TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009, t i ivis te lmä

2

1 Virastopäällikön katsaus 3

2 Viraston organisaatio ja johtaminen 4

3 Keskeiset valmistelutehtävät vuonna 2009 5

4 Osastot

4.1 Taloussuunnitteluosasto 6

4.2 Organisaatioyksikkö 8

4.3 Sisäinen tarkastus 9

4.4 Kehittämisosasto 10

4.5 Tietotekniikkaosasto 14

4.6 Varainhallinta 16

4.7 Elinkeinopalvelu 18

5 Henkilöstö 23

6 Talous 24

7 Viestintä 25

aluerakentamisyksikkö asunto-ohjelmatiimi kehittämistiimiviestintätiimi

organisaatioyksikköhenkilöstö ja talousviestintä

VARAINHALLINTATIETOTEKNIIKKAOSASTOELINKEINOPALVELU

matkailu- ja kongressitoimistoelinkeinokehitystapahtumayksikköYritysHelsinki

TALOUSSUUNNITTELUOSASTO KEHITTÄMISOSASTO

SISÄINEN TARKASTUS

task

en o

rgan

isaa

tio

sisällysluettelo

3

Virasto laati kaupunginhallituksen kon-sernijaostolle tytär-, osakkuus- ja PKS-yhteisöjen toiminnan ja talouden seuran-taraportit neljännes- ja puolivuosittain. Lisäksi kaupunginjohdolle laadittiin neljännesvuosittain harmaan talouden ja liikelaitosten torjunnan seurantaraportit.

Elinkeinostrategiaa toteutettiin Yritysmyönteinen kumppani -kehitys-hankkeella, jossa on käynnissä kolme poikkihallinnollista palvelupolkuprojek-tia. Viraston johtoryhmä seurasi vuoden kuluessa tarkasti näiden hankkeiden etenemistä.

Tietotekniikan hyödyntämistä kaupun-gin palveluissa ja hallinnossa kehitettiin ja ohjattiin kaupunginhallituksen hyväksy-män tietotekniikkastrategian mukaisesti. Painopisteinä olivat kaupungin tietotek-ninen infrastruktuuri, sähköinen asiointi, palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät, Tietotekniikkaa kaikille -hanke, sähköi-nen työpöytä, asianhallintajärjestelmä, tietovarastohankkeet ja keskushallinnon it-tuki.

Tietotekniikkapuolella julkaistiin uudenlainen Helsingin palvelukartta -portaali. Palvelukartta sisältää kaikki kaupungin toimipisteet ja palvelutiedot.

virastopääl l ikön katsaus

Maailmanlaajuinen talouden taantuma vaikutti talouteen

1

Muutaman verotulojen kehityksen kan-nalta hyvän vuoden jälkeen verotulot kehittyivät heikosti vuonna 2009. Hel-sinki ei kuitenkaan painanut jarruja eikä leikannut menoja. Uudisrakentamista, peruskorjauksia, tiehankkeita ja uusien kaupunginosien rakentamista jatkettiin suunnitellusti. Henkilökuntaa ei lomau-tettu tai irtisanottu eikä määrärahoja leikattu kesken vuoden.

Taloustilanteen heikentymisen vuoksi vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin siten, että kaupungin toimintamenojen kasvu saataisiin pysäytettyä ja jopa las-kuun taloussuunnitelmakaudella.

Strategiaohjelman toteuttamiseksi valmisteltiin esitykset työryhmien, muun muassa palveluverkkotyöryhmän, työn käynnistämisestä. Strategiaohjelman seurantaa varten valmisteltiin katsauksia kaupunginhallituksen iltakouluihin.

Valtakunnallisella tasolla edunval-vontaan osallistuttiin kuntien valtion-osuusjärjestelmän uudistamistyössä sekä budjettilakien eduskuntakäsittelyjen yhteydessä.

Virasto toimi edelleen päävastuullisena asiantuntijana kaupungin tuottavuus-laskennan kehittämisessä. Palvelujen kustannuksia, tuottavuutta ja laatua seurattiin vertailemalla niitä erityisesti kymmenen suurimman kaupungin kesken.

Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu ete-nivät aluerakentamisprojekteissa suunni-tellusti. Talousarvion sitovina tavoitteena laadittiin Östersundomin, keskustakort-teleiden, Kuninkaankolmion, merellisen Helsingin sekä pientaloprojektin projek-tiohjelmat.

Virasto valmisteli Maankäytön ja asu-misen toteutusohjelman 2008–2017 seu-rantaraportin, joka esiteltiin kaupungin-valtuustolle 29.4.2009. Virasto huolehti Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyön koordinoivasta valmistelusta. Viraston valmistelemana otettiin loppuvuodesta tuotantokäyttöön Kehittyvä kerrostalo -ohjelma.

Talous- ja suunnittelukeskuksen toi-minnan onnistumista mitataan erityi-sesti muutostilanteiden ohjaustarpeen kasvaessa. Kaupungin johto tarvitsee epävarmuuden lisääntyessä asiantuntevia tilannearvioita ja vaihtoehtoselvityksiä voidakseen linjata toimenpiteitä. Päätetyt strategiset toimet muutettiin ohjeiksi ja toimenpiteiksi koko hallinnolle ja konsernille.

Tapio Korhonen

4

Vi raston organisaat io ja johtaminen2

Talous- ja suunnittelukeskusta johti kertomusvuonna rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.

Virastossa oli johtosäännön mukaan kuusi osastotasoista yksikköä ja rahoi-tusjohtajan alaisuudessa organisaatio-päällikön vetämä organisaatioyksikkö, viestintäpäällikkö, tiedottaja, henkilöstö-päällikkö ja taloussuunnittelija.

Viraston johtoryhmän muodostivat vi-rastopäällikön ja osastopäälliköiden ohel-la kaksi henkilöstön valitsemaa edustajaa talous- ja suunnittelukeskuksessa sovitun yhteistoimintamallin mukaan. Lisäksi johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat viestintäpäällikkö ja henkilöstöpäällikkö.

Johtoryhmä kokoontui 45 kertaa vuonna 2009.

Viraston sisäinen valvonta ja riskienhal-linta on järjestetty Helsingin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen ja riskien-hallinnan ohjeiden linjausten mukaisesti. Tärkeimmät toimintaprosessit on vas-tuutettu, ohjeistettu ja kuvattu. Riskien-hallinnan näkökulma on yhä selkeämmin mukana toiminnan ohjauksessa, suunnit-telussa ja seurannassa.

Viraston sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan tilaa on arvioitu riskikartoi-tuksin, itsearvioinneilla (EFQM) ja käyttämällä Helsingin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeeseen perustuvaa sisäisen valvonnan muistilistaa. Arvioinnin perusteella viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on hyvä. Merkittäviä puutteita ei ole havaittu vuonna 2009.

Viraston sisäistä valvontaa ja riskien-hallintaa on kehitetty parantamalla keskeisiä toimintaprosesseja ja näiden kehittämistyö jatkuu vuonna 2010. Riskikartoituksiin ja itsearviointeihin perustuvien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan vuonna 2010.

Kaupungin kokonaistalouteen ja talou-den tasapainoon liittyvien riskien arvioin-tia ja skenaariomallinnusta kehitetään. Keskushallinto- ja asiantuntijavirastona talous- ja suunnittelukeskus edistää kau-punkitasoisten ohjausryhmien työsken-telyä ja yli hallintokuntarajojen menevien prosessien toimivuutta.

Talous- ja suunnittelukeskus on arvioi-nut toimintansa laajuuteen ja rakentee-seen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Arvioinnissa esille tulleita merkittävimpiä riskejä ovat

• taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen vaikutukset kaupungin talou-teen,

• toimintaympäristön muutokset, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia myös kaupunkitasolla,

• henkilöresurssit suhteessa kasvaviin osaamisvaatimuksiin ja riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avain-henkilöistä sekä eläköitymisen vai-kutukset osaamiseen ja toiminnan sujuvuuteen,

• tietojärjestelmähäiriöt ja poikkeus-tilanteet ulkopuolisten palvelutoimit-tajien tuottamien kaupunkiyhteisten tietotekniikkapalvelujen toimivuudes-sa.

Talous- ja suunnittelukeskus vas-

taa kaupunginhallituksen alaisena

virastona kaupungin keskitetystä

taloussuunnittelusta ja -hallin-

nosta sekä avustaa kaupungin-

hallitusta ja kaupunginjohtajistoa

hallinnon yleisessä kehittämi-

sessä, sisäisessä valvonnassa,

tietotekniikan hyödyntämisessä ja

elinkeinopolitiikassa.

Lisäksi virasto avustaa kaupun-

ginjohtajistoa aluerakentamisen

ohjauksessa ja asunto-ohjelman

valmistelussa.

5

Keskeiset valmistelutehtävät vuonna 2009

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2000–2012. Strategiaohjelma oli lähtö-kohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitel-maehdotusta vuosiksi 2010–2012 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Strategioiden toteut-taminen on yhteisvastuullista kaikille hallintokunnille. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin strategiaohjelman mukaisia toimenpiteitä muun muassa tuottavuu-den lisäämiseksi ja palveluverkon kehit-tämiseksi.

Kaupunkiyhteisten järjestelmien osalta osallistuttiin laskentajärjestelmän esi-selvitykseen ja vaatimusmäärittelyyn sekä laadittiin avustusjärjestelmän hankesuun-nitelma ja asiointiportaalin vaatimusmää-rittely. Kiinteistö- ja tilatiedon tietovaras-tohankkeessa käynnistettiin esiselvitys. Strategiaohjelman toteutumista seurattiin syksyllä kaupunginhallituksen iltakou-luissa.

Virasto osallistui Helsingin Energian kehitysohjelman Kohti hiilineutraalia tule-vaisuutta -laatimiseen. Virasto valmis-teli seutuyhteistyönä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamisen yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa.

Joukkoliikenteen organisointi muut-tui Helsingin seudulla 1.1.2010. Uusi kuntayhtymä Helsingin Seudun Liikenne (HSL) aloitti tuolloin toimintansa.

Satamalta vapautuvien alueiden toteutus eteni vuoden 2009 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 3.6.2009 asemakaavasta ja asemakaavan muu-tosehdotuksesta Länsisatamassa sekä osin Kampissa, joka mahdollisti pääosin tavarasatamakäytössä olleen alueen osan muuttamisen asuin- ja työpaikka-alu-eeksi. Jätkäsaari täydentää merkittävästi Helsingin kantakaupunkia osana halut-tuja merellisiä asuinalueita. Tämä ase-makaavan muutos oli ensimmäinen, joka valmisteltiin kesällä 2006 voimaan tulleen Jätkäsaaren osayleiskaavan pohjalta.

Kaupunginvaltuusto päätti 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosi-aalivirastosta Palmiaan 1.1.2010 alkaen ja päiväkotien ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosiaalivirastosta Palmiaan 1.8.2010.

3

Palveluverkko voitti kaupunginjohtajanlaatupalkintokilpailun.

6

Osasto huolehtii kaupungin

keskitetystä toiminta- ja ta-

loussuunnittelusta, laatutyön

koordinoinnista sekä kaupungin

yhteisten kehittämisstrategioi-

den valmistelusta.

4 .1 Taloussuunnitteluosasto4

Seudullisella tasolla käytännön edunval-vontayhteistyötä toteutettiin pääkaupun-kiseudun kaupunginjohtajien asettamassa edunvalvontaryhmässä. Vuoden aikana osallistuttiin kahdesti kymmenen suurim-man kaupungin talousarvio- ja strategia-tapaamisiin ja kerran kuntien talous- ja rahoitusjohdon tapaamiseen. Kuntaliiton kanssa jatkettiin veroennustemallin kehittämistä.

Osasto seurasi eurooppalaista hallin-tokehitystä ja toimi kaupungin johdon tukena kaupunkiverkostoissa erikseen nimetyissä tehtävissä mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman työryhmissä, Eurocities-järjestössä, EU:n alueiden komiteassa sekä Euroopan metropolialueiden verkos-tossa (Metrex).

Kaupungin kilpailukykyPalvelujen kustannuksia, tuottavuutta

ja laatua seurattiin vertailemalla niitä erityisesti kymmenen suurimman kaupun-gin kesken.

Osastolla oli säännölliset yhteistyöko-koukset suurimpien virastojen kanssa ja erityisesti tietokeskuksen kanssa. Yhteis-työkokouksia järjestettiin sekä tutkimus-ten käynnistämiseksi että valmistuneiden tutkimusten seurantaa varten.

Talouden ohjauksen tiivistämiseksi keväällä ja syksyllä järjestettiin controller-ajankohtaispäivät. Tilaisuuksissa käsitel-tiin raamia ja laatimisohjeita, talousarvi-ota, ennusteita sekä kaupunkiyhteisten talouden tietojärjestelmähankkeiden etenemistä.

Investointien kustannusohjausta ja tilahankkeiden hankesuunnitelmien ennakkokäsittelyä jatkettiin talous- ja suunnittelukeskuksen ja virastojen yhtei-sen hankeohjausryhmän kautta.

Strategiaohjelma viimeisteltiin valtuus-ton päätettäväksi 29.4.2009. Kaupun-ginhallitukselle valmisteltiin 22.6.2009 erikseen toimeenpanopäätös keskeisten toimenpiteiden käynnistämiseksi. Strate-giaohjelman linjauksia viestitettiin viras-toille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille

monin tavoin esimerkiksi laatimisohjein sekä luennoimalla erillistilaisuuksissa ja keskitetysti Oiva Akatemialta tilattavissa koulutus- ja valmennusohjelmissa.

Vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi vuoden 2010 talousarvion raami valmis-teltiin miinusmerkkiseksi talouden tasa-painoon saattamiseksi. Kaupunginhallitus teki raamiin merkittäviä lieventäviä muutoksia ja laatimisohjeet saatiin lauta- ja johtokunnille Kaupunginhallituksen 6.4.2010 päätöksen jälkeen. Lauta- ja johtokuntien talousarvioehdotusten pohjalta käytiin virastokohtaiset talous-arvioneuvottelut elokuussa. Kaupungin-johtajan talousarvioehdotus julkistettiin syyskuun lopussa. Kaupunginhallituksen muutosten jälkeen talousarvioehdotus eteni valtuuston käsittelyyn ja talousarvio hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa. Talousarvioin noudattamisohjeet valmis-teltiin Kaupunginhallituksen päätettäväk-si joulukuussa.

Investointien kustannusohjausta ja tilahankkeiden hankesuunnitelmien ennakkokäsittelyä jatkettiin talous- ja suunnittelukeskuksen ja keskeisten virastojen hankeohjausryhmän kautta. Rakennushankkeiden seurantaraportin luotettavuutta parannettiin ja raportti liitettiin osaksi talouden ja toiminnan seurantaraporttia.

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen tiedotustilaisuus Vanhan Raatihuoneella. Vasemalta rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja talousarviopäällikkö Tuula Saxholm.

7

4.1 Taloussuunnitteluosasto

Talousarvio- ja strategiaprosessi Talousarvioprosessiin liittyen itsenäi-

sinä taseyksikköinä toimivien rahastojen talousarviokäsittely uudistettiin ottaen huomioon kirjanpitolautakunnan kuntaja-oston ohjeet. Osallistuttiin Talpan ja asia-kasvirastojen yhteiseen BP-järjestelmän kehitysryhmän työhön.

Tilinpäätösprosessia kehitettiin yh-teistyössä Talpan ja viraston viestinnän kanssa.

Tuottavuuslaskennan kehittäminenOsasto toimi edelleen päävastuullisena

asiantuntijana kaupungin tuottavuus-laskennan kehittämisessä. Vuonna 2009 osasto osallistui aktiivisesti sosiaaliviras-ton 2. aallon tuottavuuslaskennan kehit-tämishankkeeseen muun muassa toimi-malla ohjausryhmän puheenjohtajana ja asiantuntijana.

Vuoden aikana toteutettiin virastoille useita valmennustilaisuuksia matriisipoh-jaisesta tuottavuuden laskentamallista. Samoin pidettiin useita virastokohtaisia palavereja ja konsultoitiin virastokohtaisia luonnoksia.

4

Kaupungin raportointijärjestelmä HetaKaupungin yhteisen raportointijär-

jestelmän kehittämisessä ja virastojen käyttöönoton tukemisessa edettiin suun-nitellusti. Käyttäjämäärä kasvoi vuoden aikana 150 ja kokonaismäärä ooli 900 käyttäjää. Useat virastot ovat ottaneet Hetan vakiotyökalukseen ja toteuttavat omia laajennusprojektejaan järjestelmän avulla.

Hetan tietosisältöjen laajentamiseksi käynnistettiin kiinteistö- ja tilatietojen tietovaraston esiselvitys sekä osallistuttiin myös tietovarastoarkkitehtuurin esiselvi-tystyöhön.

Laskentajärjestelmän (Laske) kehittäminen

Kaupungin tulevan laskentajärjestel-män uudistamisen esiselvitys käynnistet-tiin alkuvuodesta yhteistyössä Taloushal-lintopalvelujen ja tietotekniikkaosaston kanssa. Esiselvitys saatiin päätökseen kevätkaudella ja vaatimusmäärittelytyö pääosin vuoden loppuun mennessä.

Toiminnan ja johtamisen tavoitteelli-suuden kehittäminen

Jatkettiin vuonna 2008 tehdyn itse-arvioinnin tuloksena syntyneiden pa-rannusehdotusten toimeenpanoa muun muassa prosessivastuiden ja rajapintojen määrittelyn, toiminnan aikataulutuksen ja dokumentaation, perehdyttämisen sekä osaston käytäntöjen osalta.

Osasto tuki viraston johtoa sekä viras-toja ja liikelaitoksia johtamisen ja suori-tuskyvyn itsearviointien tekemisessä sekä osallistui vuoden 2009 tulospalkkiojärjes-telmien käsittelyyn.

Pääosa henkilöstöstä työskenteli Apteekintalon 3. kerroksessa. Osa henki-lökunnasta toimi Kaupungintalossa.

Osaston toimintamenot toteutuivat 1 461 679 euron mukaisina tulosbudjetin ollessa 1 787 000 euroa.

Vuoden aikana toteutettiin

virastoille useita

valmennustilaisuuksia

matriisipohjaisesta

tuottavuuden

laskentamallista.

8

4.2 Organisaatioyksikkö4

Esityksiä ja selvityksiäOrganisaatioyksikkö valmisteli vuoden

2009 aikana useita esityksiä ja selvityksiä. Yksikkö valmisteli esityksen Kustaankar-tanon vanhustenkeskuksen ja päiväko-tien ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosiaalivirastosta Palmian hoidettaviksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 9.9.2009.

Organisaatioyksikkö käynnisti selvit-yksen siivous- ja vahtimestaripalvelujen keskittämisestä.

Yksikkö valmisteli esityksen kaupungin itse tuottamien tukipalveluiden kilpailut-tamisen jatkosta lauta- ja johtokuntien esitysten pohjalta.

Maahanmuutto-organisaation kehit-tämisestä valmisteltiin kaupunginval-tuustolle esitys, jonka mukaan maa-hanmuuttajien neuvontapiste siirtyy sosiaalivirastosta henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolle.

Myös ruotsinkielisen päivähoidon siirtämisestä sosiaalivirastosta opetusvi-rastoon valmisteltiin esitys.

Organisaatioyksikkö kehitti lisäksi mal-lin ristiriitaisten intressien kuvaamiseksi

ja hallitsemiseksi. Sitä testattiin tilahallin-non kehittämisen yhteydessä.

Työryhmien työskentelyssä mukana Organisaatioyksikön jäsenet toimivat

vuoden 2009 aikana aktiivisesti erilaisissa työryhmissä.

Työpajaselvityksen ohjausryhmässä on organisaatioyksiköstä ollut puheenjohtaja ja sihteeri, ja ruokapalvelujen kehit-tämistä selvittävässä työryhmässä jäsen ja sihteeri. Lisäksi yksikkö on osallistu-nut kiinteistöyhtiöiden hallintojaoksen toimintaan, talous- ja suunnittelukeskuk-sen sähköisen työpöydän sisältöpilottiin, Palveluverkon uudistaminen poikkihal-linnollisena yhteistyönä -hankkeeseen ja kaupungin palveluverkon kehit-tämistyöhön.

Yksikkö hoiti tilahallinnon kehit-tämisryhmän puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät. Työn pohjana oli organisaa-tioyksikön laatima selvitys.

Yksikkö osallistui pääkaupunkiseudun hankintaryhmän teettämien yhteishank-intojen ja välivarastojen organisointia koskevien konsulttiselvitysten ohjausryh-mien työskentelyyn.

ORGANISAATIOYKSIKKÖ

KEHITTÄÄ HALLINTOA

PITKÄJÄNTEISESTI

Yksikkö osallistui myös viraston yhteis-en tulostavoitteen toteuttamiseen kehit-tämällä poikkihallinnollisten prosessien yleistä ohjausmallia elinkeinopalvelujen Palvelupolku-projektille.

Organisaatioyksikössä työsken-telee kolme henkilöä. Yksikkö on suoraan rahoitusjohtajan alainen.

9

44.3 Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus tuottaa sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan arviointi-, varmistus- ja konsultointipalveluja. Tuot-teena ovat tarkastus- tai konsultointira-portissa suositusten muodossa esitetyt kehittämisehdotukset.

Kymmeniä tarkastuksia Vuoden 2009 aikana valmistui 30

tarkastusta, joista kaksi oli seurantoja aikaisemmin tehtyihin tarkastuksiin. Kaupunginjohtajan toimialalle tehtiin yksitoista tarkastusta, rakennus- ja ympäristötoimeen seitsemän, sosiaali- ja terveystoimeen kahdeksan, sivistystoi-meen seitsemän sekä kaupunkisuunnitte-lu- ja kiinteistötoimeen kaksi tarkastusta. Liikelaitosten kiinteistöistä tehtiin 5 selvitystä. Lisäksi laadittiin 10 suppeam-paa muistiota.

Tarkastukset koskivat hallinnon proses-seja, riskienhallintaa, keskuskassaproses-sin hallintaa, kilpailutusta ja hankintoja, sijoituksia, ostolaskuja, työllisyysmäärära-hojen hallinnointia, kassanhoidon proses-seja, tietojärjestelmien käyttövaltuuksien hallintaa, tulonkantoa, asiakasvaroja, jätehuoltoa sekä irtaimen omaisuuden hallintaa ja kirjanpitoa.

Sisäinen valvonta ja riskienhallintaSisäinen tarkastus on arvioinut toimin-

tansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epä-varmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäisen tarkastuksen merkittävimpiä riskejä ovat tarkastusten oikea kohdis-tuminen merkittävimpiin riskialueisiin ja tarkastuksen riittämätön vaikuttavuus.

Toiminnan vaikuttavuusSisäisen tarkastuksen osastolle tilattiin

sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien edellyttämä ulkoinen auditointi, jossa arvioitiin, toimiiko sisäi-nen tarkastus toimintasääntönsä, sisäisen tarkastuksen kansainvälisten

ammattistandardien ja eettisten sään-töjen mukaisesti sekä toimiiko sisäinen tarkastus tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Sisäinen tarkastuksen tarkastusra-porttien suositukset ovat rakentavia ja toteuttamiskelpoisia. Tätä seurattiin virastopäälliköiltä ja tarkastuskohteen asiantuntijoilta kerättävällä asiakaspa-lautteella. Asiakaspalautteesta lasketun lisäarvoindeksin toteutumisaste oli 4,3 asteikolla 1–5. Asiakaspalautekyselyn palautusprosentti oli 72.

Tuottavuuden parantaminenOsastolla on oma sisäisen tarkastuksen

työhön suunniteltu tuottavuusindeksi, joka muodostuu useasta toimintakykyä mittaavasta panos- ja tuotostekijästä. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena oli 1 prosentin tuottavuuden nousu, mikä saavutettiin.

SISÄINEN TARKASTUS TUOTTAA ARVIOINTI- JA VARMISTUSTIETOA

Sisäisen tarkastuksen osas-

to avustaa kaupungin johtoa

tuottamalla riippumatonta ja

objektiivista arviointi- ja var-

mistustietoa sisäisen valvonnan,

riskienhallinnan sekä hyvän

johtamis- ja hallintotavan tilasta

Helsingin kaupungin virastoissa

ja liikelaitoksissa.

Ammattitaitoinen henkilöstöTulos- ja kehityskeskustelut käytiin

vuoden alussa ja niiden pohjalta laadittiin henkilökohtaiset tulos- ja kehityssuunni-telmat.

Ammatillista osaamista kartutettiin järjestelmällisen kouluttautumisen ja keskinäisen osaamisen jakamisen avulla. Osaston koulutussuunnitelmassa paino-pisteinä olivat haastattelu- ja vuorovai-kutustaidot, tietotekniikan hyväksikäyttö sekä tietojärjestelmien tarkastus.

Työhyvinvointia ylläpidettiin aktiivisesti. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käsitel-tiin yhdessä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tyhy-päivää, joissa teemana olivat vastuullinen työyhteisö ja positiivisuus. Työpisteiden ergonomiaa parannettiin työterveyskeskuksen fysioterapeutin suositusten mukaisesti.

Sisäisessä tarkastuksessa oli vuoden 2009 lopussa 17 kokoaikaista vakanssia.

Osaston tilat sijaitsevat Unioninkatu 25:ssa toisessa ja kolmannessa kerrok-sessa.

Osaston toimintamenot toteutuivat 1 360 012 euron mukaisina talousarvion ollessa 1 411 000 euroa.

Siston tyhy Aino Acten huvilalla.

10

4.4 Kehittämisosasto4

Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu eteni-vät aluerakentamisprojekteissa suunnitel-lusti aluerakentamisprojektien johtoryh-män ohjauksessa. Talousarvion sitovina tavoitteena laadittiin Östersundomin, keskustakortteleiden, Kuninkaankolmion, merellisen Helsingin sekä pientaloprojek-tin projektiohjelmat Osastolla valmisteltu Maankäytön ja asumisen toteutusohjel-man 2008–2017 seurantaraportti esitel-tiin kaupunginvaltuustolle 29.4.2009 ja kaupunginhallitus teki asiassa täytän-töönpanopäätöksen 4.5.2009. Osasto on huolehtinut Helsingin seudun maankäy-tön, asumisen ja liikenteen yhteistyön koordinoivasta valmistelusta. Osaston valmistelemana otettiin loppuvuodesta tuotantokäyttöön Kehittyvä kerrostalo –ohjelma.

ALUERAKENTAMINENAluerakentamisen ohjaus

Aluerakentamisprojektitoiminnan oh-jausta varten perustettu aluerakentamis-projektin johtoryhmä kokoontui vuonna 2009 yhdeksän kertaa. Osasto vastasi johtoryhmän valmistelutyöstä sekä osal-listui elinkeinopolitiikkaa koordinoivan työryhmän asioiden valmisteluun.

Määriteltyjä aluerakentamisprojekteja olivat vuonna 2009 Länsisatama, Töölön-lahti, Keskustakorttelit, Arabia-Hermanni, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Viikki, Vuosaari, Kuninkaankolmio, Pasila, Mylly-puro-Roihupelto ja Östersundom. Lisäksi

Kehittämisosastolla on yksi toimistotasoinen yksikkö, alue-rakentamisyksikkö sekä kolme tiimiä: asunto-ohjelmatiimi (Ato-tiimi), kehittämistiimi ja viestintätiimi. Vuoden lopussa osastolla oli yhteensä 40 vakans-sia, joista viisi avoinna. Kolmen vakanssin täyttöprosessi aloi-tettiin loppuvuodesta. Lisäksi osastolla oli yksi määräaikainen toimi. Henkilöstön määrä oli siten yhteensä 36.

Osastolla on yhtenäiset toimitilat osoitteessa Aleksanterinkatu 24, 2.– 4. kerroksessa.

rakentamista koordinoitiin aluerakenta-misprojektien tapaan Haagan keskiosas-sa, Alppikylässä ja Ormuspellossa sekä Maunulassa.

LänsisatamaEiranrannan vuonna 2008 valmistuneen

uudisasuinalueen katu- ja puistoraken-taminen jatkui. Salmisaaressa oli vuoden vaihteessa valmistuneita hankkeita kaik-kiaan 61 300 km2, rakenteilla 20 200 km2 (liikuntahalli) ja aloittamatta 40 300 km2.

Saukonpaaden alueella valmistui alueen ensimmäinen, marraskuussa 2007 alkanut hanke, yksityinen syöpätutkimus-laitos ja syöpäsairaala, Docrates. Katura-kentaminen sekä Crusellinsillan rakenta-minen jatkuivat.

Lisäksi teetettiin kivijalkaliiketilojen toteuttamiseen liittyvä konseptiklinikka.

TöölönlahtiMusiikkitalon rakennustyöt etenivät

tavoiteaikataulun mukaisesti ja talon run-kotyöt valmistuivat vuoden lopussa. Laitos valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja siihen tulee n. 650 autopaikkaa.

KeskustakorttelitToiminta painottui Helsingin Leijona

Oy:n toiminnan tukemiseen. Yhtiön vas-tuulla on projektin osa-alueen, Torikort-teleiden elävöittäminen ja hallintokäytös-tä vapautuvien ja edelleen vuokrattavien tilojen hallinnointi, kehittäminen ja vuokraustoiminta. Kaupungintalon aulaan

sijoittuneet Virka Galleria ja Virka Info sekä ensimmäiset, ulosvuokrattaviin vapautuneisiin tiloihin valitut yritykset aloittivat toimintansa. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden lopussa Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman ja sen toimeenpanon, rakentamistapaohjeen sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman.

Arabia-HermanniArabia-Hermannin projektialueella

aloitettiin asuntohankkeita n. 19 000 km2 ja valmistui n. 46 000 km2. Arabianran-nan rakennusoikeudesta valmistuneiden ja rakenteilla olevien asuntokohteiden osuus oli vuoden 2009 lopussa noin 69 % ja Etelä-Hermannissa noin 64 %.

KalasatamaAsemakaavoitus jatkui useilla Kalasa-

taman osa-alueilla. Sörnäistenniemen tontinvarauksista päätettiin alkuvuodes-ta. Tontteja varattiin useille toimijoille. ”Stuuvarin” korttelia koskeva tontin-luovutuskilpailu käynnistettiin marras-kuussa. Kilpailun kohteena on kolme asuinkerrostalotonttia, joille rakennetaan yhteensä noin 100 hitas-omistusasuntoa ja vapaarahoitteista omistusasuntoa. Li-säksi Verkkosaaresta tehtiin aluevaraukset kelluvien asuntojen rakentamista varten.

KruunuvuorenrantaOsallistuttiin uudenmallisen kumppa-

nuuskaavoitushankkeen ohjelmointiin ja siihen liittyvän tontinluovutuskilpailun valmisteluun Borgströminmäellä. Kruunu-

Jätkäsaaren markkinointiviestintä näkyi myös katukuvassa, kun poptähti Ma-donna esiintyi Jätkäsaaressa elokuussa.

11

4.4 Kehittämisosasto4

vuorenrannan kunnallistekniikan suunni-telmia on edistetty siten, että rakentami-nen voidaan käynnistää loppuvuodesta 2010. Edistettiin alueen käyttöön saa-tavuutta koordinoimalla öljy-yhtiöiden alueelta poistumista sekä eri osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Vuokrasopimuk-set päättyvät vuoden 2010 lopussa, mi-hin mennessä öljy-yhtiöiden tulee purkaa pääosa rakennelmistaan sekä puhdistaa maaperä. Valmisteltiin joukkoliikenneyh-teyden Kruununhaka-Kruunuvuori silta-suunnittelukilpailua.

ViikkiViikin aluerakentamisprojektissa aloi-

tettiin vuonna 2009 asuntohankkeita yhteensä 37 500 km2. Asuntoja valmistui 27 600 km2. Tärkeimmät tuotantokohteet olivat Latokartano 4–5, Tiedepuisto ja Viikinmäen länsiosa. Rakentamatonta asuntokerrosalaa on projektialueella vielä noin 200 000 km2.

Toimitilahankkeita aloitettiin 4 200 km2 ja valmistui 42 400 km2. Kivikossa val-mistuivat teollisuusalueen aloitushanke ja talviurheilukeskus Ylläs-halli. Vapaita toimitilatontteja on vielä Tiedepuistossa sekä Lahdenväylän ja Kehä I:n varrella Viikinmäessä, Latokartanossa ja Kivikossa yhteensä noin 270 000 km2.

Tiedepuistossa saatiin rakennuslupa-vaiheeseen Helsingin ympäristökeskuksen uusi toimitalo (Viikin ympäristötalo) ja käynnistettiin Suomen ympäristökeskuk-sen uuden toimitalon hankesuunnittelu.

Vantaanjoen rantapuisto kunnostettiin ja avattiin uusi kevyen liikenteen silta joen yli. Jatkettiin Eko-Viikin kehittämis-hankkeita ja seurantatutkimuksia. Uusina hankkeina valmistui matalaenergiakerros-talo Viikinrantaan, käynnistyi matalaener-giatalon rakentaminen Viikinmäessä sekä käynnistyi Itsenäinen kerrostaloasunto -hanke Tiedepuistossa.

VuosaariVuosaaressa oli vuoden 2009 lopussa

asukkaita noin 36 000. Vuonna 1989 kun aluerakentamisprojekti alkoi, oli asuk-kaita noin 15 000. Nyt rakentamatonta asuntokerrosalaa on noin 300 000 km2 ja vapaita toimitilatontteja on Vuosaaren keskustassa, satamakeskuksessa ja Rasti-lan metroaseman vieressä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pa-lautti helmikuussa Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uudelleen val-misteltavaksi. Aurinkolahdessa aloitettiin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen. Kahvikorttelissa Paulig teki sopimuksen vapaarahoitteisten asuntokohteiden toteuttamisesta. Kah-vipaahtimorakenteiden purku suunni-teltiin aloitettavaksi tammikuussa 2010. Fallpakassa asuntorakentaminen jatkui. Vuosaaren keskustassa alettiin rakentaa Vuosaaren Urheilutalon laajennusta.

KuninkaankolmioKuninkaankolmion projektiohjelma

valmistui 15.12.2009. Samaan projek-tiohjelmaan on yhdistetty Kuninkaankol-

mion seudullinen aluekehittämisprojekti sekä Helsingin Kuninkaantammen ja Honkasuon käsittävä aluerakentamispro-jekti. Seudullisen aluekehittämisprojektin toiminta keskittyi yhteisten suunnitte-lutarpeiden tunnistamiseen, palveluver-kon selvittämiseen sekä suunnittelu- ja rakentamisaikataulujen koordinointiin projektialueella.

Kuninkaankolmion kehittämisfoorumin työnä rakennettiin internetsivut, kartoi-tettiin ja otettiin mukaan foorumiin asu-kasyhdistykset ja projektialueen keskeiset toimijat. Aluekehittämisprojektille laadit-tiin esite ja painettiin kangaskassi.

PasilaMaanomistussuhteista johtuen Pasilan

aluerakentamisen projektityötä on tehty kaupungin hallintokuntien lisäksi tiiviissä yhteistyössä valtion osapuolten sekä alu-een yksityisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Keski-Pasilan alueella tehtiin vuon-na 2009 useita merkittäviä päätöksiä. Autojunien lastausterminaalia ei raken-neta alaratapihalle. Autojunat siirtyvät Töölönlahdelta kesään 2012 mennessä Haarakallion alueelle. Keski-Pasilaan ei tule päättyviä kahdessa tasossa olevia raiteita käsittävää Pasila-terminaalia. Pa-silan kautta tulee kulkemaan Pisara-rata, jonka yleissuunnittelu aloitettiin syksyllä 2009 valtion ja kaupungin yhteistyönä. Keskustakorttelin läpi rakennetaan yksi uusi länsiraide Pasilan aseman nykyisten raiteiden tasoon.

Kalasatamassa tehtiin esirakennustöitä mm. syvätiivistämällä maata.

12

4

Aluerakentamisprojektilla on koordi-nointivastuu keskustakorttelin suunnit-telu- ja toteutuskilpailun järjestämisestä. Vuonna 2009 projektin pääasialliset tehtävät liittyivät kilpailun edellyttämien ratkaisuiden tekemiseen sekä kilpailu-asiakirjojen valmisteluun yhdessä valtiota edustavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kilpailun edellyttämien konsulttitöiden kustannukset on jaettu kaupungin ja Senaatti-kiinteistöiden kesken. Kilpailun hankekuvaus ja täydentävät kilpailuasia-kirjat valmistuvat kevätkaudella 2010.

Keski-Pasilan tornialueesta valmistui Cino Zucchi Architettin laatima yleis-suunnitelma, joka käsitti myös kahden esimerkkitornin tilaratkaisut.

Myllypuro-RoihupeltoMyllypuro-Roihupellon aluerakenta-

misprojekti perustettiin 2008. Myllypuron keskuksen asemakaavassa on rakennusoi-keutta asunnoille noin 40 000 km2 ja lii-ketiloille noin 7 000 km2. Ostoskeskuksen alueella Helsingin kaupunki ja Citycon Oyj solmivat 22.5.2008 esisopimuksen kiinteistöjen kaupasta. Ostoskeskuksen alueen suunnittelu valmistui rakennuslu-pavaiheeseen syksyllä ja Citycon Oy ryh-tyi purkamaan ostoskeskuksen kiinteistöä syyskuussa. Palvelukeskukseen sijoittuu vapaarahoitteisia vuokra- ja asumisoike-usasuntoja 255 kpl ja liiketilaa 7400 m2. Liiketiloja on mm. kahdelle päivittäistava-rakaupalle.

Eteläisen Myllypuron pientaloalueen asemakaavan ensimmäinen tontinluovu-tuskilpailu ratkaistiin helmikuussa. Koko kilpailualueelle tulee 124 asuntoa, 14 580 asm2.

ÖstersundomÖstersundomin aluerakentamisprojek-

tia käynnistettiin ja osallistuttiin tiiviisti maankäytönsuunnittelun ohjaamiseen. Alueen maankäyttöön suuresti vaikut-tavan raideliikenteen suunnittelu käyn-nistettiin tekemällä kahdessa eri toimek-siannossa pikaraitiotiehen ja metroon perustuvaa raidejärjestelmän esisuunnit-telua.

ASUNTOPOLIITTINEN YLEISSUUNNIT-TELU JA OHJELMOINTI

Maankäytön ja asumisen toteutusoh-jelman, MA-ohjelman 2008–2017 en-simmäinen seurantaraportti valmisteltiin osaston johdolla ja esiteltiin kaupun-ginvaltuustolle huhtikuussa. Aloitettiin nimettyjen ryhmien asumista koskeva selvitystyö sekä toimenpideohjelman valmistelu vieraskielisen väestön tasai-semmasta sijoittumisesta.

MA-ohjelman mukaisten hallintamuo-totavoitteiden alueittaista soveltamista kehittäneen työryhmän ja kaupungin ton-tinluovutusta kehittäneen työryhmän töi-den perusteella maaliskuussa hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kumppanuuskaa-voitusta, tontinluovutusta ja prosessien kehittämistä koskevat toimenpiteet ja periaatteet. Keväällä kaupunginhallituk-

sessa käsiteltiin myös kaupungin asun-tohankintayhtiötä käsitelleen työryhmän raportti sekä autopaikkojen rakentamista selvittäneen työryhmän työt. Syksyllä perustetun tontinluovutuksen seuranta-ryhmän tehtävänä on koordinoida ton-tinluovutuksen kaupunginhallitusvaiheen valmistelua. Osallistuttiin em. työryhmien työskentelyyn.

KEHITTÄMINENHitas-ohjaus

Vuoden 2009 aikana Hitas-työryhmä puolsi seitsemän vapaarahoitteisen hankkeen suunnitelmaa. Niissä oli asun-toja kaikkiaan 290 kpl 22 703 asm2. Kilpailuohjelmista annettiin viisi lausun-toa kiinteistövirastolle. Työryhmä antoi lausunnon kuuden hankkeen hinnasta. Asuntoneliöllä painotettu hankinta-arvo oli keskimäärin 3 243 euroa/asm2 (295 asuntoa, 22 792,5 asm2).

HissiprojektiOsasto hoiti kaupungin hissiprojektin

toteutusta tuottamalla neuvontapal-veluja taloyhtiöille sekä huolehtimalla hissiprojektin ohjausryhmän valmistelus-ta. Projektin tavoitteena on puuttuvien hissien rakentaminen olemassa olevaan asuntokantaan. Vuonna 2009 Helsingissä aloitettiin 63 hissin rakentaminen. Näihin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA on myöntänyt tukea noin 6,4 milj. euroa. Helsingin kaupungin panostus näihin hankkeisiin tulee olemaan runsaat 0,6 milj. euroa.

Malminkartanon Vuorenjuuri

4.4 Kehittämisosasto

13

4

Asuntojen energiatehokkuus ja täydennysrakentaminen

Kesällä asetettu energiatehokkuus-työryhmä valmisteli osaston johdolla ehdotusta kaupungin omistaman asun-tokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjel-maksi. Täydennysrakentamistyöryhmä asetettiin kesällä ja työ valmistuu vuonna 2010. Syksyllä käynnistettiin yhteistyössä kaupungin kiinteistöyhtiöiden kanssa selvitystyö täydennysrakentamisen mah-dollisuuksista.

KEHITTÄMISOSASTON VIESTINTÄ Tiedotteita ja kutsuja tiedotustilai-suuksiin medialle lähetettiin osastolta yhteensä 40. Mediaa palveltiin myös muilla tavoilla, kuten tausta-aineistoilla, kuvatoimituksina ja haastateltavien hankinnalla. Osaston vastuulla olevilla verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana yli 200 uutista.

VerkkoviestintäVuonna 2009 toteutettiin Uutta Hel-

sinkiä -portaali virastojen kanssa yhteis-työnä. Sivustolta löytyy tietoa Helsingin uusista kaupunginosista ja suurista rakennuskohteista. Tieto tarjotaan alue-lähtöisesti, ja virastorajat on hävitetty.

Töölönlahden aluerakentamisprojektin www.finlandiapuisto.fi-sivustolletuotet-tiin vuoden alussa interaktiivinen virtuaa-limalli, ensimmäisenä laatuaan Helsingin kaupungin sivustoilla.

Jätkäsaaren markkinointiviestintäJätkäsaaren Bunkkerirakennukseen

tuotettiin 750 m2:n kokoinen mainoslaka-na tekstein: ”Jätkä – pitkä pätkä messe-vää merenrantaa. Uuden avomerellisen kaupunginosan rakentaminen on alka-nut.” Jätkäsaaren markkinointihankkeen näkyvyyttä lisättiin viidellä mainoskontil-la, joiden kylkiin maalattiin lausahduksia: ”Jätkän koukussa on merenneitokin” – ”Jätkällä on saari, se iso saari on” – ”Jätkä sen kun porskuttaa!” – ”Jätkällä on vetovoimaa” – ”Madonnasta meikä-läiseen”.

Jätkäsaaressa järjestettiin 6.8.2009 Suomen suurin ulkoilmatapahtuma ame-rikkalaisen laulajan Madonnan konsertoi-dessa alueen eteläkärjessä yli 80 000:lle. Em. mainoslakana, kontit ja salkoliput julkistettiin tapahtuman yhteydessä ja ne saivat runsaasti näkyvyyttä myös tiedo-tusvälineissä.

Maaliskuussa järjestettiin Helsingin uusien kaupunginosien laaja esittely Hel-singin Messukeskuksessa Asuntomarkki-noilla. Messuosasto toteutettiin yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.

Hissiprojekti oli esillä huhtikuussa FinnBuild -messuilla Messukeskuksessa sekä Taloyhtiö 2009 -tapahtumassa syys-kuussa Messukeskuksessa.

Kaupungintaloa ympäröivissä Tori-kortteleissa järjestettiin Helsinki-viikolla Bongaa korttelit – Kolla in Torgkvarteren – Spot the Tori Quarters -tapahtuma, jossa kaupunkilaiset ja turistit tutustuivat kortteleihin korttelisuunnistuksen avulla. Tapahtuma nousi Helsinki-viikon kävi-jätutkimuksessa selvästi yhdeksi mai-nituimmaksi tapahtumaksi kysyttäessä mihin tapahtumaan viikolla osallistui.

Syyskuussa pidettiin osaston avoimet ovet eli Palmu-torstai. Tapahtumaan osallistui yli 300 yhteistyökumppania kaupungin organisaatiosta ja ulkoa.

4.4 Kehittämisosasto

Osoitteessa www.uuttahelsinkia.fi avat-tiin rakentuvia kaupunginosia esittelevät sivut, jotka toteutettiin yhdessä virasto-jen kanssa. Tietoa löytyy aluekohtaisesti ja virastorajat on häivytetty.

14

4.5 Tietotekni ikkaosasto4

TuloksetOsaston virastoille ja liikelaitoksil-

le järjestämiä jatkuvia palveluja olivat kaupungin tietoliikenneverkko, vakioitu työasemaverkko ja siihen liittyvät pal-velut, sähköposti, ulkoinen portaali, intranet, dokumentinhallinta- ja asian-hallintapalvelut, raportointijärjestelmä ja tietovarasto, Palvelukartta sekä kaupun-gin puhelinpalvelut. Jatkuvien palvelujen käytettävyys säilyi hyvänä.

Tietohallinnon ohjaus ja koordinointi Kaupungin tietotekniikan hankeohjel-

maan tulevat hankkeet pyydettiin hal-lintokunnilta osana talousarvioesitystä. Osasto laati hallintokunnille tarvittavat ohjeet ja mallit. Kaupunkitasoiseen han-keohjelmaan hyväksyttiin 96 hanketta. Hankeohjelma käsiteltiin tietotekniik-kastrategian ohjausryhmässä. Hankehal-linnan koordinointia ja seurantaa varten osastolle perustettiin it-hankehallinta-ryhmä.

Tiedottamista kaupungin tietoteknii-kasta hoidettiin laatimalla neljä numeroa Tietotekniikka Helsingissä -tiedotetta. Uutisia laadittiin myös internet- ja intra-net-sivuille.

OsaamiskeskusOsaamiskeskuksen toimesta kehitet-

tiin prosessit, ohjeistus ja toimintamalli seuraaville kehittämisalueille: kaupungin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli ja kehittämismenetelmä, it-hankekoordi-nointi ja hankejohtaminen, projektihal-linta, tietojärjestelmien vaatimusmäärit-tely- ja hyväksymistestausmenetelmä, dokumenttien katselmointimenetelmä sekä verkkopalvelu- ja asiointisovellusten käyttöliittymäkonsepti.

Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden oh-jaus- ja seurantamalli otettiin käyttöön. Hallintokuntien tietojärjestelmäprojektei-hin käytettiin osaamiskeskuksen asian-tuntijaresursseja 980 henkilötyöpäivää 39 projektissa.

IT-arkkitehtuuritKaupungin kokonaisarkkitehtuurin

organisointia kehitettiin perustamal-la kaupunkitason arkkitehtuuriryhmä. Määriteltiin kaupunkitasoinen sisäinen ja ulkoinen integraatioarkkitehtuuri.

Osasto osallistui muun muassa seu-raavien hankkeiden arkkitehtuurityöhön: Laske, HR-järjestelmät, ATJ, Ahjo, sähköi-sen asioinnin ratkaisut, hammashuollon palveluseteli ja tietovarasto.

IT-perusinfrastruuktuuri ja tietoturva Windows7-työasemavakion asennus-

malli toteutettiin ja testaaminen aloi-tettiin. Hallintaympäristöä kehitettiin ja otettiin käyttöön työasemien virranhal-lintamenetelmä.Office2007-ohjelmistootettiin käyttöön kaupunkitasoisesti.

Tietoturvasta huolehdittiin päivittämäl-lä työasemien ja palvelinten virustorjunta sekä jakamalla tietoturvapäivitykset säännöllisesti.

TietoliikenneHelnet-verkkoon liitettyjen opetus-

viraston toimipisteiden valvonnan ja hallinnan käyttöönotto aloitettiin kesällä. Kertomusvuonna uudistettiin sairaaloi-den ja päiväkotien wlan-verkot. Lisäksi uusittiin talokytkimiä ja niiden nopeuksia nostettiin sekä toteutettiin erillisverkkoja.

SähköpostiKaupungin sähköpostijärjestelmä

uusittiin syksyllä 2009 Exchange Outlook -sähköpostijärjestelmäksi. Tässä yhtey-dessä otettiin käyttöön mobiilipalvelu, joka mahdollistaa sähköpostin ja kalente-rin käytön sovituille puhelinmalleille.

Osasto kehitti tietotekniikan hyö-dyntämistä kaupungin palveluissa ja hallinnossa ja ohjasi tietotekniikan hyödyntämistä tietotekniikkastrate-gian mukaisesti. Painopisteinä olivat kaupungin tietotekninen infrastruk-tuuri, sähköinen asiointi, palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät, Tietotek-niikkaa kaikille -hanke, sähköinen työpöytä, asianhallintajärjestelmä, tietovarastohankkeet sekä keskus-hallinnon it-tuki. Tietotekniikan käytön laajenemisen ja jatkuvasti lisääntyvien vaatimusten myötä osaston toimintaresursseja lisättiin.

Global cities dialogue -tapahtuman gaala kaupungintalolla

15

4.5 Tietotekni ikkaosasto4Sähköinen asiointi ja ulkoiset verkko-palvelutAsiointi.hel.fi-portaalijulkaistiinkunta-

laisten käyttöön kolmella kielellä. Asi-ointialustalle kehitettiin uusia palveluita kuten kuntalaisen ja virkailijan kansiot, palvelukuvaukset, uutiset ja palautteet. Yritystunnistautumiseen, Vetuma-mak-samiseen sekä SMS-gateway-palveluihin liittyviä ratkaisuja selvitettiin.

OsastototeuttiHel.fi-portaaliinuudetsivustot pelastuslaitokselle, taloushallin-topalveluille, henkilöstön kehittämispal-veluille, rakentamispalveluille, taidemu-seolle, Stadin kyydille ja Uutta Helsinkiä -projektille. Osasto myös kehitti ja testasi Hel.fi-portaaliinhakutoimintojasekäuusia palveluja kuten korkeakontrastin sivustot näkövammaisille ja sosiaalisen medianpalveluita(rss,addthis).M.hel.fi-mobiilisivusto julkaistiin kolmella kielellä. Portaalin sisällönhallinnassa otettiin käyt-töön uusi editori.

Palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät Virastojen palautemääristä ja käsittely-

tavoista on tehty selvitykset yhtenäisen palautejärjestelmän suunnittelun pohjak-si. Pilottihankkeena toteutettiin verk-kopalvelu Fillarikanava, jossa testataan sosiaalisen median työkaluja virastojen työn tukena. Toteutettiin karttakysely-työkalun määrittely ja kilpailutus sekä käynnistettiin työ. Palvelukartan palaute-osiota laajennettiin ja kehitettiin.

Tietotekniikkaa kaikille Asiakaspäätteiden vakiointia ja asiakas-

verkon rakentamista pohjustavia selvi-tyksiä teetettiin: infrastruktuurikartoitus, nettipistekartoitus sekä asiakaspäätteiden hankinta ja varustus -selvitys. Kaupungin toimitiloissa sijaitsevat nettipisteet palve-luineen tuotiin palvelukartalle. Sähköinen työpöytä

Sähköisen työpöydän kehittäminen käynnistettiin keväällä 2009. Helmi-jär-jestelmän ja sen laiteympäristön mää-rittely, suunnittelu, toteutus ja testaus tehtiin yhteistyössä virastojen kanssa.Asianhallintajärjestelmä

Asianhallintajärjestelmää koskeva määrittely ja toiminnallinen suunnittelu saatiin niin sanottujen pakollisten järjes-telmävaatimusten osalta valmiiksi. Pää-tettiin järjestelmän rajauksista ja liittymis-tä koskien 1.1.2011 alkaen tapahtuvaa käyttöä varten.

Kaupunginvaltuuston uusi salijärjes-telmä määriteltiin keväällä 2009. Kiin-teähintainen toteutustyö käynnistettiin lokakuussa. Salijärjestelmän edellyttämät muutostyöt valtuustosalissa päätettiin ajoittaa kesään 2011, jonka jälkeen sali-järjestelmä Ahjo- ja videointiliittymineen otetaan tuotantokäyttöön.

PaikkatietoOsasto kartoitti kaupungin paikkatie-

tohallinnan kokonaisuutta ja osallistui tietojen muodostumista, jakelua ja käyt-töä käsitteleviin ryhmiin ja projekteihin. Osasto tuotti esiselvityksen paikkatiedon hyötykäytön kehittämisestä kaupunki-yhteisesti. Selvityksessä luotiin katsaus paikkatiedon käytön monipuolisuuteen ja yhteiskäytön strategisiin mahdollisuuk-siin.

Toimipisterekisteri ja palvelukarttaToimipisterekisterin sisältöä laajen-

nettiin lisäämällä muun muassa konser-nin pisteet sekä tiedot nettipisteistä. Ylläpitotoiminnallisuutta kehitettiin ja kiinnitettiin erityinen huomio Palvelukar-tan käyttöliittymän kehittämiseen muun muassa lisäämällä väestötiedot palveluun.

Palvelukartasta tuotettiin kielikäännök-set ruotsiksi ja englanniksi. Palvelukartta valittiinfinalistiksiEuropeaneGovern-ment-kilpailussa, ja se voitti kaupungin-johtajan Vuoden saavutus -palkinnon.

TietovarastohankkeetRaportointijärjestelmän käyttöönottoa

hallintokunnissa jatkettiin. Raportointi-järjestelmän ja toimipisterekisterin yh-teisen tietokannan kapasiteettia lisättiin kasvaneen käytön vuoksi.

PuhelinpalvelutHuolehdittiin puhelinpalvelujen koor-

dinoinnista.

Keskushallinnon it-tukiKertomusvuonna tietotekniikkaosasto

huolehti keskushallinnon tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä ja työase-mien ja lähiverkon laitteiden uusimisesta. Samoin otettiin käyttöön uusi sähköpos-tijärjestelmäjauusiOffice2007-ohjel-misto. Lisäksi osasto osallistui useiden keskushallinnon tietojärjestelmien kehit-tämiseen ja uusimiseen.

Tietotekniikkaosaston käyt-tömenot olivat 2,3 miljoonaa euroa. Keskitetyn atk-toiminnan käyttömenot olivat 9,3 miljoo-naa euroa ja investointimenot 3,3 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä kasvoi neljällä vakinaisella ja yhdellä projektityöntekijällä.

Helsingin kaupunki on voittanut Ciscon kansainvälisen Network Innovations -pal-kinnon Most Society Impacting Network -sarjassa. Oikealta palkinnon noutaneet Jorma Svartholm ja opetusviraston Veli-Matti Rautiainen. Kuvassa myös Leo Lähteen-

mäki, Ciscosta.

16

Tiivistelmä osaston tärkeimmistä tuloksista vuonna 2009

• Maksuvalmiussuunnittelujärjestelmä ja kassanhallintaohjeistus uusittu.

• Kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminnan käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet toteutettu.

• Konserniohjeet uusittu.• Tytäryhteisökohtaiset omistajapoliittiset

linjaukset uusittu.• Konserniyhteisö- ja liikelaitosraportoin-

nin tietosisältöä ja analyysejä parannet-tu ja lisätty.

• Liikelaitosohjauksen uudet käytänteet toteutettu.

• Harmaan talouden torjunnan seuranta-raportointi otettu käyttöön.

• PKS-yhteisöjen seurantaraportointi otettu käyttöön.

• MetropoliLabin yhtiöittäminen valmis-teltu.

• HKL:n ja Palmian hallintomalliselvitykset laadittu.

• Osallistuttu Helsingin seudun ympäris-töpalvelut (HSY) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymien perus-tamiseen ja mallinnettu kuntayhtymien omistajaohjaus.

• Osallistuttu yritysjärjestelyihin.• Henkilöstökassan markkinointisuunni-

telma laadittu.• Alustava riskikartoitus henkilöstökassan

internet-pohjaisen verkkosovelluksen käyttöönottoa varten teetetty.

• Anna-lainajärjestelmän tarkastus uuden version käyttöönottamiseksi teetetty.

• Kaupunkitason riskienhallinnan kehittä-minen käynnistetty samoin kuin konser-niyhteisöjen riskienhallinnan koulutus ja neuvonta.

• Osaston riskienhallintasuunnitelma laadittu.

• Toteutettu yhteensä 360 miljoonan euron rahoitusjärjestelyt, joista lainojen nostoja 290 miljoonaa euroa.

• Asuntotuotannon ja peruskorjaustoimin-nan tukeminen; kaupungin takausten myöntäminen ja omien korkotukilai-nojen ehtojen vahvistaminen CEB:n myöntämistä varoista.

• Anna-antolainajärjestelmän uuden version testaus.

• Osallistuttu Liikuntareseptihankkeeseen, osallistujien kuntoindeksi on noussut vuodessa lähtötasosta 15 %.

Osaston toiminta yksiköittäinKonserniyksikkö

Konserniyksikkö järjesti kertomusvuon-na edellisvuosien tapaan Konserni Aka-temiassa koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä neuvottelupäiviä tytäryhteisöille. Myös pitkäkestoinen tytäryhteisöjen toi-mitusjohtajien valmennusohjelma (Tova 3) aloitettiin. Ohjelma jatkuu vuonna 2010.

Yksikkö laati kaupunginhallituksen konsernijaostolle tytär-, osakkuus- ja PKS-yhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaraportit neljännes- ja puolivuo-sittain ja teki edellämainituista yhtei-söistä erillisanalyyseja. Lisäksi yksikkö laati neljännesvuosittain liikelaitosten ja harmaan talouden torjunnan seurantara-portit kaupunginjohdolle.

Konserniyksikkö osallistui 1.1.2010 toi-mintansa aloittaneiden Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayh-tymän (HSL) perustamisvalmisteluun ja muihin pääkaupunkiseudun yhteistyö-hankkeisiin.

Yksikkö osallistui HKL:n hallinto-mallivaihtoehtojen valmisteluun sekä MetropoliLab-liikelaitoksen yhtiöittämis-selvityksen tekemiseen.

Yksikkö otti käyttöön tytäryhteisöjen seurantaraportoinnin uuden raportointi-järjestelmän (Tara).

Kehitettiin raportointikäytänteitä ja -si-sältöjä. Käynnistettiin uuden konsernin-tasoisen omistajatietojärjestelmän suun-nittelu sekä tytäryhteisöille tarkoitetun extranet-palvelun (Tyyne) suunnittelu.

RahoitusyksikköFinanssikriisin voittamiseksi suoritetut

keskuspankkien tukitoimenpiteet ovat pitäneet korkotason matalana. Lainamar-ginaalit ovat myös laskeneet alkuvuoden 2009 huipputasolta. Lainasopimuksia tehtiin yhteensä 360 miljoonalla eurolla, joista nostettiin 290 miljoonaa euroa. Näistä Vuosaaren Satamaa varten nos-tettiin 110 miljoonaa euroa ja HKL:n vaunuhankintoja varten 30 miljoonaa euroa. Ottolainoja lyhennettiin 59 miljoo-nalla eurolla. Lainaa oli vuoden lopussa liikelaitosten lainat mukaan lukien 925 miljoonaa euroa.

Antolainojen Anna-järjestelmän uuden version testaus ja turvatarkastus suoritet-tiin 2010 vuodenvaihteen käyttöönottoa varten. Uusi versio mahdollistaa verkko-laskutuksen. Antolainojen pääomat olivat 1 363,2 miljoonaa euroa ja kappalemäärä vuoden lopussa 3 367, josta vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 249 kap-paletta. Vähenemistä tapahtui eniten asuntolainarahaston lainoissa. Asuntotuo-tannon tukemiseksi käytettiin kaupungin takauksia, ja Asuntotuotantorahastoa kartutettiin lainalla Euroopan Neuvoston Kehityspankista (nosto 50 miljoonaa eu-roa) uusien kaupungin korkotukilainojen myöntämistä varten.

Rahoitusyksikkö uusi maksuvalmiuden suunnittelujärjestelmän sekä kassanhal-linnan ohjeet, ja hallintokuntien koulutus aloitettiin. Myös sijoitusjärjestelmän uusi versio otettiin käyttöön.

Yksikkö laati tasehallintaraportin kuu-kausittain, ja tasehallintaryhmä kokoon-tui kaksitoista kertaa.

Laadittiin osaston riskienhallintasuun-nitelma, ja riskienhallinnan koordinaa-tioryhmän sihteerin tehtävät siirtyivät osaston riskienhallinnan asiantuntijalle. Kaupungin kiinteistöriskien koordinointi-työ käynnistettiin.

4.6 Varainhal l inta4

17

4.6 Varainhal l inta

Henkilöstökassa Henkilöstökassan jäsenmäärä oli

vuoden 2009 lopussa 17 350 (lisäystä 99 jäsentä). Kassaan liittyi 800 ja siitä erosi 701 jäsentä. Eläkeläisiä jäsenistöstä on reilut 3 200. Kaupungin sisäverkossa toimiva Inka-verkkopalvelu sai 398 uutta käyttäjää, joita oli vuoden lopussa 5 259.Verkkopalvelua käyttää nyt noin 37 % työikäisestä jäsenistöstä. Koko vuonna maksetuista 149 000 laskusta 30 pro-senttia oli asiakkaiden itsensä tallenta-mia. Inka-palvelun laajentamiseksi inter-netiin tehtiin alustava riskikartoitus.

Käyttötilitalletukset kasvoivat vuoden aikana 13 miljoonalla eurolla 74 miljoo-naan euroon, tilivelat 0,2 miljoonalla eurolla 6 miljoonaan euroon ja määräai-kaistalletukset 12 miljoonalla eurolla 80 miljoonaan euroon.

Henkilöstökassan 132 miljoonan euron kassavaroista oli vuoden lopussa 128 miljoonaa euroa sijoitettuna pidempiai-kaisilla sopimuksilla kaupungin kassaan. Kassavarat kasvoivat 31 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta, mikä johtui alkuvuoden korkeista talletuskoroista.

Asuntolainan ja kulutusluoton enim-mäismäärät ja -laina-ajat säilyivät ennallaan. Asuntolainoja myönnettiin 171 kappaletta ja kulutusluottoja 371 kappaletta. Sekä asuntolainojen että kulutusluottojen yhteismäärät laskivat noin 1 miljoonalla eurolla vuoden aikana, asuntolainat 33 miljoonaan euroon ja kulutusluotot 11 miljoonaan euroon.

Henkilöstökassan jäsenmäärän kasvat-tamiseksi tehtiin ulkopuolisen konsultin avulla markkinointisuunnitelma, jonka mukaisesti järjestettiin kaksi infotilai-suutta ja uudistettiin henkilöstökassan esitteet.

Henkilöstökassatoimikunta kokoontui viisi kertaa vuoden aikana.

Sisäinen valvonta ja riskienhallintaVarainhallintaosaston riskienhallinta

ja sisäinen valvonta perustuvat osaston toimintaan liittyvien keskeisten riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä siihen, että riskeihin vastataan tarvittavin toi-menpitein. Riskienhallinta on osa osaston johtamista ja turvallisuustyötä. Jokainen osaston työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnasta.

Osaston sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan taso on hyvä. Tällä hetkellä osaston riskienhallintaprosessi on toimi-va ja riittävä. Osastopäällikkö, yksikön päälliköt ja riskienhallinnan asiantuntija seuraavat riskienhallinnan toteutumista ja tuloksellisuutta.

Merkittävimpiä tunnistettuja riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat muun muassa

- sisäisestä tai ulkoisesta toimintaym-päristön muutoksesta aiheutuvat riskit (talous- ja sidosryhmän toiminta),

- toiminnan jatkuvuuteen ja laatuun liittyviä riskit (muun muassa tietoliiken-nehäiriöt, tietoturvallisuus, avainhenkilöi-hin ja toimitiloihin liittyvät riskit),

- palvelujen ja tuotteiden hankintaan liittyvät haasteet.

Näiden riskien nykyinen hallinnan taso on pääosin riittävä ja sitä arvioidaan jatkuvasti. Toiminnan jatkuvuutta uhkaa-vat riskit huomioidaan myös palvelujen ja tuotteiden hankintaprosesseissa. Kau-pungin likviditeetin kehitystä seurataan muun muassa tasehallintaryhmässä, joka koordinoi kaupungin lainanottoa ja muun muassa luottotappioita. Tasehallintaryh-mä koordinoi lisäksi kaupunkitason toi-menpiteitä kohtuuhintaisen rahoituksen turvaamiseksi myös tytäryhteisöille.

Toimiva riskienhallinta on kytketty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan ja tulostavoitteisiin. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa prosesseja ja prosessien hal-lintaa myös tietoturvan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Riskien arvioinnissa on tarkoitus huomioida myös eettiset peri-aatteet entistä vahvemmin.

Osaston resurssit: henkilöstön luku-määrä, toimitilat, tulosbudjetti

Varainhallinnan henkilöstövahvuus oli vuoden 2009 lopussa 29 koko- tai osa-aikaista henkilöä.

Osaston tavoitteena oli 2 prosentin tuottavuuden nousu. Tuottavuus lasket-tiin varainhallinnan suoritteiden ja niiden tuottamiseen käytettyjen panosten suh-teen. Tuottavuustavoite tavoite toteutui. Tuottavuus nousi 5 prosenttia.

Työhyvinvointikyselyn tulosten perus-teella osaston työhyvinvoinnin kehittämi-sen suurimmat haasteet ovat työyhteisön toimivuudessa ja sisäisessä tiedonkulussa.

Henkilöstö jakautuu vastuualueittain seuraavasti:

Osaston päällikkö 1 Rahoitusyksikkö 12 Henkilöstökassa 11 Konserniyksikkö 5 Yhteensä 29

Varainhallinnalla on toimitiloja kaupun-gintalolla osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13, Rahatoimiston talossa osoitteessa Pohjoisesplanadi 15–17 ja Kallion virasto-talossa osoitteessa Toinen linja 4.

4

Osaston tulot olivat 352 euroa ja menot 2 707 910 euroa.

Konserniryhmä muodostettiin. Vasemmalta Petra Vänskä-Sippel, Pia Halinen, Matti Malinen, Anne Pyylampi, Tarja Toikka, Jonna Hohti

18

4.7 El inkeinopalvelu4Kaupunginvaltuusto oli asettanut

talous- ja suunnittelukeskukselle

vuoden 2009 sitovaksi tavoitteeksi

elinkeinostrategian toteuttamisen

suunnitelman mukaisesti. Elinkei-

nopalvelu laati vuoden lopussa

valmistuneen yksityiskohtaisen

raportin strategian toimeenpanos-

ta. Raportti osoittaa, että sitova

tavoite toteutui.

Elinkeinostrategiaa toteutettiin myös Yritysmyönteinen kumppani -kehitys-hankkeella, jonka puitteissa oli käynnissä kolme poikkihallinnollista palvelupolku-projektia.

Osasto osallistui vuoden alkupuolella kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 kilpailukykyosion valmisteluun ja vuoden kuluessa toimeenpanon valmisteluun. Erityisesti panostettiin strategian uusien avausten käynnistämiseen esimerkkeinä opiskelijakaupunkiasiat ja korkeakoulu-yhteistyö, ruokakulttuuri ja World Design Capital 2012-hakemusprosessi.

Elinkeinopalvelun edustajat osallis-tuivat aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteisen kilpailukykystrategian toteutta-miseen ja metropolipolitiikan aiesopimuk-sen valmisteluun. Helsingin kansainvälistä markkinointia toteutettiin yhteistyössä Greater Helsinki Promotion -yhtiön kautta.

Helsingin elinkeinopolitiikka sai vuoden aikana merkittävän kansainvälisen tun-nustuksen. Helsinki sijoittui ensimmäi-seksi European Cities Entrepreneurship Ranking tutkimuksessa, jossa selvitettiin 37 eurooppalaisen kaupungin yritys-myönteisyyttä.

Elinkeinopalvelussa oli vuoden lopussa vakinaista henkilökuntaa 59 ja määräai-kaisia kaksi. Toimitilat sijaitsevat osoit-teessa Unioninkatu 28 A.

ELINKEINOKEHITYS

Yritysmyönteinen kumppani -kehittämishanke

Elinkeinostrategian toteutusta tuke-vassa Yritysmyönteinen kumppani -ke-hittämishankkeessa käynnistettiin kolme poikkihallinnollista palvelupolkuprojektia:

• tapahtumajärjestäjän lupaprosessin sujuvoittaminen,

• kaupungin eri yksiköiden kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan sekä

• pk-yrityksen sijoittumisprosessi tontin/tilan hankinnasta toimitilan käyttöönottoon asti.

Hankkeella oli käytössään syksyn aika-na toimitila, Palvelukehitysklinikka (Ser-vice Design Clinic) Katariinankatu 4:ssä, yhteisiä kehittämiskokouksia varten. Tiloihin koottiin suppea palvelumuotoi-lua ja palvelujen kehittämistä esittelevä kirjasto ja siellä järjestettiin kaksi Avoimet ovet -tilaisuutta joulukuussa.

Hankkeen seurantaseminaari järjestet-tiin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -tilaisuuden yhteydessä 7.5.2009. Pro-jektit etenivät aikataulun mukaisesti ja jatkuvat keväällä 2010.

KehittämishankkeetElinkeinokehitys on osallistunut Forum

Virium Helsingin (FVH) työvaliokunnan toimintaan, FVH:n taustaorganisaation Radio- ja televisiotekniikan tutkimus (RTT) Oy:n omistajavaihdoksen järjestä-miseen, Forum Virium Centerin konseptin

jatkokehittelyyn, pk-kumppanuusoh-jelman toteuttamiseen sekä erillisenä yhteistyöhankkeena Culminatum Innova-tionin kanssa kasvuvalmennuksen toimin-nan järjestämiseen.

Art and Design City Helsinki (ADC) Oy:n kanssa solmittiin vuoden lopulla sopimus matkailukoordinaattorin palk-kaamisesta, mukana matkailu- ja kong-ressitoimisto, elinkeinokehitys sekä kehit-tämisosasto. ADC on jatkanut Living Lab -konseptin kehittämistä ja Arabianrannan toimintojen kehittämistä yhteistyössä elinkeinokehityksen kanssa.

Elinkeinokehitys on yhteistyössä alan toimijoiden kanssa rakentanut luovien alojen yritysten palveluita. Jalostamo-hankeklinikat vakiinnutettiin osaksi Yri-tysHelsingin toimintaa ja niitä järjestettiin yhteensä viisi kertaa vuoden 2009 aikana.

Elinkeinokehitys on ollut mukana kansallisessa luovan alan yrittäjyyden kehitystoiminnassa opetusministeriön Luova Suomi -koordinaatiotyön sekä työ- ja elinkeinoministeriön luovan talouden strategisen hankkeen kautta.

Elinkeinokehitys on osallistunut Itä-meren alueen Basic-hankkeeseen yhteis-työssä Culminatum Innovation Oy Ltd:n kanssa. Suomalaisten osapuolten vastuul-la on luoda Itämeren alueelle yhtenäinen yritysten asettautumispalveluiden kon-septi.

19

Elinkeinomarkkinointi ja messutElinkeinokehitys vastasi sekä Kalasata-

man että Vuosaaren yhteismarkkinointi-hankkeiden vetämisestä.

Osana lähiöprojektia toimivan Metro-Helsinki-elinkeinomarkkinointi- hankkeen tavoitteena on tehdä metroradan alueita (Myllypuro, Puotila, Itäkeskus, Hertto-niemi, Roihuvuori) tunnetuiksi hyvinä yritysalueina.

Yhteismarkkinointia toteutettiin muun muassa hankkeiden omilla internetsivuil-la, järjestämällä yritysseminaareja ja asia-kastilaisuuksia, talouslehtiin suunnatuilla ilmoituskampanjoilla, ulkomainonnalla ja esitemateriaalilla.

Elinkeinokehitys vastasi useiden kau-punkien ja yrityskumppaneiden yhteis-osaston toteutuksesta ExpoReal ja Mipim -kiinteistömessuilla.

Elinkeinokehitys osallistui helmikuus-sa Coresma -toimitilamessuille yhdessä kiinteistöviraston kanssa, maaliskuussa Oma Yritys-messuille yhdessä kiinteis-töviraston ja opetusviraston kanssa sekä toukokuussa Helsingin yrittäjien järjes-tämään Yritystä Stadiin -tapahtumaan. Syksyllä 2009 elinkeinokehitys osallistui valtakunnallisille Yrittäjäpäiville.

Muu toimintaElinkeinokehitys vastasi kaupunginjoh-

tajan vetämän elinkeinopoliittisia asioita koordinoivan EPOK-työryhmän asioiden valmistelusta ja sihteerin tehtävistä. Elinkeinokehitys vastasi myös kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisen neuvoa-an-tavan toimielimen eli elinkeinoneuvotte-lukunnan asioiden valmistelusta. Elinkei-nokehitys veti myös turvallisuusohjelman laadinnan yhteydessä yritysturvallisuus-työryhmää.

Elinkeinokehitys on osallistunut Road-map to Shanghai -hankkeeseen, jossa on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupun-kien osallistumista Shanghain maailman-näyttelyyn.

Elinkeinokehitys on ollut mukana myös seuraavissa hankkeissa ja osallistunut niiden ohjausryhmätyöskentelyyn:

- ympäristökeskuksen vetämässä Ekokompassi-hankkeessa, jonka tavoit-teena on pk-yritysten ympäristöosaami-sen edistäminen,

- Helsingin kauppakorkeakoulun Pien-yrityskeskuksen (PYK) vetämässä Baltic Sea Integration -hankkeessa, jonka ta-voitteena on yritysten liiketoimintaosaa-misen ja kansainvälistymisen tukeminen Latvian, Liettuan ja Pietarin alueella,

- BIO Health -osaamiskeskuksen vetä-mässä Tohtoreita yrityksiin -hankkeessa, jonka tavoitteena on bioalan työttömien tohtoreiden liiketoimintaosaamisen pa-rantaminen ja työllistymisen edistäminen.

Elinkeinokehityksen toimittama Helsinki-avain 2009, opas yrittäjille Helsingin kaupungin palveluista, ilmestyi maaliskuussa. Elinkeinopalvelun uutiskirje ilmestyi vuoden 2009 aikana neljä kertaa.

Lokakuussa toteutetun sidosryhmäky-selyn mukaan Helsingin kaupungin yritys-myönteisyys oli kasvanut 0,3 prosenttiyk-sikköä. Tulos 3,6 (asteikko 1–5). Kysely oli suunnattu erityisesti elinkeinopalvelun elinkeinokehitys-yksikön sidosryhmille. Vastaajat pitivät yksikön toimintaa myös aiempaa parempana (3,6).

ELINKEINOKEHITYS

Korkeakouluyhteistyö

Korkeakoulu- ja opiskelijakau-punkiasioiden valmistelu tehostui 1.6.2009 lähtien, kun elinkeinoke-hitykseen palkattiin uusi erityis-suunnittelija. Aalto-yliopiston ja kaupungin välistä yhteistyötä on suunniteltu yhteisessä työryhmässä lukuvuoden 2009–2010 aikana.

4 .7 El inkeinopalvelu 4

Elinkeinokehityksen toimintakulut vuonna 2009 olivat noin 1,4 miljoonaa euroa.

20

Yritysneuvonnan uusien asiakkaiden ja tuotettujen palveluiden määrä kasvoi vuonna 2009 huomattavasti. Taloustilan-ne vaikutti osaltaan kysynnän huomat-tavaan kasvuun. YritysHelsingin omien palveluiden ja resurssien lisäyksen takia palvelukysyntään kyettiin vastaamaan hyvin.

YritysHelsingin perustamassa sähköi-sessä liiketoimintasuunnitelma-palvelussa kävi ennätysmäärä asiakkaita: kävijämää-rä oli vuoden lopulla 13 500 kuukaudes-sa, ja heistä 1 166 teki liiketoimintasuun-nitelmankuukautta kohden.

YritysHelsinki on tuottanut koulutusta.

Vuonna 2009 järjestettiin kolme työ-voimapoliittista yrittäjyyskurssia maahan-muuttajille. Kursseille osallistui yhteensä 60 maahanmuuttajaa. Lisäksi järjestettiin iltakursseja toimiville maahanmuutta-jayrittäjille englanniksi ja venäjäksi, jossa aiheina olivat muun muassa markkinointi, yritystalous, kirjanpitoasiat ja yritysjuri-diikka.

Asiakastyytyväisyys on kasvaneista asiakaspalvelumääristä huolimatta saatu pidettyä hyvällä tasolla, keskiarvo 8,45.

YritysHelsinki on saanut lisää positiivis-ta julkisuutta sekä mediassa (lehdet, tv) että eri sidosryhmissä ja tunnettuus on kasvanut.

YritysHelsinki neuvontapisteen toimin-taa on kehitetty voimakkaasti.

* Yritysmyönteinen kumppani hanke, jossa YritysHelsingin vastuulla oli kau-pungin eri virastojen kytkeminen yritys-ten perustamisneuvontaan.

* Monikulttuuriset yrityspalvelut -pro-jekti. Projektin rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto ja kumppaneina Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Projektin kautta tarjottiin yri-

4YRITYSHELSINKI

YritysHelsinki muodostuu

NYP yrityspalvelujen sekä

Helsingin Uusyrityskeskus

ry:n henkilöstöstä.

Toimipaikka sijaitsee

Kaisaniemenkatu 6 A:ssa.

Asiakaspalvelumäärät 2008 2009 - INFOjen käyneet asiakkaat 685 1486- uusien asiakkaiden määrä 2379 2975- neuvontakäyntien määrä 2301 3056- asiantuntijalähetteiden määrä 686 1612- perustettujen yritysten määrä 720 829

tysneuvontaa ja koulutusta pääkaupunki-seudun maahanmuuttajille sekä laadittiin selkokielinen yrityksen perustajan opas maahanmuuttajille.

* YritysHelsinki kehitti uuden Kiih-dytyspiste-neuvontapalvelun yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Palvelu on tarkoitettu kasvuhaluisille ja kasvupo-tentiaalin omaaville yrityksille.

Helsingin Uusyrityskeskus ry:n toimin-takulut olivat 387 767 euroa.

NYP-yrityspalvelujen toimintakulut olivat 844 298 euroa ja toimintatuotot olivat 155 538 euroa. NYP yrityspalvelu-jen toimintakulut ja -tuotot ovat talous- ja suunnittelukeskuksen käyttöön osoi-tettuja työllisyyden hoitamiseen varattuja määrärahoja.

4.7 El inkeinopalvelu

21

4

Liikematkailuun liittyvät yöpymiset vähenivät noin 14 prosenttia kolmen pe-räkkäisen ennätysvuoden jälkeen. Yöpy-misten kokonaismäärä väheni noin kuusi prosenttia vuonna 2009. Risteilyvieraiden määrä pysyi edellisvuoden ennätystasolla, noin 360 000 matkustajaa ja 263 alusvie-railua.

Kansainvälisiä kongresseja järjestettiin Helsingissä edellisvuotta vähemmän, mutta suurten kongressien runsaan mää-rän vuoksi kongressivieraiden määrä säilyi hyvällä tasolla. Vuoden alussa kansain-välisten järjestökongressien haku siirtyi Finland Convention Bureaulta matkailu- ja kongressitoimiston kongressiyksikölle.

Matkailu- ja kongressitoimisto avasi huhtikuussa Pohjoisesplanadi 19:ssä sijaitsevan pääneuvontapisteensä täysin uudistettuna. Neuvonnan sisätilojen sekä näyteikkunoiden uusilla digitaalisilla mediapinnoilla esitetään ajantasaista matkailutietoa sekä seudun käyntikohtei-ta ja matkailupalveluja. Elokuussa otettiin käyttöön uusi liikuteltava Infokontti, jossa Helsinki Help -turistineuvojat antavat matkailuneuvontaa katupartioin-nin täydennyksenä. Matkailuneuvontaa tarjottiin myös rautatieaseman infopis-teessä Hotellikeskuksen yhteydessä ja Hernesaaren risteilylaiturilla.

Toimisto palveli kaikissa matkailuneu-vontapisteissään eri tavoin yli 520 000

asiakasta. Helsinki Help -turistineuvojat palvelivat kesä-elokuussa yli 101 000 asiakasta. Matkailuneuvonnan asia-kastyytyväisyys säilyi valtakunnallisesti erinomaisella tasolla.

Seutuyhteistyössä toteutui merkittävä edistysaskel, kun Helsinki-Vantaan lento-asemalle avattiin elokuussa seudullinen matkailuneuvonta, jota operoi Helsin-gin Matkailu Oy. Toiminnan rahoittavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto. Kumppaneina ovat lisäksi Matkailun edistämiskeskus ja Finavia.

Toimisto osallistui 78 myynti- ja mes-sutapahtumaan sekä oli toteuttajana tai osallistujana 100 markkinointikampanjas-sa ja -projektissa ulkomailla ja kotimaas-sa. Merkittävin kansainvälinen markki-nointikampanja toteutettiin maailman suurimpien on-line-matkamyymälöiden, Expedian ja Lastminute.comin, kanssa. Lentoyhtiömarkkinointia toteutettiin laajasti easyJet, AirBerlin ja Blue1-lento-yhtiöiden kanssa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen ja Finavian kanssa. Perhematkailun kampanjointia lisättiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Risteilymarkkinointia jatkettiin Cruise Baltic -verkoston kanssa. Toimisto osal-listui keväällä järjestettyjen Washingtonin ja New Yorkin Helsinki-tapahtumien

matkailulliseen osuuteen sekä Madridissa Suomen design-tapahtumaan.

Kuluttajille ja matkailualan ammatti-laisille tuotettiin yhteensä 23 erilaista esitettä ja muuta julkaisua. Helsingin matkailun viralliset verkkosivut avattiin tammikuussa täysin uudistettuina osoit-teessawww.visithelsinki.fi.

Helsingissä vieraili 216 media- ja matkailuammattilaisryhmää, yhteensä yli 1 600 henkilöä, joille toimisto järjesti tutustumisohjelmia.

MATKAILU- JA KONGRESSITOIMISTO

Toimintakauden aikana matkai-

lun kehitykseen vaikutti yleinen

taantuma, jonka vuoksi erityises-

ti liikematkailu Helsinkiin väheni.

Vapaa-ajan matkailun puolella

yöpymisen määrä kasvoi noin

kaksi prosenttia.

4 .7 El inkeinopalvelu

22

Helsinki-päivän ympärille rakennettu markkinointiyhteistyöpohjainen Helsinki-viikko järjestettiin toisen kerran. Vuoden 2009 maakuntana Senaatintorilla oli Satakunta.

Lisäksi tapahtumayksikkö oli mukana seuraavissa tapahtumissa joko järjestäjä-nä tai yhteistyökumppanina: Urheilugaa-la, taitoluistelun EM-kilpailut, Veteraani-juhlat, Helsinki Cup, Hesperian puiston Playground -tapahtuma yhteistyössä naisten jalkapallon EM-kilpailuun osallis-tuvien maiden suurlähetystöjen kanssa, naistengolfinEurooppaTourinosakilpai-lu, ilotulituksen SM-kilpailut, Madonna-konsertti, Helsinki International Horse Show, Silakkamarkkinoiden silakkaraati, Seurasaaren joulupolku sekä Picasso-näyttelyn hankintaprosessi kaupungin sisällä. Lasten Itsenäisyysjuhlat peruttiin sikainfluenssanvuoksiterveyskeskuksenpandemiaryhmän kannanoton mukaisesti. Juhlat järjestettiin maaliskuussa 2010.

Kaupunkivierailuja Helsingissä, joihin tapahtumayksikkö osallistui yhteistyö-kumppanina: Pietari-päivät ja Viro-päivät.

Vuoden 2009 suurin yksittäinen hanke oli MyHelsinki-näyttely, jossa Helsin-

ki esittäytyi toukokuun ajan Suomen Washingtonin suurlähetystössä. Tähän hankkeeseen luotiin konsepti Invitation to Helsinki. Hanke yhdisti suuren mää-rän kaupungin virastoja ja ulkopuolisia tekijöitä. Muita ulkomailla esittäytymisiä olivat muun muassa Milanon Design weekin Helsinki-iltajuhlat sekä Mad-ridin Suomalainen Design-kuukausi, jonka päätapahtuma oli Helsinki-Madrid Findesign-näyttely. Sen yhteydessä tapahtumayksikkö järjesti kaksi erillistä Helsinki-painotteista tilaisuutta: lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin työpa-jan ja Uusix-verstaan seminaarin.

Toimintasäännön mukaisesti tapahtu-mayksikkö oli mukana seuraavissa haku-prosesseissa: World Design Capital 2012, yleisurheilun EM-2012, Tall Ships’ Races 2013. Kaikki mainitut kolme tapahtumaa saatiin Helsinkiin.

Tapahtumayksikkö teetti luonnoksen kaupungin ruokastrategiaksi, joka tar-kastelee kokonaisvaltaisesti eri virastojen mahdollisuuksia kaupunkistrategiaa nou-dattaen kehittää Helsinkiä suomalaisen ruoan ja huippugourmet’n keskuksena. Tätä tukee Helsingin liittyminen kansain-väliseen Délice-ruokakaupunkien ver-kostoon. Lisäksi kaupunki liittyi vuoden 2009 aikana Luci-valokaupunkien verkos-

toon. Yksi henkilö Tapahtumayksiköstä on Luci-verkoston Events/Tapahtumat-ryhmässä.

Tapahtumajärjestäjien lupaprosessin sujuvoittaminen-palvelupolku aloitettiin 2008 ja se eteni suunnitelmien mukaisesti vuonna 2009. Tämä palvelupolku tulee olemaan osa kaupungin yleistä sähköi-sen asioinnin uudistamista. Palvelupolun uudistamista tukemaan teetettiin tapah-tumastrategia, joka määrittelee keskeiset toiminnan painopisteet ja toimintatavat.

Yksikkö sai yhden uuden tuottajava-kanssin maaliskuun alusta. Henkilöstön kokonaismäärä oli kuusi sekä yksi määrä-aikainen.

4TAPAHTUMAYKSIKKÖ

Tapahtumayksikön jokavuo-

tiset tapahtumat toteutettiin

suunnitelmien mukaisesti.

Uudenvuoden juhla Senaa-

tintorilla sai jatkeeksi Valon

vuodenaika -talvitapahtuman

1. –11.tammikuuta.

Tapahtumayksikön toimintakulut olivat noin 2,6 miljoonaa euroa.

4 .7 El inkeinopalvelu

23

Viraston henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta. Yli 40-vuotiaiden osuus vakinai-sesta henkilökunnasta oli 69,7 prosenttia. Naisia henkilökunnasta oli 63 prosenttia ja miehiä 37 prosenttia.

Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 4,5 prosenttia. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,4 (koko kaupunki 5,3).

Vuonna 2009 kaikki osastot kuuluivat tulospalkkion piiriin ja tulospalkkioita maksettiin yhteensä 351 886 euroa. Keskimääräinen tulospalkkiosumma oli 1 725 euroa/henkilö. Rahoitusjohtaja ei kuulunut tulospalkkion piiriin.

Henkilökunnalle tehtiin työhyvinvointi-kysely lokakuussa 2009. Kyselyyn vastasi 83 prosenttia henkilökunnasta. Kyse-lyn tulokset olivat nousseet edellisestä vuodesta.

Virastossa toimii laajennettu työhyvin-vointiryhmä (tyhy-ryhmä), johon kuului puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi kaksi edustajaa osastoilta, henkilöstöpäällik-kö, kaksi työsuojeluvaltuutettua, kaksi henkilöstön edustajaa sekä asiantuntija-jäseninä kaupungin työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja työterveyskeskuk-sesta. Tyhy-ryhmän tehtävänä on johdon tukena edistää talous- ja suunnittelu-keskuksen henkilöstön työhyvinvointia suunnittelemalla ja toteuttamalla toimen-piteitä, jotka kohdistuvat työhyvinvoinnin

näkökulmasta työhön, työyhteisöön, työntekijöihin ja työoloihin.

Tyhy-ryhmä laati työhyvinvointisuun-nitelman vuodelle 2009 ja loppuvuodesta toteutettiin kysely osastopäälliköille suunnitelman toteutumisesta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen Tyhy-ryhmä on sisällyttänyt suunnitelmaansa toimenpiteitä tyhy-kyselyn tulosten perusteella, jotka ovat olleet ryhmän tiedossa laatimisvaiheessa.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta sovittiin 27.2.2009. Yhteistoiminta perustuu Helsingin kau-pungin sopimukseen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa.

Yhteistoimintamallin mukaan virastossa toimii laajennettu johtoryhmä, joka ko-koontui vuoden aikana viisi kertaa alkaen 1.6.2009. Laajennetussa johtoryhmässä henkilöstön edustajina ovat pääsopija-järjestöjen edustajat (4) ja heidän vara-henkilönsä sekä työsuojeluvaltuutettu. Johtoryhmä, jossa on 2 henkilöstön edustajaa ja heidän varajäsenenssä, ko-koontuu kerran viikossa.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskuk-seen perustettiin ns. YT-ryhmä, joka koostuu osastojen henkilöstön valitse-mista työntekijöistä. Laajennetun johto-

ryhmän henkilöstön edustajilla ja työ-suojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua kokouksiin. YT-ryhmän kokouksia pidet-tiin vuonna 2009 yhteensä 15 kertaa. Kaikkien kokousten pöytäkirjat/muistiot ovat henkilökunnan luettavissa talous- ja suunnittelukeskuksen sisäverkossa.

Viraston uusi henkilöstökerho Etutasku aloitti toimintansa 15.1.2009. Jokainen viraston osasto nimitti vähintään yhden edustajansa Etutaskun hallitukseen. Vuo-den aikana järjestettyjä tilaisuuksia oli yhteensä 6, joihin osallistui 220 henkilöä.

Talous- ja suunnittelukeskus järjesti ko-ko kaupungin henkilökunnalle keskitettyä talouskoulutusta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen mää-rärahaa oli käytettävissä 27,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 toteutuneet menot olivat 25,7 miljoonaa euroa ja meno-säästöä syntyi noin 2,2 miljoonaa euroa.

Vakinaiset Määrä-aikaiset Yhteensä Työllistetyt

Rahoitusjohtajan vastuualue 7 2 9Taloussuunnitteluosasto 19 1 2 1Kehittämisosasto 35 1 36Sisäinen tarkastus 16 2 18Tietotekniikkaosasto 25 3 28Varainhallinta 29 1 30Elinkeinopalvelu 58 5 6 6

Yhteensä 189 15 204 7

Talous- ja suunnittelukeskuksen

henkilökunnan määrä vuoden

2009 lopussa oli 204 henkilöä ja

lisäksi työllistettyinä oli 7 hen-

kilöä. Osastoittain henkilöstöä

oli 31.12.2009 seuraavasti:

Henki löstö 5

24

Myönnettyä 1,1 miljoonan euron suu-ruista ylitysoikeutta ei käytetty. Säästöt kohdistuivat palkka- ja henkilöstömenoi-hin sekä palvelujen ostoihin. Henkilös-tömenojen säästö johtuu usean avoimen vakanssin täytön siirtymisestä loppu-vuoteen tai siirtymisestä vuodelle 2010. Palvelujen säästö johtuu pääosin kehittä-misosaston hankkeiden jatkumisesta ensi vuoden puolelle. Lisäksi tapahtumayksi-kön toteutuneissa hankkeissa syntyi sääs-töjä suunniteltuun määrärahaan nähden ja esimerkiksi lasten itsenäisyyspäiväjuhla siirtyi vuodelle 2010 sekä yksi hanke jäi toteutumatta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen käy-tettäväksi osoitettuja määrärahoja oli talousarviossa keskitetyn tietotekniikka-toiminnan talousarviokohdassa (1 39 03) ja työllisyyden hoitaminen -talousarvio-kohdassa (1 39 14).

Keskitetyn tietotekniikkatoiminnan määrärahasta 9,6 miljoonaa euroa säästyi 0,2 miljoonaa euroa. Myönnettyä 1,5 miljoonan euron suuruista ylitysoikeutta ei käytetty. Keskeisiä määrärahasta mak-settavia palveluja olivat tietoliikenne- ja

työasemaverkon, asian- ja dokumentin-hallintajärjestelmän, sähköpostijärjes-telmän, internet- ja intranet-palvelujen sekä raportointijärjestelmän ylläpito ja jatkokehittäminen. Toimintavuonna jatkettiin muun muassa sähköisen asi-oinnin alustan, sähköisen työpöydän, toimipisterekisterin ja osaamiskeskuksen kehittämishankkeita.

Työllisyyden hoitaminen -talousarvio-kohtaan (1 39 14) sisältyi elinkeinopal-velun NYP yrityspalvelun määrärahat. Määrärahasta (895 000 euroa) säästyi 51 000 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskuksen ta-lousarvion toiminnalliset sitovat tavoit-teet toteutuivat.

Talous- ja suunnittelukeskuksen tie-dottajien yhteisellä päätöksellä nostettiin internet-sivujen uutisten laatua ja määrä kaksinkertaistettiin. Yhteistyötä tiivistet-tiin yrittäjäpuolen viestintähenkilökun-nan ja toimitusten kanssa ja luotiin yli virastorajojen menevä aluerakentamisen viestintäverkosto.

Talous- ja suunnittelukeskuk-

sessa oli vuoden 2009 lopussa

kuusi osastotasoista yksikköä.

Osastojen määrärahat sisältyvät

talous- ja suunnittelukeskuksen

talousarvioon (talousarviokohta

1 13 01).

Talous6

25

Selkiinnytettiin viestinnän roolia vi-rastossa ja kehitettiin viestinnän työnta-poja muun muassa arvioimalla viestintää viestintä-alan Kisa-arviointimenetelmällä.

Tiedotteiden ja verkkouutisten määrä kaksinkertaistettiin vuoden aikana. Sisäl-töä kehitettiin sopimalla yhteisiä menet-telytapoja. Toimitusten edustajien tapaa-misia järjestettiin kahdeksan. Viraston pääviestit pyrittiin saamaan sidosryhmien, yhteistyökumppanien, kaupunkilaisten, toimittajien ja kaupungin ja oman hen-kilökunnan saataville. Viraston asioista tiedotettiin aikaisempaa selvemmin vies-tejä kohdentaen. Esimerkkinä tästä on mediajakelujen monipuolistaminen.

Toimittajien aineisto- ja haastattelu-pyyntöihin ja yhteydenottoihin pystyttiin vastaamaan saman päivän aikana. Kriisi-viestinnän ohje valmistui ja siinä määri-teltiin viestinnän vastuut kriisitilanteissa.

Kaupungin viestintävastaavista koot-tiin viestintäverkosto aluerakentamisen ympärille. Verkoston kokouksissa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja alue-rakentamisesta. Lisäksi tehtiin nopealla aikataululla Uutta Helsinkiä –portaali yhteistyössä virastojen kanssa. Por-taalissa esitellään kaupungin uudet aluerakentamiskohteet ja uutisoidaan niistä koskevista tapahtumista. Portaali on aluerakentamishankkeiden viestin-täväline, jossa esitellään sanoin, kuvin, graafein ja kartoin alueesta ja kohteesta eri kohderyhmille rakennuttajista tuleviin asukkaisiin.

Portaalin englanninkielisten sivujen tuottamisessa käynnistettiin yhteistyö-projekti kauppakorkeakoulun kanssa ja ruotsinkielisen aineiston toimittaminen aloitettiin.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisen kehittämishankkeen Kuninkaankolmion viestintäyhteistyö alkoi viraston vies-tinnän vetämänä. Samoin Pasilan vies-tintäyhteistyötä viriteltiin Senaattikiin-teistön ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Kaupungintalokortteleiden viestintää jatkettiin.

Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin yrittäjien ja järjestön viestinnän kanssa etenkin Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien järjestelyissä sekä yhteismarkkinointi-hankkeissa.

Yhteistyössä Virka Infon kanssa jär-jestettiin Helsinki-päivänä kaupungin-johtajan vetämä keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli, mikä tekee Helsingistä Helsingin. Mediaseurannan järjestämistä selvitettiin kaupungin virastojen kanssa yhteistyönä, mutta tilaus päätettiin tehdä vasta, kun sähköinen työpöytä on käy-tössä. Sen sijaan viraston asiantuntijoita kannustettiin kertomaan aina, kun heitä on haastateltu. Tiedot julkaistiin viikko-tiedotteessa.

Viraston Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen toteuttamiseen annettiin viestinnällistä tukea perustamalla hank-keelle sivusto ja tuottamalla muun mu-assa esite. Viraston viestintä oli mukana tapahtumayksikön internetsivuston kehit-tämisessä ja toteutuksessa, myös sen kieliversioissa.

Toimivan viestinnän pohjalta tehtiin myös markkinointiviestinnällisiä hankkei-ta, kuten e-laskun käytön edistämishan-ke Finanssialan keskusliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tasken kansainvälisen viestinnän kes-keinen väline oli internet-sivusto. Englan-ninkielisiä uutisia tuotettiin ja kaupungin taloudesta kerrottiin tilinpäätöksen ja talousarvion julkistamisen yhteydessä. Hallintokeskuksen viestinnän kansainvä-lisille lehdistöagentteille tarjottiin juttu-aiheita.

Viraston sisäinen viikkotiedote Tas-ku ilmestyi 43 kertaa. Henkilökunnan tiedotustilaisuuksia järjestettiin kaksi, ajankohtaisista asioista ja vuorovaikutuk-sesta osastojen ja viraston sisällä. Lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia median kohtaamisesta, sosiaalisesta mediasta ja mitä virkamies voi kirjoittaa tai puhua sosiaalisen median välineissä hankkeita esitellessään.

Tasken viestintä osallistui kaupungin Helmi-intran sisällön kehittämiseen yh-dessä keskushallinnon virastojen kanssa. Tasken oman sähköisen työpöydän sisäl-töä luotiin yhteistyössä viraston osastojen edustajien kanssa.

Viraston viestintä tuki

viraston toimintaa viesti-

mällä viraston asioista ja

kehittämällä muun mu-

assa talous- ja kaupun-

gin strategiaviestintää,

yritysmyönteistä kump-

panuutta, hyvin johdet-

tua kaupunkikonsernia

ja Helsinkiä hauskaa ja

elinvoimaista tapahtuma-

ja matkailukaupunkia.

Viest intä 7

HELSINGIN KAUPUNKITALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUSToimintakertomus 200929.3.2010

Postiosoite PL 20Käyntiosoite Pohjoisesplanadi 11–13Puhelin +358 9 310 2505Faksi +358 9 310 36204

00099 HELSINGIN KAUPUNKItalousjasuunnittelukeskus@hel.fiHelsinki 17http://www.hel.fi/taske