TETT LAB-raportti 20060113u - Sotera · sisustuksessa puun käyttö saivat kyselytutkimuksessa erityistä kiitosta. Vanhoissa ja uusissa huoneissa suoritetut akustiikkamittaukset

Esteettömyys asuinrakennuksissa Aki Hiltunen, Satu Åkerblom 13.01.2006

TOIMIVUUS ESTEETTISYYS TURVALLISUUS TALOUDELLISUUS TKK/Sotera sivu 1 / 21

Teknillinen korkeakoulu / Sotera-instituutti Raportti 13.01.2006 TettLab-täysmittakaavalaboratorio SISÄLTÖ

1. Tavoitteet 2. Lähtökohta 3. Case-kohteiden kautta saatu tieto

3.1. Täysmittakaavatutkimus paikan päällä

3.2. Virtuaalimallin käyttäminen

4. Uusia tutkimusmenetelmiä mahdollistavia teknologioita 4.1. Vicon - infrapunavaloon ja videokameroihin perustuva kohteenseurantajärjestelmä

4.2. Peak Motus - videokameroihin perustuva kohteenseurantajärjestelmä

4.3. Flock of Birds - magneettikenttään perustuva kohteenseurantajärjestelmä

4.4. Gypsy - kiihtyvyysanturein varustettu puku

4.5. Yhteenveto

5. Kansainvälinen yhteistyö 5.1. Fullskalelab, Lundin yliopisto

5.2. PlaceLab, MIT

5.3. Dr. Tong Louie Living Laboratory, BCIT

6. TettLabin toiminnan periaatteet Soteran kannalta 6.1. Kokonaisvaltaisen toimintaympäristön kehittäminen

6.2. Tutkimusprojektin kulku

6.3. Täysmittakaava- ja virtuaalimallin hyödyntäminen

7. Yritysten yhteistyö tuotekehityksessä 8. TettLabin toiminnan aloittaminen 9. Tulevaisuuden visioita 10. Yhteenveto

Lähdeluettelo



1. Tavoitteet Tett-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tutkimusmenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan täysmittakaavatutkimukseen. Hankkeen aikana oli tarkoitus selvittää millainen on toimiva täysmittakaavainen testitilajärjestelmä, jota voidaan käyttää suunniteltaessa erilaisia asumiseen liittyviä tiloja liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tavoitteena oli, että erilaisia tutkimusasetelmia voidaan tehdä sekä 1) testilaboratorion tiloissa että 2) korjattavissa tai rakennettavissa kohteissa paikan päällä. Lisäksi tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyömahdollisuuksien tunnustelu täysmittakaavatutkimukseen liittyen. Projektin alussa oli määrä kerätä tietoa täysmittakaavalaboratorioista, tutkimusmenetelmistä ja tehdyistä tutkimuksista. Kerätty materiaali analysoitaisiin ja sen pohjalta tehtäisiin alustava esitys siitä, minkälainen täysmittakaavalaboratorio järjestelyineen voisi olla.

TettLabin toimintamallin suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä



2. Lähtökohta Projektisuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan kerättiin aluksi tietoa täysmittakaavalaboratorioista, niissä käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tehdyistä tutkimuksista. Jesse Anttila ja Satu Åkerblom kokosivat kerätyistä tiedoista raportin ”Täysmittakaavatutkimuksen perusteet”. TettLab-nimellä kulkeva Teknillisen korkeakoulun täysmittakaavalaboratoriohanke eteni samanaikaisesti Tett-hankkeen kanssa. Hankkeen puitteissa kehitettiin tutkimusmenetelmiä tulevaan täysmittakaavalaboratorioon ja suunnitelmia laboratorion fyysisen ympäristön rakentamista varten. Tett-hankkeen case-kohteista saatujen kokemusten ja eri täysmittakaavalaboratorioista ja niiden käytännöistä kerätyn tiedon1 perusteella ollaan rakentamassa TKK:n TettLab-täysmittakaavalaboratoriota. Well Life Center2 on hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus, joka toimii Otaniemen Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa. Sen toiminta alkoi syyskuussa 2004. TettLab tulee olemaan osa Well Life Centerin innovatiivista toiminta- ja testausympäristöä, joka koostuu erilaisista kohtaamistiloista, opetustiloista, työpajoista sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen suunnitelluista tiloista ja on yksi neljästä laboratoriosta. Laboratoriot toimivat vuorovaikutuksessa keskenään.

TettLab osana Well Life Centeriä.

Konkreettisia yhteisprojekteja on suunnitteilla ulkomaisten täysmittakaavalaboratorioiden3 kanssa, synergiaetua haetaan kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusmenetelmiä ja -prosesseja kehitettäessä. Tett-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sovelletaan ja kehitetään edelleen TettLabissa käytännön tutkimuksen myötä. TettLab-täysmittakaavalaboratorio on TKK:n yhteinen hanke. Sotera on ollut mukana suunnittelemassa laboratorion järjestelyjä ja toimintamallia yhteistyössä muiden korkeakoulun tutkimusyksiköiden kanssa.

1 Ks. Jesse Anttilan ja Satu Åkerblomin raportti ” Täysmittakaavatutkimuksen perusteet” TKK/Sotera 2 Lisätietoa Well Life Centerin websivuilla osoitteessa: http://www.wlc.fi/. 3 Yhteistyötunnusteluja on tehty ruotsalaisen Lundin yliopiston Fullskalelabin, yhdysvaltalaisen MIT:n PlaceLabin ja kanadalaisen BCIT:n Dr. Tong Louie Living Laboratoryn kanssa.



TKK:n TettLab-täysmittakaavalaboratorion mahdollisia käyttäjiä ja yhteistyökumppaneita Täysmittakaavatutkimuksen ja -simulaation lisäksi laboratoriota on tarkoitus kehittää virtuaalisimulointiin soveltuvaksi. Uusia virtuaaliympäristöihin ja niiden simulointiin liittyviä menetelmiä kehitetään ja sovelletaan laboratorion tutkimushankkeissa. Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio (TML) on pääosassa virtuaalisimulointityökalujen kehittämisessä täysmittakaavalaboratorion yhteyteen. Suunnitteilla on mm. erilaisten jaettujen virtuaaliympäristöjen muodostaminen TettLabin, EVE:n4 ja Odeionin5 välillä, sekä niiden käyttäminen tutkimuksessa sekä opetuksessa. TettLabin toiminta on tulevaisuudessa tarkoitus rahoittaa suurelta osin yrityksiltä saaduin toimeksiannoin. Sotera pyrkii kehittämään toimivia ja viihtyisiä toimintaympäristöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Tavoitteena on yritysten yhteisen tuotekehityksen mallin kehittäminen täysmittakaavalaboratoriotutkimukseen. Mallin perustana on kaikkien kokonaisvaltaisen toimintaympäristön osatekijöiden - käyttäjän, tilan ja varusteiden - ja niiden vaatimusten huomioiminen ja arvioiminen tuotekehitysvaiheessa.

4 EVE = The Experimental Virtual Environment. EVE on TML:n kokeellinen, videoprojisoituihin kankaisiin perustuva keinotodellisuusympäristö. http://eve.hut.fi/ 5 Odeion on TML:n uusinta tekniikkaa käyttävä installaatiotila, jossa on mahdollista toteuttaa kokeellisia tutkimusprojekteja.



3. Case-kohteiden kautta saatu tieto Tett-hankkeen case-kohteet ja niissä suoritetut tutkimukset on valittu osin siten, että niistä saadaan mahdollisimman paljon tietoa mm. uudessa täysmittakaavalaboratoriossa käytettävien menetelmien kehittämiseen, täysmittakaavamallin riittävän tarkkuuden ja muunneltavuuden määrittämiseen sekä tutkimukseen osallistuvien iäkkäiden ja liikuntaesteisten koehenkilöiden jaksamisesta ja kyvystä suoriutua testattavista toimenpiteistä koetilanteessa. Perinteisiä tutkimusmenetelmiä, kuten asiantuntija- ja käyttäjähaastatteluja, kyselylomakkeita ja havainnointia sekä videointia käytettiin eri painotuksin kohteissa. Ikääntyneitä ja liikuntaesteisiä koskevat koejärjestelyt perinteisin menetelmin muodostuivat välillä vaikeasti toteutettaviksi käyttäjien fyysisen ja psyykkisen väsymyksen takia. Case-kohteissa suoritettujen tutkimusten kautta kävi ilmi, että uusille tutkimusmenetelmille on tarvetta. Eettiset ja intimiteettisuojaan liittyvät seikat sekä koehenkilöiden uupuminen koetilanteessa ovat ikääntyneiden ja liikuntaesteisten toimintaympäristöjen tutkimiseen liittyviä käytännön ongelmia, joihin ratkaisuna voisi olla esim. ympäristöjen ja koehenkilöiden virtuaalisimulointi.

Case-kohteista saatiin tärkeää tietoa täysmittakaavatutkimuksen kehittämiseen.



3.1. Täysmittakaavatutkimus paikan päällä

Tett-hankkeen case-kohteissa on tehty täysmittakaavatutkimusta paikan päällä. Puolarmetsän sairaalan pitkäaikaisosastolle, Puolarkotiin, suunniteltiin ja rakennettiin kaksi kahden hengen asuinhuonetta. Syystien palvelutaloon rakennettiin kylpyhuone ja muunneltava keittokomero, joiden toimivuutta testattiin talon asukkaista koostuvalla koehenkilöryhmällä. Syystien palvelutalon keittiötutkimuksissa täysmittakaavatutkimuksella, siihen liitetyillä ergonomisilla mittauksilla ja videoinnilla saatiin kerättyä toimintaympäristön analyysiin tarvittava tieto. Koekeittiössä kokeiltiin myös erillistä keittiötuolia osana toimintaympäristöä. Parhaiten soveltuvia menetelmiä tässä keittiötutkimuksessa olivat lihasten sähköisen aktiivisuuden mittaaminen, selän asennon mittaaminen ja kouluarvosanoin suoritettu subjektiivinen arviointi. Tutkimuksessa havaittiin mittalaitteistojen langattoman tiedonsiirron tärkeys koetilanteessa. Syystien palvelutalon kylpyhuonetutkimuksessa huonokuntoisempien käyttäjien ja avustajan toimintaa arvioitiin mm. lattia-alustaan kohdistuvan paineen mittauksella kahdessa tutkimusta varten rakennetussa erikokoisessa kylpyhuoneessa. Puolarkodin, pilottihuoneiden suunnittelu ja toteutus oli täysmittakaavatutkimuksen käyttömahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkittävää. Henkilökunnan, asukkaiden ja vieraiden kyselytutkimukset ja haastattelut sekä yhteiset workshopit tuottivat lähtökohdan vanhojen huoneiden uudistussuunnitelmille. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten ja Espoon kaupungin avulla toteutetut huoneet jäävät hankkeen jälkeen osastojen käyttöön, joten Puolarmetsässä voidaan tehdä pidempiaikaista seurantaa huoneiden toimivuudesta ja viihtyvyydestä. Tutkimustulosten6 perusteella uusien huoneiden kohdalla tavoitteisiin päästiin, viihtyvyyttä ja toimivuutta parannettiin. Uusien huoneiden hyvä akustiikka ja sisustuksessa puun käyttö saivat kyselytutkimuksessa erityistä kiitosta. Vanhoissa ja uusissa huoneissa suoritetut akustiikkamittaukset tukevat kyselytutkimuksen tuloksia.

3.2. Virtuaalimallin käyttäminen

Koetilojen rakentaminen täydessä mittakaavassa on usein kallista, varsinkin paikan päällä toteutettuna. Puolarkodin uusittujen huoneiden suunnittelussa käytettiin virtuaalimallia suunnitelman ja vaihtoehtoisten sisustus- ja kalusteratkaisujen havainnollistamiseksi. Muutoskohteesta mallinnetun virtuaaliympäristön todettiin toimivan nopean päätöksen teon ja eri osapuolten välisen kommunikaation apuvälineenä. Virtuaalisista, vaihtoehtoisista suunnitteluratkaisuista päädyttiin kahteen, jotka rakennettiin täydessä mittakaavassa toimiviksi asuinhuoneiksi kalusteineen ja varusteineen. Näitä testattiin asukkaista ja hoitohenkilökunnasta koostuvalla koehenkilöiden ryhmällä. Puolarkodin asuinhuoneiden suunnittelun yhteydessä sovitettiin yhteen eri yritysten tuotteita ja kehitettiin uusi, ahtaaseen huonetilaan soveltuva, seinälle taittuva ja kaasujousella varustettu klaffipöytäprototyyppi Martela Oy:n ja Kuopio Woodi Oy:n kanssa. Pidemmälle vietynä toimintaympäristön voi kalusteineen ja varusteineen rakentaa virtuaaliseksi tuotemalliksi, joka parhaimmillaan toimii tehokkaana ja havainnollisena työkaluna kokonaisvaltaista ratkaisua kehitettäessä. Eri tuotteita voidaan yhdessä kehittää mahdollisimman hyvin toimiviksi toistensa ja toimintaympäristön kanssa. Vastaavasti

6 Ks. Tarkemman tutkimustulokset Puolarkotiraportista, joka on ladattavissa Soteran websivuilta. (www.sotera.fi)



ympäristöä voidaan virtuaalimallissa suunnitella siten, että se palvelee toimintaympäristössä tarvittavia tuotteita ja niiden käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Virtuaalimallin käyttö osoittautui nopeaksi työkaluksi eri ratkaisuvaihtoehtoja arvioitaessa. Lisäksi se toimi havainnollisena kommunikaatiovälineenä eri osapuolten välillä. Kaikkia toiminnallisia näkökulmia ei voitu pelkän rakennetun ympäristön simuloinnilla tutkia. Tutkimuksen aikana huomattiin tarve ihmisen virtuaalisimuloinnin kehittämiseen täysmittakaavatutkimukseen liitettynä tutkimusmenetelmänä. Virtuaalimallin käyttöä tulee vielä kehittää siten, että se soveltuu aina kyseisen tutkimusprojektin sisältöön ja tutkimuskohteeseen. Pilottihuoneen suunnitteluvaiheen aikana virtuaalimallin konstruointiin ei arvion mukaan mennyt oleellisesti pidempää aikaa kuin perinteisin menetelmin keskimäärin olisi mennyt. Suunnitteluprosessissa oli mukana usea yritys ja Puolarkodin henkilökunta. Koska suunnitelmaa työstettiin virtuaalimallin avulla, monitahoinen osallistujajoukko pystyi kommentoimaan visualisoituja luonnoksia huoneista jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Virtuaalimallin liittäminen osaksi fyysisessä ympäristössä tapahtuvaa käytännönläheistä tutkimusprojektia todettiin pilottihuoneista saadun kokemuksen perusteella hyödylliseksi osaksi käytettyä tutkimusmenetelmää.

Vanha huone Uuden virtuaalimalli Uusi huone

Kuvasarja Puolarkodin toisen pilottihuoneen vaiheista.



4. Uusia tutkimusmenetelmiä mahdollistavia teknologioita Tett-hankkeen aikana on tutustuttu täysmittakaavatutkimukseen muualla maailmassa sekä täysmittakaavatutkimukseen liitettävien uusien teknologioiden soveltuvuuteen Soteran tutkimuksissa. Erilaisista tutkimusmenetelmistä ja niiden yhteydessä käytetyistä, yleensä liikkeen seurantaan ja tilan sekä ihmisen simulointiin liittyvistä teknologioista, on arvioitu hyviä ja huonoja puolia ikääntyneiden ja liikuntaesteisten ihmisten toimintaympäristöjen kehitykseen tähtäävän tutkimuksen osalta. Yleisesti ottaen kohteenseurantajärjestelmiä käytetään esim. animaation teossa, biomekaniikan tutkimuksessa, urheilutieteessä, virtuaaliympäristöjen kehittämisessä ja virtuaalisimulointia sisältävässä koulutuksessa.

4.1. Vicon - infrapunavaloon ja videokameroihin perustuva kohteenseurantajärjestelmä

Vicon-järjestelmä7 on useaan kameraan perustuva kohteenseurantajärjestelmä, jossa käytetään apuna infrapunavaloa. Mitattavaan kohteeseen asetetaan heijastavia kohdistimia, joita kamerat seuraavat. Kohdistinten paikka saadaan tarkkaan mitattua kolmessa ulottuvuudessa, jolloin liikeratojen, asentojen ja ihmisen paikan määrittäminen tilassa on helppoa. Infrapunavalon avulla päästään järjestelmällä parhaimpaan mahdolliseen tarkkuuteen ja toimintavarmuuteen. Tett-hankkeen aikana tähän järjestelmään on tutustuttu ruotsalaisessa Lundin yliopistossa ja suomalaisessa Remedy Entertainment -peliyrityksessä. Remedy Entertainment käyttää järjestelmää ihmishahmojen animointiin 3D-grafiikkaa käyttäviä pelejänsä varten. Heidän tavoitteensa on saada luonnollisen näköistä liikkuvaa kuvaa aikaiseksi vaivattomasti ja aikaa säästäen. Järjestelmän avulla he ovat päässeet pitkälti tavoitteisiinsa, mutta ovat myös löytäneet siitä tiettyjä vajavaisuuksia. Tehokas työskentelyalue rajautuu melko pieneksi, jos kamerajärjestelmälle ei ole varattu tarpeeksi tilaa. Järjestelmää varten tulee mitoittaa vähintään kahden metrin vyöhyke vapaata tilaa suunnitellun työskentelyalueen ympärille, jotta kamerat kattaisivat sen. Lisäksi huomattavaa on, että melko monimutkainen järjestelmä vaatii käyttäjältään hyvän koulutuksen ohjelmistoon.

Lundissa huomattiin, että kyseinen kamerajärjestelmä vaatii hämärän valaistuksen toimiakseen tehokkaasti ja halutulla tarkkuudella. Tämä on suuri ongelma, jos järjestelmää käytetään koetilanteessa, jossa koehenkilöinä ovat heikkonäköiset ihmiset. Täysmittakaavatutkimusta tehdään usein ahtaissakin tiloissa, kuten kylpyhuoneissa. Tällöin ongelmaksi voi tulla järjestelmän vaatiman näköyhteyden puuttuminen koehenkilöön asennettuihin kohdistimiin. Järjestelmän hyviä puolia ovat suoritettujen toimenpiteiden dokumentoinnin tarkkuus ja helppous sekä reaaliaikainen, kolmiulotteinen virtuaalimalli ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet uusiin tutkimus- ja tarkkailumenetelmiin. Lisätietoa kameroihin perustuvasta liikkeenseurannasta Tett-hankkeen raportissa ”Täysmittakaavan perusteet” (Pdf-tiedosto ladattavissa Soteran websivuilta, www.sotera.fi) Lisätietoja Lundin yliopiston tutkimusjärjestelyistä Sasu Hälikän matkaraportissa. (Pdf-tiedosto ladattavissa Soteran websivuilta, www.sotera.fi)

7 Vicon Motion Systems, Peak Performance Inc, http://www.vicon.com/



4.2. Peak Motus - videokameroihin perustuva kohteenseurantajärjestelmä

Peak Motus on saman valmistajan tekemä tuote kuin Vicon, joten pääpiirteittäin järjestelmä toimii samoilla periaatteilla. Erona on hieman pienempi tarkkuus ja käyttövarmuus sekä myös alempi hinta. Infrapunavaloa ei käytetä Peak Motus -järjestelmässä. Tett-hankkeen aikana projektin tutkijat kävivät tutustumassa Työterveyslaitoksen työturvallisuuslaboratoriossa kyseiseen kohteenseurantajärjestelmään. Vastaavia huomioita tehtiin kuin Lundin yliopistossa Vicon-järjestelmästä. Käytännön työssä havaittuna huonona puolena nousi esiin Vicon-järjestelmän yhteydessäkin mainittu näköyhteyden tärkeys kameran ja tutkimuskohteen välillä. Koejärjestelyt saattavat vaatia paljonkin suunnittelua, jotta haluttu seurantatieto saataisiin dokumentoitua. Näköyhteyden hetkittäisen puuttumisen voi korjata jälkikäteen videokuvan perusteella manuaalisesti, mutta se saattaa tapauskohtaisesti olla hyvinkin työlästä.

4.3. Flock of Birds - magneettikenttään perustuva kohteenseurantajärjestelmä

Työterveyslaitoksen työturvallisuuslaboratoriossa on käytössä myös magneettikenttään perustuva kohteen seurantajärjestelmä Flock of Birds8. Projektin tutkijat kävivät tutustumassa järjestelmään ja siihen liittyvään CAVE-tilaan9. Magneettikenttään perustuva seuranta vaatii suurehkojen havainnointilaitteiden asentamista koejärjestelyihin varatun tilan yläpuolelle. Laitteiston kantama on maksimissaan vain kolme metriä. Maksimissaan kaksi lähetintä voidaan liittää yhteen, joka mahdollistaa kohteen seurannan hieman isommassa tilassa. Neljää koehenkilöön asennettavaa sensoria voidaan samanaikaisesti seurata. Sensorin paikka ja asento tilassa saadaan tallennettua. Ongelmia järjestelmän käytössä ergonomiatutkimuksessa ovat koehenkilöön kiinnitettävät sensorit ja niistä lähtevät kaapelit keskusyksikköön. Käytännössä kaapelit haittaisivat tutkimusjärjestelyjä ja jopa testattavista toimista suoriutumista. Järjestelmän kantomatka saattaa olla liian lyhyt esim. kokonaisessa huoneistossa suoritettavan kohteen seurannan kannalta. Lisäksi järjestelmän laajennettavuus on hyvin rajoitettua ja yhtäaikaisesti seurattavien sensorien määrä on pieni. Suurimpana hyötynä täysmittakaavalaboratoriossa käytettynä järjestelmästä on se ominaisuus, että kantomatkansa sisällä seinät, eivätkä muutkaan normaaliin täysmittakaavatutkimukseen liittyvät fyysiset rakennelmat estä seurannan onnistumista.

4.4. Gypsy - kiihtyvyysanturein varustettu puku

Liikkeenseurantaa tehdään myös siten, että kiihtyvyysantureita liitetään erityisvalmisteisiin pukuihin, joita seurattavat henkilöt pitävät yllään. Esimerkkituotteina tämän teknologian saralla ovat Gypsy-sarjan10 liikkeen taltiointiin suunnitellut puvut.

8 Ascension Technology Corporation, http://www.ascension-tech.com/ 9 CAVE = Cave Automatic Virtual Environment = Videoprojisoinnein luotu immersiivinen virtuaaliympäristö, joka on usein kuution mallinen huonetila, jonka usealle seinälle on projisoitu näkymiä keinotodellisuudesta. 10 Animazoo, http://www.animazoo.com/



Puvuissa kiihtyvyysanturit on sijoitettu siten, että koko ihmisvartalon liikkeet saadaan tietyllä tarkkuudella reaaliaikaisena, kolmiulotteisena datana käyttöön. Nykyään kiihtyvyysanturit voidaan yhdistää erilliseen keskusyksikköön langattomasti. Soteran tutkimuksen kannalta järjestelmän langattomuus on tärkeää, sillä koetilassa oleva mittalaitteisto ja siihen liittyvät kaapeloinnit tulisi minimoida, jottei koetilanne häiriinny. Koska data siirtyy langattomasti keskusyksikköön, eivät mahdolliset koetilassa olevat fyysiset esteet haittaa tiedonsiirtoa. Puku itsessään aiheuttaa vaatimuksia käyttäjälle, eikä sovellu kaikkiin koetilanteisiin. Lisäksi järjestelmä antaa pelkästään ihmisruumiin ergonomisen tiedon liikeradoista, asennoista ja nivelkulmista, mutta ei seurattavan kohteen paikkaa tilassa.

4.5. Yhteenveto

Tett-hankkeen aikana tehtyjen havaintojen perusteella on arvioitu edellä mainittujen järjestelmien soveltuvuutta täysmittakaavatutkimukseen Soteran kannalta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, ettei yksikään järjestelmä yksin täysmittakaavatutkimuksessa käytettynä täytä kaikkia käytännön toimintaan liittyviä vaatimuksia. Soteralla on TKK:n tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion (TML) kanssa vireillä SIMU-hanke11, jossa on tarkoitus käytännössä kehittää ja testata nimenomaan täysmittakaavatutkimukseen soveltuvaa kohteenseurantajärjestelmää. Järjestelmässä on tarkoitus yhdistellä kamerapohjaisen kohteenseurannan ja kiihtyvyysanturiteknologian parhaita puolia, jotta toiminnallisesti järkevään lopputulokseen päästäisiin. TML:lla on erityisosaamista kamerapohjaisessa kohteenseurannassa. Kiihtyvyysanturiteknologia on varsin kehittynyttä ja komponenttien hinnat ovat kohtuullisia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan täysmittakaavatutkimukseen soveltuvan, ergonomisen datan ja paikkatiedon mahdollistavan seurantajärjestelmän rakentaminen on näillä teknologioilla edullista markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna.

11 SIMU - Virtuaalisimulointi kokonaisvaltaisen toimintaympäristön kehittämisessä. Kaksivuotisesta hankkeesta on jätetty Tekesin MASI-teknologiaohjelmaan aiehakemus 2.12.2005.



5. Kansainvälinen yhteistyö Tett-hankkeessa lähdettiin kehittämään yhteistyötä ulkomaisien tutkimusyksiköiden ja täysmittakaavalaboratorioiden kanssa. Yhteistyön kautta haettiin ymmärrystä laboratorioiden rakentamiseen, käyttämiseen, tutkimusmenetelmiin ja toimintamalleihin liittyen. Myös käytännön yhteistyöprojekteja saatiin vireille. Alla mainituista ulkomaisista tutkimusyksiköistä on lisätietoa Tett-hankkeen raportissa ”Täysmittakaavatutkimuksen perusteet”, joka on ladattavissa Soteran websivujen12 kautta pdf-dokumenttina.

5.1. Fullskalelab, Lundin yliopisto

Ruotsalaisen Lundin yliopiston kanssa on Tett-hankkeen aikana käyty keskusteluja mahdollisuudesta erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Käytännön projektia ei hankkeen aikana syntynyt, mutta yhteistyö täysmittakaavatutkimukseen liittyen tulee suurella todennäköisyydellä ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. Käynti Lundin täysmittakaavalaboratoriossa lisäsi käytännön ymmärrystä yksikön toiminnasta ja antoi hyvän pohjan TKK:n TettLabin käytäntöjen, järjestelmien ja tilojen suunnitteluun.

5.2. PlaceLab, MIT13

MIT:n PlaceLab on TettLabin toiminnan kannalta potentiaalinen partneri tulevaisuudessa. Hankkeen aikana yhteistyöstä käytiin keskusteluja14 juuri valmistuneen PlaceLabin kanssa. Yhteistyöhalukkuutta löytyy kummankin osapuolen kohdalla, joten keskustelut yhteistyöstä jatkuvat Tett-hankkeen loputtuakin.

5.3. Dr. Tong Louie Living Laboratory, BCIT15

Pisimmälle konkreettisen yhteistyön suunnittelussa päästiin kanadalaisen Dr. Tong Louie Living Laboratoryn (TLLL) kanssa. Syksyllä 2005 järjestettiin yhteinen seminaari Vancouverissa. Keskusteluja käytiin täysmittakaavatutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kokonaisvaltaisten toimintaympäristöjen kehittämisen tiimoilta. Yhteistyöprojektia päätettiin suunnitella kotihoitoon ja kotisairaalaan liittyen. Tekesiltä on 2.12.2005 haettu kansainvälisen tutkimusyhteistyön valmistelurahaa konkreettisen projektisuunnitelman tekemistä varten. Yhteistyön tekee hedelmälliseksi tutkimusyksiköiden toisiaan täydentävät erikoisosaamisalueet. Kanadalaisella partnerilla on kattava kokemus yksittäisten sairaanhoidon tuotteiden kehittämisestä ja testaamisesta omassa täysmittakaava- ja tuotekehityslaboratoriossaan sekä niiden kaupallistamisesta mm. Pohjois-Amerikan markkinoilla. Soteran erikoisosaaminen on tilasuunnittelun lisäksi terveydenhuollon kokonaisvaltaisten toimintaympäristöjen tutkiminen - käyttäjän, tilan ja ympäristöön liittyvien tarvikkeiden muodostaman kokonaisuuden toimivuuden ja viihtyvyyden kehittäminen.

12 Soteran websivujen osoite on http://www.sotera.fi/. 13 MIT = Massachussets Institute of Technology, USA 14 Keskusteluihin osallistuivat: Jarmo Suominen (TAIK/MIT), Kent Larson (MIT), Tuomo Siitonen (TKK), Satu Åkerblom (TKK), Aki Hiltunen (TKK), Pirjo Sipiläinen (TKK) 15 BCIT = British Columbia Institute of Technology, Kanada



Yhdessä tutkimusyksiköiden osaaminen kattaa laaja-alaisesti tärkeitä sairaanhoitoympäristöjen kehittämiseen liittyviä tekijöitä.

Kaavio tutkimusyksiköiden eritysosaamisalueista.

Täysmittakaavalaboratorioden (TLLL ja TettLab) välinen tutkimustiedon varmentaminen on yhteistyön kautta mahdollista. Eri menetelmiä käyttämällä kahden eri laboratorion tutkimustuloksia samoihin tutkimuskysymyksiin voidaan verrata keskenään ja saatu tutkimustieto varmentaa.



6. TettLabin toiminnan periaatteet Soteran kannalta Soteran tutkimus keskittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asuin- ja työympäristöjen kehittämiseen. Instituutti tutkii ja kehittää alan perusteknologiaa; rakentamista, työympäristön toimivuutta, alaan liittyvää tietoliikennetekniikkaa, tietotekniikkaa ja apuvälineteknologiaa. Pääasiallisina kohderyhminä ovat ikääntyneet ja liikuntaesteiset sekä sosiaali- ja alan työntekijät. TettLabissa Sotera tekee oman alansa täysmittakaavatutkimusta sekä yhteistyöprojekteja muiden tutkimusyksiköiden kanssa mm. uusien tutkimusmenetelmien kehittämiseen liittyen.

6.1. Kokonaisvaltaisen toimintaympäristön kehittäminen

Viihtyisä ja toimiva toimintaympäristö on esteettisesti ja fyysisesti miellyttävä, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Tällaiseen toimintaympäristöön päästään, jos suunnittelun ja toteutuksen aikaisessa vaiheessa pystytään ottamaan huomioon oleelliset osatekijät - käyttäjät, tilat ja varusteet. TettLabissa pyritään ympäristön ja ihmisen simuloinnilla toimintaympäristöjen ja tuotteiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tehokkaasti ja havainnollisesti.

Kokonaisvaltaisen toimintaympäristön toimivuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat osatekijät.



6.2. Tutkimusprojektin kulku

Tutkimuksen lähtökohtina ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ympäristöjen ja tuotteiden kehitystarpeet. Kun kehitystarve on huomattu ja todettu sen soveltuvuus laboratoriossa tehtävään tutkimukseen, määritellään tutkimusongelma ja käyttäjäryhmät. Tämän jälkeen täysmittakaavamallia ja virtuaaliympäristöjä hyödyntävät tutkimusmenetelmät valitaan tai uusia kehitetään tutkimusta varten. Tutkimuskokonaisuus suoritetaan valittuja menetelmiä käyttäen. Lopuksi arvioidaan käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niillä saatuja tutkimustuloksia.

Periaatteellinen kaavio tutkimusprosessista TettLabissa.

6.3. Täysmittakaava- ja virtuaalimallin hyödyntäminen Virtuaaliympäristöä ja täysmittakaavalaboratoriota voidaan käyttää tutkimuksessa monin eri tavoin. Erilaisia tuoteideoita tai prototyyppejä sekä koko toimintaympäristöjä voidaan TettLabin työkaluin kehittää valmiiksi tuotteiksi ja toimiviksi asuin- tai työympäristöiksi. Syitä virtuaalimallin käyttämiseen täysmittakaavatutkimuksessa ovat määrätietojen helppo hyödyntäminen, suunnittelun havainnollisuus, suunnittelijoiden ja käyttäjien välisen kommunikaation parantuminen ja virtuaalimallin käyttäminen nopean päätöksenteon apuvälineenä. Määrätiedot ovat virtuaalimallin objekteihin liitettyä tietoa esim. materiaaleista, mitoista ja muista ominaisuuksista. Määrätietojen avulla voidaan helposti laskea esim. materiaalimenekkiä ja tehdä kustannusarvioita tutkittavista prototyypeistä. Suunnittelu virtuaalimallin avulla on hyvin havainnollista, sillä tila ja tuotteet on mallinnettuna, kolmiulotteisena geometriana nähtävillä ja informatiiviset visualisoinnit ovat joko reaaliaikaisia tai nopeasti toteutettavia. Havainnolliset kuvat ja animaatiot sekä virtuaaliympäristön tutkiskelu erilaisilla immersiivisillä16 käyttöliittymillä parantavat tiedonvälitystä suunnittelijoiden kesken ja käyttäjän kanssa. Virtuaalisten variaatioiden tekeminen samasta tuoteideasta on varsin helppoa, joten suunnitteluvaiheessa virtuaalimalli auttaakin usein suunnittelijaa tekemään suunnitelturatkaisuja nopeammin ja useammasta vaihtoehdosta kuin perinteisin menetelmin. Eräs virtuaali- ja täysmittakaavamallia hyödyntävä lähtökohta on ns. lineaarinen toimintamalli. Siinä ideana on tehdä pitkälle vietyjä kokeiluja ja simulaatioita ensin virtuaalimallin avulla. Tuotteen tai toimintaympäristön lukuisia variaatioita voidaan helposti ja nopeasti simuloida ja arvioida virtuaaliympäristön avulla. Variaatioista päädytään tämän jälkeen toteuttamaan valikoitu määrä prototyyppejä täysmittakaavamallissa. Toteutettuja

16 Immersiivisyys = Eläytyminen lumetodellisuuteen, jossa keskeiset aistihavainnot kuten näkö-, kuulo- ja mahdollisesti tuntohavainnot perustuvat lumeympäristössä tuotettuihin ärsykkeisiin. Lähde: MOT Sanakirjasto / Kielikone Oy



täysmittakaavamalleja testataan oikeilla koekäyttäjillä ja analysoidaan. Näistä valitaan parhaiten testeissä menestynyt versio tuotantoon tai jatkokehitykseen. Lineaarisen mallin voidaan olettaa soveltuvan parhaiten nopeaan, yksinkertaisten tuotteiden ja tilakonseptien kehittämiseen. Toimintatapa ei vaadi välttämättä reaaliaikaista yhteyttä virtuaalimallin ja täysmittakaavamallin välille, sillä työskentely tapahtuu ensin virtuaalimallissa ja sitten täysmittakaavamallissa. Lineaarinen malli on helpoin toteuttaa ja vaatii vähiten teknisiä ja ohjelmistollisia ratkaisuja.

Tuoteidean tai kokonaisvaltaisen toimintaympäristön kehittäminen virtuaalimallin ja täysmittakaavamallin avulla - lineaarinen malli.

Rinnakkaiseksi toimintamalliksi voidaan kutsua täysmittakaavamallin ja virtuaalimallin yhdistämistapaa, jossa tuoteideaa tai toimintaympäristöä testataan samanaikaisesti kummassakin mallissa. Ensin kehitettävästä kohteesta tehdään virtuaalimalli, sitten rakennetaan täysmittakaavamalli. Reaaliaikainen yhteys mallien välillä takaa välittömän määrätietolaskennan hyödyt sekä tehokkaan tutkimusasetelmien varioimisen. Tutkimusmalli tällaisenaan edellyttää kamerapohjaisen kohteenseurantajärjestelmän rakentamista, mikä mahdollistaisi virtuaalimallin ja täysmittakaavamallin reaaliaikaisen yhteyden.

Tuoteidean tai kokonaisvaltaisen toimintaympäristön kehittäminen virtuaalimallin ja

täysmittakaavamallin avulla - rinnakkainen malli.

Lisätyn todellisuuden käyttäminen toisi monipuolisuutta tutkimusmenetelmiin ja parantaisi edelleen tutkittavan tuoteidean tai toimintaympäristön havainnollistamismahdollisuuksia. Lisätyssä todellisuudessa visuaalista informaatiota lisätään virtuaalimallista esim. HMD-laittein17 käyttäjän tai tutkijan silmien eteen, jolloin todellisuuteen, eli tässä tapauksessa täysmittakaavamalliin, ”lisätään” tutkimustilannetta tai suunnitelman havainnollistamista tukevaa tietoa. Lisätyllä todellisuudella rajattua laboratoriotilaa voidaan visuaalisesti jatkaa. Tilasta ja tuotteista tehtyä täysmittakaavamallia voidaan ehostaa lisäämällä siihen materiaaleja ja värejä tai luomalla vaikkapa maisemia ikkuna-aukkoihin jne. HMD-laitteiden

17 HMD = Head Mounted Display. Päähän asennettava visiiri, jonka avulla käyttäjän silmien eteen tuotetaan visuaalista informaatiota.



käyttö ei sovellu kaikenlaiseen koehenkilöillä suoritettavaan testaukseen, sillä kypärämäiset laitteet voivat vaikuttaa joidenkin testattavien toimenpiteiden suorittamiseen. Lisätyn todellisuuden ratkaisut ovat vielä hieman kömpelöitä, mutta järjestelmiä ja laitteita kehitetään eri puolilla maailmaa ja uusia sovelluksia teknologialle kehitetään. TettLabissa on tarkoitus jatkossa kehittää myös tähän teknologiaan perustuvia tutkimus- ja havainnointimenetelmiä.

Lisätyn todellisuuden käyttäminen, eli virtuaalimallista saadun infrormaation esittäminen päällekkäin täysmittakaavamallin kanssa esim. head-mounted display -tekniikalla on

mahdollinen toimintamalli tulevaisuudessa.



7. Yritysten yhteistyö tuotekehityksessä Tett-hankkeen aikana Puolarmetsän sairaalassa toteutettujen asuinhuoneiden suunnitteluprosessi antoi hyvän ymmärryksen viihtyisän ja toimivan toimintaympäristön kehittämisestä yhteistyössä tuotteiden valmistajien kanssa. Yritysten välisen tuotekehitysyhteistyön mallin kehittäminen on yksi TettLabin toiminnan tavoitteista. Yhteistyömalli tehostaa yritysten tuotteiden kehittämistä ajallisesti ja kustannukset huomioiden. Eri valmistajien samassa toimintaympäristössä käytettävien tuotteiden yhteensopivuuden ymmärtäminen ja kehittäminen on tutkimusyhteistyön mukana saavutettava oleellinen hyöty. Toimintaympäristö- ja käyttäjäkohtaisia erikoisratkaisuja on helpompi kehittää yhteistyömallin kautta. Yritysten yhteistyön kautta päästään kaikkien osapuolten tavoitteena olevaan yhteisen toimintaympäristön kehittämiseen, mikä parantaa yritysten tuotteiden kilpailukykyä omalla markkina-alueellaan.

Yritysten yhteisen tuotekehitysympäristön malli.

Kokonaisvaltaisessa toimintaympäristössä kehitettävien tuotteiden tulee soveltua tilaan ja toimia hyvin yhdessä muiden tuotteiden kanssa.



8. TettLabin toiminnan aloittaminen Oheisessa kaaviossa on laboratorion toimintaan liittyviä asiakokonaisuuksia aikajanalle sijoitettuna. Lähtökohtana on, että laboratorion toiminta kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen katettaisiin suurelta osin yrityksien ja muiden toimijoiden tuotekehitykseen liittyvien toimeksiantojen ja tilattujen, toimintaympäristöjä koskevien tutkimusprojektien kautta. Tutkimuksen lisäksi laboratorio toimii opetuskäytössä perus- ja jatko-opiskelijoille.

Tutkimusmenetelmien suunnittelu ja kehittäminen Perinteiset tutkimusmenetelmät (kyselytutkimus, havainnointi, videoanalyysi jne.) Virtuaalimalliin ja simulointiin pohjautuvat uudet menetelmät (virtuaaliympäristöt, lisätty todellisuus, laserkeilaus, ihmisen simulointi jne.)

Täysmittakaavamalliin pohjautuvat menetelmät (sensoriteknologia, nopeat prototyypit jne.) Yllämainittujen menetelmien erilaiset yhdistelmät

Täysmittakaavatutkimusjärjestelmän rakentaminen Fyysisen testiympäristön tilojen rakennejärjestelmä (seinäelementit, alakatot, luiskat jne.) Uusien tutkimusmenetelmien edellyttämien teknologioiden integrointi (videokamerat, sensorit, voimalevyt jne.)

Virtuaaliympäristöihin ja simulointiin pohjautuvien ICT-työkalujen kehittäminen Tarvittavan tekniikan testaus ja hankinta Sovellusten ja tekniikoiden yhdistelmät sekä uusien kehittäminen (liikkeen seuranta tilassa ja tarkan ergonomisen datan hankinta, laserkeilaus ja lisätty todellisuus jne.)

Täysmittakaavatutkimusesimerkkejä. Tila- ja tuoteprototyyppien testaus ja kehittäminen valittuihin tutkimusasetelmiin sopivin menetelmin. Apuvälineiden käyttö asuinympäristöissä Asunnon tilojen ja kalusteiden käytettävyys Asuinrakennuksen kulkureittien ja ovien avaamislaitteistojen kehittäminen Tasoerot ja tasonvaihtojärjestelmät Hoitotyön ympäristövaatimuksia vastaavat tilat

Yritysideat ja palvelujen tarjoaminen Testaus- ja tutkimuspalvelujen tarjoaminen yrityksille, kunnille ja muille opetus- tai tutkimusyksiköille

Uusien innovaatioiden kaupallistaminen yhteistyöyritysten tai uusien yritysideoiden kautta Samassa toimintaympäristössä toimivien yritysten yhteisten tuotekehitysympäristöjen muodostaminen



9. Tulevaisuuden visioita Aiemmin mainittujen kohteenseurantajärjestelmien lisäksi TettLabin tutkimusmenetelmien kehittämisen yhteydessä on kartoitettu mm. laserkeilaustekniikan ja lisätyn todellisuuden ratkaisujen, kuten HMD-laitteiden käyttöä laboratorion toiminnan tukemiseksi. Lasekeilauksella voidaan tarkasti ja nopeasti dokumentoida olemassa olevia tiloja. Keilaimella saatu kolmiulotteinen tieto tutkittavasta tilasta on siirrettävissä virtuaalimalliin paljon vanhoja menetelmiä tehokkaammin. Tekniikan hyödyntäminen on erityisen perusteltua, jos kyseessä on monimuotoinen, vaikeasti mekaanisin menetelmin mitattava ja dokumentoitava tila. Käytössä laserkeilauksen jälkeen on tarkka virtuaalikopio tilasta.

Lisätty todellisuus18 ja lasekeilaus yhdessä voivat muodostaa tehokkaan toimintamallin joihinkin soveltuviin tutkimuksiin. Laserkeilauksella voidaan tutkittava tila dokumentoida nopeasti. Kolmiulotteinen tieto tilasta muunnetaan virtuaalimalliksi, joka toimii suunnittelun apuvälineenä laboratoriossa. Laboratoriossa rakennettavaa täysmittakaavamallia ja virtuaalimallia sekä koehenkilöitä käyttämällä saadaan aikaan tutkimustulos, eli tässä tapauksessa kokonaisvaltaisen toimintaympäristön tilaratkaisu. Tutkimustuloksen toimivuutta voidaan edelleen arvioida käyttämällä lisätyn todellisuuden ratkaisuja tutkimuksen kohteena olevassa tilassa paikan päällä. Tutkimustuloksena saatu tilaratkaisu voidaan luoda visuaalisesti olemassa olevan tilan päälle HMD-laittein, jolloin ratkaisua voidaan havainnoida aidommin kuin laboratoriossa, nimenomaan paikkaan liittyen. Laserkeilauksen ja lisätyn todellisuuden käyttöönottoon käytännön tutkimuksessa liittyy vielä ongelmia. Tekniset ratkaisut eivät ole vielä täysin vakiintuneet ja käytetty tekniikka on kallista, joten laitteistojen ja niihin liittyvien ohjelmistojen hankinta voi olla vaikeasti perusteltavissa. Teknologioiden kehittyessä ja niiden käyttökohteiden lisääntyessä voidaan olettaa myös laitteistojen hintojen laskevan - tulevaisuudessa kyseisiä teknologioita onkin syytä seurata, sillä niiden käyttö TettLabissa voisi tehostaa toimintaa joillain osa-alueilla ratkaisevasti. 18 Lisätty todellisuus (englanniksi Augmented Reality) tarkoittaa tässä virtuaalimallista saadun visuaalisen informaation lisäämistä todelliseen näkymään esim. HMD-laitteen avulla. HMD-laite (Head Mounted Display) on päähän asetettava eräänlainen visiiri, jossa käyttäjän näkökenttään, suoraan silmien eteen, tuodaan haluttua visuaalista materiaalia.



10. Yhteenveto Tett-hankkeen case-kohteista saatu käytännön tieto on antanut pohjan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan täysmittakaavatutkimuksen kehittämiseksi. Case-kohteissa on tullut ilmi tarve kehittää uusia menetelmiä täysmittakaavatutkimukseen liittyen. Kansainvälinen yhteistyö muiden täysmittakaavatutkimuksen kanssa tekemisissä olevien tutkimusyksiköiden kanssa on ollut tärkeää TKK:n TettLabia suunniteltaessa, sillä yhteistyöstä saadun tiedon avulla on ollut mahdollista välttää aiemmin rakennettujen täysmittakaavalaboratorioiden toiminnassa, tekniikassa tai laboratoriotilassa havaittuja ongelmia tai vajavaisuuksia. Jatkossa yhteistyöstä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa on hyötyä esim. laajempien projektikokonaisuuksien muodostamisessa ja täysmittakaavalaboratorioiden yhteisen kontaktiverkoston luomisessa. Yhteisiä intressejä voidaan viedä kansainvälisesti eteenpäin, eikä suoranaista kilpailutilannetta välttämättä synny, jos eri instanssit ovat profiloituneet kukin selvästi omalla tavallaan. Virtuaalimallin käyttö osana täysmittakaavalaboratoriossa käytettyjä tutkimusmenetelmiä on varsinkin fyysisen ympäristön suunnitteluvaiheessa järkevää. Täysmittakaavassa mallien rakentaminen ilman laboratoriossa käytettävää, helposti muunneltavaa ja pitkäikäistä järjestelmää, on työlästä ja kallista. Tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen tutkimusympäristöön päästään kun virtuaalimallin ja laboratoriossa käytettävän täysmittakaavamallin parhaat puolet yhdistetään. Kohteenseurantajärjestelmien käyttö on luonnollista, kun fyysinen ja virtuaalinen ympäristö täysmittakaavalaboratoriossa yhdistetään. Hankkeen aikana kartoitetuista ja analysoiduista järjestelmistä ei mikään yksistään sovellu Soterassa tehtävään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ympäristöjen täysmittakaavatutkimukseen. Eri järjestelmien soveltuvia ominaisuuksia voidaan kuitenkin yhdistää, jotta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen TettLabin toiminnan kannalta päästäisiin. Hankkeen aikana tehdyn kartoituksen perusteella on päädytty kiihtyvyysanturien ja videokamerapohjaisen kohteenseurantajärjestelmän yhdistelmään.



Lähdeluettelo Anttila, J.;Åkerblom S. ” Täysmittakaavatutkimuksen perusteet” -raportti TKK/Sotera 2004 (pdf-tiedosto, www.sotera.fi > projektit > Tett) Hälikkä, S Matkaraportti, Lundin teknillinen korkeakoulu TKK/Sotera 2005 (pdf-tiedosto, www.sotera.fi > projektit > Tett) Hälikkä, S; Hiltunen, A Matkaraportti, BCIT / Dr. Tong Louie Living Laboratory / Vancouver, Kanada TKK/Sotera 2005 (pdf-tiedosto, www.sotera.fi > projektit > Tett) Hälikkä, S.; Åkerblom S. ”Puolarkoti” -raportti TKK/Sotera 2005 (pdf-tiedosto, www.sotera.fi > projektit > Tett) Nevala, N; Åkerblom, S; Aro, P. & Vartiainen R.; ”ertailututkimus Syystien palvelutalon kylpyhuoneiden käytettävyydestä” -raportti TKK/Sotera, Työterveyslaitos 2005 (pdf-tiedosto, www.sotera.fi > projektit > Tett) Sanakirja:

Web-sanakirja, MOT Sanakirjasto / Kielikone Oy http://mot.kielikone.fi/mot/tkk/netmot.exe

Internetsivujen linkkejä:

Lundin yliopisto, Fullskalelab http://www.reflex.lth.se/fullscale/ MIT:n PlaceLab http://architecture.mit.edu/house_n/placelab.html BCIT / Dr. Tong Louie Living Laboratory http://www.sfu.ca/livinglab/ BCIT / Health Technology Research Group http://www.bcit.ca/appliedresearch/health/ Vicon Motion Systems, Peak Performance Inc http://www.vicon.com/ Ascension Technology Corporation http://www.ascension-tech.com/ Animazoo http://www.animazoo.com/

Documents

TETT LAB-raportti 20060113u - Sotera · sisustuksessa puun käyttö saivat kyselytutkimuksessa erityistä kiitosta. Vanhoissa ja uusissa huoneissa suoritetut akustiikkamittaukset