TEATTERITOIMINTAA ESPOON NUORISOTILOILLE (4)

01/2016

ESPOON

NUORISOPALVELUT

KULTTUURINEN

NUORISOTYÖ

Sinikka Mäntysalo-Lamppu & Laura Arala

TEATTERITOIMINTAA NUORISOTILOILLE

Teatteritoimintaa Espoon nuorisotiloille

1

Sisällys

Sisällys 0

1 Johdanto ............................................................................................................................ 2

2 Strategiat ja ohjelmat ......................................................................................................... 3

2.1 Nuori Espoo-tarina ................................................................................................. 3

2.2 Kulttuuri Espoo 2030 – ohjelma ............................................................................. 3

2.3 Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016 ............................... 4

3 Kulttuurinen nuorisotyö ...................................................................................................... 5

3.1 Nuori Kulttuuri - säätiö ............................................................................................ 6

3.2 Pääkaupunkiseudun kulttuurisen nuorisotyön sopimus .......................................... 6

3.3 Kulttuuria nuorille - Espoossa ................................................................................. 6

4 Teatteria Espoossa ............................................................................................................ 7

4.1 Espoon nykyiset teatterin harrastamisen mahdollisuudet ....................................... 7

4.2 Yleisötyö teatterissa ............................................................................................... 7

4.3 Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™ ...................... 8

4.4 Espoon kaupunginteatteri ja nuoret ........................................................................ 9

5 Tutkimusten valossa ........................................................................................................ 10

5.1 Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistaminen ....................................... 10

5.2 Nuorten taiteen tekemisen merkitykset: Myrsky-hanke ......................................... 11

5.3 Kaverit keskiössä: NuHa – hanke ......................................................................... 11

6 Teatteria nuorille – innoituksia .......................................................................................... 12

6.2 Tampereen Nuorisoteatteri................................................................................... 13

6.4 Teatteri Jakkara ................................................................................................... 14

6.4 Masalan nuorisoteatteri ........................................................................................ 15

6.5 Narrin näyttämö ................................................................................................... 17

7 Espoon teatterikysely ....................................................................................................... 17

7.1 Teatterikyselyn tulokset ........................................................................................ 18

7.2 Teatterikyselyn johtopäätöksiä ............................................................................. 30

7.3 Teatterikerho-kokeilu ............................................................................................ 32

8 Espoon nuortenteatterimallia ............................................................................................ 34

9 Lähteet ............................................................................................................................. 37

10 Lisää aiheesta ................................................................................................................ 38

Kannen kuva: Teatteriryhmä Teatro Potlachin Espoon kaupunginteatteri: VENTIMILA LEGHE SOTTO I MARI - SUKELLUSLAIVALLA MAAPALLON YMPÄRI


2

1 Johdanto

Espoon kulttuurinen nuorisotyö käynnisti syksyllä 2015 Teatteritoimintaa nuorisotiloilla -hankkeen esivalmistelutyön. Valmistelun taustalla on nuorilta noussut toive omasta teatteritoiminnasta. Ensivaiheessa näkymänä on toiminta, jossa teatterikasvatus on osa Espoossa toteutettavaa nuorisotyötä. Tavoitteena on luoda portaittain etenevä Espoon oma malli nuorisolähtöisestä teatteritoiminnasta nuorisotiloilla.

Teatteriharrastuksen valmistelutyö on pohjautunut Espoo-tarinaan ja nuorisopalvelujen omaan Nuori Espoo-tarinaan. Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2013–2017. Espoo-tarina suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Visiona on Espoo, joka on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Nuorisopalvelujen tarinassa tuetaan nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa nuorille tarjottaviin palveluihin. Nuorisopalvelut ovat nuoria varten. Nuoria kuunnellaan ja mietitään yhdessä, miten voidaan toteuttaa parempia, innostavampia ja veto-voimaisempia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia yhdessä nuorten itsensä ja yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Jokainen nuori on nuorisopalveluille tärkeä kumppani.

Teatteritoiminnan valmistelussa ensiarvoisen tärkeää on ollut nuorten osallisuus ja ääni. Käytännössä valmistelu toteutettiin kahdella konkreettisella toimintatavalla: sähköisellä kyselyllä sekä teatterikerho-kokeilulla. Valmisteluun liittyi myös seudun teatteritoimijoiden ja yhteistyöverkostojen kartoitus. Kansallisen tason nuorten teatteritoiminnan malleja ja kokemuksia koottiin suorilla yhteyksillä teatteritoimijoihin.

Tähän teatteritoiminta nuorisotiloilla - hankkeen esivalmistelun raporttiin on tuotu Espoossa teemaan liittyvät strategiat ja ohjelmat. Teatteriraportti johdattaa lukijan laajaan ymmärrykseen siitä, miksi nuoret itsensä takia sekä kunnan tulevaisuuden tekijöinä, ovat oikeutettuja heidän hyvinvointiaan lisääviin tekoihin. Raportissa avataan muutama kiinnostava ja toimiva nuorisoteatterimalli. Teatterikyselyn aineisto ja teatterikerhojen kokemukset suuntaavat raportin yhteenvetoa.

Valmistelutyön tavoite on toimia starttina Espoon nuorisotiloilla syntyvälle nuorisolähtöiselle teatteritoiminnalle ja pitkällä aikajanalla mahdollistaa nuorten kokonaisvaltaisesti tuottama teatteritoiminta Espoossa.

Tekstin lomassa kulkevat lainaukset ovat teatterikyselyn vastauksista poimittuja nuorten autenttisia kommentteja.

”Kokeilkaa rajoja ja käyttäkää paljon(!) mielikuvitusta,

panostakaa juoneen ja miettikää sopiiko joku henkilö tiettyyn

rooliin.”

Kiitämme valmistelutyön aikana saamastamme arvokkaasta nuorisoteatterin tiedon- ja kokemustenvaihdosta teatteriohjaaja Maija Lauria Masalan nuorisoteatterista, teatteriohjaaja Anu Utteria Ylöjärven Teatteri Jakkarasta, nuoriso-ohjaaja Piritta Brusia Tampereen nuorisoteatterista ja teatteriohjaaja Reetta Myyrä Helsingin Narrin näyttämöltä.


3

2 Strategiat ja ohjelmat

2.1 Nuori Espoo-tarina

Nuori Espoo-tarinasta eli Espoon nuorisopalvelujen strategiasta löytyy viisi näkökulmaa, jotka ohjaavat nuorisopalvelujen toimintaa.

KIVAA TEKEMISTÄ NUORILLE Nuorisotoimintaa toteutetaan nuorten kanssa vapaa-aikana, päihteettömästi ja turvallisesti, vastapainona arjen velvollisuuksille. Kannustamme nuoria oma-aloitteisuuteen ja yritteliäisyyteen. Tarjoamme nuorille nykyaikaiset puitteet, jotka vastaavat nuorten elämää ajassa. Kohdennamme palvelumme erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole harrastuksia.

YHDESSÄ KAVEREIDEN KANSSA Kavereiden kanssa harrastaminen ja vapaa-ajan viettäminen luo iloa ja synnyttää hyvänolon tunnetta. Kavereiden kanssa yhdessä tekemällä nuori oppii, saa ystäviä ja elämänhallinnan taitoja.

AIKUISEN LÄSNÄOLO ARJESSA Kohtaamme nuoren yksilönä, osana yhteisöä. Toimimme mahdollistajina nuorten ideoiden ja aloitteiden toteuttamiselle ja tuotamme erilaisia harrastus- ja ryhmätoimintoja. Etsimme uusia tapoja ja paikkoja kohdata nuori hänen omassa arkiympäristössään - koulussa, nuorisotilalla, kirjastossa tai vaikkapa ostoskeskuksessa.

ROHKEASTI KOHTI TULEVAA Kehitämme lähipalvelujen tueksi tulevaisuudessa laajemmalta alueelta nuoria kokoavaa Nuorten areena -toimintaa. Nuorten areenat mahdollistavat monipuolisten harrastemahdollisuuksien sekä nuorille suunnattujen tukipalvelujen tarjoamisen kynnyksettömästi samassa paikassa. (Espoon Nuorisopalvelujen tarina 2014, lyhennetty).

”Toivon, että ryhmiä olisi monta ja joka ryhmällä olisi oma

harkkapäivä niin olisi suuremmat mahdollisuudet, että löytyisi

aika jolloin ei olisi muita harrastuksia. Ja toivoisin ryhmien

jakautuvan vähän iän mukaan!”

2.2 Kulttuuri Espoo 2030 – ohjelma

Espoolla on yksi yhteinen strategia, Espoo-tarina ja Espoon kulttuurin tulevaisuuden linjauksia kutsutaan nimellä KulttuuriEspoo 2030. Ohjelman tarkoituksena on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista.

Espoo-tarinan mukaan Espoo haluaa olla menestyvä kaupunki. Jotta kaupunki voi menestyä ja kehittyä, se tarvitsee luovan ympäristön. Kulttuuri on luovan ja menestyvän kaupungin perusta. Kulttuurin ja taiteen arvoa ei mitata sillä, mitä aineellista hyötyä kulttuurilla ja


4

taiteella on, vaan ajatusleikillä siitä, millainen kaupunki Espoo olisi ilman kulttuuria. Edelläkävijyys vaatii riskinottoa sekä sallivan ja luovan ilmapiirin luomista.

Uteliaisuus luo uutta ajattelua ja innovaatioita. Espoo tarvitsee kulttuuria menestyäkseen. Menestyminen edellyttää identiteetin tunnistamista.

Menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on kehittymässä. Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tulevaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat kaupunki – se jokin, mikä tekee kaupungista tunnistettavan ja autenttisen.

Kaupunki luo mahdollisuuksia. Kaupunki tarvitsee tekemisen henkeä, jolla pyritään avaamaan uusia ovia. Asukkaat on otettava mukaan dialogiin ja heille on annettava mahdollisuus tehdä itse. Kaupunki kannustaa asukkaita luomaan osallistavia kaupunkikulttuuritapahtumia. (Kestävä ja innovatiivinen, Kulttuuri Espoo2030).

”Välillä pitää kokeilla uusia asioita.”

2.3 Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Espoon kaupunginvaltuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on vahva moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulma. Sama näkökulma ja vaatimus löytyvät myös nuorisolaista. Nuorisopalveluiden näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tukee heidän kasvuympäristössään tapahtuva yhteistoiminnallisuus, jossa jokaisella asuinalueen toimijalla on roolinsa. (Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2017).

Hyvinvointisuunnitelman luvussa 2.7 käsitellään lasten ja nuorten oikeutta liikuntaan, kulttuuriin ja harrastuksiin seuraavasti: Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua monipuolisesti liikuntaan ja muihin hyvinvointia ja osallisuutta tukeviin harrastuksiin. Suunnitelmassa tuodaan esiin se, että Espoossa on useita toimijoita, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia aktiiviseen itsensä toteuttamiseen, osallistumiseen, luovuuteen, liikkumiseen ja harrastuksiin.

”Espoossa on myös uniikki, Espoon kaupunkiin täsmätuotettu kulttuurikasvatusmalli KULPS, joka on suunnattu kouluille. Mallissa on paljon vapautta, eikä paljoakaan ohjaavuutta opettajille, siksi kyse ei ole varsinaisesta kulttuurikasvatussuunnitelmasta. KULPS toimii linkkinä kulttuurilaitosten ja peruskoulujen välillä ja mahdollistaa korkeatasoiset kulttuuripalvelut maksutta peruskouluille. Tarjonta on jaettu kolmeen polkuun: kulttuuripolkuun, liikuntapolkuun ja kirjastopolkuun. Kulttuuripolulla palveluita tarjoavat kaupungin omien toimijoiden lisäksi 20 kaupungin tukea nauttivaa espoolaista kulttuuriorganisaatiota, mm. Espoon kaupunginteatteri, EMMA, Teatteri Hevosenkenkä ja Gallen-Kallelan museo. Liikuntapolulla palveluntarjoajina toimivat liikuntaseurat, sirkus- ja tanssikoulut sekä liikuntapaikat, kuten esimerkiksi laskettelukeskukset ja keilaradat. Kirjastopolku toimii Espoon kaupunginkirjastoissa. Tiedotus opettajille pyörii opettajien


5

sähköisten oppimisjärjestelmien kautta. Toiminta on ollut käynnissä vuodesta 2008.” (KULPS- koordinaattori Kaisa Koskela, haastattelu 6.11.2015)

3 Kulttuurinen nuorisotyö

Kulttuurinen nuorisotyö on määritelty nuorisolain 7 §:ssä kuntien nuorisotyön tavoitteelliseksi peruspalveluksi. Vastuu kulttuurisen nuorisotoiminnan tukemisesta on siten kunnilla. Toiminnan sisältöä ei laissa ole määritelty, joten se muotoutuu paikallisista lähtökohdista. Kulttuurinen nuorisotyö vahvistaa nuorten ilmaisutaitoja ja luovaa osaamista. Se on osallistumista tukevaa, omaehtoista sekä nuorten kasvua ja oppimista edistävää toimintaa, jossa nuoret toimivat ensisijaisesti subjekteina. (Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskuksen työryhmä-2012).

Laajempi kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelma osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa auttaa arvioimaan taidekasvatuspalveluiden tarjontaa ja mitoitusta kunnassa. Jokaisella lapsella ja nuorella eri puolilla maata tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet saada taidekasvatusta. Laadukkaalla taidekasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten kasvuun kohti eheää aikuisuutta.

Taidekasvatuksen tasa-arvoisemman saatavuuden lisäämiseksi on keskeistä, että kunnissa kartoitetaan palveluiden tarjontaa, ja laaditaan tavoitteelliset suunnitelmat toiminnan eri muotojen järjestämiseksi. Yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä myös yli kuntarajojen poistaa toiminnan päällekkäisyyksiä. Verkostoitumalla voidaan hyödyntää olemassa olevia resursseja entistä tehokkaammin ja vaihtaa tietoa ja osaamista eri tahojen välillä. (Seirala, 2012).

Kuva: Mäenpää- 2012 Kulttuurinen nuorisotyö


6

3.1 Nuori Kulttuuri - säätiö

Espoon kulttuurinen nuorisotyö ja sen osalta pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehtävä yhteistyö nivoutuu osittain Nuori Kulttuuri-säätiön toimintaan. Säätiö jakaa kulttuurisen harrastuksen kolmeen ulottuvuuteen: yhteiskunnalliseen, henkilökohtaiseen ja taiteelliseen.

YHTEISKUNNALLINEN ULOTTOVUUS Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuori taiteilija voi aktivoitua yhteisönsä aktiiviseksi tarkkailijaksi ja taltioida omaa näkemystään omiin töihinsä. Kulttuurisen nuorisotyön tehtävä on tarjota ajatuksille konkreettinen ulostulon väline taiteessa ja varmistaa näkyvyys taiteen esilletuomisessa.

HENKILÖKOHTAINEN ULOTTOVUUS Kulttuurisessa nuorisotyössä tavoitteena on vahvistaa nuoren taiteentekijän henkilökohtaista kasvua, enemmän kuin taiteellista kehittymistä. Nämä kaksi eivät sulje toisiaan pois, eivätkä kilpaile, mutta painopisteen tulee aina olla kuitenkin nuoren oman itsetunnon ja -tuntemuksen vahvistamisessa.

TAITEELLINEN ULOTTUVUUS Kulttuurinen nuorisotyö ottaa taiteen sekä välineeksi että lopputavoitteeksi. Taidetta käytetään yllämainitusti niin suojana kuin suodattimena itsen ja ympäröivän maailman kokemisessa. Luovuuden ruokkiminen vapauttaa suurinta mahdollista voimaa: mielikuvitusta. (http://nuorikulttuuri.fi/, lyhennetty)

”Olis huippu kiva ja näkisin kamuja ja haluaisin harrastaa ja

oppia uusia asioita. Oppisin myös luovuutta.”

3.2 Pääkaupunkiseudun kulttuurisen nuorisotyön sopimus

Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa ovat laatineet kulttuurisen nuorisotyön yhteistyösopimuksen. Sopijaosapuolina ovat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Helsingin kulttuurikeskus, Espoon kaupungin nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut, Kauniaisten kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi ja Vantaan kaupungin nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut. Sopimuksen taustalla on näkemys pääkaupunkiseudun nuorista kuntarajat ylittävinä liikkujina. Yhteistyöllä halutaan tukea ja kannustaa nuorten liikkumista ja verkostoitumista pääkaupunkiseudulla.

Kumppanuussopimuksella sovitaan yhteisesti vuosittain järjestettävistä kulttuurisen nuorisotyön tapahtumista ja toiminnoista. Pääsääntöisenä kohderyhmä näissä tapahtumissa on 10 - 29 -vuotiaat pääkaupunkiseudun nuoret.

Tapahtumat ja toiminnot tuotetaan ja toteutetaan nuorten omista lähtökohdista ja nuoria osallistaen. Näiden estradien ja foorumeiden kautta nuoret tulevat nähdyksi ja kuulluksi oman osaamisensa asiantuntijoina. Tapahtumat ja toiminnot tukevat nuoren kasvua ja vahvistavat ilmaisutaitoja sekä luovaa osaamista. (Pääkaupunkiseudun kulttuurisen nuorisotyön yhteistyösopimus 1.3.2015)

3.3 Kulttuuria nuorille - Espoossa

Espoon nuorisopalveluissa tehdään kulttuurista nuorisotyötä, jonka tavoitteena on nuorten kasvatuksellisen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan keinoin vahvistaa nuoren elämänhallintaa ja kansalaisvalmiuksia.

http://nuorikulttuuri.fi/


7

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nuorisopalveluiden toiminnasta löytyy mm. musiikkia, teatteria, kädentaitoja sekä monenlaisia tapahtumia. Tapahtumat ja muut toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. (http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Nuori_Espoo/).

Espoon kulttuurisen nuorisotyön tiimi on myös perustanut Silta-ryhmän, joka on avoin kaikille nuorille, jotka haluavat ideoida, suunnitella ja toteuttaa nuorten kulttuuritoimintaa Espooseen. Silta-ryhmässä jaetaan tietoa suljetun facebook-ryhmän kautta sekä yhteisissä tapaamisissa, joita järjestetään aina tarvittaessa.

”Paljon kivaa tekemistä ryhmässä!”

4 Teatteria Espoossa

4.1 Espoon nykyiset teatterin harrastamisen mahdollisuudet

Espoossa on muutama ansioitunut lapsi - ja nuorisoteatteria tarjoava yhteisö. Yhteistä toiminnan mahdollistamisessa on se, että opiskelu kustannetaan lukukausimaksuilla. Summat vaihtelevat 80 eurosta reiluun 200 euroon lukukautta kohden.

ESKO eli ESPOON ESITTÄVÄN TAITEEN KOULU Koulua ylläpitää kannatusyhdistys. Espoon kaupunki ja valtio tukevat Eskoa taloudellisesti. Esko on suurin esittävän taiteen koulu Suomessa. Koulussa opiskelee teatteri- ja sirkustaidetta miltei kuusisataa 4-18 vuotiasta oppilasta.

UNGA TEATERN Teatteri Unga Teatern, ent. Skolteatern on Suomen vanhin lasten- ja nuorten teatteri. Teatteri perustettiin kiertäväksi lasten- ja nuortenteatteriksi vuonna 1960. Kaksikielinen teatteri kasvattaa jatkuvasti uusia yleisösukupolvia.

HYÖKYVUOREN LAPSITEATTERI Hyökyvuori on teatteri, joka tarjoaa lapsille ja nuorille teatteriesityksiä, teatterikoulutusta sekä kesäisin myös kesäteatteria. Teatterilla on selkeä tavoite ja arvot toiminnalleen. Se kantaa omalta osaltaan vastuuta Espoonlahden alueen lapsista ja nuorista mottonaan "Lapset ja nuoret pois kadulta hyvän harrastuksen pariin". Teatteri on kannatusyhdistyspohjainen.

YHTEISÖTEATTERI JÄÄNSÄRKIJÄT Jäänsärkijät on myös yhdistyspohjainen ja perustettu vuonna 1997. Tällä hetkellä teatterilla on kolme ryhmää sekä kaksi lasten teatterikerhoa ja yli 11-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille tarkoitettu harrastusryhmä. Toimintaan kuuluu myös lapsille tarkoitettu teatteri-ilmaisun kesäleiri.

4.2 Yleisötyö teatterissa

Tehdessään yleisötyötä, teatteri laajentaa toimintaansa esitysten valmistamisen rinnalla teatterin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Yleisötyössä etsitään niitä tapoja ja käytäntöjä, joiden avulla teatterista kiinnostuisivat myös ne ihmiset, jotka eivät ole

http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Nuori_Espoo/

http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Nuori_Espoo/


8

aikaisemmin teatterissa käyneet. Teatteri voi tarjota muutakin kuin valmiita esityksiä ja ihmiset voivat olla teatterille muutakin kuin passiivisia katsojia. Yleisimpiä yleisötyön muotoja ovat toistaiseksi olleet teatterikasvatus, teosesittelyt, kulissikierrokset ja jalkautunut yleisötyö.

TEATTERIKASVATUS on tärkeä osa monen teatterin yleisötyötä. Tämän useimmiten lapsille ja nuorille suunnatun työn tavoitteena on tukea osallistujiensa teatterinlukutaitoa

sekä vahvistaaheidän omaa luovuuttaan, itseilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan.

Teatterikasvatuksessa käytettyjä keinoja ovat mm. teatteri- ja liikeilmaisua kehittävät työpajat, luennot, keskustelut, avoimet harjoitukset, sekä yhteistyöproduktiot lasten ja nuorten kanssa.

TEOSESITTELYLLÄ avataan esityksen taustoja, syntyhistoriaa ja teemoja. Usein paikalla on esityksen ohjaaja ja/tai kirjailija. Esityksestä ja näytelmästä kerrotaan ja keskustellaan yleisön kanssa, teemaa voidaan käsitellä myös teatterillisessa työpajassa. Tällaisen yleisötyön tarkoitus on yleensä syventää katsojan saamaa elämystä esityksestä ja saada katsoja pohtimaan esityksen herättämiä kysymyksiä laajemmin. Yleisötyötä ovat myös esitysten jälkeen järjestettävät keskustelutilaisuudet.

KULISSIKIERROKSILLA pääsee tutustumaan teatterin tekijöihin ja teatteriin rakennuksena. Moni teatteri on rakentanut näistä kierroksista elämyksellisiä kokemuksia, joissa on mukana roolihahmoja teatterin historiasta ja esityksistä.

JALKAUTUNUT YLEISÖTYÖ tarkoittaa kulttuurilaitosten tekemää yleisötyötä omien tilojensa ulko-puolella, kuten päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, hoitokodeissa ja muissa julkisissa tiloissa. Yleisötyössä teatteri voi jalkautua pois teatterirakennuksesta kohtaamaan ihmisiä heidän omissa ympäristöissään. Koulut, työpaikat, ostoskeskukset, vankilat, metsät ja jopa jättömaat tarjoavat mielenkiintoisia tiloja teatterilliselle kohtaamiselle.

Nykyaikaisen yleisötyön tavoite on kaksisuuntainen vuorovaikutus siten, että myös kulttuurilaitos oppii yleisöltään ja uudistuu. Yleisötyössä vaikuttaisi olevan vahvistumassa kaksi suuntausta: jalkautumistempaukset ja henkilökohtaisuuden painottuminen. ( YLÖS – Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen – raportti 2010, http://www.yleisotyo.fi/).

”Haluaisin tehdä jonkunlaisen esityksen ryhmäni kanssa koko

koululle.”

4.3 Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™

Espoon Kaupunginteatteri on vuonna 1988 perustettu ammattiteatteri ja ainoa aikuisille suunnattu ammattiteatteri Espoossa. Teatterin ohjelmisto rakentuu omasta tuotannosta sekä koti- ja ulkomaisista vierailuesityksistä. Taiteellinen linja on kunnianhimoinen ja selkeä: haastavia, sisällöllisesti laadukkaita omia tuotantoja niin klassikoista kuin kansainvälisistä ja kotimaisista uutuuksistakin. Vierailuesityksiä Espoon Kaupunginteatterissa on teatterin historian aikana nähty eri puolilta maailmaa kaikista maanosista. Vierailulle kutsutaan valikoidusti maan ja maailman huippuesityksiä. Vuonna 2014 teatterissa kävi 30 871 katsojaa. Teatterin taiteellisesta linjasta vastaa teatterinjohtaja Joachim Thibblin. (http://www.espoonteatteri.fi/)

http://www.yleisotyo.fi/


9

4.4 Espoon kaupunginteatteri ja nuoret

KULPS-TOIMINNALLA teatteri tavoittaa vuosittain noin tuhat Espoon 9.-luokkalaista. Kouluille ja oppilaille KULPS- esitykset ovat maksuttomia ja niiden lisäksi kouluille tarjotaan usein esitykseen liittyvä oppimateriaalipaketti aiheen käsittelyä ja katsomiskokemuksen syventämistä varten.

TYÖPAJOJA teatteri tarjoaa 9.-luokkien ja 2. asteen oppilasryhmille. Työpajoihin osallistuu vuosittain noin kaksisataa nuorta. Teatteri tarjoaa tiettyihin esityksiin liput ostaville koululaisryhmille maksuttoman työpajan, jossa virittäydytään esityksen maailmaan ja teemoihin teatteri-ilmaisun ohjaajan johdolla. Työpajojen aiheet ja kohderyhmät vaihtelevat esitysten mukaan.

KULTTUURI-TET- harjoittelijoiksi teatteri ottaa vuosittain muutamia peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisia TET- harjoittelijoita tutustumaan työelämään teatterissa. Ennen TET-jaksoa ohjaaja ja tettiläiset tutustuvat toisiinsa työhaastattelussa. 1-2 viikon harjoittelun aikana nuoret tekevät monipuolisten avustavien tehtävien lisäksi myös oman pienen projektin, jonka he esittelevät harjoittelunsa päätteeksi.

YHTEISTYÖPROJEKTEJA on tehty mm. Espoon kuvataidekoulun kanssa, jossa hyödynnettiin kaupunginteatterin antia yhdistämällä Kojoottikuu-esityksen katsominen surrealismikurssiin. Oppilaat toteuttivat omissa työpajaryhmissään esityskokemuksen surrealistisiksi teoksiksi. Oppilastöitä oli esillä Espoon kuvataidekoulun päättötyö- ja työpajaoppilaiden kevätnäyttelyssä.

TEATTERIN KUMMIKOULUTOIMNTA teatterilla on ollut vuosien varrella mm. Kilonpuiston koulun ja Pohjois-Tapiolan koulun kanssa. Tähän on liittynyt mm. tutustumiskäyntejä oppilaille. Teatterin resurssit ja osapuolten aikataulujen yhteensovittaminen eivät tue säännöllisen kummikoulutoiminnan toteuttamista.

Teatteri järjestää muuta yleisötyötä säännöllisesti, esimerkiksi esityksiin liittyviä teosesittelyjä, taiteilijatapaamisia, työpajoja, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä tutustumiskäyntejä. Toiminnan muodot ja kohderyhmät vaihtelevat esitysten ja yhteistyökumppaneiden mukaan. (Espoon kaupunginteatterin markkinointi- ja tiedotussihteeri Satu Ylirisku haastattelu ja www.espoonteatteri.fi).

Matinkylän teatterikerho pääsi katsomaan Espoon kaupunginteatteriin italialaisen Teatro Potlachin esitystä lokakuussa 2015.


10

5 Tutkimusten valossa

Kulttuuripolitiikka ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, vaan siihen kohdistuvat samat osallistamisen paineet ja passiivisten ihmisten aktivoimistarpeet kuin muihinkin yhteis-kuntapolitiikan sektoreihin. Kulttuuripolitiikassa on kuitenkin sille tyypillisiä jännitteitä, esimerkiksi joudutaanko ihmisiä kosiskelemaan kulttuurin kuluttajiksi taiteen itseisarvon kustannuksella. Kohdistuvatko uudet osallistumismahdollisuudet niille yhteiskunnan eliitin jäsenille, jotka jo ovat kulttuurin suurkuluttajia? Onko ylipäänsä mielekästä yrittää osallistaa kulttuuriin ja taiteeseen niitä, joita taide ei kiinnosta?

Ensimmäinen edellytys kulttuurisen nuorisotyön onnistumiselle on tiedostaa, että nuoriso-työn tehtävä ei ole tarjota nuorille valmiita aktiviteetteja, vaan tehdä niitä nuorten kanssa, heidän aloitteestaan ja heidän ehdoillaan.

Panu Mäenpää: ”Tutkimustiedon hankkimisessa ja sen lobbaamisessa kulttuuripuolella sen sijaan on varaa ryhdistäytyä. Päättäjille tulee osoittaa, että taide ja kulttuuri itsessään tuottavat merkittävää lisäarvoa eivätkä “vain” taiteellisen lopputuloksen. Tarvitsemme vahvaa näyttöä taiteen ja kulttuurin hyvinvointimerkityksestä, jotta voimme vakuuttaa nekin, joille vain numerot ovat indikaattori “hyödyllisyydestä”. Taiteen ja kulttuurin keinoin peilaamme yhteiskuntaa ja sen jäsenten tilaa jatkuvasti ja nyt on aika tehdä siitä konventio.” (Arto Lindholm (toim.) 2015).

5.1 Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistaminen

Kulttuurikompetenssilla tarkoitetaan yksilön kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Yksilön kulttuurikompetenssi rakentuu varhaislapsuudesta asti oppimisen ja kokemisen kautta. Suurin osa yksilön kulttuurikompetenssista on tiedostamatonta. Kulttuurikompetenssi koostuu neljästä osatekijästä: tiedot, taidot, tietoisuus ja asenteet. Kaikkia osatekijöitä voidaan harjoittelemalla parantaa.

Kulttuurikompetenssi on noussut keskustelunaiheeksi myös EU:ssa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 29.11.2011 päätelmät kulttuuri- ja luovuuskompetensseista ja niiden merkityksestä Euroopan aineettoman pääoman rakentamisessa. Neuvosto katsoo, että kulttuuri- ja luovuuskompetensseihin kuuluvat sellaiset avaintaidot kuin kulttuuritietoisuus ja ilmaisu sekä kulttuurienväliset taidot. Monikulttuuristen taitojen kannalta erityisen merkittäviä tietoja, taitoja ja asenteita ovat vierailla kielillä viestinnän sekä sosiaalisten ja kansalais- taitojen lisäksi tietoisuus kulttuurista ja sen ilmaisumuodoista sekä kulttuuriperinnöstä.

Neuvosto on yhtä mieltä siitä, että kulttuuri- ja luovuuskompetenssit antavat perustan luovuudelle ja innovoinnille, joka puolestaan luo älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. (Seirala, 2012).

”Teatteri on mielenkiintoista ja pidän siitä, mutta olen ujo,

joten en uskalla.”


11

5.2 Nuorten taiteen tekemisen merkitykset: Myrsky-hanke

Suomen Kulttuurirahaston järjestämällä Myrsky-hankkeella (2008- 2011) haluttiin vahvistaa nuorten hyvinvointia sekä sosiaalista ja henkistä kasvua tuomalla taide ja kulttuuri nuorten omaan elämään. Hankkeen esioletuksina oli, että taiteella voidaan tuottaa nuorille hyvinvointia ja tarttua ennakoivasti esimerkiksi syrjäytymisuhkiin.

Nuorille taiteen tekemisen merkitykset syntyvät asioista ja teoista, jossa itsen toteuttaminen, oman äänen kuuluviin saaminen sekä sukupolvien väliset ja sisäiset yhteisölliset suhteet muodostavat yhteisölliselle osallisuudelle ja hyvinvoinnille perustan. Taiteellinen toiminta voi edesauttaa näitä ja sitä kautta hyvinvointia. Nuorten taiteen tekemiselle oleellinen kehys onkin löydettävissä yleisemmästä nuorten sosiokulttuurisesta olemassaolosta, yhdessäolosta ja toiminnasta eri-ikäisten keskuudessa. (Siivonen, Kotilainen, Suoninen, 2011).

Taiteen tekeminen kasvattaa tulevaisuuteen! Myrsky-hankkeen nuorisotutkijoiden loppu-sanat kiteyttävät hyvin myös Espooseen nuorten luovuuden laajempaa ymmärrystä. Tutkijat toteavat, että Myrsky-hankkeen voima on ollut sen toimiminen pitkälti organisoitumattomassa muodossa ihmisten välisissä kohtaamisissa. Kohtaamisia on ollut hankkeissa sekä nuorten ja toimintaa ohjanneiden aikuisten välillä että nuorten keskinäisessä yhteistoiminnassa. Kannustava yhteishenki ja tunteisiin pohjautuva työskentely ovat tuoneet monille nuorille taitoja, joita he tarvitsevat ympäröiviin yhteisöihin identifioitumisessaan ja tulevaisuutensa rakentamisessa. Nuorten taiteen tekeminen, jossa taide säilyttää itseisarvoisen toisaalle katsomisen ominaisuutensa, ansaitsee tuen niiden osana ja niitä tukevana toimintana.

Myrskyn tulevaisuusprosesseissa luotujen visioiden mukaan oleellisinta on ymmärtää miten taiteen tekeminen vahvistaa ihmisiä ja yhteiskuntaa. Mahdollisimman laajana tämä ymmärrys tuo eri puolille yhteiskuntaa ihmisiä, jotka kukin omissa toimissaan antavat tukensa nuorten taiteen tekemiselle. Silloin uudenlainen toiminta ja yhteistyö erilaisten nykyisten työtä jäykistävien rakenteellisten esteiden yli helpottuvat. (Siivonen, Kotilainen, Suoninen, 2011).

Myrskyn toimintaa vuoden 2011 jälkeen jatkaa Suomen lasten ja nuorten säätiö (www.nuori.fi).

”Jos saisin ystäviä ja kannustusta.”

5.3 Kaverit keskiössä: NuHa – hanke

Helsingin Nuorisoasiainkeskuksessa toteutettiin vuonna 2013 hanke, jonka tavoitteena oli koota nuorten vapaa-aikaan liittyvää tietoa ja samalla vahvistaa nuorisoasiankeskuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria. NuHa eli Nuorten havainnointi ja haastattelut – hanke koottiin jalkautumalla, havainnoimalla ja haastatteluilla. Nuorilta kysyttiin hyvin laajasti heidän arkeen liittyviä asioita. Teemat olivat vapaa-aika, kokemus omasta asuinalueesta, liikkuminen ja nuorten paikat, harrastukset ja tekeminen, sosiaaliset suhteet, sosiaalinen media, loma, nuoret ja raha ja nuorten tulevaisuuden odotukset ja toiveet.

http://www.nuori.fi/


12

Nuorten vapaa-aikaan liittyvissä kokemuksissa ja toiveissa jätettiin tietoisesti vapaa-ajan määrittely nuorille itselleen ja annettiin nuorten itse päättää, mistä he puhuvat, kun he puhuvat vapaa-ajasta.

Haastattelujen perusteella vapaa-ajalta odotettiin ennen kaikkea vapautta päättää sen käytöstä itse, mahdollisuuksia tehdä mielekkäitä asioita ja kavereita, joiden kanssa olla. Kääntäen – vapaa-aika, jonka käytöstä määrää joku muu, jonka viettoon ei tarjoudu mahdollisuuksia tai jonka nuori on pakotettu viettämään yksin, ei nuorten mielestä ole tyydyttävää vapaa-aikaa.

Vapaa-ajan tulee olla kivaa. Tämän seikan voimakas korostuminen oli varsin kiinnostavaa; jos vapaa-aika ei hahmotukaan vapautena velvollisuuksista vaan tylsyyden vastakohtana, mitä se tarkoittaa? Kertooko ”kivan” yhdistyminen vapaa- aikaan koulun ja töiden näkemisestä pakkopullana? Vai onko niin, että vapaa-aika ja velvollisuudet eivät välttämättä määrity kahdeksi erilliseksi sfääriksi ja olennaisempaa kuin ”olla vapaalla” on tehdä sellaista mikä kiinnostaa ja mistä tykkää, riippumatta siitä tapahtuuko se vapaa-ajan vai velvollisuuksien kontekstissa? Onko meillä kasvamassa sukupolvi, jolle ero työn ja vapaa-ajan välillä ei olekaan yhtä merkitsevä kuin heidän vanhemmilleen?

Se mikä on ”kivaa” riippuu nuoresta. Haastattelujen perusteella on mahdotonta nostaa yhtään yksittäistä asiaa yleispäteväksi, kaikkia nuoria koskevaksi ”kivan” mittariksi, ja nuorisotyössä tulisi siten olla tietoinen siitä, millaista kivaa milloinkin ollaan rakentamassa. Selvää kuitenkin oli, että huomattavan suurelle osalle helsinkiläisistä nuorista kivaan vapaa-aikaan kuuluivat kaverit. On kivaa kun on vapaa-aikaa, ja vapaa-ajalla on kivaa, kun näkee kavereita. (Kaverit keskiössä NU-Ha-hanke, 2015.)

6 Teatteria nuorille – innoituksia

Suomessa on vielä yllättävän harvassa kunnat, joissa olisi pysyvää kunnan omaa nuorisoteatteritoimintaa. Yksi kriteeri tällaisessa toiminnassa on harrastuksen maksuttomuus tai pieni sitouttava maksu, kuten Teatteri Narrissa (50 euroa). Näin jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjoutuisi tasa-arvoinen osallistumisen mahdollisuus.

Seuraavissa luvuissa avaamme muutaman nuorisoteatterimallin. Esimerkit nousevat asukasmäärältään erikokoisista kunnista. Yhteistä on se, että nuorisoteatteritoiminta on osa kunnan kulttuurista nuorisotyötä. Esimerkit ovat valikoituneet syntyhistoriansa, toiminnan sisällön ja saatujen kannusten ja kokemusten valossa. Kaikkia yhdistää myös se, että aina on ollut ihminen tai ihmiset, jotka ovat uskoneet asiaan. Aina tarvitaan aikuinen, joka uskoo nuoriin.

Teatteriharrastus ei ole stabiilitila, vaan elävä ja muuttuva. Toiminnan aktiviteettiin vaikuttaa luonnollisesti kaikkialla rahoitus. On kuitenkin nähtävissä, että nuorten innostus, luovuus ja rohkeus tehdä teatteria ei rajoitu kunnanbudjetteihin tai hankerahoituksiin. Nuorilta löytyy teatteriharrastusvalmius. Tarvitaankin vain päätöksiä, joissa turvataan edes yhden aikuisen työpanos nuorten ryhmän vetäjäksi.

Esimerkkiteatterit ovat Tampereen Nuorisoteatteri, Helsingistä Narrin näyttämö, Ylöjärveltä Teatteri Jakkara ja Kirkkonummelta Masalan Nuorisoteatteri.


13

6.2 Tampereen Nuorisoteatteri

Tampereen Nuorisoteatteri on Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankeapurahalla vuonna 2009 perustettu vapaa yhteisö. Myrsky-hankkeen apurahan päätyttyä toiminnan järjestämisestä on vastannut Tampereen kaupungin Nuorisopalvelut. Kuuden vuoden toiminnan aikana toiminnassa on ollut mukana kaikkiaan 200 nuorta. Nuorisoteatterille ostetaan ammattiohjaajan Helena Rängmanin työpanos ja kulttuurisen nuorisotyön nuoriso-ohjaaja Piritta Brusi koordinoi teatteritoimintaa osana omaa toimenkuvaansa.

Nuorisoteatterilaiset ovat 13–17 vuotiaita nuoria. Toiminnan alussa teatterissa oli kaksi eri ryhmää, sitoutuneemmat ja liikkuvat. Tämä toimintatapa vakiintui aikuisten huomioidessa nuorten erilaiset teatteriharrastuksen odotukset ja ajankäytön. Tänä päivänä toiminnalle osoitettu rahoitus mahdollistaa yhden pysyvän, kerran viikossa kokoontuvan teatteriryhmän, jossa on 25 pääsääntöisesti 15–17-vuotiasta nuorta. Toimintaa otetaan syksyisin uusia harrastajia vain sen verran kuin ryhmään vapautuu paikkoja.

Nuorisoteatterista on syntynyt kuuden vuoden aikana sukupolvet ylittävä nuortenyhteisö. Tämä tarkoittaa, että harrastuksen jo päättäneet nuoret toimivat teatteriryhmän assistentteina. Nämä yli 17-vuotiaat nuoret avustavat ryhmäläisiä kaikessa produktioon liittyvässä työssä.

Tampereella nuorisoteatteri yhdistää myös kaupungin nuorten työpajat. Tekniikkaan saadaan apuja AV-pajalta ja käsiohjelmat syntyvät yhteistyössä mediapajan kanssa.

On myös nuoria, joille esiintyminen ei ole se juttu, mutta teatterista voi silti muodostua tärkeä harrastus ja oma yhteisö. Hyvällä ohjauksella ja tuella Tampereella lavaa arastellut nuori innostui puvustamisesta ja tämän kokemuksen myötä löysi puvustuksesta itselleen myös ammatin.

Nuorisoteatterilaisilta kootaan lukuvuoden päätyttyä palautteet. Vuoden 2014 palautteissa moni nuori toi esille sen miten on rohkaistunut ja tullut itsevarmemmaksi. Useampi nuori nosti esiin sen, että on tullut itsevarmemmaksi niin lavalla kuin muutenkin elämässä. Nuoret, jotka ovat olleet mukana useamman vuoden kertovat kuinka harrastus on kantanut vaikeiden vaiheiden yli ja tuonut lisää ystäviä. Tärkeä pidettiin hyvää yhteishenkeä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

”Teatterissa voi olla mitä haluaa. Näytelmää harjoitellessa pystyy uppoutumaan täysin rooliin ja unohtamaan henkilökohtaisen elämän. Eikä mikään voita sitä tunnetta minkä esiintymisestä saa.”

”Parasta nuorisoteatterissa on ollut näytelmien harjoittelu sekä esittämiset. En tiedä mitään parempaa kuin tunnelma viimeisten läpimenojen, kenraalin ja esitysten aikana. Monen kuukauden harjoittelu kiteytyy niihin hetkiin ja palkitsee monella eri tavalla.”

”Yks kamu ehdotti, et tulisin mukaan nuorisoteatteriin ja koska tykkään kokeilla uusia juttuja nii tietty tulin mukaan. Oon tosi iloinen että alotin ja nykyään tuntuu et tää on aina paikka missä saa tehdä sitä mitä rakastaa”

”Mä oon rohkaistunut tosi paljon ja oppinu hyppäämään erilaisiin rooleihin. Kavereita mä oon saanut tosi paljon lisää nuorisoteatterin kautta ja en tiä mitä tekisin ilman niitä. Ja parastahan siinä on se et niitä näe kiireenkin keskellä ainakin joka tiistai kun treenataan.”

”Kaikkien näiden vuosien aikana teatteri on ollut se juttu, mikä on auttanut kun on ollut vaikeeta.” (Nuoriso-ohjaaja Piritta Brusi, haastattelu ja http://www.nuortentampere.fi/).


14

6.4 Teatteri Jakkara

Ylöjärvellä toimiva Teatteri Jakkara on esimerkillinen nuorten teatterin tekemisen malli. Hallinnollisesti Teatteri Jakkara sijoittuu nuorisopalveluiden alle ja on merkittävä osa Ylöjärven kaupungissa toteutettavaa kulttuurista nuorisotyötä. Ylöjärvellä nuorten teatteritoiminta kumpuaa positiivisuuden pedagogiikasta. Toiminnan sydän on nuori ja nuoren sosiaalinen vahvistaminen. Teatteri Jakkarassa sosiaalinen vahvistaminen on sekä toimintamuoto että foorumi, jossa tavoitteena on nuoren hyvinvoinnin lisääminen ja sen edistäminen.

”Kysymys on aina siitä, miten aikuinen suhtautuu nuoriin. Teatterissa ajattelemme ja uskomme, että nuori tekee aina oikein. Se, mitä nuori tekee, on oikein. Nuori on aina riittävä. Jokaisella nuorella on omat vahvuudet, jotka ansaitsevat tulla näkyväksi. ” (Teatterinohjaaja Anu Utter).

Teatteri Jakkaran teatteriryhmä on suunnattu yli 13-vuotiaille ja tarjoaa teatteriharrastuksen tällä hetkellä 10 nuorelle. Teatteri on perustettu vuonna 2008 ja toiminnalla on menossa seitsemäs toimintavuosi. Koko toimintansa aikana Jakkara on tarjonnut noin 30 nuorelle teatteriharrastuksen.

Jakkara on toteuttanut vuosien aikana yhdeksän teatteriproduktiota. Kiinnostavaa on se, että kaikki käsikirjoitukset syntyvät nuorten maailmasta ja nuorten kirjoittamana. Teatteri Jakkaran perusperiaatteena onkin tehdä teatteria nuoria puhuttavista ilmiöistä. Ohjaajat toimivat kuuntelijoina ja mahdollistajina. Nuorilta kysytään minkä ilmiön, aiheen tai asian he haluavat tuoda esille. Näin nuorten elämän ilmiöiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa nuorten nähdyksi tulemisen. Nuoret ja ohjaajat työstävät käsikirjoitukset improvisaation ja kirjoittamisen kautta. Innostavaa toiminnassa on myös se, että teatterilaisilla on valmius tuottaa tilaustöitä. Esityksiä on syntynyt mm. seutukunnallisille nuorisopäiville, koulumaailmaan ja kaupungin nuorten itsenäisyyspäivän-gaaloihin.

Teatteri Jakkara kokoaa säännöllisesti toiminnan palautetta sekä nuorilta että heidän vanhemmiltaan. Seuraavat kokemukset ovat syksyn 2014 kyselystä. Nuorten kokemuksista välittyy vahvasti ilon, ystävien, innostuksen, itsevarmuuden, rohkeuden ja avoimuuden ilmapiirin teemat. Yhteisö on tärkeä ja tiivis. Jakkara on tehnyt rohkeammaksi ja nuoret ovat oppineet uusia taitoja.

Nuorten kertomuksista nousee huomio teatteriharrastuksen vahvasta vaikutuksesta heidän tunnemaailmaansa. Nuoret kertovat kuinka Jakkaran ansiosta elämä on muuttunut paljon paremmaksi ja maailma on kauniimpi. Jakkara on hyvä paikka missä kertoa asioista ja purkaa huolensa, jos siltä tuntuu tai iloita saavutuksistaan ja teoistaan, mitä on saavuttanut. Nuoret kokevat, että heidän itseilmaisunsa on vahvistunut. Teatteriin tullaan innoissaan ja se tekee hyvälle tuulelle. Innostus jää päälle ja he kokevat, että ideoiden keksiminen sekä mielipiteen julkilausuminen on helpompaa muuallakin. Nuoret kertovat, että jopa psyko-fyysiset oireet ovat helpottuneet. Teatteriharrastus pitää masennuksen loitolla. Jakkaran antaa nuorille tilan ja toiminnan, jossa saa irtautua arjesta ja pääsee pois kokeiden ja stressin maailmasta.

Nuorten vanhemmat ilmaisivat olevansa hyvin tyytyväisiä nuoren teatteriharrastuksesta. Vanhemmat kertoivat huomanneen nuoressaan uutta innostusta, avoimuutta ja rohkeutta sekä ilmaisu-taidon vahvistumista, joka vaikuttaa laajemminkin nuoren itseilmaisuun. Edelleen vanhemmat toteavat, että nuoren sosiaalisuus ja suvaitsevaisuus ovat kasvaneet. Nuorella on nyt kykyä nähdä ja ajatella asioita laajemmin ja eri näkökulmista, sekä kyky lähestyä myös vaikeita asioita rohkeammin. (Anu Utter, haastattelu ja aineistot).


15

6.4 Masalan nuorisoteatteri

Kirkkonummella toimii historialtaan ja sisällöltään ansiokas nuorisoteatteri Masalan nuorisoteatteri. Masalan asukasyhdistys perusti teatterin yhdessä Kirkkonummen kunnan nuorisolautakunnan kanssa jo vuonna 1981. Tänä päivänäkin teatterin perustana on Kirkkonummen kunnan nuorisopalveluiden ja Masalan Nuorisoteatterin Kannatus ry:n vankka yhteistyö. Vuodesta 2008 alkaen Kirkkonummen nuorisopalvelut ovat resursoineet nuorisoteatterin toimintaan kahden teatteriohjaajan työpanoksen.

Masalan nuorisoteatterin kannatus ry tukee Masalan nuorisoteatterin toimintaa ja tuottaa omaa kulttuuritoimintaa nuorille, esimerkiksi kurssi-toiminnan, koulutuksen, teatteriretkien ja iltamien muodossa sekä järjestää ammattitaitoista avustavaa työvoimaa eri produktioita varten. Kannatusyhdistys myös ylläpitää kotisivuja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä tiedottaa jäseniä, päättäjiä ja kuntalaisia.

Masalan nuorisoteatterin tarjoama harrastustoiminta tuottaa vuosittain monipuolisia ja korkeatasoisia esityksiä. Nuorisoteatterissa toimii vuonna 2015 kuusi teatteriryhmää ja teatterilaiset ovat iältään 11–22-vuotiaita. Lisäksi on ryhmät nuorille aikuisille. Masalan nuorisoteatterin nimellä toteutetaan myös suurempia produktioita, joihin osallistuu vanhoja teatterilaisia, teatteriharrastajia sekä teatterin ammattilaisia.

Espoon nuorten teatteritoiminnan esivalmistelutyön aikana tehtiin jo kiinnostavaa yhteistyötä Masalan nuorisoteatterin kanssa. Teatteri kutsui katsomaan teatteriryhmä Pippurin ensimmäisen esityksen, tarinan Knut Pitkäjalasta. Ryhmä koostui innostuneista ja iloisista 10-13–vuotiaista teatterilaisista.

Yhteistyö jatkui teatteriohjaaja Maija Laurin kanssa. Teatterilaisille tarjottiin mahdollisuus toimia teatterikonsultteina Espoon nuorille ja aikuisille. Masalan nuoret pohtivat harrastustaan muutaman kysymyksen kautta ja seuraavaksi poimintoja nuorten vastauksista. Mitä teatteriharrastus on sinulle antanut?

”Teatteri on suurin piirtein tärkein asia minulle. Se on antanut minun toteuttaa niitä haaveita, joita pienenä vain toivoin. Olen päässyt näyttelemään erilaisia rooleja ja tutkimaan niitä, kyllä. Mutta se ei ole ainoa asia. Olen tutustunut taiteeseen, siihen mitä oikeasti on etsiä ja löytää ja saanut ihania yhteisöllisyyden hetkiä, joita en koskaan tahdo unohtaa. Olen saanut ystäviä, iloa ja syvällisyyttä.”

”Teatteriharrastus on minulle yksi tärkeimmistä asioista elämässäni tällä hetkellä. Rakastan teatteria ja haluan näyttelijäksi. Masalan nuorisoteatteri on antanut ja antaa edelleen siivet unelmilleni. Tämä paikka on minulle kuin koti. Tunnen kuuluvani tänne ja täällä minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen. ”

”Teatteri on avannut minulle uusia vaihtoehtoja elämään ja tulevaisuuteen. Se on antanut minulle mahdollisuuden kuulua ryhmään. Vaikkei se innostaisikaan luovaan ammattiin, se opettaa tärkeitä taitoja, kuten esiintymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Se myös pitää mielen ja kehon virkeänä.”

Mitä olet oppinut?

”Todella paljon näyttelemisestä, teatterista yleisesti ja sen eri osa-alueista. Teatterimme on yhteisöllinen, ja kaikki tekevät vähän kaikkea. Olen ajanut ääniä ja valoja, myynyt pullaa buffetissa, ollut kokoamassa katsomoita, ollut mukana lukuisissa talkoissa. Se on opettanut


16

minulle vastuuta, rohkeutta kokeilla monia asioita. Teatterin harrastaminen on tehnyt minusta vähemmän ujon, ehkä myös ystävällisemmän ja tietyllä tapaa vapaamman + sitoutumista proggiksiin.”

”Olen oppinut todella paljon kaikenlaista: Toimintaa ryhmässä, näyttelemistä, vuorovaikutustaitoja, kaikenlaista uutta teatterista, Nuorisoteatteriharrastus on opettanut minulle todella paljon sellaisia tietoja ja taitoja, joita en välttämättä olisi muualta oppinut.”

”Esiintymistä. Enkä tarkoita vain näyttelemistä, vaan kaikkea. Ihminen esiintyy kaikkialla, koulussa, töissä ja tapahtumissa. Se on erittäin tärkeä taito. Lisäksi juuri Masalan nuorisoteatterissa olen tutustunut koko projektiin miten esitys tehdään. Meillä on mahdollisuus tutustua lavastukseen, puvustukseen, valo -ja äänityöhän, tuottamiseen sekä ohjaajan assarina toimimiseen. Näin on mahdollisuus löytää itsestään muutakin kuin näytteleminen.”

Mikä on se ”koukku,” joka saa Sinut innostumaan teatteriharrastuksesta?

”Se oli aina, aina halusin harrastaa teatteria. Näyttelemisen takia, vaikka harrastus on tuonut niin paljon muutakin. Vasta kun löysin mukaan yhteisölliseen meininkiin, siitä tuli näin tärkeä, kun tajusin kuinka ihania ihmiset ovat.”

”Teatteritreenit ovat aina minulle viikon kohokohta. Innostuin teatterista alun perin, koska se oli yksi uusi tapa minulle käyttää luovuttaa. Muiden harrastusten ohella se oli myös virkistävää kun sai olla oma itsensä eikä tarvinnut huolehtia tutkinnoista/loppuarvosanoista/ voitoista yms.”

”Rakastan näyttelemistä ja aplodeja. Rakastan kuulua ryhmään. Masala on kirjaimellisesti perhe ja vaikka nuorison ikähaitari liikkuu jossain 10-25 vuoden hujakoilla kaikki puhaltavat samaan hiileen. Olen myös huomannut, että Masalan nuorisoteatterissa ei tarvitse/ei este päästä irti. Monet ovat esimerkiksi päässeet yhdistystoiminnasta kiinni tai palanneet mukaan ammattilaisina.”

”Yhdessä tekemisen meininki, mahtava porukka, hyvä yhteishenki ja ilmapiiri, rakkaus teatteria kohtaan ja uudet hienot kokemukset.” Mitä terveisiä vielä? ”On todella, todella tärkeää tehdä yhdessä proggiksia, treenata joskus yömyöhään, stressata ja kaikkea, ja lopulta saada se valmiiksi. Ihanaa, että ihmisiä kiinnostaa, ihanaa että siihen tarjotaan mahdollisuus, sillä tämä on mahtavaa. En tiedä missä olisin ilman teatteria.” ”Nuorisoteatteriharrastus on mahtavaa, ja mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus saada kokea sen mahtavuus. Nuorisoteatteritoiminta tarjoaa usein näyttelemisen lisäksi muitakin toimintamahdollisuuksia. Itse olen ollut tuottajana ja puffamyyjänä. Toiminnassa voi olla mukana monella tavalla ja sitä kautta usein myös tutustutaan muihin teatterilaisiin, joiden kanssa ei esimerkiksi ole samassa ryhmässä. Ajan myötä huomaakin tuntevansa melkein kaikki talon tyypit. ” ”Teatterissa olen oppinut enemmän kuin omasta itsestäni kuin muissa harrastuksissa. Teatteri on tärkeää. Ja se on myös tärkeää, että jokainen saa osallistua ja yrittää teatterissa. Teatteri on tuonut hyvää tasapainoa suorituskeskeisen arjen keskelle.” ”Olen itse käynyt myös Espoon esittävän taiteen koulua kahdeksan vuotta ja vaikka koulussa ei itsessään ole vikaa, on se hirveän rasittava. Kun viimeinen vuosi päättyy, sinut potkaistaan kadulle ja seuraavasta teatteripaikasta ei ole tietoakaan. Monet ystävistäni ovat


17

kaivanneet Espooseen juuri mahdollisuutta harrastaa teatteria oman kyvyn mukaan vähän tai paljon. Lisäksi suuri ero on siinä, että Espoon esittävän taiteen koulussa tutustuu vain näyttelemiseen, kun taas täällä Masalassa voi erikoistua valoihin, ääniin, tuottamiseen yms. näyttelemisen ohella. ” (Teatteriohjaaja Maija Lauri, haastattelut ja http://www.masalannuorisoteatteri.net)

6.5 Narrin näyttämö

Narrin näyttämön toiminnan keskeisenä tavoitteena on nuorten itseilmaisun ja hyvinvoinnin vahvistaminen teatteripedagogisin menetelmin. Tätä matalankynnyksen teatteriharrastusta Helsinki on tarjonnut nuorilleen jo 34 vuoden ajan. Narrin näyttämö on sijainnut vuosikymmenien aikana eri osoitteissa, mutta nimi on tietoisesti säilytetty.

Tänä päivänä Narrin näyttämö toimii Nuorisoasiainkeskuksen teatteritoimintaan erikoistuneessa toimipisteessä Toimintakeskus Hapessa, jossa toimii 13 nuorten teatteriryhmää. Tämän lisäksi viime vuosina yhteensä seitsemän teatteriryhmää on perustettu myös nuorisotiloille. Yhteensä ryhmät kattavat yli kolmesataa 10–26-vuotiasta nuorta. Nuorisoasiankeskus on budjetoinut toimintaan kahden teatteriohjaajan työpanoksen. Lisäksi nuortenryhmiä ohjaa iso joukko freelancer-pohjalta tuntipalkkaisia teatteriammattilaisia.

Teatteriharrastus Narrissa maksaa 50 euroa vuodessa. Summa on pieni ja muodollinen koko vuoden osallistumismaksu. Maksulla luodaan sitoutuminen ja osin myös arvostus eritavoin, kuin jos toiminta olisi täysin ilmaista. Toimintaan sitoudutaan koko vuodeksi eikä aiempaa kokemusta teatterin tekemisestä tarvita. Toimintaan otetaan syksyisin uusia harrastajia sitä mukaa kuin vanhoja lopettaa.

Nimellä on väliä, kertoi Narrin näyttämön toinen kokoaikainen teatteriohjaaja Reetta Myyrä: ”Nuorten teatteri on sekä henkinen, että fyysinen tila. Yli kolmekymmentä vuotta toiminut Narrin näyttämö- on haluttu nimenä säilyttää fyysisten tilojen ympärillä muuttumisesta huolimatta. Narrin näyttämö on ikään kuin käsite, joka tarkoittaa myös ”Narri-pedagogiikkaa”. Käytännössä nuorten teatteriryhmien vetäjien toivotaan tuntevan Narrin toimintaa. Ohjaajat omaavat siihen joko omakohtaisen kokemuksen ja/tai siihen yhteisöllisesti ohjataan ja tuetaan.

(Teatteriohjaaja Reetta Myyrä, haastattelu ja http://narri.munstadi.fi/)

7 Espoon teatterikysely

Nuorisolähtöisen teatteritoiminnan sähköinen kysely toteutettiin ala- ja yläkoulujen osalta yhteistyössä Espoon opetustoimen kanssa. Otantana toteutettuun teatterikyselyyn valikoitui kaikilta Espoon koulualueilta yksi ala- ja yläkoulu. Lisäksi kaikilta Espoon nuorisotiloilta kerättiin myös vastauksia. Vapaaehtoisuuteen perustuvan kyselyn tiedotus haluttiin toteuttaa kohdekoulut ja nuorisotilat erityisen hyvin huomioivana. Aktiivisimmin vastanneelle koululle ja nuorisotilalle luvattiin arvottavaksi kymmenen elokuvalippua.

Teatterikyselyssä ennakoitiin etukäteistiedottamisen tärkeys, vapaaehtoisuus ja vastaamisen helppous kouluille ja nuorille. Näin haluttiin myös varmistaa sitoutunut ja aktiivinen osallistuminen. Kyselyn ikäryhmät vastaavat Espoon nuorisotyön kohdeikäryhmiä. Alakoulusta kyselyyn vastasi 3.-6. Luokat ja yläkoulusta 7.- 9. luokat

http://www.masalannuorisoteatteri.net/


18

Teatterikyselyn otantakoulut olivat Espoon keskustan alueelta: Yläkoulu Espoon Yhteislyseo ja alakoulu Hansakallion koulu. Espoonlahden alueelta: Martinkallion koulu, yhtenäiskouluna luokat 3-9. Leppävaaran alueelta: Ruusutorpan koulu, yhtenäiskouluna luokat 3-9. Matinkylän- Olarin alueelta: Tiistilän koulu, yhtenäiskouluna luokat 3-9. Tapiolan alueelta: Yläkoulu Mankkaanpuron koulu, luokat 3-6 ja alakoulu Mankkaan koulu, luokat 7-9.

Teatterikysely toteutettiin verkossa Surveypal-kyselynä. Kysely sisälsi kymmenen monivalintakysymystä, kaksi avointa lisäkysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselyyn vastattiin anonyyminä, vastaajan henkilöä ei voinut tunnistaa. Vastaamisen arvioitiin vievän viisi minuuttia.

Koulut organisoivat kyselyyn osallistumisen kouluille parhaiten sopivalla tavalla. Luokan-opettajat tarjosivat oppilailleen mahdollisuuden kyselyyn vastaamiseen koulupäivän aikana. Kyselyn vastaaminen oli mahdollista myös tabletilla ja älypuhelimella.

Kysely oli avoin kaikilla Espoon kahdellakymmenellä nuorisotilalla ja verkkonuorisotila Netarissa. Teatterikyselyn informointi nuorille toteutui kulttuurisen nuorisotyön toimesta suoraan alueen nuorisotyöntekijöille. Kaikilla nuorisotiloilla kävijöille oli tarjolla tieto kyselystä ja mahdollisuus verkkokyselyyn osallistumiseen.

Teatterikysely oli auki 9.10- 6.11.2015 välisen ajan. Kyselyyn vastattiin http://www.espoo.fi/nuoriso - sivulla. Verkkosivulta löytyi teatterikyselyn informaatio ja linkki kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 465 Espoon nuorta.

7.1 Teatterikyselyn tulokset

Kysymys 1: Mistä sait tietää kyselystä?

Vastaajista 67,7 % oli saanut tiedon kyselystä koulusta ja 28,4 % nuorisotiloilta. Määrät vastaavat koulujen ja nuorisotilojen vastajakaumaa. Lisäkysymyksenä esitettiin jostain muusta kuin koulusta tai nuorisotilalta? Nuoret olivat saaneet tietoa Espoon nuorisotoimen nettisuvuilta, Wilmasta, infokirjeestä, Facebookin kautta ja Lauralta Silta-ryhmästä.


19

Kysymys 1a: Mitä koulua käyt?

Kouluista vastattiin 315 oppilaan voimalla. Vastaajista Tiistilän yhtenäiskoulun oppilaita oli 59,7 %. Tiistilästä osallistuttiin kyselyyn aktiivisimmin. Toiseksi eniten 28,3 % vastauksia tuli Hansakallion ala-koulusta. Mankkaan yläkoulu oli kolmanneksi aktiivisin ja sieltä vastauksia oli 8,9 %. Espoon yhtenäiskoulusta yläkoululaisia vastasi 2,2 %. Tämän lisäksi yksi vastaus Ruusutorpan koulusta ja lisäksi yksi vastaus Toppelundin koulusta. Mankkaanpuron ja Martinkallion kouluista ei tullut yhtään vastausta.

Kysymys 1b: Millä nuorisotilalla käyt?

Haukilahden monito imitaloJuvanpuis ton nuo riso t i laKalajärven asukas - ja nuo riso t i la Rento laKarakall ion nuo riso t i laKauklahden nuo riso t i laKesk i-Espoon asukas - ja nuo riso t i la Sent teriKivenlahden nuo riso t i laLeppävaaran nuo riso t i laMankkaan MakasiiniMat inky län Monito imitaloNuoriso t i la KirjavaNöykk iön nuo riso t i laOlarin nuo riso t i la

Nuorisotiloilta vastauksia tuli 135. Espoossa on yhteensä 20 nuorisotilaa ja lisäksi verkkonuorisotalo. Nuorisotiloilta osallistuttiin kyselyyn yhdeksältä eri nuorisotilalta. eniten vastauksia tuli Juvanpuiston nuorisotilalta, 56,1 % vastauksista. Toiseksi aktiivisin oli Kauklahden nuorisotila, vastauksia 13,6 %. Saunalahden ja Leppävaaran nuorisotiloilta vastattiin molemmista 6,1 %. Matinkylän monitoimitalosta vastauksia tuli 5,3 % ja Kivenlahden ja Tapiolan nuorisotiloilta molemmista muutama vastaus.


20

Kysymys 2: Millä luokalla olet?

Vastaajista puolet 50 % oli alakoululaisia ja puolet 50 % yläkoululaisia.

Kysymys 3: Sukupuoli

460 vastaajista tyttöjä oli 58,4 %, poikia 41,1 % ja 0,4 % määritteli sukupuolensa joksikin muuksi.

Kysymys 4: Oletko kiinnostunut nuorten teatteritoiminnasta?

Teatteritoiminnasta vastasi olevan kiinnostunut noin viidennes vastaajista (18,1 %). Ehkä olisin kiinnostunut, vastauksia oli vajaa puolet (43,0 %). En ole kiinnostunut vastasi 38,9 %.

Kysymys 4b: Miksi teatteritoiminta ei kiinnosta Sinua?

Lisäkysymyksenä esitettiin, miksi teatteritoiminta ei kiinnosta. Neljäsosa (24,2 %) kertoi syyksi ”Minulla on liikaa harrastuksia”, tätä mieltä oli neljäsosa vastaajista (24,2 %). Teatteri ei vain kiinnosta vastasi ¾ osaa nuorista (76,4 %)


21

Aikataulut on lyöty jo lukkoon Ei ajallista sijaa uudelle harrastukselle. Teatteriharrastus ei vaan olen mun juttu Ei ole yhtään ylimääräistä vapaa-aikaa On ratsastusta, pianoa ja jalkapalloa, vievät jo kaiken ajan Voimisteluharkat ovat jo kuusi kertaa viikossa Teatteria on jo kokeiltu, mutta se ei ole mua varten

Jokin muu syy, mikä?

Kysymys 5: Uskotko osallistuvasi, jos maksutonta teatteriharrastusta tarjotaan nuorisotiloilla? Kysymykseen uskooko nuori osallistuvan, jos maksutonta teatteriharrastusta tarjotaan nuorisotiloilla? Yli puolet vastaajista vastasi ehkä (58,8 %). Kyllä osallistuisi, vastasi yli neljännes (26,9 %).


22

Halu oppia uusia asioita ja itsensä ilmaisu On tekemistä, on riittävä motivaatio Pidän esiintymisestä, mutta en teatterin katsomisesta. Tutustuminen kavereihin ja muihin samanhenkisiin nuoriin motivoi. Haluan isona näyttelijäksi Olisi ihanaa voida eläytyä ja esittää On ihana saada pukeutua roolihahmoon Produktiotyöskentely on tärkeää Improvisaatio ja näytteleminen kiinnostavat

Kysymys 6: Mikä Sinua teatterissa harrastuksena kiinnostaa tai innostaa?

Kysymykseen tuli 276 vastausta. Nuorilta kysyttiin esitettyjen vaihtoehtojen kautta syitä omaan teatterikiinnostukseen. Luovuus ja leikkiminen sekä mahdollisuus kokeilla ja oppia olivat yhtä vahvoja osallistumisen perusteita (40,7 % ja 40,0 %). Seuraavaksi tärkeintä oli kivan ryhmän kanssa yhdessä tekeminen (37,8 %). Oman esityksen ensi-illat innostivat noin viidennestä vastaajista (18,5 %). Se, että nuori haluaa isona teatterista ammatin, oli perusteluna 12,6 % vastaajalla. Joku muu, mikä?

Kysymys 7: Mikä saisi Sinut takuuvarmasti osallistumaan nuorisotilan teatteritoimintaan?

Nuorten runsaista kirjallisista kommenteista on nostettu sisällöllisesti nuoren toivetta kuvaavat teemat. Nuorten kommentit esitetään autenttisina teemojen alla.


23

MAHDOLLISUUDET Välillä pitää kokeilla uusia

asioita Jos esityksessä on hyvä

juoni ja mahdollisimman paljon tehtävää ja opittavaa

Teatteri on mielenkiintoista ja pidän siitä, mutta olen ujo, joten en uskalla.

Jos tehtäisiin joku hyvä näytelmä

MAKSUTTOMUUS Ilmainen ruoka ja herkut Ilmaiset elokuvaliput Ilmaista Jos teatteriopetuksen laatu on hyvä, kyseessä on jackpot. Kuitenkin on hyvä

pitää mielessä, että melko nuorten maksuttoman kerhon yhteyteen voi helposti liittyä lasten sähellystä ja kohellusta siinä määrin, ettei mitään saada aikaiseksi koska lasten lähtötasot vaihtelevat niin paljon. MUTTA ajan tasalla oleva kärsivällinen ja fiksu ohjaaja saattaisi saada tästä huolimatta ryhmän motivoitua tekemään loistavaa lapsiteatteria, mikä olisi riemuvoitto taiteelle

KAVERIT Kaverit Kavereitten kanssa esityksiä Haluan olla monarilla siksi teatteri ja kaverit Kivat kaverit ja uusia opintoja Tuttujen kavereitten oleminen siellä Jos ystävät menisivät. Jos saisin ystäviä ja kannustusta Hyvä porukka Jos kaverikin osallistuu ja kaikille riittää rooleja näytelmissä

AIKA Osallistuisin, jos minulla olisi

tarpeeksi aikaa siihen. Vapaa viikonpäivä sille Hyvä ryhmä ja sopiva ajankohta Jos muut harrastukset eivät menisi

tuntien päälle Hyvä ajoitus

ROOLIT Puvustaminen Jos saan tehdä musiikkia Päärooli ja valot Pienien leffojen tekeminen Rakastan näyttelemistä ja elokuvien

ohjaamista. Se on sitä elämää Musiikki Kaikille riittää rooleja

FAKTAT Äidin lupa Saisi itse osallistua

valitsemaan mitä milloinkin tehdään

Jos se olisi lähellä ja ei olisi välttämätöntä mennä joka kerta

Jos sellainen järjestetään Kauklahden Nuokulla


24

AIKUISET Mahtavat ohjaajat Olisi ammattitaitoisia ohjaajia Kaveriporukka ja hyvä vetäjä Laadukkaat ohjaajat ja puvustus ja lavastus Olisi muuten loistava keino saada halpaa ohjausta pienempien lasten

teatteriryhmille ottamalla vetäjiksi vanhempia harrastajia, jolloin teatterikerhosta saataisiin paljon kokemusta ja hyötyä suuremmalle skaalalle eri-ikäisiä nuoria!

Toisaalta katson tätä taidelukion abiturienttina ehkä hieman turhan kriittisesti ja tuloshakuisesti, sivuutan kerhotoiminnan muut puolet ja keskityn liikaa hyvälaatuisten näytelmien ja musikaalien luomiseen muiden hyvien näyttelijöiden kanssa. Loppujen lopuksi olen 18-vuotiaana reilusti ikähaarukan yli, eikä minulla olisi peruskouluikäisten kerhoon mitään asiaa vaikka sinne haluaisinkin mennä muuta kuin ohjaajan.

TUNNELMAT Kannustus x2 Intohimo Huumorintaju Ei liian vakavaa Huumori ja hauskat näytelmät Tässähän on ideaa

TOIMINNAT Mahdollisuus näytellä Uusien asioiden oppiminen Tekemistä Retki teatteriin Leikkiä Yhteistyö ja hauskanpito

UNELMAT Iso rooli Jos sais rahaa (x 3)

KIVAN TEEMAT Kivaa Kivat esitykset Kivoja ja jänniä esityksiä Näytteleminen on kivaa Jos siellä on kivaa ja voisi

tutustua ammattiin Paljon kivaa tekemistä ryhmässä Se että siellä on hyvä ryhmä

henki ja kavereita ja että siellä tehdään kivoja näytelmiä

RYHMÄ Sama ikäluokka Sama ikäluokka (seiskat, kasit

jne.) Ryhmän kanssa toimiminen

ODOTUKSET Hauska ja mielenkiintoinen Leikki ja ilo Temppuilut ja lemmikit Monipuolista Tehtäisiin kunnolla Se että se ei olisi nuorisotiloissa ja että se olisi ihan normaali eikä

pelkkiä maahanmuuttajia


25

ESITYKSET Suomen talvisodasta

esitys Esitykset ja musikaalit Olisi hyvät rekvisiitat ja

olisi esityksiä Tehtäisiin paljon

näytelmiä

Saisin isona siitä todella tuotollisen työpaikan. Rohkaisua esiintymiseen Toivoisin, että voisimme katsoa myös jotain leffaa yhdessä välillä Haluan tehdä musiikki asioita ja saada ystäviä.

Kysymys 8: Mitä toivoisit teatteritoiminnalta?

33,9 %56,0 %

14,8 %18,1 %20,6 %

27,1 %22,7 %22,7 %24,2 %

43,0 %29,6 %

16,2 %22,0 %

4,7 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 %100,0 %

Saan i lmaista i tseäniSaan uusia kavereita

Saan i tse k ir joi t taa …Saan tehdä musiikk ia esityksi inSaan tehdä tansseja esityksi in

Saa suunnitel la esi intymisasuja …Saan käyttää valoja ja tekni ikkaa

Saan suunnite l la jul is teita, …Pääsen tutustumaan oikeaan …

Opin esi intymistäOpin i tsestäni ja i tsetuntoni …

Opin kaiken kaikk iaan elämästä …Opin teatter ia lan …

Jotain muuta, mitä?

Kaikk i (KA:6.72, Hajonta:3.94) (Vastauksia:277)

Kysymykseen mitä toivoisit teatteritoiminnalta tuli monivalintakysymyksiin yhteensä 281 vastausta. Nuoret saivat valita vastausvaihtoehdoista yhden tai useamman. Se, että saa uusia kavereita nousi yli puolella vastaajista tärkeimmäksi (56,0 %). Opin esiintymään vastasi vajaa puolet (43,0 %). Kolmanneksi tärkeimpänä vastaajat pitivät sitä, että saa ilmaista itseään (33,9 %). Opin itsestäni ja itsetuntoni vahvistuu vastasi noin joka kolmas nuori (29,6 %). Saa suunnitella esiintymisasuja toivoi reilu neljännes nuorista (27,1 %).

Pääsen tutustumaan oikeaan ammattiteatteriin vastasi miltei joka neljäs (24,2 %). Miltei yhtä kiinnostavaa oli se, että pääsee käyttämään valoja ja tekniikkaa (22,7 %). Saan suunnitella julisteita, tätä toivoi noin joka neljäs vastaaja (22,7 %). Opin teatterialan ammattilaisilta, toivoi joka viides nuori (22,0 %). Saa tehdä tansseja esityksiin, toivoi myös joka neljäs nuori (20,6 %). Samoin musiikin tekeminen esityksiin, tätä toivoi vajaa viidennes (18,1 %). Se, että saa oppia kaikkiaan elämästä, tätä mieltä oli vastaajista 16,2 %. Käsikirjoitusten kirjoittaminen oli myös kiinnostava (14,8 %).

Jotain muuta, mitä?

FAKTAT Äidin lupa Saisi itse osallistua valitsemaan mitä

milloinkin tehdään Jos se olisi lähellä ja ei olisi

välttämätöntä mennä joka kerta Jos sellainen järjestetään Kauklahden

Nuokulla


26

Kysymys 9: Kenen haluaisit vetävän teatteritoimintaa?

Nuorilta kysyttiin kenen he haluaisivat vetävän teatteritoimintaa. Kysymykseen tuli 275 vastausta. Valmiita vaihtoehtoja oli esitetty kolme ja vapaa tila, joku muu vaihtoehto. Oikea teatterialan ammattilainen oli paras yli puolella vastaajista (60,7 %). Tuttu nuoriso-ohjaaja vastasi vajaa puolet (40,1 %). Teatteria pidempään harrastaneen nuoren, tätä mieltä oli noin joka viides vastaaja (19,5 %). Joku muu vastauksia oli 7,4 %.

Kysymys 10: Kuinka usein haluaisit harrastaa teatteria?

Yli puolet vastaajista haluaisi osallistua teatteriharrastukseen kerran viikossa (59,5 %). Kaksi tai kolme kertaa viikossa, vastasi noin joka neljäs (23,5 %). Joku muu määrä, vastasi 17,0%.


27

KIVAA Että olisi kivaa x 9 Jos teatteritoimintaa ei

järjestetä se ei olisi kiva. Olisi erittäin hauskaa jos se järjestettäisiin

MAKSUTTOMUUS Että olen innokas teatterin

esiintymisessä ja haluan osallistua jos ei maksa mitään, niin tulen mukaan

Ei maksa kiitos (x2) Hienoa että ilmaista

teatteritoimintaa järjestetään halukkaille

INNOSTUS Rakastan esiintymistä! Ihan

sama mikä rooli poikaroolikin onnistuu mainiosti!

Jeeeeeeeeeee (x 2) Missä teatteri toiminta on Saaks pikkuveli tulla kans Tulisin mielelläni HAUSKUUS Että olisi oikein hauskaa tehdä

työtä heidän kanssaan Kuulostaa hauskalta/ pitäkää

hauskaa (x 3)

Mikä päivä niitä on

TEATTERIN MONIPUOLISUUS Tykkään huumorista, olisi

kivaa, jos pääsisi tekemään mukavien nuorten kanssa näytelmiä!

Itse nautin todella paljon näyttelemisestä ja haluan siitä ammatin itselleni.

Uskon että tämmöinen toiminta kehittää minua näyttelijänä.

En oikeen tykkää näytellä mutta tykkään katsoa elokuvia

Kiinnostavaa Pitäisi tehdä pitempiä esityksiä Sen että tanssiminen on kivaa

KAVERIT Että haluaisin uusia ystäviä Tulisin mutta kaverit ei

myöskään tule Että onko moni kiinnostunut että

voisi tehdä asioita isomman ryhmän kanssa

Kysymys 11: Mitä haluaisit vielä kertoa teatteritoiminnan suunnitteluryhmälle?

Nuoret vastasivat kysymykseen aktiivisesti ja kirjoittivat terveisiä noin sadan kommentin verran. Nuorten kommentit ovat teemoitettu ja esitetty autenttisena. Muutama samaa ilmaiseva kommentti on yhdistetty. Osittain vastuksissa löytyy samankaltaisia sisältöjä, kuin kysymyksessä 7.


28

AIKA Harrastan futista ja tanssia joten ei ole paljoa aikaa Teatteritoiminnalle ei ole tarpeeksi harrastajia, koska nykylapsilla on liikaa

harrastuksia Sopikaa hyvät ajat harkoille että käy järkevästi ysiluokkalaisen aikatauluihin Toivon, että ryhmiä olisi monta ja joka ryhmälla olisi oma harkkapäivä niin olisi

suuremmat mahdollisuudet, että löytyisi aika jolloin ei olisi muita harrastuksia. Ja toivoisin ryhmien jakautuvan vähän iän mukaan (ala- ja yläkouluikäiset erikseen)

Toivon että jääkiekko harrastus ei pilaa tätä mahdollisuutta. No ehkä mä tuun

KANNUSTUSTA AIKUISILLE Että tehkää vaan mä kyl kannustan Jatkakaa jos nuoria kiinnostaa Voi sitten järjestää enemmän teattereita Tehkää se Olisi hyvä jos tällainen toteutettaisiin Onnea ryhmän perustamiseen Olette luovia Olkaa kilttejä Kiinnostavaa kamaa, kiitos kyselystä hieno juttu kun järjestätte teatteritoimintaa Saa ja tutustuisi heihin Kokeilkaa rajoja ja käyttäkää paljon(!) mielikuvitusta, panostakaa juoneen ja

miettikää sopiiko joku henkilö tiettyyn rooliin Yrittäkää tehdä siitä hyvä ja esityksiä kerran kuukaudessa. Varatkaa Olympia

stadion kesällä ja pitäkää siellä leiri Suunnitelkaa kiva harrastus nuorille joita kiinnostaa Kiva että kiinnostuneille tarjotaan toimintaa! Toivottavasti järjestäminen onnistuu Tämmöinen toiminta olisi todella mahtavaa! Hienoa jos tälläne mahis on Toivottavasti saadaan jotain järjestettyä koska voisin tulla mielellään mukaan Älkää tehkö siitä tyhmää vaan oikea kunnon teatteriryhmä jossa annetaan myös

negatiivista palautetta jotta kaikki kehittyisivät Parempi mainostus: kouluilla on lähes joka viikko joku mainostettava asia, esim.

nuorisovaalit tai vaikka kirkon nuorisoillat. Teatteritoiminnasta ei ole kerrottu mitään, ja sitten laitetaan joku kysely wilmassa... odotatteko, että joku, jota ei teatteri kiinnosta, kiinnostuisi siitä näin

Tässä on hyvää ideaa, yea Hienoa jos tälläne mahis on Kaikkien halukkaiden pitäisi mahtua mukaan. Olisi vaikka jonkinlainen

tutustumisjakso, jonka jälkeen toimintaan pitäisi sitoutua


29

EI MUN JUTTU En halua teatteriin. Mutta kyllä varmaan siellä olisi kivaa En halua teatteriin koska en vain halua Minä en pidä teatteritoiminnasta, en ole ikinä pitänyt

TEATTERIN TÄRKEYS Olisi kiva näytellä Hieno esitys x 2 Olisi kiva aloittaa teatteri Se olisi hauskaa koska teatteri on hauskaa ja se olisi hauskaa jossa saisin

esitellä Haluaisin tehdä jonkunlaisen esityksen ryhmäni kassa koko koululle On kiva että lapset pystyy osallistua teatterikerhoihin heistä voi tulla

ammattilaisia On kiva että lapset pystyvät harrastamaan teatterit toimintaa ja se olisi myös

kiva harrastus Minä olen ennen harrastanu teatteria En ole varma haluaisinko teatterikouluun, siitä en ole ihan varma. Mutta kiitos

kyselemästä Että rakastan näyttelyä ja teatteria

ROOLIT JA TAIDOT Jos tulisin saisin tehdä julisteita Haluaisin laitaa meikkiä Haluaisin suomen talvisodasta Mielenkiintoiset aiheet herättävät

enemmän huomiota Oon harrastanut tanssia kohta vuoden Haluan että ikärajaa ei ole ja että

saisimme itse suunnitella kaiken ja saamme tehdä puvut

Haluaisin jotakin improvisointia/draamaa.

Haluan tehdä musiikkia esityksiin Pidän paljon tehdä lavasteita ja

elektroniikka on todella mielenkiintoista

Kaikki ikäluokat erikseen Haluan ilmaista itseäni

Kissoja

OPPIMINEN Oppi kaikki Haluaisin oppia uusia

asioita ja tutustua ihmisiin. pitää hauskaa

Olis huippu kiva ja näkisin kamuja ja haluaisin harrastaa ja oppia uusia asioita. Oppisin myös luovuutta

Haluaisin että siellä saisi oppia paljon kaikenlaista

Olisi kivaa osallistua teatteritoimintaan, koska saisin esiintymiskokemusta ja oppisin ilmaisua.


30

7.2 Teatterikyselyn johtopäätöksiä

Teatterikysely tuotti merkittävän otoksen nuorten mielipiteitä ja ajatuksia. Kyselyyn vastasi 465 espoolaista 9-17 vuotiasta nuorta. Ylä- ja alakoululaisia osallistui kyselyyn yhtä paljon. Vastaukset antavatkin erinomaisen pohjustuksen ja suuntaviivat nuorten teatteriharrastuksen jatkosuunnittelulle.

Teatteriharrastus kiinnostaa

Nuorten kiinnostusta teatteritoimintaan kysyttiin tiivistetysti kyllä, ehkä ja ei vaihtoehtojen kautta. Viidennes nuorista vastasi varman kyllä. Kiinnostavaa nuorten vastauksissa on ehkä - vastaajien merkittävän suuri osuus. Miltei puolet nuorista pohti teatteria, ehkä olen kiinnostunut - ajatuksella. Näin ollen potentiaalinen teatterista kiinnostuneiden määrä on toiminnan konkretisoituessa mieluummin nouseva kuin laskeva. Tulos on vahva ja suuntaa antava signaali sille, että Espoossa nuorilla on teatteritoiminnalle huomattava odotusarvo. Teatteriharrastuksen maksuttomuus motivoi

Mahdollisuus maksuttomaan harrastutukseen nosti nuorten teatterikiinnostusta. Tarjottaessa maksutonta harrastusta ei kiinnostuneiden - osuus oli huomattavan pieni. Näin kysyttäessä nuorten teatteriharrastuksen kiinnostavuus vahvistui merkittävästi. Näyttääkin, että niin sanotusti epävarmat nuoret ovat varmempia osallistumisestaan, jos harrastuksesta ei synny kustannuksia. Nuorille maksuttomuus on huomioitavan vaikuttava tekijä harrastustoimintaan osallistumisessa. Teatteriharrastuksen monipuolisuus innostaa Esitettyjen vaihtoehtojen valossa teatteriharrastuksen tekee kiinnostavaksi luovuus ja leikkiminen sekä mahdollisuus kokeilla ja oppia. Nämä kaksi teemaa nousivat ylitse muiden. Toiminnan sisältöjä suunniteltaessa onkin arvokasta huomioida nämä nuorten esiin nostamat teatterinharrastuksen innostukset ja kiinnostavuudet. Luovuuden, leikkimisen ja oppimisen jälkeen tärkeää on kivan ryhmän kanssa yhdessä tekeminen. Tulevaisuusperspektiivi nousi myös esille. Nuorista joka kymmenes oli kiinnostunut teatteriharrastuksesta, koska haluaa teatterista itselleen ammatin. Nuorista on motivoivaa, kun saa tutustua uusiin kavereihin ja muihin samanhenkisiin nuoriin. Ajatus siitä, että voi eläytyä, esittää ja myös pukeutua roolihahmoon innosti. Nuorten vastauksista nouseekin itseilmaisun, itsestä oppimisen ja produktio-työskentelyn tärkeys. Kaikkiin näihin toivottiin tarjoutuvan oppimisen mahdollisuus. Improvisaatio ja näytteleminen olivat monelle nuorelle tärkeimmät syyt innostua ja kiinnostua teatteriharrastuksesta. Kaiken kaikkiaan oppimisen näkökulma tuli vahvasti esiin nuorten vastauksissa. Sekin, että on tekemistä, oli nuorelle riittävä motivaatio.

Teatteriharrastus tarjoaa kivan, kaverit ja ryhmän

Nuorille esitetty lisäkysymys, mikä hänet saisi takuuvarmasti osallistumaan nuorisotilan teatteritoimintaan, oli suosittu. Nuoret lähtivät pohtimaan aktiivisesti syitä mikä se jokin olisi. Esiin nousi yhteisöllisyys, jossa kaverit, kiva tekeminen ja hyvä ryhmähenki olisivat nuorille osallistumisen tärkeimmät motiivit. Vastauksissa toistuu, kaverit, kaveriporukka, ystävät, kivaa, kivat esitykset, kivaa tekemistä, kivat näytelmät ja kiva ryhmä. On nähtävissä, että pyrkimys ”kivaan” ohjaa vahvasti nuorten vapaa-ajan valintoja. Nuorten odotus ”kivasta” ei teatteriharrastuksen suunnittelussa tarkoita kevyttä teemaan suhtautumista, päinvastoin. Se on vahva viesti ja toive aikuisten ja nuorten yhteiseen teatteritoiminnan suunnitteluun. Kivan-teema on yleisesti kansallisellakin tasolla havaittu ilmiö.


31

Se ei ole ’kaikki mulle ja heti’- ilmiö. Kiva sisältää myös vastuun elementin. Onkin erittäin todennäköistä, että Espoossa nuoret omaavat myös valmiuden tehdä töitä kivojen asioiden mahdollistamiseksi.

Nuorten vastauksissa teatterin punainen lanka löytyy porukasta, hyvästä ryhmästä ja hyvästä ryhmähengestä. Sama ikäluokka koettiin merkittäväksi. Ei liian suuria ikäeroja, jollei luokkakohtaiset niin ainakin ala - ja yläkouluryhmät erikseen. Teatteriharrastuksessa tärkeä oli myös se, että toiminta on lähellä kotia. Nuorille aivan konkreettisillakin tekijöillä on merkitystä, kuten ilmaisella mehulla ja syötävällä.

Nuoret odottavat teatteriharrastuksen tarjoavan haastetta, sen tulee olla monipuolista, mielenkiintoista ja uutta kokeilevaa. Vastuksista nouseekin esille nuorten positiiviset vaateet harrastukselle ja myös nuorten kyky uusien asioiden vastaanottamiseen. Teatteriharrastuksen nuorten aikataulut huomioiva ajoitus madaltaa entisestään osallistumisen kynnystä.

Teatterin tarjoamat moninaiset roolit

Mitä nuoret sitten toivoivat teatteritoiminnalta? Henkilökohtaisten taitojen vahvistuminen toistui nuorten toiveissa, kuten oppii ilmaisemaan itseään, oppii tuntemaan itseään ja itsetunto vahvistuu. Nuoret haluavat oppia esiintymistä. On kiinnostavaa, kuinka hyvin nuoret asemoivat itsensä teatteriharrastuksen erilaisten mahdollisuuksien maailmassa. Rooleja löytyy monelle, ei vain esiintymisen kautta lavalla. Esiintymisen lisäksi nuoret kertovat haluavansa puvustaa ja tehdä lavasteista, meikkejä ja julisteita. Esiintymisasujen suunnittelu, valoja tekniikkaa kiinnostavat ja elektroniikkaakin hallittiin. Nuorilta löytyi taitoa ja innostusta tuottaa esityksiin myös tanssia, musiikkia ja kirjoittaa käsikirjoituksia.

Teatteriharrastuksen toivotaan tarjoavan mahdollisuuden improvisoimisen ja draamaan tekemiseen. Halutaan mielenkiintoisia aiheita, koska ne herättävät enemmän huomiota. Nuorilla tulee olla valinnan mahdollisuus siihen mitä esitetään. Tiedostettiin myös se, että teatteriharrastus voi olla leikkiä ja iloa. Teatterin tulee olla hauskaa ja siinä on hyvä olla huumorintajua, ei liian vakavaa. Toivotaan, että teatteria tehdään kunnolla ja muistetaan kannustaa.

Nuoret odottavat, että saavat tutustua oikeaan ammattiteatteriin. Mahdollisuus oppia oikeilta teatterialan ammattilaisilta oli merkittävä toive. Se, että teatteriharrastus voi tarjota oppia kaiken kaikkiaan elämästä, oli nuorten mielestä kannustavaa. Oppimisen positiiviset teemat kulkivat moninaisesti läpi teatterikyselyn.

Teatteriryhmän vetäjällä on väliä

Nuoret haluavat pääsääntöisesti, että teatteritoimintaa vetää oikea teatterialan ammattilainen. Nuorille ohjaajilla on väliä - on toivottavaa, että vetäjät ovat laadukkaita. Osan mielestä myös tuttu nuoriso-ohjaaja sopii tähän tehtävään. Teatteria pidempään harrastaneen nuoren todettiin myös voivan toimia teatteriharrastuksen vetäjänä. Vapaassa tilassa kysymykseen kenen muun haluaisi vetää ryhmää, kommentoitiin: ”Ihan kenen vaan jolla on suuri mielikuvitus ja osaa hommansa.”

Teatterinharrastusta kerran viikossa

Nuoret haluaisivat harrastaa teatteria pääsääntöisesti kerran viikossa. Oli myös nuoria, joille parikin kertaa viikossa sopii aikatauluihin. Realistisesti oli todettu myös näin: ” Kerran viikossa on hyvä vakituinen määrä, sillä silloin se ei vie nuorelta kaikkea aikaa, mutta se ei riitä mihinkään esityksen lähestyessä, joten harjoitusaikojen pitäisi voida elää. ”


32

Teatteriharrastuksen positiivinen ajanilmiö

Mitä nuoret sitten vielä halusivat kertoa aikuisille teatteritoimintaa suunnitteleville? Sana oli vapaa ja nuoret olivat jaksaneet kommentoida terveisiä, toiveita ja evästyksiä huomattavan suuren määrän. Voidaanko tulkita, että teatteri on jo aiheena nuoria kiinnostava? Onko ajassa näkyvä itseilmaisun monikanavainen esilläolo, tuonut aihetta lähelle nuorten arkea ja maailmaa? Voidaanko nähdä, että teatterikyselyn toteutus on itsessään vastaus nuorilla jo olemassa olevaan teatterikiinnostukseen. Nuorten aktiivinen kommentointi ja tiedostava sisältö, antavat tähän osaltaan vahvistuksen. Konkreettisena huomiona myös se, että Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista Espoosta puuttuu matalankynnyksen nuorten oma teatteritoiminta.

Nuoret kannattavat teatteritoimintaa ja toiveita aikuisille

Nuorten kommenttien vahva viesti on, että nuorille järjestettävä teatteritoiminta on hyvä ja tärkeä asia. Tätä luvattiin tukea ja kannustaa. Nuorten ajatukset suuntaavat selkeästi laadukkaan nuortenteatteritoiminnan perustamiseen. Toiminnan alkaessa luvattiin osallistua, koska esiintymistä suorastaan rakastettiin. Läpi teatterikyselyn samoin, kuin erillisissä toiveissa aikuisille, näkyy nuorten realismi ja tietoisuus teatteriharrastuksen mahdollisuuksista. Toivottiin riittävän isoa ryhmää, oivaltaen sen monipuolisemmat mahdollisuudet. Nuoret esittävät runsaasti erilaisia rooleja, joissa juuri hän oli hyvä.

Nuorille oli tärkeää harrastuksen oikea ajoitus ja joustavat aikataulut. On helpompi tulla mukaan, jos kaveritkin tulevat. Toisaalla nuori kertoi, ettei voi osallistua koska kaveritkaan eivät osallistu ja toisaalta juuri uusien kavereiden saaminen oli myös yksi harrastuksen aloittamisen motiivi. Teatteriharrastuksen toivottiin vastaavan myös nuorten inhimillisiin odotuksiin, kuten ruuan, mehun tai omien eväiden nauttimiseen. Nuorten ajankäytössä ja arjessa myös näiden asioiden huomioimisella on merkitys.

Nuoret käsikirjoittivat teatteritoiminnan sisältöä hyvin perustellen. Toiveena oli, ettei tehdä tyhmää vaan oikea kunnon teatteriryhmä, jossa annetaan myös negatiivista palautetta, jotta kaikki kehittyisivät. Nähtiin yhteys teatteriharrastuksen tarjoamasta mahdollisuudesta myös siihen, että teatterista voi tulevaisuudessa tulla jopa ammatti. Toivottiin myös ammattilaisten kanssa työskentelyn mahdollisuutta. Pohdittiin, että kaikilla mukaan haluavilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Toivotaan, että alussa olisi hyvä tarjota tutustumismahdollisuutta, sillä se auttaisi jatkossa teatteriharrastukseen sitoutumisessa. Vahvistettiin, että teatteriharrastuksen tarjoaminen on niin hyvä idea, että siksi sen näkyvä tiedottaminen koluilla on tärkeää.

Nuoret ovat erilaisia. Yhteen muottiin ei myöskään toiveissa oleva teatteriharrastus nuoria ohjaa. Teatteriharrastus mahdollistaisi koko ikäluokalle (9-18 v.), tytöille ja pojille, ujoille ja rohkeille, eriluonteisille, erilaisten taitojen ja kiinnostuksen omaaville, ei koskaan esiintyneille, ihan jokaiselle kiinnostuneelle Espoolaiselle nuorelle paineista vapaan luovan yhteisöllisen harrastuksen.

7.3 Teatterikerho-kokeilu

Teatterikyselyn lisäksi tietoa ja ymmärrystä haettiin kahden käytännön teatterikerho-kokeilun kautta. Yläkouluikäisille suunnattua teatteri-työpajaa päätettiin kokeilla Kivenlahden nuorisotilalla ja alakouluikäisille vastaavasti Matinkylän nuorisotilalla. Tilat valikoituivat


33

puitteiden ja potentiaalin mukaan: molemmissa oli käytettävissä teatteritoimintaan sopiva harjoittelusali sekä kummallakin tilalla oli esiintynyt kiinnostusta teatteritoimintaa kohtaan.

Kivenlahden nuorisotilalla oli muutama kerhosta kiinnostunut tyttö. Viidestä mahdollisesta kerrasta he pääsivät paikalle vain kerran, koska muut menot ja ohjelma menivät teatterikerhon edelle. Käynnistyäkseen kunnolla, teatteripajasta kiinnostuneita olisi pitänyt olla suurempi ja motivoituneempi joukko, jotta työskentely olisi ollut mielekästä ja innostavaa.

Matinkylän teatterikerhossa kävi ensimmäisten kolmen kerran aikana vaihteleva osallistujajoukko. Parhaimmillaan teatterisalissa oli 14 tyttöä ja osallistujamäärä vaihteli harjoituskertojenkin sisällä – osa tuli kesken kokeilemaan ja innostui, toiset lähtivät alun jälkeen pois. Lopulta teatterikerhoon sitoutui 10 tyttöä. Näistä kymmenestä muutama oli myös aikeissa jättäytyä pois, koska kokivat viikottaisen sitoutumisen mahdottomana tai eivät olleet kiinnostuneita esiintymisestä. Tytöt tulivat kuitenkin toisiin aatoksiin, kun keskustelun myötä totesimme, että kerhossa voi keskittyä esiintymisen sijasta myös teatterin muihin osa-alueisiin ja esimerkiksi käsikirjoittajana riittää läsnäolo esimerkiksi kolmen viikon välein. Alkukokeilun jälkeen teatterikerhoa on päätetty jatkaa nyt koossa olevan ryhmän kanssa ja ensimmäinen tavoite on tuottaa jotain esitettävää Loistefestareille maaliskuussa 2016.

Teatterikerhon innostavuuden taustalla näyttävät oleva samat seikat mitä kyselynkin kautta ilmeni. Koska teatterikerho on nuorisotilalla eli paikassa, jonne nuoret tulevat viettämään vapaa-ehtoisesti vapaa-aikaansa, tulee tekemisen olla kivaa ja rentoa. Alun melko vapaankin ”saa tulla ja mennä”-lähtökohdan jälkeen ryhmän kanssa sovittiin kuitenkin selkeämmät säännöt, jonka mukaan kerhoon pitää tulla ajoissa ja kerhon aikana keskitytään yhdessä työskentelyyn eikä salista ei poistuta ”turhanpäiväisten asioiden” takia. Tämä ei sulje kuitenkaan pois rentoa, leikkisää tunnelmaa.

Kivan tunnelman lisäksi kerholaisia innostavat uudet kaverit, uuden oppiminen sekä tavoitteeksi asetettu mahdollinen esiintyminen tulevan kevään Loistefestareilla. Teatterikerholaiset tekivät myös retken Espoon kaupunginteatteriin, jossa he katsoivat Teattro Potlachin esityksen Ventimila leghe sotto i mari - Sukelluslaivalla maapallon ympäri. Esityksen jälkeen teatterikerholaiset pääsivät tapaamaan kansainvälisen teatteriryhmän esiintyjiä, joille sai esittää kysymyksiä. Tapaaminen ja sen aikana otetut yhteiskuvat ja saadut nimikirjoitukset tekivät kerholaisiin ikimuistoisen vaikutuksen. Teatterikerho on siis jo alkuvaiheessa tarjonnut nuorille jotain erityistä ja ryhmää yhdistävää, joka osaltaan motivoi yhteistä työskentelyä.

Yhteiskuva Matinkylän teatterikerholaisista ja Teatro Potlachin esiintyjistä.


34

8 Espoon nuortenteatterimallia

Espoo, Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina, ei tarjoa toistaiseksi nuorille matalan-kynnyksen teatteriharrastusmahdollisuutta. Matka omaan nuorisoteatteriin, joka asemoituisi osaksi kaupungin kulttuurista nuorisotyötä, on kuitenkin mahdollista ja kyselyn johto-päätöksenä myös toivottavaa. Teatterikasvatus osana nuorisotyötä on totta jo monissa Suomen kunnissa. Raportissa on esitetty muutama vaikuttava nuorisoteatterimalli. Näissä Tampereen, Ylöjärven, Kirkkonummen ja Helsingin malleissa on hyväksi koettua kokemuksellista tietoa sekä tulevaisuuden synergiaa Espoolle.

Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuudesta on monipuolista tutkimuksellista näyttöä. Espoossa ovat nyt nuoret puhuneet. Se riittää. Nuoret ovat opastaneet aikuisia siihen mitä nuoret teatteriharrastukselta toivovat ja mitä he itse siihen antavat. Kuntatasollakin on hyvä kysyä, täytyykö oikeutta kulttuurinkokemiselle ja -tekemiselle puolustaa hyötynäkökulmilla? Vai ovatko ne itseisarvoisesti tärkeitä? Voidaanko Espoossakin lähestyä teemaa osana ihmisoikeuksia, nuorten oikeutta taiteeseen ja omaan luovuuteen? Espoon lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kulttuuriin liittyvät strategiset ohjelmat sekä pääkaupunkiseudun verkostoitunut kulttuurinen yhteistyö tarjoavat hyvät raamit tehdä konkreettisia toimia.

”Olennaista on saattaa ihmisiä yhteisten, tärkeiden inhimillisten aiheiden äärelle ja luoda mahdollisuus vuorovaikutukselle teatterin kielellä. Silloin meillä on mahdollisuus (tai-de)kasvaa ja (taide)kasvattaa toinen toistamme.” ( KM, Tio Jari Mäntyvaara).

Alla on koottu ehdotuksia käytännön askeleista ja ajatuksista teatteritoiminnan käynnistämiseksi:

KIINNOSTUNEIDEN OHJAAJIEN KARTOITUKSELLA voidaan koota Espoon nuorisopalvelujen kaupungin teatteritoiminnasta erityisesti kiinnostuneet nuorisonohjaajat, joiden kanssa yhteistyössä kulttuurisen nuorisotyön tiimi voi suunnitella ja käynnistää teatteritoimintaa useammilla tiloilla. Alkuvaiheessa vertaistuki ja vinkit hyvistä käytännöistä helpottavat toiminnan käynnistämistä. Myös teatterikasvatuksen taitoja kevyesti syventävä koulutuspäivän järjestäminen on mahdollista, mikäli sellaiselle ilmenee tarvetta.

KIINNOSTUNEIDEN NUORTEN KARTOITUKSELLA kootaan tieto teatteriharrastuksesta kiinnostuneiden nuorten määrästä ja asuinalueista. Koska kysymyksessä on nuorten oma vapaa-ajantoiminta, on heidän omistajuus aiheessa huomioitava suunnittelun eri vaiheissa. Pyritään tavoittamaan kaikki nämä nuorten ryhmät: Teatterista kiinnostuneet, teatteria harrastaneet tai paraikaa harrastavat nuoret. Vapaaehtoiset nuoret teatterilaiset voivat tuoda alkavaan toimintaan sekä sisällöllisiä, että toiminnallisia teemoja.

TEATTERIKERHOJA NUORISOTILOILLA tarjotaan osana kaupungissa toteutettavaa nuorisotyötä niillä alueilla ja tiloilla, joista löytyy riittävä määrä kysyntää ja asiasta innostuneita ohjaajia. Kulttuurisella nuorisotyöllä on päävastuu kokonaisuuden koordinoinnista, yhteistyöstä ja markkinoinnista. Lähtökohtana on kaikille avoin ja maksuton vapaa-ajanharrastus.

Realistista on se, että teatteriharrastuksen tarjonta etenee portaittain. Alku syntyy eri kaupunginosien nuorisotiloilla tarjottavista pienten ryhmien teatterikerhoista. Nuorten toiveissa oli, että ryhmät muodostetaan ikäluokkakohtaisesti.

On tärkeä huomioida nuorisotilaikäisten (9-17 vuotta) erilaiset roolit teatteriharrastukseen osallistumisessa. Nuoret olivat vastauksissa oivaltaneet hyvin teatterin tarjoamat erilaisten taitojen ja harrastuneisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet. Teatteriharrastus on paljon


35

muutakin kuin lava ja esiintyminen. Näin teatteri tarjoaa vapaa-ajanharrastuksen yhtälailla puvustajalle, lavastajalle, kirjoittajalle, meikkaajalle, valo-, ääni -, ja tekniikkanuorelle, musiikintekijälle, mediaosaajalle ja visuaalisesta ilmeestä kiinnostuneelle nuorelle.

Nuorisotiloilla tarjotut teatterikerhot voivat olla jo lähtökohdiltaan jaettu kahteen eri aktiviteettitasoon. On nuoria, joille ryhmän kokoontumisina riittää kerran viikossa ja lyhyempi aika sekä nuoria, joille sopii tuntimäärältään pidempikestoinen teatteriharrastus. Espoossa voidaan lähestyä teatteriharrastuksen tarjonnalla laajempaa nuorten joukkoa, jos tarjolla olisi ryhmät ns. sitoutuneemmille ja liikkuville nuorille. Tämä voi tulla ajankohtaiseksi myöhemminkin, kun teatteriharrastus vakiintuu ensin yhdellä ryhmätasolla. Näin tapahtui toiminnan ja resurssien myötä esimerkiksi Tampereen nuorisoteatterissa.

TEATTERITOIMIJOIDEN VERKOSTON kanssa on mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Espoossa toimii kiinnostavia lasten- ja nuortenteatteritoimintaa tarjoavia yhteisöjä, mm. Yhteisöteatteri Jäänsärkijät, Espoon esittävän taiteen koulu Esko ja Hyökyvuoren lapsiteatteri. Tämän kumppanuusverkoston kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu kulttuurisen nuorisotyön suunnittelemalla tavalla ja aikataululla. Lisäksi Helsingin Narrin näyttämön ja Masalan nuorisoteatterista on luvattu ammatillista ja kokemuksellista tukea Espoon nuorten teatteritoiminnan synnyttämiseen – näiden tahojen nuorisoteatterin ohjaajat voivat toimia esimerkiksi mentoreina teatterikerhoille.

ESPOON KAUPUNGINTEATTERILLA on jo merkittävä teatterin resursseihin mitoitettu yhteistyö perusopetuksen 9-luokkalaisten ja lukiolaisten kanssa. Teatterilla on vuosien aikana kertynyt myös vaikuttavaa nuorten yleisötyökokemusta mm. yhteistyöstä erilaisten yhteistyöprojektien ja kummikoulu toteutusten kautta. Espoon nuortenteatteritoiminnan vakiinnuttua, tullaan yhdessä Espoon kaupunginteatterin kanssa pohtimaan mahdollisia tulevia yhteistyönmuotoja. Kuitenkin jo harrastustoiminnan alkuvaiheessa voidaan keskustella yhteistyön aloittamisesta, jossa kaikille teatteriharrastajille tarjoutuisi mahdollisuus teatteriesityksen kokemiseen. Teosesittely ja teokseen liittyvä oppimateriaali vielä syventäisivät nuorten katsojakokemusta ja monipuolistaisi aiheen käsittelyä.

YHTEISTYÖTÄ TYÖPAJANUORTEN KANSSA voidaan matkan varrella suunnitella mm. jonkin suuremman yhteisen esityskokonaisuuden toteutuksessa. Espoossa Omnialla on vaikuttava repertuaari työpajoja, joiden kanssa yhteistyö esittävän taiteen merkeissä voisi olla hyvinkin hedelmällistä. Yhteistä maaperää voisi löytyä esimerkiksi audiopajan, bändipajan, puu- ja kunnostuspajan, taidepajan, kulttuuripajan tai tekstiilipajan kanssa.

TYÖHARJOITTELU – JA OPPILAITOSYHTEISTYÖLLÄ voidaan myös vahvistaa Espoossa alkavaa ja vakiintuvaa nuorten teatteriharrastusta. Yhteistyömahdollisuuksia voisi löytyä mm. kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogi-opiskelijoiden kanssa sekä muiden taidealan opiskelijoiden kanssa. Kulttuurinen nuorisotyö voi tarjota alan opintoihin liittyvän mielenkiintoisen harjoittelupaikan ja samalla saada tuoreita tuulia ja uusia työkaluja omaan taide- ja teatteritoimintaan.

ESPOON NUORTEN TEATTERITOIMINNAN NIMELLÄ ON VÄLIÄ - Espoon nuorille tarjotaan mahdollisuus ideoida nimi omalle teatteritoiminnalle. Samalla nimen pohtiminen toimii konkreettisena välineenä teatteriharrastuksesta tiedottamisessa. Nimen kautta ja sitä systemaattisesti käyttäen syntyy nuorille yhteisöllisyys ja omistajuus. Toiminta, joka ei ole yksi tila ja paikka, voidaan näin yhtenäistää yhdeksi ja yhteiseksi. Nuorten teatteritoiminnalle luodaan nimen myötä oma identiteetti. Mahdollisuus ja toive on, että teatteritoiminnasta syntyisi tulevaisuudessa vakiintunut osa nuorisopalveluja


36

ESPOON NUORTEN TEATTERI NÄKYVÄKSI LAAJEMMIN, kun teatteritoiminta lähtee etenemään ja nuorten teatterin oma yhteisö laajentuu käsittämään vahvistuvia yhteyksiä kaupungin, pääkaupunkiseudun ja valtakunnan tasolla. Kaupungin kannattaa tarjota nuorten teatteriryhmille esiintymistilaisuuksia kaupungin virallisissa ja epävirallisemmissakin tilaisuuksissa. Samoin ryhmät voivat jalkautua esimerkiksi päiväkoteihin, vanhusten päivä- ja kokoaikaisiin yhteisöihin ja oman asuinalueen tapahtumiin. Teatteriteemassa voidaan luontevasti yhdistää ylisukupolvista yhteistyötä ja yhteyttä.

Ja lopuksi vielä muutama käytännön vinkki teatteritoiminnan aloitukseen. Kooste on tehty ajatellen ensisijaisesti espoolaisia nuorisotiloja ja niiden ohjaajia sekä nuoria.

TEATTERITOIMINNAN STARTTAUS PÄHKINÄNKUORESSA:

- Perusta ryhmä alueelle/tilalle, jossa on jo valmiiksi potentiaalisia osallistujia.

- Varaa työskentelylle oma tila, jossa ryhmä saa kokoontua rauhassa ja häiriöttä.

- Tee ryhmän kokoontumisesta säännöllistä - sama aika ja paikka kerran viikossa.

- Tiedota toiminnan alkamisesta näkyvästi, laajasti ja monipuolisesti painomateriaalista some-kanaviin .

- Tee osallistumisesta mahdollisimman helppoa - ei ilmoittautumispakkoa, toiminta tutussa paikassa, kaveri mukaan jne.

- Anna alussa nuorten tulla kokeilemaan - heti ei ole pakko sitoutua.

- Avaa heti alussa teatterikerhon monipuolisuus kyse ei ole ainoastaan esiintymisestä ja näyttelijäntaitojen kartuttamisesta.

- Osallista nuoret toiminnan sisällön suunnitteluun ja toteutukseen - mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään?

- Muista tiedottaa myös ryhmäläisten huoltajia mistä on kyse ja millä aikataululla toiminta etenee.

- Tarjoa jo alkuvaiheessa (ja pitkin matkaa) jokin erityislaatuinen, vain ryhmälle suunnattu kokemus .

- Aseta ryhmän kanssa jokin innostava ja selkeä tavoite riittävän lähelle, esimerkiksi puolen vuoden päähän.

- Sitouta koko työyhteisö positiivisen pöhinään - yleinen innostus luo kiinnostusta.

- Panosta siis alussa hyvään ja huolelliseen ryhmäyttämiseen - teatterin taika piilee ryhmässä, joka on aina enemmän kuin osiensa summa!


37

9 Lähteet

Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016.

Espoon Nuorisopalvelujen tarina, NUORI ESPOO - Espoo nuorille 2013.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus (2012). Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen kulttuurisessa

nuorisotyössä, työryhmä.

Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, Kaverit keskiössä, Raportti nuorten havainnointi ja

haastattelut NU-Ha-hankkeesta, 2015.

Kulttuuri Espoo2030. Kestävä ja innovatiivinen. Espoon kaupunki 2015.

Lindholm Arto (toim.) (2015). Ei-kävijästä osalliseksi - Osallistuminen, osallistaminen ja osallisisuus kulttuurialalla, HUMAK.

Matthies, Aila-Leena (2013). Osallistuminen ja palvelut. Julkaisussa Aila-Leena Matthies & Niina

Rantamäki (toim.) Ei kävijästä osalliseksi julkaisusta, toim. Arto Lindholm Kävijästä osallistujaksi,

2015, HUMAK.

Pääkaupunkiseudun kulttuurisen nuorisotyön yhteistyösopimus 1.3.2015.

Seirala, Viivi (2012), Eläköön taidekasvatus, Suomen Kuntaliitto.

Siivonen, Kotilainen, Suoninen (2011). Iloa ja voimaa elämään, Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa.

Virolainen, Jutta (2015). Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset, Katsaus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja osallistumattomuuteen. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, Cuporen verkkojulkaisuja 26.

Virolainen Jutta (2015). Kulttuuripoliittinen näkökulma osallistumiseen, Ei kävijästä osalliseksi julkaisusta, toim. Arto Lindholm Kävijästä osallistujaksi, 2015, HUMAK).

Ylös – Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen hankkeen loppujulkaisu (2010). Yleisö & teatteri

uuteen suhteeseen.

www-sivut

http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/kulttuurinennuorisotyo

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2011/Sivut/Sivistyksen-Suunta---Kuntaliiton-

sivistyspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu.aspx

http://www.espoonteatteri.fi/

http://www.espoo.fi/fi-

FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Nuori_Espoo/Kivaa_tekemista/Kulttuuria_nuorille

http://www.masalannuorisoteatteri.net/about/

http://narri.munstadi.fi/

http://nuorikulttuuri.fi

http://www.yleisotyo.fi

http://www.ylojarvi.fi/vapaa-aika/nuoret/kulttuurinen-nuorisotyo/

http://www.nuori.fi/toiminta/myrsky/ http://www.nuortentampere.fi/info/kulttuurinen-nuorisoty/tampereen-nuorisoteatteri/

https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2009.pdf

http://teatteritarinoita.blogspot.fi/

http://veturitallit.jyvaskyla.fi/

http://www.yleisotyo.fi/uploads/pdf/Ylos_loppujulkaisu.pdf

http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/kulttuurinennuorisotyo

http://www.espoonteatteri.fi/

http://www.masalannuorisoteatteri.net/about/

http://narri.munstadi.fi/

http://www.yleisotyo.fi/

http://teatteritarinoita.blogspot.fi/

http://veturitallit.jyvaskyla.fi/


38

10 Lisää aiheesta

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus (2012). Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen kulttuurisessa

nuorisotyössä, työryhmä.

Kiilakoski, T., Gretschel, A. & Nivala. E. (2012). Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa

Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto /

Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118.

Kiilakoski, Tomi, Seminaari 27.11.2013 Toimintaympäristö ja yhteisöllisyys – kouluosallisuuden

monimuotoisuus.

Kiilakoski, Tomi . (2008). Johdanto: Lapset ja nuoret kuntalaisina. Teoksessa Gretschel, Anu &

Kiilakoski, Tomi (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Mäntyvaara, Jari (2011). Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutusopas. Sivistysliitto ja Opintokeskus

Kansalaisfoorumi, Nuorisoseurajärjestö, Suomen Harrastajateatteriliitto.

Määttä, Mirja & Tolonen, Tarja (toim/eds) (2011) Otettu, annettu, itsetehty. Nuorten vapaa-aika

tänään. (Taken, given and selfmade. The leisuretime of young people in contemporary Finland)

Nuorisotutkimusverkoston ja seuran julkaisuja, 112.

Nivala, Elina & Saastamoinen, Mikko (2007). Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja

puheenvuoroja. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto julkaisuja.

Nivala, Elina (2008). Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa.

Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Snellman-instituutin A-sarja 24/2008, Kuopio

Niemelä, Seppo (2011). Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaisessa

kansansivistystraditiossa. Snellman-instituutin A-sarja 25.

Saloniemi, Kirsi (2011). Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kemi-

Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Virolainen, Jutta (2015). Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset, Katsaus taiteeseen ja

kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja osallistumattomuuteen. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen

edistämissäätiö, Cuporen verkkojulkaisuja 26.

www-sivuja:

http://www.teatterikaksipistenolla.fi/julkaisut

http://www.rskl.se/RSHT/teatteriopas.pdf

http://www.shtl.fi/kurssit/299-lapsiteatterin-ohjaaminen

http://www.nuoriteatteri.fi/index.asp?pid=9

http://www.nuorisoseurat.fi/teatteri-2

https://courses.helsinki.fi/fi/a6179014

http://www.teatterikaksipistenolla.fi/julkaisut

http://www.rskl.se/RSHT/teatteriopas.pdf

http://www.shtl.fi/kurssit/299-lapsiteatterin-ohjaaminen

http://www.nuoriteatteri.fi/index.asp?pid=9

http://www.nuorisoseurat.fi/teatteri-2

Documents

TEATTERITOIMINTAA ESPOON NUORISOTILOILLE (4)