32/2011

Hei! Hej!Hello!

STARTREK

Kielitaito

Java

PHP

C++

Kekseliäisyys

Rentous

Tiimi-i-

henkisyys

Avoimuus

Esiintymis-

taito

2/2011

Kirkkaasti parempi talvi

Älysovelluksilla liikenteeseen järkeä

Techwomen: Tytöt koodauksen tehokurssilla

Millainen tyyppi saa töitä it-alalla?

12 14 43

4 2/2011444444 ///2/202/202/202/202202/2/2/2/ 111111111

P Ä Ä K I R J O I T U S

Työn iloaTÄYTYY myöntää, että olen hieman hurahtanut it-alaan tätä leh-

teä tehdessäni.

UUTTA kiintymykseni tietokoneita kohtaan ei sinänsä ole - se syn-

tyi jo 1980-luvulla, jolloin äitini toi työpaikaltaan kotiin ensimmäi-

sen tietokoneen, olisiko se ollut kakskasikutonen tai joku muu nu-

meroyhdistelmä nimeltään. Siitä alkoi näpyttely: kauppaleikkejä

varten kirjoitin DOS-pohjaisella, hyvin alkeellisella tekstinkäsitte-

lyohjelmalla listauksen leikkikaupassani myytävistä tuotteista ja

hinnoista. Myöhemmin pelasin kaiken maailman urheilu- ja seikkai-

lupelejä, joita äitini työkaveri meille kantoi. Tietokone oli luonnol-

linen osa vapaa-aikaa, kun sen käyttämiseen kannustettiin kotona.

AINA tietokoneiden kanssa puuhailu on ollut hauskaa ja helppoa.

Vaikka hanskaan useimmat tietotekniikan ongelmat nopeammin ja

vähemmillä kirosanoilla kuin vaikkapa diplomi-insinöörimieheni,

hetkeäkään en ole miettinyt, olisiko it-alasta minulle ammatiksi.

TUTKIMUKSET ja muutkin naiset kertovat samaa: it-alan koetaan

edelleenkin olevan etäällä ihmisistä. Kuitenkin, kun lukee tämän-

kin lehden työpaikkaesittelyjä, tuntuu siltä, että it-alan yrityksissä

tehdään todella ihmislähtöistä ja joustavaa työtä moderneissa ym-

päristöissä. Ala alkaa näyttää yhä houkuttelevammalta monien eri

alojen ihmisille. Haluaisin, että minullakin olisi sanani sanottavana

siihen, millaisia sovelluksia tai ohjelmia käytämme päivittäin. Aja-

tus uudenlaisista nettipalveluista itää jo.

TOIVON, että tämän it-painotteisen T-Lehden numeron jutuista huo-

kuu se, miten tyytyväisiä it-alan työntekijät ovat työhönsä. On ol-

lut hauskaa haastatella ihmisiä, jotka saavat iloa arkisesta työs-

tään. Tämän ilon toivon leviävän kaikille työ- ja opiskelupaikoille.

Päivi Piispapäätoimittaja

paivi.piispa@t-media.fi

PS. Jos talven pimeys tuntuu työn iloa laskevasti, kokeile kaamos-

masennuksen taltuttamiseen vinkkejämme sivulta 14 tai tuunaa

tietokone talvikuntoon sivun 50 vinkeillä.

Kuva Teemu Granström

Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessa

www.tekniikanpaivat.fi

TEKNIIKAN PÄIVÄT 13. —14. TAMMIKUUTA 2012, OTANIEMI DIPOLI

Maaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitä kansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa.

LUENTOESITYKSIÄ JA PANEELIKESKUSTELUITA:

Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja?Kuinka luontoa voi matkia?

Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla.Kierrätysyhteiskunta – viherpesua vai realistinen tavoite?

Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä.

OHEISOHJELMANA: näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta,

ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne.

TAPAHTUMAAN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!

72/2011

2/2011

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi , etunimi.sukunimi@t-media.fi PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa ULKOASU Flukso Design

TOIMITTAJAT Merja Forsman, Markus Kauppinen, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu Granström,

Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Kimmo Metsälä, Tuuti Piippo, Pekka Rötkönen, Juha Sompinmäki, Tiia Trogen KANNEN KUVA Flukso Design JULKAISIJA

T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu

teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä

päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta

vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/

vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet

osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 14. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519

PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2011

tässä numerossa6 TEKNIIKAN KUVA Silta yli 3D-virran

8 TOHTORIN HATUSTA Epäonnistumisia, vihreää

energiaa ja voittoisia robotteja.

12 OPISKELU Kirkkaasti parempi talvi. Esitte-

lemme valoisia keinoja kaamos-masennuksen taltuttamiseen.

14 ÄLYLIIKENNE Sovellukset tuovat liikenteeseen

järkeä.

19 TEKNIIKAN KASVO Ari-Pekka Salovaara kannustaa

perustamaan yrityksen nyt.

21 T-LEHTI URKKII Miten päivittäinen matkustami-

nen sujuisi paremmin?

22 TYÖMARKKINOIDEN KUUMAT PERUNAT

Rento viiden tähden Java-osaaja

saa paikan.

24 TOP 20 It-alasta kiinnostuneiden suosikki-

työnantajat.

32 SORVIN ÄÄRESSÄUrapolku vie, vaikka tyyli on vapaa.

38 INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Jani Laamasen terveiset Siperiasta.

40 NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAANTuula Teeri haluaa lisää naisia tek-

niikan alalle.

43 RAILSGIRLS Tyttöjen tehokurssi innosti kooda-

ukseen.

50 TEKNOLELU Tietokone talvikuntoon.

40

Tuula Teeri kiinnostui insinööri-tieteistä vasta kun hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.

URA-POLKU VIE, VAIKKA TYYLI ON VAPAA

NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN

1.11.2011

36

8 2/2011

T E K N I I K A N K U V A

Silta yli 3D-virran

Suomessa on parikymmentätuhatta siltaa. Yksi niistä on

Crusellin silta, joka vihittiin käyttöön kesällä. Se yhdis-

tää Helsingin Jätkäsaaren Ruoholahteen.

Ilmava vinoköysisilta on rakenteiltaan haastavim-

pia 3D-mallinnuksella suunniteltuja ja toteutettuja sil-

toja. 3D-mallia käytettiin kaikkien rakennesuunnitelmien

tuottamiseen, mittauksiin ja piirustuksiin, rakennusma-

teriaalimäärien arviointiin ja muutosten simulointiin.

Vaikka aivan ongelmitta tietomallinnuksen käyttämi-

nen ei kokeiluprojektissa sujunutkaan, 3D-mallinnuksen

yleistyminen eliminoi tulevaisuudessa rakennushankkei-

den yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja nostavat

kustannuksia.

Sillan tilaaja on Helsingin kaupunki, pääurakoitsija

Skanska Infra Oy ja sillan suunnittelija WSP Finland Oy.

Kuva: Teemu GranströmTeksti: Päivi Piispa

92/2011

10 2/2011

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yh-

teisellä projektikurssilla syntynyt pelto-

robotti voitti Tanskassa kesällä järjestetyt

peltorobottikilpailut, joihin osallistui 12 opis-

kelijajoukkuetta eri puolilta Eurooppaa. Kan-

sainvälinen Field Robot Event järjestettiin nyt

yhdeksättä kertaa. Vuoden 2011 kurssiryhmä

oli seitsemäs joukkue, joka on lähtenyt kilpai-

luun Suomesta.

Joukkueen Cornivore-robotti voitti kilpai-

lun neljästä osatehtävästä kaksi ja sijoittui ko-

konaispisteissä ensimmäiseksi. Peltorobotin val-

mistaminen toteutettiin projektikurssina, jolle

osallistui koneenrakennustekniikan, automaa-

tiotekniikan ja agroteknologian opiskelijoita.

Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella täysin

autonominen robotti, joka pystyy suunnistamaan

ja suorittamaan kilpailun vaatimia maatalous-

tehtäviä itsenäisesti – tehtävän aikana robotin

toimintaan ei saa enää puuttua. Vuoden 2011

kilpailussa robotin piti esimerkiksi erottaa kame-

ran avulla rikkaruohot maissintaimista ja suih-

kuttaa kasvinsuojeluainetta rikkaruohon päälle.

Opiskelijoiden Cornivore-robotin ominaisuu-

det ovat skaalattavissa, joten sen mallista voisi

rakentaa samalla periaatteella toimivan isom-

mankin maatalouskoneen. Pienikokoisissa ko-

neissa energian mukana kuljettaminen on haas-

teellista, sillä akuissa ei riitä virtaa kovin pitkäksi

aikaa. Opiskelijajoukkue etsi tähän ongelmaan

ratkaisua Freestyle-tehtävässä, jossa robotti osasi

energian käydessä vähiin hakeutua akun vaih-

toon automaattiseen tukiasemaan.

Voitokas robotti syntyi yhteistyöllä

VUODEN STARTUP-TAPAHTUMA KAAPELITEHTAALLA Slush Helsinki on Pohjois-Euroopan joh-

tava teknologia- ja startup-tapahtuma, joka

järjestetään Helsingin kaapelitehtaalla 2. -

3.11.2011. Jo neljättä kertaa järjestettävä

Slush Helsinki kokoaa yhteen suomalaisia,

venäläisiä ja Baltian maista tulevia kasvu-

yrityksiä. Tapahtuma on avoin kaikille start-

upeista, yrittäjyydestä ja teknologiasta kiin-

nostuneille.

Tapahtuman teemoja tänä vuonna ovat

tietoturvallisuus, peliteollisuus, crowdsour-

cing ja life sciences. Se kokoaa teknologia-

ja startup-ammattilaisten kerman paikalle.

www.slush.fi

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston pääkampus OtaniemeenAALTO-YLIOPISTON pääkampus sijoite-

taan Otaniemeen. Yhteisen pääkampuksen

kehittäminen alkaa keskittämällä yliopis-

ton kandidaattiopetus Otaniemeen asteit-

tain vuodesta 2013 alkaen. Uudisraken-

taminen keskitetään myös Otaniemeen.

Aalto-yliopisto ei luovu omistamis-

taan tiloista. Kauppakorkeakoulun toi-

minta jatkuu nykyisissä tiloissa Hel-

singin Töölössä kandidaattiopetusta

lukuun ottamatta. Keskeisen sijain-

tinsa vuoksi näitä tiloja voidaan kehit-

tää myös siten, että ne palvelevat mui-

denkin Aalto-yliopiston korkeakoulujen

tarpeita Helsingin keskustassa.

Aalto Entrepreneurship Society ja

Boardman Tulenkantajat järjesti-

vät yhdessä suomalaisten yrittä-

jyysyhteisöjen kanssa Kansallisen

epäonnistumisen päivän 13. loka-

kuuta 2011. Tavoitteena oli herät-

tää keskustelua epäonnistumisista

ja niiden merkityksestä uusien me-

nestystarinoiden synnylle.

Seuraavien vuosien aikana Suomi

tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia

yrityksiä luomaan uutta työtä ja yl-

läpitämään saavutettua hyvinvoin-

nin tasoa. Suomalaiseen kulttuuriin

on kuitenkin iskostettu riskien kart-

taminen epäonnistumisen pelosta –

ja ilman riskejä ottavia yrittäjiä ei

uusia työpaikkojakaan synny.

Jos et ehtinyt työpajoihin, joissa

epäonnistumista käsiteltiin riemulla,

voit käytä tapahtuman virallisilla si-

vuilla katsomassa tarinoita epäon-

nistumisista.

www.epäonnistumisenpäivä.fi

Osallistuitko epäonnistumisen päivään?

112/2011

Oulun yliopiston konenäön tutkijat

ovat kehittäneet menetelmän, jonka

avulla voidaan havaita ja tunnistaa ih-

misen kasvoista piilotettuja tunteita,

mikroilmeitä, 70–80 % luotettavuu-

della. Ihminen itse tunnistaa piiloil-

meet keskustelukumppaninsa kas-

voja tarkkailemalla huomattavasti

huonommin.

Mikroilmeet ovat hyvin lyhyt-

kestoisia, vain sekunnin murto-osan

kestäviä eivätkä ne ole ihmisen tah-

don alaisia. Ne ilmentävät sellai-

sia tunteita, joita ihminen ei myös-

kään halua paljastaa muille. Henkilö

voi näyttää perusilmeeltään hymyi-

levältä, mutta taustalla onkin aivan muita tun-

teita.

Oululaistutkijat löysivät kuutta ihmistä tes-

taamalla 77 erilaista spontaania mikroilmettä.

”Tietääksemme mikään tietotekniikan alan

tutkimusryhmä maailmassa ei ole yltänyt aiem-

min samaan. Mikroilmeitä on kyllä tutkittu jo

pitkään psykologian parissa ja aihe on muuten-

kin suosittu erityisesti Yhdysvalloissa. Aiomme

YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN KOHTAUSPAIKKA AVATTIIN TAMPEREELLA

Tampereen teknillisen yliopiston kampuk-

selle avattiin lokakuussa Talli, uusi infopiste

ja kohtauspaikka yrittäjyydestä kiinnostu-

neille opiskelijoille ja tutkijoille. Talli tar-

joaa opastusta yrittäjyyden poluille, mutta

myös vertaisyhteisön, jossa luovuus ja kes-

kustelu voivat kukoistaa.

–Tavoitteena on myös saada opiske-

lijat ja tutkijat aktiivisesti tiedostamaan,

että yrittäjyys on yksi uravaihtoehdoista,

sanoo yritysasiamies Leena Köppä Tam-

pereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja

innovaatiopalveluista.

Tallin tavoitteena on synnyttää vuo-

dessa 25 uutta TTY-lähtöistä bisnestä.

Viimeisen viiden vuoden aikana TTY:n

osaamisen pohjalta on syntynyt yli 30

yritystä, eniten ohjelmistoliiketoiminnan

alueelle.

julkaista omat tuloksemme ja uuden testitieto-

kantamme avoimesti, jotta tutkijayhteisömme

pääsee kehittämään tutkimusaihetta eteen-

päin”, kertoo konenäön ryhmän johtaja, profes-

sori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi tieto-

tekniikan ja informaationkäsittelyn alan johta-

viin konferensseihin kuuluvassa ICCV:ssä (Inter-

national Conference on Computer Vision), joka

pidetään marraskuussa Barcelonassa.

Suomalaiset aurinkoenergian kehittäjät saivat Millennium-tunnustuspalkinnonTekniikan Akatemia jakoi Millennium Distinction Awards -tun-

nustuspalkinnot tänä vuonna kahdelle suomalaiselle tutkijalle ja

kolmelle aurinkoteknologia-alan yritykselle. Uraauurtavasta työstä

aurinkoenergian kehittäjinä palkittiin professori Helge Lemme-

tyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja professori Jouko

Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Yrityksistä palkinnon

saivat Beneq Oy, Naps Systems Oy ja Vaco Oyj.

Tekniikan Akatemia myöntää Millenium-tunnustuspalkin-

not suomalaisille kasvuyrityksille ja tutkijoille, jotka ovat ansi-

oituneet edellisen Millennium-teknologiapalkinnon voittajan

tutkimusalalla. Teknologiapalkinnon sai viime vuonna profes-

sori Michael Grätzel, joka on kehittänyt fotosynteesiä jäljittele-

viä aurinkokennoja.

Kolmannen sukupolven aurinkokennoteknologiaa edustavat

Grätzel-kennot ovat vasta tulossa markkinoille. Uuden aurinko-

kennosukupolven myötä aurinkosähkön hinnan odotetaan alene-

van huomattavasti nykyisestä. Vuosi 2010 osoitti, että myös perin-

teisellä, piimateriaaliin pohjautuvalla aurinkokennoteknologialla

menee hyvin. Uutta tuotantokapasiteettia rakennettiin vuonna

2010 ennätysmäärä. Koko maailmassa asennettujen aurinkopa-

neelien vuosituotanto on noin 50 TWh. Tuotantomäärä vastaa

kuuden Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa.

Piilotetut kasvonilmeet tunnistetaan videokuvista

Patrick Moore/SXC

Ku

valä

hd

e S

XC

12 2/2011

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

KANSANTAJUINEN tiedetapahtuma, Teknii-

kan päivät, pidetään 13. – 14.1.2012 Dipo-

lissa Espoon Otaniemessä. Kolmannen kerran

järjestettävä tapahtuma esittelee tekniikkaa

ja luonnontieteitä sekä herättää keskustelua

tekniikan paikasta maailmassa. Teemaa kä-

sitellään eri näkökulmista, ja otetaan huomi-

oon teknologian vaikutukset yhteiskuntaan ja

kestävään kehitykseen. Kaikille avoin tapah-

tuma järjestetään joka toinen vuosi vuorotel-

len Tieteen päivien kanssa.

Tapahtuman teemaksi on tällä kertaa

valittu maa – yhtenä neljästä Aristoteleen

elementistä. Tapahtuman ohjelma koos-

tuu noin 90 asiantuntijapuheenvuorosta,

joissa maa-aihetta käsitellään lukuisten eri

teemojen ja näkökulmien kautta. Ohjelma

koostuu erillisistä kokonaisuuksista kuten

uudet materiaalit, biohajoavat polymeerit

ja komposiitit, synteettinen biologia, glo-

baali ruokahuolto, luonnonvarojen riittä-

vyys, kaivannais- ja vuoriteollisuus, metsä-

ja energiateollisuus. Design on esillä myös,

koska tapahtuma on valittu World Design

Capital Helsinki 2012 -hankkeeksi. Oheis-

ohjelmana on muun muassa erilaisia näyt-

telyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila,

ohjelmaa Heurekasta, ratsastussimulaattori

ja roskien lajitteluun koulutettu koira.

Tapahtuman järjestää yhdessä lukuisten

yhteistyökumppaneiden kanssa Tekniikan

Akatemia, joka vastaa myös Millennium-

teknologiapalkinnon jakamisesta. Tekniikan

päiviä voi seurata myös verkossa sekä suo-

rana lähetyksenä että tallenteena.

www.tekniikanpaivat.fi

SILLANPÄÄ YK:N YMPÄRISTÖRAPORTIN ARVIOIJAKSI

LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston pro-

fessori Mika Sillanpää on valittu vastuullisek-

si tieteelliseksi arvioijaksi YK:n ympäristöoh-

jelman UNEP:n (United Nations Environment

Program) Kemikaalit ja jätteet -osuuteen.

Mika Sillanpää on Mikkelissä sijaitsevan

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän

kemian laboratorion johtaja. Hänen tehtävä-

nään on arvioida ja kommentoida kemikaa-

leja ja jätteitä käsittelevän luvun tieteellistä

sisältöä.

UNEPIN ympäristövalvonnan raportti GEO-5

on kattavin YK:n ympäristöasioita käsittele-

vistä raporteista. Se käsittelee maapallomme

ja ympäristömme tilaa tällä hetkellä ja esittää

ennusteita tulevista kehitystrendeistä. Lisäksi

raportti pyrkii tieteellisten faktojen perusteella

antamaan näkökulmia myös poliittiseen pää-

töksentekoon niin paikallisella kuin maailman-

laajuisella tasolla.

RAPORTIN valmistelijoina toimii satoja asian-

tuntijoita eri puolilta maailmaa ja se julkais-

taan kesällä 2012.

Tuuliturbiini LUT:n kampukselleLappeenrannan teknillinen yliopisto

on hankkinut tuuliturbiinin yliopiston

kampukselle Lappeenrantaan. 20 kW:n

tuuliturbiinia käytetään demontraatio-

laitteena sekä opetus- ja tutkimuslait-

teena. Turbiini käynnistetään suunnitel-

mien mukaan marraskuussa. Se pyörii,

kun tuulen nopeus ylittää kolme met-

riä sekunnissa.

Kahden seuraavan vuoden aikana yli-

opiston kampusalueelle rakennetaan

tuulivoimalan lisäksi aurinkopaneelei-

hin perustuva aurinkoenergian talteen-

ottojärjestelmä. Niiden tuottamaan säh-

köä käytetään paitsi tutkimukseen myös

yliopistolle hankittavien sähköautojen,

sähköskoottereiden ja sähköpolkupyö-

rien lataamiseen, kampusalueen valai-

semiseen ja yliopistolle tulevaisuudessa

liikennöivän sähköbussin lataamiseen.

Kuvalähde: SXC

Tekniikan päivät tammikuussa

VIISIKERROKSINEN puukerrostalo

nousi Heinolan Vierumäelle tänä syk-

synä. Se on ensimmäinen yli neljäker-

roksinen puutalo Suomessa. Rakenteel-

taan se on hybridipuukerrostalo, jossa

yhdistellään betoni- ja puurakenteita.

Talon tarvitsema lämpöenergia saa-

daan kokonaan uusiutuvilla polttoai-

neilla tuotetulla kaukolämmöllä.

TALON RAKENSI Rakennusliike Repo-

nen Oy, ja sen puurakenteet tuottivat

Versowood Oy ja Koskisen Oy.

SITRA teettää parhaillaan tarkennettua

rakennusosakohtaista hiilijalanjälkilas-

kelmaa talosta, jotta saadaan kerättyä

toteutettuihin hankkeisiin perustuvaa

tietoa erilaisten rakennusten hiilidiok-

sidipäästöistä.

VTT on kehittänyt kamerakännykkään liitet-

tävän optisen lisälaitteen, joka muuttaa puhe-

limen mikroskoopiksi. Mikroskooppi on teho-

kas: sillä päästään alle millimetrin sadasosan

tarkkuuteen asti.

Laitteen toiminta perustuu LED-valon ja lins-

sin yhteisvaikutuksesta aikaansaatuun kuvan-

muodostukseen. Kännykkä muuntuu pikamik-

roskoopiksi kiinnittämällä magneetilla kameran

oman linssin eteen litteä mikroskooppimoduuli.

Sen avulla voidaan muodostaa kohteesta jopa 3D-

topogradiakartta, jonka tarkkuus on alle milli-

metrin sadasosa.

Suomen korkein puukerrostalo Heinolaan

Kännykästä mikroskooppi

SXC

132/2011

TEOLLISUUDEN JÄTTEISTÄ BENSIININ KORVIKKEITA

TEOLLISUUDEN jätteiden ja ylijäämien käytöstä

uusien liikennepolttoaineiden kehittämisessä on

saatu hyviä tuloksia Oulun yliopistossa. Elintarvi-

keteollisuuden jätteistä ja metsäteollisuuden ylijää-

mistä jalostettava butanoli näyttäisi sopivan hyvin

bensiinin korvaajaksi. Biokaasusta tuotettu metaani

on todettu tuotantoketjultaan yhdeksi parhaim-

mista liikennepolttoaineista, kun on tehty elinkaa-

ritarkastelua. Biokaasuprosessissa voidaan hyö-

dyntää useita erilaisia materiaaleja biohajoavista

jätteistä energiakasveihin.

SUOMEN AKATEMIAN Kestävä Energia -tutkimus-

ohjelmassa on tutkittu sekä biobutanolin että bio-

kaasun jalostusta liikennepolttoaineeksi.

”BUTANOLI on hyvin energiatehokas ja se sovel-

tuu etanolin tapaan valmistettavaksi teollisessa

mittakaavassa”, professori Ulla Lassi Oulun yli-

opistosta kertoo.

”UUSIEN nestemäisten polttoaineiden valmista-

minen edellyttää kuitenkin täysin uusien kemial-

listen reaktioreittien löytämistä sekä tähän liitty-

vää katalyyttikehitystä”, Lassi jatkaa. Biobutanolin

valmistusta tutkineessa hankkeessa on Oulun yli-

opiston lisäksi mukana tutkijoita Åbo Akademista.

BIOKAASUN käyttöä uutena liikenteen polttoai-

neena on tutkittu Kestävä Energia -tutkimusoh-

jelman suomalais-chileläisessä yhteishankkeessa,

jossa selvitettiin kaatopaikkakaasun puhdistamista

liikennepolttoaineeksi.

Mikä tekee peliyrityksestä menestyvän? Lappeenrannan teknil-

lisessä yliopiston tietotekniikan laitos selvittää asian tutkimuk-

sella. Tapaustutkimuksista saadun tiedon pohjalta LUT:ssa ke-

hitetään keinot mallintaa pelin kehitysprosessia ja arvioida sen

vahvuuksia ja riskejä. Samalla selvitetään, miten ohjelmistoalalle

yleisesti kehitettyjä testaamisen ja laadunvalvonnan toiminta-

malleja voisi soveltaa myös peliohjelmistoille.

Kaakkois-Suomessa on käynnissä myös laajempi Kaakon pe-

liklusteri -hanke, jonka aikana järjestetään useita codecamp-

henkisiä opetustapahtuma ja julkisia seminaareja LUT:n Skin-

narilan kampuksella.

SUOMEN AKATEMIA, Tekes ja Yhdys-

valtain kansallinen tiedesäätiö NSF

perustavat yhteisen instituutin lan-

gattoman tietoliikenteen kehittämi-

seen. Virtuaalinen instituutti keskit-

tyy mobiilin tiedonsiirron ongelmien

ratkaisuun ja kehittää innovaatioita.

Instituutin nimeksi tulee Wireless In-

novation between Finland and US

(WIFIUS). Sen toimintaan kuuluu muun

muassa tiivis yhteistyö tutkimuk-

sessa ja tutkijanvaihto. Sen yhtey-

teen rakennetaan myös opetuspor-

taali tutkijaverkoston käyttöön.

WIFIUS-INSTITUUTIN toiminnan

suunnittelua Suomessa koordinoi

professori Matti Latva-aho Oulun yli-

opiston Centre for Wireless Commu-

nications (CWC) -yksiköstä. Muita pro-

jekteissa mukana olevia tahoja ovat

Aalto-yliopisto, Tampereen teknilli-

nen yliopisto ja VTT.

LUT:lla tutkitaan peliyrityksiäSuomi–USA-yhteistyötä langattomaan tietoliikenteeseen

SXC

14 2/2011

PÄIVITYKSET / OPISKELU

Näkee sen katukuvassakin. Syksyn tullen vastaan

löntystää alakuloisia, väsyneitä ja hiilihydraat-

teja popsivia suomalaisia. Se olisi surkuhupai-

saa, ellei olisi niin kamalan masentavaa: kaamosrasitus

on suomalaisten kansallistauti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo

Partosen mukaan oireista kärsii noin 40 prosenttia suo-

malaisista.

– Ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Yöunet ovat ke-

vyet ja katkonaiset ja mieliala laskee. Aamulla heräämi-

nen on vaikeaa, eikä koko päivän aikana juurikaan vir-

kisty, Partonen kuvailee kaamosrasitusta.

Kun mieliala laskee selvästi, alkaa olla ärtynyt ja me-

nettää mielihyvän tunteen, kyseessä on kaamosmasen-

nus. Siitä kärsii noin yksi sadasta. Syynä on talvimuu-

ton tehnyt aurinko.

– Kun sisäinen kello alkaa pimenevinä aamuina jä-

tättää, oireet ilmaantuvat, Partonen selittää.

Yksilöstä riippuen rasituksen ja masennuksen mer-

kit alkavat syys–lokakuussa, pahenevat marras–tammi-

kuussa ja lievittyvät, kun aurinko näyttää kasvonsa ke-

väällä.

– Joulukuu näyttää kuitenkin olevan helpompi. Kai-

keti loman ja joulun takia, Partonen uumoilee.

Ja jos oireille ei tehdä mitään, rasituskin iskee uu-

destaan ja uudestaan. Mutta onneksi pimeän voittami-

seen on keinoja.

Lentoliput etelän aurinkoon: siinä olisi yksi lääke.

– Vaikutus kestää noin 2–3 viikkoa. Jos on aurinkoa

tai edes puolipilvistä, ja lomalainen on viettänyt aikaa

muuallakin kuin hotellin suojissa, Partonen huomauttaa.

Mutta onneksi lomamatka ei ole ainoa keino. Kevyem-

mänkin kukkaron kantajalle on runsaasti vaihtoehtoja.

– Kevät- ja kesävaloa matkiva sarastusvalohoito sekä

kirkasvalohoito auttavat kahdeksaa kymmenestä, kun-

han sitä käyttää säännöllisesti päivittäin, Partonen loh-

duttaa.

Valo vaikuttaa parhaiten, jos sitä nauttii aamuisin

6–9-välisenä aikana noin 15–45 minuutin ajan. Lois-

tava idea olisikin talveksi busseihin ja metroihin asen-

nettavat kirkasvalolamput.

Teksti: Merja Forsman // Kuva: Teemu Granström

Lähes puolet suomalai-sista kärsii kaamoksen aiheuttamista oireista joka talvi. Esittelemme synkkiä faktoja ja va-loisia pelastuskeinoja.

parempi

Valoa kaikille aisteilleKirkasvalolampun lisäksi kaamosrasitukselle on muitakin hoitokeinoja. Tässä kullekin aistille yksi.

Asiantuntijana toimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen.

HOITOKEINO

Väriterapia

Musiikki

D-vitamiini

Liikunta

Aromaterapia

Kirkasvalo-

kuulokkeet

HALUTTU VAIKUTUS

Värit vaikuttavat ihmisen

tunne-elämään. Niitä voi pu-

kea ylleen tai käyttää sisustuk-

sessa. Toimivin on keltainen,

joka helpottaa masennusta.

Musiikki ja varsinkin sen tuot-

taminen auttaa purkamaan

tunteita ja täten vaikuttaa kaa-

moksen aiheuttamiin oireisiin.

Pimeän aikaan auringosta ei

saa tarpeeksi D-vitamiinia. Sen

lisääminen auttaa masennuk-

seen. Myös hyvät rasvat yllä-

pitävät mielenterveyttä.

Säännöllinen kuntoliikunta lie-

vittää kaamosoireita. Lisäksi

ulkoilu kirkkaassa auringonva-

lossa auttaa saamaan kaiken

irti valoisasta ajasta.

Useat aromaattiset öljyt ko-

hottavat mielialaa. Masen-

nukseen auttavat mm. mys-

kisalvian, greipin, ruusun ja

jasmiinin tuoksut.

Kaamosmasennuksen voi pa-

rantaa korvaan asetettavalla

led-valolla. Korvakäytävän

kautta aivoihin vaikuttava valo

lieventää oireet normaalita-

solle noin kuukaudessa.

ASIANTUNTIJAN KOMMENTTI

”Tälle ei ole tieteellistä näyt-

töä. Haittaakaan ei ole, mutta

vaikutukset ovat mitä luulta-

vimmin lyhytkestoisia.”

”Tavallisten masennuspo-

tilaiden kohdalla musiikilla

näyttäisi olevan positiivisia

vaikutuksia. Kaamoksen ai-

heuttamiin oireisiin tästä ei ole

vielä näyttöä. Jotkut musiikin

lajit nostattavat myös kieltei-

siä tunteita.”

”Tutkimusten mukaan

D-vitamiinilla ja hyvillä

rasvahapoilla ei näyttäisi

olevan vaikutusta kaamos-

oireisiin. Mutta ovat ne toki

muuten hyviä terveydelle.”

”Tutkimusten mukaan liikunta

auttaa kaamoksen aiheutta-

miin oireisiin positiivisesti, jos

sitä harrastaa kahdesta kol-

meen kertaan viikossa 45–60

minuutin ajan. Kannattaa

kokeilla!”

”Tieteellistä näyttöä tästä ei

ole. Kuten väriterapiakin, tämä

voi vaikuttaa lyhyen hetken.

Oireita voi kokeilla lievittää

yhden illan ajan esim. tuoksu-

kynttilöillä.”

”Tutkimuksia on ja ne näyt-

tävät lupaavilta. Ne ovat kui-

tenkin tällä hetkellä yrityksen

omia, eivätkä puolueettomat

asiantuntijat ole vielä päässeet

tutkimaan niitä. Täyttä var-

muutta toimivuudesta ei siis

vielä ole.” 

Kirkkaasti

152/2011

talvi

16 2/2011

ÄLYSOVELLUKSET TUOVAT LIIKENTEESEEN

JÄRKEÄ Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Teemu Granström

172/2011

Miten työ- tai koulumatkasi tänä aamuna sujui? Bussi

täynnä, ruuhkaa tiellä, pyöräilykeli ei ollutkaan odo-

tettu? Kohta monet aamut pelastaa älyliikenne, joka

ohjaa meidät liikkumaan entistä helpommalla, tur-

vallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla.

Vuonna 2020 Suomessa pitäisi olla käytössä yksi

maailman edistyneimmistä liikennejärjestelmistä.

Suomen älykkään liikenteen verkoston, ITS

Finland ry:n toiminnanjohtaja Kimmo

Ylisiurunen vastaa puhelimeen Flori-

dan Orlandossa pidettävässä älyliikenteen maa-

ilmankonferenssissa. Ylisiurunen kertoo katse-

levansa konferenssin testialueella prototyyppejä

autoista, jotka keskustelevat toistensa kanssa.

”Kymmenen vuoden päästä nämä järjestel-

mät ovat autoissa jo vakiovarusteina: rasti ruu-

tuun, jos haluat keskustelevan auton”, Ylisiu-

runen kertoo.

Tulevaisuuden autot ovat yhteydessä toi-

siinsa, mutta myös ympäristöön, jossa ne liik-

kuvat. Ne auttavat kuljettajaa reagoimaan lii-

kenteessä tapahtuviin asioihin nopeammin

kuin kuljettaja itse pystyy - esimerkiksi huo-

maamaan liukkauden tai yllättävän tilanteen.

Jo nykyisissä uusissa autoissa on peruutustut-

kia ja pysäköintiavustajia, joiden antureita voi-

taisiin soveltaa laajemminkin.

”Eniten asia on kiinni turvallisuudesta: jos

ajoneuvojen luvataan keskustelevan keske-

nään, meillä täytyy olla varmuus siitä, että jär-

jestelmä todella toimii. Ottaa siis aikansa ennen

kuin järjestelmiä on tarpeeksi testattu”, Ylisiu-

runen sanoo.

Testauksia tehdään parhaillaan myös Suo-

messa. VTT on aloittanut projektin, jossa testa-

taan autojen välisiä keskustelevia järjestelmiä.

• TARKOITTAA tieto- ja viestintätekniikan

käyttämistä liikennejärjestelmässä ja

kaikissa liikennemuodoissa.

• AUTTAA ja ohjaa ihmisten liikkumista niin,

että siitä tulee turvallisempaa, sujuvampaa,

tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

• ON ajantasaista, luotettavaa ja helppo-

käyttöistä.

Älyliikenne

”Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat.”

18 2/2011

Tampereelle on tulossa kokeilualue, jossa jär-

jestelmien vaikutuksia liikenteeseen testataan.

Oulun seudulla on ajellut jo vajaan vuoden

ajan 150 koekäyttäjän joukko, joka on ottanut

käyttöönsä taloudelliseen ajoon opastavat lait-

teet. Tuloksia siitä, mitä vaikutusta laitteilla oli

mattimeikäläisten ajoon, saadaan ensi vuonna.

Sama kokeilu on käynnissä myös muissa EU-

maissa.

ÄLYLIIKENNE on muutakin kuin keskustelevia

autoja. Kaikki, missä tieto- ja viestintäteknolo-

giaa sovelletaan liikenteeseen, katsotaan äly-

ÄLYLIIKENNE on myös liikennepolitiik-

kaa: älyliikenneratkaisuja halutaan jul-

kiseen liikenteeseen, jotta sen käyttöä

saadaan lisättyä. Esimerkiksi aikatau-

lustaan myöhässä olevan bussin mu-

kaan voidaan optimoida sen reitin

varrella olevat liikennevalot. Suomen

älyliikennestrategiassa yhtenä päämää-

ristä on nostaa julkisen ja kevyen lii-

kenteen markkinaosuutta 20 % vuoteen

2020 mennessä.

JULKISEN liikenteen älylippusovelluk-

set ovat Suomessa jo pitkällä. Ei mene

kauaa, kun kaikki bussi-, juna-, raitio-

vaunu- ja metroliput ovat älypuheli-

missa ja maksu hoituu automaattisesti

tekstiviestiä näpyttelemättä.

JO NYT saatavilla on myös reaaliai-

kaista tietoa siitä, kauan seuraavan

bussin tai raitiovaunun tuloon omalle

pysäkille on aikaa. Kun tietoa saadaan

yhdistettyä vielä tiiviimpään pakettiin,

liikennesovellus voi ennakoida eri mat-

kustusvaihtoehtojen, kuten pyöräilyn

tai bussikyydin, tilanteen juuri tänään,

näissä keli- ja liikenneolosuhteissa. Se

kertoo sinulle parhaan vaihtoehdon ja

milloin pysäkille kannattaa lähteä. Jos

joudut vaihtamaan kulkuneuvoa, saat

uusia neuvoja reitin varrella.

”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla.”

Reittivalintaa suun-

nitellessasi autosi

kertoo, mikä on tur-

vallisin, ympäris-

töystävällisin, no-

pein tai edullisin

vaihtoehto juuri tä-

nään. Matkan edis-

tyessä saat lisä-

tietoa, jos tiellä on

tapahtunut onnetto-

muus.

Nappaat kyytiisi

lähialueella asuvan

Reetan ja seuraa-

vasta korttelista Jes-

sen. Olette löytäneet

toisenne kimppakyy-

tisovelluksen avulla.

Sovellukselle voi

ilmoittaa, jos autossa

on tilaa tai jos tar-

vitsee kyytiä.

Lähdet liikkeelle.

Ensimmäistä risteystä

lähestyessäsi talou-

dellisen ajon järjes-

telmä kertoo, että jos

maltat ajaa neljää-

kymppiä seuraaviin

liikennevaloihin asti,

pääset suoraan vihrei-

siin valoihin eikä si-

nun tarvitse pysähtyä.

7:45 8:00 8:10

Hyvää huomenta!

Tänään pääset

liikkeelle 7.30.

Älypuhelin ker-

too ruuhkan ole-

van tuolloin pa-

himmillaan, joten

päätät odottaa

vielä ylimääräisen

vartin ja juot toi-

sen kupin kahvia

välttääksesi ruuh-

kassa istumisen.

7:30

192/2011

Saapuessasi kotiin

printtaat ajopäivä-

kirjan, jonka auto on

sinulle lataamallasi

sovelluksella auto-

maattisesti luonut.

liikenteeksi. Äly on tulossa kovaa vauhtia niin

henkilöautoihin, julkiseen liikenteeseen kuin

tavarankuljetuksiinkin. Paljon sovelluksia on jo

käytössä: esimerkiksi liikennevalot, jotka sopeut-

tavat toimintaansa liikennevirtojen mukaan, tai

liikennemerkit, jotka muuttuvat kelitilanteen tai

ruuhkan mukaan.

”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata

jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä ta-

valla vaan otetaan huomioon ympäristöolosuh-

teet, kuten ilmanlaatu, keli ja liikennetilanne.

Eri autoja voidaan ohjata liikenteessä eri tavalla,

jotta päästään mahdollisimman sujuvaan ja tur-

valliseen liikkumiseen”, älyliikenteestä väitellyt

VTT:n tutkija Satu Innamaa sanoo.

Liikkuminen on iso osa ihmisen elämää ja

sen sujuvuus vaikuttaa elämänlaatuun paljon.

Älyratkaisut pyrkivät useimmiten vähentämään

liikenteen ilmastovaikutuksia. Älyliikenne lisää

myös liikenteen turvallisuutta.

”Joka päivä käy niin, että joku ei tulekaan töistä

enää koskaan kotiin. Älyliikenne voi korjata ih-

misten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat on-

nettomuudet usein aiheutuvat”, Innamaa toteaa.

USA:SSA älyliikenne on pitkälti

autonvalmistajien ajama asia.

Suomessa tilanne on toinen.

Suomalaiset uskovat autojen si-

jaan erilaisten mobiililaitteiden

Musta jää ei olekaan

vielä sulanut aamu-

auringossa – autosi ha-

vaitsee tien kaarteessa

liukkautta ja välit-

tää tietoa siitä kaikille

muillekin lähialueilla

liikkuville autoille.

Töistä kotiin! Säi-

kähdät, kun yhtäkkiä

jalankulkija ilmes-

tyy eteesi. Onneksi

autosi on havain-

noinut tilanteen en-

nen sinua ja jarrut-

tanut puolestasi. Se

on myös kertonut

seuraavana tulevalle

autolle äkkijarrutuk-

sesta estääkseen

peräänajon.

Voit itse ilmoit-

taa muille tielläliik-

kujille, jos havait-

set onnettomuuden

tai vaikkapa hirven

tiellä. Huomenna

saatat saada toi-

selta tienkäyttä-

jältä yhtä arvokasta

tietoa. Saat myös

tietoa siitä, miltä

huoltoasemalta saat

parhaan kahvin ja

pullan ja onko jos-

sakin talvirenkaat

tarjouksessa.

Sähköautosi akun

virta alkaa loppua

ja nyt täytyy

etsiä lataus-

paikka. Onneksi

näet lähimmän

latausaseman

ja vapaat

pistokepaikat

navigaattoristasi.

8:20 16:30 16:40 16:45 17:30

20 2/2011

”Paluuta peltiliikenne- merkkeihin ei ole.”

käyttöön älyliikenteessä. Kaiken ei tarvitse olla

kiinteästi autossa, vaan erilaiset älypuhelinten

tulevaisuuden versiot tulevat auttamaan meitä

liikkumisessa.

”Samaan tapaan kun nyt voi omaan älypu-

helimeensa ostaa erilaisia sovelluksia tai vaik-

kapa musiikkia, liikkujan palvelukaupasta voi

hankkia itselleen tarpeellisia liikkumista tuke-

via palveluita”, Ylisiurunen sanoo.

Suomessa julkisen ja kevyen liikenteen käy-

tön edistäminen on otettu älyliikenteen tavoit-

teisiin kansallisissa strategioissa. Viranomaiset

ja päättäjät näkevät älyliikenteen myös kustan-

nustehokkaana ratkaisuna.

”Aikaisemmin viranomaiset tilasivat uuden

moottoritien tai uuden kaistan, kun liikennettä

piti saada sujuvammaksi. Se on kuitenkin hir-

vittävän kallista eikä maapinta-ala riitä. Sama

sujuvuusvaikutus voidaan kuitenkin saada äly-

liikenteen keinoin halvemmalla ja paremmin”,

Innamaa toteaa.

Hänen mukaan älyliikenne on kohta niin ar-

kipäivää, että kohta sitä kutsutaan vain ihan ta-

valliseksi liikenteen hallinnaksi.

”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei enää

ole”, Innamaa nauraa.

ÄLYLIIKENTEEN uskotaan olevan Suomelle myös

hyvä vientituote. Tällä hetkellä alan liikevaihto

Suomessa on arviolta 100 miljoonaa euroa vuo-

dessa.

Julkisen sektorin tilaukset tulevat li-

säämään yritysten liikevaihtoa, mutta

suurimmat kasvumahdollisuudet yrit-

täjänäkin toimiva Ylisiurunen näkee yk-

sityissektorilla. Liikenteen käyttäjille, yksi-

tyishenkilöille tai kuljetusyrityksille, myytävissä

sovelluksissa on potentiaalia vaikka vientiin. So-

vellusten kehittämiseen tarvittavat puitteet al-

kavat olla kunnossa, kun viranomaiset ovat anta-

neet sovellusten tarvitsemaa liikennetietoa yhä

avoimemmin kaikkien käyttöön.

Innamaa haaveilee sovelluksesta, joka ker-

toisi, milloin kannattaa lähteä työpaikalta liik-

keelle hakemaan lapsia hoitopaikasta tai milloin

pitää lähteä kotoa, että ehtii treeneihin. Sovellus

viihdyttäisi takapenkkiläisiä matkoilla ja ker-

toisi lähikaupan tarjoukset. Naapuriauton mat-

kustajien kanssa voisi vaikka chattailla liiken-

nevaloissa.

”Sovelluksissa olisi teekkareillekin mah-

dollisuus kehittää hyviä palveluita, joita voisi

myydä storeissa vaikka euron hintaan”, Ylisi-

urunen kannustaa.

Jos ei keksijän ura kiinnosta, älyliikenne tu-

lee todennäköisesti tarjoamaan paljon työpaik-

koja lähivuosina. Alalle kaivataan uusia tekijöitä,

jotka osaavat yhdistellä tietotekniikkaa ja liiken-

netekniikkaa ja jopa muotoilua ja designia. Yli-

siurunen arvioi, että mielenkiintoisimmat pro-

jektit voisivat syntyä eri aloja yhdistelemällä.

”Itsekin näpeilleni ottaneena tiedän, millai-

sia teekkari-innovaatiot ovat”, Tampereen tek-

nillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-in-

sinööri Ylisiurunen naurahtaa.

”Menestyäkseen sovellukset kaipaavat myös

muotoilun ja designin osaamista.”

• TIELIIKENTEESSÄ säästyy 50 henkeä vuodessa.

• KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennetty huomattavasti.

• RUUHKAT ovat vähentyneet viidenneksellä.

• LIIKENTEEN käyttäjät ovat tyytyväisiä matkan sujuvuu-

teen ja saamaansa tietoon matkan kaikissa vaiheissa.

• SUOMI on maailman viiden kärkimaan joukossa älylii-

kenteen käytössä.

Suomi vuonna 2020

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen älyliikennestrategia

212/2011

PÄIVITYKSET / TEKNIIKAN KASVO

Oman fi rman perustamista ei välttämättä kannata loputtomiin lykätä. Nuorena menetettävää on vähemmän ja intoa enemmän.

Teksti: Riikka NuutinenKuva: Kimmo Metsälä

Ari-Pekka Salovaara, 32, on pk-yrityk-

sille projektiliiketoiminnan tukityökaluja tar-

joavan Visma Severan toimitusjohtaja. Kahdek-

san vuotta sitten hän opiskeli Lappeenrannan

teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa – ja lait-

toi siinä sivussa pystyyn yrityksen, jota vielä ny-

kyäänkin johtaa. Vuonna 2010 osaksi Visma-

konsernia siirtynyt Severa on ehtinyt matkan

varrella olla Suomen nopeimmin kasvavien tek-

nologiayritysten joukossa. Tällä hetkellä se on

kotimaan markkinajohtaja.

Ari-Pekka, mikä on Severan menestyksen salaisuus?Yksi tärkeä menestystekijä taisi olla myyntipro-

sessi, joka toimi ja toimii edelleen niin, että po-

tentiaalinen asiakas saa ensin kokeilla tuotteen

käyttöä itse. Myynti ja tarkempi esittely onnis-

tuu sitten vaikka puhelimessa. Alun perin tämä-

kin tosin oli pakon sanelema asia – eihän meillä

opiskelijoina olisi ollut varaa matkustaa ympä-

riinsä myyntityötä tekemässä!

Perustit Severan yhdessä opiskeluka-verisi Jari Kärkkäisen kanssa. Suositte-letko yhdessä yrittämistä myös muille?Ehdottomasti. Yksin yrittäminen tekee hom-

masta vain vielä vähän hankalampaa. Olemme

Jarin kanssa täysiä toistemme vastakohtia, mutta

tässä tapauksessa se toimi. Jari oli tosi kiinnostu-

”ALKUVAIHEESSA

KOKO HOMMAA

PIDETTIIN LÄHINNÄ

TEEKKAREIDEN

HARRASTUSTOIMINTANA.”

YRITÄNYT!

nut päivittäisestä käytännön toiminnasta, minä

taas pitkän tähtäimen suunnittelusta. Ehkä paik-

kasimme juuri sopivasti toistemme puutteita.

Kohtasitteko nuorina yrittäjinä ennakkoluuloja?Alkuvaiheessa kavereiden ja sukulaisten ilmeistä

saattoi nähdä sellaista, että ai ettekö päässeet No-

kialle tai TeliaSoneralle töihin kun piti oma fi rma

perustaa. Koko hommaa pidettiin vähän sellai-

sena teekkareiden harrastustoimintana, eikä

meitä otettu kovin tosissaan. Asenteet kyllä

muuttuivat sitten, kun menestystä alkoi tulla.

Olet nykyisin diplomi-insinööri. Miten kasvuyrittäjyyden ohella oikein valmis-tutaan?No aika huonostihan se onnistuikin! Akateemi-

sen maailman ja käytännön työelämän välillä on

melko iso kuilu, ja se vielä korostui, kun yritti

toimia molemmissa samaan aikaan.

Mitä neuvoja annat yrittäjiksi aikoville?Ainakin haluaisin sanoa, ettei yrityksen perus-

tamista kannata lykätä tulevaisuuteen. Nuorena

ei välttämättä vielä tiedä asioista kovin paljoa,

mutta toisaalta intoa riittää, eikä menetettävää-

kään vielä kauheasti ole. Vanhempana sitä saat-

taa tulla niin realistiksi, ettei yrittäjyys enää kiin-

nosta. Nuorelle yrittäjälle on myös paljon hyötyä

siitä, jos löytää projektin mentoriksi jonkun ko-

keneemman.

ILMOITUS

Aitiopaikalla

Mika Rantaniva, 40 v, Quality Manager, EMEA Software Business Line

Työskentelin aikaisemmin Nokialla eri tehtävissä yli

kymmenen vuotta. Nokian lopetettua yksikkönsä

Jyväskylässä, Landis+Gyr tarjosi sopivan haasteellisen

työn. Tultuani taloon huomasin, millaisia tulevaisuuden

mahdollisuuksia alalla on.

Vastuullani on Landis+Gyrin älykkäiden energianmit-

taus- ja energianhallintajärjestelmien laatu sekä bisnes-

yksikön operatiivisen toiminnan kehittäminen. Olen

myös luomassa Landis+Gyrin EMEA-alueen ohjelmisto-

strategiaa bisnesyksikön muun johtoryhmän kanssa.

Työ on erittäin mielenkiintoista, ja voin aidosti sanoa

työskenteleväni kasvualalla. Landis+Gyr kehittää kiinnos-

tavia, uusia energianhallinnan sovelluksia, ja ohjelmisto-

osaamiselle on tarjolla mahdollisuuksia tulevaisuudessa-

kin, varsinkin kun ilmastonmuutos ohjaa lainsäädäntöä

ja asiakkaat näkevät konkreettisesti Landis+Gyrin tuot-

teiden hyödyt omalle liiketoiminnalleen. Arvoilleni sopii

työskennellä tavoitehakuisesti ja työssäni voin vaikuttaa

positiivisesti ympäristöön.

Työviihtyvyyttä luovat oma esimies sekä mukavat työ-

kaverit. Usein saankin tyydytystä siitä, että työn tuloksiin

vaaditaan monen ammattilaisen yhteistyötä.

Landis+Gyr on maailmanlaajuinen markkinajohtaja ener-

gianhallintaratkaisuissa. Kehitämme älykkäitä mitta-

reita ja etäluentaratkaisuja energiayhtiöiden tarpei-

siin. Toimimme yli 30 maassa ja palveluksessamme on

5000 alan ammattilaista. Tarjoamme innostavia haas-

teita ja kasvumahdollisuuksia kansainvälisessä työym-

päristössä sekä näköalapaikan jatkuvasti kehittyvällä

energia-alalla. Suomen yksikkömme toimii etäluentajär-

jestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuk-

sena. Toimipaikkamme ovat Jyväskylässä ja Vantaalla.

www.landisgyr.fi

Teksti: Petra PulkkinenKuva: Pekka Rötkönen

Kasvuala kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

Jyri Ruotsalainen, 32 v, System Specialist

Landis+Gyr on iso työnantaja ja tehtäviä on monipuoli-

sesti. Joukossa on mahtavia persoonia ja asiantuntijoita,

joiden osaamista on ilo seurata!

Tulin tekniseksi asiantuntijaksi mobiiliverkkojen

ja -laitteiden maailmasta, ja energia-alalle löysin tie-

ni monen sattuman summana. Nyt toimin teknisenä

asiantuntijana tuotekehityksen ja tukiorganisaatioiden

välillä. Keskitymme projektitiimissä asiakasprojekteihin.

Pääsääntöisesti työ on teknisten ongelmien ratkontaa,

raportointia ja korjausta. Ala kehittyy vauhdilla ja asiak-

kaiden vaatimukset laitteiden ominaisuuksista tietävät

meille töitä jatkossakin. Etäluettavien energiamittareiden

maailma on suhteellisen nuori, joten haasteitakin riittää.

Suurin osa asiakkaista ja päivittäisistä työtehtävistä

tulevat muualta kuin kotimaasta, jopa Etelä-Afrikasta asti.

Iloitsen siitä, että pystyn auttamaan muita ja löytämään

ratkaisuja haasteisiin. Minua ohjaakin työssäni lähinnä

omatunto ja sydämen ääni – toisten kunnioittaminen on

tärkeää.

Landis+Gyrin

Mika Rantaniva

ja Jyri Ruotsalai-

nen työskente-

levät tehtävissä,

joiden tulevai-

suutta ohjaa

muun muassa

Ilmastonmuutos.

2/201122

AITIOPAIKALLA ON ILMOITUSSARJA, JOSSA YRITYKSET

KERTOVAT TOIMINNASTAAN TYÖNTEKIJÖIDENSÄ KAUTTA.

232/2011

Teksti ja kuvat: Markus KauppinenPÄIVITYKSET / T-LEHTI URKKII

Reino Kinner, 20, Materiaalitekniikka

Päivittäiset matkat Lintuvaarasta

sujuvat helposti bussilla. Pysäkille

kävellessä tulee mukavasti

ulkoiltua ja matkalla ei tarvitse

vaihtaa kulkuvälinettä. Jos haluai-

sin päivittäistä matkustamista su-

juvammaksi, pyrkisin muuttamaan

lähemmäksi koulua. Hannu-Pekka Hellman, 23, Sähkötekniikka

Pyörällä on ihan kätevä kulkea Ota-

niemessä. Käytän julkisia kauem-

maksi mennessäni ja metro onkin

hyvä parannus. Luultavasti kerkeän

kuitenkin valmistua ennen metroa,

joten siitä ei ole itselleni hyötyä.

Valtteri Valtia, 25, Elektroniikka ja sähkötekniikka

Tänään tulin autolla koululle,

paremmilla keleillä pyöräilen.

Matinkylän ja Otaniemen välisiä

bussiyhteyksiä voisi mielestäni

parantaa. Henkilöautolla ajaessa

vapaata parkkipaikkaa joutuu

usein etsimään.

Noora Rantanen, 18, Biotuotetekniikka

Asun Otaniemessä, joten olen

jalan liikkeellä. Minulla ei ole tällä

hetkellä pyörää tai autoa, joten käy-

tän paljon myös julkisia. Toivoisin

parempia yhteyksiä julkisilla kulku-

neuvoilla muualle Uudellemaalle.

Miten päivittäinen

matkustaminen sujuisi

paremmin?

Essi Palonen, 19, Kemiantekniikka

Kuljen päivittäin yksinkertaisim-

malla ratkaisulla, eli raitiovaunulla

ja bussilla. Suora bussiyhteys

helpottaisi päivittäistä

matkustamista, nyt kulkuneuvoa

tarvitsee vaihtaa kerran.

24 2/2011

Teksti: Ulla YlönenKuvitus: Flukso

JAVA-OSAAJA SAA PAIKANProjektipäälliköksi haetaan kokenutta ja kielitaitoista tiimi-

pelaajaa, joka ei pelkää suuriakaan haasteita. Ohjelmointi-

työhön riittää vähempikin kokemus, kunhan joku yleisimmistä

ohjelmointikielistä ja jokin niitä tukevista taidoista ovat hallussa.

TeksTeksTeksksti:ti:i:: UllaUllaUUlla YlöYlöYlöYY nennennennennnennKuviuvKuviuvitus:tus:ust FluFluFlul ksoksokkso

Rento viiden tähden

252/2011

Perusohjelmointikielet Java, C++ ja PHP

ovat it-alan työpaikkailmoitusten perus-

teella edelleen kovassa kurssissa. Niiden

ympärille muodostettu sopiva yhdistelmä osaa-

mista ja hyvä englannin kielen taito tyrkkäävät

vastavalmistuneen tai opintojensa loppusuoralla

olevan tietojärjestelmäosaajan uraputkeen.

- Ohjelmointitaitoisella osaajalla on ainakin

eniten valinnanvaraa, sanoo tutkija Harri Hä-

mäläinen.

Jos nuori työnhakija sen sijaan tahtoo kou-

lutustehtäviin, täytyy hänen olla käyttöjärjes-

telmä- tai ohjelmointikielitaitoinen, esiintymis-

kykyinen, avoin ja usein valmis matkustamaan.

Verkkosivujen tekijän on puolestaan hallittava

laajempi skaala teknisiä taitoja, myös jotakin si-

vujen ulkoasutuotantoon liittyvää.

- PHP on verkkosivualalla kysytty taito, ker-

too Hämäläinen. Tavallisesti sitä tukemaan vaa-

ditaan osaamista HTML:stä, CSS:stä, JavaScrip-

tistä sekä relaatiotietokannoista.

Kaikki ohjelmoijat eivät kuitenkaan työsken-

tele yleisimpien käyttöjärjestelmien tai ohjel-

mointikielten parissa.

- Vaikka esimerkiksi Symbian -käyttöjärjes-

telmän osaajilla ei nyt juurikaan ole kysyntää,

toivon, että opiskelijat aina hankkisivat myös joi-

takin harvinaisempia taitoja ja erottuisivat sillä

muista, sanoo Hämäläinen.

OPINTOJEN SUUNNITTELUA 5 000 ILMOITUKSEN PERUSTEELLALappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutki-

jana työskentelevä Hämäläinen on kehittänyt

yhdessä kandidaatintöitään tehneiden opiske-

lijoiden kanssa työhakuilmoituksia seulovan

sovelluksen. Job Skill Searcher auttaa tietotek-

niikka-alan opiskelijoita työllistymiseen vaadit-

tavien taitojen ja niiden välisten suhteiden kar-

toittamisessa. Sovellus koukkaa kerran päivässä

omin päin verkkoon, poimii netissä julkaistut

työpaikkailmoitukset, seuloo niistä it-alan ilmoi-

tukset ja tallentaa niistä löytyvät taidot ja muut

tarpeelliset tiedot tietokantaan.

Syyskuun lopussa tietokantaan oli jo tallentu-

nut tietoja 5 000 erilaisesta it-alan työpaikkail-

moituksesta. Osa työpaikoista on täytetty jo aikaa

sitten, mutta Hämäläisen tarkoituksena on tar-

jota opiskelijoille työkalu, jonka avulla he voivat

tarkastella tarpeellisia taitoja ja ottaa tiedot huo-

mioon omaa opintosuunnitelmaa laatiessaan.

- Tavoitteena on siis tuottaa ajantasaista tie-

toa ja motivoida sekä auttaa opiskelijoita valit-

semaan sellaisia kursseja, joilla on saumaa työ-

markkinoilla, kuvailee Hämäläinen.

OSAAMISVAATIMUKSET VAIHTELEVAT PAIKKAKUNNITTAINPaikkakuntahaulla JobSkillSearcher tarjoaa esi-

merkiksi yhteenvedon Tampereella, Oulussa tai

Lappeenrannassa avoinna olevista it-alan työ-

paikoista. Pikavilkaisulla selviää, että Lappeen-

rannassa töitä on tarjolla pääsääntöisesti ohjel-

moijille. Tampereella ohjelmointityöpaikkojen

seasta korostuu agilen eli ketterän ohjelmistoke-

hityksen osaajien tarve. Oululaisiin it-alan yri-

tyksiin taas haetaan muita korostetummin su-

lautetun ohjelmoinnin ja Javan osaajia.

- Paikkakuntien väliset erot näkyvät myös

työpaikoissa. Pelkästään osaamisvaatimuksia

tarkastelemalla Oulussa näyttää sulautettujen

järjestelmien ohjelmointi korostuvan muuta

maata selvemmin, arvioi Hämäläinen.

Haun voi rajata myös yrityksen nimen pe-

rusteella.

TOISIIN TEHTÄVIIN TARVITAAN KOKEMUSTA, TOISIIN ”KIELITAITOA”Tehtävänimikkeen - ohjelmoija, ohjelmisto-

suunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projek-

tipäällikkö jne. - perusteella suoritettava haku

tuo näytölle listan työssä vaadittavista ominai-

suuksista, taidoista ja koulutuksesta.

- Esimerkiksi hakusanalla projektipäällikkö

löytyy 262 osumaa, joista 123:ssa edellytetään

aiempaa työkokemusta. Toisena tulee osaami-

nen, sitten suomen kieli ja englanti. Vasta nii-

den jälkeen tulevat tekniset taidot, kertoo Hä-

mäläinen.

Yhdellä silmäyksellä tiedonhakija pystyy

päättelemään, miten eri taidot joko liittyvät

toisiinsa tai tukevat toisiaan.

It-alallakin painotetaan entistä enemmän ha-

kijoiden ns. pehmeitä taitoja: esiintymiskykyä,

tiimihenkisyyttä, avoimuutta ja kekseliäisyyttä.

- Se tekee joidenkin termien luokittelun han-

kalaksi, sillä joustavuus ja avoi-

muushan voivat yhtä hyvin liit-

tyä työaikaan, työyhteisöön tai

työntekijän henkilökohtaisiin

ominaisuuksiin, kuvailee Hä-

mäläinen.

26 2/2011

JOBSKILLSEARCHER AVUKSI OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA

JobSkillSeacherista on hyötyä myös opettajille.

He voivat työkalun avulla osoittaa opiskelijoille,

miten yksittäisten kurssien sisältö ja työelämän

vaatimukset todellisuudessa kohtaavat. Sovel-

lusta voidaan käyttää opetuksen suunnittelussa

vaihtamalla työelämässä tarpeettomiksi käyneet

kurssit sellaisiin, joilla saa työtä.

- Tänä syksynäkin järjestettävän WWW-so-

vellukset–kurssimme ohjelma noudattaa täysin

myös JobSkillSearcherin vahvistamia osaamis-

tarpeiden suuntaviivoja, kertoo Harri Hämäläi-

nen. Se osoittaa, ettei opetussuunnitelma kurs-

sin kohdalla voi olla täysin pielessä.

- Koska it-alalla on viime aikoina tapahtunut

suuria mullistuksia, osaavat opiskelijat kyseen-

alaistaa joidenkin kursseilla opetettavien asioi-

den tarpeellisuuden, hän sanoo.

- Itse ainakin hyödyntäisin näitä koosteita

opiskelijoille. Veikkaan, että niillä olisi moti-

voiva vaikutus, sanoo Hämäläinen.

Hän toivoo, että ns. pehmeiden taitojen koros-

tuminen saisi tulevat diplomi-insinöörit hyödyn-

tämään entistä tarmokkaammin mahdollisuuk-

sia kartuttaa esiintymis- ja kokoustaitojaan ja

opiskelemaan englannin rinnalla muitakin kieliä.

Vielä toistaiseksi JobSkillSearcher on ainoas-

taan tutkimuskäytössä. Lähiaikoina se tarjotaan

ainakin Lappeenrannan teknillisen yliopiston

opiskelijoille.

Mikä on it-alasta kiinnostuneelle

tärkeää töissä?

T-MEDIAN toteuttamassa Työantajakuva 2011 -tutkimuk-

sessa it-alasta kiinnostuneiden suosikeiksi valikoituivat

Google ja IBM, jotka olivat kärjessä viime vuonnakin. Top

20 -listan suurin nousija oli Finnair, eniten sijoitustaan me-

netti Digia.

Tärkeimpänä it-alasta kiinnostunut opiskelija pitää

työpaikan ilmapiiriä ja työtehtävien kiinnostavuutta.

Muiden alojen opiskelijoita enemmän hän arvostaa kor-

keaa kiinteää palkkaa, työaikojen joustavuutta, mahdolli-

suutta oppia uutta, hyviä etenemismahdollisuuksia ja sa-

manhenkisiä työkavereita.

Kun it-alasta kiinnostunut opiskelija arvioi yritystä,

hän nostaa korkealle esimiehen ja työtovereiden osoit-

taman luottamuksen ja rakentavan palautteen. Selkeästi

määritellyt tavoitteet omissa työtehtävissä nostavat työ-

paikan pisteitä roimasti.

”Taloudellinen menestys on minulle tärkeää.”

”Toisten arvostus

työpaikkaani kohtaan ei ole

tärkeää.”

”Mielestäni

työelämässä ei

korosteta liikaa

tuloksellisuutta ja

tuottavuutta.”

”En tiedä, minkä

työnantajan

palveluksessa

haluan tulevaisuu-

dessa toimia.”

IT-ALASTA KIINNOSTUNEIDEN SUOSIKKITYÖNANTAJAT TULEVAT TÄSSÄ

Kun it-alasta toimialana kiinnostuneilta opiskelijoilta kysy-

tään heidän suosikkiyrityksiään, lista näyttää tältä.

1. Google 85 <->2. IBM 76 <->3. Microsoft 70 +14. Nokia 68 -15. HP 64 <->6. Nokia Siemens Networks 62 <->7. Siemens 58 <->8. Ericsson 53 +19. Elisa 53 -110. TeliaSonera 51 <->11. KONE 48 <->12. Finnair 47 +313. Tieto 45 -114. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus 44 -15. Valtio 43 -216. Fortum 42 -217. Accenture 41 +118. VTT 40 -19. Digia 39 -320. Yleisradio 37 -

Muutos Sija Yritys

% vastaajista kiinnostunut

työnantajasta

Lähde: T-Median toteuttama Työnantajakuva 2011 -tutkimus.

”Haluan suoriutua

tehtävistäni

mahdollisimman

helpolla.”

”En kiinnostu työpaikasta, jonka

palkka on alhaisempi kuin mitä muuten

voisin saada, vaikka kokisinkin tekeväni

jotakin tärkeää.”

”Työnteon tärkein syy on rahan ansait-

seminen.”

”Olen valmis tekemään useinkin ylitöitä työpäivien jälkeen, kunhan

työni on tarpeeksi mielekästä.”

”Tavoitteeni on edetä nopeasti

työurallani.”

IT-alan parhaat työnantajat >>

IT-extra

3026 Työ Comptelilla tarjoaa mielen-kiintoisia haasteita

3027Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä

3028 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uutta

3029Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviin

3030Monta uraa yhdessä työpaikassa

3031 Osa-aikaisenkin työpanos on arvokas

3032 Vasta-valmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksi

3033 It-osaaja puolustaa maataan

3034 Microsoftilla työn-tekijä johtaa itse omaa työtään

3035IT-jätti liiketoiminnan ytimessä

28 2/2011 ILMOITUS

IT-extra

Työ Comptelilla tarjoaa mielen-kiintoisia haasteitaValmistuin filosofian maisteriksi tähtitieteestä Oulun yli-

opistosta vuonna 2008. Tein kuitenkin heti vuonna 2009

uranvaihdoksen. Siirryin Oulusta Helsinkiin TKK:lle eli

nykyiseen Aalto-yliopistoon opiskelemaan toista tutkin-

toa informaatiotekniikasta.

Seuraavan vuoden keväänä hain kesätöitä eri yrityk-

sistä ja pääsin Compteliin haastatteluun. Meillä oli aika

yhteneväiset ajatukset yrityksen edustajien kanssa ja niin

päädyin tänne töihin. Aloin tehdä tuotekehitystyötä tii-

missä. Se oli sen verran mielenkiintoista ja mukavaa hom-

maa, että päätin jäädä Comptelille pidemmäksikin ajaksi.

Työnteon joustavuuden ansiosta olen voinut suorittaa

opintojani töiden ohessa.

Comptel tarjoaa työntekijöilleen hyvät etenemismah-

dollisuudet ja haasteita niin paljon kuin suinkin haluaa.

Työrepertuaari ja vastuut kasvavat sitä mukaa, kun aikai-

semmat työt alkavat käydä liian tutuiksi.

Tunnelma on rento ja täällä saa olla ihan oma itsensä.

Comptelilaiset ovat kunnianhimoisia ja haluavat tehdä

työnsä kunnolla. Ihmiset osaavat antaa tunnustusta ja olla

ylpeitä hyvistä suorituksista.

Tähtitieteilijää minusta ei tullut, mutta koulutus

ei mennyt hukkaan. Opintojen antama filosofismate-

maattinen kyky tarkastella asioita, taito automatisoida

redundanttia työtä sekä jäsentää informaatiota ovat olleet

hyödyksi tässä työssä. Monet tähtitieteestä päätyvätkin

ohjelmistoalan pariin leveämmän leivän perässä – kai-

kista ei tule Esko Valtaojia, valitettavasti. Olen erittäin

tyytyväinen, että löysin työn, jossa on reilusti haastetta.

Comptel on televiestintään erikoistunut kansain-

välinen ohjelmistoyritys. Tarjoamme tuotteistet-

tuja ratkaisuja, joiden avulla operaattorit voivat

toimittaa palvelut asiakkailleen joustavasti ja

veloittaa niistä tehokkaasti. Olemme 20 vuodes-

sa kasvaneet alamme johtavaksi konserniksi ja

palveluksessamme on yli 600 asiantuntijaa ym-

päri maailman.

Liiketoimintamme perustuu rehellisyyteen, vil-

pittömyyteen ja avoimuuteen. Tarjoamme kan-

sainvälisen ja dynaamisen työympäristön, jossa

jokaista työntekijää arvostetaan yksilönä ja jossa

jokaisella on mahdollisuus jatkuvaan osaamisen-

sa kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.

Etsimme jatkuvasti uusia ohjelmistoalan osaajia.

Katso avoimet työpaikkamme: www.comptel.com

”COMPTELILAISET OSAAVAT ANTAA TUNNUSTUSTA JA OLLA YLPEITÄ HYVISTÄ SUORITUKSISTA.”

Teksti: Merja ForsmanKuva: Teemu Granström

Sami Airaksinen, 27,Software Engineer

292/2011ILMOITUS

IT-extra

Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä Olen työskennellyt Capgeminillä teknologiakonsultoin-

nin parissa puolitoista vuotta. Työssäni teen esimerkiksi

vaatimusmäärittelyjä, kustannusarvioita isommista jär-

jestelmähankkeista ja kartoituksia asiakkaalle parhaiten

sopivasta ratkaisusta. Olen tietoliikennetekniikan DI, ja

vaihtovuoden aikana Ruotsissa suoritin kansantaloustie-

teen sivuopinnot. Siitä on ehdottomasti hyötyä nykyises-

sä työssäni, jossa tulee osata kommunikoida monenlais-

ten ryhmien kanssa ja ymmärtää asiakkaan tarpeista ja

odotuksista syntyvä kokonaisuus.

Capgeminillä saa tehdä haastavia ja mielenkiintoisia

projekteja merkittävien asiakkaiden kanssa, ja tarjolla on

monipuolista ja laadukkaasti toteutettua koulutusta eri

aiheista. Myös järjestelmällinen palaute on hyvä juttu.

Globaalissa konsernissa saa kansainvälistä kokemusta

ja uramahdollisuuksia löytyy ulkomaita myöten. Kuten

isoihin konsulttitaloihin yleensäkin, Capgeminille ha-

keutuu kunnianhimoista porukkaa. En ole kuitenkaan

törmännyt esimerkiksi aggressiiviseen kilpailuhenkeen

tai paineeseen tehdä älytöntä määrää töitä. Ilmapiiri on

rento, täällä on helppo viihtyä ja olla oma itsensä.

Olen pelannut salibandyä SM-tasolla Espoon Oilersissa

ja olen edelleen aktiivinen urheilija. Capgemini tukee

työntekijöidensä liikkumista ja yhteistä harrastustoi-

mintaa, ja se on tärkeää. Kuten urheilussakin, myös töissä

jaksaa paremmin kun on hyvässä fyysisessä ja henkisessä

kunnossa.

Capgemini on maailman johtavia konsultointi-, tekno-

logia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Palk-

kaamme loistavia persoonia ja rohkeita kykyjä vaki-

naiseen työsuhteeseen Young Professionals Acade-

my -ohjelmamme (YPA) kautta 2–3 kertaa vuodessa.

Perehdytämme tulevaisuuden teknologiagurut kon-

sulttityön saloihin, tarjoamme kilpailukykyisen pal-

kan ja mahdollisuuden päästä heti mukaan asiakas-

projekteihin mentorin tukemana.

YPAlainen on yleensä vastavalmistunut tai valmis-

tumisvaiheen DI, insinööri tai vastaava, opiskellut

esim. tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa, tieto-

jenkäsittelytiedettä tai tuotantotaloutta ja menes-

tynyt opinnoissaan. Emme edellytä työkokemusta

alalta, mutta arvostamme kehittymishalua, paineen-

sietokykyä ja uskallusta tuoda oma osaaminen esiin.

Ilmoitamme seuraavan YPA-haun alkamisesta ura-

sivustollamme: fi .capgemini.com/ura

“TÄÄLLÄ ON HELPPO VIIHTYÄ JA OLLA OMA ITSENSÄ.”

Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu GranströmHenri Korhola, 29,

Consultant, Business Analysis

30 2/2011 ILMOITUS

IT-extra

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uuttaVTT etsii tutkimuksen keinoin ratkaisuja yritysten

ja muiden organisaatioiden kohtaamiin ongelmiin.

Toisaalta luomme myös kokonaan uutta teknologiaa,

mikä avaa mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden,

palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työssä pääsee

tarkastelemaan asioita laajasti eri näkökulmista ilman,

että yhteys käytäntöön kuitenkaan jäisi taka-alalle. Eri

projekteissa tutustuu monenlaisiin yrityksiin, ja jatkuva

kehityksen kärjessä oleminen on kiinnostavaa.

Oman tiimini tehtävänä VTT:n Software Technologies

-osaamiskeskuksessa on luoda ja parantaa ohjelmistoke-

hitykseen liittyviä käytäntöjä ja työkaluja. Lähiaikoina

olen toiminut projektipäällikkönä esimerkiksi kansain-

välisessä yhteistyöhankkeessa, joka keskittyy hajau-

tetun ohjelmistokehityksen ongelmien ratkomiseen.

Projekteistamme huomattava osa tehdään yhdessä

ulkomaisten partnereiden kanssa, ja työntekijöitä myös

kannustetaan lähtemään tutkijavaihtoon Suomen

ulkopuolelle. Itsekin olen työskennellyt kolme vuotta

Hollannissa.

VTT:llä omaa tekemistä voi melko vapaasti suunnata

kiinnostustensa mukaisesti, kunhan aiheen tärkeyden

pystyy perustelemaan. Uralla on mahdollista edetä niin

asiantuntijana kuin esimiehenäkin. Ilmapiiri on miellyt-

tävä, koska porukka on mukavaa, mutta myös siksi, että

VTT:llä rytmi on vähän erilainen kuin vaikka yksityisellä

sektorilla. Kiirettä täälläkin välillä on, mutta työtä kuiten-

kin leimaa tietty pitkäjänteisyys.

VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tut-

kimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia tek-

nologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja.

VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edis-

tää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hy-

vinvointia. Asiakkainamme on yrityksiä ja julkisia organisaa-

tioita sekä Suomessa että ulkomailla.

VTT:llä työskentelee vuosittain useita kymmeniä eri alojen

opiskelijoita määräaikaisina harjoittelijoina ja opinnäyte-

työntekijöinä. Harjoittelujaksojen ja työsuhteiden pituudet

vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen. Diplomityön

ja gradun tekijät saavat tuekseen oman alansa asiantuntijoi-

den ammattitaidon ja korkeatasoisen tieteellisen osaamisen.

Katso lisää: www.vtt.fi

”TYÖNTEKIJÖITÄ KANNUSTETAAN LÄHTEMÄÄN TUTKIJAVAIHTOON ULKOMAILLE.”

Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu Granström

Päivi Parviainen, 39, Principal Scientist

312/2011ILMOITUS

IT-extra

Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviinTulin töihin Tiedolle vuoden vaihteessa GenerationT-

ohjelman houkuttelemana. Halusin vaihtaa teknisen

asiantuntijan työni monipuolisempaan. Tiesin, että

tämän ohjelman avulla pääsen koulutukseen, jossa

perehdyn ydinosaamiseni ulkopuolisiinkin asioihin.

Kahdeksan kuukautta kestäneestä ohjelmasta jäi käteen

myös hyvä verkosto Tiedon sisällä.

Tämänhetkisessä työssäni projektipäällikkönä vastaan

projekteista sellaisissa palveluissa, joiden täytyy olla

asiakkaan käytettävissä 24/7. Työssäni pääsen luovimaan

teknisen puolen, bisneksen ja ihmisten välimaastossa.

Olen päässyt vaikuttamaan itse omaan työnkuvaani

yhdessä esimieheni kanssa. Projektipäällikön työn lisäksi

tällä hetkellä minua kiinnostavat eniten bisnescaset ja

liiketoiminnan prosessien kehittäminen.

Uskon, että minulla on täällä hyvät mahdollisuudet

edetä uralla ylöspäin, mutta myös vertikaalisesti - eri

yksiköihin ja eri hommiin. Olen valmistunut vuonna

2009 sähkö- ja tietoliikennetekniikan laitokselta DI:ksi,

joten konsultointihommiinkin minulla voisi olla annet-

tavaa. DI-koulutus on hyvä pohja tulla työskentelemään

Tiedolle.

Viihdyn Tiedolla hyvin, koska täällä on paljon hyviä

tyyppejä töissä ja mukava tekemisen meininki. Meitä

nuoria on täällä paljon ja huomaan viihtyväni heidän

kanssaan paljon vapaa-ajallakin. Uusia kaverisuhteita on

syntynyt paljon - mikä on toki sivuseikka, mutta vähän

kuin kirsikka kakun päällä.

Tieto on palveluyhtiö, joka tarjoaa tietotekniikka-, tuotekehi-

tys- ja konsultointipalveluita. Noin 18 000 asiantuntijaamme

tekevät meistä yhden johtavista tietotekniikan palveluyri-

tyksistä Pohjois-Euroopassa ja tietyillä segmenteillä globaa-

lin markkinajohtajan. Olemme erikoistuneet alueisiin, joilla

asiakkaiden liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemuksemme

on syvintä. Vahva asiakaskeskeisyys ja sähköisten palve-

luiden asiantuntemus erottavat meidät kilpailijoistamme.

Tieto hakee nuoria ja pian valmistuvia kaupan ja tietotek-

niikan osaajia GenerationT-ohjelmaan. Tarjolla on kattava

perehdytys yritykseen, loistava kollegaverkosto ja vakitui-

nen työpaikka muun maussa konsultoinnin, ohjelmistoke-

hityksen, projektijohtamisen sekä myynnin parissa.

Lue lisää: www.tieto.fi

”HYVÄT TYÖKAVERIT OVAT KUIN KIRSIKKA KAKUN PÄÄLLÄ.”

Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmJuha Jossas, 30,

Projektipäällikkö

32 2/2011 ILMOITUS

IT-extra

Monta uraa yhdessä työpaikassaAloitin työskentelyn Accenturella kuusi vuotta sitten.

Tulin taloon koodaajana, mutta halusin työltäni muuta-

kin.

Onneksi tässä talossa pääsee nopeasti eteenpäin, kun

näyttää kyntensä ja todistaa olevansa tekijä. Kun tekee

työnsä hyvin, on valinnanvaraa: voi yhä enemmän itse

vaikuttaa, minkälaisissa projektirooleissa haluaa toimia.

Itse olen halunnut tekniikan lisäksi päästä asiakkaiden ja

bisneksen pariin. Nykyään työskentelen usein asiakaspro-

jekteissa, joissa keskityn uusien järjestelmien käyttöönot-

toon eri maissa.

Accenture sopii minulle työpaikkana, koska osaamise-

ni on laajaa ja yhdistelen asioita toisiinsa helposti. Täällä

on laaja kirjo erilaisia työtehtäviä, eikä samaa tarvitse teh-

dä vuodesta toiseen. Työpalavereissa olen usein teknisin

tyyppi, joka saattaa selittää asiakkaalle, miten vaikkapa

tietokanta toimii. Olen myös vetänyt koodaajatiimiä, jos-

sa olen taas tiimin epäteknisin henkilö – silloin keskityn

henkilöiden motivointiin ja johtamiseen.

Täällä on reilu ja läpinäkyvä työskentelytapa – tiedän,

mitä minulta odotetaan töissä. Palautteen saamiseen on

hyvät työkalut ja niiden avulla jokainen tietää, miten on

pärjännyt työssään ja missä voisi kehittyä. Oman uran

tukemisessa auttaa jokaiselle nimetty career counselor

– vanhempi työntekijä, joka tukee oman uran kehitystä –

vähän niin kuin isoveli tai -sisko.

Olen tosi tyytyväinen työhön ja näen itseni täällä vielä

vaikka 15 vuoden päästäkin. Haaveilen siirtymisestä

toiseen Accenturen toimistoon maailmalle – Singapore

kiehtoo minua todella paljon.

Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-

totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Tervetuloa työ-

paikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurem-

pia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka

toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yri-

tykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen

18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintan-

sa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat ra-

jattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu

meihin ja löydä mahdollisuutesi.

Lue lisää: www.accenture.fi /tyopaikat

“KUN TEKEE TYÖNSÄ HYVIN, ON ENEMMÄN VALINNANVARAA.”

Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmJonathan Brown, 35,

Sr. Systems Analyst

332/2011ILMOITUS

IT-extra

Osa-aikaisenkin työpanos on arvokasOlen viidennen vuoden teekkari Tampereen teknillisestä

yliopistosta ja työskentelen Solitassa tällä hetkellä noin

20 tuntia viikossa. Opinnot otetaan täällä hyvin huo-

mioon, pystyn sopimaan joustavasti siitä, milloin ja missä

teen hommia. Osa-aikaisiakin työntekijöitä pidetään

projektitiimien täysivaltaisina jäseninä, ja meille myös

kuuluu samat kattavat henkilöstöedut kuin kokopäiväi-

sille työntekijöille.

Solitan rekrytoinnissa ei tuijoteta niinkään opintojen

arvosanoja kuin harrastuneisuutta ja kiinnostusta IT-alaa

kohtaan. Tämä näkyy työporukassa: uusista teknologiois-

ta ja niiden sovellutuksista ollaan vilpittömästi innostu-

neita, ja monilla on työn ohessakin meneillään joku oma

softaprojekti. Henkilöstön näkemyksiä ja tietotaitoa alan

uusista jutuista arvostetaan ja kuunnellaan myös työn-

antajan taholta, ja sitä kautta voi vaikuttaa sekä omaan

työnkuvaan että siihen, mitä Solita tekee. Projektimme

ovat kiinnostavia ja mielekkäitä niin aihepiirin kuin

teknologioidenkin suhteen. Itse olen saanut tehdä töitä

erityisesti laajojen ja monimutkaisten taustajärjestelmien

parissa, mutta Solita tuottaa myös esimerkiksi monenlais-

ta webbisoftaa.

Vaikka Solita onkin jo lähes 200 työntekijän firma,

täällä on pienen yrityksen ilmapiiri. Vietämme aikaa

yhdessä myös työpäivien jälkeen. Se luo yhteishenkeä

ja edesauttaa tiedon ja osaamisen liikkumista ihmisten

välillä.

Solita on IT-palveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan menesty-

mään tiedolla johtamisen, edistyksellisten verkkopalvelujen

ja asiakaskohtaisten ohjelmistoratkaisujen avulla.

Solitassa olet vahvasti tekemisissä asiakkaidemme liiketoi-

minnan kehittämisen ja uuden teknologian kanssa. Raken-

namme ratkaisuja ja palveluja alansa johtaville yrityksille ja

julkishallinnon organisaatioille. Toimipisteissämme Helsingis-

sä ja Tampereella työskentelee yli 180 osaavaa ammattilaista.

Juuri nyt haemme erityisesti ohjelmistosuunnittelijoita sekä

tietovarastoinnin ja raportoinnin osaajia. Myös kokeneille

konsulteille on kysyntää.

Jos haluat työskennellä opintojen ohella, voit tehdä osa-aika-

työtä. Myös gradun tai diplomityön tekeminen on mahdollista.

Lähetä avoin hakemuksesi ja CV:si osoitteeseen rekry@solita.fi

Tutustu ajankohtaisiin työpaikkailmoituksiimme osoittees-

sa www.solita.fi /ura

”REKRYTOINNISSA EI TUIJOTETTU OPINTOJEN ARVOSANOJA VAAN KIINNOSTUSTA IT-ALAA KOHTAAN.”

Teksti: Riikka NuutinenKuva: Rami MarjamäkiNiko Kurtti, 24,

ohjelmistosuunnittelija

34 2/2011 ILMOITUS

IT-extra

Vasta-valmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksiOlen työskennellyt Solteqilla reilut puoli vuotta SAP:n

teknisenä konsulttina. Tavoitteenani oli löytää haasteelli-

nen työ ja mukava työympäristö, enkä ole kyllä kertaa-

kaan katunut Solteqiin rekrytoitumista!

Mielenkiintoiseksi työn tekee se, että vaikka olen opis-

kellut pääaineenani ohjelmistotuotantoa, ei minulla silti

ollut työt aloittaessani minkäänlaista kokemusta SAP-

järjestelmästä. Nyt opiskelen sitä kokoajan työn ohessa,

tekemällä. Koodaus ei kuitenkaan ole mitään rakettitie-

dettä; kun yhden ohjelmointikielen osaa, on kynnys jon-

kin muunkin kielen oppimiseen melko matala. SAP-oppia

ei kuitenkaan mistään koulusta saa, joten sen osaajistakin

on melko kova pula. Näin takaan myös tulevaisuuden

työnäkymiäni. Lisäksi täällä suhtaudutaan positiivisesti

vastavalmistuneisiin, jotka kaipaavat työkokemusta. Siinä

kuitenkin molemmat tahot hyötyvät!

Solteqilla oppimisen merkitys on ymmärretty

mielestäni oikein. Nostankin työnantajalle hattua siitä,

että minut palkattiin tänne myös oppimaan uutta.

Nykymaailmassa on välttämätöntä opetellakin koko-

ajan lisää, etenkin ohjelmistoalalla. Se kannattaa nähdä

osaamisen ylläpitona. Solteq hakee töihin hyviä tyyp-

pejä, jotka koulutetaan vaadittaviin tehtäviin. Ei siis

ihme, että meillä on mukava työyhteisö! Vanhemmilta

työntekijöiltäkin saa aina tukea eri tilanteissa. Solteq on

muutenkin mukava työpaikka, koska se on kokonaisuu-

dessaan suhteellisen pieni ja fiilis on mukavan kotoisa.

Asiakkaista osa on ulkomailla, mutta muutoin olemme

hyvinkin kotimainen firma. Itselläni on kaksi pientä lasta,

ja tahdon joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Olen

tyytyväinen näin, enkä kaipaa pitkiä ulkomaan matkoja

tai komennuksia.

Solteq tarjoaa paljon uramahdollisuuksia ja voin

osaltani suositella Solteqia niin kovan tason osaajalle kuin

aloittelijallekin.

Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tarjoaa suun-

nitelmallisesti kehittyviä toiminnan- ja talouden-

ohjauksen palveluja kaupan, logistiikan, teollisuu-

den sekä julkishallinnon toimijoille. Täydennämme

ydintarjoamaamme erikoiskaupan ohjauksen, kun-

nossapidon ja huoltopalvelujen hallinnan sekä jär-

jestelmien sisältämän masterdatan hallinnan ja laa-

dun parantamisen ratkaisuilla. Maailman johtavien

kumppaneiden teknologioilla kehitettyjen ratkaisu-

jemme avulla asiakkaamme ohjaavat liiketoimin-

taansa entistä tehokkaammin ja parantavat kan-

nattavuuttaan.

www.solteq.com

”NOSTAN TYÖN- ANTAJALLE HATTUA SIITÄ, ETTÄ MINUT PALKATTIIN TÄNNE MYÖS OPPIMAAN UUTTA.”

Teksti: Petra PulkkinenKuva: Juha SompinmäkiKatriina Kymäläinen-Mäkelä, 32

SAP tekninen konsultti

352/2011ILMOITUS

IT-extra

It-osaaja puolustaa maataanYhteiskunnan voi nykyään kyykyttää tietoverkkoihin ja

-järjestelmiin hyökkäämällä. Siksi kyberpuolustuksesta

on tullut yhtä tärkeä Suomen Puolustusvoimille kuin

maa-, meri-, ilma- tai avaruuspuolustuskin. Teknologia

ja ihmisten osaaminen ovat kehittyneet niin paljon, että

kyberhyökkäykset ovat todellisia uhkakuvia meillekin.

Työssäni mietin, miten meidän pitäisi puolustautua

hyökkäyksiä vastaan ja miten puolustusta pitäisi kehittää

eli johdan Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla

toimivaa tietoverkkopuolustussektoria. Olen työskennel-

lyt puolustusvoimilla viisi vuotta. Yleensä sektorinjoh-

tajat ovat sotilaita, joten olen siinä suhteessa poikkeus.

Tekniikan koulutukseni lisäksi olen lukenut sivuaineen

Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Olen aina ollut maanpuolustushenkinen. Todella

kiinnostuin Puolustusvoimista työnantajana opiskellessa-

ni TKK:lla. Tein Puolustusvoimille ensin opiskelukaverini

kanssa pienen tutkielman, joka johti lopulta kolmeen tut-

kimusprojektiin. Jälkimmäisen, kolmen vuoden projektin

aikana tein myös väitöskirjani.

Olen viihtynyt täällä alusta asti. Asioista keskustellaan

paljon, mutta kun päätös on tehty, muiden vaihtoehtojen

perään ei itketä vaan ruvetaan toteuttamaan.

Täällä on pienis ja tiivis yhteisö, joka tukee toisiaan

töissä. Puolustusvoimat kannustaa pitämään itsestään ja

työkyvystään huolta. Itse olin aikaisemmin oikea sohva-

peruna, mutta työyhteisön kannustus on saanut minut

muuttumaan – juoksen nykyään jopa maratoneja. Meillä

voi liikkua työaikana kaksi tuntia viikossa.

Puolustusvoimat on nopeasti kehittyvä, arvostettu ja tur-

vallinen työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteel-

lisia työtehtäviä koko Suomessa. Yli 15 000 työntekijästäm-

me noin puolet on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.

Kaikki osaajamme tekevät työtä, jota arvostetaan suoma-

laisessa yhteiskunnassa.

Puolustusvoimilla on tarjolla hyvin monenlaisia töitä. Tieto-

verkkopuolustussektorilla on parhaillaan kaksi työpaikkaa

auki tietojärjestelmien ja tietoliikenteen asiantuntijoille.

Vaatimuksena tehtäviin on DI, FM tai vastaava tutkinto.

Lue lisää: www.puolustusvoimat.fi /rekry

“PUOLUSTUSVOIMAT KANNUSTAA LIIKKUMAAN.”

Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmCatharina Candolin, 33,

sektorinjohtaja

36 2/2011 ILMOITUS

IT-extra

Microsoftilla työn-tekijä johtaa itse omaa työtäänIT-ala ei alun perin käynyt edes mielessäni, mutta talous-

hallinnon projektitehtävien kautta päädyin ikään kuin

vahingossa alalle jo 90-luvun puolivälissä.

Microsoftilla aloitin seitsemän vuotta sitten.

Kiinnostuin yrityksestä, joka koskettaa miljoonien ih-

misten elämää teknologian kautta. Pidin myös siitä, että

yritykseen liittyy kiinteästi sen pääomistajan Bill Gatesin

halu tehdä hyvää. Kun oli tällainen vaihtoehto työpaikak-

si, en voinut kieltäytyä.

Microsoft antaa työntekijöilleen selvät ja haastavat

tavoitteet, mutta muuten meillä on työnteon vapaus.

Noudatamme läsnäkulttuuria, jossa tärkeintä ei ole fyysi-

nen paikalla oleminen, vaan työn tulokset sekä henkinen

läsnäolo töissä. Täällä arvostetaan kaikkien omaa vapaa-

aikaa ja annetaan kunkin toteuttaa omia vahvuuksiaan.

Työaikakin joustaa ja voin käydä vaikka kampaajalla

keskellä päivää.

Meistä pidetään aidosti huolta. Työntekijöille järjes-

tetään harrastekerhoja ja kunto-ohjelmia. Toimistolla ei

ole vakituisia istumapaikkoja vaan kukin voi tehdä töitä

mielialastaan riippuen esim. värikkäässä musiikkihuo-

neessa tai hiljaisessa keskittymistilassa. Tarjolla on aina

tuoreita hedelmiä, ettei verensokeri pääse laskemaan

kesken työpäivän.

Nämä ovat pieniä, mutta merkityksellisiä asioita

arjessa.

Olen oppinut oman kokemukseni kautta sen, että

vaikka omaa uraa on hyvä suunnitella, mitään ei kannata

kirjoittaa kiveen. Hyviin tilaisuuksiin tulisi aina tarttua!

Microsoft on maailman johtava ohjelmistotuotteiden,

-ratkaisujen ja -palveluiden toimittaja, joka auttaa yri-

tyksiä ja ihmisiä hyödyntämään tietotekniikan mahdol-

lisuuksia uusilla innovatiivisilla tavoilla.

Suomessa toimipisteemme sijaitsee Espoossa, jossa

työskentelee 280 henkilöä. Maailmanlaajuisesti meitä

on yli 90 000 työntekijää 109 maassa.

Tarjoamme luoville ja energisille ihmisille joustavan ja

monimuotoisen työympäristön, jossa on mahdollisuus

toteuttaa itseään, selättää haasteita, edetä uralla sekä

menestyä yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Etsimme kansainväliseen koulutusohjelmaamme (Micro-

soft Academy for College Hires, MACH) vasta korkeakou-

luista valmistuneita tulevaisuudentekijöitä.

Tutustu Microsoftiin työnantajana: www.microsoft.fi /ura

”MEISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ PIDETÄÄN AIDOSTI HUOLTA.”

Teksti: Merja ForsmanKuva: MicrosoftSalla Aitto-oja, 39,

Sales Manager

372/2011ILMOITUS

IT-extra

Atos syntyi kesällä 2011, kun kaksi

suurta eurooppalaista IT-taloa, Siemens

IT Solutions and Services ja Atos Origin,

yhdistivät voimansa. Hellevi Kaisanlahti

johtaa Atoksen konsultointi- ja sovellustu-

kipalvelut -yksikköä Suomessa ja Virossa.

- Toimimme hyvin lähellä asiakkaan

liiketoiminnan ydintä, ja on palkitsevaa

löytää ratkaisuja erilaisiin liiketoiminnan

muutostarpeisiin ja uusia tapoja prosessien

toteuttamiseen. Työ on haastavaa ja miele-

kästä ongelmanratkaisua, jossa pääsee myös

toteuttamaan itseään, Kaisanlahti kuvaa.

Atos toimii yli 40 maassa, ja kansainvälisyys

on olennainen osa päivittäistä toimintaa.

- Erityisesti isoimmissa hankkeissa

projektitiimin jäsenet tulevat useammasta

eri maasta.

Viime keväänä Kaisanlahden yksikössä

kokeiltiin ensimmäistä kertaa laajemman

SAP-konsultoinnin Junior Trainee -oh-

jelman järjestämistä. Harjoittelijoista osa

löytyi talon sisältä ja osa etsittiin yhteis-

työkumppani Academic Workin kautta.

- Onnistuimme saamaan mukaan

todella hyviä tyyppejä! Porukassa oli sekä

vastavalmistuneita että jo muutaman

vuoden työkokemusta kerryttäneitä, mutta

kaikki olivat kuitenkin SAP-konsultoinnissa

aloittelijoita, kertoo Kaisanlahti. Trainee-

ohjelman osallistujat haluttiin saada heti

perehdytysjakson jälkeen kiinni oikeisiin

työtehtäviin asiakasprojekteissa.

- Tekemällä oppii, ja todellisten haastei-

den parissa työskentely on junioreillekin

motivoivaa. Seuraavalla kerralla aiomme

ottaa traineet mukaan projektityöhön vielä-

kin aikaisemmassa vaiheessa.

Neljästätoista viime kevään junior

traineesta jokainen on edelleen Atoksen

palveluksessa. Hellevi Kaisanlahti on itse

ollut talossa vuodesta 2002. Hän on ehti-

nyt edetä integraatiokonsultista yksikön

johtoon ja viettää siinä sivussa myös kaksi

äitiyslomaa.

- Pienet lapset tai se, että olen nainen,

eivät missään tapauksessa ole olleet esteenä

uran rakentamiselle. Atoksella oma kiinnos-

tus ja osaaminen määräävät etenemisen

suunnan ja tahdin – lasikatto ei tule vastaan!

“TEKEMÄLLÄ OPPII, JA TODELLISTEN HAASTEIDEN KOHTAAMINEN ON HARJOITTELIJOILLEKIN MOTIVOIVAA”

Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu Granström

IT-jätti liiketoiminnan ytimessä

Annemari Huutola

(vas.), Hellevi

Kaisanlahti ja

Niklas Pääkkönen

kannustavat osal-

listumaan Atoksen

trainee-ohjelmiin.

38 2/2011

Urapolku vie, vaikka

SORVIN ÄÄRESSÄ

Pekka Laukkanen, 33, ja Ville Svensberg ,

34, tutustuivat viitisen vuotta sitten mo-

lempien työskennellessä puolustus-, tur-

vallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patrian

palveluksessa. Urapolut ovat Patrian jälkeen vie-

neet eri suuntiin, mutta yhteydenpito on jat-

kunut niin työn merkeissä kuin jonkin verran

vapaallakin.

Työ opiskelijaa opettaaSähkötekniikkaa ja elektroniikkaa pääaineenaan

Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Ville

Svensberg kuvailee etenemistään johdonmu-

kaiseksi ja päämäärätietoiseksi. Jo ensimmäi-

sen opiskeluvuotensa jälkeen hän pääsi kesä-

töihin elektroniikkasuunnittelijaksi Patrialle,

jossa viihtyi opintojen ajan ja vielä DI:n paperit

taskussaankin useita vuosia erilaisissa tehtävissä

niin järjestelmä- kuin tuotepuolella.

Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen

Pekka Laukkanen on kokeilija, jota uteliaisuus vie

eteenpäin. Ville Svensberg puolestaan pyrkii määrä-

tietoisesti askelmalta seuraavalle. Yhteistä heille on

paitsi kappale yhteistä työhistoriaa, myös nykyhet-

kestä nauttiminen.

”Olen hyvä esimerkki siitä, että it-alalla voi edetä ilman, että olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa.”

Pekka Laukkanen

22 v

vaihto-

opiskelijana

Newcas-

tlessa:

”Opiskelu

ulkomailla

avaa silmät,

suosittelen.”

Pekka

syntyy

17 v

jääkiekko

täyttää ajan

ja ajatukset,

tietokoneet

eivät juuri

kiinnosta

19 v

kirjoittaa

ylioppi-

laaksi. Ura-

vaihtoehdot

lääkäri ja

diplomi-

insinööri

20 v

aloittaa

sähköteknii-

kan fuksina

TTKK:lla

1978 24 v

DI:n paperit

käteen

TTKK:lta,

kauppatie-

teen opin-

not käyntiin

Jyväskylän

yliopistossa

28 v

naimisiin

Tuulin

kanssa,

töihin

Patrialle

34 v

muuttaa

perheineen

rakennut-

tamaansa

omakotita-

loon Lem-

päälään

29 v

esikoinen

Eino syntyy

31 v

kuopus

Meeri

syntyy

32 v

aloittaa

nykyisessä

työpai-

kassaan

Descomilla

- Omalla kohdallani työssäkäynti opiskelun

ohella oli hyvä ja oikea ratkaisu. Tietenkin ha-

lusin kerätä tärkeää työkokemusta, mutta hy-

vin nopeasti huomasin, että oikeastaan työssä-

käynti ohjaa minua myös opinnoissani oikeaan

suuntaan. Aloin ymmärtää, mikä minua oikeasti

kiinnostaa ja toisaalta näin, mitä taitoja työnan-

tajat arvostavat. Onneksi Patrialla kannustettiin

koko ajan opiskelemaan ja valmistumaan. Kai-

ken kaikkiaan taisin opiskella diplomi-insinöö-

riksi seitsemässä vuodessa, Svensberg kertoo.

Noin kymmenen Patrian-vuoden jälkeen

Svensberg ehti olla hieman alle kaksi vuotta tans-

kalaisen Systematicin palveluksessa ennen siirty-

mistään Sandvikille kuukausi sitten. Nykyisessä

työssään Svensberg vastaa kaivosautomaatiojär-

jestelmätuotteiden toimituksista ja vetää omaa

projektipäällikkötiimiään.

Tietotekniikka-alalle ilman elinikäistä kokemusta

Pekka Laukkanen kertoo keksineensä varsin

myöhään, mihin päin elämässään lähtisi. Vielä

lukioikäisenä jääkiekko täytti ajan ja ajatukset,

ja ylioppilaskirjoitusten jälkeenkin teknisen alan

vaihtoehtona oli lääketieteen opinnot.

- Kun lääketieteellisen ovet eivät auenneet

heti, totesin, että eiköhän tämän pitänyt näin

mennäkin. Pääsin TTKK:lle opiskelemaan ja siitä

se sitten lähti. Aloitin sähkötekniikan tiedekun-

nassa, mutta vaihdoin kahden vuoden jälkeen

tietotekniikan puolelle ohjelmistotekniikan pa-

riin. Mielestäni olen hyvä esimerkki siitä, että it-

alalle voi päästä ja sillä myös edetä ilman, että

olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa. Mi-

nulle sähköposti ja internet olivat melko yhden-

tekeviä vielä lukiossakin, Laukkanen kertoo.

Laukkasen elämässä sattuma ja intuitio ovat-

kin olleet suunnittelua merkittävämpiä voimia.

Tampereelta tie vei tyttöystävän perässä muu-

tamaksi vuodeksi takaisin synnyinkaupunkiin

Jyväskylään it-alan töihin. Samalla Laukkanen

kirjoitti diplomityönsä ja suoritti kauppatieteen

maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Nykyisessä työssään Descom Oy:n Site Ma-

nagerina Tampereella Laukkanen on viihtynyt

reilun vuoden. Descom tarjoaa asiakkailleen

markkinoinnin ja myynnin sähköisiä kanavia

kuten verkkokauppasovelluksia sekä sähköisiä

työympäristöjä.

- Minulla oli ilo päästä organisoimaan kontto-

rimme avaamista ja yrityksen toiminnan käyn-

nistämistä Tampereella. Nyt kun konttorilla asiat

etenevät omalla painollaan, voin keskittyä oman

tiimini vetämiseen.

Poikkitieteellisyys kannattaaOmiin opintoihinsa Laukkanen ja Svensberg ovat

pääsääntöisesti tyytyväisiä, eikä jälkiviisaudelle

jää juuri tilaa. Molemmat kannustavat hankki-

maan kaupallisen alan osaamista itselleen so-

pivalla tavalla. Laukkanen on iloinen kauppa-

tieteen tutkinnostaan, mutta Svensberg kokee

ainakin toistaiseksi pärjänneensä teollisuusta-

louden sivuaineopinnoilla.

TYYLI ON VAPAA

392/2011

”Työssäkäynti ohjasi opintojani oikeaan suuntaan.”

Ville Svensberg

21 v

aloittaa

sähköteknii-

kan fuksina

TTKK:lla

Ville

syntyy

12 v

haaveilee

arkkitehdin

ammatista

19 v

kirjoittaa

ylioppilaaksi

20 v

armeijassa

Ilmasotakou-

lussa. Miettii

lentäjän uraa

Ilmavoimissa,

mutta päättää

lähteä teknii-

kan pariin.

1977 22 v

yli kymme-

nen vuoden

ura Patri-

alla alkaa

kesätyöstä

elektroniik-

kasuunnitte-

lijana

27 v

DI:n paperit

TTY:lta

30 v

naimisiin

Sannan

kanssa

31 v

omakotitalo

valmistuu

vuoden

kestäneen

urakan

päätteeksi

Lempäälään

34 v

aloittaa

uudessa

työssään

lokakuussa ja

odottaa per-

heenlisäystä

syntyväksi

marraskuussa

kiinni ja onnellinen pitää olla.

- Ainakin minulla on tähän asti työn ja va-

paa-ajan suhde pysynyt tasapainossa. Toki on

selvää, että välillä on tiukempia jaksoja töissä,

mutta sitten pitää vain pitää vapaata ja huilata.

Itse olen onnellinen, kun koen tekeväni tärkeää

ja merkityksellistä työtä, eikä kiirekään silloin

tunnu ahdistavalta, Svensberg sanoo.

Laukkanen luottaa tässäkin tunteeseen.

- Usein ura on nytkähtänyt eteenpäin, kun

on ollut sellainen olo että pitää lähteä jatkamaan

matkaa. Juuri nyt on kyllä sellainen hetki, että

pitää vain nauttia arjesta ja nykyhetkestä.

Ruuhkaisista vuosistaan huolimatta Pekka

Laukkanen ja Ville Svensberg elävät nytku-elä-

mää.

Miehet kannustavat myös niin sanottujen

pehmeiden asioiden pariin.

- Jokainen tulee pitämään esityksiä, neuvot-

telemaan, sopimaan asioista. Sosiaaliset taidot

ja kyky viestiä ovat merkittäviä taitoja nykyajan

työelämässä ja niitä kannattaa opetella, Svens-

berg kannustaa.

- Harvoin ongelmat johtuvat siitä, että joku

ei osaa esimerkiksi ohjelmointikieltä riittävän

hyvin. Tiimityön ja ihmisten kohtaamisen osaa-

minen ovat monesti menestyksen taustalla,

Laukkanen lisää.

Onni on omissa käsissäErilaisesta etenemistyylistään huolimatta Lauk-

kasen ja Svensbergin asenteessa ja näkemyksissä

on paljon samaa. Esimerkiksi (työ)elämää he tar-

kastelevat samalla tavalla: jaksaminen on itsestä

40 2/2011

Lähettäjä: Jani LaamanenOpiskelee: Puunjalostustekniikkaa Aalto-yliopistossa, tietotekniikkaa Tomskin teknillisessä yliopistossa.Asuinpaikka: Tomsk, Venäjä

Aihe: Terveisiä SiperiastaMiksi päätit lähteä Venäjälle opiskelemaan?Pienestä pitäen minua on kiehtonut Venäjä. Opiskeltuani kieltä kaksi vuotta TKK:lla tulin siihen tulokseen, että tarvit-sen tehokkaan intensiivikurssin, mikä tarkoitti vaihtovuotta Venäjällä. Opiskelen puunjalostustekniikkaa ja Venäjä on raaka-aineiden ja markkinoiden puolesta alan tulevaisuu-den kasvualueita. Siksi kesätöiden jälkeen elokuun puolessa välissä matkustinkin Moskovan kautta tänne Tomskiin.Miten opintosi sujuvat Venäjällä? Tällä hetkellä opiskelen vielä pääasiassa englannin kielellä.

Opinnot ovat todella käytännönläheisiä ja lähes puolella kursseistani olen yksityisopetuksessa. Yliopisto järjestää kurssit opintosopimuksen mukaan, vaikka vaihto-opiske-lijoita ei olisi ryhmään useampia kuin yksi. Kevätlukukau-della tarkoitukseni on siirtyä Venäjänkielisille kursseille ja opiskella venäjän historiaa, kulttuuria ja kaupallisia aineita yhdessä venäläisten opiskelijoiden kanssa.Miten olet viihtynyt Venäjällä?Suurin viihtyvyyteen vaikuttava tekijä on venäläinen vie-

raanvaraisuus ja kulttuuri. Apua saa aina, kun vain pyytää ja kylään olet aina tervetullut. Olen todella onnellinen, että valitsin vuodenpituisen vaihdon, sillä ainakaan vielä ei ole todellakaan tullut koti-ikävä!

Mihin on ollut vaikeinta sopeutua?Ruoka: raaka-aineiden laatu on pääosin kaupoissa heikkoa. Kun haluan tehdä hyvää ruokaa tai syödä hedelmiä, on aina käytävä suurimmissa ruokakaupoissa. Myös kulkutiet ovat olleet erittäin hankalia; olen meinannut taittaa nilkkani jo useampaan otteeseen kävelyteillä oleviin kuoppiin ja monttuihin, Suomessa kun ei kuopista tarvitse huolehtia.Mikä on ollut hauskinta vaihto-opiskelussa?

Uusi ympäristö ja erilaisuus ovat sekä nautinto että välillä hermoja koitteleva asia Venäjällä. Uudet ystävät ja kielen käytännönharjoittelu tuovat myös todella paljon iloa elä-mään! Ennen tänne tuloa en juuri saanut sanoja saati lau-seita muodostettua. Täällä on ollut mukava huomata kie-litaidon kehittyminen jo nyt syksyn aikana.Onko mikään yllättänyt?Vaikka luulin tietäväni miten suuri maa Venäjä on, sen

koko yllätti ja yllättää minua yhä. Täällä olemme todella kaukana Euroopasta, minkä lisäksi matka naapurikaupun-kiinkin on 10 tuntia junalla. Ilokseni olen löytänyt useita suomalaisia tuotteita myös tältä puolelta Uralia.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.fi

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

TECHWOMENinspiroi huipulle

www.techwomen.fi

Tyttöjen tehokurssi innosti koodaukseen

Tuula Teeri haluaa nais-näkökulmaa tekniikkaan40

43 Outokummulla arvostetaan osaamista

Tasa-arvoinen Accenture joustaa46

47

432/2011

TEKNIIKAN NÄKÖALAPAIKALLA, Aalto-yliopis-

ton rehtorina, työskentelevä Tuula Teeri ei ol-

lut nuorena kovinkaan kiinnostunut tekniikasta.

Opiskellessaan Helsingin yliopistossa luonnon-

tieteitä ja biotekniikkaa Teeri piti insinööritie-

teinä vaikeina eikä perehtynyt niihin sen tar-

kemmin.

Myöhemmin omaa molekyyligenetiikan tut-

kimusta tehdessään Teeri huomasi, että teknii-

kasta voisi löytyä ratkaisuja myös oman alan tut-

kimuskysymyksiin.

- Minulla oli tutkimuksessani tavoitteita, joita

halusin saavuttaa, enkä päässyt niihin ilman tek-

niikkaa, Teeri kertoo.

Tuula Teeri päätti opetella ennakkoluulois-

taan huolimatta tekniikkaa, ja huomasi, ettei se

ollutkaan niin vaikeaa kuin hän oli kuvitellut.

Samoja kokemuksia on muillakin naisilla, joista

moni on tehnyt innovaatioita tekniikan alalla.

- Täytyy olla motivaatio tutustua tekniikkaan.

Tekniikan alaa heijastavat usein vanhat ennak-

koluulot ja asenteet ja siksi ilman vahvaa syytä

naiset eivät useinkaan lähde kokeilemaan tek-

niikkaa, Teeri sanoo.

Kokeiluista saattaisi syntyä innovaatioita ja

laitteita, jotka on suunniteltu muista poikkea-

vasti. Teeri mainitsee esimerkkinä muotoilija

Maija Itkosen, joka kehitti PowerKiss-lataus-

laitteen.

- Jos naisia ei tule tekniikan alalle, mene-

tämme lahjakkuuspotentiaalia. Näen ihan sel-

västi, että monilla naisilla on paljon annettavaa

tekniikalle. Jos menetämme puolen populaa-

tion näkemyksen, se on menetys yhteiskun-

nalle, Teeri toteaa.

Naisilla on usein erilainen näkemys teknii-

kasta ja sen toimivuudesta kuin miehillä. Usein

juuri teknologian käytettävyyteen ja käyttäjä-

lähtöisyyteen naisilla on paljon annettavaa. Eri-

laisten näkökulmien saaminen aiheeseen kuin

aiheeseen on aina hyödyllistä; ne täydentävät

toisiaan, jolloin lopputulos kokonaisuutena pa-

ranee.

- On syy sitten geeneissä tai on se opittua, nai-

sia kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely. Tätä

ihmisnäkökulmaa voisi hyödyntää myös teknii-

kassa. En tiedä, kuinka monta naista Applella on

ollut töissä, mutta heidän tuotteensa ovat onnis-

tuneita käyttäjälähtöisyydessään, joten jossakin

on ymmärrys ollut, Teeri naurahtaa.

Eniten Teeriä harmittaa niiden naisten puo-

lesta, jotka menettävät mielenkiintoisen uran

tekniikan jättäessään.

- On menetys myös naisille itselleen, jos he

jo lähtökohtaisesti sulkevat pois tämän mielen-

kiintoisen alan tehdessään uravalintojaan.

Fysiikkaa jo esikouluun?Usein tyttöjen kiinnostus tekniikkaan häviää

jo kouluiässä. Teerin mukaan kynnys teknii-

>>

”TASA-ARVON

TOTEUTTAMISEEN

TARVITAAN

OSAAMISTA.”

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun

hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.

Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Aalto-yliopisto, Janne Lehtinen

NAIS-NÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN

44 2/2011

kan opetuksessa pitäisi ylittää jo varhain - lu-

kiossa matematiikasta ja fysiikasta kiinnostu-

minen on aivan liian myöhäistä.

- Jo esikoulussa pitäisi näyttää, että tekniik-

kaan kaikki voivat osallistua, Teeri sanoo.

Yliopistotasolla Aallossa pyritään kannusta-

maan opiskelijoita ottamaan sivuaineita muilta

aloilta. Teeri haluaa pieniä, purtavankokoisia pa-

ketteja, joiden avulla muotoilijat ja taloustietei-

lijät voivat tutustua tekniikkaan ja innostua. Sa-

malla voitaisiin kumota vanhoja asenteita.

- Tekniikkaa pidetään usein teollisuuden his-

toriasta johtuen saastuttavana ja huonona. Tek-

niikka ja sen tutkimus voivat kuitenkin ratkaista

sen, miten saamme lisää hyvinvointia ilman

maailman saastuttamista. Jos näistä tekniikan

tuomista mahdollisuuksista parantaa maailmaa

kerrottaisiin enemmän, uskon naisten innostu-

van tekniikasta yhä useammin, Teeri sanoo.

Usein tekniikasta ei tarvitse ymmärtää kuin

se, miten sitä voi hyödyntää - se riittää motivaa-

tion löytämiseen.

- Perusperiaatteet ja keskustelukyky teknii-

kan alan asioista riittää. Tekniikkaa voi opis-

kella ja tehdä työkseen niin monella eri tasolla,

Teeri toteaa.

Yliopistotasolla Teeri uskoo esikuvien voi-

maan: Aalto-yliopistonkin täytyy ottaa huo-

mioon molempien sukupuolten näkyminen.

Yliopistossa kehitetään jatkuvasti osaamista

sen suhteen, että valintaprosessit olisivat täy-

sin sukupuolineutraalit esimerkiksi professo-

reita valittaessa.

- Se on osaamisasia. Usein näkee, että valinta-

komitealla on hyvä tahto olla diskriminoimatta

ketään, mutta aina edes omassa käytöksessään ei

kuitenkaan huomata puutteita. Tarvitaan osaa-

misen kehittämistä siihen, että esimerkiksi pro-

fessorien valinnat tehdään neutraalisti ja ne har-

vat naiset saisi innostettua työhön, Teeri kertoo.

Vain roolijaon viilaamistaTeeri ei ole koskaan kokenut urallaan niin kut-

suttua lasikattoa. Hänen mielestään tekniikan

alalla asiantuntemus ratkaisee - täytyy olla in-

tohimoa työn tekemiseen sekä sisua ja kärsiväl-

lisyyttä oman osaamisen rakentamiseen. Se on

mahdollista, jos on motivaatiota.

- Naisten uran etenemisen esteet ovat jossain

muualla kuin työpaikalla. Tasa-arvoisessa yhteis-

kunnassa naiset ja miehet kantavat yhtä suuren

vastuun kotona olevista asioista, jotta myös nai-

set voivat luoda uraa. Tämä muuttuu pikku hil-

jaa, eikä naiseus ole mikään este - kyse on vain

roolijaon viilaamisesta, Teeri toteaa.

Oman uransa käännekohtina Teeri pitää paitsi

Aalto-yliopiston rehtorin työtä myös sitä edel-

tänyttä pestiä Tukholmassa teknillisen yliopis-

ton vararehtorina.

- En pelännyt vahvasti tekniikkapainottei-

sia aloja. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemi-

HÄN: TUULA TEERIAalto-yl iopiston rehtor i

ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN

molekyyligeneetikko, joka on erikois-

tunut kasviperäisten biomateriaalien

kehittämiseen.

TOIMINUT professorina ja varareh-

torina Tukholman Kungliga Tekniska

Högskolanissa.

TYÖSKENNELLYT myös tutkijana

VTT:llä ja yritysmaailmassa ulkomailla.

Toimii eurooppalaisen teknologia-alan

naisverkoston ECWT:n neuvonantajana.

KERTOO TEKNIIKASTA ALANA:

”Menestyminen tekniikan alalla on

mahdollista, jos on motivaatiota, sisua

ja kärsivällisyyttä oman osaamisen

rakentamiseen.”

”ON MENETYS

NAISILLE, JOS HE

EIVÄT VALITSE

TÄTÄ MIELEN-

KIINTOISTA ALAA.”

European Centre for Women and Techno-

logy (ECWT) on järjestö, jonka tavoitteena

on nostaa naisten osuutta tekniikan alalla.

Suomessa toiminta on alkamassa – avajaiset pi-

detään TalentIT-messuilla 3.11.2011.

Toimintaa Suomessa koordinoi Aalto-yli-

opisto ja sen projektipäällikkö Pirjo Putila.

Tarkoituksena on saada mukaan toimintaan

yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yksityis-

henkilöitä, jotka haluavat tukea ja kannustaa

tyttöjä ja naisia tekniikan aloille sekä edis-

tää naisten urakehitystä ja yrittäjyyttä teknii-

kan aloilla.

- Parhaillaan etsimme verkostossa uusia

jäseniä, jotta toiminta voi pyörähtää kunnolla

käyntiin, Putila kertoo.

Tarkoituksena on saada aikaan käytän-

nön toimintaa jäsenten omille lähialueilleen.

Käytännön keinoja tyttöjen kannustamiseksi

tekniikan alalle ovat esimerkiksi kouluihin

järjestettävät vierailut. ECWT tuo myös jäsen-

tensä käyttöön tietoa parhaista käytännöistä

Euroopassa ja mahdollisuuden verkostoitua.

- On monia syitä, miksi tätä toimintaa

kannattaa tukea. Tekniikan aloilla työskente-

lee edelleen vain vähän naisia. On olemassa

myös tutkimuksia, joiden mukaan yritysten

tuottavuus on parempi, kun niissä on naisia

myös johtavalla tasolla, Putila sanoo.

http://fi .womenandtechnology.eu/

Liity mukaan naisten teknologiaverkostoon

nen on avain yhteistyöhön. Monialainen tausta

on antanut eväitä siihen, että pärjää alalla kuin

alalla. Uran käännekohdat ovat olleet eteen tul-

leita mahdollisuuksia, joihin on uskaltanut tart-

tua ja mennä eteenpäin, Teeri sanoo.

Tämänhetkisessä työssä kolmen yliopiston

yhdistyminen on edelleen haaste ja valtava mah-

dollisuus ja Teerin mielestä hauskinta.

- Suurin haaste on suurin mahdollisuus. Olen

innostunut innovaatioista ja siitä, voisiko tek-

niikka muuttua ihmisystävällisemmäksi, kun

tekniikan tekemiseen osallistuu esimerkiksi

muotoilun ammattilaisia, Teeri sanoo.

452/2011

”Koodaamisen opettelu on vähän kuin uuden kielen opettelua.”

ON SYYSKUINEN tiistaiaamu Finlandia-talolla. Olen tullut Rails-

Girls-tapahtumaan opettelemaan koodaamista. Jännittää, sillä

aikaisempi koodauskokemukseni on täysi nolla - sitä ei ole ollen-

kaan. En usko, että tietokoneella pelaaminen naapurinpoikien

kanssa 1990-luvulla lasketaan kovin korkealle näissä piireissä.

Sama tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan monilla muillakin

tapahtumaan osallistuvilla naisilla, sillä aulassa käydään keskus-

teluja siitä, onko se tänään opeteltava koodauskieli Rails vai Ruby.

”Pakko oli tarkistaa illalla netistä, mitä Ruby on Rails tarkoit-

taa, että sain selitettyä miehelle, mitä menen te-

kemään”, Mai Tallgren naurahtaa.

Ruby on ohjelmointikieli, kun taas Rails on

ohjelmistokehys, jolla verkkosovelluksia voi-

daan tehdä. Railsia voi ajatella ikään kuin työ-

kalupakkina.

Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Tuuti Piippo

koodaukseenTyttöjen tehokurssi innosti

Millainen verkkosovellus saa-

daan aikaiseksi päivässä, kun

tekijänä on ryhmä koodauksesta

hyvin vähän ymmärtäviä naisia?

Kuuluuko tämä frontendiin vai backendiin? Hilkka Ylinä-rä (vas.) ja Charlotta Liukas pohtivat, mitä eri kirjainyh-distelmien takaa paljastuu.

46 2/2011

RAILSGIRLS-TAPAHTUMA puolestaan on naisille tarkoitettu yhden

päivän kestävä työpaja, jossa voi kokeilla verkkosovellusten kehit-

tämistä. Ensimmäinen RailsGirls järjestettiin Helsingissä syksyllä

2010, seuraava syyskuussa 2011. Tapahtuma laajeni lokakuussa myös

Singaporeen. Tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa naisia verk-

kosovelluksiin ja koodaamiseen ja karistaa ennakkoluuloja it-alasta.

Päivä alkaakin heti tiukalla tekemisellä, kun alamme suunni-

tella ihan omaa verkkosovellustamme.

”Ensin tehdään, sitten käydään hieman läpi teoriaa”, RailsGirls-

tapahtuman kehittäjiin kuuluvat Linda Liukas ja Karri Saarinen

kertovat epätavallisesta lähestymistavasta.

Meidän Unicorn-ryhmämme saa ohjaajakseen Antti Akonnie-

men, ohjelmistokehitysyhtiö Kisko Labsin toimitusjohtajan. Parin

minuutin brainstormingin jälkeen idea syntyy: haluamme tehdä

sovelluksen, jonka avulla voimme kertoa muille, ottaako tänään

päähän vai hy-

myileekö elämä.

Päivittäisistä tun-

netiloista ker-

tova sovellus saa

t yö n i m e k s e e n

Mood-o-meter.

Meitä naurattaa.

Seuraavaksi mie-

timme, miltä sovellus

voisi näyttää ja millä

asteikoilla tunnetiloja

arvioitaisiin. Akon-

niemi joutuu jarrut-

telemaan ideoita eri

väreistä ja graafeista

- ensimmäisenä koo-

dauspäivänä on pa-

rasta pysyä suhteellisen simppelissä designissa.

Seuraavaksi Akonniemi näyttää, millaisilla koodinpätkillä halut-

tua tulosta pitäisi saada syntymään. Kahdeksan hengen ryhmämme

yrittää toistaa saman omilla läppäreillään. Akonniemi osoittautuu

huumorintajuiseksi ja kärsivälliseksi opettajaksi, kun hän käy selit-

tämässä meille jokaiselle vuorollaan, mitä tehtiin ja miksi.

Nopeasti käymme läpi komentoja ja ennen kuin huomaamme-

kaan, kirjoittamamme koodi tekee ihan oikeasti jotain selaimes-

samme. Olemme saaneet syntymään taulukon, johon voi syöttää

numeroilla oman tunnetilansa! Se ansaitsee pienimuotoisen tuule-

tuksen, vaikkei kyse kovin suuresta sovelluksesta olekaan.

Itse tipahdin jo jossain vaiheessa kärryiltä ja saman toistaminen

kotona olisi mahdotonta. Kuitenkin syntyy fi ilis siitä, ettei koodaa-

”Alalla työskentelee tosi hyviä tyyppejä – kaikki ovat supersosiaalisia.”

Aino Jaakkola neuvoo Laura Leponiemeä koodaustehtävässä.

www.railsforzombies.org – opettele Ruby on Rails

zombi-maailmassa.

Kokeile itseKokeile itse

472/2011

minen olekaan mitään niin vaikeaa, ettei siihen

uskaltaisi tarttua.

”Koodaaminen on vähän kuin uuden kielen

opettelua, ja siinähän me tytöt olemme yleensä

hyviä”, Liukas sanoo.

Okei, enhän minä opetellut sitä venäjääkään

yhdessä päivässä.

YKSIN JA PIMEÄSSÄ KOPISSA. Tämä on jostain

syystä mielikuva, joka koodaamiseen edelleen

liitetään: epäsosiaalista ja yksinäistä hommaa,

jossa vain istutaan koneen äärellä. Mistä mieli-

kuva johtuu, sitä en tiedä, sillä kaikki alalla työs-

kentelevät kertovat toinen toisensa perään, mi-

ten sosiaalista työtä koodaaminen on.

Suuri osa sovelluskehittäjän ajasta menee

idean kehittämiseen ja konseptin jalostamiseen

ennen kuin riviäkään koodia kannattaa kirjoittaa.

Saarinen sanoo nettisivujen olevan 95-prosent-

tisesti designia ja suunnittelua. Uskoisikohan?

Kysytään vielä Jessica Allenilta, joka on kut-

suttu RailsGirlsiin puhumaan. Hän työskentelee

San Franciscossa Engine Yard -yrityksessä verk-

koapplikaatioiden parissa ja kiinnostui koodaa-

misesta opiskeluaikana. Nyt vaaleanpunaiseen

neuletakkiin pukeutunut Allen pitää innostuneen

esitelmän ohjelmointikielen käytöstä ja nostaa

esimerkkinsä 1980-luvun musiikista, jota rakas-

taa. Kaikesta paistaa läpi tekemisen riemu.

”Olen aina ollut kiinnostunut tekemään itse

asioita: graafi sta suunnittelua, taidetta ja käsitöitä.

Koodaaminen oli minulle yksi tapa lisää tehdä itse

asioita ja jakaa niitä muiden kanssa”, Allen sanoo.

Allen kannustaa konkreettisesta tekemisestä

kiinnostuneita tyttöjä harkitsemaan it-alaa am-

mattina.

”Ala mahdollistaa mukavan elämäntavan: työ

on joustavaa ja saat oppia koko ajan uutta. Alalla

työskentelee tosi hienoja tyyppejä - kaikki ovat

supersosiaalisia”, Allen toteaa.

Sama kokemus nörteistä on myös RailsGirl-

siin osallistuvalla Hilkka Ylinärällä, joka työs-

kentelee farmasian ja musiikin parissa. Hänellä

on paljon ystäviä, jotka ovat koodaajia.

”Hyvät koodaajat tuntuvan olevan ihmisiä,

joille ei nouse tie koskaan pystyyn - heillä on aina

keinoja opetella uutta, selvittää ja tehdä itse. He

vaikuttavan olevan loputtoman pelottomia op-

pimaan uutta, mikä on hienoa”, Ylinärä sanoo.

PÄIVÄN LOPUSSA oma sovelluksemme ei ole lä-

heskään valmis. RailsGirls-tapahtuma on kui-

tenkin ollut hyvä ensikosketus koodaamiseen.

Sen jälkeen voi päättää, onko aikaa tai halua al-

kaa opetella koodaamista ihan oikeasti.

Miksi it-ala ei kiinnosta tyttöjä?VAIKKA jo peruskoulusta asti tyttöjen ja naisten arkeen kuuluvat Facebook,

Skype, chatit, älypuhelimet, kannettavat ja muu tieto- ja viestintäteknologia,

vain harva ajattelee tulevaisuudessa opiskelevansa tai työskentelevänsä it-alalla.

Teknologian parissa viihdytään ja sitä käytetään mielellään, mutta vain harva

haluaa rakentaa it-alan sovelluksia.

PITKÄÄN on uskottu, että syy on alan nörtti-imagossa, mutta tuoreen Teknolo-

giateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan kyse on hieman muusta. It-alaa

ei pidetä tarpeeksi ihmisläheisenä ja luovana, että se vetoaa tyttöihin. Tutkimuk-

sessa paljastui, että it-alan uskotaan sopivan naisille aivan yhtä hyvin kuin mie-

hille, mutta sitä ei pidetä kuitenkaan oman uran houkuttelevana vaihtoehtona.

KIINNOSTUKSEN vähyyttä voi selittää myös tiedon puute: tytöt eivät tunne it-

alan ammatteja tai työtehtäviä kovinkaan hyvin, koska alan työt eivät ole yhtä

konkreettisia kuin lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatit. Teknologia-

teollisuuden tutkimus kannustaakin nostamaan esille sen, että informaatiotekno-

logian avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Tutkimukseen osallistuneista

it-alalla toimivista naisista suurin osa on kokenut naisena olemisen it-alalla tai

-ammattilaisena joko positiivisesti (”siitä on joskus jopa hyötyä”) tai neutraa-

listi (”en ole huomannut mitään eroa”).

TUTKIMUSTULOSTEN pohjalta Teknologiateollisuus aikoo käynnistää useita hank-

keita, joilla it-alaa ja ammatteja tehdään tytöille paremmin tunnetuksi. Yksi en-

simmäisistä hankkeista on kaksivuotinen RailsGirls-projekti, jossa tytöt opette-

levat tiimeissä sovellusten suunnittelua ja ohjelmointia.

”Koodaajat ovat loputtoman pelottomia oppimaan uutta.”

”Minulle tärkeintä on

tietää, mitä sovelluksia

voi tehdä ja kenen puo-

leen voin kääntyä”, Yli-

närä sanoo.

Ainakin osittain Rails-

Girls on siis saavuttanut

tavoitteensa. Linda Liukas

sanoo haluavansa naisten ymmärtävän, että netti

voi olla alusta omien ideoiden toteuttamiselle.

Nettiapplikaatiot eivät ole taikuutta tai mitään

mahdotonta, vaikka niiden toteuttaminen har-

joittelua vaatiikin. Jos ymmärtää, mitä netissä on

mahdollista tehdä, voi miettiä, millaisia ongel-

mia haluaisi itse ratkoa tai

millaisia palveluja haluaisi

itselleen tai kavereille ke-

hittää.

”Ei kaikkien pidä olla

koodaajia, eikä kannata

heti säikähtää, jos ei ym-

märrä jotain tiettyä käsi-

tettä. Aina voi ottaa selvää”, Liukas sanoo.

Moni on kuitenkin löytänyt innostuksen.

Anni Rautio kyselee Twitterissä jo jatkokurssin

perään, jotta sovellus saataisiin valmiiksi. Akon-

niemi lupaa auttaa. Joten watch out - mahtava

Mood-o-meter voi olla tuota pikaa käytössänne!

www.railsgirls.comwww.railsgirls.com

– käy kurkkaamassa, milloin seuraava

RailsGirls-tapahtuma järjestetään.

48 2/2011 ILMOITUS

HENRIETTA SUNDSTRÖMIN JA MINNA KERVISEN TYÖ ACCENTURELLA

ON JOUSTAVAA, VAIKKA PROJEKTEISSA TEHTÄVÄ TYÖ ON AJOITTAIN

INTENSIIVISTÄ.

Tasa-arvoinen Accenture joustaa

H E N R I E T TA

S U N D S T R Ö M

SAP-konsultti

Henrietta Sundströmin SAP-konsultin työ Ac-

centurella vie hänet suuriin teollisuusyrityksiin,

joissa otetaan SAP-liiketoiminnan ohjausjärjes-

telmiä käyttöön. Konsulttina hän toimii osana

tiimiä, joka rakentaa it-järjestelmän tukemaan

asiakkaan bisnestä.

- Täytyy tunnistaa yritysten bisnesprosessit ja

olla syvä ymmärrys siitä, mitä yritys tekee, Han-

kenilla opiskellut Sundström kertoo.

Accenturella tarjolla olevat työtehtävät ovat-

kin aina teknologian hyödyntämiseen ja liiketoi-

minnan tehostamiseen keskittyviä, vaikka kyse

on teknisistä asioista. Sundströmin tehtävänä on

ymmärtää asiakkaan toiveet ja kertoa ne eteen-

päin tiimille, jonka kokoonpano vaihtelee pro-

jektista toiseen. Uudet työntekijät pääsevät työs-

kentelemään kokeneempien kollegoiden, kuten

Senior Manager Minna Kervisen kanssa.

- Täällä saa vastuuta ja voi todistaa, mihin pys-

tyy. Saan tehdä töitä itsenäisesti, mutta työkave-

reiden apu on aina lähellä, Sundström kertoo.

Projekteissa tehtävä työ on vaihtelevan inten-

siivistä. Työ on haastavaa ja sen täytyy valmistua

ajallaan, mikä vaatii joskus joustoa työajoissa.

- Kuitenkin työ on joustavaa: projektien lop-

putulos on tärkeintä, ja on paljon erilaisia työka-

luja, jotka mahdollistavat jouston. Voin osallistua

kokouksiin vaikka kotoa käsin, kahden lapsen

äiti Kervinen sanoo.

Sundströmin mielestä Accenture on tasa-ar-

voinen yritys. Osaaminen ja asenne ovat tärkeim-

mät tekijät rekrytoinneissa ja uran etenemisessä.

Talon työntekijöistä reilu kolmasosa on naisia.

Accenturella toimii aktiivinen naisverkosto,

Women’s Network, jonka toiminta keskittyy työ-

tyytyväisyyden kasvattamiseen sekä osaamisen

ja urakehityksen tukemiseen. Verkosto järjestää

tapahtumia ja tukee verkottumista sekä Accen-

turen sisällä että ulkopuolella. Tänä vuonna edis-

tetään erityisesti mentorointia.

”Töitä saa tehdä itsenäisesti, mutta työkavereiden tuki on

aina lähellä.”

Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-

totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys.

Naisten urakehitystä Accenture tukee Women’s Network

-naisverkoston avulla. Globaali verkosto auttaa naisia eteen-

päin uralla, tukee työtyytyväisyyttä ja varmistaa tasa-ar-

von toteutumisen yrityksessä. Vapaaehtoistoimintaan pe-

rustuva verkosto järjestää muun muassa mentorointia ja

koulutuksia.

Lue lisää: www.accenture.fi /tyopaikat

http://www.accenture.com/us-en/company/people/

women/Pages/index.aspx

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

M I N N A

K E R V I N E N

Senior Manager

TORNION TERÄSTEHDAS EI OLE SUURESTA KOOSTAAN HUOLIMATTA

KAAVOIHIN KANGISTUNUT JÄTTI, VAAN DIPLOMI-INSINÖÖRI ANNE KÄRKI

SAA TYÖSSÄÄN OTTAA ROHKEASTI ESILLE UUSIA NÄKÖKULMIA.

Outokummulla arvostetaan osaamista

ANNE KÄRKI

Käyttöinsinööri

Anne Kärki, 33, kiinnostui energia-alasta opis-

kellessaan Teknillisessä korkeakoulussa. Opinto-

opasta selatessa energia-ala pisti silmään mie-

lenkiintoisena tulevaisuuden alana.

- Sitä se on ollutkin - alan merkitys teräs-

teollisuudessa on vain kasvanut näiden yhdeksän

Outokummulla työskennellyn vuoden aikana,

Kärki sanoo.

Outokummun Tornion terästehtaalle Kärki

päätyi töihin kesätöiden ja diplomityön kautta.

Nykyään hän työskentelee käyttöinsinöörinä

terästehtaan energiaosastolla, jossa tuotetaan ja

jaetaan energiaa tehtaan käyttöön ja huolehdi-

taan tehtaan energiatehokkuudesta. Kärki ohjaa

osaston tuotannollista toimintaa - siis vastaa siitä,

että terästehtaan energiantuotanto pyörii. Hä-

nelle kuuluvat myös kehitysasiat ja hän toimii

25 työntekijän esimiehenä.

- Olen kokenut saaneeni koulutustani vas-

taavia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä. Outo-

kummulla annetaan vastuuta ja monenmoisia

mahdollisuuksia, Kärki sanoo.

Tornion terästehdas, jossa Kärki työskentelee,

on Outokummun suurin liiketoimintayksikkö ja

erittäin suuri energiankäyttäjä. Mielenkiintoi-

seksi Kärjen työn tekee myös se, että tehdas on

kansainvälisestikin ainutlaatuinen paikka olla

töissä: maailmassa ei ole juuri muita vastaavia

paikkoja, joissa näin paljon toimintoja olisi si-

joitettu samalle tehdasalueelle.

- Suuressakin yksikössä hommia tehdään

porukalla ja osastollamme vallitsee välitön ja

avoin ryhmähenki. Mukavat työkaverit tuovat

kiireisiin työpäiviin eloa.

Muita naisia Kärki kannustaa kouluttautu-

maan tekniikan eri aloille, sillä esimerkiksi ener-

giatekniikan koulutus mahdollistaa työskentelyn

terästeollisuudessa.

- Täällä on haasteita ja mielekkäitä työteh-

täviä, joissa osaajia arvostetaan.

”Olen kokenut saaneeni koulutustani vastaavia, mielekkäitä ja haastavia

tehtäviä.”

Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton

ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri

maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palve-

lujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrä-

tettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kes-

tävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita.

Outokummun palveluksessa on noin 8 000 henkilöä yli

30 maassa. Etsimme ihmisiä, jotka eivät tyydy tavanomai-

seen, vaan jakavat innostuksensa ja määrätietoisen teke-

misen meiningin. Tule mukaan rakentamaan tulevaisuut-

ta kanssamme!

www.outokumpu.com

ILMOITUS

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Outokumpu, Heidi Vanhapiha

50 2/2011ILMOITUS

Taru Kruus, KTM, treasury controller

Tulin taloon vuonna 2007. Siirryin pankkimaailmasta insinöö-

rien keskelle ja olen viihtynyt erinomaisesti. Työni rahoituksen

asiantuntijana on itsenäistä. Sanelen hyvin pitkälti itse, miten teen

työtä, ja olen muokannutkin työstä erilaisen kuin mitä se oli taloon

tullessani. Isossa konsernissa on paljon mahdollisuuksia edetä

uralla tai vaihtaa tehtäviä.

Työssäni olen päivittäin yhteydessä rahoitukseen liittyvistä

asioista Metson yksiköihin, joita on yli 50 maassa. Pidän erityisesti

kansainvälisen työympäristön tuomista haasteista, koska pääsen

käyttämään ammatillisia taitojani ja osaamista aivan uudenlaisissa

tilanteissa. Se vaatii avointa lähestymistapaa, koska eri maissa ja eri

liiketoimintalinjoilla ihmiset toimivat eri tavoilla ja ymmärtävät

rahoitusasiatkin eri tavoin.

Osallistun parhaillaan, kuten kollegani Jussikin, johtajille tarkoi-

tettuun laajaan koulutusohjelmaan.

Olin aluksi mykistynyt johtamis-

koulutuksen tasosta - kyseessä on

leadership-taitoja kehittävä koulutus-

ohjelma, joka on todellakin huippu-

ammattilaisten toteuttama.

Ohjelma ei ole ainoa Metson

sisäinen koulutusohjelma, vaan niitä

on tarjolla paljon. Kaikille metsolaisille avointen koulutusten aihe-

alueet vaihtelevat kielikursseista ja eri kulttuurien tuntemuksesta

neuvottelutaitoihin, projektinhoitoon ja tuotekoulutuksiin.

Myös muiden organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin osal-

listumista tuetaan Metsolla vahvasti. Ammatillinen kehittyminen

on vain itsestä kiinni - kukaan ei tule sanomaan, että mene kurssil-

le, mutta oma-aloitteista kouluttautumista tuetaan.

”Ammatillinen kehittyminen on vain itsestä kiinni.”

ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ

KERTAA METSON TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.

Metso on alansa huippuyritys henkilöstönsä

ansiosta. Asiantuntijat viihtyvät konsernissa,

kun kansainvälinen työympäristö tarjoaa

tarpeeksi haasteita ja monipuolisuutta arkeen.

Yhteistyöllä ykköseksi

Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu Granström

HYVÄ TYÖNANTAJA

512/2011

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka eri-

koisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkai-

sut kaivos-, maanrakennus-, voimantuotanto-, automaatio-,

kierrätys-, sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työl-

listää noin 29 000 osaajaa yli 50 maassa. Käy tutustumassa

Metsoon työpaikkana: www.metso.com/careers

Tulin töihin Metso-konserniin jo

1980-luvulla. Olen edennyt vuosien

mittaan tuoteinsinööristä tuotepääl-

liköksi, työskennellyt viisi vuotta

Pohjois-Amerikassa ja toimin nyt

bioenergian teknologiajohtajana Metso

Powerissa Tampereella.

Pääsen työssäni mukaan tuot-

teen elinkaaren eri vaiheisiin.

Teknologiajohtajana voin olla mukana

tuotteen suunnittelussa, myynnissä,

asennuksessa tai takuu-

vaiheessa. Työkavereina

on tällöin eri alojen

ammattilaisia.

Metso on maail-

man ykkönen sellussa,

paperissa ja bioenergiabisneksessä. Se

tarkoittaa sitä, että meillä on maailman

paras porukka töissä. On hienoa olla

osa maailmanlaajuisesti huippujengiä,

joka on sitoutunutta: kun johonkin

tartutaan, se myös tehdään.

Työn tekeminen on hyvin keskuste-

levaa. Täytyy syntyä yhteisymmärrys,

pelisäännöt ja tavoitteet, joiden mu-

kaan asiaa tehdään. Keskustelemalla

löydetään myös oman työn yhteys

strategiaan. Helppoa se ei ole, mutta

on tärkeää itse miettiä, mitä strategia

tarkoittaa omassa työssä ja miten sitä

voi kommunikoida taas eteenpäin.

Asiajohtaminen käy minulta

luonnostaan, mutta insinööritaus-

tastani johtuen haluan kiinnittää

erityistä huomiota ihmisten johta-

miseen. Omat kehittymistarpeeni

olen löytänyt Metson

kattavien palautejärjes-

telmien avulla. Tavoite-

ja kehityskeskustelujen

lisäksi Metsolla toteu-

tetaan säännöllisesti

internetpohjainen kysely, jonka

avulla saan palautetta alaisilta, mutta

myös kollegoilta ja omilta esimiehiltä.

Kysely täytetään myös itse. Tuloksena

kyselystä syntyy profiili, jossa näky-

vät omat vahvuudet ja heikkoudet.

Nämä kehittämiskohteet käydään läpi

yhdessä HR:n kanssa ja mietitään, mitä

voisi tehdä.

ILMOITUS

Jussi Mäntyniemi, DI, teknologiajohtaja, Metso Power

”On hienoa olla osa huippujengiä.”

52 2/2011

PÄIVITYKSET / TEKNOLELU

Kylmät jalat ja vieläkin kyl-

memmät varpaat? Jäätävän

huonot kotibileet? Liian nope-

asti kylmenevän kahvikupin synnyttämä eksponentiaalisesti

kasvava ärsytys? Jos vastasit kyllä, tarvitset apua. Paras apu talven

kylmyyttä, pimeyttä ja ankeutta vastaan löytyy lähempää kuin voisi

arvata. Omasta kannettavastaan voi virittää taistelutoverin talvikuu-

kausia vastaan muutamien kekseliäiden apuvälineiden avulla. Survo

nämä USB-portiin niin kohta koittaa jo kesä.

Teksti: Felix Siivonen // Kuva: Teemu Granström

KOTIBILEIDEN PELASTAJA

USB-PEILIPALLO

sopii bileisiin kuin

bileisiin, illanistu-

jaisista pikkujou-

luihin. Vihreä ja

punainen led-valo

lankeaa laitteen ja-

lustasta pyörivän

pallon peileihin ja edelleen ympäri sei-

niä. Valojuhlaa voi täydentää vaikkapa

pöytälampun heijastuksilla. Koneelta

vielä musiikit soimaan ja kolmen eu-

ron tee-se-itse-disko on valmis.

MIKÄ: Techwo USB-peilipallo

MISTÄ: Verkkokauppa.com

HINTA: 2,90e (ei sisällä toimituskuluja)

HUONOLLE ÄÄREISVERENKIERROLLE

Päivä käynnistyy paremmin lämpimil-

lä jaloilla. Nämä karvaiset yhden koon

LÄMPÖTOHVELIT imevät energiansa

USB-portista ja ovat kaiken käyttä-

mänsä sähkön arvoiset. Reilun pitui-

nen johto yltää koneesta pöydän alle,

mutta pidempi aamulaahustelu pitää

suorittaa ilman tohveleita. Vaarana

altistuminen lievälle jalkahielle.

MIKÄ: InFactory USB-lämpötohvelit

MISTÄ: Superkauppa.fi

HINTA: 21,90e (ei sisällä toimituskuluja)

EI ENÄÄ KYLMIÄ KUPPEJA

Unohda vahinkojääkahvit ja -teet.

Juo lämmin juomasi hitaasti naut-

tien koneen ääressä. Santsikuppien

hakureissutkin vähenevät radikaalisti

USB-KUPINLÄMMITTIMEN avulla.

Hopeinen levy kuumenee kohtalai-

sesti, mutta ei onneksi keitä juomaa

toistamiseen. Bonuksena miniläm-

pölevy toimii myös neljän liitännän

USB-hubina.

MIKÄ: USB-kupinlämmitin hubilla

MISTÄ: Mulletoi.com

HINTA: 9,90e (ei sisällä toimituskuluja)

Tietokoneen talvituunaus

532/2011

t-lehti.ai 19.10.2011 12:42:13