TAO

, Turun Am

mattiopistosäätiön tiedotus- ja asiakaslehti 2/2015 15. vuosikerta

Mikä vimpain?Vastaus kuvan arvoitukseen selviää oppilaitoksen Internet-sivuilta: www.taos.fi

TAO:n eri opintolinjojen opiskelijat kertovat ammatillisista opinnoista sekä omista kiinnostuksen kohteistaan sekä tulevaisuuden haaveistaan.

Immi Kuusisto ja Niklas Heinonen esittelevät verhoilualaa.

Teemanumero: Infopaketti 9.-luokkalaisille

2

YHTEYSTIEDOT

Teijonkatu 520750 TURKUs-posti: tao@taos.fiInternet-osoite: www. taos.fiPuh. 020 747 5666 (keskus)

Kiinteistönhoito: Niko Toivonen

Lattianpäällystys: Petri Helmiö, Yrjö Kohonen, Jukka Leino

Maalaus: Heidi Engström, Jaakko Lainio, Juuso Ranne, Kirsti Salo, Marja Viitaniemi

Pintakäsittely: Jarno Juhala, Tero Lavila, Lassi Moisio, Juho Vuorinen

Rakennuspeltiseppä: Janne Blom, Markus Fincke

Sisustus: Susanna Engblom, Eeva Forsman, Päivi Raistakka

Veneenrakennus: Olli Lehto, Petri Leimu

Verhoilu: Sari Hakala, Päivi Sirkiä

Lehden toimitus: Eva-Maria Oksman

Taitto: Helena Nissinen, Expomainos

Paino: Grano Oy

Käsillä olevan lehden tarkoitus on antaa hyödyllistä informaatiota ammatillisen koulutuksen vaihtoeh-doista TAO, Turun Ammattiopistosäätiössä. Tässä lehdessä puheenvuoron saavat ammattikoululaiset, joiden näkökulmasta eri aloja esitellään. Toivottavasti tämä tietopaketti auttaa mahdollisimman monia nuo-ria tärkeän päätöksen tekemisessä eli koulutuspaikan valinnassa.

TAO:ssa voi opiskella perinteisiä ja vähän uudempia tekniikan ja liikenteen alan käsityövaltaisia tutkinto-ja. Vuonna 1929 perustetussa ammatillisessa oppilai-toksessa oli alun alkaen tarkoitus kouluttaa sellaisiin käsityövaltaisiin ammatteihin, joissa ei saanut käyttää edes höyryvoimaa. Tänä päivänä sähköisiä työkalu-ja toki käytetään, mutta perinteistäkin pidetään vielä kiinni, eli kädentaitoja vaalitaan ja niitä arvostetaan. Se kuuluu hienosti myös opiskelijoiden omissa kom-menteissa. Perinteeseen nojautuen opinnot tai työvä-lineet eivät myöskään ole maksullisia TAO:n opiske-lijoille. Toki oppilaitoksessa on otettu käyttöön myös modernit oppimisympäristöt. Kaikissa tutkinnoissa on nimittäin opiskelijoilla jo lähes kolmen lukuvuoden ajan ollut käytössään digitaalinen oppimisympäristö tutkintosuoritusten ja oppimisen dokumentointiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt amma-tillisen koulutuksen kärkihankkeiksi työelämään siir-tymisen nopeuttamisen ja ammatillisen koulutuksen reformin. Mitä kaikkea nämä sitten tarkoittavatkaan, jää nähtäväksi. TAO:ssa on kuitenkin aina ollut ja tulee olemaan kärkihankkeena koulutusalojemme työelä-män ja opiskelijoiden yhteen saattaminen sekä moni-puoliset toimintamallit, joiden avulla kaikille opiskeli-joille löydetään sopivat oppimispolut. Erityisen iloisia ja ylpeitä oppilaitoksessa ollaan siitä, että koululla on toimivat suhteet alojen yrityksiin, mikä mahdollistaa sujuvan siirtymän koulutuksesta työelämään.

Runsaan kolmen sadan nuoren opiskelijan ja noin 30 opettajan ja muun henkilökunnan yhteisö tuntee toi-sensa ja tähtää yhteiseen tavoitteeseen eli opiskeli-joiden laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen. Tervetuloa tutustumismatkalle!

Pirjo Ylönen apulaisrehtori

Eva-Maria Oksman tiedotusvastaava

Pääkirjoitus Tässä lehdessä puheenvuoron saavat

ammattikoululaiset, joiden näkökulmasta eri aloja

esitellään.

Talotekniikan perustutkinto: rakennuspeltiseppä

Rakennuspeltisepäksi opiskelevaa Juho Nymania eivät kattotyöt juurikaan huimaa.

3

Maskulainen Juho Nyman kiipeää tottuneesti katolle, jossa rakennuspeltisepät usein työsken-televät. – Korkeista paikoista tykkääminen ei ole kuitenkaan ehdoton edellytys alalla pärjää-miseen, sillä asennustöiden lisäksi osien tekemi-seenkin tarvitaan osaajia, hän huomauttaa. Ju-holle alan valintaan vaikutti se, että muutamia hänen tuttaviaan työskentelee rakennusalalla. Opiskelu ammattikoulussa on ollut hänestä ki-vaa, koska siellä saa tehdä kaikennäköistä ka-toista hitsaukseen. – Kun tekee harjoitustyöt nopeasti valmiiksi, saa sitten haastavampia asiakastöitä, tietää Juho.

Ilmaiset kirjat ja vaihtelevat opintojaksotKahden tutkinnon opintoihin, joissa suoritetaan am-matillisen tutkinnon lisäksi siis ylioppilastutkinto, voi TAO:ssa hakeutua kaikkien opintolinjojen opiskelijat. Juho halusi kokeilla tätä mahdollisuutta, koska hänel-le pelkät lukio-opinnot tuntuivat liian teoreettisilta ja hän kaipasi myös käytännön toimintaa. – Mielestäni on kiva, että lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja on täällä vuorotellen eikä yhtä aikaa, hän kertoo. Tämä tarkoittaa sitä, että lukiojaksoilla on pidempiä päiviä, mutta ammatillisilla jaksoilla on yleensä sitten ren-nompaa. Kaksoistutkintoon liittyviin käytännön järjestelyihin Juho on ollut tyytyväinen. – Koulu maksaa kaikki kir-jat, ja lukio-opettajat tulevat tänne Lausteelle opet-tamaan, hän havainnollistaa. – Opettajatkin on ihan jees. TAO:n yhteistyökumppani kahden tutkinnon opinnoissa on Turun normaalikoulun lukio eli tutum-min Norssi.

Tähtäimessä ammattikorkeakouluOnko kaksoistutkinnon suorittaminen sitten raskasta? Se riippuu Juho Nymanin mukaan opiskelijan omista tavoitteista ja lahjakkuudesta. Toki läksyjä on tehtävä ja kokeisiin luettava, jos pyrkii hyviin tuloksiin, mutta tämä nuori mies ei ole kokenut opiskelua liian raskaana. Jos mielii ammattikorkeakouluun, kuten Juho, on kuitenkin hyvä pysyä kärryillä teoreettisista asioista, ja niihin kahden tutkinnon opinnot juuri valmentavat.

”Kaksoistutkinto voi sopia niille, joiden mielestä pelkät lukio-opinnot eivät tunnu viisaalta valinnalta.”

Kaksoistutkinnossa vaihtelevasti lukemista ja tekemistä

Hanna Mustapää on innostunut sisustusalan monipuolisuudesta.

Ria Helle sai opetella työssäoppimispaikassaan sorvaamaan CNC-puuntyöstökoneella.

4

– Koulutuksessa tärkeintä on oppia työelämää, toteavat sisustusta opiskelevat nuoret naiset Ria Helle ja Hanna Mustapää. He ovat juuri parhaillaan suorittamassa Kangas- ja patjata-lossa toista työssäoppimisjaksoaan, joka kestää viisi viikkoa. Kaiken kaikkiaan todellisissa työ-paikoissa tapahtuvaa harjoittelua kuuluu kol-men vuoden opiskeluun 20 viikkoa.

17-vuotias Ria on paljasjalkainen turkulainen, ja hän innostui alasta, koska sisustustyylit kiinnostavat häntä ja hän pitää käsillä tekemisestä. Hanna on puolestaan kotoisin Jämsästä ja ikää on kertynyt 24 vuotta. Häntä kiinnostavat sisustusalan luovuus ja monipuolisuus.

Vaihtelevia työtehtäviäKangas- ja patjatalossa työt ovat olleet sisustajaopis-kelijoiden mielestä monenlaisia. Hanna on harjoitellut brodeerausta, joka edellyttää tietokoneella tehtävää ohjelmointia sekä itse brodeerauskoneen käyttöä ja osien yhdistelyä. – Myös pitkää pinnaa ja tarkkuutta on tarvittu, korostaa Hanna. Lisäksi hän on saanut au-tella verhoilutöissä.

Ria puolestaan on työskennellyt puun ja alumii-nin työstön parissa sekä pintakäsittelytöitä tehden. – Olen saanut opetella käyttämään myös CNC-puun-työstökonetta, jolla sorvataan erilaisia kappaleita. Sain myös alusta pitäen suunnitella ja toteuttaa tänne työpaikan verstaalle liimauskopin, kertoo Ria ylpeänä. Molemmat tytöt ovat olleet tyytyväisiä työpaikkaan ja omiin työpaikkaohjaajiinsa, jotka auttavat ja neuvovat kädestä pitäen.

Virheitäkin saa tehdäKäytäntönä TAO:ssa on, että opettaja hankkii työs-säoppimispaikat, ja opiskelijan pitää sen jälkeen itse soittaa työnantajalle ennen ensimmäistä työpäivää. – Ihan hyvä systeemi, sillä opiskelijat eivät välttämät-tä tiedä, mitä kaikkea eri yrityksissä voi tehdä, tytöt kommentoivat. Työssäoppimisjaksolla saa realistisen kuvan alasta ja pääsee esimerkiksi konkreettisesti kohtaamaan asi-akkaita. – On ollut myös lohdullista huomata, että virheitäkin tulee, eikä se ole niin kamalaa, huomaut-taa Hanna.Oman alansa parhaimmaksi puoleksi Hanna nimeää monipuolisuuden. Ria taas muistuttaa, että pojatkin voivat opiskella sisustusta, sillä sisustajan ammatissa ei suunnitella ja siirrellä sohvia, vaan kyse on enem-män käytännön tekemisestä.

”Pääasiassa muut suunnittelevat, ja

sisustajat tekevät.”

Työssäoppiminen oleellinen osa ammatillista opiskelua

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto: sisustaja

Lattianpäällystäjäksi opiskeleva Napliyon Putrus oppii rakentamaan mm. väliseiniä.

5

Pintakäsittelyalan perustutkinto: lattianpäällystäjä

Napliyon Putrus opiskelee TAO:ssa lattianpääl-lystysalaa toista vuotta. Hän on kotoisin Irakis-ta ja asunut myös Syyriassa. Suomeen hän on tullut perheineen jo v. 2011. – Kun pääsin tänne opiskelemaan, koko perheemme muutti Lapista Turkuun, hän kertoo. Kyseisen alan hän valitsi, koska hän ajatteli, että rakennusalan töitä voi tehdä monissa eri maissa. – Ala on kiinnostava monipuolisuutensa vuoksi, sillä lattianpäällys-tyksen lisäksi perehdytään myös maalaukseen, tapetointiin ja rakentamiseen yleisesti, valaisee Napliyon.

Lattianpäällystysalalla työ on välillä raskasta, mutta asennustyössä ei silti tarvita kovaa voi-maa. – Mukavimpia työtehtäviä ovat minun mielestäni mattojen liimaus ja asennus, kertoo Napliyon. – Ammattikoulussa tehdään paljon käsillä, eikä siis tarvitse niin paljon lukea oppi-kirjoja tai opiskella teoriaa, hän kiittelee.

Vitsailua työn lomassa– Ensimmäinen vuosi oli raskas, sillä olin en-simmäistä kertaa suomalaisessa koulussa eikä kielitaitokaan vielä ollut kovin hyvä, kertoo Napliyon.

Kielitaito on kuitenkin kohentunut päivä päi-vältä. Yhteishenki luokassa on hyvä, ja vitsit kuulemma lentävät. Ryhmätöiden tekeminen onkin Napliyonille mieleen. Välillä luokkaka-verit toki piikittelevät häntä joistain hassuista sanamuodoista, mutta se ei tätä positiivista nuorta miestä haittaa. – Samalla minä opin kieltä, ja se myös valmentaa työelämään, kuit-taa Napliyon.

Lattianpäällystäjä on rakennusalan moniottelija

”Kielitaito kasvaa joka päivä.”

Maalausalaa Ella Vesala suosittelee aktiivisille, kädentaidoista pitäville nuorille.

Pintakäsittelyalan perustutkinto: maalari

”Tykkään tehdä enkä vain istua paikoillani.”

Tärkeää opiskelussa on halu oppia ja soveltaa asioita käytäntöön

6

Lietolainen Ella Vesala harjoittelee maalarei-den työsalilla parhaillaan tapetointia. Kuvatai-dekoulua ja pianonsoittoa harrastava neitokai-nen on isänsä kanssa tottunut rakentelemaan kaikenlaista, joten kiinnostus kädentaitoihin ja ruumiilliseen työhön on saanut alkunsa jo pienenä. – Lisäksi olimme ysiluokalla tutustu-massa TAO:on, ja sitäkin kautta vahvistui aja-tus tähän kouluun hakemisesta, hän kertoo.

Ellan mukaan normaali koulupäivä etenee seuraavas-ti: opettaja aluksi opastaa jonkin työvaiheen tai -tek-niikan, ja sen jälkeen jokainen tekee itsenäisesti omia työtehtäviään. – Opiskelu on mielestäni rentoa, sillä työsalilla ollaan paljon. Välillä on tietenkin teoriaa, mutta sekin on ihan kivaa, kertoo Ella. Yhteisten ai-neiden jaksoistakin tämä 17-vuotias maalarinalku tyk-kää. – Ne ovat loppujen lopuksi melko lyhyitä jaksoja, ja aika menee nopeasti, hän kuittaa.

Näytöt ja sähköiset oppimisympäristötKäytännön työskentelyä arvioidaan nykyisin ammat-tiosaamisen näytöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että ku-kin opiskelija harjoittelee ensin tiettyjä ennalta sovit-tuja työtehtäviä, joiden osaaminen sitten näytetään. – Näyttötilanteissa sitä haluaa tietenkin onnistua vielä paremmin, mitä harjoitellessa, selittää Ella Vesala. Sähköiset oppimisympäristöt ovat myös laajasti käy-tössä, sillä mm. oppimispäiväkirjaa täytetään sähköi-seen kalenteriin. – Älypuhelimia saa käyttää tähän tarkoitukseen, samoin kuin kuvien ottamiseen, tietää Ella. Näyttöä varten dokumentoidaankin erilaisia työ-vaiheita digitaaliseen pilvipalveluun. Myös alakohtaisia teoriatehtäviä tehdään aika paljon verkossa. – Paperit voivat hävitä, mutta netistä materiaalit löytyvät hel-posti.

Uusia kavereita Ella Vesala on viihtynyt TAO:ssa ja uusia kavereitakin on löytynyt. – Vietämme vapaa-aikaakin yhdessä. Jos-kus käymme ostoksilla tai kahvilla, ja välillä ihan vaan hengailemme porukalla, hän iloitsee.Ella rohkaiseekin nuoria tutustumaan uusiin ihmisiin. – Kannattaa myös mennä katsomaan kouluihin paikan päälle, koska silloin saa paremmin käsityksen alasta kuin pelkkien esitteiden perusteella, hän kehottaa.

Iiro Pöntynen harrastaa vapaa-aikana veneilyä.

7

Veneenrakennuksen perustutkinto: veneenrakentaja

Kesäinen Turun saaristo ja veneily kuuluvat yh-teen. Tämän tietää myös veneenrakennusta opiskeleva 18-vuotias Iiro Pöntynen, joka on paljasjalkainen turkulainen. – Koulussa harjoit-telemme niin laminointia kuin puuveneraken-tamista. Lisäksi perehdymme veneen muottien tekoon, osien yhteen liittämiseen, veneen va-rusteluun ja sisustamiseen, hän luettelee.

Työssäoppimisjaksoilla Iiro on myös saanut oppia veneen laskuista ja nostoista sekä ve-neiden korjaustöistä. – Olen tasapuolises-ti kiinnostunut kaikista veneenrakennuksen osa-alueista, sillä silloin työ ei ole aina sitä yhtä ja samaa, hän toteaa.

Suunnitelmissa yrityksen perustaminenIiro Pöntysen alavalinta juontaa juurensa siitä, että suurin piirtein kaikki hänen sukunsa mie-het ovat olleet laivanrakentajia. Hän ei kui-tenkaan koe velvollisuudekseen kulkea isän-sä tai isoisänsä jalanjäljissä, mutta kiinnostus vedessä kulkeviin ajoneuvoihin on silti vahva. – Aikomukseni on valmistumisen jälkeen pe-rustaa oma yritys, jossa korjataan ja huolle-taan veneitä, suunnittelee Iiro. Veneilyharrastajana Iiro on tottunut myös it-senäisesti liikkumaan moottoriveneellä. Julki-

suudessa aina välillä esiin nostetusta aiheesta, eli veneajokortista hänellä on selkeä mielipi-de: – En pidä sitä tarpeellisena, sillä veneen kuljettamisessa on ikärajat, jotka mielestäni riittävät, hän huomauttaa.

Kivat opettajat ja rento meininkiIiron mielestä TAO on opiskelupaikkana mu-kavan rento, eikä koulussa tarvitse liikoja stressata. – Virheitäkin saattaa tulla töitä teh-dessä, mutta niistä opitaan ja mennään eteen-päin, hän toteaa. Myös kivat opettajat lisäävät opiskeluviihtyvyyttä. Opiskelun alkuvaiheessa uudet koneet ja lait-teet hieman pelottivat, mutta Iiron mukaan niihin tottui kyllä nopeasti. – Pitää vain olla it-seluottamusta ja uskallusta tehdä, niin kaikki menee hyvin, hän kannustaa. Työturvallisuu-desta ei toki tingitä, sillä terve varovaisuus on osa ammatillista osaamista.

Veneen-rakentaja tarvitsee itseluottamusta ja uskallusta

”Oppimista tapahtuu yrityksen ja erehdyksen

kautta.”

Traktorikortin Nico hankki heti 15-vuotiaana.

8

– Parasta tässä systeemissä on se, että saa teh-dä hommia eikä tarvitse koulussa istua. Ja sa-malla saa vielä rahaa, kiteyttää17-vuotias Nico Koppe oppisopimusopiskelun parhaat puolet. Työpäivät alkavat seitsemältä ja päättyvät puoli neljältä. – Työtehtävät ovat vaihtelevia, ja aika usein saan ajaa jotain koneita, kuten traktoria, selostaa moisiolainen nuori mies. Työmaat si-jaitsevat yleensä lähiseudulla, joten työmatkat eivät muodostu liian pitkiksi. Työt hoidetaan tavallisesti työparin kanssa, ja työpaikkaa hän kiittelee muutenkin mukavaksi.

Töitä laidasta laitaanTAO, Turun Ammattiopistosäätiössä kiinteistönhoi-toa opiskeleva Nico kävi ensin keväällä auttelemassa kaveriaan tämän työpaikalla SW-yhtymä Oy:ssä. Sen jälkeen hänelle tarjottiin kesätöitä, ja loppukesästä työnantajalla olikin jo tarve palkata vakinainen työn-tekijä. Tämän vuoksi alettiin sitten selvitellä oppiso-pimuksen aloittamista. Kun koulusta näytettiin asi-alle vihreää valoa, ei Nicoa pidätellyt enää mikään. – Muutamia teoriakursseja täytyy vielä suorittaa kou-lussa. Lisäksi minun täytyy pitää oppimispäiväkirjaa ja laittaa sähköiselle oppimisalustalle työkuvia, hän lis-taa.

Kiinnostus koneisiin toi alalleMikä sitten innosti nuorta miestä opiskelemaan juuri kiinteistönhoitoa? Opinto-ohjaaja oli neuvo-nut alalle, kun hän kuuli, että Nicolla oli entuudes-taan työkokemusta aurauksesta, hiekoituksesta ja peltohommien yms. tekemisestä. Naapurissa si-jaitsevalla maatilalla tämä puuhakas nuorukainen on nimittäin käynyt auttamassa jo pienestä pitäen. – Jo vaahtosammuttimen kokoisesta lähtien olen ol-lut heinätalkoissa, paaleja tekemässä, sekä alakou-luikäisestä asti pellolla traktoria ajelemassa, Nico havainnollistaa. Työnteon maistumisesta kielii myös se, että koulun käynnin ohessakin hän on talvisin teh-nyt välillä auraustöitä jopa ennen kouluun menoa. Perinteisiä kiinteistönhoidon tehtäviä hän ei kuiten-

kaan koe aivan omikseen, vaan nimenomaan koneet ovat hänen juttunsa.Kiinteistönhoidon opettaja Niko Toivonen puolestaan kertoo, että jotkut kiinteistönhoitajat eivät ollenkaan aja traktorilla, vaan keskittyvät vastaamaan esimer-kiksi kiinteistöautomaation toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa istumista koneella ja kulutuslukemi-en seuraamista. Alalla voikin työllistyä hyvin erilaisiin tehtäviin.

Töitä, jatko-opiskeluja ja oma yritysKesällä 18 vuotta täyttävällä Nicolla on valmistumisen jälkeen monenlaisia vaihtoehtoja mielessään. Armei-jan lisäksi suunnitelmissa on paiskia edelleen töitä tai mahdollisesti suunnata jatko-opintoihin. Ei ole myös-kään poissuljettu ajatus, että hän jonain päivänä pe-rustaisi jopa oman yrityksen.

Oppisopimus tarjoaa oikotien työelämään

”Koneiden kanssa touhuaminen on aina

kiinnostanut.”

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto: kiinteistönhoitaja

Verhoilua opiskelevat Immi ja Niklas ovat molemmat kiin-nostuneita käsillä tekemisestä. Tässä ammatissa voidaan sekä korjata vanhoja istuimia että tehdä uusia.

9

”Autojen kokonaisvaltainen

kustomointi kiinnostaa.”

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto: verhoilija

Verhoilulinjan opetustilat sijaitsevat Turun kes-kustassa Kirjastosillan ja Vanhan suurtorin lä-heisyydessä. Opiskelijat Immi Kuusisto ja Niklas Heinonen ovat yhtä mieltä siitä, että raken-nus on kaunis ja oppimisympäristö viihtyisä. – Tuntuu kuin ei olisi edes koulussa, niin kodik-kaalta ja mukavalta tämä tuntuu, toteaa Niklas. Myös opiskeluilmapiiri on molempien nuorten mieleen. – Tämä on hyvä ja tiivis porukka, jossa kaikilla on hyvä olla, kiteyttää Niklas.

Opintolinjaa voi tarvittaessa vaihtaa18-vuotiaalla Immillä kiinnostus käsillä tekemiseen on lähtöisin varmaankin jo äidinmaidosta, sillä äiti on kä-sityönopettaja. – Olen aina tehnyt käsitöitä, ommel-lut, virkannut ja neulonut, hän kertoo. Niklas puo-lestaan aloitti opinnot TAO:ssa rakennuspeltisepän opinnoissa, mutta vaihtoi sitten linjaa, kun innostuikin verhoilusta. – Meillä oli valinnaisaineena ajoneuvo-verhoilua, joka tuntui todella mukavalta, hän valaisee.

– Sitä paitsi tästä alasta on hyötyä myös harrastukses-sani cosplayssa, jossa ommellaan itse omia asuja. Itse asiassa myös Immillä harrastus ja ammatin opis-kelu liittyvät toinen toisiinsa. – Amerikkalaiset autot sekä siihen liittyvä pukeutuminen ja sisustustyyli kiin-nostavat, hän paljastaa. Tavoitteena kuulemma olisi, että hän saisi näyttötehtävänä verhoilla oman Buick-merkkisen autonsa sisustuksen.

Vaihtoehtoja riittää– Hyvä on muistaa, ettei verhoilussa aina tarvitse heinien kanssa pöllätä, vaan teollisessa verhoilussa työstetään vaahtomuovia ja käytetään moderneja kiinnitystapoja, huomauttaa Immi. Perinteisessä ver-hoilussa puolestaan kunnostetaan vanhoja istuimia, jopa antiikkisia. Immiä itseään kiinnostaa tulevaisuudessa autojen ko-konaisvaltainen kustomointi eli asiakkaan toiveiden mukainen muokkaus, joten hän kaavailee lisäopintoja autokoripuolella sekä ajoneuvoverhoilussa. Niklaksen haaveena on oppia ammatti siten, että saisi aikaan hyvää jälkeä, josta voi olla ylpeä. Sitä kautta voisi sitten saada elannon joko Suomessa tai ulko-mailla. Myös harrastuksen ja työn yhdistäminen kieh-toisi häntä. – Pukujen suunnittelu ja tekeminen sekä alan tapahtumissa käynti olisi siistiä, hän visioi.

Harrastukset voivat tukea ammatin opiskelua ja toisinkin päin

Jos haluaa saada käsillään jotain hienoa aikaan, pintakäsittely on yksi opiskeluvaihtoehto, tietää Karita Jokela.

Pintakäsittelyalan perustutkinto: pintakäsittelijä

10

Oppilas-kunnassa kaveripiiri laajenee

”Innostus kasvaa tehdessä, ja alalle sopivat niin tytöt kuin pojatkin.”

Pintakäsittelylinjan opiskelija Karita Jokela on innostunut paitsi valitsemastaan opintolinjasta myös vaikutusmahdollisuuksista oppilaskunnas-sa. Hän lähti mukaan tähän toimintaan muu-taman luokkakaverinsa kanssa, kun oppilaskun-nan jäsenet sitä heille ehdottivat. – Kun saimme kuulla, että oppilaskunta osallistuu esim. juhli-en ja tapahtumien järjestämiseen, innostuimme asiasta. Oppilaskuntaan kuuluu opiskelijoita eri opintolinjoilta ja sen kautta onkin ollut mah-dollisuus paremmin tutustua uusiin ihmisiin. – Kivaa on ollut, ja yhteistyöhenki on todella hyvä, kertoo Jokela.

Oppilaskunta on järjestänyt esimerkiksi ystä-vänpäivä- ja halloween-tapahtumia sekä kek-sinyt ohjelmaa koulun joulujuhlaan. – Olemme saaneet positiivisia kommentteja, mikä on tietenkin mukavaa. Oma Facebook-ryhmäkin on olemassa ja sen kautta on jul-kaistu kuvia. Oppilaskunta kokoontuu tar-peen mukaan, ja tapahtumia suunniteltaessa käytännön yhteydenpitoa helpottaa se, että oppilaskunnan aktiiviporukka kommunikoi What’s up -ryhmäviestien välityksellä.

Autojen maalausta ja paljon muutakinKeväällä valmistuvan Karitan mielestä pintakä-sittelyala on siitä kiinnostava, että se valmistaa monenmoisiin hommiin. – Se voi olla hifiste-lyä ja autojen maalaamista, mutta se voi olla myös huonekalujen maalausta tai raskaampaa työtä vaikkapa telakalla tai teollisuudessa. Jos ruiskumaalaus ei kiinnosta, voi myös suuntau-tua jauhemaalaukseen, latelee nuori nainen vaihtoehtoja. Raisiolainen Karita itse päätyi kokeilemaan alaa siskonsa suosituksesta. – Siskoni on val-mistunut TAO:sta rakennusmaalariksi ja kos-ka hän tiesi minun pitävän autoista, osasi hän kertoa, että pintakäsittelylinjalla pääsee työs-kentelemään mm. juuri autojen parissa. Kari-ta kävi sitten tutustumassa kouluun avoimi-en ovien päivänä, minkä jälkeen hän innostui niin paljon, että päätti hakea opiskelemaan. – Olen ollut tyytyväinen, vaikka aluksi jännitti, että jos ei osaa ja joutuu heti maalaamaan au-ton osia. Onneksi lähdettiin liikkeelle helpois-ta asioista ja sitten vasta taitojen karttuessa on tehty vaativampia töitä. – Rohkeasti kannattaa kokeilla, sillä innostus kyllä kasvaa tehdessä. Karitan silmissä siintelevätkin valmistumisen jälkeen alan työt, mutta mahdollisesti myös jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa.

Lauste

Vasaramäki

Kurjen-mäki

RAUMA

PORI 8 RAUTATIE-ASEMA

Tuomio-kirkko

Koh

mo

Teijonkatu 5 • 20750 Turkupuh. 020 7475 666

LattianpäällystäjäRakennuspeltiseppä

Aikuiskoulutus

Taalintehtaankatu 10

SisustajaKiinteistönhoitaja

Fiskarsinkatu 9

VerhoilijaRestaurointi

Hämeenkatu 24

Kauppa-tori

Itäharju

HELSINKI

110 E18

1

LINJA-AUTO-ASEMA

VarissuoSkanssi

Pääskyvuori

Vasaramäki

Lauste

TAO

HÄMEEN-

LINNA 10

Kupittaanasema

B

TAMPERE

9 E63

Prisma

Ska

nssi

Neste

Sorakatu

Hautausmaa

Mustio

nka

tu

Bio

linja

Littoistentie

Fiskarsinkatu

Taalin

-te

hta

an-

katu

Teijonkatu

Ratapihankatu

Helsinginkatu

Hämeenkatu

Itäinen Pitkäkatu

Hippoksentie

Jaan

intie

Pu

isto

ka

tu

Ka

ske

nka

tu

An

inka

iste

nka

tuU

ud

en

ma

an

tie

Kiin

an

mylly

nka

tu

Lem

min

käis

enkatu

Kalevantie

Itäkaari

Eteläkaari

Kirjurinkatu

Kävely

tie

Skarp

pakulla

ntie

Teijonkatu 5

HALLINTO

MaalariPintakäsittelijä

Veneenrakentaja

TAO:n toimipaikat

11

MaalausDel Arte Povero OyHartela OyHuonekalutehdas Korhonen OyJoRaTa OyJussin Laatoitus ja Maalaus KyKauhax OyLaatupinnoite Lattools OyMaalaus- ja Muutostyöt OyMaalaus KaksioMaalaus Pitkänen OyMaalaus T. JärvinenMaalausliike Helin KyMaalausliike Lundell OyMaalausliike Mika Aaltonen OyMaalausliike Veikko Randell OyMaalausurakointi Aalto OyMa-Kron Julkisivut OyNaantalin maalarit Oy/Salamasa-neeraus OyNCC Rakennus OyRanolift OyRauman Maalaus ja Rakennus-huolto OyS & S TasoitusSaariston Portti OySellakka OyTasoite- ja maalaustyöt Nikula KyTurun Maalitukku OyTurun museokeskus / Luostarin-mäkiTurun Saumaus OyUS-Maalaus OyWanhan Restaurointi

PintakäsittelyAndersson Oy AbAurakorro OyAutokeskus Oy RaisioAutokiila OyAutomaalaamo Teppo Salminen OyDelta Auto Turku OyEPA-Auto OyFläkt Woods OyFSP Oy RaisioHydoring OyInCar OyKSP Kaarina OyLiedon Automaalaamo OyLS-Erikoismaalaus OyMaalaus Kaulio OyMaalausliike Auto Oy SuutariNiklaamo Rehti Oy

Oy S/S Borea Ab -varustamoSuomen korikorjaus OyTarvaspinnoite OyTeollisuusmaalamo Nikander OyTeollisuustuote- ja maalaus OyTM-Maalaus OyTrestonTurun Korjaustelakka OyVaki-Maalaus OyVakka-Suomen Hiekkapuhallus ja maalaus

LattianpäällystysCasaneera OyDuo-PalvelutHTA-Urakointi OyKloba OyL & T VahinkosaneerausLattiamestarit OyNaantalin Sisustus System OyRemontti Turku OySaneeraus ja Maalaus EranderSisustus Taloteam OySuomen Lattiakeskus OyTeppman OyTurun Ykkösparketti Oy

VeneenrakennusFiberline OyForum MarinumMarisail OyMarpol OyPaattimaakarit OyParaisten VenekeskusPuuverstas Kastell OyRymättylän TelakointipalveluRymättylän Vene- ja mallipaja OySaint Boats OySatavan VenepalveluSatua OyS-MarinTT-PuuvenepalveluWenda OyVenetelakka Ramstedt Oy

RakennuspeltityötHirvensalon Peltityöt OyPeltimies OyPSL J. Pohjaluoto OyTmi Jouni JärvinenTurun Pläkkipelti Oy

KiinteistönhoitoAkseli kiinteistöpalvelut OyAT Kiinteistöcontrol Oy RaisioLassila & TikanojaMeyer TurkuTurun Kiinteistöässä Oy

VerhoiluAnneli Haka TmiHeikkilä SailmakerKaani OyKraapan verhoomoMööpeli-MaakariMööpelitoppari Anne MikkonenOy I & J Bergring AbPropelli TmiPuunaulaSisustus MuovikumSisustusverhoomo KikkaSisustusverhoomo KTriangle Motor Co.Verhoilu NuottaVerhoomo & Käsityöpaja Satu-lankaVerhoomo Alina KurkiVerhoomo Anne PelkonenVerhoomo HaapaniemiVerhoomo HakakoskiVerhoomo IidamiinaVerhoomo ja entisöintiliike Anne SilverVerhoomo LundenVerhoomo NastaVerhoomo Pirjo IhanderVerhoomo TocklinVerhoomo TopvelvetVerhoomo VaahteraVerhoomo VekkiVerhoomo Villa

SisustusAallotar – sisustusta ja verhoiluaExposetIkea OyIn Time YachtsKjisik OyKodin YkkönenMerkki-Piste OyMilosan OyNaapuu OyOrikedon Keittiötukku OyPimee VinttiRakennuspalvelu R. Ekholm Rakennuspalvelu Sorje OyRemonttipalvelu Kronström TmiSata-Taito OySisustus MainioSisustusliike Teatteri

Oppisopimusyritykset v. 2015Asomet OyCarrus Delta OyEtelän Kope-Team-mestarit OyHirvensalon peltityöt OyHydoring OyLeevene OyMaalausliike Auto Oy SuutariMaalausliike Kaksio OyMattoliike Sepri OyMattomies OyMilosan OyOrikedon keittiötukkuPeltimies OyRak.tsto Lainio & Laivoranta OyRakennuspalvelu R. EkholmRakennustoimisto Taitoneliö OyRymättylän Vene- ja Mallipaja OySalamasaneeraus /Naantalin maalarit OyStaffpoint OySuomen Julkisivurakennus OySW-yhtymä OyT:mi Pensseli & SutiTampereen Lattiamestarit OyTarvaspinnoite OyTekate OyTeppman OyTmi Ojansuun PeltityöTN-maalaus OyTPU-Maalaus OyTurun Pläkkipelti OyTyökuutioVaki -Maalaus Oy

TAO kiittää kaikkia työssäoppimispaikkoina ja oppisopimuspaikkoina toimineita yrityksiä. Ohessa on lista niistä yrityksistä, jotka ovat lukuvuonna 2014 - 2015 osallistuneet työssäoppimiskouluttajien koulutukseen tai ovat jo suorittaneet koulutuksen. Erillisenä listana ovat oppisopimuspaikkoina v. 2015 toimineet yritykset.