Svenska samskolan i Tammerfors

TampereenRuotsalaisen

yhteiskoulun jaOppilasasuntolaninventointi 2006

Minna Halonen Annamari Karttunen Pirkanmaan Maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2006

TampereSvenska samskolan i Tammerfors

Tampereen ruotsalaisen yhteiskoulun ja oppilaskodininventointi 2006

Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikköMinna Halonen ja Annamari Karttunen

Kansi Annamari KarttunenKannen kuvat Minna Halonen

Sisällysluettelo       Sivu

Johdanto 1Liitekartta: Alueen ominaispiirteitä/Svenska samskolan 6Johdantokuvaliite 7

Kiinteistölomake 11Kiinteistökuvaliitteet:

Svenska samskolan 15Elevhemmet 16

Rakennuslomake – Svenska samskolan 17Rakennuskuvaliitteet:

Julkisivu detaljit 23Kellarikerros 241. kerros 261. kerros detaljit 272. kerros 282. kerros detaljit 303. kerros 313. kerros detaljit 32Pääportaikko 33Eteläpäädyn portaikko 37

Rakennuslomake – Elevhemmet 40Rakennuskuvaliitteet:

Julkisivu detaljit 43Kellari 441.  kerros 452.  kerros 46Portaikko 47

JOHDANTO

1. Tehtävä ja työskentelymenetelmät

Svenska samskolan  tilasi kiinteistön rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisten arvojeninventoinnin  asemakaavamuutosta  varten  konsulttina  toimivan  Arkkitehtitoimisto  LasseKosunen Oy:n kautta. Aluerajaus näkyy oheisessa kartassa. Inventoinnin teki kesäkuussavuonna  2006  rakennustutkija  Minna  Halonen  ja  harjoittelija  Annamari  Karttunen  Pirkan­maan  maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksiköstä.  Inventoinnin menetelmät perustuivatPirkanmaan  maakuntamuseon  laatimaan  rakennetun  ympäristön  inventoinnin  ohjeistuk­seen. Inventointitiedot kirjattiin Access­pohjaiselle kiinteistö­ ja rakennuslomakkeille.

Työssä analysoitiin alueen historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset tekijät sekämääriteltiin ne ominaisuudet, jotka ovat arvojen kannalta olennaisia.

Lähteinä käytettiin mm. Tampereen Ympäristölautakunnan laatimaa selostusta asemakaa­vamuutosta varten vuodelta 1994,  Tampereen kaupungin laatimaa asemakaavan osallis­tumis­  ja arviointisuunnitelmaa vuodelta 2006,  Tampereen kantakaupungin rakennuskult­tuuri  1998  julkaisua,  Tampereen  museoiden  kuva­arkistossa  olevia  vanhoja  valokuvia1900­luvun alusta, rakennuspiirustuksia rakennusvalvonnan arkistosta, historiakirjoja sekäkaava­ ja kiinteistötietoja.

Kenttätyö tehtiin paikalla havainnoiden ja valokuvaten, minkä jälkeen täytettiin kiinteistö­ jarakennuslomakkeet.

SVENSKA SAMSKOLAN  RAKENNUSINVENTOINTI 2006 JOHDANTO

Valokuvamateriaalin  olennaisimmat  kuvat  ovat  raportissa  kuvaliitteinä  ja  kaikki  kuvatCD:llä digitaalimuodossa.

2. Inventointiraportin sisältö

Raportti  koostuu  johdannosta,  liitekartasta,  kiinteistö­  ja  rakennusinventointilomakkeistakuvaliitteineen.

Johdannossa on raportissa esitetty lyhyesti myös inventoidun asemakaava­alueen historiaja kuvaus, joka kertoo alueen rakentumisesta 1800­luvun lopulla ja suurimmista kaupunki­kuvallisista muutoksista lähiympäristössä. Lisäksi  johdannossa on eritelty kaupunginosanja  asemakaavaa  koskevan  muutosalueen  arkkitehtuurin  ja  maiseman  erityispiirteet,  lä­hiympäristön pienmaisemat, erityisalueet ja tärkeät näkymät, kiinteistön arvokkaat kohteetsekä muutosherkät kohteet. Nämä on merkitty liitekartalle.

Johdannossa on esitelty asemakaavamuutosalueen yleiset toimenpidesuositukset.Kiinteistö­ ja rakennuskohtaiset arvojen perustelut sekä toimenpidesuositukset on esitettyinventointilomakkeilla.

Kiinteistötasolla  on  tarkasteltu  Svenska  samskolanin  kutakin  tonttia,  pihapiirien  muodos­tumista ja rakennusten muovaamaa asemakaavaa. Kiinteistötaso ei siis koske tässä vainyhtä rakennusta ja sen historiaa, vaan koko tontin historiaa. Rakennuslomakkeiden histo­ria­osassa on esitelty muutoksia,  jotka ovat rakennuksen alkuperäiseen runkomuotoon  jaasuun tehtyjä laajennuksia, korjauksia tai uudistamisia.

3. Tarkastelun kriteerit

Arvottamisen päänäkökulmina käytettiin jo vakiintuneeksi muodostunutta kolmijakoa:

Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, rakennusperinteiset arvotYmpäristöarvotHistorialliset arvot

Aluetta ja rakennuksia tarkasteltiin seuraavin kriteerein:

tyypillisyys                                 kerroksisuus             monipuolisuusharvinaisuus                              sopusuhtaisuus        symbolimerkitysalkuperäisyys, säilyneisyys       avainkohde               intensiteettiedustavuus                               vaihtelevuus              opetus­ ja tutkimusarvoyhtenäisyys

Erityinen  painoarvo  on  ollut  kertovuudella  eli  intensiteetillä,  alkuperäisyydellä  jaedustavuudella. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys ei tarkoita rakennuksen kun­toa. Säilyneisyys on esitetty lomakkeilla seuraavin termein:

HYVIN SÄILYNYTRakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa. Rakennus on alkupe­räinen  tai  rakennusosista  ja  pintaverhouksista  on  merkittävä  osa  säilynyt  alkuperäisinä.Rakennuksessa voi olla myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaihei­

SVENSKA SAMSKOLAN  RAKENNUSINVENTOINTI 2006 JOHDANTO

ta, mutta merkittävää rakennusvaihetta edustava asu on säilynyt. Muutokset ovat pieniä jane  tehty  sopusoinnussa  alkuperäisen  tyylin  ja  muodon  kanssa,  eikä  suhdemaailma  olekärsinyt. Tilajäsennys,  huonekorkeudet  ja  oviaukot  ovat  säilyneet alkuperäisinä  tai  lähesalkuperäisinä. Uudet pintamateriaalit vastaavat luonteeltaan alkuperäisiä.

KOHTALAISEN HYVIN SÄILYNYTRakennuksessa on saatettu tehdä muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suh­teet,  erityisesti  detaljeissa,  ovat  muuttuneet,  mutta  hahmo  ja  rakentamisaika  ovat  vielähelposti  nähtävissä.  Huonejako  on  säilynyt  pääpiirteissään  alkuperäisenä  vaikka  tilojenyhteyksiä on muutettu.

MERKITTÄVÄSTI MUUTETTURakennuksessa on  tehty suuria muutoksia  ja kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa.rakentamisaika  on  pääteltävissä  vain hahmosta.  Alkuperäinen  tilajäsennys on  enää vainjossain määrin hahmotettavissa. Pintamateriaalit poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä.

TÄYSIN MUUTETTUAlkuperäistä rakentamisajankohtaa ja rakennuksen hahmoa ei voi ulkoasusta tai hahmos­ta enää tunnistaa.

4. Asemakaavamuutos­alueen kuvaus, historia ja ominaispiirteet

Inventoitu kiinteistö asemakaava­alueella kuuluu VI:een kaupunginosaan, Kaakinmaahan.Kiinteistön tontit kuuluvat korttelin nro 102 pohjoisosaan. Kiinteistöä rajaavat lännessä Ma­riankatu,  pohjoisessa  Satamakatu  ja  idässä  Koulukatu.  Kiinteistön  vanhat  rakennukset,koulu  ja  oppilaskoti,  liittyvät  Koulukadun  varressa  ja  kiinteistön  itäpuolella  alueen  1800­luvun  lopun kaupunkirakenteeseen  ja  rakennuskantaan.  Satamakadun varressa  koulura­kennus ja sen laajennusosat liittyvät 1900­l puolivälissä rakennettujen kaupunkikerrostalo­jen ryhmään  ja katumaisemaan. Svenska samskolan­koulun länsipuolella 1960­70­luvullarakennetut  laajennusosat  ovat  Satamakadun  puoleisessa  katukuvassa  sekä  koulun  kiin­teistön  aluekokonaisuudessa  poikkeava  rakennusryhmä.  Kiinteistön  länsilaidalla  koulunurheilukenttä, puurivi ja oppilaskoti liittyvät väljästi Pyynikin 1920­luvulla rakennettujen hu­vilatyyppisten rakennusten alueeseen. Tärkeitä viheralueita, pienmaisemia ja pihanäkymiäovat:  kaukonäkymissä  Koulukatua  reunustava  puiden  rivistö,  satamakadun  katupuidenrivistö, yksittäispuut koulun sekä oppilaskodin piha­alueella, Mariankadun puurivi, näkymäMarian puistosta koulun kiinteistölle ja päinvastoin, näkymä Mariankadulta pohjoisesta op­pilaskodille ja koulun sisäpihalla visuaalinen yhteys näkymin oppilaskodin sekä koulun vä­lillä.

Pihapiirin, kiinteistön ja rakennusten aseman ominaispiirteet ovat muokkautuneet kaupun­ginosan  ympäristön  muutosten  myötä  aina  1890­luvulta  tähän  päivään.  Kaupunginosanasemakaava  alkoi  muotoutua  1800­luvun  puolivälin  jälkeen,  kun  Hämeenpuiston  leveäpuistokäytävä  muodostettiin.  Aleksanterin  kirkko  ja  kirkkopuisto  muodostivat  asemakaa­vassa  uuden  laajenevan  kaupunkikeskustan  tukipisteen.  Kirkko  oli  visuaalisesti  ja  ase­mansa  puolesta  Hämeenkadun,  kaupungin  uuden  pääkadun,  länsiosan  pääte.  Kirkoltaalkavan  koulukadun  alkuun  rakennettiin  kaksi  näyttävää  koulurakennusta:  Reaalilyseovuonna 1890 ja Yhteiskoulun lukio vuonna 1899. Rakennukset edustavat 1800­luvun ker­taustyylien mukaista arkkitehtuuria. Hämeenpuiston ja Satamakadun kulmaan rakennettiinvuonna  1899  arkkitehtuuriltaan  jugend­tyylinen  Tyttölyseo.  Koulujen  rakentaminen  kertoi

SVENSKA SAMSKOLAN  RAKENNUSINVENTOINTI 2006 JOHDANTO

voimakkaasti  kasvavan  Tampereen  kaupungin  merkityksestä  ja  asemasta.  Koulut  olivat1800­luvun lopulla laajenevan uuden kaupunkikeskustan ja VI kaupunginosan sivistyksensekä vaurauden  airueita. Kun Svenska  samskolan  rakennettiin  vuonna  1901­1902  Sata­makadun ja Koulukadun risteykseen sen läheisyydessä ei ollut, kuin matalia puurakennuk­sia. Koulun länsipuolella alkoi Pyynikinharjun mäntymetsät.

Svenska samskolanin eteläpuolelle, samaan kortteliin,  rakennettiin vuonna 1904 Jugend­tyylinen  Talouskoulu  ja  vuonna  1906  aivan  koulun  eteläpäätyyn  jugend­tyylinen  As.  OyKoulukatu.  Koulun  itäpuolella  rakennettiin  vuonna  1906  Satamakadun  trikoon  tehdasra­kennus. Rapattujen  kivitalojen,  koulun  ja  tehtaan,  korkeat  rakennusmassat  sekä  tehtaanpiippu näkyivät kauas puutalokaupunginosan maisemassa 1900­luvun alussa. Tästä 1900­luvun alun asemakaavan mukaisesta tilanteesta kertovat parhaiten Svenska samskolaninlisäksi Satamakadun Trikoon tehdas  ja Koulukadun varressa olevat  jugend­tyyliset kivita­lot,  jotka  ovat  samassa  korttelissa  koulun  kanssa.  Rakennusten  ominaispiirteitä  luovat1900­luvun vaihteen arkkitehtuurin murroskausi: erityisesti modernin kansainvälisen uus­gotiikan vaikutus ja Jugend­ajan kansallisen arkkitehtuurityylin synty.

1920­luvulla Svenska samskolanin tontin länsilaidalle rakennettiin koulun oppilaskoti, jonkarakennusmassa  ja  ­tyyli  sovitettiin  Pyynikin  harjumaisemaan  sekä  sen  huvilatyyppistenrakennusten  yhteyteen.  Pyynikinharjun,  ja  erityisesti  Palomäentien,  huvila­asutus  alkoimuotoutua 1920­luvulta. 1920­luvun aikaisesta asemakaavasta kertovat hyvin vielä koulunavoin  hiekkapintainen  piha­alue,  sitä  reunustavat  pihapuut,  oppilaskoti  ja  Mariankadunvarressa hyvin  säilyneet 1920­luvun  uusklassiset  rakennukset. Rakennusten  ominaispiir­teitä ovat 1920­luvun huvila tyyppiset puurakennukset ja toisaalta alueelle rakennetut uus­klassiset ”palatsityyppiset”  kivitalot. Palatsityyppiä edustaa pelkistetyllä  tavalla  juuri  oppi­laskodin rakennus.

Maiseman  ominaispiirteitä  ovat  kiinteistön  itälaidalla  korkea  kaupunkikivitalojen  katumai­sema  ja kiinteistön länsilaidalla hyvin säilynyt uusklassismi: matala huvilatyyppinen puuk­lassismi  sekä  ”palatsityyliset”  kivirakennukset.  Lähiympäristön pienmaisemia  ovat  koulunavoin pallokenttä  ja piha­alue, oppilaskodin  (nykyinen  ruotsinkielinen päiväkoti)  leikkipihaistutuksineen  ja  vanhan  koulurakennuksen  sisäpiha.  Kiinteistön  erityisen  merkittävät  ra­kennuskohteet  ovat  vanha  koulurakennus  ja  oppilaskoti.  Kohteet  edustavat  parhaallamahdollisella tavalla alueen 1900­luvun vaihteen ja 1920­luvun rakennusperinnettä sekä –tyyliä. Ne ovat antikvaarisesti hyvin säilyneitä  ja hyvin kertovia. Näihin kohteisiin  sisältyymyös muita arvonäkökulmia, jotka liittyvät kiinteistön historiaan sekä maisemaan. Kiinteis­tön muutosherkkä kohde on vanha koulurakennus sekä sen länsipuolella oleva koulun pe­rinteinen  (hiekkapintainen) piha­alue.  Toinen  muutosherkkä kohde on  oppilasasuntola  jasen pohjoispuolella oleva puurivi sekä sen itäpuolella oleva leikkipihan pienmaisema. Muu­tosherkkä  alue  on  erityisesti  koulun  nyt  jäsentymätön  keskipiha.  Pihan  kautta  on  enääheikko visuaalinen  yhteys oppilaskodin  ja  koulun välillä. Yllä  lueteltuja ominaispiirteitä  jamuutosherkkiä kohteita on esitetty liitekartalla.

SVENSKA SAMSKOLAN  RAKENNUSINVENTOINTI 2006 JOHDANTO

5. Arvoluokitus

Erityisen merkittävä kohde: Svenska samskolan ja oppilaskoti ElevhemmetSuuri paikallinen arvo: kohde tai  alue,  jolla voi olla maakunnallista merkitystä. Alue  ja/taikiinteistö  on  säilytettävä.  Kohtuullisen  pieniä  muutoksia  sallitaan,  mutta  ne  tulee  tehdätarkkaan harkiten ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen.

Erityisen merkittävä aluekokonaisuus: Svenska samskolan kiinteistöIlmentää  arvokasta  ympäristökokonaisuutta,  näkyy  ympäristöönsä  hyvin  ja  muodostaaoman  maisemallisen kokonaisuuden. Rakennukset ovat hyvin säilyneitä  ja omaavat suu­ren kertovuuden. Kohteisiin sisältyy useita eri arvonäkökulmia tai erittäin vahva yksi arvo­peruste. Kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkasti. Uudisrakentamista tulisi vält­tää, mutta jos siihen on riittävät perusteet, tulee erittäin tarkasti huomioida mm. olemassaolevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa.

6. Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Inventointi  tehtiin  palvelemaan  erityisesti  asemakaavamuutoksen  laadintaa.  Kun  kaavoi­tuksen  tavoitteena  on  kiinteistöllä  kokonaisuutena  arvokkaan  ympäristön  luonteen  säilyt­täminen  (alueella  on  kaksi  erittäin  merkittävää  rakennusta)  ja  toisaalta  kaavamuutoksenmyötä mahdollinen uudisrakentaminen kiinteistölle, on huolellisesti harkittava, miten paljonmuutoksia  alue  kestää.  Muutosherkät  kohteet,  alueet  ja  pienmaisemat  tulee  huomioida.Suojelumerkinnät ovat sitovia, sillä kaupunkikuvalla on materiaaliin sidoksissa oleva antik­vaarisia arvoja. Ominaispiirteiden vaalimiseen on kiinnitettävä erityishuomiota. Inventointi­lomakkeiden  lisätietoja­kohdan  säilyttämistä  koskevia  toimenpidesuosituksia  voi  myöskäyttää  rakennuskohtaisina  ohjeina  suunnittelussa.  Alueet,  joilla  uudisrakentamista  voi­daan tutkia ovat korttelin sisäosa kiinteistöllä (piharakennus­ ja paikoitusalue) ja rajoitetustikoulun  perinteisen  piha­alueen  (pallokenttä)  pohjoislaita.  Piha­alueen  pohjoislaidalla  onhuomioitava  erityisesti  alueen  kaukonäkymät  ja  maltillinen  rakennuskorkeus  suhteessaympäristön vanhaan rakennuskantaan.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS106­0102­0004 & ELEVHEMMET / INVENTOINTI106­0102­0006Rakennus nro 001 ja 002JOHDANTOKUVALIITE

Svenska samskolan kuvattuna Satamaka­dun ja Koulukadun risteyksestä.

Elevhemmet kuvattuna pallokentältä, nä­kymä rakennuksen pohjois­päätyyn ja pi­han puoleiseen julkisivuun. Kuvattu pohjoi­sesta etelän suuntaan.

Katunäkymä Koulukadulta pohjoisesta ete­län suuntaan. Katua reunustavat arvokkaatpuurivit.

Katunäkymä Koulukadulta etelästä pohjoi­sen suuntaan.

Katunäkymä Satamakadulta idästä lännensuuntaan. Katua reunustavat arvokkaatpuurivit.

Katunäkymä Satamakadulta lännestä idänsuuntaan.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS106­0102­0004 & ELEVHEMMET / INVENTOINTI106­0102­0006Rakennus nro 001 ja 002JOHDANTOKUVALIITE

Katunäkymä Mariankadulta pohjoisestaetelän suuntaan.

Katunäkymä Mariankadulta etelästä poh­joisen suuntaan.

Perinteinen pallokenttä kuvattuna Satama­kadun ja Mariankadun risteyksestä, pohjoi­sesta etelän suuntaan. Arvokas pienmai­sema.

Merkittävä näkymä pallokentälle etelästäpohjoisen suuntaan. Pallokenttä rajautuusuuriin arvokkaisiin puihin. Satamakadullejää suuret asuinkerrostalot ja Mariankadul­le matalammat uusklassiset asuintalot.

Svenska samskolanin sisäpihan arvokaspienmaisema. Kuvattu lännestä idän suun­taan.

Korttelin keskiosaa rajaava muurimainenseinä. Kuvattu pihalta lännestä idän suun­taan.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS106­0102­0004 & ELEVHEMMET / INVENTOINTI106­0102­0006Rakennus nro 001 ja 002JOHDANTOKUVALIITE

Elevhemmetin suunnasta avautuva merkit­tävä näkymä Svenska samskolanille. Oi­kealle ”tiilimuurin” eteen jää päiväkodinleikkipihan arvokas pienmaisema.

Näkymä pallokentältä tontin eteläreunaan,kuva pohjoisesta päin.

Satamakadun arvokas puurivistö sekäsamskolanin pihaa rajaavat arvokkaatpuut. Kuva idästä lännen suuntaan.

Kuvassa Mariankadun puoleiset suuret jaarvokkaat pihapuut. Kuvattu etelästä poh­joisen suuntaan.

Näkymä Mariankadulta pihan yli samsko­lanille, lännestä idän suuntaan.

Näkymä pihan yli Mariankadulle, idästälännen suuntaan. Katua reunustavat uus­klassiset asuinrakennukset.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS106­0102­0004 & ELEVHEMMET / INVENTOINTI106­0102­0006Rakennus nro 001 ja 002JOHDANTOKUVALIITE

Näkymä  elevhemmetin  pihalta  Satamaka­dulle, etelästä pohjoisen suuntaan. Oikeal­la  samskolanin  lisärakennukset.  Taustallanäkyvät  pihan  puut  sekä  Satamakatuareunustava puurivistö. Taustalle jäävät ker­rostalot n. 1900­l puolesta välistä.

Näkymä elevhemmetin pihalta Satamaka­dun ja Mariankadun kulmaan, etelästä poh­joisen suuntaan.

Svenska Samskolan

KIINTEISTÖLOMAKEKylä Kiinteistö id 1Kunta Tampere Kiinteistötunnus 0106­0102­0004Osoite Kouluk. 14, Satamak. 19 ja Alue 0

21, Mariank. 39 ja 41Aluetyyppi kaupunkikortteli Peruskartta

Itäkoord 6820718Kohdetyyppi opetus

Pohjoiskoord 2486727Hist. tilatyyppi Rak lkm 3Nykyinen tilatyyppi Inventoitu 2

KuvausSvenska samskolan ­koulun kiinteistö sijaitsee Pyynikiltä loivasti itään laskevalla rinteellä.Kiinteistö rajoittuu Marian­, Satama­ ja Koulukadun kulmauksiin. Kiinteistöllä, tontinitälaidalla on vanha koulurakennus, jota on laajennettu. Tontin länsilaidalla on koulun vanhaoppilaskoti. Koulun tontin luoteisosa on avointa piha­aluetta, jota reunustaa Mariankadunvarressa puurivi. Vanha koulurakennus sijaitsee korttelin kulmassa, Satama­ ja Koulukadunristeyksessä. Oppilaskoti sijaitsee tontin korkeimmalla rinneosalla Mariankadun varressa.

Koulun kiinteistö rakennuksineen ja piha­alueineen liittyy Satama­ ja Koulukadun kohdallakaupungin ydinkeskustan tiiviiksi rakennettuun miljööseen. Tätä korostaa erityisesti vanhankoulun monumentaali rakennuksen karakteri ja 1900­luvun vaihteen arkkitehtuurityyli, jokaliittää sen alueen vanhojen kivitalojen yhteyteen. Myös vilkas ja leveä Satamakatu, joka ohjaaliikenteen ydinkeskustaan, ohjaa huomion kadun korkeiden kivitalojen yhtenäiseen julkisivuun. Katunäkymiä ohjaa yhtenäisten rakennusjulkisivujen lisäksi kadunvarsien lehtipuurivistöt,jotka reunustavat Satama­ ja Koulukatua molemmin puolin. Satamakatu on alueen vilkaspääkatu. Kevyt liikenne on ohjattu enemmän Koulukadun suuntaisesti. Satamakadunkaukonäkymissä lännestä itään näkyy Hämeenpuisto.

Svenska samskolanin Mariankadun puolelle avautuva koulunpiha, puurivit ja oppilaskotiliittyvät enemmän Pyynikin alueen huviloiden ja puistojen väljemmin ja matalasti rakennettuunmiljööseen. Tätä korostavat avoin piha­alue, pallokenttä, jonka länsilaidalla on vehreäpuurivistö. Myös vanhan oppilaskodin (nyt päiväkoti) huvilamiljööseen sovitettuarkkitehtuurityyli ja rakennuksen julkisivujen luonne korostaa yhteyttä Pyynikin alueeseen.Mariankadun puoleinen oppilaskodin sisäänkäynti ja kulkuyhteys kadulle on suljettu. Katusivuja ­tila on näin rauhoitettu liikenteeltä. Mariankatu on yksisuuntainen katu ja liikenne siltäsuuntautuu pääosin asuinrakennuksille ja tonteille. Katu on siksi hyvin rauhallinen luonteeltaan. Kaukonäkymissä kadun suuntaisesti pohjoisesta etelään on nähtävissä Pyynikin puistomainenviheralue.

Historia

Svenska samskolan i Tammerfors aloitti toimintansa Tampereella  vuonna 1895. Kaupunkilahjoittti vuonna 1898 koululle tontit nro 69, 70 ja 72 Tampereen kuudennesta kaupunginosasta,Pyynikin itäosasta, hiekkaharjun metsäiseltä osalta. Koulu valmistui vuonna 1902. Tontti sijaitsi1900­luvun vaihteessa Tampereen vanhan kaupunkikeskustan ulkopuolella, Pyynikinharjunmäntymetsien reunamilla. Keskustan asuin­ ja liikerakennusten ns. kaupunkikivitalojen

rakentamisen painopiste oli 1890­luvulla Hämeenkadun varressa. Hämeenpuiston vanhimman osanja Pyynikin itäisen osan välille rakennettiin kuitenkin 1890­luvulla ja 1900­luvun vaihteessa useitanäyttäviä koulurakennuksia, pääosin Koulukadun varteen. Yksi näistä kouluista oli Svenskasamskolan kivirakennus Koulukadun ja Satamakadun kulmassa. Rakennuksessa oli kolme kerrosta,kellari ja vintti. Julkisivujen korkeutta korostivat porrastorni ja räystäslinjan koristepäädyt.Valmistuttuaan rakennuksen lähiympäristössä, samassa korttelissa, ei ollut muita korkeitakivitaloja.

Koulun suurelle tontille sen lounaiskulmaan rakennettiin 1920­luvun puolivälissä lisäksioppilaskoti, asuntolaksi. Rakennus valmistui vuonna 1926. Se sijoittui Mariankadun varteen.Oppilaskodin yhteys koulurakennukseen toimi piha­alueen kautta. Rakennuksesta oli näkö­ jakulkuyhteys koululle. Oppilaskodin arkkitehtuurityyli ja toiminnalliset yhteydet Mariankadunpuolella sen sijaan liittyivät Pyynikin huviloiden rakennusmiljööseen. Rakennuksessa oli kolmekerrosta, kellari ja vintti. Rakennuksen päätyjä korosti voimakkaasti ulkoneva listoitus.Oppilaskoti, nykyinen ruotsinkielinen päiväkoti, sijaitsee nyt tontilla nro 6. Rakennuksessa onmyös yksityisasuntoja. Sen kiinteistötunnus on 106­0102­0006.

Tontin keskiosaan sijoittui todennäköisesti jo 1900­luvun alussa piharakennusrivi. Senrakennusaikaa ei tiedetä tarkasti. Piharakennuksessa oli mahdollisesti pihan huoltoon liittyvätvälinetilat. Vanhat piharakennukset on purettu. Nykyinen puinen ulkorakennus, varasto ja autotalli,rakennettiin 1980­luvulla. Sen rakennusmuodon ja ­tyylin esikuvana on mahdollisesti ollut pihanvanha piharakennusrivi. Tontin keskiosan historiallinen ja toiminnallinen yhteys, oppilaskodin jakoulun välillä, muuttui epäselvemmäksi, kun piharakennusrivin itäpuolelle korttelin sisäosaanrakennettiin kolmekerroksinen kerrostalo. Kerrostalo rakennettiin todennäköisesti 1930­40­luvulla.Sen tiili­seinämuuri rajaa koulun sisäpihaa ja oppilaskodin pihaa.

Koulun tontille rakennettiin vanhan koulun laajennus 1960­luvun puolivälissä. Koulurakennuksenjuhla­ ja voimistelusalia laajennettiin sen länsipuolelle uudisosalla, joka valmistui vuonna 1965.Gunnar Strömmerin suunnittelema moderni keltatiilinen ja tasakattoinen rakennus sovitettiinvanhan koulurakennuksen juhlasalin räystäslinjan korkeuteen sekä katusivun linjaan.Laajennusosan rakennusmuoto ja arkkitehtuurityyli poikkeaa merkittävästi vanhasta osasta.Laajennusosa sijaitsee nyt tontilla nro 4, kuten koulurakennuskin.

Vuonna 1974 koulun tontille rakennettiin jälleen laajennusosa, joka sijoittuu vuonna 1965 tehdynlaajennuksen yhteyteen, sen länsipuolelle. Kulttuurisäätiön rakennuksen suunnitteli Jaakko ja AnttiTähtinen ky. Sen rakennusmassa on aiempaa laajennusosaa matalampi ja sisäänvedetty tontinpihanpuolelle. Rakennuksen moderni arkkitehtuurityyli sovitettiin aiempaan laajennuosaansopivaksi. Rakennus on keltatiilestä ja tasakattoinen. Sen tiloissa toimii päiväkoti, kerho jaseurakunnan juhlasali. Rakennuksen tiloista on yhteys Svenska samskolanin tiloihin. Rakennus onerotettu omalle tontille nro 5. Sen kiinteistötunnus on 106­0102­0005.

Koulun kiinteistön piha­alueina olivat alkujaan pienempi sisäpiha ja sen länsipuolella nousevahiekkapintainen koulunpiha. Piha­alueella kasvoi 1900­luvun alussa hiekkaharjulle tyypillistämäntymetsää. Pihan puita kaadettiin 1900­luvun alkuvuosikymmenillä, kun raivattiin tilaakoululiikuntaa varten pallokentäksi. Piha­aluetta rajasivat myöhemmin  yksittäiset istutetutlehtipuut ja Satamakadun puolella lehmusten muodostama kadunvarsipuurivi. Koulukadun varressaoli myös lehmusten muodostama puurivi. Piha­alue oli hiekkapintainen ja se avautui näkyminMarian­ ja Satamakadun kulmaan. Koulun pieni sisäpiha oli alkujaan hiekkapintainen, muttalaatoitettiin myöhemmin. Laatoitus on uusittu hiljattain.  Oppilasasuntolan piha­alue olihiekkapintainen ja rakennuksen läheisyydessä kasvoi yksittäisiä lehtipuita. Pihan etelälaidalla,oppilaskodin lähellä, säilytettiin lämmitykseen tarvittavia halkoja. Nyt paikalla on oppilaskodinlaajennusosa.

Ympäristö ja pihapiiriKoulun tontin pohjoispuolella Satamakadun varressa on pääosin uusia asuin­ jaliikekerrostaloja. Koulun tontin läheisyydessä Koulukadun varressa on vanhoja asuinkivitaloja,vanha Talouskoulun rakennus ja vanha Satamakadun trikoon tehdas.  Kiinteistön länsilaidallaMariankadun varressa on huvilamaisia pienkerrostaloja ja Pyynikin alueen vanhojahuvilarakennuksia. Tontin luoteiskulmasta piha­alueelta on visuaalinen yhteys Marian puistonviheralueelle. Koulun tontin sisäpihalle ajetaan Mariankadun puolelta. Pihatie kulkee koulunvanhan oppilaskodin päädystä. Autopaikoitus on ohjattu piha­alueen ja korttelin keskiosaan,piharakennuksen läheisyyteen, tai Mariankadun puoleiselle piha­alueen reunalle. Piha­alue onhiekkapintainen, osin asfaltoitu ja pieni sisäpiha vanhan koulurakennuksen yhteydessä onlaatoitettu. Piha­alueen toiminnot ja istutukset ovat osin jäsentymättömiä, erityisestiautopaikoituksen osalta. Koulun pieni sisäpiha on selkeä toiminnallinen ja visuaalinenkokonaisuus, jota on hiljattain korostettu mm. valaisimilla ja istutuksilla.

Kaava  Asemakaava pvm 28.2.1995Suojelu Suojeltu asemakaavalla. Asemakaavamuutoshakemus 21.10.1993

Asemakaava vahvistettu 4.1.1995Asemakaavamuutoshakemus 20.9.2005

Kirjalliset lähteet  Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereenkaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98.Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. 1986.Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto. By/3/1985.Anttila, Tupu. 1995. Pyynikki Tampereen helmi.Rasila, Viljo. 1984. Tampereen historia 2. Tampereen kaupunki.Voionmaa, Väinö. 1907­1910. Tampereen kaupungin historia III osa.Tampereen historia viime vuosikymmeninä (1856­1905). Tampereenkaupunki.Wäre. Ritva. 1989. Ars 4, Suomen taide. Kaupungistuvan yhteiskunnanrakennustaide. Koulurakennukset. Kustannusosakeyhtiö Otava.Löfman, Anita. 1995. Hundra år av gemenskap 1895­1995.Svenska samskolan i Tammerfors 1895­1945. Tampere. Helsinki1949.Svenska samskolan i Tammerfors 75­årsmatrikel 1895­1970.1970.Tampere.

Suulliset lähteet Githa Jenssen

Kulttuurihistoriallinen arvo

Rakennushist. arkkitehtoninen

Historiallinen sivistyshistoria

Ympäristöarvo maisemakokonaisuus

Perustelu Kiinteistön vanhat rakennukset ovat rakennustaiteellisesti erittäinarvokkaita ja ne edustavat asemansa, rakennustyylinsä sekäkarakterinsa mukaisesti alueen vanhinta ns. kaupunkikivitalojenaikakautta 1900­luvun vaihteessa ja 1920­luvulla. Rakennukset ovatsivistyshistoriallisesti merkittäviä. Koulun toiminnallinen jahistoriallinen yhteys lähiympäristöön on hyvin kertova. Koulurakennus

 ja oppilaskoti kertovat Tampereen ruotsinkielisen opetuksenjärjestäytymisestä kaupungissa 1800­luvun lopulla sekäsisäoppilaitosmaisesta asumismuodosta koulun oppilaskodissa.Kiinteistön rakennukset ja niiden yhteinen piha­alue muodostavatkorttelissa ja katukuvassa maisemakokonaisuuden, joka on hyvinkertova. Kiinteistön rakennukset liittyvät luonteensa mukaisestilähiympäristöön ja katutilaan. Kiinteistöä koskevat muutokset ovatympäristössä hyvin luettavissa. Uudet laajennusosat vanhan koulunyhteydessä on yritetty sovittaa 1960­70­luvun suunnittelu­periaatteiden mukaan kiinteistön vanhojen rakennusten yhteyteen.Laajennusosien sovittaminen tontille ei ole täysin onnistunut.Arkkitehtoninen ja visuaalinen maisemakokonaisuus koulurakennuksen ja laajennusten yhteydessä ei ole tasapainoinen.

Arvoluokka 1

Lisätietoja, toim.pidesuos.  On säilytettävä: Kiinteistön rakennukset, piha­alue, kiinteistölläolevat pienmaisemat, puurivit ja yksittäispuut.

Rakennusten ja piha­alueen toiminnallinen sekä historiallinenyhteys tulee säilyttää. Pienmaisemat pihapiirissä tulee säilyttää.Näkymät piha­alueella (perinteinen koulun piha) sekäkaukonäkymät Satama­ ja Mariankadulta kiinteistölle tuleesäilyttää.

Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulee tehdätarkkaan harkiten ja rakennusten sekä piha­alueenkulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Erityisestion huomioitava suunnittelussa kiinteistökokonaisuus, erittäinmerkittävien rakennusten lähiympäristö, muutosherkät koulunpiha­alueen keskiosa (nyt osin ahdas ja jäsentymätön) japerinteisen pallokentän länsilaita.

Liitteet Kiinteistökuvaliite 0106­0102­0004; 005; 0006,Rakennuskuvaliitteet 106­0102­0004 nro 1 ja 106­0102­0006 nro 2

ValokuvatInventoija Minna Halonen

27.6.2006Tallentaja Minna Halonen

29.6.2006

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004  INVENTOINTIRakennus nro 001KIINTEISTÖKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS

Julkisivut ja pääsisäänkäynti pohjoisesta,Satamakatu.

Julkisivu idästä, Koulukatu.

Julkisivu pohjoisesta, Satamakatu. Lisärakennusten julkisivu pohjoisesta,Satamakatu.

Näkymä pihalta, etelä. Vasemmallasamskolanin tiiliset lisärakennukset.Oikealla Svenska samskolanin pihanpuoleinen julkisivu.

Näkymä koulun sisäpihalta, etelä. Kaksitiilistä lisärakennusta.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0006 I TAMMERFORS/ INVENTOINTIRakennus nro 002KIINTEISTÖKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS

Julkisivu lännestä, Mariankatu.  Pihajulkisivu idästä.

Pihan puoleinen pääty pohjoisesta.

Eteläpääty Mariankadulta.

Näkymä pihanpuoleiselta sisäänkäynniltä,länsi. Päiväkodin leikkikenttä, vastapäisetasuinrakennukset, punainen lautavuorattupiharakennus, osa Svenska samskolania jasen katto sekä osa lisärakennusta.

Piha­alue pohjoisesta. Elevhemmet:npohjoispääty, leikkikenttä, piharakennussekä viereisten tonttien asuinrakennuksia.

RAKENNUSLOMAKE Rakennus 1

Kiinteistö 1 Rakennus id 1 Rno 0106­0102Rakennustyyppi koulu PohjakaavaNykyinen käyttö opetus Rungon muotoAlkuperäinen käyttö opetus Ullakko  x Kellari  xSuunnittelija Arkkitehti/yksilollinen Perustus LohkokiviSigneeraus/vuosi Runko TiilimuurausRakentamisaika Vuoraus Sileä rappausRak.vuosi 1902 Katemateriaali Pelti ­saumattuRak.vuosikymmen Katon muoto AumaRak.vuosisata KuistiKorjausvuodet 1960­80­90­luku Kuistin kattomuotoKerrosluku 3

KuvausSvenska samskolan sijaitsee korttelin kulmassa ja alueen pääkatujen risteysalueella maisemanhuomiopisteenä keskeisellä paikalla. Rakennuksen näyttävä pitkä julkisivu kiinnittää huomiotaKoulukadun suuntaisesti. Pyynikille loivasti nousevalla rinteellä Satamakadun puoleinenjulkisivu näyttää hiukan matalammalta. Julkisivu on sileäksi rapattu ja sen väri on okrankeltaiseen taitettu valkoinen. Kivijalka on graniitista (hienoksi hakattu pinta) ja ladottu sekämuurattu lohkokivien tapaan.

Julkisivuilla kiinnittyy huomio Koulukadun puoleiseen korkeaan kerrosalaan sekä ikkunoidensymmetrisiin riveihin. Satamakadun matalammalla julkisivulla ikkunoiden sommitteluvaikuttaa vapaammalta. Sivulla korostuu räystäslinjan koristepäädyt. Suippokaariaukkoisetikkunat ylemmissä kerroksissa ja pieniruutuiset ikkunat alakerroksessa luovat vaihteluaulkoasun aukotukseen. Juhla­ ja voimistelusalin ikkunaruususton molemmin puolin onseinässä valurautaiset muurinhaka­ ja kipsikoristeet.

Pihasivut on jäsennetty ja detaljoitu vaatimattomammin kuin katusivut. Ikkunoidennauharivistöt korostavat kerrosten sivukäytäviä. Kerrosten ikkunat ovat eri malliset. Ylinnä onsuippokaariaukkoiset ikkunat. Sisäpihan sisäänkäynnin yllä on ruusustoaiheinen ikkuna.

Julkisivun aukotus porrastornin kohdalla on vapaampi sommittelultaan, kuin katusivujenaukotus muuten. Pääsisäänkäynti on kooltaan yllättävän vaatimaton. Sitä kehystääyksinkertainen kaarilista ja listan konsolikoristeet. Ikkunat porrastornin toisessa jakolmannessa kerroksessa ovat korkeita ja kapeita. Ne luovat liikettä ylöspäin. Porrastorninvolyymi hallitsee julkisivua. Tornin huipulla on kellotornia muistuttava koristelistoitus japaanukattoa muistuttava katteen pellitys.Tornin huippu on muodoltaan kuin pieni kellotorniaukkoineen. Tornihuippu on koristeltu renessanssi­tyylisin detaljein.

Porrashuone on koulurakennuksen näyttävin rakennusosa niin ulko­ kuin sisäasultaan. Senmateriaaleissa ja muodoissa on käytetty ajan arkkitehtuurityylin mukaisia detaljeja, kivitavaraa ja väritystä. Porrashuoneen, kuten rakennuksen ulkoasun värit ovat nyt todennäköisestimuutettu alkuperäisiä värejä vaaleammiksi muutostöiden yhteydessä. Ulkoasu on okrankeltaisella taitettu valkoinen.

Porrashuone ohjaa kulkua eri kerroksiin ja jakaa porrashuoneen aukkojen kautta näkymätrakennuksen sivukäytäville ja porrashuoneen käytäville sekä itse portaikkoon läpi kerrosten.Portaikon seinillä on paikoin pilasterikoristeita, joissa on uurroksia. Myös kaariaukoissa on

uurroskoristeita. Portaikon lattioiden kivilaatoissa on jugend­tyylinen koristeornamentti.Porrashuoneen päätila on toisen ja kolmannen kerroksen välitasanteella, jossa avautuvat korkeatsuippokaari­ikkunat ja nelilehti­ikkunat. Välitasanteelta nousee kolmanteenkerrokseen näyttävä portaikko kaiteineen. Portaikon yläosaan kaariaukon molemmin puolin onseinään maalattu vaakuna­aiheiset koristeet. Kaiteiden päässä on uudet jalalliset lyhtyvalaisimet.Tornihuipun kattopalkisto näkyy kattopinnan tasoitteen alta.

Sisätiloissa rakennuksen hyvin säilyneinä erityispiirteinä korostuvat tälle koulurakennustyypilleominaiset sivukäytävät, porrashuoneet, luokkahuoneiden rivistöt, aulatilat ja juhlasalin,opettajanhuoneen sekä kanslian korostettu aukotus. Rakennuksen eteläpään porrashuoneessa onhyvin säilyneet rappukaiteet. Porrashuoneen alkuperäistä koristemaalausta on otettu esiin toisen jakolmannen kerroksen välissä. Ikkuna­aukkojen puitejako on säilynyt hyvin kuten myös koulunpeiliovet. Ovien ja ikkunoiden kahvat, rappukaiteet ja erilaiset listoitukset ovat säilyneetvaihtelevasti eri kerroksissa.

HistoriaSvenska samskolan rakennettiin vuosina 1901­02. Koulun suunnitelmaluonnokset piirsiarkkitehti August Krook vuonna 1900. Krook toimi koulussa piirustuksen opettajana ja tunsikoulun tarpeet. Hän laati myös alustavat kustannuslaskelmat. Uuden koulun rakentamisestavastaava komitea tilasi luonnospiirustukset myös toiselta arkkitehtitoimistolta, mutta Krookinehdotus ja fasadipiirustukset katsottiin lopulta parhaimmiksi. Toimikunnan asiantuntijoidenmielestä "koulurakennuksen fasadien ulkoasun toivottiin olevan enemmän yksinkertaiset jaarvokkaat".August Krook hallitsi selvästi ajan arkkitehtuurityylin, detaljimallit ja fasadien jäsennystavat.Hän suunnitteli rakennuksen ulkoasun "modernin gotiikan" muotokielen mukaan, mikä viittaasiihen, että hän käytti vapaasti ajan ns. eklektisen gotiikan muotoelementtejä ja mallejasuunnittelussa. 1900­luvun vaihteen arkkitehtuurin kentällä uusgotiikan tyyli tulkittiinromanttiseksi ja toisaalta orgaaniseksi. Uusgotiikan rakenne­ ja muotoratkaisut:suippokaariset holvi­ ja ikkuna­aukot, portaaliaukot pylväineen, kimppupilarit, koristepäädyt,ruusuikkunat, kärkikoristeet kukka­aiheineen jne. olivat sekä kansallisen, että kansainvälisenjugend­tyylin perusta. Svenska samskolanin rakennusosien sommittelussa, aukkojenjäsennyksessä ja detaljeissa on nähtävissä sekä uusgotiikan että  varhaisen Jugendintyylipiirteitä. Jugend­tyylin mukainen vapaampi aukotus ja detaljien jäsennys esiintyväterityisesti porrastornissa. Koulun sisätiloissa kiinteät kalusteet, monet pintamateriaalit jakoristedetaljit suunniteltiin erityisesti jugend ­tyylin mukaisiksi.

Valmistuttuaan koulurakennuksessa oli kolme pääkerrosta, kellari­ ja vinttikerros. Senpohjakaava perustui ns. sivukäytäväkoulun malliin, jossa luokkahuoneet sijaitsevatrakennuksen ulkosivustalla (Koulukadun puolella) ja niitä yhdistävät käytävät sisäpihanpuolella. Luokkahuoneiden rivistöt sijoitettiin Koulukadun puoleiselle sivulle kolmessakerroksessa. Luokkia korostavat julisivussa nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Satamakadunpuoleista sivua hallitsi voimistelu­ ja juhlasali toisessa kerroksessa. RakennuksenL­muotoinen massa sijoittui tontille pääjulkisivut Koulu­ ja Satamakadun suuntaisesti.Pääsisäänkäynti oli katujen kulmasta, porrastornin portaalista. Sisäpiha oli suojaisa ja avautuilänteen.

Rakennuksen tärkeimpiä rakennusosia ja ulkoasun muotoelementtejä olivat: fasadienräystäslinjan koristepäädyt, joissa oli päätylistat ja kärkikoristeet, porrastorni (porrrashuone),suippokaariaukkoiset ikkunat ja portaalit, nauhamaisesti sijoitetut luokkahuoneiden ikkunat,salin ikkunoiden ruusustoaihe kolmilehtineen sekä sisäänkäyntien kaariaukotkoristelistoineen. Koristepäädyt sijoitettiin ylimmäksi kattolinjaan korostamaan mm.porrastornia ja sen asemaa sekä sisäänkäyntiä. Koristepääty sijoitettiin myös korostamaanjuhlasalia. Juhla­ ja voimistelusalin ikkunat kaikilla sivuilla olivat näyttävät ruusustoineen.

Rakennuksen tärkeimpiä tiloja ja sisäasun muotoelementtejä olivat: porrashuone,sisääntulohalli, sivukäytävät, luokkahuoneet, voimistelu­ ja juhlasali. Näitä korostettiinikkuna­ ja oviaukkojen muodoilla, seinämaalauksilla, komeroilla, kaiteilla, kivilaatoin japylväsaihein. Voimistelu­ ja juhlasalin asemaa korosti toisen kerroksen avoin ja valoisa halli,josta avautuivat suuret pariovet saliin. Porrashuoneesta astuttaessa toiseen kerrokseenhallitsivat kerroksen yleisnäkymää sali ja sen edessä oleva käytävähalli.

MUUTOKSET

Merkittävin muutos koulurakennuksen runkomuotoon ja ulkoasuun on tehty rakentamallalaajennusosat Satamakadun puoleisen siiven jatkoksi vuonna 1965 ja 1974. Juhla­ javoimistelusalin länsisivu ruusustoikkunoineen purettiin tuolloin. 1980­90­luvulla on tehtymuutoksia rakennuksen sisätiloissa useaan otteeseen. Ulkoasun muutoksista on huomattavamyös päätykoristeiden poistaminen koristepäädyistä 1960­luvulla. Vinttitilojen rakentamisenyhteydessä 1990­luvulla kattolappeelle lisättiin lapeikkunat, jotka eivät ratkaisevastimuuttaneet alkuperäistä ulkoasua.

Kellari

Kellarissa oli alkuperäisten piirustusten mukaan Koulukadun sivulla kolme asuinhuonetta,joissa oli liedet ja pönttöuunit. Huoneistoissa asuivat todennäköisesti koulun talonmies javahtimestari perheineen. Vielä 1960­luvun lopulla näissä tiloissa oli talonmiehen,vahtimestarin ja siivoojan huoneet. Kellariin oli sijoitettu 1900­luvun vaihteessa useampisisä­wc. Wc­tilat oli sijoitettu sisäpihan puolella rakennuksen eteläpäähän ja länsipäähän.Näihin tiloihin oli sisäänkäynti kellarirapuista sisäpihan puolelta. Kolmas wc­tila oli kellarissa lähinnä porrashuonetta. Sinne kuljettiin sisäkautta. Wc­tilojen paikka kellarikerroksessa onsäilynyt alkuperäisen aseman mukaisena. Niiden kokoa on muutettu. 1960­luvulla tehdynlaajennusosan kellariin rakennettiin mm. puutyötila. 1970­luvulla tehtyyn laajennusosaansuunniteltiin mm. arkisto, partiolaisten kerhohuone, kielistudio ja tekstiilityöluokka.

Kellarin tilat muutettiin pääosin opetustiloiksi vuonna 1981 ja samassa yhteydessä ontodennäköisesti uusittu wc­tiloja. Koulukadun sivulle vanhoihin huoneistoihin rakennettiinopetuskeittiö. Kellarikäytävää käytettiin puutyötilana. Nykyinen musiikkiluokka,porrashuonetta lähinnä, on korjattu hiljattain avaamalla aiemmin suljettu kaariaukko kahdenkellarihuoneen ja varaston välillä.

1. kerros

Kerroksen päätila, porrashuoneesta avautuva halli ja käytävät sekä luokkahuonejakoKoulukadun puolella ovat säilyneet hyvin. Muutoksia tehtiin 1980­90­luvulla hallin vanhoihinnaulakkotiloihin, joissa Satamakadun puoleinen naulakko muutettiin luokkahuoneeksi jasisäpihan puoleinen naulakkotila huoneeksi. Länsipään vanhaan luokkahuoneeseen uusittiinterveydenhoitajan huone. Huone jaettiin väliseinin. Koulukadun puolella eteläpäänsisäänkäynti suljettiin ja sen portaikon kohdalle rakennettiin huone. Portaikon ikkuna­aukonyläosa jäi uuden huoneen lattiatasoon. Huoneessa säilyi osa vanhoja seinämaalauksia, jotkajäivät uutta rakennettaessa lattiatasoon. Portaikon sisäänkäynti jätettiin ulkoasussamuuttamatta. Eteläpään sisäänkäyntien yhteydessä ollut naulakkotila, portaikon ja sivukäytävän välisessä eteisessä, muutettiin mm. wc­tiloiksi . Sisäpihan sisäänkäynnit eteläpäänportaikkoon, kellarikerrokseen ja länsipäähän ovat säilyneet alkuperäisen aseman mukaisina.Ulko­ovia ja niiden yllä olevia katoksia on uusittu. Ensimmäinen kerros on nyt pääosinala­asteen käytössä.

2. kerros

Toiminnallisesti tämä on koulun pääkerros. Sinne sijoittuu edelleen opettajanhuone, kanslia ja juhlasali. Suurimmat muutokset on tehty juuri näissä tiloissa.

Juhla­ ja voimistelusali uusittiin laajennusosan rakentamisen yhteydessä 1960­luvulla.Länsisivu  yhdistettiin laajennusosaan. Länsisivun ikkuna­aukot purettiin. Salin Satamakadunpuoleinen kaari­ikkuna ruusustoineen säilytettiin. Salin yhteydessä olleet pukuhuoneen aukoton suljettu todennäköisesti samalla, kun kansliaa jatkettiin 1980­luvulla. Salin toisen jakolmannen kerroksen väliset lunettikaariaukot (auki kokoelmahuoneeseen) suljettiin ja niidenkoristekaide jäi levytyksen alle. Kattopalkisto jäi uuden kattorakenteen alle. Salin kaksipääovea käytävän hallin puolella uusittiin vasta kaksi vuotta sitten. Samaan aikaan otettiin esiinpeitetty lunettiaukkojen koristekaide ja seinien pilasteriaiheiden koristeita.

Opettajanhuone oli alkuperäisen tilajäsennyksen mukainen vielä 1950­luvulla. Opettajanhuoneen edustan kaariaukko, kapea eteistila ja oviaukko  uusittiin purkamalla väliseinä jalaittamalla pariovet ennen avoimeen kaariaukkooon. Opettajan huonetta laajennettiin avaamalla aukko sen viereiseen luokkahuoneeseen. Nämä muutokset on voitu tehdä vasta 1980­luvullasamoihin aikoihin kanslian muutoksen kanssa. Kansaliaa uusittaessa vanhat pukuhuoneetotettiin kansliatiloiksi (wc­tilat ja rehtorin huone).

3 kerros

Kerroksessa on säilynyt hyvin alkuperäinen judeng­tyylinen sisustus, sivukäytävän puulattia jakäytävältä avautuva luokkahuonejako alkuperäisen tilajäsennyksen mukaisena. Jugend­tyylisetkirjakaapit sijaitsevat käytävähallissa, entisen kokoelmahuoneen sivulla. Vanhastakokoelmahuoneesta voimistelusaliin avoinna olleet kaariaukot (kaksi lunettikaariaukkoa)suljettiin ja huone muutettiin oppilaiden käyttöön. Huone jaettiin levyseinällä. Eteläpäähänsivukäytävää on rakennettu levyseinäinen varasto, jonka käytävän puolelle on upotettulasivitriini täytetyille eläimille.

Vintti ja porrashuone

Vinttikerros muutettiin opetuskäyttöön rakentamalla sinne luokkahuoneita 1990­luvulla.Vinttikerroksen arkkitehtuuri ja sisustus ovat aivan uutta. Vintin arkkitehtuurisuunnittelustavastasi Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen ky.

Porrashuoneessa on muutettu lähinnä seinäväri, ja mahdollisesti poistettu seinämaalauksia.Porrashuoneen kaikki lyhdyt ja seinälampetit uusittiin 1980­luvulla.

Kulttuurihistoriallinen arvoRak.historiallinen arkkitehtoninenHistoriallinen sivistyshistoria

Ympäristöarvo maisemallisesti keskeinen sijainti

Arvojen perustelu Koulu on rakennustaiteellisesti ja arkkitehtonisesti erittäinmerkittävä. Sen arkkitehtuurityyli on säilynyt hyvinpuhdaspiirteisenä. Rakennuksen ulko­ ja sisäasussa onerotettavissa ns. modernin uusgotiikan ja jugend­tyylin varhaisettyylipiirteet. Rakennus omaa suuren intensiteetin. Rakennus on

myös  rakennusteknisesti arvokas, sillä siinä on säilynyt ns.kalorifeerilämmityksen hormijärjestelmä, juhlasalin, aulatilojenja porrashuoneen kattojen palkistorakenne. Rakennuksensisätiloissa on säilynyt hyvin porrashuoneen ja sivukäytävienJugend­kalusteet sekä seinämaalauksia. Myös ikkuna­aukkojenpuitteet, kahvat, ikkunalaudat, rappukaiteet, rakennuksen peiliovet ja ovien kahvat ovat säilyneet hyvin detaljeineen. Rakennus onsivistyshistoriallisesti erittäin merkittävä, sillä se kertoo hyvinTampereen kaupungin ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestäja järjestäytymisestä 1800­luvun lopulla. Rakennus on osin myös tapahtumahistoriallisesti arvokas, sillä sen toiminnallisiinyhteyksiin liittyy ruotsinkielisessä yhteisössä tunnettujaopettajia ja koulun tapahtumia. Rakennus sijaitsee korttelinkulmassa maisemallisesti keskeisellä paikalla.Monumentaalirakennus julkisivuineen rajaa katutilaa näyttävästi.Arvorakennuksen asemaa korostavat Satama­ ja Koulukadunpuurivistöt.

Kunto Hyvä Luokitus

Lisatietoja Kohteessa on säilytettävä kokonaisuutena rakennuksenrunkomuoto ja ulko­ sekä sisäasun tyylilliset ominaispiirteet.Erityishuomiota on kiinnitettävä sivukäytäviin, porrashuoneisiin,  porrastornin aukotukseen, tornihuippuun ja julkisivujenkoristepäätyihin. Säilytettävät ulko­ ja sisäasun tyylillisetominaispiirteet ovat: sileä rappaus, ikkuna­ ja oviaukotus,aukkojen suippokaarimuoto ja ruusustot, ruodeholvit, peiliovienveistetyt korosteet ja uurrokset, ikkunoiden puitteet jasisäasussa ikkunalaudat, paikoin säilyneet puulattiat ja kiinteätkalusteet, porrashuoneiden rappukaiteet, ovien kahvat jalattioiden kivilaatat.

Näitä korjattaessa on huomioitava erityisen tarkasti rakennuksen tyylilliset perinteet detaljeineen, perinteiset materiaalit, värit,rakennus­ ja valmistusmenetelmät.

Tallentaja Minna Halonen29.6.2006

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSJULKISIVU DETALJIT

Portaali Koulukadun ja Satamakadunkulmassa.

Koulukadun puoleinen portaali.

Osa Koulukadun puoleista julkisivua.Erityispiirteinä koristepääty sekä ikkuna­aukotuksen symmetria.

Osa Satamakadun puoleista julkisivua.Erityispiirteinä koristepääty sekä Juhlasalinruusustoikkuna.

Kulmatorni ja koristepääty kuvattunapohjoisesta, Satamakatu.

Julkisivu sisäpihalle. Vasemmalla osatiilistä lisäosaa.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004  INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSKELLARIKERROS

Musiikkiluokka Koulukadun suuntaan. Teknisentyön luokka, pohjoinen pääty.Ikkunat sisäpihalle.

Teknisentyön luokka, eteläinen pääty. Nykyinen kotitalousluokka, entisiäasuntoja.

Partiolaisten tilat. Ikkunat Satamakadulle.  Partiolaisten tilojen kattoholvit. Holvittoistuvat myös joissain muissa kellaritilojenkatoissa.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004  INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

KELLARIKERROS

Ulko­ovi sisäpihalle, länsi­seinä. Oviteknisentyön tiloissa.

Pääportaikosta tuleva ovi kellariin ja katonholvi. Rappuset johtavat alas kellariinKoulukadun suuntaisesti. Kuva kellaristapäin.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS1. KERROS

Satamakadun puoleinen pohjois­käytäväkuvattuna lännestä.

Koulukadun puoleinen itä­käytävä kuvattu­na pohjoisesta. Ikkunat sisäpihalle, luokkiinvievät ovet kadunpuolella.

Koulukadun puoleinen itä­käytävä kuvattu­na etelästä. Vasemmalla käytävälle johtavaovi, keskellä ovi pieneen huoneeseen jaoikealla ovet luokkahuoneeseen.

Koulukadun puoleisen sisäänkäynnin enti­nen porrashuone, nykyisin erillinen huone.Lattiataso vanhan portaikon yläpäässä.

Pihanpuoleinen sisäänkäynti. Näkymä vanhan puolen käytävältä raken­nuksen lisäosan sisäänkäyntiin.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

1. KERROS DETALJIT

Pihanpuoleisen sisäänkäynnin pyöreä ik­kuna. Samanlaisia ikkunoita myös muuallarakennuksissa. Satamakadun puoleinensiipi.

Satamakadun puoleinen pohjois­käytäväkuvattuna idästä. Kadunpuolella ovet enti­seen naulakkotila, nykyisin kirjasto. Pihan­puolella entinen naulakkotila, jonka aukoton peitetty, nykyisin luokka. Alkuperäisestämallista 1990­luvulla valmistetut naulakot.

Koulukadun puoleisen sisäänkäynnin ylä­puolella olevan huoneen lattianrajassa ole­vat jugend­tyyliset koristemaalaukset.Huone on ollut ennen portaikko.

Lattian rajaan jäävä ikkuna. Ikkuna on osalattian alapuolella jatkuvaa ulko­ovea.

Alkuperäinen ovisuunnitelma. Pohjois­käytävä.

Alkuperäinen liikuntasalin kattopalkkiensuunnitelma. Pohjois­käytävä.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS2. KERROS

Näkymä pääportaikon sisääntulosta. Edes­sä ikkunat sisäpihalle. Oikealle jää käyntiliikuntasaliin. Vasemmalle jää Koulukadun­puoleinen itä­käytävä.

Näkymä itä­käytävältä 2. kerroksen aulaan.Oikealla pääportaikosta tuleva ovi. Keskel­lä nykyiseen kansliaan ja rehtorin työhuo­neeseen johtava kaariaukko. Vasemmallavoimistelusaliin johtavat pariovet.

Koulukadun puoleinen itä­käytävä. Va­semmalla sisäänkäynnit luokkahuoneisiin.Vasemmalla ikkunat sisäpihalle. Suoraanedessä käynti eteläpäädyn porrashuonee­seen.

Kaariaukko Satamakadun puoleisella sei­nällä. Käynti kansliaan ja rehtorin työhuo­neeseen.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS2. KERROS

Opettajanhuoneeseen johtava ovi ja levy­tetty kaariaukko. Koulukadunpuoleinenseinä.

Näkymä Koulukadunpuolelta opettajan­huoneesta käytävälle.

Voimistelusalin vanha osa. Satamakadunpuoleinen seinä.

Voimistelusalin uutta osaa. Näkymä saliinjohtavilta pariovilta idästä. Kuvan oikeastaja vasemmasta reunasta kulkee vanhanvoimistelusalin raja.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

2. KERROS DETALJIT

Pariovi pääportaikkoon. Luokkahuoneen pariovi.

Oikealla pariovieteläiseen porrashuonee­seen. Vasemmalla pariovi luokkahuonee­seen.

Voimistelusalin koristellut pilasterit. Ylhääl­lä vanha kaariaukko, levytetty umpeen,jonka kaide on alkuperäinen. Vasemmalla,kuvan ulkopuolella on toinen samanlainenkaiteellinen kaari.

Puisen ikkunalaudan vaurioitunut pintakä­sittely. Ikkuna sisäpihalle päin.

Alkuperäinen puhujanpönttö. Sijoitettuvoimistelusalin ovien eteen.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS3. KERROS

Koulukadun puoleinen käytäväpääportaikolta päin. Vasemmallaluokkahuoneiden ovet.

Koulukadun puoleinen käytävä etelästäpäin. Vasemmalla ikkunat sisäpihalle päin.

Luokkahuone. Ikkunat Koulukadulle päin.

Porrashuoneeseen johtava ovi ja käytävä.Vasemmalla ovi luokkahuoneeseen.Oikealla ovi varastotilaan.

Eteläpäädyn porrashuoneeseen johtavaovi vasemmalla. Keskellä varasto (eialkuperäinen) ja vitriini. Oikealla oviluokkahuoneeseen.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

3. KERROS DETALJIT

Pääportaikkoon johtava ovi.

Kaksi Jugend­tyylistä kaappia länsi­seinällä.

Ks. viereinen.

Kaapin koristeelliset lukot. Kaapin koristeellinen sarana.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSPÄÄPORTAIKKO

Näkymä ulko­ovelle 1. kerroksesta. Pää­sisäänkäynti Satamakadun ja Koulukadunkulmassa. Portaikko jakautuu kahteen si­vuilla kiertävään portaikkoon, jotka yhdisty­vät keskellä toisiinsa. Tämä toistuu jokakerroksessa.

Pääsisäänkäynti. Portaikon lamput eivätole alkuperäisiä

Kuva 1. kerroksesta. Ikkunasta näkymäSatamakadulle. Käytävän päästä oikeallaportaat 2. kerrokseen.

Kuva 1. kerroksesta. Ikkunasta näkymäKoulukadulle. Käytävän päästä vasemmal­la portaat 2. kerrokseen.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

PÄÄPORTAIKKO

Portaikon kaariaukot. Kaariaukot koristavatporraskäytävän sisäseinämiä.

Näkymä 1. ja 2. kerroksen välitasanteeltaalas 1. kerrokseen Koulukadun puolelle.Näkymä toistuu myös Satamakadun puo­lelle.

Näkymä 2.kerroksesta alas välitasanteelle. Vanha kattokoriste 2. kerroksen välitasan­teella.

2. kerrokseen johtava ovi. Kuva Satama­kadun puolelta.

2. kerroksen alkuperäinen ovenkahva.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

PÄÄPORTAIKKO

2. kerros, ikkunasta näkymä Satamakadul­le. Portaat ylös käytävän päässä oikealla.

2. kerros, ikkunasta näkymä Koulukadulle.Portaat ylös käytävän päässä vasemmalla.

Näkymä ylös 2. ja 3. kerroksen välitasan­teelle. Kuva 2. kerroksesta Satamakadunpuolelta.

Kaaren koristeuurrokset. Uurroskoristelutoistuu koulun eri kaariaukoissa ja pilaste­reissa.

2. ja 3. kerroksen välitasanteen jugend­penkki.

Koristeelliset lattialaatat, jotka toistuvatkoko portaikon kerros­ ja välitasanteilla.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

PÄÄPORTAIKKO

Näkymä 2. ja 3. kerroksen välitasanteeltaalas 2. kerrokseen Satamakadun puolelle.

Näkymä 2. ja 3. kerroksen välitasanteeltaalas 2. kerrokseen Koulukadun puolelle.

Näkymä 2. ja 3. kerroksen tasanteelta 3.kerroksen ovelle. Seinällä vaakuna­aiheiset koristemaalaukset.

Näkymä 2. ja 3. kerroksen välitasanteeltaalas. Kuva Satamakadun suunnasta.

3. kerroksen välitasanne avautuu avaranatilana. Seinällä koristeelliset pilasterit sekäikkunat. Ikkunat Satamakadulle.

Näkymä 2. ja 3. kerroksen välitasanteeltaylös. Kuva Satamakadulta päin.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSETELÄPÄÄDYN PORTAIKKO, SISÄÄNKÄYNTI SISÄPIHALTA

Ulko­ovi sisäpihalta. Ovi vanhasta portaikosta Koulukadun puo­lelta. Portaikko muutettu huoneeksi.

Näkymä Koulukadun vanhasta portaikostaporrashuoneeseen. Huoneen nykyinenlattiataso portaiden ylimmällä tasanteella.

Vanha aukko 1. ja 2. kerroksen välissäpohjois­seinällä. Koristemaalaukset ovatrekonstruktio alkuperäisistä.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

ETELÄPÄÄDYN PORTAIKKO

Näkymä 1. kerroksesta 2. kerroksen väli­tasanteelle

1. ja 2. kerroksen välisen ikkunan kahva.

Näkymä 3. kerroksesta alas välitasanteel­le.

Porrashuoneen alkuperäiset rautaiset kai­teet ja kaidepuut.

3. Kerroksen pohjois­seinään jätetty frag­mentti alkuperäisestä koristemaalauksesta.

3. kerroksen ja vintin välisen tasanteenikkuna.

TAMPERE   SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS/106­0102­0004 INVENTOINTIRakennus nro 001RAKENNUSKUVALIITE

ETELÄPÄÄDYN PORTAIKKO

Käynti portaikkoon 3. kerroksen Kouluka­dun puoleiselta käytävältä.

Porraskäytävään Koulukadun puoleiseltakäytävältä johtava ovi, 3. kerros.

RAKENNUSLOMAKE Rakennus 2

Kiinteistö 1 Rakennus id 2 Rno 0106­0102Rakennustyyppi päiväkoti PohjakaavaNykyinen käyttö hoitoala Rungon muotoAlkuperäinen käyttö asuminen Ullakko  x Kellari  xSuunnittelija Arkkitehti/yksilollinen Perustus LohkokiviSigneeraus/vuosi Runko TiilimuurausRakentamisaika Vuoraus Sileä rappausRak.vuosi 1926 Katemateriaali Tiili ­keraaminenRak.vuosikymmen Katon muoto SatulaRak.vuosisata KuistiKorjausvuodet 1980­luku Kuistin kattomuodotKerrosluku 3

KuvausSvenska elevhemmet sijaitsee Mariankadun katutilassa ja maisemassa siten, että rakennuksennäyttävä pääjulkisivu on kadulle. Rakennuksen pääty korostuu lähestyttäessä rakennustapohjoisesta Mariankadulta. Rakennuksessa on kolme pääkerrosta, kellari ja vinttikerros.Rakennuksen runko on korkea, suorakaiteen muotoinen ja kattokulma on melko jyrkkä.

Rakennus on tyyliltään 1920­luvun uusklassismia. Siinä korostuvat julkisivujen keskiakselit,pääsisäänkäynnit ja ns. juhlakerroksen asema (toinen kerros). Mariankadun pääsisäänkäynti onsuljettu. Juhlakerroksen ikkuna­aukkojen edessä on koristekaide ja ikkunoiden yllä onlunetti­koristekenttä ornamentteineen. Rakennuksen sileäksi rapattu ulkoseinä on väriltäänruskealla taitettu valkoinen.

Päätyjen voimakkaasti ulkonevat simssilistat ovat uusklassismille tyypilliset. Lista onpäädyssä katkoinen kissanlaudan tapaan. Päätyjen ikkuna­aukotus on pelkistetty. Keskilinjassanousevat kapeat ikkuna­aukot jatkuvat vinttikerrokseen, jossa on kolmen kapean ikkunanryhmä. Pohjoispäädyssä on sisäänkäynti ja oven smyygeissä on harkkokoristellut pilasterit.

Pihasivulla on ulos vedetty pyöreä porrashuone, josta on ollut oppilaiden sisäänkäynti.Porrashuoneen ikkuna­aukotus on tyyliltään pelkistetty, samoin pihasivun ikkuna­aukotus.Ikkunat ovat pääosin kuusiruutuiset. Alimmat ikkuna­aukot ovat kaaripäätteiset. Toisenkerroksen välitasanteella on kapea terassikaide. Välitasanteelta nousevat ikkunat ovat korkeat,kuusi­ tai kaksitoistaruutuiset. Katusivulla on kattolappeella ns. korvaikkuna.

Porrashuone on merkittävä liikenteen ohjaaja rakennuksen eri kerroksiin, varsinkin kunMariankadun puoleinen sisäänkäynti on suljettu. Porrashuoneesta avautuvat pariovet toisenkerroksen keskellä olevaan suureen saliin. Tässä tilassa on vielä selvästi havaittavissarakennuksen korostettu oviaukotus läpi talon päätyihin, kuten esikuvan mukaiseenkaroliiniseen pohjakaavaan kuuluu. Toisen kerroksen oppilashuoneita rakennuksen etelä­ japohjoispäässä on muutettu merkittävästi tiloja yhdistämällä tai jakamalla. Arkkitehtuurityylindetaljeja on nähtävissä erityisesti porrashuoneessa, toisen kerroksen salista avautuvissanäkymissä, rakennuksen peiliovissa ja joissain kiinteissä kalusteissa.

HistoriaSvenska elevhemmet, "intan", valmistui vuonna 1926 ja sen suunnitteli arkkitehti BirgerFederley. Koulun oppilaista osa tuli kauempaa kuin Tampereen kaupungista, ja he tarvitsivatsisäoppilaitostyyppistä asumismahdollisuutta. Federley suunnitteli 1920­30­luvulla läheiselle Pyynikin Palomäentien alueelle myös huvilatyyppisiä yksityisiä kaupunkitaloja. Näissäuusklassisissa rakennuksissa, kuten oppilaskodissa, on nähtävissä yhteneväisiämuotoelementtejä ja pelkistettyjä koristeaiheita, joita arkkitehti suosi suunnittelussaan.Oppilaskodin arkkitehtuurin esikuvat ovat klassisistiset kaupunkikivitalojen ja pientenpalatsien mallin mukaan.

Koulu suunniteltiin aluksi kahdellekymmenelle oppilaalle, sekä tytöille että pojille.Rakennuksen suunnittelussa huomioitiin oppilaiden ja heitä valvovien opettajien ajanmukaisetasumistarpeet. Wc­ ja pesutilat olivat asianmukaiset sekä hygieeniset.  Myös suuri keittiö jahyvät kellaritilat (säilytys) olivat käyttötarkoitukseen erittäin sopivat. Rakennuksessa oli mm.keittiöstä ruokahissi yläkerroksiin.

Rakennuksen pohjakaavan mallina on ollut  karoliininen tilajäsennys, jota sovellettiinmodernien asumistarpeiden mukaan. Näyttävä pääsisäänkäynti oli Mariankadun puolella.Oppilaiden ja opettajien sisäänkäynti oli pihasivun porrashuoneesta. Pohjoispäädyssä olilisäksi sisäänkäynti keittiöväelle keittiöön.

Rakennuksen keskiakselilla toisen kerroksen katusivulla oli suuri sali (ruoka­ ja oleskelutila)ja ensimmäisessä kerroksessa sitä vastaavasti oli, vanhojen rakennuspiirustusten mukaan, suuri sisääntulohalli. Hallin sisäänkäynnin vastaista seinää korostettiin pilasteriprofiloinnilla.Toisen kerroksen eteläpäässä oli johtajattaren huone. Kolmannen kerroksen tilajäsennysperustui oppilashuoneiden jäsennykseen. Keskiakselilla oli katusivulla kapea halli.Rakennuksen keskellä pituusakselin suuntaisesti oli kapea käytävä, jolta avautuivatoppilashuoneet. Valvovan opettajan huone oli pohjoispäässä. Wc­ ja kylpytilat oli jäsennettypihasivulle porrashuoneen molemmin puolin.

Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa tilat uusittiin 1980­luvulla ruotsinkielisen päiväkodintarpeisiin. Kolmanteen kerrokseen rakennettiin 1990­luvulla yksityishuoneistoja.Rakennuksen pihasivulle jatkettiin 1980­luvulla pieni laajennusosa, sisäänkäyntikatos ja aula.Pohjoispäätyyn rakennettiin paloportaat. Mariankadun puoleinen pääsisäänkäynti suljettiinpäiväkodin muutostöiden yhteydessä. Rakennuksen tiloja on uusittu siten, että oppilas­ jaopettajien huoneita on yhdistetty tai jaettu pienemmiksi tiloiksi väliseinin. Wc­tilat on uusittuajanmukaisiksi ja niiden yhteyteen on tehty huoltotiloja. Kellari on enää varastokäytössä.

Kulttuurihistoriallinen arvoRak.historiallinen arkkitehtoninenHistoriallinen sosiaalihistoria

Ympäristöarvo maisemallisesti keskeinen sijainti

Arvojen perustelu Oppilaskoti on rakennustaiteellisesti ja arkkitehtonisesti erittäinmerkittävä. Sen arkkitehtuurityyli on säilynyt hyvinpuhdaspiirteisenä. Rakennuksen ulko­ ja sisäasussa onerotettavissa uusklassismin tyylin ominaispiirteet ja arkkitehtiFederleyn rakennuksille tyypilliset muotoelementit. Rakennuson vielä hyvin kertova. Sisätiloissa on paikoin tehty merkittäviämuutoksia tilajäsennykseen, mutta alkuperäinen aukotus,

käytävätilat, sali ja hallit ovat vielä hahmotettavissa. Rakennuksen porrashuone on säilynyt hyvin alkuperäisen tyylin ja jäsennyksen mukaisena. Porrashuoneessa on säilynyt hyvin myös rappukaideja kaiteen pylväs. Yleisesti rakennuksen peiliovet,ikkuna­aukkojen puitteet, puitejako, kahvat, ikkunoidenkoristekentät ulkoasussa ja simssilista ovat säilyneet hyvin.Rakennus on historiallisesti erittäin merkittävä, sillä se kertoohyvin Tampereen kaupungin ruotsinkielisen opetuksenjärjestämisestä ja oppilasasuntolassa asumisesta 1900­luvunalkupuolella. Rakennus on osin myös tapahtumahistoriallisestiarvokas, sillä sen toiminnallisiin yhteyksiin liittyyruotsinkielisessä yhteisössä tunnettuja opettajia ja tapahtumia.Rakennus sijaitsee pääjulkisivu Mariankadun suuntaisesti.Kaukonäkymissä rakennuksen pohjoispääty korostuu Marian­ jaSatamakadun risteyksestä. Rakennus on maisemallisestikeskeisellä paikalla Mariankadun huvilatyyppisten rakennustenryhmässä ja toisaalta avoimen koulunpihan reunallaSatamakadulta katsottaessa.

Kunto Hyvä

Lisätietoja Kohteessa on säilytettävä kokonaisuutena rakennuksenrunkomuoto ja ulko­ sekä sisäasun tyylilliset ominaispiirteet.Erityishuomiota on kiinnitettävä ulkoasun tyylillisiinkorosteisiin, kuten ikkuna­aukkojen yllä tympanon kentätkoristeineen, koristekaiteet ja simssilistan voimakkaastiulkoneva profiili.  Säilytettäviä ulko­ ja sisäasun ominaispiirteitä rakennusmuodossa sekä ­tiloissa ovat porrashuone,juhlakerroksen korosteet fasadin keskiakselilla, sileä rappaus,ikkuna­ ja oviaukotus, peiliovet, ovien kahvat, ovienlunettimuotoiset kamanaikkunat, ikkunoiden puitteet japuitejako, porrashuoneen rappukaiteet ja kaidepylväs.

Näitä korjattaessa on huomioitava erityisen tarkasti rakennuksentyylilliset perinteet detaljeineen, perinteiset materiaalit, värit,rakennus­ ja valmistusmenetelmät.

Tallentaja Minna Halonen29.6.2006

TAMPERE   ELEVHEMMET VISVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0004 I TAMMERFORS/INVENTOINTIrakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSJULKISIVU DETALJIT

Osa julkisivua Mariankadun puolelta, länsi.Vanha pääsisäänkäynti.

 Porrastorni ja nykyinen pääsisäänkäyntipihan puolella, itä.

Satamakadun puoleinen pohjois­pääty,päätykolmio.

Mariankadun puoleiset 1. kerroksenikkunat.

Satamakadun puoleisen pääsynsisäänkäynti.

Pihan puoleinen lisärakennus, itä.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0006 I TAMMERFORS/INVENTOINTIRakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSKELLARI

Kellarin hyllyjä.

Oikealla kellariin johtava ovi ja vasemmallayhteen kellaritiloista johtava ovi. Ovetalkuperäisiä.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0004 I TAMMERFORS/INVENTOINTIRakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS1. KERROS

Vanha pääsisäänkäynnin aula. Nykyisinleikkitila. Ikkunat Mariankadulle.

Vanhan aulan pilasteri­profiloitu itä­seinä.Vasemmalta ovi nykyiseen eteiseen jakeittiöön.

Vanhat palvelija ja palvelijattaren huoneetyhdistetty isoksi huoneeksi. ikkunatMariankadulle, talon pohjois­pääty.

Pohjoispäädyn ulko­ovi.

Eteläpäädystä lähtevä lisäosa, jostauloskäynti lastentarhan pihalle. Ovenikkunat itään.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0006 I TAMMERFORS/INVENTOINTIRakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORS2. KERROS

Salista aukeava näkymä etelään, läpi huo­netilojen, on säilynyt.

Salista aukeava näkymä pohjoiseen. Eri­tyispiirteenä kamanan lunetti­ikkuna, jotkatoistuvat myös muualla rakennuksessa.

Vanha sali, joka nykyisin toimii leikkihuo­neena.

Eteläpäädyn vanha oppilashuone toimiinykyisin kansliana.

Nykyisen kanslian ja salin välissä olevavanha oppilashuone. Ikkunat Mariankadul­le.

Toinen vanhan oppilashuoneen alkuperäi­sistä kaapeista.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0006 I TAMMERFORS/INVENTOINTIRakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN I TAMMERFORSPORTAIKKO

Läntinen sisäänkäynti porraskäytävään,1.kerros.

Kaiteen alkuperäinen päätypylväs, 1.kerros.

1. ja 2. välisen kerroksen ikkunat kuvattuna2. kerroksesta. Ikkunat itään.

Näkymä 1. ja 2. kerroksen välitasanteelle.Ikkunat itään.

TAMPERE ELEVHEMMET VID SVENSKA SAMSKOLAN106­0102­0006 I TAMMERFORS/INVENTOINTIRakennus nro 002RAKENNUSKUVALIITE

PORTAIKKO

Kuva 2. ja 3. kerroksen välitasanteelta 2.kerroksen vanhan salin oviin.

2. ja 3. kerroksen väliset ikkunat sekäpienet parvekkeet. Ikkunat itään.

3. kerroksen käytävä pohjoiseen.Kerroksessa yksityisasuntoja.

Kuva 3. kerroksesta ylös 3. ja 4. kerroksen(vintin) välitasanteelle.

3. ja 4. kerroksen (vintin) väliset ikkunat.Ikkunat itään.

4. kerroksen eli vintin sisäänkäynti.

Pirkanmaan Maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö

Tampereen ruotsalaisen yhteiskoulun ja oppilasasuntolan inventointi

2006