaikutus ihmisen terveysvalintoihin. Elinympäristö-

ämme on muokattava sellaiseksi, että liikkuminen on luonteva osa elämää, ja ravin-

noksi on helppo valita terveyden kannalta parhaita vaihtoehtoja.

Terveys tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa niin, että terveelliset valinnat

olisivat kansalaisille mahdollisia, helppoja ja houkuttelevia. Kansalaisilla on oltava

riittävästi tietoja ja taitoja terveyttä edistävien valintojen pohjaksi, ja heitä on myös

kannustettava ja tuettava niihin.

Toinen iso haaste on terveyserojen kaventaminen väestössä. Tutkimusten valossa

ongelmat ovat suurimmat niillä, joilla on heikoin sosioekonominen asema. Heillä

on heikoin terveys ja myös vähemmän resursseja noudattaa terveyttä edistäviä elin-

tapoja. Erojen kaventamiseksi on tärkeää vaikuttaa yhteiskuntapoliittisilla toimilla

köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksena on tukea terveellisiä elintapoja koko

väestössä ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä.

Liikunnan ja ravinnon osalta toimenpiteitä tehdään valtioneuvoston vuonna 2008

tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. On tärkeää kohentaa koko väestön liikku-

mismahdollisuuksia, mutta erityisesti on lisättävä riskiryhmille kohdennettuja toi-

mia. KKI-ohjelma on tässä asiassa näyttänyt hyvää esimerkkiä SuomiMies -kampan-

jallaan. Tällaisia kokonaisuuksia tarvitsemme lisää. Suomimiehet ja -naisetkin siis

joukolla seikkailemaan terveemmän elämän pariin!

Mari Miettinen, ylitarkastaja

Sosiaali- ja terveysministeriö

3

Kuva NINA DoDD

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

KKi-ohjelma vuoden taustavoimaK KKI-ohjelma valittiin vuoden taustavoimaksi 12.1.2009 Helsingin Hartwall Areenalla juhlavassa Suomen Urheilu-gaalassa.

Palkinnon vastaanotti KKI-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen. Kiitos palkinnosta kuuluu aktiiviselle kenttäväelle, joka vie KKI-ohjelman viestiä eteenpäin kai-kille suomalaisille. Lisäksi kiitos kuuluu myös ohjelmaa ra-hoittaville ministeriöille, jotka mahdollistavat ohjelman toiminnan.

Lisätietoja www.suomenurheilugaala.fi

Tervesuomi-portaali suomalaisten terveydeksiK Kevään 2009 aikana avautuva TerveSuomi-portaali esittäy-tyi maaliskuussa Finlandia-talolla pidetyn KKI-Katselmuksen osallistujille tapahtuman näyttelyosastolla. Portaali tarjoaa kansalaisille laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä terveyteen liitty-viä sisältöjä ja palveluja, jotka ovat helposti löydettävissä.

Portaalin sisällöntuotannosta vastaa yhdessä sovittujen laatukriteereiden puitteissa laaja verkosto terveysalan ammat-tilaisia, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja terveysjärjestöjä. Si-sällön tuotantoa koordinoi TerveSuomi-portaali. Yhteistyöllä rajalliset voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön, välte-tään päällekkäistä työtä ja tarjotaan toimijaverkostolle laaduk-kaat, yhteentoimivat tekniset ratkaisut.

TerveSuomi-portaalin sisältöjä voidaan myös jakaa toisille www-sivustoille, kuten esimerkiksi muihin julkishallinnon portaaleihin, sairaanhoitopiirien portaaleihin sekä kunti-en sivustoille.

Portaalia rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys. Portaalin vastuutahona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palvelu löytyy osoitteesta www.tervesuomi.fi.

K Suomen Ladun paikallisyhdistysten ja SLU-alue-järjestöjen toteuttamat Maakuntaretket ovat tutus-tuttaneet maakuntien luontoliikuntakohteisiin jo vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2009 Maakuntaret-kistä kootaan tietoja alueellisesti SLU-aluejärjestö-jen sekä valtakunnallisesti www.luontoon.fi, KKI-ohjelman sekä Suomen Ladun verkkosivuille.

se on sinun Asiasi -kampanja kannustaa kunnat terveystekoihin

K Terveyden edistämisen keskus ry:n koordinoima SOSA-kampanja haastaa kunnat pohtimaan terveystekojaan ja kuntapäättäjät toimimaan kuntalaistensa terveyden hyväk-si. Kampanjalla halutaan muistuttaa, että jokainen päätös on terveysteko. Kampanjasi-vuilla julistetaan terveen kunnan teesit, jaetaan terveitä tekoja niin kuntapäättäjien kuin kuntalaistenkin kesken sekä julkaistaan YLEn AamuTV-lähetyksissä esitettyjä jaksoja laa-ja-alaisesta terveyden edistämisestä.Lisätietoja www.sosa.fi

5

Liikuntapiirakka on uudistunut K Suomalaisille tuttu UKK-instituutin liikun-tapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18–64 v) terveysliikunnan suositus-ta. Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka mää-räytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan.

Terveysliikunnan suositus pohjautuu Yh-dysvaltojen terveysministeriön liikuntasuosi-tuksiin 2008. Ks. www.health.gov/paguidelines

LisätietojaEija Savolainentiedottaja / UKK-instituuttipuh. (0�) �8� ��6�s-posti uktiedotus@uta.fi www.ukkinstituutti.fi

World sport for All -kongressi �010 Jyväskylässä

K Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on myöntänyt Suomen Olympiakomitealle kansainvälisen World Sport for All -kongressin järjestämisoikeudet. Järjestyksessään 13. kongressi pidetään Jyväsky-lässä 14.–17.6.2010. Kongressin käytännön toteutuksesta vastaavat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Jyväskylän yliopiston Neuromuscular Research Center.

Kyseessä on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, jossa viimeisin tutkimustieto kohtaa käytännön sovellukset. Kongres-sin odotetaan tuovan Jyväskylään KOK:n entisen puheenjohtaja Juan Antonio Samaranchin sekä KOK:n nykyisen presidentin Jacques Roggen.

Kansainvälisen Olympiakomitean lisäksi kongressin taustayhteisö-jä ovat Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö (GAISF).

Lisätietoja www.sportforall�010.org

KKi-Päivät 2011 TAMPEREELLA

K KKI-Katselmuksen käytäntö ja nimi uudistuvat. Jatkossa tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi KKI-Päivinä. Seuraavaa tapahtumaa isännöivät vuonna 2011 Tampere-talossa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä Tampereen kaupunki.

KilometrikisaK Kilometrikisa on leikkimielinen pyöräilykil-pailu erilaisille yhteisöille, työpaikoille tai yrityk-sille. Osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ja kartuttavat oman joukkueensa kilometrisal-doa. Kilometrikisa alkaa 12.5.2009. Lisätietoja www.kilometrikisa.fi

6

6

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

PAINAVAA ASIAA PAINONHALLINNASTA

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertuePainonhallintaseminaari terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille

ti ��.�. Rovaniemi (LapLi)Ke ��.�. Kemi (Kemin kaupunki)to �4.�. oulu (PoPLi)

Ke �0.�. seinäjoki (PLU)

ti 6.10. Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta)

ti �0.10. Turku (LiikU)Ke �1.10. Pori (LiikU)to ��.10. Kokkola (KePLi)

ti �7.10. Lappeenranta (EKLU)Ke �8.10. Lahti (P-hLU)

ti �.11. Jyväskylä (Kesli)Ke 4.11. Mikkeli (ESLi)to 5.11. Tampere (hLU)

ti 10.11. helsinki (ESLU)Ke 11.11. Kouvola (KymLi)to 1�.11. hämeenlinna (hLU)

to 1�.11. Kitee (Pokali)Ke �5.11. Kajaani (Kainuun Liikunta)

Paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

6

7

18 seminaarin syksyTartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertue starttaa tiistaina 22.9. Rovaniemeltä ja päättyy 25.11. Kajaaniin. Yhdeksän vii-kon aikana seminaareja järjestetään yh-teensä kahdeksalletoista paikkakunnalle ympäri Suomea. Päivän mittaisen semi-naarin ohjelma koostuu valtakunnallis-ten luennoitsijoitten esityksistä sekä paikallisesta ohjelmasta.

Seminaarin järjestelyistä yhdessä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa vastaavat SLU-alueet, kaupungit sekä läänit. KKI-toimistolta kiertueelle lähte-vät ohjelmakoordinaattori Miia Malve-la, kenttäpäällikkö Anne Soini sekä tie-dotussihteeri Anna Suutari.

ideoita ja käytännön työkalujaSeminaareissa liikunta- ja terveysalan toimijoille esitellään uusia painonhal-lintatyön toimintamalleja.

– Haluamme seminaarien avulla tar-jota painonhallintatyötä tekeville am-

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

PAINAVAA ASIAA PAINONHALLINNASTA

mattilaisille uusia virikkeitä käytännön työhön. Seminaareissa esitellään konk-reettisia työkaluja ja materiaaleja, joita ammattilaiset voivat työssään hyödyn-tää sekä kerrotaan toimivista esimer-keistä, ohjelmakoordinaattori Miia Mal-vela tiivistää.

Kiertueen tavoitteena on myös käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallis-ten toimijatahojen välillä. Parhaimmil-laan kiertueen aikaansaaman yhteistyön toivotaan synnyttävän pysyviä toiminta-muotoja eri toimijoiden kesken.

Esityksiä eri näkökulmistaSeminaaripäivän ohjelma rakentuu paikkakuntakohtaisesti hieman eri ta-valla. Aamupäivän ohjelmassa on tun-nin mittainen puheenvuoro ravitse-muksesta. Luennoitsijoina vuorottelevat sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki ja UKK-instituutin ra-vitsemustutkija Patrik Borg. Lounaan jälkeen elämäntapamuutosten ohjaami-

teksti ANNA SUUtARi • Kuvat PEttERi KiviMäKi

sesta puhuu elämäntapaohjaukseen eri-koistunut psykologi Riikka Turku. Li-säksi jokaisessa seminaarissa kuullaan Diabeteskeskuksen erikoislääkärin esitys liikunnan Käypä hoito -suosituksista erityisesti metabolisen oireyhtymän nä-kökulmasta.

SLU-alueet, Sydänpiirit sekä muut paikalliset toimijat kertovat tapahtumis-sa paikallisista liikunta- ja painonhallin-tamalleista.

Ohjelmassa KKI:n yhteistyötahoille on myös varattu mahdollisuus esitellä liikunta- ja painonhallintatyökalujaan lyhyiden tietoiskujen muodossa. Osal-listujilla on sekä seminaaripäivän aamu-na että taukojen aikana mahdollisuus tutustua näyttelyosastolla esiteltäviin tuotteisiin ja materiaaleihin. Lisäksi osallistujat pääsevät testauttamaan ke-honsa koostumuksen InBody-laitteella.

uusia materiaaleja painonhallintatyön tueksiKKI-ohjelma päivittää Tartu tilaisuu-teen -painonhallintaoppaan tulevan ke-sän aikana. Uusittu opas esitellään syk-syn kiertueella. Tämän lisäksi yhteis-työssä HyväTerveys-lehden ja Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n kanssa julkais-taan syventävä opas painonhallinnasta. Oppaat antavat käytännön ohjeita elä-mäntapamuutoksen toteuttamiseen ja tukea painonhallinnan parissa työsken-televille ammattilaisille.

Lisätietoja www.kki.likes.fi –> tapahtumat –> tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! sekä SLU-alueen/kaupungin internetsivut

sydänpiirit

kaupungit

läänit

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteuttaa ensi syksynä yhteistyössä SLU-alueiden kanssa

valtakunnallisen Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -seminaarikiertueen. Painonhallintaan

ja liikuntaan keskittyvät seminaarit on suunnattu terveys- ja liikunta-alan toimijoille.

Seminaariohjelma tarjoaa ammattilaisille kattavan paketin ajankohtaista tietoutta painon-

hallinnasta sekä esittelee käytännön työkaluja painonhallintatyön tueksi.

8

Voimalla

seitsemän seurahankkeen7seitsemän seurahankkeen7seitsemän seurahankkeenSeitsemän uutta seuratoiminnan kehittämishanketta käynnistyi syksyllä �008. hankkeista vastaavat

Joensuun voimistelu ja Liikunta, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Kaustisen Pohjan-veikot, Kemin Lämärit,

Mikkelin Kilpa-veikot, Puijo-Wolley Juniorit sekä Puistolan Urheilijat. Nyt esittelemme hankkeista neljä.

Seurahankkeet luovat terveys-liikuntatuotteita, matalan kynnyksen urheiluseuratoi-mintaa sekä rakentavat pai-kallista yhteistyöverkostoa.

Tarkoituksena on asettua osaksi alueen

paamisten ja hankekohtaisten palaveri-en avulla. SLU-alueiden terveysliikun-nan kehittäjät ja seurakehittäjät ovat myös mukana kehittämässä seurojen toimintaa paikallisesta näkökulmasta.

Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry:n toiminta on jo perinteisesti painottunut aikuisten liikuntatar-

jontaan, voimisteluun ja jumppiin. Seurahankkeen tavoitteena on toimin-nan uudistaminen, uusien matalan kyn-nyksen ryhmien perustaminen sekä ai-kuisliikunnan palveluiden tuotteistami-nen. Fysioterapeutti Sirpa Karjalainen aloitti syksyllä 2008 puolipäiväisenä hankevetäjänä. Hän pitää seuran tiloissa kerran viikossa maksutonta liikuntakli-nikkaa, johon ovat tervetulleita kaikki liikuntaneuvontaa tarvitsevat ihmiset.

Hankkeessa käynnistyneet uudet ryhmät ovat starttiryhmä, iäkkäiden

terveysliikuntakenttää. Toimintaa urhei-luseuroissa koordinoi hankevetäjä, jon-ka palkkaukseen KKI-ohjelma on myöntänyt tukea. Taloudellisen tuen li-säksi KKI-ohjelma pyrkii edistämään hankkeiden toimintaa koulutusten, ta-

voimaharjoitteluryhmä, Tyky-jumppa sekä Martta-ryhmä. Seura tekee myös yhteistyötä Joensuun kaupungin liikun-tatoimen kanssa ohjaamalla kahta iäk-käiden allasvoimisteluryhmää. Joen-suun kaupungin sosiaali- ja terveyspuo-len kautta on ohjattu osallistujia ryh-miin, tosin parhaiten uusia liikkujia on tullut puskaradion kautta. Hankkeen ta-voitteena on käynnistää lisää starttiryh-miä sekä järjestää vertaisohjaajakoulu-tusta. Sirpa Karjalainen kertoo, että haasteena toiminnassa on ollut saada toiminnasta aiheutuneet kulut katettua, koska matalan kynnyksen ryhmistä ei voi periä korkeita osanottomaksuja. Li-säksi ryhmäkoot ovat olleet pienempiä, jotta kaikki saisivat yksilöllistä ohjausta.

Joensuun Voimistelu ja Liikunta jär-jesti 19.3.2009 ikäihmisille suunnatun Hyvän Olon Iltapäivän, joka keräsi yli 100 osallistujaa. Sirpa Karjalainen ker-too, että tapahtuma onnistui yli odotus-

seitsemän seurahankkeen7seitsemän seurahankkeen7seitsemän seurahankkeen Voimalla7Voimalla7Voimalla

Joensuun voimistelu ja Liikunta ry liikuttaa myös ikääntyneitä

hankevetäjä Sirpa Karjalainen ja ohjaaja Aulikki Räty ohjaavat hankkeen ryhmiä. vesivoimiste-luryhmissä käy paljon ohitusleikattuja, kertoo Sirpa Karjalainen.

Kuvat MiiA MALvELA

teksti MiiA MALvELA

�

Jyväskylän Naisvoimistelijat JNV on Suomen suurimpia voi-misteluseuroja, joka tarjoaa sekä kilpa- että harrastustason voimisteluliikuntaa lapsista aikuisiin. Seuran KKI-hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisten harrastetoiminnan laatua ja

aktivoida yli 40-vuotiaita liikkumattomia seuran ryhmiin. JNV on Suomen Voimisteluliitto Svolin Priima-aikuisliikunnan laatuseura ja laadun kehittämisessä apuna on seurassa vuonna 2007 toteutettu Priima-laatuarviointi sekä siitä saatu palaute. Jyväskylän Naisvoimis-telijoiden puolipäiväisenä hankevetäjänä aloitti syyskuussa 2008 Eeva Aartolahti.

Seurassa toimii kaikkiaan 29 viikoittaista aikuisten ryhmää, joista matalan kynnyksen ryhmiä ovat muun muassa seniorijumppa, mies-ten treeni, jättipallojumppa, Ikivireät sekä NiskaSelkä-ryhmä. Osal-listumismaksut voi maksaa myös liikuntaseteleillä. Hankkeen myötä seurassa on aloitettu Pilates-kursseja sekä työyhteisöliikunnan ryh-mä. Eeva Aartolahti kertoo, että yhtenä haasteena on onnistua Svolin Jumppa-Startti® -ryhmien käynnistämisessä ja tarjota seurassa uusi todella matalan kynnyksen liikuntavaihtoehto. Jyväskylän Naisvoi-mistelijat on tehnyt pitkään yhteistyötä Jyväskylän kaupungin liikun-tapalvelukeskuksen ja jatkossa tiiviimmin myös terveyspalvelukes-kuksen kanssa palveluketjujen syntymiseksi ja liikkumattomien saa-vuttamiseksi. Hankkeen myötä seuran tiedottamiseen on panostettu ja tiedotussuunnitelmaa on työstetty.

YhteystiedotEeva Aartolahti, Jyväskylän Naisvoimistelijat ryPuh. (014) 65� ��0eeva.aartolahti@jnv.fi

Kuvat MAtti KovANEN

ten. Esiintyjinä oli kansantanssiryhmä Kimara hanurin säestämänä ja ikäihmi-set pääsivät myös tanssahtelemaan. Osallistujat pitivät myös tuolijumpasta, josta fysioterapeutti Arja Pirhonen sai luotua innostavan ja hauskan. Tapahtu-ma oli yksi seuran 90-vuotisjuhlavuo-den tapahtumista.

YhteystiedotSirpa Karjalainen, Joensuun voimistelu ja Liikunta ry Puh. 044 51� �550joenvoli_kki.hanke@hotmail.com

iäkkäiden vesivoimisteluryhmissä on hyvä tun-nelma ja altaassa yli �0 osallistujaa. – vesielementti sopii huonommillekin raajoille, toteaa tyytyväinen osallistuja.

JyväSKyLäN NAiSvoiMiStELiJAtAikuisten harrasteliikuntaa jo yli 90 vuoden ajan

10

101010

Kunnon Meri-LappiJääkiekkoseura Kemin Lämärit käynnisti yrityksille ja työyh-teisöille suunnatun Kunnon

Meri-Lappi -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää yritysten työhy-vinvointia sekä kunto- ja terveysliikun-taa.

KKI-koordinaattori Petteri Näät-saari työskentelee hankkeessa osapäiväisesti seuran valmennuspäällikön tehtävien ohella. Hän kertoo, että Kunnon Meri-Lappi -hankkeessa on kehitetty kokonais-valtainen paketti, jossa laaditaan yritykselle liikuntasuunnitelma. Toimintamalli sisältää kuukausittain vaihtuvan liikuntatarjottimen, joka sisältää kaksi liikunta-alan ammattilaisen ohjaamaa liikuntakertaa viikossa sekä kuntotestit. Liikuntatar-jottimen sisältö vaihtuu toiveiden mukaisesti. Hankkeen työntekijät tekevät yri-tykseen aktivointikäyntejä ja kouluttavat liikuntavastaavia.

Ensimmäisenä yrityksenä hankkeeseen lähti mukaan Lihanjalostamo Veljekset Rönkä, joka halua aktivoida työntekijänsä liikkumaan, kertoo Petteri Näätsaari. Tavoitteena on saada vuoden aikana kolme yritystä mukaan. Hankkeessa toimi-taan reippain ottein. Kemin Lämäreiden puheenjohtaja Pekka Tiitinen ja Petteri Näätsaari vierailivat Ylen Radio Perämeren suorassa lähetyksessä kertomassa hankkeesta koko maakunnalle. i

YhteystiedotPetteri Näätsaari, Kunnon Meri-Lappi -hanke, Kemin Lämärit ryPuh. 050-4�486�6petteri@keminlamarit.fi

Lihanjalostamo Rönkä oy:n henkilökunta kokeilee viikoittain eri lajeja. Kuntonyrkkeilyä ohjaavat Kemi Boxingin vetäjät.

Kuva PEttERi NäätSAARi

YhteystiedotMikko Männistö, Kaustisen Pohjan-veikot ryPuh. 0400 8�8 408 veikot.kki@kaustinen.fi

dotuskanava hankkeen ryhmien markkinoinnissa on ollut puskaradio, ei niinkään markkinointi-kampanja, Männistö ker-too. Hankkeen tähänastisia onnistumisia ovat olleet Männistön mukaan kun-tayhteistyön kehittyminen, perusryhmien käynnisty-minen sekä alueen terveys-liikuntatarjonnan moni-puolistuminen.

Kaustinen polkkaa Pohjan-veikkojen tahdissa

10

Kaustisen Pohjan-Veikot on 11 jaoston yleisseura, jossa terveys-liikunta on saanut hyvää jalansi-jaa. Seura on jo usean vuoden

ajan vastannut kunnan liikuntatoimin-nan järjestämisestä. Seura järjestää mie-hille ja naisille suunnattuja perusryh-miä, joista osa on kohdennettu vähän liikkuvalle kohderyhmälle, kuten toi-mintakeskuksen asiakkaille. Pohjan-Vei-kot järjestää myös työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa alu-een tarhaajille. Lisäksi toiminnassa on ollut aikuisten hiihtokoulu ja juoksu-koulu sekä tulevana kesänä Hyvän Olon Kuntokoulu, joka on tarkoitettu niin ai-emmin liikkuneille kuin myös liikunta-harrastusta aloitteleville aikuisille. Toi-minnanjohtaja Marko Takala on aktii-visesti kehittänyt hanketta.

Pohjan-Veikkojen tavoitteena on jat-kossa kehittää liikuntatoimintaa ei-liik-kuville kuntalaisille, saada lisää liikkujia jo käynnistyneisiin ryhmiin sekä kehit-tää työpaikoille suunnattua liikuntaa.

– Toivottavasti saamme heräteltyä yrityksiä mukaan huolehtimaan työnte-kijöidensä kunnosta ja hyvinvoinnista. Työntekijöiden liikuntaan ja hyvinvoin-tiin satsaaminen näkyy varmasti myös työpaikalla yleisenä vireytenä ja tehok-kuutena, Pohjan-Veikoissa hankevetäjä-na toimiva Mikko Männistö kertoo.

Hän ohjaa itse tällä hetkellä pääosin kaikkia ryhmiä.

– Ryhmien koot ovat hiljalleen kas-vaneet, vaikka toki ryhmiin mahtuu vielä uusiakin liikkujia. Tehokkain tie-

11

Yli kaksikymmentä vuotta sitten Meilahden sairaalan valokuvaaja otti kauppakeskus Forumin portaista diaku-van. Rullaportaissa on kymmenkunta ihmistä, oikeissa portaissa ei ketään. Ku-vaa olen ahkerasti näyttänyt puhuessani hyötyliikunnasta. Viime helmikuussa Helsingin Sanomissa oli kuva samasta paikasta. Rullapuolella tungeksii pari-kymmentä ihmistä, kävelypuolella yksi ainoa.

Forumin portaat ovat ihanteellinen paikka harrastaa hyötyliikuntaa. Rulla-portaiden vieressä aukeavat leveät ja va-loisat tavalliset portaat. Niitä pystyy hel-posti nousemaan samaa vauhtia kuin rullaportaissa seisten. Hyötyliikunnan idea toteutuu täydellisesti. Jalkoja käyt-täessä aikaa ei kulu lainkaan hukkaan.

Ei voi kuin ihmetellä! Hyötyliikun-nasta on puhuttu iät ajat, mutta silti täl-lainen hyötyliikkujan ihannepaikka jää käyttämättä.

Miksi joku taas vaahtoaa hyötyliikunnasta? Tilastojen mukaanhan suomalaiset harrastavat vapaa-ajan lii-kuntaa tänä päivänä enem-män kuin koskaan. Kaikki on siis hyvin.

Ei, ei, ei ole! Parinkym-menen vuoden aikana kes-kivertosuomalaisen ener-giantarve on vähentynyt vii-sisataa kilokaloria päivässä. Se merkitsee, että luontai-nen liikkuminen on huven-nut paljon kovempaa vauh-tia kuin vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt. Liikunnaksi muutettuna viisisataa kilo-kaloria merkitsee, että suo-malaisten päivästä on hä-vinnyt melkein pari tuntia kävelyä.

Kun tarkkailen rullaportaisiin astu-via ihmisiä, näyttää siltä, että kukaan heistä ei oikeasti valitse kulkutapaansa. Portaiden alapäässä he eivät ajattele ”menenpä nyt rullaportaisiin”, vaan as-keleet ohjautuvat itsellään ja automaat-tisesti konekuljetukseen. He ovat kuin lentäjiä, joita autopilotti ohjaa.

Miten turruttavan rullaporras-, his-si- tai autoautomaatin saa pois päältä? Pari vuotta sitten television Elämä pelis-sä -ohjelmassa psykiatri Heimo Langin-vainio antoi siihen hyvän ohjeen. Siirry-tään käsiohjaukseen.

Käsiohjaus onnistuu, kun etukäteen mietitään tilanteita, joissa voi harrastaa hyötyliikuntaa. Tässä kohtaa pyydän, et-tä lopetat lukemisen pariksi minuutiksi. Mieti missä paikoissa voisit ottaa liikku-misesi käsiohjaukseen.

Mitä mahtoi tulla mieleesi? Ehkä ai-nakin rullaportaiden ja hissin käytön vähentäminen. Mahdollisuuksia löytyy

LUoMULiiKUNtAAkäsiohjauksessa

joka puolelta. Olen tavannut ihmisiä, jotka jäävät bussista pois pysäkkiä paria aikaisemmin. Monet käyttävät kaupassa ostoskärryjen sijasta aina koreja, koska haluavat käyttää lihaksia. Luin ihastu-neena iäkkäästä rouvasta, joka kertoi saaneensa lahjaksi pyörien varassa liik-kuvan laukun. Hän ei tahdo käyttää sitä, vaan haluaa itse kantaa kassinsa. ”En-simmäinen rullilla kulkeva laitteeni on rollaattori.”

Käsiohjauksen ajatteleminen on hy-vä alku, mutta aivan näin helppoa auto-maatista irtautuminen ei ole.

Elämä pelissä -ohjelmassa esiintynyt festivaalipromoottori Vallu Valpio oli pinttynyt tupakkamies, jonka auto-maatti oli joka-aamuinen tupakan osto R-kioskista. Hän päätti siirtyä käsiohja-ukseen ja muutti työmatkaa niin, ettei se kulkenut R-kioskin ohitse.

Kuinka ollakaan, muutaman päivän kuluttua askeleet suuntautuivat taas R-kioskille ostamaan tupakkaa. Automaat-ti oli loksahtanut uudestaan päälle. Psy-kiatri Langinvainio neuvoi Valpiota joka aamu suihkussa ajattelemaan käsiohja-usta, ”miten tänään kotoa lähtiessä väl-tän R-kioskin kulkemalla eri reittiä”. Kä-siohjaus alkoi toimia ja vähitellen siitä muodostui tottumus.

Hyötyliikunta pysyy mielessä ja hen-gissä, kun sitä ajattelee päivittäin. Valpio opetteli ajattelemaan aamusuihkussa. Joku muu voi ajatella hampaita pestes-sä. Sen muistaa, jos peilissä on lappu ”mieti hyötyliikuntaa”.

Tai arkiliikuntaa tai tapaliikuntaa. Tai luomuliikuntaa, jota nimitystä eräs Hyvä Terveys -lehden lukija ehdotti muutama vuosi sitten. Samoja asioita kaikki. Tulkoon tästä rakas lapsi, jolla on monta nimeä. i

teksti PRofESSoRi, SiSätAUtiLääKäRi PERtti MUStAJoKi

1�

Moninaista terveyshyötyä monipuolisella liikunnallaLiikunnan Käypä hoito -suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäai-kaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhmi-nä käsitellään iäkkäitä ja raskaana ole-via. Suosituksessa ei käsitellä kilpaurhei-lua, liikuntavammoja, lasten liikuntaa eikä kiellettyjä dopingaineita ja -mene-telmiä.

Suositus esittää, että liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaitto-ja. Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikun-taharjoittelun ilman edeltävää terveys-tarkastusta. Mikäli henkilöllä on oireita, aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikais-sairaus tai muu merkittävä terveydelli-nen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuormitustasol-taan jokapäiväisiä toimintoja selvästi ra-sittavamman liikunnan aloittamista.

– Pidän liikunnan Käypä hoito -suo-situsta erinomaisen hyvänä suosituksena. Se ei niputa kaikenlaista liikuntaa yhteen samanarvoiseksi, vaan tuo esiin sen, että

moninaisten terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa. Kestä-vyystyyppisessä liikunnassa intensitee-tillä on väliä ja myös lihaskuntotreeniä tarvitaan, toteaa lääketieteen tohtori, professori, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Suosituksen mukaan lääkärillä on keskeinen tehtävä arvioida liikunnan ai-heet ja vaarat, sairauksiin liittyvät liik-kumisrajoitteet sekä motivoida liikku-maan. Terveys- ja liikunta-alan ammat-tilaisten tulisi antaa yhteistyössä yksilöl-liset liikuntaohjeet ja seurata liikunta-ohjelman toteutumista moniammatilli-sesti. Liikuntaa koskevat tiedot merki-tään potilaskertomukseen.

– Terveydenhuollon ammattilaisilta liikunnan Käypä hoito -suositus vaatii suhteellisen paljon. He tarvitsevat vielä lisää tietotaitoa liikuntaohjeiden anta-miseen ja seurantaan. Heidän tulisi osa-ta esimerkiksi neuvoa, minkä tyyppistä ja millä intensiteetillä liikuntaa missä-kin tilanteessa voi harrastaa. Osaamises-sakin on varmasti parannettavaa, joten suosituksen käyttöönotossa ja käytön vakiinnuttamisessa on vielä tehtävää.

Käyttöaste tullee kuitenkin kasvamaan pala palalta, uskoo Vasankari.

Liikunnalla tutkimusnäyttöä monien sairauksien alueellaKäypä hoito -suositusten tieteellisen näytön aste arvioidaan asteikolla A–D. Kirjaimet toimivat tunnuksina ja link-keinä Käyvän hoidon artikkeleissa osoittaen näytön tieteellistä tasoa:

A Vahva tutkimusnäyttö eli useita menetelmällisesti tasokkaita tutki-

muksia, joiden tulokset ovat samansuun-taisia

B Kohtalainen tutkimusnäyttö eli ai-nakin yksi menetelmällisesti tasokas

tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia

C Niukka tutkimusnäyttö eli ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus

D Ei tutkimusnäyttöä eli asiantunti-joiden tulkinta (paras arvio) tiedosta,

joka ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia

Liikunta on LääKE!Liikunnan Käypä hoito -suositus julkaistiin lokakuussa �008. Suosituksen tavoitteena

on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa näyt-

töön perustuvan tiedon avulla. Suosituksen ydinsanoma on, että liikunta on keskeinen

hoitomuoto monissa pitkäaikaissairauksissa, liikkumattomuus on terveydelle haitallis-

ta sekä liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Suositus on tarkoitet-

tu käyttöön kaikille terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille.

teksti KAiSA KoivUNiEMi • kuvat EERo PyKäLäiNEN, NiNA DoDD, PEttERi KiviMäKi, StUDio JUhA SoRRi

1�1�

Liikunnalla on vahvaa tutkimus-näyttöä muun muassa tuki- ja liikunta-elimistön sekä aineenvaihdunnan ja ve-renkiertoelimistön sairauksien alueella. Liikuntahoito esimerkiksi lieventää ko-ettua epäspesifistä kroonista alaselkäki-pua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Tyypin 2 diabe-teksessa kestävyys- tai lihasvoimahar-joittelu parantaa glukoositasapainoa ja sepelvaltimotautipotilailla kestävyyslii-kuntaan perustuva sydänkuntoutus vä-

hentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Henkilöillä, joilla on kohonnut veren-paine, vähentää kestävyystyyppinen lii-kuntaharjoittelu systolista lepoverenpai-netta keskimäärin 7 mmHg ja diastolis-ta painetta 5 mmHg. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääk-keellä aikaansaatu ja voi ilmetä jo muu-taman kuukauden harjoittelun jälkeen.

Vahvaa tutkimusnäyttöä on edelleen siitä, että lihavuuden hoidossa laihdu-tusvaiheessa liikunnan lisäys ilman ruo-

kavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon. Lisäksi kohtalaista tutkimusnäyttöä on siitä, että liikunta yhdistettynä vähäenergiseen ruokavali-oon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään ruokavalioon. Samoin kohtalaista tutki-musnäyttöä on siitä, että painonhallin-tavaiheessa liikunta yhdistettynä niuk-kaenergiseen ruokavalioon voi pitkäai-kaisseurannassa ylläpitää paremman laihdutustuloksen verrattuna pelkkään

– Uudet terveysliikuntasuositukset yhdysval-loista tulivat samoihin aikoihin liikunnan Käypä hoito -suosituksen kanssa ja mielestäni ne tuke-vat toisiaan. Käypä hoito -suositusta pidetäänkin terveydenhuollon kentällä suomalaisena kon-sensuksena, toteaa lääketieteen tohtori, profes-sori, UKK-instituutin johtaja tommi vasankari.

Liikunnan Käypä hoito -suositus edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa

>>

14

ruokavaliohoitoon. Näiden esimerkkien lisäksi liikunnalla on tutkimusnäyttöä monien muidenkin sairauksien ja terve-ysongelmien alueilla.

– Omat haasteensa suosituksessa liittyvät liikkumisen objektiiviseen mit-taamiseen. Kuinka pystytään arvioi-maan asiakkaan todellisen liikkumisen määrä asiakkaan oman raportoinnin perusteella, etenkin jos liikkuminen koostuu vaikkapa epäsäännöllisistä noin kymmenen minuutin pätkistä? Haastee-na on pystyä hahmottamaan kokonai-suus ja se, täyttyykö liikkumisen mini-mimäärä asiakkaan liikkumista arvioi-taessa. Väestön oman raportoinnin li-säksi tulisikin vielä käyttää objektiivisia mittareita väestöotoksissa liikkumisen määrän arvioimiseksi, pohdiskelee Va-sankari.

Näin syntyi Käypä hoito -suositusNäyttöön perustuvia suomalaisia Käypä hoito -suosituksia on tehty vuodesta 1994 Suomalaisen Lääkäriseura Duode-cimin johtamana ja organisoimana. Käypä hoito -suosituksia on tehty tähän mennessä yhteensä 92 aiheesta sekä lää-käreille että terveydenhuollon ammatti-laisille. Potilaille on tuotettu 73 kappa-letta tiiviimpiä potilasversioita. Lisäksi Käypä hoito -suosituksista on tuotettu verkko-oppimateriaalia terveydenhuol-lon ammattilaisille sekä opiskelijoille.

Käypä hoito -suositukset ovat par-haiden asiantuntijoiden laatimia yh-teenvetoja yksittäisten sairauksien diag-nostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun ter-veydenhuollon ammattilaisen omaa ar-viota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidos-ta hoitopäätöksiä tehtäessä. Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään liikunnan Käypä hoito -suosituksen lisäksi myös monissa muissa Käypä hoito -suosituk-sissa. i

Liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan

E E E terveille 18−65-vuotiaille suositellaan kohtuukuormit-teista kestävyysliikuntaa vähintään �0 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa vähintään �0 minuuttia päi-vässä kolmena päivänä viikossa.

E E E vähintään 65-vuotiaille terveille ja 50−64-vuotiaille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikun-taa.

E E E Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu myös luus-tolihaksen voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johto-ryhmän asettama työryhmä liikunnan suosituksen osalta: Antero Kesäniemi, Jyrki Kettunen, Eeva Ketola, Urho Kujala, Katrii-na Kukkonen-harjula. timo Lakka, Rainer Rauramaa, ilkka Raura-mo, heikki tikkanen, ilkka vuori.

Moninaisten terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan

monipuolista liikuntaa.

Käypä hoito -suosituksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessawww.kaypahoito.fi

>>

1515

Asiakaslähtöisyyttä kuntiin ja terveysliikuntatottumusten tuulettamista – liikunnan osalta juustohöylää on vältettävä viimeiseen asti

KKi-Katselmus järjestettiin 1�.–1�. maaliskuuta helsingissä.

15-vuotiasta KKi-ohjelmaa juhlittiin finlandia-talon upeissa puit-

teissa seminaarin tunnelmissa. tapahtumassa palkittiin esimerkilli-

siä terveysliikuntahankkeita sekä vuoden liikkumisympäristöteko.

tunnustusta työstään sai myös neljä ansioitunutta terveysliikunnan

edistäjää. Painonhallinnan haasteet, asiakaslähtöisyyden kehittämi-

nen kaikessa liikuntatoiminnassa sekä vakiintuneiden terveysliikun-

takäsitteiden päivittäminen ja tietyn-lainen kyseenalaistaminenkin

herättivät vilkasta keskustelua.

Ministerien viestit liikuntamyönteisiäKolme ministeriä toi puheenvuorois-saan kannustavia terveisiä terveysliikun-taväelle. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi painotti, että liikunta on kuntien asia. Kunnat ovat tällä het-

kellä merkittäviä liikuttajia, sillä ne tuottavat ¼ ohjatuista liikuntapalveluis-ta.

– Liikunnan osalta Paras-hankkeessa tavoitteena on ensinnäkin lisätä hallin-nonalojen yhteistyötä liikunnan lisää-miseksi ja selkiyttämiseksi sekä toiseksi

sisällyttää liikunta kuntien peruspalve-luihin ja hyvinvointipolitiikkaan, kiteyt-ti Kiviniemi.

Urheiluseurat on suomalaisen lii-kunnan sydän. Kiviniemi toivoikin ak-tiivista yhteistyötä kuntien ja kolman-nen sektorin välille.

– Liikunta ja terveyttä edistävä kun-toilu ovat peruspalveluita. Niihin ei tuli-si kajota talousvaikeuksienkaan alla, vaan pikemmin lisätä satsauksia ennal-taehkäisyyn, jotta terveyspuolen korjaa-vien toimenpiteiden kulut saadaan ku-riin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko kannusti kuntia huomioimaan tervey-den edistäminen kaikessa päätöksente-ossaan.

– Etenkin ylipaino ja väestön kasva-vat terveyserot ovat lähivuosien suuria haasteita. Odotan innolla, millaisia ava-uksia KKI-ohjelma tuo neljännellä toi-mintakaudellaan näille osa-alueille.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin nosti esiin työelämässä jaksami-sen.

Paula Risikko

Stefan Wallin

Mari Kiviniemi

>>

teksti KAtRi väiSäNEN • Kuvat NiNA DoDD

1616

>>

Palkittuja terveysliikuntahankkeita ja vuoden liikkumisympäristötekoKKI-ohjelma palkitsee vuosittain paikallisia terveysliikuntahankkeita esimerkillisestä työstä terveysliikun-nan edistämiseksi. Lisäksi se palkit-see liikkumisolosuhteita edistävän liikkumisympäristöteon.

Vuoden 2008 terveysliikunta-hankkeina palkittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kon-sernihallinnon henkilöstöjohdon hanke ”Liikunnasta työkykyä HUS:ssa”, Rauman kaupungin liikunta-palvelujen hanke ”Tasa-arvoista lii-kuntaa raumlaisill akoill ja ukoill” sekä Vanhusten Kotiapusäätiön han-ke ”Koko Tarjotin”. Liikkumisym-päristötekona palkittiin Temppeliau-kion kirkon suunnittelijat, arkkiteh-dit Timo ja Tuomo Suomalainen se-kä toiminnasta vastaava Taivallah-den seurakunta. Palkinnot luovutti-vat peruspalveluministeri Paula Ri-sikko sekä liikunta-asiainneuvos Ti-mo Haukilahti.

– Tämän päivän työelämää kuvaa muuttuminen entistä vaativammaksi ja kiireisemmäksi. Liikunta- ja kulttuuri-setelit ovat yksi keino kannustaa liikku-maan, mutta työnantajien tulisi vastata työntekijöidensä fyysisestä ja henkisestä kunnosta kokonaisvaltaisesti, eikä jättää työntekijää yksin seteleiden varaan.

Wallin pitää myös urheiluseuroja vahvoina terveysliikunnan toimijoina. Hän näkee veikkausvoittovaroilla tuet-tavien 200 uuden päätoimisen seura-työntekijän tuovan uusia ja kasvavia mahdollisuuksia aikuisväen liikuntaan.

Treeniä kuusi kertaa viikossaToimitusjohtaja ja yrityskonsultti Jari Sarasvuo ravisteli terveysliikuntaväen vakiintuneita käsityksiä. Sarasvuo ko-hahdutti yleisöä heittämällä romukop-paan yleiset terveysliikuntasuositukset.

– Liikkumisessa pitää hien nousta pintaan ja kropan tehdä kunnolla töitä. Sen pitää olla urheilua eikä mitään ma-tonpuistelua tai haravan heiluttelua. Kuusi kertaa viikossa täyttä treeniä on sopiva määrä. Tulevaisuudessa niitä, jot-ka liikkuvat vähemmän pidetään itsetu-hoisina, ennustaa Sarasvuo.

– Vanhaksi tulee vasta, kun sen itse päättää ja alkaa passivoitua pikkuhiljaa. Aira Samulin on hyvä esimerkki siitä, millaisia ikääntyneitä kaikki voisivat ol-la, jos vain haluaisivat.

YllätyspalkinnotKulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin myönsi helmikuussa 2009 Hel-singin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramolle kultaisen ansioristin pitkä-aikaisesta ja menestyksekkäästä työstä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus sekä opetusministeriön liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti luovutti-vat tunnustuksen Rauramolle Valkoisen Salin iltajuhlassa.

Kuninkaallisen iltajuhlan seremoniamesta-reina toimivat KKi-ohjelman kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen ja imitaattori Klaus thomasson.

Joukkuevoimistelun maailmanmestarit Deltat toivat taidokkaan liikunnallisen tuulah-duksen tapahtumaan.

iltajuhlaa tahditti lauluyhtye Rajaton huikeilla a cappella -numeroillaan.

KKi-kummit Jore Marjaranta (vas.), Ritva Enäkoski, Marco Bjurstöm, Aira Samulin ja Klaus thomasson ovat olleet mukana vuosien varrella eri KKi-tapahtumissa.

1717

”Liikunta on lääke lamaan”Näin toteaa Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohi-luoma painokkaasti. Suomessa ollaan menossa erittäin vaikeisiin aikoihin kuntataloudenkin osalta. Tämän lisäksi Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa.

– Meidän tulisi kunnissa laittaa asiakkaat keskiöön. Mallia voisi ottaa kauppojen bonuskorttijärjestelmistä. He tutkivat ostokäyttäytymisen kautta, miten asiakkaita voisi paremmin palvella. Tätä ajattelua tulisi hyödyntää myös kunnissa: segmentointia ja palvelujen räätälöintiä kuntalaisten tarpeisiin. i

KKI-ohjelma palkitsi pitkäaikaisia yhteistyökumppa-neitaan ja ahkeria terveysliikunnan tekijöitä niin ikään iltajuhlan yllätysnumerona. Palkinnon työstään saivat Huittisten kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen johta-ja Teuvo Munkki (vas.), Suomen Voimistelu ja Liikunta ry:n terveysliikuntapäällikkö Leeni Asola-Myllynen, Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haa-rala sekä psykologi Pirkko Lahti (puuttuu kuvasta).

valkoisen salin iltajuhlaa.

18

18

18

Jaettu vastuu liikkumisestaPaneelikeskustelun puheenjohtaja-na toimi Helsingin jäähallin toi-mitusjohtaja, kaupunginvaltuu-

tettu Harry Bogomoloff. Hän johdatteli mielenkiintoista keskustelua, johon osallistuivat tuottaja Raakel Lignell, kansanedustaja Tarja Tallqvist, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus sekä puolustusvoimien henki-löstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Han-nu Herranen.

Tahtoa on, keinot hakusessaTapio Korjus totesi heti keskustelun aluksi, että liikunnan merkitys ja sen ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat nyt suomalaisessa yhteiskunnassa ymmär-retty, ja tämä näkyy myös hallitusohjel-missa. Keskustelussa todettiinkin useaan otteeseen, että tahtoa liikunnan lisäämi-seksi Suomessa on, mutta nyt tarvitaan konkreettisia tekoja.

Hannu Herranen muistutti, että vaikka taloudelliset tekijät osaltaan vai-kuttavatkin liikunnan asemaan yhteis-kunnassa, eivät käytännön teot usein-kaan ole rahasta kiinni. On vain löydet-tävä oikeat keinot liikuntakipinän syn-nyttämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Liikunnan ilon löytäminen kaiken a ja oKeskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tärkein motivaatiotekijä on liikunnasta saatava ilo ja nautinto.

– Liikunta on niin suuri ilo ja nau-tinto elämässä, että jos sen kerran löy-tää, niin ei siitä kukaan täysjärkinen ih-minen enää luovu, Korjus tiivisti.

Niin perhe, työnantaja kuin koko yhteiskuntakin voivat omalta osaltaan kannustaa ihmistä liikunnalliseen elä-mäntapaan, mutta oleellista on, että jo-kainen ihminen löytää oman mielek-kään tapansa liikkua ja sitä kautta lii-kunnan ilon.

Vastuu itsestä ja kaveristaVaikka yhteiskunnan vastuuta yksilön liikuttamisessa ei voida kokonaan ohit-taa, oltiin yksimielisiä siitä, että vastuu liikkumisesta on yksilöllä itsellään. Val-tiovalta voi tukea liikuntaa esimerkiksi verotuspäätöksillä, mutta useat esimer-kit ovat osoittaneet, ettei pelkkä rahalli-nen kannuste motivoi ihmisiä liikku-maan. Valistustakin toki tarvitaan, jotta kansa saadaan liikkeelle. Tarja Tallqvist kuitenkin muistutti, ettei perimmäinen ongelma ole tiedon puute.

Yksilöllistä vastuunottoa siis kaiva-taan. Herranen tiivisti tämän osuvasti toteamalla, että ei pidä kysyä, mitä te voisitte liikunta-aktiivisuuden lisäämi-seksi tehdä, vaan pitää kysyä, mi-tä me voimme sen eteen teh-dä.

Toisaalta Tallqvist muistutti, että meillä on vastuu myös toisistamme; otetaan kaveri mukaan liikkumaan. Pitämällä huolta myös lähim-

mäistemme hyvinvoinnista ja liikunta-tottumuksista voisimme osaltamme luoda yhteisöllisyyttä ja välittämisen tunnetta yhteiskuntaan. Hyvänä esi-merkkinä tästä Tallqvist mainitsi valta-kunnallisen 9.5. järjestettävän Rollaatto-rimarssipäivän.

– Päivän tavoitteena on muistuttaa ihmisille, että kuka tahansa voi hakea naapurin mummon tai dementiakodin asukkaan mukaansa kävelylle. Keinoja kyllä on, eivätkä kaikki keinot edes maksa mitään, mutta tarvitaan halua, Tallqvist muistutti.

Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan kotoa

Myös vanhempien vastuu lapsen liikunta-aktiivisuuden synnyttä-

teksti ANNA SUUtARi • Kuvat NiNA DoDD

KKi-ohjelman 15-vuotiskatselmuksessa järjestetyssä paneelikeskus-

telussa ruodittiin tärkeää kysymystä: kenellä on vastuu liikuttaa?

Keskustelussa pohdittiin niin vanhempien, koulun, urheiluseurojen,

työpaikkojen kuin koko yhteiskunnan vastuuta. yhtä mieltä oltiin

kuitenkin siitä, että viime kädessä vastuu liikkumisesta lankeaa

yksilölle itselleen.

18

1�

Jaettu vastuu liikkumisesta misessä ja ylläpitämisessä on merkittä-vä. Raakel Lignell, itsekin viiden lapsen äiti, korosti erityisesti arkiliikunnan merkitystä perheen yhteisessä liikkumi-sessa.

– Harrastukset toki maksavat, mutta on myös paljon ilmaista liikuntaa. Lap-set eivät hajoa, jos he ajavat kolme kilo-metriä pyörällä kouluun.

Harry Bogomoloff harmitteli, että pyörällä kouluun meneminen on nyky-ään joissakin kouluissa turvallisuussyis-tä jopa kiellettyä. Myös nykypäivän elin-oloilla ja elämäntavoilla on vaikutusta lasten liikunta-aktiivisuuteen.

– Ennen asunnot olivat pieniä, joten lapset oli pakko laittaa pihalle leikki-mään. Nykyään liikunnallisesti aktiivi-sen elämän pahin vihollinen tuntuu olevan pelikonsoli, Bogomoloff totesi.

Lisää liikuntaa kouluunLiikkuminen on lapselle luontaista. Koulun tulisikin kodin lisäksi tukea lap-sia liikunnallisen elämäntavan omaksu-misessa ja ylläpitämisessä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että liikunnan määrää kou-lussa olisi lisättävä. Korjus muistutti, et-tei tämän tarvitse tarkoittaa pelkästään liikuntatuntien lisäämistä, vaikka sitä-kin tärkeänä pidettiin. Keinoja voisivat olla esimerkiksi liikunnalliset välitunnit tai vaikkapa niin sanotut liikuntaläksyt.

Lignell korosti, että koululiikunnan tulee lähteä lasten ja nuorten omista tarpeista ja kiinnostuksesta.

– Kun kerran tytöt tykkäävät tanssia ja pojat pelata futista, niin tehdään sit-ten sitä, mitä nuoret haluavat tehdä, Lignell totesi.

ohjattua liikuntaa tarvitaanMyös Korjus painotti, että on lähdettä-vä liikkeelle nuorten tavoista liikkua. Koska nykylapset ja -nuoret ovat tottu-neet liikkumaan ohjatusti ja omaehtoi-nen harrastaminen on heille vierasta, yksinkertainen ratkaisu on, että järjeste-tään lisää ohjattua liikuntaa. Kaikkea vastuuta ohjatusta liikunnasta ei kuiten-kaan pidä asettaa seurojen harteille.

– Urheiluseurojen tehtävänä on pe-rinteisesti ollut nuorten kilpa- ja harjoi-tustoiminnan järjestäminen, mutta seu-rojen resurssit ovat rajalliset. Seurojen rinnalle tarvitaan muitakin tahoja vas-taamaan ohjatusta liikunnasta, Korjus huomautti.

Korjus painotti, että vaikka yhteis-kunnan vastuu ihmisten liikuttamisessa onkin elämänkaaren alku- ja loppuosas-sa suurempi, on yksilön murrosiän jäl-keen opittava ymmärtämään liikunnan merkitys omassa elämässään. Motivaa-tio liikkumiseen on lähdettävä omasta itsestä. i

”Koululiikunnan tulee

lähteä lasten ja nuorten

omista tarpeista ja

kiinnostuksesta.”

1�

�0

KUNNON LAIVA Silja Symphony 21.–23.8.2009 • Helsinki–Tukholma–Helsinki Lähtö perjantaina klo 17.00 • Paluu sunnuntaina klo 9.55

20092009Ji

Ri h

ALt

tUN

EN

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA KUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVAKUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA2009200920092009200920092009200920092009200920092009200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009

KUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVAKUNNON LAIVA2009

KUNNON LAIVA200920092009200920092009Kunnossa kaiken ikää -juhlaristeily

ohjelma Atlantis Palace, kansi 7–8

Perjantai 21.8.

17.00 Laiva lähtee helsingistä17.15 Tervetuloa Kunnon Laivalle tervetulosanat, timo haukilahti, puheenjohtaja, KKi-ohjelma tallinkSilja oy:n tervehdys Ajankohtaista KKi-ohjelmassa, Anne Soini, kenttäpäällikkö17.45 Voimaa toisella tavalla Maija-Riitta olllila, professori, fi losofi 19.00 Mentaalinen avautuminen uusille toiminta- ja ajattelutavoille / Antarktis -89,7ºc Patrik Degerman, tutkimusmatkailija

Iltaohjelma23.30 Teatteri Eurooppa Neljä iltaa jatkaa laivan house band

Veeti Kallio

Teatteri Eurooppa Neljä

�0

Katia Enbuske

Keijo Mikkonen

Liikuntamaistiaisia kolmella kannella

• Bodybow Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry• ikämoto – aikuisten parkour-rata Erkki tervo ja hämähäkki Perttu• PhysioPilates Marianne Kyrklund, fysiokimppa• spirals hanna-Mari Maijala• Asahi, kuntokarate Keijo Mikkonen• Bongo fleva, flamenco Grooce, Jambaila, Kaiken maailman tuolijumppaa Katia Enbuske, Etnofi tness• Voimistelu sydämen asiana Annu Ridanpää-taittonen, Suomen voimisteluliitto Svoli• Kahvakuulaharjoittelu tuomo Kilpeläinen, voimatoimi• Maastorullaluistelu (skike) Suomen Latu• flexibar Anne Soini & Katja Laaksonen• Toiminnallinen harjoittelu Mika heino, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry • ME-kävely – omavoimajumppa, ME-kävely – pyyhejumppa tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry• sLoWPuLs venyttelyrentoutus ja sLoWPuLs liikerentoutus Ulla ollikkala ja Nina Pajanti-Raudus, Suomen Rentoutusterapia

Marianne Kyrklund

Lauantai 22.8.

Lauantaina klo 15.30–16.45Teemana työhyvinvointiohjelmassa mm. Miten työ, rakkaus ja perhe saataisiin tukemaan toisiaan?heli vaaranen, vtt, erityistason psykoterapeutti, perhetoimintojen vs. johtaja, väestöliitto

17.00 Laiva lähtee Tukholmasta17.00 Työrauhan julistus Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin professori, tampereen yliopisto18.00 Elintavat ja elimistön rytmit Patrik Borg, ravitsemustutkija18.45 Kunnossa kaiken ikää teatteri Eurooppa Neljä19.00– Mistä löydän elämänilon 20.00 – ulkoa vai sisältä? tommy hellsten, terapeutti, mentori, kirjailija

Iltaohjelma23.30 Veeti Kallio iltaa jatkaa laivan house band

�1

KUNNON LAIVA

LiKES, KKi-ohjelma, puh. 0400 �47 ��0

sähköposti: niina.valkama@likes.fi www.kki.likes.fi

-> tapahtumat -> Kunnon Laiva

Tiedot hinnoista sekä matkavarauksetLisätietoja risteilyohjelmasta

Silja Symphony 21.–23.8.2009 • Helsinki–Tukholma–Helsinki Lähtö perjantaina klo 17.00 • Paluu sunnuntaina klo 9.55

Kunnossa kaiken ikää -juhlaristeily

�1

• Kunnossa kaiken ikää (KKi) -ohjelma Uusi tartu tilaisuuteen -painonhallintaopas. Uusina materiaa-leina myös liikuntaopas lonkkaleikatuille tai leikka-ukseen valmistautuville sekä ruotsinkieliset 40+ ja 60+ kunto-oppaat • casall finland oy Myytävänä fi tnessvaatteita ja kotikuntoiluvälineitä www.casall.fi • firtsbeat Technologies oy firstbeat Kunto-valmentaja on internetissä toimiva yrityksille ja organisaatiolle tarkoitettu ohjelma. ohjelman avulla henkilöstö saa iän ja sen hetkisen kunnon huomioiden turvallisen liikuntaohjelman, ja löytää oikean harjoittelun ja levon rytmin. Koeponnista www.webtrainer.fi . Hyvinvointianalyysi on kustan-nustehokas työkalu ennaltaehkäisevään tervey-denhuoltoon. Sen avulla voidaan mitata stressiä ja palautumista, työn kuormitusta, energianku-lutusta, liikunnan vaikuttavuutta sekä arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä mm. diabeteksen kehittymiselle Lisätietoja www.fi rstbeat.fi • hengitysliitto heli ry tietoa hengityssairauk-sista ja neuvontaa terveellisestä rakentamisesta. Neuvoja antamassa mm. helin korjausneuvojat. tutustu myös helin www.keuhkotpihalle.fi ja www.heli.fi sivuille.• hyvä Terveys / sanoma Magazines finland oy hyvä terveys -lehti ja näyttelyosastollamme leh-den tuottamia materiaaleja. • ikäinstituutti Koulutustarjonta ja materiaaleja • Kuortaneen urheiluopisto/hyvinvointikeskus astuu laivaan asenteella Rennosti Raameihin. tarjo-amme risteilijöille keinoja löytää hyvä olo, tulee se sitten hikiliikunnasta, palautumisesta tai vaikkapa Lempeästä Liikkeestä. Mukana myös kisailua ja arvontaa.• Liikunnan ja kansanterveyden edistämis-säätiö LiKEs testauta kehosi koostumus inBo-dy-analysaattorilla, joka antaa sinulle tietoa mm. kehon rakenteesta ja lihastasapainosta sekä pai-noindeksistä ja ravitsemustilasta. Mittauksen hinta 10 euroa.• omron healthcare/Normomedical finland oy Esittelyssä askelmittarit, kehonkoostumusmittarit, verenpainemittarit. Kehonkoostumuksen mittaus-

Patrick DegermanMaija-Riitta OllilaTommy Hellsten Patrik Borg Juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola

ta. Askelmittareihin perustuvan internet-ohjelman esittelyä. • RAY RAy:n avustukset• sLu-aluejärjestöt• soveLi Soveltava golfpiste – mahdollisuus ko-keilla golfi a soveltaen aidoin golfvälinein. SoveLin t-paita, esite ja lehdet.• stamina Trainers oy Perusterveydenhuoltoon ja valmennukseen kehitetty, verkossa toimiva easye-at-ravintopalvelu. Palvelu on tarkoitettu työkaluksi ravitsemuksen ja terveyden edistämisen ammatti-laisille muun muassa elintapaohjaukseen.• suomen Diabetesliitto ry Riskipeli, PPP (pieni päätös päivässä), vertaisohjaajakoulutus• suomen hiihtoliitto ry Pysy kunnossa 1� kuu-kautta. talven �010 harrastehiihtotapahtumat. • suomen Kuntoliikuntaliitto ry Kuntoliikuntalii-ton koulutustarjonta• suomen Latu ry Suomen Latu liikuttaa luonnos-sa: Geokätköilyn salat• suomen Liikunnan Ammattilaiset sLA ry SLA:n toiminta ja uusi nettipalvelu hyvän olon portaali – omavalmentaja.net • suomen osteoporoosiliitto ry esittelee luusto-tietoutta kaikenikäisille, kasvuikäisistä ikääntynei-siin. Esillä on Luustoisen perheen -projektimateri-aalia ja murtuman riskitekijäkartoitus• suomen Reumaliitto ry yhteistyössä Roche oy. ME-kävely – hyvän hoidon puolesta. Lue lisää www.me-kavely.fi . Muista myös www.reumaliitto.fi • suomen selkäliitto ry Rennot terveiset: Rentou-tusoppaita ja tervettä meininkiä -postikortteja • suomen sulkapalloliitto ry Sulkapalloa sopi-vassa seurassa – onko välineillä väliä? tule tutustu-maan virtaa Sulkapallosta -peruskurssitarjontaan, sulkapallon kunto- ja terveysvaikutuksiin sekä pelivälineisiin. • suomen sydänliitto ry tule hakemaan vinkkejä työssä jaksamiseen, ruokavalintoihin ja liikunnan lisäämiseen. vertaa ja valitse. osallistu myös kilpai-luun. ”www.pienipaatospaivassa.fi ”.• suomen Tule ry Kuntomitta on helppokäyttöi-nen suuntaa antava mittari, joka antaa alustavaa tietoa omasta kunnosta. Ajatuksena on, että mo-

Tähti ja MeripoikaPirkko Mannola laulattaa haitaristi

Pekka Pentikäisen säestyksellä. Perjantaina ja lauantaina

klo 18.00-18.30

tiivi liikkumiseen syntyy oman kuntotason tiedosta-misesta. Kuntomitalla tahdotaan herätellä kansalaisia ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinsairauksia.• suomen Voimisteluliitto svoli ry voimistelu sy-dämen asiaksi – tule ratkomaan voimisteluristikkoa – voit voittaa tuotepalkinnon! tule tutustumaan Svoli Convention – ohjelmaan ja kuulemaan laajasta kou-lutustarjonnasta. hae itsellesi kotijumppaohjeita.• Terveyden edistämisen keskus SoSA-päättäjä-kampanja (Se on Sinun Asiasi)• Työterveyslaitos tutustu ajankohtaiseen koulutus-tarjontaan, työhyvinvointioppaisiin ja Duunitalkoisiin. tule pelaamaan työhyvinvointipeliä! www.ttl.fi • Vammaisurheilujärjestöt • Vuokatin urheiluopisto Kokeile tasapainokykyäsi ja kehosi hallintaa tANSSiMAtoLLA. Kerromme lisäksi työhyvinvointiin, urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvästä kurssitarjonnastamme sekä valmentajapankin toi-minnasta ja palveluista.

Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin

Virikkeitä ja tuoreinta terveysliikuntatietoa näyttelyosastolta

Marja-Liisa Manka

����

teksti LiiSAMARiA KiNNUNEN

Lihova kansammeSuomessa liikalihavia on määrällisesti Pohjoismais-ta eniten. Aikuisista normaalipainoisia on maas-samme miehistä noin neljännes, naisista kolman-nes. Lihavia 45–74-vuotiaista miehistä on 74 pro-senttia, naisista 67 prosenttia. On siis harvinaista olla normaalipainoinen. Lihavuudesta aiheutuvat ongelmatMerkittävin selittäjä lihavoitumisessa lienee elinta-voilla. Arkiliikunnan määrän vähentyminen, ruo-kien annoskokojen kasvaminen ja energiapitoisen ruuan nauttiminen selittänevät kilojen kertymistä kehoon.

– Elämäntavoista ravitsemus ja fyysinen aktiivi-suus ovat tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lihavuu-teen, ja ne ovat myös mahdollisten sairauksien, ku-ten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, TU-LES-ongelmien sekä syövän vaikutuspiirissä, sanoo sisätautiopin professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Erityisesti vyötärölihavuus lisää useimmissa ta-pauksissa sairauksien vaaraa.

Moni ylikilojen kanssa kamppaileva on kokeil-lut painon pudottamista, laihduttaen. Laihdutus-kuureja kokeilleista usea on saanut karvaasti kokea sen, kuinka laihdutuskuurin jälkeen kilot tulevat takaisin, entistä runsaimpina. Lihavasta normaali-

Syödensolakaksi, hölkätenhoikaksivai leikatenlaihaksi ?

Painoindeksi (BMi)kg/m�

Normaali paino 18,5–24,9

Lievä lihavuus 25–29,9

Merkittävä lihavuus 30–34,9

Vaikea lihavuus 35–39,9

sairaalloinen lihavuus 40 tai yli

Painoindeksi eli BMI = paino kiloina jaettuna (pituus metreinä kertaa pituus metreinä).

oman painoindeksin voi laskea esimerkiksi

internet-osoitteessa:

www.sydanliitto.fi /testaa/fi _fi/painoindeksi/

����

painoiseksi voi olla mahdoton tavoite. Joskus sairaalloisen lihavuuden hoidos-sa on syytä harkita lihavuusleikkausta.

Tuloksia leikatenLihavuusleikkaus on hoitokeinona mahdollinen, kun painoindeksi on yli 35 ja lisänä on jokin liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut ve-renpaine, metabolinen oireyhtymä tai uniapnea. Ilman liitännäissairautta pai-noindeksin on oltava yli 40.

Vuonna 2007 Suomessa tehtiin 152 lihavuusleikkausta, vuonna 2008 suori-tettiin noin 400 leikkausta. Eräät kirur-git ovat arvioineet tarpeeksi jopa 5 000 leikkausta vuodessa, toteaa professori Kesäniemi.

Lihavuusleikkauksilla on mielen-kiintoinen yhteys tyypin 2 diabetekseen.

– Tutkimusten mukaan noin 80 pro-senttia mahalaukun ohitusleikatuista potilaista paranee tyypin 2 diabetekses-ta kokonaan, kertoo professori Kesänie-mi. Suoliston roolia diabeteksessa tutki-taan. Tutkimusteorioiden mukaan näyt-tää siltä, että pohjukaissuolen ohittami-

nen parantaa diabeteksen. Syyn arvel-laan liittyvän suolen erittämiin hormo-neihin.

Panostus valtakunnallisesti lihavuuden ennaltaehkäisyyn Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lihavuustutkijat ry asettivat työryhmän, joka on laatinut Käypä hoi-to -suosituksen pääasiassa perustervey-denhuoltoon sekä vaikean ja sairaalloi-sen lihavuuden osalta myös erikoissai-raanhoitoon. Suosituksen tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy koko terveydenhuollos-sa. Lihavuuden hoidon valintaperusteita ovat lihavuuden aste, rasvakudoksen kertyminen vatsaonteloon, lihavuuteen liittyvät sairaudet, diagnoosihetki sekä ikä.

Lihavuuden hoidossa keinona ovat pysyvät elämäntapamuutokset, ei tulok-seton laihdutuskuuri.

– Sillä on tärkeä vaikutus, miten pai-noaan pudottaa, professori Kesäniemi sanoo. Oleellista painonpudotuksessa on sisäelinten ympärillä olevan rasvan

väheneminen, joka 5–10 prosentin pai-nonpudotuksessa vastaa noin 30 pro-senttia sisäelinten ympärillä olevan ras-van määrässä.

Suosituksessa todetaan, että lihavuus on niin yleistä, ettei läheskään kaikkia liikapainoisia voida hoitaa terveyden-huollossa. Lihavuuden ennaltaehkäisys-sä ohjaus kohdistuu ruokavalioon, lii-kunta-aktiivisuuteen sekä käyttäytymi-sen muuttamiseen.

Ruokavalion ja liikunta-aktiivisuuden korostaminenYhdysvalloissa arvioidaan eliniän tule-vaisuudessa lyhenevän lihavuuden li-sääntyessä. Mikä on tulevaisuus Suo-messa?

Tutkimustulokset osoittavat, että ar-kiliikunnan määrä on vähentynyt ja vä-estön paino nousee. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat aiheuttaneet kansalaisten elämän ajautumisen vyötä-rönympäryksen lihavoitumiseen.

– On tärkeä kehittää toimenpiteitä, joilla estetään lisääntyvä leikkaustarve, esittää professori Kesäniemi haasteena.

Tuskin kukaan haluaa olla ylipainoi-nen, saatikka lihava. Suhteellisen ter-veellinen ruokavalio ja päivittäinen ar-kiliikunta pitäisi saada osaksi normaalia elämää. Millä keinoin saataisiin positii-visia muutoksia väestön ruokailutapoi-hin ja fyysiseen aktiivisuuteen? Miten yhteiskunta voisi tukea nykyistä parem-min terveellisiä elämäntapoja? Yhteis-kunnan eri sektoreiden on mietittävä keinoja, millä kansalaistemme lihavoi-tuminen saadaan pysäytettyä. i

Mahalaukun ohitusleikkausLähde: Dosentti, olavi Ukkola, oulun yliopisto

Mahalaukun ohitusleikkaukset ovat osoittautuneet mahalaukun pantaleikkauksia paremmiksi. Mahalaukun ohitusleikkauksessa ruoka ohjataan ohutsuoleen, jolloin leikkauksen jälkeen ruoka ohittaa ma-halaukun ja ohutsuolen yläosan.

vyötärönmittausLähde: Dosentti, olavi Ukkola, oulun yliopisto

terveysriskit lisääntyvät huomattavas-ti, jos vyötärönympärys on naisilla yli �0 senttiä ja miehillä yli 100 senttiä.

�4

Kaupunkirakentami-nen on 2000-luvulla tehostunut ja suun-tautunut samalla en-tistä voimakkaammin maan alle. Nykyajan kaupunkirakentami-

nen perustuu olemassa olevan raken-teen tiivistämiseen ja täydennysrakenta-miseen. Tätä suuntausta kutsutaan eheyttäväksi suunnitteluksi ja rakenta-miseksi. Ympäristöministeriön ylitar-kastaja Jukka-Pekka Flanderin mukaan kompaktin kaupunkirakenteen tavoitte-lu on osa kestävää kaupunkisuunnitte-lua. Flander pitää kuitenkin paradok-saalisena sitä, että juuri eheyttävän kau-punkisuunnittelun varjolla usein tur-mellaan kulttuurihistoriallisesti tai ih-misten arkivirkistäytymisen kannalta arvokkaita, eheitä aluekokonaisuuksia.

– Tiivistämisen ja täydennysrakenta-misen vaikutukset ulottuvat usein itse

rakennuspaikan ulkopuoliseen kaupun-kirakenteeseen, siksi eheyttävän suun-nittelun pitäisi olla mahdollisimman kokonaisvaltaista, Flander painottaa.

Tilankäyttö hallintaanFlanderin mielestä eheä kaupunkira-kenne on parhaimmillaan selkeästi jä-

sentynyt, arkea palvelevien tiiviiden kortteleiden, eheiden viherkäytävien ja väljän vehreän ulkoisen olohuoneen vuoropuhelua.

– Nykytrendi on elävöittää kaupun-kien keskustoja rakentamalla liikekort-teleiden lomaan cityasunnoja, jolloin ympäröivien viheralueiden kuormitus

hyvä kaupunkirakenne aktivoi liikkumaan

Erilaiset katutaiteilijat, akrobaatit, lautailijat ja parkour-harrasta-

jat ovat löytäneet uuden tavan hyödyntää kaupungin keskustoja

liikkumisessaan. tavallinen tallaaja sen sijaan ei aina tule kiinnittä-

neeksi huomiota kaupunkirakenteeseen. KKi-Katselmuksessa maa-

liskuisessa helsingissä keskusteltiin kuntien roolista asukkaidensa

hyvinvoinnin edistämisessä. yksi tekijä arkiliikunnan lisäämisessä

on sen mahdollistava ja siihen sopiva kaupunkirakenne.

teksti KAtRi väiSäNEN • Kuvat NiNA DoDD, JUKKA-PEKKA fLANDER JA ooNA MäKELä

�4

�5

kasvaa ja heikentää niiden vetovoimaa arkivirkistysalueina, Flander harmitte-lee.

– Toisaalta nykytilanne pakottaa ot-tamaan arkiulkoilun tarpeisiin alueita, jotka alun perin on rakennettu muuhun tarkoitukseen. Näin on käynyt esimer-kiksi Helsingissä, jossa Hietaniemen hautausmaasta on tullut lähikorttelei-den asukkaiden suosima ulkoilukohde.

Aitoa luontoa ja rakennettua vihreääAlkuperäisluonnon saarekkeet ovat usein piristäviä ja mielihyvää tuovia yk-sityiskohtia kaupunkiympäristössä ul-koilevalle. Niiden hupeneminen voi-daan estää hyvällä maankäytön suun-nittelulla ja kytkemällä erilliset saarek-keet viherrakentamisen avulla laajem-paan viher- ja virkistysaluekokonaisuu-teen.

– Hyvä kaupunkirakenne, jossa kult-tuuri- ja luonnonperinnön ”helmet” on viherrakentamisella punottu yhteen, houkuttelee vetovoimaisuudellaan ja elämyksellisyydellään liikkumaan omas-sa kaupungissa. Kaupunkivaelluksesta on tullutkin trendikäs ja sosiaalinen vii-konloppujen liikkumismuoto muun muassa Helsingin rannoilla ja Turun Aurajoen varressa. Hämeenlinnassa ja Porissa kansallinen kaupunkipuisto kutsuu sekä omat että vieraat liikku-maan omin voimin upeissa kulttuuri- ja luonnonperinnön ympäristöissä.

Vesi vetää asumaan ja ulkoilemaanSuomi on veden maan. Jokien, järvien ja meren rannoista kilpailevat niin bis-nes- ja asuntorakentaminen kuin myös ulkoilijat. Rantaraitit ja kanavakaupun-ginosat ovat tämän päivän kaupunkira-kentamista, ja sopivat tehokkaasti ra-kennetuille, teollisuudelta tai muulta käytöltä vapautuville muutosalueille.

– Muutosalueiden ulkopuolinen ta-vallinen suomalainen ”sinivihreä” kau-punkiympäristö tarjoaa sellaisenaan hy-vät mahdollisuudet arkiliikuntaan ja ul-koiluun. Mittakaava on inhimillinen ja topografia vaihteleva. Sitä paitsi esimer-kiksi vuosimiljoonien ikäiset rantakalli-ot ovat talvella mitä oivallisinta arkilii-kuntaympäristöä ja kesällä mitä lämpi-

mintä ja lempeintä lekotteluympäristöä picknikin päätteeksi.

Suomalaisessa kaupunkiympäristös-sä kulttuuri- ja luonnonperintö lomit-tuvat toisiinsa ilman selvää rajaa. Ulkoi-lijan tai kaupunkivaeltajan näkökul-masta ei ole mitään merkitystä, mikä on kulttuuria tai mikä luontoa. Pääasia on, että ne yhdessä tarjoavat elämyksellisen,

[ ympäristö liikuttaa ]

esteettisen, rentouttavan tai liikunnalli-sen nautinnon.

– Tämä päivän päättäjät ratkaisevat, minkälaisessa kaupungissa lapsemme kasvavat huomenna. i

Rantaraitit ja kanavakaupunginosat ovat

tämän päivän kaupunkirakentamista.

�5

�6

Rauman hanke edustaa pitkän lin-jan vakiintunutta KKI-toimintaa, joka jo vuosien ajan on aktivoi-

nut raumalaisia pitämään huolta tervey-destään liikunnan avulla. Jotain hank-keen pitkäjänteisyydestä kertoo, että Rauman liikuntapalveluissa on toiminut KKI-hankkeita jo ohjelman ensimmäi-sellä toimintakaudella 1990-luvun lo-pulla. Rauman KKI-vastuuhenkilö, lii-kunnanohjaaja Matti Saurio kertoo, että hankkeen alkuperäinen idea syntyi jo vuonna 1995, jolloin Raumalla teh-tiin päätös lähteä mukaan KKI-ohjel-maan.

– Perusidea oli saada potkua hank-keen tuella eri toimijoille. Toiminta pe-rustuu edelleen samaan ajatukseen eli luodaan helppoja tapoja aikuisille pääs-tä terveysliikuntapalvelujen pariin eri-laisten toimijoiden yhteistyöllä ja vah-vistetaan liikunnan palveluketjua, Sau-rio summaa.

Vahva yhteistyöverkostoTasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill -hankkeessa hyödynnetään erinomaisesti laajan ja monipuolisen toimijaverkoston välistä yhteistyötä. Rauman liikuntapalvelut koordinoi hanketta, jonka yhteistyökumppaneina toimii 11 urheiluseuraa, 14 kansanter-veysjärjestöä, terveydenhuolto sekä joukko yksityisiä yrityksiä. Vahva yhteis-työ eri tahojen välillä on synnyttänyt toimintaan uusia ryhmiä ja laajentanut valikoimaa.

– Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeintä on ollut, että erilaisilla hanke-tuilla urheiluseurat ja kansanterveysjär-jestöt on saatu kiitettävästi mukaan yh-teistyöhön. Avustukset on jaettu seu-roille ja järjestöille tulosten ja toimin-nan mukaan, Saurio kertoo.

Lajeissa on, mistä valitaUrheiluseurojen ja kansanterveysjärjes-

töjen hankkeen puitteissa tarjoama laji-valikoima on hengästyttävän laaja. Kai-kille avoimissa liikuntaryhmissä rauma-laiset ovat päässeet harrastamaan muun muassa kävelyä erilaisissa ryhmissä, kunto-, keppi- ja tuolijumppaa, vesi-jumppaa ja -juoksua, maastohiihtoa, pyöräilyä, lentopalloa, avantouintia, kuntosalitoimintaa, keilailua, bocciaa, petanqueta sekä tanssia eri muodoissa. Hankkeen tiimoilta on järjestetty myös patikkaretkiä, luontopolkuja, valokuva-suunnistusta, vaellusmatkoja ja Keuhkot pihalle -tapahtumia. Lisäksi Rauman kaupungin liikuntapalvelut järjestävät ohjattua liikuntaa maksuttomissa KKI-ryhmissä, joista löytyy toimintaa lähes jokaiselle viikon päivälle.

Hankkeessa on ansiokkaasti otettu huomioon myös erityisryhmät. Erityis-ryhmille liikunta on toimintakyvyn yl-läpidon ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta avainasemassa. Ryhmien tar-peisiin kohdennettua liikuntaa toteute-taan yhteistyössä liikunta- ja kansanter-veysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa esimerkiksi epilepsia-, syöpä- ja sydänpotilaille, Parkinsonin ja MS-tau-tia sairastaville sekä invalideille. Hank-keessa on lisäksi huomioitu myös yli 60- ja 70-vuotiaiden kohderyhmät, joille on järjestetty kuntosaliryhmiä ja KKI-tans-seja.

Räätälöityä terveysliikuntaneuvontaaRauman kaupungin liikuntatoimi, ter-veydenhuolto sekä hankkeessa mukana olevat yksityisen sektorin toimijat ovat luoneet yhteisen toimintamallin, jonka tavoitteena on löytää ja ohjata liikunnan pariin juuri ne henkilöt, joille liikunta on oman toimintakyvyn ja terveyden kannalta välttämätöntä. Osallistujat saa-vat yksilöllistä neuvontaa niin liikunta- kuin tarvittaessa ravintotottumustenkin muutosprosessissa.

– Yhteistyö terveyspalvelujen kanssa takaa sen, että heidän ammattitaidol-laan löytyvät ne kuntalaiset, jotka lii-kuntaa eniten tarvitsevat, Saurio toteaa.

Tavoitteet saavutettuHankkeen monipuolinen liikuntatar-jonta on houkutellut mittavan määrän raumalaisia liikunnan pariin. Liikunta-ryhmissä on vuonna 2008 ollut noin 4 000 liikkujaa, joista uusia osallistujia tai erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia on ollut noin 950.

– Hankekokonaisuus on ollut arvo-kas liikuntapalvelujen tuottaja kuntalai-sille ja on saavuttanut sille asetettuja ta-voitteita, Saurio arvioi.

Ryhmiin on ollut helppo tulla ja tar-jonta on ollut niin monipuolista, että aikuisten on ollut vaivatonta päästä lii-kuntapalvelujen pariin. Liikuntaryhmis-sä on paljon maksuttomia vaihtoehtoja ja lähes kaikkiin ryhmiin on voinut mennä ilman ennakkoilmoittautumista, mikä on osaltaan madaltanut ryhmiin tulon kynnystä. Tärkeänä on pidetty myös ohjaajien ja ohjelman hyvää tasoa sekä sopivan läheltä löytyviä ryhmiä.

Hankkeen tavoitteena on paitsi in-nostaa ihmisiä osallistumaan liikunta-ryhmiin, kannustaa heitä myös omaeh-toisen liikunnan lisäämiseen. Liikunta-ryhmiin osallistuneet ovatkin alkaneet harrastaa enemmän liikuntaa myös omaehtoisesti.

– Paras kiitos, mitä olen työssäni saanut, on ollut hankkeen liikuntaohjel-missa mukana olleilta ihmisiltä henkilö-kohtaisesti. He tuntevat itsensä parem-pikuntoisiksi ja ovat saaneet uusia ystä-viä, Saurio iloitsee.

Vaikka tärkeintä onkin saada yksit-täinen ihminen liikkeelle, ovat myös hankkeen taloudelliset vaikutukset mer-kittävät.

– Yhdenkin vanhuksen laitoshoidon lykkääntyminen, vaikkapa vain vuodel-le, tuo Raumalle kymmenien tuhansien eurojen säästön, Saurio havainnollistaa hankkeen kokonaisvaikutuksia. i

LisätietojaRauman kaupungin liikuntatoimiKKi-vastuuhenkilö, liikunnanohjaaja Matti Sauriopuh. 050 �55 6�5�matti.saurio@rauma.fi

teksti ANNA SUUtARi • Kuvat KARi MANKoNEN

Rauman kaupungin liikuntapalvelut vastaanotti palkinnon esimerkilli-

sestä työstään terveysliikunnan edistämiseksi KKi-ohjelman 15-vuotis-

katselmuksessa. KKi-ohjelma palkitsi Rauman kaupungin liikuntapalvelut

ansiokkaasta, myös erityisryhmiä huomioivasta, eri toimijatahojen kanssa

verkostoituneesta ja toimintansa hyvin vakiinnuttaneesta Tasa-arvoista

liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill -hankkeesta.

�6

�7

RAuMALAisiAjo vuosia liikuttaneelle hankkeelle TuNNusTusTA

”Tasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill”

�7

�8

RYhMäToiMiNTA tarjoaavirikkeitä uuteenelämänvaiheeseenteksti ANNA SUUtARi • Kuvat tiiNA MAttiLA Eläkkeelle siirtyminen on uusi elämänvaihe. Se avaa mahdollisuuksia,

mutta asettaa työelämästä poisjäävän myös uusien haasteiden eteen:

vapaa-aika lisääntyy ja työn tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen vähen-

tyy. tähän haasteeseen vantaalla on tarttunut vanhusten Kotiapusäätiö

yhteistyökumppaneidensa kanssa, joiden Koko Tarjotin -hanke palkittiin

ansiokkaasta työstään KKi-juhlakatselmuksessa maaliskuussa.

�8

��

iloa liikunnasta, ideoita luennoiltaViiden järjestön koordinoiman Koko Tarjotin -hankkeen puitteissa on vuo-desta 2005 järjestetty Korso–Koivukylä-alueen yli 55-vuotiaille asukkaille eri-laista ryhmäliikuntatoimintaa. Liikun-taryhmissä on harrastettu muun muas-sa kuntojumppaa eri muodoissa, vesi-jumppaa, kuntosalia sekä seniori- ja kansantanssia. Onpa hanke tarjonnut mahdollisuuden vähän harvinaisem-pienkin lajien kokeiluun. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi itämaista tanssia ja bocciaa, joka on petankkia muistuttava kuulapeli. Liikunnan riemua on koettu myös tasapainoradalla sekä kerran kuussa järjestetyissä päivätansseissa.

Vanhusten Kotiapusäätiö on toteut-tanut hankkeen yhdessä Rekolan Raikas ry:n, Havukosken Eläkeläiset ry:n, Re-kolan Eläkkeensaajat ry:n ja Vantaan Sy-dän ry:n kanssa. Vuonna 2008 uutuute-na Koko Tarjotin -hankkeen ohjelmaan tulivat Viveka-seminaarit. Luennoilla käsiteltiin niin sanottuun kolmanteen ikään eli eläkkeelle siirtymisvaiheeseen liittyviä terveyden ja hyvinvoinnin kysy-myksiä. Myös tulevalle kesälle on suun-nitteilla ohjelmaa. Tarkoitus on järjestää kaksi kertaa viikossa puistojumppaa kii-nalaisen aamuvoimistelun tai Asahin muodossa sekä ohjattua sauvakävelyä jumpan päälle.

Hankkeen tiimoilta järjestettyyn toi-mintaan on päässyt mukaan 10 euron lukukausimaksulla. Olennainen osa hankkeen markkinointia ja tiedotusta on ollut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä esite, jonka tekemisestä on vastannut Vanhusten Kotiapusäätiö. Esitteeseen on koottu ryhmien aikataulut, ja sitä on jaettu systemaattisesti lähialueen ikäih-misille ja eläkeläisjärjestöille.

Monipuolinen toiminta houkuttelee liikkeelleKoko Tarjotin -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä alueen ikäihmisten terveyslii-kuntatietoutta, madaltaa liikkeelle läh-temisen kynnystä järjestämällä omalla lähiasuinalueella monipuolista liikunta-tarjontaa ja ehkäistä syrjäytymistä ryh-mätoiminnan avulla. Toimintaan on kuulunut myös vertaisohjaajien koulu-tusta.

– Olemme onnistuneet saavutta-maan hankkeen tavoitteet hyvin. Tapah-tumien osallistujamäärät ovat olleet suuria, vuosittain on koulutettu uusia

vertaisohjaajia ja kaikissa liikuntaryh-missä on riittänyt kävijöitä. Terveysluen-toja ja ulkoilutapahtumia on pidetty kes-kimäärin kaksi kertaa vuodessa, ja ne ovat saaneet erityisen hyvän vastaanoton, kertoo Vanhusten Kotiapusäätiön virkis-tystoiminnanohjaaja Tiina Mattila.

Jokaisen on löydettävä oma tapansa liikkuaHankkeen avulla on onnistuttu saa-maan liikkeelle toivottua kohderyhmää. Liikuntaryhmien osallistujien ikähaitari on 50–90 vuotta.

– Osa ryhmäläisistä on jo hyvinkin iäkkäitä, mutta he ovat harrastaneet lii-kuntaa koko ikänsä. Haastavinta on saa-da liikkeelle vähemmän liikkuneita, Mattila toteaa.

Mattilan mukaan paljon on vielä tehtävä töitä sen eteen, että myös uusia ja vähän arempiakin ihmisiä saataisiin houkuteltua mukaan. Niin kevät- kuin syyskaudella 2008 toimintaan kirjattiin mukaan lähes 60 uutta kävijää, joten suunta on oikea. Ryhmiin tulon kynnys on pyritty asettamaan niin alhaalle, että myös vähemmän liikkuneen on helppo tulla mukaan toimintaan.

– Yritämme rohkaista jokaista uutta tulijaa löytämään oman tapansa liikkua. Tällaiseen toimintaan on helpompaa lähteä mukaan kuin johonkin suureen ja moderniin liikuntakeskukseen. Toi-mimme pääosin Havukosken palvelu-keskuksen tiloissa. Siellä asiakkailla on mahdollisuus myös ruokailla, osallistua kulttuuritapahtumiin, tavata toisiaan kerhoissa ja muutenkin tutustua oman

alueensa palvelukeskuksen toimintaan. Moni tulee mukaan sellaisen naapurin tai ystävän houkuttelemana, joka on jo mukana jossain talomme toiminnassa.

Ryhmä luo yhteisöllisyyttäKoko Tarjotin -hankkeen toimijat ovat huomanneet, että fyysisen kunnon yllä-pitäminen on nykyään yhä tärkeämpää ikääntyville. Tämä ikäryhmä tiedostaa myös henkisen hyvinvoinnin merkityk-sen.

– Yli 55-vuotiaat ovat ikäryhmänä jo valveutuneita oman kuntonsa hoitami-seen. He kaipaavat välillä jotain uutta ja ovat rohkeita kokeilemaan uusiakin asi-oita, KoTa-hankkeen liikuntaryhmiä ohjaava kuntohoitaja Kirsi Haverinen kertoo.

Nykypäivän ikääntyvät kaipaavat myös yhdessä tekemistä. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat ryhmätoiminnan pe-ruspilareita ja antavat yhteenkuuluvuu-den tunteen.

– Ryhmien säännöllinen toiminta on selvästi tärkeää ryhmissä kävijöille. Ryhmätoiminnassa ihminen saa tuntea, että ”kuulun johonkin” ja ”minua odo-tetaan sinne ryhmään”, Haverinen tote-aa.

Yhteistyössä on voimaaKoko Tarjotin -hanke on hyvä esimerkki siitä, mitä eri tahojen voimien yhdistä-misellä voidaan saada aikaan. Mattila korostaakin, että yhdessä tekeminen on ollut hankkeen kantava voima, eikä täl-laista toimintaa mikään yhdistys tai seu-ra pystyisi järjestämään yksin.

– Yhteistyö eri tahojen kesken on sujunut hyvin ja talkoohenkeä on riittä-nyt. On ollut onni saada työskennellä innostuneiden eläkeläisjärjestöihmisten kanssa, järjestää heidän tarpeistaan läh-tevää liikuntatoimintaa ja tapahtumia sekä luoda ja suunnitella uutta. On tun-tunut hyvältä, että olemme saaneet ai-kaan aina vain monipuolisemman ”tar-jottimen”, Mattila ja Haverinen iloitse-vat. i

Lisätietojavanhusten Kotiapusäätiövirkistystoiminnanohjaaja tiina Mattila puh. (0�) 8741 45�1, tiina.mattila@vanhustenkotiapu.fiKuntohoitaja Kirsi haverinenpuh. (0�) 8741 4504, kirsi.haverinen@vanhustenkotiapu.fi

”Yhdessä tekeminen

on ollut hankkeen

kantava voima.”

�0

Kiuruvedellä konkretisoituu

koko Suomea puhuttava yh-

teiskunnallinen tilanne. väestö

ikääntyy ja eläkeläisille suun-

nattua toimintaa tarvitaan lisää.

Jo vuonna �006 syntyi idea

Senioriliikuntailtapäivästä. Nyt

senioreilla on mahdollisuus liik-

kua ohjatusti useamman kerran

viikossa eri liikuntalajien parissa.

vuonna �008 kunnan liikunta-

hankkeeseen mukaan tulivat

myös keski-ikäiset.

Senioriliikuntailtapäivät sekä Kun-tokeskiviikot pitävät huolta kiu-ruvetisten kunnosta. Keskiviik-

koisten Senioriliikuntailtapäivien suo-sittu toimintamuoto sai rinnalleen Pik-ku-senioriliikuntailtapäiviä maanantail-le ja torstaille.

Vuonna 2008 liikuntailtapäivien rin-nalle rakennettiin työikäisille suunnatut Kuntokeskiviikot. Näin aikuisikään eh-tineille kuntalaisille pystyttiin tarjoa-maan ohjattua liikuntaa eläkeikään saakka.

osaksi kuntalaisten arkeaKiuruvedellä systeemi on toiminut mai-niosti. Jo suunnitteluvaiheessa haettiin toiminnalle pitkää elinkaarta. Tavoittee-na oli vakiinnuttaa kunnan tarjoamat liikuntapalvelut osaksi kiuruvetisten terveysliikuntatottumuksia.

Liikuntasihteeri Lassi Myllylä on ol-lut mukana jo hankkeen alusta saakka.

– Olen todella tyytyväinen siihen, miten olemme saaneet toiminnan va-kiinnutettua. Ensimmäisenä toiminta-vuonna kävijämäärät nousivat, mutta nyt ne ovat pysyneet kohtalaisen samoi-na parin kauden ajan.

Lajikirjo on monipuolista. Ohjaajina sekä senioreille että työikäisille on lajista riippuen ammatti- ja vertaisohjaajia.

− Vaativammat lajit, kuten vesi-jumppa ja kuntosali ohjataan aina am-mattilaisten voimin. Keilailussa ja pal-loilulajeissa on 3−5 koulutettua vertais-ohjaajaa, jotka vuorottelevat omien ai-kataulujensa mukaan. Vertaisohjaajat vetävät verryttelyt ja toimivat sääntö-tuntijoina, Myllylä kertoo.

Liikunnan lisäksi luentojaSenioriliikuntailtapäivät on suunnattu yli 55-vuotiaille kiuruvetisille, ja toi-minta sijoittuu kirjaimellisesti iltapäi-viin kello 13–17 välille.

Iltapäivien ohjelmassa on erilaisia liikuntaryhmiä sekä yhteisohjelmaa, jo-ka voi olla esimerkiksi sauvakävelylenk-ki, kävelysählyä tai luento terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä aiheesta. Luen-not käsittelevät yleensä muuta hyvin-voinnin osa-aluetta kuin liikuntaa. Ai-heina ovat olleet muun muassa turvalli-suus, itsepuolustus ja kaatuminen.

Liikuntaryhmiä tarjotaan tällä het-kellä keilailussa, vesijumpassa, lentopal-lossa, kuntotanssissa, kuntosalilla ja sa-

Kiuruvesi vastaa väestön ikääntymiseen LIIKUNNALLAteksti KAtRi väiSäNEN • Kuvat LASSi MyLLyLä

Mikko hyvönen (vas.), Pentti väisänen ja valto halonen Senioriliikuntailtapäivän kuntosaliharjoittelussa.

�0

�1

lijumpassa. Syyskaudella on ollut käyn-nissä myös aikuisten uimakoulu, jossa tavoitteena on saavuttaa vesijumppaan riittävä uimataitoa.

– Aikuisten uimakoulu on osoittau-tunut tarpeelliseksi. Joka syksy on aikui-sia, jotka saattavat pelätä vettä tai ovat olleet kauan uimatta. Heille uimakoulu tuo varmuutta omasta uimataidostaan turvallisesti ja kiirehtimättä, kertoo Myllylä.

sitoutuneet työnantajat ilahduttavatKuntokeskiviikkoihin osallistuu toista sataa työikäistä kiuruvetistä. Liikunta-ryhmiä tarjotaan jääkiekossa, kaukalo-pallossa, lentopallossa, salibandyssa, kuntosalilla ja vesijumpassa – toisissa lajeissa useampiakin eri ryhmiä. Kussa-kin ryhmässä on 10−20 osallistujaa.

− Työnantajat ovat löytäneet Kunto-keskiviikot hyvänä tapana ohjata työn-tekijänsä liikunnan pariin. Monissa työ-paikoissa ei riittäisi omaa väkeä esimer-kiksi jääkiekko- tai palloiluryhmiin. Kuntokeskiviikoissa saa jo kunnon joukkueet kentälle ja hyvät pelin aikaan, kehuu Myllylä.

Kiuruvesi vastaa väestön ikääntymiseen LIIKUNNALLA

− Erityisen iloinen olen siitä, että moni työnantaja maksaa työnteki-jöidensä kaikki osallistumismaksut, mi-käli he osallistuvat Kuntokeskiviikkojen toimintaan.

Toimiva paketti kasassaLassi Myllylä on tyytyväinen liikuntail-tapäivien ja Kuntokeskiviikkojen muo-dostamaan palvelupakettiin. Toiminta-kausi on syyskuun puolivälistä huhti-kuun loppuun. Sekä liikuntailtapäivien että Kuntokeskiviikkojen osallistumisen voi maksaa kerta- tai kausimaksuina. Kausimaksut ovat selvästi suositumpia.

− Yleensä ihmiset pitävät kaikkia maksuja kalliina. Meidän ryhmiämme on kuitenkin kehuttu edullisiksi. Osan mielestä toimintamme on jopa liiankin halpaa, Myllylä naureskelee.

Kiuruveden kunta on saanut hank-keelleen tukea Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta jo useampana vuotena. Tär-keä yhteistyötaho toiminnan alussa oli paikallinen vanhusneuvosto, jossa oli edustettuna kaikki paikalliset eläkeläis-järjestöt. Toiminnan runkoa suunnitel-tiin yhdessä ja eläkeläisjärjestöt lupasi-vat pitää keskiviikot vapaana omasta

toiminnastaan. Suhteellisen pienessä kunnassa on mahdollisuus neuvotella toimintojen aikatauluista, jotta osallis-tujia riittäisi moneen paikkaan. Samalla idealla on Kuntokeskiviikkojen ja Senio-riliikuntailtapäivien aikataulusta kes-kusteltu myös Kiuruveden voimistelijoi-den kanssa.

Myllylä on syystäkin iloinen.– Tässä meillä on toimiva paketti

kasassa. Pikkuisen sitä voi kehitellä ja hioa, mutta tällä konseptilla jatketaan. i

LisätietojaLassi Myllylä, liikuntasihteeriKiuruveden kunta lassi.myllyla@kiuruvesi.fi puh. (017) �7� �761

heikki Rautio testaa tarkkuuttaan salibandyn laukauksessa.

Kävelysähly on suosittu yhteisohjelmamuoto Kiuruvedellä.

vertaisohjaaja Liisa Pietikäinen (vas.) pitää huolen lentopalloilijoiden alkuverryttelystä.

�1

��

är en gemensam turné för viktbemäst-ring organiserad av IFFL-programmet, Finlands Idrotts distriktsorganisationer, städer och län.

Hösten 2009 besöker turnen 18 oli-ka orter för att under ledning av bran-schens toppsakkunniga sprida informa-tion om den senaste kunskapen gällan-de viktbemästring. Det är frågan om en-dagsseminarier och erbjuds alla, som arbetar inom motions- och hälsobran-schen.

Med på turnén är UKK-institutets näringsforskare Patrik Borg, professor Pertti Mustajoki, psykolog Riikka Tur-ku, som specialiserat sig på coaching in-om livsstilsförändring samt överläkaren för Diabetescentralen, specialläkaren för inre medicin Pirjo Ilanne-Parikka och specialläkaren inom inre medicin samt allmän medicin Vuokko Kallioniemi. Under dagens lopp koncentrerar de sig speciellt på det metaboliska syndromet samt den fysiska aktivitetens Gängse vård -rekommendationer.

i Kiuruvesi skötermanomdeäldremedmotionK I Kiuruvesi har man reflekterat över lösningar för bevarandet av den åldran-de befolkningens funktionsförmåga samt för organiserandet av meningsfull sysselsättning för de äldre. Redan år 2006 föddes Seniormotionsdagarna tack vare samarbetet mellan de lokala pen-sionärsföreningarna och kommunen. Den populära verksamhetsformen har nu gett upphov också till Lilla-senior-motionseftermiddagen samt de arbets-föras Kondis-onsdag.

En mångfald av motionsformer er-bjuds i Kiuruvesi: bowling, vattenjump-pa, handboll, motionsdans, gymnastik. De mest krävande formerna, ss.vatten-jumppa och konditionssalsträning leds av professionella ledare. Bowling och bollspel leds av utbildade vänledare, 3-5 personer per gren.

Förutom motion erbjuds under Se-niormotionseftermiddagen också annat gemensamt program. Föreläsningar om hälsans och välmåendets olika aspekter, ss. självförsvar, trygghet och förebyg-gandet av fall, har blivit väl emottagna.

Arbetsgivarna har med glädje tagit emot Kondis-onsdagarna. Flera arbets-givare har förbundit sig att betala sä-songavgiften för sina arbetstagare om de deltar i motionsgrupperna på Kon-dis-onsdagarna.

TilläggsinformationLassi Myllylä, idrottssekreterareKiuruveden kunta lassi.myllyla@kiuruvesi.fitel. (017) �7� �761

TA chANsEN – Låt det bli en vana!

oRTERNA föR TuRNéN

ti ��.�. RovaniemiKe ��.�. Kemito �4.�. oulu

Ke �0.�. seinäjoki

ti 6.10. Kuopio

ti �0.10. ÅboKe �1.10. Björneborgto ��.10. Gamlakarleby

ti �7.10. VillmanstrandKe �8.10. Lahti

ti �.11. JyväskyläKe 4.11. st Mickelto 5.11. Tammerfors

ti 10.11. helsingforsKe 11.11. Kouvolato 1�.11. Tavastehus

to 1�.11. Kitee

Ke �5.11. Kajana

TilläggsinformationProgramkoordinator Miia Malvelai form för livet -programmet Miia.malvela@likes.fitel. 050 44� �� 76www.kki.likes.fi -> tapahtumat -> tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

��

K Att gå i pension är ett nytt livsskede. Det ger nya möjligheter, men förorsakar också nya utmaningar då fritiden ökar och den sociala samverkan som arbets-gemenskapen gett faller bort. I Vanda har Vanhusten Kotiapusäätiö tillsam-mans med sina samarbetspartners tagit emot utmaningen och deras Koko Tar-jotin (Hela Brickan) -projekt belönades för gott utfört arbete på IFFL-festsemi-nariet i mars.

Fem organisationer har under år 2005 i Koko Tarjotin -projektet organi-serat olika slag av gruppmotionsverk-samhet för över 55-åringar i Korso–Koi-

K Projektet i Raumo kan fungera som exempel på en väletablerad IFFL-verk-samhet, som redan i åratal har aktiverat raumoborna att sköta om sin hälsa med motion. IFFL-projekt har funnits med i Raumos motionstjänster sedan pro-grammets första verksamhetsår i slutet av 1990-talet, detta om något beskriver den ihärdiga verksamheten.

verksamhet i grupp stimulerar i nytt livsskede vukylä -området. Motionsgrupperna har hållit på med bl.a motionsgymnas-tik i olika former, vattenjumppa, kondi-tionssalsträning samt senior- och folk-dans och dessutom specialgrenar ss. öst-erländsk dans och boccia. Balansbanor och dans mitt på dagen, som arrange-rats en gång per månad, har också gett rörelseglädje.

Helt nytt för år 2008 har varit de sk. Viveka-seminarierna, som erbjuds inom Koko tarjotin -projektet. Föreläsningar-na har behandlat typiska hälso- och väl-mående frågor för den sk. tredje åldern eller pensioneringen.

Koko Tarjotin -projektets målsätt-ning har varit att öka den äldre befolk-ningens kunskap inom hälsomotion, göra tröskeln låg för att sätta igång, ge-nom att erbjuda mångsidig fysisk akti-vitet i närområdet, samt förebygga ut-slagning genom gruppverksamhet.

Verksamheten har också innefattat utbildning av vänledare.

Tilläggsinformationtiina Mattila, ledare för fritidsverksamhetenvanhusten Kotiapusäätiö tiina.mattila@vanhustenkotiapu.fitel. (0�) 8741 45�1

Mångårigt motionsprojekt i Raumo lovordas

behov förverkligas tillsammans med folkhälso-organisationernas lokalfören-ingar för t.ex. epilepsi-, cancer- och hjärtpatienter, Parkinson- och MS-sjuka samt för invalider. Projektet har dessut-om beaktat över 60- och 70-åringars be-hov. För dem har man arrangerat kon-ditionssalsgrupper samt IFFL-danser.

Raumo stad fick ta emot priset för exemplariskt arbete för främjandet av hälsomotion. Priset utdelades under IFFL-programmets 15-års jubileum.

TilläggsinformationMatti Saurio, idrottsledare, iffL-ansvarspersonidrottsväsendet i Raumo stad matti.saurio@rauma.fitel. 050 �55 6� 5�

Förtjänstfullt utnyttjas samarbetet i ett brett och mångsidigt nätverk av funk-tionärer för att erbjuda projektet Jämlik motion för raumobornas gummor och gubbar.

Raumos idrottstjänster koordinerar projektet, vars samarbetskumpaner be-står av 11 idrottsföreningar, 14 folkhäl-so-organisationer, hälsovården samt fle-ra privata företag. Tack vare ett gott samarbete mellan organisationerna har nya grupper fötts samt utbudet bred-dats.

Specialgruppernas behov har också förstjänstfullt beaktats i projektet. Mo-tion är speciellt viktigt för specialgrup-per för bevarande av deras funktions-förmåga och främjande av välmående. Motion som motsvarar dessa gruppers

�4�4

Ilmoita tapahtumanne Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivulle— voita palkinto!

Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivuille kootaan eri paikkakuntien perheliikuntata-pahtumat, jotta tieto tapahtumista leviäisi mahdollisimman laajalti niin perheille, hei-dän lähipiiriinsä kuin tiedotusvälineille.

Ilmoittakaa tapahtumanne verkkosivuille www.liikuterveemmaksi.fi sähköisen lo-makkeen kautta.

Kaikkien tapahtumansa ennen 10.5.2009 ilmoittaneiden kesken arvotaan pääpalkin-tona osallistuminen Hengitysliitto Helin Perheet pihalle -päivään 6.6.2009 Sasta-malassa. Palkinto sisältää perheelle (max 4 henkeä) yhden yöpymisen, liput Herra Hakkaraisen talolle ja Perheet pihalle -päivän, jossa esiinty-vät muun muassa Pikku Kakkosen Jyrki, supersuosittu lasten bändi Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri sekä Herra Hakkarainen. Ohjelmassa on moni-puolista perheliikuntaa Koiraporin Suurkisojen hengessä.

— läheltä liikkeellePerheet pihalle

Äitienpäivänä 10.5.2009 vietetään kansainvälistä Liiku Terveemmäksi -päivää. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja perheliikuntaverkosto haastavat eri järjestöt järjes-tämään perheliikuntatapahtumia, minä ajankohtana tahansa. Tavoitteena on saada perhe yhteen liikkumaan vähintään kerran viikossa.

Perheliikuntaverkostossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus, Urheiluopisto Kisakeskus, Kirkkohallitus, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lasten-suojeluliitto, Nuori Suomi, Urheiluopistoyhdistys, Svoli, Soveli, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Kuntoliikuntaliit-to, Suomen Sydänliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Latu sekä Hengitysliitto Heli.

�5�5

viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, SLU-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikunta-

verkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnittelu-

apua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKi-ohjelma tukee alueiden terveysliikun-

tatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ryMikko ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0�0 781 5��6, fax. (05) 4�6� 604Kotipolku �, 551�0 imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ryLiisa haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 �41 0057, fax. (015) ��8 748Ristiinantie 1, 50100 Mikkeliwww.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu rytarja vartiainen, tarja.vartiainen@eslu.fiPuh. 050 �08 0��4, fax. (0�) 61� �0700olympiastadion, Eteläkaarre, 00�50 helsinkiwww.eslu.fi

hämeen Liikunta ja Urheilu ryharri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0�07 48� 60�, fax. 0�07 48� 61�Sarvijaakonkatu ��, ��540 tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ryLiisa Paavola, liisa.paavola@kainuunliikunta.fiPuh. (08) 6�� 5���, fax. (08) 6�� 81�Kauppakatu �1, 87100 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta rySatu heinoja, satu.heinoja@kepli.comPuh. (06) 8�� 1��5, fax. (06) 8�0 ��74Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.com

Keski-Suomen Liikunta ry tanja onatsu, tanja.onatsu@kesli.fiPuh. 045 650 �771, fax. (014) ��� �144Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ryKirsi vanhalakka, kirsi.vanhalakka@kymli.netPuh. 040 48� 5405, fax. (05) �11 6�0�ilmarinkuja �, 45100 Kouvolawww.kymli.net

Lapin Liikunta rySuvi hämäläinen, suvi.hamalainen@lapli.inet.fiPuh. 040 847 1��1Keltakangas 1, �6�00 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,turun toimistoJukka Läärä, jukka.laara@liiku.fiPuh. (0�) 515 1�14, fax. (0�) 515 1�1�yliopistonkatu �1, �0100 turkuwww.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,Porin toimistoJanne hopeakangas, janne.hopeakangas@liiku.fiPuh. 050 5�� �7�7, fax. (0�) 5�� 6614Liisankatu 11, PL �4, �81�1 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ryAntero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 4�0 �0�5, fax. (06) 4�0 �050Keskuskatu 6, �. krs., 60100 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta rySami Leinonen, sami.leinonen@pokali.fiPuh. (01�) �48 1454, 040 77� ��4�, fax. (01�) �48 1451Rantakatu �5, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ryilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 �08 7711, fax. (08) �11 �471Sammonkatu 6, �0570 ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ryPäivi hamunen, paivi.hamunen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) �6� 8604, fax. (017) �6�8 60�haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-hämeen Liikunta ja Urheilu ryMai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fiPuh. (0�) 816 8754, fax. (0�) 816 875�Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

�5

Ilmoita tapahtumanne Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivulle— voita palkinto!

Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivuille kootaan eri paikkakuntien perheliikuntata-pahtumat, jotta tieto tapahtumista leviäisi mahdollisimman laajalti niin perheille, hei-dän lähipiiriinsä kuin tiedotusvälineille.

Ilmoittakaa tapahtumanne verkkosivuille www.liikuterveemmaksi.fi sähköisen lo-makkeen kautta.

Kaikkien tapahtumansa ennen 10.5.2009 ilmoittaneiden kesken arvotaan pääpalkin-tona osallistuminen Hengitysliitto Helin Perheet pihalle -päivään 6.6.2009 Sasta-malassa. Palkinto sisältää perheelle (max 4 henkeä) yhden yöpymisen, liput Herra Hakkaraisen talolle ja Perheet pihalle -päivän, jossa esiinty-vät muun muassa Pikku Kakkosen Jyrki, supersuosittu lasten bändi Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri sekä Herra Hakkarainen. Ohjelmassa on moni-puolista perheliikuntaa Koiraporin Suurkisojen hengessä.

— läheltä liikkeellePerheet pihalle

Äitienpäivänä 10.5.2009 vietetään kansainvälistä Liiku Terveemmäksi -päivää. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja perheliikuntaverkosto haastavat eri järjestöt järjes-tämään perheliikuntatapahtumia, minä ajankohtana tahansa. Tavoitteena on saada perhe yhteen liikkumaan vähintään kerran viikossa.

Perheliikuntaverkostossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus, Urheiluopisto Kisakeskus, Kirkkohallitus, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lasten-suojeluliitto, Nuori Suomi, Urheiluopistoyhdistys, Svoli, Soveli, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Kuntoliikuntaliit-to, Suomen Sydänliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Latu sekä Hengitysliitto Heli.

�6

[ virikkeitä vertaisohjaajille ]

�6

Koulutustukikokeilu käynnistyi elo-kuussa 2006. Koulutustukea voivat

hakea rekisteröidyt yhteisöt, joilla on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja yli 40-vuotiaille suun-nattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallis-tujien tulee olla terveytensä kannalta lii-an vähän liikkuvia. Tukea voidaan myöntää vertaisohjaajalle, jolla on val-mis tai alkava ryhmä vuoden 2009 aika-na. Haettava avustus voi olla puolet koulutuksen kokonaiskuluista, kuiten-kin enintään 300 euroa vertaisohjaajaa kohti.

Koulutustukea on sovellettu myös kansalais- ja työväenopistojen Suomi-Mies kuntoilee ja kokkaa -kursseille. Näiden osalta koulutustukikokeilu päät-tyy keväällä 2009.

sinäkin voit olla vertaisohjaajaKuka tahansa voi ryhtyä yhteisössään liikuntaryhmän vertaisohjaajaksi. Ver-taisohjaaja on ryhmän jäseniin nähden vertainen, ja hänellä voi olla kokemusta samoista asioista kuin ryhmäläisillä, esi-merkiksi painon pudotuksen haasteista. Tärkeintä on, että ohjaaja on löytänyt liikunnan ilon ja haluaa jakaa sen yh-dessä toisten kanssa.

KKI:n KOULUTUSTUKI KOKEILU jatkuutoiminnassa tai suunnitteilla käynnistää

nattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallis-tujien tulee olla terveytensä kannalta lii-

mis tai alkava ryhmä vuoden 2009 aika-

Näiden osalta koulutustukikokeilu päät-

samoista asioista kuin ryhmäläisillä, esi-merkiksi painon pudotuksen haasteista.

Yhtä hyvin koulutustukea voivat ha-kea liikunta- tai terveysalan ammattilai-set. Koulutustaustalla ei ole väliä, kun-han liikuntakoulutus, johon tukea hae-taan, tukee ohjaajan ja ryhmän tarpeita. Koulutustuen myöntämisen kriteerit ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman nettisivuilta: www.kki.likes.fi -> Hae tu-kea liikuttamiseen -> koulutustuki.

Vertaisohjaajien kouluttaminen voi olla ratkaisu yhteisöjen ohjaajapulaan ja liikuntatoiminnan käynnistämiseen. Koulutustuki on myös toimintansa va-kiinnuttaneille hankkeille hyvä mahdol-lisuus kehittää ja laajentaa toimintaa vertaisohjaajia kouluttamalla. Suositte-lemme alueellisia matalan kynnyksen ryhmien ohjaamiseen kohdennettuja koulutuksia. Esimerkkejä koulutuksia tarjoavista tahoista on KKI-ohjelman nettisivuilla: www.kki.likes.fi -> Hae tu-kea liikuttamiseen -> koulutuslinkit.

Koulutustukea voi hakea 31.12.2009 saakka. Tukea tulee hakea viimeistään kuukautta ennen koulutusta: tukea voi-daan myöntää vielä tammikuun 2010 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Pää-tökset postitetaan hakijalle kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tu-ki maksetaan takautuvasti koulutusto-sitteita vastaan hakijayhteisön tilille.

teksti ELiNA hoLM • Kuva StUDio JUhA SoRRi

KKi-ohjelma myöntää taloudellista tukea ver-

taisohjaajien liikuntakoulutukseen edelleen

vuonna 2009. Koulutuksen tavoitteena on syventää

vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaeh-

toiseen liikuntaan tukemisessa. hakijataho ja vertaisohjaaja valit-

sevat ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle sopivan koulutuksen.

�7�7

KKI:n KOULUTUSTUKI KOKEILU jatkuu

�7

Koulutus vahvistaa vertaisohjaajan taitojaKoulutuksen jälkeen KKI-ohjelma kar-toittaa vertaisohjaajien kokemuksia ly-hyellä kyselyllä. Tulosten mukaan 51 prosenttia vertaisohjaajista on kokenut, että koulutus on vahvistanut heidän tai-tojaan ryhmän ohjaamisessa erittäin hy-vin ja 40 prosenttia on kokenut taito-jensa vahvistuneen melko hyvin.

Ryhmän tarpeisiin nähden koulu-tuksen on kokenut erittäin hyödyllisenä 59 prosenttia ja jonkin verran hyödylli-senä 34 prosenttia vertaisohjaajista.

Vertaisohjaajista 58 prosenttia on suorittanut kurssin, 34 prosenttia Lii-kuttajatutkinnon ja 8 prosenttia idea-päivän.

Vertaisohjaajien ryhmistä 85 pro-senttia on toteutunut suunnitelmien mukaan. i

LisätietojaKunnossa kaiken ikää -ohjelmahankevalmistelija Elina holmpuh. (014) �60 1581 elina.holm@likes.fi

TiLAsToTiEToA VuoDELTA 2008

vuonna �008 koulutustukea haki 8� ja

sai 67 vertaisohjaajaa.

tukea haettiin � 541,60 euroa ja

myönnettiin 4 8�5 euroa.

vuonna �008 koulutustukea haki seitsemän

kansalaisopistoa ja tukea myönnettiin näille

kaikille hakijoille.

haettu tukisumma oli � �84 euroa ja

tukea myönnettiin � �10 euroa.

Koulutustukea voi hakea 31.12.2009 saakka.

38

KKI-materiaalit

Suunnista voimavarojesi lähteille -esiteKatso Maksuton KKI-materiaali, numero 13.

SuomiMiehen kunto-opasKatso Maksuton KKI-materiaali, numero 11.

Aikuisten liikuntaa leikkipuistossaKatso Virikkeitä vertais-ohjaajille -sarja, numero 20.

75+ senioreiden tuolijumppa ja Seniorijumppa istuen ja seisten -DVDKatso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 27.

Toimintakykyä vedestäKatso Virikkeitä vertais-ohjaajille -sarja, numero 23.

Aikuisten liikuntaa

Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet

2. IFFL-broschyr med allmän information- innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. KKI-kuntokortti- yhden vuoden seurantakortti

4. Juliste - “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm- “SuomiMies seikkailee”, 43 x 63 cm

5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitus- ohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle- vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

6. IFFL-motionshandbok- motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.- tips för god ergonomi samt gott sinnelag7. Kunto-opas 60+ - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman- vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

8. IFFL-motionshandbok 60+ - innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen9. Tartu tilaisuuteen -opas- sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin- ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi

10. Ta chancen! -handbok för trivselvikt- innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition- hjäp till hälsosamma kostvanor

11. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas- 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden- vinkkejä eri liikuntalajeista

12. Konditionshandbok för fi nska män- ett konditionsprogram uttryckligen för män- ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer

13. Suunnista voimavarojesi lähteille -esite- mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää- kahdeksan sivua

14. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista- kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä- 50 sivua, kuvitettu

15. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjaKäytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

16. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toiminta- kyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät- 41 sivua, kuvitettu

39

Motionshand-boken för över 60 åringar ger tips för omsköt-sel och förbätt-ringa av var-dagskonditio-nen samt för fö-

rebyggandet av de förändringar åldrandet för med sig.

Handboken innehåller 24 veckoprogram, som passar seniorer. Handboken passar som verktyg till självständig träning samt för personal som ar-betar med åldringar.

Motionshand-boken innehål-ler två 16 veck-ors tränings-program, där det första ger råd för höjan-det av kondi-

tionen i allmänhet och det andra förbättrar kon-ditionen genom stegring av mängd och intensi-tet. Förutom motionstips hittas råd för arbetser-gonomi och styrka i vardagen.

17. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan- 32 sivua, kuvitettu

18. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia- 40 sivua, kuvitettu

19. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen- 32 sivua, kuvitettu

20. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa- lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet- 28 sivua, kuvitettu

21. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet- 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista- 28 sivua

22. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn- selkeät kuvalliset liikeohjeet- 44 sivua

23. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia- 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista- 24 sivua

Muut julkaisut24. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi- 50 sivua, kuvitettu

Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kauttaKKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostosko-riin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköi-seen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi /kauppa/orders.asp

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Videot, DVD:t ja CD:t25. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista- mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

26. Kilot pois! -DVD 19,90 - Maarit ja Jukka Piiraisen elämäntapamuutos, TV-dokumentti- tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta

27. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus 19 min.- DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus 27 minuuttia- fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

Motionshand-boken innehål-ler två 16 veck-ors tränings-program, där det första ger råd för höjan-det av kondi-

Motionshand-boken för över 60 åringar ger tips för omsköt-sel och förbätt-ringa av var-dagskonditio-nen samt för fö-

IFFL- motionshandbok

IFFL-motionshandbok 60+

KKI-johtoryhmä

Puheenjohtaja

Timo Haukilahti, opetusministeriö

Jäsenet

Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu

Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Elina Karvinen, Ikäinstituutti

Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö

Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry

Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry

Antti Uutela, Kansanterveyslaitos

Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Ilkka Vuori, asiantuntija

KKI-toimisto

LIKES-tutkimuskeskusRautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskyläfaksi (014) 260 1571

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen(014) 260 1574, 0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetElina Holm(014) 260 1581, 050 441 4025elina.holm@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

tapahtumakoordinaattoriNiina Valkama(014) 260 1527, 0400 247 390niina.valkama@likes.fi

kenttäpäällikkö, vs.Anne Soini0400 247 444anne.soini@likes.fi

tiedotussihteeri, ma.Anna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen(014) 260 1570pirjo.tolvanen@likes.fi

www.kki.likes.fi

Kipinät-lehden 1/2009 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.