Tam

pere

en L

iikun

tasa

nom

at

Liikunta-palvelujen

ajankohtais-lehti

1/2013

Tapparan Ville Nieminen ja Aleksander Barkovyhteispelin mestarit

Uusi johtokunta esittelyssä

Keskusareena tuo uusia tuulia myös Hakametsään

Uintikeskuksen remontti uintiväen haasteena

3

Tampere palkitsi urheilu-tähtiään Raatihuoneella

2

Pääkirjoitus

Julkaisija

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutRatinan rantatie 133100 TAMPERE

PäätoimittajaPekka P. Paavola p. 050 554 5831

Lehti on luettavissa myös internetissä:www.tampere.fi/liikuntasanomatAnna lehdestä palautetta:leila.lahti@tampere.fitai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelutRatinan rantatie 133100 TAMPERE

www.tampere.fi

Kannen kuvassa Tapparan tehokaksikko Ville Nieminen ja Aleksander Barkov junior. Kuva: Petri Vilkko

Tampereen Liikuntasanomat 1/2013

Vuosi 2012 on saatu päätökseen. Vauhdikasta vuot-ta hidastivat koko kaupunkitasolla annetut säästövel-voitteet. Liikuntapalvelujen osalla tämä tarkoitti sitä, että jouduimme kesken vuotta säästämään peruspal-velutuotannosta lähes 300 000 euroa. Se ei voinut millään olla näkymättä esimerkiksi kansainvälisen urheilutoiminnan tukemisessa. Säästöistä huolimat-ta liikuntapalvelujen talous pystyttiin hoitamaan vel-voitteiden mukaisesti.

Vuosi 2013 tuo tullessaan tiukan talouden lisäksi merkittäviä valtakunnallisia ja kansainvälisiä tapahtumia Tampereelle. Nuorten yleisurheilun EM-kilpailut heinäkuussa ovat vuoden kansainvälisin ur-heilutapahtuma Suomessa. EM-kilpailuja siivittä-vät lentopallon Maailmanliigan ottelut, salibandyn Champions Cup ja lukuisat vuotuiset kansainväliset ja kansalliset tapahtumat.

Pitää kuitenkin muistaa, että liikuntapalvelujen tär-kein tehtävä on tuottaa perusliikuntapalveluja kun-talaisille. Alkuvuonna sääolosuhteet ovat olleet suo-tuisat talviurheilun harrastamiseen ja esimerkiksi Kauppi – Niihaman reitillä on ollut hiihtäjiä jopa jo-noksi asti. Toivottavasti hiihto on nousemassa jälleen

kukoistukseen, vaikka Val di Fiemmen MM-kilpailut menivätkin suomalaisittain alakanttiin.

Ei taida lähiaikoina valtakunnassa olla hyötyä huip-pu-urheilun muutostyöryhmänkään aikaansaannok-sesta. Kaikki vähänkin urheilusta tietävät ovat var-masti sitä mieltä, että perusta pitää olla kunnos-sa ennen kuin voidaan tähdätä huipulle. Tässä työs-sä paikallisten urheiluseurojen yhteistyö kuntasekto-rin kanssa on tärkein elementti. Valitettavasti HUMU –työryhmän raportissa nämä peruselementit taisivat jäädä taka-alalle.

Emme anna sen vaikuttaa normaaliin arkiseen työ-hön Tampereella, vaan liikuntaseurat toimivat itse-näisesti ja kunta pyrkii omalta osaltaan luomaan olo-suhteita liikunnan ja urheilun eteenpäin viemiseksi. Luulen, että Tampereella tilanne on valtakunnallises-ti kohtuullinen.

Toivotan aurinkoisia kevätsäitä kaikille liikkujille!

Pekka P. Paavola liikuntajohtaja

Urheilun perustoiminta kukoistakoon Tampereella

Tampereen Voimistelijoiden team gym -joukkue saavutti EM-pronssia. Joukku-etta edustivat tilaisuudessa Katariina Salminen (vas.), Emmiina Sulkanen, Vil-ma Lankinen, Marianne Hartio, Kaisa Ojaniemi ja Viivi Suominen.

Tampereen kaupunki haluaa konkreettisella tavalla osoittaa arvos-tavansa urheilijoidensa saavutuksia kutsumalla paikallisia seuroja edustavat arvokisamitalistit kerran vuodessa juhlavaan palkintojen-jakotilaisuuteen Raatihuoneelle.

Maan mestaruuskilpailuissa menestyneistä kutsun saavat aikuisten sarjojen mes-tarit. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyneistä kutsun saavat sekä yksilö- että joukkuelajeissa kaikki mitaleille sijoittuneet. Tänä vuonna palkitsemistilaisuus jär-jestettiin 21. helmikuuta. Sinne kutsun sai 234 viime vuoden aikana menestynyttä tamperelaisurheilijaa.

Juhlavan palkitsemistilaisuuden isäntinä toimivat Tampereen kaupungin puolesta apulais-pormestari Olli-Poika Parviainen (keskellä), liikuntajohtaja Pekka P. Paavola (vasem-malla) sekä liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Matti Kaario.

Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös talousneuvos Antti Siren, jolle on myönnet-ty peräti 12 urheilujärjestöjen tai seurojen kultaista ansiomerkkiä.

TU-38:aa edustava Aleksi Tammentie on kolmiloikan Suomen mestari.

Stepin Heljä ja Jouko Leppälä voittivat jo toisen kerran peräkkäin vakiotanssien seniori-3 -luokan MM-kultaa.

Ilves FS voitti futsalin SM-kultaa jo kol-mannen kerran peräkkäin.

ToimitussihteeriPetri Vilkkop. 040 5481 006 ideatampere@kolumbus.fiLiikuntapalvelujen yhteyshenkilötLeila Lahtip. 050 554 5820leila.lahti@tampere.fi

Satu Arvonenp. 040 506 8414satu.arvonen@tampere.fi

TuottajaIdea-Tampere Petri Vilkko Oyp. (03) 222 33 22

TaittoTuija Lautiainen

PainopaikkaHämeen Kirjapaino Oy

Painosmäärä 3.000 kpl

ISSN 1795-987X

5

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

t

Tappara jälleen Suomen kiekkohuipulla

Ville Nieminen ja Aleksander Barkov kirvesrintojen tehokaksikko

Uudet tuulet ovat puhaltaneet Tapparassa viime kesästä lähti-en Jukka Rautakorven otettua tahtipuikon käteensä valmen-

nuksen pääkapellimestarina. Hänen opeil-laan vastustajien maaliverkot ovat soineet tahdilla, joka kevään edetessä nosti jouk-kueen takaisin Suomen huipulle.

Isossa roolissa joukkueen pistenikkarei-na ovat kauden aikana kunnostautuneet ket-

jukaverukset Aleksander "Sasha" Barkov junior ja Ville Nieminen, jotka kumpikin tahkosivat SM-liigan runkosarjassa puo-len sataa tehopistettä mie-heen.

Yhteispeli loksahtanut kohdalleenTapparan tehoketjun pelin-rakentajana toimiva Sasha Barkov toteaa, että yhteis-peli Ville Niemisen kanssa toimii tällä hetkellä erityi-sen hyvin.

- Osittain varmaan siksi, että pystyn aika hyvin lu-kemaan Villeä.

Ville Nieminen vahvistaa nuoren ja lahjak-kaan ketjukaverinsa näkemyksen.

- Sashan kanssa on helppo pelata, sillä hän on kokonaisvaltainen pelaaja, jolla on hyvä pe-lisilmä. Ja täytyy myös muistaa, että olen pe-lannut myös Sashan isän kanssa, jonka kans-sa oli ihan samanlaista pelata. Eli sekin tässä on lisäksi vielä auttanut.

- Mutta joka tapauksessa oleellista on pe-laamisen helppous Sashan kanssa sekä se, et-tä hän pystyy pelaamaan ihan mitä pelityy-liä, pelitapaa tai rytmiä tahansa, Ville Nie-minen sanoo.

- Yhteispelimme salaisuus on, että meidän pitää osata lukea niin hyvin toisiamme.

Taikka ehkä siis niin päin, että Sasha lu-kee enemmän minua, koska hän on keskus-hyökkääjä.

Ville Nieminen paljastaa, että vaikka yh-teispeli Sashan kanssa sujuu luontaisestikin hyvin, joitakin pikku juttuja he saattavat so-pia etukäteen ennen vaihtoa.

Sasha Barkov myötäilee Villeä yhteispelin luonnikkaasta sujumisesta.

- Vähän samat sanat. Usein tosin käy niin, että syötän Villelle omassa päässä ja hän kul-jettaa koko kentän läpi kiekon vastustajan maaliin ja minulle voi tulla siitä syöttöpiste.

- Helppo Villen kanssa on pelata, kun sem-

moisia tehopisteitä tulee. Villen kanssa pys-tymme myös helposti vaihtamaan rooleja, jol-loin minä olen pelannut välillä laitaa ja Ville puolestaan voi pelata sitä minun hommaani.

Päivittäinen tekeminen korkealla tasollaVille Nieminen toteaa tämän kauden Tappa-rasta, että päivittäinen tekeminen on sekä hä-nellä itsellään että kaikilla muillakin ollut erit-täin korkealla tasolla.

- Tuntuu, että kaikki palaset ovat täksi kau-deksi loksahtaneet paikoilleen.

- Se mitä itse ehkä olen kyennyt tuomaan joukkueeseen on ammattimaista otetta ja in-nostusta, joka sitten on tarttunut edelleen pe-laajalta toiselle. Innostuminen on tosi tärkeä asia joka hommassa, Colorado Avalanchessa Stanley Cupin kaudella 2000-2001 voittanut Nieminen painottaa.

Sasha Barkov myöntää, että hänkin on ai-ka paljon oppinut peliin liittyviä asioita pit-kän ja menestyksellisen peliuran omaaval-ta Ville Niemiseltä, joka jo 19 vuotta sitten aloitti SM-liigauransa Tapparassa.

Sashan mukaan Jukka Rautakorven tulo päävalmentajaksi merkitsi aivan uudenlaisen ajan alkua Tapparan valmentautumisessa ku-luvaa kautta varten.

- Kun Rautakorpi tuli, niin kaikkihan tie-sivät minkälainen valmentaja hän on. Vaati-mustaso on korkealla ja tekemisen taso nou-si aikaisempaan verrattuna todella paljon. Jo-kainen alkoi saman tien yrittää kaikkensa sekä treeneissä että peleissä. Ja sitä kautta on tul-lut paljon kehittymistä kaikille.

Molemmille taitoja pihakiekkoilusta Ville Niemistä ja Sasha Barkovia yhdistää lähes 20 vuoden ikäerosta huolimatta myös samantapainen tausta pihakiekkoilun paris-sa lapsuus- ja nuoruusvuosien aikana, mikä ei enää tämän päivän aktiivipelaajille ole ko-vin tyypillistä

- Silloin, kun minä olin pieni, mehän olim-me suurin piirtein alakoulusta yläkouluikäi-seksi pihajäillä koko ajan. Sasha on taas sit-ten poikkeus tämän päivän nuorisossa. Sashan harjoitusmäärät pihakentillä ovat varmasti sa-maa luokkaa kuin minulla pienenä, eli hänel-lä on ollut vähän sellaista vanhan hyvän ajan meininkiä, Ville Nieminen toteaa.

- Tänä päivänä tuollainen harjoittelutapa ei periaatteessa ole enää niin mahdollista, kun elämä on mennyt jatkuvasti kiireisemmäksi. Silloin kun me olimme pikkupoikia, meillä ei

Tampereella on eletty vuosi-tuhannen jännittävintä jää-kiekkokevättä. Kaupungin kiekkomainetta puolustava Tappara on noussut takaisin Suomen huipulle kymmenen vuoden odotuksen jälkeen yk-köstähtinään Ville Nieminen ja Aleksander Barkov.

Ville Nieminen (vas.) ja Aleksander Barkov viihtyvät hyvin toistensa seurassa sekä kaukalossa että sen ulkopuolella.

4

76

ollut muuta tekemistä, kun ei ollut play statio-neja silloin. Mutta Sasha on siis poikkeus, kun hän on ollut niin paljon pihajäillä.

Sasha Barkov kertoo, että hän oli ensim-mäistä kertaa luistimet jalassa jo 2-vuotiaana.

- Ja mailan sain käteeni varmaan neljän van-hana. Silloin vasta sain käden ulottumaan mai-lan varren ympärille.

Pihajäillä höntsäily ei Sasha Barkovilla ole loppunut vielä liigajoukkueeseenkaan nou-sun jälkeen, sillä hän kertoo edelleen viettä-vänsä vapaa-aikaansa kaupungin ylläpitämil-lä ulkojäillä.

- Itse asiassa mielestäni niitä hoidetaan to-si hyvin, että niillä pystyy pelaamaan. Maalit-kin siellä ovat paikoillaan, aikaisemmin myös jonkin verran tennistä Tenniskeskuksessa pe-lannut Sasha Barkov toteaa.

Vapaa-aikana muutakin kuin kiekkoaJääkiekon ohella Sasha Barkovin arkeen si-sältyy myös opiskelua Tampereen Kauppa-oppilaitoksessa, mutta tiiviin SM-liigarytmin ja nuorten maajoukkueeseen liittyvien velvol-lisuuksien johdosta opintoihin tulee väkisin-kin taukoja.

- Olen ollut tosi kiitollinen, että saan pois-saoloistani huolimatta vielä jatkaa koulussa. On hyvä, että elämässä on välillä vähän muu-

takin kuin jääkiekkoa, Sasha Barkov sanoo.Ville Nieminen puolestaan sanoo harras-

tavansa vapaa-aikana jonkin verran kuntosa-lilla käyntiä, mutta muuten hänen vapaa-ai-kansa kuluu perheen kolmen lapsen harras-tusten parissa.

- Vanhin poikamme pelaa jääkiekkoa ja kes-kimmäinen taitoluistelee, joten kyllä näissä jäähalleissa tulee vietettyä paljon vapaa-ai-kaakin. Eli toimin molempien autonkuljetta-jana ja välillä ohjaajanakin pojan jääkiekko-harjoituksissa tai kuivatreeneissä.

Siitä, onko 11-vuotiaasta pojasta kasvamas-sa isänsä veroinen pelimies, Ville ei vielä osaa sanoa mitään.

Mitä yleensä jääkiekkoilijan lahjakkuuteen tulee, Villen mielestä tietty määrä lahjakkuut-ta toki tarvitaan.

- Mutta suurin ja tärkein lahjakkuus on ni-menomaan harjoittelulahjakkuus, se että si-nulla on palava halu harjoitella ja oppia koko ajan lisää. Sekä joukkueen harjoituksissa et-tä omalla ajalla.

Hyviä muistoja NHL:stäColoradon ohella Ville Niemisen seuroja NHL:ssä olivat Pittsburgh Penguins, Chica-go Blackhawks, Calgary Flames, New York Rangers, San Jose Sharks ja St. Louis Blues.

Omaa ajanjaksoaan maailman kovimmas-sa jääkiekkoliigassa Ville Nieminen muiste-

lee lämmöllä. - Hienoja juttujahan ne siellä olivat. Päi-

vääkään en vaihtaisi pois, mutta tekisin asi-oita eri lailla.

Asiat, jotka hän tekisi uudenlaisella taval-la liittyvät hänen mukaansa päivittäiseen har-joitteluun ja urheilijan kokonaisvaltaiseen elä-mään.

- NHL:ssä ovat maailman parhaat pelaajat, mutta mielestäni harjoittelu ja pelitaktillinen puoli täällä Suomessa ovat maailman parhaal-la tasolla, Ville Nieminen toteaa.

Pelikaveriaan Sasha Barkovia Ville Niemi-nen kehottaa ehdottomasti lähtemään KHL:n sijasta Pohjois-Amerikan ammattilaiskauka-loihin, jos niiden kahden liigan väliltä pitää tehdä valinta.

- NHL:ssä ja KHL:ssä ovat kyseessä täysin eri pelit, Ville Nieminen summaa.

Mies tietää, mistä puhuu, sillä hänelle on kertynyt kokemuksia molemmista liigoista.

Ville Nieminen haluaa kiittää vaimoaan ja perhettään saamastaan tuesta peliuran aikana.

- Perhe on ollut tosi kannustava, vaikka olin tuossa pari vuotta poissa kotoa yksin maail-malla. Se tuki näyttelee kyllä isoa osaa tässä omalla kiekkouralla, samoin se että koko per-he on innostunut urheilusta.

- Lapsiamme yritämme kannustaa koko-naisvaltaisesti terveisiin elämäntapoihin, tam-perelainen kiekkolegenda sanoo.

I N T E R N AT I O N A L PA RT N E R S

www.tampere2013.fi

Tampereen stadion 11.-14. 7. 2013

Euroopan huiput Tampereella!

Alle 23-vuotiaidenEM-kilpailut

heinäkuussa Ratinassa.

Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Euroopan huiput Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!Tampereella!

Alle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenAlle 23-vuotiaidenEM-kilpailut

heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.heinäkuussa Ratinassa.

Euroopan huiput Tampereella!

Alle 23-vuotiaidenEM-kilpailut

heinäkuussa Ratinassa.

Ville Nieminen on ammattimaisella asenteellaan kannustanut myös muuta joukkuetta huippusuorituksiin.

Superlahjakkaan Aleksander Barkovin tie voi viedä Tampe-reelta NHL:ään jo lähitulevaisuudessa.

8 9

Keskeiselle paikalle Sorin sillan kupeeseen suunni-teltu Tampereen Keskusa-reena laittaa toteutuessaan Tampereen sisäurheilu-mahdollisuudet uuteen uskoon. Areenan valmistu-minen mahdollistaa mitta-van sisäurheilukeskittymän sijoittamisen Hakametsän alueelle.

Uusi monitoimiareena sijoittuu junaratojen päälle rakennetta-valle kannelle aivan Tampe-reen ydinkeskustaan . Uusi kan-

si, jolle on suunniteltu hallin lisäksi toimis-to-, liike- ja asuinrakentamista, tuo Tam-pereen keskustaa monipuolisesti elävöittä-vää toimintaa aamusta iltaan.

Valmistuttuaan Keskusareena tarjoaa Tam-pereen huippujääkiekkoon lisäresursseja, joi-den aikaansaanti Hakametsän nykyisen ykkös-hallin puitteessa ei olisi isoillakaan investoin-neilla mahdollista. Kyseessä on nykyiseen jää-halliin verrattuna useita lajeja ja tapahtumia palveleva monitoimiareena.

Keskusareenaan mahtuu 11.000 katsojaa ja konserttitilanteissa jopa 14.000 vierasta. Jääkiekon ja taitoluistelun ohella myös mo-

net muut lajit voivat järjestää siellä kilpailu- ja näytöstapahtumiaan. Areenan yhteyteen ra-kennettava harjoitushalli ja muut liikuntatilat on tarkoitettu myös tamperelaisten koulujen ja seurojen käyttöön. Myös yleisöluisteluvuoroja on Keskusareenalle luvassa mahdollisuuksien mukaan. Keskusareenan vuotuiseksi käyttäjä-määräksi on arvioitu noin 680 000 ihmistä.

Harjoitusvuoroja Tampereen kaupungin käyttöönSuomen Olympiakomitean listoilla maan toi-seksi merkittävimmäksi arvioidun urheilu-laitoshankkeen vetäjinä toimivat Tampereen Keskusareena Oy ja NCC -yhtiöt. Hankkeen toteutumisen kannalta yhteistyö Tampereen

kaupungin, VR:n ja Liikenneviraston kans-sa on keskeisessä asemassa.

Tampereen kaupunginvaltuusto on kesäl-lä 2010 päättänyt kaupungin osallistumises-ta monitoimiareenaihankkeeseen.

Tampereen kaupungin osuus kannen raken-nuskustannuksista on tehdyn päätöksen mu-kaan 22,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ensim-mäisten 15 vuoden aikana Tampereen kaupun-ki sitoutuu ostamaan Keskusareenan palvelu-ja vuosittain 500.000 eurolla. Näiden satsaus-ten ohella kaupunki panostaa alueen kevyen liikenteen väylien, katujen ja torien rakenta-miseen noin 11 miljoonalla eurolla.

Kannen ja hallin rakentamisen kokonais-kustannusarvio on tällä hetkellä yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. Valtion osuuden toivo-taan kattavan 10 % kustannuksista.

Keskusareenan rakentamisen mahdollista-va asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi valitusprosessien jälkeen syksyllä 2012. Tä-män hetken suunnitelmien mukaan kohteen rakentaminen voisi alkaa keväällä 2014, jol-loin areena valmistuisi vuonna 2016.

Merkittävä imago- ja vetovoimatekijä Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryh-mässä hankejohtajana toimiva Tero Tenhu-nen on jo yli viiden vuoden ajan ollut keskei-sesti mukana Tampereen Keskusareena -hank-keessa kaupungin edustajana. Hankkeen oh-jausryhmään kaupungin puolelta kuuluvat hä-nen lisäkseen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Juha Yli-Rajala sekä jäseninä Jou-ko Aarnio, Timo Hanhilahti, Jyrki Laiho, Sakari Leinonen, Ilkka Ojala, Mikko Nur-minen ja Perttu Pesä.

Tero Tenhunen sanoo pitävänsä hanket-ta erittäin merkittävänä kaupunkimme ima-gon kannalta.

- Kannatan huippu-urheilua tukevien suo-rituspaikkojen rakentamista, koska ne omal-la tavallaan tukevat kaupunkimme keskustan elävyyttä ja edistävät entisestään Tampereen vetovoimaisuutta. Huippu-urheilu antaa hy-viä roolimalleja ja esimerkkejä nuorisolle ur-heilun ja liikunnan harrastamiseen, Tero Ten-hunen toteaa.

- Keskusareenassa on kyse sekä urhei-lun että kulttuurin käyttöön tulevasta moni-toimiareenasta. Ja kun ajatellaan, että se tu-lee rautatie- ja linja-autoasemien välittömään läheisyyteen junaradan päälle, niin hallin si-jainti ydinkeskustassa on aivan ihanteellinen parhaitten joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Hakametsästä sisäurheilun keskusTero Tenhunen korostaa, että huippujääkiek-koilun ohella myös muille sisäurheilulajeil-

Hakametsään monipuolinen sisäurheilukeskusTampereen Keskusareena urheilun ja kulttuurin tasokas kohtaamispaikka

le pitää kaupungissamme turvata tasapuoli-set harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet, tavalli-sia kuntoliikkujia unohtamatta.

- Yhtä lailla me tarvitsemme junioritoi-minnalle ja laajalle yleisöjoukolle urheilu-paikkoja, koska kaupunkilaisten liikkuminen on mitä parhainta ennalta ehkäisevää tervey-denhuoltoa.

Hän muistuttaa, Tampereen tehneen jo vuonna 2010 päätöksen siitä, että Keskusa-reenan toteutuessa Hakametsän ykköshalli muutetaan monipuoliseksi sisäurheilukes-kukseksi.

- Toki harjoitushallit Haka 2 ja Haka 3 jäävät edelleen Hakametsään jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden käyttöön, Tenhunen toteaa.

Hänen mukaansa valtionosuuksia jakava opetus- ja kulttuuriministeriö on kiinnostunut siitä, millainen urheilukampusalue tai sisäur-heilukeskittymä Hakametsään on mahdollis-ta luoda ja mitä urheilulajeja sinne on mah-dollista sijoittaa.

- Jääkiekon liigaotteluiden ja maaotteluiden siirryttyä Keskusareenalle pysäköintipaikkoja ei Hakametsässä tarvittaisi enää siinä määrin kuin tällä hetkellä. Sen johdosta on tullut ajan-kohtaiseksi pohtia, löytyykö nykyisille laajoil-le pysäköintialueille muuta maankäyttöä, esi-merkiksi asuntojen rakentamista urheilupai-notteista opiskelua silmällä pitäen.

- Pitäisin sitä hienona mahdollisuutena, jos esimerkiksi Sammon urheilulukiossa, yliopis-

tossa tai muualla Tampereella opiskelevat ak-tiiviurheilijat voisivat asua ja valmentautua lä-hellä merkittävää urheilukeskittymää.

Tampereelle 45.000 uutta asukastaTero Tenhusen mukaan Tampereelle tarvitaan joka tapauksessa lähivuosina uusi sisäurhei-luareena, koska väestöennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Tampere kasvaa ny-kyisten rajojen sisällä noin 45.000 ihmisellä.

- Tarvitsemme siis tänne lisää monipuolis-ta ja tasokasta sisäurheilumahdollisuutta. Ha-kametsä muutettuna sisäurheilukeskukseksi ja urheilukampusalueeksi palvelee laajem-paa ihmisryhmää entistä monipuolisemmin, Tero Tenhunen visioi.

Tampereen tähänastisiin liikuntapaikkain-vestointeihin liittyen Tenhunen sanoo iloitse-vansa erityisesti siitä, että Tampere pitää tär-keänä satsata paljon uimahalliensa kunnos-tukseen ja perusparantamiseen.

- Kaikille avoinna olevista uimahalleista veronmaksajat saavat parasta vastinetta ra-halleen, sillä uimahallihankkeilla palvellaan isoja ihmisjoukkoja. Kaupunki on ollut mu-kana mahdollistamassa myös monia seurojen omia liikuntapaikkahankkeita, kuten juniori-jalkapalloon tarkoitettua kuplahallia Hervan-nan Ahvenisjärvelle.

Tampereen Keskusareenan rakentaminen ratapiha-alueen päälle alkaa tämän hetken tiedon mukaan keväällä 2014. Kuva: NCC.

Keskusareenan valmistuttua Hakametsän ykköshallista on tulossa monipuolinen sisäurheilukeskus.

Hankejohtaja Tero Ten-hunen on jo usean vuoden ajan toiminut kaupungin edustajana Keskusareena-projektissa, joka valmistut-tuaan tulee elävöittämään Tampereen keskustaa.

10

Seurojen harjoitukset ja koululaisuinnit jatkuvat erityisjärjestelyin

Perusparannusremontti sulkee Tampereen uinti-keskuksen 1,5 vuodeksi Tampereen uintikeskuksessa käynnistyy suuri peruskor-jausurakka, joka sulkee hallin yleisöltä runsaaksi vuodeksi 13. toukokuuta 2013 alkaen. Perusparannuksen on määrä olla valmis viimeistään lokakuussa 2014, jolloin hallissa kilpaillaan taitouinnin nuorten MM-mitaleista.

11

Tampereen kaupungin tilaajaryh-mässä vs. suunnittelijana toimi-va Mikko Heinonen sanoo, et-tä ensimmäinen näkyvä muutos

remontin jälkeen tulee olemaan on se, et-tä nykyinen lipunmyyntikoppi häviää re-montin aikana ja heti sisääntulosta aukeaa jatkossa näkymät allasosastolle.

Pukuhuoneisiin säilyy kulku nykyisistä pai-koista, uusi lipunmyyntipiste löytyy jatkossa aulan oikealta reunalta.

- Jatkossa aulassa palvelee kahvila, jon-ka keittiö ja muut toiminnot sijoittuvat ny-kyisen kuntosalin paikalle. Jatkossa myös li-punmyynti sijaitsee samassa yhteydessä kah-vilan kanssa, toki omana myyntipisteenään, Heinonen sanoo.

- Vastaavalla mallillahan on toimittu Tesoman uimahallissa vuodesta 1998 saak-ka ja myös Pyynikin uimahalli toimii tällä hetkellä samoin.

Heinosen mukaan pukeutumis- ja sauna-tiloissa uusitaan mm. laatoitukset ja viemärit sekä tehdään esteettömyyttä parantavia uudis-tuksia, mutta esimerkiksi saunojen ja suihku-jen sijainnit pysyvät ennallaan.

- Allasosastolla laatoitetaan altaat ja allas-osasto uudelleen ja tehdään altaiden raken-teiden peruskorjauksia. Uutena altaana saa-daan pitkään toivottu kylmäallas. Muuten al-lasosastolla tehdään lähinnä peruskorjauksen luontoisia toimenpiteitä.

Kuntosali sijoittuu nykyisen kahvilan se-kä toimisto- ja hierontatilojen paikalle, jot-ka puolestaan siirretään kellarikerrokseen.

Perusparannuksen yhteydessä uusitaan ko-ko uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä vas-taamaan tämän päivän vaatimuksia.

- Vesi vastaa toki nytkin annettuja määrä-yksiä uimaveden laadusta, mutta perusparan-nuksen jälkeen pystytään paremmin vastaa-maan kasvaviin kävijämääriin sekä erityisesti reagoimaan automatiikan avulla muun muas-sa ruuhkahuippuihin. Myös toimintavarmuus kasvaa samalla, Heinonen toteaa.

Käyttäjien toiveita huomioituHeinonen sanoo, että hallin käyttäjät ovat ol-leet aktiivisesti mukana remontin suunnitte-lussa. Hankesuunnitelmavaiheessa järjestet-tiin tilaisuudet sekä seuroille että kuntalai-sille ja myös tämän jälkeen on tehty aktiivis-ta yhteistyötä.

Uimaseurojen aloitteesta toteutetaan esi-merkiksi kilpailuiden ajanottoon tehtäviä pa-rannuksia, kun halliin on tulossa uudet läh-tökorokkeet.

- Muiden seurojen toivoma pesupaikka su-kelluspulloille ja kanooteille on myös toteu-tumassa perusparannuksen yhteydessä. Sa-moin käyttäjien toivomuksesta halliin on tu-lossa kylmäallas, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan perusparannuksen kus-tannusarvio on 10 milj. euroa, mutta sisään-pääsymaksujen korotuksia remontin johdos-ta ei ole tulossa.

- Tavoitteenamme on, että toiminnallisilla parannuksilla pystyttäisiin parantamaan hallin muuta vuokratuottoa eikä uimareiden kukka-rolla tarvitsisi remontin takia käydä.

Heinonen sanoo odottavansa toiveikkain mielin remontin valmistumista.

- Vaikka tässä vielä varmasti on monta mut-kaa matkassa ja harmaita hiuksiakin lisää pääs-sä ennen syksyä 2014, niin mielenkiinnolla sitä kuitenkin odotan. Aina se kuitenkin on ainutlaatuinen hetki kun ovi korjauksen jäl-keen ensimmäisen kerran asiakkaille avataan.

Uusi puoli koululaisten ja kilpauimareiden käyttöönUintiseurayhteyksistä ja koululaisuinneista vastaava johtava liikunnanohjaaja Tuula Paa-vola sanoo, että tarkoituksena on saada uusi puoli käyttöön syyskuun alusta, mikä mah-dollistaa koululaisten opetuksen.

- Alustava suunnitelma on, että vaihdam-me Hervannassa ja Kalevassa käyvien kou-lujen luokkia niin että Kalevaan tulevat vuo-siluokat 4-6 sekä yläluokat ja lukiot. Vastaa-vasti Hervannassa opetamme luokat 1-3 se-kä tietysti sen alueen yläluokat.

- Tämä siksi, että Kalevassa ei ole käytössä matalaa opetusallasta. Vielä ei ole täysin var-maa saadaanko jako menemään täysin 1-1 vai joudummeko tekemään muitakin järjestelyjä. Kouluille on jo lähtenyt kyselyä tulevista luok-kamääristä. Todennäköisesti kuitenkin luok-kien saamat opetustunnit vähenevät hieman.

Tuula Paavolan mukaan uudella puolella seurojen käyttöön jää aamut klo 6.00 – 8.30, sekä illat klo 15.00 jälkeen ja viikonloput.

- Tarpeeksi vuoroja ei ole tarjolla ja siksi lin-jaus on, että pyrimme antamaan tilaa jo olevas-sa oleville ns. lisenssiurheilijoille, jottei hei-dän harrastuksensa vaikeudu mahdottomaksi tai pahimmassa tapauksessa lopu täysin. Uu-sia kurssilaisia eivät seurat halliin voi ottaa.

Uuden puolen aukioloajat remontin ai-kana ovat ma, ti, ke ja pe klo 6.00 – 21.30, to klo 10.00 – 21.30, la – su klo 8.00 – 19.30

Päivien sisään pitää sijoittaa pieniä tauko-ja, jotta vedenkäsittely ei kuormittuisi liikaa.

Tuula Paavolan mukaan halliin tulee sa-ma sähköinen kulunvalvonta mikä nytkin on käytössä.

- Todennäköisesti sovimme käyttäjien kans-sa ns. vastuuhenkilöt ketkä hoitavat kulkemi-sen valvonnan. Asia täsmentyy kunhan tie-

dämme tarkempia yksityiskotia porttien si-joittelusta jne.

Hallin ulkopuolelle tulevat yhdyskäytäväl-lä varustetut siirrettävät parakit, joihin tulee suihku ja pukutilat, muttei saunaa.

Tuula Paavola sanoo, että seurat ovat ot-taneet tiedon poikkeusjärjestelyistä pääsään-töisesti hyvin.

- Tamperelaiset seurat ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne saavat koko uu-den puolen käyttöönsä, esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ei kaupunki pystynyt tarjoa-maan seuroillensa juuri minkäänlaista allasti-laa. Suurin osa seuralaisista ymmärtää tämän kädenojennuksen arvon. Loppujen lopuksihan kyse on vain puolestatoista vuodesta ja sen jälkeen halli on entistä ehommassa kunnossa.

Vesiliikuntaryhmiä joudutaan vähentämäänJohtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen sa-noo, että remontti tulee vaikuttamaan todel-la paljon 60+ -ikäisten vesiliikuntaryhmiin.

- Tällä kaudella ryhmiä on ollut 23 kpl, jois-sa yhteensä n. 900 asiakasta. Ainoastaan eri-tyisryhmille järjestetään korvaava vesijump-papaikka. Muissa halleissa pyritään mahdol-lisuuksien mukaan lisäämään ryhmiä, mutta kaikki eivät todennäköisesti mahdu mukaan.

- Vaihtoehtona vesiliikunnalle tarjoamme uusia ryhmiä mm. ohjattua kuntosalitoimin-taa, venyttelyä, kunto- ja tuolijumppaa. Ehkä kehitellään jotain aivan uuttakin.

Uudelle puolelle jää 2-3 ohjaajaa ohjaa-maan koululaisuinteja, muut siirtyvät mui-hin halleihin. Esimerkiksi Pyynikki on toimi-nut osittain sijaisvoimin, joten heidän tilalleen siirtyy uintikeskuksen ohjaajia.

- Aukioloaikoja ei olla suunniteltu piden-nettäviksi. Hervannan uimahallin maanantaita ehkä muutetaan avattavaksi klo 13 ja osittain yleisvuoro ja osittain naistenvuoro.

Anne Lahtinen toteaa, että uintimahdolli-suudet luonnollisesti vähenevät, koska kysy-myksessä on suurin uimahallimme.

- Onneksi tilanne on vain väliaikainen ja noin 1,5 vuoden päästä meillä on upea re-montoitu halli. Pyrimme järjestämään kor-vaavaa liikuntaa mahdollisuuksien mukaan, huomioiden myös liikuntaesteisiä, joten hy-vällä asenteella niin työntekijä kuin asiakas-puolella tästäkin selvitään!

Uintikeskuksen toukokuussa alkavassa remontissa sisääntuloaulan lipunmyyntikoppi puretaan.

Koululaisuinnit ja seurojen harjoitukset jatkuvat erityisjärjestelyin hallin uudella puo-lella. Hervannan, Pyynikin ja Tesoman uimahallit palvelevat kuntalaisia normaalisti.

12 13

Tampereen Uimaseura ja Kooveen uintijaosto ovat päättäneet yhdistymisestä ja uuden huippu-uintiin tähtäävän erikoisseuran, Uinti Tampere ry:n, pe-rustamisesta Tampereelle. Uuden seuran lähtökoh-tana on keskittää yhteen kahden vahvan seuran toi-minnot ja voimavarat tam-perelaisen huippu-uinnin parhaaksi.

Tampereen Uimaseura ja Kooveen uintijaosto yhdistyivät

Uusi huippu-uinnin erikoisseura Uinti Tampere starttasi Tampereella

Uinti Tampereen tavoitteena on nuorten uimataitoa ja liikuntaa kehittävien toimintojen avulla auttaa huipulle tähtääviä nuoria

heidän urheilu-urallaan sekä tarjota mah-dollisuus harrastaa kilpauintiurheilua eri tavoitetasoilla.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pitkän linjan uimaseura-aktiivi Ja-ri Räikkönen, joka on aikaisemmin toimi-nut myös Suomen Uimaliiton puheenjohta-jana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kooveen uintijaoston puheenjohtajana toiminut Mar-ja-Leena Hyypiä.

Seuran päävalmentajaksi nimitettiin Koo-veen uintijaoston päävalmentajana yli seitse-män vuoden ajan toiminut Kristiina Mäkinen sekä valmennuspäälliköksi Tampereen Uima-seuran valmennuspäällikkönä vuodesta 2011 lähtien työskennellyt Jari Roive, joka on toi-minut myös Team Tampereen koordinaattorina.

Uudella seuralla on 320 kilpauimaria. Li-säksi eri-ikäisiä kilpauintikoululaisia, jois-ta osasta tulee kevään aikana kilpauimareita, on noin 450. Eritasoisia valmentajia seuralla on viitisenkymmentä.

Yhdistymisestä paljon etujaKristiina Mäkinen ja Jari Roive kertovat, et-tä viralliset keskustelut yhdistymisestä läh-tivät liikkeelle konkreettisin ehdotuksin ke-väällä 2012.

Taustalla oli tieto siitä että monissa suurissa uintikaupungeissa, kuten Espoossa, Jyväsky-lässä ja Oulussa, yhdistymisten myötä uusien seurojen menestys oli lähtenyt nousukiitoon.

Kristiina Mäkisen ja Jari Roiveen mukaan ajatus yhdistymisestä otettiin uimareiden ja valmentajien keskuudessa vastaan erittäin po-sitiivisesti ja innostuneesti. Edut, joita yhdis-tymisen odotetaan tuovan tullessaan ovat val-

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

mennusjohdon mielestä merkittäviä.- Allasresurssit ovat paremmat, aiemmin

kolme seuraa harjoitteli kolmella pitkällä ra-dalla vierekkäin jokaisella oma valmentaja, nyt pystytään tiloja säätelemään paremmin, samoin valmentajien erikoisosaamista.

- Nyt samantasoiset uimarit pääsevät har-joittelemaan keskenään, mikä nostaa harjoi-tusten tehoa. Lisäksi menestymismahdolli-suudet esimerkiksi viesteissä kasvavat. Uima-reiden halu päästä viestijoukkueiin on kova, ja on treenattavaa entistä kovempaa mahtu-akseen joukkueisiin.

Valmennusjohdon mukaan uimarit näkivät mahdollisuudet juuri vahvemmassa joukku-eessa arvokilpailuissa ja tätä kautta seuran menestyminen on parempaa esimerkiksi SM-uintien pistekilpailuissa.

Jari Roiveen mukaan valmennusryhmiin ei kuitenkaan aivan heti ole tulossa isompia muutoksia, ja kuluva kevät mennään vielä pit-

kälti vanhojen rakenteiden mukaan.Kristiina Mäkinen toteaa, että odotukset ja

tunnelmat ovat erittäin hyvät, ja suuressa seu-rassa on kaiken kaikkiaan hieno toimia.

- Odotan että UiTa kamppailee lähitulevai-suudessa maan kärkiseuran tittelistä kaikilla tasoilla. Remonttivuoden jälkeen pystymme pitämään toiminnassa riittävän massan, josta jalostuu lupaavia uimareita.

- Tarkkaa tavoiteaikataulua en asettelisi, mutta muutamassa vuodessa varmasti näem-me jo selvän harppauksen kohti maan kärkeä seuratasolla.

Näyttävät ensiesiintymiset SM-kisoissaMyös Jari Roive sanoo odottavansa, että Ui-Ta tulee olemaan Suomen paras uimaseura, johon uimarit ja valmentajat haluavat innol-la mukaan.

- Tavoitteemme on, että pystymme kehit-tämään yksilöistä voittajia. Meillä on loista-vat oto-valmentajat, jotka tekevät yhteisvoi-min työtä tamperelaisen uinnin eteen. Nyt ra-kennamme yhteistä seuraa, ja hedelmät kor-juuntuvat askel kerrallaan eri asioissa, Jari Roive visioi.

Uuden seuran ensiesiintymiset tapahtuivat Turussa nuorten SM-kisoissa sekä aikuisten lyhyen radan SM-kisoissa Espoossa.

- Molemmissa kisoissa vihreäpaitainen joukkueemme näkyi ja kuului. Yhteishuudot kisajaksojen alussa ja valtava kannustusjouk-kojen kannustus kisojen aikana oli mahtavaa ja sai paljon positiivista huomioita. Myös me-nestyminen huomattiin. Molemmat kilpailut-han menivät seuraltamme erittäin hyvin, Kris-tiina Mäkinen summaa.

Myös Jari Roive iloitsee siitä, että uusi seu-ra sai heti tuoreeltaan paljon näkyvyyttä SM-uinneissa.

- Menestys yksilötasolla oli loistava, samoin viestijoukkueet toivat menestystä. Monet kol-legat tulivat sanomaan että yhteishenki ja tam-perelaisuus paistaa joukkueesta. Kisoissa ei huomannut enää kahta seuraa

Uintikeskuksen perus-parannusremontti haasteenaUintikeskuksen toukokuussa käynnistyvä perusparannusremontti tuo tullessaan uusia haasteita seuran valmennusjohdolle.

Sekä Kristiina Mäkinen että Jari Roive sa-novat, että kaupunki on ollut erittäin yhteis-työhaluinen turvatessaan seuran kilpauima-reille mahdollisimman hyvät valmentautu-misolosuhteet myös puolitoista vuotta kestä-vän remontin aikana.

- Uintiväki on ottanut kiitollisena vastaan tiedon siitä, että osan remonttivuodesta pää-semme harjoittelemaan hallin uudelle puolel-le. Tosiasia kuitenkin on, että kokonaisallas-ajasta lähtee pois erittäin iso siivu.

- Yritämme oheisharjoittelupaketin kehit-tämisellä turvata riittävän määrän kokonais-harjoittelua kaikille tasoille. Samoin leireily nousee merkittävään osaan, sillä menestyäk-seen 50 metrin altaalla, joka on se olennaisin allasmitta, täytyy päästä myös harjoittelemaan 50 metrin altaassa.

Niinpä kesäkuussa noin 80 UiTa:n uimaria leireilee eteläisessä Euroopassa valmistautu-en kesän SM-kisoihin ja toivon mukaan myös kansainvälisiin arvokilpailuihin.

- Myös ensi talvena kärkiuimareiden oh-jelmassa on useamman viikon leiri ulkomail-la. Allasajan vähenemisen vuoksi joudumme myöskin useasti käymään muiden kaupunki-en kilpailuissa, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkustannuksia, Kristiina Mäkinen ja Jari Roive sanovat.

Erityisesti näitä UiTa:nuimareita kannattaa seurata:Eetu Karvonen, Anna Mäkinen, Anton Herrala, Iisakki Ratilainen, Riina Kaakkolammi, Heikki Luukko, Jaakko Rautalin, Jani Mäkinen, Emilia Lahtinen, Kalle Pyykkönen, Jeremy Hakala.

Päävalmentaja Kristiina Mäkinen ohjaamassa uuteen seuraan siirty-nyttä motivoitunutta ryhmäänsä.

Päävalmentaja Kristiina Mäkinen ja valmennuspäällikkö Jari Roive iloitsevat hyvästä yhteistyöstä kaupungin kanssa.

15

Komearaamisen, yli 190-sentti-sen uimarilupauksen hyvässä vauhdissa oleva urakehitys ei tule tyssäämään ainakaan sii-

hen, että mies olisi aloittanut uintiharras-tuksensa liian vanhana. Ensi kosketuksen lajiin hän nimittäin sai jo vauvauinnin pa-rista, jonne kaukonäköiset vanhemmat vei-vät hänet muutaman kuukauden ikäisenä.

- Harrastukseni on jatkunut siitä aina seu-raavalle tasolle, jolle kilpauinti oli sitten luon-nollinen jatkumo. Ensimmäiset kilpailuni tai-sin uida noin 5-vuotiaana Pyynikin uimahal-lissa, Anton muistelee.

Treeniä 20-30 tuntia viikossaHän kertoo, että juniori-ikäisenä heillä oli kol-met tai neljät treenit viikossa, ja silloin niis-sä vain uitiin.

- Tällä hetkellä treenaan noin 20–30 tuntia viikossa. Harjoittelu on nyt monipuolisem-paan; uintia, punttisalia, crossfittiä ja lenk-keilyä, pyöräilyä ja hiihtoa.

- Juniorivalmennus seurassani on ollut toi-

Abiturientti Anton Herrala tähtää Tampereelta uintimaailman huipulle

14

Anton Herrala on yksi suurimmista Uinti Tampereen tulevaisuuden lu-pauksista. Sammon liikuntalukiossa opiskeleva abiturientti on määrä-tietoisen ja nousujohteisen valmen-tautumisensa avulla noussut leipä-lajissaan vapaauinnissa aivan maan terävimmän kärjen tuntumaan. Hel-mikuussa hän nappasi kaksi komeaa hopeasijaa lyhyen radan SM-kisoissa Espoossa 100 m:n ja 200 m:n mat-koilla.

mivaa ja se on kehittynyt viime vuosina hy-vään suuntaan, Anton toteaa.

Hänen pitkäaikaisin valmentajansa on ol-lut Anu Räikkönen.

Anton sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Tampereella on varsin hyvät mahdolli-suuden uintiharrastukselle. Junioreilla treenit ovat joko Kalevan uintikeskuksessa tai Her-vannan uimahallissa.

- Junioreita on tullut lajin pariin kiitettäväs-ti ja toistaiseksi kaikki ovat mahtuneet altaa-seen. Oman tiimini kohdalla sitä vastoin ra-tatilaa on jonkin verran liian vähän ryhmäni kokoon nähden. Muuten kaikki on melko lail-la hyvin, Anton kiittelee.

Uintikeskuksen remontti ei huoletaUintikeskuksessa toukokuussa käynnistyvän perusparannusremontin lähestyminen ei aina-kaan vielä ole tuonut tunnollisesti treenaaval-le miehelle harmaita hiuksia, vaikka harjoitus-olosuhteet Kalevassa ovat reilun vuoden ajak-si muuttumassa haasteellisiksi.

- Yritämme tehdä kaiken mahdollisen, jot-

ta remontti vaikuttaisi mahdollisimman vähän harjoitteluun. Suunnitelmissamme on muuta-ma pidempi ulkomaanleiri.

- Lisäksi varusmiespalveluksen aloittami-nen osuu itselläni juuri remontin kanssa sa-maan ajankohtaan, joka on varmasti suurempi haaste huippukunnon ylläpitämiseen.

Uintikeskuksen henkilökunta saa hyvän-tuuliselta Antonilta kiitettävän arvosanan pal-veluhenkisyydestään.

- Itsekin työskentelen satunnaisesti hallilla, joten palvelussa ei ole valittamista.

Sammon urheilulukiossa lukio-opintojensa loppusuoralla oleva Anton sanoo, että kou-lunkäynnin ja urheilu-uran yhdistäminen on sujunut hänen osaltaan hyvin.

- Urheilulukiosta on saanut helposti vapai-ta kisoja ja leirejä varten. Se, että koulu ja ui-mahalli ovat lähekkäin, on tosi kätevää. Kou-lussa tarjottava aamupala on myös osoittautu-nut tarpeelliseksi.

Antonin mukaan myös Tampereen Urheilu-akatemiaan kuulumisesta on ollut hyötyä hä-nen valmentautumisessaan.

- Aamutreenit järjestetään Urheiluakatemi-an kautta, mikä onkin merkittävin normaaliin harjoitteluuni vaikuttava tekijä.

Yhdistyminen vie tamperelaista uintia eteenpäinTampereen Uimaseuran ja Kooveen uinti-jaoston yhdistymistä uudeksi seuraksi An-ton sanoo pitävänsä positiivisena asiana ja luontevana keinona viedä tamperelaista uin-tia eteenpäin.

- Yhdistymistä oltiinkin odoteltu altaiden puolella jo jonkin aikaa. Harmi, että Tampe-reen Työväenuimarit jäi vielä omaksi seurak-seen. Kooveelaisten kanssa onkin tullut hen-gattua jo muutamia vuosia, eli kaikki kaverit on havaittu hyviksi. Uintiurani olen itse asi-assa aloittanutkin Koovessa, Anton toteaa.

Toistaiseksi merkittävin hyöty seurojen kil-pailutoiminnan yhdistymisestä näkyi Antonin mukaan heti Espoon SM-kisoissa, kun uusi seura sai useita viestijoukkueita taistelemaan mitalisijoista.

Tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvan Antonin itselleen asettamat päämäärät uin-tiuralla menestymisen suhteen ovat selkeät. Tavoite kuluvalle kaudelle on kirkastaa vapaa-uinnin helmikuiset hopeasijat mestaruuksiksi.

- Ja pitkän ajan tähtäimenä siintää vuosi 2016 ja Rio!

Anton Herrala on lahjakas ja määrätietoinen nuori uimari, jon-ka uran päätavoitteena ovat vuo-den 2016 olympialaiset.

Anton Herrala (vas.) nauttii harjoittelustaan Tampereen uintikeskuksessa yhdessä treenikaverinsa Matias Tyryn kanssa. Kaverukset ovat olleet toistensa kirittäjiä jo kahdeksan vuoden ajan.

16 17

Tähtien kisatPyrintöläisittäin menestyksellinen yleisurheilun hallikisakausi käynnistyi Tähtien kisoissa Pirkkahallin uusituilla

radoilla ja suorituspaikoilla 3. helmikuuta. Hallikausi huipentui Göteborgin EM-kisoihin, joissa Pyrinnön superlahjakkuus Ella Räsänen juoksi 400 metrillä naisten uuden SE:n 52,37, mikä on myös 19-vuotiaiden

nuorten Euroopan halliennätys.

Olympiavoittaja Tatjana Lebedeva loisti naisten 3-loikassa.

Pyrinnön Lotta Harala (nro 106) saavutti Pirkkahallissa EM-kisarajan 60 metrin aidoissa.

Korkeushyppääjä Jussi Viita

Seiväshypyn olympiakävijä Jere Bergius

60 m:n voittaja Harry Aikines-Aryeetey, GBR

Miesten 60 metrillä olivat mukana Suomen nopeimmat miehet Jonathan Åstrandin (keskellä) johdolla.

USA:n Cleo VanBuren voitti naisten pikamatkan.

19

Tampereen kaupungilla sivistyk-sen ja elämänlaadun edistämisen tilaajapäällikkönä toimiva Lauri Savisaari sanoo, että liikunnal-linen ja yleensäkin aktiivinen, virikkeitä sisältävä elämäntapa lisää ihmisten hyvinvointia.

Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari:Lisää hyvinvointia tamperelaisille liikunnan ja kulttuurin parista

t

Savisaari kuitenkin toteaa, että tuo-reen Tampereen hyvinvointiker-tomuksen mukaan vain joka kym-menes tamperelainen liikkuu ter-

veytensä kannalta riittävästi. - Tuota pidän erittäin huolestuttavana kehi-

tyksenä. Niinpä meidän pitää tiivistää yhteis-työtä terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmis-ten hyvinvointia edistävien palvelujen kans-sa nimenomaan liikuntamahdollisuuksien li-säämiseksi.

Hänen mukaansa kaupungin palvelujen pai-nopisteen siirtämisestä ongelmien korjaami-sesta niiden ehkäisemiseen puhutaan paljon, mutta käytännössä se on vaikeaa, koska lain-säädäntö nimenomaan korjaavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on kuntia velvoittavaa.

- Uskon, että mahdollistamalla ihmisten omaehtoista liikkumista voidaan pitkällä täh-täimellä säästää kustannuksia terveydenhuol-lossa ja laitoshoidossa.

Savisaari korostaa, että myös kulttuuripal-veluilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

- Erityisesti yhdessä toisten kanssa harrasta-minen lisää hyvinvointia ja edistää terveyttä.

Urheiluseurat tärkeitä yhteistyökumppaneitaSavisaari sanoo iloitsevansa siitä, että Tampe-reen kaupungilla kaikki toimijat pyrkivät sii-hen, että liikunnan ja kulttuurin vastakkain-asettelu on mahdollisimman pientä.

- Hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että isona kaupunkina pystymme tar-joamaan ja tukemaan mahdollisimman pal-jon valinnan mahdollisuuksia ihmisten va-paa-aikaan.

Yhteistyötä kaupungin ja tamperelaisten seurojen sekä järjestöjen kesken Savisaari pi-tää pääosin hyvänä.

- Urheiluseurat ja muut yhdistykset ovat kaupungin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kuitenkin kaupungin mahdollisuudet vastata yhdistysten odotuksiin ja toiveisiin ovat mel-ko rajalliset, Savisaari toteaa.

Hänen mukaansa suoraa palvelujen hankin-taa esimerkiksi urheiluseuroilta on toistaiseksi tehty vain vähän ja pääpaino seurojen toimin-nan tukemisessa on ennen kaikkea olosuhtei-den luomisessa.

- Kun kartalle ilmestyy jatkuvasti uusia lii-kuntalajeja, kaupungin kyky myös olosuhtei-den tarjoamisessa on koetuksella.

Savisaari pitää myönteisenä, että seurat ovat alkaneet myös itse kantaa vastuuta eri lajien olosuhteista. Kaupunki on usein omalla osuu-dellaan mukana hankkeissa, mutta päävastuun kantavat seurat.

- Tämä lienee tulevaisuudessa kasvava trendi.Savisaari toteaa, että vuonna 2013 liikun-

taseurojen toiminta-avustukset jaetaan vielä

vanhoilla kriteereillä. - Tavoitteena on, että vuonna 2014 toiminta-

avustusjärjestelmää uusitaan siten, että paino-piste on entistä enemmän tamperelaisten liik-kumisen lisäämisessä ja yleensäkin toiminnan vaikuttavuudessa.

Savisaari muistuttaa, että samalla on mietit-tävä, miten toiminta-avustusjärjestelmä huo-mioi liikuntatiloista ja –paikoista aiheutu-vat maksut.

- Näistä muutoksista tullaan tämän vuoden mittaan keskustelemaan avoimesti seurojen kanssa, ja seurojen näkemykset tulevat var-masti vaikuttamaan ratkaisun sisältöön.

Urheiluseurojen yhdistymisistä hyötyjäTampereella tapahtui alkuvuodesta iso harp-paus seurojen välisessä yhteistyössä, kun 110-vuotias Tampereen Uimaseura ja Koo-veen uintijaosto perustivat yhdessä uuden uin-nin erikoisseuran, Uinti Tampereen.

Savisaari sanoo, että kaupunki ei asettuisi poikkiteloin, jos vastaavaa tapahtuisi myös muiden tamperelaisten seurojen ja lajien koh-dalla.

- Tampereellakin on todennäköisesti sellai-sia lajeja, jotka voisivat hyötyä lähentymises-tä toiminnallisesti, taloudellisesti ja urheilulli-sesti. Aloitteen on tultava seuroilta, mutta kau-punki ei varmasti tule olemaan esteenä yhdis-tymisille, jos seurat niihin päätyvät.

Savisaari korostaa, että kaupunki ei aktiivi-sesti tule ajamaan autonomisia seuroja yhteen.

- Uinti Tampereen synty lähti liikkeelle puh-taasti uintiväestä itsestään. Erityisesti valmen-tajat olivat aloitteellisia, ja tavoitteena kai-ken taustalla oli halu nostaa tamperelaisen uintiurheilun tasoa. Uskon, että tuo tavoite myös toteutuu.

Vaikka Savisaari sanoo suhtautuvansa seu-rojen mahdollisiin yhdistymisiin periaattees-sa myönteisesti, ainakin kahden tamperelai-seen urheilukulttuuriin keskeisesti liittyvän

instituution Savisaari toivoisi kuitenkin säi-lyvän itsenäisinä.

- Paljasjalkaisena tamperelaisena Ilveksen ja Tapparan yhdistyminen tuntuu kyllä onnek-si aika etäiseltä ajatukselta.

Tamperelainen urheilu takaisin huipulleSavisaari sanoo olevansa luottavainen siihen, että tamperelainen urheilu pääsee takaisin en-tisaikojen tasolleen maan huipulle.

- Seuroilla, lajiliitoilla ja valmentajilla on paras ymmärrys siitä, miten urheilullinen me-nestys saadaan aikaan. Kaupunki tukee seu-roja olosuhteilla ja muuten, mutta menestys syntyy seuroissa.

- Yksi hyvä avaus on Tampereen urheilu-akatemia, joka valtion, Olympiakomitean ja kaupungin tukemana auttaa nuoria huippu-urheilijoita yhdistämään harjoittelun ja opis-kelun ja tarjoaa erilaisia urheilijoille tärkeitä tukipalveluja.

Kiireellisimpinä urheilun ja liikunnan in-vestointeina Savisaari pitää monen jo olemas-sa olevan liikuntapaikan peruskorjausta lähi-vuosien aikana.

- Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tär-keää, että palloilu- ja jäähallit ovat asianmu-kaisessa kunnossa, ja sitä olemme suunnitel-leet yhdessä liikuntapalvelujen ja Tilakeskuk-sen kanssa hyvässä yhteistyössä.

- Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää ra-kennettuja lähiliikuntapaikkoja, jotka madal-tavat kaikenikäisten kynnystä liikkua omatoi-misesti. Huippu-urheilun olosuhteiden kan-nalta Tampereen Keskusareena -hankkeesta olisi hyvä saada varma tieto, koska sillä on paljon vaikutuksia muihin liikuntapaikkoi-hin, muiden muassa Hakametsän jäähalliin.

Savisaaren mukaan uudessa pormestarioh-jelmassa on ilahduttavasti myös liikuntapaik-koja koskevia avauksia, jotka liittyvät esimer-kiksi Tammelan jalkapallostadioniin ja Sorsa-puiston kentän kehittämiseen.

"Hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että isona

kaupunkina pystymme tarjoamaan ja tukemaan mahdollisimman paljon valinnan mahdollisuuksia ihmisten vapaa-aikaan.

18

Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari aikoo panostaa aikaisempaa enemmän myös omaan kuntoiluunsa hankkimalla kuntosalikortin.

20 21

Kaikki tamperelaiset liikkeelle

Savisaari sanoo iloitsevansa siitä, että tiukan-kin talouden aikana Tampereella on onnistut-tu kasvattamaan liikuntapaikkojen määrää vii-me aikoina.

- Erityisesti uusi Ikurin liikuntahalli on tuo-nut merkittävästi lisää harjoitteluolosuhtei-ta ja liikunta-aikaa tamperelaisille seuroille.

- Myös Pyynikin uimahallin avaaminen vii-me syksynä pitkän odotuksen jälkeen on upea juttu, jota kaupunkilaiset ovat kiittäneet aktii-visella käytöllä. Kun strategisena tavoitteena on liikunnan lisääminen, on oltava tyytyväi-nen tilanteeseen.

Liikuntapalvelujen organisaation tämän-hetkiset valmiudet tarjota laadukkaita liikun-tapalveluja tamperelaisille Savisaari näkee myönteisinä.

- Liikuntapalveluilla on hyvä ja palvelual-tis organisaatio, jolla on korkea ammattitaito ja työmoraali. Erityisesti urheiluseurat anta-vat enimmäkseen kiittävää palautetta liikun-tapalvelujen toiminnasta ja joustavuudesta.

- Haasteena Tampereella – ja myös liikunta-palveluilla – on saada aikaan lisää liikettä kai-kissa kaupunkilaisissa. Meillä palvellaan hy-vin niitä, jotka jo liikkuvat aktiivisesti, mutta katsetta pitää kääntää myös niihin, jotka eivät

liiku. Tämä ei tietenkään ole yksin liikunta-palvelujen vastuulla.

"Tampereen urheilu- ja kulttuuritarjonta kestää vertailun"Vapaa-aikanaan Savisaari tunnustautuu mel-ko aktiiviseksi penkkiurheilijaksi.

- Seuraan urheilua kohtuullisen aktiivisesti, mutta paikan päälle ehdin liian harvoin. Suo-sikkilajini on koripallo, jota olen muinoin it-sekin harrastanut. Pyrinnön viime aikojen me-nestys lämmittää todella paljon, kun muistaa junnuna istuneensa Pyynikillä ja seuranneen-sa kärsimyksen vallassa, miten finaaleissa tu-li aina lopulta takkiin ToPo:lta.

- Urheilutapahtumia enemmän käyn nykyi-sin kulttuuritapahtumissa. Teatteri ja musiik-ki ovat omia suosikkejani. Olen asunut myös Helsingissä ja Turussa, ja voin huoleti sanoa, että Tampereella on erittäin hyvä urheilu- ja kulttuuritarjonta mihin tahansa kaupunkiin verrattuna. Siitä voimme olla ylpeitä.

Savisaari kertoo, että hänen oma kilpaur-heilu-uransa ajoittuu ja rajoittuu varhaisiin juniorivuosiin.

- Pelasin jalkapalloa Ilveksen F- ja E-junio-

reissa, mistä muistona on muun muassa Hel-sinki Cupin mitali suunnilleen vuodelta 1976. Sitten löysin Aleksanterin koulun opettajan Ari Lavikon opastuksella oman lajini eli ko-ripallon, jota pelasin Pyrinnössä viitisen vuot-ta, välillä joukkueen kapteeninakin.

- Koripallo sopi musiikkia harrastavalle erinomaisesti, koska lajissa on oma rytminsä, jonka joko keksii tai ei keksi. Musiikki vei sit-temmin voiton aktiiviurheilusta, mutta lapsuu-den ja varhaisnuoruuden urheiluharrastuksista jäi loppuelämäksi jonkinlainen tarve liikkua.

Savisaari sanoo, että liikunnan harrastami-nen merkitsee hänelle itselleen varsin isoja asioita, eli hyvää oloa ja omaa aikaa.

- En kuitenkaan taida tälläkään hetkellä liikkua terveyteni kannalta riittävästi, mutta yritän vääntäytyä juoksu- tai uintilenkille pa-ri kolme kertaa viikossa. Ostin muuten juuri elämäni ensimmäisen kuntosalikortin, joten ehkä tämä tästä…

Liikuntasanomien lukijoille Savisaari halu-aa toivottaa hyvää kevättä. Samalla hän kan-nustaa tamperelaisia käyttämään hyväkseen kaupunkimme monipuolisia vapaa-ajan mah-dollisuuksia.

- Se kannattaa aina. Ja antakaa palautetta se-kä ideoita siitä, miten voimme parhaiten edis-tää tamperelaisten liikkumista.

Musiikki on urheiluakin

terveellisempääLuennoimassa musiikkitoimittaja

Minna Lindgrenma 13.5. klo 18

pääkirjasto Metsossa

Tampereen kaupunginkirjasto • Pirkanmaan maakuntakirjasto

MUSIIKIN TERVEYSVIIKKO 13. - 18.5.2013

Viikon aikana kirjastoissa puhutaan musiikin terveysvaiku-tuksista, kuullaan asiantuntija-

vieraiden näkemyksiä, nautitaan kuoroesityksistä ja lauletaan

yhdessä.

Ennakkoesittelyssä Tampereen Sävel –festivaalin ohjelmistoa.

Hae oma musiikkireseptisi ja voi paremmin!

kirjasto.tampere. Lue lisää

Muista Sävel!

Kuva

Maa

rit

Kytö

harj

u

Musiikkifantasia

Pe 19.4.2013 klo 19 & La 20.4.2013 klo 14Tampere-talossa

TAMPERE FILHARMONIAKapellimestari HANNU LINTUKäsikirjoitus ja ohjaus MARIKA VAPAAVUORIMusiikki JOUNI KAIPAINEN

Rooleissa Lari Halme, Esko Roine, Jaakko Ohtonen, Topi Kohonen, Reetta Kankare, Aleksi Holkko, Tiia Ollikainen, Johanna Kuuva ja Katariina KantolaTanssi ja koreografiaTampereen Musiikkiakatemia

Musiikki, draama ja tanssi kuljettavat tarinaa fantasiaseikkailussa, jonka teemoja ovat ystävyys, ensirakkaus ja itsenäistyminen.

Ei suositella alle 7-vuotiaille.Liput alk. 22/16/10 € Tampere-talon Lipputoimistosta ja

-nimikkokonsertti 20.4.

www.tampere.fi/filharmonia

-nimikkokonsertti 20.4.

22 23

Tampereen kaupunginvaltuustos-sakin Vasemmistoliiton valtuu-tettuna vaikuttava Minna Mink-kinen sanoo, että urheilu on ol-

lut aina osa hänen elämäänsä.- Kotona lapsena katsottiin joka päivä Ur-

heiluruutu ja Tulosruutu. Niiden aikana pi-ti olla ihan hiljaa ja seurata ohjelmia. Lisäk-si isäni on vienyt minua jääkiekkopeleihin vauvasta alkaen.

Minna Minkkinen sanoo, että Hakametsä on edelleen merkityksellinen paikka hänen sydämessään. Käymme siellä edelleen koko perheen voimin Tapparan peleissä useamman kerran vuodessa.

- Sieltä se into varmasti on tullut. Jääkie-kon seuraaminen ja siitä tykkääminen on ol-lut pienestä pitäen verissä.

Tänä päivänä liikunta merkitsee Minnal-le hyvänolontunteen saamista, mielen ja ke-hon huoltoa.

- Se on sitä paitsi hauskaa ja samalla myös opettavaista.

Tampereella monimuotoista liikuntatarjontaaKotikaupunkiaan Tamperetta Minnan Mink-kinen sanoo pitävänsä hyvänä asuinpaikkana liikunnan harrastajan kannalta.

- Olen erityisen ylpeä kaupunkimme mo-nimuotoisesta liikuntatarjonnasta, jokaiselle löytyy varmasti oma tapa liikkua ja toteuttaa sitä kautta itseään. Tampereella ovat lenkki-polut kunnossa ja omaehtoiseen liikkumiseen hyvät edellytykset.

Pientä parantamisen varaa olosuhteissa kui-tenkin Minna Minkkisen mielestä on.

- Tampereella on paljon palloilulajeja, tar-vitsisimme ehdottomasti kunnallisen palloi-luhallin, joka palvelisi erityisesti salibandyn tarpeita.

Tasavallan presidenttikin on puheissaan ottanut voimakkaasti kantaa nuorten syrjäy-tymisongelmaan. Minna Minkkisen mukaan seuratoimintaan osallistuminen on yksi hy-väksi todettu keino pienentämään syrjäyty-misuhkaa.

- Seurojen toimintaan osallistumiselle pi-täisi olla mahdollisimman matala kynnys, niin hinnassa kuin osallistumisessa, Minna Minkkinen toteaa.

- Seuratoimintaan osallistuminen on mie-lestäni paras tapa nuorelle liikkua, koska seu-ra tarjoaa urheilun ja liikunnan lisäksi yhtei-söllisyyttä ja muutakin tekemistä jos intoa vain löytyy.

- Kaikkien ei tarvitse olla mukana kilpaur-

heiluun tähtäävissä ryhmissä, myös höntsää-miselle on tarvetta ja se on järkevää.

Uusia näkökulmia urheiluharrastuksen tukemiseenMinna Minkkisen mielestä kaupungin pitäisi tukea taloudellisesti lahjakkaita vähävaraises-

ta perheestä lähtöisin olevia urheilijoita, jot-ta näiden ei tarvitsi lopettaa harrastustaan la-jin kalleuden johdosta.

- Menestyvä urheilija on aina valttikortti myös kaupungille ja tuo mainetta ja kunni-aa kylään. Mieluummin tuen menestyviä ur-heilijoita kun laitan rahaa erilaisiin imago-kampanjoihin.

Minna Minkkinen kertoo huomanneensa, että esimerkiksi Hämeenkyrön kirjastosta voi

tavallisella kirjastokortilla lainata myös lii-kuntavälineitä, kuten kävelysauvoja ja kah-vakuulia.

- Vastaavanlainen ennakkoluuloton kokei-lu voisi alkaa myös yhdessä kirjastossa tääl-lä Tampereella.

Vaikka Minna Minkkinen sanoo pitävänsä Tamperetta esimerkillisenä urheilu- ja liikun-takaupunkina, yhteistyötä kaupungin ja seu-rojen välillä hän haluaisi edelleen kehittää.

- Tampereella tulisi ottaa käyttöön seura-parlamentti, mikä on käytössä monissa suu-rissa ja pienissäkin kunnissa.

- Seura-avustuksissa tulisi painottaa enem-män yhdenvertaisuuteen ja palkita seuroja jot-ka tekevät työtä tämän tavoitteen eteen. Li-säksi seura-avustuksissa tulisi painottaa las-ten ja nuorten matalan kynnyksen toimintaa ja palkita niitä jotka pystyvät tuen avulla alen-tamaan seuran maksuja. Lisäksi tulisi seura-

Minna Minkkinen on nuori tamperelainen sosio-nomi. Hänen yhteiskunnallinen aktiivisuutensa ja palava innostuksensa liikunnallisia asioita kohtaan on tuonut hänelle merkittävän näköalapaikan valta-kunnan tason liikuntavaikuttajana valtion liikunta-neuvostossa.

Valtion liikuntaneuvoston jäsen Minna Minkkinen:

Menestyvät urheilijat ovat Tampereen valttikortteja

Lue lisää Minnan blogista:http://minnaminkkinen.blogspot.fi/2013/01/seuraurheilu-on-huippu-urheilun.html

avustuksissa painottaa yhdenvertaisuustee-moja ja huomioida erityisesti niitä seuroja, jotka tekevät työtä naisten ja miesten urhei-lun yhdenvertaistamisen eteen.

Urheilun ja liikunnan investoinneista Tam-pereella hän pitää kaikkein kiireellisimpinä Tammelan stadionin peruskorjausta sekä uu-den palloiluhallin rakentamista, koska liiga-tasoiseen toimintaan ei ole nykyisellään riit-tävästi tilaa.

- Esimerkiksi koripallon loppuotteluihin Pyynikin palloiluhalli on aivan liian pieni, Minna Minkkinen toteaa.

Luottamustehtävissään sekä Valtion liikun-taneuvoston jäsenenä että Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksen jäsenenä hän ha-luaa olla nostamassa esiin sekä kuntien että seurojen näkökulmaa.

- Näen, että seurat ovat liikunnan peruspila-ri. Esimerkiksi hiljattain valmistunut Huippu-urheilun muutosraportti saa aikaan harmaita hiuksia, kun raportti ei ota huomioon seuro-ja, jotka ovat kuitenkin perusta huippu-urhei-lijoiden kasvamiselle. Lisäksi HUMU:n työs-kentely oli hidasta ja kallista.

Parhaiten loppuraportin antia voidaan hä-nen mukaansa Tampereella hyödyntää Tam-pereen urheiluakatemian kautta.

- Alueellisille urheiluakatemioille on HUMU:n loppuraportissa annettu iso paino-arvo, niiden tarkoituksena on saada koottua alueen huippuja yhteen. Onkin fiksua lyödä päät yhteen.

Suuria tunteita penkkiurheilun parissaMinna Minkkinen sanoo itse harrastavansa urheilua sekalaisesti, mutta ei kuitenkaan mi-tään erityistä lajia fanaattisesti.

Penkkiurheilijana hänen suosikkilajinsa ovat jääkiekon ohella taekwon-Do, saliban-dy, taitoluistelu ja amerikkalainen jalkapallo.

- Telkkarista katson urheilua niin usein kun mahdollista, parasta on taitoluistelu. Urheilu-ruudun katselen lähes päivittäin ja luen Aa-mulehden urheilusivut.

Minna Minkkinen sanoo olevansa huo-no muistamaan urheilijoiden nimiä tai minä vuonna mestaruuksia on voitettu.

- Tärkeintä minulle on se tunne, jonka saa kun näkee toisen onnistuvan ja antavansa kaikkensa. Jännitys, hikoilu, hurraaminen ja eläytyminen ovat parasta penkkiurheilussa. Itkin kun Laura Lepistö voitti EM-kultaa. Onnea on toisen onnistuminen.

TeksTi ja kuva: PeTri vilkko

Liikunnallisesti aktiivinen Minna Minkkinen vastasi he-ti myöntävästi, kun kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen avustaja kysyi hänen kiinnostustaan Valtion liikuntaneuvoston jäsenyyttä kohtaan.

25

Pertti Ukkola on painin olympia-voittaja Montrealista, joka toimii kaupungin liikuntapalveluissa lii-kunnanohjaajana. Uran huippusaa-vutuksensa jälkeen hän on yli kol-men vuosikymmenen ajan jakanut urheilu- ja liikuntatietämystään nuorille painilupauksille ja tampe-relaisille liikuntaryhmille.

TeksTi ja kuva: PeTri vilkko

Perusta urheilumenestykselle pitää rakentaa lapsesta lähtien

Olympiavoittaja Pertti Ukkola: Lapin lumisilla kairoilla lapsuu-tensa ja nuoruutensa viettä-nyt painilegenda on leipälajin-sa ohessa ollut aina erittäin in-

nokas hiihtäjä, jonka hiihtotekniikkaa it-se Juha Mieto on aikoinaan kehunut täy-delliseksi. Tulikasteen vaativiin fyysi-siin suorituksiin Ukkola sai jo 13-vuoti-aana, kun hän ilman mitään väliaikatank-kauksia sujutteli sinnikkäästi maaliin yli 70 kilometrin laturetken. Parhaimpina tal-vina hiihtokilometrejä on miehelle kerty-nyt aktiiviuran päätyttyä jopa 4000 kilo-metrin verran.

- Siihen määrään jo täytyi jonkin verran työ-aikaakin käyttää, Ukkola naurahtaa.

Hiihdon opetusta 30.000 koululaiselleHiihtäminen on osaltaan kuulunutkin hänen työhönsä, sillä yhdessä silloisen kollegansa Ta-pani Saaren kanssa Ukkola kiersi 1970-luvun puolivälistä lähtien Tampereen kouluja opet-tamassa uusia koululaissukupolvia hiihtotek-niikan saloihin.

- Hiihdon maailmanmestari Riihivuoren Hilkka tuli taloon 1980-luvun alusta, ja Hil-kan kanssa sitten jatkoimme hiihdonopetus-työtä. Joskus olen laskenut, että noin kolmea-kymmentätuhatta tamperelaista lasta olen aina-kin yrittänyt opettaa hiihtämään. Ja Riihivuo-ren Hilkka vielä sitäkin suuremman määrän.

- Ja lisäksi erilaisia lihaskunto- ja käve-lytestejä olin paljonkin tekemässä vuoteen 2000 saakka, jolloin toimenkuvaani tuli muu-tos. Aloin silloin työskennellä painin parissa, kun ryhdyin vetämään liikuntalukion ja ur-heiluakatemian painivalmennuksessa olevi-en opiskelijoiden aamutreenejä yhdessä Sil-lanpään Topin kanssa. Se työ on siten kes-tänyt tähän päivään asti ja jatkuu edelleenkin.

- Kirkkain tähti ryhmässäni on ollut Asellin Marko. Muita huipulle nousseita nimiä ovat Jesse Kekki ja Valtteri Moisio, joka kulu-vana keväänä ottaa mittaa Euroopan huipuis-ta lajin EM-kisoissa Georgiassa, jonne itsekin olen menossa. Ryhmässäni treenaa nytkin uu-sia lahjakkaita nuoria, joiden menestyminen on lopulta heistä itsestään kiinni.

Olympiakulta tavoitteena 8-vuotiaasta lähtienUkkola toteaa, että hänellä ei itsellään kos-kaan ollut varsinaista henkilökohtaista val-mentajaa.

- Olin eräänlainen oman tieni kulkija. Tein itse ohjelmat, joihin piirsin aina tikku-ukon palkintopallin ykkössijalle.

- Olin tinkimätön, liiankin tinkimätön har-joittelija. Vaikka olin sairastunut flunssaan ja kuume oli päällä, en jäänyt huilaamaan. Pis-tin vaan kumipuvun päälle, joka hikoilutti hy-

vin ja tein kovan pitkän lenkin, jonka avulla yritin päästä flunssasta eroon.

- Eli tuonkin esimerkin perusteella voi sa-noa, että harjoittelin yltiöpäisesti. Mutta toi-saalta itseluottamus kasvoi hyväksi, ja ajatus häviämisestä alkoi tuntua mahdottomalta kun kerran olin harjoitellut niin paljon.

Ukkola kertoo 8-vuotiaasta asti päättäneen-sä, että hänestä tulee urheilija.

- Keskityin treenaamiseen niin täydellisesti, ettei minua hetkauttanut mikään. Äärimmäi-sen kovilla kuntopiireillä ja muilla treeneillä pyrimme saamaan kropan semmoiseen kun-toon, ettei tarvitse sanoa, että muuten olisi mennyt, mutta satuin vaan väsymään.

Pertti Ukkola myöntää, että kokonaisval-tainen valmentautuminen oli omiaan häirit-semään hänen ihmissuhteitaan ja henkilökoh-taista elämäänsä.

- Minusta muotoutui ajan myötä tietyllä ta-valla ehdoton persoona. Meninpä tyttöystävän kotiin tai mihin tahansa muualle, järjestin asi-at niin, että siellä pääsee harjoittelemaan. Se oli minun elämäni tarkoitus.

- Ja samoin nuorena, kun olisi pitänyt luki-oon mennä, päätin että en mene. Päätin, että olen vielä pari vuotta kotona ja lähden sitten Pohjanmaalle, jossa osataan harjoitella. La-pualle muutin syksyllä 1967, mutta loppujen lopuksi sielläkin huomasin harjoittelun ole-van aika amatöörimäistä ja valmennustietoa oli pakko ryhtyä itse hankkimaan.

- Minulla oli venäläistä valmennuskirjalli-suutta, jota käännettiin minua varten suomek-si. Luin kirjoista kaiken mahdollisen opin. En-nen kaikkea kuitenkin seurasin menestyneitä pohjalaisia painijoita ja kyselin heiltä, miten he ovat harjoitelleet. Aina mielessäni ajattelin, että harjoittelen vähän vielä enemmän kun he.

Käytännössä tuo merkitsi 6-7 tunnin päivit-täistä harjoittelua, mikä sisälsi pitkien perus-kunto- ja voimaharjoitusten ohella mitä mie-likuvituksellisimpia harjoitteita vyötärön ta-solle yltävässä lumihangessa juoksua myöten. Tuo uurastus sitten palkittiin olympialaisten kultamitalilla.

Koululiikunta avainasemassaUkkola sanoo ymmärtävänsä hyvin, että tä-män päivän nuoret urheilijat eivät hevin läh-de mukaan samanlaiseen rääkkiin, kun usein on samalla hoidettava opiskelut, työt ja per-heen perustamiset. Suomi on pieni maa, ja yh-tään lahjakasta urheilijaa ei hänen mielestään maallamme ole varaa menettää. Uusia lahjak-kuuksia pitäisi hänen mukaansa etsiä koulu-liikunnan parista.

- Suomalaisten pitäisi ottaa mallia Englan-nista. Lapsilla on siellä liikuntaa ihan pienes-tä asti. Kyllä kouluissa voisi muutaman histo-riantunnin tai jonkun uskontotunnin olla pois, kenestäkään ei tule pakanaa sen takia. Jos lap-sia liikutettaisiin pienestä asti, saataisiin luotua

pohja tulevalle valmentautumiselle. - Hiihtoa, yleisurheilua, telinevoimistelua ja

painia vaan kaikille. Ja sitten katsotaan, keis-sä on ainesta huipulle.

Ukkola sanoo ihmettelevänsä sitä, että Huippu-urheilun muutostyöryhmä ei ole riit-tävästi huomioinut raportissaan koululiikun-nan ja seuratoiminnan merkitystä tulevaisuu-den huippujen synnyttämisessä Suomeen.

- Koululiikunnassa ja seuroissa se pohja huipputuloksille tehdään.

- Tuntuu suorastaan hupaisalta kun Mika Kojonkoski puhui televisiossa, että loppura-portissa lähtökohtana on se, että Suomesta tulisi Pohjoismaiden liikkuvin kansa. En ym-märrä mitä huippu-urheiluun kuuluu kansan liikkuvuus. Se on kuntourheiluhommaa ja se on jonkun muun tehtävä kun tuollaisen huip-pu-urheiluryhmän. Ja sitten se, että ollaan pa-ras Pohjoismaa. Mikä ihmeen mittari se on? Ollaan vaikka Pohjolan neljänneksi paras kun-toilumaa, kunhan vaan kilpaurheilussa ollaan maailman huipulla.

Liikuntapalvelut mieluisa työyhteisöTampereelle Ukkola muutti reilun seitsemän Pohjanmaalla vietetyn vuoden jälkeen kevääl-lä 1975, jolloin hänen uudeksi seurakseen tuli Koovee. Tuosta vuodesta lähtien hän on työs-kennellyt Tampereen kaupungin palvelukses-sa, tosin osan ajasta hän on ollut virkavapaal-la esimerkiksi Montrealin olympialaisiin val-mentautumisen johdosta.

Työssään liikuntapalveluissa Ukkola sanoo viihtyneensä hyvin.

- Talossa on ollut aina hyvä henki ja täällä on ollut hyvin huumorintajuisia ja samalla myös erikoisia persoonia liikuntatoimenjohtajina.

- On ollut myös hyviä työkavereita, eikä minulla ole oikeastaan koskaan ollut kenen-kään kanssa minkäänlaista kinaa.

- Esimerkiksi Riihivuoren Hilkkahan on maailman mukavin ja helpoin persoona, so-siaalinen ja jaksaa aina puhua urheilusta niin kuin minäkin. Välillä kun pitäisi käydä pikai-nen minuutin keskustelu jostakin asiasta, niin käydäänkin tunnin polemiikki ajankohtaisis-ta urheiluasioista.

- Olen ollut todella tyytyväinen kaikella ta-valla täällä olooni. Täällä on tosi paljon huu-morintajusta porukkaa, ja kaikki he ovat osan-neet ymmärtää minun menemisiäni ja tulemi-siani. Toki ne asiat olen hoitanut, mitkä on pi-tänytkin hoitaa, mutta sitten olen myöskin teh-nyt omiani tuolla välillä. Mutta se on kaikille käynyt, enkä ole jättänyt töitäni hoitamatta.

- Jos näin muutamaan sanaan kiteyttää, sa-non että olen ollut tyytyväinen työkavereihin ja olen ollut tyytyväinen työpaikkaani. Palk-ka on ainoa, mihin ei ole koskaan tyytyväi-nen. Mutta sen ymmärtävät kaikki, kun on kunnalla töissä.

24

Päivittäin treenaava Pertti Ukkola on yhä huippukunnossa.

26 27

Paula VirolainenKeskikaupunki1) Uteliaan avoimena. On mielenkiintoinen johtokunta, joka käsitte-lee koko ihmisen elin-

Lauri RuoholahtiHervanta1) Mielenkiintoisin, hie-man jännittyneinkin, mutta positiivisin mielin aloittelen työtä. Olen vie-

lä nuori politiikassa, joten mitään suurem-pia odotuksia ei ole. Mielenkiinnolla odotan kuinka homma lähtee käymään ja uskon yh-teistyön voimaan. 2) Tampereen tulisi panostaa tasapuolisuu-teen eri harrastajien kesken sekä laatuun. Lii-kunnan puolelta se tarkoittaa liikuntapaikko-jen ja -välineiden kunnossapitoa ja parannus-ta. Ihmiset viihtyvät liikunnan parissa enem-män kun paikat ovat viihtyisiä sekä turvalli-sia harrastaa. Kulttuurin puolelta käyn mie-lelläni katsomassa sellaisia näyttelyitä ja kon-sertteja mistä saa hyviä elämyksiä. 3) Oma taustani painottuu hieman enemmän liikunnan puolelle. Pelaan koripalloa aktiivi-sesti sekä muita palloilulajeja sen mukaan mi-ten aikaa riittää. Tykkään myös käydä paikan päällä katselemassa tamperelaisten edustus-joukkueiden otteluita. Uutena avauksena on vauvauinti lauantaiaamuisin Kalevan uima-hallissa. Kulttuurin puolella konsertit ja mu-siikki ovat lähinnä sydäntäni, vaikka itse mel-ko lahjaton sillä saralla olenkin.

Eerik LydenVehmainen

1) Suurella innolla ja mielenkiinnolla. Johto-kunnan toimiala on laa-ja ja se kattaa merkittä-viä kaupunkilaisten jo-kapäiväiseen hyvinvoin-

tiin liittyviä osa-alueita. Odotan hyvää, kaik-ki kaupunkilaiset tasavertaisesti huomioivaa yhteistyötä ja päätöksentekoa.2) Tärkeää on taata se, että jokaisella kau-punkilaisella on tasavertainen mahdollisuus liikkua, harrastaa ja kokea kulttuuria. Kau-pungin tulee tarjota monipuolisia harrastus-mahdollisuuksia sekä huolehtia esimerkiksi liikuntapaikkojen kehittämisestä ja riittäväs-tä kunnossapidosta. Seuratoiminta sekä las-ten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntamahdolli-suuksien tukeminen ovat asioita, joihin viisas kaupunki kiinnittää erityishuomiota. Tampe-

Matti JokiLamminpää

1) Aloitan työskentelyn tuottajapuolella erittäin mielelläni, koska tähän asti olen toiminut tilaaja-puolella. Työni puolesta

en voi myöskään olla enää tilaajapuolella, kos-ka olen tilaajana Tampereen kaupungin Sata-matoimessa. Odotan, että yhteistyö johtokun-nassa olisi sikäli samanlaista kuin tilaajalau-takunnassa, jossa poliittisilla näkemyksillä ei ollut merkitystä, vaan asiat ratkaistiin asioina. 2) Edelleen haluan korostaa hyvää yhteistyö-tä niin virkamiesten kuin johtokunnan jäsen-ten välillä. Sekä kulttuuri- että liikuntapuo-lella tulisi ehdottomasti huomioida parem-min liikuntarajoitteiset henkilöt – asia jonka olen huomannut ja huomioinut omassa työs-säni kaupungin satamapäällikkönä. 3) Tein taidetta noin 20 vuotta sekä myös ope-tin maalausta yksityisoppilaille. Olen myös kerännyt koko ikäni antiikkia ja taidetta, jo-ka harrastus jatkuu edelleen. Liikuntapuolel-la harrastin useita lajeja, eniten lentopalloa. Nykyharrastuksenani on kuitenkin pääosin lastenlasten ohjaaminen kulttuuri- ja liikun-taharrastusten pariin.

tuottaja sekä myös kuluttaja. Tällä hetkel-lä teen työtä liikunnanopettajana. Harrastan monipuolista liikuntaa ja pidän Tampereen lii-kuntapaikoista. Käytän lisäksi paljon kirjas-topalveja ja pidän eri museoiden näyttelyistä. Esiinnyin monta vuotta improvisaatioteatteri-ryhmässä ja tällä hetkellä paljon vapaa-aikaa menee oman bändin treenien ja keikkojen pa-rissa. Tampere Jazz Happeningin talkoolaise-na olen ollut jo yli 10 vuotta.

Miia-Hannele VuoriAnnala

1) Aloitin seitsemännen vuoden johtokunnan jä-senenä. Johtokunnan jä-senistö vaihtui nyt mel-

kein kokonaan. On hauskaa, että joukossa on vanhoja ja täysin uusia jäseniä. Keskus-teluihin nousee uusia tuulia. Mielestäni joh-tokuntatyöskentelyä tulisi kehittää vielä yh-tiömäisempään suuntaan niin, että virkamie-het saisivat ja hakisivat enemmän sparraus-ta johtokunnan jäseniltä valmistelussa ole-viin asioihin.2) Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapal-velujen kenttä on mahtavan monipuolinen. Johtokunnan työssä haluan painottaa ennal-taehkäisevää toimintaa. Pienellä rahamääräl-lä tuotetaan laajalti hyvinvointia eri-ikäisil-le kaupunkilaisille. Vielä parempi Tampere olisi, jos Muumilaakso sijaitsisi keskustas-sa paikassa, johon turistit pääsevät helposti myös talvella. Uimahallien veden lämpötila voisi olla korkeampi ja uimarantojen kunnos-sapitoon saisi panostaa enemmän.3) Olen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen aktiivikäyttäjä ja luontoliikkuja. Harrastan yhdessä perheeni kanssa. Käymme Koko perhe liikkuu! –tunnilla, Vesipeuhulassa, tai-denäyttelyissä, teatterissa ja erilaisissa avoi-missa yleisötapahtumissa. Talvella hiihdäm-me ja luistelemme. Kesällä golfaamme.

re on upea kulttuurikaupunki, jossa kulttuu-ritoiminnan tulee olla luovaa ja laaja-alaista. Kulttuuri aktivoi ihmisiä ja elävöittää myös kaupunkilaisten arkea, etenkin jos se on läs-nä myös siellä missä ihmiset liikkuvat - tu-ruilla ja toreilla. Erityisen kiinnostunut olen siitä, miten myös ikäihmisten vireyttä, jaksa-mista ja kotona pärjäämistä voidaan edistää kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden avulla.3) Olen harrastanut kaikenlaista kulttuuria koko ikäni aina poikakuorossa laulamises-ta kitaransoittoon saakka. Olen tehnyt ääni-suunnittelua, mediataidetta sekä säveltänyt ja tuottanut musiikkia; työskentelin media-alal-la liki kymmenen vuotta. Nykyään harrastan myös valokuvausta. Tavallisen arkiliikunnan ja pyöräilyn lisäksi rullaluistelen paljon - uinti ja höntsyily ovat myös minulle mieleistä puu-haa. Olen myös kiekkomiehiä: Mansekiekon seuraamisen lisäksi olin viime vuonna jääkie-kon MM-kisoissa vapaaehtoisena ja jatkan tä-nä vuonna samoissa tehtävissä.

kaaren kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toi-von keskustelua ja aikaa asioihin tutustumis-ta varten, ettei vain tehtäisi nopeita päätöksiä.2) Lapset ja nuoret ovat hyvin huomioitu kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, samoin ikäihmiset ainakin suunnitelmissa. Johto-kuntatyöskentelyssä haluaisin nostaa esiin työssä käyvän väestön, esim. museoiden au-kioloajat voisi porrastaa, 1-2 päivänä viikos-sa olisi museot pidempään auki esim. 12.00 - 20.00. Nuorille tarjotaan työtä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa “mestari-kisälli” -pe-riaatteella, jolloin arvokas hiljainen tieto siir-tyy sukupolvelta toiselle. Ala on vaativa ja se vaatii useamman vuoden tutustumisen.3) Nuorempana olin suuri kulttuuri- ja va-paa-aikapalvelujen kuluttaja. Olen luova ja lasten kanssa työskennellessä tulivat tutuik-si monet kulttuurin lähteet, museot, kirjastot, taidenäyttelyt ja konsertit. Harrastan liikun-taa joka päivä ja urheilupuistot mahdollis-tavat sen loistavasti. Viikoittain käyn hauk-kaamassa kulttuuria näyttelyissä ja eri ta-pahtumissa.

Tuila JaatinenAmuri

1) Aloitan hyvillä mielin. Odotan hyvää yhteistyötä ja onnistunutta päätöksen-tekoa vapaa-ajan palvelu-jen parissa. Tavoitteenani on olla mukana ylläpitä-

mässä ja kehittämässä eri palveluja tampere-laisille tasapuolisesti.2) Tampereella on mielestäni asiat melko hy-vällä tolalla. Täällä ymmärretään kulttuuri laa-jasti. Nostan asioita tarpeen mukaan esille.3) Olen aktiivinen kulttuurin ja liikunnan

KYSYMYKSET:

1) Millaisin mielin olet aloittanut työskentelysi johtokunnassa?

2) Mitä asioita haluat erityisesti painottaa johtokunnan työskentelyssä?

3) Millainen on oma taustasi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen parissa?

Uusi kulttuuri- ja vapaa-aika-palvelujen johtokunta esittelyssäUuden valtuustokauden myötä uudistunut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johto-kunta kokoontui vuoden ensimmäiseen ko-koukseensa tammi-helmikuun vaihteessa kokeneen puheenjohtajansa Seppo Kova-lan johdolla. Liikuntasanomat oli paikalla kyselemässä järjestäytymiskokouksen osanottajien mietteitä nelivuotisen luotta-mustehtävän alkumetreillä.

Seppo Kovalajohtokunnan puheen-johtaja, Amuri1) Työskentelyilmapiiri alkoi ja todennäköisesti myös jatkuu hyvässä hen-gessä. Odotukset ovat hy-vät. Pyrkimyksenä on tar-

vittaessa keskustella laajastikin asioista ja vält-tää suuria ristiriitoja. Rakentaen...2) Johtokunta on viranhaltijoiden ohella eri yksiköiden toimintaa arvioiva ja niiden tehok-kuutta toteuttava elin, jolle eivät kuitenkaan poliittiset painotukset kuulu, vaan ne kuulu-

vat tilaajalautakunnalle. Kulttuuri- ja liikunta-kaupunki syntyy kaikkien toimijoiden yhteis-työllä ja yhteisvastuulla.3) Olen aloittanut jo vuonna 1981 liikuntalau-takunnan varapuheenjohtajana ja ollut sen jäl-keen koko ajan tavalla tai toisella yhdistetys-sä kulttuurin ja vapaa-ajan luottamuselimessä.Harrastukseni ovat jo kauan sitten laajentu-neet myös kulttuurin, etenkin musiikin ja ku-vataiteen sektoreille. Asun Amurissa ja katse-len kodin ikkunasta joka päivä Mustanlahden satamaan, Särkänniemeen ja Näsinselälle. Sik-si voin "vahvistaa" satamamestari Matti Joel-le hänen arvionsa Näsijärven jäätymisestä tai jäiden lähdöstä.

Johtokunnan työskentely alkoi positiivisissa tunnelmissa. Järjestäytymiskokouksen osanottajat vasemmalta oikealle: Eerik Ly-den, Tuila Jaatinen, Lauri Ruoholahti, Miia-Hannele Vuori, Paula Virolainen, Matti Joki sekä puheenjohtaja Seppo Kovala.

28 29

Kun ilta ehtiialkeistanssikurssi tullikamarin pakkahuoneella

t i i s t a i - i l t a i s i n 2 6 . 3 . - 2 3 .4 . 2 0 1 3

2 6 . 3 . v a l s s i

2 .4 . f o k s i

9 .4 . t a n g o

1 6 .4 . f u s k u

2 3 .4 . c h a c h a

k l o 1 9 - 2 1o p e t u s

k l o 2 1 - 2 2l e v y t a n s s i t

noin klo 20 vartin tauko

puffetti

T a m p e r e e n k a u p u n g i n k u l t t u u r i p a l v e l u t

L I PUT : 4€ OP I SKEL I JAT JA KER I N JÄSEN ET , 6€ MUUT .

KU LTTUUR I Y H D I S T Y S K E R I 7 WWW . KU LTTUUR I Y H D I S T Y S K E R I . F Iwww . tamp e r e . f i / k u lttuur i

3130

Pyynikin uimahallin lipunmyynti ja oheispalvelut ovat uudistuneet hel-mikuun aikana. Uimahallin lipun-myyntiä hoitaa nyt kaupungin ti-

lakeskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sama yrittäjä, joka pyörittää myös Pyynikin uimahallin katutasoon helmikuussa avattua Actic-kuntosalia.

Actic on kasvava ruotsalainen kuntosaliket-ju, joka ennen Tampereelle tuloaan on toiminut Suomessa kolmella paikkakunnalla. Kuntosalin kuukausimaksuun sisältyy kuntosalin käytön li-säksi myös uinti.

Uimahallin ja kuntosalin lipunmyynnit toi-mivat vierekkäisillä palvelutiskeillä, joita hoi-taa sama henkilö. Uimahallin aulatilojen palve-lut ovat täydentyneet myös kahvilapalveluilla.

Uudistuksia Pyynikin uimahallin oheispalveluissaKuntosali ja kahvila täydentävät palveluvarustusta

Monitoiminainen Anita Mäkeläinen palvelee asiakkaita sekä Pyynikin uimahallin lipunmyyn-nissä että kahviossa.

Pyynikin uimahallin yhteydessä toimivan Actic-kuntosalin juhlallisia avajaisia vietettiin helmi-kuun puolessavälissä.

Varala Maraton 2.9.2012

Tampereen Liikuntasanomat 1/2013

Varala Maraton 2.9.2012

Pyrinnölle LiigaCupin mestaruusTampereen Pyrintö teki helmikuus-sa tamperelaista koripallohistoriaa, kun se LiigaCupin finaalissa voitti Nilan Bisons Loimaan korein 78-73. Edellisestä Cup-voitosta ehti kulua aikaa 44 vuotta. Liikuntasa-nomat onnittelee mestareita!