1VILKKU 4 | 2016

Näsijärvi liikuttaa Jaanaa

4 | 2016TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

18

Intranetiä kehitetäänkäyttäjien kanssa

6Aika-työ synnyttääosaamista ja työpaikkoja

3

6

2 VILKKU 4 | 2016

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 52. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa 2016. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 17.8. mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Susanna Lyly. Lastenhoitaja Jaana Vilen nauttii liikuntasetelistään Rauha niemen saunalla ja Näsijärven aalloissa. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

Jaana ja Anne huolehtivatsairaalan vaatteista

Tapahtumatarjonta syntyy kovalla työllä

Tampere tunnetaan monipuolisista harrastusmahdollisuuksista sekä loistavasta kulttuuri-

ja urheilutapahtumatarjonnasta. Niiden ansiosta Tampere on vuodesta toiseen Suomen

kiinnostavimpia kaupunkeja, ja vapaa-ajan mahdollisuuksien takia moni muuttaa kau-

punkiimme.

Kaupungin rooli laajan harrastustoiminnan ja tapahtumakirjon taustalla on merkit-

tävä, vaikka itse sisältö tuleekin usein yhdistyksiltä tai muilta yhteisöiltä. Esimerkkinä

vaikkapa Tampereen stadion, jossa Infran ja liikuntapalvelujen työntekijät painavat par-

haillaan pitkää päivää, jotta loppukesän Suomi–Ruotsi-maaottelu saadaan kunnialla

hoidettua. Tai jo aiemmin Ratinassa pidettävä Eppu Normaalin

40-vuotiskonsertti, jossa mukana soittaa lähes satahenkinen

kaupunginorkesterimme Tampere Filharmonia.

Kesäaikaan kaupungissa tapahtuu joka päivä aamusta

yöhön. Kulttuuripalvelut on koonnut Laikunlavalle avoimen

haun kautta kaikkien aikojen laajimman ohjelmatarjonnan.

Ympäri kaupunkia eri yhteisöt pitävät puisto-

jumppia, järjestävät värijuoksutapahtumia

tai kutsuvat luontoretkille. Ilman toimivaa

kaupunkiympäristöä ja sen jatkuvaa kun-

nossapitoa ja kehittämistä kaikki tämä ei olisi mahdollista. Myös

lupakäytäntöjen sujuvuus on tärkeässä roolissa.

Mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan ja itsensä

toteuttamiseen merkitsee meille paljon muutakin kuin terveyttä ja

työkykyä. Siksi on tärkeää, että kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ai-

kapalvelut tarjoavat asukkaille ison kaupungin edellyttämällä

tavalla tekemistä ja kokemista.

Uutta kehittyy jatkuvasti. Kirjastojen aukioloja on laajen-

nettu itsepalvelua lisäämällä, Luotsi-vapaaehtois toiminta

kutsuu mukaan tukemaan muita ihmisiä vapaa-ajalla, nuo-

risopalvelujen yritysyhteistyön kautta haetaan nuorille

uusia väyliä, Hiedanrannan tehdasalue avautuu kult-

tuuri- ja harrastusympäristönä. Myös kaupungin ta-

pahtumatoimisto tunnustelee koko ajan uusia juttuja,

joilla rikastuttaa tarjontaa.

Parasta on, että kaikki tämä toteutuu pitkälti kau-

pungin työntekijöiden kovan ammattitaidon ja suuren

sydämen ansiosta.

Toivotan Vilkun lukijoille omaan tahtiin sopi van

sisällöllistä ja rentouttavaa kesää. Mahdolli suuksia

siihen ei ainakaan Tampereelta puutu.

Lauri SavisaariTilaajapäällikkö

Kaikki tämätoteutuu työntekijöiden ammattitaidon ansiosta.

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Henkilöstön ideoillejaettiin kehittäjäpalkintoja

4

Anne ja Antti saavattyötehoa liikunnasta

8

16

SIV

UN

KU

VA

T:

SU

SA

NN

A L

YLY

3VILKKU 4 | 2016

rän lasku ilahduttaa henkilöstöjohtajaa.

– Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirty-

neiden määrä on vähentynyt, ja täydelle työ-

kyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle

jääneiden määrä on pysynyt samana kuin

edellisvuonna.

Tampereen kaupungin palveluksessa työs-

kenteli vuoden 2015 lopussa 15  255 työn-

tekijää. Määrä oli vuotta aiemmin 15  228.

Vuoteen 2014 verrattuna henkilöstömäärä

nousi 27 henkilöllä.

Viime vuonna palvelutarve kasvoi eten-

kin sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa hen-

kilöstömäärä nousi 182 henkilöllä vuoden

2015 aikana. •

Henkilöstöasiat >

Henkilöstöraportointi

TAMPEREEN kaupungin henkilöstön sai-

rauspoissaolojen määrä laski vuonna 2015

edellisvuoteen verrattuna. Koko henkilöstön

sairaudesta aiheutuneet poissaolot olivat 15,4

päivää henkilötyövuotta kohden, kun edel-

lisenä vuonna vastaava luku oli 15,5 päivää.

Tiedot selviävät vuoden 2015 henkilöstöti-

linpäätöksestä.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat

30 prosenttia kaikista poissaoloista, fl unssat

ja muut hengitystiesairaudet 14 prosenttia ja

mielenterveyssairaudet 13 prosenttia.

– Sairauspoissaolot ovat vähentyneet tasai-

sesti viime vuosien aikana. Viidessä vuodessa

poissaolopäivien määrä on laskenut henkilö-

työvuotta kohden 2,7 päivää, kertoo henki-

löstöjohtaja Niina Pietikäinen tyytyväisenä.

Myös ennenaikaisten eläköitymisten mää-

3333

Kaupungin intranet uudistetaan

tämän vuoden aikana. Intra-

net toteutetaan uudella alus-

talla, ja myös sisältö ja rakenne

uudistuvat. Uusi intra on tarkoi-

tus julkaista ensi vuoden alku-

puolella.

Loorassa oli huhtikuussa

kysely, jossa pyydettiin käyttäjil-

tä kehittämisehdotuksia. Kyselyyn

vas tasi lähes 450 käyttäjää. Ideoita hyö-

dynnetään uuden intranetin suunnittelussa.

– Intranetiä tehdään ja kehitetään yhdessä

käyttäjien kanssa. Haluamme uudesta intras-

ta mahdollisimman toimivan ja kaupungin

työntekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla

palvelevan, kertoo intranetin uudistamisen

projektipäällikkö Anna-Maria Rauhala.

Noin 90 prosenttia kyselyyn vastaajista

kertoi käyttävänsä Looraa päivittäin. Eniten

kaivataan parannusta hakutoimintoon, josta

halutaan nopeampi ja tarkempi. Yhteystietoi-

hin toivotaan kuvia työntekijöistä ja tietoja

vastuualueista. Vastaajien mielestä ulkoasu

tarvitsisi piristystä.

Uutta Uutta intranetiäintranetiä tehdään käyttäjien kanssa

Uutta intranetiä

voi käyttää työkäytössä

olevilla mobiililaitteilla. Näin

esimerkiksi kotikuntoutuksen

työntekijät pääsevät

helpommin lukemaan

intranetiä.

Sisältörakenteen pitää olla selkeä. Lisäksi

vastaajat toivovat, että uudessa intranetissä

olisi mahdollista yksilöidä sivuja omien tar-

peiden mukaan.

Ajankohtaisen tiedon saamista pidetään

intranetin yhtenä tärkeimpänä tehtävänä.

Käyttäjät kaipaavat intrasta myös omaan

työhön ja kaupunkiorganisaatioon liittyviä

tietoja. Henkilöstö toivoisi intraan nykyistä

enemmän livestriimejä henkilöstötapahtu-

mista, verkkoseminaareja sekä videoita.

Loo ran suositut ja tutut toiminnot, kuten

kirpputori, säilyvät uudistettuina intrassa.

Sairauspoissaolot vähenivät edelleenHenkilöstömäärä organisaation mukaan 31.12.2015

%

16

39

38

34

Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos

Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut

Sosiaali- ja terveys-palvelut

Konsernipalvelut

Konsernihallinto

Uutta intranetiä voi käyttää myös kaupun-

gin mobiililaitteilla. Uudenlaisen ekstranet-

toiminnallisuuden ansiosta tytäryhtiöiden ja

ostopalveluiden henkilöstölle voidaan antaa

rajoitettuja käyttöoikeuksia tietyille sivuille.

Uudessa intranetissä hyödynnetään moder-

nimman alustan mahdollistamia yhteisöllisiä

toiminnallisuuksia. •

Anna-Maria Rauhala

anna-maria.rauhala@tampere.fi

040 831 9068

Loora > Viestintä > Intranet eli

Loora > Intranetin uudistaminen

4 VILKKU 4 | 2016

TAPETILLA

Hatanpään sairaalan vaatehuol-

lossa tehtiin joulukuussa suuri

muutos , kun talon noin 900 työn-

tekijää siirtyivät yhtenäiseen työvaa-

tetukseen ja pääosin yhteiskäyttövaat-

teisiin.

Väki pukeutuu nykyään tumman-

sinisiin housuihin ja vihreään paitaan.

Lääkärintakki koki samassa yhteydessä

rohkean leikkauksen, kun hihat lyhen-

nettiin hygieniasyistä 3/4-mittaan.

– Vaatteet odottavat puhtaina nouto-

pisteen hyllyssä, työntekijä ottaa tarvit-

semansa, käyttää päivän verran ja laittaa

sitten punaiseen pyykkipussiin. Jos vaate

likaantuu, hyllystä voi aina hakea toisen

tilalle, esittelee vaatehuollon esimies

Anne Abdulkadir.

Seuraavana aamuna käytetyt työasut

lähtevät pesulaan ja viimeistään kolmen

päivän kuluttua ne ovat jälleen käytössä .

Vaatehuolto pitää huolen siitä, että hyl-

lyissä on riittävästi puhdasta. Säästöä

syntyy, kun vaatteet kiertävät sujuvasti ja

ovat mahdollisimman paljon käytössä.

– Vielä jos kaikki muistaisivat aina ot-

taa ennen pyykkiin laittamista taskuista

kynät, purukumit, suklaat ja muut vas-

taavat pois, Abdulkadir toivoo.

Vaatehuolto tekeenäkymätöntä työtäTyöasujen materiaalina on erityisesti

sairaalakäyttöön kehitetty polyesteri-

mikrokuitu. Se vaatii asiantuntevan

pesun ammattimaisine laitteineen ja

pesuaineineen. Materiaali on myös

kestävä, kevyt ja menee pieneen tilaan

pesussa, kuljetuksissa ja hyllytyksessä.

Tekstiiliteknologian edistymistä

seurataan vaatehuollossa silti tarkasti.

– Meitä kiinnostavat entistä parem-

TEKSTIT Päivi Stenroos KUVAT Susanna Lyly

Yhdenmukainen vaatetus

– Vaatteiden kehi-

tyksen toivelistalla olisivat

ainakin toimivammat taskut ja

malli, joka sopisi paremmin nais-

vartalolle – naisia on kuitenkin

Hatanpään sairaalan väestä suuri

enemmistö, muistuttavat Anna

Kivimäki, Greta Andersén,

Kristiina Röpetti ja

Fiona Telford.

5VILKKU 4 | 2016

Kaikki matka-asiat hoidetaan pian

KopparissaKOPPARIN matkapalvelu hoitaa kaikki matkaan liittyvät varaukset,

liput, neuvonnan, matka- ja kululaskujen asiatarkastuksen sekä

matkavakuutusten korvausasiat. Myös ryhmämatkat ja tilausajot

tilataan konsernipalveluyksikkö Kopparin matkapalveluista.

Matkapalveluissa on hoidettu vuoden alusta alkaen konserni-

hallinnon, työllisyydenhoidon palveluyksikön, lukioiden, viran-

omaispalveluiden ja Kopparin matkat. Lisäksi kesäkuun alusta myös

Tredun, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä liikelaitosten

matka-asiat siirrettiin Koppariin. Hyvinvointipalvelujen ja Pir-

kanmaan pelastuslaitoksen matkat keskitetään Koppariin 1.10.

Lisäksi Koppari järjestää asiakkaiden toiveiden mukaisia pieniä

ja isoja tilaisuuksia.

Säästöä on saatu aikaiseksi muun muassa varaamalla kaikki

lennot online-palvelusta. Kaupunki on säästänyt myös lentojen

hinnoissa. Keskimäärin yhteen lentoon käytettiin 337 euroa en-

simmäisen vuosineljänneksen aikana , kun lentohinta muilla

online-palvelun vertailuyrityksillä oli noin 404 euroa.

Saako matkustaja tilata itse matkalippuja ja hotelleja?

Ei, matkatilaaja tilaa matkaliput ja hotellit hyväksytyn matkasuun-

nitelman jälkeen. Bussilla (esimerkiksi OnniBus) voi matkustaa

kotimaassa, jos se on edullisempaa tai tarkoituksenmukaista.

Näissä tapauksissa matkustaja voi ostaa lipun itse ja laskuttaa

sen matkalaskun yhteydessä.

Tehdäänkö Tampereella olevasta koulutuksesta Traveliin

matkasuunnitelma?

Ei tehdä, vaan asiasta sovitaan esimiehen kanssa.

Mitä maksaa junalippu välille Tampere–Helsinki–Tampere?

Tällä hetkellä käyttämiemme sarjalippujen hinta on 30,80 €.

Mistä kellonajasta matka alkaa: siitä kun lähtee kotoa vai

siitä, kun juna lähtee? Mikä merkitään paluuajaksi?

Matkan katsotaan alkavan siitä, kun lähtee asunnosta tai työpai-

kalta, ja loppuvan siihen, kun palaa asuntoon tai työpaikalle. Lyhyt

poikkeaminen työpaikalla, esimerkiksi tavaroiden hakeminen, ei

muuta lähtöaikaa, jos matkaa jatkaa välittömästi. •

Kopparin Matkapalvelut

040 712 6808 (42418)

matkat@tampere.fi

Palveluaika ma–pe klo 8.30–15.45

Chat palveluaikoina:

Loora > Henkilöstöasiat > Matkustaminen

Jokaisella on omat kikkansaTYÖASUT ovat päällä työpäivän kaikissa käänteis-

sä. Ei siis ihme, että niistä on helppo saada aikaan

vilkas keskustelu.

Kun Hatanpään sairaalan leikkausosaston apu-

laisosastonhoitaja Merja Mäkinen ja sairaanhoitaja

Greta Andersén sekä valvontaosaston sairaanhoi-

taja Fiona Telford tarttuvat aiheeseen, mielipiteitä

herättävät niin vaatteiden väri, malli kuin materi-

aalikin. Ennen kaikkea väri, sillä ”leikkurin” väelle

malli ja mikrokuitukangas ovat jo ennestään tuttuja,

mutta väri on ollut osa ammatti-identiteettiä.

– Ihan alkuun paidan vihreä tuntui aika erikoi-

selta. Nyt kun siihen on tottunut, niin onhan se

kuitenkin kiva ja pirteä, Telford sanoo.

– Yhtenäinen väri tekee sen, että olemme kaik-

ki yhtä joukkoa. Se on hyvä asia, mutta toisaalta

potilaatkaan eivät sitten erota, kuka on hoitaja,

Mäkinen pohtii.

Yhteiskäyttövaatteisiin on haettu mallia, joka

sopii kaikille. Kun käyttäjät ovat kuitenkin varta-

loltaan ja mieltymyksiltään erilaisia, jokaisella on

omat kikkansa vaatteiden säätämiseen.

– Tässä täytyy itse olla luova, kääriä puntteja

tai hihoja, nipistää kaula-aukkoa pienemmäksi

henkilökortin nipsulla ja pitää sopivaa aluspaitaa,

Andérsen luettelee. •

mat ja ympäristöystävällisemmät mate-

riaalit, joita maailmalla on kehitteillä,

Abdulkadir sanoo.

Hatanpään sairaalan vaatehuolto

huolehtii päivittäin koko sairaalassa käy-

tettävistä vaatteista ja tekstiileistä, hen-

kilökunnan työasujen ja suojavaatteiden

lisäksi potilaiden vaatteista, liinavaat-

teista ja siivoustekstiileistä. Varsinaiset

pyykkikoneet pyörivät kilpailutetuissa

pesuloissa, ja sairaalan oma vaatehuol-

to varmistaa, että tekstiilit ovat oikeaan

aikaan oikeassa paikassa.

– Me olemme tukipalvelu: kun

homma pelaa, se on aika nä-

kymätöntä. Mutta jos jo-

tain puuttuu, meidät

huomataan kyllä

heti, naurahtaa

vaa tehuoltaja

Jaana Kemi. •

TEKSTI Sanna-Maria Röör

Hatanpään sairaalan

vaatehuollon väki on työstään

ylpeä. Kolmen hengen tiimissä

kaikki tekevät kaikkea, ja ovat valmiita

venymään, jotta noutopisteen hyllyssä

riittää puhdasta vaatetta. Kuvassa

vaatehuollon esimies Anne Abdulkadir.

säästää euroja

Kopparin Matka-

palvelujen chat toimii

Loorassa joka arkipäivä,

eli kysymykseensä

saa vastauksen

heti.

Usein kysyttyä matka-asioista

6 VILKKU 4 | 20166666

TAPETILLA

Tampereen kaupunki on mukana

Suomen kuuden suurimman kau-

pungin 6Aika-yhteistyöstrategiassa ,

jossa kehitetään avoimia ja älykkäitä palve-

luja. 6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut

on kestävän kaupunkikehityksen yhteis-

työstrategia.

Tavoitteena on synnyttää vuosien 2014–

2020 aikana Suomeen uutta osaamista, liike-

toimintaa ja työpaikkoja sekä parantaa kau-

punkien palveluprosesseja yli kuntarajojen.

Strategiaa toteuttavat yhteistyössä Tampere,

Helsinki, Turku, Espoo, Vantaa ja Oulu.

6Aika-työ on osoittautunut oivalliseksi

yhteiskehittämisen toimintatavaksi. Kau-

pungit ovat voineet ammentaa toistensa

kokemuksista ja jakaa ideoita ja osaamista

toisilleen. Tampereella kärkihankkeet ovat

hyvässä vauhdissa ja osatoteutukset joilta-

kin osin ehkä edelläkin muita kaupunkeja.

– Toimimme näin suunnannäyttäjänä,

mutta opittavaakin toki on, kertoo Tam-

pereen kaupungin aluekehityspäällikkö

Jukka Järvinen, joka on 6Aika-strategian

kansallisen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Järvinen muistuttaa, että tulossa on

hankehakuja, joissa toivotaan kaupunki-

en olevan vahvasti mukana. Seuraava on

todennäköisesti EAKR-haku syksyllä. 6Aika-

strategiaa toteutetaan Euroopan aluekehi-

tysrahaston (EAKR) tai Euroopan sosiaali-

rahaston (ESR) osarahoittamilla hankkeilla.

Hankkeessa voivat olla mukana kau-

punkien lisäksi muut julkiset yhteisöt tai

kolmannen sektorin toimijat.

Kolmivuotisia, kaikkien kaupunkien

yhteisiä kärkihankkeita tuetaan pilotti- ja

kokeiluhankkeilla. Kärkihankkeiden lisäk-

si Tampereella on parhaillaan meneillään

useita 6Aika- pilottihankkeita.

6aika.fi

Työ jaettu kolmeen painopistealueeseenYhteistyöstrategiassa on kolme

painopistealuetta, joita toteutetaan

kärkihankkeissa. Tampereen kau-

pungilla Outi Nokkonen vetää Avoin

osallisuus ja asiakkuus -hanketta,

Joonas Dukpa Avoin data ja raja-

pinnat -hanketta ja Nina Mustik-

kamäki Avoimet innovaatioalustat

-hanketta. Vilkku kysyi hankkeiden

vetäjiltä kuulumisia.

TEKSTIT Raija LindellKUVA Hanna Leppänen

6Aika-työ synnyttää uusia yhteistyömalleja

Nina Mustikkamäki

1Olemme kokeilleet erilaisia tapoja, miten

yritykset pääsisivät kehittämään ja pilo-

toimaan uusia ratkaisujaan yhteistyössä

kaupungin kanssa. Kokeilimme esimerkik-

si Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla

-idea kilpailua sekä Kipinä 2016 -tilaisuutta,

jossa 15 yritystä esitteli ratkaisujaan kau-

pungin henkilöstölle. Hankkeen kohdealu-

eelle Tesomalle on luotu toimintamallia, joka

saattaa kaupunkilaisten arjessaan kohtaamat

haasteet, toiveet ja tarpeet yhteen sellaisten

yritysten kanssa, jotka voivat hakea näihin

erilaisia ratkaisuja. Syksyllä Tesomalla poh-

ditaan uusia ratkaisuja liikenneturvallisuu-

den parantamiseksi.

2Työ on monipuolista ja innostavaa, mutta

samalla myös haastavaa. Lähes kaikki

tekeminen perustuu yhteistyöhön, joka on-

kin tämän työn suola. On hienoa tehdä töitä

yhdessä monen eri alan ammattilaisen kans-

sa ja samalla oppia itse valtavasti.

3Ideakilpailuamme voi pitää onnistuneena

kokeiluna, sillä saimme erittäin korkea-

tasoiset ehdotukset 15 yritykseltä ja 9 kau-

punkilaiselta. Kaupunkilaisten ehdotuksia

työstettiin eteenpäin työpajassa helmikuus-

sa. Yritysten kärkikolmikon kanssa mietitään

nyt pilotointia.

4Tavoitteemme on luoda innostava toimin-

ta malli, joka tuo yhteen koko kaupunkiyh-

teisön luomaan asukaslähtöisesti pa rempaa

arkea meille kaikille.

1. Mitä hankkeessasi tällä hetkellä tehdään?

2. Millaista työ on?

3. Millaisia onnistumisia teillä on?

4. Millaiset tavoitteet hankkeellasi on?

6Aika-työn lähtökohtana

ovat avoimet toimintamallit,

jotka mahdollistavat koko

kaupunkiyhteisön osallistu-

misen kehittämistyöhön.

– Toimiva yhteisö on

kaupunkilaisten, yritysten,

tutkimus- ja kehitystoimi-

joiden sekä viranomaisten

muodostama kokonaisuus,

kertovat Nina Mustikkamäki,

Joonas Dukpa ja Outi

Nokkonen.

7VILKKU 4 | 2016 7777

Kysy tukikeskuksesta apua chatissa

TIESITKÖ, että uudessa tukikeskuk-

sen palveluportaalissa voit kysyä cha-

tissa lisätietoja tai neuvoa saman tien?

Palveluportaaliin pääset Looran

Ict ja tietohallinto -sivulta tai työase-

man työpöydän kuvakkeen kautta.

Myös tukikeskuksen tuttu numero

03 565  65100 palvelee entiseen tapaan

muun muassa tietokoneisiin, ohjel-

mistoihin, tulostimiin, AV-laitteisiin

ja puhelimiin liittyvissä asioissa. •

Sarviksen B-siipi täyttyy sote-palveluista

HATANPÄÄLLE Sarviksen entisen tehdaskiin-

teistön B-siipeen on alkanut muuttaa sosiaa-

li- ja terveyspalvelujen yksiköitä. B-siipi on

Sarviksen kiinteistön takana. Sinne kuljetaan

Hatanpäänkadun kautta. Tarkempi osoite on

Hatanpäänkatu 3 B.

Ensimmäisten muuttajien joukossa oli

pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyjä tekevä

tiimi. Myös Pirkanmaan sovittelutoimisto on

muuttanut B-siipeen.

Työttömien ja kutsuntavelvollisten terveys-

tarkastuksia tehdään J-rapussa 28.6. saakka,

ja 1.8. alkaen toiminnot ovat B-rapussa.

Hatanpään äitiys- ja lastenneuvola ja Ii-

desrannan äitiys- ja lastenneuvolapalvelut

muuttivat kesäkuun alussa pysyviin tiloihin

uuteen Sarviksen neuvolaan J-rappuun.

Entisessä tehdaskiinteistössä sijaitsevat

hallinnon lisäksi tällä hetkellä jo muun mu-

assa Sarviksen sosiaaliasema, diabetesvastaan-

otto ja vammaispalvelujen toimisto.

Rakennukseen muuttavat lähiaikoina

muun muassa sukupuolitautien vastaanotto,

erityisrokotuksia antava toimipiste, Pirkan-

maan sovittelutoimisto sekä mielenterveys- ja

päihdeasioissa ensiohjausta antava Ensio. •

Joonas Dukpa

1Valmistelemme avoimen datan portaalin

hankintaa kuutoskaupungeille. Kaupun-

gin väliaikainen dataportaali korvataan mo-

nipuolisemmalla ratkaisulla. Suunnittelem-

me pilotointia, jossa avataan ja sovitetaan yh-

teen palaute-, päätöksenteko-, tapahtuma- ja

resurssienvarausrajapinnat. Valmistelussa on

myös muun muassa tietojärjestelmäluette-

lon ja uusimman ostolaskuaineiston avauk-

set. Järjestämme lisäksi koulutuksia.

2Meillä on poikkeuksellinen organisoitu-

mistapa, jossa kuutoskaupunkien osato-

teutukset muodostavat oman virtuaaliorga-

nisaation, joka tekee päivittäistä yhteistyötä

sähköisillä työkaluilla. Lähin avoimen datan

kollega oman tiimin ulkopuolelta löytyykin

usein toisesta kuutoskaupungista. Myös kau-

pungin sisällä on paljon sidosryhmiä, ja yri-

tykset hankkeen varsinaisena kohderyhmänä

on uudenlainen haaste.

3Olemme avanneet jatkuvasti dataa, kuten

kaupunkien ostolaskuja, sekä testanneet

erilaisia laitteita datan tuottamisen välineinä.

Julkaisimme ohjeistusta muille kaupungeille

avoimien rajapintojen toteuttamisesta ja datan

harmonisoinnista. Datan käyttöä on edistet-

ty erilaisin tapahtumin ja kilpailuin, esimer-

kiksi Open Tampere Challenge -sovelluskil-

pailussa ja Tampere Smart City Hackathonis-

sa. Avoin data on myös viety osaksi kaupun-

gin korkeakoulujen kursseja ja harjoitustöitä.

4Päätavoitteena on saada yritykset hyö-

dyntämään kaupunkien julkaisemaa

dataa esimerkiksi uusien palveluiden raaka-

aineena. Haluamme vakiinnuttaa datan avaa-

misen osaksi kaupunkien perustoimintaa ja

muodos taa kuutoskaupungeille jatku van yh-

teistyömallin. Luomme mahdollisuu det avoi-

men datan ja rajapintojen julkaisuun , ja tie-

tenkin itse datan avaaminen ja uudet avoi-

met rajapinnat ovat päätuotoksia.

Outi Nokkonen

1Saimme juuri valmiiksi asiakasneuvon-

nan vision ja toimintatapojen palvelu-

muotoilun Koillisen hyvinvointikeskuksen

työryhmän kanssa. Määrittelyjä hyödynnetään

muidenkin asiakasneuvontaa tarjoavien palve-

lupisteiden kanssa. Asiakasneuvonnan digita-

lisointi on tärkeä osa työtämme ja edistämme

sitä muun muassa ideatyöpajoissa sekä tar-

joamalla tietoa ja kontakteja digiratkaisuista

kiinnostuneille. Lisäksi olemme mukana te-

kemässä kaupungin uutta osallistumisen mal-

lia, jonka päämääränä on palvelujen parem-

pi asiakaskokemus sekä yrityskumppanuus.

2Yksi mielenkiintoinen hanketyön piirre

on yhteistyö viiden muun kaupungin ja

siellä samanlaista työtä tekevien kanssa. Kau-

punkien haasteet ovat todella samanlaisia:

tahdomme korostaa asiakaskokemuksen ja

-palvelun tärkeyttä.

3Kokosimme yhteen keskustan alueen

asiakasneuvonta ja -palvelupisteissä

työskenteleviä. Päällimmäisiksi tavoitteiksi

nousivat tiedonkulun parantaminen ja halu

lisätä yhteistyötä asiakaspalvelutyötä tekevi-

en kesken. Suunnittelijat työstävät prosesseja

ja työvälineitä sellaisiksi, että asiakaspalvelua

voi tehdä mahdollisimman sujuvasti.

4Tavoitteemme on saada aikaan palvelujen

kehittämisen työkaluja yrityskumppa-

nuuksien lisäämiseksi. Yrityskumppanuuden

eteen tehdään työtä yhdessä Ninan ja Joonak-

sen kanssa. Toinen tavoite on asiakasneuvon-

nan yhtenäinen malli. •

Sarviksen

B-siipeen on

muuttanut mo-

nia sosiaali- ja

terveyspalvelujen

yksiköitä.

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

8 VILKKU 4 | 20168

Kaupungin työntekijät ovat jälleen osoit ta neet

innovatiivisuuttaan. Vuosittaisten, yhdettä-

toista kertaa jaettujen kehittäjä palkintojen

palkintoraati sai tällä kertaa 96 hakemusta. Pal-

kinnoille pääsi 16 ideaa tai kehityshanketta.

– Monenlaisista hienoista ehdotuksista oli

haastava työ valita parhaimmat. Todella hyviä jäi

palkitsematta, kertoo työhyvinvointipäällikkö Sami

Uusitalo.

Työntekijöiden ideoiden palkitsemisessa koros-

tui kilpailun alkuvuosina työturvallisuuden lisääminen.

Nyttemmin painottuu ajatus uusien ja innovatiivisten työs-

kentelytapojen ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittämisestä.

Kehittäjäpalkintojen halutaan elävän ajassa. Niinpä palkinto kategorioita

oli tänä vuonna kolme:

1. Työturvallisuus ja työhyvinvointi / innovaatiot

2. Asiakaslähtöisyys / palveluinnovaatiot sekä

3. Verkostoituminen / yhteistyö yli organisaatiorajojen / innovaatiot.

Palkitut ovatkin keskenään hyvin erilaisia.

– Halusimme palkita sekä yksinkertaisia arjen ideoita että moni-

ammatillisessa yhteistyössä kehitettyjä innovaatioita.

Ehdotuksissa korostuivat myönteisellä tavalla toisaalta kaupungin

eri yksiköiden välinen yhteistyö, toisaalta yhteistyö kaupungin ja ulko-

puolisten toimijoiden kanssa.

– Organisaatioiden välinen kumppanuusajattelu kannattaa, Uusi talo

iloitsee.

Vuoden kehittäjäpalkinnot jaettiin

TEKSTIT Tuija Heikkilä KUVAT Susanna Lyly

Vilkussa

esitel lään viisi palkinnon

saanutta kehitystyötä.

Muihin palkittuihin voi

tutustua Loorassa:

Henkilöstöasiat >

Yhteistoiminta >

Kehittäjäpalkinto

9VILKKU 4 | 2016

Verotiedot vaikuttavat moneen, mutta niiden

käyttö on ollut hankalaa. Verotodistusten

pyytäminen ja saaminen niin verottajalta

kuin tuhansilta asiakkailta on hidasta, ja

toisaalta verotustiedot voivat olla riittämättömät ja

vanhentuneet.

– Kun asiakasmaksujen käsittely ruuhkautui asiak-

kaiden tulotietojen odottamisen vuoksi, ryhdyin

kyselemään vaihtoehtoja, jotta asiakkaita ei tar-

vitse juoksuttaa toimittamassa eläkepäätöksiä tai

muita lippulappuja, vaan tiedot saataisiin suoraan

järjestelmistä, sanoo palvelupäällikkö Juho Tervo

konsernipalveluyksikkö Kopparista.

Sosiaalihuollon lainsäädäntö on mahdollistanut

jo pitkään sen, että verohallinto voi välittää tieto-

jaan kunnille. Työkalu verotietojen suorakyselyyn on

kuitenkin puuttunut. Keväällä 2015 Tampere ryhtyi

etsimään ratkaisua yhteistyössä verohallinnon kanssa.

Nyt uuden sovelluksen kautta on tehty Tampereelta

verottajalle jopa 500 verotietokyselyä päivässä.

– Juhon aloitteesta olemme päässeet tilanteeseen,

jossa kaupungin työntekijät saavat asiakastyössä tar-

vitsemansa tuoreimmat veroehdotuksen ja vahviste-

tun verotuksen tiedot sähköisesti, ict-palveluvastaava

Anssi Rummukainen iloitsee.

Sovellus tehtiin omana työnäIdeasta oli kuitenkin pitkä matka lopputulokseen.

Toteuttajaksi otettiin sovellusasiantuntija Arto Lem-

metyinen.

– Vaihtoehtoja ja toteutustapoja sai kyllä miettiä,

mutta heti tuli mieleeni käyttää sovelluksen tekoon

järjestelmäriippumattomia, ilmaisia työkaluja ja tek-

niikoita, Lemmetyinen kertoo.

Käyttöönoton suunnittelussa oli mukana Kopparin

asiakasmaksuyksikön ja Sarviksen sosiaaliaseman

työntekijöitä, jotka myös testasivat ensimmäistä

versiota.

– Tietohallinnon ja sosiaalipalveluiden yhteistyö

pilotin teossa toimi hyvin, Rummukainen kiittelee.

Sovelluksen teko omana työnä oli hyvä ratkaisu.

Vaikutuksiltaan tärkeän hankkeen kustannukset

jäivät pieniksi.

– Sovellus syntyi nopeasti verrattuna siihen, että

työ olisi teetetty jollakin suurella ohjelmistotalolla.

Ryhdyin ehdottelemaan asiaa vuosi sitten, ja jo mar-

raskuussa pilotti oli valmis, Tervo kertoo.

Tampere ainoa verotietojen suorakäyttäjäJärjestelmä on ensimmäinen vastaava maassam-

me, ja tällä hetkellä Tampere on ainoa verotietojen

suorakäyttäjä. Sovelluksen lähdekoodi on tarkoitus

lisensoida avoimena, jotta sovellusta voi hyödyntää

valtakunnallisesti myös muissa kunnissa. Verohal-

linto on tyytyväinen, mutta niin ovat asiakkaatkin.

Verotietojen suorakysely mahdollistaa

uuden käytännön koko maahan

Juho Tervo, Arto

Lemmetyinen ja Anssi

Rummukainen osaavat

katsoa tulevaan. He

olivat ideoimassa

ja toteuttamassa

verotietojen suorakysely

-sovellusta.

KEHITTÄJÄ-

PALKINTO

10 VILKKU 4 | 201611010010

Tukea ja toivoa nuorten

elämänhallintaan

Aikuisten sosiaalipalveluissa nuoret

ovat iso asiakasryhmä. Lama on

vai kut tanut työllistymiseen ja toi-

meen tuloon, ja useat kärsivät vielä

1990- luvun laman vaikutuksista. Monet ei-

vät ole saaneet kotoa mallia rahan käyttöön

ja taloudenpitoon.

Pikavippejä saa helposti, mutta pienistä-

kin veloista kasvaa äkkiä isoja. Luottotiedot

menevät, asunnottomuus uhkaa, omaa uraa ja

paikkaa ei löydy. Tukia ei osata hakea. Kaikki

vaikuttaa toivottomalta.

– Elämäntaidot ovat hukassa kaikella tapaa,

sosiaaliohjaaja Sari Koskinen sanoo.

– Nämä nuoret ovat selvästi syrjäytymis-

vaarassa, sosiaalityöntekijä Jaana Haikonen

painottaa.

– Asiakasmaksulaki vaatii tekemään in-

deksitarkistukset parillisina vuosina. Vuonna

2014 niihin meni aikaa yli vuosi. Uuden ve-

rotietojen suorakyselyn avulla ikäihmisten

palveluiden indeksitarkistukset ovat tältä

vuodelta jo tehty. Jos vaikkapa kotihoidon

asiakas joutuu odottamaan maksupäätöstä

useita kuukausia, on ensimmäinen lasku

iso maksettavaksi, Tervo selventää nopeu-

den etuja.

Verotietojen suorakyselyjärjestelmän Ke-

hit täjäpalkinnon saivat lisäksi ict:n, asia kas -

maksuasioiden ja toimeentuloturvan asian-

tuntijat Terhikki Ahonen, Johanna Nässi,

Johanna Palonen, Anna Pekkarinen, Timo

Ruohola, Sini Seppälä-Kangas, Susanna Syy-

rakki ja Piia Wallenius. •

Nuorten asiakkaiden ylivelkaantuminen

on huolestuttanut kaupungin sosiaalipalve-

luiden ammattilaisia pitkään.

Kun yhteistyöhön saatiin mukaan talous- ja

velkaneuvonta sekä nuorten sosiaaliohjaajat,

päästiin pitkäaikaisista toiveista käytännön

tekoihin. Syntyi ryhmätoiminta, josta kuusi

sarvislaista sai Kehittäjäpalkinnon.

Fyrkkaa & fi ilistä -ryhmissäpuhutaan rahankäytöstä– Loppukeväästä 2015 ryhdyimme suunnitte-

lemaan, ja syyskuussa ensimmäinen nuorten

talouden- ja elämänhallinnan Fyrkkaa & fi i-

listä -ryhmä aloitti kokoontumisensa, johtava

sosiaalityöntekijä Riikka Kimpanpää kertoo.

Sosiaalityön ja toimeentulotuen asiakkaista

kerättiin joukko 18–29-vuotiaita vapaa eh-

toisia, jotka sitoutuivat osallistumaan kerran

viikossa noin kuukauden ajan järjestettävään

ryhmään.

– Ryhmässä käsitellään rahankäyttöä konk-

reettisesti: käydään läpi oma budjetti ja tiliote,

laskut ja muut menot, puhutaan pikavipeistä,

toimeentulotuesta, koulutuksesta ja työllis-

tymisestä. Kun talous on kuralla, ei jakseta

uskoa tulevaan. Haluamme saada nuoret

huomaamaan, että kaikki on mahdollista,

sosiaaliohjaaja Toivo Koskinen vakuuttaa.

– Moni ei tiedä tai halua tietää, paljonko

rahaa heille tulee ja mitä siitä jää tai paljonko

ulosotossa on velkaa, talous- ja velkaneuvoja

Elisa Schroderus on huomannut.

Viimeisellä kerralla ryhmässä tehdään

ruokaa ja puhutaan ravitsemuksesta ja hy-

vinvoinnista, kuten unesta.

– Monet pikaruokiin tottuneet sanovat, että

voisivat kokeilla kokkausta kotonakin, kun se

onkin niin helppoa ja halpaa, sosiaaliohjaaja

Riikka Vedenpää kertoo.

Myös sosiaalisettaidot vahvistuvatPeriaate on, että nuori voi tulla ryhmään

sellaisena kuin on. Keskustelukulttuuri on

avoin, luottamuksellinen ja itsetuntoa kohot-

tava. Taloustaitojen ohella vahvistuvat myös

sosiaaliset taidot.

– Asiantuntija-avun ohella nuoret saavat

vertaistukea toisiltaan, jotkut jopa ystävysty-

vät. Ryhmissä on ollut älyttömän hyvä henki,

Toivo Koskinen kehuu.

Ryhmiä on järjestetty nyt neljä. Niiden

jälkeen osanottajat keskustelevat vielä sekä

sosiaalityöntekijän että talous- ja velkaneu-

vojan kanssa.

– Ei ryhmä muuta kenenkään elämää, mut-

ta muuttumisprosessi lähtee käyntiin, Toivo

Koskinen sanoo.

Positiivista muutosta asiakkaissa nähneet

työntekijät ovatkin innostuneita, vaikka tiloja

ryhmille on ollut vaikea saada, eikä toimintaan

KEHITTÄJÄ-

PALKINTO

Fyrkkaa & fi ilistä -palkitut

vasemmalta Riikka Kimpanpää,

Sari Koskinen, Toivo Koskinen,

Elisa Schroderus, Riikka Vedenpää

ja Jaana Haikonen.

11VILKKU 4 | 2016 1111111

Tampereen seudun ammattiopisto

Tredulla on 20 toimipistettä. Opiskelu-

paikkaa etsivät opiskelijat ja koulujen

opinto-ohjaajat olivat usein ihmeis-

sään, mistä saisivat tarvitsemansa tiedot vai-

vattomasti. Viime syksynä Tredun johto näytti

vihreää valoa uudelle toimintatavalle, ja pro-

jektijohtaja Raija Keuro lähti miettimään, mi-

ten se voitaisiin järjestää.

– TreduNavi syntyi tarpeesta tarjota asiak-

kaille parempia asioita, ei vain paremmin,

Keuro tiivistää.

Parhaaseen mahdolliseen tulokseen tarvit-

tiin moniammatillinen ja asiantuntemus-

rajojaan rohkeasti ylittävä, mutta ennen kaik-

kea asiakaspalvelusta innostunut työryhmä.

Tärkeää oli myös alussa asetettu täsmällinen

deadline, johon mennessä piti olla valmista.

Onnistumisesta Keuro kiittää myös oppilaitok-

sen ammatillisen koulutuksen johdon tukea.

Kehittäjäpalkittuun TreduNavi-työryh-

mään Keuron ohella kuuluvat opinto-ohjaaja

Tiina Hevonkorpi, suunnittelija Minna Harju

Muhvi lämmittää

kädet

Askartelunohjaaja Aila Mäkelä työs-

kentelee Pispan palvelukeskuksessa .

Viime vuonna, kun työpiste oli

remontissa, hän oli apuna ryhmä-

kodissa ja kuljetti usein iäkästä asiakasta hoi-

toon. Miehen ääreisverenkierto oli kuitenkin

niin huono ja kädet jääkylmät, että nukutus-

aineen kulkeutuminen kämmenselän kanyy-

listä verenkiertoon oli hidasta.

Mäkelän monikymmenvuotinen oma am-

mattitaito tuli avuksi.

– Mietin, miten voisin auttaa, ja keksin

ommella yksinkertaisen, lämmitettävän fark-

kukankaisen muhvin käsiä lämmittämään,

Aila Mäkelä kertoo.

TreduNaviasiakkaan

asialla

Muhvi on 36 senttiä pitkä, valmiina 1,2

kiloa painava lieriö, johon Mäkelä tikkasi nel-

jä lokeroa. Ne hän täytti kauranjyvillä. Näin

muhvin voi lämmittää mikroaaltouunissa, ja

se säilyttää lämpönsä pitkään.

– Asiakas istui pyörätuolissa tyytyväisenä

kädet muhvissa, ja tyytyväinen oli myös hoi-

tohenkilökunta.

Sen jälkeen muhveja on syntynyt useita.

Ne ovat helppoja tehdä, edullisia, ekologisia ja

monikäyttöisiä. Kangas voi olla muista töistä

jääneitä tilkkuja. Muhvilla voi lämmittää tai

pakastimessa jäähdytettynä viilentää käsien

lisäksi niin kipeytynyttä niskaa, kyynärpäätä

kuin jalkaterääkin. Jos haluaa purkaa muhvin,

kauran voi antaa linnuille.

Palkintolautakunta kiitteli Mäkelän ideaa

arjen innovatiivisuudesta, jossa työkäytäntöjä

kehitetään asiakaslähtöisesti. Muhvi onkin

monelle tarpeellinen.

– Yhdellekin asiakkaalle muhvi on osoit-

tautunut oivaksi helpotukseksi sormiampu-

taation aiheuttamaan aavesärkyyn ja käden

paleluun. •

KEHITTÄJÄ-

PALKINTO

Aila Mäkelä keksi ommella

muhvin auttamaan huonosta

verenkierrosta kärsiviä.

ole ollut rahaa. Pienet tarjoilut ja tarvittavat

materiaalit on tempaistu tyhjästä.

Kehittäjäpalkitut ovatkin nähneet, että

tällaista velkaantumista, syrjäytymistä ja pit-

käaikaista toimeentulotuen tarvetta ehkäise-

vää käytännönläheistä toimintaa tarvittaisiin

pysyvästi ja kaikenikäisille.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön edus-

taja on antanut erityiskiitokset Tampereen

käytännöstä ja toivonut myös muiden kuntien

ottavan sen käyttöön. Onnistuneeksi osoittau-

tuneen toiminnan tulevaisuus on kuitenkin

tämän vuoden jälkeen auki. •

KEHITTÄJÄ-

PALKINTO

TreduNavin toteutta-

neeseen iloiseen työ-

ryhmään kuuluvat

Tiina Hevonkorpi, Jonna

Högman, Raija Keuro ja

Minna Harju.

12 VILKKU 4 | 20161112212

Veritapaturmat vähenivät

tiedotuskampanjalla

Kun Virva Iisala, Johanna Nevala ja

Liisa Calonius toteuttivat Kehit tä jä-

palkitun kampanjansa veri ta pa -

turmien ehkäi systä koti hoi-

dossa, eivät he ar vanneet , miten ajan-

kohtainen aiheesta valta kunnallisesti

tulisi.

– Uutinen näytteenotosta Hel-

singissä likaisilla neuloilla kuulosti

uskomattomalta. Miten sellaista voi ta-

pahtua, työsuojeluvaltuutettu Johanna Nevala

ihmettelee edelleen.

– Ei voi käsittää, kuinka ammatti-ihminen

käyttää uudelleen ei-steriiliä neulaa. On se

ollut murheellista tuolle hoitajallekin, tuki-

palvelupäällikkö, työsuojelupäällikkö Virva

Iisala sanoo.

– Mutta onneksi hän ilmoitti asiasta, huo-

mauttaa sairaanhoitaja Liisa Calonius.

Sattuneista veritapaturmista – ja luonnolli-

sesti kaikista muistakin työsuojeluongelmista

– ilmoittaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

– Koska ketään ei haluta syyllistää, tapah-

tuneista myös ilmoitetaan, Nevala kiittelee.

Ohjeita japerehdytystäToissa vuonna Tampereella tuli kaupungin

työsuojeluun runsaasti ilmoituksia veritapa-

turmista, jotka olivat sattuneet kotihoidossa.

Kyse oli neulanpistoista aiheutuneista tur-

mista mutta erityisen paljon myös kyretin

aiheuttamista viilloista. Kyretti on haavan-

puhdistusväline, terävä kuin partakoneen terä.

Syksyllä 2014 kaupungin laitoshoidossa

oli järjestetty menestyksekäs kampanja, jon-

ka ansiosta veritapaturmien määrä vähe-

ni murto-osaan aiemmista. Jotakin oli

tehtävä siis myös kotihoidossa, joka

oli yhdistynyt vuoden 2015 alussa lai-

toshoidon kanssa uudeksi kotihoito

ja asumispalvelut -tuotantoalueeksi.

Iisala reagoi vakavaan tilanteeseen,

ja viime lokakuussa käynnistyi herättävä

kampanja. Työsuojelu teki pikkujulisteen

kyretin puhdistuksesta jo aiemmin käytös-

sä olleen Neuloja ei saa hylsyttää -julisteen

rinnalle sekä tiivistetyn ohjeen, mitä tehdä,

jos tapaturma kuitenkin sattuu.

Calonius jakoi laminoidut ohjeet kaupun-

gin kaikkien kotihoidon tiimien ilmoitustau-

luille ja perehdytti työntekijöitä kyretin ja

injektioneulojen asianmukaiseen käyttöön.

Nevala on pitänyt aihetta esillä muistuttaen

esimiehiä keskustelemaan tiimipalavereissa

asiasta.

– Ällistyimme kampanjan tehoa. Vain kol-

messa kuukaudessa veritapaturmailmoitukset

loppuivat kuin seinään, Iisala iloitsee.

Asioita pitääjalkauttaaEhkäisy on tärkeää, koska tapaturmat tulevat

kalliiksi ja vievät työaikaa, mutta ne saattavat

myös aiheuttaa työntekijälle tai jopa tämän

perheelle huolta, jos hoidetulla potilaalla on

jokin tarttuva tauti.

– Tartuntamahdollisuus on pieni, mutta

psyykkinen jännitys on turha ja huolellisuu-

della ja työsuojelulla vältettävissä, Nevala

sanoo.

– Pienillä teoilla ja halvalla saakin aikaan

isoja asioita ja suuria säästöjä. Mutta on sama,

mitä työsuojelu puuhaa, jos asioita ei saada

jalkautettua, Iisala muistuttaa.

Kaikki kolme haluavatkin antaa suuren

kiitoksen kampanjan onnistumisesta kai-

kille kotihoidon esimiehille ja työntekijöille.

– Työsuojelu on yhteistyötä, he vakuut-

tavat. •

ja oppisopimuksella työskentelevä toimisto-

työntekijä Jonna Högman.

Hevonkorpi toi työryhmään ohjaus-

osaamista ja opettajan Tredu-tietoa, Harju

sähköisten järjestelmien tuntemusta ja

tietotekniikan kehitystaitoa sekä Högman

opiskelijan ja valintatyöhön osallistuneen

näkökulman opiskelijahakuprosessista.

Monikanavainenyhden luukun palveluNäiden ammattilaisten yhteistyönä syntyi

monikanavainen yhden luukun palvelu, jos-

ta saa tietoa, neuvoa ja yksilöllistä ohjausta

Tredun palveluista ja opintomahdollisuuk-

sista. TreduNavi auttaa palvelunumerossa,

chatissä, sosiaalisessa mediassa sekä Tredun

Sammonkadun toimipisteen yhteydessä.

– Jos emme tiedä jotakin, tiedämme, mis-

tä tiedon saa. Asiakasta ei pompotella, Tiina

Hevonkorpi korostaa.

Jo nyt muutaman kuukauden toiminnassa

ollut TreduNavi on osoittautunut onnistu-

neeksi. Kiitosta tulee. Esimerkiksi helmikuun

puolivälissä avatussa chatissä on käyty yli 700

keskustelua. Toimintatapojen muutokset poi-

kivat myös merkittävää konkreettista säästöä

sekä rahassa että työajassa.

TreduNavi ei kuitenkaan ole valmis, vaan

se muuttuu koulutuksen ja opiskelijoiden tar-

peiden myötä.

– Haaveenamme on olla tulevaisuudessa

24/7 siellä, missä asiakkaatkin, Minna Harju

sanoo. •

Virva Iisala, Johanna

Nevala ja Liisa Calonius

toteuttivat yksinkertaisen

mutta menestyksellisen

tiedotuskampanjan

veritapaturmien ehkäisemi-

seksi kotihoidossa.

KEHITTÄJÄ-

PALKINTO

13VILKKU 4 | 2016

Puhelupalvelusihteeri Riina Hirvonen

on kollegoidensa tavoin varsinainen

kaupungin organisaatiotuntemuksen

mestari. Hänen työpaikkansa puhelunvä-

lityspalvelut välittää kaikki kaupungin eri

yksiköiden yhteiseen vaihteeseen tulevat

puhelut.

Hirvonen laskee, että asiakasorganisaa-

tioita ja -yrityksiä on liikelaitokset mukaan

lukien 26. Niihin kuuluu lähes 2 000 yk-

sikköä.

Välittäjien täytyy tietää, mitä asioita

kukin yksikkö käsittelee. Puhelu ohjautuu

oikeaan paikkaan silloinkin, kun soittaja

pyytää esimerkiksi jollekin lasten asioita

hoitavalle henkilölle.

– Ihmiset eivät aina tiedä, minne heidän

pitäisi soittaa. Me kuuntelemme heidän

asiansa ja otamme selvää, mikä yksikkö

on kyseessä. Tarvittaessa neuvomme soit-

tamaan muualle, annamme numeroita ja

kerromme, milloin asiakkaan tavoittelema

henkilö on tavattavissa, Riina Hirvonen

sanoo.

”Se tummatukkainen nainen siellä pe-

rähuoneessa” ei kelpaa enää hakuohjeeksi,

sillä asiakasorganisaatioiden palveluksessa

työskentelee tuhansia ihmisiä. Tampereen

vaihde hoitaa tilapäisesti myös Oriveden

kaupungin puhelut. Oriveden sosiaali- ja

terveyspalveluihin soitettuja puheluita

se on välittänyt jo yhteistoiminta-alueen

perustamisesta lähtien.

Keskuksia oliennen useitaRiina Hirvonen aloitti 12 vuotta sitten pu-

helunvälityksessä Tammelakeskuksessa ,

jolla oli tuolloin oma vaihde. Niin oli myös

muun muassa sosiaali- ja terveystoimella ,

liikennelaitoksella ja keskusvirastotalol-

la . Vuonna 2006 keskukset yhdistettiin .

Toimipaikka sijaitsi aluksi Ratinassa ja

vaihtui myöhemmin Tietotaloon Nau la-

kadulle . Yksikkö työllistää nyt kuusi puhe-

lupalvelusihteeriä ja palvelupäällikön.

Vaihteen kautta soitettavien puhelujen

määrä on kaiken aikaa laskenut, mutta

edelleen keskusta tarvitaan. Verkkopalve-

lut, netistä helposti löytyvät yhteystiedot ja

takaisinsoitto eivät aina korvaa keskusta.

– Kyllä meillä on vielä töitä. Yksi välittäjä

vastaa 100–250 puheluun päivässä. Maa-

nantait ovat kiireisimpiä. Ihmiset hoitavat

silloin asioitaan. Sosiaalityöntekijöiden

soittoaikoina puheluita tulee koko ajan.

Kaikista puheluista pääsee läpi yli 99 pro-

senttia, ja niihin vastataan 3–4 sekunnissa,

Hirvonen kertoo.

Puheluja välitetään eniten avopalvelui-

hin. Seuraavina tulevat sairaala- ja kuntou-

tuspalvelut, konsernipalveluyksikkö Kop-

pari, tilaajaryhmä ja Tredu.

Välittäminenon ydintehtäväTekniikka on Riina Hirvosen aikana pysynyt

samana, mutta puhelunvälitysjärjes telmä

on toki kehittynyt ja saanut lisää ominai-

suuksia. Vuosi sitten siihen tulivat näky-

viin kalenterimerkinnät. Timecon-kulun-

valvontaa on voinut seurata jo paljon aikai-

semmin. Niiden ansiosta puhelupalvelu-

sihteerit pystyvät tarkistamaan, onko soit-

tajan tavoittelema henkilö paikalla tai mil-

loin hän tulee.

Kaupungin työntekijöille järjestelmä

näkyy Loorassa SinfoWebinä, josta löyty-

vät yksiköiden ja henkilöiden yhteystiedot.

Hirvonen sanoo pitävänsä työstään, jossa

saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Se on

myös monipuolista. On sellaistakin, mikä

ei näy – tai oikeastaan kuulu asiakkaille,

kuten SinfoWebin päivittäminen yksiköiden

ilmoittamien tietojen mukaan.

Hirvonen tähdentää, että keskuksen teh-

tävä on välittää puheluja. Asioihin ei oteta

kantaa, vaikka soittajien kanssa syntyisikin

keskustelua.

– Me olemme monesti ensimmäinen

paikka, johon ihmiset ottavat yhteyttä.

Joskus saattaa tulla ryöppyäkin. Se kuuluu

asiakaspalvelutyöhön, johonkinhan harmi

puretaan.

Riina Hirvosen suosikkiharrastuksia ovat

lukeminen ja käsityöt. Hän muun muassa

ompelee paljon vaatteita pojalleen.

– En hirveästi puhu puhelimessa vapaa-

aikana enkä juuri hoida asioita puhelimitse,

hän hymyilee. •

Riina välittää kokemuksella

Puhelun-

välityksessä täytyy

tuntea kaupungin organi-

saatio hyvin. Riina Hirvonen

työtovereineen välittää

puheluja 2 000:een

eri yksikköön.

TEKSTI Jaana Kalliomäki

KUVA Susanna Lyly

ASIAKASPALVELUN AMMATTILAISET

14 VILKKU 4 | 2016

Yhteensä 700 kaupungin esimiestä saapui tuttuun tapaan

Tampere-taloon tapaamaan toisiaan, vaihtamaan kuulu-

misia ja kuulemaan puheita esimiestyön ajankohtaisista

aiheista. Kahdeksatta kertaa järjestetty esimiespäivä alkoi lep-

poisasti yhteisellä aamiaisella.

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön esimies Marja-

Leena Rajala nautti aamukahvista kollegoidensa kanssa ja odotti

päivän antia avoimin mielin. Rajalan mielestä päivän puheenai-

heet mielen kehittämisestä esimiesten verkostoihin ovat erittäin

kiinnostavia ja antavat varmasti virikkeitä työrutiineihin.

– Haluan aina tehdä työssäni asioita entistä paremmin. Toi-

von, että joudumme laittamaan tänään aivonystyrät käyttöön,

Rajala sanoi.

Myös Hatanpään ravintokeskuksen ruokapalvelupäällikkö

Anu Salmela pitää jokavuotista esimiespäivää ajatuksia herät-

tävänä tilaisuutena.

– En odota, että täältä saisi suoria vastauksia eri työyhtei-

söjen vaihtuviin haasteisiin, vaan jokainen esimies voi jatkaa

oppimista ja itsensä kehittämistä täältä saamiensa vinkkien

avulla, Salmela sanoi.

Kehitys nojaa hyvään johtamiseenProfessori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamis-

korkeakoulusta toi esimiespäivään innostavia faktoja tieteen

huipulta. Kaupunkien kehitystä tutkineen professorin mukaan

kolme tekijää erottaa pitkällä aikavälillä hyvin menestyvät kau-

pungit huonoista. Näitä ovat hyvä johtaminen, avoimuus ja ak-

tiivinen kehittäminen.

– Kaikkea voidaan kehittää. Jos esimiehet eivät kuitenkaan

sitoudu muutostyöhön, mikään ei kehity. Jos halutaan menes-

tyä, tyytyväisyys nykytilanteeseen ei riitä, Sotarauta muistutti.

Viime vuosina paljon huomiota saanut muutosjohtaminen

pitää pintansa työelämässä edelleen. Ruokapalvelupäällikkö

Anu Salmelan mielestä asiakkaiden tarpeet muuttuvat ravit-

semusalalla jatkuvasti.

– Nykyään työntekijät myös vaihtavat usein työpaikkaa tai

siirtyvät kokonaan alalta toiselle. Yksi esimiesten haasteista

onkin oppia tuntemaan vaihtuvat työyhteisönsä jäsenet, 20

vuotta esimiestyötä tehnyt Salmela kertoo.

Professori Sotarauta ymmärtää hyvin, miten

haastavassa asemassa esimiehet työpaikoilla

ovat.

– Esimiestyössä pitäisi osata reagoida

niin työntekijöiden, suurten johtajien,

asiakkaiden kuin yhteistyökumppanei-

den näkemyksiin, toiveisiin, huoliin ja

tavoitteisiin. Onnittelut, olette tehneet

hienon uravalinnan, Sotarauta hauskutti

yleisöä. •

TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen

Esimiespäivästäuutta puhtia työrutiineihin

hteensä 7

Tampere

misia ja k

aiheista. Kahde

poisasti yhteise

Lapsiperheid

Leena Rajala na

päivän antia avo

heet mielen keh

kiinnostavia ja

– Haluan ain

vovon, että joudu

Raajaj la sanoi.

MyM ös Hatan

AnAnu u Salmela p

täävvänä tilaisuu

– En odota,

sösöjen vaihtuvii

oppimista ja it

avulla, Salmela

KeK hitys nojaPrProfessori Mark

kokorkeakoulusta

huhuipulta. Kaupu

kokolmlme tekijää er

pupungn it huonois

titiivivini en kehittä

–– Kaikkea vo

sisitotoudu u muuto

< Ruokapalvelu-

päällikkö Anu Salmela

nauttii työskentelystä

rautaisten ammattilaisten

kanssa. – Tarvitsemme

toisiamme, kukaan ei

onnistu yksin,

hän sanoi .

Professori

Markku Sotarauta

kehotti esimiehiä hyödyntä-

mään päätöksenteossa ja uusien

ideoiden käytäntöön viemisessä

verkostovaltaa eli henkilö-

kohtaista vuorovaiku-

tusverkostoa.

15VILKKU 4 | 2016

Henkilöstö-ravintoloiden toimintaan muutoksia

TAMPEREEN kaupungin henkilöstöravin-

toloiden toiminnassa tapahtui muutok-

sia kesäkuun alussa. Tammelakeskuksen

ravintola siirtyi Pohjolankadun palvelu-

keskukseen. Kaupin henkilöstöravintola

lopetti toimintansa. Kaupin henkilöstö-

ruokailijoita palvelee esimerkiksi ravintola

Koukun Helmi Koukkuniemessä ja uusi

Pohjolankadun ravintola.

Ravintola Koppelon toiminta päättyi

toukokuussa ja alueen sopimusravintolana

aloitti Café Aleksanterinpuisto, Puutar-

hakatu 37.

Ravintola Linnasalin toiminta päättyi

ja alueen sopimusravintolana aloitti Lin-

nainmaan Prisma-keskuksessa sijaitseva

ravintola Oksa.

Ravintola Frenckell jatkaa sopimus-

ravintolana henkilöstöruokailijoille, ja

siellä Timecon on edelleen käytössä.

Sodexo on aloittanut kesäkuun alussa

uutena palveluntuottajana seuraavissa

ravintoloissa: Näköala, Vaski, Tietotalo,

Varikko ja Palopesä sekä Lielahtikeskuksen

palvelukeskuksen ravintola. •

Virastojen ja uimahallien siivous ulkoistetaan

SYYSKUUN alusta alkaen keskusvirasto-

talon ja Frenckellin siivouksen palvelun-

tuottaja vaihtuu. Palvelun kilpailuttaa ja

siitä vastaa edelleen Tampereen Voimia.

Näissä tiloissa aiemmin työskennelleet

Voimian siivoojat aloittavat uusissa työ-

tehtävissään kouluissa ja päiväkodeissa

syyskuun alussa.

Tammelakeskuksen siivoojat siirtyivät

uusiin tehtäviinsä jo kesäkuun alussa.

Kaikkien Tampereen kaupungin ui-

mahallien siivouksessa käytetään ulko-

puolista palveluntuottajaa. Peruskorjat-

tu Pyynikin uimahalli oli ensimmäinen

Tampereen uimahalleista, jonka siivous

järjestettiin ostopalveluna vuonna 2012.

Tampereen uintikeskuksen siivous ul-

koistettiin peruskorjauksen jälkeen vuosi

sitten ja kevään 2016 aikana kilpailutet-

tiin Tesoman ja Hervannan uimahallien

siivous. •

JOHTAMISEN huippuasiantuntija He-

lena Åhman puhui Tampere-talossa

esimiehille intohimostaan, mielen

johtamisesta. Vuoden puhujaksi vii-

me vuonna valittu tekniikan tohtori

antoi arvokkaita neuvoja itsensä joh-

tamiseen.

Erilaisia yrityksiä kiertäessään

Åhman on havainnut, että esimiehet

ovat työyhteisöissä valtavan paineen

alla. Hänen mielestään esimiesten on

tärkeää kiinnittää huomiota henkisen

kestävyyden vahvistamiseen.

Silloin kun eteen tulee hankala

tilanne, esimiehen pitäisi osata ver-

tailla ongelmaa monesta eri näkökul-

masta eikä turvautua automaattisesti

vanhaan tuttuun toimintatapaan.

Vaikeita tilanteita voi ennakoida, ja

omaa käyttäytymistään voi harjoitella

mielessään etukäteen.

– Aivot toimivat energiatehokkaas-

ti, joten meillä on tapana käyttää niitä

ajatteluratoja, joita on ennenkin käy-

tetty. Tämä voi johtaa jämähtämiseen.

Se, että osaa lähestyä asiaa uudesta

näkökulmasta, vaatii energiaa, Åh-

man sanoi.

Esimiesten kannattaa opetella oh-

jaamaan tunteitaan, huolehtimaan

energiatasoistaan, kehittämään tilan-

netajuaan, laajentamaan ajatteluaan

ja muodostamaan uusia toimintatapo-

ja. Åhmanin mukaan näiden taitojen

eteen pitää tehdä tietoista työtä.

– Jos vaikka haluat selkeyttää omaa

toimintaasi, sinun pitää tietoisesti

miettiä ja punnita vaihtoehtoja, miten

saisit välitettyä esimerkiksi haluamasi

viestin entistä selkeämmin vastaan-

ottajille, Åhman sanoi.

Ruokapalvelupäällikkö Anu Salme-

la kuunteli Åhmania erityisen tarkasti,

sillä itsensä johtaminen ja ajattelun

harjoittaminen kiehtovat Salmelaa.

– Åhman tarjosi uusia näkökulmia

psykologiseen pelisilmään. Tartun

varmasti johonkin hänen kirjasuosi-

tuksistaan ja opiskelen aihetta lisää,

Salmela sanoi. •

Henkistä kestävyyttä voi harjoitella

Helena Åhman

pitää tilannetajua yhtenä

esimiehen tärkeimmistä omi-

naisuuksista. Sitä voi kehittää

havainnoimalla aktiivisesti

itseään ja ympäristöään

sekä olemalla tilanteissa

aidosti läsnä.

16 VILKKU 4 | 2016

Nuorisopalveluiden henkilökun-

nalla on takanaan poikkeuksel-

lisen sähäkkä puolivuotinen. Ta-

vatessaan toisiaan työntekijät heittävät

ylävitosia onnistuneiden treenien kun-

niaksi. He kipuavat portaita monitoimi-

talon kerroksiin, eikä kukaan haikaile

hissikyydin perään.

Taukotilassa jutellaan useammin lii-

kuntalajeista ja personal trainerin suo-

situksista kuin edellisillan tv-ohjelmien

juonenkäänteistä.

Syy muutokseen on uudenlainen

nuorisopalvelujen tyky-toiminta, jonka

ansiosta henkilökunta on saanut loista-

van mahdollisuuden liikkua porukassa

ja kokeilla eri lajeja.

– Kunta 10 -tutkimuksen tulokset

osoittivat, että yksikkömme työilma-

piirissä ja hyvinvoinnissa on paljon

parannettavaa. Halusin tarjota kaikille

mahdollisuuden edistää hyvinvointiaan

liikunnalla, johon ei tarvita kalliita vä-

linehankintoja tai salijäsenyyksiä, nuo-

risopalvelujohtaja Jukka Etu-Seppälä

kertoo.

Urheilullinen johtaja kääri hihansa

ja suunnitteli yhdessä Varalan urhei-

luopiston ammattilaisten ja opiskeli-

joiden kanssa Liikunnasta lisää virtaa

-hyvinvointiprojektin. Se edistää nuori-

sopalveluiden tavoitetta olla parhaiten

voiva Tampereen kaupungin työyksikkö

vuonna 2017.

Luentoja jaryhmätreenejäKaikki alkoi viime vuoden joulukuussa,

kun koko nuorisopalveluiden väki sai

mittauttaa oman energiaindeksinsä .

Mittaustulos kertoi, kuinka monta tuntia

vuorokaudesta kukin jaksaa tehdä töi-

tä ja harrastaa aktiivisesti vapaa-ajalla.

Testiin kuului työn fyysisyyden ja oman

kunnon mittaaminen, hyvinvointikysely

sekä biometrisia mittauksia.

– Henkilöstö jaettiin aloittelijoihin,

harrastajiin ja aktiiviliikkujiin. Testitu-

loksesta huolimatta kaikki saivat itse

päättää, mihin ryhmään tuntevat par-

haiten kuuluvansa, Etu-Seppälä kertoo.

TYKYTYSTÄ

TEKSTIT Päivi Pajula

KUVAT Susanna Lyly

Anne Kaipainen ja Antti Heinonen

ovat erittäin tyytyväisiä henkilö-

kunnan yhteisiin liikuntatuokioihin.

Niistä saa lisää energiaa työpäiviin,

ja ryhmähenki vahvistuu.

< – Nuorisopalveluiden hyvin vointi -

projekti jatkuu kesän ajan omatoimi-

treenillä. Syksyllä alkaa toinen ryhmä-

liikuntajakso ja personal trainerin

valmennettavat vaihtuvat, nuoriso-

palvelujohtaja Jukka Etu-Seppälä kertoo.

liikunnastaTyöyhteisöön tehoa ja hyvinvointia

17VILKKU 4 | 2016

TAMPEREEN kaupun-

gin henkilöstön golftai-

doista kilpaillaan jälleen

17.8. Tänä vuonna kisa-

kenttänä on Nokia River

Golf. Kisa alkaa yhteisläh-

tönä kello 14.30.

Henkilökohtainen kilpailu pe-

lataan pistebogey-kilpailuna (hcp max. 36).

Joukkuekisassa kilpaillaan toimialoittain

Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta.

Ilmoittautua voit 8.8. mennessä Nokia River

Golfi n toimistolle, puh. 03 340 0234 tai toi-

misto@nrg.fi . Ilmoittautumisen yhteydessä

kerro, että osallistut Tampere Golfi in 17.8.,

nimi, tasoitus, kotiseura sekä joukkue, jossa

pelaat. •

Yhteistyöhanke sai tunnustusta

KAUPUNGIN kotihoito ja Pirkanmaan pelastuslaitos

palkittiin kotihoidon asiakkaiden paloturvallisuu-

den parantamisesta. Kotihoidon ja pelastuslaitoksen

yhteistyöhankkeessa kehitettiin Palo-Rai-mittari,

jonka avu lla tunnistetaan asuntopalossa kaikkein

suurimmassa vaarassa olevat kotihoidon asiakkaat.

Tulipalojen syttymisriskiä voidaan pienentää

pelastuslaitoksen ja kotihoidon yhteisillä kotikäyn-

neillä, kotihoidon henkilöstön koulutuksella sekä

asukkaiden ja omaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Palkinto myönnettiin Terve-Sos 2016 -tapahtu-

massa. •

Laboratorionäytteet suoraan työterveydestäTULLINKULMAN työterveys tarjoaa omaa laborato-

rionäytteenottoa toisen kerroksen palvelupisteessä.

Tutkimuksiin pääsee paikan päällä vuoronumerolla

tai ajanvarauksen kautta.

Laboratorioajan voi varata Tullinkulmasta nume-

rosta 03 5656 4600 tai nettiajanvarauksesta osoitteesta

tullinkulmantyoterveys.fi . •

KiitoksetKIITOS kaupungille, Kopparin työtovereille ja

teille muille, jotka muistitte minua jäädessäni

eläkkeelle. Samoin kiitos entisille työtovereille

sekä yhteistyökumppaneille yli 34 vuoden

aikana tehdystä yhteistyöstä.

Tuula Hakulinen

-

er

äh-

lpailu pe-

Tampere Golf

kisataan Nokialla

Personal trainer vahvistaa sitoutumistaNUORISOPALVELUIDEN hyvinvointiprojektissa kirsikkana

kakun päällä on ollut kolmen kuukauden maksuton personal

trainer -valmennus 11 työntekijälle. Anne Kaipainen oli yksi

22 hakijasta, joka voitti arpajaisissa itselleen valmennuksen.

– Olen pitänyt harjoittelujakson aikana päiväkirjaa liikku-

misestani. Personal trainerin viikko-ohjelmat ja tuki ovat vah-

vistaneet sitoutumistani liikuntaprojektiin, Kaipainen sanoo.

Personal trainer ei sanellut treeniohjelmaa, vaan suunnitteli

sen Kaipaisen liikuntamieltymysten mukaan. Nuorisopalve-

luiden yhteisten ryhmäliikuntatuntien lisäksi Kaipainen on

harrastanut vapaa-ajallaan esimerkiksi kävelyä, kotijumppaa

ja uintia, yhteensä kolmesta neljään kertaan viikossa.

Omatoimijakso on lopuillaan. Kaipainen kertoo, että hän

jaksoi aluksi salilla tiettyjä liikkeitä vain muutaman toiston.

Hänen mielestään on ollut hienoa huomata jaksavansa nyt

entistä paremmin sekä töissä että treeneissä.

– Tavoitteenani on pyöräillä lähitulevaisuudessa hymyssä

suin töihin 12 kilometriä, Kaipainen kertoo. •

Kevään aikana jokainen osallistui

kahdelle hyvinvointiluennolle, joiden

aiheina olivat lihaskunnon merkitys ter-

veydelle ja kestävyysliikunnan vaikutus

jaksamiseen. Tämän lisäksi työntekijät

ovat saaneet osallistua työajalla seitse-

män kertaa yhteistreeneihin, joihin on

kuulunut esimerkiksi sauvakävelyä, ve-

sijuoksua, kuntonyrkkeilyä, pilatesta ja

kahvakuulatreeniä.

Vaikka henkilökunta on saanut kun-

toilla työajalla, työtehtävät eivät ole jää-

neet tekemättä.

– Liikunta virkistää ja parantaa sa-

malla työtehoa. Kun tarjotaan mahdol-

lisuus liikkua yhdessä, asenteet liikku-

mista kohtaan muuttuvat positiivisiksi.

Koko työyhteisö voi paremmin, jolloin

sairauspoissaolotkin voivat vähentyä.

Tämä on sitä, mitä työnantaja voi teh-

dä työyhteisönsä hyvinvoinnin eteen,

Etu-Seppälä sanoo.

Yhdessä venyyhuippusuorituksiinAloittelevien kuntoilijoiden ryhmään

kuuluva nuorisopalveluiden palvelu-

sihteeri Anne Kaipainen on löytänyt

projektin ansiosta kadottamansa liikun-

nanilon uudestaan.

– Kuntoni oli rapistunut, lähdin

liikkeelle lähes nollasta. Liikkumisen

aloitus on tuntunut helpommalta ryh-

mässä kuin yksin. Lisäksi yhteisöllisyys

on vahvistunut eri puolilla kaupunkia

työskentelevien työntekijöiden kanssa,

Anne Kaipainen sanoo.

Nuorisopalveluiden johtava koordi-

naattori Antti Heinonen kuuluu har-

rastelijoiden ryhmään. Hän on nautti-

nut etenkin kuntonyrkkeilystä, jota on

päässyt kokeilemaan projektin aikana.

Hän uskoo, että liikunnan aloittamisen

vaikeus piilee monilla korvien välissä.

– Ihmisillä on tapana vähätellä itse-

ään ja kykyjään. Ensin on tärkeää hy-

väksyä oma itsensä sellaisena kuin on,

kuntotasoon katsomatta. Sen jälkeen on

entistä helpompi ryhdistäytyä ja lähteä

liikkumaan, Heinonen sanoo.

Ryhmäliikuntatunneilla ei ole rää-

kätty itseä veren maku suussa, päin-

vastoin. Hauskanpito on ollut tärkeintä.

Työporukan liikuntatuokio on sosiaali-

nen tapahtuma, ja samalla kunto kasvaa

huomaamatta.

– Yhteinen tsemppi näkyy ja tuntuu .

Ryhmässä venyy usein sellaisiin suo-

rituksiin, joihin ei yksin pystyisi, Hei-

nonen tietää. •

18 VILKKU 4 | 2016

TYKYTYSTÄ

Tyky-setelillä saunaan ja uimaan

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Susanna Lyly

Luksusolo työantajan piikkiin, vä-

hän hienoo! kiittelee lastenhoi-

taja Jaana Vilen.

Hän käyttää tänä vuonna liikunta-

ja kulttuurisetelinsä uintiin ja sau-

nomiseen Rauhaniemen kansankyl-

pylässä. Jääpä tyky-onlinen sadasta

eurosta rahaa vielä johonkin muu-

hunkin, vaikkapa kulttuuririentoon.

Jaana Vilen työskentele Pohjolan

päiväkodissa lastenhoitajana. Rauha-

niemen kansankylpylä onkin oiva

paikka karistaa työpäivän melut ja

kiireet saunaan ja järven syliin.

– Rauhaniemessä pääsee Fröbe-

lin palikoiden fi ilikseen, saunaan ja

uimaan, saunaan ja uimaan, Jaana

Vilen nauraa.

– Saunan löylyissä voi tavata ka-

vereita tai ihan vain nauttia olostaan.

Täällä saan olla oma itseni, eikä mi-

nun tarvitse olla mikään primadonna.

Käyn Rauhaniemessä vähintään pari

kertaa viikossa omien fi ilisten ja aika-

taulujeni mukaan. Käytän saunakort-

tia säästeliäästi, ja välillä voin käydä

uimassa ilman saunaakin, Jaana Vilen

kuvailee.

Tää onmun juttu!Avantouinnista on vuosien varrella

tullut Jaana Vilenille se ”oma juttu”,

vaikka hänellä on muitakin harras-

tuksia.

– Aloitin avantouinnin noin 25

vuotta sitten Hervannassa, ja har-

rastus kulki mukanani myös kes-

kustaan muutettuani. Se on helppo

harrastus sikälikin, että asun melko

lähellä. Nautin myös näistä upeista

maisemista ja luonnosta. Rauhaniemi

on oikea kaupunki-ihmisen keidas,

Vilen innostuu.

Rauhaniemessä on aurinkoisena

päivänä lämmintä, ja Näsijärven ulap-

pa aukeaa tyynenä, mutta uintia voi

harrastaa säällä kuin säällä kaikkina

vuodenaikoina.

– Pimeällä ihaninta on valo järven

pohjassa ja sen ympärillä kimaltava

kirkas vesi. Se odottaa minua ja lii-

kuttaa joka kerta. On myös fantastista

uida isoissa aalloissa, kun järvi tyrsky-

ää. Kesäaikana tulen tänne mielelläni

aamu-uinnille, Vilen kertoo.

Jaana Vilenin mielestä sadan eu-

ron tuki työntekijöiden liikunta- ja

kulttuuriharrastukseen on ollut hyvä

veto työnantaja lta.

– Tämä on loistava järjestelmä. Oli-

si kiva kuulla, mihin kaikkeen tyky-

seteliä on käytetty. Sitähän voi käyttää

vaikkapa agility-harrastukseen. Viime

vuoden tyky-setelin käytin Lapinnie-

men kylpylään.

19VILKKU 4 | 2016

20 VILKKU 4 | 2016

VILKKUVAT

Minnan päiväLakimies MINNA KAIPINEN työskentelee

konsernihallinnossa keskusvirastotalossa.

Hän konsultoi ja avustaa esimiehiä palvelus-

suhteisiin ja henkilöstöhallintoon liittyvissä

kysymyksissä, kouluttaa esimiehiä työoikeudelli-

sissa asioissa ja hoitaa työoikeudellisia

oikeudenkäyntejä eri tuomioistuimissa.

12.30Aloitan Tredun

esimiesten kouluttamisen

Sammonkadun toimi-

pisteessä. Aiheena on

esimiesten oikeudet ja

velvollisuudet, ja kouluttaessa

vierähtää nopeasti koko

iltapäivä. Aktiiviset osallistujat

ilahduttavat jälleen.

8.30Laitan nuorimman

lapsen kouluun ja lähden

aurinkoisessa aamussa

kohti keskustaa. Vilkaisu alas

paljastaa, että jotkut ovat jo

ehtineet porrastreeneihin.

18.00Suuntaan perheen

kanssa Keskustorille

juhlimaan Tapparan

Suomen mestaruutta

– poikani Niilon lipun

heilutukseen ja näihin

iloisiin tunnelmiin on

hyvä päättää päivä.

10.00Perehdytän uutta kollegaani

työtehtäviimme, ja keskus-

telemme muutamasta

tapauksesta, joissa tarvitaan

myös henkilöstöyksikön

näkemystä. Yhteistyö

eri yksiköiden kanssa

on tärkeää, jotta pystymme

toimimaan kaupungin

kokonaisedun mukaisesti.

11.15Nautin lounaan

Näköala-ravintolassa

hyvässä seurassa.

i-

htin

l

a

k

p

eh

8.45Vastaan sähköposteihin,

valmistaudun iltapäivän

koulutukseen ja neuvottelen

puhelimitse esimiesten

kanssa etsien yhdessä

ratkaisuja erilaisiin

ongelmatilanteisiin.

n

in

n

10Perere

tyyö

teel

ta

mm

n

N

ha a

at