UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija,

RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Uusi pohjoinen

ja sen kulkuväylät

Aurora Borealis –laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010).

Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010.

TIETEIDEN TALO

Helsinki 14.2.2012

TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURAN

HELSINGIN TOIMINTARYHMÄN JÄRJESTÄMÄ

TILAISUUS

1

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

Esityksen sisältö

• Johdanto

• ”Trendit (ja villit kortit)”

• Vaikutukset klustereihin ja logistiikkaan

• Johtopäätöksiä

• Visio Suomen näkökulmasta

• Logistiikan kehittämistoimia – Suomi

näkökulma

Päälähteet:

Laurence C. Smithin (2011) teos ”Uusi Pohjoinen – Maailma

vuonna 2050)

ja

Yrjö Myllylän tutkimukset, mm. Arktinen ja Itämeren

kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (TEM 43/2010).

Ks. Tarkemmin seuraava sivu ja julkaisujen tiedot esitelmän

lopusta.

2

JOHDANTO - ESITELMÄN PÄÄLÄHTEET

Uusi pohjoinen ja pohjoisen kulkuväylät

– esityksen päälähteitä

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

3

JOHDANTO

Käsitteet ja

lähtökohtaerot

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

4

TRENDIKÄSITTEET • Laurence Smithin kirja on erinomainen ja perusteltu

puheenvuoro. Laurence käyttää megatrendi-käsitettä, joka

on yleinen, täsmällisesti määrittelemätön ja hyvin

tulkinnanvarainen, ”suuri yleinen kehityskulku”.

• Myllylä käyttää sen synonyyminä täsmällisesti

määritellympää ”SPT-trendi” käsitettä, (Strong Prospective

Trend, vahva ennakoivat trendi), jossa on osoitettavissa

historiallinen evidenssi ja asiantuntijat arviovat sen olevan

vaikuttava ja jatkuvan tulevaisuudessa säännönmukaisena

tarkasteluhetkeen saakka (SPT:stä myös Marja Toivonen

2004, Osmo Kuusi 2008. Kuusi on keskeinen käsitteen

kehittäjä.)

AIKAJÄNNE:

• Laurencen aikajänteenä on vuodesta 2010 vuoteen 2040,

Myllylän 2005 vuoteen 2025.

ALUE:

• Laurence tarkastelee lähtökohtaisesti koko arktista aluetta,

Myllylä puolestaan yhtä arktisen alueen suurinta ja

strategisesti tärkeintä aluetta, Murmanskin aluetta osana

Luoteis-Venäjää ja globaalia järjestelmää.

JOHDANTO

Uusi Pohjoinen –

Maailma vuonna 2050

(s. 10-11, Laurence C. Smith, 2011)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

5

Laurence C. Smith on maantieteen professori

Kalifornian yliopistossa (UCLA)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

6

TRENDIT

SPT-trendit vaikuttavat

klustereiden kehitykseen

päätöksenteon kautta

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

7

TRENDIT

Megatrendit Laurencen mukaan 2010-2050

ja SPT-trendit Myllylän mukaan 2005-2025

Laurence, 2011 Myllylä, 2007, 2008, 2010, 2011

Megatrendit

2010>2050

Strong Prospective Trensd/ Vahvat

ennakoivat trendit 2005>2025

1. Ilmastonmuutos TEKNOLOGINEN KEHITYS, 4,4

kv paneeli - Energiateknologian kehitys 4.73 (Alatendi)

- Kuljetusteknologian kehitys 4,55 (Alatrendi)

2. Väestön kasvu GLOBALISAATIO, 4,0 kv-paneeli - Öljyn hinnan nousu , 4,5 ,Alatrendi

- Mineraalien hinnan nousu , 3,82, Alatrendi

3. Talouden

globalisaatio

VENÄJÄN (JA MAAILMAN)

GEOPOLIITISEN PAINOPISTEEN

SIIRTYMINEN POHJOISEEN,

4,18 kv-paneeli

4. Luonnonvarojen

kysyntä

ILMASTONMUUTOS?

- Koillisväylän liikennöitävyyden

kasvu, 4,43 (Murmansk-paneeli)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

8

Indeksit kansainvälisen

paneelin arvioita eniten

voimistuvista SPT-

trendeistä vuoteen 2025.

Lähde Myllylä 2007,

väitöskirja, s. 141 ja 316

VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT

GMO Jeremy Grantham Commodity Index

(ks. Myös Wilenius, Markku, Futura 2/2011)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

9

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

TRENDIT

Keskimääräinen jään

laajuus Arktisella

huhtikuussa 1979-2011

Lähde: http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20110504_Figure3.png

10

TRENDIT

Ilmastonmuutos ja ikirouta

(Smith 2011, s. 207)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

11

VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN JA LIIKENTEESEEN

Merijään merkitys

meriliikenteelle

(Smith 2011, s. 198-199)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

12

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN

Joitakin vireillä olevia

kaivoshankkeita

Millaista logistiikkaa kaivokset edellyttävät, mikä on

liikennejärjestelmän kokonaisuus - visio, johon

kaivoshankkeet liittyvät?

Sokli, fosfaatti

Taivalvaara, rauta, vanadidi

Alkuperäinen lähde Tekniikka- ja talous vuonna 2006:

http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article37519.ece

P G M-vyöhyke

YMy:n

lisäykset

Kuusamo, kulta

Mm. Luonnonkivi

rakentamiseen,

yhdyskuntarakenta

misen kiviaines,

muut?

Pajala

rautamalmi

13

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN

Norilsk Nickel –alus

valmistettu Helsingin telakalla vuonna 2006,

liikennöi säännöllisesti Koillisväylällä

sisaraluksineen (4) Dudinkan ja Murmanskin väliä

Kuvan Lähde Aker Arktic Technology Oy/

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the

Murmansk Region until 2025. Ministry of Foreign Affairs of Finland

3/2008.

Lisätietoja toimitusjohtaja Mikko Niini

14

eBusiness Forum Tallinna -

Yrjö Myllylä

VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN

Maailman ensimmäinen jäiden keskellä

toimiva öljynkuljetusjärjestelmä

käyttöön kesällä 2008 ConocoPhillpsille ja Lukoilille suunniteltu Varandein öljynkuljetus-

järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 kesällä.

Järjestelmän aluksineen on suunnitellut suomalainen Aker Arctic

Technology Oy. Syksyllä 2009 järjestelmä oli kuljettanut haastattelu-

tietojen mukaan 3,5 miljoonaa tonnia öljyä Kiinaan, Murmanskin kautta.

Kuvan lähde:

Aker Arctic

Technology Oy /

Myllylä, Yrjö

(2010). Arktinen

ja Itämeren

kasvualue

Suomen

intressien

polttopisteessä.

TEM 43/2010.

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN

”MeriTaito Oy:n kehittämä

älyviitta seuraa merta

reaaliajassa”

mittaa mm. öljyä meressä. Esillä Yhdyskuntatekniikan messuilla

Turussa 18. - 25. toukokuuta.

Kuvien lähde Turun sataman www-sivuilla ollut uutinen 6.5.2011

Kuvien lähde: http://www.port.turku.fi/portal/fi/press_center/ajankohtaista/?id=678

16

VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN

Kymmenen ”tulevaisuuden satamaa”,

joiden ajatellaan hyötyvän kasvavasta

laivaliikenteestä

(Smith 2011, s. 203)

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

17

Arkangeli

Churchill

Dudinka

Hammerfest

Kirkkoniemi

Murmansk

Nuuk

Prudhoe Bay

Reykjavik

Tromssa

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

LOGISTIIKAN

KEHITTÄMISTARPEET

Luoteis-

Venäjän

rautatie-

verkko ja

satamat

Lähde: Myllylä, Yrjö (2010).

Arktisen ja Itämeren kasvualue

Suomen intressien polttopisteessä.

TEM 43/2010.

Kartan Copyright Yrjö Myllylä

18

VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN

Valtion ja maakuntien liittojen pitää luoda

rataverkkovisio, jota yksittäisten kaivosyhtiöiden

intresseistä lähtevät hankkeet toteuttavat

Karttapohja Copyright Helcom Map Service 2011; http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html

Annukka Pekkarisen muotoilema, Maritime Transport in Gulf of

Bothnia 2010-2030 -hanke, RT Delfoi-kysely helmikuussa 2012

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

19

VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN

KOILLISVÄYLÄ

Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik Nordenskiöld, 18. marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen geologi, mineralogi ja naparetkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä Euraasian pohjoisosat kiertävän Koillisväylän lännestä itään vuosina 1878-1879. Hän teki elämäntyönsä kuitenkin Ruotsissa. (Wikipedia)

Koillisväylän käyttö on jo alkanut:

- Luonnonvaroja kuljetetaan Koillisväylän varrelta jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi länteen ja itään.

- ”Päästä päähän liikennettä” kesällä 2010 oli 8 alusta. Tammikuun loppuun mennessä 2011 oli tilauksia yht. 20 alukselle (öljyä, kaasua ja terästä).

Suomalaiset ovat edelleen strategisessa roolissa Koillisväylän

käyttöönotossa: Ks. esim. Teknologiateollisuus ry, Visio-lehti 1/2011: STX

Finland Oy:n tj. Juha Heikinheimon haastattelu: ”…öljy- ja kaasujätit arvioivat

tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. ”Muutama 100 miljoonan euron kauppa vuodessa takaisi riittävän jatkuvuuden telakkatoiminnalle Helsingissä”, Heikinheimo arvioi. Hän kuitenkin toppuuttelee, että venäläisomistuksen myötä Helsingin telakalle olisi luvassa automaattisesti uusia hankkeita kuin manulle illallisia. ”Kilpailu on tiukkaa ja jokainen sopimus on ansaittava osaamisella. Uusi yhteisyritys on kuitenkin molempien kannaltaaito win-win-tilanne. Venäläiset saavat investointiensa vastineeksi pääsyn arktisen teknologian huippuosaamiseen ja STX Finland pääsyn Venäjän markkinoille, minne on vaikea murtautua ilman paikallisen omistajan tukea”, Heikinheimo sanoo.

20

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Yhteenveto Laurence C Smithin

(2011) ja Yrjö Myllylän (2007,

2010a ja b) painottamista

vaikuttavista voimista

Painotuserot vaikuttavista voimista

• Laurence painottaa ilmastonmuutosta vahvana megatrendinä. Myllylä

puolestaan on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella ei ole tähän mennessä

ollut niin ratkaisevaa kehitystä pohjoisen tapahtumille. Sen sijaan hän

korostaa enemmän teknologista kehitystä (erityisesti energia- ja

kuljetusteknologia) sekä Neuvostoliiton hajoamisprosessia, joka siirsi

maailman suurimman valtion intressit entistä enemmän Pohjoiseen ja

siirtää niitä kohti Jäämerta – toisaalta purjehdusolosuhteet Jäämerellä ovat

helpottuneet ja sillä voi olla tulevaisuudessa entistä suurempi vaikutus –

tämä edellyttäisii laajaa ja perusteellista ennakointitutkimusta.

• Laurence ja Myllylä ovat yhtä mieltä luonnonvarojen kysynnän

kasvusta ja raaka-aineiden hintojen noususta kehitykseen

vaikuttavana tekijänä.

Jäämeren liikenteestä

• Molemmat näkevät arktisen alueen liikenteessä keskeisintä olevan

luonnonvarojen hyödyntämisen ja siihen liittyvän logistiikan.

Koillisväylän merkittävyyteen uutena keskeisenä maailmankaupan

pääreittinä molemmat suhtautuvat varauksellisesti.

Villit kortit

• Laurence mainitsee villeinä kortteina 1) ilmastomallien kehityksen, 2)

suuret lämpötilojen vaihtelut/äkilliset ilmastonmuutokset, 3) merivirtojen

pysätymisen Pohjois-Atlantilla, 4) jäätiköiden sulaminen, 5) ikiroudan

sulaminen ja 6) globalisaation kääntyminen. Myllylä mainitsee 1) Öljyn

hinnan tipahtamisen esim. Kiinan talouskriisin tai Lähi-idän äkillisen

rauhan vuoksi, 2) pandemia, ydin- tai muu ympäristökatastrofi (etenkin

öljykatastrofi arktisessa), 3) Nuorten vallankumous Venäjällä.

21

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN NÄKÖKULMASTA

VISIO

• ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi

entistä selvemmin merestä ja maaperän

rikkauksista” (TEM 43/2010)

• ”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi on

vuonna 2030 maailman johtava arktisen kuljetus-,

energia- ja ympäristöteknologian ja niihin littyvän

palvelujen tuottaja.” (TEM 43/2010) (ks. myös, Visio 1/2011 linkistä)

• Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian

kehittäminen hallitusohjelmaan.

• Euroopan unionin tärkein tehtävä on sen Venäjä-

yhteistyön kehittäminen.

• Suomen tasavallan ja Venäjän federaation teollisuus- ja

kauppaministeriön välinen yhteisymmärryspöytäkirja

yhteistyöstä laivanrakennusteollisuuden ja meritekniikan alueilla

8.12.2011.

Kuvan lähdetiedot TEM 43/2010 raportista.

22

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

JOHTOPÄÄTÖKSET LOGISTIIKAN TOP 10 KEHITTÄMISTARPEET

Kehittämisteemat – itsestään

selvät välttämättömyydet

1. ARKTISEN KULJETUS-, ENERGIA-

JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA (mm. TuV-kannanotto, 3/2010, tarkemmin TEM 43/2010)

2. KOILLISVÄYLÄN KÄYTÖN ENNAKOINTI JA VAIKUTUKSET, Suomen Koillisväylästrategian luonti

3. RAUTATIEVERKKOVISIO BARENTSIN ALUEELLE =KOKONAISNÄKEMYS, YHTEINEN TAHTO-TILA. Tämä on vaadittava!!! Millä metodilla nykyiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat on tehty, mitä klustereita niillä kehitetään? Murmansk-hubi, Koillisväylä etc.

23

UUSI POHJOINEN JA

SEN KULKUVÄYLÄT

Yrjö Myllylä 14.2.2012

Kiitos !

Lisätietoja • Smith, C. Laurence (2011). UUSI POHJOINEN -

Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ursan julkaisuja 125. Suomentanut Tuukka Perhoniemi Koneen Säätiön tukemana.

• Myllylä, Yrjö (2010a). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

• Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). <http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>

• Myllylä, Yrjö (2010b). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi29410111625283&cmd=download>

• Tiilikainen, Aaro ym. (2011). Barents Logistics 2 -hanke http://www.barents-transport.fi/ajankohtaista_salla.htm

• Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma / Naturpolis Oy

<http://www.naturpolis.fi/aluekehitys/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma-koko>

Artikkeleita ja jatkokeskustelumahdollisuus

• http://yrjomyllyla.wordpress.com

24