TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 · miljon euro, vilket dock inte äventyrar stadens framtida ekonomiska utveckling, och också lånesumman per invånare beräknas stanna

TALOUSARVIO 2014

TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016

BUDGET 2014

EKONOMIPLAN 2014–2016

Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013

Sisältö – Innehåll

1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt ............................................................................................................................... 4

2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar ...................................................................................................................................................... 6 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget ......................................................................................... 6

2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin ................................................................................................................................... 7

2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation ............................................................................................................. 8

2.3.1 Yleistä–Allmänt ........................................................................................................................................................ 8

2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation ........................................................................... 10

2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen ....................................... 12

2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen ..................... 12

2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll ........................................... 12

2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad ...................................................... 13

2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten ............................................. 13

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio–Borgå stads organisation ................................................................................... 15

2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar ............................................................................................ 16

2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt ............................................................................................................................... 16

2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt ............................................................................................................................... 17

2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning .......................................... 19

2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter ................................................................................. 20

2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin ......................................................................... 21

2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning ............................................. 23

2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning .................................................................................................................................... 24

2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl .......................................................................................................................... 25

3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2014–2016 ................................................................................................................................... 26

4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar ............................................................................................................................. 31 4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning ............................................................................................................................... 31

4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning ............................................................................................................................. 31

4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster ........................................................................................ 37

4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling .......................................................................................................................... 38

4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden .......................................................................................... 42

4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn ................................................................................................ 46

4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning ............................................................... 47

4.2.2 Terveyspalvelut–Hälsotjänster ............................................................................................................................... 48

4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård ..................................................................................................................... 50

4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice ......................................................................... 51

4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster .................................................................................... 54

4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn ....................................................................................................................................... 59

4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning ..................................................................................................... 59

4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster ....................................................................... 60

4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster ..................................................................... 62

4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran ...................................................................................... 64

4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster ...................................................................................... 65

4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland .................................................................................... 70

4.4.1 Hallinto–Förvaltning ............................................................................................................................................... 71

4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet ............................................................................................................... 71

4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy–Förebyggande av olyckor ............................................................................................ 72

4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård ................................................................................................................... 73

4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt ..................................................................................................... 75

5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen ................................................................................................................................................. 76

6 Investointiosa–Investeringsdelen ............................................................................................................................................................... 77

6.1 Investointitaulukot–Investeringstabeller ........................................................................................................................... 77

6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna .................................................................................................. 77

6.3 Investointiliite–Investeringsbilaga .................................................................................................................................... 81

7 Rahoitusosa - Finansieringsdelen ............................................................................................................................................................... 84

8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan ................................................................................................................................. 85

9 Liikelaitokset–Affärsverk ............................................................................................................................................................................ 88 9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten ............................................................................................................................................. 88

9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa ...................................................................................................... 91

9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice .......................................................................................................................... 92

10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen ........................................................................................................................................................ 95

11 Jäsenyydet–Medlemskap .......................................................................................................................................................................... 96

4

1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt

Talousarviovuoden aikana pannaan täytäntöön uutta kaupunkistrate-giaa sekä valmistaudutaan sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Erityi-sesti nykyistä toimivampi, kustannustehokkaampi ja käyttäjilleen tur-vallisempi palveluverkko nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Strategisena tavoitteena tulee olla, että palveluverkkoa koskevia pää-töksiä ja niiden perusteella tehtäviä investointeja ei tehdä vain tämän päivän, vaan erityisesti tulevien vuosikymmenten lähtökohdista. Pal-veluverkon keskeiset kustannukset koko elinkaarensa aikana eivät muodostu yksittäisestä investointimenosta, vaan toiminnan pitkän aikavälin käyttökustannuksista. Tällöin palvelutoiminnan uudet ra-kenteet ja muodot, oikeat yksikkökoot ja synergiat koko kaupunki-konsernin toimintaan ovat keskeisiä. Lähtökohtana on, että näin Por-voossa on löydettävissä uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja palveluja siten, että kaupungin talouden perusta on terve ja kunta-laisten erilaiset palvelutarpeet voidaan huomioida oikea-aikaisesti ja riittävillä resursseilla. Strategian perusteella valmistellaan myös yksityiskohtaisemmin kau-pungin toimintaa ohjaavia politiikkaohjelmia. Elinkeinopoliittisen oh-jelman tarkoituksena on esittää ne toimenpiteet ja keinot, joilla kau-punki voi vahvistaa kokonaisvaltaisesti yritystoiminnan kehitty-misedellytyksiä Porvoossa. Erityisesti väestönkasvun varmistami-seen, asumisen viihtyisyyteen, kaavoituksen ja maapolitiikan ajanta-saisuuteen, osaavaan työvoiman turvaamiseen sekä alueella jo ole-van yritystoiminnan kehittymiseen tulee panostaa. Kaupungin henki-löstön osaamisen kehittämiseen ja tuleviin rekrytointihaasteisiin on tarkoitus vastata uudella henkilöstöohjelmalla. Samalla tulee huoleh-tia henkilöstön jaksamisesta ja löytää mahdollisuuksia tuottavuuden nostamiseen. Tämä tarkoittaa myös, että kaupungin on selvitettävä mahdollisuudet sisäisiin tai ulkoisiin uudelleenjärjestelyihin niissä ti-lanteissa, joissa henkilöstöä eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin. Toimintavuoden aikana resursseja ohjataan kuntarakennelain edel-lyttämään itäisen Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen. Asko-lan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon selvityksen noin 100.000 asukkaan uudesta kaupungista on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Samaan aikaan kaupunki valmistautuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudis-tamisen sekä metropolihallinnon mahdollisesti tuomiin muutoksiin. Valtio on lisäksi päättänyt merkittävistä valtionosuusleikkauksista ja kuntien talouteen vaikuttavista rakenteellisten uudistusten periaat-teista. Nämä muutokset tulevat edellyttämään laajaa valmistelua, yh-teistyötä ja osallisuutta niin kaupungin henkilöstön, päätöksentekijöi-den kuin kuntalaisten osalta. Talousarvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan taantuma päättyy ensi vuonna, mutta kansantalous kasvaa vain vähän. Myös Porvoossa verotulojen ennakoidaan kasvavan hitaasti. Kunnallisveroa odote-taan kertyvän 179 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 17 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 15 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan kaupun-gin vuosikate on 14,8 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos jää 7,2 mil-joonaa euroa alijäämäiseksi, mutta alijäämäinen tulos voidaan kattaa edellisten vuosien kertyneellä ylijäämällä. Lainamäärän arvioidaan kasvavan vajaalla miljoonalla eurolla, mikä ei kuitenkaan vaaranna kaupungin talouden tulevaa kehitystä ja lainamäärän asukasta koh-den arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2013 talousarviosta 4,5 prosenttia 343 miljoonaan euroon ja toimintatulot 7,1 prosenttia 98 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin menoista käytetään so-siaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- ja vapaa-aikapalveluihin. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu

Under budgetåret inleds verkställandet av stadens nya strategi och förberedelserna för de åtgärder som strategin kräver. Ettcentralt ut-vecklingsobjekt är isynnerhet ett bättre fungerande och kostnadsef-fektivare servicenät som är tryggt för sina användare. Det strategiska målet ska vara att beslut som gäller servicenätet och investeringarna för dem inte enbart baserar sig på läget i dag utan i högsta grad på utsikterna för de kommande årtiondena. De centrala kostnaderna för servicenätverket under dess livscykel består inte av enstaka investe-ringsutgifter utan av driftskostnaderna för verksamheten på längre sikt. Då är serviceverksamhetens nya strukturer och former, enheter-nas optimala storlek och synergierna av central betydelse för hela stadskoncernens verksamhet. Utgångspunkten är att Borgå på detta sätt kan finna nya möjligheter att effektivera verksamheten och tjäns-terna så att stadens ekonomi bygger på en hållbar grund och kommu-ninvånarnas servicebehov kan beaktas i rätt tid och med tillräckliga resurser. På basis av strategin kommer också detaljerade policyprogram att ut-arbetas för staden. Syftet med det näringspolitiska programmet är att presentera åtgärder och medel genom vilka staden på ett allomfat-tande sätt kan förbättra förutsättningarna för att utveckla företags-verksamheten i Borgå. I synnerhet ska satsningar göras på att trygga befolkningstillväxten, trivsel i boendet, tidsenlig planläggning och markpolitik, tillgång på kompetent arbetskraft, och satsningar på att utveckla den företagsverksamhet som redan finns på området. De framtida utmaningarna inom personalutbildning och rekrytering har man för avsikt att hantera med ett nytt personalprogram. Samtidigt ska man ta hand om personalens arbetshälsa och finna möjligheter att öka produktiviteten. Detta betyder också att staden ska utreda möjligheterna till interna eller externa omorganiseringar i situationer där anställda går i pension eller övergår till andra uppgifter. Under verksamhetsåret kommer resurser att användas till den utred-ning av kommunsammanslagningar i östra Nyland som kommun-strukturlagen förutsätter. Meningen är att Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgnäs, Borgå och Sibbo före slutet av år 20014 ska fär-digställa en utredning om bildande av en ny stad med cirka 100 000 invånare. Samtidigt bereder sig staden också för en reform av struk-turerna inom social- och hälsovården samt för de ändringar som en framtida metropolförvaltning eventuellt för med sig. Staten har också fattat beslut om betydande nedskärningar i statsandelarna samt om principerna för strukturella reformer som påverkar kommunernas ekonomi. Dessa förändringar kommer att förutsätta omfattande be-redning och samarbete och delaktighet av stadens personal, besluts-fattarna och kommuninvånarna. Budgeten bygger på prognoser enligt vilka den ekonomiska tillbaka-gången slutar nästa år men Finlands ekonomi växer bara långsamt. Även i Borgå uppskattas skatteinkomsterna öka långsamt. Kommu-nalskatteinkomsterna beräknas uppgå till 179 miljoner euro, sam-fundskatteinkomsterna till 17 miljoner euro och fastighetsskattein-komsterna till 15 miljoner euro. Enligt budgeten är årsbidraget 14,8 miljoner euro. Verksamhetsresultatet kommer att visa ett underskott på 7,2 miljoner euro men resultatet kan täckas med överskott som samlats under tidigare år. Lånesumman beräknas stiga med en knapp miljon euro, vilket dock inte äventyrar stadens framtida ekonomiska utveckling, och också lånesumman per invånare beräknas stanna vid samma nivå som år 2013. Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2013 års budget med 4,5 pro-cent till 343 miljoner euro och verksamhetsintäkterna med 7,1 pro-cent till 98 miljoner euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel till utbildnings-

5

ja erityisesti niiden vaikea ennakoitavuus muodostavat edelleen kes-keisen haasteen kaupungin taloudelle. Myös toimeentulotuen ja työ-markkinatuen menot kasvavat muita talousarvion alueita nopeam-min. Kunnallisveroprosenttia ei koroteta talousarviovuonna, mutta jo en-simmäisinä taloussuunnitelmavuosina korotus on välttämätön perus-palveluiden turvaamiseksi ja erityisesti riittävän investointitason mahdollistamiseksi. Myös valtion päättämät toimet ja uudet velvoit-teet kunnille edellyttävät verotuksen tason nostoa. Kiinteistöverojen osalta korotus, vaikka kiinteistöverojen pohja kasvaa jo valtion toi-menpiteiden tuloksena, tehdään vuonna 2014. Sosiaali- ja terveystoimen osalta vanhusten kotihoitoa vahvistetaan talousarviovuonna kehittämällä palvelutarpeen arviointia ja palve-luohjaamista vanhuspalvelulain mukaisesti. Vanhuspalveluiden lai-tospainotteisuutta puretaan muuttamalla paikkoja tehostetun palve-luasumisen paikoiksi. Lisäksi nuorten elämänhallintaa tuetaan yksilöl-lisellä palveluja asumisohjauksella. Lastensuojelussa lisätään avo-huoltoa ja perhehoitoa. Sivistystoimen talousarviovuoden keskeisiä lähtökohtia ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy, nuorisotakuun to-teuttaminen sekä peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmatyön käynnistäminen. Kaupunkikehityksen osalta toimintavuonna panos-tetaan kaupunkimarkkinointiin, maapolitiikkaan ja tonttituotantoon sekä energiatehokkaan kaavoituksen ja rakentamisen laadunvalvon-nan kehittämiseen. Keskeisimpiä kaavoituskohteita ovat läntinen jo-kiranta ja Kevätlaakso Skaftkärrin alueella. Kaupungin nettoinvestointitaso on ollut vuosina viimeiset vuodet melko matala ja taso säilyy noin 15,5 miljoonassa eurossa vielä vuonna 2014. Tämä johtuu pääosiltaan siitä, että keskeiset palvelu-verkkopäätökset ja niiden vaatimien investointien suunnittelu on tar-koitus tehdä talousarviovuoden aikana. Seuraavina taloussuunnitel-mavuosina investointien määrä tulee kasvamaan selvästi ja niiden to-teuttamis- ja rahoitustapoja tulee tarkastella ennakkoluulotto-masti. Keskeistä koko talousarvion toteutumiselle on, että talouden yleiset toimintaedellytykset ja työllisyys paranevat sekä samalla kaupungin verotulojen kasvu mahdollistuu. Mikäli nämä edellytykset eivät to-teudu, tulee kaupungilla olla valmius muuttaa toiminnan keskeisiä lähtökohtia ja resursointia myös kesken talousarviovuoden. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula

tjänster, tjänster inom småbarnsfostran och fritidstjänster. Kost-nadsökningen inom den specialiserade sjukvården och i synnerhet svårigheten att förutse den alltjämt en stor utmaning för stadens eko-nomi. Utgifterna för utkomststöd och arbetsmarknadsstöd ökar också snabbare än de övriga områdena i budgeten. Ingen höjning av kommunalskattesatsen ingår i budgeten, men redan under de första åren i ekonomiplanen är en höjning nödvändig för att trygga basservicen och i synnerhet också en tillräcklig investerings-nivå. Även statens åtgärder och kommunernas nya skyldigheter krä-ver en skattehöjning. En höjning av fastighetsskatten, även om fastig-hetsskattebasen redan växer till följd av statens åtgärder, sker år 2014. Inom social- och hälsovårdssektorn stärker man hemvården av åld-ringar genom att utveckla bedömningen av servicebehovet samt ser-vicehandledningen i enlighet med äldreomsorgslagen. Den anstalts-betonade äldreomsorgen omorganiseras så att en del av platserna ändras till platser för effektiverat serviceboende. Livshanteringen hos unga personer stöds genom individuell service- och boendehandled-ning. Inom barnskyddet ökas öppenvården och familjevården. Inom bildningssektorn är centrala utgångspunkter under budgetåret före-byggande av ungdomars marginalisering, verkställande av ungdoms-garantin samt inledande av arbetet med grundskolornas och gymna-siernas undervisningsplaner. Inom stadsutvecklingen kommer man under verksamhetsåret att satsa på marknadsföring av staden, mark-politik och tomtproduktion samt energieffektiv planläggning och ut-vecklande av kvalitetskontrollen vid byggandet. Centrala planlägg-ningsobjekt är västra åstranden och Vårdalen i Skaftkärr. Under de senaste åren har stadens nettoinvesteringsnivå varit ganska låg och kommer fortsättningsvis att vara cirka 15,5 miljoner euro ännu år 2014. Detta beror i huvudsak på att de centrala besluten om servicenätet och planeringen av de investeringar som där behövs ska ske under budgetåret. Under de påföljande åren i ekonomiplanen ökar investeringarna betydligt, och då är en fördomsfri granskning av deras genomförande och finansiering på sin plats. Det centrala för utfallet av hela budgeten är att de allmänna ekono-miska verksamhetsförutsättningarna och sysselsättningen blir bättre samt att staden samtidigt kan få mera skatteintäkter. Om dessa för-utsättningar inte går i uppfyllelse, ska staden ha beredskap att ändra de centrala utgångspunkterna och resursanvändningen också under budgetåret. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula

6

2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar

2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget

Valtiovarainministeriö arvioi syyskuun suhdannekatsauksessaan, että euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna, mutta jatkossa ta-louden kasvu pysyttelee hitaana alhaisen työllisyyden, julkisen talou-den kestävyysvajeen ja heikon kilpailukyvyn vuoksi. Euroalueella val-tioiden velkaongelmat ovat rapauttaneet sen kasvupotentiaalia. Vuonna 2013 kokonaistuotanto supistuu valtiovarainministeriön en-nusteen mukaan 0,5 prosenttia. Talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vasta kuluvan vuoden lopussa ja vuonna 2014 kokonaistuotanto li-sääntyy 1,2 prosenttia. Talouden kasvupotentiaali on matala, koska työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Heikko taloustilanne on heijastunut kuluttajahintoihin Tilastokeskuk-sen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui elo-kuussa 1,2 prosenttiin. Elokuun inflaatiosta suurin osa johtui elintar-vikkeiden kallistumisesta. Myös korkojen lasku hidasti inflaatiota. In-flaation odotetaan laskevan vielä loppuvuotta kohti. Euroalueen in-flaatio hidastui elokuussa 1,3 prosenttiin. Kuntatalouden hintaindeksi nousi kuluvan vuoden toisella neljännek-sellä 1,5 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu sekä henkilöstökustannusten kasvu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 elokuussa 40 000 vähemmän ja työvoiman ulkopuolella olevia 60 000 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Työttömyysaste oli elokuussa 7,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 7,3 prosenttia. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli nuorten työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 13,6 prosenttia. Porvoon työttömyysaste nousi elokuussa 8,5 prosenttiin. Työttö-myysaste heikkeni 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työttö-mien ja lomautettujen määrä oli 2 084 henkilöä, josta alle 25-vuoti-aita oli 309. Euroopan keskuspankki EKP:n ohjauskorko on pidetty 0,5 prosen-tissa. Euroalueen heikko tila painaa yhä korkoja alas. Kolmen kuukau-den euribor on pysynyt useita kuukausia noin 0,2 prosentissa. Pitkät korot ovat puolestaan nousseet viime kuukausien aikana lähes yhden prosenttiyksikön, mikä viittaa odotuksiin talouden elpymisestä.

Finansministeriet bedömer i sin konjunkturöversikt i september att recessionen i euroområdet slutar i år men den ekonomiska tillväxten förblir långsam på grund av den låga sysselsättningen, den offenliga ekonomins hållbarhetsunderskott och den svaga konkurrenskraften. I euroområdet har staternas skuldproblem förvittrat områdets till-växtpotential. År 2013 minskar totalproduktionen enligt finansministeriets prognos med 0,5 procent. Ekonomin börjar växa långsamt först i slutet av det pågående året och år 2014 kommer totalproduktionen att öka med 1,2 procent. Den ekonomiska tillväxtpotentialen är låg eftersom ar-betsinsatsen inte ökar, strukturförändringen har förstört existerande produktionskapacitet och investeringar till nya verksamheter är små. Det svaga ekonomiska läget har återspeglat sig i konsumentpriserna. Den av statistikcentralen beräknade årsförändringen av konsument-priserna, dvs. inflationen, sjönk i augusti till 1,2 procent. I augusti be-rodde största delen av inflationen på dyrare livsmedel. Även de sänkta räntorna dämpade inflationen. Inflationen förväntas ännu sjunka mot slutet av året. Inflationen i euroområdet sjönk i augusti till 1,3 procent. Prisindexet inom kommunalekonomin steg under det pågående året med 1,5 procent jämfört med samma tidpunkt året innan. Ökade pri-ser på varor och tjänster samt ökade personalkostnader påverkade särskilt det ökade prisindexet i kommunalekonomins utgifter. Enligt Statistikcentralens arbetskrafstundersökning är antalet syssel-satta 40 000 mindre i augusti 2013 och antalet personer utanför ar-betskraften 60 000 mer än i augusti förra året. Den svaga arbetsmark-nadssituationen uppmuntrar inte till aktivt arbetssökande. Arbets-löshetsgraden var i augusti 7,1 procent, jämfört med 7,3 procent förra året. Arbetslöshetsgraden hos 15–24-åriga unga, dvs. unga ar-betslösas andel av arbetskraften, var i augusti 13,6 procent. Arbetslöshetsgraden i Borgå steg i augusti till 8,5 procent. Arbetslös-hetsgraden försvagade med 0,8 procentenheter från året innan. An-talet arbetslösa och permitterade var 2 084 personer. Av dem var un-der 25-åriga 309. Europeiska centralbankens (ECB) styrränta har hållits på 0,5 procent. Euroområdets svaga tillstånd trycker fortfarande räntorna ned. Tre månaders euribor har förblivit under flera månader på cirka 0,2 pro-cent. Långa räntor har å sin sida under de senaste månaderna stigit nästan med en procentenhet, vilket tyder på förväntningar av åter-hämtningen av ekonomin.

7

ENNUSTE VUODELLE 2013 PROGNOS FÖR ÅR 2013 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske

BKT, muutos % BNP, ändring % -0,5 -0,8 -0,4 -0,3 -0,6 -0,5 -0,7

Inflaatio, % Inflation, % 1,6 1,7 1,7 1,5 1,6 1,6 1,4

Työttömyysaste, % Arbetslöshetsgrad, % 8,3 8,5 8,2 8,2 8,1 8,2 8,3

Ansiotason muutos, % Ändring i förtjänstnivå, % 2,1 1,7 2,4 2,1 2,1 2,0 2,2

ENNUSTE VUODELLE 2014 PROGNOS FÖR ÅR 2014 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske

BKT, muutos % BNP, ändring % 1,2 0,7 1,6 2,3 2,1 1,5 1,5

Inflaatio, % Inflation, % 2,1 1,9 1,7 2,0 1,6 1,8 1,3

Työttömyysaste, % Arbetslöshetsgrad, % 8,2 8,6 8,2 8,0 8,1 8,3 8,3

Ansiotason muutos, % Ändring i förtjänstnivå, % 2,1 1,9 1,3 1,9 1,1 1,6 1,5

Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja vuosille 2013 ja 2014 Tabell 1. Prognossiffror för nationalekonomin för åren 2013 och 2014 Ennustelaitokset: Valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki (SP), Elinkeinoelämän tutki-muslaitos (ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Palkansaa-jien tutkimuslaitos (PT), Nordea, Danske Bank (Danske)

Prognosinstitut: Finansministeriet (FM), Finlands bank (FB), Näringslivets forskningsinsti-tut (ETLA), Pellervo ekonomisk forskning (PTT), Löntagarnas forskningsin-stitut (PT), Nordea, Danske Bank (Danske)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymi 2005 – 2013, trendi ja kausitasoitettu sarja, Lähde: Tilastokeskus Diagram 1. Volymen av bruttonationalprodukten 2005–2013, trend och säsongrensad serie, källa: Statistikcentralen

2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2012 Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 5,4 prosenttia eli 1,8 miljardia euroa. Toimintakuluista suurimman osan muodostivat pal-velujen ostot, jotka lisääntyivät 6,9 prosenttia 15,2 miljardiin euroon. Valtionosuudet kasvoivat 5,4 prosenttia ja verotulot 1,3 prosenttia. Yhteensä 91 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2012. Kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksella 1,3 miljardiin euroon. Tilinpäätösten mukaan kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riittä-nyt viime vuonna kattamaan poistoja. Vuosikate kattoi kunnissa 71,9 prosenttia poistoista, mutta vain 38 prosenttia investointien oma-hankintamenoista. Investointien omahankintamenot voitiin kattaa kokonaan vuosikatteella vain 36 kunnassa. Kuntayhtymissä vuosikate riitti kattamaan 89 prosenttia poistoista ja 55 prosenttia investoin-tien omahankintamenoista. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vuonna 2012 reilut 4,6 miljardia euroa. Investoinneista noin 25 prosenttia voitiin rahoit-taa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saa-duilla rahoitusosuuksilla.

Kommunernas och samkommunernas bokslut för 2012 Kommunernas verksamhetsutgifter ökade förra året med 5,4 pro-cent eller 1,8 miljarder euro. Största delen av verksamhetsutgifterna utgjordes av köp av tjänster som ökade med 6,9 procent till 15,2 mil-jarder euro. Statsandelarna ökade med 5,4 procent och skattein-komsterna med 1,3 procent. Sammanlagt 91 kommuner höjde sin in-komstskattesats för år 2012. Kommunernas årsbidrag minskade med en tredjedel till 1,3 miljarder euro. Enligt boksluten räckte kommunernas årsbidrag inte på hela landets nivå till att täcka avskrivningar förra året. Årsbidraget täckte i kom-munerna 71,9 procent av avskrivningar men bara 38 procent av inve-steringarnas egna anskaffningsutgifter. Egna anskaffningsutgifterna för investeringar kunde täckas helt med årsbidraget bara i 36 kom-muner. I samkommunerna räckte årsbidraget till att täcka 89 procent av avskrivningar och 55 procent av egna anskaffningsutgifter för in-vesteringar. Kommunerna och samkommunerna använde år 2012 drygt 4,6 mil-jarder euro till investeringar. Ca 25 procent av investeringar kunde finansieras med försäljning av investeringsvaror och finansieringsan-delar som hade erhållits för investeringsutgifter.

8

Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,3 miljardilla eurolla lähes 12,3 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 11,5 prosent-tia ja oli asukasta kohden 2261 euroa. Omavaraisuusaste oli kuntien osalta 62 prosenttia. Suhdeluku kuvaa oman pääoman suhdetta koko pääomaan. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 9,9 prosenttia 2,7 mil-jardiin euroon. Kuntien neljännesvuositilasto 31.6.2013 Vuoden 2013 tammi-kesäkuussa kuntien toimintamenot olivat 18,5 miljardia euroa. Menot kasvoivat 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4,7 prosenttia. Verotuloja kertyi 10,2 miljardia, mikä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtionosuuksia kertyi 4,2 miljardia euroa. Kun-tien yhteenlasketuksi vuosikatteeksi muodostui 0,7 miljardia euroa, mikä on lähes kolmanneksen pienempi kuin vuoden 2012 ensimmäi-sellä puoliskolla. Investointimenot laskivat 3 prosenttia.

Kommunernas lånestock ökade jämfört med förra året med 1,3 mil-jarder euro till nästan 12,3 miljarder euro. Lånestocken ökade med 11,5 procent och var 2 261 euro per invånare. Kommunernas solidi-tetsgrad var 62 procent. Med soliditet avses det egna kapitalet i för-hållande till hela kapitalet. Samkommunernas lånestock ökade med 9,9 procent till 2,7 miljarder euro. Kommunernas kvartalsstatistik 30.6.2013 I januari–juni 2013 var kommunernas verksamhetsutgifter 18,5 mil-jarder euro. Utgifterna ökade med 4,6 procent från förra året. Kom-munernas verksamhetsinkomster ökade med 4,7 procent. Beloppet på influtna skatteinkomster var 10,2 miljarder, vilket var 0,7 procent mindre än året innan. Beloppet på influtna statsandelar var 4,2 miljarder euro. Kommunernas sammanräknade årsbidrag var 0,7 miljarder euro, vilket är nästan en tredjedel mindre än under den första hälften år 2012. Investeringsutgifterna minskade med 3 pro-cent.

2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation

2.3.1 Yleistä–Allmänt

Vuoden 2012 lopussa Porvoon asukasmäärä oli 49 028 henkeä. Vuonna 2012 väkiluku kasvoi 195 hengellä. Luonnollinen väestön li-säys eli syntyneiden enemmyys oli 123 henkilöä. Nettomaahan-muutto oli 160 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli vilkasta, sillä tulomuutto ja lähtömuutto olivat runsaat 2000 henkilöä. Kuntien vä-linen nettomuutto toi viime vuonna kaupungille kuitenkin vähen-nystä 98 henkilöä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keski-määrin 0,8 prosenttia, mutta lamavuosina kasvu on heikentynyt. Vuonna 2012 väkiluvun kasvu oli 0,4 prosenttia. Elokuussa 2013 kau-pungin ennakkoväkiluku oli 49 346 asukasta.

I slutet av år 2012 var Borgås invånarantal 49 028. År 2012 ökade invånarantalet med 195 personer. Den naturliga befolkningsök-ningen, dvs. födelseöverskottet, var 123 personer. Nettoinvand-ringen var 160 personer. Flyttningsrörelsen mellan kommunerna var livlig eftersom in- och utflyttningen var drygt 2000 personer. Netto-flyttningen mellan kommunerna gav staden ändå förra året en minskning på 98 personer. Den årliga ökningen av stadens invånaran-tal har varit cirka 0,8 procent men under recessionsåren har ök-ningen försvagats. År 2012 ökade invånarantalet med 0,4 procent. I augusti 2013 uppgick stadens invånarprognos till 49 346 personer.

Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa ja kasvuprosentti vuosina 1990 – 2016, Lähde: Tilastokeskus Diagram 2. Invånarantal i Borgå och tillväxtprocent under åren 1990 -2016, Källa: Statistikcentralen

Porvoon väestön nykyinen ikärakenne on muutoksessa. Väestö ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 – vuotiaisiin. Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun jo vuoden 2010 tie-noilla. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supis-tuu vastaavasti. Työikäisen väestön kokonaismäärä laskee asukaslu-vun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana.

Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå håller på att förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra till över 65-åriga. I Borgå började åldrandet av befolkningen öka märkbart redan kring 2010. Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolk-ningen blir på motsvarande sätt mindre. Det totala antalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad.

0,0 %

0,2 %

0,4 %

0,6 %

0,8 %

1,0 %

1,2 %

1,4 %

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

199

0

199

2

199

4

199

6

199

8

200

0

200

2

200

4

200

6

200

8

201

0

201

2

201

4*

201

6*

201

8*

202

0*

202

2*

202

4*

202

6*

202

8*

203

0*

Asukasluku - Invånarantal

Asukasluku - invånarantal Kasvu-% - Tillväxt-%

9

Alle 15 – vuotiaiden osuus koko väestöstä on 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 – vuotiaiden osuus on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2012 lopussa alle 15 -vuotiaiden osuus oli 17,8 prosenttia, 15 – 64 -vuoti-aiden osuus 65 prosenttia ja yli 65 -vuotiaiden osuus 17,2 prosenttia. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä runsaalla 2000 hengellä.

Andelen personer under 15 år av hela befolkningen är 1,4 procenten-heter större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer över 65 år är 1,6 procentenheter mindre än i hela landet i genomsnitt. Vid slutet av år 2012 var andelen personer under 15 år 17,8 procent, 15–64-åringarna 65 procent och personer över 65 år 17,2 procent. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 2000 personer fram till år 2020.

2012 % 2015* % 2020* % 2025* %

0-6-vuotiaat - 0-6-åringar 3 924 8,0 4 002 8,0 4 068 7,9 4 122 7,8

7-14-vuotiaat - 7-14-åringar 4 791 9,8 4 850 9,7 4 923 9,6 4 983 9,5

15–64-vuotiaat - 15–64-åringar 31 866 65,0 31 426 63,1 31 162 60,8 31 182 59,2



Yli 85-vuotiaat - Över 85-åringar 920 1,9 1 029 2,1 1 218 2,4 1 487 2,8

Yhteensä - Sammanlagt 49 028 100,0 49 837 100,0 51 241 100,0 52 651 100,0

Taulukko 2: Väestöennuste Porvoossa vuosina 2012–2025 (Lähde: Tilastokeskus) Tabell 2: Befolkningsprognos i Borgå under år 2012-2025 (Källa: Statistikcentralen)

Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoi-man ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huolto-suhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 – luvun. Vuoden 2010 lopussa koko maan suhdeluku oli 1,31 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssä käyvää. Porvoossa taloudelli-nen huoltosuhde oli 1,17 vuonna 2010. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestöraken-netta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huolto-suhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 53 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huolto-suhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna 2010. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väes-töllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huolto-suhteen suhdeluku on 75.

Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörj-ningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2011 var kvoten i hela landet 1,31 dvs. det fanns 131 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. I Borgå var den ekonomiska försörjningskvoten 1,17 år 2010. Den demografiska försörjningskvoten är en kvot som beskriver be-folkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika ål-dersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten anges som åld-ringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2011 fanns det i Finland 53 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är dock stora. I Borgå har den demografiska försörjningskvoten varit länge under 50. Kvoten har börjat stiga år 2010. Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av den demografiska försörj-ningskvoten fram till år 2040. Enligt prognosen försvagas den demo-grafiska försörjningskvoten i genomsnitt med en punkt varje år från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75.

Kuvio 3. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Porvoossa vuosina 1985 – 2040, Lähde: Tilastokeskus Diagram 3. Demografisk försörjningskvot i Borgå för åren 1985 -2040, Källa: Statistikcentralen

4847 48 48 49

51

59

64

69

7375 76

40

45

50

55

60

65

70

75

80

198

5

199

0

199

5

200

0

200

5

201

0

201

5

202

0

202

5

203

0

203

5

204

0

%

Väestöllinen huoltosuhde - Det demografiska försörjnings-förhållandet

10

Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna muihin kun-tiin tai kuntien keskiarvoon. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2011 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tu-lot olivat 17 667 euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Por-voossa 15. suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2011 mak-suunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron oli-vat 3 961 euroa. Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva ta-saus leikkaa kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon tasolle. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,7 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työs-säkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 66 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 34 prosent-tia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on yli 7 000 henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 5 000 henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole merkit-tävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste nousi elo-kuussa 8,5 prosenttiin. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 084 henkilöä, josta alle 25-vuotiaita oli 309. Yli vuoden työttömänä olleita oli 572. Avoimien työpaikkojen määrä on 158 työpaikkaa.

Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. I den senast fast-ställda beskattningen, dvs. i 2011 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare 17 667 euro. I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna på 15 plats bland fastlandskommu-nerna i Finland. De debiterade skatterna år 2011, inklusive fastighets-skatt och samfundsskatt, var 3 961 euro. Den skatteinkomstutjäm-ning som är inbyggd i statsandelssystemet minskar stadens statsan-delar betydligt och sänker de sammanlagda, per invånare räknade skatterna och statsandelarna till kommunernas medelnivå. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas an-del är 64,7 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens an-del är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogs-brukets andel är 1,7 procent. Arbetsplatssufficiensen i Borgå är i genomsnitt 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. Av dem arbetar 66 procent i Borgå och 34 procent i andra kommuner. Antalet Borgå-bor som pendlar till andra kommuner är över 7 000. Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 5 000. Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå steg i augusti till 8,5 procent. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 084 personer. Av dem var under 25-åriga 309. Antalet dem som hade varit arbetslösa över ett år var 572. Antalet lediga arbetsplatser var 158.

Kuvio 4. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa vuosina 2008 – 2012, Lähde: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-kes-kus), työllisyyskatsaus Diagram 4. Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå under åren 2008 – 2012, Källa: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-cen-tralen), sysselsättningsöversikt

2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation

Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on kohentunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja vuosien 2010 – 2013 strategian toimeenpanon myötä. Kriisin jälkeinen yleisen taloustilanteen suo-tuisa kehitys on edesauttanut kaupungin taloudellisen tilanteen pa-rantumista. Kaupungin verotulot putosivat kriisivuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan ai-kaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet.

Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genom-förandet av stadens strategi för åren 2010–2013 har Borgå stads eko-nomiska läge förbättrats. Den gynnsamma utvecklingen av det all-männa ekonomiska läget efter krisen har också bidragit till att sta-dens ekonomi förbättrats. Stadens skatteinkomster sjönk under kris-året 2009 och har efter det förblivit på en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit.

0

500

1000

1500

2000

2500

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat PorvoossaArbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå

Työttömät työnhakijat - Arbetslösa arbetssökande Avoimet työpaikat - Lediga arbetsplatser

11

Vuoden 2012 tilinpäätös oli 5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen kahden positiivisen tulosvuoden jälkeen. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoi-vat 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kas-voivat 7,7 prosenttia. Toimintakate oli -226 miljoonaa euroa ja se heikkeni 14,5 miljoonaa euroa vuodesta 2011. Tilinpäätöksen vuosikate oli 14 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna 2011. Heikkenemiseen oli kaksi merkittävää tekijää. Kaupun-gin verotulot laskivat edellisestä vuodesta ja käyttötalouden menot kasvoivat inflaatiota nopeammin. Vuosikate ei riittänyt poistojen kat-tamiseen. Vuosikatteen osuus poistoista oli 67 prosenttia. Kaupunki on tarkistanut poistotason vuodesta 2011 lukien kirjanpito-ohjeiden mukaiseksi. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,8. Lainanhoitokate puto-si alle yhden heikoksi luokiteltuun arvoon. Raskas velkataakka hei-kentää lainanhoitokatetta. Kaupungin kassavarat vähenivät 4 miljoo-naa euroa ja kassan riittävyys laski 29 päivästä 23 päivään verrattuna edelliseen vuoteen. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta laski edellisvuodesta 45 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta heikkeni hieman 56 prosenttiin. Alijäämäinen tulos ja verotulojen lasku heikensivät tunnuslukujen arvoa. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2012 päättyessä oli 130,6 miljoonaa euroa, joka on 2664 euroa asukasta kohti. Talouden tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on investointien tulorahoitus eli vuosikatteen riittävyys investointien omarahoitus-menoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusme-not. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestoin-tien lisäksi lainojen lyhennykset.

Efter två positiva resultatår uppvisade bokslutet för 2012 ett unders-kott på 5,4 miljoner euro. Driftsinkomsterna ökade under räken-skapsperioden med 11 procent från det föregående året. Utgifter inom driftsekonomin ökade med 7,7 procent. Verksamhetsbidraget var -226 miljoner euro, en försvagning med 14,5 miljoner euro från år 2011. Årsbidraget i bokslutet var 14 miljoner euro sämre än år 2011. För-svagningen orsakades av två betydande faktorer. Stadens skattein-komster minskade från förra året och utgifterna inom driftsekono-min ökade snabbare än inflationen. Årsbidraget räckte inte till att täcka avskrivningar. Årsbidragets andel av avskrivningar var 67 pro-cent. Staden har sett över avskrivningsnivån fr.o.m. år 2011 så, att den motsvarar bokföringsanvisningar. Värdet som anger låneskötselbidraget var 0,8. Låneskötselbidraget sjönk till ett värde under ett som klassificeras som svagt. Den tunga skuldbördan försvagar låneskötselbidraget. Stadens kassamedel minskade med 4 miljoner euro och likviditeten i kassadagar minskade från 29 dagar till 23 dagar i jämförelse med föregående år. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet sjönk till 45 procent från föregående år. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen sjönk en aning till 56 procent. Resultatet med underskott och minskade skatteinkomster försvagade nyckeltalen. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2012 var 130,6 miljoner euro, vilket är 2664 euro/invå-nare. När den ekonomiska balansen betraktas är den viktigaste mätaren inkomstfinansieringen av investeringar, dvs. tillräckligheten av årsbi-draget för självfinansieringsutgifter av investeringar. Ur finansie-ringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. På lång sikt ska även lånamorteringarna vid sidan av nettoinvesteringarna finansie-ras med årsbidraget.

TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS 2008 2009 2010 2011 2012 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toimintakate - Verksamhetsbidrag -209 337 -211 520 -207 452 -211 943 -226 426

Verotulot - Skatteintäkter 186 727 183 877 188 637 195 063 193 795

Valtionsosuudet - Statsandelar 37 371 41 723 47 509 49 577 50 582

Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto -2 944 -2 661 -1 584 -1 241 -444

Vuosikate - Årsbidrag 11 817 11 419 27 110 31 456 17 507

Poistot ja tilinpäätöserät – Avskrivningar och bokslutsposter -13 971 -15 371 -23 061 -28 279 -22 911

Tilikauden yli-/alijäämä – Räkenskapsperiodens över-/underskott -2 154 -3 952 4 049 3 177 -5 404

Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 36 034 24 351 21 655 21 101 20 093

Investointien tulorahoitus – Intern finansiering av investeringar -24 217 -12 932 5 455 10 356 -2 586

Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä – Överskott från tidigare räkenskapsperioder 56 379 52 428 56 477 59 654 54 250

Taulukko 3: Taloudelllinen tilanne vuosina 2008-2012, liikelaitokset sisältyvät tilinpäätöstietoihin Tabell 3: Ekonomiska situationen under år 2008-2012, affärsverken ingår i bokslutsuppgifterna

12

2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till bud-geten och ekonomiplanen

Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4.

Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer och upp-giftsområden i kapitel 4.

2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen

Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitel-masta. ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhtey-dessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on ta-loussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enin-tään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitel-man yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimen-pideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erik-seen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomää-räisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on nouda-tettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää val-tuusto."

I 65 § i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och eko-nomiplanen. ”Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budge-ten godkänns skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en pla-neperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i ba-lansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärds-program) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksam-hetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommu-nens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige.”

.

2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens in-nehåll

Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnal-listalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehitty-miseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia teki-jöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toimin-nalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot.

De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över sam-hällsekonomins och den kommunala ekonomins utsikter, stadens ekonomiska läge och en redogörelse för de faktorer som inverkar på finansieringen av budgeten. Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar på upp-giftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också verksamhetsmål och tabeller med nyckeltal både för budgetåret och för åren i ekono-miplanen. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verk-samhetsinkomster och verksamhetsutgifter.

13

Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskei-set erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään menoja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoi-tukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskel-man, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin käyttötalouden taloussuunnitelma on kolme vuotta ja in-vestointien taloussuunnitelma viisi vuotta.. Kaupunginvaltuusto hy-väksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

I resultaträkningen upptas de centrala posterna i stadens totaleko-nomi, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och – inkoms-ter. I finansieringsdelen anges utgifterna och inkomsterna för finansie-ringen på lång sikt i form av beräknade utgifter och inkomster. Finan-sieringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter från re-sultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Längden på ekonomiplanen för stadens driftsekonomi är tre år och ekonomiplanen för investeringar är fem år. Stadsfullmäktige godkän-ner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen.

2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad

Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna 2011. Talous-arviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Vuoden 2014 talousarviossa terveyspalvelut –tehtäväalue on jaettu erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin. Erikoissairaanhoidon, yhteispäivystyksen ja sairaankuljetuksen palvelut ostetaan pääosin HUS –kuntayhtymästä. Uuden tehtäväalueen menot ovat noin kuu-desosa kaupungin talousarviosta. Vanhus- ja vammaispalvelun sisäinen organisaatiorakenne on muu-tettu uuden vanhuspalvelulain vaatimusten mukaiseksi.

Staden har fått en ny organisation år 2011. Budgetstrukturen följer den gällande organisationen. I budgeten för 2014 har uppgiftsområdet hälsotjänsterna uppdelats i specialsjukvård och hälsotjänsterna. Specialsjukvårds-, samjours- och sjuktransportstjänster köps huvudsakligen från HNS-samkom-munen. Det nya uppgiftsområdets utgifter utgör cirka en sjättedel av stadens budget. Äldre- och handikapptjänsternas interna organisationsstruktur har ändrats så, att den motsvarar kraven i den nya äldreomsorgslagen.

2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budge-ten

Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puit-teet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä ar-vioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toi-mialat voivat poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperi-aatteista painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä vastaavasti muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.5.2013 § 185 talousarvion ja talous-suunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousar-viokehys lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousar-vio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarviokehys vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialat puo-lestaan jakavat saamansa kehyksen tehtäväalueille ja tarvittaessa edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyllä on tarkoi-tus varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät anne-tun kehyksen sisällä. Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,3 prosentin peruspalvelu-kustannusten nousu vuoden 2012 tasosta. Toimialojen kokonaistu-loja korotettiin myös 2,3 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Sosiaali- ja terveystoimen ja kaupunkikehityksen osalta tulotavoitteeksi asetet-tiin vuoden 2012 tilinpäätöksen tulot. Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen hen-kilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt toimenpiteitä henki-löstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön lomauttamiseksi.

Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ra-men för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investe-ringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfo-gande. Sektorerna kan avvika från beräkningsprinciper för upprät-tande av budgeten genom att lägga vikt vid en del uppgifter och ge-nom att på motsvarande sätt minska andra uppgifter. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Stadsstyrelsen godkände 20.5.2013 § 185 anvisningarna för upprät-tande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en bud-getram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder sina förslag till budget och ekonomiplan. Ramen fastställdes på sektornivå separat för sektorns totala inkoms-ter, utgifter och investeringar. Sektorerna delar å sin sida ramen som de har fått till uppgiftsområden och vid behov vidare till resultaten-heter och kostnadsställena. Avsikten med förfarandet är att säker-ställa att sektorernas budgetförslag håller sig inom den bestämda ra-men. När det gäller utgifterna är utgångspunkten för ramen en förhöjning av basservicekostnader med 2,3 procent från nivån 2012. Även sek-torernas totalinkomster höjdes med 2,3 procent från 2012 års nivå. I fråga om social- och hälsovårdssektorns och stadsutvecklingens in-komster är målet nivån i bokslutet för 2012. I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehåller inga åtgärder för att

14

Henkilöstön kokonaismäärää pyritään kuitenkin vähentämään luon-nollista poistumaa hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltä-vissä muulla tavoin. Talousarviokehykseen varattiin keskitetty palkkavaraus, mutta ta-lousarviovalmistelun edetessä palkkavaraus poistettiin ja keskitet-tyyn palkkasopimukseen perustuvat palkantarkistukset osoitettiin suoraan toimialoille. Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopi-mus on voimassa 28.2.2014 asti. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehykseen on lisätty 2,6 miljoonaa euroa Johannisbergin palvelutalon toiminnan käynnistä-mistä, sisäisiä vuokria ja hallintopalveluja varten. Sivistystoimelle on lisätty 0,4 miljoonaa euroa kasvaneita sisäisiä vuokria varten. Vuoden 2014 talousarviokehyksessä käyttötalouden kokonaismenot kasvavat noin 11,3 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 prosenttia. Käyttö-talouden tulot kasvavat 4,4 miljoonaa euroa, mikä on 4,7 prosenttia. Nettoinvestoinnit ovat talousarviokehyksessä 17 miljoonaa euroa, mikä vastaa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa. Talousarviokehyksen vahvistamisen jälkeen yleinen taloustilanne on vaikeutunut. Ennuste talouden kääntymisestä kasvuun on siirtynyt myöhemmäksi. Julkisen talouden kestävyysvaje on syventynyt ja saa-vuttaa 60 prosentin BKT – osuuden. Inflaatioennuste on painunut noin yksi prosenttiyksikköä matalammaksi kuin kevään ennuste. Työ-markkinakeskusjärjestöjen solmima keskitetty palkkasopimus edel-lyttää vielä liittokohtaisten sopimusten solmimista.

minska eller permittera personal. Målet är dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. I budgetramen reserverades det en centraliserad lönereservering men under budgetberedningen slopades reserveringen och lönesju-steringarna som bygger på ett centraliserat löneavtal anvisades di-rekt till sektorerna. Kollektivavtalet om personalens löner gäller till 28.2.2014. Dessutom har man tillagt till social- och hälsovårdssektorns bud-getram 2,6 miljoner euro för inledande av verksamheten i Johan-nisbergs servicehem, interna hyror och förvaltningstjänster. Till bild-ningssektorn har det tillagts 0,4 miljoner euro för ökade interna hy-ror. I budgetramen för 2014 ökar de totala utgifterna i driftsekonomin med cirka 11,3 miljoner euro, vilket är 3,5 procent. De totala inkoms-terna inom driftsekonomin ökar cirka med 4,4 miljoner euro, dvs. 4,7 procent. Nettoinvesteringarna i budgetramen är 17 miljoner euro, vilket mot-svarar den gällande ekonomiplanen. Efter att budgetramen fastställdes har den ekonomiska situationen försämrats. Ekonomin förväntas svänga till tillväxt senare än man ti-digare förutspådde. Den offentliga ekonomins hållbarhetsgap har fördjupats och når 60 procent av BNP. Inflationen förväntas bli cirka en procent lägre än man förväntade sig under våren. Löneuppgörel-sen som de centrala fackorganisationerna undertecknat kräver ännu förbundsvisa avtal.

15

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio–Borgå stads organisation

Luottamushenkilöorganisaatio – Förtroendevaldas organisation

KaupunginvaltuustoStadsfullmäktige

KeskusvaalilautakuntaCentralvalnämnden

KaupunginhallitusStadsstyrelsen

TarkastuslautakuntaRevisionsnämnden

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Social- och hälsovårdsnämnden

Sivistyslautakunta

Bildningsnämnden

TerveydensuojelujaostoHälsoskyddssektionen

SosiaalijaostoSocialsektionen

Suomenkielinen koulutusjaostoFinska utbildningssektionen

Ruotsinkielinen koulutusjaostoSvenska utbildningssektionen

YksityistiejaostoSektionen för enskilda vägar

Rakennus- ja ympäristölautakunta

Byggnads- och miljönämnden

Alueellinen jätelautakunta

Regionala avfallsnämnden

AluepelastuslautakuntaRegionala räddningsnämnden

Liikelaitosten johtokunnatDirektionerna för affärsverken

Konsernin yhtiöt ja yhteisöt

Koncernbolagen och samfunden

KaupunkikehityslautakuntaStadsutvecklingsnämnden

16

2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar

Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistö-verosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen lue-taan edellisten lisäksi valtionosuudet. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Kaupunki on päättänyt luo-pua koiraveron kantamisesta.

Budgetposten skatteinkomster upptar kommunal inkomstskatt, fas-tighetsskatt och andelar av inkomsterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kommunens beslutanderätt omfattar kommunalskatt och fastighets-skatt och skattesatserna för dem slås årligen fast samtidigt som bud-geten behandlas. Kommunen får också besluta om hundskatt. Staden har beslutat avstå från att uppbära hundskatt.

2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt

Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpe-sän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2013 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,25 pro-senttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2009. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38 prosenttia ja Uudellamaalla 18,66 prosenttia. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalai-sesta kokonaisansiotuloista vuonna 2013 on Kuntaliiton arvion mu-kaan 14,75 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero vastaa kunnallisverotuksen verovähennysten määrää. Kunnallisverotuksen verovähennysten osuus kokonaistuloista vaih-telee vähennysoikeuden ja tulojen suuruuden mukaan. Yleisesti pie-nissä tuloluokissa vähennysten osuus kokonaisansiotuloista on suu-rempi kuin suurissa tuloluokissa. Porvoossa keskimääräinen tulotaso on korkea ja siksi efektiivinen veroaste on muuta maata korkeampi. Efektiivinen veroaste Porvoossa on ollut koko 2000 –luvun 14,6 – 15,1 prosenttia, vaikka kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia on nostettu. Vuonna 2013 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste on 14,58 %.

Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommu-nala inkomstskattesatsen för varje år. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2013 är 19,25 pro-cent. Inkomstskattesatsen höjdes förra gången år 2009 med 0,5 pro-centenheter. Den genomsnittliga kommunala inkomstskattesatsen var 19,38 procent år 2013 och i Nyland 18,66 procent. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skat-tepliktiga totalförvärvsinkomsterna, är i Borgå 14,75 procent år 2013 enligt Kommunförbundets uppskattning. Skillnaden mellan inkomst-skattesatsen och den effektiva skattegraden motsvarar skatteavdra-gen i kommunalbeskattningen. Andelen som skatteavdragen i kom-munalbeskattningen utgör av totalinkomsterna varierar enligt av-dragsrätten och storleken på inkomsterna. I allmänhet är andelen av-drag av totala förvärvsinkomster större i små än i stora inkomstklas-ser. I Borgå är den genomsnittliga inkomstnivån hög och därför är den effektiva skattegraden högre än i annanstans i landet. Den effek-tiva skattegraden i Borgå har under hela 2000-talet varit 14,6–15,1 procent även om den kommunala inkomstskattesatsen har höjts. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet år 2013 är 14,58 %.

Kuvio 5. Tuloveroprosentit vuosina 2001 – 2014, Lähde: Kuntaliitto Diagram 5. Inkomstskattesatsen under åren 2001 -2014, Källa: Kommunförbund

Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuk-sen tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla 19,25 prosentissa. Taloussuunnitelma sisältää kunnallisveron tuloveroprosentin korot-tamisen laskennallisesti 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Verotuk-sen taso täsmentyy vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhtey-dessä.

Stadens budget baserar sig på antagandet att inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen hålls på sin nuvarande nivå på 19,25 pro-cent. Ekonomiplanen innehåller en kalkylerande höjning av kommu-nala inkomstskattesatsen med 0,5 procentenheter år 2015. Beskatt-ningsnivån preciseras i samband med beredningen av budgeten för år 2015.

19,2519,38

14,75

14,00

15,00

16,00

17,00

18,00

19,00

20,00

21,00

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

%

Tuloveroprosentit - Inkomstskattesatsen

Porvoo -Borgå

Koko maa -Hela landet

EfektiivinenveroastePorvoossa

17

Kunnallisveron vuosituotto väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Vuo-den 2013 verotilitysten arvioidaan kasvavan noin 176 miljoonaan eu-roon eli kasvua olisi lähes 6 prosenttia. Kasvun taustalla on verohal-linnon tilitysjärjestelmän nopeutuminen. Aikaisemmin tammikuulle siirtyneitä verotilityksiä tilitetään kunnille jo edellisen vuoden joulu-kuussa. Veronalaisten ansiotulojen kasvu vuonna 2012 on ollut Por-voossa tulokehitystilaston mukaan koko maan keskiarvon mukainen. Vuoden 2012 verotus vahvistetaan marraskuussa ja sen perusteella tarkistetaan eri veronsaajien jako-osuudet. Kaupungin jako-osuu-teen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Vuoden 2014 verotulojen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Hidas talouskasvu heikentää myös verotulojen kasvua. Kunnallisverotulo-jen kasvuoletus perustuu talouden kasvuoletusten lisäksi työllisyysti-lanteeseen, palkkaratkaisuun sekä tiedossa oleviin veroperustemuu-toksiin.

Den årliga intäkten av kommunalskatten minskade med 0,2 procent år 2012. Det uppskattas att skatteredovisningar för 2013 ökar till cirka 176 miljoner euro, dvs. uppväxt på nästan 6 procent. Bakgrun-den till uppväxten är skatteförvaltningens snabbare redovisningssy-stem. Skatteredovisningar som tidigare övergick till januari redovisas till kommuner redan i december förra året. Ökningen av skatteplik-tiga förvärvsinkomster år 2012 har i Borgå enligt statistik över in-komstutvecklingen motsvarat hela landets genomsnitt. Beskatt-ningen för år 2012 fastställs i november och utifrån den kontrolleras också olika skattetagares fördelningsandelar. Betydliga ändringar i stadens fördelningsandel är inte att förvänta. Skatteinkomster för år 2014 uppskattas öka med 1,5 procent. Den långsamma ekonomiska tillväxten försvagar också ökningen av skat-teinkomster. Den förmodade ökningen av kommunalskatteinkoms-ter bygger utöver den förmodade ekonomiska tillväxten på syssel-sättningssituationen, löneavtalet och sådana skattegrundsändringar som man har kännedom om.

Kuvio 6. Kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2007–2016 Diagram 6. Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter under åren 2007–2016

2.5.2 Kiinteistövero–FastighetsskattKiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuo-sittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lu-kuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Ve-rottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteis-tövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginval-tuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön vero-tusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa sää-detty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia kiinteistöverojen ylä- ja alara-joja tarkistettiin viimeksi vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,60–1,35 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32–0,75 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan mää-rätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytet-tävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Muun asuinra-kennuksen veroprosentti voi kuitenkin olla korkeintaan 0,60 prosent-tiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöve-roprosentti. Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,60 – 2,85 prosenttia. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 pro-senttia. Kaupunki on selvittänyt rakentamattomat rakennuspaikat. Maksimiveroasteella lisätulo olisi noin 57 000 euroa.

Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens beskatt-ningsvärde årligen betalas till kommunen. Fastighetsskatten omfat-tar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden. Också vissa allmänna områden, t.ex. gator och torg är skattefria. Fastighetsskatten tillfaller den kommun där fastig-heten är belägen. Skatten beräknas på fastighetens beskattnings-värde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. I fastig-hetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Den senaste justeringen av de rikstäckande övre och nedre gränserna för fastighetsskatten gjordes år 2010. Variationsbredden för den allmänna fastighetsskattesatsen är från 0,60 till 1,35 procent. Variationsbredden för fastighetsskatteprocen-ten för stadigvarande bostadsbyggnader är från 0,32 till 0,75 pro-cent. Den allmänna fastighetsskattesatsen gäller alla andra byggna-der än de som används som stadigvarande bostad, om kommunen inte fastställt en annan skattesats för sommarstugor, allmännyttiga samfund eller kraftverk. Skattesatsen för övriga bostadsbyggnader kan dock vara högst 0,60 procentenheter högre än fastighetskatte-satsen för en stadigvarande bostadsbyggnad. För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, vars va-riationsbredd är 0,60–2,85 procent. Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 procent. Staden har utrett de obyggda byggplatserna. Enligt den maximala skattegraden

145

154159

162167 167

176179

187190

120

140

160

180

200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016*

M€

Kunnallisvero - Kommunalskatt

18

Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,00-1,35 prosenttia. Kau-punki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Kaupunki on tarkistanut vuonna 2013 kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvoja. Selvitystyössä ei havaittu merkittäviä poikkeamia verohallinnon rekisterien ja kaupungin vastaavien tieto-jen kanssa. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen perusteet muuttuvat vuonna 2014. Verotusarvojen tarkistaminen nostaa kiinteistöveron tuottoa arviolta noin miljoonalla eurolla. Rakennusten verotusarvon pohjana on jälleenhankinta-arvo, josta vuoden 2014 verotuksessa huomioidaan 75 prosenttia aikaisemman 70 prosentin sijasta. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimää-rää alennetaan asteittain vähintään 80 prosenttiin. Maapohjan osalta vuoden 2014 verotuksen pohjana käytettäviä ar-voja korotetaan 2 prosenttia. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityk-sestä. Tonttien verotuksen perusteena olevat neliöhinnat korotetaan vähintään yhteen euroon. Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,25 prosenttiin. ja asuinraken-nusten kiinteistöveroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 0,45 prosenttiin. Korotuksella kiinteistöveron tuotto kasvaa 900 000 euroa. Verotusarvojen tarkistaminen ja veroprosenttien korotus nos-tavat kiinteistöveron tuottoa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.

skulle det ge en merinkomst på 57 000 euro. För en byggnad inklusive mark som ägs av ett allmännyttigt samfund kan fastställas en fastighetsskattesats på 0,00–1,35 procent. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar. Staden har år 2013 sett över beskattningsvärden för fastigheter som ligger i stadens område. I utredningsarbetet noterade man inga märkbara avvikelser från skatteförvaltningens register och stadens motsvarande uppgifter. Grunderna för beskattningsvärden i fastighetsbeskattningen ändras år 2014. Översynen av beskattningsvärden höjer intäkterna av fastig-hetsskatten uppskattningsvis med en miljon euro. Grunden för byggnadernas beskattningsvärde är återanskaffnings-värdet av vilka det i 2014 års beskattning beaktas 75 procent i stället för den tidigare 70 procent. Det maximala åldersavdraget för bo-stadsbyggnader sänks gradvis till minst 80 procent. Värden som används som grunden för beskattningen av markgrun-den år 2014 höjs med 2 procent. Dessa priser har inte uppdaterats under de senaste åren och de har kommit att släpa efter från totmar-kens allmänna prisutveckling. Kvadratspriserna som är grunden för beskattnigen av tomter höjs till minst en euro. Budgetförslaget innehåller en höjning av den allmänna fastighets-skattesatsen med 0,05 procentenheter till 1,25 procent och en höj-ning av fastighetsskattesatsen för bostadsbyggnader med 0,05 pro-centenheter till 0,45 procent. Genom höjningen ökar intäkterna av fastighetsskatten med 900 000 euro. En granskning av beskattnings-grunderna och höjningen av skattesatsen leder till totalt 1,9 miljoner euro i ökad fastighetsskatt.

Kuvio 7. Yleinen kiinteistövero, veroprosentit vuosina 2001 – 2014, Lähde: Kuntaliitto Diagram 7. Allmän fastighetsskatt, skattesatsen under åren 2001 -2014, Källa: Kommunförbund

Kuvio 8. Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit vuosina 2001 – 2014, Lähde: Kuntaliitto Diagram 8. Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen under åren 2001 -2014, Källa: Kommunförbund

1,25

0,92

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

%

Yleinen kiinteistövero - Allmän fastighetsskatt, %

Porvoo -Borgå


0,450,41

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

%

Vakituinen asuinrakennus - Ordinarie bostadsbyggnad, %

Porvoo -Borgå


19

Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero-% Tuotto, € Beskattningsvärde Variationsbredd Fastighetsskatte-% Intäkter, € 2014* 2014 2014 2014

Vakituinen asuinrakennus – Byggnader för stadigvarande boende

998 291 086 0,32-0,75 0,45 4 492 310

Muu kuin vakituinen asuinrakennus – Andra byggnader än de för stadigvarande boende

52 468 555 0,60-1,35 1,05 550 920

Voimalaitosrakennus – Kraftverksbyggnader

76 040 0,60-2,85 2,85 2 167

Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus – Byggnader för allmännyttig verksamhet

7 460 173 0,00-1,35 0,00 -

Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja – Markgrund för allmännyttig verksamhet

1 577 642 0,00-1,35 0,00 -

Yleinen rakennus – Allmän byggnad

383 898 472 0,60-1,35 1,25 4 798 731

Yleinen maapohja – Allmän markgrund

405 755 406 0,60-1,35 1,25 5 071 943

Verotusarvot yhteensä – Beskattningsvärde totalt

1 849 527 375

Maksuunpantava määrä – Belopp som debiteras

14 916 070

Taulukko 4. Kiinteistöjen arvioidut verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto, Lähde: Verohallinto, Kuntaliitto Tabell 4. Fastigheternas beräknade beskattningsvärden, fastighetsskattesatsen och intäkter från fastighetsskatt, Källa: Skatteförvaltningen, Kommunförbund

Kuvio 9. Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2007–2016

Diagram 9. Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter under åren 2007 – 2016

2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkast-ning

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulo-vero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20 pro-senttiin. Verokantaa alennettiin edellisen kerran 1,5 prosenttiyksi-köllä vuonna 2012. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuus-kunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdis-tykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkis-yhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovel-vollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina 2009 – 2011 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta nousi kolmen vuo-den määräajaksi 10 prosenttiyksikköä. Määräaikaista korotusta on jatkettu 5 prosenttiyksikön korotuksella vuosiksi 2012 – 2015. Mää-räaikaiset korotukset poistuvat vuonna 2016. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset kompensoita-neen kunnille muuttamalla niiden yhteisöveron jako-osuutta. Alus-tavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuus vuonna 2014 olisi muutosten jälkeen 35,17 prosenttia ja seuraavana vuonna 34,16 pro-senttia. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus on 29,41 prosenttia.

Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. År 2014 kommer samfundsskattesatsen att sjunka från 24,5 till 20 procent. Skattesatsen minskades förra gången med 1,5 procentenheter år 2012. Ett samfunds beskattningsbara inkomst beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga sam-fundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från närings-verksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren 2009–2011 ökades kommunernas andel av samfundskattens avkastning för tre år med 10 procentenheter. Den tillfälliga höjningen har fortsatts med en 5 procentenheters höjning för åren 2012–2015. De tillfälliga höjningarna slopas år 2016. Ändringarna i samfundsbeskattningens skattegrunder torde komp-enseras för kommunerna genom att deras fördelningsandel av sam-fundsskatten ändras. Enligt preliminära beräkningar är kom-

66 7

1011

1213

15 15 16

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016*

M€

Kiinteistövero - Fastighetsskatt

20

Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Por-voossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot ovat laskeneet 26 miljoonasta eurosta noin 16 miljoonaan euroon. Heikon talous-kasvun vuoksi yhteisöverotulot jäävät yhä mataliksi verrattuna aikai-sempaan tasoon. Kaupungin jako-osuus muihin kuntiin nähden on parantunut viime vuosina, mutta ongelmana on ollut koko yhteisö-verokertymän matala taso. Vuoden 2013 ennuste yhteisöveron tuotoksi on 16,2 miljoonaa eu-roa. Talousarviossa 2014 yhteisöverotulojen tulotavoite on 17 mil-joonaa euroa.

munernas fördelningsandel år 2014 efter ändringarna 35,17 och året därpå 34,16 %. År 2013 är kommunernas andel 29,41 %. Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. Samfundsskattein-komsterna har sjunkit från 26 miljoner euro till cirka 16 miljoner euro. På grund av den svaga ekonomiska tillväxten kommer sam-fundsskatteinkomsterna att förbli låga jämfört med den tidigare ni-vån. Stadens fördelningsandel har under de senaste åren förbättrats jämfört med andra kommuner men det som har varit problematiskt är den låga nivån av samfundsskatteintäkterna. År 2013 beräknas avkastningen upgå till 16,2 miljoner euro. I budge-ten för 2014 är målet för samfundsskatteinkomster 17 miljoner euro.

Kuvio 10. Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2007–2016

Diagram 10. Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter under åren 2007 – 2016

2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter

Vuosi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä År Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Sammanlagt 1 000 € % 1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %

2007 145 039 8,4 26 736 16,4 5 784 3,0 177 559 9,3

2008 154 419 6,5 26 037 -2,6 6 269 8,4 186 725 5,2

2009 158 738 2,8 18 412 -29,3 6 721 7,2 183 871 -1,5

2010 162 081 2,1 16 171 -12,2 10 405 54,8 188 657 2,6

2011 167 174 3,1 16 514 2,1 11 375 9,3 195 063 3,4

2012 166 872 -0,2 14 443 -12,5 12 480 9,7 193 795 -0,7

2013* 176 300 5,7 16 200 12,2 13 000 4,2 205 500 6,0

2014* 179 000 1,5 17 000 4,9 14 900 14,6 210 900 2,6

2015* 187 000 4,5 18 000 5,9 15 200 2,0 220 200 4,4

2016* 190 000 1,6 16 000 -11,1 15 500 2,0 221 500 0,6

Taulukko 5. Yhteenveto verotulojen kehityksestä 2007 – 2012 ja arvio vuosille 2013 – 2016 Tabell 5. Sammanfattning av utvecklingen av skatteintäkter 2007 – 2012 och prognos för år 2013 – 2016

Kuvio 11. Verolajien osuus kokonaisverotuloista vuonna 2013

Diagram 11. Skatteslagens andel av totala skatteinkomster 2013

2726

18

16 17

14

1617

18

16

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016*

M€

Yhteisövero - Samfundsskatt

Kunnallisvero86 %

Yhteisövero8 %

Kiinteistövero6 %

21

2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin

Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä ai-heutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus koostuu perus-palvelujen valtionosuudesta, yleisestä valtionosuudesta sekä opetus ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Valtion-osuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja niitä käsitellään kunnan yleisen rahoituksen erinä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakor-vausjärjestelmä. Valtionosuuden perusteena ovat laskennalliset kus-tannukset, josta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy myös yleinen osa. Yleisessä osassa huomioidaan mm. olosuhdetekijöitä, jotka lisäävät kunnan palvelutuotannon kustannuksia. Näitä ovat saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, kieli-korotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Yleisessä osassa on kompensoitu veroperustemuutoksista aiheutunut verotu-lojen vähentyminen vuodesta 2010 lukien. Peruspalvelujen valtion-osuudesta vähennetään kunnan verotuloihin perustuva valtionosuu-den tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulu-tuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukselle, am-matilliselle koulutukselle ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitus-osuus. Jäteveron tuotto siirretään kunnille vuodesta 2014 alkaen alustavasti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaupungin osuus jäteveron tuo-tosta on arvioitu 635 000 euroksi. Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta valmistellaan kuntara-kenneuudistuksen rinnalla. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestel-män laskennallisuutta, mikä kannustaisi kuntia tuottavuuden paran-tamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia ei valmistelun nykyvaiheessa ole vielä ar-vioitu, eikä kuntakohtaisia koelaskelmia ole tiedossa. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Valtionosuus vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen kustannustason muutos on ennakkotiedon mukaan 2,4 prosenttia vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuritoimen val-tionosuusrahoituksen indeksikorotukset jäädytetään myös vuonna 2014. Peruspalvelujen valtionosuus kasvaa asukasluvun kasvun, vä-estön ikärakenteen muutoksen ja muiden valtionosuuden perus-teena olevien tekijöiden muutoksen vuoksi. Toisaalta valtionosuuksia leikataan nostamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta ylimääräisillä leikkauksilla vuodesta 2012 alkaen. Ylimääräinen valtionosuusleikkaus vähensi Porvoossa vuoden 2012 valtionosuutta noin 5,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 vähennys on 6,9 milj. euroa. Vuonna 2014 vähennys kasvaa 10,2 miljoonaan euroon. Kuuden vuoden aikana kaupunki menettää peruspalvelujen laskennallisia valtionosuustuloja yhteensä 60 miljoonaa euroa.

Statsandelen betalas för de kalkylmässiga kostnaderna som uppstår av ordnandet av statsandelsuppgifter. Statsandelen består av en statsandel för basservice, en allmän statsandel och den statsandel som undervisnings- och kulturministeriet administrerar. Statsande-larna är inkomster med allmän täckning och de behandlas som pos-ter i kommunens allmänna finansiering. Grunden för statsandelen för kommunens basservice är social- och hälsovården, förskoleundervisning och grundläggande utbildning, biblioteken, allmänt kulturväsende och grundläggande konstunder-visning samt systemet för hemkommunsersättning i förskoleunder-visningen och den grundläggande utbildningen. Grunden för statsan-delarna är kalkylmässiga kostnader av vilka kommunens självfinan-sieringsandel dras av. I kommunens statsandel för basservicen ingår dessutom en allmän del. I den allmänna delen beaktas bl.a. förhållandefaktorer som ökar kostnader för kommunens tjänsteproduktion. Dessa är skärgårdsför-höjning eller alternativt fjärrortsförhöjning, tätortsstrukturförhöj-ning, språkförhöjning och förhöjning på basis av förändringar i invå-narantalet. I den allmänna delen har det från år 2010 kompenserats minskandet av skatteinkomster som föranleds av ändringar i skatte-grunder. Från statsandelen för basservicen dras av en utjämning av statsandelen som bygger på kommunens skatteinkomster. Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas direkt huvudmännen för utbildningen i form av finansiering för pris per en-het inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning och yrkeshögskolorna. Dessutom beviljar undervisnings- och kulturministeriet specialfinan-siering för grundläggande utbildning och annan utbildnings- och kul-turverksamhet. Av statsandelen som betalas till kommunen avdras självfinansieringsandelen för huvudmannasystemet. Intäkterna från avfallsskatten överförs år 2014 till kommunerna pre-liminärt genom statsandelssystemet. Det har uppskattats att stadens andel av avfallskattens intäkter är 635 000 euro. Statsandelsreformen En helhetsreform av statsandelssystemet bereds vid sidan av kom-munstrukturreformen. Målet är ett system som är enklare och kla-rare än det nuvarande systemet. Reformen syftar också till att öka kalkylmässigheten av systemet, vilket sporrar kommunerna till för-bättrande av effektiviteten och en allt effektivare verksamhet. I nu-läget av beredningen har statsandelssystemets kommunvisa verk-ningar ännu inte bedömts och kommunvisa provkalkyler finns inte att tillgå. Målet är att den nya lagstiftningen träder i kraft 1.1.2015. Statsandelen år 2014 Enligt förhandsuppgiften är ändringen av kostnadsnivån pä kommu-nens basservice 2,4 procent år 2014. Indexhöjningarna i utbildnings- och kulturväsendets statsandelsfinansiering fryses också år 2014. Statsandelen för basservicen stiger enligt ökat befolkningsantal, för-ändringen av befolkningsstruktur och andra förändrade faktorer som är grunden för statsandelen. Å andra sidan skärs statsandelar genom att kommunernas självfinansieringsandel per invånare höjs genom extra nedskärningar fr.o.m. år 2012. Den extra nedskärningen av statsandelar minskade 2012 års statsan-del i Borgå cirka med 5,8 miljoner euro. Nedskärningen år 2013 är 6,9 milj. euro. År 2014 stiger nedskärningen till 10,2 miljoner euro. Under sex år kommer staden att förlora kalkylmässigt sammanlagt 60 mil-joner euro av statsandelar för basservicen.

22

2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä

Euroa/asukas Euro/invånare 118 141 208 243 250 259 Laskennallinen valtionosuusleikkaus

Kalkylmässig nedskärning i statsandelar

5,8 M € 6,9 M € 10,2 M€ 11,9 M€ 12,4 M€ 12,9 M€ 60 M€

Valtionosuusleikkausten yhteydessä hallitus päätti kehysriihessään, että vuosina 2014–2017 toteutetaan toimintaohjelma, jolla pyritään vähentämään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita noin 1 miljardilla eurolla. Porvoon kokoisessa kunnassa vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmä sisältää kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Tasausraja vuonna 2013 on ennakkoar-vion mukaan 3123,83 euroa. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ovat korkeat ja ylittävät tasausrajan 718,87 eurolla. Tästä johtuen kaupungilta vähennetään verotulotasauksena alustavan laskelman mukaisesti 13 milj. euroa, mikä vastaa kunnallisveron tuotosta lähes 1,5 prosenttiyksikköä. Verotulotasaus kasvaa 1,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet asu-kasta kohti ovat verotulotasauksen vuoksi noin 450 euroa pienem-mät kuin maassa keskimäärin. Kaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan 49,1 miljoo-naksi euroksi vuonna 2014. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat en-nakkolaskelman mukaan 52,2 miljoonaa euroa. Kuntien kunkin vuo-den valtionosuudet vahvistetaan edellisen vuoden loppuun men-nessä.

I samband med nedskärningarna i statsandelarna beslutade rege-ringen i ramförhandlingarna att det under åren 2014–2017 genom-förs ett handlingsprogram som syftar till att minska skyldigheter som ålagts kommunerna till följd av deras lagstadgade uppgifter med cirka 1 miljard euro. I en kommun av Borgås storlek är effekten cirka 10 miljoner euro. Statsandelssystemet innehåller en utjämning av statsandelarna som baserar sig på kommunernas skatteinkomster. Enligt en förhandspro-gnos är utjämningsgränsen 3 123,83 euro år 2013. Stadens skattein-komster per invånare är höga och överstiger utjämningsgränsen med 718,87 euro. På grund av detta avdras det från staden enligt en pre-liminär beräkning 13 milj. euro, vilket motsvarar nästan 1,5 procen-tenheter av kommunalskatteavkastningen. Skatteinkomstutjäm-ningen ökar med 1,6 miljoner euro från året innan. Statsandelarna för stadens driftekonomi per invånare är till följd av skatteinkomst-utjämningen cirka 450 euro mindre än i landet i genomsnitt. Totalbeloppet på statsandelar som staden får år 2014 uppskattas vara 49,1 miljoner euro. Statsandelarna i år uppgår enligt en för-handsberäkning till 52,2 miljoner euro. Kommunernas statsandelar för respektive år fastställs före slutet av förra året.

Kuvio. 12. Valtionosuudet ja verotulotasaus vuosina 2007–2015 Diagram 12. Statsandelar och skatteinkomstutjämning under åren 2007 – 2015

Kuvio 13. Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti Porvoossa ja koko massa vuosina 2005 – 2014, Lähde: Kuntaliitto Diagram 13. Statsandelar inom driftsekonomin per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2005 -2014, Källa: Kommunförbund

35 3742

48 50 51 5249 49

-11 -14 -15 -13 -13 -12 -11 -13 -14

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015*

M€

Valtionosuudet ja verotulotasaus Statsandelar och skatteinkomstutjämning

Valtionosuus - Statsandel Verotulotasaus Skatteinkomstutjämning

1488

1032

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014*

Euro

a

Valtionosuus asukasta kohti - Statsandel per invånare

Koko maa - Hela landet Porvoo - Borgå

23

2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning

Kaupungin vuotuinen lainarahoitustarve syntyy investointien tulora-hoituksen ja investointikulujen välisestä erosta sekä vanhojen laino-jen lyhennysaikataulusta. Investointien tulorahoituksella tarkoite-taan vuosikatteen riittävyyttä investointien omahankintamenoon. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa nettoinvestoinnit ilman lisälainanottoa. Kaupungin vuosien 2010 - 2013 keskeinen strateginen tavoite on ol-lut lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Lai-namäärää onkin voitu vähentää 150 miljoonasta eurosta 130 miljoo-naan euroon. Kaupungin lainamäärä arvioidaan olevan vuoden 2013 lopussa 128 miljoonaa euroa, joka on 2 600 euroa asukasta kohti. Kaupungin lainamäärä on silti kuntien keskiarvoja vertailtaessa ja tunnuslukujen valossa yhä hyvin raskas, joskin muiden kuntien vel-kaantuminen lähenee kaupungin lainamäärää. Asukaskohtainen lai-namäärä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 400 euroa korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Konsernin lainakanta vuoden 2012 tilinpäätök-sessä oli 5 610 euroa/asukas. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen matala. Välillä korkotaso tosin nousi hieman, mutta laski uudelleen heikon taloustilanteen pitkittyessä. Kaupungin lainojen keskikorko oli elo-kuun lopussa 1,5 prosenttia. Noin 60 % lainakannasta on sidottu Eu-ribor-korkoihin ja 40 % yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin kor-koihin. Korkosuojauksia on 20 prosentille lainakannasta. Korkotaso tulee nousemaan vuonna 2014, jos talous elpyy ennustetusti. Pitkät korot ovat jo nousseet noin 1 prosenttiyksikön viime kuukausien ai-kana. Kaupungin lainamäärä kuluvan vuoden lopussa on talousarvion mu-kaan 128 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 129 miljoonaa euroa. Van-hoja lainoja lyhennetään 34,2 miljoonalla eurolla ja uutta lainaa ote-taan 35,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna erääntyy 10 miljoonan euron bulletlaina, mikä nostaa lyhennysten ja nostettavan lainan määrää.

Stadens årliga lånefinansieringsbehov uppstår av skillnaden mellan inkomstfinansieringen av investeringar och investeringskostnaderna samt tidsplanen för amortering av gamla lån. Med inkomstfinansie-ringen av investeringar avses tillräckligheten av årsbidraget till inve-steringarnas självanskaffningsvärde. I en ekonomi som är i balans kan man finansiera nettoinvesteringarna med årsbidraget utan extra upplåning. Det centrala strategiska målet för staden under åren 2010–2013 har varit att få stopp på ökningen av lånemängden och att få den gå nedåt. Staden har lyckats att minska skuldbeloppet från 150 miljoner euro till 130 miljoner euro. Stadens lånebelopp uppskattas i slutet av år 2013 vara 128 miljoner euro, vilket är 2 600 euro per invånare. Stadens lånebelopp är ändå i jämförelse med kommuneras medelta och i ljuset av nyckeltalen fortfarande mycket tungt, även om andra kommuners skuldsättning närmar sig stadens lånebelopp. Låne-mängden per invånare är i bokslutet för år 2012 fortfarande över 400 euro högre än i kommunerna i genomsnitt. Koncernens lånestock i bokslutet för år 2012 var 5 610 euro/invånare. Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. Räntenivån steg ändå en aning men sjönk igen när den svagar ekonomiska situ-ationen förlängdes. Vid slutet av augusti var medelräntan på stadens lån 1,5 procent. Cirka 60 % av lånestocken är bunden till euriborrän-tor och 40 % till över tre års räntor eller fasta räntor. Ränteskydd finns för 20 procent av lånestocket. Räntenivån kommer att stiga år 2014 om ekonomin återhämtar sig enligt prognoserna. Långa räntor har redan stigit med cirka 1 procentenheter under de senaste måna-derna. I slutet av år 2013 uppgår stadens lånemängd enligt budgeten till 128 miljoner och i slutet av år 2014 till 129 miljoner euro. Äldre lån amo-teras för 34,2 miljoner euro och nya lån lyfts för 35,5 miljoner euro. År 2014 löper lånetiden ut för ett bulletlån på 10 miljoner euro, vilket höjer på amorterings- och lånesumman.

Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Bokslut Bokslut Bokslut Budget Budget 2010 2011 2012 2013 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Lainanotto - Låneupptagning 23 000 10 000 20 000 22 000 34 542

Lyhennykset - Amorteringar -24 794 -25 479 -23 999 -24 000 -33 200

Nettolainanotto - Låneupptagning, netto -1 794 -15 479 -3 999 -2 000 1 342

Lainojen korkokulut - Låneräntor -3 528 -3 529 -2 932 -3 200 -3 000

Lainakanta - Lånestock 150 067 134 588 130 589 128 589 129 931

Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare 3 077 2 756 2 664 2 603 2 620

Asukasluku - Antal invånare 48 768 48 833 49 028 49 400 49 600

Taulukko 6. Lainanotto, lyhennykset sekä lainakanta 2010–2014 Tabell 6. Låneupptagning, amorteringar samt lånestock 2010-2014

24

Kuvio 14. Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa vuosina 2005 – 2013, Lähde: Kuntaliitto Diagram 14. Lånemängd per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2005 – 2013, Källa: Kommunförbund

2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning

Ykstyiskohtainen tuloslaskelma on esitetty luvussa 5. Talousarvion toimintatulot ovat 97 miljoonaa euroa. Kasvua edelli-sestä vuodesta on 5,8 %. Talousarvion toimintamenot ovat 343 mil-joonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 4,3 %. Talousarviolu-kuihin sisältyy kaupungin sisäisiä tuloja ja menoja 36 miljoonaa eu-roa. Sisäiset ostot kaupungin liikelaitoksilta ovat 24 miljoonaa euroa. Liikelaitosten talousarviot eivät sisälly kaupungin talousarviolukui-hin, vaan ne esitetään erillisinä talousarvion liitetiedoissa. Talousarvion toimintakate eli tulojen ja menojen erotus on 245,3 mil-joonaa euroa. Toimintakate heikkenee 8,7 miljoonalla eurolla edelli-sestä vuodesta. Verot ja valtionosuudet, joilla toimintakate ja inves-toinnit tulisi rahoittaa, kasvavat vain 6,5 miljoonaa euroa. Kunnallis-verotuksen tuloveroprosentti pidetään kuitenkin vielä vuonna 2014 nykyisellä tasollaan eli 19,25 prosentissa. Kiinteistöveroja korotetaan 0,05 prosenttiyksikköä. Talousarvion vuosikate on 14,3 miljoonaa euroa. Kun vuosikatteesta vähennetään kaupungin omaisuuden suunnitelmapoistot eli 22 mil-joona euroa, toiminnan tulos jää alijäämäiseksi eli -7,7 miljoonaan euroon. Alijäämäinen tulos voidaan kattaa taseen ylijäämällä. Kaupungin ta-seessa on kertynyttä ylijäämää, joka on syntynyt vanhan poistosuun-nitelman mukaisesta matalasta poistasosta ja liikelaitosten tulok-sesta. Ensi vuoden alussa laadittavassa vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on arvion mukaan runsaat 40 miljoonaa euroa. Vaikka kertynyttä ylijäämää voidaan vielä tilapäisesti purkaa, ylijää-mäkin vähenee nopeasti. Kaupungin tuleekin nostaa vuosikatetta tu-levina vuosina sellaiselle tasolle, jolla toiminnan tulos saadaan keski-määrin nollaksi.

En detaljerad resultaträkning har presenterats i kapitel 5. Verksamhetsinkomsterna enligt budgeten uppgår till 97 miljoner euro. Det är en ökning med 5,8 % från förra året. Verksamhetsutgif-terna enligt budgeten uppgår till 343 miljoner euro. Det är en ökning med 4,3 % från förra året. I bugdetsiffrorna ingår stadens interna in-komster och utgifter på 36 miljoner euro. Interna köp från stadens affärsverk uppgår till 24 miljoner euro. Affärsverkens budgetar ingår inte i stadens budgetsiffror utan de anges separat i budgetens bilagor. Verksamhetsbidraget i budgeten, dvs. skillnaden mellan inkomster och utgifter är 245,3 miljoner euro. Verksamhetsbidraget försvagas med 8,7 miljoner euro från året innan. Skatter och statsandelar med vilka verksamhetsbidraget och investeringar borde finansieras ökar bara med 6,5 miljoner euro. Den kommunala inkomstskattesatsen hålls ännu år 2014 på den nuvarande nivån, dvs. 19,25 procent. Fas-tighetsskatten höjs med 0,05 procentenheter. Årsbidraget i budgeten är 14,3 miljoner euro. När de planerade av-skrivningarna, 22 miljoner euro, som gäller stadens egendom avdras från årsbidraget har verksamhetsresultatet ett underskott på -7,7 miljoner euro. Underskottet kan täckas med överskottet i balansräkningen. I sta-dens balans finns överskott som har förekommit av den låga avskriv-ningsnivån enligt den gamla avskrivningsplanen och affärsverkens re-sultat. Även om det influtna överskottet tillfälligt ännu kan användas minskar också det snabbt. Staden ska därför höja årsbidraget under de kommande åren till en sådan nivå med vilken verksamhetens re-sultat i genomsnitt blir noll.

2262

2664

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*

Eu

roa

Lainamäärä/asukas - Lånemängd/invånare

Koko maa Hela landet Porvoo Borgå

25

2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl

Yksityiskohtainen rahoituslaskelma on esitetty luvussa 7. Rahoituslaskelmassa yhdistetään tuloslaskelman vuosikate, satun-naiset tulot sekä investointiosan menot ja tulot. Rahoituslaskelmassa esitetään myös kaupungin anto- ja ottolainauksen muutokset sekä muut maksuvalmiuden muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa ta-lousarvion vaikutuksen kaupungin maksuvalmiuteen. Talousarvio on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa, sillä vuosi-katteella voidaan rahoittaa nettoinvestoinnit lähes kokonaan. Ra-hoittamatta jäävä osuus 1,3 miljoonaa euroa katetaan lisäämällä kaupungin lainamäärää.

En detaljerad finansieringsanalys har presenterats i kapitel 7. I finansieringsanalysen sammanslås årsbidraget och extraordinära in-täkter i resultaträkningen samt inkomster och utgifter i investerings-delen. I finansieringsanalysen presenteras också ändringar i stadens ut- och upplåning samt andra ändringar i likviditeten. Finansierings-analysen visar budgetens påverkan i stadens likviditet. Budgeten står ur finansieringssynvinkeln i balans för nettoinveste-ringarna kan finansieras nästan helt med årsbidraget. Den ofinansi-erade andelen på 1,3 miljoner euro täcks genom ökat lånebelopp.

26

3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2014–2016

Kaupunginstrategian mukaan henkilöstötyövuosien määrä ei saa kas-vaa, ellei kaupungille tule uusia lakisääteisiä tehtäviä. Konsernihallin-toon tulee yksi uusi työsuojeluvaltuutettu, koska valtakunnallisen so-pimuksen mukaisesti työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä on lisät-tävä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä pysyy ennallaan, mutta henkilöstörakennetta muutetaan ja kehitetään mm siten, että van-hus- ja vammaispalveluihin palkataan kaksi palvelukoordinaattoria ja ennaltaehkäisyn ylilääkärin virka lakkautetaan ja palkkamäärärahalla palkataan hyvinvointikoordinaattori ja määräaikainen sosiaalioh-jaaja. Määräaikaisina työntekijöinä palkataan myös kaksi asumisoh-jaajaa asumisyksikkö Nuottaan, kaksi pajaohjaajaa työllisyyspalvelui-hin, kolme työpajaohjaajaa ProPajaan sekä yksi palveluohjaajaa nuorten tuettuun asumiseen perintövaroin. Vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva sosiaali- ja terveystoimessa ja muutokset toteutetaan kustannusneutraalisti. Sivistystoimen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstömää-rään ei esitetä muutoksia vuonna 2014. Koko kaupungin henkilöstömäärä lisääntyy yhdellä työsuojeluvaltuu-tetulla konsernihallintoon. Kevan ennusteen mukaan Porvoon kaupungin palveluksesta jää eläk-keelle vuoden 2014 aikana 90 henkilöä. Ennusteen mukaan on myös työkyvyttömyyseläkkeelle jää 31 henkilöä. Jokaisen eläkkeelle siirty-vän kohdalla selvitetään mahdollisuudet järjestellä tehtävät siten, ettei korvaavaa rekrytointia tarvitse tehdä. Eläköitymisen hyödyntä-mistä tehostetaan kehittämällä täyttölupa- ja rekrytointiprosesseja. Henkilöstömäärän kehittymistä seurataan osavuosiraportoinnin ja henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Porvoon kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan kaupungin-valtuusto perustaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksy-misen yhteydessä siihen sisältyvät uudet virat. Viran lakkauttamista päättää kaupunginhallitus. Kaupungilla on käytössä kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työ-ehtosopimuksen mukainen aikapalkkaus, jossa palkka lasketaan työ-ajan nojalla käyttäen palkkaperusteena perustuntipalkka ja siihen liittyviä lisiä. Työ tehdään kuitenkin pääsääntöisesti säännöllisenä etukäteen sovittuna työaikana. Vuoden 2014 aikana selvitetään kun-nallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltami-sen tarpeellisuutta ja siitä luopumisen vaikutuksia. Henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhalli-tus lakkauttaa

- ennaltaehkäisyn ylilääkärin viran, - sosiaali- ja terveystoimen johdon toimistosihteerin viran,

joka muutetaan suunnittelijan viraksi, - lähihoitajan viran, joka muuttuu työsuhteiseksi tehtä-

väksi - 2 kodinhoitajan virkaa, 1 hoitajan viran ja 5,5 perushoita-

jan virkaa, jotka muuttuvat työsuhteisiksi lähihoitajan tehtäviksi

- laboratorioeläinlääkärin viran, 1 toimintaterapeutin vi-ran, 1 sairaanhoitajan viran, 1 sairaanhoitaja/terveyden-hoitajan viran ja 0,5 sairaanhoitajan viran, jotka muuttu-vat työsuhteisiksi tehtäviksi sekä

- 1 sairaanhoitajan viran, joka muuttuu sairaanhoita-jan/terveydenhoitajan työsuhteiseksi tehtäväksi

Enligt stadens strategi får antalet årsverken öka endast om staden får nya lagstadgade uppgifter. Till koncernförvaltningen anställs en ar-betarskyddsfullmäktig, då man enligt ett riksomfattande avtal måste öka den tid som används för arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter. Antalet anställda vid social- och hälsovårdssektorn bibehålls, men personalstrukturen ändras och utvecklas bl.a. så, att två servicekoor-dinatorer anställs till äldre- och handikappservice samt genom att av-skaffa tjänsten som överläkare inom preventiv vård och med löne-anslaget anställa en välfärdskoordinator och en visstidsanställd soci-alhandledare. På viss tid anställs också två boendehandledare till bo-endeenhet Nuotta, två verkstadsledare till sysselsättningstjänsterna, tre verkstadsledare till ProPaja och en servicehandledare till stödbo-ende för de unga med arvpengar. Antalet fast anställda inom social- och hälsovårdssektorn ökar inte, och ändringarna görs kostnadsne-utralt. Antalet anställda vid bildningssektorn och Räddningsverket i Östra Nyland ändras inte år 2014. Hela stadens personalmängd ökar med en arbetarskyddsfullmäktig i koncernförvaltningen. Enligt Kommunernas pensionsförsäkring går 90 personer av Borgå stads personal i pension under år 2014. Enligt prognosen går 31 per-soner går i invalidpension. För varje anställd som går i pension un-dersöker man möjligheterna att organisera uppgifterna så att man inte behöver rekrytera en ny person till uppgiften. Utnyttjande av pensionering effektiviseras genom att utveckla processer i anslutning till tillstånd att tillsätta tjänster och befattningar samt rekrytering. Utvecklingen av personalstyrkan följs i samband med delårsrappor-ten och personalbokslutet. Enligt Borgå stads förvaltnings- och verksamhetsstadga inrättar stadsfullmäktige de nya tjänster som finns i personalplanen samtidigt som budgeten och personalplanen godkänns. Stadsstyrelsen beslu-tar om indragningen av en tjänst. Staden använder tidlön enligt kollektivavtalet för timavlönade, där lönen räknas på grund av arbetstiden genom att använda grundtim-lön och tillägg. Arbetet görs dock i regel under regelbunden arbets-tid, som man i förhand har kommit överens om. Under år 2014 un-dersöks om det är nödvändigt att tillämpa kollektivavtalet för tim-avlönade och konsekvenser för slopande av avtalet. I samband med godkännande av personalplanen drar stadsstyrelsen in

- tjänsten som överläkare vid den preventiva hälsovården, - tjänsten som byråsekreterare vid social- och hälsovårds-

sektorns ledning, som ändras till en tjänst som planerare, - 1 närvårdartjänst som ändras till ett arbetsförhållande - 2 hemvårdartjänster, 1 tjänst som vårdare och 5,5 tjäns-

ter som primärskötare som ändras till arbetsförhållan-den som närvårdare

- 1 tjänst som laboratorieveterinär, 1 tjänst som ergotera-peut, 1 en tjänst som sjukskötare, 1 tjänst som sjukskö-tare/hälsovårdare och 0,5 tjänst som sjukskötare som ändras till arbetsförhållanden samt

- 1 tjänst som sjukskötare som ändras till ett arbetsförhål-lande som sjukskötare/hälsovårdare

27

sekä kaupunginvaltuusto perustaa - sosiaali- ja terveystoimen suunnittelijan viran.

Henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhalli-tus lisäksi osa-aikaistaa 2 sairaanhoitajan virkaa 50 %:ksi, joista muodostetaan yksi kokoaikainen sairaanhoitajan työsuhteinen teh-tävä.

och stadsfullmäktige inrättar - en tjänst som planerare vid social- och hälsovårdssektorn.

I samband med godkännande av personalplanen överför stadssty-relsen 2 tjänster som sjukskötare till deltid på 50 % som till arbets-förhållande blir en heltidstjänst som sjukskötare

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2014–2016 Vakituinen ja yli 6 kk:n määräaikainen henkilöstö - Ordinarie och visstidsanställda över 6 mån.

TOIMIALOJEN HENKILÖSTÖ Yhteensä - Sam-

manlagt Muutos - Förändring SEKTORERNAS PERSONAL 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN Virat - Tjänster 76,0 74,5 72,5 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 168,5 171,0 171,5 1,0 Yhteensä - Sammanlagt 244,5 245,5 244,0 1,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Virat - Tjänster 362,0 358,5 325,5 0,5 1,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 455,5 473,0 523,5 -0,5 3,0 2,0 Yhteensä - Sammanlagt 817,5 831,5 849,0 0,0 4,0 2,0 SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN Virat - Tjänster 746,5 733,5 733,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 826,0 832,5 827,5 Yhteensä - Sammanlagt 1 572,5 1 566,0 1 560,5 PELASTUSTOIMI - RÄDDNINGSVÄSENDET Virat - Tjänster 88,5 89,0 89,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 34,0 65,0 65,0 Yhteensä - Sammanlagt 122,5 154,0 154,0 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT Virat - Tjänster 1 273,0 1 255,5 1 220,0 0,5 1,0 0,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 1 484,0 1 541,5 1 587,5 0,5 3,0 2,0 Yhteensä - Sammanlagt 2 757,0 2 797,0 2 807,5 1,0 4,0 2,0 LIIKELAITOSTEN HENKILÖSTÖ Yhteensä - Sammanlagt Muutos - Förändring AFFÄRSVERKENS PERSONAL 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Porvoon vesi Borgå vatten Virat - Tjänster 4,5 3,0 3,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 37,0 38,5 39,5 2,0 Yhteensä - Sammanlagt 41,5 41,5 42,5 2,0 Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Virat - Tjänster 2,0 2,0 2,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 302,5 321,5 308,5 -13,5 -1,0 Yhteensä - Sammanlagt 304,5 323,5 310,5 -13,5 -1,0 Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Virat - Tjänster 8,0 11,0 8,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 14,0 16,0 21,0 Yhteensä - Sammanlagt 22,0 27,0 29,0

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT

Virat - Tjänster 14,5 16,0 13,0

Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 353,5 376,0 369,0 -11,5 -1,0

Yhteensä - Sammanlagt 368,0 392,0 382,0 -11,5 -1,0

28

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2014–2016 TOIMIALA - SEKTOR Henkilöstömäärä Suunnitelma TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Personalantal Plan 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNING KONSERNIJOHTO - KONCERNLEDNINGEN Virat - Tjänster 10,5 8,0 8,0 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 31,0 36,0 37,0 Työsuojeluvaltuutettu - Arbetarskyddsfullmäktig 1,0 Yhteensä - Sammanlagt 41,5 44,0 45,0 1,0 HALLINTOPALVELUKESKUS - CENTRALEN FÖR FÖRVALTNIGSTJÄNSTER Virat - Tjänster 9,0 9,0 9,0 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 35,0 36,0 35,5 Yhteensä - Sammanlagt 44,0 45,0 44,5 KAUPUNKIKEHITYS - STADSUTVECKLINGEN Virat Tjänster 43,5 43,5 41,5 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 98,5 95,0 95,0 Yhteensä Sammanlagt 142,0 138,5 136,5 LUPA- JA VALVONTA-ASIAT - TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN Virat - Tjänster 13,0 14,0 14,0 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 4,0 4,0 4,0 Yhteensä - Sammanlagt 17,0 18,0 18,0 KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ - KONCERNFÖRVALTNING SAMMANLAGT Virat - Tjänster 76,0 74,5 72,5 0,0 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 168,5 171,0 171,5 1,0 Yhteensä - Sammanlagt 244,5 245,5 244,0 1,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORNS LEDNING


Toimistosihteeri - Kanslisekreterare -0,5

Suunnittelija - Planerare 1

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 6 6 6

Hyvinvointikoordinaattori - Välfärdskoordinator 1

Suunnittelija - Planerare -1

Yhteensä - Sammanlagt 8,5 9,5 9,5 0,5

TERVEYSPALVELUT - HÄLSOTJÄNSTER

Virat - Tjänster 210,5 205,5 188,5

Ylilääkäri - Överläkare -3

Lääkäri 2

Lähihoitaja -5

Osastonhoitaja -1

Apulaisosastonhoitaja -1

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 132,5 140,5 160,5 Sairaan-/terveydenhoitaja - Sjukskötare/hälsovårdare -7 1 Lähihoitaja -7,5 Fysioterapeutti - Fysioterapeut 1 Puheterapeutti - Talterapeut 1 Yhteensä - Sammanlagt 343 346 349 -22,5 2 1

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT - ÄLDREOMSORG OCH HANDIKAPPSERVICE

Virat - Tjänster 85,5 81 73

Osastonhoitaja - Avdelningsskötare -1

Palveluasumisen ohjaaja 1

Palvelukoordinaattori - Servicekoordinator 2 1

Lähihoitaja - Närvårdare 5

Sosiaaliohjaaja - Socialhandledare 1 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 276,5 280 296,5 Sairaanhoitaja - Sjukskötare -8 * Lähihoitaja - Närvårdare -24,5* Sairaanhoitaja - Sjukskötare 6 Fysioterapeutti - Fysioterapeut 1 Yhteensä - Sammanlagt 362 361 369,5 13 2 1

29


SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT - SOCIALARBETE OCH FAMILJETJÄNSTER


Sosiaaliohjaaja - Socialhandledare 1 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 40,5 46,5 60,5 Psykologi - Psykolog 1 Palveluohjaaja - Servicehandledare 1 Asumisohjaaja - Boendehabdledare 2 Työpajaohjaaja - Verkstadshandledare 5 Yhteensä - Sammanlagt 104 115 121 9 1

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN SAMMANLAGT

Virat - Tjänster 362,0 358,5 325,5 0,5 1 1 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 455,5 473,0 523,5 -0,5 3 1 Yhteensä - Sammanlagt 817,5 831,5 849,0 0 4 2

* Johannisbergin palvelutalon v. 2013 perustetut toimet (sairaanhoitajista 4), joita ei ole täytetty Hlökunta siirretään Poppelista ja Pihlajamäestä, jotka lakkautetaan v. 2014

SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN

SIVISTYSTOIMEN JOHTO - BILDNINGSSEKTORNS LEDNING

Virat - Tjänster 5,5 5,5 6

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 6,5 6,5 7

Yhteensä - Sammanlagt 12,0 12,0 13,0

SUOMENKIELISET KOULUTUSPALVELUT - FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER

Virat - Tjänster 333,0 328,0 325,0

Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 116,0 115,5 115,5


RUOTSINKIELISET KOULUTUSPALVELUT - SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER

Virat - Tjänster 172,0 165,0 169,0



VARHAISKASVATUSPALVELUT - TJÄNSTER INOM SMÅBARNSFOSTRAN




KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER

Virat - Tjänster 208,0 208,0 206,0



SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ - BILDNINGSSEKTORN SAMMANLAGT

Virat - Tjänster 746,5 733,5 733,0


Yhteensä - Sammanlagt 1 572,5 1 566,0 1 560,5

30


ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND

PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALTNING




ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY - FÖREBYGGANDE AV OLYCKOR



PELASTUSTOIMINTA - RÄDDNINGSVÄSENDET




ENSIHOITOPALVELUT - AKUTVÅRDTJÄNSTER




PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ - RÄDDNINGSVERKET SAMMANLAGT




31

4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar

4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning Toimialan sitova nettomääräraha: -1 995 600 euroa

Sektorns bindande nettoanslag: -1 995 600 euro

4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning

KAUPUNGIN JOHTO Kaupungin johto edistää valtuuston hyväksymän taloutta ja toimin-taa ohjaavan kaupunkistrategian toteuttamista ja jalkauttamista ta-lousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden keskeisiä valtakunnallisia uudistushankkeita ovat mm. kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Kuntarakenne-lain mukainen yhdistymisselvitys on päätetty tehdä Askolan, Lapin-järven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kesken. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Mikäli uusia ja laajoja kuntarakenteeseen tai sosiaali- ja terveyden-huollon uudistamiseen liittyviä selvityksiä tarvitaan, tehdään niihin liittyvät määräraha- ja henkilöstöresursointipäätökset erillisasioina. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen seurantaa jatketaan valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Amma-tillisen koulutuksen tilaratkaisuja edistetään toimintavuoden aikana valtuuston päätöksen mukaisesti. Yhteistyötä Porvoossa toimivien ammattikorkeakouluyksikköjen kanssa syvennetään valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Edunval-vontaa paikallisen koulutustarjonnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi jatketaan. HALLINTOJOHTO Hallintojohdon tehtävänä on huolehtia kuntalaisten osallistumisoi-keuden ja asiakaspalvelun kehittämisestä, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja kaupungin päätöksentekoprosessin koordinoinnista, luottamus-henkilöiden toiminnan tukemisesta, hallinnon kehittämisestä, laki-asioista, keskitetystä viestinnästä sekä tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Hallintojohto järjestää myös vaalit, huolehtii tarkas-tuslautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta yh-dessä tilintarkastajan kanssa sekä koordinoi valmiussuunnittelua. Hallintojohdon alaisuuteen kuuluu myös Porvoon, Askolan, Myrsky-län, Pornaisten ja Sipoon kuntien asukkaita palveleva talous- ja vel-kaneuvonta. Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisvastuu on Etelä-Suomen aluehallintovirastolla. Viraston kanssa solmittu sopimus pal-velun tuottamisesta päätetään siten, että se on voimassa enää vuo-den 2014 loppuun. Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kokonaan valtion hoidettavaksi on valmistelu velkajärjestelylain uudistamisen yhteydessä. Uudistamista valmistelevan työryhmän määräaika päät-tyy 30.11.2013. Yhtenä päämääränä kaupungin strategiassa on asukkaiden osallistu-mismahdollisuuksien lisääminen. Kannustamme nuoria osallistu-maan ja käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. Kaupungin palveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Edistämme kolmannen sektorin toimintamah-dollisuuksia. Näitä tavoitteita edistäviä toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan yhdessä asukkaiden kanssa ja yli toimialarajojen heti strategian hyväksymisen jälkeen.

STADENS LEDNING Resurser har inte reserverats för eventuella utredningar som behövs för en reform av social- och hälsovårdsservicen och kommunstruk-turen. Om det behövs omfattande utredningar, måste man ändra de bindande målen under året för att personalresurser räcker till. Centrala riksomfattande reformer under budgetåret är bl.a. kom-munstrukturreformen, social- och hälsovårdsreformen, totalrefor-men av kommunallagen och statsandelsreformen. Beslut om att ge-nomföra en fusionsutredning enligt kommunstrukturlagen har fat-tats tillsammans med Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgnäs och Sibbo. Utredningen ska bli klar före utgången av år 2014. Ifall det behövs nya och omfattande utredningar som berör kommunstruk-turen eller social- och hälsovårdsreformen fattas separata beslut om anslag och personalresurser. Uppföljningen av den strukturella utvecklingen av yrkesutbildning på andra stadiet fortsätter med beaktande av de riksomfattande linje-dragningarna. Lokalitetslösningarna för yrkesutbildningen främjas under verksamhetsåret i enligthet med fullmäktiges beslut. Samarbetet med de yrkeshögskoleenheter som fungerar i Borgå för-djupas med beaktande av nationella linjedragningar. Intressebevak-ningen för att trygga och utveckla det lokala utbildningsutbudet fort-går. FÖRVALTNINGSLEDNING Förvaltningsledningens uppgift är att utveckla kommuninvånarnas rätt till deltagande och kundservicen, bereda och verkställa stadsfull-mäktiges och stadsstyrelsens beslut, koordinera stadens hela be-slutsprocess, stötta de förtroendevalda i deras verksamhet, utveckla förvaltningen, sköta juridiska ärenden och den centraliserade kom-munikationen och leda och utveckla IT-administrationen. Förvalt-ningsledningen ordnar också valen, sköter om beredningen och verk-ställigheten av revisionsnämndens beslut tillsammans med revisorer samt samordnar beredskapsplaneringen. Under förvaltningsledningen hör också ekonomi- och skuldrådgiv-ningen som betjänar invånarna i Askola, Borgnäs, Borgå, Mörskom och Sibbo. Huvudansvaret för att ordna ekonomi- och skuldrådgiv-ning ligger på Regionförvaltningsverket i Södra Finland. Avtalet om producering av tjänsterna som har ingåtts med regionförvaltnings-verket sägs upp så, att det gäller endast till slutet av år 2014. En över-föring av ekonomi- och skuldrådgivningen helt till staten har beretts i samband med reformering av skuldsaneringslagen. Mandattiden för arbetsgruppen som bereder reformen går ut 30.11.2013. Ett mål i stadens strategi är att invånarnas möjligheter till deltagande ökas. Vi uppmuntrar unga att delta och att använda sin rösträtt vid kommande val. Stadens tjänster utvecklas tillsammans med invå-narna redan när tjänster planeras. Vi främjar tredje sektorns verk-samhetsmöjligheter Planeringen av åtgärder som främjar dessa mål börjar tillsammans med invånarna och över sektorgränserna genast när strategin har blivit godkänd.

32

Tietohallinto-ohjelman edellyttämiin toimenpiteisiin varataan kau-punginhallituksen kehittämismäärärahoista 150 000 euroa. Asiakaspalvelun kehittämisessä näkökulma suunnataan entistä pa-remmin asiakkaisiin ja eri asiakasryhmiin. Työssä otetaan huomioon eri palvelukanavat: sähköinen asiointi, puhelinpalvelu ja käyntiasi-ointi keskitetyssä asiakaspalvelupisteessä Kompassissa. Asiakaspal-velun kehittäminen laajenee työksi, jolla tuetaan toimialoja asiakas-lähtöisen ja asiakasryhmäkohtaisen palvelun suunnittelussa. Kaupungin tietohallinto-ohjelman mukainen uusi ohjausmalli on luotu ja tietohallinnon ohjausryhmä aloittanut työnsä vuonna 2013. Ns. kokonaisarkkituurityö valmistuu vuoden vaihteessa. Kokonais-arkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Vuoden 2014 aikana siirrytään malliin, jossa tietohallinnon ohjaus-ryhmä päättää järjestelmähankkeista keskitetysti (ns. salkunhallinta-malli). Tämän avulla kaupunki pyrkii tehostamaan hankkeiden ohjat-tavuutta ja yhtenäisten toimintamallien hyödyntämistä. Mallin avulla voidaan myös priorisoida hankkeita ja järkeistää resurssien käyttöä. Valmiussuunnittelutyö jatkuu vuonna 2014. Valmiussuunnittelun avulla kaupungille luodaan sellaiset johtamisjärjestelmät ja toiminta-periaatteet, joilla kaupungin johto, toimialat ja eri organisaatiot sekä yhteistyöviranomaiset voivat toimia siten, että elintärkeiden toimin-tojen ylläpito erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee tur-vatuksi. Työ saatetaan vaiheeseen, jossa suunnitelmien päivittämi-nen, koulutus ja tehtävien harjoittelu muodostavat organisaatiossa vuosikellon mukaisen normaalitehtävän. RAHOITUSJOHTO Rahoitusjohto huolehtii kaupungin talouden ohjauksen yhteisistä pe-riaatteista ja ohjeistuksesta, varainhankinnan, rahoituksen ja maksu-valmiuden hoidosta sekä keskitetystä talouden suunnittelusta ja ra-portoinnista. Toiminnassaan rahoitusjohto seuraa yleistä talouskehi-tystä ja edistää taloudellisuuden ja tuloksellisuuden huomioon otta-mista kaupungin toiminnoissa. Rahoitusjohdossa toimiva hankintapalvelut huolehtii kaupungin kes-kitetyistä hankinnoista ja avustaa toimialoja niiden hankinnoissa. Hankinnat toteutetaan hankintalain ja kaupunginhallituksen hyväk-symän hankintaohjeen mukaisesti. Tehtäviin kuuluu kaupungin kes-kitettyjen hankintojen hankintaprosessin hoito sekä opastaminen ja ohjeistaminen toimintayksikkökohtaisissa hankinnoissa. Hankinta-palvelut kehittää hyvää, ympäristöystävällistä ja tehokasta hankinta-tapaa ja valvoo hankintasopimusten ja ohjeiden noudattamista. Han-kintaprosessia tukevia sähköisiä järjestelmiä otetaan käyttöön asteit-tain. Valmistelussa on sähköisen ostamisen järjestelmän käyttöön-otto. Kaupungin toiminnasta ja taloustilanteesta laaditaan seurantarapor-tit kaupunginvaltuustolle kaksi kertaa tilikauden aikana ja kolmannen kerran tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallitukselle laaditaan lisäksi kuukausittain kuukausiraportit. Tavoitteena on kehittää ja kes-kittää raportointia olennaisiin toiminnallisiin ja taloudellisiin muuttu-jiin. Raportoinnin havainnollisuutta ja ajantasaisuutta parannetaan. Sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konser-nivalvonnan kokonaisuuden hallintaa vahvistetaan kaupunginhalli-tuksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tehtävää hoitamaan on palkattu controller.

För åtgärder som it-programmet förutsätter reserveras 150 000 euro ur stadsstyrelsens utvecklingsanslag. I utvecklingen av kundservicen kommer blickpunkten i allt större ut-sträckning att vara på kunder och olika kundgrupper. I arbetet beak-tas olika servicekanaler: elektroniska tjänster, telefontjänsten och ärendebesöken på det centraliserade servicekontoret Kompassen. Utvecklingen av kundservicen blir arbete med vilket sektorerna stöds i planeringen av kundinriktad service och service enligt kundgrupper. En ny styrningsmodell som presenterades i stadens informationsför-valtningsprogram har skapats och styrningsgruppen för dataadmi-nistrationen har inlett sitt arbete år 2013. Arbetet med den s.k. hel-hetsarkitekturen blir färdigt vid årsskiftet. Helhetsarkitekturen be-skriver hur organisationens verksamhetsprocesser, uppgifter och sy-stem fungerar som helhet. Under år 2014 övergår staden till en modell där styrningsgruppen för dataadministrationen beslutar centraliserat om systemprojekten (s.k. modell för portföljshantering). Med hjälp av denna försöker sta-den effektivera styrningen av projekten och utnyttjandet av enhet-liga handlingsmodeller. Med hjälp av modellen kan projekten också prioriteras och resursanvändningen göras vettigare. Arbetet med beredskapsplaner fortsätter år 2014. Med hjälp av be-redskapsplaneringen skapar man för staden sådana ledningssystem och verksamhetsprinciper med vilka stadens ledning, sektorer och olika organisationer samt samarbetsmyndigheter kan agera så, att upprätthållandet av stadens vitala funktioner i olika störningssituat-ioner och undantagsförhållanden kan säkras. Arbetet förs till sådant skede där uppdateringen av planerna, utbildning och övning av upp-gifterna bildar inom organisationen en normal uppgift som nämns i årsklockan. FINANSIERINGSLEDNING Ekonomiledningens uppgift är att svara för de gemensamma princi-perna och anvisningarna för ekonomisk styrning, medelsanskaffning, finansiering och likviditet och centraliserad ekonomisk planering och rapportering. Finansieringsledningen följer den allmänna ekono-miska utvecklingen och främjar ett ekonomiskt och resultatinriktat grepp i stadens verksamheter. Upphandlingstjänsterna som är en del av finansieringsledningen sör-jer för stadens centraliserade upphandlingar och bistår sektorerna i deras upphandlingar. Upphandlingarna görs enligt upphandlingsla-gen och det av stadsstyrelsen godkända upphandlingsdirektivet. Till uppgifterna hör skötseln av upphandlingsprocessen i stadens centra-liserade upphandlingar samt rådgivning och anvisningar om sektor-visa upphandlingar. Upphandlingstjänsterna utvecklar god, miljö-vänlig och effektiv upphandlingspraxis och ser till att upphandlings-avtalen och anvisningarna följs. Elektroniska system som stöder upp-handlingsprocessen tas i bruk gradvis. Ibruktagande av ett system för elektroniska upphandlingar bereds. Om stadens verksamhet och ekonomiska situation utarbetas uppfölj-ningsrapporter till stadsfullmäktige två gånger under redovisningspe-rioden och tredje gången i samband med bokslutet. För stadsstyrel-sen utarbetas dessutom rapporter varje månad. Målet är att utveckla och koncentrera rapporteringen till väsentliga verksamhetsmässiga och ekonomiska variabler. Rapporterna görs åskådligare och mer ak-tuella. Hanteringen av helheten för intern revision, intern kontroll, riskhan-tering och koncerntillsyn stärks i enlighet med principer som stads-styrelsen har godkänt. För detta uppdrag har det anställts en cont-roller.

33

HENKILÖSTÖJOHTO Henkilöstöjohto huolehtii henkilöstöohjauksen yhteisistä periaattei-sta ja ohjeistuksesta, henkilöstön ja osaamisen kehittämisestä, työ-suojelusta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja tukee henkilöstön saa-tavuuden varmistamisessa. Henkilöstöjohto myös vastaa yhteistoi-minnasta ja neuvottelutoiminnasta sekä työnantajapolitiikan koordi-noinnista. Kaupungin strategian pohjalta laaditaan yhteistoiminnassa henkilös-tön kanssa Porvoon kaupungin henkilöstöohjelma ja sen toimeenpa-nosuunnitelma. Henkilöstöjohto tuottaa toimialoille tietoa henkilöstösuunnittelua, rekrytointia ja työhyvinvoinnin johtamista varten. Henkilöstön saata-vuuden turvaamista tuetaan tuottamalla tietoa rekrytoinnin tueksi ja virtaviivaistamalla rekrytointiprosesseja. Uudistetun intranetin my-ötä kehitetään henkilöstöjohdon ohjeistusta ja sisäisen viestinnän prosesseja. Kiihtyvään eläköitymiseen varaudutaan osallistumalla mm. Edupolin 50 + -hankkeeseen. Esimiehille järjestetään säännöllisesti esimies-koulutusta ja esimiesinfoja sekä annetaan mahdollisuus suorittaan johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) oppisopimuskoulutuksena. Johtoryhmien ja niiden jäsenten valmennusta jatketaan. Jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja työnantajapolitiikkaan. Johtoryh-missä, työryhmissä ja laajemmissa hankkeissa on henkilöstöryhmien edustus. Lisäksi henkilöstön edustajien kanssa keskustellaan ja hei-dän lausuntojaan pyydetään myös epävirallisissa tilanteissa ja tapaa-misissa kuten kaupunginjohtajan työpaikkakäynneillä ja säännölli-sissä tapaamisissa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Työhyvinvointimäärärahalla tuetaan työpaikkojen työhyvinvointi-hankkeita ja työnohjausta, järjestetään työhyvinvointiluentoja ja ra-hoitetaan mm. uudelleensijoituksiin liittyviä työkokeiluja. Työhyvin-vointia tuetaan työpaikkaselvitysten, työsuojeluriskien arviointien ja henkilöstökyselyn tulosten osoittamilla tavoilla. Työturvallisuutta ke-hitetään kuvaamalla työtapaturmien tutkintaan liittyvät prosessit ja laatimalla mittarit työtapaturmien seurantaan. Henkilöstökysely teh-dään kolmen vuoden välein. Seuraava henkilöstökysely tehdään vuonna 2014 ja sen tulosten pohjalta sovittujen toimenpiteiden to-teutumista seurataan vuosittain yhteistyöryhmissä ja yhteistyötoimi-kunnassa. Työhön paluuta ja uudelleensijoituksia edistetään yhteistyössä työ-terveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen kehittymistä seurataan säännöllisesti. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset on huomi-oitu toimialojen palkkamäärärahassa. Motivaatiolisän käyttöä jatke-taan ja kannustinjärjestelmän suunnittelua jatketaan erikseen pää-tettävän pilottityöyksikön kanssa. Henkilöstöetuuksista varaudutaan liikuntasetelien käytön lisääntymiseen. Virkistystapahtumien määrä pidetään ennallaan ja mökkejä vuokrataan entiseen tapaan pääsään-töisesti kesäisin. Osana nuorisotakuun toteuttamista parannetaan nuorten kesätyöl-listymistä lisäämällä kesätyöharjoittelijoiden määrää Porvoon kau-pungilla 75:stä 100:aan. Näitä tarjotaan nuoren ensimmäiseksi kesä-työpaikaksi. TOIMITILAJOHTO Toimitilajohdon tehtävänä on turvata rakennusomaisuuden arvon säilyminen sekä sen käyttökelpoisuus varsinaiseen ydintoimintaan. Toimitilajohdon tehtäviin kuuluu lisäksi hankkia toimialoille tarvitta-vat uudet toimitilat. Toimitilajohto vastaa myös kiinteistöjen ja osak-keiden myymisestä sekä konserniin kuuluvien asunto- ja kiinteistöyh-tiöiden omistusohjauksesta.

PERSONALLEDNING Personalledningen sörjer för personalstyrningens gemensamma principer och anvisningar, utvecklingen av personalen och kompe-tensen, arbetarskyddet, främjandet av arbetshälsan och ger stöd för säkerställande av tillgång på personal. Personalledningen svarar också för samarbete och förhandlingsverksamheten samt för koordi-nering av arbetsgivarpolitiken. Utifrån stadens strategi utarbetas det i samarbete med personalen Borgå stads personalplan och en verkställighetsplan för den. Personalledningen producerar för sektorerna uppgifter och inform-ation för personalplanering, rekrytering och ledningen av arbetshäl-san. Tryggandet av tillgången på personal stöds genom att producera uppgifter och information som stöder rekryteringen och genom att strömlinjeforma rekryteringsprocesserna. När det nya intranätet tas i bruk, utvecklas anvisningar för personalledningen och processer inom den interna kommunikationen. Staden förbereder sig på den tilltagande pensioneringen bl.a. genom att delta i Edupolis projekt 50 +. För chefer ordnas regelbundet chefs-utbildning och informationsmöten samt ges möjlighet att avlägga specialyrkesexamen i ledarskap (JET) i form av läroavtalsutbildning. Utbildningen av ledningsgrupper och deras medlemmar fortsätts. Tack vare ett fortlöpande samarbetsförfarande har personalen möj-lighet att påverka beslutsfattandet och arbetsgivarpolitiken. Per-sonalgrupperna är representerade i alla ledningsgrupper, arbets-grupper och större projekt. Därtill förs diskussioner med personalens representanter och begärs utlåtanden av dem också i inofficiella si-tuationer och möten, t.ex. i samband med stadsdirektörens besök på arbetsplatser och vid de regelbundna mötena med personalorgani-sationerna. Med anslaget för arbetshälsa ska man stödja arbetsplatsernas ar-betshälsoprojekt och arbetshandledning, ordna föreläsningar om ar-betshälsa och finansiera bl.a. arbetsprövningen i samband med om-placeringar. Arbetshälsa stöds utgående från arbetsplatsutredningar, riskbedömningar och resultaten av personalenkäten. Arbetarskyddet utvecklas genom en beskrivning av processerna som anknyter till undersökningen av arbetsolycksfall och genom att skapa indikatorer för uppföljningen av arbetsolycksfall. Personalenkät genomförs med tre års mellanrum. Den följande personalenkäten genomförs år 2014 och vidtagande av åtgärder som man har avtalat om utifrån dess re-sultat uppföljs årligen i samarbetsgrupper och samarbetskommittén. Återvändande till arbetet och omplaceringar stöds i samarbete med företagshälsovården. Trenden för sjukskrivningar följs regelbundet. Lönejusteringar enligt tjänste- och arbetskollektivavtalen har beak-tats i sektorernas löneanslag. Användningen av motivationstillägget fortsätter och planeringen av ett motivationssystem fortsätter med en pilotarbetsgrupp om vilken det bestäms senare. Beträffande per-sonalförmåner förbereder staden sig på att användningen av frisk-vårdscheckar (motionssedlar) ökar. Antalet rekreationstillfällen be-hålls på samma nivå som nu och stugor hyrs ut på sedvanligt sätt hu-vudsakligen på somrarna. Som del av ungdomsgarantin förbättras de ungas möjligheter att få en arbetsplats på sommaren genom att öka antalet sommarprakti-kanter hos Borgå stad från 75 till 100. Dessa erbjuds till de ungas första sommararbetsplats. LOKALITETSLEDNING Lokalitetsledningens uppgift är att säkerställa att byggnadsegendo-mens värde bevaras och att den är i användbart skick för den egent-liga kärnverksamheten. Till lokalitetsledningens uppgifter hör också

34

Porvoo edistää asukkaidensa hyvinvointia noudattamalla vastuullista kiinteistönomistuspolitiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistö-omistus palvelee ensisijaisesti kaupungin ydintehtäviä, palveluvas-tuun toteuttamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Niin ikään kaupungin omistuksessa olevista kiinteistöistä huolehditaan vastuullisesti, ympäristönäkökulma, energiatehokkuus ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kiinteistöjen korjausvelan ja energiakulutuksen kehitystä seurataan ja siitä raportoidaan kaupun-ginhallitukselle vuosittain. Kaupunki luopuu vaiheittain niistä kiinteistöomistuksista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin ydintoiminnalle. Tällä tavalla vapaute-taan kiinteistönpidon resursseja ydintoimintaa palvelevan strategi-sen kiinteistöomistuksen hyväksi. Tämä merkitsee joko rakennusten myymistä tai purkamista. Keskustassa sijaitsevista vajaassa käytössä olevista kiinteistöistä laa-ditaan kehityssuunnitelma, jossa tavoitellaan rakennusten tehokasta käyttöä tai kiinteistöjen myyntiä. Kaupunkikehitys kiirehtii kaupungin myytäväksi päätettyjen kiinteistöjen kaavamuutosten laatimista. Myytäväksi päätetyn asunto- ja kiinteistöomaisuuden myyntiin pa-nostetaan ja toimitilajohto antaa kaksi kertaa vuodessa katsauksen kiinteistömyynnistä. Asuntopoliittisessa ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden toteu-tusta edistetään ja viedään täytäntöön siten, että asunto-omaisuus on keskitetty ohjelman mukaisesti vuoden 2015 alusta lähtien. Vuo-den 2015 alusta toimintansa aloittavan uuden yhtiön tavoitteet ja tehtävät yksilöidään vuonna 2013 laadittavassa selvityksessä. Ruotsinkielisten kouluverkkoselvitys ja päiväkotiselvitys ovat valmis-tuneet ja kiinteistöpoliittinen ohjelma valmistuu alkuvuoden aikana. Useat päiväkodit ovat huonossa kunnossa ja ovat joko suljettuina tai joudutaan lähitulevaisuudessa sulkemaan sisäilman laadun takia. Päiväkotiverkkoselvityksessä mukaan uusissa päiväkodeissa tulisi olla vähintään kuusi hoitoryhmää ja olemassa olevien alle neljän hoi-toryhmän päiväkotien peruskorjauksen edellytyksenä on, että ne voi-daan korjauksen yhteydessä laajentaa vähintään neljäryhmäsiksi. Huonokuntoiset päiväkodit ovat Näsin päiväkoti, Gammelbackan päi-väkoti, Peippolan päiväkoti sekä Pappilanmäen päiväkoti. Toimitilajohto käynnistää Pappilanmäen päiväkodin peruskorjaus-suunnitelutyön sekä neljän uuden päiväkodin hankesuunnittelutyöt. Uusien päiväkotien toteutustapaan otetaan kantaa hankesuunnitte-lussa. Useita ruotsinkielisiä koulurakennuksia on myös heikossa kunnossa pääsääntöisesti niihin kertyneen suuren korjausvelan takia. Talous-arviovuotena panostetaan koulujen uudistamiseen ja tarvittavien hankesuunnitelmien laatimiseen kiinteistöpoliittisen ohjelman mu-kaisesti. Käynnistetään peruskorjaus- tai korvausrakentamisen suunnittelu-työt Grännäs skolan, Västra enhetsskolan ja Lyceiparkens skolan osalta. Liikuntasalien tarve ja mahdollisuudet keskustassa selvitetään pikai-sesti. Kaikkia kiireellisiä rakennushankkeita ei pystytä rakentamaan kau-pungin omaan taseeseen ilman merkittävää lainanoton lisäämistä. Hankesuunnittelutyön yhteydessä arvioidaan rakennusten elinkaari-kustannuksia ja verrataan eri rahoitus- ja omistusvaihtoehtoja. Ver-tailussa huomioidaan lisäksi riskit ja tilojen muuntojousto. Hankkei-den toteutustapa päätetään tapauskohtaisesti vertailujen ja riskiana-lyysin pohjalta. Ratkaisuissa painotetaan niiden pitkän tähtäimen hyötyjä, riskien hallintaa sekä laatua ja tilojen toimivuutta. Kaupun-gin tavoitteena on, että osa hankkeista toteutetaan ulkopuolisella ra-hoituksella ja vähintään yksi uusista päiväkodeista toimisi palvelu-seteleillä.

att skaffa behövliga nya lokaler för sektorerna. Lokalitetsledningen ansvarar dessutom för försäljningen av fastigheter och aktier och för ägarstyrningen för de bostads- och fastighetsbolag som hör till kon-cernen. Borgå främjar sina invånares välfärd genom att iaktta en ansvarsfull fastighetsägandepolitik. Detta betyder att fastighetsägandet i första hand betjänar stadens kärnuppgifter, genomförande av service-ansvaret och främjande av kommuninvånarnas välfärd. Staden sör-jer ansvarsfullt också för de fastigheter som staden äger med iaktta-gande av miljösynpunkter, energieffektiviteten och principer för håll-bar utveckling. Utvecklingen av fastigheternas renoveringsskuld och energiförbrukning uppföljs och rapporteras till stadsstyrelsen årli-gen. Staden avstår gradvis från sådana fastighetsäganden som inte är nödvändiga för stadens kärnverksamhet. På detta sätt befrias fastig-hetshållningens resurser till sådant strategiskt fastighetsägande som betjänar kärnuppgifter. Detta betyder antingen försäljning eller nedrivning av byggnaderna. För fastigheter som ligger i centrum men som inte är fullt utnyttjade utarbetas en utvecklingsplan med vilken man strävar efter en effektiv användning av byggnaderna eller försäljningen av fastigheterna. Stadsutvecklingen påskyndar utarbetandet av planeändringar för fastigheter som staden har beslutat sälja. Staden satsar på försäljningen av bostads- och fastighetsegendomen som ska säljas och lokalitetsledningen ger två gånger om året en översikt över fastighetsförsäljningen. Vidtagandet av åtgärder som beslutades i bostadspolitiska program-met främjas och verkställs så, att bostadsegendomen är centrali-serad enligt programmet vid ingången av år 2015. Målen och uppgif-ter för bolaget som inleder sin verksamhet vid ingången av år 2015 definieras i en utredning som blir klar år 2013. Svenskspråkiga skolnätsutredningen och daghemsutredningen har blivit klara. Fastighetspolitiska programmet blir klart i början av året. Flera daghem är i dåligt skick och är antingen stängda eller måste i framtiden stängas på grund av inomhusluftens kvalitet. Enligt dag-hemsnätsutredningen bör nya daghem ha minst sex vårdgrupper och en förutsättning för ombyggnaden av de redan existerande daghem-men me dunder fyra vårdgrupper är att de i samband med ombygg-naden kan utvidgas så, att de kommer att ha minst fyra grupper. Dag-hemmen i dåligt skick är Näse daghem, Gammelbacka daghem, Pe-pot daghem samt Prästgårdsbackens daghem. Lokalitetsledningen inleder arbetet med planeringen av ombyggna-den av Prästgårdsbackens daghem samt arbetet med planeringen av fyra nya daghem. Under projektplaneringen tas det ställning till hur de nya daghemmen ska byggas. Flera svenskspråkiga skolbyggnader är också i dåligt skick huvudsak-ligen på grund av den stora reparationsskulden. Under budgetåret satsar staden på renovering av skolor och utarbetandet av behövliga projektplaner i överensstämmelse med fastighetspolitiska program-met. Planeringsarbetena angående ombyggnad eller ersättande byggande av Grännäs skola, Västra enhetsskolan och Lyceiparkens skola inleds. Man utreder i brådskande ordning gymnastikssalsbehovet och –al-ternativen i centrum. Alla brådskande byggnadsprojekt kan inte tas med i stadens egen ba-lans utan att låneupptagningen ökas märkbart. I samband med pro-jektplaneringsarbeten bedöms byggnadernas livscykelkostnader och jämförs olika finansierings- och ägandealternativ. I jämförelsen beak-tas också risker och hur flexibla lokalerna är. Sättet att genomföra projekten bestäms separat för varje projekt på basis av jämförelser

35

Energian vähentämiseen panostetaan kaupunkikonsernin kiinteistö-kannassa investoinneissa, peruskorjauksissa ja tilojen käytössä. Ener-giankäyttö on suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeä tekijä tilojen toimivuutta arvioitaessa. Käynnistetään olemassa olevaan kiinteistö-massaan kohdistuva strategiakauden mittainen energiasäästöhanke, jonka tavoitteena on saada investoinnit kuoletettua energiasäästöillä enintään 15 vuodessa. Energiasäästöinvestoinnit vaikuttavat myös alentavasti kiinteistövelkaan, joka uhkaa tulevina vuosina nousta. Toimitilajohto selvittää kiinteistöhoidon palveluiden kehittämistä si-ten, että selvitetään ja laaditaan vasteajat korjauspyyntöjen ja kor-jaavien toimenpiteiden välille. Samassa yhteydessä selvitetään malli vasteaikojen laiminlyöntien korvaamisesta.

och en riskanalys. I lösningarna betonas nyttor på lång sikt, riskhan-teringen samt kvaliteten och lokalernas funktionalitet. Staden har som mål att en del av projekten genomförs med extern finansiering och att minst ett av de nya daghemmen fungerar med servicesedeln. När det gäller investeringar i, saneringar av och användningen av stadskoncernens fastighetsstock satsar man på minskning av energi-förbrukning. Vid planeringen och genomförandet är energianvänd-ning en viktig faktor för bedömning av lokalernas funktion. Det inleds ett energisparprojekt som gäller den existerande fastighetsmassan och som pågår under hela strategiperioden. Målet med detta är att kunna avskriva investeringarna i högst 15 år. Investeringarna i ener-gisparandet påverkar också sänkande i fastighetsskulden som hotar stiga under de kommande åren. Lokalitetsledningen utreder utvecklandet av fastighetsskötseln så att man utreder och utformar svarstiderna för reparationsbegäran och utförandet av arbetena. Samtidigt bör man utreda en modell för er-sättningar för nedlåtande av svarstiden.

Sitovat tavoitteet Bindande mål TA-BU 2014

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välfärd och hälsa Hyvintointikertomus päivitetään - Välfärdsberättelsen uppda-teras

Tietohallinnon kehittäminen Utveckling av IT Tietojärjestelmien salkunhallintamalli on otettu käyttöön. - En modell för hantering av datasystemens portföljer har tagits i bruk.

Osallistumismahdollisuuksien kehittäminen Utveckling av deltagandemöjligheter Poikkihallinnollinen osallisuusverkosto on perustettu ja aloit-tanut kehittämistyönsä. - Ett tväradministrativt delaktighets-nätverk har grundats och det har inlett sitt utvecklingsarbete.

Henkilöstöohjelman laatiminen Utarbetande av ett personalprogram Henkilöstöohjelma laaditaan yhteistoiminnassa henkilöstöjär-jestöjen kanssa - Personalprogrammet utarbetas i samarbete med personalorganisationerna

Henkilöstöresurssien turvaaminen Säkerställande av personalresurser Palkkausjärjestelmää kehitetään suunnittelemalla kannustin-järjestelmää erikseen päätetyssä pilottiyksikössä. - Lönesyste-met utvecklas genom att planer aett motivationssystem i en pilotenhet som bestäms separat.

Kaupungin suorassa omistuksessa olevien vuokra-asuntojen määrän vähentäminen

Minskande av antalet hyresbostäder i stadens direkta ägo

Vähintään 10 asuntoa myydään - Minst 10 bostäder kommer att säljas.

Muut tavoitteet ja tun-nusluvut

Övriga mål och nyckeltal

TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP

2012 2013 2014 2015 2016

Sähköisten palvelujen li-sääminen

Ökning av elektro-niska tjänster

Sähköisen asioinnin alusta ja asiakaspalveluk-sen sähköiset järjestel-mät on otettu käyttöön. - Plattformen för elektro-niska tjänster och servi-cekontorets elektroniska system har tagits i bruk.

Vähintään kolme uutta sähköistä palvelua on otettu käyttöön. - Minst tre nya elektro-niska tjänster har tagits i bruk.

Vähintään kolme uutta sähköistä pal-velua on otettu käyt-töön. - Minst tre nya elektroniska tjänster har tagits i bruk.

Vähintään kolme uutta sähköistä pal-velua on otettu käyt-töön. - Minst tre nya elekt-roniska tjäns-ter har tagits i bruk.

Vähintään kolme uutta sähköistä pal-velua on otettu käyt-töön. - Minst tre nya elekt-roniska tjäns-ter har tagits i bruk.

Internet-palvelu, käyntejä vuodessa

Webbtjänsten, be-sök per år

1 200 000 1 300 000 1 400 000 1 500 000 1 600 000

Mediatiedotteiden määrä Medieinformation, antal meddelanden

440 400 400 400 400

Aloitteiden määrä/vuosi Motioner och ini-tiativ/år

58 50 50 60 70

Kirjatut asiat Registrerade ären-den

1322 2000 1300 1300 1300

Talous- ja velkaneuvon-nan uusien asiakkaiden määrä vuodessa

Nya ekonomi- och skuldrådgivningskli-enter per år

136 200 150 - -

Henkilöstöresurssien var-mistaminen, henkilöstö-laskelma

Säkerställande av personalresurser, personalberäkning

Laadittu - Utarbetats Päivitetään ja kehi-tetään - Uppdateras och utvecklas

Päivitetään - Uppdateras

Päivitetään - Uppdateras

36

Rekrytoinnin tehostami-nen

Effektiviserad rekry-tering

Uusittu ohjeistus, rekry-tointikampanjoiden tuki ja rekrytointimateriaali valmis - Nya anvisningar, stödet för rekryterings-kampanjer och rekryte-ringsmaterialet är färdigt

Rekrytointikampanjo-iden tuki, henkilö-stöetujen tarkistami-nen - Stöd till rekryte-ringskampanjer, över-syn av personalför-måner

Rekrytointikampan-joiden tuki - Stöd till rekryteringskam-panjer

Rekrytointi-kampanjo-iden tuki, materiaalin uudistaminen - Stöd till re-kryterings-kampanjer, förnyande av materialet

Rekrytointi-kampanjo-iden tuki - Stöd till re-kryterings-kampanjer

Palkkausjärjestelmän ke-hittäminen, kannustinjär-jestelmä

Utveckling av lö-nesystemet, motiva-tionssystem

Pilottiyksikön valinta ja suunnittelun valmis-telu - Val av en piloten-het och beredning av planeringen

Suunnittelua pilot-tiyksikössä - Pla-nering i pilotenheten

Suunnittelua pilottiyksi-kössä - Pla-nering i pilo-tenheten

Käyttöönotto pilottiyksi-kössä - In-förande i pi-lotenheten

Työhyvinvointi ja työsuo-jelu Henkilöstökysely

Arbetshälsa och ar-betarskydd Per-sonalenkät

Toimenpiteiden toteutus ja seuranta - Genomfö-rande och uppföljning av åtgärderna

Toimenpiteiden to-teutus ja seuranta, uu-den kyselyn valmistelu - Genomförande och uppföljning av åtgär-derna, förberedelser för en ny enkät

Uusi henkilöstöky-sely - En ny per-sonalenkät

Toimenpitei-den toteutus ja seuranta - Genomfö-rande och uppföljning av åtgärderna

Toimenpitei-den toteutus ja seuranta - Genomfö-rande och uppföljning av åtgärderna

Työyhteisövalmennus ja -koulutus

Träning och utbild-ning för arbetskol-lektiv

5 ryhmää – 5 grupper 5 ryhmää – 5 grupper 5 ryhmää – 5 grup-per

5 ryhmää – 5 grupper

5 ryhmää – 5 grupper

Ostettujen työterveyspal-velukontaktien määrä vuosittain

Antal köpta företags-hälsovårdskontakter per år

10 000 12 000 12 000 12 000

Työterveyspalveluista, Kelan korvausluokka I, osuus (%)

Företagshälsov. tjänster FPA:s ersätt-ningsklass I (%)

60 % 60 % 60 %

Työtapaturmien tutkin-taan liittyvät prosessit ja seurantaan liittyvät mit-tarit on laadittu koko or-ganisaation ja toimialojen tasolla.

Processer i anslut-ning till undersök-ning av arbetsolycks-fall och indikatorer i anslutning till upp-följningen har utar-betats på hela orga-nisationens och sek-torernas nivå.

- - Laadittu - Utarbetats Seuranta - Uppföljning

Seuranta - Uppföljning

Systemaattiset riskien ar-vioinnit, siten että vuo-teen 2016 loppuun men-nessä kaikki työpaikat ovat arvioineet riskit. (mittari: % työpaikoista tekee)

Systematiska riskbe-dömningar så, att alla arbetsplatser har bedömt riskerna senast i slutet av 2016. (mätare: % av arbetsplatserna ge-nomför)

40 % 30 % 30 % 40 % 30 %

Keskitettyjen koulutusti-laisuuksien määrä keski-määrin/vuosi

Antal centraliserade utbildningar i ge-nomsnitt/år

40 40 40

Keskitettyihin koulutusti-laisuuksiin osallistu-jat/vuosi

Antal deltagare i centraliserad utbild-ning/år

450 600 600 600

Järjestettyihin virkistysta-pahtumiin osallistujien määrä/vuosi

Antal deltagare i re-kreationsevene-mang/år

600 600 600 600

Myytyjen liikuntasetelien määrä

Antalet sålda fris-kvårdscheckar (moti-onssedlar)

16 500 17 500 17 500 17 500

Mökkien käyttöaste kesä-kaudella

Användningsgrad av stugorna på som-marperioden

93 % 93 % 93 % 93 %

37

4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster

Hallintopalvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa laaduk-kaita ja kustannustehokkaita päivittäisiä tukipalveluita toimialoille ja liikelaitoksille sekä luoda yhtenäiset toimintatavat kaupungin toimin-tayksiköille tuottamiensa palveluiden osalta. Hallintopalvelukeskuk-sen palvelut on tuotteistettu, palvelut tuotetaan omakustannushin-taan. Tuotteistetut hinnat otetaan käyttöön 1.1.2014 lähtien. Hallintopalvelukeskuksen toiminta perustuu kaupungin strategiaan ja siitä johdettuihin konsernihallinnon asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä hallintopalvelukeskuksen omaan toi-mintasuunnitelmaan. Hallintopalvelukeskus tuottaa palvelussuhde- ja palkanlaskentapal-veluita, matkanhallintapalveluita, rekrytointi- ja sijaisvälityspalve-luita, talouspalveluita maksuliikenteestä tilinpäätökseen, it-helpdesktoiminnan, konesali- ja tietoverkkotoimintaa, käännöspal-veluita, monistuspalveluita, arkistointineuvonnan ja suunnittelupal-veluita sekä puheliikennepalvelut ja tähän liittyvät laitehankinnat. Kaikki palvelut pyritään tuottamaan sähköisiä prosesseja hyödyntä-mällä. Vuonna 2014 hallintopalvelukeskuksen toiminnassa panostetaan eri-tyisesti seuraaviin kehityskohteisiin: Henkilöstöpalveluissa kehitetään yhtenäisiä käytäntöjä hyödyntä-mällä sähköisten palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia. Henkilöstö-hallinnon Henkka -järjestelmän ominaisuuksia hyödynnetään entistä laajemmin ja lisäksi otetaan käyttöön sähköinen matkahallintajärjes-telmä, jolla matkalaskujen hallinnointia saadaan automatisoitua. Esi-miehiä tuetaan heidän päivittäisissä toiminnoissaan ja heitä koulute-taan sekä palvelussuhdeasioissa että niihin liittyvien sähköisten jär-jestelmien käytössä. Talouspalveluissa yhtenäistetään laskutuksen ja perinnän prosesseja hyödyntämällä sähköisten palvelujen antamia mahdollisuuksia. E-laskutuksen käyttöastetta pyritään nostamaan. Sähköistä laskujen käsittelyohjelmaa laajennetaan kattamaan keskitetyt hankintapro-sessit. Arkistopalveluissa sähköisen laskutusohjelman liittyvää säh-köistä arkistointia tullaan ottamaan käyttöön noudattaen Arkistolai-toksen ohjeistusta. IT-palveluiden osalta palvelupyyntöjärjestelmää ja siihen liittyvien prosessien kehittämistyötä jatketaan. Toteuttamalla käyttäjätunnus-hallinta kaikilla toimialoilla varmistetaan käyttöoikeuksien oikeelli-suus, vähennetään manuaalista työtä sekä toimialoilla että hallinto-palvelukeskuksessa ja samalla tietoturva paranee koko organisaa-tiossa. Rekrytointi- ja sijaisvälityspalveluissa panostetaan rekrytointijärjes-telmän kehittämiseen yhdessä henkilöstöjohdon ja käyttäjien kan-ssa. Ohjeistusta tarkennetaan ja lähiesimiehiä koulutetaan ohjelman käytössä. Puheliikennepalveluissa mobiiliohjelman soveltamista tarkennetaan. Puheliikenteen ja tietoverkkoliikenteen sopimukset umpeutuvat 2015, kilpailutusta valmistelteva työ ja järjestämisvaihtoehdot selvi-tetään 2014 yhdessä tietohallinnon kanssa. Hallintopalvelukeskuksen kaikki tarjottavat palvelut kuvataan tar-kasti kaupungin uusilla intranetsivuilla vuonna 2014. Tavoitteena on selventää palvelujen sisältöä sekä selkeyttää vastuunjakoa tilaajien ja HPK:n välillä.

Centralen för förvaltningstjänsters verksamhetsidé är att producera interna stödtjänster för stadens enheter och affärsverk och skapa ge-mensamma verksamhetssätt för de tjänster som enheten producerar för stadens verksamhetsenheter. Centralen för förvaltningstjänster har produktifierat sina tjänster, tjänsterna produceras till självkost-nadspris. De produktifierade priserna tas i bruk 1.1.2014. Verksamheten inom centralen för förvaltningstjänster grundar sig på stadens strategi och på koncernförvaltningens mål för verksamhet och ekonomi, vilka är härledda från strategin, samt på centralens egen verksamhetsplan. Centralen för förvaltningstjänster utför tjänster i anslutning till an-ställningsförhållanden, löneräkning, rekrytering och vikarieför-medling, ekonomitjänster från betalningsrörelse till bokslut, it-help-desk, datamaskinssals- och datanätsverksamhet, översättningstjäns-ter, kopieringstjänster, arkiveringsrådgivning och planeringstjänster samt taltrafiktjänster och där hörande upphandling av utrustning. Centralen för förvaltningstjänster strävar efter att producera tjäns-terna genom att utnyttja elektroniska processer. År 2014 satsar man i verksamheten i synnerhet på följande utveckl-ingsmål: I personaltjänsterna utvecklar man en gemensam praxis där man ut-nyttjar de möjligheter som e-tjänsterna ger. Man utnyttjar allt mer HR-systemets egenskaper och tar i bruk ett elektroniskt system för automatiserad hantering av reseräkningar. Cheferna får stöd för sitt dagliga arbete samt utbildning i anställningsärenden och i använd-ningen av de elektroniska system som finns för hanteringen av dessa ärenden. Ekonomitjänsterna skapar enhetligare processer för fakturering och indrivning och utnyttjar e-tjänster även där. Användningsgraden för e-fakturering ökas. Programmet för elektronisk hantering av fakturor utvidgas till att gälla också de centraliserade upphandlingarna. I ar-kivtjänsterna kommer elektronisk arkivering i samband med e-faktu-rering att tas i bruk i enlighet med anvisningarna från arkivverket. IT-tjänsterna fortsätter att utveckla systemet för beställning av tjäns-ter och de processer som ingår där. Genom att ta i bruk ett enhetligt system för hantering av användarrättigheter i alla sektorer kan man garantera riktigheten i uppgifterna samt minska det manuella arbe-tet både i sektorerna och i centralen för förvaltningstjänster. Samti-digt blir datasäkerheten bättre i hela organisationen. I rekryterings- och vikarieförmedlingstjänsterna satsar man på att ut-veckla rekryteringssystemet i samarbete med personalledningen och användarna av dessa tjänster. Anvisningarna preciseras och cheferna utbildas i användningen av programmet. Tillämpningen av mobilprogrammet inom taltrafiktjänsterna precis-eras. Avtalet för taltrafik och datatrafik går ur 2015. Förberedelserna för konkurrensutsättning och alternativen för arbeten och arrange-mang utreds år 2014 i samarbete med IT-förvaltningen. Centralen för förvaltningstjänster ger en detaljerad beskrivning av alla tjänster på stadens nya intranät år 2014. Målet är att klarlägga tjänsternas innehåll och arbetsfördelningen mellan beställare och CFT.


Hallintopalvelukeskuksen palvelut kuvataan kaupun-gin intranetsivuilla

Tjänster som centralen för förvaltningstjänster er-bjuder beskrivs på stadens webbtjänst

Kaikki 20 palvelukokonaisuutta kuvataan vuonna 2014 - Alla 20 servicehelheter beskrivs år 2014

38

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 2012 2013 2014 2015 2016

Ostolaskut, kpl Leverantörsfakturor 63 567 66 000 66 000 66 000 65 000 Sähköisten ostolaskujen osuus % Andelen elektroniska leverantörs-

fakturor 52 60 60 60 60

Viennit kirjanpitoon Bokningar i bokföringen 735 229 724 040 722 000 722 000 Palvelussuhteiden määrä Antal anställningsförhållanden 17 136 17 200 17 200 17 000 17000

Henkka-virheet % palkkasihteerien peruut-tamat kaikista työsopimuksista

Fel i användningen av Henkka är orsak till % av antalet arbetsavtal som lönesekreterarna avskriver som felaktiga

15 % 12 % 10 %

Käännetyt sivut, kpl/kk Översatta sidor 322 500 300 300 300 Vaihteessa vastatut puhelutkeskimäärin, kpl/päivä

Mottagna samtal i växeln, genom-snitt/dag

527 540 400 350 300

Kopioiden määrä, milj. Antal kopior, miljoner 1,5 2,0 2,0 2,0 1,5 Helpdesk tukipalvelupyynnöt/työpäivä Helpdesk, begäran om data-

stöd/arbetsdag 29 35 35 35 35

Kaupungin toimintojen häiriöttömyys, pal-velimien ja verkkoyhteyksien käytettävyys %

Inga störningar i stadens funkt-ioner, servrar och nätförbindelsers tillgänglighet, %

>99 >99 >99 >99 >99

4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling

Kaupunkikehitys-tehtäväalue tarjoaa laaja-alaiset palvelut kaupun-gin kehittämiseen liittyvissä eri asioissa koordinoidusti saman tehtä-väalueen sisällä. Toiminta kattaa maanhankinta- kaavoitus- ja tontti-kysymykset, yritysneuvonnan ja kehittämisen sekä infrastruktuurin suunnittelun ja rakentamisen. Myös matkailu- ja asuntoasiat kuulu-vat tähän tehtäväalueeseen. ELINKEINOASIAT Elinkeinoasiat –tulosyksikön tuotteet ja palvelukokonaisuudet ovat kaupunkikonsernin toimintaa ja päätöksentekoa tukevat sisäiset pal-velut, elinkeinoelämän neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, matkailu-neuvonta ja kaupunkimarkkinointi, sekä asuntoasiat. Kaupunkistrategian valmistuttua laaditaan strategian linjauksiin poh-jautuen elinkeino-ohjelma. Elinkeino-ohjelmassa määritellään elin-keinopalvelujen tuottamisen edellyttämät palvelukokonaisuudet sekä määritellään eri toimijoiden väliset roolit ja työnjako palvelujen tuotannossa. Kaupungin elinkeinopoliittisena tavoitteena on luoda yrityksille hyvä toimintaympäristö ja mahdollistaa yritystoiminnan kehittyminen Porvoossa. Elinkeinoasioissa toimitaan tilaaja-tuottaja-periaatteen mukaisesti neuvonta-, kehittämis- ja hankepalvelujen ostajana. Palvelutuotanto on ulkoistettu, palvelujen pääasiallinen tuottaja on kehitysyhtiö Po-sintra Oy. Kaupunginvaltuuston periaatepäätös Posintra Oy:n rahoi-tuksesta umpeutuu vuonna 2013. Tämän johdosta, ja poiketen kulu-vasta vuodesta, valmistellaan vuoden 2014 aikana tulevaa EU-rahoi-tuskautta varten aiesopimus Posintra Oy:n kanssa, joka ulottuu vuo-teen 2020. Posintra Oy toimii myös Itä-Uudenmaan alueen elinkeinopalvelujen pääasiallisena tuottajana, sekä alueen seudullisten yrityspalvelujen (Seutuyp) koordinoijana. Muita Itä-Uudenmaan yrityspalvelusopi-muksen osapuolia ovat Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan TE-toi-misto, ProAgria Etelä-Suomi ry, Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry, Uudenmaan Yrittäjät sekä Porvoo International College/ Aikuiskou-lutus. Elinkeinomarkkinoinnin ja sijoittumispalvelujen vahvistamisen tarve on noussut esille mm. strategiaprosessin yhteydessä, ja tarkoitusta varten tullaan osoittamaan varoja markkinoinnin määrärahavarauk-

Uppgiftsområdet stadsutveckling erbjuder mångsidiga tjänster för utveckling av staden koordinerat inom samma uppgiftsområde. Verksamheten omfattar markanskaffnings-, planläggnings- och tomtfrågor, företagsrådvigning och utveckling samt planering och byggande av infrastruktur. Också turist- och bostadsfrågor ingår i detta uppgiftsområde. NÄRINGSFRÅGOR Resultatenheten näringsfrågors produkter och servicehelheter är in-terna tjänster som stöder stadskoncernens verksamhet och besluts-fattande, rådgivnings- och sakkunnigtjänster för näringslivet, turist-rådgivning och marknadsföringssamarbete. När stadsstrategin är färdig, kommer ett näringsprogram att utarbe-tas på basis av de strategiska linjedragningarna. I näringsprogrammet definierar man de servicehelheter som behövs för näringstjänsterna. Där definierar man också rollerna mellan olika aktörer och arbetsför-delningen i produktionen av olika tjänster. Stadens näringspolitiska mål är att skapa en god verksamhetsmiljö för företagen och att möjliggöra en utvecklande företagsverksamhet i Borgå. I näringsfrågor fungerar man som köpare av rådgivnings-, utveckl-ings- och projekttjänster enligt beställar-utförarprincipen. Produkt-ionen av tjänster har lagts ut och den huvudsakliga utföraren är ut-vecklingsbolaget Posintra Oy. Stadsfullmäktiges principsbeslut om finansieringen av Posintra löper ut år 2013. Till följd av detta och till skillnad från innevarande år bereds under år 2014 ett intentionsavtal med Posintra Oy för den kommande EU-finansieringsperioden, som sträcker sig till år 2020. Posintra Oy är också den huvudsakliga producenten av näringstjäns-ter i östra Nyland samt koordinator för regionala företagstjänster (Seutuyp). Övriga parter i avtalet om företagstjänster i östra Nyland är Nylands NTM-central, Nylands TE-byrå, ProAgria Södra Finland, Nyföretagarcentralen Borgå - Lovisa rf, Nylands Företagare samt Porvoo International College/ Vuxenutbildning. Behovet att förstärka näringslivsmarknadsföring och etablerings-tjänster har kommit fram bl.a. vid strategiprocessen, och för detta reserveras anslag i markandsföringsbudgeten. Marknadsföringssa-marbetet med Posintra ökas under finansieringsperioden som börjar.

39

sesta. Markkinointiyhteistyötä Posintran kanssa tullaan myös lisää-mään alkavalla rahoituskaudella. Taidetehtaan toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia on selvitetty Aalto-yliopiston opiskelijaprojektissa vuonna 2013, arvi-ointityö jatkuu tulevina vuosina ja tuloksista raportoidaan niiden val-mistuttua. Taidetehtaan alueen toimintamallia selkeytetään vuonna 2013 val-mistuneen selvityksen pohjalta. Selvityksessä arvioitiin Taidetehdas-kokonaisuuden vaihtoehtoisia organisointi- ja hallintomalleja sekä esitettiin suositus toiminnan organisoimiseksi pitkällä tähtäimellä. Selvityksessä päädyttiin esittämään vaihtoehtoa, jossa nykyiset toi-mijat jatkavat mutta roolijakoa selkeytetään. Event Factory Oy kes-kittyy tilojen myyntiin ja sen kehittämiseen, kulttuuritoimi kulttuuri-tilojen hallintaan, matkailutoimisto kaupunkimarkkinointiin ja Taide-tehtaan säätiö varainhankintaan. Event Factory Oy:n alijäämä 700 000 euroa vuonna 2014 katetaan kaupungin toiminta-avustuk-sella. Kaupunkimarkkinointi on kaupungin uudessa strategiassa nos-tettu keskeiseen asemaan, ja myös Taidetehtaan hallintomalliselvi-tyksessä sillä on keskeinen asema, minkä johdosta on tarkoituksen-mukaista että matkailutoimi säilyy myös jatkossa hallinnollisesti osana Porvoon kaupunkiorganisaatiota poiketen kaupunginvaltuus-ton päätöksestä 25.1.2012 jossa päätettiin ulkoistaa matkailupalve-lut elinkeinopalvelujen tavoin. Matkailu- ja markkinointiyksikön toimintaan kuuluu Porvoon matkai-lun kokonaisvaltainen kehittäminen, matkailutuotteiden ja -palvelu-jen markkinointi ja matkailuneuvonta sekä sähköisesti että asiakas-palvelutoimistossa. Lisäksi matkailu- ja markkinointiyksikkö vastaa Porvoon kaupunkimarkkinoinnista. Kaupunkimarkkinointi on yläkä-site, joka pitää matkailutoimiston osalta sisällään sekä asumisen markkinoinnin, tonttimarkkinoinnin, rekrytointimarkkinoinnin että energiatehokkaan Porvoon markkinoinnin (mm. Toukovuori). Elin-keinomarkkinointia kehitetään yhdessä kaupunkikehityksen ja kehi-tysyhtiö Posintran kanssa. Kaupunkimarkkinoinnin määrärahavaraus on nostettu vuoden 2013 190 000 eurosta 250 000 euroon vuonna 2014. Kehitysprojekteissa tärkeitä aihealueita ovat kansainvälinen yhteis-työ pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivän matkailualueen kanssa, sekä matkailupalveluiden parempi tuotteistaminen sekä kotimaisille että ulkomaisille markkinoille. Tuotteissa pääteemoja ovat erityisesti kokous- ja ryhmämatkat, kau-punkilomat, Taidetehdas-kokonaisuus sekä kulttuurimatkailun sa-ralla Tove Janssonin juhlavuosi (saaristomatkailu sekä kirjallisuus). Tavoitteena on myös kasvattaa muutaman porvoolaisen tapahtuman tunnettuutta valtakunnallisesti. Lisäksi vuoden 2014 aikana tavoit-teena on laatia Porvoon matkailun kehittämisohjelman, joka ulottuisi vuoteen 2020 asti. Matkailuneuvonnassa jatketaan monipuolisten palvelukanavien hyö-dyntämistä ja sisällön kustannustehokasta jakelua (esitemateriaalit ja sähköiset kanavat). Henkilökohtaista asiakaspalvelua tarjotaan sekä Taidetehtaalla että Vanhassa Porvoossa. Kansainvälisillä mark-kinoilla kasvua haetaan edelleen Venäjän markkinoilta sekä Aasiasta, erityisesti Kiinasta. Asuntotoimessa toteutetaan osaltaan kaupungin asuntopoliittisia ta-voitteita. Toimintaan kuuluu mm. lainojen ja avustusten myöntämi-nen sekä neuvonta- ja valvontatehtäviä sekä valtionapuviranomai-sena toimiminen. Asiakkaille tarjotaan palvelut hakuvaiheesta lopul-liseen päätökseen, joka voi olla asunto, laina tai avustus. Vuonna 2013 hyväksyttyä asuntopoliittista ohjelmaa ryhdytään to-teuttamaan. Ohjelmaan sisältyvistä toiminnallisista ja organisatori-sista muutoksista päätetään myös asuntotoimen osalta vuoden 2014 aikana.

Bedömningen av Konstfabrikens ekonomiska och verksamhetsmäss-iga konsekvenser har utretts i Aalto-universitetets studentprojekt år 2013, och bedömningsarbetet fortskrider under de kommande åren. Om resultaten rapporteras då de blir färdiga. Verksamhetsmodellen för Konstfabrikens område görs tydligare på grund av en utredning som blev färdig år 2013. I utredningen bedöms alternativa organiserings- och förvaltningsmodeller för Konstfabri-ken och ges rekommendationer för hur verksamheten borde organi-seras på lång sikt. I utredningen föreslås alternativet där de nuva-rande aktörerna fortsätter men rollindelningen görs tydligare. Event Factory Oy koncentrerar sig på försäljning och utveckling av lokaler, kulturtjänsterna på förvaltning av kulturlokaler, turistbyrån på stads-marknadsföring och Stiftelsen för Konstfabriken på medelanskaff-ning. Event Factory Oy:s underskott år 2014 (700 000 euro) täcks med stadens verksamhetsbidrag. I stadens nya strategi intar stads-marknadsföringen en central roll, så som också i utredningen om Konstfabrikens förvaltning. Därför är det ändamålsenligt att turist-tjänsterna också i fortsättningen administrativt är en del av stadsor-ganisationen, till skillnad från stadsfullmäktiges beslut 25.1.2012 om att externaliseras turisttjänsterna på samma sätt som näringstjäns-terna. I turism- och marknadsföringsenhetens verksamhet tillhör en helom-fattande utveckling av turismen i Borgå, marknadsföring av turistpro-dukter och -tjänster samt information i elektronisk form och på tu-ristbyrån. Turism- och marknadsföringsenheten svarar också för Borgå stads stadsmarknadsföring. Stadsmarknadsföring omfattar marknadsföring av boende, tomter, rekrytering samt av de energief-fektiva områdena i Borgå (bl.a. Majberget). Marknadsföring av nä-ringslivet utvecklas i samarbete med stadsutvecklingen och utveckl-ingsbolaget Posintra. Reserveringen av anslaget för stadsmarknads-föringen har i budgeten 2014 ökats från 190 000 euro till 250 000 euro. Viktiga teman i utvecklingsprojekt är internationellt samarbete till-sammans med huvudstadsregionen och turistområdet kring det samt bättre produktifiering av turisttjänsterna för både inhemska och för utländska marknader. Huvudsakliga teman vid produkterna är mötes- och gruppresor, stadssemestrar, Konstfabrikens helhet samt inom kulturen Tove Janssons jubileumsår (skärgårdsturism och litteratur). Målet är också att göra några evenemang i Borgå nationellt kända. Under år 2014 är målet också att utarbeta ett utvecklingsprogram för turismen i Borgå som sträcker sig fram till år 2020. Turistbyrån kommer också i fortsättningen att använda mångsidiga servicekanaler och en kostnadseffektiv utdelning av innehållet (bro-schyrer och elektroniska kanaler). Personlig kundservice får man i Konstfabriken och i gamla stan. På den internationella marknaden riktas uppmärksamheten fortfarande på Ryssland och Asien, i syn-nerhet Kina. I bostadsfrågor verkställer man stadens bostadspolitiska mål. Till verksamheten hör bl.a. att bevilja lån och bidrag samt rådgivnings- och tillsynsuppgifter samt myndighetsverksamhet angående statsbi-drag. För kunderna erbjuds tjänster från ansökningsskedet till det slutliga beslutet som kan gälla bostad, lån eller bidrag. Det bostadspolitiska programmet som godkändes år 2013 genom-förs. Om de ändringar i verksamheten och organisationen som ingår i programmet bestäms under år 2014.

40

MAAPOLITIIKKA Maan hankinta ja luovutus -yksikkö valmistelee kaupungin maapoliit-tiset toimenpiteet ja huolehtii kaupungin maaomaisuuden hallin-nasta. Yksikkö vastaa raakamaan hankinnasta, asemakaavoihin liitty-vien maankäyttösopimusten laadinnasta sekä tonttien markkinoin-nista ja luovuttamisesta hyväksyttyjen maapoliittisten linjausten mu-kaisesti. Tonttimarkkinointi on kiinteä osa kaupunkimarkkinointia. Yksikkö va-rautuu luovuttamaan asuintontteja ja yritystontteja kaupungin omis-tamilta kaava-alueilta kasvutavoitteita vastaavasti. Vuoden 2014 ai-kana markkinoidaan omakotitontteja kaupungin asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti 135 kpl. Tontinluovutus tukee rakennusvalvon-nan ennakoivan laadunohjauksen projektia ja siinä otetaan huomi-oon energiatehokkuusvaatimukset. Täydennysrakentamisen edellyttämien alueiden hankinta sekä maan hankinta yleispiirteisten maankäyttösuunnitelmien mukaisilla kasvu-alueilla ovat maan hankinnan painopisteitä. Tavoitteena on, että kau-pungin raakamaavaranto lisääntyy, maanhankintaa varten on va-rattu 1,0 milj. euroa vuosittain. Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) on pohjana vuoden 2015 talousarvion valmistelulle. Ohjelman tavoitteena on ohjata maankäy-tön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallistek-nisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tontin luovutukseen sekä osoittaa tarvittavat resurssit. Kaupunkimittaus -yksikkö vastaa asemakaava-alueella kiinteistöjen muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä sekä laatii sito-vat tonttijaot sekä huolehtii maastomittauksin tuotettavista paikka-tiedoista, digitaalisesta kartantuotannosta, kartta- ja paikkatietopal-veluista sekä kuntarekisterin ylläpidosta. Lisäksi tehdään rakennus-valvontaprosessiin kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman määritykset ja suoritetaan suunnittelua ja rakentamista varten maa-perätutkimuksia. Pohjakarttoja laaditaan ja ajantasaistetaan lisääntyvää asemakaavoi-tusta ja tontteja muodostetaan lisääntyvää tontinluovutusta vastaa-vasti. KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on huolehtia kaupungin yleiskaavo-jen ja yksityiskohtaisten kaavojen laatimisesta, kehittämisestä ja muuttamisesta. Kaupungin kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseksi jatketaan keskeisten yleiskaavojen laadintaa. Tavoitteena on, että Kuninkaan-portin ja Eestinmäen osayleiskaavaehdotus valmistuu vuonna 2014. Pellingin ja Onaksen osayleiskaavat valmistuvat. Kaavoitetaan riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamiaan mai-ta. Lähtökohtana on edistää hankkeita, joilla on kestävän kehityksen kannalta positiivisia vaikutuksia porvoolaisten elämänlaatuun ja hy-vinvointiin. Tavoitteena on kaavaprosessin kehittäminen myös ener-giatehokkuuden näkökulmasta. Energiatehokkuustarkastelu sisältyy Skaftkärrin lisäksi myös muihin asemakaavoihin. Kaavoituksen avulla kehitetään monipuolisia ja korkeatasoisia yritys-toimintaympäristöjä, tämä edesauttaa myös työpaikkaomavarai-suustavoitteiden toteutumista. Kaupan hankkeista valmistuvat ase-makaavanmuutokset Tarmolan päivittäistavaramarketin laajennusta ja Gammelbackan keskuksen lisärakentamista varten. Muista kaupan hankkeista päätetään kaupallisten palvelujen ratkaisujen vaikutuksia koskeneen selvityksen perusteella erikseen. Nybyn ja muiden ty-öpaikka-alueiden asemakaavatyöt jatkuvat.

MARKPOLITIK Enheten för anskaffning och överlåtelse av mark bereder markpoli-tiska åtgärder och förvaltar stadens markegendom. Enheten svarar för anskaffning av råmark, utarbetande av markanvändningsavtal för detaljplaner samt för marknadsföring och överlåtelse av tomter en-ligt godkända markpolitiska riktlinjer. Marknadsföring av tomter är en väsentlig del av stadsmarknadsfö-ringen. Enheten bereder sig på att överlåta bostads- och företags-tomter i planområden som staden äger enligt tillväxtmålen. Under år 2014 marknadsförs 135 egnahemstomter enligt stadens bostadspo-litiska program. Tomtöverlåtelsen stöder byggnadstillsynens projekt för proaktiv kvalitetsstyrning och vid den beaktas kraven på energi-effektivitet. Vid markanskaffning betonas anskaffning av områden för komplette-rande byggande och anskaffning av mark i tillväxtområden enligt översiktliga markanvändningsplaner. Målet är att stadens råmarks-reserv ökar och man har reserverat 1,0 milj. euro årligen för markan-skaffning. Beredningen av budgeten för år 2015 baserar sig på programmet för genomförande av markanvändningen (MATO). Målet med program-met är att styra markanvändningsprocessen, dvs. markanskaffning, planläggning, planering och byggande av kommunalteknik, och slut-ligen överlåtelse av tomter, samt att anvisa tillräckliga resurser. Enheten stadsmätning svarar även för att bilda fastigheter inom de-taljplaneområdena, för att föra fastighetsregister samt för att utar-beta bindande tomtindelningar. Dessutom har resultatenheten hand om geografisk information genom terrängmätningar, digital kartpro-duktion, tjänster i anslutning till kartor och geografisk information samt om att föra kommunregister. Resultatenheten fastställer dess-utom byggnadernas plats och höjdläge som en del av processen för byggnadstillsynen och utför jordmånsundersökningar för planering och byggande. Baskartor utarbetas och uppdateras för den livligare detaljplanlägg-ningen och tomter bildas för den ökande tomtöverlåtelsen. STADSPLANERING Stadsplaneringens uppgift är att utarbeta, utveckla och ändra gene-ralplaner och detaljplaner för staden. För att garantera stadens tillväxt- och utvecklingsmöjligheter fortsät-ter man utarbeta de centrala generalplanerna. Målet är att förslaget till delgeneralplan för Kungsporten och Estbacka blir färdigt år 2014. Delgeneralplanerna för Pellinge och Onas blir färdiga. En tillräcklig tomtproduktion tryggas i planlagda områden som sta-den äger. Staden planlägger i huvudsak endast markområden som staden äger. Utgångspunkten är att främja sådana projekt som har en positiv in-verkan på Borgåbornas livskvalitet och välmående med hänsyn till en hållbar utveckling. Målet är att utveckla planprocessen också ur en energieffektiv synvinkel. Energieffektiviteten beaktas utöver detalj-planen för Skaftkärr även då övriga detaljplaner utarbetas. Genom planläggning utvecklar man mångsidiga och högklassiga mil-jöer för företagsverksamhet, vilket hjälper till att uppnå målen för arbetsplatssufficiens. Av handelns projekt blir detaljplaneändring-arna för utbyggnad av dagligvaruaffären i Östermalm och komplette-rande byggande vid Gammelbacka centrum färdiga. Om övriga han-delns projekt bestäms skilt på grund av utredningen om kommersi-ella konsekvenser av handeln. Arbetet med detaljplanen för Nyby och andra arbetsplatsområden fortskrider.

41

Kylärakennetarkastelun tulosten perusteella ohjelmoidaan ja käyn-nistetään kylien suunnittelua määriteltyihin kyläkeskuksiin. Päätök-set ja kannanotot poikkeuslupahakemuksista ja suunnittelutarverat-kaisuista tehdään kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Talousarvion sitovana tavoitteena on että, että uusia omakotitaloja rakennetaan asemakaavoitetuille alueille vähintään 65 %, ja näin ollen enintään 35 % haja-asutusalueelle. Vuonna 2014 keskeisenä asemakaavoituskohteena on Länsirannan alue, jolle laaditaan useita asemakaavoja ja asemakaavanmuutoksia. Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen asemakaavoitusta jatke-taan Kevätlaakson alueella. Asemanseudun ja Hattulan alueiden kaa-voituksen pohjaksi laaditaan selvityksiä. Porvoon jokirannalle luodaan edellytyksiä kehittyä osana viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa. Vuonna 2014 jatkuu jokirannan asemakaavatyö länsirannan alueella. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistuu. KUNTATEKNIIKKA Kuntatekniikka vastaa katujen, puistojen, torien, puistometsien, ve-nesatamien, ym. yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapi-dosta, liikenneasioiden ja joukkoliikenteen kehittämisestä, yksityis-tieasioista, kaupungin metsistä ja pilaantuneiden alueiden kunnosta-misesta. Kuntatekniikan tarjoamat palvelukokonaisuudet ovat katuja liiken-neverkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, puistojen, jo-kirannan ja muiden yleisten alueiden suunnittelu rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito. Myös joukkoliikennepalveluiden kehittä-minen, pienvenesataman palvelut ja yksityistieavustukset kuuluvat yksikön toimintakenttään. Vuonna 2014 heinäkuun alussa joukkoliikenteen järjestämistapa Por-voossa muuttuu keskeisiltä osilta. Kyseiseen ajankohtaan mennessä Uudenmaan ELY-keskus kilpailuttaa paikallisliikenteen, ja siitä aiheu-tuvat kustannukset eivät ole tässä vaiheessa tiedossa. Nykyiset lippu-tyypit kuten seutulippu, koko kaupungin alueen kattava seutulippu tai Porvoo-Helsinki työmatkalippu, menettävät nykyisen roolinsa, ja niistä kaupungille aiheutuvat kustannukset laskevat. Pääosa haja-asutusalueiden joukkoliikenteestä tulee jatkossa olemaan markki-naehtoista, johon kaupunki ei voi kohdistaa lipputukea. Kunnallisteknisessä uudisrakentamisessa tavoitteena on, että katuja ja kunnallistekniikkaa pystytään rakentamaan uusille alueille siten, että tontinluovutustavoite on mahdollista toteuttaa. Toukovuoren alueen työt valmistuvat keväällä 2014. Kaupunginhaan, Kevätlaak-son, Itä-Mensaksen ja Kerkkoon kaava-alueilla työt alkavat asema-kaavojen valmistumisen sallimassa aikataulussa. Hermanninsaaren alueella työt jatkuvat pääsääntöisesti sitä mukaa kun maankäyttöso-pimuksista kertyy tuloja. Gammelbackan ostoskeskuksen valaistusta parannetaan lisäämällä valaistustolppia keskuksen ja sen välittömässä ympäristössä olevien valaisemattomien kulkuteiden varsille. Lisäys budjettiin 30 000 euroa.

Planeringen av fastställda bycentrum inleds på grund av gransk-ningen av bystrukturen. Beslut och ställningstaganden i fråga om an-sökningar om undantagslov och avgörande om planeringsbehov görs enligt stadens mål. Det bindande målet i budgeten är att nya egna-hemshus byggs i detaljplanelagda områden minst 65 %, varvid högst 35 % byggs i glesbygden. År 2014 är det centrala målet för planläggningen västra åstranden, för vilken utarbetas flera detaljplaner och detaljplaneändringar. Plan-läggningen av Skaftkärrs energieffektiva bostadsområde fortsätter i Vårdalens område. Som grund för planläggning av området kring stationen och Hattula utarbetas utredningar. Förutsättningar skapas för att utveckla åstranden som en del av den trivsamma stadsmiljön och nationalstadsparken. Arbetet med detalj-planer för västra åstranden fortsätter år 2014. En skötsel- och nytt-jandeplan för nationalstadsparken blir färdig. KOMMUNTEKNIK Kommuntekniken ansvarar för byggande och underhåll av gator, par-ker, torg, parkskogar, båthamnar och andra allmänna områden, ut-veckling av trafikfrågor och kollektivtrafik, ärenden som gäller en-skilda vägar, stadens skogar och sanering av förorenad mark. Kommuntekniken erbjuder följande servicehelheter: planering, byg-gande och underhåll av gatu- och trafiknätet samt planering, byg-gande, underhåll och renhållning av parkerna, åstranden och andra allmänna områden. Också utveckling av kollektivtrafiken, småbåts-hamnens service och bidrag till enskilda vägar hör till enheten. I början av juli 2014 ändras sättet att ordna kollektivtrafiken i Borgå till centrala delar. Före det konkurrensutsätter Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland lokaltrafiken. Kostnaderna för detta har man inte ännu beräknat. Nuvarande biljettyper (t.ex. regionbiljett, region-biljett för hela stadens område eller arbetsresebiljett Borgå - Helsing-fors) kommer inte att ha samma roll, och kostnaderna staden haft för dem minskar. Största delen av kollektivtrafiken i glesbygden blir på marknadens villkor, och i fråga om den kan staden inte längre stöda kollektivtrafikens biljetter. Målet för kommunaltekniskt nybygge är att bygga gator och kommu-nalteknik i nya områden så att målet för överlåtelse av tomter kan uppnås. Arbetena i Majberget blir färdiga våren 2014. Arbetena i planområdena i Stadshagen, Vårdalen och Östra Mensas påbörjas i takt med att detaljplanerna blir färdiga. Arbetena på Hermansö fort-sätter i takt med att staden får inkomster från markanvändningsav-talen. Belysningen vid Gammelbacka köpcentrum förbättras genom att ut-öka antalet belysningsstolpar vid centrumet och de gångvägar i när-heten som saknar belysning. Ökning i budgeten med 30 000 euro.


Kaupungin omistamilla kaava-alueilla markkinoidaan vuosittain uudisrakentamisen ohjaamiseksi riittävä määrä tontteja. /Vuosit-tainen omakotitonttien markkinointi

För att styra nybyggandet marknadsförs i de detaljplaneområ-den som staden äger årligen ett tillräckligt antal tomter. /Årlig marknadsföring av egnahemstomter

135 kpl/st.

Energiatehokas yhdyskuntarakenne / Uusista omakotitaloista kaava-alueille rakennettavien osuus

Energieffektiv samhällsstruktur/Andelen nya egnahemshus som byggs på planlagda områden, %

65 %

42


Sijoitus Suomen matkailukaupunkien joka toinen vuosi tehtävässä mielikuvatutkimuk-sessa

Placering i Finska turistorters imageun-dersökning som görs vartannat år,

- 3 parhaan joukossa,

bland de 3 bästa

- 3 par-haan

joukossa, bland de

3 bästa

-

Asemakaavoituksen edellytyksiä turvataan pohjakartoista huolehtimalla. Vuosittainen uusien asemakaavoituksen pohjakarttoja laatiminen, vähintään ha

Förutsättningarna för detaljplanlägg-ningen garanteras genom att säkra till-gången till baskartor. /Nya baskartor per år minst, ha

434 400 400 400 400

Raakamaan hankinta, vähintään ha Anskaffning av råmark, minst ha 20 30 30 30 30

Matkailutoimiston verkkosivujen kävijämää-rät

Besökare på turistbyråns webbsida 186 000 195 000 205 000 215 300 226 000

Venäläisten matkailijoiden yöpymiset Ryska turisters övernattningar 11 900 12 900 13 300 13 700 14 100

Kaupunkikonsernin yhtiöiden vuokra-asun-tojen lukumäärä

Antalet hyresbostäder inom stadskon-cernens bolag

2 142 2 060 2 178 2 228 2 278

Luovutetut omakotitontit Overlåtna egnahemstomter 37 99 135 135 135 Kiinteistönmuodostukset, kpl Fastighetsbildningar, st. 65 130 145 150 150

Rakennusvalvontamittaukset, kpl Byggnadstillsynsmätningar, st. 534 400 450 480 480 Ajantasaistetut pohjakartat, ha uppdaterade baskartor, ha 237 300 400 400 400 Kaavareservi Planreserv: Omakotitontit (AO) kpl Egnahemstomter (AO) st. 133 200 200 200 200 Kerros- ja rivitalotontit (AK ja AR) k-m² Flervåningshus- och radhustomter (AK

och AR) m²-vy 100 650 60 000 60 000 60 000 60 000

Yritystontit (K, T, TKL yms) vähintään k-m² Företagstomter (K, T, TKL m.m.) minst m²-vy

141 700 70 000 70 000 70 000 70 000

Katujen ja kaavateiden kunnossapito, km Underhåll av gator och planevägar, km 235 237 239 241 243

Yksityistiet, km Enskilda vägar, km 457 459 464 466 467

Rakennetut puistot, ha Byggda parker, ha 198 199 200 201 202

Venepaikat, kpl Båtplatser, st. 789 830 830 830 830

Joukkoliikennetuki, matkojen määrä Stöd för kollektivtrafik, antal resor 513 560 629 000 650 000 650 000 650 000

Joukkoliikennetuki €/matka stöd för kollektivtrafik, €/resa 1,3 0,96 1 1 1

Pysäköintituotot €/paikka Parkeringsintäkter, €/plats 1 653 1 700 1 750 1 800 1 850

4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden

Lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalue hoitaa rakennus- ja ympäris-tölainsäädännön vaatimat viranomaistehtävät sekä neuvonta- ja va-listustehtävät. RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonta toimii rakennusvalvontaviranomaisena rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. Päätehtävä on rakennuslu-pien valmistelu, myöntäminen sekä lupien valvonta. Lisäksi annetaan neuvoja ja valvotaan rakennetun ympäristön kuntoa. Rakennusval-vonta jatkaa energiatehokkuuden ennakoivaa laadunohjausta jota on kehitetty pilottiprojektissa 2011–2013. Sähköiseen arkistointiin liittyvä projekti aloitettiin vuonna 2013 ja se jatkuu vuoteen 2020. Sähköisen arkiston luominen tuottaa myöhemmin myös tuloja myy-tävien arkistopalvelujen muodossa ja parantaa asiakaspalvelun laa-tua.

Uppgiftsområdet tillstånds- och tillsynsärenden sköter myndighets-uppgifter samt rådgivnings- och upplysningsuppgifter enligt bygg-nads- och miljölagstiftningen. BYGGNADSTILLSYN Byggnadstillsynen är byggnadstillsynsmyndighet och lyder under byggnads- och miljönämnden. Avdelningens huvudsakliga uppgifter är att bereda, bevilja och övervaka bygglov. Dessutom ger byggnads-tillsynen råd och övervakar den bebyggda miljöns tillstånd. Bygg-nadstillsynen fortsätter med proaktiv kvalitetsstyrning för energief-fektivitet, som utvecklades i ett pilotprojekt 2011 - 2013. Projektet för elektronisk arkivering inleddes år 2013 och det pågår till år 2020. Skapande av ett elektroniskt arkiv ger senare också inkomster, då ar-kivtjänster kan säljas, och också kundservicens kvalitet förbättras.

43

Valtiovallan edellyttämät sääntömuutokset koskien energiakululu-tusta rakentaessa vaatii rakennusvalvonnan tiivistä ohjausta. Enna-koiva laadunohjaus on tässä tilanteessa erittäin hyödyllistä ja sitä ke-hitetään jatkuvasti. Rakentajille suunnattua koulutusta jatketaan. Skaftkärrin alueen rakentamisen ohjaaminen energiatehokkaaksi on toimiston kannalta keskeinen tehtävä. YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelu toimii Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluvi-ranomaisena. Se seuraa ympäristön tilaa ja valvoo, että ympäris-tösäädöksiä ja ympäristölupien ehtoja noudatetaan. Ympäristönsuo-jelu ohjaa yhdessä kaupunkikehityksen ja rakennusvalvonnan kanssa viihtyisän ja kestävän rakennetun ympäristön toteuttamista ja vah-vistaa luonnonympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa kunta-laisten hyvinvoinnin peruspääomaksi. Ympäristöneuvontaa kehite-tään palvelupiste Kompassin mahdollisuuksia ja kehittyvää osaa-mista hyödyntäen. Ympäristönsuojelu vastaa ympäristölupien valmistelusta, meluilmoi-tuspäätöksistä, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmiä ja maalämpökaivoja koskevista lausunnoista. Ympäristönsuojelu toi-mii kaupungin ilmansuojelun-, luonnonsuojelun- ja vesilain mukai-sena valvontaviranomaisena. Ympäristövalvonnan lisäksi tehtäviin kuuluvat neuvonta ja valistus alan asioissa. Porvoon luontokoulu tar-joaa koululaisille ja päiväkodeille elävän kosketuksen luontoon ja auttaa pienten luonnontutkijoiden luontosuhteen kehittymisessä. Opetusta annetaan sekä suomen-, että ruotsin kielellä. Vuoden 2014 aikana ympäristönsuojelu mm. ottaa käyttöön syste-maattisen ohjelman valvontakohteiden tarkastuksia varten. Porvoon meluselvityksen valmistuttua mietitään tietojen käytäntöön sovelta-mismahdollisuuksia meluhäiriöiden vähentämiseksi. Kaupunki on mukana Porvoonjoen jokitalkkari–hankkeessa. Pienimuotoisia luon-non monimuotoisuusselvityksiä kansallisen kaupunkipuiston alueella jatketaan. Tavoitteena on mm. selvittää Sahasaarten maaperän tilaa.

Ändringarna i lagar och författningar om energiförbrukning vid byg-gande kräver tät handledning av byggnadstillsynen. Proaktiv kvali-tetsstyrning är i denna situation mycket nyttig, och den utvecklas hela tiden. Utbildning för byggare fortsätter. En central uppgift är att styra byggandet i Skaftkärr så att det är energieffektivt. MILJÖVÅRDEN Miljövården är Borgå stads miljövårdsmyndighet. Den följer med mil-jöns tillstånd och övervakar att bestämmelser och villkoren i till-ståndsbeslut följs. Miljövården, tillsammans med stadsutvecklingen och byggnadstillsynen, styr byggandet av av en trivsam och hållbar bebyggd miljö samt förstärker naturmiljöns mångfald och livskraft för kommuninvånarnas välmående. Miljörådgivning utvecklas ge-nom att utnyttja de möjligheter och det ökande kunnandet service-kontoret Kompassen erbjuder. Miljövården svarar för beredning av miljötillstånd, beslut om buller-anmälan samt utlåtanden om behandlingssystem för avloppsvatten i glesbygden och om jordvärmebrunnar. Miljövården är stadens till-synsmyndighet enligt luftvårdslagen, naturvårdslagen och vattenla-gen. Till uppgifterna hör också rådgivning och upplysning i ärenden som tillhör branschen. Borgå naturskola erbjuder skolor och daghem en levande kontakt till naturen och hjälper de små naturforskarna att utveckla ett förhållande till naturen. Naturskolan ger undervisning på finska och på svenska. Under 2014 tar miljövården i bruk ett program för systematiska kon-troller av tillsynsobjekt. Efter det att bullerutredningen för Borgå blir färdig, börjar man planera hur dess resultat kan användas för att minska bullerolägenheter. Staden deltar i projektet Jokitalkkari ("gårdskarl för ån"). Man fortsätter utarbeta små utredningar om na-turens mångfald i nationalstadsparkens område. Avsikten är bl.a. att undersöka jordmånen på Sågholmarna.

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP

2012 2013 2014 2015 2016

Rakennuslupien käsittelyaika enintään, viikkoa

Maximibehandlingstid för byg-glov, veckor

5 5 5 5 5

Ympäristölupapäätökset / käsit-telyaika, kk

Behandlingstid för miljötillstånd, mån.

4 4 4 4 4

Meluilmoitukset / käsittelyaika enintään, viikkoa

Maximibehandlingstid för bulle-ranmälan, veckor

4 2 2 2 2

Rakennuslupien määrä Antalet bygglov 1077 1150 1120 1200 1200

Ympäristönsuojelun suorittamat tarkastukset, lkm

Inspektioner som utförts av mil-jövården, st.

528 500 500 500 500

Ympäristönsuojelun antamat vi-ranhaltijalausunnot

Myndighetsutlåtanden av mil-jövården

179 200 200 200 200

Luontokoulun toimintapäivät Naturskolans verksamhetsdagar 112 100 100 100 100

44

KÄYTTÖTALOUS DRIFTSEKONOMIN TP 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016 TEHTÄVÄALUEET UPPGIFTSOMRÅDEN BS 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016

VAALIT VAL

TUOTOT INTÄKTER

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 139 977 0 70 000 72 000 0

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 139 977 0 70 000 72 000 0

KULUT KOSTNADER

Henkilöstökulut Personalkostnader -161 207 0 - 49 800 - 49 800 - 49 800

Palvelujen ostot Köp av tjänster -50 471 0 - 15 700 - 16 700 - 19 900

Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -5 165 0 - 3 000 - 3 000 - 3 300

Vuokrakulut Hyror 0

Muut kulut Övriga utgifter -803 0 - 1 500 - 2 500 - 2 000

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -217 781 0 - 70 000 - 72 000 - 75 000

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -77 804 0 0 0 - 75 000

KAUPUNGINVALTUUSTO STADSFULLMÄKTIGE

KULUT KOSTNADER

Henkilöstökulut Personalkostnader -54 542 - 69 400 - 70 000 - 70 000 - 70 000

Palvelujen ostot Köp av tjänster -56 836 - 20 200 - 31 300 - 31 300 - 31 300

Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -3 879 - 12 000 - 2 500 - 2 500 - 2 500

Vuokrakulut Hyror -45 911 - 43 200 - 43 700 - 43 700 - 43 700

Muut kulut Övriga utgifter -3 883 - 2 800 - 4 000 - 4 000 - 4 000

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -165 051 - 147 600 - 151 500 - 151 500 - 151 500

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -165 051 - 147 600 - 151 500 - 151 500 - 151 500

TARKASTUSTOIMI REVISION

KULUT KOSTNADER



Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -122 - 100 - 100 - 100 - 100

Muut kulut Övriga utgifter -119 - 100 - 100 - 100 - 100



KONSERNIJOHTO KONCERNLEDNINGEN

TUOTOT INTÄKTER

Myyntituotot Försäljningsintäkter 561 845 389 000 368 500 328 500 328 500

Maksutuotot Avgiftsintäkter 10 371 55 000 55 000 55 000 55 000

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 642 896 497 000 500 000 500 000 500 000

Vuokratuotot Hyresintäkter 28 120 465 31 385 000 33 809 600 33 818 500 33 818 500

Muut tuotot Övriga intäkter 1 287 621 2 004 000 2 001 900 2 001 900 2 001 900

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 30 623 198 34 330 000 36 735 000 36 703 900 36 703 900

KULUT KOSTNADER

Henkilöstökulut Personalkostnader -3 121 650 - 3 196 700 - 3 445 700 - 3 345 700 - 3 345 700

Palvelujen ostot Köp av tjänster -14 850 751 - 16 328 400 - 17 013 200 - 17 017 300 - 17 017 300

Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -4 323 410 - 4 385 700 - 4 865 700 - 4 865 700 - 4 865 700

Avustukset Understöd -271 181 - 273 700 - 973 000 - 973 000 - 973 000

Vuokrakulut Hyror -4 421 028 - 4 995 900 - 6 740 700 - 6 740 700 - 6 740 700

Muut kulut Övriga utgifter -551 579 - 968 200 - 1 016 800 - 781 800 - 781 800

KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -27 539 598 - 30 148 600 - 34 055 100 - 33 724 200 - 33 724 200

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT 3 083 600 4 181 400 2 679 900 2 979 700 2 979 700

HALLINTOPALVELU- KESKUS

CENTRALEN FÖR FÖRVALTNINGSTJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER

Myyntituotot Försäljningsintäkter 3 274 151 3 818 300 4 241 300 4 241 300 4 241 300


Muut tuotot Övriga intäkter 0 31 000


KULUT KOSTNADER


Palvelujen ostot Köp av tjänster -995 716 - 1 279 200 - 1 516 600 - 1 517 000 - 1 517 000





TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -127 408 10 700 192 800 192 400 192 400

45

KÄYTTÖTALOUS DRIFTSEKONOMIN TP 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016

TEHTÄVÄALUEET UPPGIFTSOMRÅDEN BS 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016

KAUPUNKIKEHITYS STADSUTVECKLING

TUOTOT INTÄKTER

Myyntituotot Försäljningsintäkter 2 728 557 2 340 900 2 605 300 2 605 300 2 605 300

Maksutuotot Avgiftsintäkter 1 717 451 1 553 000 1 589 000 1 589 000 1 589 000

Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 459 480 150 000 150 000 150 000

Vuokratuotot Hyresintäkter 2 270 011 1 856 000 2 139 000 2 139 000 2 139 000

Muut tuotot Övriga intäkter 6 335 749 6 036 100 5 784 100 5 784 100 5 784 100


KULUT KOSTNADER


Palvelujen ostot Köp av tjänster -5 710 524 - 5 413 300 - 5 585 000 - 5 589 900 - 5 589 900

Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -1 762 343 - 1 857 600 - 1 970 300 - 1 970 300 - 1 970 300

Avustukset Understöd -433 288 - 449 900 - 449 900 - 449 900 - 449 900

Vuokrakulut Hyror -1 521 126 - 1 141 500 - 1 220 500 - 1 220 500 - 1 220 500



TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -3 246 474 - 3 998 700 - 3 956 100 - 3 961 300 - 3 961 300

LUPA- JA VALVONTA- ASIAT

TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN

TUOTOT INTÄKTER

Myyntituotot Försäljningsintäkter 1 063


Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 7 000 62 000

Muut tuotot Övriga intäkter 43 260

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 658 800 794 500 742 500 742 500 742 500

KULUT KOSTNADER

Henkilöstökulut Personalkostnader -916 887 - 1 040 600 - 1 044 200 - 1 044 200 - 1 044 200







JÄTEHUOLTO AVFALLSHANTERING

TUOTOT INTÄKTER

Myyntituotot Försäljningsintäkter 63 700 64 200 64 200 64 200

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 63 700 64 200 64 200 64 200

KULUT KOSTNADER



Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. - 300 - 300 - 300 - 300

Vuokrakulut Hyror - 3 000 - 3 000 - 3 000 - 3 000


TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -16 558 - 200 - 200 - 200

KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNINGEN



YHTEENSÄ TOTALT -1 169 592 - 697 300 - 1 995 600 - 1 701 400 - 1 776 400

46

4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn Toimialan sitova nettomääräraha: - 142 732 800 euroa Toimialan talousarviossa pyritään kaupunkistrategian mukaisesti vä-hentämään asukkaiden hyvinvointieroja sekä kehittämään osalli-suutta. Hyvinvoinnin haasteet ovat samankaltaiset kuin lähes koko maassa – ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat hy-vinvointierot. Toimialan strategiset päämäärät ovat hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen, lapsiperheiden oikea-aikainen tuki ar-jessa, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä asiakkaiden osallistumis-mahdollisuuksien lisääminen. Sosiaali- ja terveystoimen laadukkaiden palveluiden järjestämisen edellytyksenä ovat riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kustan-nusten kasvun hallinta sekä uusien vaikuttavien toimintatapojen löy-täminen. Toimialan sitovat tavoitteet korostavat erityisesti ennaltaehkäisyä, li-sääntyvään köyhyyteen puuttumista, lapsiperheiden ja nuorten elä-mänhallinnan tukemista sekä ikääntyneiden oikea-aikaisia palveluita. Talousarvion vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kuntalaisiin. Painopis-tettä siirretään ongelmien hoidosta hyvinvoinnin aktiiviseen edistä-miseen ja ongelmien ehkäisemiseen sekä avopalveluihin. Avopalve-lupainotteisuus näkyy erityisesti lastensuojelussa ja vanhustenhuol-lossa. Talousarviota valmisteltaessa on pyritty löytämään vaihtoeh-toisia ja kustannustehokkaampia tapoja järjestää palvelut. Sosiaali- ja terveystoimi pyrkii omalta osaltaan huolehtimaan nuori-sotakuun toteutumisesta. Kouluterveydenhuoltoon on jo aiempina vuosina kohdennettu lisäresursseja, jotta voidaan turvata myös riit-tävä ennaltaehkäisevä työ. Nuorten asumisen ja elämänhallinnan tu-kemiseen panostetaan yksilöllisen palveluohjaamisen kautta ja nuor-ten sosiaalityöhön lisätään yksi lisäresurssi. Asiakkaiden omatoimisuutta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista pyritään lisäämään eri toimenpitein, esimerkkeinä tiedottaminen, sähköisen asioinnin lisääminen, itsehoitoon kannustaminen ja osal-listaminen. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta valmistuu vuoden 2014 aikana. Laki tullee ottamaan kantaa Porvoon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen. Rakennemuu-tokseen liittyvä valmistelutyö jatkuu vuoden 2014. Vuoden alusta po-tilaiden valinnanvapaus laajenee koko maata kattavaksi, tämän muu-toksen vaikutuksia on vaikea ennustaa ja arvioida etukäteen. Merkittävimmät talousarvioon sisältyvät rakennemuutokset ovat ko-tihoidon vahvistaminen ja ympärivuorokautisen hoivan rakenne-muutokset. Vanhus- ja vammaispalveluihin palkataan kaksi uutta pal-velukoordinaattoria ja toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa. Jo-hannisbergin vanhainkodin Poppeli-osasto sekä Pihlajamäen ryhmä-koti siirtyy Johannisbergin uuteen palvelutaloon vuoden alusta. Näin ollen uusi yksikkö täyttyy siirroista ja vanhat kiinteistöt jäisivät pois käytöstä. 1.6 alkaen Näsin sairaalan vuodeosasto neljä muutetaan te-hostetuksi palveluasumiseksi. Lisäksi omaishoidon tukea korotetaan, koska hoidettavien henkilöiden määrä lisääntyy. Näillä toimenpiteillä vastataan vanhuspalvelulain vaatimuksiin, siltä osin kun ne eivät jo täyty. Toimialan henkilöstösuunnitelmaan tulee muutoksia seuraavasti: Vanhus- ja vammaispalveluihin palkataan kaksi palvelukoordinaatto-ria. Ennaltaehkäisyn ylilääkärin virka muutetaan yhdeksi hyvinvointi-koordinaattorin ja yhdeksi määräaikaiseksi sosiaaliohjaajan työsuh-teeksi. Hyvinvointikoordinaattori kokoaa, arvioi ja tiedottaa kaupun-gin väestöryhmittäistä hyvinvointitietoa. Hän toimii myös asiantunti-jana johtoryhmille tukien hyvinvointirakenteiden ja ohjausjärjes-

Sektorns bindande nettoanslag: - 142 732 800 euro I sektorns budget strävar man efter att i enlighet med stadens stra-tegi minska välfärdsskillnaderna mellan invånarna samt att öka invå-narnas delaktighet. Utmaningarna inom välfärd är likadana som i näs-tan hela landet – en åldrande befolkning, en försämrad försörjnings-kvot och ökande välfärdsskillnader. Sektorns strategiska mål är att minska skillnaderna i välfärd och hälsa, att ge barnfamiljerna stöd i vardagen i rätt tid, att förebygga utslagning bland ungdomar samt att främja klientmedverkan. Som förutsättningar för högklassiga tjänster inom social- och hälso-vårdssektorn räknas en tillräcklig, kompetent och välmående perso-nal, kontroll över kostnadsökningen samt nya effektiva verksamhets-metoder. I sektorns bindande mål betonas framför allt förebyggande arbete, åtgärder för att motverka en ökad fattigdom, stöd för barnfamiljers och ungdomars livshantering samt tjänster i rätt tid för seniorerna. Budgeten verkningar berör alla invånare i kommunen. Tyngdpunkten förskjuts från att åtgärda problem till att aktivt främja välfärd och fö-rebygga problem, samt till att betona de öppna tjänsterna. Beto-ningen av öppna tjänster gäller särskilt barnskydd och äldreomsorg. Vid beredningen av budgeten har man strävat efter att finna alterna-tiva och mera kostnadseffektiva sätt att ordna tjänster. Social- och hälsovårdssektorn strävar efter att för sin del verkställa ungdomsgarantin. Skolhälsovården har redan under tidigare år till-delats extra resurser för tryggande av också förebyggande arbete i tillräcklig omfattning. Genom individuell servicehandledning satsar man på stöd för de ungas boende och livshantering. Socialarbetet får en ny tilläggsresurs. För att klienterna ska bli självständigare och bättre kunna sköta om sin hälsa kommer olika åtgärder att tillämpas, t.ex. information, ökade elektroniska tjänster samt uppmuntran till självvård och del-aktighet. En lag om ordnandet och finansieringen av social- och hälsovården blir färdig under år 2014. Lagen kommer sannolikt att ta ställning till ansvaret för ordnandet av social- och hälsovården i Borgå. Det förbe-redande arbetet för en strukturförändring fortsätter hela året 2014. Effekterna av att valfriheten i början av nästa år utvidgas till hela lan-det är svåra att förutse och beräkna på förhand. De viktigaste strukturförändringarna i budgeten är en förstärkning av hemvården och strukturella förändringar i dygnetruntomsorgen. För äldreomsorg och handikappservice anställs två nya servicekoordina-torer och ett verksamhetsstyrningssystem anskaffas. Poppeli-avdel-ningarna i Johannisbergs åldringshem samt Rönnbacka grupphem flyttas till det nya servicehuset i Johannisberg i början av året. Efter flytten skulle huset vara fullt, och de gamla fastigheterna skulle tas ur bruk. Från 1.6 bäddavdelning fyra på Näse sjukhus till en enhet för effektiverat serviceboende.. I budgeten ingår också en ökning av stö-det för närståendevård, eftersom antalet personer som vårdas ökar. Åtgärderna är ett svar på äldreomsorgslagens krav, till den del som kraven inte redan nu uppfylls. Följande ändringar görs i sektorns personalplan: Två servicekoordi-natorer anställs för äldreomsorg och handikappservice. Överläkar-tjänsten inom förebyggande verksamhet ändras till ett arbetsförhål-lande som välfärdskoordinator och ett arbetsförhållande som social-handledare. Välfärdskoordinatorn sammanställer, utvärderar och förmedlar information om välfärd per befolkningsgrupp i staden. Väl-färdskoordinator bidrar med experthjälp till ledningsgrupper och stö-der på så sätt funktionen hos strukturerna och styrsystemen för väl-färd. Personaländringarna görs kostnadsneutralt inom sektorn när

47

telmien toimivuutta. Henkilöstömuutokset tehdään toimialan sisällä vapautuneiden vakanssien myötä kustannusneutraalisti ja niillä ei ole vaikutusta vakituisen henkilöstön määrään. Vuonna 2014 panostetaan edelleen toimialan viestinnän kehittämi-seen, turvallisuus- ja työsuojeluasioihin sekä ostopalveluiden valvon-taan. Tavoitteena on myös esimiestyön tukeminen sekä henkilöstö-resurssien turvaaminen. Erikoissairaanhoito eriytetään omaksi tehtäväalueeksi kustannusten seurannan ja perusterveydenhuollon ennustettavuuden paranta-miseksi. Erikoissairaanhoidon menot ovat kolmannes koko toimialan menoista.

platser blir lediga, och de påverkar inte den ordinarie personalstyr-kan. År 2014 fortsätter också utvecklingen av sektorns kommunikation, säkerhet och arbetarskydd samt övervakning av köptjänster. Ett av målen är att stöda chefsarbetet samt att trygga tillräckliga personal-resurser. Den specialiserade sjukvården blir ett självständigt uppgiftsområde. Syftet är att förbättra kostnadsuppföljningen och att göra det lättare att förutse utvecklingen inom primärvården. Utgifterna för speciali-serad sjukvård är en tredjedel av sektorns sammanlagda utgifter.

4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning

Sosiaali- ja terveystoimen johtoon on keskitetty koko toimialan hal-lintoon ja talouteen liittyvä sisäinen ohjeistus ja toimeenpano sekä kehittämistyön koordinointi. Johdon alle on keskitetty mm. työhyvin-vointiin suunnatut määrärahat, yhdistysavustukset sekä eri projek-tien rahoitukset. Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen on johdon keskei-nen tehtävä. Henkilöstön ja esimiesten jaksamista tuetaan kannusta-malla koulutuksiin osallistumiseen, järjestämällä työnohjausta, toi-mialan sisäistä koulutusta sekä säännöllisesti toimialan yhteisiä esi-miesten kehittämisiltapäiviä. Kaikkia työyksiköitä kannustetaan työ-hyvinvointimäärärahojen käyttöön. Sisäiseen tiedottamiseen ja sen parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaitosyhteis-työtä tehdään tiiviisti ja toteutetaan yhteistyössä mm. työhyvinvoin-tia edistäviä koulutus- ja kehittämishankkeita. Rekrytointia kehite-tään yhteistyössä kaupungin muun viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Huolehditaan toimialan näkyvyydestä erilaisissa ammatilli-sissa ja rekrytointiin liittyvissä medioissa sekä tapahtumissa. Toimialan turvallisuuspolitiikan mukaisesti toimialan turvallisuustoi-minnan päämäärinä ovat väestön terveyden ja turvallisuuden sekä toimialan toimintakyvyn ja henkilöstön turvallisuuden varmistami-nen kaikissa olosuhteissa. Turvallisuustoiminta tukee strategisten ta-voitteiden toteutumista ja on luonnollinen osa toimintaa. Toimialan vuonna 2013 uudistetun valmiussuunnitelman päivitys ja koulutus jatkuvat. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön taidot kes-keisessä omaan vastuualueeseen liittyvässä valmiusosaamisessa sekä järjestää toimialan oma valmiusharjoitus yhteistyössä Itä-Uu-demaan pelastuslaitoksen kanssa. Toimialan keskeisimpiä Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta saa-via hankkeita ovat Kaste-hankkeet sekä syksyllä 2013 vanhuspalve-luissa käynnistyvä Sakari-hanke. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevan hankkeen tavoitteena on, että kotihoidossa kyetään vastaa-maan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin ja mahdollistamaan ikääntyvän väestön turvallinen ja arvokas kotona asuminen sekä toi-mintakykyä ylläpitävät laadukkaat palvelut. Olennaista on myös tur-vata hoitohenkilöstön jaksaminen. Sakari-hankkeessa ovat kumppa-neina mukana Espoo ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Kaste-hankkeista jatkuu Mielen avain -hankekokonaisuuteen kuu-luva alueellinen Kokemuksesta voimaa -hanke, jossa parannetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten avunsaantia. Hankkeessa kou-lutetaan kokemusasiantuntijoita, jotka voivat toimia mm. mielenter-veys- ja päihdeasiakkaiden parissa ammattilaisten rinnalla koulutta-jina, vertaisohjaajina sekä tukihenkilöinä. Kaste-rahoitusta haetaan myös syksyllä 2013 Vanhemmuuden tuke-misen hankekokonaisuuteen yhdessä sosiaalialan osaamiskeskus Verson, Askolan ja Loviisan kuntien kanssa. Hankkeessa lisätään

Till social- och hälsovårdssektorns ledning har koncentrerats de in-terna anvisningarna för hela sektorns förvaltning och ekonomi, verk-ställigheten av dem samt koordinering av utvecklingsarbetet. Under ledningen har koncentrerats bl.a. anslag för arbetshälsa, understöd till föreningar samt finansiering av olika projekt. Tryggande av en kompetent och välmående personal är ledningens centrala uppgift. Personalens och chefernas arbetshälsa stöds ge-nom uppmuntran till utbildningar, genom att ordna arbetshandled-ning och intern utbildning inom sektorn samt genom att regelbundet hålla sektorns gemensamma utvecklingsdagar för chefer. Alla en-heter uppmuntras att använda de anslag som reserverats för arbets-hälsa. Speciell uppmärksamhet ägnas åt den interna informationen och möjligheterna att förbättra den. Samarbetet med läroanstalter har varit aktivt, bl.a. kring olika utbildningar och utvecklingsprojekt för att öka arbetshälsan Rekryteringen utvecklas i samarbete med stadens övriga kommunikation och marknadsföring. Sektorns synlig-het i professionella och rekryteringsinriktade medier och evenemang tas hand om. I enlighet med sektorns säkerhetspolicy har man som mål att trygga befolkningens hälsa och säkerhet samt sektorns funktionsförmåga och personalens säkerhet under alla omständigheter. Säkerhetsverk-samheten stöder uppnåendet av de strategiska målen och är en na-turlig del av verksamheten. Uppdatering av sektorns beredskapsplan, som förnyats år 2013, samt tillhörande utbildning pågår. Målet är att säkerställa personalens centrala beredskapsfärdigheter inom sitt ansvarsområde samt att ordna en egen beredskapsövning för sektorn i samarbete med Östra Nylands räddningsverk. Till sektorns centrala projekt som får finansiering från social- och häl-sovårdsministeriet är Kaste-projekten samt projektet Sakari inom äldreomsorgen som inleds under hösten 2013. Syftet med projektet som stöder verkställandet av äldreomsorgslagen är att hemvården bättre ska tillfredsställa klienternas behov, så att den åldrande be-folkningen kan leva ett tryggt och värdigt liv hemma så länge som möjligt och ha tillgång till högklassiga tjänster som upprätthåller dessa personers funktionsförmåga. Det är också väsentligt att se till att vårdpersonalen orkar med sitt arbete. Partner i Sakari-projektet är Esbo stad samt Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt Eksote. Av Kaste-projekten fortsätter projektet Erfarenhet ger kraft, som in-går i helheten Mielen avain. Erfarenhet ger kraft har som mål att för-bättra tillgängligheten av hjälp för personer med mentala problem eller missbruksproblem. I projektet utbildas erfarenhetsexperter som vid sidan av professionella kan arbeta med personer med men-tala problem och missbruksproblem i egenskap av utbildare, kamrat-handlerare och stödpersoner.

48

vanhempien osallisuutta ja kehitetään lapsiperheiden oikea-aikaisia palveluja mm. uudistamalla kaupungin perhetyön prosesseja. Omien yksiköiden omavalvontasuunnitelmat laaditaan vanhuspalve-lulain edellytysten mukaan.

Kaste-finansiering söks också hösten 2013 för en projekthelhet för att stöda föräldraskap tillsammans med Päijät-Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso samt kommunerna Askola och Lo-visa. I projektet ökar man föräldrarnas delaktighet och utvecklar ser-vice i rätt tid för barnfamiljer, bl.a. genom att förnya stadens proces-ser inom familjerarbete. Egenkontrollplaner för de egna enheterna utarbetas i enlighet med äldreomsorgslagens krav.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen

Att främja välfärd och hälsa samt att minska skillnaderna i hälsa

Väestöryhmittäisen hyvinvointitiedon näkyväksi tekemi-nen.- Att synliggöra välfärdsuppgifter inom varje befolk-ningsgrupp.

Hankintamenettelyn ja sopimusten seurannan kehittäminen

Upphandlingsförfarandet och avtalsuppföl-jningen utvecklas

Tarkastetaan vähintään kolme sopimusta. - Minst tre avtal granskas.

Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa

Kundnöjdhet och klientmedverkan i plane-ringen av tjänster

Vähintään yhden asiakasryhmän palvelutarpeiden ja kehi-tysideoiden kartoitus - Kartläggning av minst en klient-grupps servicebehov och utvecklingsidéer

Henkilöstöresurssien turvaaminen Säkerställande av personalresurser Varmistetaan toimialan näkyvyys valtakunnallisissa am-matillisissa ja rekrytointia edistävissä tilaisuuksissa.- Sek-torn synlighet tryggas i samband med riksomfattande professionella och rekryteringsfrämjande händelser.

Sisäisen valvonnan kehittäminen Den interna kontrollen utvecklas. Toimialan sisäisen valvonnan ohjeen laatiminen - Anvis-ningar utarbetas för intern kontroll inom sektorn.


2012 2013 2014 2015 2016

Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuk-set, €/asukas

Social- och hälsovårdssektorns netto-driftskostnader, €/invånare

2 719 2 753 2 863 2 978 3067

Sairastavuusindeksi Sjukdomsindex - - 88,4 88,4 88,4

4.2.2 Terveyspalvelut–Hälsotjänster

Terveyspalveluihin sisältyvät ennaltaehkäisevä terveydenhuolto; preventio ja ehkäisyneuvola, kuntoutus, kaksi terveysasemaa, suun terveydenhuolto, Näsin sairaala, geriatriset lääkäripalvelut, fysiote-rapia, laboratorio, röntgen, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto sekä elintarvikelaboratorio. Perusterveydenhuoltoon kohdentuvia ostopalveluita ovat geriatriset lääkäripalvelut, osa erityiskuntoutuksista sekä suun terveydenhuol-lon päivystyspalvelut. Terveyspalveluiden tärkeimpänä tavoitteena on kuntalaisten tervey-den edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventami-nen sekä sairaanhoidon järjestäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Toimintaa ohjaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan mm. terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, alu-een kuntien yhteistyöstä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuista. Suunnitelma perustuu väestöryhmittäiseen tietoon kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä valtuuston hyväksymään hyvinvointikertomukseen. Väestölle suunnatun hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäksi toimintaa suunnataan edelleen erityisesti riskiryhmiin. Kansallista ta-voitetta terveyserojen kaventamisesta toteutetaan mm. tarjoamalla työttömille säännölliset terveystarkastukset sekä lisäämällä ryhmä-muotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja (mm. vanhempainryhmät neuvoloissa, elämäntaparyhmä, diabeteksen ensitieto-ryhmä). Työt-tömien terveystarkastukset toteutetaan yhteistyössä TE-keskuksen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena on edelleen hoidon laadun paranta-minen sekä hoitoketjujen optimointi. Tavoitteena on avosairaanhoi-don vastaanottotyön kehittäminen luomalla asiakaskeskeisiä

Till hälsotjänsterna räknas förebyggande hälsovård; prevention och preventivrådgivning, rehabilitering, två hälsostationer, munhälso-vård, Näse sjukhus, geriatriska läkartjänster, fysioterapi, laborato-rium, röntgen, hälsoskyddstillsyn, veterinärmedicin samt livsmedels-laboratorium. Inom primärvården har man som köptjänster ordnat geriatriska lä-kartjänster, en del av specialrehabiliteringarna samt jourtjänster inom munhälsovård. Det viktigaste målet för hälsotjäsnterna är att främja kommuninvå-narnas hälsa, att minska hälsoskillnaderna mellan olika befolknings-grupper samt att ordna sjukvård tillsammans med sjukvårdsdi-striktet. Verksamheten styrs av en plan för ordnande av hälso- och sjukvården. I planen kommer parterna bl.a. överens om de tjänster som ordnas, samarbetet mellan kommuner samt målen och ansvaret för främjandet av hälsa och välfärd. Planen baserar sig på informat-ion per befolkningsgrupp om kommuninvånarnas hälsa och välfärd samt på välfärdsberättelsen, som godkänts av stadsfullmäktige. Utöver arbetet för att främja befolkningens välfärd och hälsa ägnar man alltjämt uppmärksamhet särskilt åt riskgrupper. Det nationella målet att minska skillnaderna i hälsa förverkligar man bl.a. genom att ordna regelbundna hälsokontroller för arbetslösa samt genom att öka de förebyggande tjänsterna för grupper (bl.a. föräldragrupper på rådgivningar, livsstilsgrupp, diabetesgrupp). Hälsokontroller för ar-betslösa ordnas i samarbete med TE-centralen och sysselsättnings-tjänsterna. Ett centralt utvecklingsobjekt är fortfarande att förbättra kvaliteten på vården samt att optimera vårdkedjorna. Målet är att utveckla mottagningsarbetet inom den öppna sjukvården genom att skapa

49

palvelukokonaisuuksia sekä parantamalla asiakkaan mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja omaan hoitoon osallistumiseen. Terveyspalvelujen tuotteistusta ja vaikuttavuuden arviointia kehite-tään siirtymällä valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuot-teistushankkeesta FCG:n tuottamaan pDRG-järjestelmään, sillä se huomioi paremmin perusterveydenhuollon diagnoosiperusteisen työskentelytavan ja on paremmin yhdistettävissä erikoissairaanhoi-don jo pitkään käyttämään DRG-tuotteistusmalliin. Siirtoviivepäivien vähentämiseksi geriatriset lääkäripalvelut on jär-jestetty vuodesta 2013 uudella tavalla. Palvelulla tarjotaan päivystyk-sellistä hoitoa myös kotona ja parannetaan hoitoketjujen hallintaa. Vuodeosastojen toimintaa kehitetään entistä vahvemmin kuntou-tukselliseen suuntaan. Itäinen terveysasema jatkaa väliaikaistiloissa Piispankadulla. Uuden terveysaseman hankesuunnittelu Porvoon sairaalan yhteyteen käyn-nistetään vuonna 2014. Tavoitteena on, että rakennus olisi valmis vuonna 2017. Osana vanhuspalveluiden rakennemuutosta Näsin sairaalan osasto neljä eli kuntoutusosasto muutetaan tehostetun palveluasumisen yk-siköksi 1.6.alkaen. Näin Näsin sairaalassa hoivanasumisen paikkaa jo-nottavien määrä pienenee merkittävästi ja jäljelle jäävien vuodeosas-tojen profilointi toteutuu. Tavoitteena on, että Näsin sairaalassa ly-hytaikaishoitojaksot lisääntyisivät entisestään. Mahdollisuudet yhdistää laboratorioiden ja röntgenin toiminta HUS:in vastaavan liiketoiminnan kanssa selvitetään. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kehitetään lapsiperheiden oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta. Yhteistyötä kolmannen sek-torin kanssa vahvistetaan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa jatketaan lapsiperheiden tilapäisen kotiavun ja perhekummi-toiminnan kehittämistä. Vanhemmuuden tukemisen ja perhetyön kehittämisen kautta pyritään varmistamaan, että perheet saavat mahdollisimman varhain tukea ja voimavaroja selvitäkseen, silloin kun perhe kohtaa lapsen hyvinvointia uhkaavia tilanteita, kuten pari-suhde- tai terveysongelmia. Vuoden 2014 syksyn aikana liitytään lain edellyttämään kansalliseen eArkistoon. Hanke edellyttää investointeja olemassa olevaan Effican potilastietojärjestelmään ja laajaa koko henkilökunnan koulutta-mista. Suun terveydenhuollon Gammalbackan ja Rauhankadun hoitolat yh-distyvät vuodenvaihteessa Näsin hoitolaan. Tarkoituksena on siirtyä pienistä yksiköistä suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin koneiden ja laitteiden investointitarve vähenee, henkilökunnan sijaistaminen helpottuu ja toimintatapoja saadaan yhtenäistettyä.

klientcentrerade servicehelheter samt genom att förbättra klientens möjligheter till självständighet och deltagande i den egna vården. Produktifiering av hälsotjänsterna och utvärdering av tjänsternas ef-fekt utvecklas genom att man övergår till att använda systemet pDRG, ett system som FCG har producerat på basis av ett produktifi-eringsprojekt som Statens ekonomiska forskningscentral (VATT) har genomfört. Motivet är att det nya systemet bättre beaktar det dia-gnosbaserade arbetssättet inom primärvården och att systemet bättre kan kombineras med den DRG-produktifieringsmodell som re-dan länge använts inom den specialiserade sjukvården. För att minska på antalet fördröjningsdagar har de geriatriska läkar-tjänster från och med år 2013 ordnats på ett annat sätt. Servicen om-fattar poliklinisk vård också hemma och den förbättrar hanteringen av vårdkedjor. Verksamheten på bäddavdelningarna utvecklas så att betoningen på rehabilitering blir allt starkare. Östra hälsostationen fortsätter i tillfälliga lokaler vid Biskopsgatan. Projektplaneringen för en ny hälsostation i samband med Borgå sjuk-hus inleds år 2014. Målet är att byggnaden blir färdig under år 2017. Som en del av strukturreformen inom tjänsterna för äldre kommer avdelning 4 vid Näse sjukhus, dvs. rehabiliteringsavdelningen, att ändras till en enhet för effektiverat serviceboende från 1.6. Då blir kön till boende med omsorg vid Näse sjukhus avsevärt kortare, och de återstående bäddavdelningarnas profilering förverkligas. Målet är att ytterligare öka antalet korta vårdperioder vid Näse sjukhus. Möjligheterna att förena labotatorie- och röntgenverksamheten till motsvarande affärsverk vid HNS utreds. Inom den preventiva hälso- och sjukvården utvecklar man tillgänglig-heten av tjänster i rätt tid för barnfamiljer. Samarbetet med tredje sektorn stärks och samarbetet med Mannerheims barnskyddsför-bund fortsätter för att utveckla den tillfälliga hemtjänsten för barn-familjer och fadderfamiljsverksamheten. Genom att stöda föräldra-skapet och utveckla familjearbetet vill man säkerställa att familjerna får stöd så tidigt som möjligt och resurser för att klara sig, när famil-jen möter situationer som hotar barnets välbefinnande, t.ex. vid pro-blem som gäller parförhållandet eller hälsan. Under hösten 2014 kommer verksamheten att anslutas till det lagstadgade nationella eArkivet. Projektet förutsätter investeringar i det befintliga patientdatasystemet Effica och en heltäckande utbild-ning av personalen. Enheterna för munhälsa i Gammelbacka och vid Fredsgatan kommer vid årsskiftet att förenas med enheten i Näse. Meningen är att över-gången från små enheter till större leder till mindre investeringar i maskiner och utrusning, bättre möjligheter att ordna vikarier för an-ställda och en enhetlig verksamhetskultur.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välfärd och hälsa Neuvolassa ja kouluterveydenhuoillossa tuetaan mahdollisu-uksia hyvään vanhemmuuteen perheissä, joissa on riskite-kijöitä - Rådgivningen och skolhälsovården stöder möjlighet-erna till ett gott föräldraskap i familjer där det finns riskfak-torer

Terveyserojen kaventaminen ja riskiryh-mien elämänhallinnan lisääminen

Att minska hälsoskillnaderna och att förbättra livshanteringen i riskgrupper

Kehitetään ryhmävastaanottoja edelleen: elämäntaparyhmät ja nuorille suunnatun web-palvelun käyttöönotto. - Grupp-mottagningarna utvecklas vidare: livsstilsgrupper samt ibruk-tagande av en webbtjänst för unga

Terveyspalveluiden saatavuus Hälsotjänsternas tillgänglighet Kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuu edellisvuodesta. -

Kortare väntetid till icke-brådskande vård jämfört med före-gående år

50

Laitospainotteisen hoidon vähentäminen Att minska den anstaltsbetonade vården Pitkäaikaishoitopäiviä on enintään 40 % kaikista hoitopäivistä - Antalet långvårdsdagar är högst 40 % av alla vårddagar

Hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen Vårdkedjornas smidighet förbättras Siirtoviivepäivien keskimääräinen määrä on enintään vuoden

2013 tasolla. - Det genomsnittliga antalet fördröjningsdagar är högst på samma nivå som år 2013.


Perusterveydenhuolto Primärvård · lääkärikäynnit · besök hos läkare 37 317 (39,1)* 40 000 40 000 40 000 40 000 · hoitajakäynnit · besök hos skötare 40 250 (42,2)* 45 000 45 000 45 000 45 000

· yhteispäivystyksen käynnit · samjoursbesök 17 359 (18,2)* (18)* 18 000 18 000 18 000 *) % kaikista käynneistä *) % av alla besök

Laitoshoito Anstaltsvård · hoitojaksojen määrä · antalet vårdperioder 826 950 970 990 1000 · keskimääräinen hoitoaika, vrk · genomsnittlig vårdtid, dygn 48 35 33 32 30

Preventio Prevention · laajat terveystarkastukset, % tarkastetta-vista ikäluokista

· omfattande hälsokontroller, % av de åldersklasser som kontrolleras

- 84,33 84,33 84,33 86

Röntgen Röntgen · käynnit · besök 7 859 8 000 8 100 8 150 8 150 · röntgentutkimukset · röntgenundersökningar 8 033 8 300 8 500 8 500 8 500 · ultraäänet · ultraljud 819 850 850 900 900

Laboratorio Laboratorium · käynnit · besök 72 366 73 100 73 150 73 150 73 150

· itse analysoidut tutkimukset · undersökningar med egna analyser 197 799 200 320 200 400 200 400 200 400 · ostetut tutkimukset · undersökningar som köps 47 137 50 080 50 100 50 100 50 100

Suun terveydenhuolto Munhälsovård ·käynnit hammaslääkäreillä · tandläkarbesök 37 774 39 000 39 000 39 000 39 000 · käynnit hoitajilla · besök hos skötare 2 129 1 300 1 500 1 500 1 500 · käynnit suuhygienisteillä · besök hos tandhygienist 8 076 8 000 8 000 9 000 9 000 · 7-vuotiaiden ikäryhmästä tarkastettu % · 7-åringar som genomgått kontroll % 93,6 95 95 95 95 · suun th menot € / asukas · utgifter för munhälsa € / invånare 94,9 89 95 95 95

Elintarvikelaboratorio Livsmedelslaboratoriet · analyysit · analyser 24 772 24 000 24 000 24 000 24 000 · näytteet · prover 5 248 5 300 5 300 5 300 5 300 · näytteenotto · provtagning 778 800 800 800 800

Terveydensuojelun valvontasuoritteet Hälsoskyddets tillsynsprestationer 4 889 4 900 4 900 4 900 4 900

Eläinlääkintähuollon suoritteet Veterinärvårdens prestationer 11 228 11 200 11 200 11 200 11 200

4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård

Erikoissairaanhoito, itäisen Uudenmaan kuntien perusterveyden-huollon yhteispäivystys sekä sairaankuljetus hankitaan ostopalve-luina. Erikoissairaanhoidon menot muodostavat kolmasosan koko toi-mialan talousarviosta. Erikoissairaanhoidosta pääosa toteutuu Por-voon sairaalassa, jonka osuus erikoissairaanhoidon menoista on noin 31 miljoonaa euroa (62 %), Hyksin osuus 18 miljoonaa euroa (36 %) ja muu erikoissairaanhoito on n. 1 miljoona (2 %). Muutokset erikois-sairaanhoidon laskutuksessa voivat olla merkittäviä ja menojen kas-vukehitys on viime vuosina ollut n. 4-5 %, HUS johdon kanssa käy-dyissä neuvotteluissa on lähdetty siitä, että erikoissairaanhoidon me-not tulisivat olemaan 2014 arviolta 53 miljoonaa euroa, joka tarkoit-taa 6 % kasvua vuoden 2013 palvelusuunnitelmaan ja muutettuun talousarvioon nähden 0,3 % kasvua. Seurantaa tehostetaan ja neu-votteluja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan madaltamiseksi jatketaan.

Den specialiserade sjukvården, samjouren för primärvård i kommu-nerna i Nyland samt sjuktransporterna ordnas som köptjänster. Utgifterna för specialiserad sjukvård är en tredjedel av sektorns bud-get. Huvuddelen av den specialiserade sjukvården ordnas i Borgå sjukhus, vars andel av utgifterna för specialiserad sjukvård är cirka 31 miljoner euro (62 %), HUCS har en andel på 18 miljoner euro (36 %) och den övriga specialiserade sjukvården ca 1 miljon (2 %). Föränd-ringarna i faktureringen för specialiserad sjukvård kan vara bety-dande, och under det senaste åren har ökningen varit ca 4-5 %; vid förhandlingar med HNS ledning har man utgått från att utgifterna för specialiserad sjukvård år 2014 skulle vara uppskattningsvis 53 miljo-ner euro, vilekt betyder en ökning med 6 % jämfört med servicepla-nen för år 2013 och en ökning med 0,3 % jämfört med den ändrade budgeten. Uppföljningen effektiveras och förhandlingarna fortsätter för att jämna ut övergången mellan specialiserad sjukvård och pri-märvård.

51

Ensihoito ja sairaankuljetus ovat myös erikoissairaanhoidon järjestä-misvastuuseen kuuluvaa palvelua. Palvelu on järjestetty alueellisesti Itä-Uudellamaalla, joka mahdollistaa resurssien joustavan käytön. Sairaankuljetuksen määräraha on 1,8 miljoonaa euroa. Perustervey-denhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä on viime vuo-sina kehitetty erilaisin hankkein. Tavoitteena ovat sujuvat, asiakas-lähtöiset hoitoprosessit. Uusi terveydenhuollon järjestämissuunni-telma korostaa erityisesti näitä asioita yhteistyön kehittämisessä. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdessä HUS-kuntayhtymän ja toimiti-lajohdon edustajien kanssa laatinut tarveselvityksen uuden terveys-aseman ja yhteispäivystystilan rakentamiseksi Porvoon sairaalan yh-teyteen. Voimaantuleva päivystysasetus, sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämiseen liittyvät ratkaisut ja lähikuntien näkemys päivys-tystarpeesta ohjaavat suunnittelutyötä. Vuoden 2014 aikana tarve-selvitystä tarkennetaan edelleen.

Ambulanssjukvård och sjuktransport är också tjänster som inräknas i ansvaret för att ordna specialiserad sjukvård. Dessa tjänster har ord-nats regionalt i östra Nyland, vilket möjliggör en flexibel användning av resurserna. Anslaget för sjuktransporter är 1,8 miljoner euro. Un-der de senaste åren har samarbetet mellan primärvård och speciali-serad sjukvård utvecklats genom olika projekt. Målet är att skapa smidiga, kundorienterade vårdsprocesser. Den nya planen för att orda hälso- och sjukvården betonar i synnerhet dessa frågor, när samarbetet utvecklas. Social- och hälsovårdssektorn har tillsammans med samkommunen HNS och representanter från lokalitetsledningen gjort en behovsut-redning för att bygga en ny hälsostation och samjour i anslutning till Borgå sjukhus. Bestämmelserna om jour enligt gällande förordning, lösningarna för att ordna social- och hälsovården samt grannkommu-nernas synpunkter på jourbehovet är faktorer som styr planeringen. Under år 2014 kommer behovsutredningen att ytterligare preciseras.


2012 2013 2014 2015 2016

Avohoitokäynnit/asukas (psyk.+somaatti-nen)

Besök inom öppenvård/invånare (psyk.+somatiska)

1,25 1,66 1,7 1,7 1,7

Hoitopäivät/asukas (psyk.+somaattinen) Vårddagar/invånare (psyk.+soma-tiska)

0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

Nettomenot €/asukas Nettoutgifter/invånare 1 065 1 065 1 119 1 158 1 195

Siirtoviivepäivät Fördröjningsdagar 898 15 10 10 10

ESH konsultaatiot yht. Spec. sjukv. konsultationer tot. 568 600 700 700 700 - joista terveyskeskuksen - hälsocentralens andel 449 590 680 680 680

ESH lähetteet yht. Spec. sjukv. remisser tot. 15 316 14 890 15 000 15 000 15 000 - joista terveyskeskuksen - hälsocentralens andel 8 487 8 370 8 400 8 400 8 400

Sairaankuljetusten määrä yht. Antalet sjuktransporter tot. 5 492 7 323 7 400 7 475 7 550

- joista kiireettömiä (D) - andelen icke brådskande (D) 519 692 699 706 713

4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice

Tehtäväalueen organisaatiorakenne muuttuu 1.1.2014. Uudella or-ganisaatiorakenteella pyritään osaltaan vastaamaan uuden vanhus-palvelulain (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) vaatimuksiin. Tehtäväalueeseen kuuluu neljä tulosyksikköä ja hallinto. Tulosyksiköt ovat: hyvinvointia edistävät palvelut, kotihoito, ympärivuorokauti-nen hoiva sekä vammaispalvelut. Tavoitteena on tarjota ikäihmisille ja vammaisille hyvää, turvallista, ammattitaitoista ja toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Kotihoitoa tarjotaan myös muille, joiden toimin-takyky tai sairaus sitä edellyttää. Kotihoitoon sisältyy lisäksi lapsiper-heiden kotipalvelu. Palvelusetelin käyttöä jatketaan kotihoidossa, omaishoidon tukemi-sessa ja tehostetussa palveluasumisessa. Ostopalveluna hankitaan vammaispalveluiden asumispalvelut sekä osa tehostetusta palvelu-asumisesta. Organisaatiouudistuksella halutaan korostaa kotona asumisen ensi-sijaisuutta. Lisäksi painotetaan hyvinvointia edistäviä palveluita sekä yhdistetään laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen ympärivuoro-kautiseksi hoivaksi. Uudistuksella haetaan ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta siten että, raskaampien palveluiden tarve olisi vasta mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Vanhuspalveluiden toimintaa seurataan säännöllisesti valtakunnalli-siin laatusuosituksiin verraten. Keskeisenä vanhustenhuollon tavoit-teena pidetään ikääntyneiden mahdollisuutta asua omassa kodis-saan mahdollisimman pitkään. Porvoossa pyritään muuttamaan van-hustenhuollon rakennetta niin, että kotona asuvien yli 75-

Uppgiftsområdets organisationsstruktur ändras 1.1.2014 Meningen är att den nya organisationsstrukturen för sin del ska motsvara kra-ven i den nya äldreomsorgslagen (lag om stöd till den åldrande be-folkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdsservice). Uppgiftsområdet omfattar fyra resultatenheter samt administration. Resultatenheterna är välfärdstjänster, hemvård, omsorg dygnet runt samt handikappservice. Målet är att erbjuda äldre och handikappade personer god, trygg och yrkeskunnig service som upprätthåller deras funktionsförmåga. Hemvård erbjuds också till andra personer, vilkas funktionsförmåga eller sjukdom förutsätter det. I hemvården ingår också hemservice för barnfamiljer. Användningen av servicesedlar för hemvård, stöd för närståendevård och effektiverat serviceboende fortsätter. Som köptjänst skaffas bo-endetjänster för handikappade samt en del av det effektiverade ser-viceboendet. Med organisationsreformen vill man betona att hemmaboendet är det primära alternativet. Därtill betonar man välfärdstjänsterna och kombinerar den slutna vården och det effektiverade serviceboendet, som tillsammans kallas omsorg dygnet runt. Med reformen vill man öka det preventiva arbetets effekt, för att fördröja behovet av tyngre serviceformer så långt fram i tiden som möjligt. Verksamheten inom äldreomsorgen följs upp med regelbundna jäm-förelser med de nationella kvalitetsrekommendationerna. Det cen-trala målet för äldreomsorgen är att göra det möjligt för de äldre att bo i sitt eget hem så länge som möjligt. I Borgå vill man

52

vuotiaiden määrä nousee, tehostettua palveluasumista lisätään ja vanhainkotipaikkoja vähennetään. Itsenäinen kotona asuminen edellyttää hyvää toimintakykyä ja elä-mänlaatua. Muun muassa yhteisöön osallistuminen, itsenäinen liik-kuminen sekä hyvä ravitsemus pitävät ikäihmiset pidempään ter-veinä sekä vähentävät laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Näitä tavoitteita vanhuspalvelut omalta osaltaan edistää. Jos ikääntyneen henkilön toimintakyky alenee, on kotihoito aina ensisijainen palvelu-muoto. Ennaltaehkäisevinä ja kotona asumista tukevina palveluina tarjotaan palveluohjausta, arviointikäyntejä, palvelukeskus- ja päivätoimintaa, omaishoidon tukea, ateria- turva- ja kuljetuspalveluita, muistipolikli-nikan palveluita sekä kuntouttavaa lyhytaikais- ja intervallihoitoa. Toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten myötä tarjotaan palvelu-asumista, tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaishoitoa van-hainkodeissa. Vanhuspalvelulaki ohjaa ikäihmisten palveluiden suunnittelua ja pal-veluiden toteuttamista. Laki tuli voimaan 1.7.2013, joidenkin pykä-lien osalta porrastetusti vuosina 2014–2015. Lain mukaan kaikille on taattava viiveettä toimintakyvyn edellyttämät palvelut iästä riippu-matta. Ikääntyneille tarjotaan hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edis-täviä neuvontapalveluita sekä kartoitetaan tuen ja palveluiden tar-vetta. Palvelutarpeen arviointikäyntejä tehdään pyynnöstä kaikille ikääntyneille tai muutoin palveluja tarvitseville. Palvelutarpeen arvi-ointia ja palvelujen oikea-aikaista kohdentamista kehitetään edel-leen. Talousarvio sisältää kaksi palvelukoordinaattoria. Kansallisten suositusten mukaisia hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjotaan edelleen kaikille vuoden aikana 78 vuotta täyttäville. Johannisbergin palvelutalon valmistuessa vuoden vaihteessa määräl-liset laatusuositukset ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä toteutuvat. Tavoitteena on tehostetun palveluasumisen lisääminen ja vanhainkotipaikkojen vähentäminen. Seuraavan uuden 60-paikkai-sen tehostetun palveluasumisen yksikön suunnitellaan valmistuvan Toukovuoreen vuonna 2015. Näitä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan vanhainkotien mahdollisten saneerausten aikana sekä vastaamaan ikääntymisen tuomaan lisäpaikkatarpeeseen. Palvelurakennemuutoksen edellytyksenä on myös vuonna 2013 aloi-tettu ympärivuorokautinen lääkärituki kotihoidossa sekä ympärivuo-rokautisessa hoivassa. Geriatristen lääkäripalveluiden vahvistaminen on vähentänyt asiakkaiden siirtymistarvetta raskaampiin hoitomuo-toihin. Kotihoidossa tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita toiminta-tapoja, joilla ikääntyneiden määrän kasvun ja toisaalta henkilöstön eläköitymisen mukanaan tuomiin haasteisiin voidaan vastata. Pyrki-myksenä on lisätä henkilökunnan välittömän työajan määrää asiak-kaiden kotona mm. toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Vammaispalvelujen asiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan vam-maispalvelulain mukaisissa palveluissa edellisvuosien tapaan. Eten-kin kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun kustannukset kasva-vat. Asiakkaiden palvelutarpeen selvittäminen ja palveluohjaus aset-tavat jatkuvasti kehittämistarpeita ja uusia haasteita. Kehitysvammaisten erityishuollon haasteena ovat nuoret itsenäisty-mässä olevat henkilöt, jotka tarvitsevat sopivia asumispalveluja. Pal-velutarpeeseen vastaaminen sekä yksilöllisten palveluratkaisujen li-sääntyminen kasvattavat tulosyksikön talousarviota merkittävästi. Vuonna 2014 Porvoossa avautuu ensimmäinen yksityisen palvelu-tuottajan asumisyksikkö, jonka asukasvalintojen valmistelu on jo aloitettu vuoden 2013 aikana.

ändra äldreomsorgens struktur så att andelen personer över 75 år som bor hemma ökar, att det effektiverade serviceboendet ökar och antalet åldrignshemsplatser minskar. Ett självständigt boende hemma förutsätter en god funktionsför-måga och livskvalitet. Bland annat en aktiv medverkan i samhället, fysisk självständighet samt god nutrition är faktorer som håller de äldre längre friska och minskar behovet av vård på anstalt och reha-bilitering. Dessa är mål som äldreomsorgen för sin del ska främja. Om den äldres funktionsförmåga minskar, är hemvård alltid den primära serviceformen. I preventivt syfte och för att stödja hemmaboendet erbjuder man servicehandledning, utvärderingsbesök, servicecenter- och dagverk-samhet, stöd för närståendevård, måltidstjänster, trygghetstjänster, färdtjänst, minnespoliklinikens tjänster samt rehabiliterande korttid-vård och intervallvård. När funktionsförmågan blir nedsatt erbjuds serviceboende, serviceboende med heldygnsomsorg och långvarig vård på åldringshem. Äldreomsorgslagen styr planeringen av tjänster för äldre och genom-förandet av tjänsterna. Lagen trädde i kraft 1.7.2013, för vissa para-grafers del gradvis under åren 2014–2015. Enligt lagen ska alla garan-teras, utan dröjsmål och oberoende av ålder, de tjänster som funkt-ionsförmågan förutsätter. De äldre erbjuds rådgivning för bättre välfärd, hälsa och funktions-förmåga, och man kartlägger behovet av stöd och tjänster. Besök för att bedöma servicebehovet görs på begäran hos alla som är äldre el-ler annars i behov av tjänster. Bedömningen av behovet och tillhan-dahållandet av tjänster i rätt tid utvecklas vidare. I budgetförslaget ingår två nya servicekoordinatorer. Välfärdsfrämjande hembesök en-ligt nationella rekommendationer erbjuds fortsättningsvis till alla som under året fyller 78 år. När servicehuset i Johannisberg blir färdigt, vid årsskiftet, uppfylls de kvantitativa kvalitetsrekommendationerna för tillhandahållande av omsorg dygnet runt. Målet är att öka det effektiverade serviceboen-det och att minska antalet åldringshemsplatser. Nästa nya enhet med 60 platser för effektiverat serviceboende i Majberget ska enligt planerna bli färdig år 2015. Dessa platser för omsorg dygnet runt be-hövs i samband med eventuella saneringsarbeten i åldringshemmen samt för att bemöta behovet av tilläggsplatser för de åldrande. En förutsättning för servicestrukturreformen är också den läkarhjälp dygnet runt som från 2013 är tillgänglig inom hemvården och dygnet runt-omsorgen. De förstärkta geriatriska läkartjänsterna har minskat klienternas behov att övergå till tyngre vårdformer. Inom hemvården har man som mål att utveckla kostnadseffektiva processer för att bemöta de utmaningar som de äldres ökande antal och pensioneringarna inom personalen för med sig. Man strävar ef-ter att öka personalens arbetstid hemma hos klienterna bl.a. med hjälp av ett system för styrning av verksamheten. Antalet klienter hos handikappservicen inom de tjänster som avses i handikappservicelagen beräknas stiga i samma takt som under de fö-regående åren. I synnerhet kommer kostnaderna för färdtjänst och personlig assistans att stiga. Utredandet av klienternas servicebehov och servicehandledningen ställer ständigt utvecklingsbehov och nya utmaningar. En utmatning inom specialomsorgen om utvecklingsstörda är de unga personer på tröskeln till ett självständigt liv som är i behov av lämpliga boendetjänster. Åtgärderna för att bemöta servicebehovet samt det ökade antalet individuella servicelösningar bidrar avsevärt till resultatenhetens budgetsumma. År 2014 kommer den första en-heten med privata boendetjänster att öppnas i Borgå. Valet av boende har inletts redan år 2013.

53

Yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hy-viin sosiaalipalveluihin varmistetaan tehtäväalueen tekemillä valvon-takäynneillä palveluasumisessa. Myös yksityiset kotipalvelun ja koti-palveluiden tukipalvelujen palveluntuottajat kuuluvat valvonnan pii-riin. Vanhuspalveluiden työhyvinvointia on kehitetty määrätietoisesti ja työtä jatketaan tavoitteena työhyvinvoinnin paraneminen, rekrytoin-tien onnistuminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Rekrytointi-vaikeuksiin vastataan kehittämällä edelleen työmenetelmiä, jousta-vin tehtäväjärjestelyin, tarjoamalla sosiaali- ja terveysalan opiskeli-joille myönteisiä opiskeluympäristöjä sekä välittämällä myönteistä kuvaa vanhuspalveluista.

Hos klienter som anlitar privata socialtjänster gör äldreomsorgen och specialomsorgen om utvecklingsstörda besök för att försäkra sig om att klienterna får socialtjänster av god kvalitet. Också de privata till-handahållarna av hemservice och stödservice är föremål för kontroll. Inom äldreomsorgen har man målmedvetet utvecklat arbetshälsan, och arbetet fortsätter för att åstadkomma bättre arbetshälsa, lyck-ade rekryteringar och färre sjukfrånvarodagar. För att hantera rekry-teringsproblemen kommer man fortsättningsvis att utveckla arbets-metoderna, ordna arbetena på ett flexibelt sätt, erbjuda studerande inom social- och hälsovårdsbranschen positiva studiemiljöer samt förmedla en positiv bild av äldreomsorgen.


Laitospainotteisen hoidon vähentämi-nen

Att minska den anstaltsbetonade vården Johannisbergin palvelutalon toiminta käynnistyy ja seuraavan uuden suunnittelu alkaa. - Verksamheten i Johannisbergs servicehus startar och planeringen för nästa år börjar.

Palvelun laadun ja tuottavuuden lisää-minen

Servicens kvalitet och produktivitet ökas Asiakkaan luona tehdyn työn osuus kotihoidossa kasvaa vähintään 5 %:lla. - Den andel av hemvårdens arbete som görs hos klienten ökar med minst 5 %

Palveluiden oikea-aikaisuus Service i rätt tid Kaupungin edustaja laatii erityishuollon ohjelmat. - Stadens represen-tant gör upp programmen för specialomsorger.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välfärd och hälsa Palvelukoordinaattorin kotikäynneistä vähintään 50 % kohdennetaan asiakkaille, jotka eivät ole vanhuspalveluiden piirissä - Av servicekoor-dinatorns hembesök riktas minst 50 % till klienter som inte omfattas av tjänsterna inom äldreomsorgen.


Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen ta-voitetaso 91–92)

75 år fyllda personer som bor hemma, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 91–92 %)

90 91 91 91 91

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 13–14, valtakunnallinen keskiarvo 12,2)

75 år fyllda personer med regelbunden hem-vård, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsre-kommendation 13–14 %, medelvärde nationellt 12,2)

11,9 12,5 13 13 13

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiak-kaat vuoden aikana %

75 år fyllda klienter med närståendevård under året, %

2,9 2,3 3 3,5 4

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen tavoite-taso 5-6)

75 år fyllda personer inom effektiverat service-boende för äldre 31.12, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 5–6 %)

3,3 4,8 5 5 6,5

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttä-neet 31.12., 75 vuotta täyttäneistä % (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 3)

75 år fyllda personer i långvård på åldringshem eller hälsovårdscentral 31.12, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 3 %)

5,8* 5,7 4 3,9 2,8

Vanhainkotien nettokäyttökustannukset hoito-päivää kohti

Åldringshemmens nettodriftskostnader per vårddygn

125,6 132 135,3 138,7 142,2

Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestömäärästä Andelen personer över 75 av hela befolkningen 6,8 6,9 7,4 7,6 8

Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaat / 100 000 asukasta

Klienter med färdtjänst enligt handikappser-vicelagen / 100 000 invånare

1 058,60 1 084 1 110 1 136 1 163

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtai-sen avun asiakkaat / 100 000 asukasta

Klienter med personlig assistans enligt handi-kappservicelagen / 100 000 invånare

206 266 343 442 570

54

4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster

Tehtäväalue koostuu hallinnosta, lapsiperheiden sosiaalityöstä, ai-kuissosiaalityöstä, päihdetyöstä, työllisyyspalveluista sekä sosiaali-työn tukipalveluista. Ostopalveluina hankitaan lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa, päihdekuntoutujien laitoskatkaisua ja kuntoutusta sekä asumispalve-lua päihde- ja mielenterveysasiakkaille Lisäksi ostetaan tulkkipalve-lua maahanmuuttajille sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvin-vointia tukemalla ja vahvistamalla asiakkaiden omia voimavaroja, pa-rantamalla elämäntilannetta ja ehkäisemällä ongelmien muuttu-mista pysyviksi. Palvelutarpeen kasvuun on vaikea vaikuttaa, koska hyvinvointierojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen ovat kansallisia ilmiöitä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, nuoriso-työttömyys sekä elämänhallinnan ongelmat näkyvät. Porvoossa ke-hitetään monimuotoisia ehkäiseviä palveluita korjaavien palveluiden rinnalla sekä vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta. Toimentulotuen perusosaan on lisätty määrärahaa 8 % eli 450 000 euroa euroa perusosien ja elinkustannusten korotusten sekä kotita-louksien määrän kasvun johdosta. Tuen tarpeessa olevien kotitalouk-sien määrän ennustetaan kasvavan noin 5-8 %. Henkilöstösuunni-telma sisältää yhden uuden sosiaalityöntekijän/-ohjaajan viran. Sosiaalipalvelut on mukana toteuttamassa nuorisotakuun toimenpi-teitä. Nuorisotakuun keskeisin tavoite on nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotakuun toteutumisen yhtenä edelly-tyksenä on, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret saatetaan palvelu-jen piiriin ja heidän valmiuksiaan hakeutua koulutukseen tai työhön parannetaan. Aikuissosiaalityön painopiste on nuorissa ja nuorten asumisen tuke-miseen liittyvissä asioissa. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pyri-tään henkilökohtaisen palveluohjauksen ja muiden tukipalveluiden avulla löytämään keinoja, joilla elämänhallintaa voidaan parantaa ja sosiaalityön tarvetta vähentää. Panostaminen nuoriin ja nuorten asu-miseen säästää mm. toimeentulotukimenoja vuokravelkojen ja -ta-kuiden osalta. Perintövaroin palkattu nuorten palveluohjaaja jatkaa toimintaansa edelleen vuonna 2014. Päihdehuollon painopisteenä ovat matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen ja nuorten ennalta ehkäisevät palvelut. Kokemuksesta voimaa -hankkeen puitteissa jatketaan matalan kynnyksen vertais-vastaanottotoimintaa, jossa asiakas saa keskusteluapua ja kokemus-tietoa kuntoutumisesta entiseltä päihdeongelmaiselta ammattilais-ten tarjoaman tiedon lisäksi. Nuorten ja aikuisten ehkäisevää mielen-terveys- ja päihdetyötä kehitetään mm. erilaisten ryhmätoimintojen ja elämänhallintakurssien kautta. Päihdehuollon toiminnalle tuo haasteita lääkkeellisen korvaushoidon sekä valvotun lääkkeenjaon tarpeen jatkuva kasvu. Hoitoketjujen kehittämistyötä tehdään ter-veyspalveluiden kanssa. Lastensuojelussa laajennetaan edelleen avohoitoa panostamalla eri-tyisesti omaan perhetyöhön. Vanhemmuuden tukemiseen panoste-taan muiden peruspalveluiden kanssa. Tavoitteena on, että vanhem-mat saavat enemmän tukea kasvatustehtäväänsä peruspalveluiden yhteydessä sekä lähiyhteisöltä. Sijaishuollon tarvetta ja kustannuksia vähennetään myös kasvattamalla pitkäaikaisissa sijoituksissa perhe-hoidon osuutta. Sijaisperheitä rekrytoidaan edelleen ja heille tarjo-taan valmennusta. Eronneille perheille tarjotaan järjestelmällisesti perhesovittelua ja avustetaan käräjäoikeuden pyynnöstä huoltoriito-jen sovittelussa. Sijoitettujen nuorten jälkihuollossa pyritään tarpeeksi aikaisessa vai-heessa kiinnittämään huomiota itsenäiseen asumiseen. Laitossijoi-tuksen jatkamisen sijasta tarjotaan tuettua itsenäistä asumista. Nuorten tuetun asumisen yksikkö Nuotan toiminta jatkuu,

Uppgiftsområdet består av administration, socialarbete för barnfa-miljer, vuxensocialarbete, missbrukarvård, sysselsättningstjänster samt stödtjänster inom socialarbete. Som köptjänster ordnas barnskyddstjänster i form av öppen vård, placering och eftervård, akutvård och rehabilitering för missbrukare samt boendetjänster för missbruks- och mentalvårdsklienter. Därtill köps tolktjänster för invandrare samt rehabiliterande arbetsverk-samhet. Social- och familjetjänsternas uppgift är att främja hälsan och välbe-finnandet genom att stödja och stärka klienternas egna kraftresur-ser, genom att förbättra livssituationer och genom att förebygga att problemen blir permanenta. Ökningen av servicebehovet är svårt att påverka, eftersom ökade välfärdsskillnader och ökad fattigdom är riksomfattande fenomen. Det som syns särskilt klart, är en ökad lång-tidsarbetslöshet, ungdomslöshet samt problem med livshantering. I Borgå håller man på att utveckla mångformiga förebyggande tjänster vid sidan av de korrigerande tjänsterna. Samtidigt förstärker man kli-enternas delaktighet. Anslaget för utkomststödets grunddel har ökats med 8 % dvs. 450 000 euro, vilket beror på att grunndelen har höjts, levnadskost-nadsindexet har stigit och antalet hushåll som behöver utkomststöd har ökat. Antalet hushåll som behöver stöd beräknas stiga med cirka 5-8 %. I personalplanen finns en ny tjänst för socialarbetare/-handle-dare. Socialarbetet deltar i genomförandet av ungdomsgarantin. Det cen-trala syftet med med ungdomsgarantin är att förebygga arbetslöshet och marginalisering bland ungdomar. En av förutsättningarna för att förverkliga ungdomsgarantin är att de ungdomar som berhöver sär-skilt stöd blir klienter inom tjänsterna och att deras färdigheter att söka sig till utbildning eller arbete förbättras. Tyngdpunkten för vuxensocialarbete ligger på ungdomar och stöd för deras boende. För unga som ligger i riskzonen för att bli marginali-serade försöker man med hjälp av personlig servicehandledning ocj andra stödtjänster hitta metoder med vilka livshanteringen kan för-bättras och behovet av socialarbete minskas. En satsning på unga och deras boende sparar utgifter för utkomststöd, bl.a. i fråga om hyress-kulder och -garantier. Den servicehandledare som anställdes med arvspengar fortsätter sitt arbete också år 2014. Tyngdpunkten för missbrukarvården ligger på lågtröskelverksamhet och förebyggande tjänster för unga. Inom ramen för projektet Erfa-renhet ger kraft fortsätter lågtröskelverksamheten med stödmottag-ning, där klienten får hjälp genom samtal och erfarenhetsbaserad kunskap om rehabilitering av personer som själva tidigare varit miss-brukare. Verksamheten kompletterar den kunskap som fås av pro-fessionella inom missbrukarvården. Det förebyggande arbetet för bland unga och vuxna för mental hälsa och liv utan missbruk utveck-las bl.a. genom olika gruppverksamheter och kurser i livshantering. Missbrukarvården ställs inför utmaningar på grund av en ständig ök-ning av substitutvård och behov av övervakad medicinutdelning. Vårdkedjorna utvecklas i samarbete med hälsotjänsterna. Inom barnskyddet utvidgas den öppna vården ytterligare, i synnerhet genom satsningar på familjearbete i egen regi. Man satsar på stöd i föräldraskap, i kombination med andra bastjänster. Målet är att för-äldrarna får stöd för sin uppfostringsuppgift, dels genom basservice, dels i form av stöd från närgemenskapen. Behovet av vård utanför det egna hemmet och kostnaderna sänks också genom att man ökar familjevårdens andel i de långvariga placeringarna. Fosterfamiljer re-kryteras fortsättningsvis, och de erbjuds träning. Då föräldrarna skil-jer sig, erbjuds familjemedling och på begäran av tingsrätten assi-stans i medling av vårdnadstvister.

55

jolloin laitoskustannuksista säästetään noin 150 000 euroa vuodessa. Lähi- ja perheväkivaltatyötä kehitetään ja uusia työmenetelmiä ote-taan käyttöön. Marak-työskentely (Moniammatilllisen parisuhdevä-kivallan uusiutumisen riskiarviointi) käynnistyi syksyllä 2013 ja sitä jatketaan vuonna 2014. Perheneuvolassa lisätään matalan kynnyk-sen ohjauksellista ja ennaltaehkäisevää toimintaa järjestämällä kun-talaisille suunnattuja teemailtoja ajankohtaisista lapsiperheiden ar-keen liittyvistä aiheista. Työllisyyspalveluiden toiminnassa varaudutaan siihen, että valtio tu-lee jatkossa siirtämään kunnille yhä laajempaa vastuuta työttömyy-den ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Kunnan työ-markkinatukiosuuden ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 15 prosenttia eli kustannukset nousevat noin 1,9 miljoonaan euroon. Nykyisten paja- ja aktivointipaikkojen lisäksi Edupolin ProPajan kun-touttava työtoiminta siirtyy osaksi kaupungin omaa toimintaa, mikä aiheuttaa työllisyyspalveluihin noin 70 000 euron lisäkustannukset. Yksittäisiä lisäpaikkoja haetaan kaupungin toimialojen avustavista sekä esimerkiksi järjestöjen tehtävistä. Henkilöstösuunnitelman mukainen yhden määräaikaisen sosiaalioh-jaajan resurssi tullaan kohdentamaan aikuissosiaalityön nuorten ja uusien asiakkaiden sosiaalityöhön. Tavoitteena on mm parantaa asi-akkaan elämänhallintaa ja vähentää sosiaalityön pitkäaikaista tar-vetta. Määräaikaisina työntekijöitä ovat myös kaksi asumisohjaajaa asumisyksikkö Nuottaan, kaksi pajaohjaajaa työllisyyspalveluihin, kolme työpajaohjaajaa ProPajaan sekä yksi palveluohjaajaa nuorten tuettuun asumiseen perintövaroin.

I eftervården för placerade unga strävar man efter att i ett tillräckligt tidigt skede fästa uppmärksamhet vid ett självständigt boende. I stäl-let för fortsatt boende på anstalt erbjuds självständigt boende med stöd. Enheten för stödboende för unga, Nuotta fortsätter, vilket ger en inbesparing på cirka 150 000 euro per år i form av uteblivna kost-nader för boende på anstalt. Arbetet mot våld i nära relationer och i hemmet utvecklas och nya arbetsmetoder tas i bruk. Projektet MARAK (möten för multiprofess-ionell bedömning av risken för återfall av våld i parrelationer) började hösten 2013 och fortsätter år 2014. Familjerådgivningen ökar lågrös-kelverksamheten med handledning och förebyggande åtgärder ge-nom att ordna temakvällar för kommunens invånare om aktuella te-man från barnfamiljers vardag. Sysselsättningstjänsterna är beredda på att staten i fortsättningen påför kommunerna allt större ansvar för hanteringen av arbetslöshet och i synnerhet långtidsarbetslöshet. Kommunens arbetsmarknads-stödsandel beräknas nästa år stiga med cirka 15 procent, dvs. kost-naderna kommer att uppgå till cirka 1,9 miljoner euro. Utöver de nuvarande verkstads- och aktiveringsplatserna blir den re-habiliterande arbetsverksamheten ProPaja vid Edupoli en del av sta-dens egen verksamhet, vilket ökar sysselsättningstjänsternas kostna-der med ytterligare cirka 70 000 euro. Enstaka tilläggsplatser söks bland de assisterande arbetena inom sektorerna samt exempelvis hos olika föreningar. I enlighet med personalplanen kommer resursen för en visstidsan-ställd socialhandledare att riktas till vuxensocialarbetet, för det soci-ala arbetet med unga och nya klienter. Målet är bl.a. att förbättra klientens livshantering och att minska behovet av långvarigt socialt arbete. På viss tid har också anställts två boendehandledare vid bo-endeenheten Nuotta, två verkstadsledare vid sysselsättningstjäns-terna, tre verkstadsledare vid ProPaja samt den servicehandledare som anställts med arvspengar vid stödboendet för unga.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välfärd och hälsa Vanhemmuuden tukemisen moniammatillista toimintamallia vahvis-tetaan ja malli otetaan osaksi toimintaa sosiaali- ja perhepalveluissa. - Modellen med multiprofessionellt stöd till föräldraskap ska stärkas och integreras i social- och familjetjänsternas verksamhet.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Främjande av välfärd och hälsa Kiinnitetään erityistä huomiota ennaltaehkäisevien palvelujen tar-jontaan ja osallistetaan asiakkaita palvelujen kehittämiseen. - Speci-ell uppmärksamhet ägnas åt utbudet på förebyggande tjänster och på klienternas medverkan i att utveckla tjänsterna.

Terveyserojen kaventaminen ja riskiryhmien elämänhallinnan lisääminen

Att minska hälsoskillnaderna och att förbättra livshanteringen i riskgrup-per

Työllisyyspalveluiden aktivointitoimiin osallistuvien asiakkaiden määrä on vähintään keskimäärin 285 henkeä kuukaudessa ja aktivointiprosentti vähintään 55 %. - Andelen klienter som deltar i sysselsättningstjänsternas aktiveringsåtgärder är i medeltal minst 285 personer per månad och aktiveringsprocenten minst 55 %.

Terveyserojen kaventaminen ja riskiryhmien elämänhallinnan lisääminen

Att minska hälsoskillnaderna och att förbättra livshanteringen i riskgrup-per

Panostetaan sosiaalityössä nuoriin aikuisiin pitkäaikaisasiakkaisiin muokkaamalla työmenetelmiä esim. perustamalla vertaisryhmiä. - Man satsar på socialt arbete för unga vuxna långtidsklienter genom att forma om arbetsmetoderna, bl.a. genom att grunda kamrat-stödsgrupper.

Kustannustehokas ja vaikuttava palvelura-kenne

Kostnadseffektiv och verkningsfull servicestruktur.

Luodaan seurantamalli työttömyyden kustannusten ja työllisyyspal-veluiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia varten. - En upp-följningsmodell skapas för utvärdering av arbetslöshetens kostnader och effekten av sysselsättningstjänsternas åtgärder.

56


Sosiaali- ja perhepalvelut Social- och familjetjänster · Bruttokustannukset e /asukas · Bruttokostnader, €/invånare 488 475 485 495 495

Aikuissosiaalityö Vuxensocialarbete

· toimeentulotuen kotitaloudet / kpl · hushåll som får utkomststöd, st. 1 965 2 100 2 200 2 100 2 100 · alle 30-vuotiaiden osuus tukea saaneista · under 30-åringarnas andel av stödmottagarna 36 40 42 40 38 · toimeentulotuen bruttokustannukset €/asukas · bruttokostnaderna för utkomststöd, €/invånare 102 114 120 123 129 · km. toimeentulotukijono, arkipäivää · kö till handläggning av utkomststöd, vardagar 9 7 6 6 6 Lapsiperheiden sosiaalityö Socialarbete för barnfamiljer

· Lastensuojeluilmoitukset, -hakemukset ja pyyn-nöt

· Barnskyddsanmälningar, -ansökningar och begäran om bedömning

851 850 850 850 850

· asiakkaat · klienter 690 700 700 660 660 · joista sijoitettuna (%) · av dessa placerade (%) 12 12 12 10 10 · sijoitetuista perhesijoitukset (%) · andel som placerats i familjer (%) 35 35 45 45 45 · laitos ja perhehoidon bruttokustannukset €/asukas

· bruttokostnaderna för institutionsvård och familjevård €/invånare

97 94 92 90 90

· uudet lastensuojeluasiakkuudet · nya barnskyddsklienter 447 424 403 383 364 · vahvistetut sopimukset lasten huollosta ja ta-paamisesta

· fastställda avtal om vårdnad och umgängsrätt 364 430 440 450 450

Päihdetyö Missbrukarvård

· päihdeklinikan asiakkaat · klienter vid missbrukarkliniken 668 700 700 700 700 · käynnit päihdeklinikalla · besök på missbrukarkliniken 9 385 10 200 10 200 10 200 10 200 · päihdetyön nettokustannukset €/ asukas ..nettokostnaderna för missbrukarvård €/invånare 20,9 28 30 30 30 · Koivulan asiakkaiden määrä (asiakaspaikkoja 48)

· klienter vid Koivula (klientplatser 48) 73 73 73 73 73

Maahanmuuttajapalvelut Invandrartjänster · asiakkaat · klienter 160 180 180 180 180 Perheneuvola Familjerådgivning · asiakkaat · klienter 434 400 400 400 400

Työllisyyspalvelut Sysselsättningstjänster · aktivointiaste (%) · aktiveringsgrad (%) 55 55 55 58 58 · aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden asiak-kaiden määrä keskimäärin / kk

· antal klienter som deltagit i aktiveringsåtgärder i me-deltal / mån.

244 270 285 300 300

· pitkäaikaistyöttömät · långtidsarbetslösa 533 545 583 612 642

Turvakoti Skyddshemmet · hoitovuorokaudet · vårddygn 2 060 3 500 3 500 3 300 3 100

Sosiaalipäivystys Socialjour · toimenpiteet · åtgärder 1 447 2 100 2 000 2 000 2 000

57


SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMEN JOHTO

LEDNING FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 8 443 17 300 7 600 7 600 7 600 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 69 937 66 000 130 900 130 900 130 900 Muut tuotot Övriga intäkter 63 018 100 000 100 000 100 000 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 141 399 83 300 238 500 238 500 238 500 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -663 311 - 587 700 - 737 700 - 737 700 - 737 700 Palvelujen ostot Köp av tjänster -243 383 - 266 200 - 476 400 - 476 400 - 476 400 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöd. -7 090 - 8 000 - 6 000 - 6 000 - 6 000 Avustukset Understöd - 20 000 - 50 000 - 20 000 - 20 000 Vuokrakulut Hyror -68 801 - 22 000 - 49 600 - 49 600 - 49 600 Muut kulut Övriga utgifter -28 875 - 73 300 - 74 500 - 74 500 - 74 500 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -1 011 460 - 977 200 - 1 394 200 - 1 364 200 - 1 364 200 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM.TOTALT -870 061 - 893 900 - 1 155 700 - 1 125 700 - 1 125 700

TERVEYS- PALVELUT

HÄLSOVÅRDS- TJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 3 623 311 3 492 200 3 614 400 3 614 400 3 614 400 Maksutuotot Avgiftsintäkter 3 064 911 3 095 600 2 976 200 2 974 900 2 974 900 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 188 277 60 000 83 000 83 000 83 000 Muut tuotot Övriga intäkter 46 700 26 300 37 700 40 300 40 300 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 6 923 200 6 674 100 6 711 300 6 712 600 6 712 600

KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader - 18 777 500 - 19 783 900 - 18 722 500 - 18 638 000 - 18 720 900 Palvelujen ostot Köp av tjänster - 10 382 966 - 7 197 900 - 8 095 300 - 8 326 600 - 8 326 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöd. - 2 093 911 - 2 058 600 - 2 034 400 - 2 098 800 - 2 098 800 Avustukset Understöd -42 976 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - 50 000 Vuokrakulut Hyror -2 402 876 - 2 566 600 - 2 696 100 - 2 896 600 - 2 896 600 Muut kulut Övriga utgifter -84 250 - 34 000 - 32 800 - 34 000 - 34 000 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -33 784 479 - 31 691 000 - 31 631 100 - 32 044 000 - 32 126 900 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -26 861 279 - 25 016 900 - 24 919 800 - 25 331 400 - 25 414 300

ERIKOISSAIRAANHOITO SPECIALSJUKVÅRD KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -1 733 957 - 1 800 000 - 1 800 000 - 1 800 000 -1 800 000 Palvelujen ostot Köp av tjänster -50 447 232 - 54 535 600 - 54 775 500 - 55 907 900 -57 707 900 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöd. -12 341 - 40 900 - 41 800 - 41 800 - 41 800 Avustukset Understöd - 4 700 - 4 800 - 4 800 - 4 800 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -52 193 530 - 56 381 200 - 56 622 100 - 57 754 500 - 59 554 500 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -52 193 530 - 56 381 200 - 56 622 100 - 57 754 500 - 59 554 500

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT

ÄLDREOMSORG OCH HANDIKAPPSERVICE

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 1 723 169 1 708 100 2 013 100 1 997 600 1 997 600 Maksutuotot Avgiftsintäkter 3 985 955 3 772 900 3 575 200 3 556 400 3 556 400 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 113 900 113 900 113 900 Vuokratuotot Hyresintäkter 399 368 422 600 902 000 901 500 901 500 Muut tuotot Övriga intäkter 117 617 92 500 118 700 118 700 118 700 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 6 226 109 5 996 100 6 722 900 6 688 100 6 688 100

KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -19 049 939 - 19 066 100 - 20 552 400 - 20 691 900 - 20 746 300 Palvelujen ostot Köp av tjänster -17 126 396 - 17 709 800 - 19 676 800 - 19 514 900 - 19 514 900 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöd. -749 631 - 695 600 - 666 100 - 648 500 - 648 500 Avustukset Understöd -1 195 435 - 1 356 300 - 1 638 300 - 1 638 300 - 1 638 300 Vuokrakulut Hyror -2 483 229 - 2 797 900 - 3 005 200 - 2 803 400 - 2 803 400 Muut kulut Övriga utgifter -50 967 - 69 400 - 30 000 - 2 028 800 - 2 028 800 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -40 655 597 - 41 695 100 - 45 568 800 - 47 325 800 - 47 380 200 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM.TOTALT -34 429 488 - 35 699 000 - 38 845 900 - 40 637 700 - 40 692 100

58


SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT

SOCIALARBETE OCH FAMILJETJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 1 419 417 993 400 986 600 986 600 986 600 Maksutuotot Avgiftsintäkter 15 818 18 400 18 400 18 400 18 400 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 2 678 564 2 512 000 2 937 000 2 937 000 2 937 000 Vuokratuotot Hyresintäkter 16 196 17 800 218 600 218 600 218 600 Muut tuotot Övriga intäkter 825 971 458 600 500 200 500 200 500 200 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 4 955 966 4 000 200 4 660 800 4 660 800 4 660 800 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -6 551 609 - 6 753 600 - 7 058 300 - 7 114 000 - 7 114 000 Palvelujen ostot Köp av tjänster -9 128 244 - 8 481 500 - 8 957 800 - 8 957 800 - 8 957 800 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöd. -189 121 - 170 600 - 194 300 - 194 300 - 194 300 Avustukset Understöd -7 050 408 - 7 412 400 - 8 088 400 - 8 488 400 - 8 788 400 Vuokrakulut Hyror -944 057 - 1 177 300 - 1 465 200 - 1 465 200 - 1 465 200 Muut kulut Övriga utgifter -50 481 - 79 500 - 86 100 - 86 100 - 86 100 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -23 913 921 - 24 074 900 - 25 850 100 - 26 305 800 - 26 605 800 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM.TOTALT -18 957 955 - 20 074 700 - 21 189 300 - 21 645 000 - 21 945 000

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN

TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 18 246 674 16 753 700 18 333 500 18 300 000 18 300 000 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -151 558 987 - 154 819 400 - 161 066 300 - 164 794 300 - 167 031 600 YHTEENSÄ TOTALT -133 312 313 - 138 065 700 - 142 732 800 - 146 494 300 - 148 731 600

59

4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn

Toimialan sitova nettomääräraha: -101 334 500 euroa Sivistystoimen talousarvion lähtökohta vuodelle 2014 on palveluiden pitäminen vuoden 2013 tasolla. Tällä pyritään kaupungin strategian mukaisesti pitämään menojen kasvu maltillisena. Menojen kasvu kohdistuu palveluiden ostoon sekä vuokriin, molemmissa tapauk-sissa on kyse kaupungin sisäisistä menoista. Henkilöstösuunnitel-massa on lisäystä 3,5 henkilöä johtuen päiväkotiryhmien lisäyksistä. Sivistystoimi painottaa talousarviossaan toimintaa joka on suunnattu lapsille ja nuorille. Tämä toiminta tehtävä-alueilla tukee lapsia sekä perheitä ja vähentää nuorten syrjäytymistä. Nuorten yhteiskuntata-kuu, eli nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Selvitys nuorisotakuun toteutumisesta Porvoossa on valmistunut syksyllä 2013 ja sisältää ehdotuksia nuorisotakuun velvoitteiden täyttämisestä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis seuraa selvityksen toteuttamis-ehdotusten toimeenpanoa. Vuoden 2013 lopussa tulevien kouluter-veyskyselyn tuloksien tuella jatketaan nuorten hyvinvoinnin kehittä-mistyötä. Sivistystoimi osallistuu Hyvinvointiryhmän työskentelyyn joka vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja indikaattoritiedon hyödyn-tämisestä, huomioiden erityisesti Porvoon omat erityispiirteet ja tar-peet. Sivistystoimen päivitetyn valmiussuunnitelman koulutusta jatketaan yhdessä työsuojeluparien sekä tehtäväalueiden kanssa. Kaupungin ulkopuolisille toimijoille myöntämien avustusten haku- ja myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamistyötä jatketaan.

Sektorns bindande nettoanslag: -101 334 500 euro Budgeten för bildningssektorn för år 2014 utgår från att servicenivån hålls på samma nivå som år 2013. Med detta strävar man efter i en-lighet med stadens strategi att hålla ökningen av utgifterna på en skä-lig nivå. Ökningen av utgifterna gäller köp av tjänster och hyror, i båda fallen är det fråga om stadens interna utgifter. I personalplanen finns det en ökning på 3,5 personer vilket beror inrättande av nya daghemsgrupper. I budgeten prioriterar bildningssektorn verksamhet som är avsedd för barn och unga. Denna verksamhet inom uppgiftsområdena stöd-jer både barn och familjer och minskar utslagning bland unga. Sam-hällsgarantin för unga, dvs. ungdomsgarantin, trädde i kraft 1.1.2013. Utredningen om genomförandet av ungdomsgarantin i Borgå har bli-vit färdig hösten 2013 och innehåller förslag till hur man uppfyller de skyldigheter som ungdomsgarantin kräver. Arbetsgruppen för bar-nens och de ungas välmående, Hyvis, följer hur förslagen i utred-ningen verkställs. Med stöd av resultaten från en skolhälsoenkät som publiceras i slutet av år 2013 fortsätter man att utveckla de ungas välmående. Bildningssektorn deltar i arbetetet i välfärdsarbetsgruppen som sva-rar för utarbetandet av välfärdsberättelsen och utnyttjandet av indi-katoruppgifter med beaktande av Borgås egna särdrag och behov. Tillsammans med arbetarskyddsparen och uppgiftsområdena forts-ätter man med utbildning om bildningssektorns uppdaterade bered-skapsplan. Man fortsätter att göra ansökning och beviljande av bidrag för aktö-rer utanför stadens organisation mer enhetlig.

4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning

Sivistystoimen johto koordinoi ja toimeenpanee koulutus-, varhais-kasvatus- ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hallinnollista ja talou-dellista toimintaa. Strategian mukaisesti pyritään kaventamaan asuk-kaiden hyvinvointieroja ja erityisesti panostamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Toimialan kehittämistyö on keskitetty sivistystoimen johtoon. Sivistystoimen työhyvinvointitoimintaa tuetaan ja ohjataan. Sivistystoimen johtoon on keskitetty toimialan yhteiset talous-, hal-linto- ja henkilöstöpalvelut. Nykyisistä sähköisistä palvelumuodoista on saatu hyviä tuloksia ja sähköisen asioinnin kehittämiseen panos-tetaan edelleen. Toimialalla kiinnitetään huomiota sekä sisäiseen että ulkoiseen tiedottamiseen. Toimialan henkilökuntaa tiedotetaan ajankohtaisista asioista uudistetun Intra-palvelun avulla. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kanssa pidettävät kokoukset edistävät poikkihallinnollista työtä ja palveluiden kehittämistä ikäryhmittäin. Rekrytointia kehitetään yhteistyössä kaupungin muun viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Sivistystoimi on myös aktiivisesti mukana säh-köisten hallintotapojen kehittämistyössä. Sivistystoimen hankkeet ja niihin saatava ulkopuolinen rahoitus luovat mahdollisuuden uusien asioiden kokeiluun ja toteutukseen. Sivistystoimiston henkilöstön osaamiskartoitus toteutetaan.

Bildningssektorns ledning koordinerar och verkställer ekonomin och förvaltningen av sektorns tjänster inom utbildning, småbarnsfostran, kultur och fritid. Enligt strategin strävar man efter att minska skillna-derna i invånarnas välfärd och att i synnerhet satsa på barnens och de ungas välfärd. Till bildningssektorns ledning har koncentrerats ut-vecklingsarbetet inom sektorn. Bildningssektorns arbetshälsoverk-samhet stöds och styrs. Till bildningssektorns ledning har koncentrerats sektorns gemen-samma ekonomi-, förvaltnings- och personaltjänster. Man har fått goda resultat av de nuvarande elektroniska formerna av service och man satsar vidare på att utveckla den elektroniska kommunikat-ionen. Inom sektorn fäster man uppmärksamhet på den interna och externa kommunikationen. Man meddelar sektorns personal om ak-tuella ärenden med hjälp av den förnyade Intra-tjänsten. Möten som hålls med social- och hälsovårdssektorns ledningsgrupp främjar det tväradministrativa arbetet och utvecklingen av tjänsterna för olika ål-dersgrupper. Rekryteringen utvecklas i samarbete med stadens öv-riga kommunikation och marknadsföring. Bildningssektorn deltar också aktivt i utvecklingen av elektronisk förvaltning. Bildningssek-torns projekt och utomstående finansiering för projekten ger en möj-lighet att pröva på och genomföra nya saker. Kompetenskartlägg-ningen för bildningssektorns personal görs.


Varautuminen Beredskap Toteutetaan valmiussuunnittelun toimialakohtainen koulutuspäivä. - En kurs-dag om beredskapsplanering ordnas inom sektorn.

Hyvinvointierojen kaventaminen Att minska skillnaderna i välfärd Hyvinvointitiedon, kuten kouluterveyskyselyn, hyödyntäminen - Att utnyttja välfärdsdata, t.ex. skolhälsoenkäten

60

4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster

Suomenkieliset koulutuspalvelut vastaavat perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä sekä esiopetuksen toteutumisen valvon-nasta. Toiminnan tavoitteena on se, että Porvoossa on tarjolla asu-kaslähtöisesti monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleis-sivistävää esi- ja perusasteen opetusta sekä toisen asteen koulutusta. Porvoon kaupungin esi-, perus- ja lukio-opetus antavat mahdollisuu-den ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimi-seen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edelly-tykset ja kehitystaso. Tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, jotka luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle. Opetus pyritään toteut-tamaan laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvalli-sessa oppimisympäristössä. Toiminta poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaa suunnitellaan lukuvuosittain vaikka talousarviot tehdään kalenterivuosittain. Porvoon kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut järjestävät lakisääteiset oppilas-huoltopalvelut perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskeli-joille. Esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden koulukuljetukset järjestetään perusopetuslain ja sivistyslautakunnan hyväksymien kuljetusperiaat-teiden mukaisesti. Jokaiselle oppilaalle järjestetään maksuton koulu-ruokailu niin perusopetuksessa kuin toisen asteen yleissivistävässä lukio-opetuksessa. Suomenkielisten koulutuspalveluiden tehtävä-alue koordinoi myös lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja avustaa ra-hallisesti toiminnan järjestämistä. Suomenkielisten koulutuspalvelujen toiminnassa on huomioitu kau-punginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. Lähtökohtana on ollut peruspalveluihin keskittyminen kustannustehokkaasti. Li-sääntyneiden vuokra-, ruokailu-, siivous- ja tietohallintokustannuk-sien johdosta tuottavuutta on pyritty lisäämään tiivistämällä palve-luita, tehostamalla resurssien jakautumista koulujen välillä sekä luo-pumalla joistakin palveluista. Oppilasmäärän lisääntyessä henkilös-tömäärä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Talousarviovuonna 2014 käynnistetään perusopetuksen- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmatyö, ylioppilaskirjoitusten sähköisty-misen suunnittelu, lukion kielistudion uusiminen, lukion ja perusope-tuksen erityisopetusjärjestelyjen uudistaminen sekä opetusmateri-aalien uudistaminen. Nämä kaikki vaativat taloudellista lisäpanos-tusta ja nykyisten toimintojen priorisointeja vuoden 2014 aikana. Ta-lousarvio 2014 ei huomioi kyseisiä kehittämiskohteita ja niiden to-teuttamiseksi on nykyisiä toimintoja sopeutettava. Koulutuspalvelui-den toiminnallisena tavoitteena on toteuttaa koulutuspalveluohjel-man painopistealueita niin rakenteellisen laadun kuin oppilaan koh-taaman laadun näkökulmista. Palveluohjelmassa on priorisoitu kehi-tettävät asiat vuonna 2014. Vuonna 2014 keskitytään ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten oh-jaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen sekä oppilas-huoltoon. Tämän lisäksi lisätään yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa. Näiden palvelujen tehostamisella on tavoitteena huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten määrän alentaminen. Nämä panos-tukset pyritään rahoittamaan pääsääntöisesti hankerahoituksin. Hallitusohjelman linjausten ja suomenkielisten koulutuspalvelujen tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan kouluissa on panostet-tava tietotekniikan opettamiseen. Nykyinen talousarvio huomioi osittain kyseiset asiat, mutta laitehankintojen yksikköhintoja ei ole pystytty korottamaan edellisen vuoden tasosta, jolloin valtakunnalli-set opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen hidastuu. Oppilasmäärän, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän, tu-kiopetuksen, erityisopetuksen sekä avustaja- ja muiden oppilashuol-topalveluiden määrän kasvu lisää myös kustannuksia. Hallintana on kehitetty ennakointia ja lausuntojen keräämistä keskitetysti sekä ra-kentamalla uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen kohdistami-

Finskspråkiga utbildningstjänsterna svarar för arrangerandet av grundläggande utbildning och gymnasieutbildning och övervak-ningen av förskoleundervisning. Målet med verksamheten är att Borgå stad erbjuder invånarinriktad, mångsidig, högklassig och kon-kurrenskraftig samt allmänbildande förskoleundervisning och grund-läggande utbildning samt utbildning på andra stadiet. Förskoleun-dervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbild-ningen inom Borgå stad ger en möjlighet att växa som människa, att lära sig nödvändiga kunskaper och färdigheter och att vara delaktig i samhället samt till ansvarsfull uppväxt. I undervisningen beaktas bar-nens och de ungas inlärningsförutsättningar och utvecklingsnivå. Målet är att skapa inlärningsmiljöer som ger en grund för livslångt lärande. Undervisningen förverkligas högklassigt med ändamålsen-liga metoder och redskap i en trygg inlärningsmiljö. Planeringen av verksamheten följer inte stadens årsklocka, eftersom undervisningen planeras per läsår fastän budgeten upprättas per kalenderår. Finsk-språkiga utbildningstjänsterna i Borgå stad ordnar lagstadgade elev-vårdstjänster för elever inom den grundläggande utbildningen och på andra stadiet. Skolskjutsar för elever i förskole- och grundskoleåldern ordnas enligt lagen om grundläggande utbildning och enligt de principer för skol-skjutsar som bildningsnämnden godkänt. För varje elev arrangeras avgiftsfria skolmåltider både inom den grundläggande utbildningen och inom den allmänbildande gymnasieutbildningen på andra sta-diet. Uppgiftsområdet finskspråkiga utbildningstjänster koordinerar också morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn samt bistår verksamhetsarrangörerna ekonomiskt. I finskspråkiga utbildningstjänsternas verksamhet har beaktats de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt. Utgångsläget har varit att kostnadseffektivt koncentrera sig på basservice. Eftersom kostnaderna för hyror, måltider, städning och informationsförvalt-ning har ökat, har man strävat efter att förbättra produktiviteten ge-nom att koncentrera tjänster, effektivera resursfördelningen mellan skolor och genom att avstå från vissa tjänster. Elevantalet ökar me-dan antalet anställda har förblivit på samma nivå som året innan. Under budgetåret 2014 inleds läroplansarbete inom den grundläg-gande utbildningen och gymnasieutbildningen, planering av elektro-niska studentskrivningar, förnyande av gymnasiets språkstudio, re-formering av arrangemangen inom specialundervisning vid gymna-siet och inom den grundläggande utbildningen och förnyande av undervisningsmaterial. Alla dessa åtgärder kräver ökade ekonomiska satsningar och prioritering av de nuvarande verksamheterna under år 2014. Budgeten för år 2014 beaktar inte dessa utvecklingsobjekt och de nuvarande verksamheterna ska anpassas för att genomföra dessa utvecklingsobjekt. Utbildningstjänsternas funktionella målsätt-ning är att genomföra tyngdpunktsområden i programmet för utbild-ningstjänsterna när det gäller strukturell kvalitet och kvalitet ur ett elevperspektiv. De ärenden som ska utvecklas år 2014 har priorite-rats i serviceprogrammet. Målet för år 2014 är att koncentrera sig på förebyggande tjänster som handledning och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt stöd. Dessutom ökar man samarbetet med ungdomstjänsterna. Syf-tet med att effektivera dessa tjänster är att minska på antalet om-händertagna och placerade barn. Man strävar efter att finansiera dessa satsningar i regel med projektmedel. Enligt regeringsprogrammets riktlinjer och finskspråkiga utbildnings-tjänsternas strategi för informations- och kommunikationsteknik ska man i skolorna satsa på undervisning i datateknik. Detta beaktas del-vis i den nuvarande budgeten men man har inte kunnat höja enhets-priserna för apparatanskaffningar från förra årets nivå, varvid uppnå-endet av de riksomfattande målen i läroplanen blir långsammare.

61

seen. Tämän lisäksi koulutuksellista tasa-arvoisuutta parannetaan tä-hän tarkoitukseen tarkoitetun hankerahoituksen kautta. Porvoon kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut on saanut ope-tusryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionapua viimeisen kolmen vuoden ajan. Talousarviovuoden 2014 erilaisten projektira-hoituksista koostuva tulotavoite on asetettu korkeaksi. Haasteena on, että osa projekteista päättyy ja uusia vastaavia ei valtion taholta ole tulossa samalla mittakaavalla. Tavoitteena on saavuttaa asetetut tulotavoitteet tehostamalla projektirahoituksen hakemista edelleen. Jatkossa projektirahoitusta haetaan edelleen ainakin hallitusohjel-massa mainittuihin ryhmäkokojen pienentämistoimiin, kerhotoimin-nan vakiinnuttamiseen sekä mahdollisiin muihin kehittämistoimiin.

Också det växande elevantalet och antalet elever med invandrarbak-grund, ökande stödundervisningen, specialundervisningen samt bi-trädestjänster och andra elevvårdstjänster leder till högre kostnader. För att kontrollera detta har man utvecklat förutsägbarheten och den centraliserade insamlingen av utlåtanden samt skapat nya verksam-hetsmodeller för att rikta dessa tjänster. Dessutom ska man öka ut-bildningsmässig jämställdhet med projektfinansiering som är avsedd för detta ändamål. Borgå stads finskspråkiga utbildningstjänster har under de tre sen-aste åren fått riktat statsunderstöd för att minska på undervisnings-grupperna. Intäktsmålet som består av olika projektmedel för bud-getåret 2014 har ställts högt. En utmaning är att en del av projekten slutar och nya motsvarande projekt inte i samma utsträckning kan förväntas av staten. Målet är att uppnå de intäktsmål som ställts ge-nom att göra ansökningen av projektfinansiering effektivare. I fort-sättningen kommer man fortfarande att ansöka om projektfinansie-ring åtminstone för att minska gruppstorlekarna i enlighet med rege-ringsprogrammet, för att etablera klubbverksamheten samt för att vidta andra eventuella utvecklingsåtgärder.


Ikäluokasta osallistuu esiopetukseen Andel som deltar i förskoleundervisningen vähintään 99 % - minst 99 %

Ikäluokasta saa päättötodistuksen Andel som får avgångsbetyg vähintään 99 % - minst 99 % Ikäluokasta jatko-opiskeluun Andel som fortsätter studera vähintään 99 % - minst 99 %

Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista Andel som underkänns i studentskrivningarna enintään 4 % - högst 4 %


2012 2013 2014 2015 2016

Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster Perusopetuksen opetustuntiresurssi Den grundläggande utbildningens timre-

surser Kevät – Vår 6 892 7 031 7 034 7 000 7 000

Syksy–Höst 6 950 6 891 7 050

Lukio-opetuksen kurssiresurssi Gymnasieutbildningens kursresurser Kevät - Vår

810 820 812 810 810 Syksy - Höst 820 800 812

Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / oppilas

Användning av specialundervisning, veck-otimmar/elev

0,3 0,3 0,3 0,3 0,3

a) laaja-alainen deltidsspecialundervisning (klasslös) 0,14 0,14 0,14 0,14 0,14 b) luokkamuotoinen i klass 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 Oppilasmäärä /kuraattoreita Elevantal/kuratorer 705 720 720 720 720

Oppilasmäärä /psykologeja Elevantal/psykologer 1 057 920 920 920 920

Lukion alhainen keskeyttämisprosentti Låg avbrottsprocent i gymnasiet 4 % enintään - högst 3 %

enintään - högst 3 %



Henkilöstön määrä – Personalmängd Opettajat Lärare - virat - tjänster 286 284 284 300 301 - tuntiopettajat - timlärare 37 37 37 40 40

Avustajat Biträden - vakituiset - ordinarie 54 57 57 57 57 - määräaikaiset - visstidsanställda 33 28 28 25 20 Oppilashuolto Elevvård 10 11 11 11 11

Oppilaiden määrä – Elevantal Perusopetus Grundläggande utbildning 3656 3690 3700 3700 3700 Lukio-opetus Gymnasieutbildning 573 630 630 630 630

Koulujen määrä - Antal skolor Perusopetus Grundläggande utbildning 15 15 15 15 15 Oppilaiden määrä/koulu Elevantal/skola 244 264 267 267 267 Lukio-opetus Gymnasieutbildning 1 1 1 1 1

Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev Perusopetus Grundläggande utbildning netto / oppilas netto/elev 8 636 8 300 8 300 8 300 8 300 Lukio Gymnasium netto / opiskelija netto/studerande 7 681 6 400 6 400 6 400 6 400

62

4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster

Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ylläpitää ruotsinkielisiä oppimisym-päristöjä perus- ja lukio-opetuksessa. Tavoitteena on luoda korkea-laatuisia ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä, jotka antavat hyvän pe-rustan elinikäiselle oppimiselle ja henkilökohtaiselle kehitykselle. Opetuksen tulee olla monipuolista ja huomioida yksilölliset oppimis-mahdollisuudet hyvissä tiloissa. Opetustoiminta eroaa kaupungin muusta toiminnasta siten, että suunnitelmat tehdään lukuvuosittain, kun taas talousarviotyö teh-dään kalenterivuosittain. Kaikilla on subjektiivinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksella tarkoitetaan lähinnä oppivelvollisille annettavaa opetusta. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ylläpitää ruotsinkielisiä peruskouluja, joissa on vuosikurssit 1–6 sekä kahta koulua, joissa on vuosikurssit 7–9. Näiden koulutuspalveluiden järjestämiseksi tarvi-taan lisäksi tukipalveluja, kuten esim. koulukuljetuksia, kouluruokai-lua sekä ruotsinkielistä oppilashuoltoa. Jokaiselle kuuluu yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityis-ten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä ke-hittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tarkoituksena on taata kaikille koulutus riippumatta henkilön omaisuudesta tai kielestä. Yh-teiskunnan tulee turvata suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri ja yh-teiskunnalliset tarpeet samojen perusteiden mukaisesti. Kunta mah-dollistaa tämän mm. siten, että ruotsinkieliset koulutuspalvelut yllä-pitää ruotsinkielistä lukiota. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut valvoo ruotsinkielisten esikoulujen opetussuunnitelmia ja järjestää perusopetusta sekä erityisratkaisuja. Esikoulu ei kuulu oppivelvollisuuden piiriin, mutta lapsella on subjek-tiivinen oikeus esiopetukseen. Ruotsinkielinen lukio tarjoaa mahdollisuuden toisen asteen opintoi-hin ja hyvät mahdollisuudet kolmannen asteen jatko-opintoihin. Lukuvuoden 2014–2015 opetusryhmät eivät ole suurempia kuin lu-kuvuonna 2013–2014. Myös koulunkäyntiavustajapalvelut ovat sa-malla tasolla. Jaoston hyväksymää IT-strategiaa toteutetaan. Koulutuspalveluiden toiminnallisena tavoitteena on toteuttaa koulu-tuspalveluohjelman painopistealueita niin rakenteellisen laadun kuin oppilaan kohtaaman laadun näkökulmista. Uusien tilojen myötä sisäinen vuokra nousee nykyiseen verrattuna, mitä ei voi kompensoida vähentyneellä resurssien tarpeella, mikä si-ten aiheuttaa menopaineita ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa. Myös ruotsinkielisissä kouluissa tehdyt korjaukset ovat korottaneet sisäistä vuokraa. Tämän seurauksena ruotsinkielisten koulutuspalve-luiden sisäiset vuokrat ovat nousseet. Alueen ruotsinkielisten lukioiden yhteistyön lisäämistä koskeva ra-portti käsitellään alkuvuodesta 2014. Yhteistyön lisäämistä tarvitaan lähinnä siksi, että vuosiluokat pienenevät, mikä vaikuttaa rahoituk-seen ja näin ollen heikentää opiskelijoiden valinnanvapautta ja kurs-sitarjontaa. Porvoon kaupungin ruotsinkieliset koulutuspalvelut on saanut ope-tusryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionapua viimeisen kolmen vuoden ajan. Talousarviovuoden 2014 erilaisten projektira-hoituksista koostuva tulotavoite on asetettu korkeaksi. Haasteena on, että osa projekteista päättyy ja uusia vastaavia ei valtion taholta ole tulossa samalla mittakaavalla. Tavoitteena on saavuttaa asetetut tulotavoitteet tehostamalla projektirahoituksen hakemista edelleen. Jatkossa projektirahoitusta haetaan edelleen ainakin hallitusohjel-massa mainittuihin ryhmäkokojen pienentämistoimiin, kerhotoimin-nan vakiinnuttamiseen sekä mahdollisiin muihin kehittämistoimiin.

Svenskspråkiga utbildningstjänsterna upprätthåller svenskspråkiga inlärningsmiljöer i grundläggande utbildning och gymnasieutbild-ning. Målet är att skapa högklassiga svenskspråkiga inlärningsmiljöer som ger en bra grund för livslångt lärande och personlig utveckling. Undervisningen bör vara mångsidig och beakta individuella inlär-ningsmöjligheter i lokaler av god kvalitet. Undervisningsverksamheten skiljer sig från stadens övriga verksam-het i och med att planeringen sker läsårsvis, medan budgetarbetet sker kalenderårsvis. Alla har en subjektiv rätt till avgiftsfri grundläggande utbildning. Med grundläggande utbildning avses främst undervisning som ges till lä-ropliktiga. Svenskspråkiga utbildningstjänsterna upprätthåller svenskspråkiga grundskolor med årskurs 1–6 samt två skolor med årskurs 7–9. För att ordna dessa utbildningstjänster behövs det också stödtjänster som skolskjuts, skolmåltider samt svenskspråkig elev-vård. Alla bör enligt sin förmåga och sina specialbehov ha möjlighet till an-nan utbildning än grundläggande utbildning samt utveckla sig själv, även om personen skulle vara medellös. Syftet är att garantera alla invånare utbildning oberoende av personens egendom eller språk. Samhället bör trygga finsk- och svenskspråkig kultur och samhälleliga behov enligt samma grunder. Kommunen skapar möjligheter för detta bl.a. genom att svenskspråkiga utbildningstjänsterna upprätt-håller ett svenskspråkigt gymnasium Svenskspråkiga utbildningstjänsterna övervakar de svenskspråkiga förskolornas läroplaner och arrangerar grundläggande utbildning samt ordnar även speciallösningar. Förskolan hör inte till läroplikten, men barnet har subjektiv rätt till förskoleundervisning. Det svenskspråkiga gymnasiet erbjuder möjlighet till studier på andra stadiet och goda möjligheter till fortsatta studier på tredje stadiet. Undervisningsgrupperna under läsåret 2014–2015 kommer inte att vara större än under läsåret 2013–2014. Också skolgångsbiträdes-tjänsterna ligger på samma nivå. Den av sektionen godkända IT-stra-tegin förverkligas. Utbildningstjänsternas funktionella målsättning är att genomföra tyngdpunktsområden i programmet för utbildningstjänsterna när det gäller strukturell kvalitet och kvalitet ur ett elevperspektiv. I och med nya lokaler kommer den interna hyran att öka jämfört med dagens läge vilket inte kan kompenseras med ett minskat behov av resurser och därmed medför ett tryck på utgifterna inom svensksprå-kiga utbildningstjänsterna. Även de reparationer som gjorts i de svenska skolorna har höjt på den interna hyran. Därför har de interna hyrorna för de svenskspråkiga utbildningstjänsterna ökat. I början av 2014 kommer en rapport om utökat samarbete mellan regionens svenska gymnasier att tas till politisk behandling. Ett utö-kat samarbete behövs främst därför att årskullarna minskar vilket på-verkar finansieringen och därmed försämrar valfrihet och kursutbud för de studerande. Borgå stads svenskspråkiga utbildningstjänster har under de tre sen-aste åren fått riktat statsunderstöd för att minska på undervisnings-grupperna. Intäktsmålet som består av olika projektmedel för bud-getåret 2014 har ställts högt. En utmaning är att en del av projekten slutar och nya motsvarande projekt inte i samma utsträckning kan förväntas av staten. Målet är att uppnå de intäktsmål som ställts ge-nom att göra ansökningen av projektfinansiering effektivare. I fort-sättningen kommer man fortfarande att ansöka om projektfinansie-ring åtminstone för att minska gruppstorlekarna i enlighet med rege-ringsprogrammet, för att etablera klubbverksamheten samt för att vidta eventuella utvecklingsåtgärder.

63


Ikäluokasta osallistuu esiopetukseen Andel som deltar i förskoleundervisningen vähintään 99 % - minst 99 %

Ikäluokasta saa päättötodistuksen Andel som får avgångsbetyg vähintään 99 % - minst 99 %

Ikäluokasta jatko-opiskeluun Andel som fortsätter studera vähintään 99 % - minst 99 %

Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista Andel som underkänns i studentskrivningarna enintään 2 % - högst 2 %


2012 2013 2014 2015 2016

Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster

Perusopetuksen opetustuntiresurssi Den grundläggande utbildningens timresurser Kevät – Vår

3 370 3 381 3 369 3 350 3 340

Syksy–Höst

3 370 3 210 3 369

Lukio-opetuksen kurssiresurssi Gymnasieutbildningens kursresurser Kevät - Vår

391 390 390 390 390

Syksy - Höst

391

Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt

Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / op-pilas

Användning av specialundervisning, veckotim-mar/elev

Kevät – Vår

0,25 0,25 0,25 0,23 0,23

Syksy–Höst

0,24 0,23 0,23

a) laaja-alainen deltidsspecialundervisning (klasslös) 0,12 0,11 0,11 0,11 0,11

b) luokkamuotoinen i klass 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12

Oppilasmäärä /kuraattoreita Elevantal/kuratorer 515 450 450 450 450

Oppilasmäärä /psykologeja Elevantal/psykologer 1 030 1000 1000 1000 1000

Lukion alhainen keskeyttäminen Låg avbrottsprocent i gymnasiet enintään - högst 5 %





Henkilöstön määrä – Personalmängd

Opettajat Lärare

- virat - tjänster 139 146 141 143 145

- tuntiopettajat - timlärare 29 24 27 25 20

Avustajat Biträden

- vakituiset - ordinarie 41 40 49 49 49

- määräaikaiset - visstidsanställda 12 13 4 3 3

Oppilashuolto Elevvård 6 6 6 6 6

Oppilaiden määrä – Elevantal

Perusopetus Grundläggande utbildning 1723 1805 1730 1700 1700

Lukio-opetus Gymnasieutbildning 337 321 330 330 330

Koulujen määrä - Antal skolor

Perusopetus Grundläggande utbildning 13 13 13 13 10

Oppilaiden määrä/koulu Elevantal/skola 133 163 133 130 170

Lukio-opetus Gymnasieutbildning 1 1 1 1 1

Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev

Perusopetus Grundläggande utbildning

netto / oppilas netto/elev 8 763 8 600 8 700 8 700 8 600

Lukio Gymnasium

netto / opiskelija netto/studerande 7 196 7 800 7 900 7 900 7 900

64

4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonai-suudesta. Lapsen varhaiskasvatus toteutetaan yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa porvoolaisille alle kouluikäisille lap-sille varhaiskasvatusta ja esiopetusta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa ja per-hepäivähoidossa. Lisäksi järjestetään avoimia varhaiskasvatuspalve-luja ja tuetaan kotona hoitamista lakisääteisellä kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuspalveluissa suurin osa toiminnallisista muutoksista liittyy päiväkotitoimintaan ja erityisesti päiväkotitiloihin. Hinthaaran päiväkodin toiminta jatkuu syksyllä 2013 valmistuneessa uudisraken-nuspäiväkodissa ja päiväkodin alaisuudessa toimivat esiopetusryh-mät jatkavat toimintaansa sivistyskeskuksessa. Hinthaaran, Ome-natarhan ja Ylä-Haikkoon päiväkodeissa sisäisiin vuokriin sisältyy myös siivouskustannukset ns. elinkaarimallin mukaisesti. Päiväkotiverkkoselvityksen perusteella päiväkotikiinteistöjen koh-dalla on odotettavissa lähivuosina paljon peruskorjauksia ja useiden kiinteistöjen korvaamista uusilla tiloilla. Keskeiseksi haasteeksi ovat nousseet päiväkotien sisäilmaongelmat. Näsin, Suomenkylän, Slät-bergetin ja Tolkkisten päiväkodit on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, ja päiväkodit toimivat tilapäisissä tiloissa edelleen vuonna 2014. Näsin päiväkoti siirretään uusiin väistötiloihin keväällä 2014. ja Slätbergetin ja Tolkkisen päiväkotien korvaavaa esiopetusta järjeste-tään Ylä-Haikkoon päiväkodin alaisuudessa Tolkkisten ja Peipon kou-luilla. Bjurbölen päiväkoti on huonossa kunnossa ja pitäisi saneerata. Jo käynnissä oleva Suomenkylän päiväkodin perusparannus ja laajen-nus valmistuu vuonna 2014. Entisen Suomenkylän koulun tiloihin val-mistuu alkuvuodesta päiväkoti, joka palvelee Suomenkylän alueen päiväkotina ja lisäksi Pappilanmäen päiväkodin väistötiloina, jotta si-säilmaongelmien selvitystä Pappilanmäen päiväkodissa voidaan jat-kaa. Porvoon läntisellä alueella on kolme heikossa kunnossa olevaa päivä-kotia, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä, eli Gammelbackan, Näsin ja Peippolan päiväkodit. Nämä päiväkodit pitää joko peruskorjata tai korvata kokonaan uudella päiväkotirakennuksella. Lähivuosina ajankohtaiseksi tulee myös päivähoitopaikkojen lisäämi-nen Kevätkummun ja Skaftkärrin alueilla. Keskustassa ja Kevätkum-mussa sijaitsee lisäksi viisi riskiryhmään kuluvaa päiväkotia, joissa on yhteensä 500 hoitopaikkaa. Päiväkotiverkkoselvityksen mukaisesti riskiryhmään kuuluvat Kissankulman päiväkoti, Huvikummun päivä-koti, Mäntykummun päiväkoti, Puistopäiväkoti sekä Vaahteramäen päiväkoti. Lähivuosina on varauduttava siihen, että rakennetaan neljä uutta kuuden ryhmän päiväkotia. Päiväkotitilojen vähenemisen ja perhepäivähoitajien eläköitymisen vuoksi päiväkotipaikkoja on lisätty myös perustamalla lisäryhmiä ole-massa oleviin päiväkoteihin ja perustamalla yksittäisiä päiväkotiryh-miä vuokratiloihin. Päiväkotien ja perhepäivähoidon toiminnallisia muutoksia ei kokonaisuudessaan ole huomioitu talousarviossa. Palvelusetelin tasokorotus ja lisääntynyt käyttö sekä lakisääteisen kotihoidon tuen korotus on huomioitu talousarviossa.

Småbarnsfostran är en helhet som består av vård, fostran och under-visning. Barnets småbarnsfostran sker i samarbete med föräldrar och andra samarbetsparter. Tjänsterna inom småbarnsfostran erbjuder barn under skolåldern i Borgå småbarnsfostran och förskoleundervisning enligt planen för småbarnsfostran i både kommunala och privata daghem samt i fa-miljedagvård. Dessutom ordnar staden öppna tjänster inom små-barnsfostran samt stödjer hemvård med hjälp av lagstadgat hem-vårdsstöd. Inom tjänsterna inom småbarnsfostran ansluter sig största delen av ändringarna i verksamheten till daghemsverksamhet och i synnerhet till daghemslokaler. Verksamheten vid Hindhår daghem fortsätter i en ny daghemsbyggnad som blev färdig hösten 2013 och förskole-grupperna vid daghemmet fortsätter sin verksamhet i bildningscent-rumet. I de interna hyrorna för Hindhår daghem, Äppelgårdens dag-hem och Övre-Haiko daghem ingår också kostnaderna för städning enligt den s.k. livscykelmodellen. Enligt daghemsutredningen kan man förvänta sig att det inom de närmaste åren görs flera grundliga reparationer av daghemsfastig-heter och att flera daghemsfastigheter ersätts med nya lokaler. En central utmaning som lyfts fram är daghemmens problem med inom-husluften. Näse daghem, Finnby daghem, Slätbergets daghem och Tolkis daghem är stängda på grund av problem med inomhusluften och daghemmen är i tillfälliga utrymmen också år 2014. Näse dag-hem flyttas till nya tillfälliga utrymmen våren 2014 och ersättande förskoleundervisning för Slätbergets daghem och Tolkis daghem ord-nas av Övre-Haiko daghem i Tolkkisen koulu och Peipon koulu. Bjur-böle daghem är i dåligt skick och borde saneras. Ombyggnads- och utbyggnadsarbeten av Finnby daghem som redan pågår blir färdiga år 2014. I början av året färdigställs ett daghem som byggs i den gamla Suomenkylän koulus lokaler. Daghemmet fungerar som daghem för Finnby och dessutom som tillfälliga utrymmen för Prästgårdsbackens daghem så att utredningen av problem med in-omhusluften i Prästgårdsbackens daghem kan fortsättas. I det västra området i Borgå finns det tre daghem som är i dåligt skick och som kräver snabba åtgärder, dvs. Gammelbacka daghem, Näse daghem och Pepot daghem. Dessa daghem ska antingen saneras el-ler ersättas med en helt ny daghemsbyggnad. Inom de närmaste åren blir det också aktuellt att öka antalet dag-vårdsplatser i Vårberga och Skaftkärr. I centrum och Vårberga ligger också fem daghem som hör till en riskgrupp. I daghemmen finns det sammanlagt 500 vårdplatser. Enligt daghemsutredningen hör Katt-hult daghem, Villa Villekulla daghem, Tallberga daghem, Parkdag-hemmet och Lönneberga daghem till riskgruppen. Man ska inom de närmaste åren förbereda sig på att staden i framtiden kommer att bygga fyra nya daghem som inrymmer sex grupper. Eftersom antalet daghemslokaler minskar och familjedagvårdare går i pension har man ökat antalet daghemsplatser genom att bilda nya grupper i befintliga daghem och genom att bilda enskilda daghems-grupper i hyreslokaler. Ändringarna i daghemmens och familjedag-vårdens verksamhet har inte i sin helhet beaktats i budgeten. Nivåförhöjningen för servicesedlar och den ökade användningen av dem samt höjningen av det lagstadgade hemvårdsstödet har beak-tats i budgeten.


Täyttöaste* Beläggningsgrad* 100 %

Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, % lapsista

Individuell plan för småbarnsfostran, % av alla barn

vähintään - minst 92 %

* = tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa, * = i januari–maj, i september–december

65


2012 2013 2014 2015 2016

0-6 vuotiaiden määrä Porvoossa Antal 0-6-åringar i Borgå 3 924 4 138 3 950 4 002 3 999

Lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta

Barn i kommunal dagvård, % andelen av 0-6-åringar

62,8 % 62 % 62,4 % 62 % 62 %

Lapsia yksityisessä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta

Barn i privat dagvård, % andelen av 0-6-åringar 4 % 4,3 % 4,5 % 4,7 % 5,0 %

Lapsia kotihoidon tuella, % osuus 0-6 v. ikäluo-kasta

Barn som får hemvårdsstöd, % andelen av 0-6-åringar

21 % 20 % 21 % 20 % 20 %

Esiopetuksessa olevien lasten määrä Antal barn i förskoleundervisning 583 585 585 519 569

Käyttöaste Utnyttjandegrad 78,33 % 82 % 82 % 82 % 82 %

4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster

Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan tavoitteena on, että eri-ikäiselle väestölle on tarjolla asukaslähtöisesti monipuo-lisia, korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuk-sen maksullisia opetuspalveluja. Tehtäväalueen toimijoiden keskei-senä tavoitteena on asukkaiden kasvamisen, oppimisen ja kulttuuri- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien edistäminen. Toisena päätavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden sekä viihtyvyyden lisäämi-nen, jolloin mm. syrjäytymisen ennaltaehkäisy on tärkeä tavoite toi-mintasektorin kaikissa palveluissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut muodostavat tehtäväalueen, jossa toiminnan uudistaminen on jatkuvaa. Tämä edellyttää niin rakenteel-lisia, toiminnallisia kuin tiloihinkin liittyviä muutoksia talousarvio-vuonna 2014. Tavoitteena on yhdenmukaistaa edelleen sektorin toi-mintatapoja sekä laatu- ja riskienhallintatyötä. Tämä koskee tehtävä-alueen kaikkia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja opetuspalve-luja. Toimintasektorin palvelukokonaisuudet kohdistuvat kaikenikäisille, lapsille ja nuorille, työikäiselle väestölle sekä ikäihmisille suunnatta-viin palveluihin. Näistä palvelukokonaisuuksista osa tuotetaan itse, osa tuotetaan yhteistyössä kolmannen sektorin tai ulkopuolisen pal-velutuottajan kanssa, osa palveluista ostetaan. Kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella huomioidaan kau-punginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. Taidetehdas on keskeinen kehityshanke tehtäväalueella. Kulttuuri ja vapaa-aikapal-velut osallistuvat Taidetehtaan hallintomallin jatkovalmisteluun, jonka lähtökohta on vaihtoehto 'kehitetty nykymalli'. Vaihtoehto pe-rustuu Taidetehtaan eri osapuolten (EventFactory, Taidetehtaan sää-tiö, Kulttuuripalvelut, matkailutoimi) muodostaman kulttuurituotan-toryhmän yhteistyöhön ja kulttuuripalveluille vahvistetun toiminnan toteutukseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluohjelma määrittää paino-pisteet koko tehtäväalueen kehittämiseen sekä palveluiden priori-sointiin. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan maan hallitusohjel-man mukaisesti siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuo-tiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työ-paja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun nuori joutuu työttömäksi. Tehtäväalueen sisällä on tehty useita selvityksiä toimintojen uudel-leenjärjestelyistä. Selvitykset tilajärjestelyistä, nuorisopalveluista ja kirjastopalveluiden profiloinnista valmistuvat. Liikuntapalveluiden kiinteistöjen hoidon ja käyttäjäpalveluiden mitoitus on valmistunut sekä kansalaisopistojen yhdistymisselvityksen mukaiset toimet on toteutettu. Kirjastopalveluissa hallintoa uudistetaan nimikkeiden osalta ja nuorisopalveluiden hallintoa selkiinnytetään. Samalla selkiy-tetään maakuntakirjaston asemaa alueen kirjastojen kehittäjänä. Nuorisopalveluiden 2013 käynnistämän kouluyhteistyön tuloksia

Målet för kultur- och fritidstjänsternas verksamhet i Borgå är att Borgå ska erbjuda invånarinriktade, mångsidiga, högklassiga och kon-kurrenskraftiga biblioteks-, kultur-, idrotts- och ungdomstjänster för människor i olika åldrar samt fritt bildningsarbete och avgiftsbelagd grundläggande konstundervisning. Ett centralt mål för uppgiftsområ-dets aktörer är att främja invånarnas uppväxt, inlärning och kultur- och fritidsmöjligheter. Ett centralt mål är också att öka invånarnas välmående, hälsa och trivsel varför bland annat förebyggande av ut-slagning är ett viktigt mål inom uppgiftsområdets alla tjänster. Kultur- och fritidstjänsterna är ett uppgiftsområde där verksamheten förnyas fortlöpande. Detta förutsätter både strukturella och verk-samhetsmässiga förändringar och ändringar då det gäller lokalerna under budgetåret 2014. Målet är att göra sektorns verksamhetssätt samt kvalitets- och riskhanteringsarbete mer enhetliga. Detta gäller alla biblioteks-, kultur-, idrotts-, ungdoms- och undervisningstjänster inom uppgiftsområdet. Uppgiftsområdets servicehelheter riktas mot tjänster för personer i alla åldrar, barn och ungdomar, invånare i arbetsför ålder och senio-rer. En del av dessa servicehelheter producerar man själv, en del pro-duceras i samarbete med tredje sektorn eller en utomstående ser-viceproducent och en del tjänster köps. Inom uppgiftsområdet kultur- och fritidstjänster beaktas de strate-giska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt. Konstfabriken är ett centralt utvecklingsprojekt inom uppgiftsområdet. Kultur- och fri-tidstjänsterna deltar i den fortsatta beredningen av Konstfabrikens förvaltningsmodell som bygger på det alternativ där den nuvarande modellen utvecklas och som därmed bygger på samarbetet mellan kulturproduktionsgruppen som består av olika aktörer i Konstfabri-ken (EventFactory, Stiftelsen för Konstfabriken, kulturtjänsterna, tur-ismbyrån) och på genomförande av verksamhet som fastställts för kulturtjänsterna. I programmet för kultur- och fritidstjänsterna definieras tyngdpunk-terna på utvecklingen av hela uppgiftsområdet samt på priorite-ringen av tjänsterna. Samhällsgarantin för unga genomförs enligt re-geringsprogrammet så att alla under 25 år och alla nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, praktik-, studie-, verkstads- eller re-habiliteringsplats senast inom tre månader efter att de har blivit ar-betslösa. Inom uppgiftsområdet har man gjort flera utredningar om att omor-ganisera verksamheterna. Utredningarna om lokalarrangemang, ungdomstjänsterna och profilering av bibliotekstjänsterna färdig-ställs. Idrottstjänsternas fastighetsskötsel och användartjänster har kartlagts. Åtgärder i medborgarinstitutens samgångsutredning har vidtagits. Samtidigt klarläggs landskapsbibliotekets ställning som ut-vecklare av regionens bibliotek. Resultaten från samarbetet med sko-lorna som ungdomstjänsterna inledde 2013 bedöms i fråga om före-byggande verksamhet och uppsökande arbete. De åtgärder och

66

arvioidaan ennaltaehkäisevän toiminnan ja etsivän työn osalta. Kult-tuuripalveluiden toimintaa kehitetään taidetehtaan strategian mu-kaisesti. Edellä mainittuihin selvityksiin perustuvat, tuottavuutta li-säävät toimet ja muutokset toteutetaan talousarviovuoden 2014 ai-kana. Kolmannen sektorin toimijoiden, kuten urheiluseurojen, nuorisojär-jestöjen ja kulttuuriyhdistysten merkitystä toimintojen organisoijana tuetaan talousarvion puitteissa. Tavoitteena on järjestöjen ammatti-maisen osaamisen vahvistaminen sekä uudenlaisen yhteistyön akti-vointi. Tukemalla kolmannen sektorin toimintaa, ohjaajakoulutusta ja osaamista sekä kaupungin hallinnonalat ja kuntarajat ylittävää yh-teistyötä kehitetään uusia malleja ennaltaehkäisevän työn ja muun yhteistyön kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin tarkoitettuja ulkopuolisia rahoi-tuskanavia on useita. Tavoitteena on tukea ja kehittää tehtäväalueen projektiosaamista ja ulkopuolisen hankerahoituksen hakemista.

ändringar som bygger på utredningarna ovan och som förbättrar pro-duktiviteten genomförs under budgetåret 2014. Inom ramen för budgeten stödjer man den betydelse den tredje sek-torns aktörer (t.ex. idrottsföreningar, ungdomsföreningar och kultur-föreningar) har för organiseringen av verksamheter. Målet är att för-stärka professionell kompetens hos föreningar och att aktivera ett nytt samarbete. Genom att stödja den tredje sektorns verksamhet, utbildning av ledare och ledarnas kompetens samt ett samarbete över stadens förvaltningar och kommungränser utvecklar man nya modeller för utvecklingen och genomförandet av förebyggande ar-bete och annat samarbete. Det finns flera utomstående finansiärer för kultur- och fritidstjäns-terna. Målet är att stödja och utveckla projektkompetens inom upp-giftsområdet och ansökning om utomstående projektfinansiering.


Palvelukustannuksista (%) käytetään syrjäyty-mistä ehkäisevään työhön

Andel av servicekostnader som används för att förebygga marginalisering

Vähintään 60 % – minst 60 %


Tehtäväalueen yhteiset - Uppgiftsområdets gemensamma

Kustannustaso (netto) euroa/asukas Kostnadsnivå (netto) euro/invånare 272 265 270 270 270

Avustukset (netto) euroa/asukas Bidrag (netto) euro/invånare - 16,8 16,8 16,8 16,8

Palvelujen kustannukset ikäryhmittäin Serviceanvändare per åldersgrupp

Lapset ja nuoret (0-18 v.) Barn och unga (0-18 år) 40 % 45 % 45 % 45 % 45 %

Työikäiset (18-60 v.) Invånare i arbetsför ålder (18-60 år) 25 % 22 % 22 % 22 % 22 %

Ikäihmiset (yli 60 v.)-äldre personer Äldre personer (över 60 år) 35 % 33 % 33 % 33 % 33 %

Kirjastopalvelut – Bibliotekstjänster

Nettomenot/asukas Nettoutgifter/invånare 49,3 51 49,3 49,3 49,3

Aineistomenot/asukas Materialutgifter/invånare 4,9 5 5 5 5

Kirjastokäynnit/asukas Biblioteksbesök/invånare 8 8 8 9 9

Lainat/asukas Lån/invånare 17 17 17 17 17

Verkkokäynnit Webbesök - 870 000 870 000 870 000 870 000

Kulttuuripalvelut – Kulturtjänster

Nettomenot/asukas Nettoutgifter/invånare 32 32 37 37 37

josta kulttuuritoiminta varav kulturverksamhet 14 14 19 19 19

josta museo- ja näyttelytoiminta varav museum och utställningar 18 18 18 18 18

Kulttuuripalvelutuotannon volyymi/ kävijämää-rät, näyttelyt ja tapahtumat

Serviceproduktiones volym/antal besökare, ut-ställningar och evenemang

75 000 80 000 80 000 80 000 80 000

Tuetut tapahtumat kulttuuritaloissa/kpl Stödda evenemang i kulturhus/antal - 120 120 120 120

Liikuntapalvelut – Idrottstjänster

Nettomenot/asukas Nettoutgifter/invånare - 68,99 67,5 67,5 67,5

Liikuntatilojen harjoitusvuorotunnit Träningsturer i idröttsanläggningar (timmar) 43 777 70 000 70 000 70 000 70 000

Uimahallin käynnit Besökare i simhallen 182 124 196 000 186 000 186 000 186 000

Liikuntapalveluiden palvelutuotannon suoritteet Idrottstjänsternas prestationer inom servi-ceproduktionen

82 404 145 000 175 838 175 000 175 000

Nuorisopalvelut - Ungdomstjänster

Nettomenot/asukas Nettoutgifter/invånare - 32,8 30,8 30,8 30,8

Nuorten käyntikerrat nuorisotoimen toiminnassa Antal besök (unga) inom ungdomstjänsternas verksamhet

59 624 70 000 65 000 65 000 65 000

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuo-ret

Unga som nås individuellt eller inom gruppverk-samhet

1 882 1 500 1 500 1 500 1 500

Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Unga som stöds planmässigt 167 200 200 200 200

Nuorisotilojen käyttötunnit Brukstimmar i ungdomslokalerna 5 543 6 000 6 000 6 000 6 000

Övikin käyttövuorokaudet Bruksdygn i Övik lägergård 192 230 230 230 230

Opetuspalvelut - Undervisningstjänster

Vapaan sivistystyön kustannukset netto eu-roa/asukas

Kostnader för fritt bildningsarbete netto, euro/invånare

11,63 11,3 12 12 12

Opiskelijamäärä Antal studerande 7657 8 300 8 000 8 000 8 000

- Kansalaisopisto - Kansalaisopisto 5 241 5 200

- BMI - BMI 2 416 3 100

67

Opetustunnit Undervisningstimmar 18 947 18 500 18 900 18 900 18 900

- Kansalaisopisto - Kansalaisopisto 12 722 12 200 12 600

- BMI - BMI 6 225 6 300 6 300

Taiteen perusopetuksen nettomeno/ porvoolai-nen asukas yhteensä

Konstundervisningensnettoutgifter/invånare från Borgå

13,48 11,44 15 15 15

- Musiikkiopisto - Musikinstitutet 9,18 7,25

- Taidekoulu - Konstskolan 4,3 4,19

Opiskelijamäärä Antal studeranden 3 370 3 475 3 450 3 450 3 450

- Musiikkiopisto (kaikki) - Musikinstitutet (alla) 2 390 2 425 2 400 2 400 2 400

joista sopimuskuntien oppilaita varav elever från avtalskommuner 1 191 1 100 1050 1 050

- Taidekoulu (kaikki) - Konstskolan (alla) 980 1 050 1 050 1 050 1 050

joista sopimuskuntien oppilaita varav elever från avtalskommuner 200 200 200 200

Opetustunnit Undervisningstimmar 49 633 52 950 51 950 51 950 51 950

- Musiikkiopisto - Musikinstitutet 43 933 47 000 46 000 46 000 46 000

- Taidekoulu - Konstskolan 5 700 5 950 5 950 5 950 5 950

Musiikkiopiston palvelujen kysyntä säilyy, haki-joita vähintään

Efterfrågan på Musikinstitutets tjänster bibe-hålls, antal sökanden minst

767 600 550 550 550

68


SIVISTYSTOIMEN JOHTO BILDNINGSSEKTORNS LEDN TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 0 100 100 100 100 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 0 1 300 1 300 1 300 1 300 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 0 1 400 1 400 1 400 1 400 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -668 850 - 767 400 - 780 700 - 780 700 - 780 700 Palvelujen ostot Köp av tjänster -110 868 - 188 500 - 192 600 - 193 600 - 193 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -14 302 - 15 500 - 15 500 - 15 500 - 15 500 Avustukset Understöd -47 318 - 49 500 - 50 500 - 49 500 - 49 500 Vuokrakulut Hyror -59 742 - 130 400 - 182 300 - 182 300 - 182 300 Muut kulut Övriga utigfter -27 343 - 43 800 - 41 800 - 41 800 - 41 800 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -928 422 - 1 195 100 - 1 263 400 - 1 263 400 - 1 263 400 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -928 422 - 1 193 700 - 1 262 000 - 1 262 000 - 1 262 000

SUOMENKIELISET KOULUTUSPALVELUT

FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGTJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 544 887 234 400 234 400 234 400 234 400 Maksutuotot Avgiftsintäkter 128 819 57 400 57 400 57 400 57 400 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 515 598 922 700 972 700 972 700 972 700 Vuokratuotot Hyresintäkter 8 031 28 800 28 800 28 800 28 800 Muut tuotot Övriga intäkter 55 967 76 800 76 800 76 800 76 800 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 1 253 304 1 320 100 1 370 100 1 370 100 1 370 100 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -21 474 084 - 22 139 000 - 22 231 900 - 22 191 900 - 22 191 900 Palvelujen ostot Köp av tjänster -6 271 204 - 5 656 300 - 6 004 400 - 6 004 400 - 6 004 400 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -865 918 - 772 100 - 794 600 - 794 600 - 794 600 Avustukset Understöd -254 833 - 239 200 - 239 200 - 239 200 - 239 200 Vuokrakulut Hyror -9 149 138 - 9 410 400 - 9 671 100 - 9 671 100 - 9 671 100 Muut kulut Övriga utigfter -116 651 - 11 800 - 11 800 - 11 800 - 11 800 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -38 131 828 - 38 228 800 - 38 953 000 - 38 913 000 - 38 913 000 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -36 878 524 - 36 908 700 - 37 582 900 - 37 542 900 - 37 542 900

RUOTSINKIELISET KOULUTUSPALVELUT

SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 300 730 149 800 149 800 149 800 149 800 Maksutuotot Avgiftssintäkter 2 659 900 900 900 900 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 253 551 538 000 581 900 581 900 581 900 Vuokratuotot Hyresintäkter 5 358 31 200 31 200 31 200 31 200 Muut tuotot Övriga intäkter 41 650 50 800 50 800 50 800 50 800 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 603 947 770 700 814 600 814 600 814 600 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -10 864 862 - 11 003 700 - 11 139 700 - 11 126 300 - 11 126 300 Palvelujen ostot Köp av tjänster -3 386 033 - 3 094 900 - 3 146 300 - 3 146 300 - 3 146 300 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -479 704 - 401 100 - 405 300 - 405 300 - 405 300 Avustukset Understöd -4 237 - 400 - 400 - 400 - 400 Vuokrakulut Hyror -3 563 926 - 4 027 700 - 4 573 400 - 4 573 400 - 4 573 400 Muut kulut Övriga utigfter -27 721 - 11 900 - 11 900 - 11 900 - 11 900 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -18 326 483 - 18 539 700 - 19 277 000 - 19 263 600 - 19 263 600 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -17 722 536 - 17 769 000 - 18 462 400 - 18 449 000 - 18 449 000

VARHAISKASVATUS- PALVELUT

TJÄNSTER INOM SMÅBARNSFOSTRAN

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 105 761 77 100 77 100 77 100 77 100 Maksutuotot Avgiftsintäkter 3 640 748 3 679 600 3 749 400 3 749 400 3 749 400 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 8 892 7 000 7 000 7 000 7 000 Muut tuotot Övriga intäkter 29 282 9 200 9 200 9 200 9 200 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 3 784 683 3 772 900 3 842 700 3 842 700 3 842 700

KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -19 620 427 - 20 232 300 - 20 405 200 - 20 409 800 - 20 409 800 Palvelujen ostot Köp av tjänster -6 257 382 - 6 031 100 - 5 493 200 - 5 493 200 - 5 493 200 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -222 407 - 229 700 - 229 700 - 229 700 - 229 700 Avustukset Understöd -3 104 897 - 2 982 800 - 4 138 100 - 4 138 100 - 4 138 100 Vuokrakulut Hyror -3 282 516 - 3 973 800 - 4 025 400 - 4 025 400 - 4 025 400 Muut kulut Övriga utigfter -157 465 - 60 900 - 60 900 - 60 900 - 60 900 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -32 645 096 - 33 510 600 - 34 352 500 - 34 357 100 - 34 357 100

TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -28 860 413 - 29 737 700 - 30 509 800 - 30 514 400 - 30 514 400

69


KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT

KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER

TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 772 621 707 300 707 300 707 300 707 300 Maksutuotot Avgiftsintäkter 2 250 256 2 322 800 2 318 800 2 318 800 2 318 800 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 358 926 260 000 280 000 280 000 280 000 Vuokratuotot Hyresintäkter 610 239 583 800 574 800 574 800 574 800 Muut tuotot Övriga intäkter 161 906 116 300 116 300 116 300 116 300 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 4 153 948 3 990 200 3 997 200 3 997 200 3 997 200 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -10 094 976 - 9 935 300 - 10 185 900 - 10 218 700 - 10 218 700 Palvelujen ostot Köp av tjänster -2 451 838 - 1 959 300 - 2 098 800 - 2 101 800 - 2 101 800 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnöden. -1 557 423 - 1 346 600 - 1 353 200 - 1 331 400 - 1 331 400 Avustukset Understöd -976 099 - 1 147 300 - 1 207 300 - 1 142 400 - 1 142 400 Vuokrakulut Hyror -2 398 309 - 2 340 400 - 2 562 100 - 2 562 100 - 2 562 100 Muut kulut Övriga utigfter -168 877 - 127 500 - 107 300 - 105 400 - 105 400 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -17 647 521 - 16 856 400 - 17 514 600 - 17 461 800 - 17 461 800 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOM. TOTALT -13 493 573 - 12 866 200 - 13 517 400 - 13 464 600 - 13 464 600

SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ BILDNINGSSEKTORN TOTALT TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 9 795 882 9 855 300 10 026 000 10 026 000 10 026 000 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -107 679 350 - 108 330 600 - 111 360 500 - 111 258 900 - 111 258 900 YHTEENSÄ TOTALT -97 883 468 - 98 475 300 - 101 334 500 - 101 232 900 - 101 232 900

70

4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland

Toimialan sitova nettomääräraha: + 750 000 euroa Pelastustoimen strategia 2025 tukee osaltaan pelastuslain sekä halli-tusohjelman, yhteiskunnan turvallisuusstrategian, sisäisen turvalli-suuden ohjelman ja sisäasiainministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanoa ja ohjaa alueellisten pelastuslaitosten toimintaa. Stra-tegiassa määritellään ne painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joi-den avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Strategian tavoitteena on antaa yhteiset perusteet pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle yhteistyölle. Hyväksytyn strategian mukaisesti pelastus-laitosten tulee toimia laaja-alaisina turvallisuuden osaajina, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa. Itä-Uudenmaan pelastusalueella pelastuslaitoksen tuottamien palve-lujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen strategiaan, pelas-tustoimen lainsäädäntöön sekä sisäasiainministeriön asettamiin pe-lastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. Pelastus-laitoksen tuottamien palvelujen alueellinen saatavuus ja taso on määritelty yksityiskohtaisemmin pelastusalueen 2010–2014 palvelu-tasopäätöksessä, joka on laadittu yhteistyössä sopijakuntien kanssa. Pelastuslaitoksen palvelutason perusteena on alueen riskinarvio, jonka nojalla on määritelty nykyisin ylläpidettävät resurssit alueen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun edellyttämien toimintojen ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen toimin-nan arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä pelastuspalvelujen kattavuuteen ja saantiin. Ydintoiminnat pelastuslain edellyttämän palvelutuotannon ylläpitä-misessä muodostuvat onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoimin-nan, öljyntorjunnan sekä tilannekeskuksen toiminnoista. Pelastus-laissa todettujen tehtävien lisäksi pelastustoimi hoitaa muuhun lain-säädäntöön ja tehtyihin sopimuksiin perustuvia tehtäviä, joista mer-kittävimmät ovat ensihoito- ja ensivastepalvelut, öljy- ja muiden ym-päristövahinkojen torjuntaa koskevat tehtävät sekä vaarallisia ai-neita koskevat valvontatehtävät. Muuttuvassa toimintaympäristössä pelastustoimen henkilöstö on keskeinen voimavara ja kriittinen menestystekijä pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Palkatun ja vapaaehtoisen henkilös-tön määrän, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa pelastuslaitoksen tuottamassa palvelutoiminnassa, jossa myös henkilöstön ikääntymisen vaikutus tulee huomioida päivittäi-sessä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Riittävän toimintakyvyn ylläpi-tämiseksi henkilöstön tietotaitoa kehitetään alueen uhkien edellyt-tämällä tavalla ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kehittä-mistoiminnan tuloksia hyödynnetään päivittäisessä toiminnassa. Suuronnettomuudet ja kuntia koskevat erityistilanteet edellyttävät osin sellaisia valmiuksia ja järjestelyjä, joita ei tarvita päivittäisissä onnettomuustilanteissa. Erityistilanteiden hallintaa koskevan val-miuden ylläpitämiseksi toimintaan osallistuvien organisaatioiden, toimintaan käytettävien toimitilojen sekä tarvittavien teknisten jär-jestelmien valmiuksia kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan, jotka toimivat ydintoimintoja tukevina prosesseina henkilöstön osaamisen, pelastustoiminnan ja tekniikan kehittämisessä.

Sektorns bindande nettoanslag: + 750 000 euro Räddningsväsendets strategi 2025 stöder för sin del verkställandet av räddningslagen samt regeringsprogrammet, samhällets säkerhets-strategi, programmet för den inre säkerheten och strategin för inri-kesministeriets förvaltningsområde, och styr de regionala räddnings-verkens verksamhet. I strategin fastställs de tyngdpunkter och cen-trala verksamhetslinjer med vilka räddningsväsendet svarar mot framtida utmaningar. Det strategiska målet är att skapa en gemen-sam grund för långsiktig planering och utveckling av verksamheten hos myndigheter, anstalter och frivilliga organisationer som sköter räddningsväsendets uppgifter och för samarbete mellan dessa. Enligt den godkända strategin bör räddningsverken ha ett mångsidigt kun-nande i säkerheten som har en central roll för producering och pla-nering av lokala säkerhetstjänster. I Östra Nylands räddningsområde baserar sig räddningsverkets tjäns-ters tillgänglighet och nivå på räddningsväsendets strategi, på den lagstiftning som styr räddningsväsendet samt på de nationella mål för resultat och service som inrikesministeriet har fastställt. Den reg-ionala tillgängligheten och nivån för räddningsverkets tjänster defi-nieras i detalj i beslutet om servicenivå för regionen 2010–2014, som utarbetats i samråd med avtalskommunerna. Räddningsverkets servicenivå baserar sig på en bedömning av ris-kerna i området. På basis av riskbedömningen har nuvarande resur-ser beräknats vara nödvändiga för att upprätthålla de funktioner som behövs för förebyggande av olyckor, för räddningsverksamhet och för befolkningsskydd. Vid bedömningen av räddningsverkets verk-samhet har man fäst speciell uppmärksamhet på förebyggandet av olyckor och på omfattningen av och tillgången på räddningstjänster. Enligt räddningslagen upprätthåller man serviceproduktionens cen-trala funktioner genom förebyggande av olyckor, räddningsverksam-het, oljebekämpning samt lägescentralens verksamhet. Utöver de uppgifter som enligt räddningslagen hör till räddningsverket sköter det även uppgifter som grundar sig på övrig lagstiftning och avtal. De viktigaste av dessa uppgifter är uppdrag i anknytning till ambulans-sjukvård och första insatsen, oljeskydd och förebyggande av övriga miljöskador samt övervakning av farliga ämnen. Räddningsväsendets personal är en central resurs och en kritisk framgångsfaktor vid upprätthållandet av räddningsverkets funktions-förmåga i en föränderlig omvärld. Upprätthållandet av en personal-styrka bestående av avlönade och frivilliga personer samt deras kom-petens och arbetsförmåga är av central betydelse för räddningsver-kets tjänster, där också åldrandet och dess effekter ska beaktas vid upprätthållandet av den dagliga funktionsförmågan. För att upprätt-hålla tillräcklig funktionsförmåga utvecklas personalens kompetens och färdigheter så att de motsvarar riskerna i regionen. I den dagliga verksamheten utnyttjar man också resultaten från den utvecklings-verksamhet som har bedrivits inom räddningsverkens nätverk. Vid katastrofer och undantagsförhållanden som berör kommunerna krävs sådana färdigheter och arrangemang som inte behövs i dagliga olyckssituationer. För att upprätthålla en beredskap att hantera ex-ceptionella situationer utvecklar man i samarbete med andra parter beredskapen hos de organisationer som deltar i verksamheten, de verksamhetslokaler som används och de tekniska system som be-hövs. Räddningsväsendet deltar också i branschens nationella och in-ternationella samarbete och utveckling, som stöder utvecklingen av personalens kunnande, räddningsverksamheten och tekniken.

71

4.4.1 Hallinto–Förvaltning Pelastuslaitos on organisoitu hallintoon ja kolmeen tehtäväaluee-seen, jotka ovat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja ensi-hoito. Sopijakuntia edustavana päätöksentekoelimenä toimii kah-deksanjäseninen aluepelastuslautakunta, joka toimii keskeisenä pää-töksentekoelimenä kehitettäessä pelastustoimen toimintoja alueel-lisena organisaationa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Pelastuslaitoksen toiminnan painopisteet on asetettu vastaamaan toimintaympäristön asettamia haasteita arvioimalla niiden merki-tystä alueen kokonaisturvallisuuden kannalta. Pelastusalueen turval-lisuutta arvioidaan määrävälein tehtävällä riskiarviolla ja alueen re-sursseja kohdennetaan riskiarvion mukaisesti.

Räddningsverkets organisation omfattar förvaltning och tre uppgifts-områden (förebyggande av olyckor, räddningsverksamhet och ambu-lanssjukvård). Regionala räddningsnämnden har åtta ledamöter och representerar avtalskommunerna som ett beslutsorgan. Nämnden beslutar om ärenden i anknytning till räddningsverket och utveckl-ingen av räddningsverkets verksamhet som en regional organisation i verksamhetsmiljön som ständigt förändras. Räddningsverkets verksamhet fokuserar på att beakta de utmaningar som omvärlden ställer och på att bedöma utmaningarnas betydelse med tanke på områdets totala säkerhet. Säkerheten i räddningsom-rådet bedöms med regelbundna riskbedömningar, och områdets re-surser riktas enligt bedömningarna.


Toimintavalmiusaika / pelastustoiminnan keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina

Aktionsberedskapstid/räddningsverksamhetens ge-nomsnittliga aktionsberedskapstid i procent.

80 %

Henkilöstön työpanos / pelastushenkilöstön henkilöstöre-surssien ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa (vakituinen ja sivutoiminen)

Personalens arbetsinsats/upprätthållande av rädd-ningspersonalens personalresurser i den dagliga verk-samheten (ordinarie och halvordinarie)

42 100 kalenteripäivää – kalender-dagar

Henkilöstön työpanos / ensihoidon henkilöstöresurssien yl-läpitäminen päivittäisessä toiminnassa

Personalens arbetsinsats/upprätthållande av ambulans-sjukvårdens personalresurser enligt beslutet om ser-vicenivå i den dagliga verksamheten

5078 kalenteripäivää - kalenderda-gar

4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet

Tehtäväalue vastaa pelastusalueen operatiivisesta toiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta pelastusalueella. Pelastustoiminnan lisäksi tehtäväalueen toimintoihin on sisällytetty öljyvahinkojen torjunta sekä pelastuslaitoksen ylläpitämän tilannekeskuksen ylläpitäminen. Valtakunnallisia hätäkeskuksia koskevan uudistuksen myötä uusi hä-täkeskusjärjestelmä perustuu ERICA- järjestelmään, joka aiheuttaa muutoksia pelastuslaitosten nykyisin käyttämään PEKE- johtamisjär-jestelmään. Sisäasiainhallinnon toimesta on jo aloitettu uuteen ERICA- hätäkeskusjärjestelmään soveltuvan KEJO- johtamisjärjestel-män hankinta. Johtamisjärjestelmän uusinnan johdosta pelastustoi-men operatiivisen henkilöstön valmiuksia uusien tietojärjestelmien käyttöön lisätään. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutusta tehos-tetaan ja toimintaa kehitetään tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuu-deksi. Palokuntien ensivastetoimintaan liittyvää koulutusta toteute-taan yhtenäisen koulutusjärjestelmän mukaisesti koko alueella. Ajo-neuvojen uusintaa ja kierrätystä jatketaan palvelutasopäätöksen ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Heikoilla jäillä tapahtuvaa pelas-tustoimintaa parannetaan pelastustoimintaan soveltuvalla kalusto-hankinnalla. Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvän kaluston ja laitteiston yhtenäistä-mistä jatketaan ja vene- ja öljyntorjuntakalustoa lisätään hyväksytyn öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Öljyntorjuntakaluston liiku-teltavuutta tehostetaan konttijärjestelmällä ja Neste Oilin satamassa ylläpidetään öljyisen jätteen varastoaluksena ”Vesikko” proomua, kahta öljyntorjuntalaitakerääjää sisältävää konttia sekä kahta laiva-palojen sammutukseen soveltuvaa laivapalojen sammutuskonttia. Satamassa olevan kaluston käyttö ja ylläpito perustuu pelastuslaitok-sen ja Neste Oilin väliseen sopimukseen. Tilannekeskuksen tehtävänä on vastata pelastuslaitoksen toimintaa tukevasta viranomaistoiminnasta sekä kuntien johtoryhmien ja mui-den avainhenkilöiden hälyttämisestä kuntia koskevissa erityis- ja poikkeustilanteissa. Tilannekeskuksen toimintavalmiutta lisätään ke-hittämällä henkilöstön valmiuksia tilannekeskustoimintaan soveltu-vaksi. Keskuksen vanhentunutta teknistä laitteistoa uusitaan.

Uppgiftsområdet svarar för den operativa verksamheten och bered-skapen i räddningsområdet. Utöver räddningsverksamhet omfattar uppgiftsområdets verksamhet även bekämpning av oljeskador samt upprätthållandet av lägescentralen. I och med förnyelsen som gäller de nationella nödcentralerna grun-dar sig nödcentralsystemet på Nödcentralsdatasystemet ERICA som orsakar ändringar i det nuvarande ledningssystemet PEKE. På inrikes-förvaltningens initiativ har man redan inlett en upphandling för led-ningssystemet KEJO som passar till ERICA. På grund av att lednings-systemet förnyas, ökas den operativa personlens beredskap i nya da-tasystem. Utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer ef-fektiviseras och verksamheten utvecklas till en ändamålsenlig helhet. Man ordnar mer utbildning i första insatsen enligt det enhetliga ut-bildningssystemet i hela området. Man fortsätter att köpa nya och återvinna gamla fordon enligt beslut om servicenivån. Räddnings-verksamhet på svag is förbättras genom att skaffa lämplig utrustning. Standardiseringen av oljebekämpningsutrustningen fortskrider och ny utrustning till båtar och för bekämpning av oljeskador skaffas en-ligt den godkända oljebekämpningsplanen. Med hjälp av containrar förbättrar man oljebekämpningsutrustningens rörlighet. I Neste Oils hamn finns en pråm (”Vesikko”) som lager för oljeavfall, två contain-rar med oljebekämpningsutrustning samt två släckningscontainrar för båtbränder. Användningen av utrustningen i hamnen och under-hållet grundar sig på avtalet mellan räddningsverket och Neste Oil. Lägescentralens uppgift är att svara för myndighetsverksamheten som stöder räddningsverkets verksamhet samt för att larma kommu-nernas ledningsgrupper och nyckelpersoner vid special- och undan-tagssituationer. Man ökar beredskapen för lägescentralen genom att utveckla personalens färdigheter för verksamheten i lägescentralen. Centralens föråldrad teknisk utrustning byts ut.

72

Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi pelastuslaitos kou-luttaa henkilöstöään suunnitelman mukaisesti ja vastaa sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksesta erillisen ohjelman mukaisesti. Sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulu-tus hankitaan ostopalveluna alan koulutuspalveluja tarjoavilta järjes-töiltä. Vanhentuneen kaluston uusimista jatketaan tehdyn investointisuun-nitelman ja palvelutasopäätöksen mukaisesti ja tavoitteena on uusia raskaat ajoneuvot enintään 20-vuoden ikäisinä ja ajoneuvoverosta vapautetut ajoneuvot viiden vuoden välein. Huoltopalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi huoltopalve-luja kilpailutetaan määrävälein ja keskitetään yksilöityihin paikkoihin. Pelastusasemien (Sipoo, Loviisa) uusintaan liittyvää suunnittelua jat-ketaan asianomaisten sopijakuntien kanssa. Loviisan pelastusasemaa koskevassa suunnitelmassa huomioidaan tulevan moottoritien ra-kentaminen ja siihen liittyvä Loviisan alueen tavoitettavuus. Kuntara-kennelaki ja alueella tapahtuvat yhdistymisselvitykset voivat muut-taa pelastusasemien suunnitteluun liittyviä tavoitteita.

För att upprätthålla räddningsverkets funktionsförmåga utbildar räddningsverket sin personal enligt planen och svarar för utbild-ningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer enligt ett separat program. Utbildningen för halvordinarie brandkårer och av-talsbrandkårer köps av organisationer som bjuder utbildningstjäns-ter inom branschen. Man fortsätter att byta ut den gamla utrustningen enligt investe-ringsplanen och beslutet om servicenivån, och målet är att tunga for-don är högst 20 år gamla och att de fordon för vilka man inte behöver betala fordonsskatt byts ut vart femte år. För att dämpa underhållsservicens kostnadsutveckling konkurrensut-sätter man underhållsservicen och fastställer regelbundet de ställen man köper servicen från. Planeringen om renoveringen av räddnings-stationerna i Sibbo och Lovisa fortsätter med berörda avtalskommu-ner. I planen för Lovisa räddningsstation beaktar man byggandet av den nya motorvägen och Lovisaområdets tillgänglighet. Den kom-mande kommunstrukturlagen och kommunutredningar i området kan ändra målsättningar för planering av räddningsstationer.


Toimintavalmiusaika / ensimmäisen yksikön keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina

Aktionsberedskapstid / den första enhetens genomsnittliga akt-ionsberedskapstid i procent.

80 %

Vakituiseen, sivutoimisiin ja sopimuspalokuntiin kuuluvien henkilöstön määrän ja toimintakyvyn ylläpitäminen / vakitui-sen, sivutoimisen ja sopimuspalokuntien savusukeltamiseen kykenevän henkilöstön määrä

Upprätthållande av personalstyrkan och personalens funktions-förmåga inom ordinarie, halvordinarie brandkårer och avtals-brandkårer/personalen i ordinarie, halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer som kan delta i rökdykning

220 henkilöä - per-soner

4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy–Förebyggande av olyckor

Tehtäväalue vastaa onnettomuuksien ehkäisyn tehtävien hoitami-sesta hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunni-telmassa määritellään tarkastustoimintaan liittyvät toimenpiteet sekä valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Li-säksi siinä määritellään yhdyskunta- ja rakentamissuunnitteluun liit-tyvä viranomaisyhteistyö sekä suunnittelijoiden neuvonta ja pelas-tusviranomaisen asiantuntijalausuntojen antaminen. Turvallisuuden parantamiseksi asumiseen liittyvää turvallisuutta ke-hitetään ja keskeisenä tavoitteena on palojen määrän vähentäminen ja turvallisuustason nostaminen yhteistyössä eri viranomaisten kan-ssa. Erheellisten paloilmoitusten määrää pyritään edelleen vähentä-mään erillisellä ERHE–hankkeella, jonka tavoitteena on alentaa auto-maattisten paloilmoituslaitteiden aiheuttamia erheellisiä hälytyksiä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Väestöhälytinjärjestelmää nykyai-kaistetaan ja suurtehohälyttimiä sijoitetaan riskienarvioinnin perus-teella määriteltyihin kohteisiin. Neuvonta- ja valistustoimintaan liit-tyvän turvallisuusviestinnän tavoitteena on saavuttaa vähintään 20 % pelastusalueen asukkaista. Yhden tai kahden asuinrakennuksen valvontatoimenpiteenä käytetään omavalvontaa. Palotarkastusten maksullisuutta tarkennetaan valtakunnallisten lin-jausten mukaisesti ja valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Valvontasuunnitelman edellyttämät toimintatavan muutokset mu-kautetaan osaksi päivittäistä tarkastustoimintaa. Valvontatoimin-taan liittyvää koko alueen kattavaa palotarkastusohjelmistoa hyö-dynnetään tehokkaasti suunnittelutoiminnassa, tarkastusten koh-dentamisessa ja niiden seurannassa. Alueella vapautetun nuohoustoiminnan palvelutuotannon ja sen hin-takehitystä seurataan asianomaisille yrityksille suunnatulla vuosit-tain tehtävällä erillisellä kyselyllä. Henkilöstön rekrytoinnissa huomi-oidaan valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän laajuus sekä muuttuvien toimintatapojen asettamat vaatimukset.

Uppgiftsområdet svarar för förebyggandet av olyckor i enlighet med den godkända tillsynsplanen. I tillsynsplanen definieras de åtgärder som ansluter sig till inspektioner samt samarbetet med övriga myn-digheter och intressenter. I planen definierar man också det myndig-hetssamarbete som ansluter sig till samhälls- och byggplanering samt rådgivning till planerare och expertutlåtanden som räddningsmyn-digheten ger. Tryggheten i anslutning till boende förbättras. Ett centralt mål är att i samarbete med olika myndigheter minska antalet bränder och höja säkerhetsnivån. Man strävar fortfarande efter att minska antalet fel-aktiga brandlarm med projektet ERHE, med vilket man strävar efter att minska antalet felaktiga brandlarm från automatiska brandan-läggningar och kostnaderna för dem. Utomhuslarmen moderniseras och högeffektiva larmsystem placeras på ställen som bestäms utgå-ende från en riskbedömning. Det strävas efter att minst 20 % av in-vånarna inom räddningsområdet nås med säkerhetsinformationen i anslutning till rådgivnings- och upplysningsverksamheten. Bostads-hus med en bostad eller två bostäder övervakas med egenkontroller. Avgiftsbelagda brandsyner preciseras enligt de nationella riktlinjerna och tillsynsplanen uppdateras årligen. De ändringar i verksamhets-sättet som tillsynsplanen förutsätter tillämpas så att de blir en del av den dagliga tillsynsverksamheten. Ett datorprogram för brandsyner för hela områdets tillsyn utnyttjas effektivt vid synerna och plane-ringen samt uppföljningen. Uppföljningen av de avreglerade sotningstjänsterna och dess prisut-veckling följs upp med årliga enkäter till företagen inom branschen. Vid personalrekrytering beaktas omfattningen av tillsynsverksam-heten och säkerhetsinformationen samt de krav som de varierande handlingssätten ställer.

73


Pelastusalueen valvontasuunnitelman mukaisten suorittei-den kokonaismäärä / vuosi

Totalt antal prestationer i räddningsområdet/år enligt tillsynsplanen

3 500 suoritetta - 3 500 prestati-oner

Turvallisuuskoulutusta ja – neuvontaa saaneiden lukumäärä / %:ia alueen väestöstä

Antal personer / % av områdets befolkning som fått sä-kerhetsutbildning och information

19 000 henkilöä / 20 %:ia alueen väestöstä - 19 000 personer/ 20 % av områdets befolkning

4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoito-alue ja pelastuslaitos ovat 2011 hyväksytyllä yhteistoimintasopimuk-sella sopineet ensihoidon järjestämisestä ja sen palvelutuotannon to-teuttamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa 1.1.2012 alkaen. Yhteistoimintasopimus perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja en-sivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueella. Pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ovat sairaanhoitoalueen palve-lutasomäärityksen mukaisesti sijoitettuina valmiuteen Porvoon, Lo-viisan ja Sipoon palveluyksiköihin. Lisäksi Sipoon ja Loviisan väestön tavoitettavuuden parantamiseksi on perustettu uudet ensihoidon päivystyspisteet Sipoon Söderkullan ja Loviisan Koskenkylän alueille. Ensihoidon palveluverkostoa täydennetään Porvoon sairaanhoito-alueen hyväksymillä pelastustoimen ensivasteyksiköillä. Ensihoidon palvelutuotantoa kehitetään kouluttamalla ja testaa-malla henkilöstöä, seuraamalla asiakaspalautetta ja palvelujen toteu-tumista sekä potilaiden tavoitettavuutta. Lisäksi yhdenmukaistetaan potilaan hoitoon liittyviä hoitokäytänteitä ja kehitetään potilastur-vallisuutta osaksi päivittäistä toimintaa. Pätevän ensihoidon henkilöstön saannin varmistamiseksi ylläpide-tään opiskelijaohjausjärjestelmää ja toimitaan yhteistyössä alan op-pilaitosten kanssa sekä hyödynnetään pelastustoimen kumppanuus-verkoston suomia mahdollisuuksia.

Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket har i ett samarbetsavtal, som godkändes 2011, avtalat om ordnande av ambulanssjukvården och dess servicepro-duktion i kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde från 1.1.2012. Samarbetsavtalet grundar sig på ett beslut om servicenivån som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt godkänt för producering av tjänster i anknytning till ambulanssjukvård och första insatsen inom Borgå sjukvårdsområde. Ambulanssjukvårdens enheter placeras enligt sjukvårdsdistriktets beslut om servicenivån i beredskap i Borgå, Lovisa och Sibbo betjä-ningsenheter. Dessutom har man grundat nya jourenheter i Söder-kulla i Sibbo och Forsby i Lovisa för att kunna nå befolkningen i Sibbo och Lovisa bättre. Ambulanssjukvårdens servicenät kompletteras med räddningsverkets enheter för första insatsen som Borgå sjuk-vårdsområde godkänt. Ambulanssjukvårdens serviceproduktion utvecklas genom att utbilda och testa personalen samt att följa kundresponsen, genomförande av tjänsterna och hur patienterna nås. Praxisen i anslutning till vård av patienter görs också enhetligare och frågor i anslutning till pati-entsäkerhet utvecklas som en del av den dagliga verksamheten. För att säkerställa rekrytering av kompetent personal för ambulans-sjukvården upprätthåller man ett system för handledning av stu-derande och har samarbete med läroanstalterna inom branschen samt utnyttjar de möjligheter räddningsverkets samarbetspartner erbjuder.


Ensihoitopalvelut Porvoon sairaanhoito-alueella / vä-estön tavoittaminen %:ia kiireellisyysluokittain

Ambulanssjukvården inom Borgå sjukvårdsområde/att nå befolk-ningen % per prioritetsklass

Riskialueluokka Riskområde A: 8 min. A: 15 min. A: 30 min.

1 70 % 90 % 90 %

2 60 % 90 % 90 %

3 45 % 85 % 90 %

4 25 % 70 % 85 %

B: 8 min. B: 15 min. C: 30 min.

1 60 % 85 % 90 %

2 55 % 85 % 90 %

3 45 % 80 % 85 % 4 25 % 60 % 80 %

Ensihoitopalveluiden suoritteiden määrä Antalet prestationer inom ambu-

lanssjukvården 13 000 suoritetta/ 13 000 prestationer

74


HALLINTO FÖRVALTNING TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 669 117 1 138 600 1 201 800 1 204 400 1 204 400 Muut tuotot Övriga intäkter 96 131 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 765 248 1 138 600 1 201 800 1 204 400 1 204 400 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -278 812 - 292 300 - 291 500 - 291 500 - 291 500 Palvelujen ostot Köp av tjänster -118 292 - 99 400 - 110 600 - 110 600 - 110 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -10 332 - 11 300 - 12 800 - 12 800 - 12 800 Avustukset Understöd 0 - 500 - 500 - 500 - 500 Vuokrakulut Hyror -26 132 - 32 500 - 33 300 - 33 300 - 33 300 Muut kulut Övriga utgifter -9 874 - 2 600 - 3 100 - 5 700 - 5 700 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -443 442 - 438 600 - 451 800 - 454 400 - 454 400 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT 321 806 700 000 750 000 750 000 750 000 PELASTUSTOIMI RÄDDNINGSVERKSAMHET TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 8 748 401 7 577 400 7 664 000 7 664 000 7 664 000 Maksutuotot Avgiftsintäkter 71 182 70 000 70 000 70 000 70 000 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 146 976 99 000 99 500 99 500 99 500 Vuokratuotot 13 500 13 500 13 500 Muut tuotot Övriga intäkter 37 254 6 500 6 500 6 500 6 500 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 9 003 813 7 752 900 7 853 500 7 853 500 7 853 500 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -4 970 924 - 5 306 600 - 5 353 000 - 5 353 000 - 5 353 000 Palvelujen ostot Köp av tjänster -985 454 - 952 500 - 952 600 - 952 600 - 952 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -412 683 - 268 500 - 287 400 - 287 400 - 287 400 Avustukset Understöd -150 - 10 000 - 5 000 - 5 000 - 5 000 Vuokrakulut Hyror -1 069 039 - 1 195 300 - 1 238 600 - 1 238 600 - 1 238 600 Muut kulut Övriga utgifter -50 505 - 20 000 - 16 900 - 16 900 - 16 900 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -7 488 755 - 7 752 900 - 7 853 500 - 7 853 500 - 7 853 500 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT 1 515 058 0 0 0 0 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY FÖREBYGGANDE AV OLYCKOR TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 0 905 300 931 200 931 200 931 200 Maksutuotot Avgiftsintäkter 10 295 5 000 13 500 13 500 13 500 Muut tuotot Övriga intäkter 29 1 000 500 500 500 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 10 324 911 300 945 200 945 200 945 200 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -563 762 - 642 800 - 673 100 - 673 100 - 673 100 Palvelujen ostot Köp av tjänster -113 223 - 126 000 - 129 000 - 129 000 - 129 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -46 446 - 33 700 - 36 700 - 36 700 - 36 700 Vuokrakulut Hyror -82 862 - 106 500 - 102 600 - 102 600 - 102 600 Muut kulut Övriga utgifter -4 603 - 2 300 - 3 800 - 3 800 - 3 800 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -810 895 - 911 300 - 945 200 - 945 200 - 945 200 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT -800 571 0 0 0 0 ENSIHOITOPALVELUT AMBULANSSJUKVÅRD TUOTOT INTÄKTER Myyntituotot Försäljningsintäkter 2 631 403 3 041 700 3 089 500 3 089 500 3 089 500 Maksutuotot Avgiftsintäkter 1 415 110 1 416 100 1 447 400 1 447 400 1 447 400 Muut tuotot Övriga intäkter 8 502 TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 4 055 015 4 457 800 4 536 900 4 536 900 4 536 900 KULUT KOSTNADER Henkilöstökulut Personalkostnader -2 932 784 - 3 498 900 - 3 551 500 - 3 551 500 - 3 551 500 Palvelujen ostot Köp av tjänster -374 623 - 363 500 - 374 200 - 374 200 - 374 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenheter -371 367 - 208 800 - 199 800 - 199 800 - 199 800 Vuokrakulut Hyror -369 668 - 383 700 - 405 400 - 405 400 - 405 400 Muut kulut Övriga utgifter -6 573 - 2 900 - 6 000 - 6 000 - 6 000 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -4 055 015 - 4 457 800 - 4 536 900 - 4 536 900 - 4 536 900 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ UPPGIFTSOMRÅDE TOTALT 0 0 0 0 0 PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET TUOTOT YHTEENSÄ INTÄKTER TOTALT 13 834 401 14 260 600 14 537 400 14 540 000 14 540 000 KULUT YHTEENSÄ KOSTNADER TOTALT -12 798 107 - 13 560 600 - 13 787 400 - 13 790 000 - 13 790 000 YHTEENSÄ TOTALT 1 036 294 700 000 750 000 750 000 750 000

75

4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS Tilinp 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016 DRIFTSEKONOMIN SEKTORVIS Boksl 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016

KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN Tuotot *) Intäkter *) 48 235 656 50 853 500 54 176 900 54 147 800 54 075 800 Kulut Kostnader -49 405 250 - 51 550 800 - 56 172 500 - 55 849 200 - 55 852 200 YHTEENSÄ SAMMANLAGT -1 169 594 - 697 300 - 1 995 600 - 1 701 400 - 1 776 400 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN Tuotot Intäkter 18 246 673 16 753 700 18 333 500 18 300 000 18 300 000 Kulut Kostnader -151 558 987 - 154 819 400 - 161 066 300 - 164 794 300 - 167 031 600 YHTEENSÄ SAMMANLAGT -133 312 314 - 138 065 700 - 142 732 800 - 146 494 300 - 148 731 600 SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN Tuotot Intäkter 9 795 882 9 855 300 10 026 000 10 026 000 10 026 000 Kulut Kostnader -107 679 350 - 108 330 600 - 111 360 500 - 111 258 900 - 111 258 900 YHTEENSÄ SAMMANLAGT -97 883 468 - 98 475 300 - 101 334 500 - 101 232 900 - 101 232 900 PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET Tuotot Intäkter 13 834 400 14 260 600 14 537 400 14 540 000 14 540 000 Kulut Kostnader -12 798 107 - 13 560 600 - 13 787 400 - 13 790 000 - 13 790 000 YHTEENSÄ SAMMANLAGT 1 036 293 700 000 750 000 750 000 750 000 TOIMIALAT YHTEENSÄ - SEKTORERNA SAMMANLAGT Tuotot *) Intäkter *) 90 112 611 91 723 100 97 073 800 97 013 800 96 941 800 Kulut Kostnader -321 441 694 -328 261 400 -342 386 700 -345 692 400 -347 932 700 YHTEENSÄ SAMMANLAGT -231 329 083 -236 538 300 -245 312 900 -248 678 600 -250 990 900 *) Valmistus omaan käyttöön sisältyy - Tillverkning till eget bruk ingår

76

5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen

TULOSLASKELMA RESULTATRÄKNING Tilinp 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016

Boksl 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016

Toimintatuotot Verksamhetsintäkter Myyntituotot Försäljningsintäkter 26 347 677 26 127 900 27 403 100 27 350 200 27 350 200 Maksutuotot Avgiftsintäkter 16 949 671 16 809 300 16 670 300 16 650 200 16 650 200 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 5 471 241 5 023 700 5 925 900 5 927 900 5 855 900 Muut toimintatuotot Övriga intäkter 40 578 823 43 235 600 46 521 500 46 532 500 46 532 500 Yhteensä Sammanlagt 89 347 412 91 196 500 96 520 800 96 460 800 96 388 800

Valmistus omaan käyttöön Tillverkning till eget bruk 765 199 526 600 553 000 553 000 553 000

Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstökulut Personalkostnader -131 713 665 - 135 107 800 - 137 160 400 - 137 155 400 - 137 292 700 Palvelujen ostot Köp av tjänster -129 320 231 - 130 059 400 - 134 967 200 - 136 183 400 - 137 986 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat Material och förnödenheter -13 291 920 - 12 724 300 - 13 316 900 - 13 341 900 - 13 342 200 Avustukset Understöd -13 380 822 - 13 996 700 - 16 895 400 - 17 199 500 - 17 499 500 Muut toimintakulut Övriga verksamhetskostnader -33 735 056 - 36 373 200 - 40 046 800 - 41 812 200 - 41 811 700 Yhteensä Sammanlagt -321 441 694 - 328 261 400 - 342 386 700 - 345 692 400 - 347 932 700

TOIMINTAKATE VERKSAMHETSBIDRAG -231 329 083 - 236 538 300 - 245 312 900 - 248 678 600 - 250 990 900

Verotulot Skatteinkomster Kunnallisvero Kommunalskatt 166 871 555 173 835 000 179 000 000 187 000 000 190 000 000 Kiinteistövero Fastighetsskatt 12 479 913 12 800 000 14 900 000 15 200 000 15 500 000 Osuus yhteisöveron tuotosta Andel av samfundsskatten 14 443 151 15 000 000 17 000 000 18 000 000 16 000 000 Yhteensä Sammanlagt 193 794 619 201 635 000 210 900 000 220 200 000 221 500 000 Valtionosuudet Statsandelar 50 582 573 51 800 000 49 100 000 49 000 000 49 000 000 Rahoitustuotot Finansiella intäkter ja -kulut och kostnader Korkotuotot Ränteintäkter 180 912 100 000 100 000 100 000 100 000 Muut rahoitustuotot Övriga finansiella inkomster 2 754 355 2 500 000 2 600 000 2 600 000 2 600 000 Korkokulut Räntekostnader -2 932 064 - 3 200 000 - 3 000 000 - 3 700 000 - 4 500 000 Muut rahoituskulut Övriga finansiella kostnader -33 932 - 100 000 - 100 000 - 100 000 - 100 000 Yhteensä Sammanlagt -30 729 - 700 000 - 400 000 - 1 100 000 - 1 900 000 VUOSIKATE ÅRSBIDRAG 13 017 380 16 196 700 14 287 100 19 421 400 17 609 100

Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar ja arvonalentumiset och nedskrivningar -22 061 917 - 21 000 000 - 22 000 000 - 22 000 000 - 22 000 000

TILIKAUDEN RÄKENSKAPSPERIODENS TULOS RESULTAT -9 044 537 - 4 803 300 - 7 712 900 - 2 578 600 - 4 390 900

Poistoeron muutos Förändring av avskrivn.diff -209 204 Varausten muutos Förändring av reserver 1 371 858 Rahastojen muutos Förändring av fonder 976 277 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ÖVER-/UNDERSKOTT -6 905 606 - 4 803 300 - 7 712 900 - 2 578 600 - 4 390 900

77

6 Investointiosa–Investeringsdelen

6.1 Investointitaulukot–Investeringstabeller

INVESTOINNIT 2013-2017 Tilinp 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 INVESTERINGAR 2013-2017 Boksl 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016 Plan 2017 Plan 2018

KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNINGEN Menot Utgifter - 16 011 796 - 13 149 000 - 14 213 000 - 23 228 000 - 20 650 000 - 22 276 000 - 23 786 000 Tulot Inkomster 1 323 589 200 000 400 000 400 000 400 000 400 000 400 000 Yhteensä Totalt - 14 688 207 - 12 949 000 - 13 813 000 - 22 828 000 - 20 250 000 - 21 876 000 - 23 386 000 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN Menot Utgifter - 229 666 - 507 000 - 596 000 - 173 000 - 173 000 - 250 000 - 250 000 Yhteensä Totalt - 229 666 - 507 000 - 596 000 - 173 000 - 173 000 - 250 000 - 250 000

SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN Menot Utgifter - 429 851 - 365 000 - 400 000 - 450 000 - 1 080 000 - 1 860 000 - 1 260 000 Tulot Inkomster 158 530 20 000 20 000 20 000 20 000 50 000 20 000 Yhteensä Totalt - 271 321 - 345 000 - 380 000 - 430 000 - 1 060 000 - 1 810 000 - 1 240 000

PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET Menot Utgifter - 1 588 484 - 875 000 - 995 000 - 1 190 000 - 1 225 000 - 960 000 - 900 000 Tulot Inkomster 906 937 245 000 245 000 455 000 475 000 135 000 75 000 Yhteensä Totalt - 681 547 - 630 000 - 750 000 - 735 000 - 750 000 - 825 000 - 825 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ - INVESTERINGAR SAMMANLAGT Menot Utgifter -18 259 797 -14 896 000 -16 204 000 -25 041 000 -23 128 000 -25 346 000 -26 196 000 Tulot Inkomster 2 389 056 465 000 665 000 875 000 895 000 585 000 495 000 Yhteensä Totalt -15 870 741 -14 431 000 -15 539 000 -24 166 000 -22 233 000 -24 761 000 -25 701 000

Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia jo aloitetut tai vuonna 2014 aloitettavat yli 1 milj. euron hankkeet (kokonaiskustannus). Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt som redan påbörjats eller påbörjas år 2014, som överskrider 1 milj. euro (totalkostnad).

6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna

Kaupungin investointisuunnitelma laaditaan viideksi vuodeksi. Inves-tointisuunnitelmaan otetaan kaikki tulevien vuosien investointihank-keet. Investointisuunnitelmaa tarkistetaan kuitenkin vuosittain kun-kin vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Osa investointi-suunnitelmaan sisältyvistä investoinneista voi siirtyä toteutettavaksi suunniteltua aikaisemmin tai suunniteltua myöhemmin. Investoinnin sisältö, tarve ja kiireellisyys arvioidaan myös vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Talonrakennushankkeiden päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on tarvesuunnitelma, joka käsitellään ao. lautakunnassa ja kau-punginhallituksessa. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma ja hankkeen toteutuksen aikataulu. Hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvio laaditaan hankesuunnitelman ja hankkeelle varattu-jen määrärahojen pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyy yli yhden mil-joonan euron hankkeen luonnospiirustukset varsinaisen suunnittelu-työn pohjaksi tai se voi päättää hankkeen uudelleen valmistelusta tai valmistelun keskeyttämisestä. Investointisuunnitelmaan on sisällytetty myös ns. elinkaarihankkeita, jotka on tarkoitus toteuttaa yksityisen toteuttajan toimesta kaupun-gin palvelutuotannon tarpeita varten. Yksityinen toteuttaja vastaa myös tilojen toimivuudesta ja niiden käyttökustannuksista sopimus-kauden loppuun asti. Tällä tavoitellaan mm. parempaa rakentamisen laatua. Kaupunki puolestaan sitoutuu pitkäaikaisiin vuokrasopimuk-

Stadens investeringsplan upprättas för fem år. I investeringsplanen ingår alla investeringsprojekt för de kommande åren. Investerings-planen justeras dock årligen i samband med budgetberedningen för varje år. En del av de investeringar som ingår i investeringsplanen kan genomföras tidigare eller senare än planerat. I samband med bud-getberedningen bedöms också årligen innehållet i och behovet av in-vesteringen samt hur brådskande den är. Första skedet i beslutsprocessen för husbyggnadsprojekt är att utar-beta en behovsutredning som behandlas vid respektive nämnd och i stadsstyrelsen. Därefter upprättas en projektplan och en tidtabell för genomförandet av projektet. Skissritningar och en kostnadsberäk-ning för projektet utarbetas på basis av projektplanen och de anslag som reserverats för projektet. Stadsstyrelsen godkänner skissritning-arna för projekt på över en miljon euro som grund för det egentliga planeringsarbetet eller stadsstyrelsen kan besluta om en ny bered-ning av projektet eller om att avbryta beredningen. I investeringsplanen ingår också s.k. livscykelprojekt som ska utföras av en privat aktör för stadens behov av serviceproduktion. Den pri-vata aktören svarar också för lokalernas funktionalitet och för deras driftskostnader till avtalsperiodens slut. Med detta strävar man efter att uppnå bl.a. en bättre kvalitet i byggandet. Staden förbinder sig å sin sida till långa hyreskontrakt. Livscykelprojekten är inte stadens egna investeringar, men de finns i investeringsplanen därför att

78

siin. Elinkaarihankkeet eivät ole kaupungin omia investointeja, mutta ne on esitetty investointisuunnitelmassa sen vuoksi, että kaupungin omiin ja pitkäaikaisesti vuokrattaviin toimitiloihin liittyvät tulevien vuosien investointitarpeet voidaan nähdä yhtenä kokonaisuutena. Elinkaarihankkeiden sisältö ja hankinnan käynnistäminen valmistel-laan ja päätetään erillisasiana. Päätöksen elinkaarihankkeen aloitta-misesta tekee kaupunginvaltuusto. Elinkaarihankkeiden ominaispiire on että kustannustehokkuutta saa-vutetaan vain jos hankkeen kokonaiskustannus on riittävä suuri. Tämä pätee sekä tilaajan että toteuttajan näkökohdasta katsottuina. Tästä syystä tavoitellaan vähintään kahdenkymmenen miljoonan elinkaarihankkeen kilpailuttamista. Elinkaarihankkeen sisällön suun-nittelua aloitetaan ja hankkeen kilpailuttamisen valmistelua käynnis-tetään. Kaikista pitkäaikaisvuokrasopimuksista laaditaan lista, josta käy ilmi pitkäaikaisvuokrasopimuksen kohde, sopimuksen kesto ja kustan-nus/vuosi sekä kokonaiskustannus. TALONRAKENNUS

Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset Hankesuunnitelmia laaditaan kaikkiin yli 1 000 000 euron talonraken-nushankkeisiin. On tärkeää, että hankesuunnitelmat saadaan laadit-tua riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta investointien kustannusarviot saadaan mahdollisimman tarkoiksi ja toteutusvaihtoehdot vertail-tua. Peruskorjauksia ja laajennuksia toteutettaessa tulee lisäksi sel-vittää olemassa olevien rakennusten kunto ja kelpoisuus riittävän kattavasti. Energiansäästöinvestoinnit Kaupunki on sitotutunut säästämään 9 prosenttia vuoden 2008 käy-tetystä energiamäärästä vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoittei-den saavuttaminen edellyttää, että kaupunki tekee energiansääs-töön tähtääviä investointeja olemassa olevaan kiinteistömassaan. Painopiste investoinneissa on talotekniikassa, kuten esim. ilmanvaih-tojärjestelmien lämmöntalteenottolaitteissa ja säätöautomatiikassa. Kaukolämpöverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen lämmönläh-dettä muutetaan siten, että kevyen polttoaineen ja suoran sähköläm-mityksen käyttö korvataan maalämmöllä. Energiansäästöinvestoin-nin myötä kiinteistöjen käyttökustannukset alenevat ja sen myötä myös hallintokuntien maksama käyttövuokra pienenee. Energiasääs-tösuunnitelma hyväksytään kaupunginhallituksessa ennen suunnit-telutyön käynnistymistä. Uusi terveysasema Uusi terveysasema pyritään ensisijaisesti sijoittamaan Porvoon sai-raalan yhteyteen. Itäinen terveysasema toimii väistötiloissa Piispan-kadulla kunnes uuden terveysaseman tilat valmistuvat. Hankesuun-nitelma valmistuu vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen käytettävissä on tarkempi kustannusarvio. Kaupungille koituva maksuosuus tar-kentuu suunnittelun edetessä. Eestinmäen päiväkoti Eestinmäen päiväkoti laajennetaan viisiryhmäisestä kahdeksanryh-mäiseksi. Laajennuksen jälkeen päiväkodissa on laskennallisia hoito-paikkoja yhteensä 168. Nykyisen päiväkodin sijainti on liikenteelli-sesti edullinen ja laajentaminen on mm. tästä syystä perusteltua. Laajennustyöt käynnistyvät syksyllä 2014. Suomenkylän päiväkoti Entisen Suomenkylän koulun päärakennuksen peruskorjaus ja laajen-nus valmistuu vuoden 2014 alussa. Uuteen päiväkotiin tulee neljä hoitoryhmää eli 84 laskennallista hoitopaikkaa. Suomenkylän koulun osana ollut erillinen rakennus myydään. Pappilanmäen päiväkoti Pappilanmäen kuusiryhmäisessä päiväkodissa on ollut sisäilmaongel-mia usean vuoden ajan. Ongelmien syytä ei ole tutkimuksissa saatu

investeringsbehoven för de kommande åren i anslutning till stadens egna lokaler och lokaler som hyrs under en lång tid kan ses som en helhet. Innehållet i livscykelprojekten och inledningen av upphandlingen be-reds och beslutas som separata ärenden. Beslutet om att inleda ett livscykelprojekt fattas av stadsfullmäktige. Ett särdrag i livscykelprojekten är att kostnadseffektivitet uppnås endast om projektets totala omfattning är tillräckligt stort. Detta gäl-ler ur både beställarens och utförarens synvinkel. Av denna orsak ef-tersträvas en upphandling av livscykelprojekt på minst tjugo miljo-ner. Planeringen av innehållet i livscykelprojekten påbörjas och be-redningen av upphandlingen startar. Över alla långvariga hyreskontrakt görs en lista med uppgifter om hy-resobjekt, avtalslängd, kostnader/år samt totala kostnader.

HUSBYGGNAD

Projektplaner och fastighetsbesiktningar Projektplaner görs för alla husbyggnadsprojekt med ett värde över 1 000 000 euro. Det är viktigt att projektplanerna görs färdiga i ett tillräckligt tidigt skede, så att man hinner göra så noggranna kost-nadsförslag som möjligt för investeringarna och kan jämföra olika al-ternativ för genomförandet. När man gör saneringar och utbyggna-der bör man dessutom utreda de befintliga byggnadernas skick och duglighet på ett tillräckligt omfattande sätt. Investeringar i energibesparing Staden har förbundit sig att spara 9 procent av energimängden år 2008 före år 2016. En förutsättning för att sparmålen ska uppnås är att staden gör energisparande investeringar i den befintliga fastig-hetsmassan. Tyngdpunkten för investeringarna ligger på husteknik, t.ex. värmeväxlare i luftkonditioneringen och regleringsautomatik. Värmekällan i fastigheter utanför fjärrvärmenätet byts ut från lätt bränsle och direktelvärme till jordvärme. De energisparande investe-ringarna minskar driftskostnaderna för fastigheter och därmed också den hyra för drift som förvaltningarna betalar. Energisparprogram-met godkänns av stadsstyrelsen innan planeringen inleds. Ny hälsostation Man strävar i första hand efter att placera den nya hälsostationen vid Borgå sjukhus. Östra hälsostationen fungerar i tillfälliga lokaler på Biskopsgatan tills den nya hälsostationen blir färdig. Projektplanen färdigställs år 2014 varefter det finns en noggrannare kostnadsberäk-ning. Stadens betalningsandel preciseras i takt med att planeringen framskrider. Estbacka daghem Estbacka daghem byggs ut så att daghemmet inrymmer åtta grupper i stället för fem grupper. Efter utbyggnaden är antalet kalkylerade vårdplatser i daghemmet sammanlagt 168. Det nuvarande daghem-mets placering är bra med tanke på trafiken och bl.a. därför är det motiverarat att bygga ut. Utbyggnadsarbetena inleds hösten 2014. Finnby daghem Saneringen och utbyggnaden av den gamla Suomenkylän koulus hu-vudbyggnad blir färdig i början av 2014. Det nya daghemmet kommer att inrymma fyra grupper, dvs. 84 kalkylerade vårdplatser. Den sepa-rata byggnaden vid Suomenkylän koulu säljs. Prästgårdsbackens daghem I Prästgårdsbackens daghem som inrymmer sex grupper har det fö-rekommit problem med inomhusluften i flera år. I undersökningarna har man inte fått reda på orsakerna till problemen. Man ska göra en grundlig undersökning i byggnaden vilket förutsätter att konstrukt-ionerna öppnas i stor skala. Därför är man tvungen att stänga dag-hemmet under våren 2014. För de nödvändiga undersökningarna och för planeringen av de eventuellt omfattande reparationer som

79

selville. Rakennuksessa on tehtävä perusteellinen tutkimus, joka edellyttää laajamittaista rakenteiden avaamista. Tästä syystä päivä-koti joudutaan sulkemaan kevään 2014 aikana. Tarvittaville tutki-muksille ja niiden edellyttämien mahdollisesti laajojenkin korjausten suunnittelulle varataan aikaa vuoden 2014 loppuun, minkä jälkeen käynnistetään korjaustoimet. Grännäs skola Grännäsin koulun oppilasmäärä on kasvussa ja opetustilojen lisätilo-jen rakentaminen on näin ollen tarpeellista. Lisätilojen tarve toteute-taan rakentamalla erillisen huonokuntoisen liikuntasalirakennuksen tilalle laajempi uudisrakennus. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014. Västra enhetsskolan Strömborska skolan ja Näse skolan rakennukset ovat varsin huonossa kunnossa ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. Niiden peruskorjaus ei ole taloudellisesti järkevää. Molemmista rakennuksista luovutaan ja koulujen toiminta yhdistetään Västra enhetsskolaniksi. Sille hanki-taan tilat joko uudisrakentamalla tai peruskorjaamalla tarkoitusta varten hankittava rakennus. Suunnittelu aloitetaan 2013 lopussa, ra-kennustyöt käynnistyvät 2014 lopussa. Lyceiparkens skola Koulurakennuksen tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa lopussa eivätkä vastaa mitoitukseltaan ja toiminnaltaan nykyisiä vaatimuksia. Tilat ovat kuluneet, käytettävyydeltään heikot ja rakenteissa on vau-rioita. Energiatalous on heikko. Perusparannustyöt käynnistetään vuoden 2015 alussa. Gammelbackan päiväkoti (elinkaarimalli) Gammelbackan päiväkoti on välittömän peruskorjauksen tarpeessa. Rakennus on kuitenkin mm. rakenteellisilta ja tilallisilta ominaisuuk-siltaan sellainen, ettei sen peruskorjausta voi pitää taloudellisesti jär-kevänä. Nykyinen mitoitukseltaan viisiryhmäinen päiväkoti puretaan ja korvataan uudisrakennuksella, joka mitoitetaan kuusiryhmäiseksi (126 paikkaa). Rakennus toteutetaan elinkaarimallilla. Kilpailutus ja rakentamisen valmistelu tapahtuvat vuoden 2014 aikana, rakentami-nen aloitetaan vuoden 2015 alussa. Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti (elinkaarimalli) Tolkis skolan ja Gammelbacka skolan rakennukset ovat peruskorjauk-sen tarpeessa. Tolkis skola on ollut käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia kesästä 2013 lähtien. Kummankaan rakennuksen peruskor-jausta ei voi pitää taloudellisesti perusteltuna mm. niiden koon ja korjaustoimenpiteiden epäonnistumisriskin vuoksi. Samaa aluetta osittain palveleva Tolkkisten päiväkoti on niin ikään välittömän pe-ruskorjauksen tarpeessa ja ollut käyttökiellossa kesästä 2012 lähtien. Nykyisen kolmiryhmäisen päiväkodin peruskorjauksen ja neliryh-mäiseksi laajentamisen vaihtoehtona nähdään järkeväksi toteuttaa Tolkkisiin yksi uudisrakennus, johon kootaan Tolkis skolan, Gammel-backa skolan ja Tolkkisten päiväkodin toiminnot. Hanke toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, suunnittelu alkaa vuoden 2014 alussa. Toukovuoren hoivakoti (elinkaarimalli) Toukovuoren 60-paikkainen hoivakoti toteutetaan tarjouskilpailun voittaneen Tyvene Oy:n tarjouksen mukaisena. Rakennustyöt alkavat 2014 alkupuoliskolla.

KUNTATEKNIIKKA Omakotialueet Toukovuoren alueen kunnallistekniset työt ja sorapintaiset kadut val-mistuvat. Kevätlaakson ja Itä-Mensaksen alueilla työt alkavat asema-kaavatyön etenemisen mukaisessa aikataulussa. Hermannisaaressa töitä tehdään pääasiassa maankäyttösopimuskorvauksista saatavilla määrärahoilla. Työpaikka-alueet Kaupunginhaan alueella rakennetaan katuja ja kunnallistekniikkaa pienteollisuus tonttien luovutusta varten.

undersökningarna kräver reserveras tid till slutet av år 2014, varefter reparationsarbetena inleds. Grännäs skola Elevantalet i Grännäs skola växer och det är därmed nödvändigt att bygga tilläggslokaler för skolan. Behovet av tilläggslokaler genomförs genom att bygga en större nybyggnad i stället för den separata gym-nastiksalsbyggnaden som är i dåligt skick. Byggandet inleds hösten 2014. Västra enhetsskolan Strömborgska skolans och Näse skolans byggnader är i rätt dåligt skick och har problem med inomhusluften. Det är inte ekonomiskt vettigt att sanera byggnaderna. Man avstår från båda byggnaderna och verksamheten vid skolorna förenas till Västra enhetsskolan. Sko-lan får lokaler antingen genom att bygga en ny byggnad eller genom att sanera en byggnad som köps för skolan. Planeringen inleds i slutet av 2013, byggarbetena påbörjas i slutet av 2014. Lyceiparkens skola Skolbyggnadens tekniska system är i slutet av sin livscykel och med tanke på dimensioneringen och funktionsdugligheten uppfyller de inte dagens krav. Lokalerna är slitna, deras användbarhet är dålig och det finns skador i konstruktionerna. Energiekonomin är dålig. Om-byggnadsarbetena påbörjas i början av år 2015. Gammelbacka daghem (livscykelmodell) Gammelbacka daghem behöver en omedelbar sanering. Med tanke på bl.a. konstruktioner och utrymmen är byggnadens egenskaper emellertid sådana att det inte är ekonomiskt vettigt att sanera bygg-naden. Det nuvarande daghemmet som inrymmer fem grupper rivs och ersätts med en nybyggnad som dimensioneras för sex grupper (126 platser). Byggnaden genomförs enligt livscykelmodellen. Kon-kurrensutsättningen och beredningen av byggandet sker år 2014, byggandet inleds i början av 2015. Tolkis skola och Tolkis daghem (livscykelmodell) Tolkis skolas och Gammelbacka skolas byggnader behöver en sane-ring. Sedan sommaren 2013 har det varit förbjudet att använda Tol-kis skola på grund av problem med inomhusluften. Det är inte eko-nomiskt motiverat att sanera någon av byggnaderna på grund av bl.a. deras storlek och risken för att saneringsåtgärderna misslyckas. Tol-kis daghem som delvis betjänar samma område behöver likaså en omedelbar sanering, det har varit förbjudet att använda daghemmet sedan sommaren 2012. När det gäller att sanera det nuvarande dag-hemmet för tre grupper och att bygga ut daghemmet så att det in-rymmer fyra grupper ses som ett förnuftigt alternativ att bygga en ny byggnad i Tolkis som består av verksamheterna vid Tolkis skola, Gam-melbacka skola och Tolkis daghem. Projektet genomförs med utom-stående finansiering, planeringen inleds i början av år 2014. Majbergets vårdhem (livscykelmodell) Majbergets vårdhem med 60 platser genomförs i enlighet med Ty-vene Oy:s anbud som vann anbudstävlingen. Byggarbetena påbörjas i början av 2014.

KOMMUNTEKNIK Egnahemsområden De kommunaltekniska arbetena och grusbelagda gatorna i Majber-get blir färdiga. Arbetena i Vårdalen och Östra Mensas påbörjas i och med att detaljplanearbetet fortskrider. På Hermansö utförs arbetet i huvudsak med anslagen från markanvändningsavtalen. Arbetsplatsområden I Stadshagens område byggs gator och kommunalteknik för överlå-telse av småindustritomter.

80

Teiden perusparannukset Itäisen jokirannan uuden asemakaavan mukaisia kadunparannus-töitä tehdään Jokikadulla. Puistot Leikkipaikkoja peruskorjataan, Kaupunginpuiston esiintymislava pu-retaan ja Kokonniemin paviljonki korjataan. Pienehköjä uudisraken-nuskohteita on mm. Koddervikin rannassa, Omenatarhan, Alkrogin ja Lasaretin alueilla. Satama Länsirannan rantamuuria uusitaan kävelysillan luona. Kevyenliikenteen väylät Kevyenliikenteen väylän rakentaminen alkaa yhteistyössä valtion kanssa välillä Ernestas- Kulloo. Itäinen ohikulkutie (saaristotie) Neuvotteluja jatketaan valtiovallan ja eri tahojen kanssa eri tavoista ja mahdollisuuksista kiirehtiä ohikulkutien toteuttamista. Irtain omaisuus Kuntatekniikan irtaimen omaisuuden hankinnat koostuvat olemassa olevan konekannan ja kaluston korvausinvestoinneista. Maapolitiikassa uusitaan vanhoja takymetrejä, mittausryhmien au-toja, sekä GPS-mittauslaitteita.

Grundliga förbättringsarbeten av vägar Gatuarbeten enligt den nya detaljplanen för östra åstranden görs på Ågatan. Parker Lekplatser renoveras grundligt, estraden i Stadsparken rivs och pavil-jongen i Kokon repareras. Små nybyggen finns bl.a. vid Kodderviken, Äppelgården, Alkrog och Lasarettet. Hamn Strandmuren bredvid gångbron förnyas på västra åstrandens sida. Gång- och cykelvägar Staden börjar bygga en gång- och cykelväg mellan Ernestas–Kullo i samarbete med staten. Östra omfartsvägen (skärgårdsvägen) Tjänsteinnehavare fortsätter att förhandla med statens olika aktörer om olika sätt och möjligheter att påskynda byggandet av omfartsvä-gen. Lös egendom Upphandlingen av kommunteknikens lös egendom omfattar reparat-ionsinvesteringar i befintliga maskiner och utrustning. Inom markpolitiken skaffar man nya takymetrar, bilar för mätnings-grupper och ny GPS-mätningsutrustning.

81

6.3 Investointiliite–Investeringsbilaga

INVESTOINNIT 2014 - 2018 (1000 e) Kustannus-

arvio TS2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018

8000 KAUPUNGINHALLITUS

IRTAIN OMAISUUS

Menot -239 -29 -14

YHTEENSÄ -239 -29 -14

KUNTAYHTYMÄOSUUDET

3000 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Menot -195 -195 -102 -102 -102

3010 Östra Nylands yrkesinstitut Inveon

Menot -170

YHTEENSÄ -365 -195 -102 -102 -102

TALONRAKENNUS

KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS

5005 Virastotalo

Menot -28 400 H -200

5050 Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset

Menot -600 A -120 -120 -120 -120 -120

5770 Energiansäästöinvestoinnit

Menot -2 500 A -500 -500 -1 000 -500

KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS yhteensä

Menot -620 -620 -1 120 -620 -320

Tulot

Yhteensä -620 -620 -1 120 -620 -320

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS

5201 Uusi terveysasema

Menot -24 000 AT -100 -600 -1 000 -9 000 -13 400

5260 Vanhusten palveluasuntojen kalustaminen

Menot (elinkaarihankkeet) -900 L -300 -300 -300

Vanhusten palveluasunnot, ulkopuolinen rahoitus

Toteutus elinkaarimallilla:

5252 Toukovuoren palvelutalo -8 500 -4 250 -4 250

5231 Epoon vanhainkoti -8 000 -4 000 -4 000

5235 Johannisbergin vanhainkoti -8 000 -4 000 -4 000

-24 500

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS yhteensä

Menot yhteensä -100 -900 -1 300 -9 300 -13 400

SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS

PÄIVÄKODIT

5100 Eestinmäen päiväkoti

Menot -3 300 H -1 500 -1 600

5120 Pappilanmäen päiväkoti

Menot -3 000 AT -500 -1 500 -1 000

5135 Mäntykummun päiväkoti

Menot -4 500 A -200

5137 Suomenkylän päiväkoti

Menot -2 490 LT -350

5326 Skaftkärrin koulu

Menot -8 500 A -200 -3 800 -4 500

5402 Grännäs skola

Menot -3 650 H -1 200 -2 450

5410 Sannäs skola

Menot -3 000 -100 -1 000

5419 Västra enhetsskolan

Menot -11 000 H -1 000 -4 550 -6 000

82



5420 Lyceiparkens skola

Menot -3 150 A -500 -2 500

5425 Borgå gymnasium (liikuntasali)

Menot -1 150 A -1150

5460 Sivistystoimen kohteiden kalustaminen

Menot (elinkaarihankkeet) -1 400 -800 -200 -400

5505 Porvoon talo

Menot -4 700 H -200

5540 Pallokentän pukusuojat

Menot -850 L -50

5545 Sisäliikuntatilat

Menot -4 400 A -100

Koulut ja päiväkodit, ulkopuolinen rahoitus

Toteutus elinkaarimallilla:

5101 Gammelbackan päiväkoti -4 500 AT -500 -4 000

5105 Peippolan päiväkoti -4 500 AT -500 -4 000

5119 Näsin päiväkoti -4 500 AT -500 -4 000

5142 Toukovuoren päiväkoti -4 500 AT -500 -4 000

5413 Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti -13 000 AT -500 -6 000 -6 500

-31 000

SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS yhteensä

Menot -5 050 -13 950 -11 600 -4 800 -1 950

TALONRAKENNUS YHTEENSÄ

Menot -5 770 -15 470 -14 020 -14 720 -15 670

Tulot

YHTEENSÄ -5 770 -15 470 -14 020 -14 720 -15 670

8000 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ

Menot -6 374 -15 694 -14 136 -14 822 -15 772

Tulot

YHTEENSÄ -6 374 -15 694 -14 136 -14 822 -15 772

8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA

IRTAIN OMAISUUS

Menot -509 -334 -314 -254 -314

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -509 -334 -314 -254 -314

KIINTEÄ OMAISUUS

2000 Kiinteistöjen osto

Menot (maanhankintarahaston varoilla tehtävät maakaupat) -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

KIINTEÄ OMAISUUS yhteensä -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

KUNTATEKNIIKKA

6069 Uudisrakennus, kadut

Menot -1 700 -1 900 -2 000 -2 000 -2 000

Tulot 400 400 400 400 400

6099 Perusparannus, kadut

Menot -1 850 -2 000 -1 500 -2 000 -2 000

6659 Päällystäminen, erittelemätön

Menot -840 -700 -600 -600 -600

6899 Puistot, erittelemätön

Menot -340 -400 -400 -400 -400

7059 Satama, erittelemätön

Menot -1 050 -1 000 -500 -1 000 -1 000

7399 Työpaikka-alueet, erittelemätön

Menot -550 -200 -200 -200 -200

7912 Itäinen ohikulkutie (saaristotie)

Menot (I- ja II-vaihe) -18 500 -500

* Suunnittelu voidaan aloittaa kun valtion päätös tien

rakentamisesta on olemassa

KUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ

Menot -6 330 -6 200 -5 200 -6 200 -6 700

Tulot 400 400 400 400 400

Yhteensä -5 930 -5 800 -4 800 -5 800 -6 300

83



8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA yhteensä

Menot -7 839 -7 534 -6 514 -7 454 -8 014

Tulot 400 400 400 400 400

Yhteensä -7 439 -7 134 -6 114 -7 054 -7 614

8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

IRTAIN OMAISUUS

Menot -596 -173 -173 -250 -250

YHTEENSÄ -596 -173 -173 -250 -250

8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä

Menot -596 -173 -173 -250 -250

Tulot

Yhteensä -596 -173 -173 -250 -250

8200 SIVISTYSLAUTAKUNTA

IRTAIN OMAISUUS

Menot (kirjastoauto lisätty v. 2016 ltk:n päätöksen jälkeen) -150 -200 -480 -110 -110

YHTEENSÄ -150 -200 -480 -110 -110

LIIKUNTATOIMEN HANKKEET

Menot -250 -250 -600 -1 750 -1 150

Tulot 20 20 20 50 20

LIIKUNTATOIMEN HANKKEET YHTEENSÄ -230 -230 -580 -1 700 -1 130

SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä

Menot -400 -450 -1 080 -1 860 -1 260

Tulot 20 20 20 50 20

YHTEENSÄ -380 -430 -1 060 -1 810 -1 240

8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA

IRTAIN OMAISUUS

Menot -995 -1 190 -1 225 -960 -900

Tulot 245 455 475 135 75

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -750 -735 -750 -825 -825

8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA yhteensä

Menot -995 -1 190 -1 225 -960 -900

Tulot 245 455 475 135 75

Yhteensä -750 -735 -750 -825 -825

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

MENOT -16 204 -25 041 -23 128 -25 346 -26 196

TULOT 665 875 895 585 495

YHTEENSÄ -15 539 -24 166 -22 233 -24 761 -25 701

BUDJETTIRAHOITUS, NETTO 14 539 23 166 21 233 23 761 24 701

RAHOITUS MAANHANKINTARAHASTON VAROILLA 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000

Rakennushankkeiden kustannusarvio

A Alustava arvio (hankesuunnitelma ja kustannusarvio tekemättä)

H Hankesuunnitelman perusteella laadittu kustannusarvio

L Luonnossuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio

U Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio

T Terveydellisiä haittoja/työsuojeluongelmia

84

7 Rahoitusosa - Finansieringsdelen

RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSKALKYL Tilinp 2012 TA 2013+m TA 2014 Suunn 2015 Suunn 2016

Boksl 2012 BU 2013+ä BU 2014 Plan 2015 Plan 2016

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA-HAVIRTA

VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE

TOIMINNAN RAHAVIRTA KASSAFLÖDET I VERKSAMHETEN Vuosikate Årsbidrag 13 017 380 16 196 700 14 287 100 19 421 400 17 609 100 Tulorahoituksen Korrektivposter korjauserät till internt tillförda medel - 6 490 013 - 5 101 000 - 6 710 000 - 6 710 000 - 6 710 000 YHTEENSÄ TOTALT 6 527 367 11 095 700 7 577 100 12 711 400 10 899 100

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA KASSAFLÖDET FÖR INVESTERINGARNAS DEL

Käyttöomaisuusinvestoinnit Investeringar i anläggningstill. - 17 932 980 - 14 896 000 - 16 204 000 - 25 041 000 - 23 128 000 Rahoitusosuudet invest.menoihin Finansieringsan.för invest.utgifter 1 801 719 465 000 665 000 875 000 895 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot Försäljn.ink. av anläggningstillg 6 809 546 5 101 000 6 710 000 6 710 000 6 710 000 YHTEENSÄ TOTALT - 9 321 715 - 9 330 000 - 8 829 000 - 17 456 000 - 15 523 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS RAHAVIRTA YHTEENSÄ KASSAFLÖDE TOTALT - 2 794 348 1 765 700 - 1 251 900 - 4 744 600 - 4 623 900

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERINGENS DEL ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET FÖRÄNDRINGAR I UTLÅNINGEN Antolainasaamisten lisäykset Ökning av utlåningen - 2 137 540 Antolainasaamisten vähennykset Minsking av utlåningen 108 000 YHTEENSÄ TOTALT - 2 029 540

LAINAKANNAN MUUTOKSET FÖRÄNDRINGAR AV LÅNEBESTÅNDET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Ökning av långfristiga lån 20 000 000 22 000 000 34 542 100 29 000 000 29 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Minsking av långfristiga lån - 23 920 483 - 24 000 000 - 33 200 000 - 24 200 000 - 24 400 000 YHTEENSÄ TOTALT - 3 920 483 - 2 000 000 1 342 100 4 800 000 4 600 000

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUU-TOKSET

ÖVRIGA FÖRÄNDRINGAR AV LIKVIDITETEN 4 672 287

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YH-TEENSÄ

KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERING-ENS DEL TOTALT

- 1 277 736 - 2 000 000 1 342 100 4 800 000 4 600 000

RAHAVAROJEN MUUTOS YHT FÖRÄNDRING AV LIKVIDA MEDEL TOTALT - 4 072 084 - 234 300 90 200 55 400 - 23 900

85

8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan

Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin toiminnalli-set ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoite-taan, miten rahoitustarve katetaan. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Toiminnallisia tavoitteita voidaan määri-tellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee mm. sitä, että määrärahaa tai net-tomäärärahaa ei voi ylittää, tuottotavoitetta ei voi alittaa tai sitovaa tavoitetta ei voi jättää saavuttamatta ilman kaupunginvaltuuston hy-väksymistä. Sitovuus valtuustoon nähden Käyttötalousosan sitovuus valtuuston nähden on toimialan netto-määräraha, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. Investointiosan sito-vuus valtuustoon nähden on toimialan nettoinvestointimääräraha ja hankekohtaisesti yli yhden miljoonan euron investointimääräraha. Rahoitusosan sitovuus valtuuston nähden on pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. Liikelaitosten sitovuus valtuustoon näh-den on toiminnan tulos, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisesti yli yhden miljoonan eu-ron investointihankkeiden hankesuunnitelmista, luonnospiirustuk-sista sekä rakennustyön käynnistämisestä valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Lautakunta Lautakunta päättää alaistensa tehtäväalueiden käyttötalouden toi-mintasuunnitelmista ja investointien hankesuunnitelmista sekä nii-den muuttamisesta valtuuston myöntämien sitovien määrärahojen puitteissa. Investointihankkeen ottaminen hankesuunnitelmaan edellyttää, että sille on talousarvion erittelyissä osoitettu määräraha.

Fullmäktige godkänner stadens mål för verksamhet och ekonomi i budgeten. I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och redovisas hur behovet av finan-siering skall täckas. Budgeten ska iakttas i verksamheten och ekono-min. Verksamhetsmålen kan fastställas som bindande mål. Begrep-pet bindande betyder bl.a. att man inte kan överskrida anslaget eller nettoanslaget, inte underskrida målet för avkastning eller att man inte kan låta bli att uppfylla det bindande målet utan stadsfullmäkti-ges godkännande. Bindande gentemot fullmäktige En sektors nettoanslag, mål för avkastning och bindande mål i drifts-budgeten är bindande gentemot fullmäktige. En sektors investerings-anslag netto och investeringsanslag för varje projekt över en miljon euro är bindande i förhållande till fullmäktige. Ökningen av långfris-tiga lån och ökningen av utgivna lån i finansieringsdelen är bindande gentemot fullmäktige. Affärsverkens verksamhetsresultat, avkast-ningsmål och bindande mål är bindande gentemot fullmäktige. Stadsstyrelsen Stadsstyrelsen beslutar om projektplanerna, skisserna och byggstar-ten för varje investeringsprojekt över en miljon euro inom ramen för de anslag som fullmäktige godkänt. Nämnderna Nämnderna beslutar om verksamhetsplanerna i driftsbudgeten och projektplanerna för investeringarna och om ändringen av dessa för de underordnade uppgiftsområdena inom ramen för de bindande anslag som stadsfullmäktige beviljat. För att ta in ett investeringspro-jekt i projektplanen förutsätts att man anvisat ett anslag för det i bud-getens specifikationer.

TALOUSARVIO 2014 KÄYTTÖTALOUS BUDGET 2014 DRIFTSEKONOMIN

TOIMIALA SEKTOR Tehtäväalue Uppgiftsområde Tulosyksikkö Resultatenhet

KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNINGEN Vaalit Val Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastustoimi Revision Konsernijohto Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Elinkeinoasiat Näringsfrågor Maapolitiikka Markpolitik Kaupunkisuunnittelu Stadsplanering Kuntatekniikka Kommunteknik Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Rakennus- ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden Rakennusvalvonta Byggnadstillsynen Ympäristönsuojelu Miljövården Alueellinen jätehuolto Regional avfallshantering

86

TOIMIALA SEKTOR Tehtäväalue Uppgiftsområde Tulosyksikkö Resultatenhet

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut Hälsovårdstjänster Hallinto Förvaltning Terveysasemat Hälsostationer Tukipalvelut Stödtjänster Ennaltaehkäisy ja kuntoutus Prevention och rehabilitering Suun terveydenhuolto Munhälsovård Terveydensuojelu Hälsoskydd Elintarvikelaboratorio Livsmedelslaboratorium Näsin sairaala Näse sjukhus Geriatrian lääkäripalvelut Geriatriska läkartjäster Erikoissairaanhoito Specialsjukvård Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice Hallinto Förvaltning Kotihoito Hemvård Vammaispalvelut Tjänster inom handikappvården Hyvinvointia edistävät palvelut Tjänster som främjar välfärden Ympärivuorokautinen hoiva Omsorg dygnet runt Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Hallinto Förvaltning Sosiaalityön tukipalvelut Socialarbetets stödtjänster Lapsiperheiden sosiaalityö Socialarbete för barnfamiljer Aikuissosiaalityö Vuxensocialarbete Päihdetyö Missbrukararbete Työllisyyspalvelut Sysselsättningstjänster SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Peruskoulut Grundskolor Lukio Gymnasium Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Förm.- och efterm.verksamhet för skolelever Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Peruskoulut Grundskolor Lukio Gymnasium Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Hallinto Förvaltning Päiväkodit Daghem Perhepäivähoito Familjedagvård Varhaiserityiskasvatus Specialbarndagvård Muu varhaiskasvatus ja kotihoidontuki Övrig dagvård och hemvårdsstöd Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Kirjastopalvelut Bibliotekstjänster Kulttuuripalvelut Kulturtjänster Liikuntapalvelut Idrottstjänster Nuorisopalvelut Ungdomstjänster Opetuspalvelut Undervisningstjänster ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND Hallinto Förvaltning Pelastustoimi Räddningsverksamhet Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård

87

TALOUSARVIO 2014 INVESTOINNIT BUDGET 2014 INVESTERINGAR KAUPUNGINVALTUUSTO *) KAUPUNGINHALLITUS / LAUTAKUNTA STADSFULLMÄKTIGE *) STADSSTYRELSEN / NÄMNDEN TOIMIALA HANKERYHMÄ SEKTOR PROJEKTGRUPP

KONSERNIHALLINTO Kaupunginhallitus KONCERNFÖRVALTNINGEN Stadsstyrelsen Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta Samkommuner och övrig samverkan Talonrakennus hankekohtaisesti Husbyggnad projektvis

Kaupunkikehityslautakunta Stadsutvecklingsnämnden Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis Kuntatekniikka hankkeittain Kommunaltekniken projektvis Kiinteä omaisuus Fast egendom

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Social- och hälsovårdsnämnden Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis

SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta BILDNINGSSEKTORN Bildningsnämnden Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis Liikuntatoimi hankkeittain Idrottsväsendet projektvis

PELASTUSLAITOS Aluepelastuslautakunta RÄDDNINGSVERKET Regionala räddningsnämnden Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis

*) Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia hankkeet, *) Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt jotka ylittävät 1 000 000 euroa (kokonaiskustannus) som överskrider 1 000 000 euro (totalkostnad)

88

9 Liikelaitokset–Affärsverk

Kaupungilla on kolme liikelaitosta: Porvoon vesi, Kuninkaantien työ-terveys ja Porvoon Tilapalvelut.

Staden har tre affärsverk: Borgå vatten, Kungsvägens arbetshälsa och affärsverket Borgå Lokalservice.

9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten Vesihuoltoalan yleinen kehitys Suomessa heijastuu myös Porvoon veden toimintaympäristöön. Asiakkaiden odotukset, lainsäädäntö sekä alan yleinen kehitys korostavat asiakaspalvelun ja asiakaslähtöi-syyden sekä tuotteiden laadun tärkeyttä. Taloudellisuuden ja laadun mittaamiseksi osallistutaan Vesilaitosyhdistyksen benchmarking–projektiin sekä asiakastyytyväisyystutkimuksiin. Seudulliset yhteistyöhankkeet ja uudet organisaatiovaihtoehdot tu-levat ajankohtaisiksi erityisesti vedenhankinnan, mutta todennäköi-sesti myös koko toiminnan osalta tulevista kuntaliitoksista riippu-matta. Viranomaisten vesihuoltoa koskevat vaatimukset tiukentuvat. Ilmas-tonmuutoksen vuoksi äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Nämä ai-heuttavat haasteita vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle. Vesi-johtoja viemäriverkoston ikääntyminen kasvattaa saneeraustar-vetta. Henkilöstön rekrytointi sekä organisaation ja toimintamallien kehit-täminen vaativat aktiivista panostusta niin, että asetetut toiminnalli-set ja taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Vesihuollon kehittämisen osalta lähivuosien suuntaviivat on määri-telty kaupunginhallituksen 18.10.2010 hyväksymässä vesihuollon ke-hittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelma on lähtökohta ta-loussuunnitelman investointiohjelman laadinnassa. Lisäksi on huo-mioitava kaupungin tontinluovutusohjelma sekä muut suunnitelman laatimisen jälkeen esille tulleet tarpeet. Taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että liittymis-, käyttö- ja perusmaksut vastaavat investointitasoa. Koska veden-myynti ei asiakasmäärän lisäyksestä huolimatta juurikaan kasva, käyttökate on turvattava taksojen tarkistuksella. Vuodelle 2014 on ehdotettu veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksujen keskimää-räistä 7 % korotusta, joka nostaa liikevaihtoa samassa suhteessa. Liit-tymismaksujen 9 %:n korotuspäätös on tehty aiemmin. Taksakoro-tusten lisäksi taloussuunnitelmakauden investointiohjelma edellyt-tää lainanottoa. Näiden korotusten jälkeen, lainanotosta huolimatta, paineet maksukorotuksille seuraavina vuosina ovat lievemmät. Talouden pitkän aikavälin suunnittelussa on huomioitava, että kau-pungin veden saannin turvaaminen tulee vaatimaan merkittäviä in-vestointeja arviolta 5-10 vuoden päästä. Näiden investointien rahoi-tus tulee edellyttämään rahoitusjärjestelyjä. Maksujen korotukset pitkällä aikavälillä pystytään kuitenkin pitämään kohtuullisina. Vedenhankinnan turvallisuuden parantamiseksi toteutetaan paran-tamistoimenpiteitä Myllykylän raakavedenottamolla. Sannaisten pohjavesialueen suojaustoimenpiteitä jatketaan. Porvoon vedenhankinnan turvaamiseksi pitkällä aikavälillä on useita vaihtoehtoja. Valittavan vaihtoehdon suunnittelu käynnistetään si-ten, että rakentaminen voisi alkaa 4-5 vuoden kuluttua.

Den allmänna utvecklingen inom vattentjänstbranschen i Finland av-speglas också på Borgå vattens verksamhetsmiljö. Kundernas för-väntningar, lagstiftningen och branschens allmänna utveckling beto-nar kundservicens och kundriktighetens betydelse samt produkter-nas kvalitet. För att mäta lönsamheten och kvaliteten deltar man i Vattenverksföreningens benchmarking–projekt samt i undersök-ningar om kundnöjdheten. Regionala samarbetsprojekt och nya organisationsalternativ blir ak-tuella i synnerhet vad gäller för vattenförsörjningen men antagligen också för hela verksamhetens del oavsett de kommande kommun-sammanslagningarna. Myndigheternas krav på vattentjänster blir strängare. På grund av klimatförändringarna blir extrema väderfenomen allt vanligare. Det är en utmaning för vattenförsörjningen och hanteringen av avfalls-vatten. Vatten- och avloppsnätets ålder ökar saneringsbehovet. Att rekrytera personal samt att utveckla organisationen och verk-samhetsmodeller kräver en aktiv satsning så att de ställda målen för verksamheten och ekonomin kan uppnås. För utvecklandet av vattentjänster finns de fastställda riktlinjerna för följande år i utvecklingsplanen för vattentjänsterna som stadsstyrel-sen godkände 18.10.2010. Utvecklingsplanen är utgångspunkten vid uppgörandet av ekonomiplanens investeringsprogram. Därtill ska man beakta stadens tomtöverlåtelseprogram samt andra behov som kommit fram efter uppgörandet av planen. En förutsättning för att de ekonomiska målen kan nås är att anslut-nings-, bruks- och grundavgifter motsvarar investeringsnivån. Efter-som vattenförsäljningen inte ökar just alls trots det ökade kundanta-let, bör driftbidraget tryggas genom en justering av taxorna. Man har för 2014 föreslagit en höjning av bruks- och grundavgifter för vatten och avlopp som är i genomsnitt 7 % och höjer omsättningen i samma proposition. Ett beslut om höjning av anslutningsavgifter på 9 % har fattats redan tidigare. Utöver höjningar av taxorna förutsätter inve-steringsprogrammet under ekonomiplaneperioden låntagning. Efter höjningarna är trycket för avgifthöjningarna under följande år lindri-gare trots låntagningen. Man bör beakta vid planeringen av ekonomin på lång sikt att det en-ligt uppskattningar krävs betydande investeringar efter 5–10 år för att kunna trygga stadens vattentillgång Finansieringen av investe-ringarna kommer att förutsätta finansieringsarrangemang. Höjning av avgifter på lång sikt kan dock hållas på måttlig nivå. För att förbättra säkerheten för vattenförsörjningen gör man förbätt-ringsåtgärder vid råvattentäkten i Molnby. Skyddsåtgärder av grund-vattenområdet i Sannäs fortsätter. För att trygga vattentillgången i Borgå på lång sikt finns det några al-ternativ. Planeringen av det valda alternativet startar så att byggan-det kan inledas efter 4–5 år.

89

Vedenjakelu- ja viemäröintitavoitteiden toteutuminen edellyttää, että saneeraustoimintaa lisätään aikaisempien vuosien tasosta. Huo-nokuntoisten johtojen kunnostus etenee järjestelmällisesti joko uu-simalla johtoja tai saneeraamalla niitä. Kaupungin keskeisissä osissa sekaviemäreitä muutetaan erillisviemäreiksi uusimisen yhteydessä. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen on saatettava jäteve-denkäsittelynsä asianmukaiselle tasolle 15.3.2016 mennessä. Vuo-den 2014 aikana päivitetään vesihuollon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa tarkennetaan ne alueet, joille Porvoon vesi laajentaa viemäriverkostoaan. Hermanninsaaren puhdistamon uusi ympäristölupa saattaa aiheut-taa lisäinvestointeja suunnitelmakaudella. Epoon ja Hinthaaran puh-distamot lakkautetaan vastaavien siirtoviemärien valmistuttua. Puh-distamolietteen käsittely ja sijoitus hankitaan ostopalveluna eikä Hermanninsaaren puhdistamolle ole tarkoitus tehdä tähän liittyviä investointeja.

Genomförandet av målen för vattendistribution och avlopp förutsät-ter att man ökar saneringsverksamhet jämfört med nivån under tidi-gare åren. Ledningar som är i dåligt skick saneras systematiskt genom att de antingen förnyas eller saneras. Blandavloppen i stadens cen-trala delar ändras till enskilda avlopp i samband med att de förnyas. Hanteringen av avloppsvatten i fastigheter på glesbygdsområden ska före 15.3.2016 vara på en ändamålsenlig nivå. Under 2014 uppdate-ras utvecklingsplanen för vattentjänsterna. I planen preciseras de områden där Borgå vatten bygger ut avloppsnätet. Det nya miljötillståndet för Hermansö reningsverket kan orsaka till-äggsinvesteringar under planeringsperioden. Reningsverken i Ebbo och Hindhår avlutas när motsvarande överföringsavlopp blir färdiga. Behandling och placering av slammet från reningsverk ordnas som köptjänst och det är inte meningen att investera i Hermansö renings-verket för den här verksamheten.

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP

2012 2013 2014 2015 2016

Maksutaso ei ylitä maan keskimääräistä, omakoti-talon vuosilasku verrattuna keskiarvoon.

Avgiftsnivån överskrider inte landets medeltal, årsräkning för egnahemshus i förhållande till medeltalet.

-6 % < 0 % < 0 % < 0 % < 0 %


Liikevaihto, milj. euro Omsättning, milj. euro 8,70 8,75 9,47 10,05 10,69 Käyttökate, milj. euro Driftsbidrag, milj. euro 3,97 4,07 4,77 5,12 5,49 Vedenmyynti, milj. m³ Vattenförsäljning, milj. m³ 2,996 3,090 3,055 3,061 3,067

TULOSLASKELMA 2013 2014 2015 2016

RESULTATRÄKNING TA - BG TA - BG TS - EP TS - EP

taksamuutos-taxajustering 7 % 6 % 6 %

Liikevaihto - Omsättning

Vedenmyynti - Vattenförsäljning 3 992 000 4 272 000 4 555 000 4 857 000

Perusmaksut - Grundavgifter 852 000 940 000 1 016 000 1 098 000

Kulutusmaksut - Förbrukningsavgift 3 140 000 3 332 000 3 539 000 3 759 000

Jätevesilaskutus - Avloppsvattenfakturering 4 070 000 4 418 000 4 706 000 5 013 000

Perusmaksut - Grundavgifter 630 000 690 000 746 000 807 000

Käyttömaksut - Bruksavgifter 3 440 000 3 728 000 3 960 000 4 206 000

Asennustoiminta - Installationsverksamhet 550 000 640 000 650 000 675 000

Muut myyntituotot - Övriga försäljningsintäkter 135 000 140 000 140 000 145 000

Liikevaihto - Omsättning 8 747 000 9 470 000 10 051 000 10 690 000

Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga rörelseintäkter 50 000 70 000 80 000 85 000

Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 486 600 482 600 500 000 500 000

Toimintakulut - Verksamhetskostnader 5 211 300 5 248 600 5 511 000 5 787 000

Käyttökate - Driftsbidrag 4 072 300 4 774 000 5 120 000 5 488 000

käyttökate % - driftsbidrag % 47 % 50 % 51 % 51 %

Suunnitelman mukaiset poistot - Planmässiga avskrivningar 5 373 000 3 451 000 3 641 000 4 057 000

Liiketoiminnan muut kulut - Övriga rörelsekostnader 200 900 135 600 150 000 156 000

Liiketulos - Rörelseresultat -1 501 600 1 187 400 1 329 000 1 275 000 -17 % 13 % 13 % 12 %

Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och -kostnader

Korko- ja rahoitustuotot - Ränte- och finansiella intäkter 10 000 12 000 10 000 10 000

Korkokulut - Räntekostnader 2 000 1 000 33 000 55 600

Tuloutus kaupungille - Avkastning till staden 400 000 400 000 400 000 400 000

-392 000 -389 000 -423 000 -445 600

TILIKAUDEN TULOS - PERIODENS RESULTAT -1 893 600 798 400 906 000 929 400

-22 % 8 % 9 % 8 %

90

RAHOITUSLASKELMA 2013 2014 2015 2016 FINANSIERINGSKALKYL TA - BG TA - BG TS - EP TS - EP

Toiminta - Verksamhet Tulorahoitus - Internt tillförda medel Liiketulos – Rörelseresultat -1 501 600 -1 187 400 1 329 000 1 275 000 Poistot ja arvonalentumiset - Avskrivningar och nerskrivningar 5 373 000 3 451 000 3 641 00 4 057 000 Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnader -392 000 -389 000 -423 000 -445 600 3 479 400 4 249 400 4 547 000 4 886 400

Investoinnit - Investeringar

Käyttöomaisuusinvestoinnit - Investeringar i anläggningstillgångar 4 745 00 6 285 000 6 695 000 7 575 000 Toiminnan ja investointien nettokassavirta - -1 265 600 -2 035 600 -2 148 000 -2 688 600 Nettokassaflödet för verksamheten och investeringarna Rahoitus - Finansiering Lainakannan muutokset - Förändringar av lånebeståndet Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån 0 500 000 1 200 000 1 300 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån 78 000 78 000 110 000 170 000

Liittymismaksujen lisäys - Ökning av anslutningsavgifter 950 000 950 000 1 200 000 1 400 000

Rahoitustoiminnan nettokassavirta – Finansieringens nettokassaflöde 872 000 1 372 000 2 290 000 2 530 000

Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel -393 600 -663 600 142 000 -158 600 Kassavarat - Kassamedel Kassavarat - Kassamedel 1.1 600 000 800 000 136 400 278 400 Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel -393 600 -663 600 142 000 -158 6000 Kassavarat - Kassamedel 31.12 206 400 136 400 278 400 119 800

Lainat - Lån

Lainat - Lån 1.1 216 000 138 000 560 000 1 650 000 uudet lainat - nya lån 0 500 000 1 200 000 1 300 000

lainojen lyhennykset - amorteringar 78 000 78 000 110 000 170 000

Lainat - Lån 31.12 138 000 560 000 1 650 000 2 780 000

INVESTOINNIT TA - BG TS-EP TS-EP INVESTERINGAR 2014 2015 2016 2017 2018

Uudisrakentaminen - Nyanläggning 780 000 1 450 000 1 500 000 1 650 000 1 500 000 Saneeraus - Sanering 900 000 1 050 000 1 550 000 2 000 000 2 000 000 Haja-asutusalueet - Glesbygden 1 990 000 1 700 000 1 250 000 1 150 000 300 000 Jätevedenpumppaamot - Avloppspumpstationer 600 000 880 000 780 000 370 000 270 000 Verkosto yhteensä - Nätet totalt 4 270 000 5 080 000 5 080 000 5 170 000 4 070 000

Vedentuotanto - Vattenanskaffning 850 000 720 000 650 000 450 000 5 050 000 Jätevedenpuhdistamot - Avloppsrening 470 000 800 000 1 750 000 900 000 150 000 Vesimittarit - Vattenmätare 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 Sivutoiminta - Sidoordnad verksamhet 650 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Yhteiset investoinnit - Gemensamma investeringar 30 000 30 000 30 000 30 000 20 000 Laitokset ja muut yhteensä - Anläggningar och övriga totalt 2 015 000 1 615 000 2 495 000 1 445 000 5 285 000

Investoinnit yhteensä - Investeringar totalt 6 285 000 6 695 000 7 575 000 6 615 000 9 355 000

91

9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsaKuninkaantien työterveys on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Por-voon kaupungin organisaatiossa. Liikelaitos on perustettu Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta 1.1.2009 tuottamaan kuntien lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia työterveys-palveluja. Keskeisenä tehtävänä on kunnan lakisääteisten terveyspal-velujen tuottaminen kuntien omille henkilöstöille sekä alueella toi-miville yrityksille ja yrittäjille kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on, että Kuninkaantien työterveys tuottaa Itä-Uuden-maan kunnille, yrityksille ja yrittäjille korkealaatuisia ja ajantasaisia työterveyspalveluita. Työterveys edistää omalta osaltaan kaupungin toiminnan tulokselli-suutta parantamalla henkilöstön työhyvinvointia ja suorituskykyä sekä työoloja. Liikelaitoksen oman toiminnan tuottavuutta parannetaan uudista-malla ja yhtenäistämällä toimintaprosesseja sekä pitämällä yllä hen-kilöstön ammattitaitoa. Työterveyden taloudellisista riskeistä suurin on alijäämäinen tulos ja henkilöstöriskeistä työterveyslääkäreiden saatavuus. Jos lääkäreitä ei saada rekrytoitua, tuottoennuste huononee vähäisempien tulojen ja mahdollisesti myös asiakkuuksien menetyksen takia. Toiminta ei ole kannattavaa vuokralääkärijärjestelmällä tai yksinomaan hoito-henkilöstön työpanoksella. Riskien hallitsemiseksi tehdään rekrytoin-tia, jatkuvaa talouden seurantaa ja laskutuskäytäntöjen selkeyttä-mistä.

Kungsvägens arbetshälsa är ett kommunalt affärsverk inom Borgå stads organisation. Affärsverket inrättades av Borgå stad och Sibbo kommun 1.1.2009 för att producera de tjänster inom företagshälso-vård som kommunerna enligt lag är skyldiga att ordna. Till affärsver-kets uppgifter hör att effektivt och kostnadseffektivt producera lagstadgade hälsovårdstjänster för kommunernas egen personal samt för företag och företagare i regionen. Målet är att Kungsvägens arbetshälsa ska producera högklassiga och moderna företagshälso-vårdstjänster för kommuner, företag och företagare i Östra Nyland. Företagshälsovården arbetar för sin del för att stadens verksamhet bedrivs framgångsrikt genom att förbättra personalens arbetshälsa, prestationsförmåga och arbetsförhållanden. Affärsverkets egen verksamhet bedrivs effektivare genom att man förnyar och förenhetligar verksamhetsprocesserna och upprätthåller personalens yrkesskicklighet. Företagshälsovårdens största ekonomiska risk är ett resultat som vi-sar underskott och personalrisk tillgång till företagsläkare. Om man inte kan rekrytera läkare försvagas intäktsprognosen på grund av att inkomsterna är mindre och för att man förlorar kundrelationer. Verk-samheten är inte lönsamt med hyrda läkare eller enbart med vård-personalens arbetsinsats. För att hantera riskerna rekryterar man personal, följer upp ekonomin och förtydligar faktureringspraxisen.

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

Asiakastyytyväisyys (asteikko 1-5)

Kundnöjdhet (skala 1-5)

4 3,6 3,7 3,7 3,7

Liikeylijäämän saavuttaminen Uppnå överskott 81 690 0 0 3 900 2 400

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

Asiakasyhteisöjen määrä Antalet kundföretag 631 650 660 670 675

Henkilöasiakkaiden määrä Antalet personkunder 7 790 7 800 7 850 7 900 7 950

RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSKALKYL TP-BS 2012 TA-BU 2013 TA-BU 2014 TS-EP 2015 TS-EP 2016

Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten

Liikeyli-/alijäämä-Rörelseöver-/underskott 91 089 15 600 10 000 14 100 12 700

Poistot-Avskrivningar 38 463 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut-Finansiella intäkter och kostnader -9 399 -15 600 -10 000 -10 200 -10 300

Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten 120 153 0 0 3 900 2 400

Investointien rahavirta-Kassaflödet för investeringarnas del

Investointimenot-Investeringsutgifter 0 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta - Kassaflödet för verksamhetens och investeringarnas del

120 153 0 0 3 900 2 400

Rahoituksen rahavirta-Kassaflödet för finansieringens del -184 986 0 0 0 0

Rahavarojen muutos-Förändring av likvida medel -64 833 0 0 3 900 2 400

TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU 2014 TS-EP 2015 TS-EP 2016

Liikevaihto - Omsättning 1 996 670 2 045 100 2 391 300 2 443 000 2 504 300 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -1 905 581 -2 029 500 -2 381 300 -2 428 900 -2 491 600 Poistot – Avskrivningar -38 463 0 0 0 0 Liiketulos – Rörelseresultat 91 089 15 600 10 000 14 100 12 700

Rahoituskulut - Finansiella kostnader -9 399 -15 600 -10 000 -10 200 -10 300

Tilikauden tulos – Räkenskapsperiodens resultat 81 690 0 0 3 900 2 400

92

9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice Liikelaitos Porvoon tilapalvelut tuottaa kiinteistö- siivous- ja ruoka-palveluita pääasiassa Porvoon kaupungin toimintayksiköille. Toimin-nan tavoitteena on varmistaa toimintayksiköiden sujuva arki ja edis-tää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksellisin keinoin sekä turvaamaan toimintatilojen terveellisyys ja turvallisuus siltä osin kuin se kiinteistönhoidollisin keinoin on mahdollista. Kiinteistöpalveluyksikkö tuottaa isännöinti-, päivystys- LVISA- ja kiin-teistönhoito- ja ylläpitopalveluita toimitilajohdolle sekä käyttäjäpal-veluita kuten kuljetuksia ja vahtimestaripalveluita kaupungin toimin-tayksiköille. Isännöintipalveluihin sisältyy sisäilma- ja energiansääs-töasioihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Kiinteistönhoito- ja ylläpito-palveluihin sisältyvät kiinteistöjen jätehuollon ja teknisten palvelui-den kustannukset läpilaskutuserinä. Kiinteistönhoito- ja käyttäjäpal-velut perustuvat työn mitoitukseen. Siivouspalveluyksikkö tuottaa puhtauspalveluita ja käyttäjäpalveluita kuten esimerkiksi tekstiilihuolto ja ruokailussa avustamispalveluita asiakkaan kanssa sovittujen palvelukokonaisuuksien mukaan. Puh-tauspalvelut tuotetaan määritellyn puhtaustason mukaan ja palvelu perustuu työmäärämitoitukseen. Koulujen ja päiväkotien uudet mi-toitukset otetaan käyttöön vuonna 2014. Ruokapalveluyksikkö tuottaa ateriapalveluita pääasiassa sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimelle sekä vähäisessä määrin kokous- ja muita ateriapalveluita. Noin 20 % kuntalaisista on ruokapalvelun asiakkaita. Toiminnassa noudatetaan Porvoon kaupungin vahvistamia ravitse-muksen linjauksia. Uusia palvelukohteita ovat Jokilaakson päiväkoti ja Johannisbergin palveluasunnot ja eräitä vanhoja palvelukohteita poistuu. Toiminta rahoitetaan asiakkaalta perittävällä maksuilla. Maksuihin on kohdennettu kaikki hallintopalvelukulut, välilliset henkilösivuku-lut kuten työterveyshuollon kustannukset, palkkavaraukset sekä maksetut korot ja poistot. Taloussuunnitelma on laadittu vuoden 2013 talousarvion pohjalta si-ten, että arvioinnin lähtökohtana on käytetty vuoden 2012 tilinpää-töstietoja sekä vuoden 2013 toteumatietoja. Toimialat ovat antaneet arvionsa ostettavan palvelun määrästä. Toiminnan optimoinnissa otetaan huomioon sekä laatukriteerit että kustannustehokkuus, huomioon ottaen tilaajan kanssa yhdessä so-vittava palvelukokonaisuus. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Ruokapalvelun Aromi-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajen-netaan asteittain niin, että otetaan käyttöön myynti- ja materiaalin-ohjausprosessiin liittyviä toimintoja. Strategisen työhyvinvointijohtamisen toimenpiteitä toteutetaan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi, sai-rauspoissaolojen vähentämiseksi, työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä varhaisen eläköitymisen välttämiseksi. Koko henkilöstön osaa-miskartoitus tehdään. Rekrytointikoulutuksia pyritään jatkamaan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Ruokapalvelun tehostaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen edellyttää tuotannon keskittämistä. Aloitetaan hankesuunnitelman laatiminen uuden keskuskeittiön rakentamiseksi. Hankesuunnitel-man edetessä tarkentuvat keskuskeittiön laajuuteen, teknisiin ratkai-suihin, tuotantoon ja rahoitukseen liittyvät yksityiskohdat.

Affärsverket Borgå lokalservice producerar fastighets-, städnings- och kostservide i huvudsak till Borgå stads verksamhetsenheter. Må-let för verksamheten är att trygga verksamhetsenheternas smidiga vardag och främja kommuninvånarnas hälsa och välbefinnande på ett näringsmässigt sätt samt trygga verksamhetslokalernas hälso-samhet och säkerhet till den grad det med fastighetsskötselåtgär-derna kan utföras. Enheten för fastighetstjänster producerar till lokalitetsledningen dis-ponent-, jour-, VVSEA-, fastighetsskötsel- och underhållsservice samt användartjänster som transporter och vaktmästeritjänster till sta-dens verksamhetsenheter. Disponentservicen omfattar experttjäns-ter i anslutning till inomhusluft och energibesparing. Fastighetssköt-sel- och underhållsservicen omfattar kostnaderna för fastigheternas avfallshantering och tekniska tjänster som genomfaktureringsposter. Fastighetsskötsel- och användartjänsterna grundar sig på dimension-eringen av arbetet. Städenheten producerar renhållnings- och användartjänster så som till exempel textilvård och hjälp för måltider enligt servicehelheter man har kommit överens om med klienten. Renhållningstjänsterna produceras enligt en fastställd nivå, och servicen grundar sig på di-mensioneringen av städarbetet. Nya dimensioneringar i skolor och daghem införs år 2014. Kostserviceenheten producerar måltidstjänster i huvudsak till bild-ningssektorn samt social- och hälsovårdssektorn. Dessutom produ-cerar enheten i mindre utsträckning mötestjänster och övriga mål-tidstjänster. Cirka 20 % av kommuninvånare får måltidstjänster. I verksamheten följer man Borgå stads fastställda riktlinjer för bespis-ning och kostutbud. Nya serviceobjekt är Jokilaakson päiväkoti och servicebostäder i Johannisberg, och några gamla serviceobjekt slo-pas. Verksamheten finansieras med avgifter som drivs in av kunder. I av-gifterna har man allokerat alla kostnader för förvaltningstjänsterna, indirekta personalkostnaderna så som företagshälsovårdens kostna-der, lönereserveringarna samt betalda räntor och avskrivningar. Ekonomiplanen har utarbetats på basis av budgeten för 2013 så att man använt bokslutsuppgifterna från 2012 och utfallet från 2013 som utgångspunkt för uppskattningen. Sektorerna har gett sina upp-skattningar av hur mycket tjänster som köps. Då man optimerar verksamheten beaktar man både kvalitetskriterier och kostnadseffektivitet, med beaktande av den servicehelhet som man kommer överens om med beställaren. I verksamheten satsar man på ständig förbättring. Användningen av kostservicens produktionsstyrningssystem Aromi utvidgas gradvis så, att det införs nya verksamheter som anknyter till försäljnings- och materialstyrningsprocessen. Strategiska åtgärder i ledarskap i arbetshälsa vidtas för att förbättra produktivitet, effektivitet och verkningsfullhet, för att minska sjukle-digheter samt för att undvika tidiga pensionsavgångar. Kompetens-kartläggningen för hela personalen görs. Man fortsätter med rekryteringsutbildningar för att trygga tillgången på personal. Att effektivera kostservicen och få den mer kostnadseffektiv förut-sätter att produktionen koncentreras. Man inleder utarbetandet av projektplanen för byggandet av ett nytt centralkök. Under projekt-planen preciseras detaljer som berör centralkökets omfång, tekniska lösningar, produktion och finansiering.

93

Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

Peruspääoman tuotto Grundkapitalets avkastning 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Tilikauden tulos vähintään Räkenskapsperiodens resultat minst 470 000 0 0 0 0

Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

Kiinteistöhoidon laatukierrokset, lkm

Fastighetsskötselns kvalitetsrundor, antal

40 40 40

Siivouksen laatukierrokset, lkm Städningens kvalitetsrundor, antal 166 166 166

Ruokapalvelun laatukierrokset, lkm Måltidsservicens kvalitetsrundor, antal

30 30 30

Yksikkökustannukset: Enhetskostnader: Kiinteistönhoito (mitoitetut tehtä-vät), €/m²

Fastighetsskötsel, €/m² 8,66 8,38 8,45

8,61 8,78

Siivous €/m², sosiaali- ja terveys-toimi

Städning, €/m², social- och hälso-vårdssektorn

43,40 33,53 28,22 28,78 29,36

Siivous €/m², muut Städning, €/m², övriga 23,6 23,1 23,9 23,9 23,9 Ateriasuorite / hlö/päivä, sivistys Antalet måltider/person/dag, bild-

ningssektorn 139,4 136 155 155 155

Ateriasuorite/ hlö/päivä, laitos-palv.-vanhustyö

Antalet måltider/person/dag, an-staltsvård, serviceboende, äldre-omsorg

76,6 71

68 68 68

Kiinteistönhoidon m² Fastighetsunderhåll, m² 213 400 211 000 215 000 215 000 215 000 Siivottavat m² Utrymmen som städas, m² 169 500 174 587 168 286 168 286 168 286 Ruokahuolto, annosmäärä, kpl Kostservice, antal portioner, antal 2 505 606 2 341 208 2 619 800 2 500 000 2 500 000

TULOSLASKELMA – RESULTATRÄKNING TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

LIIKEVAIHTO - OMSÄTTNING 21 479 460 21 741 000 22 372 600 22 500 000 22 800 000 Liiketoiminnan muut tuotot – Övriga affärs.intäkter 85 847 0 121 700 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavara – Material och förn. -4 279 742 -4 493 900 -4 770 200 -4 600 000 -4 600 000 Palvelujen ostot – Köp av tjänster -5 340 964 -4 985 100 -5 399 100 -5 400 000 -5 400 000 Henkilöstökulut - Personalkostnader -10 539 268 -11 058 700 -10 985 100 -11 500 000 -11 500 000 Liiketoiminnan muut kulut - Övriga rörelseintäkter -1 018 624 -1 069 200 -1 114 500 -760 000 -760 000 Suunnitelman mukaiset poistot – Avskrivningar -129 102 -118 700 -120 200 -124 800 -363 500 LIIKEYLIJÄÄMÄ – RÖRELSEÖVERSKOTT 315 687 15 400 105 200 115 200 176 500

Rahoitustuotot ja –kulut – Finansiella poster netto -13 281 -14 500 -13 500 -13 500 -163 500

TILIKAUDEN TULOS – PERIODENS RESULTAT 302 406 900 91 700 101 700 13 000

94

RAHOITUSLASKELMA – FINANSIERINGSKALKYL TP-BS2012 TA-BU2013 TA-BU2014 TS-EP2015 TS-EP2016

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä 315 687 15 400 105 200 115 200 176 500 Poistot ja arvonalentumiset 129 102 118 700 120 200 124 800 363 500 Rahoitustuotot ja -kulut -13 281 -14 500 -13 500 -13 500 -163 500 Yhteensä 431 507 119 600 211 900 226 500 376 500

Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -138 877 -212 000 -185 000 -185 000 -7 300 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 0 0 0 Yhteensä -138 877 -212 000 -185 000 -185 000 -7 300 000

TOIMINTA JA INVESTOINNIT YHTEENSÄ 292 630 -92 400 26 900 41 500 -6 923 500

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lainakannan muutokset 0 0 0 0 7 000 000

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset

Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta -512 507 0 0 0 0 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -129 784 0 0 0 0 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 361 150 0 0 0 0 Yhteensä -281 141 0 0 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -281 141 0 0 0 7 000 000

RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ 11 489 -92 400 26 900 41 500 76 500

INVESTOINNIT TA-BU TS-EP TS-EP INVESTERINGAR 2014 2015 2016

Keittiökoneet ja -laitteet 150 000 150 000 150 000 Köksmaskiner och -apparater Pakettiauto 35 000 35 000 0 Paketbil Keskuskeittö Centralkök

0 0 7 115 000

YHTEENSÄ 185 000 185 000 7 300 000 SAMMANLAGT

95

10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen

Sitovat tavoitteet – Bindande mål TP-BS 2012

TA-BU 2013

TA-BU 2014

TS-EP 2015

TS-EP 2016

Porvoon Energia Oy:n tuottotavoite – Mål för avkastning för Borgå Energi Ab

1,3 M€

1,2 M€

1,3 M€

1,3 M€

1,4 M€

Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto uusiutuvilla polttoaineilla – PBE Ab:s Produktion av fjärrvärme med förnybara bränsle

≥70 %

≥70 %

≥85 %

≥90 %

≥90 %

Porvoon A-asuntojen keskimääräinen käyttöaste – Borgå A-bostäders genomsnittliga användningsgrad

99,66 99,66 99,66 99,66 99,66

Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Dotterbolag Samkommuner Intressesamfund

Porvoon Energia Oy- Kiint. Oy Peiponaho Itä-Uudenmaan Asunto Oy Porvoon Borgå Energi Ab 100 % koulutuskuntayhtymä Kaivokatu 13

100 % 61,39 % 55,9 %

(määräysvalta 20 %

bestämmanderätt 20 %)

Oy Kokonhalli Ab Kiint. Oy Porvoon Samkommunen för Itä-Uudenmaan 100 % Suolapuro Yrkesutbildning i Östra jätehuolto Oy-Östra Ny-

100 % Nyland lands Avfallsservice Ab 54,08 % 49 %

Oy Event Factory Ab Kiint. Oy Porvoon Kårkulla samkommun Borgå Folkakademi Ab 100 % Sateenkaari-Fast. Ab 6,48 % 37,13 %

Borgå Regnbågen 100 %

Porvoon A-asunnot Oy Keskinäinen kiinteistö Oy Eteva Asunto Oy

Borgå A-bostäder Ab Porvoon Piispantalo kuntayhtymä Kalevanväylä 100 % 100 % 5,56 % 35,5 %

Kiint. Oy Porvoon Seudun Helsingin ja Uudenmaan Posintra Oy Gammelbackan Asuntosäätiö- sairaanhoitopiiri 36,23 % Liikekeskus Oy Borgånejdens Helsingfors och Nylands

100 % Bostadsstiftelse sjukvårdsdistrikt 66,7 % 3,377 %

Eestinmäen Ab Svartså Vattenverk- Uudenmaan liitto Oy Porvoo International Palvelukeskus Oy Mustijoen Vesilaitos Oy Nylands förbund College Ab

61,7 % 60 % 3,2 % 32,5 %

96

11 Jäsenyydet–Medlemskap

Kaupunki on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

Staden är medlem i följande samfund:

KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN

Helsingin Kauppakamari Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman ja vesiensuojeluyhdistys Kunnallinen työmarkkinalaitos Pohjola-Norden i Borgå rf Porvoon Elävä keskusta ry Pyöräilykuntien verkosto ry Suomen Historiallisten kaupunkien yhdistys ry Suomen kuntaliitto Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys (SUOMA) Union of Baltic Cities (UBC) Uudenmaan liitto Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry Östra Nylands byar rf - Itä-Uudenmaan kylät ry

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Aivoliitto ry Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveyskustannukset Lastensuojelun Keskusliitto Maitohygienialiitto Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan Osaamiskeskus Verso Suomen haavanhoitoyhdistys ry Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry Suomen muistiasiantuntijat Suomen psykogeriatrinen yhdistys Suomen Sovittelun Tuki ry Työpajayhdistys ry Vanhustyön keskusliitto

SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN Bildningsalliansen Finlands svenska biblioteksförening Kansalaisopistojen liitto Kirjastoseura Porvoon Museoyhdistys ry Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML) Svenska litteratursällskapet Sydkustens landskapsförbund Uudenmaan virkistysalueyhdistys Yleisten kirjastojen neuvosto

PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET Finlands svenska Brandkårförbund rf. Itä-Uudenmaan pelastusliitto ry

Documents

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 · miljon euro, vilket dock inte äventyrar stadens framtida ekonomiska utveckling, och också lånesumman per invånare beräknas stanna