TEJO-OULU –HANKE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja raken-teiden kehittäminen Oulun kaupungissa

2005 - 2007

Loppuraportti

2

Raportin toimituskunta: Ala-Siuru Maria, vs. strategiapäällikkö, Oulun kaupunki Honkanen Hilkka, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Koski Keijo, terveysjohtaja, Oulun kaupunki Mäkitalo Timo, tutkimuspäällikkö, Oulun kaupunki Paasovaara Kirsi, suunnittelija, projektipäällikkö 1.4. - 31.10.2007, Oulun kaupunki Palsinajärvi-Äikäs Eija, hankekoordinaattori, Oulun kaupunki Tervaskanto-Mäentausta Tiina, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Uusimäki Mervi, liikuntasuunnittelija, projektipäällikkö 9.3.2005 – 11.3.2007, Oulun kaupunki Voutilainen Seppo, ylilääkäri, Oulun kaupunki www.ouka.fi/tejo

3

Sisältö

JOHDANTO .................................................................................................................... 4

1 TEJO-OULU –HANKKEEN TAVOITTEET..................................................................... 7

2 TEJO-OULU –HANKKEEN PROJEKTIORGANISAATIO ............................................. 9

3 TEJO-OULU -PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS...................................... 12

4 TEJO-OULU –HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET......................................... 13

5.1. KOULUTUSKOKONAISUUS ................................................................................................................................ 13 5.2. HYVINVOINNIN SEURANTAJÄRJESTELMÄ ......................................................................................................... 14 5.3. HYVINVOINTISTRATEGINEN TYÖ JA TYÖVÄLINEIDEN KOKEILU ........................................................................ 17 5.4. TIEDOTUS HANKKEESTA ................................................................................................................................... 18

5 HANKKEEN ARVIOINTIA ....................................................................................... 20

6.1. VALTAKUNNALLISTA ARVIOINTIA .................................................................................................................... 20 6.2. HANKKEEN SISÄINEN ARVIOINTI ...................................................................................................................... 21

6 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO.......................... 23

LÄHTEET ........................................................................................................................ 25

LIITTEET .......................................................................................................................... 27

4

JOHDANTO Hyvinvointi ja terveys ovat perustarpeita, joiden saavuttamista ja ylläpitoa kun-nan tulee edistää. Oulun kaupungin strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö maan terveimmälle ja par-haiten voivalle väestölle. Kuntalaisille halutaan järjestää heidän tarpeistaan läh-tevät maan kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen. Kunnan tehtävä on myös seurata kuntalaistensa terveydentilaa ja arvioida omaa toimintaansa (Kansanterveyslaki 2005/928). Oulussa kehitettiin yli hallinnonalojen ulottuvia hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misen johtamiskäytäntöjä ja toimintarakenteita valtakunnallisessa TEJO –hankkeessa ja sitä varten pilottina toimineessa Oulun omassa kehittämishank-keessa, TEJO-OULU –hankkeessa, vuosina 2005 – 2007. Kuvio 1. TEJO –hankkeiden kokonaisuus

Valtakunnallisen TEJOn 3. vaihe;

2006-2009, jossa Oulu on mukana

-sisältäähyvinvointijohtamisen

näkyväksi tekemistä,

-otetaan käyttöön

tarkoitukseen luotuja seurantavälineitä ja

arvioidaan niiden

toimivuutta, -laajennetaan hyvien

käytäntöjen kokemuksia

Valtakunnallisen TEJOn 1.

vaihe; 2002-2003Stakesin hanke, jossa

Oulu mukana- 49 kunnassa

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointia,

toimeenpanoa ja

johtamista kuvaava esiselvitys haastattelu- ja

asiakirjatutkimuksena

vuosina 2002-2003- tavoitteena selvittää

terveyden edistämisen johtamista ja koordinointia

- perehtyä aiheeseen liittyvään

koulutustarjontaan ja kehittää sitä

Valtakunnallisen TEJOn 2. vaihe;

2004-2005 Stakesin hanke, Oulun kera- toteutuu kuntien, Stakesin, läänin-

hallitusten jaamk:n verkostona

- sisältääa) kuntien kehit-

tämisprojektit,

a) tutkimusosion, b) koulutusosion ja

c) työkokoukset

- selvittää ja kehittää väestön

hyvinvoinnin seurantaa sekä

ottaa käyttöön hyvinvointi-

johtamisen työvälineitä ja

arvioida niiden

toimivuutta.

TEJO-OULU –hanke

2005-2007;- poikkihallinnollinen

-vahvistaa johdon ja luottamushenkilöiden

osaamista- sisältää

-koulutuksia, -strategioiden

uudistamisen, -Terveys 2015-ohjelman

tavoitteiden

huomioimisen ja-hyvinvointibarometrin

tuottamisen systemaattiseksi

seurantajärjestelmäksihyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseen liittyville tavoitteille

2002 2004 2006 2009

Jatkuu osana perustyötä

Valtakunnallinen Stakesin koordinoima TEJO -hanke (http://info.stakes.fi/tejo) käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 2002 esitutki-muksella 49 kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdolle selvittäen kuntien hyvinvointijohtamisen käytäntöjä. (ks. Uusitalo, Perttilä, Poikojärvi & Rimpelä, 2003.) Esiselvityksessä Oulun kaupungin tulokset noudattelivat yhteenvetorapor-tin keskeisiä valtakunnallisia tuloksia, mutta esimerkiksi hyvinvointistrategioiden laatimisen, hyvinvointihankkeiden ja väestön hyvinvoinnin seurannan osalta tu-lokset olivat keskitasoa parempia. Lisäksi Oulussa tehtiin vuonna 2004 Stakesin ja Oulun seudun ammattikorkeakou-lun edustajien toimesta toinen alkukartoitus, jossa haastateltiin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat, keskushallinnon edustajia, palvelujohtoryhmä sekä sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä. Ydinkysymykseksi alkukartoituksessa mukana olleet nostivat Oulun valitseman ydinkunta-palvelukunta (tilaaja-

5

tuottaja) -mallin soveltumisen terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden järjestämiseen. Koordinoivan palvelustrategian ajateltiin yhdistävän hallintokun-tien toimintaa ja poistavan tuotteistamisen uhkaamaa pirstaloitumista. Ajateltiin, että hyvinvoinnin edistämisen edellytykset luodaan tilaajaorganisaatiossa, jolloin terveyden edistämisen merkitys ja sisältö on oltava tilaajalla kirkkaana tiedossa. (Perttilä, 2004) Alkukartoituksissa hyvinvointiasioiden johtaminen ja koordinaatio koettiin perus-tuvan strategioiden toimeenpanoon. Huolissaan oltiin strategioiden jalkauttami-sesta; strategiset tavoitteet olivat usein vaikeasti operationalisoitavissa ja vastuu-tettavissa sektoreille. Lisäksi kaivattiin strategian ja toiminnan vaikutusten arvioin-nin keinoja ja mittareita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisjärjes-telmän kirkastaminen koettiin tärkeäksi ja tarpeelliseksi, sillä hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen raportointia ja seurantaa tapahtui pääasiassa tilinpäätös-ten yhteydessä toiminnallisten ja taloudellisten tulosmittareiden mukaisesti. Koska tulosjohtaminen ja budjettivastuu toteutuivat sektoreittain, hyvinvoinnin poikki-hallinnollinen johtaminen ja resurssointi eivät olleet ongelmattomia; toisinaan yh-teisvastuu hämärtyi. Hallintokunnat olivat itsenäisiä budjetin rajoissa ja siksi useilta hallintokunnilta resursseja edellyttävät tehtävät olivat pulmallisia. Tärkeänä poik-kihallinnollisena johtamiskokeiluna haastatellut toivat esiin moniammatillisen alu-eellisen johtoryhmäpilotoinnin, jossa asioiden yhteensovittaminen aluetyöryhmis-sä matriisimallilla tuli sektorihallinnon rinnalle. (Perttilä, 2004) Esiselvitykseen kuului alkukartoitushaastattelujen lisäksi asiakirja-analyysi (Uusitalo, Perttilä & Kurjenniemi, 2005), jossa tarkasteltiin Terveys 2015 -ohjelman tavoitteita (Valtioneuvoston periaatepäätös, 2001) ja Ottawan asiakirjaa (Vertio, 2003) tu-kevan toiminnan näkymistä kaupungin keskeisissä asiakirjoissa. Analyysissä olivat mukana Oulun kaupungin strategia ja visio, lasten ja nuorten hyvinvointi Oulussa -selvitys, koordinoiva palvelustrategia, inhimillisten voimavarojen strategia ja van-hustenhuollon strategia. Lisäksi mukana olivat vuoden 2003 talous- ja toiminta-suunnitelma, toimintakertomus, kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoja, hallintosääntö ja johtosääntö. Asiakirjoittain tarkasteltuna terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioi-ta esiintyi Oulussa eniten talousarviossa (32 %) ja toimintakertomuksessa (21 %). Talousarviossa ja toimintakertomuksessa tavoitteet ja toiminta kohdistuivat eni-ten lasten hyvinvointiin sekä työikäisten hyvinvointiin ja työoloihin. Kaupungin strategioissa painottuivat työikäisten hyvinvointi ja työolot, eliniän piteneminen sekä lasten hyvinvointi. Erillisstrategioissa olivat vahvimmin esillä vanhusten hyvin-vointi, väestön eliniän piteneminen sekä työikäisten hyvinvointi ja työolot. Ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsitteleviä asioita esiintyi luottamushenkilö-käsittelyssä määrällisesti eniten lautakunnissa ja vähiten valtuustossa. Lautakun-nissa eniten esillä olleita asiakokonaisuuksia olivat väestön eliniän piteneminen ja erityisesti lasten hyvinvoinnin parantaminen. Myös terveyspalveluihin ja terveelli-seen ympäristöön sekä eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvät teemat olivat esil-lä. Kaupunginhallituksen käsittelyssä oli usein väestön eriarvoisuuden vähentämi-seen, kuntalaisten eliniän pitenemiseen sekä terveyspalveluihin ja terveellisen elinympäristöön liittyviä asioita. Valtuuston käsittelemiä asioita olivat mm. eliniän piteneminen ja vanhusten hyvinvoinnin kehittäminen. (Uusitalo, Perttilä & Kurjen-niemi, 2005)

6

Oulun kaupungissa palveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan esityksestä tehtiin keväällä 2004 lopullinen päätös Oulun osallistumisesta valtakunnalliseen TEJO -kehittämishankkeeseen. Oulun kaupunki lähti valtakunnalliseen TEJO -hankkeeseen mukaan, koska esiselvitysten perusteella oli huomattu kokonaisvas-tuun puuttuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiselta ja raken-teilta. Oulussa ei myöskään ollut systemaattista järjestelmää hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen seurannalle.

TEJO-OULU –hanke tiivistäen hankesuunnitelmien mukaan

• hyvinvointijohtamista ja olemassa olevien strategioiden operationalisoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-sen näkökulmasta

• kehitetään nykyistä hyvinvointijohtamisen rakennetta ja arvioidaan sen toimivuutta

• hyvinvointityö vakiinnutetaan osaksi strategioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien vuosisykliä sekä kaikki-en hallintokuntien toimintaa

• hyvinvoinnin seurantajärjestelmä eli hyvinvointibarometri toteutetaan osana strategioiden toteutumisen arviointia

•

7

1 TEJO-OULU –HANKKEEN TAVOITTEET Valtakunnallisen TEJO –hankkeen esiin nostamiin haasteisiin vastattiin Oulussa omalla kehittämishankkeella, TEJO-OULU –hankkeella (vuosina 2005-2007). (www.ouka.fi/tejo) Kuvio 2. TEJO-OULU –hankkeen perustiedot

seuranta,päätöksen-teko

kaikkihallintokunnat

mukaan

Yleiskuva TEJO-OULU

� toteutusaika 1.1.2005-31.10.2007, jatkuen pysyvänä käytäntönä

� poikkihallinnollinen

� liittyy valtakunnalliseen

Stakesin TEJOon

� tavoitteena pysyvät

hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen

johtamiskäytännöt

ja rakenteet moniamma-tillinen,alueellinenyhteistyö

barometri

Terveys 2015-

ohjelma

strate-giat

terveyden edistäminen

johtaminen ja rakenteethyvinvointi

Hyvinvoiva OULU

TEJO-OULU –hankkeen, tavoitteeksi asetettiin yli hallinnonalojen ulottuvien hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen johtamiskäytäntöjen, rakenteiden ja toiminta-mallien kehittäminen sekä juurruttaminen osaksi kaikkien hallintokuntien perus-toimintaa. Tätä varten Ouluun haluttiin luoda hyvinvoinnin seurantajärjestelmä (hyvinvointibarometri) sekä kokeilla erilaisia työvälineitä (mm. yhdyshenkilö kes-kushallinnossa, poikkihallinnollisen työn vahvistaminen, IVA –menetelmä). TEJO-OULU -hankkeen alussa projektille määriteltiin seuraavat reunaehdot:

- kaupungin strategiat uudistetaan keväällä 2005 - koordinoiva palvelustrategia uudistetaan syksyllä 2005 - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja rakenteiden tulee

kytkeytyä hallintokuntien johtamiskoulutuksiin sekä moniammatillisiin alu-eellisiin johtoryhmiin ja niiden koulutuksiin

- projektin tehtävänä on hallintokuntien sitouttaminen terveyden edistämi-seen tiedottamisen ja kouluttamisen avulla

- projekti toimii pilottina valtakunnallisessa TEJO –hankkeessa. Painopistealueiksi TEJO-OULU –hankkeessa muotoutuivat strategiat ja niiden uu-distaminen, jotka osaltaan linkittyivät hyvinvointibarometrityöhön. Oulussa ei ha-luttu erillistä hyvinvointistrategiaa, vaan se nivoutuu olemassa oleviin strategioi-hin. Koordinoivan palvelustrategian uudistaminen siirtyi syksystä 2005 myöhem-pään ajankohtaan palveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan vaihduttua.

8

Myöhemminkään sitä ei enää uudistettu, vaan keskityttiin koko kaupungin ja eri hallintokuntien strategioiden yhteen sovittamiseen, mihin yhdistettiin myös hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen näkökulma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistä-minen tuli liittää vahvistuvaksi osaksi kunnan vuosisykliä, joka muodostuu strate-gioista, niiden toteutumisen seurannasta, tulosten jalkauttamisesta sekä talous- ja toimintasuunnitelmista. Prosessi haluttiin liittää myös hallintokuntien johtamis-koulutuksiin sekä moniammatillisten alueellisten johtoryhmien aloittelevaan toi-mintaan. Olennaista oli hallintokuntien sitoutuminen terveyden edistämiseen, siitä tiedottamiseen ja siihen kouluttamiseen. Konkreettisiksi tavoitteiksi TEJO-OULU –hankkeelle kirjattiin:

1) strategioiden sisältämien hyvinvointitavoitteiden systemaattisen seu-rantajärjestelmän kehittäminen (hyvinvointibarometri),

2) kaupungin strategian, koordinoivan palvelustrategian ja muiden strategioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden arviointi ja tarkentaminen huomioiden Terveys 2015 –tavoitteet sekä

3) viranhaltijajohdon (virastopäälliköt, palveluyksikköpäälliköt ym.) ja luottamushenkilöiden osaamisen vahvistaminen kuntalaisten hyvin-voinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä toiminnan ja rakentei-den suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa.

Tavoitteena olevan hyvinvointibarometrin tuli vastata muualla Suomessa ylei-semmin käytössä ollutta hyvinvointikertomusta. Poikkihallinnollisen lähestymista-van vuoksi Oulussa korostettiin hyvinvoinnin ulottuvuutta terveyden edistämisen lisäksi, koska se selkeämmin koettiin kaikkien hallintokuntien sisältöön kuuluvaksi. Myös terveyden edistämisen käsitteen epäselvyys (ks. myös Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005) ohjasi Oulun linjauksia enemmän hyvinvoinnin puolesta puhumi-seksi, mutta terveyttä ja terveyden edistämistä sen osana ei unohdettu. TEJO-OULU –hankkeelle asetettuja tavoitteita ja painopistealueita kuvaa hank-keen motto:

”Terveyttä, hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä

Elinvoimaa, elinoloja, elämäntapoja ja elämänhallintaa

9

2 TEJO-OULU –HANKKEEN PROJEKTIORGANISAATIO Apulaiskaupunginjohtaja nimesi TEJO-OULU –hankkeelle ohjausryhmän ohjaa-maan ja valvomaan projektin toteutumista ja hyväksymään sen tulokset. Hank-keen vastuullisena johtajana toimi vuosina 2005 – 2006 ylilääkäri Seppo Voutilai-nen ja vuonna 2007 terveysjohtaja Keijo Koski. TEJO-OULU –hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö, (pj. 31.12.06 asti) Keijo Koski terveysjohtaja, (pj. 1.1.07 alk.) Seppo Voutilainen ylilääkäri Eija Palsinajärvi-Äikäs hankekoordinaattori Maria Ala-Siuru suunnittelija/vs. strategiapäällikkö Margit Päätalo koulutussuunnittelija, Oulun seudun

ammattikorkeakoulu (vuonna 2005) Hilkka Yrjänäinen yliopettaja, Oulun seudun ammatti- korkeakoulu

Tiina Tervaskanto-Mäentausta lehtori, Oulun seudun ammattikor-keakoulu (vuonna 2007)

Mervi Uusimäki projektipäällikkö/liikunta-suunnittelija, (siht. 10.3.07 asti)

Kirsi Paasovaara projektipäällikkö/suunnittelija, (siht. 1.4. 07 alk.)

TEJO-OULU -hankkeen seurantaryhmänä sekä esitysten ja päätösten toimeen-panijana ja toiminnan ohjaajana toimi palvelujohtoryhmä, johon kuuluivat: Silja Hiironniemi / Päivi Laajala apulaiskaupunginjohtaja, (pj.) Kaisu Haapala nuorisotoimenjohtaja Väinö Jounila teknisen keskuksen johtaja Jari Mäki-Runsas sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Parkkonen liikuntajohtaja Pekka Pasanen / Pertti Parpala opetustoimen johtaja Risto Vuoria kulttuurijohtaja Pekka Vuononvirta ympäristöjohtaja

Maria Ala-Siuru suunnittelija/vs. strategiapäällikkö, (siht.)

TEJO-OULU -hankkeen toteutusaika oli 1.1.2005 – 31.10.2007. Ohjausryhmä ko-koontui säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Palvelujohtoryhmässä hankkeen etenemistä seurattiin puoli vuosittain ja kaupungin johtoryhmässä hanketta käsi-teltiin kolmesti. Lisäksi pidettiin neuvotteluja apulaiskaupunginjohtajan kanssa hankkeen etenemisestä ja suuntaamisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu oli aktiivisesti mukana hankkeen valmistelus-sa. TEJO-OULU –hankkeen rahoitusten varmistuttua toteutusvastuu siirtyi kaupun-gille. Ammattikorkeakoululla oli edelleen asiantuntijan rooli erillisen yhteistyöso-pimuksen mukaisesti. Muina hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Stakes ja Oulun lääninhallitus. Lisäksi hankkeesta tehtiin aktiivista projektiyhteistyötä Seutu-, Timmi-, Avek-, Sentek-, D2D-, Terho2-, TITUS-, Kympin Kunta- ja Kouluterveystiedos-ta toimintaan –hankkeiden kanssa.

10

Hankkeessa toimi projektipäällikkönä Mervi Uusimäki 9.3.2005 – 11.3.2007. Lop-puajan 1.4. – 31.10.2007 osa-aikaisena projektipäällikkönä toimi Kirsi Paasovaara, joka oli samalla myös Oulun seudun TITUS -hankkeen projektisuunnittelija ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen suunnittelija. Projektipäällikkö oli sijoitettu fyysisesti kaupungintalolle vuoden 2006 loppuun saakka hankkeen poikkihallin-nollisen luonteen vuoksi. Hankkeen viimeisenä vuonna 2007 projektin toiminta kohdennettiin sosiaali- ja terveystoimen asioihin, jolloin se sijoitettiin sosiaali- ja terveystoimen hallintoon. TEJO-OULU –hankkeeseen osallistuneet muut toimijat (noin 70 kaupungin viranomaisjohtoon ja luottamushenkilöihin kuuluvaa henki-löä) toimivat hankkeessa oman työaikansa puitteissa. TEJO-OULU –hankkeessa projektipäällikön tehtävä oli toimia Oulun oman kehit-tämisprojektin ja valtakunnallisen TEJO -hankkeen välittävänä linkkinä. Hän osal-listui valtakunnallisen TEJO –hankkeen tilaisuuksiin yhdessä Oulun seudun ammat-tikorkeakoulusta ostetun asiantuntijaedustajan kanssa. Seurantaryhmän sihteeri oli myös mukana muutamia kertoja. Projektipäällikkö välitti asiantuntijatietoa kaupunkiorganisaatioon osallistumalla teemaan liittyviin kansallisiin seminaareihin ja tilaisuuksiin. Lisäksi hän toimi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen esille nosta-jana, eri hallintokuntien välisenä yhdyshenkilönä sekä käytännön toimijana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikallisiin koulutuksiin ja työkokouksiin kuten myös hyvinvointibarometrin tuottamiseen osallistui luottamushenkilöitä se-kä kaupungin ja eri hallintokuntien johtoa ja virkamiehiä teknisestä virastosta, sosiaali- ja terveys-, opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimesta sekä seudulli-sesta ympäristövirastosta ja keskushallinnosta. Heille suunnattiin hyvin strukturoitu-ja, keskitettyjä ja asiapitoisia tilaisuuksia paikallisella tasolla. Koko prosessia ohja-sivat hankkeen ohjausryhmä sekä seurantaryhmänä toimiva palvelujohtoryhmä. Johdon tuki oli olennainen edellytys kehittämistyölle, kuten myös kaikkien hallin-tokuntien sitoutuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön töihin. Oulun eri hallintokuntien henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitouttamisen kan-nalta hankkeen toteutus haluttiin nivoa osaksi kaupungin vakiintunutta toimintaa ja olemassa olevia rakenteita. Tiedonkulun varmistamiseksi nimettiin kehittämis-työn avainhenkilöt. Oulun kaupungissa nähtiin tärkeäksi viedä hyvinvointibaro-metriprosessi omin voimin läpi, jotta osaaminen jäisi kaupunkiorganisaatioon. Prosessin merkitys ja vaikuttavuus eivät kohdistuneet vain hyvinvointibarometriin, vaan kehittämisen aikana saatuihin kokemuksiin ja mahdollisuuksiin keskustella poikkihallinnollisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tehdä mo-niammatillisesti yhteistyötä. TEJO-OULU –hankkeessa ja sen jälkeen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misen johtamisesta on luottamushenkilöillä, palveluista vastaavalla apulaiskau-punginjohtajalla ja palvelujohtoryhmällä. Strateginen työ tapahtuu luottamus-henkilöiden sekä eri hallintokuntien viranhaltijajohdon ja työntekijöiden yhteis-työnä. Poikkihallinnollisena terveyden edistämisen yhdyshenkilönä toimi hank-keen ajan projektipäällikkö ja sen jälkeen palvelujohtoryhmän sihteeri.

11

Kuvio 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne Oulussa TEJO-OULU –hankkeen aikana

YMPÄRISTÖ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimit:

TEJO-seurantaryhmäeli palvelujohtoryhmä ja

TEJO-ohjausryhmähankkeen ajan

SOTE

OPETUS

NUORISO

TEKNINEN

LIIKUNTA

KULTTUURI

Alueelliset moniammatilliset tiimit

PalvelujohtoryhmäPoikkihallinnollinen TE -yhdyshenkilö

Projektipäällikkö/pjoryn sihteeri

Hallintokuntien työntekijät, viranomaiset

Apulaiskaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus, -valtuusto, lautakunnat

Vastuu

tahot

Budjetointi sektorikohtaisesti

Johto- ja työryhmä

TEJO-OULU hanke;Poikkihallinnollinen/soten sisäinen

12

3 TEJO-OULU -PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS TEJO-OULU –hankkeelle haettiin rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön tervey-den edistämisen määrärahasta (TEJO 2), jota saatiin vuodelle 2005 päätöksen (10.1.2005) mukaan 40 000 € (haettiin 142 300 €). Tämän jälkeen hankkeelle ha-ettiin valtionavustusta lääninhallituksen terveydenhuollon kehittämishankkeiden määrärahasta (TEJO 1). Tätä rahaa saatiin päätöksen (23.2.2005) mukaisesti 100 000 €. Lisäksi vuodelle 2006 saatiin (päätös 9.1.2006) rahoitusta Sosiaali- ja terve-ysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta (TEJO 3) 20 000 €. Kaupungin omarahoitusosuuden kanssa kokonaisbudjetiksi muodostui 207 667 €. (liite 1, tau-lukko 1). Kun osahankkeet yhdistettiin yhdeksi hankkeeksi, kokonaisbudjetti muut-tui, jotta kuntarahoitusosuus säilyi alkuperäisenä ja jotta avustuksen 75 %:n enimmäismäärä ei ylittynyt. Tällöin TEJO 1:n avustuksesta jätettiin käyttämättä 16 999 €. (liite 1, taulukko 2) Hankkeelle myönnettyä valtionavustus (TEJO 1) ei tullut käytetyksi vuosina 2005 – 2006 täysimääräisesti, jolloin hankkeen toteuttamiselle haettiin jatkoaikaa vuo-delle 2007 lääninhallituksen terveydenhuollon kehittämismäärärahasta (TEJO 1). Jatkoaika myönnettiin lääninhallituksen päätöksellä 18.12.2006 vuoden 2007 lo-kakuun loppuun. Hankkeen kokonaisbudjetti ja toteutuneet kustannukset kol-men osahankkeen osalta (TEJO 1, 2 ja 3) on esitetty liitteessä 1, taulukossa 3. TEJO-OULU –hankkeen kustannuksista puolet kului henkilöstökuluihin. Lisäksi kus-tannuksia syntyi asiantuntijapalvelujen ostamisesta Oulun seudun ammattikor-keakoululta erillisen yhteistyösopimuksen mukaisesti koulutusten järjestämiseen ja Stakesin valtakunnalliseen TEJO –hankkeeseen osallistumiseen, siihen tehtävään arviointiin ja dokumentointiin liittyen. Ammattikorkeakoulusta osallistuttiin aktiivi-sesti myös ohjausryhmätyöskentelyyn sekä barometrin kommentointiin ja sen tu-losten pohjalta tehtyyn poikkihallinnolliseen työhön. Asiantuntijakuluja syntyi myös loppuajan projektipäällikön tehtävien hoitamisesta tuntikirjanpidon mukai-sesti. Lisäksi kuluja koitui koulutus- ja työkokouspäivien luennoitsijoista, hyvinvoin-tibarometrin tulosten pohjalta syntyneistä tapahtumista ja tiedotteista. Matkus-tus- ja majoituskuluja syntyi valtakunnallisiin tapahtumiin ja Stakesin TEJO –hankkeen tilaisuuksiin osallistumisesta ja hyvien käytänteiden levittämisestä.

13

4 TEJO-OULU –HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET TEJO-OULU -hankkeelle asetettuja tavoitteita pyrittiin saavuttamaan hankehake-muksissa ja projektisuunnitelmassa määritetyillä toteutustavoilla. Keskeisenä tavoit-teena oli prosessioppiminen kehittämistyön aikana. Tavoite on edelleen voimassa. TEJO-OULU –hankkeelle asetettiin projektisuunnitelmassa seuraavat määrälliset ta-voitteet/toteutettavat toimenpiteet:

1. järjestetään koulutuskokonaisuus (seminaaripäiviä ja ohjattua välityöskente-lyä) luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle ja muulle henkilöstölle kaikista hallintokunnista (koulutukseen osallistuvat viranhaltijat valittiin vuonna 2004).

2. kehitetään hyvinvointibarometri päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden käyt-töön. Keskeinen työskentelymuoto on hallintokunnittaiset tai poikkihallinnolli-set työryhmät. Barometrityössä hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettuja indikaattoreita sekä kehitetään omia indikaattoreita.

3. sisältää kaupungissa eteenpäin vietävän hyvinvointistrategiatyön osana koordinoivaa palvelustrategiaa sekä mahdollisesti seudullisen ulottuvuuden.

Hankkeen aikana yhdessä tekemällä perehdyttiin strategiseen työhön, hyvinvoin-nin ja terveyden edistämisen johtamiseen ja rakenteisiin. Samalla kokeiltiin hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen työkaluja, joita pyrittiin vakiinnuttamaan osaksi normaalia käytäntöä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöllä vah-vistettiin moniammatillista yhteistyötä, sillä mikään toimijataho ei selviä yksinään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteista. 5.1. Koulutuskokonaisuus Hankkeen aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista vahvistettiin koulutuskokonaisuudella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä toiminnan ja rakenteiden suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Siihen osallistui luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa ja muuta henkilöstöä eri hallinto-kunnista lähes 80 henkilöä. Koulutus sisälsi seminaareja ja työkokouksia (12 kertaa) sekä työryhmätyöskentelyä (4X4 lähitapaamista + wss -verkkoalustalla työskentely) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Koulutus- ja työkokouspäiviä järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun lääninhallituk-sen ja Stakesin kanssa. Päivien teemoina olivat mm. tuloksellisuuden arviointi, indi-kaattorityö, Terveyden edistämisen laatusuositukset, PYLL -indeksi, terveyden edis-tämisen poikkihallinnollisuus ja turvallisuus. TEJO-OULU –hankkeen koulutus- ja työ-kokouspäiviin ostettiin myös ulkopuolista asiantuntemusta. Taulukko 4. Koulutus- ja työkokouspäiviin ulkopuolelta ostettu asiantuntemus

Aihe Kouluttaja Tuloksellisuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus Markku Pekurinen Hyvinvointi-indikaattorit Olli Nylander Terveysliikunta Mikael Fogelholm PYLL -indeksi Heli Bäckmand Aggression portaat ja vanhemmuuden tukeminen Raisa Cacciatore Lasten ja nuorten sisäinen turvallisuus Mirjam Kalland Terveyserot Seppo Koskinen

14

Koulutuksen tuloksena yhtenäistettiin hallintokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisen johtamista ja käytäntöjä. Niiden aikana pureuduttiin hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen käytännön toimintoihin, joita hyvinvointibarometrin tulosten perusteella oli syytä vahvistaa ja nostaa esille. Hankkeessa kartoitettiin eri hallinto-kuntien tarpeita konkreettiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle. Työs-kentelyllä mahdollistettiin moniammatillista keskustelua terveyden edistämisestä. 5.2. Hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Hankkeessa toteutettiin strategioiden sisältämien hyvinvointitavoitteiden seurantajärjestelmäksi hyvinvointibarometri. Hyvinvointibarometrin kehittäminen Oulun kaupungissa sisälsi indikaattoreiden valintaprosessin ja barometrin tuottami-sen päätöksentekijöiden käyttöön vuonna 2006. Hankkeen loppupuolella seuran-tajärjestelmää tarkennettiin kansanterveyslain velvoittamaan terveydentilan seu-rantaan liittyen. Samalla tarkasteltiin terveyseroja. Hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisen näkökulmaa liitettiin myös kestävän kehityksen seurantaan sosiaalisen kes-tävyyden indikaattoreilla. Hankkeen aikana aloiteltiin hyvinvoinnin seurannan seu-dullista yhteistyötä. Hyvinvointibarometrin kehittämistyö tehtiin poikkihallinnollisissa työryhmissä, millä haluttiin vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa kaikkiin hallintokuntiin jo prosessin aikana. Samalla totuteltiin irrottautumaan perinteisestä sektorikohtaisesta työskentelystä ja kehitettiin moniammatillista yhteistyötä. Osallis-tujien tehtävänä oli konkretisoida mittaamista oman hallintokuntansa näkökulmas-ta ja toimia linkkeinä omaan hallintokuntaan. Eri hallintokunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä työstettiin eri tavoin; toiset pitivät yhteisiä palavereja, toiset keskustelivat vapaamuotoisesti, toiset toimivat yksittäisinä henkilöinä. Hyvinvointi-barometrityöskentelyssä käytettiin myös sähköistä työryhmätilaa. Siellä osallistujat näkivät kaikkien ryhmien tuotokset ja pystyivät osallistumaan keskusteluun ja tuo-maan materiaalia barometria varten. Projektipäällikkö toimi koko prosessin koor-dinoijana. Lisäksi barometrityötä pohjustettiin yhteisissä koulutus- ja työkokoustilai-suuksissa. Tukea työskentelylle saatiin Stakesista, Oulun seudun ammattikorkeakou-lusta ja Oulun lääninhallitukselta. Oulun Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 koostui väestön, sen terveydentilan ja riski-käyttäytymisen, hyvinvointia mahdollistavan elinympäristön, terveyttä edistävien valintamahdollisuuksien sekä niitä tukevien palvelujen kuvauksesta kuntalaisten, yhteisöjen ja koko kunnan näkökulmasta. Se antoi tilastotietoihin perustuen yleisku-van Oulun ja oululaisten hyvinvoinnista päätöksentekoa ja toimintojen/palvelujen suunnittelua varten. Indikaattorien tiedot, joita verrattiin suurten kaupunkien vas-taaviin, oli kerätty tilastokeskuksen, Sotkanetin ja poliisin tietokannoista, Stakesin kouluterveyskyselystä, Oulun kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta 2006 sekä hallin-tokuntien, henkilöstöpalveluiden ja lähidemokratian seurantajärjestelmistä. Kunta-laisten subjektiivista näkemystä edusti Efekon asukastyytyväisyystutkimus. Hyvinvoin-tibarometrista luotiin kehittyvä työväline, jonka indikaattorit voivat osittain muuttua tavoitteiden vaihtuessa. Hyvinvointibarometrin 2006 tuloksia tarkasteltiin yhdessä ja niistä tehtiin johtopää-töksiä eri hallintokunnissa ja moniammatillisissa palvelujohtotiimeissä. Niiden pohjal-

15

ta tehtiin kehittämistoimia mm. terveysliikunnan, vanhemmuuden tukemisen, tur-vallisuuden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä PYLL –indeksin osalta. Tulosten vai-kutuksia heijastui jonkin verran päätöksentekoon sekä vuosien 2007 ja 2008 talous- ja toimintasuunnitelmiin sekä budjettineuvotteluihin. Hyvinvointibarometrin osana oli Stakesin peruskoulun 8. ja 9. sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisille kohdennettu kouluterveyskysely. Eri hallintokuntien viranomaiset ja yh-teistyökumppanit (mm. amk:n kouluterveyslähettiläs) analysoivat vuoden 2005 kou-luterveyskyselyn tuloksia työryhmänä, ja rakensivat lapsille, nuorille ja heidän per-heilleen sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille suunnatun Terve, tulevaisuus! –toimintamallin. Toimintamallissa alueellisten tulosten perusteella valitaan kullekin alueelle sopiva tavoite ja toimintatapa, mihin sitoudutaan yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa. Toimintamalli on konkreettinen osoitus hyvinvointibarometrin tulosten jalkauttamisesta ja jatkokehittämisestä. Terve, tulevaisuus! -työryhmän työskentely jatkuu TEJO-OULU -hankkeen päättymisen jälkeen.

Hyvinvointibarometrin tulosten jalkauttaminen vuosina 2005-07

Esimerkki 1:

• Kriittinen menestystekijä:

– Hyvinvointia ja terveyttä tukeva palvelujen moni-puolinen tuotanto, Henkilöstön työhyvinvointi, ter-veys ja työkyky, Asukkaiden terveys, toimintakyky, terveyttä ja hyvinvointia edistävät elintavat, elä-mäntavat ja elämäntapahallinta

• Strateginen mitattava tavoite, asia tai ilmiö:

– terveysliikunnan mahdollisuudet; missä, mitä, käyt-

Hyvinvointibarometrin tulosten jalkauttaminen vuosina 2005-07

Esimerkki 2:

• Kriittinen menestystekijä:

– terveys, toimintakyky, elintavat, elämäntavat ja elämäntapahallinta

• Strateginen mitattava tavoite, asia tai ilmiö:

– vanhemmuus, kartoitus elämäntapahallinnasta

16

Kuvio 4. Terve, tulevaisuus! –toimintamalli

24Lasten ja nuorten osalta vastaus Terve, tulevaisuus! –toimintamalli ( www.ouka.fi/tejo )

Liite 1

Tavoitteet 2008-2011

Tavoitteet 2006-2009 * Suvaitsevaisuus lisääntyy * Vanhemmuus vahvistuu * Ravintotottumuk-set paranevat * Väsymys, niska- ja hartiasäryt vähenevät

Fyysiset ja psyykkiset

oireet

Vanhemmuuden puute ja elämäntavat

Elinolot Koulutyö

Terveys Terveystottumukset

Liikunnan vähäisyys

Riittämätön uni, lepo

Koettu fyysinen uhka

Väärät ravintotottumukset

Päihteiden, tupakan ja huumeiden käyttö

Koulun fyysiset ja psyykkiset olosuhteet

Opiskeluvaikeudet ja rasittavuus

Koulukiusaaminen

Kouluterveys –kyselyyn pohjautuvat kehittämishaasteet

2005

2011

2009

2007

Toimijat Tavoitteet ja päämäärä

Päämäärä * Lasten ja perheiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja hyvinvointi lisääntyy * Elämänhallinnan, osallisuuden ja välittämisen kulttuuri voimistuu * Yhteinen vastuu ja monialainen yhteistyö vahvistuu

2013

2015

Kouluterveys-kysely

Tavoitteet

2010-2013

Tavoitteet

2012-2015

Terveyden aktiivinen edistäminen Per-heet

Muut toimi-jat

Sosiaali- ja terveys-, opetus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja ympäristötoimi sekä tekninen toimi

Nuoret

Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen edellyttää peruskoululaisten ja lu-kiolaisten ohella tietoa myös ammattikoululaisista. Vuoden 2007 aikana TEJO-OULU -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin ammattikoululaisten kouluterveyskysely yh-dessä Stakesin ja Kainuun maakunnan kanssa. Kysely antoi helposti hyödynnettä-vää tietoa ammattikoululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta. Tulokset ovat osa hyvinvoinnin seurantajärjestelmää ja hyvinvointibarometria. TEJO-OULU -hankkeen loppupuolella painopistettä siirrettiin tiedon tuottamisen ohella käytäntöön vaikuttamiseen ja toimintamallien kehittämiseen hyvinvointiba-rometrin tulosten osoittamissa asioissa. Hankkeen aikana Terve, tulevaisuus -toimintamallia toteutettiin suuralueilla kunkin asuinalueen tulosten pohjalta.

- Höyhtyän-Karjasillan alueella teemana oli uni, mikä näkyi eri oppiaineissa, ju-listekilpailun töissä, kirjoitelmissa, näytelmissä sekä oppilaiden uniseurantana.

- Kaakkurissa keskityttiin turvallisuus teemaan ajatuksella varhaisesta vuorovai-kutuksesta kypärään.

- Maikkulassa toteutettiin positiivisuus –viikko ja vahvistettiin vanhemmuutta. - Korvensuoralla käytettiin draamaa suvaitsevaisuus –teeman työstämisessä. - Rajakylä-Pateniemessä luotiin oma seurantajärjestelmä alueellisen hyvin-

voinnin mittaamiselle. - Useilla yläasteilla pohdittiin elämää murrosikäisen kanssa ja - muilla alueilla painotettiin terveellistä ravintoa, liikunnan merkitystä ja päih-

teettömyyttä. Hankkeesta tuotettiin kouluterveystiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten van-hemmille. Lisäksi kehittämistoimia kohdennettiin mm. terveysliikuntaan ja nuorten

17

miesten terveyden edistämiseen. Miehestä mittaa -tapahtumat oululaisille 25 - 35 -vuotiaille miehille toteutettiin Höyhtyän terveyskeskuksessa, Raksilan jäähallissa ja Wetterin autoliikkeessä. Tapahtumilla haluttiin innostaa kuntalaisia ja erityisesti mie-hiä tarkkailemaan terveydentilaansa ja lisäämään säännöllistä arkiliikuntaa. Hank-keesta osallistuttiin myös TEROKA –yhteistyöhön. Hankkeen jälkeen haasteena on hyvinvointibarometrin tulosten pohjalta syntyneiden käytännön toimien jatkuminen sekä hallintokunnittain että moniammatillisesti toteutettuna. 5.3. Hyvinvointistrateginen työ ja työvälineiden kokeilu Osana valtakunnallista TEJO –hanketta TEJO-OULU –hankkeen tehtävä oli arvioida ja kokeilla käytännössä suuren kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, työvälineitä ja johtamista. Oulu vahvisti osallistumisensa valtakunnalli-seen TEJO -hankkeeseen myös vuosille 2006 – 2009. Työtä jatketaan Oulussa hank-keen jälkeen osana perustoimintaa. TEJO-OULU –hankkeessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oli kyse hyvinvoin-tijohtamisesta ja olemassa olevien strategioiden operationalisoimisesta hyvinvoin-nin näkökulmasta. Hyvinvointistrateginen kehittämistyö piti sisällään hallintokunnissa eteenpäin vietävän strategiatyön osana koko kunnan ja eri hallintokuntien strate-gioita sekä talous- ja toimintasuunnitelmien vuosisykliä. Hankkeen aikana tarken-nettiin strategioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja niiden arviointia. Työvälineenä käytettiin Terveys2015 –ohjelmaa, hyvinvointibarometria ja sen indikaattoreita. Kuvio 5. Hyvinvoinnin edistäminen kunnan vuosisyklissä

Suunnittelun vuosisykli

Strategiat,

Talousarviot ja

talous- ja toimintasuunnitelmat

ToimintakertomuksetTulosten (esim.

hyvinvointibarometri)

analysointia, tulkintaa,

jalkauttamista ja

jatkokehittämistä

Budjetti

Tammikuu

Heinäkuu

LokakuuHuhtikuu

Huomioidaan tulokset, päivitetään strategiat,kirjataan suunnitelmiin tarvittavat toimet

Kirjataan hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen tulokset

Mahdollistetaan tuloksiin

vaikuttaminen, tarvittavat toimenpiteet

Hankkeen päättymisen jälkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta toteutuu osana strategioiden toteutumisen arviointia (suppea barometri) ja laa-jempana selontekona hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä kerran valtuusto-

18

kaudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosten vaikutusten tulisi näkyä seuraavien vuosien talous- ja toimintasuunnitelmissa sekä koko kunnan että eri hal-lintokuntien tasolla. Laajempi analyysi oululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisen tilasta olisi tarpeellista tehdä valtuustokausittain ennen seuraavan valtuus-ton toiminnan alkamista. Kuvio 6. Hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen osana suunnittelua, strategista joh-tamista ja kunnan vuosisykliä

Luottamus-henkilöt

Viranomaisjohto ja työntekijät

hallintokunnista

Hallintokuntien strategiat Erillisstrategiat

Kaupunkistrategia

Hyvinvointibarometri

Toiminta- ja taloussuunnitelmat

Palvelujen kehittäminen

Toimintakertomukset

tiedottaminen, vaikuttaminen, jalkauttaminen, hyödyntäminen,

kehittäminen, käytäntöihin vaikuttaminen

Hankkeen aikana vahvistettiin yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Eri hallintokunti-en terveyden edistämisen yhdyshenkilöt huolehtivat teeman esille nostamisesta. Poikkihallinnollinen yhdyshenkilö kokosi yhteen tehtyjä toimintoja, koordinoi koko-naisuutta ja toimi teeman puolestapuhujana. Hankkeen toimijat tekivät ja tekevät edelleen yhteistyötä kaupungissa ja seudulla toimivien hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvien projektien ja hankkeiden kanssa. Oulun kaupungin sisällä hanke teki yhteistyötä esimerkiksi ikääntyvien terveyden edistämiseen, koulutervey-teen, sosiaalisen kestävyyden mittaamiseen ja seudulliseen asukasbarometriin 2006 liittyen. TEJO-OULU -hankkeen aikana vahvistettiin vaikutusten arviointi –menetelmien käyttöä. IVA –työskentely otettiin mukaan kaavoitusprosesseihin ja sitä kehiteltiin lautakunta- ja päätöstyöskentelyn tueksi. Lisäksi hankkeen toimesta vahvistettiin terveyden edistämisen laatusuositusten käyttöönottoa. 5.4. Tiedotus hankkeesta

19

Oulun kehittämishankkeen prosessia ja siinä syntyneitä käytänteitä esiteltiin sekä kunnan sisällä että valtakunnallisesti seminaareissa, työkokouksissa ja Terve Kunta -päivillä. Valtakunnallisen TEJO:n työkokouksissa ja koulutuksissa käytettiin usein pyydettyjä puheenvuoroja Oulusta. Lisäksi Oulun kokemuksista ja tuloksista käytiin luennoimassa useita kertoja kaupungin sisällä, seudulla, muissa kunnissa ja valta-kunnallisissa tilaisuuksissa. TEJO-OULU –hankkeesta sekä siinä kertyneistä kokemuksista ja hyvistä käytänteistä kirjoitettiin artikkeleita sekä paikallisesti että Stakesin julkaisuihin (ks. tarkemmin läh-teet ja liite 2). Tiedottamista hoidettiin myös hankkeen www-sivujen kautta sekä kunnan sisäisessä intrassa että julkisilla www-sivuilla (www.ouka.fi/tejo). TEJO-OULU –hankkeen toimesta tuotettiin/osallistuttiin mm. seuraaviin julkaisuihin:

- Hanke-esite ja posteri 2005 – 2006. - Hyvinvointibarometri 2006. - Terve, tulevaisuus! –toimintamalli. - Tiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille. - Terve, tulevaisuus! –esite ja –posteri suomeksi ja englanniksi. - Oulun seudun asukasbarometri 2006 yhdessä seutuhankkeen, Oulun kau-

pungin teknisen keskuksen ja talous- ja strategiaryhmän kanssa. - Oulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL). - Ammattikoululaisten kouluterveys 2007. - Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveyden edistämisen paikalliset ra-

kenteet ja johtaminen. TEJO -hankkeen väliraportti 2003 – 2005. Stakes. Ra-portteja 4/2007.

- TEJO-OULU –hankkeen loppuraportti 2007. TEJO-OULU –hankkeen toteutuneista toimenpiteistä ja kirjoituksista sekä mediassa esillä olosta on yksityiskohtainen listaus raportin liitteessä 2 (1-11).

20

5 HANKKEEN ARVIOINTIA TEJO-OULU -hanketta arvioitiin valtakunnallisesti Stakesin arviointisuunnitelman mu-kaisesti sekä paikallisesti Oulun kaupungin oman arviointisuunnitelman mukaisesti. Valtakunnallinen Stakesin hankearviointi tapahtui keväällä 2006. Hankkeen oma sisäinen arviointi tehtiin syksyllä 2007. Hankkeen seurantaa toteutettiin säännöllisesti myös projektipäällikön sekä ohjaus- ja seurantaryhmän toimesta koko hankkeen ajan. Hankkeen etenemisestä laadit-tiin tiedotteet maksatushakemuksiin, ohjaus- ja seurantaryhmälle sekä rahoittajalle. Raportointia tehtiin rahoittajan vaatimusten mukaisesti sekä tarvittaessa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. 6.1. Valtakunnallista arviointia Valtakunnallisessa arvioinnissa TEJO-OULU –hanke ja sen aikana kehitetty Oulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenne sai positiivista palautet-ta poikkihallinnollisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Oulu oli edellä kävijä, jon-ka käytänteistä haluttiin ottaa oppia. Siksi hankkeen aikana käytiin usein esittele-mässä TEJO-OULU –hankkeesta saatuja kokemuksia seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Stakesin tuottamissa raporteissa arvioitiin Oulun asiakirjoja ter-veyden edistämisen näkökulmasta (ks. Uusitalo, Perttilä & Kurenniemi, 2005) ja au-kaistiin Oulun oman kehittämisprojektin saavutuksia ja haasteita (Perttilä & Uusitalo, 2007). Myös rahoittajan toimesta tehtiin hankearviointia TEJO-OULU -hankkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämismäärärahalla tehtyjen hankkeiden arvi-oinnissa vuodelta 2005 oli kirjattu seuraavaa:

"Esimerkki hankkeesta, jossa vahvempi tutkimuksellinen ote vahvisti

muuten tärkeän ja hyvin edenneen hankkeen evidenssiä, oli TEJO-Oulu

hanke. Hanke kehitti vahvasti kaupungin/kunnan terveyden edistämistä

hallinnon- ja johtamisen tasolla ja toi mukanaan lisäarvoa terveyden

edistämistyölle. Kunnan hallinto ja johto ja niiden sitoutuminen olivat

olennaisia tahoja, jotta terveyden edistämisen edellytykset paranivat

koko kaupungin/kunnan alueella. TEJO-OULU -hankkeessa kaupungin

terveyden edistämistyössä keskityttiin hallintokuntien rajat ylittävään

toimintaan, jota vahvistamaan kokeiltiin yhdyshenkilöä keskushallinnos-

sa. Hanke loi mallia muille kaupungeille/kunnille kehittää omia tervey-

den edistämisen edellytyksiään. Hankkeen tuloksia ja tuotoksia onkin

hyvä levittää valtakunnallisesti. Kuitenkin tutkimuksellisen arvioinnin puu-

te oli tuonut epärealistisuutta esim. pitkän aikavälin tavoitteiden toteu-

tumisen arviointiin. Esimerkiksi kuinka hyvin terveyden edistäminen voi-

daan sisäistää vuodessa? Tai jos tavoitteena on, että Terveys 2015 –

ohjelman tavoitteet joidenkin osa-alueiden osalta toteutuvat Oulussa

hyvin, ei pelkkä indikaattoreiden kehittäminen riitä, vaan asioita pitää

mitata pitkällä aikajänteellä.”

Valtakunnallinen arviointi kohdistui TEJO-OULU -hankkeeseen ensimmäisenä vuon-na, jolloin sen tuloksia voitiin hyödyntää hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

21

6.2. Hankkeen sisäinen arviointi TEJO-OULU -hankkeen lopussa toteutettiin sähköinen arviointikysely kaikille hank-keeseen osallistuneille 122 henkilölle. Kysely kohdennettiin ohjaus- ja seurantaryh-män jäsenille, muille hankkeeseen osallistuneille virkamiehille ja luottamushenkilöil-le. Kyselyyn vastasi 37, ja vastausprosentiksi muodostui 30 %. Vastaajista 26 henkilöä (62 %) ilmoitti osallistuneensa hankkeeseen kohtalaisesti tai aktiivisesti. Sisäisen arvioinnin tuloksissa hankkeen osallistujajoukko koettiin oikein kohdennetuk-si, mutta luottamushenkilöiden olisi toivottu osallistuvan enemmän. Sitoutuminen hankkeeseen ja sen eteenpäin viemiseen oli pääosin hyvä, mutta hankkeen or-ganisatorisessa sijoittumisessa tapahtuneet muutokset heijastuivat haasteina hank-keen toimintaan. Tästä oli seurauksena mm. hankkeen ohjauksen osittain epäselviä linjauksia sekä epäselvyyksiä hankkeen jatkotoimien ja työvälineiden vakiinnutta-misen tarpeellisuudesta. Arviointitulosten mukaan koko organisaation osalta työn koettiin jääneen kesken ja huoli siitä, kuka jatkossa on organisoimassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiaa ja tekemässä arviointia terveyden edistämisestä eri hallintokunnissa, ilmaistiin monen hallintokunnan taholta. Arvioidessaan TEJO-OULU –hankkeen tavoitteiden toteutumista osallistujat olivat keskimääräisen tyytyväisiä. Erityisesti ohjaus- ja seurantaryhmä ilmaisivat tyytyväi-syyttään hankkeen toteutustavoille ja saavutuksille; vain yksi ohjausryhmän jäsen koki hankkeen epäonnistuneeksi ja toinen ei kokenut hankkeen tuottaneen kau-pungille mitään lisäarvoa. Nämä kielteiset näkemykset osaltaan vaikeuttivat hank-keen toteuttamista jo projektin aikana. Osallistujien mielestä parhaiten hankkeessa oli onnistuttu osaamisen vahvistamisessa, mutta myös uudet työvälineet ja hyvin-voinnin seurantajärjestelmä koettiin tarpeellisiksi. Arvioinnin mukaan hankkeessa kehitetyt työvälineet eivät vielä juurtuneet kovin hyvin perustoimintaan käytännön tasolle. Mm. vastuita ja resurssointia ei saatu selkeästi sovittua. Erityisesti luottamushenkilöt arvostivat hyvinvoinnin seurantajärjestelmää ja pitivät sen toteutusta tarpeellisena jatkossa. Hyvinvointibarometrista saatava tieto koettiin hyödylliseksi tavoiteasetannassa ja suunniteltaessa kehittämistoimenpiteitä. Osa osallistuvista virkamiehistä esitti kuitenkin epäilyjä siitä, hyödynnetäänkö tuloksia esimerkiksi resurssien jaossa. Arviointiin osallistuneet epäilivät myös barometrin jää-vän kertaluonteiseksi toteutukseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuk-set näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, jolloin tarvitaan pitempiaikaista seurantaa. Osallistujien mukaan hyvinvointibarometrin laadinta oli onnistunut hyvin, koska se toteutettiin poikkihallinnollisena prosessina. Hankkeen sisäisen arvioinnin mukaan hanke oli avannut syvempää näkemystä oman toiminnan merkityksestä terveyden edistämiseen. Hallintokuntien välinen yh-teistyö lisääntyi, mutta ennaltaehkäisevät työskentelymenetelmät eivät osallistujien mielestä vielä kohdanneet. Palvelujohtoryhmän ja –tiimien koettiin tehneen aiem-minkin hyvinvointityötä, mutta konkretisoituminen käytäntöön vaatii työstämistä. Muutamat vastaajat myös ilmaisivat, ettei hanke tuottanut kokonaisuutena lisäar-voa kaupungille, eivätkä sen tulokset ole sinällään hyödynnettävissä; vain joitain yksittäisiä asioita voidaan viedä eteenpäin hallintokunnissa.

22

Arviointitulosten mukaan hyvinvointijohtaminen halutaan osaksi kaupungin strate-gioita, talousarvio- ja johtamisjärjestelmää. Yhteistä hyvinvointiohjelmaa ollaan vä-hitellen työstämässä, minkä pitäisi vahvistua tulevaisuudessa hallintokuntien strate-gioissa ja käytännön toiminnassa. Tuloksissa oli myös epäileviä näkemyksiä hallinto-kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhtenäistämisestä. Osa vastaajista esitti, että kukin hallintokunta toimii kuitenkin omissa oloissaan ja tuntuu, että kuilu on jopa kasvanut hallintokuntien välillä. Avainkysymyksenä näytetään pitävän yh-teistyön resurssointia. Hankkeeseen osallistuneiden mielestä palvelualueilla tulisi olla nimetty terveyden edistämisen vastuuhenkilö. Lisäksi haluttiin poikkihallinnollista yh-dyshenkilöä sekä yhteisiä koordinaatiopäiviä ja toimintaa yli sektorirajojen. Hyvin-voinnin johtoryhmänä toimiva palvelujohtoryhmä ei kuitenkaan nähnyt yhdyshen-kilöitä tarpeellisiksi, vaan jokaisen tulee mieltää terveyden edistäminen osaksi omaa työtään. Palvelujohtoryhmä näki, että moniammatillisin yhteistyön keinoin kyetään yhdistämään eri hallintokuntien tieto-taitoa terveyden edistämisen tee-man ympärille. Arviointiin vastaajista 25 % koki, että hankkeella oli ollut odottamattomia vaikutuk-sia heidän toimintaansa. Sisäisen arvioinnin tulosten mukaan haasteena tulee ole-maan hankkeen tulosten, työvälineiden ja toimintamallien jalkauttaminen sekä sii-hen varattava henkilö- ja työaikaresursointi kaikissa hallintokunnissa. Myös seuran-tajärjestelmien käyttö ja hyvinvointistrateginen työ hallintokunnissa tarvitsevat vielä konkretisoitumista ja tukemista. Koko organisaatiossa vastuutus ja resurssointi koet-tiin parhaiten toteutuneeksi hyvinvointistrategisen työn ja seurantajärjestelmän käy-tön osalta. Omissa hallintokunnissa puolestaan parhaiten koettiin saavutetun ter-veyden edistämisen yhdyshenkilöt ja osaamisen vahvistaminen. Sisäisen arvioinnin mukaan hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia osallistujien omiin toimintatapoihin ja oman organisaation toimintaan. Hyvinvointi ja sen koko-naisvaltaisuus otettiin aktiivisesti mukaan omaan työhön. Hanke sai sitoutumaan entistä voimallisemmin muiden hallintokuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Li-säksi hanke lisäsi ymmärrystä eri hallintokuntien työhön sekä herätti ajatuksia ja ideoita siitä, miten yhdessä voidaan pienillä asioilla edistää kuntalaisten hyvinvoin-tia. Toisaalta osa vastaajista koki, että hanke oli osoittanut selkeästi kunkin toimi-alan oman kulttuurin vahvuuden (= raja-aidan korkeuden ja leveyden), minkä ko-ettiin edelleen jäävän haasteeksi. Jatkossa olisi hyvä tarkastella ja kehittää kunnan sisäisten ja poikkihallinnollisten toimien lisäksi myös yhteistyötä alueen muiden toimi-joiden kanssa. Hankkeen sisäiseen arviointiin osallistuneista 86 % koki, että sen tulokset ovat hyö-dynnettävissä. Parhaiten ne ovat hyödynnettävissä omassa hallintokunnassa (65 %: n mielestä) tai omassa kunnassa (70 %:n mielestä). Muissa kunnissa hyötyä hank-keen tuloksista olisi 43 %:n mukaan.

23

6 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TEJO-OULU –hankkeeseen osallistuneiden mielestä hankkeen tuloksia tulisi viedä Oulussa eteenpäin seuraavasti:

� Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liitetään kaikkeen toimintaan ja pää-töksentekoon strategioissa, talousarvioissa ja toimintakertomuksissa. Hyvin-voinnin ja terveyden edistäminen on ydinkunnan keskeinen perustehtävä.

� Asukkaiden hyvinvoinnin seurantatietoja ja hyvinvointibarometria hyödynne-tään kaupungin suunnittelu-, talousarvio- ja tilinpäätösprosesseissa. Tuloksista valitaan keskeiset ja mietitään niiden soveltamista käytäntöön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (esimerkiksi Terve tulevaisuus –toimintamalli).

� Hyvinvointijohtaminen sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutu-minen koettiin välttämättömäksi. Jatkotyöstäminen ja tiedottaminen toteu-tuvat parhaiten johdon kautta. Minimitaso on tuoda esiin hallintokuntien ja suuralueiden hyvinvointia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet.

� Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, joka ei saa loppua hankkeen myötä. Hankkeessa esille nousseita haasteita tulee edel-leen työstää ja saatua yhteistyötä pitää yllä. Pitää myös sopia vastuut, vel-vollisuudet ja resurssit sekä turvata toimintaedellytykset erityisesti poikkihallin-nollisten toimien osalta.

� Yhteiset tietojärjestelmät ovat edellytys seurannalle ja toimintaedellytyksille. TEJO-OULU -hankkeessa toimittiin strategioiden päivityksessä, indikaattorien luomi-sessa, tiedon keräämisessä hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä sekä tulosten

jalkauttamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Prosessin aikana muodostui Oulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen malli, rakenne ja työväli-neet, joita kokeillaan, kehitetään ja arvioidaan edelleen osana olemassa olevaa toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu Oulussa on luottamushen-kilöillä, apulaiskaupunginjohtajalla ja palvelujohtoryhmällä. Poikkihallinnollista ter-veyden edistämistä koordinoi palvelujohtoryhmä ja sen sihteeri. Varsinainen työ tapahtuu hallintokunnissa sekä moniammatillisten palvelujohtotiimien kautta. Bud-jetointi tapahtuu sektorikohtaisesti. Oulun kaupungin strategiassa on mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painotukset. Kaupunginstrategia ohjaa hallintokuntien strategioita. Seudullinen toiminta on aktiivista, varsinkin hanketasolla. TEJO-OULU –hankkeen aikana hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen työvälineeksi muodostui hyvinvointibarometri, jo-ka toimii seuranta- ja arviointivälineenä sekä apuna strategioiden suunnittelussa ja toteutumisen arvioinnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Analyysia oululaisten hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä sekä niissä tapah-tuvista muutoksista on tarkoituksenmukaista tehdä vähintään valtuustokausittain. Tavoitteena on systemaattisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantajär-jestelmän käyttöön otto. Hyvinvointibarometrin hyödyntäminen, sen tulosten tiedottaminen ja jatkotyöstä-minen koettiin hankkeen loppuessa haasteeksi. Tulosten käytäntöön viemisessä se-kä palvelujen kehittämisessä tarvitaan vastaisuudessakin poikkihallinnollista yhteis-työtä. Yhdessä työskentely edellyttää eri alojen asiantuntijuuden hyödyntämistä

24

sekä avointa ja luottamusta herättävää vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Jokai-sella hallintokunnalla on oma perspektiivi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää hankkeen päätyttyä kaupungin viran-haltijoille ja luottamushenkilöille osaksi olemassa olevaa toimintaa. Kokemukset hankkeen aikana osoittivat operatiivisia haasteita, mikäli terveyden edistämisen koordinointia ja vastuutusta ei sovita eikä osoiteta konkreettisesti jollekin taholla. Hankkeen aikana tuotettiin materiaalia ja työvälineitä moniammatillisten alueellis-ten palvelujohtotiimien sekä muiden hallintokuntakohtaisten ja poikkihallinnollisten toimijoiden käyttöön (mm. Terve, tulevaisuus! –toimintamalli). Toimintamalliin on sitouduttu kaikilla hallinnonaloilla. Hankkeen aikana kehiteltyjä muita työvälineitä kuten IVA -menetelmää hyödynnetään jatkossa kaavaprosesseissa mm. Hiukka-vaaran yhteydessä. Nuorisotoimella ja -lautakunnalla on ollut aikomuksia kokeilla IVA:a lautakuntatyössä. Lisäksi valtakunnalliseen hankkeeseen liittyen Oulussa pohditaan hyvinvoinnin johtamisen rakennetta, eri sektorien terveyden edistämisen tehtävien kirkastamista, kustannus-vaikuttavuutta, kuntalaisten osallistumisen keino-ja ja käytänteitä. Hankkeen päättyessä sovittiin seuraavien tehtävien toteutuksesta ja vastuutuksista hankkeen loppumisen jälkeen:

- Hankkeen ohjausryhmän linjaa ja tekee ehdotukset hankkeesta koituvista vastuista ja jatkotoimista; palvelujohtoryhmä vahvistanee tarvittavat toi-menpiteet vuoden 2008 alussa.

- Poikkihallinnollisen terveyden edistämistyön yhdyshenkilönä ja koordinoijana toimii palvelujohtoryhmän sihteeri. Palvelujohtoryhmä toimii vastuutahona apulaiskaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden kanssa. Heidän kauttaan toteutuu myös yhteys valtakunnalliseen TEJO –hankkeeseen.

- Hyvinvointibarometrin toteutus on osa strategista seurantaa. Hyvinvointiba-rometrin jalkautusta lautakuntiin, hallintokuntiin ja moniammatillisiin palvelu-johtotiimeihin linjaa palvelujohtoryhmä.

- Terve, tulevaisuus! –toimintamallin koordinointi jää terveydenhuollon tehtä-väksi. Ammattioppilaitosten kouluterveyskyselyn yhteyshenkilönä toimii opis-kelijaterveydenhuollon palveluesimies. Palvelujohtoryhmä linjaa tulosten alu-eellista valmistelua sekä koulutiedotteiden koordinointia ja jakoa kuten myös sosiaalisen kestävyyden toteutusta osana kestävän kehityksen arviointia.

- Terveydentilan seuranta ja kohdentuminen terveyseroihin toteutetaan sosi-aali- ja terveystoimessa. Terveyseroissa ja terveyden edistämisen vertaistieto-järjestelmän kehittämisessä (TedBm) yhdyshenkilönä toimii terveydenhuollon tilaajajohtaja.

Hankkeen aikana ja vaikutuksesta poikkihallinnollinen työ kaupungissa on vahvistu-nut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvitaan kaikkien hallintokuntien ta-savertaista panosta kuntalaisten, työntekijöiden, yhteisöjen ja koko kunnan hyvin-voinnin takaamiseksi. Oulussa aloitetaan organisaation ja johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelu vuonna 2008, minkä valmistelussa huomioidaan hyvinvointi-johtaminen. Tulevaisuudessa myös hallintokuntien rajojen olemassaoloa mietittään yhteisten asiakkaiden ja laadukkaiden palveluiden nimissä. Yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva Oulu.

25

LÄHTEET Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006. Oulun kaupunki. www.ouka.fi/tejo Kansanterveyslaki 1972/66, muutettu 2005/928. Näyhä Simo. 1999. Väestön terveys Oulussa. Oulun aluetyöterveyslaitos. Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2002 ja 2006. Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen. TEJO-hankkeen väliraportti 2003 – 2005 Stakes. raportteja 4/2007. Poikajärvi Kristiina & Perttilä Kerttu. 2006. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Raportti kunnanjohtajien ja luottamushenkilöjohdon kyselystä 2004. Sta-kes. Työpapereita 4/2006. Rimpelä Matti, Saaristo Vesa, Wiss Kirsi, Kivimäki Hanne, Kosunen Elise & Rimpelä Arja. 2006. Terveyden edistäminen kunnan kansanterveystyössä: Suunnittelu, joh-taminen, seuranta ja arviointi. Perusraportti kyselystä terveyskeskusjohdolle 26.1.2006. Stakes ja Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos. Savola Elina & Koskinen-Ollonqvist Pirjo. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä Terveyden edistämisen keskus ry. Edita Prima Oy, Helsinki. Terve, tulevaisuus! –toimintamalli. Oulun kaupunki. www.ouka.fi/tejo Tiedote 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille. www.ouka.fi/tejo Uusitalo Minna, Perttilä Kerttu ja Kurenniemi Marja. 2005. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen kuntien asiakirjoissa. Asiakirja-analyysi TEJO -pilottikunnissa. Stakes. Työ-papereita 8/2005. Uusitalo Minna, Perttilä Kerttu, Poikajärvi Kristiina ja Rimpelä Matti. 2003. Hyvinvoin-nin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimus-raportti. Stakes. Aiheita 21/2003. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. 2001. So-siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Edita Prima Oy, Helsinki. Vertio Harri. 2003. Terveyden edistäminen. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.

26

Julkaisemattomat lähteet: Ammattikoululaisten kouluterveys 2007. Stakes. Kaupunki- ja kuntapalvelut. 2005. Efeco. Lasten ja nuorten hyvinvointi Oulussa. Lasten ja nuorten hyvinvointia selvittävän työryhmän raportti 19.2.2002, Oulun kaupunki Oulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL). Efeko. Oulun seudun asukasbarometri. 2006. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 184. Ou-lun kaupunki. Perttilä Kerttu. TEJO hankkeen toimeenpanoprosessi – haastatteluista koulutukseen ja hanketyöhön kunnan arjessa. Luento Oulussa 29.10.2004. Puusniekka Riikka, Sinkkonen Annikka, Jokela Jukka, Luopa Pauliina, Räsänen Min-na. 2005. Kouluterveys 2005. Oulun kuntaraportti. Stakes. Pälvilä Kati. 2004. Terveyden edistämisen historia Oulun kaupungissa. Projektityö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

27

LIITTEET Liite 1(1)

Taulukko 1.

Taulukko 2. Alkuperäinen budjetti € %

Ouka rahoitusosuus 47 667 23 %

Lääni ja stm rahoitusosuus 160 000 77 %

yhteensä 207 667

Avustukset voivat olla korkeintaan 75%, jolloin kokonaisbudjetti on seu-raava € % muutos Ouka rahoitusosuus 47667 25 % 0

Lääni ja stm rahoitusosuus 143001 75 % -16 999

yhteensä 190 668 -16 999

Rahoitus 2005 2006 Yhteensä Oulun kaupunki (TEJO 1) 24 466 18 201 42 667 Oulun lääninhallitus (TEJO 1) 57 344 42 656 100 000 Oulun kaupunki (TEJO 2) 4 000 0 4 000 Sosiaali- ja terveysministeriö (TEJO2) 40 000 0 40 000 Oulun kaupunki (TEJO 3) 0 1 000 1 000 Sosiaali- ja terveysministeriö (TEJO 3) 0 20 000 20 000 Yhteensä 125 810 81 857 207 667

28

Liite 1(2) Taulukko 3.

Päätöksissä hyväksytyt ko-konais-kustannukset = TEJO 1 + TEJO 2 + TEJO 3

Kirjanpitojen mukaiset ko-konaiskulut 1.1.2005 alkaen = TEJO 1 + TEJO 2 + TEJO 3

1.1.05-31.10.07

1.1.05-31.10.07

Henkilöstömenot, joista 101 794 97 655 Projektiin palkattava henkilöstö 101 794 97 655 Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta 75 612 74 468 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 44 488 42 210 Painatukset ja ilmoitukset 7 653 9 223 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 3 158 2 679 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 15 948 17 156 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 2 450 1 994 Muut palvelujen ostot 1 915 1 206 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 185 1 494 Vuokrat 9 360 5 754 Investointimenot yhteensä, josta 0 Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot Muut menot 19 716 4 537

Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 207 667 183 908

- Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset

- Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus

Valtionavustukseen oikeuttavat kustan-nukset

207 667 183 908

Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitus-osuus

42 667 + 5 000 45 977

Muu julkinen rahoitus 60 000 60 000 Haettava valtionavustus 100 000 77 931

• TEJO 1 = Lääninhallituksen Terveydenhuollon kehittämishankkeen valtionavustus määräraha • TEJO 2 = STM:n terveyden edistämisen määräraha vuodelle 2005 • TEJO 3 = STM:n terveyden edistämisen määräraha vuodelle 2006

29

Liite 2(1)

Konkreettiset toimenpiteet ja toteutuma vuosina 2005 – 2007

Hankkeen omat koulutus- ja työkokouspäivät: (puheenvuoroja, luentoja) - 19.1.2005 klo 8.30-13.30 Oulun kaupungin hyvinvointityön käynnistäminen - 10.6.2005 klo 8.30-14 Tuloksellisuuden arviointi - 6.9.2005 klo 12-16 Hyvinvointibarometrityön käynnistäminen - 10.10.2005 klo 12-16 Työkokous Stakesin kanssa, Oulussa - 13.12.2005 klo 12-16 Hyvinvointibarometrityön tilannekatsaus - 3.2.2006 klo 9-15.30 Terveysliikuntaseminaari - 15.3.2006 klo 13-16 IVA –seminaari Pateniemen sahan alueen tavoitesuunnit-

teluun ja kaavoitukseen liittyen - 6.9.2006 klo 12-16 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet

ja johtaminen – hyvinvoinnin vuosibarometrin 2006 tulokset - 19.9.2006 klo 10-16 Nuorisotoimen IVA –koulutus - 12.10.2006 PYLL –indeksin tulosten esittelytilaisuus Oulussa, Heli Bäckmand - 1.11.2006 klo 14-16.30 ja 18-20.30 Aggression portaat – haastavien tunteiden

kasvatusmalli, Raisa Cacciatore - 6.2.2007 klo 13-16.30 alueellinen terveyden edistämistilaisuus seudullisesti yh-

dessä TITUS –hankkeen kanssa - 7.5.2007 klo 12 – 16 Turvallinen lapsi ja nuori – sisäinen turva turvattomassa

maailmassa, Mirjam Kalland, - 18.9.2007 klo 8.30-16.00 yhteisvastuullisesti terveyttä ja hyvinvointia - yhteis-

seminaari lääninhallituksen kanssa - 18.10.2007 klo 12.30-16.00 TEJO-OULU –hankkeen loppuseminaari aiheena

terveyserot

Hyvinvointibarometrin pienryhmät: (koordinointi, yhteen veto, aineiston hankinta) - 27.9.2005 klo 12-16; kaksi ryhmää; perehdytys wss -alustaan ja barometrityön

aloitus - 30.9.2005 klo 12-16; kaksi ryhmää; perehdytys wss -alustaan ja barometrityön

aloitus - 31.10.2005; pienryhmä 3 - 2.11.2005; pienryhmä 2 - 4.11.2005; pienryhmät 1 ja 4 - 30.11.2005; pienryhmä 3 - 1.12.2005; pienryhmä 2 - 2.12.2005; pienryhmät 4 ja 1 - 19.12.2005, 23.2.2006 palaveri Seppo Voutilaisen ja Timo Mäkitalon kanssa

hyvinvointibarometrista - 7.6.2006 palaveri Timo Mäkitalon ja Maria Ala-Siurun kanssa barometrista - wss -työryhmä alustan tietojen päivitys projektipäällikön toimesta, samoin se-

kä julkisten että intrassa olevien www-sivujen osalta

30

Liite 2(2) Stakesin työkokoukset ja koulutukset; (aina puheenvuoro Oulusta)

- 17. - 18.2.2005 Hyvinvointistrategiat ja niiden valmistelu - 14.3.2005 Indikaattoripankki Sotkanetin avajaisseminaari - 10. - 11.5.2005 Terveyden edistämisen laatu - 22.9.2005 Ympäristö ja hyvinvointi –seminaari - 18. - 19.10.2005 Terveyden edistämisen johtaminen - 8.3.2006 Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen 1. vai-

heen päätöstyökokous ja 2. vaiheen aloitustyökokous - 10. - 11.5.2006 Terveyden edistämisen integroiminen kunnan toiminnan ja ta-

louden suunnitteluprosessiin - 27.9.2006 TEJO työkokous Jyväskylässä - 22. - 23.11.2006 Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen;

Terveyden edistämisen laatusuositus ja sen toimeenpano - 23.1.2007 TEJO -palaveri hankkeiden etenemisestä ja tilanteesta Helsingissä - 14. - 15.3.2007 TEJO –työkokous ja koulutuspäivä Helsingissä - 5.6.2007 TEJO –työkokous Helsingissä - 27.9.2007 TEJO –työkokous Helsingissä

Kouluterveystyöryhmä: (yhdyshenkilö, ”käytännön työrukkanen”, koordinoija) - 9.11.2005 aloituspalaveri, koko Kouluterveystiimi, tulosten käsittelyä - koko kouluterveystiimin palaverit 30.11.2005, 18.1.2006, 2.3.2006, 7.4.2006,

25.4.2006; toimintamallin työstäminen ja painatus - kouluterveystiimin ydinryhmän palaverit 7.12.2005, 10.1.2006, 2.2.2006,

20.2.2006, 23.3.2006; toimintamallin työstäminen ja painatus - 19.2.2007 kouluterveystyöryhmän kokous; toimintamallin seuranta ja jatko - syyskuussa 2007 kouluterveystyöryhmän jäsenten kartoitus jatkotyötä varten - vuoden 2007 tulosten käsittelyn pohjustus

Koulutus- ja seminaaripäivät; (pyydetty puheenvuoro tai luento Oulusta)

- Perhetyön kehittämispäivät, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 19.4.2005 - Voske –verkoston työkokous, Oulu, 20.4.2005 - Oulun kaupungin perhetyön kehittämistyöryhmä, 4.5.2005 - Tuuppa Avvoimeen Ouluun –seminaari, Oulu, 20.5.2005 - Terveyden edistäminen kansanterveystyössä –asiantuntijaseminaari, Stakes,

26.8.2005 - Terveys 2015 –seminaari, Oulun Lääninhallituksen järjestämä, Oulu, 15.9.2005 - Oulun Diak, Moniammatillisen perhetyön erikoistumisseminaari, 6.10.2005 - Perhetukipäivät, Jyväskylä, 13.10.2005 - Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat, Jyväskylä, 17. - 18.11.2005 - Kansanterveystyön asiantuntijaseminaari, Helsinki, Stakes, 21.11.2005 - Terveyden edistämisen rakenteet –seminaari, Kuortane, 24.11.2005 - SonetBotnian perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön työkokous, Seinäjoki,

16.12.2005 - Terve Kunta –päivät, Helsinki, 25. - 26.1.2006 - Vanhempien osallisuus Vasu-prosessissa, Oulun yliopisto, 24.3.2006 - Perhetyö perheiden elämässä, asiantuntijatapaaminen Sosiaali- ja terveys-

ministeriössä, 30.3.2006

31

Liite 2(3)

- Oulun kaupungin terveydenhoitajien keskitetty koulutuspäivä 3.5.2006 (per-hetyöstä) ja 24.5.2006 (Terve, tulevaisuus! –toimintamallista)

- Kouluterveyspäivät 28. - 29.8.2006, Jyväskylä (Kouluterveyskyselyn hyödyn-täminen kunnan näkökulmasta)

- Hyvinvointifoorumi, Oulu Päivät, Oulu, 2.9.2006 - Lääninhallituksen seminaari Kuka nuorista välittää? 7.9.2006, Oulu (Terve, tu-

levaisuus! -toimintamalli) - Palvelujohtotiimien koulutusiltapäivä 12.9.2006, Oulu (Kouluterveyskyselyn

alueelliset tulokset ja Terve, tulevaisuus! –toimintamalli) - Nipnet konferenssi, Tanska 20. - 23.9.2006 Breaking boundaries – building

bridges. (Action model for the healthy future of school aged children in the city of Oulu)

- Sosiaalisen kestävyyden työkokous, Kuusikkokunnat, Oulu 8.9.2006 ja Vantaa 17.11.2006

- Terve Kunta –päivät Helsingissä 23. - 24.1.2007 posteri –esitys Muut koulutus- ja seminaaripäivät; (osallistuttu mukana)

- TERHO2 -koulutuspäivä, Terveyden edistämisen laatu, Oulu, 26.4.2005 - Talouskäytännöt hankkeissa, Sote, Oulu, 23.5.2005 - Kouluterveyspäivät, Jyväskylä, 22. - 23.8.2005 - Tulevaisuusfoorumi, Oulu, 19.9.2005 - Lapset, ympäristö ja hyvinvointi –seminaari, Helsinki, 29.9.2005 - Terve Kunta –verkosto, Helsinki, 5.10.2005 - Terveydenhoitajakoulutuksen juhlaseminaari, Oulun seudun ammattikorkea-

koulu, 7.10.2005 - Terveyden edistämisen laatusuositukset, Oulun lääninhallitus, 3.11.2005 - Asiakirjahallinnon käytäntöjen perehdytyskoulutus, Oulu, 15.12.2005 - Terveys kannattaa – sanoista tekoihin, 17.1.2006, STM:n kenttäkierros Oulussa - Kotitonttu perhetyön projektin päätösseminaari, Oulu, 15.2.2006 - Sanoista tekoihin – toimiiko moniammatillinen yhteistyö. Teemana Päihteet ja

mielenterveys –seminaari, Oulunsalo, 28.2.2006 - Lasten ja nuorten hyvinvointi – haaste moniammatilliselle yhteistyölle, Oulu,

4.4.2006 - Kokemuksesta yhteistyöhön, II Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä, Hel-

sinki, 5.4.2006 - STM:n Nuorten miesten tapaturmat ja väkivalta –seminaari, Helsinki, 8.6.2006 - Talous- ja strategiaryhmän kehittämispäivät, Syöte, 15. - 16.6.2006 - Kansallinen hyvinvointifoorumi, Kuusamo, 31.8.2006 - PYLL –indeksin tulosten esittelytilaisuus, seutu, Haukipudas, 19.9.2006 - Terveyden edistämisen strategiaseminaari, OYS, Baghin koulutuskeskus,

4.10.2006 - IVA -koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 17.10.2006 - Terveyttä ja hyvinvointia Oulunkaarella ja Vaalassa, Terho2 –päätös-

seminaari, Oulu 20.10.2006 - Lääninhallituksen Laadukkaat, terveyttä edistävät liikuntapalvelut iäkkäiden

kotona asumisen tukena, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, 2.11.2006 - Stakesin ajankohtaispäivä, Helsinki 24.11.2006

32

Liite 2(4) - TITUS –seminaari, terveydenhuollon palvelut, Oulunsalo 30.11.2006 - Terveyserot hyvinvointipolitiikan haasteena 1.2.2007 Helsinki - Professori Rick Botelhonin Terveyden edistämisen luento hammaslääketie-

teen luentosalissa 5.2.2007 - Lapsiperheiden hyvinvointiseminaari Oulussa; Matti Rimpelä luennoi

22.2.2007 - STM:n Terveyden edistämisen jatkotilaisuus ja -seminaari Oulussa 28.2.2007

Ohjausryhmän kokoontumiset:

- 5.4.2005 - 9.5.2005 - 3.6.2005 - 5.8.2005 - 1.9.2005 - 12.9.2005 - 6.10.2005 - 1.11.2005 - 8.12.2005 - 5.1.2006 - 7.2.2006 - 3.3.2006 - 3.5.2006 - 23.5.2006 - 22.6.2006 - 9.8.2006 - 25.9.2006 - 7.11.2006 - 13.12.2006 - 21.2.2007 - 26.4.2007 - 17.8.2007 - 14.9.2007 - 26.10.2007 - 14.12.2007

Seurantaryhmät, joissa TEJO –hanke ollut mukana:

- palvelujohtoryhmä 14.3.2005, tiedotus TEJO -hankkeen aloittamisesta - palvelujohtoryhmä 11.4.2005, TEJO –esittely projektipäällikön toimesta, kes-

kustelua hankkeen suuntaamisesta eteenpäin - palvelujohtoryhmä 2.5.2005, TEJO –toimintasuunnitelman esittely ja hyväksy-

minen - palvelujohtoryhmä 24.8.2005, TEJO eteneminen ja suunnitelmia syksyn osalle - palvelujohtoryhmä 19.9.2005, TEJOn jatkosuunnitelmat - palvelujohtoryhmä 2.1.2006, TEJO tilannekatsaus - palvelujohtoryhmä 6.3.2006, Hyvinvointibarometrin tilannekatsaus ja koulu-

terveystoimintamallin yhteys moniammatilliseen alueelliseen yhteistyöhön - palvelujohtoryhmä 8.5.2006, Terve, tulevaisuus –toimintamalli - palvelujohtoryhmä 28.8.2006, Hyvinvointibarometri

33

Liite 2(5) - palvelujohtoryhmä 23.10.2006, Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 - palvelujohtoryhmä 20.11.2006, Palvelujohtoryhmän edustaja TEJO -

ohjausryhmään ensi vuodeksi - palvelujohtoryhmä 12.1.2007, TEJO tilannekatsaus - palvelujohtoryhmä 26.3.2007, Hyvinvointibarometrin jalkautus ja hankkeen

jatko projektipäällikön siirryttyä muihin tehtäviin - palvelujohtoryhmä 10.9.2007, yhdyshenkilöt hankkeen jälkeen - palvelujohtoryhmä 10.12.2007, Hankkeen loppuraportti

Projektiyhteistyö:

- palaveri Timmi –hanke, Diakonissalaitos, 23.5.2005 - palaveri Avec ja Sentek –hankkeet Kontinkangas 27.7.2005 - palaveri Kympin Kunta –hankkeen kanssa, kaupungintalo 3.8.2005 - palaveri Timmi –hanke, kaupungintalo, 13.9.2005 - palaveri seutuhanke, kaupungintalo, 16.9.2005 - palaveri Avec ja Sentek –hankkeet, kaupungintalo 28.9.2005 - palaveri Avec ja Sentek –hankkeet, kaupungintalo 10.11.2005 - palaveri Kympin Kunta –hankkeen kanssa, Aluetyöterveys, 21.12.2005 - palaveri Timmi –hanke, Diak, 14.2.2006 - palaveri D2D –hanke, kaupungintalo, 27.2.2006 - palaveri Kympin Kunta –hanke, Aluetyöterveys, 17.3.2006 - palaveri Timmi – ja Kympin Kunta –hankkeen kanssa, Diak, 19.5.2006 - palaveri Avec – ja Sentek –hankkeiden kanssa, kaupungintalo, 31.5.2006 - palaveri seutuhanke, TITUS, kaupungintalo, 5.9.2006 - palaveri seutuhanke, kaupungintalo, 9.10.2006 - palaveri Timmi- ja Kympin kunta –hanke, Aluetyöterveys, 11.10.2006 - palaveri, seudun TITUS-hanke, kaupungintalo, 7.11.2006 - 1.4.-31.10.2007 projektipäällikkö puoleksi TEJO-OULU –hankkeessa ja puoleksi

TITUS -hankkeessa Yhteistyötä Oulun kaupungin sisällä:

- palaverit apulaiskaupunginjohtajan kanssa o apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen kanssa 18.4.2005 o Päivi Laajalan kanssa 29.11.2005, perehdytys TEJOon o Päivi Laajalan kanssa, 9.3.2006, TEJO –hankkeen suuntaaminen ja jat-

ko o Päivi Laajalan kanssa Terve, tulevaisuus! –toimintamalliin liittyvistä alu-

eellisista kehittämishankkeista ja moniammatillisesta yhteistyöstä, 27.6.2006

o Päivi Laajalan kanssa 18.9.2006, tilannekatsaus TEJOsta o Päivä Laajalan kanssa hankkeen tulevaisuudesta 20.2.2007

- Kaupungin johtoryhmä o 20.9.2005, TEJOn jatkosuunnitelmien esittely ja lausunto o 28.3.2006, TEJOn suuntaaminen jatkossa o 30.10.2006, Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006

- Terveydenhuolto ja sen johtoryhmä o 17.3.2005, esittäytyminen ja Tejon esittely o 4.10.2005, TEJOn käytänteet ja työskentely

34

Liite 2(6) o 4.11.2005, terveyskeskus –kyselyn työstäminen o palaveri Leena Uusitalon kanssa 17.3.2005, perehdytys tapahtunee-

seen o palaveri Raija Liedeksen kanssa 21.6.2006, terveydentilan seuranta

- palaverit soten hankekoordinaattorin kanssa o Eija Palsinajärvi-Äikäs, projektin aloitus, 18.3.2005 o palaveri yhteistyösopimuksesta ammattikorkeakoulun kanssa, lakimies

Jukka Lampen ja hankekoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, sote, 30.5.2005

o Eija Palsinajärvi-Äikäs, projektin päivitystilanne, 22.12.2005 o Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa hankkeen etenemisestä ja suuntaami-

sesta, 1.2.2006 o Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa TEJO –hankkeen jatkosta, 27.6.2006 o TEJOn tilannekatsaus Eija Palsinajärvi-Äikkään ja Mirja Kivelän kanssa

14.9.2006 o Palaveri Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa hankkeen suuntauksista vuo-

delle 2007 3.1.2007 - yhteistyöpalaveri

o nuorisotoimen johtotiimin kanssa, 14.10.2005 o soten hallinnon kanssa, 20.10.2005 o palaveri Katri Laihon kanssa kulttuuripääkaupunki hankkeeseen ja kou-

luterveystiimiin liittyen, 29.11.2005 o ikääntyneiden terveyden edistämiseen liittyen Lassintalon seniorikes-

kuksessa, 27.1.2006 o nuorisotyön johtoryhmä, 7.3.2006, Kouluterveyskyselyn tulokset ja käy-

täntöön vieminen o palaveri Esa Katajamäen kanssa, 25.4.2006, luennosta Stakesin työko-

kouksessa o palaveri Talous- ja strategiatiimin tiimipalaverissa, TEJO –esittely,

6.6.2006 o talous- ja strategiatiimi, 9.8.2006, linjausta kehaan liittyen o palaveri ympäristövirasto sosiaalisen kestävyyden mittaaminen,

4.9.2006 o palaveri Meri Ilvesviita, nuorisotoimi, IVA -menetelmän kokeilu,

12.9.2006 o Nuorisotoimi, henkilöstöinfo Terve, tulevaisuus! –toimintamallista

25.9.2006 o palaveri Hyvinvointibarometrin Posteri-tiedotteesta ja mediatiedot-

teesta, Elina Kinnusen kanssa 26.10.2006 o Palaveri uuden ja vanhan vastuullisen johtajan kanssa hankkeen suun-

taamisesta vuodelle 2007 5.1.2007, 2.2.2007, 16.2.2007, 6.3.2007 o Terveydentilan seurantajärjestelmän kehittelyä effikaan Rajakylän ter-

veysasemalla 18.1.2007, 7.2.2007 o palaveri ympäristövirastossa sosiaalisen kestävyyden mittaamisesta

5.2.2007 o Höyhtyän terveysasemalla terveydenhuollon henkilöstölle alueellisten

tulosten esittely 14.2.2007

35

Liite 2(7) o hyvinvointibarometrin tulosten esittely nuorisotoimen henkilöstölle

19.2.2007 - palaveri liikuntatoimen kanssa Terveysliikuntaseminaarista,

o työstämistä 23.11.2005, 8.12.2005, 8.2.2006 o terveysliikuntaseminaarin lehdistötiedotteen muokkaus ja haastattelu

Pyörrettä varten 11.1.2006 ja 30.1.2006 - palaverit Effikasta ja muista tietojärjestelmistä hyvinvointibarometrin osana,

o Raija Liedes, 12.12.2005 o Jukka Liedeksen kanssa Effikasta ja seurantatiedoista, 20.3.2006 o Prowellness –järjestelmästä ja seurantatiedoista, 27.3.2006 o Raija Liedeksen kanssa Effikasta ja sen seurantajärjestelmästä,

21.6.2006 o Soten tietojärjestelmän esittely kh:n sali 22.8.2006 o terveydentilan seurannan Effikaan työstämistä Tuovi Liedeksen kanssa

22.8.2006, 12.9.2006, 13.10.2006 - www-sivujen perustaminen ja päivittäminen, palavereita Martti Holman ja

Peipa Mäen kanssa, o 7.6. 28.7., 5.8., 6.9. 2005 sekä päivitystä sähköpostitse

- IVA –työskentelyyn liittyviä palavereja o IVA -seminaarin suunnittelu yleiskaavatiimin kanssa, 3.3.2006 o nuorisotoimen johdon kanssa IVA -työskentelystä 12.5.2006, 16.5.2006,

13.6.2006 - Terve, tulevaisuus! –toimintamalli

o palaveri opetusvirastossa Pertti Parpalan kanssa Terve, tulevaisuus –toimintamallista, 3.4.2006

o palaveri tiedottajaringin kanssa Terve, tulevaisuus –toimintamallin vies-tinnästä ja tiedottamisesta, 26.4.2006

o palaveri Terve, tulevaisuus –toimintamallin tiedottamiseen liittyen 5.5.2006

o liikuntalautakunnassa Terve, tulevaisuus! –toimintamallin esittely 17.5.2006

o nuorisolautakunnassa Terve, tulevaisuus! –toimintamallin esittely 23.5.2006

o palaveri Lintulammen koululla ADHD ja ravinto –kehittämishankkeeseen liittyen, 12.6.2006, 26.9.2006, 12.10.2006

o Terve, tulevaisuus! –toimintamallin jalkautusta voimistelujaostolle 6.11.2006

o Avoterveydenhuollon johtoryhmä Terve, tulevaisuus! –toimintamallin, PYLL-indeksin ja barometrin tulosten jalkautus 9.11.2006

o Liikuntatoimi, liikunnanohjaajat, Terve, tulevaisuus! –toimintamallin jal-kautusta 10.11.2006

o Höyhtyän moniammatillinen aluetiimi Terve, tulevaisuus! –toimintamallin, PYLL-indeksin ja barometrin tulosten jalkautus 27.11.2006

o Kaakkurin palvelujohtotiimi 12.12.2006 Terve, tulevaisuus! -toimintamallista

o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Oulunsuun suuralueen palve-lujohtotiimille 16.1.2007

36

Liite 2(8) o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Höyhtyän palvelujohtotiimille

17.1.2007 o Kaakkurin moniammatillinen palvelujohtotiimi; turvallisuus-

koulutustapahtuman suunnittelu 30.1.2007 o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Puolivälinkangas, Tuira, Väli-

vainio –alueen palvelujohtotiimille 12.2.2007 o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Keskusta-Nuottasaaren palve-

lujohtotiimille 20.2.2007 o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Kaijonharjun palvelujohtotiimil-

le 27.2.2007 o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Pateniemen palvelujohtotiimil-

le 13.4.2007 o Kouluterveystiedotteiden jako maalis-toukokuussa 2007 1-, 3-, 5-, 6- ja

7-luokkalaisille o Kouluterveystiedotteiden jako syksyllä 2007 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-

luokkalaisille - Luottamushenkilöt

o Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta soten lautakunnan kehittämispäivillä 30.-31.10.2006

o Hyvinvointibarometri kaupunginhallituksessa 20.11.2006 o Hyvinvointibarometri kaupunginvaltuustossa 18.12.2006 o Hyvinvointibarometri lauta- ja johtokunnissa 12/2006-2007

Yhteistyötä muiden tahojen kanssa:

- Oulun seudun ammattikorkeakoulu o yhteistyöpalaveri 30.3.2005 o palaveri tapahtuneesta 20.4.2005 o palaveri koulutuksista ja yhteistyösopimuksesta 21.4.2005 o opinnäytetyöpalaveri Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa

10.6.2005 o Hilkka Yrjänäinen, 24.8.2005, yhteistyökuvioista sopimista ja neuvotte-

lua o palavereja 21.9., 28.9., 17.10., 1.11. 2005, raportointi Stakesiin o palaveri, 14.11.2005, raportointi ja artikkeli Stakesiin o palaveri, 29.11.2005, kommentointi korjatusta artikkelista Stakesiin o kouluterveystiimiin liittyen palaveri Tiina Tervaskanto-Mäentaustan

kanssa 30.11.2005, 17.3.2006, 18.4.2006 o Hilkka Yrjänäisen kanssa Stakesiin lähetettävästä artikkelista, 3.3.2006 o Tiina Tervaskanto-Mäentaustan kanssa Pyörteeseen tulevasta artikke-

lista Terve, tulevaisuus –toimintamallista 2.5.2006 o Hilkka Yrjänäisen kanssa koulutuspäivään liittyen 16.8.2006 o Tiina Tervaskanto-Mäentaustan kanssa Tanskan reissusta 1.9.2006 o Hilkka Yrjänäisen, Lea Rissasen ja Pirkko Vähälän kanssa IVAsta

1.12.2006 - Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,

o Susanna Helavirta, 26.5.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoin-tiselvityksestä

o palaveri, Anna-Maija Puroila, 21.6.2005

37

Liite 2(9) o Susanna Helavirta, 5.8.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoin-

tiselvityksestä o palaveri Marja Hiitola-Moilanen, 10.8.2005 o Susanna Helavirta, 14.9.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoin-

tiselvityksestä osana hyvinvointibarometria o 16.1.2006, kirjan, johon projektipäällikkö kirjoittanut artikkelin, julkistamis-

tilaisuus o Susanna Helavirran kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannasta,

21.2.2006 - palaveri seutuhankkeen kanssa,

o Sinikka Vehkalahti, 1.9.2005 o palaverit seudulliseen asukasbarometriin liittyen,

� suunnittelua, muokkausta, indikaattorien valintaa, suuntaamista, postitusta, tulosten analysointia jne.

� 16.2.2006, 21.3.2006, 29.3.2006, 31.3.2006, 21.4.2006, 14.6.2006, 15.8.2006, 27.9.2006

- Oulun lääninhallitus, o Marja-Leena Arffmann, 26.9.2005, 13.9.2006, 21.11.2006; yhteistyöpala-

veri, projektin tilannekatsaus, rahoitusjärjestelyt ja käytänteiden sopi-minen

o lääninhallituksen työkokous Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyö-hankkeesta, 4.5.2006, 12.6.2006, 16.8.2006, 8.2.2007

o palaveri lääninhallituksen kanssa Terveyden edistämisen laatusuositus-koulutuspäivästä 7.2.2007, 19.3.2007

- Stakes o palaverit Stakesin sekä Kainuun maakunnan kanssa ammattioppilai-

tosten kouluterveyskyselystä 21.3.2007, 2.5.2007 ja 16.11.2007 Oulussa o tiedon välitys yläasteiden rehtoreille Opetushallituksen ja Stakesin kyse-

lytutkimukseen vastaamisesta huhtikuussa 2007. Tietoa kerätään oppi-laiden terveyden edistämisestä ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnista.

o Valtakunnallisen TEJO-hankkeen kysely eri toimialojen tehtävistä hyvin-voinnin ja terveyden edistämisessä; tietojen keräys ja koonti Stakesille keväällä 2007

- muut kunnat, organisaatiot o yhteistyöpalaveri Espoon kanssa 10.6.2005 Oulussa o palaveri, Terveyden edistämisen keskus, Antti Pelto-Huikko, 26.8.2005,

keskustelua ja materiaalin antamista Oulun mallista o Terveet sairaalat –verkoston kanssa yhteistyötä, elo-syyskuu 2005 o palaveri Kansanterveyslääketieteen laitos, Simo Näyhä, 1.11.2005 o Efekon kanssa palaveri PYLL –indeksistä, Soten hallinnossa, 1.11.2005 o palaveri Kriisikeskuksen kanssa hyvinvoinnin seurannasta, 2.3.2006 o palaveri Simo Näyhän kanssa terveyden seurannasta, 2.3.2006 o palaveri Matti Rimpelän kanssa Oulussa 23.2.2007 klo 8-12 TEJOsta,

TedBm:stä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

38

Liite 2(10) Lausunnot, kirjoitukset ja media:

- huhti-kesäkuu 2005 taustamateriaalia hyvinvoinnista, terveyden edistämises-tä, indikaattorityöskentelystä, mittaamisesta

- www-sivut julkisessa netissä www.ouka.fi/tejo ja intrassa elokuu/2005; sivujen päivitystä koko hankkeen ajan

- wss –työalustan muokkaaminen ja ylläpito hyvinvointibarometrityötä varten elokuusta 2005 lähtien

- 18.5.2005 artikkeli Posteriin - 17.6.2005 lausunto Terveyden edistämisen laatusuosituksista - 5.8.2005 Maksatushakemus STM:ään (TEJO2) - 5.8.2005 ohjausryhmä hyväksynyt toteutuneen toiminnan kuvauksen - 8.8.2005 lausunto Stakesin asiakirja-analyysistä - 24.8.2005 seurantaryhmä hyväksynyt edellisen puolen vuoden toimintaker-

tomuksen - 15.9.2005 lausunto valtakunnallisen TEJO –hankkeen jatkosuunnitelmasta

Stakesiin - 4.11.2005 vastaus Stakesin Terveyden edistäminen kunnan kansanterveys-

työssä -kyselyyn - 14.11.2005 kommentit väliraportin luvusta 8 Stakesiin; kuntien prosessit - 28.11.2005 kommentit Hyvät käytännöt mallilla Oulun prosessista Stakesiin - 29.11.2005 kommentit muutetuista luvuista 8, 9 ja 11 sekä koko väliraportista

Stakesiin - 12.12.2005 esitys terveyden edistämisen tunnustuspalkinnoksi terveyden edis-

tämisen aluekierrokseen liittyen kouluterveystyön kehittämisestä Oulussa - 14.12.2005 kommentit Stakesiin Terveyden edistämisen johtamisen mallista - 7.2.2006 ohjausryhmä hyväksynyt toteutuneen toiminnan kuvauksen - 28.2.2006 Maksatushakemus ja loppuraportti STM:ään (TEJO2) - 6.3.2006 seurantaryhmä hyväksynyt edellisen vuoden toimintakertomuksen - 10.5.2006 Terve,tulevaisuus! –toimintamallin mediatiedote - viikolla 19 lehti- ja radiojuttuja Terve, tulevaisuus! –toimintamallista netti-

Kalevassa http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=569899, radio Megan uuti-sissa http://www.radiomega.fi/?area=uutiset&iidee=3500000000011776, Kun-talehden nettiuutisissa http://www.kuntalehti.fi/?sc=3034&sa=76651, Fooru-missa ja Oulun sanomissa

- Terve, tulevaisuus! –toimintamallin käyttöönottaminen otettiin kaupunginjoh-taja Kari Nenosen päätöksellä Oulun kaupungin vastaukseksi kunnalle ja sen päättäjille esitettyyn haasteeseen kuntalaisten terveyden edistämiseksi (tou-kokuu/2006, www.sosa.fi)

- 11.5.2006 Radiohaastattelu Pookissa Terve, tulevaisuus! –toimintamallista - 5/2006 artikkeli Terve, tulevaisuus! –toimintamallista Pyörteessä - 15.8.2006 Maksatushakemus lääninhallitukseen (TEJO1); täydennetty

10.10.2006 - 27.10.2006 Artikkeli Posterissa hyvinvointibarometrista - 1.11.2006 Vanhemmuuden tukemiseksi Terve, tulevaisuus! –toimintamallin

pohjalta pidetty luentotilaisuus Raisa Cacciatore Aggression portaat esillä lehtijuttuna Kalevassa ja radiohaastatteluna 3.11.2006

- 15.11.2006 Mediatiedote Hyvinvoinnin vuosibarometrista 2006

39

Liite 2(11) - 15.11.2006 Hyvinvointibarometrin tulokset esillä Oukan www-sivuilla, radiossa

ja Kunta –lehden nettiuutisissa - 27.11.2006 jatkoaikahakemus lääninhallitukseen (TEJO1) - 19.12.2006 Hyvinvointibarometri esillä Kalevassa - 19.12.2006 Hyvinvointibarometri ja sen tulokset vanhemmuuteen liittyen esillä

Ylen Pohjois-Suomen uutisissa - 7.1.2007 Hyvinvointibarometrista lehtijuttu Kalevassa sekä Kalevan nettisivuilla - Terve, tulevaisuus –toimintamallin tiedotteet perheille löytyvät netistä osoit-

teesta http://www.ouka.fi/sote/lapset_perheet/index.html . - Terve, tulevaisuus –tiedotteista juttu Posterissa 12.1.2007. - Terve, tulevaisuus! –toimintamallista juttu opetustoimen henkilöstölehdessä

1/2007 - materiaalia toimitettu nuorisotoimeen lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulus-

sa saksalaisen lehden toimittajaa ja juttua varten 16.2.2007 - materiaali toimitettu Päivi Laajalalle seurannasta 28.2.2007 - 28.2.2007 maksatushakemus ja loppuraportti STM:ään (TEJO 3) ja maksatus-

hakemus Lääninhalitukseen (TEJO 1) - Artikkeli Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 Pyörteessä 31.3.2007 - televisiohaastattelu oululaisten hyvinvoinnista, Seppo Voutilainen 17.4.2007 - muutoshakemus lääninhallitukseen 8.5.2007 - maksatushakemus 15.11.2007 (TEJO 1) - loppuraportti 31.12.2007 (TEJO 1)

Julkaisut hankkeesta:

- Hanke-esite ja posteri 2005 – 2006. - Hyvinvointibarometri 2006. - Terve, tulevaisuus! –toimintamalli. - Tiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille. - Terve, tulevaisuus! –esite ja –posteri suomeksi ja englanniksi. - Oulun seudun asukasbarometri 2006 yhdessä seutuhankkeen, teknisen kes-

kuksen ja talous- ja strategiaryhmän kanssa. - Oulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL). - Ammattikoululaisten kouluterveys 2007. - Artikkeli Stakesin julkaisuun Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveyden

edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen. TEJO -hankkeen väliraportti 2003 – 2005. Stakes. Raportteja 4/2007.

- TEJO-OULU –hankkeen loppuraportti 2007.