Suomen markkinointihenkisin insinööri Timo Nieminen ei tyydy tavanomaiseen.

TUNNEICT-raportissa ulospääsy talousongelmista

edunvalvonta

Startup saman tien maailmalle

työelämä

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI 1/2013

1

!

ASIAKKAASI

lehti.tek.fi

Elina Honkala paneutuu asioihin kunnolla

tek-vaikuttaja

TYÖMARKKINA-TUTKIMUKSEN

TULOKSIAS. 22

MCI

4 Ei perinteisiä polkuja

9 Viilaa käytettävyys huippuunsa

36

Projektioppimisessa istutettiin yrittäjyyden siemen.

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

424"ILMAN MARKKINOINTIA SYNTYY VAIN KULUJA."t i m o n i e m i n e n

∂ AJASSA

∂ KOULUTUS

∂ TEKNIIKKA∂ TYÖELÄMÄ

"Muotoilija on tuotekehitystiimissä kuin tulkki."TEOLLINEN MUOTOILJAHANNU HAVUSTO

20 Lakitieto Isä, koeponnista korvamerkityt vapaat

26 Jaakko vei startupinsa heti maailmalle

30 Kaikki irti ICT-koneesta

32 Kerää työtodistukseen koko osaamisesi

36 Kohti wau-elämystä

Muun muassa:

10 Vuodenvaihteen keskeisiä muutoksia työttömyysturvassa

11 Kirja-arvostelu: Tervanpoltosta innovaatiotalouteen

12 Kommunikaatio on usein IT-hankkeen kompastuskivi

39 Uraillat

44 Tie tohtoriksi: Sähkö korvaa vedenpuhdistuskemikaalit

49 Tekniikan ihmeitä Kaukojäähdytystä Pasilan kalliosta

→ Senioriohjelma toi Bernerille Suomen työelämäpalkinnonBernerillä työntekijöiden eläköitymisikä on noussut viime vuosina merkittävästi ja on nyt 63,6 vuotta. Tuloksiin ei vaadittu temppuja, mutta kylläkin suunnitelmallista työtä.

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

→ Liikunta parantaa oppimiskykyäLiikunnan oppimista edistävä vaikutus selittyy BDNF-aminohapon pitoisuuksien lisääntymisellä aivoissa. Vaikutus on havaittavissa välittömästi jo yhden liikunta kerran jälkeen.

2 TEK 1/2013

TÄSSÄ NUMEROSSA

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus Työurat kehittyvät myönteisemmin kuin uskotaan

17 Havuja! Matematiikan jalo taito

19 TEK-vaikuttaja Elina Honkala Napakkuutta ja uusia naamoja

35 Näkökulma: Iisakin kirkko

50 Sudoku

51 Teekkarilaulu Valtameressä on saari

PÄÄKIRJOITUS

SUOMEN HALLITUS haluaisi tehdä pikaisesti rakenteelli­sia muutoksia, jotka pidentäisivät työuria. Hallitus on myös pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöiltä tätä koskevia ehdo­tuksia. Pyyntö tulee alle vuosi sen jälkeen, kun keskus­järjestöt allekirjoittivat vuoden 2016 loppuun ulottuvan työura­sopimuksen, jonka arvioitiin pidentävän työuria vuodella.

Paitsi että pyyntö tulee kovin pian, se on mielestäni sii­näkin mielessä erikoinen, että toteutunut kehitys on ollut erittäinkin myönteinen. Hyvänä esimerkkinä toimii 60–64­ vuotiai den työllisyysaste. Vuonna 1994 tuon ikäisistä suomalaisista vain 17 prosenttia oli enää työelämässä. Sen jäl­keen osuus on noussut joka vuosi vuoden 2009 taantumaa lukuun ottamatta, ja luku oli vuonna 2011 jo 42 prosenttia.

Kiinnostavaa on, että tässä välissä alinta lain mukaista vanhuuseläkkeelle siirtymisikää on laskettu kahdella vuo­della. Avain asia, eli yli 60­vuotiaiden työllisyys, ei siten näyt­täisi ainakaan kovin vahvasti riippuvan siitä, mitä laki sanoo eläkeiästä. Sen sijaan eläkkeelle siirtymisen myö­hentyminen korreloi eläkeikää lähestyvien koulutusta­son kanssa, joka jatkaa nousuaan. Onkin arvioitavissa, että tavoitteeksi asetettu 62,4 vuoden odote saavutetaan hel­posti vuoteen 2025 mennessä, jos vain työn kysyntää riittää.

Yli 60-vuotiaiden työllisyys ei näytä riippuvan siitä, mitä laki sanoo eläkeiästä.

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

Työkyvyttömyyden kehitys on niin ikään ollut myönteistä. Kokonaisuutena työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on laskenut viidessätoista vuodessa 15 prosent­tia. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi eläkettä saavien määrä on samassa ajassa kasvanut kymmenellä tuhannella, mutta myös heidän lukumääränsä on lievästi laskenut vuodesta 2009 alkaen.

Hallitus onkin mielestäni siinä mielessä onnellisessa tilan­teessa, että sen ei tarvitse tehdä vanhuuseläkkeen ikä rajojen kanssa juuri nyt mitään. On hyvin aikaa odottaa tämän vuo­den loppuun, että työelämäsopimuksen mukainen jatkosel­vitys ehtii valmistua. Odotellessa kannattaa keskittyä kas­vun käynnistämiseen ja työelämän kehittämiseen vaikkapa työssä olevien koulutusmahdollisuuksia parantamalla.

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

∂ OPISKELIJAT

40

40 Vihreän rakentamisen palikat kasassa

42 Projektioppimisessa istutettiin yrittäjyyden siemen

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 50ja voit voittaa Applen iPadin!

Vihreän rakentamisen palikat kasassa

→ Tuhannen työpaikan tilaisuusICT-alan innovaatio- ja kasvukeskittymä mahdollistaisi tuhannet uudet työpaikat Suomessa. ICT-alan rakennemuutosta selvittäneen työryhmän mukaan pääkaupunkiseudulla on parhaat edellytykset osaajien, rahoittajien ja startup–buumin kohtaamiselle.

Työurat kehittyvät myönteisemmin kuin uskotaan

TEK 1/2013 3

POLKUJAEI PERINTEISIÄ

Kalasataman keskuksessa on tammikuisena aamuna vielä varsin hiljaista. Raken­nustyömaan valtavan suuri monttu, louhitut kalliot ja väliaikainen silta kuitenkin paljastavat, että kohta täällä alkaa vuosia kestävä kilke.

SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Niemi-nen näkee mielessään jo vuoteen 2030. Sil­loin täällä asuu 18 000 ihmistä, asukkaat viettävät aikaa puistoissa ja rantapromena­deilla, alueen liike keskus ja palvelut työl­listävät 8 000 henkilöä ja suuret torni talot muodostavat vaikuttavan ranta siluetin.

– Minulla on aika hyvä kyky hahmottaa asioita kolmiulotteisesti, hän naurahtaa.

Samanlaista oivaltavaa visiota vaati myös rakennusurakan saaminen. Kaupungin kil­pailutuksen pohjana olleessa alkuperäisessä

SUOMEN MARKKINOINTIHENKISIN INSINÖÖRI

Suomen markkinointihenkisin insinööri Timo Nieminen luotaa syvälle asiakkaan ajatusmaailmaan.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT TEEMU KUUSIMURTO/KEKSI JA HELSINGIN KAUPUNGIN KUVAPANKKI

→

4 TEK 1/2013

FAKTA

SRV-yhtiön varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

∂ 54-vuotias

∂ Diplomi-insinööri TKK:n rakennusosastolta 1984

∂ SRV Viitoset johtaja 1993–1996

∂ SRV Viitoset toimitusjohtaja 1997–2002

∂ SRV-yhtiöt varatoimitus-johtaja, vastaa hanke- kehityksestä 2002–

∂ Markkinointiviestinnän toimistojen Liitto valitsi Suomen markkinointi-henkisimmäksi insinööriksi marraskuussa 2012

EI PERINTEISIÄ

– Hyväkään tuote ei myy itse itseään. Asiakasta on

kuunneltava, Timo Nieminen huomauttaa.

TEK 1/2013 5

Kalasataman siluetti Kulosaaren suunnasta.

Timo Niemisen urakat ovat vaihdelleet asunnoista

kauppakeskuksiin. Asiakasyritysten liiketoiminnan lainalaisuuksiin

tutustuminen on ollut hänen mielestään antoisinta.

Kalasataman keskuksen on tarkoitus valmistua vuoteen 2021 mennessä.

Rakentaminen Kalasataman alueella kestää aina 2030-luvulle asti.

Kuva

: Ka

upun

kisu

unni

ttel

uvira

sto/

Jarm

o Ro

iko-

Joke

la

Hel

sing

in k

aupu

ngin

ai

neis

topa

nkki

/ KSV

suunnitelmassa Itäväylä oli muu­tettu sillaksi, ja sen ympärille piti rakentaa toimistorakennuksia.

– Suunnitelmassamme silta kote­loidaan. Siitä tulee kuin ilmassa oleva tunneli, joka hoitaa melun ja saasteet pois. Tämän vuoksi pystymme raken­tamaan 86 000 neliötä asuin tilaa, kun alkuperäisessä suunnitelmassa sitä oli vain 12 000 neliötä. Pääkaupunki­seudulla asunnoista on pulaa, kun taas toimistotilasta on ylitarjontaa.

Myös tulevat asukkaat ja kaup­piaat saavat vaikuttaa lopputulokseen.

– Olemme tehneet selvityk­siä ja haastat teluja. Olemme muun muassa kysyneet, mitä ostajat arvostaisivat tämän alueen asun­noissa. Lisäksi olemme mukana esi merkiksi sosiaalisessa mediassa.

Mahdollisuuksia vuoro vai ku­tuk seen on lähes rajattomasti.

– Järjestimme aikoinaan Kam­pin kauppakeskuksen työmaalla raksa bileitä, kiertoajeluita bussilla, sillä alueen yrittäjät olivat huolis­saan liike toimintansa puolesta. Epä­luulo hälveni nopeasti. Kierroksille oli jopa pidemmät jonot kuin juuri avat­tuun Eduskunnan lisärakennukseen.

Asiakkaan housuissaNiemisen ideoista ovat peräisin monet muutkin oivaltavat rakennushankkeet. Hän on muun muassa ollut toteutta­massa Kampin yhdistetyn kauppa­ ja liikennekeskuksen lisäksi Ruoholah­den ja Keilaniemen HTC­toimistokes­kittymiä. Jätkäsaaren puurakentami­seen paneutuva Wood City ­projekti ja Keila niemen tornitalot ovat työn alla.

– Usein insinöörit keskittyvät tuot­teiden suunnitteluun, kehittämi­seen ja valmistamiseen. Tuote ja tuo­tanto hiotaan korkealuokkaiseksi

ILMAN MARKKINOINTIA SYNTYY VAIN KULUJA.

6 TEK 1/2013

tekniseksi ratkaisuksi. Ajatellaan, että hyvä tuote myy itse itsensä. Käytettävyy­teen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

– Olen yrittänyt mennä asiakkai­den housuihin ja kuunnella, mitä pal­veluja ja tuotteita he haluavat. Olen pyr­kinyt yhdistämään asiakkaan tarpeet tekniikan luomiin mahdollisuuksiin.

”Rohkeita markkinointihenkisiä innovaa tioita”, näin Niemisen saavutuk­sia luonnehdittiin viime vuoden marras­kuussa, kun hänet valittiin Suomen markkinointi henkisimmäksi insinööriksi. Oma peräiset ideat eivät synny sattumalta.

– Asiakkaiden ajatusmaailma pitää tuntea hyvin. Heitä pitää tavata, ja hei­dän kanssaan pitää keskustella sään­

nöllisesti. Seuraamme myös eri alo­jen trendejä hyvin tarkasti. Haluam me tietää, mitä ympärillä tapahtuu.

Parhaimmillaan asiakkaaseen pää­see kiinni ennen kuin hän vielä edes miettii rakentavansa jotain.

– Jos esimerkiksi hotellien käyttö­asteet ja yöpymishinnat kehittyvät posi­tiivisesti, voimme ehdottaa hotel­lin rakentamista. Pohdimme, kuka toimija tarvitsee vielä yhden hotel­lin ja mihin se voitaisiin sijoittaa.

Kyseenalaista itsestäänselvyyksiäNiemisen mukaan lehtien lukemi­nen, seminaarit, ihmisten tapaami­

nen ja ympäristön seuraaminen ovat oivia keinoja trendien haisteluun. SRV:ssä käytetään apuna myös eri alo­jen asian tuntijoita, aina liikenteen suun­nittelijoista kaupan konsultteihin.

– Kyseenalaistaminen on oleellista. Moni hanke on lähtenyt liikkeelle, kun on miettinyt, miksi jokin on tehty tie­tyllä tavalla. Oman firman tuotteita ja teknisiä ratkaisuja pitää kyseenalaistaa jatkuvasti, mutta samalla tavalla voi tes­tata asiakkaan tarpeita ja ratkaisuja.

Nieminen pitää vahvuutenaan moni­puolista työkokemusta. Hän ollut töissä montun pohjalla, johtanut työmaata para­kista ja tehnyt rakennustuotantoon liit­tyviä suunnitelmia ja aikatauluja. →

Kalasataman 2 600 kiloa painavan ja 130 metriä pitkän metrosillan siirtäminen paikoilleen oli kesällä

2012 valtava urakka. Tulevaisuudessa sekä metro että Itäväylä kulkevat Kalasatamassa kannen alla.

TEK 1/2013 7

– Tekniseen osaamisen liittyy sokeu­tumisen mahdollisuus. Pitää nöyrästi kysyä ja hakea ratkaisua yhdessä asiak­kaan kanssa. Paperilla suunnitel­mien muuttaminen on vielä halpaa.

Ei vain kulujaNieminen pitää markkinointihenki­syyttä lähes itsestäänselvyytenä. Erilli­siä kursseja ei ole tarvittu, vaan asiakas­lähtöisyys on kehittynyt töitä tekemällä.

– Jo työuran alkuvaiheilla, 80­luvun alussa, tajusin, että näitä tehdään aina johon­kin tarpeeseen. Tekninen koulutus antaa hyvän pohjan laaja­alaiselle ajattelulle.

– Asiakasrajapinnassa työskentely on aina ollut minulle luonteenomaista. Ura­kat ovat vaihdelleet asunnoista ja toimis­toista kauppakeskuksiin ja logistiikka­tiloihin. Asiakasyritysten liiketoiminnan

lainalaisuuksiin tutustuminen on ollut antoi­sinta ja pitänyt mielenkiinnon työhön.

Uran alussa hengenheimolaisia ei ollut monia, mutta Nieminen on huomannut, että perinteinen rakennusalakin on muuttumassa.

– Esimerkiksi Nokian markkinointi oli vielä 90­luvun alussa suunnattu yrityk­sille. Näki selvästi, kun Nokia alkoi luoda eri­laista imagoa. Luulen, että rakennusalalla käy ihan samalla tavalla. Iso osa on asunto­tuotantoa ja saneerausta. Olemme paljon tekemisissä kuluttaja­asiakkaiden kanssa.

Niemisen mukaan nykyään on entistä helpompi löytää insinöörejä, jotka osaa­vat katsoa kokonaisuutta markkinoiden vinkkelistä. Markkinointiin pitää panos­taa niin koulutuksessa kuin työelämässä.

– Innovaatiot ja tuotannon tehok­kuus ovat keskeisiä, mutta ilman mark­kinointia syntyy vain kuluja.

Timo Nieminen vierailee työ mailla säännöllisesti. Hänen työnsä koostuu asiakkaiden tapaamisesta, hankkeiden etsimisestä ja ideoiden myymisestä.

SEURAAMME ERI ALOJEN TRENDEJÄ.

Asemakaavan valitus on hidastanut Kalasataman keskuksen rakentamista. Tammikuussa työmaalla oli käynnissä muun muassa metrosillan pilareiden tekeminen ja jäteaseman laiteasennus.

8 TEK 1/2013

KOMMENTTI

Viilaa käytettävyys huippuunsa– SUOMALAISET YRITYKSET teke­vät usein tuotteita, joissa on paljon hie­noja teknisiä ominaisuuksia. Monesti asiakas ei ole kuitenkaan valmis maksa­maan ihan tuosta kaikesta hienoudesta.

Näin kiteyttää Aalto­yliopiston kauppa­korkeakoulun markkinoinnin pro­fessori Jaakko Aspara. Hän kehottaa ottamaan asiakkaiden käyttäytymisen yksi­tyiskohdat huomioon samanlaisella into­himolla kuin tekniset yksityiskohdat.

– Teknisten yksityiskohtien viilaami­nen, kuten niiden hienous ja luotettavuus, on kunnia­asia suomalaiselle insinöörille. Tuotteen ja palvelun toimivuutta ja käytet­tävyyttä ei hiota läheskään samanlaisella pie­teetillä, vertaa Aspara, joka on kauppatietei­den ja taiteen tohtori sekä diplomi­insinööri.

Asparan mukaan yrityksille riittää liian usein, että jokin asia tuotteessa toimii periaatteessa hyvin.

– Jos jonkin asian pystyy tekemään esi­merkiksi 40 klikkauksella, se toimii peri­aatteessa. Mutta jos sen pystyy tekemään kahdella klikkauksella, se on viilattu loppu­käyttäjän kannalta. Tällaisella viilaami­sella on yllättävänkin suuri vaikutus loppu­tulokseen ja kilpailijoista erottautumiseen.

Kehitä oikeat ominaisuudetAsparan mielestä tuotekehitykseen pitäisi ottaa mukaan enemmän markkinointi­henkisiä työntekijöitä – olivat he sitten insi­nöörejä tai markkinoinnin asiantuntijoita. Tuote kehitys on eri osaajien yhteispeliä.

– Kun tuotteen ominaisuuksia kehitetään, pitäisi jokaisen kohdalla tarkasti miettiä, miten asiakkaat käyttäytyvät, mitä he haluavat ja

mitä he tarvitsevat. Ominaisuuksia pitää tes­tata kuluttajilla ja testiryhmillä jatkuvasti pit­kin matkaa. Sitä ei tehdä Suomessa riittävästi.

Kaupankäynnin kannalta tuotteen ei tar­vitse olla maksimaalisen hieno. Riittää, että on pari hienoa ominaisuutta, toimivuus on viilattu ja hinnoittelu on optimoitu.

– Jos verrataan suomalaisten ja esimer­kiksi amerikkalaisten tai ruotsalaisten yri­tysten tuotteita, suomalaisten tuotteet ovat usein objektiivisesti ja teknisesti tarkastel­tuna hienompia ja parempia. Yleensä kuiten­kin amerikkalaisten ja ruotsalaisten yritysten tuotteiden myyntikatteet ja markkinaosuu­det ovat suurempia kuin suomalaisten.

Tee uudella tavallaAsparan mukaan insinöörikoulutuksessa ei mietitä tarpeeksi asioita markkinoiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Hän suositte­lee seuraamaan hyvin menestyneitä yrityk­siä ja kouluttautumaan tarvittaessa lisää.

– On hyvä pohtia, miten jokainen tekninen ominaisuus liittyy yrityksen bisnes­ ja hinnoit­telumalliin. Esimerkiksi softa­ ja koodausbis­neksessä voi miettiä, mistä komponenteista tuote, softa tai nettipalvelu koostuu asiakkaan kannalta. Erityisesti on syytä pohtia, mitkä komponentit on syytä tehdä yksinkertaisiksi ja mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

MIETI, MISTÄ ASIAKKAAT OVAT VALMIITA MAKSAMAAN.

Jaakko Asparan mukaan markkinointihenkinen insinööri miettii ainakin kerran päivässä, miten tekninen ominaisuus toimii bisneksen, asiakkaan ja loppukäyttäjän kannalta mahdollisimman hyvin.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA AALTO-YLIOPISTO

TEK 1/2013 9

"Berner Oy aloitti 1946 kokeilun: 10 prosenttia yhtiön tuloksesta jaetaan henkilökunnalle. Kokeilu jatkuu edelleen, ja se tuottaa keskimäärin 2–3 kuukauden lisäpalkan." g e o rg e b e rn e r

Lomakorvauksen jaksotus poistuuKokoaikatyöstä saadun lomakorvauksen jaksotus poistui vuodenvaihteessa, jonka jälkeen päätty-neen työsuhteen loppupalkassa maksetut loma-korvaukset eivät enää vaikuta työttömyys etuuden maksamiseen. Muutos ei kuitenkaan vaikuta osa-aikatyössä saatuun lomakorvaukseen.

Yrittäjiä koskevia muutoksiaYritystoiminta tai omassa työssä työllistymi-nen katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on ollut vähintään kahdeksan kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättö-mässä kokoaikatyössä. Lainmuutos lyhentää työssäolovaatimusta aikaisemmasta kahdella kuukaudella.

Myös yritystoiminnan keskeyttämisestä luo-vutaan, ja yritystoiminnan lopettamista sel-keytetään. Yritystoiminta katsotaan lopete-tuksi, jos yritys on asetettu konkurssiin, osake-yhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai yhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Tietyin edellytyksin osoitukseksi yritystoiminnan päättymisestä riittää myös se, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toi-minta on päättynyt. Lopettaminen ei selvitys-tilan ja yhtiön purkamisen osalta enää edellytä luopumista yritystoimintaan liittyvästä vaihto- ja käyttö omaisuudesta eikä työttömyyskassalle tarvitse tehdä myyntivoittolaskelmaa.

Myös palkansaajaan rinnastuvan yrittäjän määritelmää on muutettu. Nyt toimeksiantoja voi ottaa vastaan useammalta kuin yhdeltä toi-meksiantajalta.

Lisäksi lainmuutoksen myötä perheyrityk-sessä työskentelevälle varsinaisen yrittäjän per-heenjäsenelle voidaan maksaa työttömyys-etuutta, jos hänet on lomautettu taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Perheenjäsenen pitää olla aidosti palkansaajan asemassa. Hänellä tulee olla muu kuin yrittäjän tai maatalousyrit-täjän eläkelain mukainen vakuutus. Yrityksen on pitänyt lomauttaa tai irtisanoa myös muita kuin perheenjäseniä. Perheenjäsenen lomautuk-sen on kestettävä vähintään yhden kokonaisen kalenteri viikon ajan.

Opintojen päättyminenLainmuutoksen myötä kaikkia opiskelijoita kos-kevat samat edellytykset. Lähtökohtana on, että työttömyysetuuteen on oikeus, kun henkilö on todistettavasti päättänyt opintonsa. Tämä voi tarkoittaa valmistumista, oppilaitoksesta eroa-mista, yliopiston opinto-oikeudesta luopumista tai opintojen keskeyttämistä todisteellisesti vähintään vuoden ajaksi. Keskeytymistä arvioi-daan takautuvaksi ja tästä osoitukseksi riittää opintorekisteriote, josta ilmenee, että vuoden ajalta ei ole opintoja eikä osallistumista opetuk-seen tai ohjaukseen.

Työmarkkinatuen tarveharkintaa muutetaanMyös työmarkkinatuen tarveharkinta muuttuu siten, että hakijan puolison tulot eivät enää vai-kuta työmarkkinatuen määrään.

Lue lisää www.iaet.fiTeksti: Anna Pitkänen

Vuodenvaihteen keskeisiä muutoksia työttömyysturvassa

SFS-EN 82079-1 Käyttöohjeiden suunnittelu ja laatiminen selkeytyvät. Stan-dardi SFS-EN 82079-1:2012 korvaa aiemman käytetyn standardin, jonka puutteena on pidetty sen soveltamisen vai keutta kuluttajatuotteisiin.

Muun muassa tuotteen kohderyhmien huomioiminen, laadintaprosessin suunnittelu, käyttöohjeiden vaatimusten-mukaisuus, käyttöohjeiden arviointi ja käännösten laatu ovat merkittäviä uutuuksia. Standardi on tarkoitettu kai-kille tuotteen käyttöohjeiden laadintaan osallistuville, kuten ohjelmistosuunnittelijoille, kääntäjille, kirjoittajille ja ku-vittajille. Tuotteen toimittaja vastaa käyttöohjeista. (AK)

suomalaisista ylimmän johdon edustajista tietää

yrityksessään olleen tietoturvaongelmia viimeisen vuoden

aikana. Lähde: T-Media.

KOMMENTOI TWITTERISSÄ

@TEK_akateemiset

10 TEK 1/2013

AJASSA

Vaikka perinteinen sivistyneistö on vieroksunut teollista ja teknolo-gista edistystä, olemme halukkaita ylpeilemään teknologisilla saavutuk-silla silloin kun se meille sopii. Halu-amme mainita vaikkapa jäänmurta-jat ja Nokian. Haluamme myös liittää Suomen teknologiakuvaan tieteen, arkkitehtuurin, taideteollisuuden ja muotoilun, kirjoittaa tekn.tri Kari Leppälä esipuheessa teoksessaan Tervanpoltosta innovaatiotalouteen.

Punaisena lankana teollisuus-historiaan syventyvässä kirjassa on tekniikan merkitys kulttuurissa ja yhteiskunnassa Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Mikä on ollut ja on ihmisen ja tekniikan suhde – kumpi on muovannut enemmän toista?

Kirja esittelee tekniikan piirteitä, kehitystä tiedosta teknologiaan, tek-niikan tekijöitä, innovaatioiden aikaa sekä Suomea. Leppälä antaa lukijan ymmärtää, että tekniikalla on suu-rempi merkitys yhteiskunnassa ja kulttuurissa kuin mitä monet yhteis-kuntatutkijat tunnustavat tai hyväk-syvät.

Leppälä pohtiikin paljon tekniikan ja yhteiskunnan suhteita historian eri aikakausina antiikista nyky aikaan. Hän arvioi näiden kausien esineitä ja tuotteita oman aika kautensa edistä-jinä ja kuvaajina.

KEHITYSTÄ VALAISTAAN eri suun-nista, kuten kulttuurin, esineiden, aatteiden, tiedon tavoittelun, konflik-tien tai tekniikan tekijöiden kannalta. Tämä johtaa valitettavasti myös tuotteiden tai vaikutusten toistoon eri luvuissa, kun samat vuosikymme-net ja vuosisadat ovat esillä useaan kertaan.

Luovuutta ja sen osa- tai tausta-tekijöitä – ahdistuneisuutta, jänni-tystilaa, aktiivisuutta, arvoa ja palkit-sevuutta – kirjoittaja pohtii pitkään ja mielenkiintoisesti. Onko insinööri luova tai millaista on luovuus teknii-kassa? Onko insinöörin rooli muun-tumassa vain tukiprosesseihin? Onko sivistyskäsitys laajentumassa tekniikan suuntaan?

Noin kolmasosa sisällöstä kertoo Suomen teollisuudesta ja eri teol-lisuuden haarojen syntyvaiheista ja merkityksestä viimeisen parin sadan vuoden aikana. Tervanpoltto, sahat, paperitehtaat, rautaruukit, tekninen infrastruktuuri kanavineen, rauta-teineen ja sähköverkkoineen sekä jäänmurtajat, liekkisulatusmene-telmä, Nokia-ilmiö ja design-tuot-teet ovat muovanneet suoma-laista yhteiskuntaa ja maan taloutta. Sotakorvausten merkitys erityisesti metalliteollisuuden kehitykseen on esillä, mutta valitettavan lyhyesti ja yleispiirteisesti.

Julkisen vallan teknologia- tai innovaatiopolitiikalla– itsenäisyy-den alkuajan valtionyhtiöiden perus-tamista lukuun ottamatta - näyt-tää olleen vaatimaton merkitys, eikä Suomen kehuttua koulutustakaan ole pidetty taustatekijänä teknolo-gian kehityksessä.

Teollisuus- ja yritysjohtajien mer-kitystä on korostettu enemmän kuin keksijöiden tai innovaattoreiden. Innovaatiotoiminnan edustajina kir-jassa esiintyvät muun muassa Edi-son, Galilei, da Vinci, Newton ja Watt. Suomesta esille nostetaan muun muassa Seppo Ilmarinen, Fiskars, Kone, Nokia, Outokumpu, Salora, Strömberg, Valmet, Väisälät ja Wärt-

silä. Kansainvälisen teknologian saa-minen tai siirtäminen Suomeen on etusijalla verrattuna omaan inno-vaatiotoimintaan, mikä voi tuntua monesta happamalta.

KIRJASSA ON PALJON hyviä ja kiin-nostavia yksityiskohtia, mutta se on enemmän yleisteos kuin innovaatio-alan hakuteos. Kirja avaa mielenkiin-toisesti tekniikan vuosituhantisen kehityksen monet vaiheet ja onnis-tumiset, usein myös kuvien avulla. Kirjan lopussa jäädään pohtimaan, mihin ollaan menossa ja miten. On hyvä, että varsinaiset johtopäätökset jätetään lukijan pohdittavaksi.

Kari Leppälän teos liittyy hyvin alan suhteellisen vähälukuisiin kirjoi-hin tekniikan ja yhteiskunnan kehi-tyksen valaisijana, mielenkiintoi-sena lähdeteoksena ja myös oppi-kirjana.

Teksti: Kari Sipilä

Kevään uraillatIlmoittautuminen TEKin urailtoihin on käynnissä: www.tek.fi/uraillat

Tekniikka yhteiskunnan muokkaajana

KIRJA-ARVOSTELU

Kari Leppälä: Tervanpoltosta innovaatiotalouteen, Avain, 2012, 395 sivua.Kirja on julkaistu yhteistyössä TEKin kanssa.

Hyvinvointia keväthangilta1. askel -hyvinvointijaksot vain miehille Ukkohallassa, Levillä tai Ikaalisissa 21.–26.4.2013. www.pht.fi

Laskiaisrieha & Gravitaatio 12.2. Akateeminen mäenlaskukisa Ullan-linnassa, pulkka mukaan! Illalla Gravitaatio. laskiaisrieha.fi

SUOMESSA EDELLEEN YRITTÄJÄ-POTENTIAALIA

Eurokriisi ei ole murentanut yrittäjyyden positiivista virettä Suomessa. 55 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdolli-suuksia, ja mediassa yrittä-jyyteen kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän. Myös yrittäjyyteen liitettyjen estei-den poistaminen on edennyt talouden hidastumisesta huolimatta.

Tämä selviää Turun yli-opiston kauppakorkeakoulun tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan Suomessa panos-tetaan paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia ei vieläkään synny riittävästi. (AK)

%

30

25

20

15

10

5

0

USA

2011 2030 2060

EUROALUE KIINA

TALOUKSIEN OSUUS MAAILMAN BKT:STA, OECD:N ENNUSTE

Googlaa: OECD 2060

TEK 1/2013 11

AJASSA

Kommunikaatio on usein IT-hankkeen kompastuskivi

Asiakkaan ja toimittajan väliset kommunikaa-tio-ongelmat voivat tuottaa monenlaista riesaa: väärin ymmärrettyjä toiminnallisuuksia, kyräilyä ja työtyytyväisyyttä heikentäviä ohjelmistoja.

Diplomi-insinööri Kari Lilja selvitti väitös-kirjassaan, miten yrityskulttuurien erot vaikutta-vat ohjelmistoprojektin onnistumiseen.

– IT-projektin onnistumiseen vaikuttaa ennen kaikkea osapuolten kyky kommunikoida keske-nään, Lilja väittää. Asiakkaan ja toimittajan yhteis-ymmärrystä ei pidä rakentaa oletusten varaan, sillä samassa maassa ja samalla alalla toimivien yritysten ajattelu- ja toimintatavoissa saattaa olla suuriakin eroja, Lilja sanoo.

Kommunikaatio-ongelmat voivat esimerkiksi johtaa siihen, että asiakas, jonka mielestä jokin piirre kuuluu sopimukseen, luulee että toimittaja yrittää laistaa sopimuksesta. Toimittaja puoles-taan saattaa ajatella, että asiakas vain yrittää kiristää lisää toimintoja samaan hintaan.

Konfliktien välttämiseksi Lilja tarjoaa muisti-listan kysymyksistä, jotka toimittajan ja asiak-kaan kannattaa käydä läpi ennen projektin alkua.

Liljan mukaan uusi ohjelmisto usein jopa hei-kentää työtyytyväisyyttä. Näin onnettomaan lopp utulokseen päästään, kun suunnitteluvai-

heessa ei kuunnella loppukäyttäjiä eikä henki-löstöä perehdytetä uuden ohjelmiston käytössä. Kun tähän lisätään vielä muutosvastarinta ja uutuuden pelkoa, on jupina työpaikalla valmis.

Onnistuminen on suhteellistaJärjestelmätoimittajat arvioivat projektit säännön mukaisesti onnistuneemmiksi kuin asiakkaat.

– Toimittajan tavoite on myydä ja toimit-taa ohjelmisto ja laskuttaa tästä. Jos se toteu-tuu, ja tulostavoitekin ehkä saavutetaan, projekti on yrityksen kannalta ollut kutakuinkin onnistu-nut. Asiakkaan odotukset ovat erilaiset – ja usein myös epärealistiset. Joskus uuden ohjelmis-ton oletetaan ratkaisevan kaikki organisaation ongelmat, Lilja kuvaa.

- Asiakasyrityksissä arviot projektin onnis-tumisesta näyttivät olevan sitä myönteisempiä, mitä tiiviimmin vastaajat olivat osallisina pro-jektissa.

Liljan väitöskirja Differences in Organizatio-nal Cultures - a Challenge for IT-Projects tar-kastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 11.1. (JN)

JÄSENEDUT.FI - UUTUUKSIASokos Hotel Tahkovuori: 100 €/ 2 hengen huone/vrk.

Reima lastenvaatteet: 10 % alennus myymälöiden ja verkkokaupan tuotteista.

Hertz Autovuokraamo: 15% edullisimmasta julkaistusta jäsenetuhinnasta.

Isku Koti: 15 % alennus normaali-hintaisista tuotteista (ei Tempur).

Savotta: reiluja alennuksia kotimaisista retkeily- ja erätuotteista.

a l f re h n , o rg a n i s a at i o n j a j o h ta m i s e n pro f e s s o ri , å b o a k a d e m i

"Best practicen oikea määritelmä on: shit that used to work."

73 TIIMIÄ MARKKINOI SUOMEATeam Finland -verkoston toiminta käynnistyi ulkomailla helmikuun alussa. Eri maihin on muodostettu 73 tiimiä, jotka kokoavat yhteen alueella toimivat Suomen viranomai-set, julkisrahoitteiset organi-saatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat.

Tavoitteena on edistää Suomen taloudellisia ulkosuh-teita, maakuva- ja promootio-työtä, yritysten kansain-välistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Helmikuun alussa avataan myös Team Finlandin verkkosivu. (AK)

Kuva

: iSt

ockp

hoto

12 TEK 1/2013

AJASSA

Kuv

a: J

ukka

Leh

tinen

Petja Partanen löysi tyylikkään lampunvarjostimen astiakaapista.

Teräskulhosta lampunvarjostin

HYVÄNNÄKÖISET lampunvarjostimet ovat kiven alla. Mutta ei hätää. Myös yksinkertaisen tyylikäs teräskulho taipuu hyvin lampunvarjos-timeksi.

– Pura sähköosat mummon vanhasta hiiren-syömästä kangasvarjostimen verhoamasta valaisimesta, poraa pylväsporalla reikä Ikean kulhon pohjaan ja kokoa uusi tyylikäs keittiö-valaisin. Eikä ole kallis: pieni teräskulho maksaa esimerkiksi Ikeassa 2,99 euroa.

TEKNIKSI

Jaa oma TEKniksisiOLETKO ASKARRELLUT itsellesi Google Maps -kuntopyörän? Löytyykö mökiltäsi mitä nokke-lampia ratkaisuja arjen pulmiin? TEKniksi esittelee jäsentemme arjen neronleimauksia. TEKniksi starttaa TEK-verkkolehdessä todenteolla vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta otamme nyt varaslähdön. Parhaat palat esitellään jatkossakin TEK-lehdessä.

Kerro meille siis omasta neronleimauksesta-si osoitteeseen tek-lehti@tek.fi. Kerro, mistä älynväläyksessäsi on kyse ja miten se oikein toimii. Liitä mukaan myös kuva tai video ideastasi.

Älä lähetä niksiäsi julkaistavaksi, jos on vä-häinenkin mahdollisuus siihen, että se sisältää patentoitavissa olevan idean, joka voidaan ke-hittää kaupalliseksi tuotteeksi. Idean julkaisemi-sen myötä suojausmahdollisuus menetetään.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA PETJA PARTANEN

Kiinalainen pääoma hakeutuu Suomeen Kiinassa on paitsi valtavat markkinat, myös rahaa. – Kumppanuus kiinalaisten kanssa voi avata ovet

uusille markkinoille ja antaa mahdollisuuden uuden-laiseen osaamisen kehittämiseen. Kiinalaiset ovat kiin-nostuneita nimenomaan suomalaisesta korkean tekno-logian osaamisesta, sanoo Finpron Pekingin vienti-keskuksen päällikkö Eija Tynkkynen.

Kiinan tekemät ulkomaiset investoinnit ovat kasva-neet räjähdysmäisesti. Vuonna 2010 Kiinan tekemät suorat investoinnit ulkomaille olivat lähes 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Suuret kiinalaiset pörssiyritykset Glodon ja Egen-source sekä pääomasijoitusyritys Fortune Link tapasivat suomalaisia yrityksiä Espoon Innopolissa sekä Oulussa viime vuoden lopulla.

– Pitkään tekemämme yhteistyö Pekingin Zhong-guancun ZPark -tiedepuiston kanssa poikii kiinnostusta Suomeen. Uskon, että Suomeen kohdistuvien kiinalais-investointien määrä kasvaa merkittävästi seuraavan 5–10 vuoden aikana, Tynkkynen sanoo.

Helpottaakseen suomalaisyritysten jalkautumista Kii-naan Finpron hallinnoima FinChi-innovaatiokeskus laa-jenee tulevan kevään aikana Pekingin ZPark -ohjelmisto-puistoon.

Nykyisellään Suomi saa suoria ulkomaisia investoin-teja jopa alle EU-keskitason. Ulkomaisilla investoinneilla on kuitenkin merkittävä elinkeinopoliittinen rooli. Ne vah-vistavat koko Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja inno-vaatiotoimintaa. (KL)

ULKOMAALAISET OPISKELIJATTYÖLLISTYVÄT SUOMEEN

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suo-rittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen, ja heistä suuri osa työllistyy. Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Vuonna 2009 Suomessa tutkintonsa suorittaneista ulkomaalaisista noin 75 prosenttia jäi Suomeen. Heistä puolet oli työllistynyt Suomeen vuoden kuluttua valmistumisesta. Teknii-kan alalla työllistyminen oli keskimääräistä parempaa. Parhaiten Suomeen olivat työllistyneet sosiaali- ja terveys alalta valmistuneet, heikoin tilanne oli luonnon-vara- ja ympäristö alalla. (JN)

Kuva

: Thi

nkst

ock

TEK 1/2013 13

AJASSA

työntekijöistä on työterveyden ­

huollon piirissä.

Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto

Suomessa 2010 -katsaus

TEK ON MYÖS

FACEBOOKISSA

Tervetuloa yrittäjäklubiin!

Tekkiläisten yrittäjäklubi käynnistää toi-mintaansa. Klubi on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille jäsenille.

– Maailma muuttuu ja TEK seuraa näin aikaansa. Väitän, että tulevaisuudessa nykyistä pienempi osa tekkiläisistä on isoissa korporaatiossa töissä. Töitä tehdään yhä enemmän yrittäjänä tai yrittäjämäisessä roolissa. Tämä vaatii TEKiltä uudenlaista edunvalvontaa ja jäsenpalveluita, peruste-tun Yrittäjäklubin puheenjohtaja Mika Uusi- Pietilä visioi.

Uusi-Pietilä kutsuu tekkiläiset yrittäjät mukaan verkostoitumaan ja ideoimaan.

– Tarkoitus on tuoda viestintäkanava ja lisäarvoa tekkiläisille yrittäjille. Klubin jäse-nyyden kautta voi vaikuttaa siihen, millaisia jäsenpalveluita yrittäjille järjestetään TEKin ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta. (JN)

Lisätietoja ja liittymisohjeet löytyvät sivulta www.tek.fi/yrittajaklubi.

89%

Otaniemi esikuvana CERNin hiukkastutkijoille

Aalto-yliopiston Design Factory ja Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin Atlas-koeasema ovat sopineet yhteis-työstä.

Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa uudenlainen ympä-ristö teknologian kehittämiselle. Atlas-koeasema on kiinnostunut soveltamaan toiminnassaan Design Factoryn tapaa saada eri alo-jen nuoret tutkijat ja opiskelijat työskentelemään yhdessä ja jaka-maan ideoita integroidussa suunnitteluprosessissa.

Atlas on yksi maailman suurimman hiukkaskiihdyttimen koe-asemista ja sitä hallinnoi CERN. (AK)

Kestävän kehityksen mittarit yksipuolisia

VTT kehittää teollisuudelle uudenlaisia kestävän kehityksen työvälineitä. VTT:n eri-koistutkijan Teuvo Uusitalon mielestä nykyi-sin käytössä olevat menetelmät ja mitta-rit painottavat liikaa talouden ja yksittäisen yrityksen näkökulmaa. Menetelmien pitäisi ottaa paremmin huomioon liiketoiminnan sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutuk-set yrityksessä ja sen verkostossa.

VTT:n johtamassa kansainvälisessä SustainValue-tutkimushankkeessa on syn-tynyt työkaluja, joilla voidaan osoittaa, missä arvoa syntyy ja missä sitä tuhotaan. Uutta työkaluissa on, että painopiste on ver-kostossa ja tuotteen koko elin kaaressa. Tuotteen sijasta saatetaan-kin myydä kokonais-palvelua. (AK)

Kökköenglanti on tehokas luennointikieli

Opiskelijat pitävät kökköenglantia puhuvien opettajien luen-toja oppimisen kannalta parempina kuin äidinkielenään englan-tia puhuvien.

Viime joulukuussa väitelleen FM Jaana Suviniityn tutkimus Lec-tures in English as a Lingua Franca osoitti, että kielellisistä hienouk-sista riisuttu englanninkielinen opetus upposi opiskelijoihin erin-omaisesti. Kökköenglanti päihitti jopa suomen.

Kun opintomenestystä verrattiin alkuperäisen ja englannin-kielisen version kesken, huomattiin, että englanninkielisten kurs-sien arvosanat olivat hieman parempia.

Yksi syy on ilmeisesti se, että ei-natiivi puhuja käyttää enem-män toistoa, yhteenvetoja, keskustelua ja muuta inter aktiivisuutta varmistaakseen sanoman perille menon.

Tutkimuksen kohteena oli Aalto-yliopiston (TKK) Kemian teknii-kan korkeakoulun kansainvälinen puunjalostustekniikan ohjelma. Englanninkieliset kurssit koskivat pääainetason kursseja. (KL)

Kuva

: CER

N

HAE HYVÄÄ OLOA

Paikkoja tarjolla – haku menossa 1.askel-hyvinvoin-tijaksoille!

Kevätaurinko ja liikunnal-linen ohjelma piristävät ja kannustavat sinua pitämään huolta itsestäsi ja tervey-destäsi. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1.askel-hyvinjaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen.

Lisätiedot: www.pht.fi

14 TEK 1/2013

AJASSA

”Suomalainen elinkeinoelämä on hyödyntänyt surkeasti 2000-luvulla erittäin kilpailukykyistä ympäristöä.”t e k i n t o i m i n n a n j o h ta j a h e i k k i k au ppi

Tampereen Teknillinen Seura juhli 120. toimintavuottansa 2. helmikuuta seuran 1929 rakennuttamassa Grand Hotel Tam-merissa.

Seuran pitkä ja komea historia kattaa merkittävän roolin myös Tampereen kau-pungin teknisenä neuvonantajana. Aikoi-naan seura teki aloitteita muassa kaupungin vesijohtolaitoksen rakentamisessa, sähkö-raitiotielaitoksen perustamisesta ja uuden Hämeensillan rakentamisesta. Lisäksi seura toimi myös kaupungin teknillisten hankkei-den neuvonantajana.

Jo 1890-luvulla TTS teki aloitteita myös teknillisen opetuksen järjestämisestä Tam-pereella, ja 1900-luvun alkupuolella seu-rassa puhuttiin Tampereen teknillisestä yli-opistosta.

Tänä päivänä seura järjestää jäsenistöl-leen hyödyllistä ja hauskaa ohjelmaa.

Lisäksi TTS tukee teknillistä koulutusta ja kehitystä apurahoilla ja stipendeillä. Seura on muun muassa jakanut jo neljä kertaa 10 000 euron arvoisen teknologiayrittäjyyspalkinnon. Palkinto jaetaan myös tänä vuonna, ja syk-syllä Tampereella järjestetään teknologiayrit-täjyyspäivät.

TTS:n puheenjohtaja on Mika Uusi- Pietilä. 120-vuotisjuhlasta vastasi klubi-mestari Jarno Hellman yhdessä juhlatoimi-kunnan kanssa.

Juhlapuhujana oli emeritusprofessori Erkki Uusi-Rauva, ja juhlaväkeä viihdyttivät Tampereen Teekkarikuoro ja viihdeorkesteri Hot Pois. (KL)

Lisätietoja seuran toiminnasta ja juhlavuoden tapahtumista osoitteessawww.tampereenteknillinenseura.fi/tapahtumat/

Tampereen Teknillinen Seura täytti 120 vuotta

Yliopistojen hallitukset neuvonpidossa

Lähes 40 yliopistojen hallitusten jäsentä eri puolilta Suomea tapasi toisensa TEKin, Ekonomiliiton, Lakimiesliiton, Suomen yliop-pilaskuntien liiton ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen isännöimässä foorumissa.

Uusi yliopistolaki on muuttanut yliopistojen hallitusten roolia voimakkaasti. Nyt hallituksilta odotetaan vahvaa strategista johta-mista sekä päätöksiä siitä, miten yliopistoja tulisi uudistaa.

Hallitusten jäsenet antautuivat keskenään pitkiin keskuste-luihin omista kokemuksistaan ja odotuksistaan. Lisäksi kuultiin Ruotsista saaduista kokemuksista. Moni myös toivoi tapahtumalle jatkoa.

Teksti: Juhani Nokela

TERO MARIN aloitti v uoden -vaihteessa teekkari yhdys-miehenä Oulussa. Marin on toiminut muun muassa Oulun Teekkariyhdistyksen puheen-johtajana sekä TEKin teekkari-valiokunnassa.

NIMITYKSIÄ

LAURI IKONEN aloitti vuoden-vaihteessa teekkariyhdys-miehenä Otaniemessä. Ikonen on toiminut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituk-sessa.

teekkaria Suomen ylioppilaskuntien

liitto SYLin hallituksessa =

enemmistö.

4Ku

va: S

uvi E

rikss

on

Paneelikeskusteluun osallistuivat yliopistojen hallituksista Teija Tiilikainen, Juhana Aunesluoma (Tiilikaisen takana) ja Anna Mäkipää sekä Aalto-yliopistosta professori Janne Tienari. Fasilitaattorina oli Pepe Nummi.

TEK 1/2013 15

AJASSA

k e n n e t h e k m a n , v u o d e n t e k n o l o g i a j o h ta j a 2 0 1 3

Melkoinen kaveriklaani Klaanin taival on kertomus 1960-luvulla

TKK:lta valmistuneista koneinsinööreistä, joi-den toveruus alkoi vuonna 1961 tehdystä eks-kursiosta Eurooppaan. Sen jälkeen klaanius on jatkunut 51 vuotta – ainakin kerran vuodessa tavataan edelleen.

Klaanin taival on ennen kaikkea sisäpiirin juttu, kaveriporukan historiikki. Matkakerto-muksen lisäksi se pitää sisällään klaanilaisten elämäntarinat.

Kertomukset lapsuudesta, opiskelusta ja työelämästä avaavat muillekin lukijoille ikku-nan menneeseen maailmaan. Klaanilaisten yhteiseen puolivuosisataan sisältyy Suomen teollisuuden merkittävät murros- ja kehitys-

vaiheet, joissa ilmenee myös insinööriosaami-sen merkitys kehitykselle.

Kirjan on työstänyt työryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Jukka Setälä. (KL)

VUODEN TEOLLINEN MUOTOILIJA ON REIJO MARKKUErityisesti julkisten liikenne- ja liikuntavälineiden muotoi-lussa kannuksensa hankkinut Reijo Markku valittiin vuoden teolliseksi muotoilijaksi. Hän on ollut kehittämässä muun muassa Helsingin kaupungin julkista liikennettä, kuten Jokeri-linjaa. Markun käsialaa ovat myös Töölönlahden kä-vely- ja pyöräilyreitillä olevat julkiset liikuntavälineet.

– Teollinen muotoilu on paljon muutakin kuin esinei-den suunnittelua. Parhaim-millaan se on kokonaisuuk-sien luomista yhteistyössä loppukäyttäjien, insinöörien ja markkinoinnin ammattilais-ten kanssa.

Palkintoperusteluissa todettiin Markun hallitsevan nimenomaan muotoilu-prosessien kokonaisuuksia.

Muotoilijat ’13 -palkinnot jakoivat Ornamo ja Grafia.(KL)

Onnettaren suosikki TEKin jouluristikkoarvonnassa oli Annika Varsio. Hänelle on postitettu TEK-tuotelahja. Kiitokset kaikille vastanneille. Ristikon ratkaisu TEK-verkko-lehdessä lehti.tek.fi

Klaanilaiset kokoontuivat kirjan julkaisupäivänä 2.12.2012 Hotelli Grand Tammeriin ja viettivät Klaanin 51-vuotispäivää. Joukkoon kuuluu tänään 29 insinööriä. Vuosien mittaan aika on jättänyt joistakin tovereista, mutta joukkoon on myös liittynyt muutama uusi jäsen. Alkuperäisestä vuoden 1961 ryhmästä on elossa 24, joista klaanilaisia 22.

Kirjan voi tilata Antti-Jussi Tiitolalta s-postitse reaktiivi@oac.fi tai puhelimitse 0400 301 325. Kirjan hinta on 15 euroa postikuluineen.

"Olen verovaroilla saanut ilmaiseksi hyvän akateemisen koulutuksen ja tehtäväni on tämänkin takia luoda työpaikkoja muille.”

JOULURISTIKKO RATKAISTU

16 TEK 1/2013

AJASSA

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

HAVUJA

HUIPPU-URHEILUSSA on tärkeää, että liikuntaa har­rastavia lapsia on mahdollisimman paljon. Kun riit­tävän moni lapsi harrastaa ja oppii lajin, seuloutuvat huippuosaajat vähitellen vuosien myötä isosta mas­sasta huippuosaajiksi. Kaikki muut ovat saaneet tie­toja ja taitoja hyvään harrastukseen loppuelämäksi.

Näin on myös matemaattisten aineiden opiskelussa. On tärkeää, että koulu pystyy antamaan riittävästi mate­maattisia valmiuksia koko vuosiluokalle. Yliopistoissa ja korkeakoulussa on huutava pula opiskelijoista, joilla on riittävät matemaattiset valmiudet. Näitä valmiuksia kun tarvitaan monella eri alalla ja monella eri tasolla.

Vaikka kansainväliset vertailut PISA ja TIMSS anta­vat suomaisille koululaisille hyvän arvosanan, tulos­ten tarkempi tutkiminen osoittaa, että osaamisen taso on huolestuttavasti laskussa edellisvuosiin verrat­tuna. Opetus­ ja kulttuuriministeriön kansallinen seu­ranta­arviointi osoittaa, että toimenpiteitä tulisi suun­nata oppimismotivaation herättämiseen, riittävien tietojen ja taitojen oppimiseen, matematiikan oppimi­seen liittyvän itsetunnon vahvistamiseen sekä mate­maattisen ajattelun ja ymmärryksen parantamiseen.

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen, ja vastaukses­saan myös ministeri Jukka Gustafsson tuo julki huolen osaamisen rapautumisesta. Ongelman selvittämiseksi on joitain toimenpiteitä jo tehty, joitain on suunnitteilla. Nyt eivät kuitenkaan työryhmät riitä, vaan tarvitaan tekoja. Ne on tehtävä ripeästi ja riittävällä volyymilla, jotta tilanne ei enää tästä huonone, vaan päästään matematiikan osaamisessa jälleen nousuun!

Matematiikan jalo taito

Yrittäjäksi aikova kaipaa kannustusta

Ympäristön hyväksyntä edistää yrittäjyyttä. Perhe- ja ystäväpiirin hyväksyn-nän merkitys jopa kasvaa yritystoiminnan alkuvaiheessa, kiteyttää Ewald Kibler Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa.

Kiblerin mukaan vallitseviin normeihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota yhteiskunnassa, eri maantieteellisillä alueilla ja sosiaalisissa verkostoissa. Yrit-täjyyttä tukevat toimenpiteet ovat tehokkaita vain silloin, kun huomioidaan toi-mintaympäristössä vallitsevat sosiaaliset normit sekä yrittäjyyden sosiaalinen ja kulttuurinen juurtuneisuus. (AK)

Tuunaa työstäsi mielekäs Mahdollisuus tuunata omaa työtään lisää työn imua ja vähentää leipäänty-

mistä. Työn imun kokeminen on yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Lisäksi ikä-ryhmät ovat yhtä sitoutuneita työhönsä eikä organisaatiomuutoskaan ole kukoistuksen este.

Tämä ilmenee ilmi Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali -hankkeesta. Työntekijät voivat tuunata työtään esimerkiksi kehittämällä osaamistaan, hank-kimalla sosiaalista tukea ja palautetta sekä lisäämällä työnsä haasteita uusilla työtehtävillä.

– Tulokset osoittavat, että työpaikan rakenteelliset ja työsuhdetta koske-vat tekijät sekä henkilöstön yksilölliset taustaominaisuudet selittävät vain vähän työhyvinvoinnista ja työpaikkojen menestystekijöistä, esimerkiksi tuloksellisuu-desta ja innovatiivisuudesta, kertoo hankkeen tieteellinen johtaja Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. (AK)

TEK 1/2013 17

ILMOITUS

TEK-VAIKUTTAJA

Yliopistovaliokunta, opiskelijajäsen ja vpj

2012Hallitus, opiskelijavarajäsen

09/2011–2012Valtuusto, opiskelijajäsen

2011Hallitus, opiskelijajäsen

2013

ASIOIHIN ON PANEUDUTTAVA KUNNOLLA.ELINA HONKALA

TEK 1/2013 19

TEKin hallituksessa opiskelija­edustajana vuodenvaihteessa aloittanut Elina Honkala kai­paa TEKin luottamuselimiin napakkuutta ja uusia naamoja.

Honkalan mielestä toiminta urautuu, kun samat ihmiset istuvat liian kauan samoilla palleilla.

– Myös uudet ja nuoret pitää saada kiinnostumaan TEKin luottamustoimista. Järjestö tarvitsee vaikuttajia kaikilta aloilta ja alueilta.

TEKin toiminnan pitäisi olla myös nykyistä ketterämpää.

– Nyt laiva kääntyy liian hitaasti, nuori vaikuttaja tuumaa.

Honkalan mielestä TEKin tulisi myös fokusoida tavoitteensa selkeämmin: toi­mintasuunnitelmaan ei saa sulloa ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä.

– Valtuuston on annettava selkeät tehtä­vät hallitukselle. TEKin uudessa strategia­luonnoksessa suunta on jo oikea: fokusoi­daan ja kevennetään, Honkala kehuu.

Se sen sijaan harmittaa, että monelle rivijäsenelle TEK jää aika kaukaiseksi.

Ura­ ja lakipalvelut tunnetaan, mutta TEKin edunvalvonta on jo monelle ihan vierasta touhua.

– Yliopistoilla TEKin harjoittama kou­lutuspolitiikka onneksi näkyy. Ja opiskeli­joiden äänikin kuuluu TEKissä riittävästi. Erityisesti Lappeenrannassa ja Oulussa opiskelijat ovat myös itse kiinnostuneet TEKin luottamustehtävistä.

Honkala innostui TEK­toiminnasta saunaillassa, jossa TEKin Oulun teekkari­

yhdyshenkilö kertoi opiskelijoiden mah­dollisuuksista vaikuttaa TEKin hallinto­elimissä.

– Heti sen jälkeen hain opiskelijaedus­tajan paikkaa TEKin koulutusvaliokun­nasta. Nyt kokemusta on jo karttunut useam mastakin tehtävästä.

Jo lukioikäisenä oppilaskunnassa vai­kuttanut Honkala on myös omassa opin­ahjossaan yliopistokollegion varapuheen­johtaja ja opiskelijaruokailusta vastaavan Unirestan hallituksen jäsen.

Honkala ei hoitele lukuisia luottamus­tehtäviään vasemmalle kädellä, vaan ottaa pestinsä varsin vakavasti.

– Jos jotain haluaa saada aikaan, asioi­hin on paneuduttava kunnolla jo ennen kokouksia. Parhaiten tavoitteeseensa pää­see, kun tekee esityksensä perustellusti ja rakentavassa hengessä.

Lukuisat luottamustehtävät mah­tuvat Honkalan elämään mai­niosti. Prosessitekniikan opin­noissa on menossa loppusuora, eikä kalenteri ole enää täynnä luentoja. Honkala sanoo osaa­vansa myös ajankäytön opti­moinnin.

– Teen aina yhden asian ker­rallaan alusta loppuun. Aikataulu­tusta helpottaa perinteinen kynä ja kalenteri, jonne ei iltakymmenen jälkeen enää tehtävää kerrytetä.

Järjestötoimintaan Honkalaa kannustaa vahva halu vaikuttaa asioihin.

– Samalla saa mahdollisuuden tavata upeita ihmisiä.

Koulutusvaliokunta, varajäsen

2010

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA HELENA HAGBERG

Napakkuutta ja uusia naamoja

LAKITIETO

Lakimuutoksen tarkoituksena on selkeyttää vaikeaselkoisena pidet­tyä perhevapaajärjestelmää. Lisäksi se kannustaa isiä pitämään pidem­piä itsenäisiä vapaita ja siten hel­pottaa perhevapaiden jakamista

vanhempien kesken.Isien perhevapaiden käyttö on vähitellen

lisääntynyt Suomessa. Vuonna 2011 isyys rahaa maksettiin jo 73 prosentille isistä. Kyseessä on tällöin ollut enintään 18 arkipäivän mittai­nen isyysvapaa, joka on käytännössä ajoittunut

samaan aikaan äidin vapaan kanssa. Vuonna 2011 oikeutta isäkuukauteen käytti vain 26,9 prosenttia isistä.

Uusi malli entistä joustavampiLakiuudistuksessa on kyse isälle korva­merkittyjen vapaiden muutoksista. Lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitamiseen ole­matta samaan aikaan ansiotyössä, on laki­uudistuksen myötä oikeus yhdistettyyn 54 arki­päivän isyysrahakauteen aiemman isyysvapaan

Jukka ArppeArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat

jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä

asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin

kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakitieto. Sen

kautta voi jättää myös soittopyynnön.

§

Isän käyttöön korvamerkitty isyysraha piteni 54 arkipäivään vuoden alusta. Nämä vapaat isä voi käyttää entistä joustavammin ennen kuin lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.

Isä, koeponnista korvamerkityt vapaat

20 TEK 1/2013

ja isäkuukauden sijasta. Tilanne säilyy sikäli ennallaan, että isyysrahakaudella isyysrahaa voidaan jatkossakin maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidin vapaan kanssa.

Uusi malli on entistä joustavampi. Isälle korvamerkityn vapaan pitämiselle ei ole enää edellytyksenä, että isä käyt­tää vanhempain rahakauden viimeiset 12 arkipäivää. Äitiys­ tai vanhempainraha­kaudella isyysvapaata voidaan pitää nel­jässä jaksossa, ja niiden ulkopuolella kah­dessa jaksossa.

Isyysvapaan voi pitää myös aiempaa myöhemmin. Isä voi uudistuksen myötä halutessaan pitää koko vapaan vanhem­painrahakauden jälkeen. Äiti tai isä voi­vat hoitaa lasta kotona tai lapsi voi olla päivähoidossa ennen isän jäämistä isyys­vapaalle. Kunnallisen päivähoitopaikan voi siis uudistuksen myötä säilyttää isyys­vapaan ajan. Vapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Isyysvapaa on lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntymä ei jatkossa lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edel­lisen lapsen perusteella. Lisäksi perhe voi uudistuksen myötä saada kotihoidon tukea ja isyysrahaa samaan aikaan.

Ketä uudistus koskee?Uudistus koskee perheitä, joissa erityis­äitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhempainraha alkaa 1.1.2013 jälkeen. Jos edellä mainittu etuus on alkanut vuo­den 2012 puolella, isän isyysraha makse­taan tällöin isyysvapaan ja isäkuukauden ajalta edeltävien lainsäännösten mukai­sesti. Edeltävän lain perusteella isäkuu­kausia pidetään vielä vuoteen 2014 asti.

Oikeus isyysrahaan on isällä tai otto­isällä, joka asuu yhteisessä taloudessa lapsen äidin kanssa. Rekisteröidyssä pari­suhteessa isyysvapaaseen tai sitä vastaa­vaan etuuteen on oikeus puolisolla, joka adoptoi parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Lakiuudistuksen eduskuntakäsit­telyssä tuotiin esiin huoli muun muassa monikkoperheiden, yhden huoltajan per­heiden ja sateenkaariperheiden eriarvoi­

sesta asemasta perhevapaalainsäädäntöä uudistettaessa.

Muista ilmoitukset työnantajalleTyösopimuslain mukaan työntekijän on pääsääntöisesti ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käytöstä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan ajankohtaa. Jos äitiys­, isyys­ tai vanhempain vapaa on kestoltaan enintään 12 arkipäivää, ilmoi­tusaika on kuukausi. Ilmoitettujen ajan­kohtien muuttaminen on normaalisti mahdollista perustellusta syystä kuukau­den ilmoitusaikaa noudattaen.

Lapsen syntymän yhteydessä pidettä­vän isyysvapaan osalta isä ilmoittaa työn­antajalle isyysvapaan käyttämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen lapsen syntymän laskettua aikaa. Isä voi myöhemmin muuttaa työsopi­muslain säännöksen perusteella isyys­vapaan ajankohdan. Kyse on käytännössä lapsen syntymän ennenaikaisuudesta, yliaikaisuudesta tai tilanteesta, jossa äiti tai lapsi joutuu synnytyksen jälkeen jää­mään sairaalahoitoon. Isä ilmoittaa täl­löin ajankohdan muutoksista työnanta­jalle niin pian kuin mahdollista.

Muut isän mahdollisuudet hoitaa lasta kotonaTyöntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen kodissaan vakituisesti asu­van lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaisen hoitovapaan käyttäminen perustuu puo­lestaan työnantajan ja työntekijän väli­seen sopimukseen.

Vanhemmalla on työsopimuslain tai työehtosopimusten perusteella lisäksi

oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10­vuotiaan lapsen sairastuttua äkillisesti. Työsopimuslain mukaan työntekijällä voi olla oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä myös tilanteessa, jossa kyseessä on pakottava perhesyy.

Lisätietoja perhevapaista ja muista mahdollisuuksista hoitaa lasta kotona saa TEKin lakitietosivuilta, TEKin lakimie­hiltä tai Kelasta.

ISIEN PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ ON VÄHITELLEN LISÄÄNTYNYT SUOMESSA.

ISYYSRAHAN HAKEMINEN KELASTA

UUDEN LAIN MUKAAN isyysrahaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta tai siitä, kun on kulunut kaksi vuotta lapsen hoitoon ottamisesta.

Jos uudistus ei koske perhet-täsi, hakuaikoja koskeva Kelan ohjeistus on edelleen vanhan käy-tännön mukainen. Isäkuukauteen liittyvää etuutta tulee tällöin hakea kaksi kuukautta ennen isäkuukau-den aloittamista tai ilmoittaa isä-kuukauden siirtämisestä Kelaan kaksi kuukautta ennen kuin van-hempainrahakausi päättyy.

Työnantajalla ei ole työsopi-muslain mukaan velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhe vapaiden ajalta. Useiden alo-jen työehtosopimuksista tai työ-paikkakohtaisista paikallisista sopimuksista löytyy kuitenkin mää-räyksiä myös isän palkallisesta vapaasta perhevapaiden aikana. Mikäli työnantaja maksaa perhe-vapaiden aikana työntekijälle palk-kaa, Kela maksaa silloin kyseiseltä ajalta etuuden työnantajalle.

LAKITIETO

TEK 1/2013 21

Diplomi-insinöörin keskipalkka toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli joulukuussa 5 173 euroa ja mediaanipalkka 4 650 euroa kuukaudessa.

TEKSTI HENNA LAASONEN

Työmarkkinatutkimus 2012

Vuoden 2012 aikana val­mistuneiden ja vakituisen kokopäivätyön löytäneiden melko tuoreiden diplomi­insinöörien keskipalkka oli joulukuussa 3 415 euroa ja mediaani 3 300 euroa.

Palkka kehitys on aivan ensimmäisten kuu­kausien aikana ripeää. Esimerkiksi TEKin valmistumisen yhteydessä keräämien tie­tojen mukaan kesä­marraskuussa 2012 val­mistuneiden vakituisessa työssä olevien dip­lomi­insinöörien keskipalkka oli valmis­tumishetkellä 3 149 euroa ja mediaani 3 180 euroa kuukaudessa.

Kun kokeneemmat kollegatkin laske­taan mukaan, diplomi­insinöörien keski­palkka kohosi edellisvuodesta 3,2 prosenttia ja mediaanin muutos oli samaa luokkaa, 3,3 prosenttia. Tilasto keskuksen laskema kulut­tajahintojen muutos eli inflaatio söi ostovoi­maa vuoden 2012 aikana keskimäärin 2,8 prosenttia. Tällä kertaa tyypillinen diplomi­insinööri jäi siis pikkuisen voiton puolelle.

HIEMAN PLUSSAN PUOLELLAOSTOVOIMAN KEHITYS

DIPLOMI-INSINÖÖRIEN KESKIPALKKA

KOHOSI 3,2 PROSENTTIA.

Raami ei vienyt tuhon tielleKilpailukyvystä huolestuneiden on kuiten­kin syytä huomata, että TEKin työmarkkina­tutkimuksen mukaan diplomi­insinöörien keskipalkka on kohonnut joulukuusta 2010 joulukuuhun 2012 vain 5,1 prosenttia, kun elinkustannusindeksi on Tilastokeskuksen mukaan noussut 6,4 prosenttia kahden viime vuoden aikana. Usealla ammattikuntaa eni­ten työllistävällä alalla raamikorotukset on maksettu kokonaisuudessaan tämän ajan­jakson sisällä.

Työnantajapuolen suosimaa henkilö­identtistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi­identtinen kehitysluku olisi TEKin työmarkkinatutkimusten mukaan 8,3 prosenttia joulukuusta 2010 joulukuuhun 2012. Henkilöidenttisistä luvuista putoavat automaattisesti pois kaikki, jotka ovat olleet esimerkiksi opiskelijoita tai työttömiä toi­sena vertailuhetkenä.

Näissä vertailuissa tulee muistaa, että vas­taajakunnassa tapahtuu vuosittain monen­laisia muitakin rakenteellisia muutoksia.

Lisäksi inflaatio koskettaa jokaista eri tavalla riippuen siitä, mitä hyödykkeitä kyseisenä vuonna kuluttaa ja miten juuri niiden hinnat kehittyvät. Myös verotus on muuttunut jon­kin verran. Valtavaa muutosta reaaliansioissa ei joka tapauksessa ole tapahtunut suuntaan tai toiseen parin vuoden aikana.

Arkkitehdit ja maisterit kirivätArkkitehti­ tai maisterikoulutuksen pohjalta työskentelevät TEKin jäsenet ovat viime vuo­den aikana kirineet kiinni diplomi­insinöö­rien palkkaetumatkaa.

Arkkitehtien keskiansio nousi 5,3 prosent­tia ja matemaattis­luonnontieteellisen mais­terin tutkinnon suorittaneiden keskiansio peräti 5,8 prosenttia.

Sivutoimisia yrittäjiä aiempaa enemmänJoulu–tammikuussa toteutettuun työ­markkinatutkimukseen saatiin yhteensä 10 580 vastausta. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa useita räätälöityjä vastauspolkuja,

22 TEK 1/2013

TEK 1/2013 23

TYÖMARKKINATUTKIMUS

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

/kk

n = 7 078

90 %

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

10 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

Kokopäivä. diplomi-insinöörit

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

/kk

n = 249

90 %

75 %

keskiarvomediaani

25 %

10 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

Arkkitehdit

DI-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN ARKKITEHTIPALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita.

muun muassa päätoimisille yrittäjille ja ulkomailla asuville.

Ulkomailla ilmoitti asuvansa 4,5 prosent­tia vastaajista; heidän palkkansa eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Naisten osuus vastaajista oli 22 prosenttia. Koko porukan mediaani­ikä oli 39 vuotta, keski­ikä puoles­taan hieman alle 41 vuotta.

Kaikista kotimaassa asuvista vastaajista reilut 89 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä joulukuussa kokopäiväisesti toisen palve­luksessa, ja heistä noin 8 prosenttia mää­räaikaisessa työ suhteessa. Kokopäiväisesti työskentelevistä vastaajista 61 prosenttia arvioi tekevänsä asiantuntijatyötä, 23 pro­senttia kuuluvansa keskijohtoon ja 12 prosenttia ylempään johtoon. Työttö­myys, lomautus tai irtisanomispaketti kos­ketti vastaajista jollakin tapaa joulukuussa noin kuutta prosenttia.

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Palkkakuvioiden merkinnät

24 TEK 1/2013

© TEK ry

PÄÄTOIMEN KUUKAUSIANSIO TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASSA TYÖSUHTEESSA JOULUKUUSSA 2012

FM-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1982198719921997200220072012

/kk

n = 454

90 %

75 %

keskiarvomediaani

25 %

10 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

Filosofian maisterit

Diplomi-insinööri* 39 5 173 4 650 5 870 7 448 3,2 % 3,3 %

Arkkitehti tai maisema-arkkitehti* 43,5 4 262 4 050 4 678 5 510 5,3 % 2,5 %

Matemaattis-luonnon -tieteellinen maisterin tutkinto* 40 4 709 4 470 5 420 6 500 5,8 % 6,4 %

Tieteellinen jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) 46 5 706 5 220 6 410 7 590 3,0 % 1,9 %

Tutkinto Mediaani-ikä (vuotta)

Keskiarvo (¤/kk)

Mediaani (¤/kk)

75 % fraktiili (¤/kk)

90 % fraktiili (¤/kk)

Keskiarvon muutos 2011–

2012 (%)

Mediaanin muutos

2011–2012 (%)

*ei tieteellistä jatkotutkintoa

Yrittäjiä oli vastaajista noin 1,5 prosenttia, sivu toimiset yrittäjät mukaan laskettuna liki 7 prosenttia. Palkansaajista huomattavasti aiempaa useampi ilmoitti olevansa myös sivutoiminen yrittäjä. 2000­luvun alkuvuo­sina pää­ tai sivutoimisia yrittäjiä oli vastaa­jista vuosittain runsas 3 prosenttia, ja parina viime vuotena reilut 4 prosenttia. Kun myös osakkaat ja yhden tai useamman yrityk­sen hallitustyöskentelyyn osallistuvat ote­taan huomioon, paljastuu, että 14 prosent­tia vastaajista on mukana yritystoiminnassa yhdessä tai useammassa näistä rooleista.

Palkansaaja­asemassa olevien vastaajien tarkasteluissa käytetty palkkakäsite on jou­lukuun 2012 päätoimen kokonaiskuukau­siansio bruttona. Se vastaa melko hyvin Elin­keinoelämän keskusliitto EK:n laskemaa säännöllisen työajan bruttopalkkaa ilman tulospalkkioita.

Lisää palkka- ja muita graafeja kevään TEK-

lehdissä ja jäsensivuilla www.tek.fi/palkat

YTN on julkaissut Paranna palkkaasi - tukea palkkaneuvotteluihin -oppaasta toisen osan (2012).

Tavoitteena on lisätä avoimuutta palkkausasioissa ja kannustaa puhumaan palkkauksesta. Opas antaa tukea hyviin palkkakeskusteluihin käytännön tasolla.

PARANNA PALKKAASIParanna PalkkaasiTukea palkkaneuvotteluihin

Oppaan voi ladata YTN:n verkkosivuilta www.ytn.fi > Lomakkeet ja materiaalit. Painetun kirjasen voi tilata myös TEKin sivuilta www.tek.fi/julkaisut

ILMOITUS

Jaakko Kokko kuvailee AlphaSenseä sijoittajan "googleksi".

– Ohjelmisto auttaa löytämään olennaiset tiedot sijoituspäätösten tueksi.

26 TEK 1/2013

DI Jaakko Kokko haluaa kasvattaa startupistaan satoja, lopulta tuhansiakin työllistävän

teknologiayrityksen.

Jaakko Kokko vähän hakee suo­men kieltä… no, miten se nyt sanotaan?

Kaliforniaan Oulusta pääty­nyt Kokko on kansain välistynyt niin, että välillä äidinkieli tak­kuaa.

Siteet kotimaahan ovat kuitenkin tiukat. Suomalaisen vaimon kanssa on juuri vietetty kotimaassa joulua ja esitelty sukulaisille viisi­kuukautinen poika.

Myös Kokon perustaman startupin Alpha­Sensen kotipaikka on Suomessa. Joulun väli­päivinäkin muutama bittinikkari kehittää sof­taan uusia toimintoja Helsingin Ruoholah­dessa.

– Täällä on kymmenen työntekijää. Saman verran on myyntimiehiä maailmalla, Kokko kertoo.

– Suomi on erinomainen paikka käynnis­tää uusi kasvuyritys. Täältä olemme löytäneet huippuluokan ohjelmistokehittäjiä, joilla on korkea työmoraali. Tekes on myös alusta asti tukenut yhtiön tuotekehitystä, Kokko peruste­lee päätöstään rakentaa yhtiönsä Suomeen.

Yritys on jo saanut jalansijaa rapakon takana. Asiakkaina on nyt sata amerikkalaista sijoitusyhtiötä. AlphaSensen myyjät istuvat New Yorkissa, San Franciscossa, Bostonissa ja Chicagossa. Uusin myyntipiste on Lontoossa.

– Sieltä lähtee Euroopan valloitus. Sitten Aasiaan, Kokko tuumii.

– Tällä alalla USA on valloitettava ensin, sit­ten muut saadaan seuraamaan perässä.

Ohjelmistoyhtiö AlphaSense on kehittänyt hakukoneen, joka auttaa sijoittajia löytämään neulan heinäsuovasta. Ohjelma kaivaa miljoo­nien dokumenttien joukosta analyytikolle juuri ne tiedonjyväset, joita sijoittaja kulloinkin tar­vitsee päätöksentekoonsa.

Kokko haluaa AlphaSensestä ison. – Tavoitteena on kasvattaa startup tuhansia

asiakkaita palvelevaksi ohjelmistoyritykseksi.

Kesä pankkiirien kanssaKasvulle on edellytykset. Kokko tuntee rahoitus­alan analyytikon tehtävät yhtä tarkasti kuin omat taskunsa.

– Kun myyntipuhe on pidetty ja tuote esi­telty, analyytikot ovat innoissaan: tätä on odo­tettu.

Elektroniikkaa Oulun yliopistossa opiskellut Kokko intoutui rahoitusbisneksestä ja pankkiiri­maailmasta kesken opintojensa niin, että päätyi tekniikan ohessa Helsingin kauppakorkeakou­luun rahoitusalan luennoille. Kauppatieteistä on kandin tutkinto.

Kaveri vain sattui kertomaan Kokolle rahoi­tusalasta. Muuta ei tarvittu: teekkarista tuli myös kylteri.

MAAILMALLE

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT MATTI IMMONEN

HETI JAAKKO VEI STARTUPINSA

TEK 1/2013 27

– Suomi on erinomainen paikka käynnistää uusi kasvuyritys, Kokko toteaa firman Ruoholahden toimistossa.

Kokko päätti kokeilla alaa saman tien käy­tännössäkin. Hän pestautui kesätöihin Brysse­liin, startupiin, josta oltiin takomassa Euroopan Nasdaqia.

– Soittelin investointipankkiireille ja pyysin sijoittamaan Easdaqiin.

Noviisi sai vinkkejä ja apua konkareilta. Kesä opetti, miten rahoitusala toimii.

Syksyllä 1996 Kokko palasi Suomeen. Taka­taskussa oli Brysselin kollegan avustuksella hankittu analyytikon paikka lontoolaisessa investointipankissa Morgan Stanleyllä, mutta vaadittu loppututkinto puuttui. Kokko pani hösseliksi: kahden vuoden opinnot tuli tehtyä vuodessa. DI:n ja KTK:n paperit hän sai 1997.

Kokko nivoi lopputyöhönsä tekniikan ja talouden. CapManille ja Sitralle tilaustyönä tehty opinnäyte sai nimekseen Teknologia-alan kasvuyritysten listautumismahdollisuudet Euroopassa.

Morgan Stanley 24/7Morgan Stanley oli täynnä näyttämisen haluisia rahoitusalan nuoria leijonia.

– Työviikot olivat 90–120­tuntisia, kämppik­sinä olivat kollegat, eikä muusta puhuttu kuin töistä.

Lontooseen tupsahtaneiden suomalais­kavereiden oli vaikea ymmärtää, kun Kokko perui illaksi tehtyjä suunnitelmia työkiireiden vuoksi. Sorry. Morgan Stanleylle oli tultu teke­mään töitä, vaikka yötä päivää – tauotta.

– Paperipinot pöydällä olivat metrinkorkui­sia. Kokko analysoi firman toisensa jälkeen. Oliko listautuminen pörssiin mahdollista? Miltä firman tulevaisuus näytti? Kannattaisiko siihen sijoittaa ja millä hinnalla?

Kokko kaivoi esiin pörssiin pyrkivien tai fuu­sioituvien yritysten vahvuuksia ja heikkouksia. Samalla selvisi, missä olivat analyytikon kipu­pisteet ja mikä tieto oli vaikeinta kaivaa esille.

Kahden Lontoon vuoden jälkeen Kokko halusi siirron Morgan Stanleyn Piilaakson toi­mipisteeseen. Lontoo oli hieno paikka, mutta piisirut vetivät puoleensa kuin magneetit.

Silicon Valleyssa analysoitavat yritykset oli­vat teknologiayrityksiä, mikä oli elektroniikka­DI:lle mannaa.

– Toimisto oli pienempi ja fiilis vähän ren­nompi kuin Lontoossa. Muuten sama tahti jatkui.

Startup viime tipassaKun Kokko saapui Piilaaksoon vuoden 1999 puolivälissä, teknologiahuuma oli siellä ja muuallakin kuumimmillaan.

Oikeastaan kupla oli kohta jo puhkeamaisil­laan, mutta Kokko ehti ensin.

– Suomalainen Oulusta Arizonaan lähte­nyt tutkija oli kehittänyt materiaaliteknologiaa tehostamaan tiedonsiirtoa valokuidussa. Hän etsi liikekumppania.

Mahdollisuus startupiin. Tätä oli odotettu! Kokko ei epäröinyt.

PANOSTA VERKOSTOITUMISEEN.

28 TEK 1/2013

Jaakon startup-vinkit! PANOSTA REKRYTOINTIIN. Tiimin laadusta ei saa tin-

kiä. Elokuvien ohjaaminen on 90-prosenttisesti cas-tingiä eli oikeiden näyttelijöiden hankkimista rooleihin. Sama pätee startupissa tiimin kasaamiseen.

OLE VALMIS ITEROIMAAN. Ensimmäinen idea on har-voin yhtä kuin lopullinen tuote. Selvitä yhdessä asiak-kaan kanssa, millainen tuote markkinoille kelpaa. Älä delegoi tätä vaihetta muille.

MIETI, RIITTÄVÄTKÖ SUOMEN MARKKINAT. Ovatko olosuhteet oikeat koemarkkinointiin? Vai kannattaako lähteä heti päämarkkina-alueelle?

LUO HYVÄT KONTAKTIT PARTNEREIHIN JA ALKU-VAIHEEN ASIAKKAISIIN. Panosta verkostoitumiseen. Luo adviser-verkosto, se kannattaa koota samalla alalla menestyneistä yrittäjistä, joilla on sekä arvokkaita neu-voja että kontakteja.

STRATEGIA, JOLLA TULET MARKKINOILLE ON KRIIT-TINEN TEKIJÄ. Se on oltava selvänä alusta alkaen. Erin-omainen tuote ei yksin riitä, se on myös pystyttävä markkinoimaan loppuasiakkaille tehokkaasti.

Rahoitus järjestyi ripeästi: Piilaak­son sijoittajat halusivat vielä vuoden 2000–2001 vaihteessa panna rahansa uuteen teknologiaan.

Sitten hiljeni. Kokko kumppaneineen toi start­

upin Suomeen VTT:n kylkeen. Teke­siltä ja sijoittajilta haettiin ja saatiin lisärahaa. Sen turvin sinniteltiin. Mole­kyyliteknologiaan perustuva tuote­kehitys vei aikaa useita vuosia, mutta suomalaisella jääräpäisyydellä ja nuu­kasti elämällä selvittiin.

Lopulta avautuivat Aasian mark­kinat. Suomalainen mikropiiri­materiaaleja valmistava yritys pääsi toimittajaksi Korean ja Taiwanin suu­rille mikropiiritehtaille. Sitä oli tavoi­

teltu pitkään ja hartaasti. Startup oli jaloillaan.

Kokolle se olisi lopulta merkinnyt muuttoa Aasiaan, mutta itä ei vetänyt miestä puoleensa. Sen sijaan Kokko ramppasi Suomen ja Kalifornian väliä. Siinä sivussa tuli tehtyä myös MBA­tutkinto.

Se kannatti. MBA­tutkintoa suoritti myös intialaissyntyinen amerikkalai­nen Raj Neervannan.

Kokko oli jo kehitellyt mielessään AlphaSensea. Nyt kohdalle osui sopiva liikekumppani.

Siinä samalla lausuttiin Alpha­Sensen synty sanat. Kokko irrottautui ensimmäisestä yrityksestään.

Uusi startup odotti.

TEK 1/2013 29

T ammikuussa raporttinsa antanut ICT 2015 ­työryhmä haluaa Suomelle valtakunnallisen IT­palveluarkki­tehtuurin, osaamisen kehittämistä ja kasvuyritysten tukemista. Näillä

konsteilla Suomi nostetaan myös nykyisestä talous ahdingosta, työryhmässä mukana ollut yksikön johtaja Pekka Pellinen TEKistä toteaa.

– Tarvitsemme tuotteita, joilla on kysyntää ja joista ollaan valmiita maksamaan.

Pellisen mielestä valtakunnallisen IT­palvelu­arkkitehtuurin rakentamista voi verrata vaiku­tuksiltaan rautatiehen: se on digitaaliyhteiskun­nan perusta, Virossa tämä ehdittiin oivaltaa jo ennen meitä.

– Julkishallintovetoisesti rakennettavalle väylälle määritellyt standardit ja pelisäännöt pakottaisivat toimijat laajaan yhteistyöhön. Samalla avattaisiin markkinat pienemmille IT­sektorin toimijoille. Valtakunnallisen tieto­väylän varaan voisivat rakentua kaikki sektori­ ja toimialakohtaiset sovellukset.

Osaamista ja yrittäjyyttä tuettavaRaportin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laaja­alaista osaamista. Luonnontieteellisen ja teknisen osaamisen rinnalle ICT­sektorille kai­vataan nykyistä enemmän myös tuotteistamis­ ja kaupallistamisosaamista. Asiakaslähtöisyys on otettava huomioon tuotekehityksessä alusta asti, Pellinen sanoo.

ICT 2015 -raportti tarjoaa Suomelle ulospääsyn talousongelmista.

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT iSTOCKPHOTO

ICT-ASIANTUNTIJARYHMÄPitkäjänteisen kehittämistavan

varmistaminen valtio neuvoston kansliaan perustettavan ICT-asiantuntijaryhmän

avulla. Ryhmä seuraa ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista. Samoin

se täydentää tulevina vuosina raportissa julkistettuja polkuja. RAHOITUSOHJELMA

Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja

kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin 25–40 miljoonan

euron panostukset.

Kaikki irti ICT-koneesta

30 TEK 1/2013

PEKKA PELLISEN MIELESTÄ TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET OVAT OIKEAAN OSUVIA. – VALITETTAVASTI LOPPUTULOS KUITENKIN NÄYTTÄÄ VÄHÄN YMPÄRIPYÖREÄLTÄ, KUN KONKREETTISET TOIMENPITEET OVAT NIMEÄMÄTTÄ.

YHTEINÄINEN ARKKITEHTUURIYhtenäisen kansallisen

IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita

voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen.

TYÖRYHMÄN KRIITTISET

ENSIVAIHEEN EHDOTUKSET OVAT:

ICT 2023 -OHJELMAKymmenen vuoden tutkimus-,

kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan

keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja

rahoittajat. Ohjelman vuosikustannus on 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi raportissa korostetaan kas­vuyritysten kehityksen tukemista ja vauhdittamista. TEKin mukaan tule­vaisuudessa kasvu rakentuu aiempaa enemmän pk­yritysten varaan.

Pellisen mielestä raportin esittämät toimet ovat oikeaan osuvia.

– Aloittavien yritysten pääoma­rahoituksen ja yritysten verokohtelun lisäksi huomiota on kiinnitettävä yri­tysten kykyyn hyödyntää digitalisoitu­mista erityisesti hallinnossa ja viran­omaisten kanssa asioitaessa.

– Harmillisinta on, että raportti loppu metreillä pyöristyi niin, että sisällöstä katosivat konkreettiset toi­menpide­ehdotukset, Pellinen kritisoi.

– Oleellista kuitenkin on, että ICT­sektorilla pysytään tilanteen tasalla ja pidetään osaaminen kunnossa. Se takaa sen, että pystytään reagoimaan, kun tilaisuus tulee.

Muuntokoulutusta luvassaNokia­klusterin rakennemuutoksen seurauksena työttömiksi jääneiden

työllistämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa työntekijöiden ja yri­tysten tarpeisiin räätälöityä muunto­koulutusta, vapautuneen ICT­osaami­sen tuotteistamista vientikelpoiseksi ja Suomen osaamisen markkinoimista kansainvälisille ICT­yrityksille.

Työryhmän ehdotukset vaativat val­tiolta yhteensä 55–70 miljoonan euron rahoitusta.

– Investoinnit ovat välttämättö­miä, kun haluamme uudistua ja kuroa umpeen taloudellisen ja teknologisen

murroksen luoma kasvukuilu, jossa työtä ja vientiä katoaa nopeammin kuin uutta syntyy, sanoo Pekka Ala-Pietilä.

Seurantaryhmä saman tienValtioneuvoston kanslia asetti saman tien seurantaryhmän koordinoimaan ICT­kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heino-nen valtioneuvoston kansliasta.

VALTAKUNNALLISEN IT-PALVELUARKKITEHTUURIN RAKENTAMISTA VOI VERRATA VAIKUTUKSILTAAN RAUTATIEHEN: SE ON DIGITAALIYHTEISKUNNAN PERUSTA.

TEK 1/2013 31

Työtodistus on kirjallinen todiste tehdystä työstä. Pelkän työsuh­teen keston ja tehtävien lisäksi siihen kannattaakin sisällyttää kuvaus työtehtävistä, tehtäviin liittyneistä vastuista sekä saavu­

tetuista tuloksista ja osaamisesta.

Miten se tehdään?Vaikka työtodistuksen kirjoittaminen on työnantajan velvoite, osaamisperus­teista todistusta ei kannata jättää tyys­tin esimiehen kontolle. Sen tekeminen

on työläämpää ja vaatii sinun ja esimie­hesi yhteistä panosta. Myös kollegat voi­vat auttaa.

Osaamisperusteista työtodistusta var­ten kannattaa hyödyntää työstä kerty­neitä dokumentteja. Esimerkiksi kehitys­keskusteluja koskevissa dokumenteissa on tietoa siitä, miten olet tuloksiisi pääs­syt, minkälaista osaamiskartoitusta sinulle on tehty ja millaista palautetta olet saanut. Myös työstäsi saatu asiakas­palaute, työajan seurannat, projekti­suunnitelmat, raportit, yrityksen vuosi­

TEKSTI KAISA HARMAALAKUVAT ISTOCKPHOTO

KOKO OSAAMISESIKerää työtodistukseen

Työtodistuksessa voi työsuhteen keston ja

tehtävien lisäksi kertoa omasta osaamisestaan

laajemminkin.

32 TEK 1/2013

Laaditaan työsuhteen päättyessä työntekijän pyynnöstä.

Työtodistukseen on kirjattava työsuhteen kesto ja kuvaus työtehtävistä.

Työntekijän pyynnöstä työtodistukseen voidaan kirjata työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Näitä tietoja työnantaja ei saa merkitä työtodistukseen omasta aloitteestaan. Työ taitojen ja käytöksen arvioinnin työnantaja tekee itsenäisesti, joten siihen ei työn tekijä voi vaikuttaa.

Työnantajan velvoite antaa pyydettäessä työ todistus kestää kymmenen vuotta työsuhteen päättymisestä. Todistusta työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työ suhteen päättymisestä.

Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kymmenen vuotta, työnantajan on annettava todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta vain, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta hankaluutta. Sama koskee myös kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen korvaamista uudella todistuksella.

Laki sanoo työtodistuksesta näin:

OSAAMISPERUSTEISELLA TYÖTODISTUKSELLA VOI OLLA RATKAISEVA MERKITYS, SILLÄ KILPAILU TYÖPAIKOISTA ON KOVAA JA TYÖTODISTUKSIA KATSOTAAN TARKASTI.

Työkaluja www-sivuilla

Työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen löydät

osoitteesta www.tek.fi/omaura.

Osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot voit tutustua TJS Opintokeskuksen julkaisuun

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen.

Omat kirjaukset ovat tärkeitä myös siksi, että hektisessä työelämässä muutokset ovat nopeita, ja suosittelijoiksi sopivia entisiä esi­miehiä voi olla vaikeaa tavoittaa.

Entinen esimies on ehkä ulkomaankomen­nuksilla tai ehtinyt jo eläkkeelle. Työtodistuk­seen kirjatut arviot aikaansaannoksista ja työ­tavoista voivat näissä tilanteissa olla erityisen arvokkaita.

Hyötyä koulutukseenOsaamisperusteisesta työtodistuksesta on hyö­tyä myös hakeuduttaessa täydentävään koulu­tukseen tai uutta alaa opiskelemaan. Opiskelija­valinnoissa hakijan sopivuutta ja motivaatiota koulutukseen saatetaan arvioida aiemman työ­kokemuksen ja siinä opitun perusteella. Tällöin työtodistus on tärkeä dokumentti.

Myös osa tutkinnon opintosuorituksista saattaa olla korvattavissa aiemman osaami­sen perusteella. Opintojen hyväksiluvun sijaan nykyään koulutuksessa puhutaankin AHOT­käytännöistä, eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta. Osaamisesta kertova työtodis­tus on oleellinen ”ahotoinnin” väline.

kertomukset ja verkkosivut voivat olla avuksi osaamisperusteista työtodistusta laadittaessa.

Kokeile oppimispäiväkirjaaOmaa osaamista, oppimista ja aikaansaan­noksia koskevaa tietoa kannattaa kerätä tal­teen säännöllisin väliajoin, vaikkei työtodis­tukselle ihan heti tarvetta olisikaan. Erityisen tärkeää asioiden dokumentointi on silloin, kun tehtävät vaihtuvat tiheästi – kaiken teh­dyn muistaminen muutaman vuoden taakse voi olla hankalaa. Päivitä siis CV:si riittävän usein, pidä oppimispäiväkirjaa tai kirjaa asiat muuten ylös. Muista kirjata myös koulutukset.

Kynnys oppimispäiväkirjan pitämiselle kannattaa pitää alhaisena, jotta siitä tulisi säännöllinen tapa. Muutamilla, jäsennellyillä ydinajatuksilla pääsee jo pitkälle.

TEK 1/2013 33

ILMOITUS

Näkökulm

aIisakin kirkkoEU:N TYÖAIKADIREKTIIVIÄ on raken­neltu kuin Iisakin kirkkoa.

Ensimmäinen direktiivi säädettiin jo vuonna 1993, jolloin enimmäistyö­ajaksi tuli 48 viikkotuntia – tosin jous­tojen kera. Tämäkään ei tosin riittänyt Ison­Britannian silloiselle pääministe­rille Margaret Thatcherille, joka vaati ja sai direktiiviin kuuluisan Britanniaa kos­kevan opt­outinsa: oikeuden poiketa enimmäistyöajoista työsopimuksella. Näin pohjustettiin työaikadirektiivin uudistamisen myöhemmät vaikeudet.

Direktiivin olemassaolon aikana sii­hen on onnistuttu tekemään ainoastaan pieniä tarkistuksia. Viimeisin vakava yritys tehtiin vuosina 2005–09, jolloin Euroopan Parlamentti hyväksyi palkan­saajien kannalta myönteisen mietin­nön, jossa opt­out olisi poistettu vähi­tellen, päivystysaika olisi laskettu selke­ästi työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt olisi liitetty direktiivin soveltamisalan piiriin. Direktiiviehdotus kuitenkin kaa­tui jäsenvaltioiden hallitusten vastus­tukseen parlamentin ja neuvoston sovit­telussa.

Koska nykyisin monessa jäsenmaassa vallitsee EU­lainsäädännön vastainen tilanne, komissio kutsui eurooppalaisia työmarkkinajärjestöjä uuteen neuvotte­luun direktiivin uudistamiseksi. Neuvot­telut aloitettiinkin joulukuussa 2011. Ne lopetettiin tuloksettomina viime vuo­den lopulla.

Miksi näin kävi taas kerran? Perus­syynä siihen on mainittu opt­out. Kun se koski 1993 vain Britanniaa, nyt sitä soveltaa joko kokonaan tai osittain 16 jäsenmaata. Kroatia on ilmoittanut myös liittyvänsä tähän joukkoon, kun siitä tulee unionin jäsen.

Tästä seuraa, ettei Euroopan työnan­tajajärjestöillä ole aitoa tarvetta sopia direktiivistä. Aika kun toimii heidän puolestaan ja murentaa kenties lopulta direktiivin kokonaan lisääntyvien opt­out­menettelyjen avulla. Työnanta­jien puolelta todettiinkin neuvottelu­jen kuluessa useaan otteeseen, ettei tätä direktiiviä oikeastaan tarvittaisi lain­kaan.

Ei hyvältä näytä. Pallo on nyt komis­siolla, jolla on aikaa toukokuun alkuun antaa esityksensä parlamentille, jotta se ehditään käsitellä siellä ennen vuoden 2014 vaaleja. Sitten seuraa taas sovitte­lumenettely parlamentin ja neuvoston välillä. Tuntuu siltä, ettei tämä kirkko valmistu koskaan.

Periaatteelliselta kannalta EU:ssa tar­vitaan lisää integraatiota ja tämä taas edellyttää lisää sääntelyä. Muuten jat­kamme kulkemista kriisistä toiseen. Eikä tämä tarve koske pelkästään taloutta, vaan myös eurooppalaisia työmarkki­noita, joista tulisi tehdä toimivampia.

Tämä kaikki edellyttää yhteisiä peli­sääntöjä eli integraation tiivistämistä. Jos tämä ymmärrettäisiin, voisi se kirkko joskus valmistuakin. Tai ainakin melkein.

Ari Åberg Kirjoittaja on TEKin kansainvälisistä asioista vastaava johtaja ja YTN:n viestintäpäällikkö. Hän osallistuu aktiivisesti ammattiliittojen EU-vaikuttamiseen.

OPT-OUTIN TAKIA EUROOPAN TYÖNANTAJAJÄRJESTÖILLÄ EI OLE AITOA TARVETTA SOPIA TYÖAIKADIREKTIIVISTÄ.

TEK 1/2013 35

WAUKohti

-elämystä

TERVETULOA

TEKIIN,

MUOTOILIJAT!

Teollisen muotoilijan Hannu Havuston tavoitteena on, että teollisuustuotteet erottuvat markkinoilla.

Hannu Havusto on ollut mukana monissa Metson paperikoneiden

tuotekehitysprosesseissa.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT JARI HÄRKÖNEN

36 TEK 1/2013

Etelä­Koreaan matkaavaan paperi­koneeseen tehdään viimeisiä asen­nuksia Metson Järvenpään teh­taalla. Teollinen muotoilija Hannu Havusto ihastelee koneen sulavia linjoja ja tyylikästä ulkoasua. Muo­

toilijan kädenjälki heijastuu pienimmistäkin yksityiskohdista.

– Myös prosessiteollisuuden isoja koneita myydään kuvien ja esitteiden avulla, summaa suunnittelutoimisto RD Velhon muotoilujoh­taja Havusto, joka toimii myös muotoilijoiden keskusjärjestön Teollisuustaiteen Liitto Orna­mon hallituksen jäsenenä.

Havustolla ei ole ollut näppejään pelissä uunituoreen koneen suunnittelussa, mutta paperikonemaailma on hänelle tuttu. Hän on tehnyt Metson kanssa lukuisia tuotekehitys­projekteja.

Havusto tietää, että myös teollisuustuot­teiden muotoilusta on rutkasti hyötyä. Muo­toilun avulla voidaan erottautua kilpailijoista, rakentaa tunnistettava brändi, kohentaa tuot­teen laatuvaikutelmaa ja ulkonäköä sekä luoda innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi muotoilemalla tuotteen käytettävyys paranee, ja muotoilu vai­kuttaa myös kustannuksiin.

– Usein säästöjä saavutetaan uudenlaisilla rakenteilla ja yhdistämällä toimintoja samoihin komponentteihin. Toisaalta valmistus saattaa kallistua, mutta kate paranee tuotteesta saata­van paremman hinnan vuoksi.

Pullonkorkista kivenmurskaimeenUransa aikana Havusto on muotoilut niin pie­niä muovituotteita kuin suuria teollisuus­koneita – aina pullonkorkista ja tutista kiven­murskaimiin.

– Jos muotoilija suunnittelee pientä kulutus­tuotetta, saattaa hän vastata käytännössä koko suunnittelusta.

– Isommista kokonaisuuksissa, esimerkiksi paperikoneissa, eri prosesseilla on omat asian­tuntijat. Muotoilijan pitää ymmärtää muun muassa, materiaalin käyttäytyminen, valmis­tusprosessi, mitä ostajat haluavat, mitä varsi­nainen käyttäjä tekee ja miten laitetta huolle­taan.

Havuston mukaan muotoilijan tulee olla mukana koko tuotekehitysprosessin ajan. Kaikki alkaa tavoitteiden määrittelystä sekä toiminnan ja tuotteen ulkonäön ideoinnista.

Yhteistyötä tehdään muun tuotekehitys tiimin kanssa.

Kaukosäätimen kotelon muotoiluun saattaa kulua muutama kuukausi, kun taas paperiko­nemaailmassa tähdätään vuosien päähän.

– Muotoilija on tuotekehitystiimissä kuin tulkki, joka pystyy tuottamaan käyttöskenaari­oita, sarjakuvatyyppisiä kuvia, siitä, miten tuo­tetta käytetään tai huolletaan. Niiden avulla voidaan havaita ongelmakohdat jo suunnitte­luvaiheessa.

Havusto puhuu mielellään strategiaa muok­kaavasta muotoilusta.

– Strategiaa toteuttava muotoilu on sitä, että tehdään tuotteita, joita yritys tekee. Strategiaa muokkaavassa muotoilussa taas mietitään, voi­taisiinko jotain tehdä aivan uudella tavalla, minkä seurauksena yritys saattaa muuttaa stra­tegiaansa. Yritysten pitäisi panostaa enemmän pitkälle tähtääviin suunnitelmiin.

MUOTOILU RAKENTAA TUNNISTETTAVAA BRÄNDIÄ JA PARANTAA TUOTTEEN LAATUA.

Metsolla on paperikoneiden muotoilusta jo 40 vuoden perinteet.

TEK 1/2013 37

Tervetuloa TEKiin, muotoilijat

TEK JA MUOTOILIJOIDEN valtakunnallinen aat-teellinen ja ammatillinen keskusjärjestö Teollisuus-taiteen Liitto Ornamo ovat sopineet rinnakkaisjäsenyy-destä. Esimerkiksi teollisuudessa ja suunnittelutoimis-toissa palkansaaja-asemassa työskentelevät Ornamon jäsenet voivat liittyä TEKin jäseniksi.

Myös Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkea koulun ja Lapin korkeakoulun taiteiden tiede-kunnan opiskelijat sekä ammattikorkeakouluissa opis-kelevat Ornamon jäsenet voivat liittyä TEKiin opiskelija-jäseniksi.

Ornamo–TEK-rinnakkaisjäsenyys tiivistää yhteistyötä eri toimialojen suunnittelijoiden työmarkkinaedun-valvonnassa. Monet muotoilijat työskentelevät samojen työehtosopimusten piirissä kuin tekkiläiset. TEKin jäse-ninä muotoilijat saavat käyttöönsä TEKin työmarkkina-edunvalvonnan palvelut ja -edut, kuten laki- ja ura-palvelut sekä muita jäsenetuja. Lue lisää: www.tek.fi/ornamo-tek.

TEKiin perustetaan myös Työelämän muotoilija-raati. Se kokoaa uusia yhteisjäseniä ja entuudestaan TEKin jäseninä olevaa muotoilijakuntaa keskustele-maan ja tekemään aloitteita muotoilijoiden työelämä-kysymyksistä. TEKin edunvalvontavaliokunnat ja halli-tus kuulevat raatia tehdessään muotoilijoita koskevia työmarkkina päätöksiä.

Vuonna 2013 TEKin jäsenmaksu Ornamon jäse-nille on 149 euroa. Opiskelijajäsenyys on maksuton. Jos haluat liittyä Ornamo-TEK-rinnakkaisjäseneksi, ota yhteyttä Ornamon toimistoon: www.ornamo.fi, office@ornamo.fi, p. (09) 6877 740. Ornamon opiskelija jäsenet voivat liittyä TEKiin opiskelijajäseniksi netissä: www.tek.fi/opiskelijat

– Antoisinta on, jos löytää sellai­sen konseptin, joka aiheuttaa wau­tunteen. Löydetään aivan uusi tapa tehdä jokin asia.

DI:stä muotoilijaksiHavusto laskee, että Suomessa työs­kentelee noin 1 500–2 000 teolli­sen muotoilukoulutuksen saanutta ammattilaista. Havuston vetämässä RD­Velhon muotoilutiimissä heitä on 11. Pääasiassa teolliset muotoi­lijat työskentelevät yrityksissä tai suunnittelutoimistoissa, joista suu­rin osa on yhden tai kahden hengen toimistoja.

– Isoissa yrityksissä omat muo­toilijat vastaavat muotoilun tekemi­sestä ja hankkivat sitä ulkopuolelta. Suurissakaan teollisuusyrityksissä heitä ei ole kuin muutama.

Teollista muotoilua voi opis­kella muun muassa Aalto­yliopis­tossa, Lapin yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa. Havusto itse päätyi teolliseksi muotoilijaksi hieman pidempää reittiä. Tampe­reelta diplomi­insinööriksi valmistu­nut Havusto aloitti teollisen muotoi­lun opinnot Taideteollisessa korkea­koulussa 90­luvun alussa.

– Siitä on ollut hyötyä. Muotoi­lija joutuu usein toimimaan pienenä insinöörinä. Meillä pitää olla käsitys esimerkiksi teräksen lujuuksista tai siitä, miten peltiä taivutetaan.

Erilaiset ajatusmaailmat täyden­tävät toisiaan.

– Muotoilija pystyy näkemään lopputuloksen, vaikka kaikkia yksityis kohtia ei olisikaan ratkaistu. Hän on tottunut katsomaan tuotetta kokonaisuutena. Insinöörin taas pitää löytää ongelmakohdat ja hakea niihin ratkaisua, Havusto vertaa.

Muotoilu kertoo laadustaHavuston mielestä suomalais­ten muotoilijoiden taso on korkea, ja muotoilu on yhä tiiviimmin osa teollisuusyritysten tuotekehitys­prosessia. Sen sijaan pk­yrityksissä on vielä työsarkaa.

– Joissakin pk­yrityksissä muo­toilun merkitystä ei ole ymmär­retty. Jos ne käyttäisivät muotoilua yritys imagon ja tuotteiden paranta­miseen, ne näyttäisivät imagoltaan kymmenen kertaa suuremmilta ja laadukkaammilta kuin nyt.

– Muotoilun ottaminen mukaan tuotekehitykseen voi joskus tuottaa tuskaa, jos halutaan pitäytyä van­hoissa toimintamalleissa. Mukaan ottaminen ei kuitenkaan tarkoita, että muotoilija ja insinööri joutui­sivat koko ajan vääntämään kättä. Molempien tavoitteena on saada aikaan hyvä tuote, joka on kustan­nustehokas ja helppo valmistaa.

Hannu Havuston mielestä muotoilukoulutusta voisi antaa

osana muita opintoja, aivan kuten Aalto-yliopistossa.

38 TEK 1/2013

URAILLAT

www.tek.fi/uraillat

Tunnetaidot työnhaun kilpailuetuna

Tampere 11.2.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 4.2.

Oulu 21.3.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 13.3.

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi

Kuopio 14.2.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 6.2.

Tampere 11.3.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 4.3.

Helsinki 19.3.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 11.3.

Stressittömämpi elämä itsensä johtamisen avulla

Helsinki 5.3.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 25.2.

USAIN – Ajattelunhallinta”Keskity kuin huippu-urheilija.”

Turku 6.3.2013 klo 17.00Ilmoittautuminen viimeistään 26.2.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä

Jyväskylä 13.3.2013Ilmoittautuminen viimeistään 5.3.

KEVÄT 2013

Lisätietoja tilaisuuksien sisäl-löstä: Pauliina Taipalus (09) 2291 2207, pauliina.taipalus@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat.

Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi.

Uraillat on tarkoitettu kaikille TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

TEK 1/2013 39

Vihreän rakentamisen palikat kasassa

JOTKUT TAHOT EIVÄT LIIKAHDAKAAN, JOS EI OLE RAHALLISTA NÄYTTÖÄ.

Rakentamistalouden teekkarit ideoivat tulevaisuuden rakentamista. Kädenjälki on vihreä.

Rakennusalan teekkareilla on unelma. Tulevaisuu­den kaupungissa asuin­alueita kehitetään suu­rina kokonaisuuksina, maankäyttö on tehokasta,

rakennusmateriaalit ovat ympäristö­ystävällisiä ja kestäviä, energiaa saadaan uusiutuvista lähteistä ja lämpö ei valu harakoille. Lisäksi asukkaat viihtyvät kotikulmillaan, ja paikasta toiseen mat­kataan raiteita, kävely­ tai pyöräteitä pit­kin. Kun rakennus on tullut elinkaarensa loppuun, puretut osat voidaan käyttää uudelleen.

Unelmaan on vielä matkaa, joten opiskelijat päättivät antaa rakennus­teollisuuden pinttyneille asenteille kyy­tiä. Helmikuun alussa julkaistu artikkeli­kokoelma Roportti ruotii vihreän raken­tamisen uusia tuulia.

– Tavoitteena on muuttaa alaa. Halu­amme tuoda uusia ideoita, joihin esi­merkiksi rakennusalan yritykset voisi­vat panostaa, ja mistä voisi syntyä uutta liike toimintaa, summaa projektin koor­dinaattori Saku Törrönen.

– Tuomme esille nuorten uusia näkö­kulmia. Niiden merkitystä ei tulisi vähä­tellä kokeneempien ammattilaisten tieto taidon rinnalla, lisää kiinteistösijoit­tamiseen perehtynyt Toni Perätalo.

Yksittäisillä valinnoilla ei ihmeitäJulkaisuun on koottu 13 artikkelia raken­tamisen eri vaiheista – alkaen aina suun­

nittelusta ja päätyen korjausrakentami­seen ja kiinteistösijoittamiseen. Myös rakennettu ympäristö, kuten vesijakelu, tiet, liikennejärjestelmät ja puistot on huomioitu.

– Olemme siinä pisteessä, että pel­källä yksittäisellä materiaalin valinnalla tai rakenneratkaisulla ei saada aikaan ihmeitä. Meidän pitää ennemmin aja­tella kokonaisuutta, talotekniikkajärjes­telmää ja rakenteita yhdessä, korostaa Jyry Kuokkanen, joka on organisoinut artikkeleiden kirjoittamisprosessia.

Yhtenä haasteena on ennustaa tule­vaisuuden trendejä.

– Tulevaisuuden yksi isoista jutuista tulee olemaan jäteveden lämmönkeräys. Myös aurinkoenergiaa hyödyntävissä aurinkokeräimissä on valtavasti poten­tiaalia. Yhdessä artikkelissa on esitelty esimerkiksi uusia eristemateriaaleja, luettelee uusista teknologioista kirjoit­tava Pietari Pellinen.

Tekijäryhmä on tutustunut alan vii­meisimpään tutkimukseen, sparran­nut asiantuntijoita sekä työstänyt aiheita yhdessä työpajoissa. Marraskuussa koko 15 hengen tiimi matkusti San Francis­coon maailman suurimmille vihreän rakentamisen messuille.

– Suurin anti oli amerikkalaisten roh­keus ja uskallus markkinoida. Siellä innovaatiot leviävät nopeammin, sillä he osaavat myydä ja esiintyä hyvin, Törrö­nen miettii.

– Messuilla painotettiin myös, että

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT JARI HÄRKÖNEN

40 TEK 1/2013

OPISKELIJAT

Pietari Pellinen (alhaalla), Saku Törrönen, Jyry Kuokkanen

ja Toni Perätalo (oik.) haluavat muuttaa perinteisen

rakennusalan asenteita.

käyttäjä pitää ottaa paremmin huo­mioon, ja häntä pitää opettaa käyt­tämään rakennuksia oikein, Kuok­kanen kertoo.

Älä laske vain rakennuskustannuksiaNelikko on vakuuttunut, että vihre­ästä rakentamisesta on rutkasti hyö­tyä. Ympäristö kuormittuu vähem­män, asumis­ ja toimintaympäristöt ovat viihtyisämpiä sekä energiate­hokkuus säästää kustannuksia.

– Toisaalta yritys saattaa olla valmis maksamaan enemmän vuokraa, jos toimisto on raken­nettu energiatehokkaasti. Yritysten arvoissa painaa nykyään muukin kuin raha, Perätalo huomauttaa.

Julkaisun kirjoittajien mielestä raha on suurin hidaste vihreälle rakentamiselle.

– Jotkut tahot eivät liikahdakaan, jos ei ole rahallista näyttöä. Aiem­min mitään vihreää ei tehty, jos se oli kalliimpaa. Nyt ollaan siinä pis­teessä, että punnitaan tosissaan, tehdäänkö ekologisesti kymmenen prosenttia kalliimmalla vai perintei­sellä tavalla, Törrönen laskee.

– Vihreä rakentaminen on arvi­olta hiukan kalliimpaa kuin perin­teinen tapa. Päätöksentekohetkellä ei aina ajatella koko rakennuksen elinkaarta eikä nähdä, minkälaisia säästöjä voidaan saada pidemmällä aikavälillä, Kuokkanen pohtii.

Tiukentuneet laki­ ja rakennus­

määräykset ovat edistäneet energia­tehokkaampaa rakentamista. Tosin usein vain pelkät minimivaatimuk­set toteutetaan.

– Uusissa rivi­ ja omakotitaloissa rakentaminen on hyvällä tasolla. Uusille toimistorakennuksille ja toimitiloille haetaan usein vih­reän rakentamisen sertifikaatti. Sen sijaan korjausrakentamisessa on parannettavaa, Törrönen kiteyttää.

Entä alan opetus?– Aika moneen kurssiin on tullut

mukaan muun muassa termi sustai­nable, Perätalo tarkastaa tuoreelta kurssilistalta.

Tutustu Roportti-julkaisuun www.ropo.ayy.fi

∂ 50 000 euron budjetti

∂ 500 euron osallistujan omavastuuosuus

∂ kymmeniä tunteja itsenäistä työntekoa

∂ 40 tuntia kokouksia

∂ 15 hengen tekijäporukka

∂ 14 päivän matka San Franciscoon ja Los Angelesiin

∂ 13 artikkelia

∂ 12 kuukautta kestänyt urakka

∂ 4 pitkää työpajaa

∂ 3 yhteistä illanviettoa

Roportti-julkaisu numeroina

Valmiimpana työelämään

VIIME VUODEN TAMMIKUUSSA Rakentamis-talouden opiskelijoiden kerho ROPO halusi tehdä jotain ”tosi siistiä alalla”. Vuotta myöhemmin valmis-tui vihreään rakentamiseen pureutuva Roportti.

– Testasimme ideamme kantavuutta aluksi potentiaalisilla yhteistyökumppaneilla. Sen jälkeen kasasimme 15 hengen tekijätiimin hakemusten perusteella opintojen loppuvaiheessa olevista opis-kelijoista, ja aloimme tehdä julkaisua, Törrönen ker-too.

Jokainen pääyhteistyökumppani sai ehdottaa yhtä aihetta.

– Tämä on eräänlainen avaus uudenlaiselle yri-tysten ja opiskelijoiden väliselle yhteistyölle. Yritykset saavat kerättyä tuoreita ideoita monilta opiskelijoilta, kun taas opiskelijat oppivat aiheesta ja ovat valmiim-pia työelämään, Kuokkanen tiivistää.

– Tämä on ollut yksi opiskelujen opettavaisim-mista projekteista. Ihmiset ovat kasvaneet matkan varrella paljon, Törrönen jatkaa.

TEK 1/2013 41

ISTUTETTIIN YRITTÄJYYDEN

SIEMEN

TEKSTI PIRRE HYÖTYNEN KUVAT JARI HÄRKÖNEN

A alto­yliopiston kemiantek­niikan opiskelijat perehtyivät oman alansa yrittäjyyden mah­dollisuuksiin perustamalla kuvitteellisen firman.

Tehdassuunnittelun kurs­silla kokeiltiin perinteisen opetuksen ohella projektioppimista. Kaksi viiden hengen ryhmää perusti projektityönään kuvitteelliset yritykset.

– Opiskelijoita pyydettiin etsimään lokaali tai globaali ongelma, joka ratkaistaisiin kemian tekniikan keinoin. Konseptin tuli olla tekni­sesti toteutettavissa. Siinä piti ottaa huomioon myös liikeidean vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Ihan niin kuin oikeassa yri­tyksessäkin, opettava tutkija TkT Timo Seura-nen Aalto­yliopiston Kemian tekniikan korkea­koulusta kertoo.

Molemmat ryhmät kehittivät tuotekonsep­tin, jossa tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen.

– Ensimmäinen ryhmä suunnitteli järvi­imurin, jolla puhdistetaan sedimenteistä typ­peä ja fosforia. Toisen idea oli kierrättää pika­ruokaravintoloista käytetty rasva uusiokäyt­töön. Lisäksi rasvassa oleva ruokaperäinen kiintoaines keksittiin hyödyntää pelletteinä energiantuotannossa.

Megatrendien haisteluaKokeilun taustalla on Seurasen lisäksi väitöskir­jaa valmisteleva DI Victor Heinänen.Heinäsen tavoitteena on selvittää, millaista osaamista ja näkemystä tulevaisuuden kemisti­insinöörillä tulisi olla ja miten yrittäjyys ja yrittäjämäinen tapa toimia saadaan osaksi kemisti­insinöörin koulutusta.

Molemmat pitävät tärkeänä, että perustai­tojen lisäksi valmistuvilla diplomi­insinööreillä olisi aiempaa enemmän ennakointikykyä ja herkkyyttä uusien ideoiden hyödyntämiseen. Megatrendien ja tulevaisuuden hahmottami­nen on oleellista nyt, kun perinteisesti vahvat vientiteollisuuden alat ovat murroksessa ja on luotava uutta osaamista ja liiketoimintaideoita.

– Tällaisessa opetuksessa on tavoitteena muuttaa systeemiä sekä horjuttaa vanhoja ajat­telutapoja ja rakenteita. Haluamme tuottaa häiriöivää opetusta (disruptive teaching), joka altistaa erilaisille tavoille ajatella ja tehdä asi­oita. Sitä tarvitaan innovatiivisten, uusien lii­keideoiden ja konseptien synnyttämiseen, Hei­nänen summaa.

Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijat perehtyivät oman alansa

yrittäjyyden mahdollisuuksiin perustamalla kuvitteellisen firman.

Projektioppimisessa

OPISKELIJATProjektiryhmä työmaalla.

Kuvassa vasemmalta Johanna Fallström, Ilona Liukkonen,

Maiju Laurila, Kirsi Linnavuori, Emma Mehik, Tanja Hautaviita ja

Inka Mäkinen. Kuvasta puuttuvat projektilaiset Otto Köylijärvi,

Ella Potka ja Maria Puustinen.

42 TEK 1/2013

– Opetusta pitäisi myös suun­nata eri tavalla eri talousalueilla. Toi­silla alueilla keskityttäisiin esimer­kiksi tuotekehitykseen, toisilla massa­tuotantoon ja joillakin tulevaisuuden mega trendien haistelemiseen. Kysy­mys kuuluukin: mikä on Suomen juttu? Millä me tulevaisuudessa pär­jäämme? opetuksen kehittämistä tut­kiva Seuranen pohtii.

Yrittäjyydestä kantava teemaKokeilussa opiskelijat tekivät aluksi yrittäjyystestin, josta tulokseksi jokai­nen sai oman yrittäjyysprofiilin. Sen perusteella muodostettiin ryhmät.

– Halusimme seurata, muuttuuko asenne kurssin aikana. Jäisikö pieni yrittäjyyden siemenen itämään? Potentiaalia on, sillä nuoret näkevät maailman vielä sinisin silmin eivätkä rajoittaudu liikaa, Seuranen kertoo.

– Tavoite oli myös herätellä opis­kelijat ajattelemaan, että mahdolli­suuksia on joka puolella: think big, start small!

Panimosta kasvot yrittäjyydelleProjektitöiden lisäksi yrittäjyyttä tar­kasteltiin kurssilla myös kansantalou­den näkökulmasta, lisäksi syvennyt­

tiin yrittäjäasenteeseen ja yrittäjien tapaan toimia.

Ryhmät vierailivat myös Suomen­linnan panimossa. Kemistille on tär­keää tutustua oluen valmistusproses­siin, mutta vähintään yhtä tärkeää on tutustua yritysideaan.

– Panimo antoi kasvot yrittäjyy­delle. Se valoi uskoa, että tällainenkin toiminta on mahdollista ja hyvä ura­vaihtoehto, kurssin käynyt Tanja Hau-taviita sanoo.

Opiskelijat kokivat projektityön tavanomaista opiskelua itseohjautu­vampana. Siten se vaatii myös itse­kuria.

– Toisaalta porukassa tekemi­nen motivoi, jokaisella oli omat vas­tuunsa. Asiatkin jäivät tavallista paremmin mieleen, Maiju Laurila sanoo.

– Ja kynnys yrittäjyyteen madaltui selvästi. Yrittäjäksi ryhtyminen ei olisi mitään ylitsepääsemätöntä, Hauta­viita ja Laurila toteavat.

Järvi puhtaaksi ja ravinteet kiertoon

ENSIMMÄINEN PIENRYHMÄsuunnitteli järvi-imu-rin, jossa kalvotekniikan avulla saadaan vedestä ja poh-jalietteestä eroteltua sedimentoitunut typpi ja fosfori. Erotus tapahtuu laitteen sisällä olevien kalvojen pin-nalla, josta typpi ja fosfori otetaan talteen. Puhdistu-nut vesi kierrätetään suoraan takaisin järveen, eikä sitä tarvitse säiliöidä tai kuljettaa edelleen. Ideaalisin käyt-tökohde talteen otetulle typelle ja fostorille ovat rehe-vöityneen järven vieressä olevat pellot.

– Tavoitteena hankkeessamme on, että rehevöity-miskierre pystyttäisiin katkaisemaan järviä vahingoit-tamatta, kertoo opiskelija Emma Mehik.

– Lisäksi maanviljelijöille tarjottaisiin lannoitesuun-nittelupalvelua. Näin voitaisiin kierrättää kerätyt ravin-teet lannoitteina ja optimoinnilla välttää rehevöittävien ravinteiden liika-annostus. Tavoitteena on win-win- tilanne järven ja maanviljelijän kannalta.

Projektitöitä arvosteleva tehdassuunnittelun pro-fessori, dosentti Jukka Koskinen piti ideaa huikean innovatiivisena.

– Teknisesti mahdollista ja toteutuessaan mahdol-listaisi järvien online-puhdistuksen.

Paistorasvasta uusioenergiaa

TOISEN RYHMÄN PERUSTAMA kuvitteellinen yritys ”Ölmy Oy” keskittyy kasviperäisten ruokaöljyjen keräyk-seen ja kierrätykseen. Liikeideana on kerätä käytettyä kasvi öljyä esimerkiksi pikaruokaravintoloilta, erotella öljy kiintoaineesta ja myydä öljy edelleen jatkojalostuk-seen. Kiintoaine voitaisiin vastaavasti hyödyntää ener-giantuotannossa.

– Pikaravintolassa syntyy helposti jopa pari sataa lit-raa jäteöljyä päivässä. Useimmiten öljyt menevät suo-raan polttoon, vaikka tässä voisi olla kierrätyspoten-tiaaliakin, Ölmyn edustaja teekkari Inka Mäkinen sanoo.

– Meidän liikeideamme on tarjota pikaruokaloille toimiva logistiikka ja keräyspalvelu. Öljyn jatkojalos-tajille tarjoamme tasalaatuista, kierrätettyä raaka-ainetta. Ruoanvalmistuksesta saatavasta kiinto-aineesta eli ”ranskanperunamujusta” tekisimme pellet-tejä, jotka hyödynnettäisiin edelleen energiaksi.

Arvosteleva professori Koskinen näki liikeideassa potentiaalia.

– Ajankohtainen ja hyvä aihe! Käytännönläheinen ja toteutettavissa.

THINK BIG, START SMALL.

Kokeilussa oli tavoitteena muuttaa systeemiä sekä horjuttaa vanhoja ajattelutapoja ja rakenteita.

TEK 1/2013 43

Sähkösaostusteknologialla pys­tytään tuottamaan raaka­vedestä yhtä hyvää tai parem­paa juomavettä kuin nykyisillä kemiallisilla saostusmenetel­millä, tutkija Mikko Vepsäläi-nen kertoo.

Juomavetemme raaka­aine, esimerkiksi Päijänteestä pääkaupunkiseudulle johdettava raakavesi, sisältää aikamoisen cock­tailin erilaisia epäpuhtauksia: eloperäisiä hiuk­kasia, bakteereja ja viruksia. Nykyisin nämä pienet partikkelit poistetaan kemiallisen saos­tuksen avulla. Esimerkiksi veteen lisätty rauta­sulfaatti saa pienet partikkelit yhdistymään, minkä jälkeen sakka erotetaan vedestä selkey­tysaltaissa ja hiekkasuodattimissa. Sama mene­telmä toimii myös jäteveden puhdistuksessa.

Sähkösaostuksessa veteen taas johdetaan pieni sähkövirta, jolloin metallisuoloja ei tar­vitse lisätä. Puhdistusprosessissa tarvittavat metalli­ionit liukenevat puhdistettavaan veteen laitteiston metallianodilta.

Kompakti juomavesilaitosVepsäläisen mukaan tekniikalla on muutamia etuja nykymenetelmiin verrattuna. Yksi hyödyl­lisistä sivureaktioista tapahtuu katodielektro­

dilla: sen muodostama vetykaasu nostaa lika­partikkelit veden pinnalle.

– Sekä saostus että sakan erotus pystytään tekemään samassa laitteistossa.

Kemiallisessa saostuksessa tarvitaan useita peräkkäisiä vaiheita.

– Ensin saostetaan epäpuhtaudet vedestä, sitten tarvitaan jokin erotusmenetelmä, joko epäpuhtauksien laskeutus altaan pohjalle, flo­taatio tai suodatus.

Nykyiset vedenpuhdistamot ovat monine altaineen kookkaita laitoksia. Sähkösaostuspro­sessin voisi rakentaa kompaktimpaan kokoon.

– Sen voisi tuotteistaa pienikokoiseksi lait­teistoksi, josta voisi tuottaa juomavettä esimer­kiksi kriisitilanteissa, Vepsäläinen pohtii.

Vepsäläisen tutkima sähkösaostus ei ole mikään uusi keksintö. Sähkövirtaa hyödynnet­tiin ensimmäisen kerran epäpuhtauksien erot­tamiseen vedestä vuonna 1899, kun Lontoo­seen valmistui menetelmää hyödyntävä jäteve­den puhdistus laitos.

Sadan vuoden unohdusTekniikan kehitys on kuitenkin arvaamatonta. Sähköiselle vedenpuhdistukselle kävi kuten sähköautolle. 1900­luvun alkuvuosina hiljaiset ja helppokäyttöiset sähköautot myivät poltto­

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT YAN JIN JA ISTOCKPHOTO

Tutkija Mikko Vepsäläisen väitöstyön mukaan sähkövirran avulla saadaan saostettua vedestä niin myrkylliset yhdisteet kuin eloperäinen humus. Erityisen hyvin menetelmä sopisi kompakteihin vedenpuhdistamoihin ja kriisialueille.

MIKKO VEPSÄLÄISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1980

19881999

2004

Mikko Vepsäläinen syntyy Jäppilässä.

Vepsäläinen tutustuu kemiaan. ”Sekoittelin kylpyhuoneessa eri aineita, äidin etikkahappoa ja muita aineita. Hienointa oli, jos sai seoksen kuplimaan tai saostumaan. Räjähdyksiä ei sattunut.”

Ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta. ”Koulussa luin kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa niin paljon kuin pystyin.”

Töihin Savcor Forest Oy:lle. ”Ajauduin sähkökemian pariin tehdessäni Savcorille erikoistyötä ja gradua.”

vedenpuhdistuskemikaalitSÄHKÖ KORVAA

2005 Filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. ”Olen alkuperäiseltä koulutukseltani kemisti. ”

44 TEK 1/2013

TIE TOHTORIKSI

vedenpuhdistuskemikaalit

2006 2009

20132012Vaihtaa työpaikkaa Savcorilta

VTT:n tutkijaksi Espooseen. ”Työskentelin edelleen sähkökemian parissa. Tutkin esimerkiksi voimalaitosten materiaalien kestävyyttä ja ydinjätteiden loppusijoitusta.”

Väitöstyö sähköisestä vedenpuhdistuksesta alkuun Mikkelin vihreän kemian laboratoriossa.

Kolmen vuoden postdoc-tutkijapesti Australian Melbournessa alkaa.

Väitöstyö ”Electrocoagulationin the treatment of industrial waters and wastewaters” hyväksytään Lappeen-rannan teknillisessä yliopistossa.

TIETEELLINEN LÄPIMURTO ON VASTA TULOSSA

moottoriautoja paremmin. Sittemmin sekä sähköauto että sähkösaostus jäivät lähes unho­laan melkein sadaksi vuodeksi. Miksi näin kävi?

– Kemiallinen saostus oli yksinkertaisempi menetelmä: kemikaalit sekoitetaan veteen, sekoitetaan vettä hitaasti, ja epäpuhtauksien annetaan laskeutua pohjalle, Vepsäläinen sel­vittää.

Monimutkaisemman sähkösaostuksen kehi­tys pysähtyi.

Nyttemmin kiinnostus teknologiaa kohtaan on herännyt uudelleen. Puhtaan juomaveden riittävyys on globaali ongelma, joka koskettaa jo nyt miljardeja ihmisiä.

– Kaikki alan tutkimus on lisääntynyt. Vedenkäsittelyyn etsitään menetelmiä, jotka ovat mahdollisimman kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä, joissa tarvitaan mahdol­lisimman vähän kemikaaleja ja jotka ovat huo­lettomia.

Väitöstyö lähti liikkeelle Vepsäläisen työs­kennellessä tuotekehitysinsinöörinä Savcor Forestilla Mikkelissä. Yritys kehittää teknolo­giaa puunjalostusteollisuudelle. Uudet veden­käsittelymenetelmät kiinnostavat myös teolli­suutta.

– Puunjalostus tarvitsee suuret määrät erit­täin puhdasta vettä. Epäpuhtaudet heikentä­vät paperin laatua. Jätevesiäkin syntyy paljon, ja päästövaatimukset tiukentuvat jatkuvasti.

Käytännön kokeet teollisuuden jätevesillä ja humuspitoisella raakavedellä mahdollisti Mik­kelissä toimiva Lappeenrannan teknillisen yli­opiston vihreän kemian laboratorio.

Vepsäläinen kehuu tutkimusyksikköään estoitta.

– Se on hyvä paikka soveltavan ympäristö­kemian tutkijalle.

Mikko Vepsäläinen perehtyy Australiassa

postdoc-tutkijana bioliuotusmenetelmään.

TEK 1/2013 45

Maine on vetänyt ulkomaalaisia tutkijoita Mikkeliin saakka, ja julkaisuja syntyy. Myös yritys yhteistyö sujui mallikkaasti.

– Pystyin tekemään Savcoria hyödyttävää tutkimusta yliopistolla, ja Savcor taas antoi jul­kaista heidän projekteissaan syntyneitä tuloksia.

Eroon raskasmetalleista ja ravinteistaLaboratoriossa testattiin, miten ruskeasta joki­vedestä syntyi juomavettä, ja miten sähkösaos­tus onnistui poistamaan orgaanisen aineen ja myrkylliset yhdisteet paperitehtaan jäteve­sistä. Vepsäläinen selvitti sähkösaostuskäsitte­lyn parametrien, virrantiheyden, lämpötilan ja veden pH:n, vaikutusta puhdistustuloksiin.

Tutkimuksen perusteella sähkösaostus on tehokas puhdistusmenetelmä. Esimerkiksi vesistöjä rehevöittävä fosfori poistui sähkösaos­tuksella jätevesistä tehokkaasti, vaikka pitoi­suudet olivat hyvin pieniä. Menetelmä osoit­tautui tepsivän myös väkevien rikkiyhdisteiden aiheuttamaan sellutehtaan hajuun.

– Sulfidit saatiin saostettua hyvin pois jäte­vedestä rautaelektrodeilla.

Väitöstyön kirjallisuusselvitys paljasti, että menetelmää on testattu ympäri maailmaa monenlaisiin teollisuuden jätevesiin, teurasta­moista aina oliiviöljytehtaisiin.

– Raskasmetallien poistossa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia, samoin orgaanisen aineen poistossa.

Esimerkiksi suomalaisten porakaivojen vettä pilaava myrkyllinen arseeni saadaan poistettua käytännössä kokonaan, samoin pesualtaita vär­jäävä rauta.

– Suomen vesissä on paljon rautaa ja man­gaania. Ne ovat tosin lähinnä esteettinen haitta, eivät myrkyllisiä aineita.

Vepsäläisen väitöstyö koostui viidestä tutki­muspaperista, mutta suurin tieteellinen läpi­murto on kuulemma vasta tulossa, kun työn alla oleva review­paperi julkaistaan.

– Siihen on koottu kaikki johtopäätökset omasta ja muiden tutkimustyöstä.

Tutkija ehdottaa, että sähkösaostusta ja perinteistä kemiallista saostusta pitäisi verrata keskenään, jotta menetelmien vahvuudet sel­viäisivät.

Varsinkin kustannusten vertailu on tärkeää, sillä vedenpuhdistuksessakin raha ratkaisee.

– Raakaveden puhdistuskustannukset saavat olla muutamia senttejä kuutiota kohden.

RASKASMETALLIEN POISTOSSA ON SAAVUTETTU ERITTÄIN HYVIÄ TULOKSIA.

Näin toimii sähkösaostus

Anodilta puhdistettavaan veteen liuenneet metalli-ionit vetävät puo-leensa negatiivisesti varautuneita pieniä epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet flokkautuvat, eli kokoontuvat isommiksi kasaumiksi

Katodi-elektrodilla muodostuva vetykaasu tarttuu likapartikkelien kasautumiin ja nostaa ne pinnalle (flotaatio), josta ne voidaan poistaa helposti.

Katodilla muodostuu myös veden pH:ta nostavia hydroksyyli-ioneja. Puhdistetun veden pH:ta ei tarvitse erikseen säätää.

LiukeneminenMetallia vapautuu veteen

Reagoi veden kanssaMuodostuu lukuisia metalliyhdisteitä

Vedyn muodostuminen ja pH:n nousu

Epäpuhtaudet yhdistyvätLikapartikkelit menettävät varauksensa

Suurempien kerääntymien muodostuminen

Epäpuhtaudet nousevat pintaan

pH hapan pH emäksinen

Rauta- tai alumiinianodi (+) Katodi (-)

46 TEK 1/2013

TIE TOHTORIKSI

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina?”Haluan tehdä tut-kimusta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä, josta syntyy jotakin hyödynnettävää ja kaupallistettavaa.”

Suosikkileikkikalu? Uusi Nokia 920 -puhe-lin. ”Siinä on erittäin hyvä kamera, ja vielä parempi videokamera. Ja käyttöjärjestelmäkin, jota on paljon parjattu, toimii tosi hyvin.”

LempiharrastusKuntosalilla käynti.

TAMMIKUUSSA 2013 tutkija Mikko Vepsäläisen ei ole tarvinnut kärsiä pakkasista. Vuosi alkoi Melbour-nessa, Australian valtion tutkimuslaitos CSIRO:n post-doc-tutkijana, ja ennätyshelteissä. Väitöskirja käsitteli vedenpuhdistusta, mutta nyt sähkökemisti tutkii aivan uutta alaa – suomalaisille Talvivaaran kaivoksesta tut-tua bioliuotusmenetelmää.

Talvivaarassa menetelmää sovellettiin ensi ker-taa arktisissa olosuhteissa, ja uuden malmin, nikkelin, rikastukseen. Kullan ja kuparin rikastuksessa menetel-mää käytetään jo yleisesti ympäri maailmaa.

– Meidän ryhmämme on maailman kärkikastissa bioliuotuksen tutkimuksessa, Vepsäläinen kertoo.

Sähkökemistien lisäksi ryhmässä on asiantunte-musta niin mikrobiologiasta kuin materiaalitekniikasta. Mutta mitä kolmen vuoden postdoc-pestin aikana on tarkoitus saada aikaan?

– Minulla on siitä kyllä hyvä näkemys. En vain pysty kertomaan sitä, tutkija nauraa.

– Sanotaan näin, että uskon siitä syntyvän patent-teja ja jotakin oikeasti kaupallisesti hyödynnettävää.

Matalalle profiilille on syynsä. Hanke on VTT:tä Aust-raliassa vastaavan CSIROn omaa tutkimusta. Kuten Vepsäläisen edellinen työnantaja VTT:kin, CSIRO haluaa synnyttää paitsi tieteellisiä papereita, myös bisnestä ja patentteja.

Talvivaaran ympäristöongelmat ovat tutkijalle tut-tuja, mutta bioliuotuksen tutkimus ei vie yöunia, päin-vastoin. Toimiva bioliuotusprosessi on perinteisiä kai-vosprosesseja ympäristöystävällisempi, joten uuden rikastusmenetelmän tutkimukseen kannattaa panos-taa.

– Monissa perinteisissä kaivosprosesseissa käy-tetään erittäin vahvoja, usein myrkyllisiä kemikaaleja. Bioliuotuksessa olosuhteet ovat paljon lievemmät, ja prosessi on vesistöille ystävällisempi.

Sähkökemisti päätyi Australiaan

TEK 1/2013 47

TEK PALVELEE

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys-tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton jatko-opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2013 on 348 euroa (29 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 120 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta

Ilmoitan siirtyväni eläkkeelle

Tarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Siirryn eläkkeelle alkaen ____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

En halua jäsenetulehtiä.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Omien tietojen päivitys:

www.tek.fi/jasentiedot/

Jäsenmaksuvelvoite päättyy eläkkeelle jäämisilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAET-kassan jäsenyys. Jos haluat jäsenetulehdet myös eläkkeellä ollessasi, maksu on kotimaahan 90 euroa/vuosi.

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2013.

Lisätietoa jäsenmaksuistaTEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jäsenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys:www.tek.fi/jasentiedot/Sähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291Ira Enckell, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeriTuija Toikkanen, jäsensihteeri

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella:www.tek.fi/lakiposti/Ralf Forsén * , yksikönjohtaja ...................2291 2210 Jukka Arppe *, lakimies, työskentely ulkomailla ...............................2291 2248Maritta Jalo, lakimies..................................2291 2211Mikaela Karavokyros*, lakimies................2291 2243Anu Kuokkanen, lakimies ...........................2291 2228Anna Pitkänen ...............................................2291 2225Riikka Tella, lakimies ...................................2291 2221Katri Vainio, lakimies ...................................2291 2262Marjo Hirvonen (vanhempainvapaalla) Kaarina Ylönen (työvapaalla)

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fiwww.teekkarintyokirja.fi

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ................................ .2291 2274Arja Lindfors, ura- ja rekryasimies...........2291 2230Satu Myller, ura- ja rekryasiamies............2291 2249

Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies 2291 2207Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies .......2291 2272

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat, s-posti:tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, vastaava tutkija ...........2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ......2291 2215Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .....2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja ........ 2291 2246Helena Hagberg, viestintäassistentti......2291 2265Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......2291 2245

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............2291 2200Ari Åberg, johtaja,kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaKati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja ....2291 2203Sanna Allt, asiamies ....................................2291 2253 Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies,nuoriso proj. ...2291 2281Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija 2291 2283Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261

NeuvotteluYrjö Taivainen, neuvottelujohtaja .............2291 2213Teemu Hankamäki, asiamies ....................2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Juuso Kuusinen, teekkariasiamies ..........2291 2218Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949lappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamiesPete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1,90570 Oulupuh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesHannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsmanZacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403Minna Blomster (perhevapaalla)

Uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

VaasaNora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteellaInfo JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

TEKNIIKAN IHMEITÄ

MIKÄ ON ULKOMAISTEN toimitta-jien suurin ihmetyksen aihe Helsin-gissä? Se, että lämpömittari on pak-kasella, mutta Helsingin Energian kaukojäähdytyskauppa käy kuumana.

Euroopan pohjoisimmassa pää-kaupungissa on maanosan nopeim-min kasvava kaukojäähdytysverkosto, joka viilentää serverisaleja ja kauppa-keskuksia pakkasellakin. Muutoin tehokas lämmöneristys, kylmäaltai-den lauhdelämpö ja toppatakeissaan ostoparatiiseja kansoittavat ihmiset – 100 watin tehoiset lämmittimet – nostaisivat hien pintaan tulipalopak-kasellakin.

Yli puolet vuodesta jäähdy-tys tuotetaan kylmän meriveden avulla. Kesällä avuksi otetaan Katri Valan lämpöpumppulaitos. Kauko-jäähdytysjärjestelmän paluuput-kisto tuo kiinteistöjen hukkaläm-mön lämpöpumpulle, joka tuottaa sekä kaukolämpöä että -jäähdytystä, +4-asteista vettä, joka johdetaan jäähdytys järjestelmän nerokkaim-paan osaan, kylmä akkuun.

Helsingin Pasilan kallioon raken-netusta kylmäakusta, siis 11 miljoo-nan litran vesisäiliöstä, riittää viilen-nystä helteisinäkin iltapäivinä. Öisin jäähdytystarve pienenee, ja akkua

ladataan lämpöpumppulaitoksen kyl-mällä vedellä. Nyt rakenteilla on kaksi kertaa kookkaampi, 25 miljoonan lit-ran akku Helsingin ydinkeskustaan, Esplanadin alapuolelle.

Samassa kiinteistössä tarvitaan sekä lämmitystä että jäähdytystä. Nyt kiinteistön hukkalämpö palaa lämpöpumppulaitokselle, ja se myy-dään heille uudelleen, kaukolämpönä ja -jäähdytyksenä. Kuka väittää, ettei suomalaisinsinööri osaa tehdä bis-nestä?

TEK 1/2013 49

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA JUHANI ESKELINEN

Pasilan kylmäakussa on 11 000 miljoonan

litran vesisäiliö. Kaukojäähdytysverkko

kattaa suuren osan Helsingin kantakaupunkialueesta.

Kaukojäähdytystä Pasilan kalliosta

TEK 1/2013 49

1

7

4

3

4

9

2

9

5

3

8

1

2

1

5

3

7

6

8

7

1

8

5

6

1

4

3

7

189567

4

3

2

536284

179

472

319

65

8

75493

28

1

6

2

91

65

83

47

36

8

47

1295

91

78

465

23

6

251

93784

84

3

7

25961

Vaikeusaste:

AI1

5729

(

C)

Art

o I

nkala

w

ww

.ais

udoku.c

om

JULKAISIJATekniikan Akateemisten Liitto TEK ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, SIDOSRYHMIEN ILMOITUKSETHelena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246

VALOKUVAAJAHelena Hagberg puh. 2291 2265

ILMOITUSMYYNTIBusiness to Business Mediat (BBM) OyJyri Laine puh. 040 751 2161, jyri.laine@bbm.fi

ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKIMaisa Nissinen puh. (09) 2291 2245

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20131/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

ILMESTYMISAIKATAULU 2013:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

TARKASTETTU LEVIKKI 67 261 (LT 2010, -/-/100/-)

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: maisa.nissinen@tek.fi, puh. (09) 2291 2245

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVATeemu Kuusimurto/Keksi

PAINOPAIKKA: ScanWeb Oypuh. (05) 884 040

JAKELUItella OyjPainos: 70 900 kplAikakauslehtien Liiton jäsenlehti33. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 2........... 22.3.nro 3..............3.5.nro 4........... 14.6.

nro 5........... 13.9.nro 6.........25.10.nro 7.........13.12.

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPad!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon Applen iPhonen voitti Kauppapolitiikka-lehden lukija Anne Myllykorpi Seinäjoelta.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi /tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija-kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

S U D O K U

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Applen iPad.

Suomen

markkinointihenkisin

insinööri Timo Nieminen

ei tyydy tavanomaiseen.

TUNNEICT-raportissa ulospääsy

talousongelmista

edunvalvontaStartup

samantien

maailmalle

työelämä

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI 1/2013

1

!

ASIAKKAASI

lehti.tek.fi

Elina Honkala

paneutuu asioihin

kunnolla

tek-vaikuttaja

TYÖMARKKINA-

TUTKIMUKSEN

TULOKSIAS. 22

50 TEK 1/2013

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi/

laulukirja

Valtameressä on saari

Italialainen säveltäjä ja lauluntekijä Ernesto de Curtis (1875–

1937) eli vuodesta 1920 lähtien Amerikassa, jossa koti-ikävä

Napolinlahdelle ja Sorrenton kaupunkiin lienee synnyttänyt laulun

Palaja Sorrentoon.

Joskus 1950-luvulla verbaalisesti lahjakkaat teekkarit tarttui-

vat aiheeseen ja lopputuloksena syntyi tämä varsin brutaali, mutta

muotoseikoiltaan taattua tavaraa oleva ralli vaarin saaresta.

Tätä laulua ei pidä sekoittaa Marjatta Pokelan 1966 tekemään

lastenlauluun Vaarin saari.

TEK 1/2013 51

ILMOITUS