Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
70°N
21°E
Tenon lohisaalis 100-200 t, jopa 250 t vuodessa, 50- 60 000 yksilöä
Yhden ja useamman merivuoden (2-5) lohia sekä uudelleenkutijoita
16 386 km2
170 m3/s (max. 2-3000 m3/s)
~ 1200 km lohen vaellusaluetta
Teno Suomi
Tana Norja
Deatnu Saame
Erillisiä lohikantoja pääuomassa ja
~ 30 sivujoessa
0
50000
100000
150000
200000
25000019
73
19
75
19
77
19
79
19
81
19
83
19
85
19
87
19
89
19
91
19
93
19
95
19
97
19
99
20
01
20
03
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
catc
h,
kg
year
Norway
Finland140 t
90 t
Tenojoen lohisaalis
NORJA
SUOMI
2014: 99200 kg, 29800 kpl
KA. 1973-2014: 27700 kg, 31900 kpl
Seuranta Kanta-arviointi Lohikantojen hoito, kalastuksen säätely
Tavoitteellisen, populaatiokohtaisen lohikantojen suojelun ja hyödyntämisen hallinnointi edellyttää:
Kantakohtaiset suojelurajat (kutukantatavoitteet) ja niiden täyttymisen seuranta Kantakohtaisen kalastuskuolevuuden arviointi Tenon pääuoman
sekakantakalastuksessa
Kutukantatavoitteiden täyttyminen
Tenojoen vesistössä 2011-2014
Tumman vihreä: keskimäärin 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 100% Vaalean vihreä: keskim. 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, Keltainen: keskim. 40-74% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 75% Oranssi: keskim. alle 40% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen,
Tenon pääuoma
Tenon vesistö
Kutukantatavoitteiden
täyttyminen (%) Tenon
vesistössä
Maskejohka
Vetsijoki
Utsjoki Akujoki
Inarijoki
Karasjohka
Iesjohka Valjohka
Laksjohka
Photo: Panu Orell
- n. 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa
- Merkittävät geneettiset erot populaatioiden välillä - sivujokien välillä suuret erot
- Ajallisesti pysyvä kantojen rakenne - rakenne pysyy samana 1970-l > 80-l > 90-l > 2000-l
- Kantojen väliset erot nousuajankohdissa
Tietoja voidaan käyttää päätöksenteon perustaksi, kalastuksen järjestämiseksi ja lohikantojen suojelemiseksi
Tenon lohen genetiikkaa
Karasjoen ja Iesjoen lohien (1-3 merivuotta) vaellusajat Tenojoen pääuoman alaosassa
Päivät kalastuskauden alusta: 20.5. = 1 Karasjohka
Iesjohka
Pääuoman alaosan kalastusalue 3SW Karasjohka
3SW Iesjohka
2SW Karasjohka
2SW Iesjohka
1SW Karasjohka
1SW Iesjohka
TENO
Tenon pääuoman sekakantasaaliin jakaminen alkuperältään eri osakantojen lohiin
FIN turistien saalis
FIN paikallisten saalis
NOR turistisaalis
Saalisnäytteet (suomunäytteet) - Meri-ikä - Kalojen koko (kg)
Geneettiset näytteet Vertailunäytteet, tunnettu alkuperä - 38 aluetta, 3 500 yks. - 32 mikrosatelliittimarkkeria - 31 populaatiota, 28 ryhmää
Sekakantanäytteet, tuntematon alkuperä - 2006-2008, 2010-2011 - c. 20 000 yks.
NOR paikallisten saalis
Univ Turku
Eri kannoista peräisin olevien lohien saaliin arviointi Tenon pääuoman
sekakantakalastuksessa
FIN turisti- Saalis (n, kg)
FIN paikall. saalis (kg)
Saalisnäytteet (ikä, koko)
NOR saalis (n, kokoluokat)
Kg -> lohia, kpl eri ikäryhmissä
Saalisnäytteet (ikä, koko)
Kokoluokat -> ikäryhmät
Lohisaalis (kpl) eri meri-ikä-ryhmissä
Geneettiset näytteet
Eri kannoista peräisin olevien lohien saalis (kpl), jaoteltuna meri-ikäryhmiin, vuosiin, viikkoihin, maihin, pääuoman osa-alueisiin, pyyntitapoihin, kalastajaryhmiin …
Káráš-Iešjohkan lohien (MSW) määrät Tenon pääuoman saaliissa 2006 ja 2008
0
50
100
150
200
23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35
Turisti
Paikalliset vapa
Kulkutus
Pato/verkko
Turistit 25 % Paikalliset vapa 19 % Kulkutus 23 % Pato+verkko 32 %
Turistit 23 % Paikalliset vapa 13 % Kulkutus 41 % Pato+verkko 24 %
0
100
200
300
400
500
600
700
23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35
Turisti
Paikalliset vapa
Kulkutus
Pato+verkko
Kantojen elvytysohjelman vaikutus lohikantojen elpymiseen
tavoitetasolle (keskimäärin 75% todennäköisyys kutukantatavoitteen
saavuttamiselle)
Kolme kalastuskuolevuuden
leikkausvaihtoehtoa:
20% (oranssi)
30% (sininen)
50% (violetti)
Máskejohka
Iešjohka