Suomen World Visionin vuosikertomus 2009

SUOMEN WORLD V I S ION | VUOS IKERTOMUS 20 09

1

SUOMEN WORLD VISION

VUOSIKERTOMUS | 20 09

2

Suomen World Vision

Toimintavuosi 1.10.2008 - 30.9.2009

Toimitus: Anna Pollari

Kirjoittajat: Annette Gothóni, Tomi Järvinen,

Veera Sydänmaanlakka, Ulla Tervo, Merja Tikkanen,

Juha Valta, Juha Virtanen

Ulkoasu: Katri Kurisjärvi

Kannen kuva: Päivi Arvonen


3

SISÄLLYS

Toiminnanjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Työmme etelässä: uudistavaa kehitystä . . . . . . 6

Lapsikeskeisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Yhteisöperustaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Terveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Ruoka ja maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Humanitaarista apua tarvitseville . . . . . . . . . . 22

Vaikuttamista meillä ja muualla . . . . . . . . . . . . 24

Hyvinvointia kummien tuella . . . . . . . . . . . . . 26

Eettisiä lahjoja kohdemaihin . . . . . . . . . . . . . 28

Hallinto, johto ja talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

KU

VA

: JAV

IER

CU

EVA

S

4


• Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä

köyhyyden vähentämiseksi.

• Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkai-

semme suomalaisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön.

• Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta

ja edistämme kumppanuutta ja toivon ilmapiiriä.

Arvomme• Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja

• Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä

• Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä

• Palvelemme vastuullisesti

• Sitoudumme yhteisöllisyyteen

• Toimimme tehokkaasti

Kansainvälinen World VisionSuomen World Vision on osa maailman suurinta kum-

milapsijärjestöä, World Visionia. Yli 3,6 miljoonaa lasta

hyötyy World Visionin kummiohjelmista eri puolilla maa-

ilmaa. Kaikkiaan avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä.

Jo vuonna 1950 perustettu World Vision toimii

noin 100 maassa 40 000 työntekijän voimin. Järjestö

on maailmanlaajuisesti luotettu kehitysyhteistyön sekä

humanitaarisen avun toimija.

Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kris-

tillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii

kehitysmaiden yhteisöjen pitkäaikaisena kumppanina

parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen

lasten oikeuksia. Suomen World Vision on ulkoasiainmi-

nisteriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen Lahjoitta-

minen ry:n jäsen.

VisiommeJokaisella lapsella mahdollisuus elämässä.

Jokainen mukana suuressa tehtävässä.

Missiomme Toimimme kehitysmaiden yhteisöjen pitkäjänteisenä

kumppanina parantaaksemme pysyvästi lasten elinoloja

ja edistääksemme lasten oikeuksia.

Tehtävät • Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä,

joka parantaa erityisesti lasten elinoloja.

• Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofi en

ja konfl iktien uhreille.

• Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä

köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien

toteutumiseksi.

• Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa

muodoissa ja tuemme sovinnon rakentamista.

SUOMEN WORLD VISION


5

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

”Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat kul-

kea pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa.”

Afrikkalainen sananlasku kuvaa hyvin Suomen

World Visionin työtä: toiminta kehitysmaiden lasten

hyvinvoinnin parantamiseksi on ollut mahdollista vain

siksi, että teemme arvokasta ja tiivistä yhteistyötä

kumppaneidemme ja tukijoidemme kanssa – etelässä ja

pohjoisessa.

Kehitysyhteistyön kestävyys ja vaikuttavuus ovat aina

olleet tärkeä osa työtämme ja niihin olemme panos-

taneet myös toimintavuonna 2009. Kestäviä tuloksia

rakennetaan yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa.

Olemme pyrkineet entisestään vahvistamaan kumppa-

neidemme omia voimavaroja parantaa elinolosuhteitaan

ohjelma- ja hankealueillamme.

Kotimaassa kummiemme määrä on viimeisen seit-

semän vuoden aikana kymmenkertaistunut ja kummeja

on jo reilusti yli 13 000. Tuen myötä olemme pystyneet

kasvattamaan toimintaamme kolmessa maanosassa:

Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. On ollut

hienoa huomata, että auttamistahtoa löytyy ja sitoutu-

minen on vahvaa.

Viime vuosi osoitti, että globaalin talouskriisin seu-

rauksista kärsivät erityisesti maailman köyhimmät. Suo-

ranaisesta nälästä kärsivien ihmisten määrä on kasvanut

jo yli miljardiin. Ruokakriisi uhkaa ihmisten selviytymistä

seuraavaan päivään muun muassa Keniassa.

Meidän tehtävämme on huolehtia heistä, joita kriisit

ja katastrofi t koskettavat pahimmin, ja samalla pyrittävä

turvaamaan jo saavutetut pitkäkestoisen kehitystyön

tulokset.

Perulaista Cyntiaa, 15, lainatakseni: ”Kaikilla tulisi olla

samat oikeudet ja mahdollisuudet. Tällä hetkellä näin ei

vielä ole.” Tästä toiveesta on hyvä jatkaa, sillä yhteistä

työsarkaa riittää. Rakennetaan yhdessä oikeudenmukai-

sempaa maailmaa – ihmiseltä ihmiselle.

Tiina Saukko

toiminnanjohtaja

Suomen World Vision

YHTÄ MATKAA

6


Ohjelmatoiminnassa painotettiin toimintavuonna kasvun

lisäksi tulosten kestävyyttä ja vaikuttavuutta sekä vahvaa

yhteistyötä kohdealueen muiden toimijoiden kanssa.

Myös yhteistyökumppaneiden, paikallisten työntekijöi-

den sekä yhteisöjen toimijoiden kapasiteetin vahvistami-

nen on ollut keskeistä.

World Vision tekee kohdemaissa yhteistyötä viran-

omaisten, järjestöjen ja ruohonjuuritason ryhmien kans-

sa. Kaikki kohdemaissa työskentelevät World Visionin

työntekijät ovat paikallisia. Kestäviä tuloksia rakennetaan

alusta asti yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa.

Suomen World Visionin ensisijainen työmuoto

kumppanimaissa on aluekehitysohjelma. Aluekehitysoh-

jelmat koostuvat 3–5 hankkeesta ja kestävät kokonai-

suudessaan 10–15 vuotta. Niitä toteutetaan maaseu-

dulla ja kaupungeissa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa

Amerikassa.

Aluekehitysohjelmia oli toimintavuoden päättyessä

käynnissä 25 kuudessa eri maassa. Lisäksi vuoden aikana

toteutettiin yhdeksää erityishanketta, jotka tukevat oh-

jelmatyön kolmea erityistä painopistettä: lasten osallis-

tuminen ja voimaantuminen, tyttöjen ja poikien välinen

tasa-arvo sekä hiv ja lapset.

Toimintavuoden aikana Suomen World Vision ryhtyi toteuttamaan uutta kehitysyhteistyöstrategiaa. Sen tavoitteena

on uudistava kehitys, joka keskittyy ennen kaikkea kehitysmaiden lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamiseen.

Uudistavaan kehitykseen pyritään parantamalla lapsen ja hänen koko elinyhteisönsä jäsenten koulutusta, ravitse-

musta, terveyttä, toimeentuloa ja osallistumismahdollisuuksia. Kyseessä on kokonaisvaltainen muutos, jossa lapset,

perheet ja yhteisöt siirtyvät kohti ehjempää elämää, jossa toteutuvat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, toivo ja rauha.

TYÖMME ETELÄSSÄ: UUDISTAVAA KEHITYSTÄ

tasa-arvo sekä hiv ja lapset.


7

Suomen World Visionin aluekehitysohjelmatINTIA

1. Ambegaon

2. Rajnandgaon

3. Hoshangabad

4. Indore

5. Yavatmal

6. Sagar

7. Faridabad

SRI LANKA

8. Kalpitiya

9. Ehetuwewa

UGANDA

10. Kituntu

11. Nabuyoga

12. Kirewa

13. Busia

14. Paya

KENIA

15. Meibeki

16. Mogotio

17. Tinderet

18. Sook

19. Tunyo

PERU

20. Mosoq Ayllu

21. El Salvador

22. Renacer

23. Los Libertadores

KOLUMBIA

24. Nace la Esperanza

25. Vida en Abundacia

I

234

5

6

7

8 9

1013

14 1918

11

12

15

1617

2021 22 23

2425

8


” – Haluan opiskella insinööriksi, koska

uskon pitäväni työstä. Täällä El Salvado-

rissa on paljon asioita, joita insinööri voi

tehdä. Mielestäni tärkein lapsen oikeus

on oikeus nimeen, sillä ilman sitä on

vaikea toteuttaa monia muita oikeuksia.

Bryan, 12, Peru


9

Tavoite: voimaantuneet lapset, jotka vaikuttavat positiivisesti omissa yhteisöissään ja maissaan

Suomen World Visionin lapsilähtöinen lähestymistapa kehitysyhteistyössä pyrkii siihen, että lapsi ymmärretään

voimavarana: lapsen hyvinvointiin panostaminen koituu yhteiseksi hyväksi. Kylä- tai kaupunkiyhteisön kehittämistä

lähestytään lapsen oikeuksista ja tarpeista käsin.

Työtämme ohjaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä lasten oikeuk-

sista sekä edistää lasten kasvua vaikuttajiksi ja muutoksentekijöiksi, omien oikeuksien ajajiksi. Lasten asemaa ja

osallistumista on vahvistettu sekä World Visionin erityishankkeissa että aluekehitysohjelmissa kaikissa kohdemais-

sa. Lasten osallistumismahdollisuuksia on toimintavuoden aikana tuettu myös kehitysyhteistyön suunnittelussa,

toteutuksessa ja seurannassa.

LAPSIKESKEISYYS

– Haluan jatkaa opiskelujani ja

valmistua sairaanhoitajaksi, koska

sairaista ihmisistä huolehtiminen

on lähellä sydäntäni. Myös äitini

uskoo koulutukseen ja toivoo,

että sitä kautta me lapset saisim-

me itsellemme paremman tulevaisuuden.

Sanduni, 14, Sri Lanka

20-vuotiaana minä…Kysyimme ohjelma-alueidemme kylissä ja kaupungeissa asuvilta lapsilta, mitä he haluavat tehdä 20-vuotiaana, aikui-

suuden alkutaipaleella.

– Haluan opiskella tie-

totekniikkaa, jotta osaan

käyttää tietokoneita. Tär-

kein lapsen oikeuksista

on oikeus koulutukseen.

Dilmir, 11, Peru

10


– Haluan 20-vuotiaana

olla Kenian parhaassa lu-

kiossa Nairobissa valmis-

tautumassa unelma-am-

mattiini. Haluan puolustaa

kenialaisten oikeuksia:

tällä hetkellä lasten oikeuksia rikotaan

eniten siinä, ettei lasten perustarpeista

huolehdita. Lapset joutuvat tekemään

työtä sen sijaan, että pääsisivät kouluun.

Benaro K. Bett, 17, Kenia

– 20-vuotiaana opiskelen

oikeustiedettä. Haluan,

että lasten asioihin kiinni-

tetään huomiota ja että

lapset otetaan tosissaan.

Ihmisoikeuksien edistä-

minen on minulle tärkeää. Näen puutteita

lasten oikeuksien toteutumisessa, syrjintää

sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkival-

taa. Haluan Keniaan muutoksen ja hyviä

lakeja.

Ezra Kibet, 15, Kenia

– Päämääränäni on tulla

lääkäriksi. 20-vuotiaana

olen hyvin onnellinen,

mutta tiedän myös, että

kaikki toiveet elämäs-

sä eivät aina toteudu.

Haluan asua edelleen kotikylässäni ja tehdä

jotain yhteisöni ja sen lasten eteen.

W. Nirapa Dilhani, 14, Sri Lanka

– 20-vuotiaana opiske-

len yliopistossa lääketie-

dettä. Haluan lääkäriksi,

koska silloin voin auttaa

sairaita ihmisiä Keniassa.

Beatrice Rotich, 14, Kenia

– Haluan opiskella lakia

ja tehdä työtä tasa-ar-

von edistämiseksi. Kaikilla

tulisi olla samat oikeudet

ja mahdollisuudet. Tällä

hetkellä näin ei vielä ole.

Cyntia, 15, Peru


11

YHTEISÖPERUSTAISUUS

Tavoite: vahvistuneen kumppanuuden kautta uudistuneet yhteisöt

Suomen World Visionin toiminta kohdemaissa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön perheiden ja kumppaniyhteisöjen

kanssa. Asukkaat osallistuvat alusta saakka hankesuunnitteluun: tarpeiden, vahvuuksien ja tavoitteiden määritte-

lyyn. World Vision myös tukee erilaisten ruohonjuuritason ryhmien, oma-apuryhmien ja yhdistysten perustamista

ja toimintaa.

Kaupunkien tai maaseudun kylien ihmiset ovat yhteistyökumppaneita ja samalla aktiivisia toimijoita. Uudistu-

nut ja voimaantunut yhteisö on mukana kehitystyössä; puuttuu köyhyyden syihin ja vaatii oikeuksiaan.

Tukea omasta ryhmästäRajnandgaonissa Keski-Intiassa toimii yli 30 oma-apuryh-

mää. World Visionin tukemat ryhmät tarjoavat jäsenil-

leen taloudellista, asiantuntijuus- ja vertaistukea.

Alueella toimivien naisten

ryhmien säännöllisiin aktivi-

teetteihin kuuluu esimerkiksi

pienlainojen myöntäminen

tyttöjen koulutukseen sekä

yritystoiminnan aloittamiseen.

Ryhmä voi esimerkiksi ottaa

yhdessä isomman ja edulli-

semman pankkilainan kyläyh-

teisön hyväksi. Näin hyödyn-

netään ryhmän ansaitsemaa

luottamusta vakavaraisena ja

luotettavana velanmaksajana.

– Oma-apuryhmän avulla

voimme tukea alueen tyttöjä koulunkäynnin kustannuk-

sissa. Ryhmämme on ottanut tyttöjä omiksi koulukum-

milapsiksi, Jyouthi Sahu kertoo.

Naiset osallistuvat aktiivisesti

kokouksiin ja päätöksentekoon ja

esittävät kyläkomiteoille aloitteita

alueen kehittämiseksi. Eivätkä he

kavahda suoraa toimintaa.

– Eräs mies myi alkoholia

kylämme keskustassa. Menimme

ryhmän naisten kanssa vaati-

maan, että hän lopettaisi kau-

pustelun. Kun mies ei suostunut,

pyysimme poliisin paikalle. Mies

pidätettiin ja laiton alkoholikaup-

pa loppui samantien, kertoo

Gouri Lahothvi.

12


Edistämällä terveyttä vähennetään tehokkaasti köyhyyttä. Hyvä terveys mahdollistaa kehityksen ja toimii edelly-

tyksenä muun muassa oppimiselle sekä koulutuksen tai toimeentulon kehittämiselle.

Lasten ja aikuisten terveyden edistäminen ei välttämättä vaadi monimutkaisia keinoja. Suomen World Visionin

terveystyöhön kuuluu terveysvalistus perheissä ja kyläyhteisöissä, ravitsemuksen ja puhtaan veden saannin edistä-

minen sekä hygieniatilanteen parantaminen.

Lisäksi tarjoamme terveyspalveluita odottaville ja synnyttäneille äideille, koulutamme terveystyöntekijöitä ja

vanhempia sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa sekä neuvomme hiv- ja aids -kysymyksissä.

Suomen World Vision tukee terveyspalveluiden ulottamista kaikkien saataville. Koulutamme esimerkiksi vapaa-

ehtoisia vertaiskouluttajiksi, jotka jakavat oppimaansa tietoa yhteisöissään.

Nuoret puhuvat nuorille hivistäKoulun pihalla on useampia kymmeniä nuoria. He ovat

vauhdissa, sillä kesken on erilaisia joukkuepelejä.

– Nämä pelit kertovat hivistä, tartuntatavoista ja

suojautumisesta, 17-vuotias Daysi kertoo. Hän toi-

mii hiv-valistushankkeen vertaiskouluttajana Limassa,

Perussa.

– Meidän nuorten on helpompi keskustella toistem-

me kanssa, kuin kuunnella opettajia tai vanhempia. He

eivät aina ymmärrä, miten me ajattelemme.

Tällä hetkellä Daysin kotiseudulla El Salvadorin

slummialueella toimii 45 nuorta vertaiskouluttajaa.

Koulutuksia järjestetään ympäri vuoden ja hiv-valistus

kuuluu myös koulujen opetussuunnitelmaan. Koulujen

lisäksi järjestetään leirejä, joilla valistusta tehdään myös

musiikin ja näytelmien avulla.

TERVEYS

Ryhmä nuoria tekee palapeliä. Hivin jokaiselle kirjai-

melle on löydettävä sitä vastaava merkitys, jotta palaset

asettuvat paikoilleen. Toisen pisteen ääressä pyörii rulet-

ti, josta pyörähtää esiin oikea tai väärä väittämä.

– Tällä kertaa meni väärin. Hiv ei tartu syljen kautta,

mutta miten se tarttuu, nuori vertaiskouluttaja kysyy.

Väärä vastaus ei ole häpeä, vaan siitä syntyy vilkasta

keskustelua osallistujien kesken. Vertaiskouluttajat kor-

jaavat rauhallisesti nuorten vääriä käsityksiä ja auttavat

hankalissa kysymyksissä.


13

14


Suomen World Vision pyrkii parantamaan köyhyydessä elävien yhteisöjen ruokaturvaa muun muassa kehittämällä

luonnonmukaisia viljely- ja kastelumenetelmiä sekä maan kestävää käyttöä. Maatalouden ja vedenjakelun kehit-

tämisessä ympäristön huomioonottaminen on tärkeää. Ympäristövaikutukset arvioidaan ja huomioidaan kaikissa

Suomen World Visionin ohjelmissa ja hankkeissa.

Pienviljelijän pellon tuottavuuden lisääminen on keskeistä; tuottoisa maa ja viljelyn monipuolisuus parantavat

ihmisten ruokavaliota ja -turvaa sekä kasvattavat heidän tulojaan, kun ruokaa jää myös myytäväksi. Tuottavuutta

pyritään tehostamaan uusilla kasvi- ja kotieläinlajeilla sekä hedelmäpuiden ja kotipuutarhojen viljelyn kehittämisellä.

Suomen World Vision tukee lasten aliravitsemuksen ennaltaehkäisyä esimerkiksi järjestämällä ravitsemuskoulu-

tusta vanhemmille. Aliravitsemuksen väheneminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten terveydentilan parantumiseen.

Srilankalainen isoäiti Dayawathie huolehtii lapsenlap-

sistaan Erushasta, 4, ja Kajunista, 6, sillä lasten äiti lähti

vuosi sitten töihin Saudi-Arabiaan. Lähi-itään suuntautu-

va naisten siirtolaisuus on maassa hyvin yleistä. Lapset

jäävät isien tai muiden sukulaisten huomaan.

Dayawathiella on kukoistava kotipuutarha ja kanala.

Ne hän on saanut World Visionilta, jonka

tavoitteena on kohentaa alueen ihmisten

ravitsemusta.

Maassa kasvaa muun muassa sipulia,

tomaattia, papuja, porkkanaa, kaalia ja

kurpitsaa. Myös erilaisia chilejä ja maniok-

kia viljellään.

Dayawathien tuoreessa kanalassa

asustaa seitsemän kanaa ja kukko. Kahden

RUOKA JA MAATALOUS

kuukauden päästä kanat alkavat munia ja perhe saa myös

kananmunia omaan käyttöönsä. Lisäys ruokavalioon tulee

tarpeeseen, sillä lapsista nuorempi Erusha on kärsinyt

aiemmin aliravitsemuksesta.

– Lapsille on kyllä tarjottu aina ruokaa, mutta se ei

ole ollut tarpeeksi monipuolista. Esimerkiksi vihanneksia

tarjottiin ennen vain aikuisille, ei lain-

kaan lapsille, toteaa isoäiti Dayawathie.

Dayawathie on osallistunut ravit-

semuksesta, vitamiineista ja hyvästä

ruokavaliosta kertovaan koulutukseen.

Nyt hän osaa valmistaa lastenlapsilleen

vankan aamiaisen, johon kuuluu muun

muassa linssejä ja riisiä. Sen avulla he

jaksavat pitkälle päivään.

Tomaattia ja kurpitsaa kotipuutarhasta


15

16



17

18



19

Magoin koulu Mogotiossa – Tervetuloa kouluumme. Olen Elijah ja tämän koulun

rehtori. Toivottavasti matka tänne taittui mukavasti, Elijah

K. Kimeno esittäytyy.

Hän johtaa Magoin koulua Mogotiossa, Keniassa.

Ensimmäinen luokka rakennettiin vanhempien voimin

vuonna 1986. Sen jälkeen luokkatiloja on pystytetty

vähitellen lisää.

– Alueella toimi koulu jo ennen 80-lukua. Silloin

kaikki opetus järjestettiin puun alla. Nyt olemme vih-

doinkin saamassa tarpeeksi kunnollisia opetustiloja, Elijah

kertoo.

Magoin koulussa on pienen kyläkoulun positiivista

henkeä, vaikka oppimisolosuhteet ovat vielä puutteelli-

set. Opettajat ovat valmiita antamaan lisäopetusta niille

Panostus opiskelumahdollisuuksien parantamiseen vähentää köyhyyttä ja lisää tasa-arvoa. Suomen World Visionin

ohjelma-alueilla ensisijainen tavoite on asenteiden muutos ja koulunkäyntiä tukevien sosiaalisten rakenteiden

luominen.

Myös koulutuksen laadun parantaminen ja kouluympäristöjen kehittäminen ovat tärkeitä keinoja koulutuksen

kehittämiseksi. Perusopetuksen lisäksi on vahvistettu esiopetusta, keskiasteen koulutusta ja ammattikoulutusta.

Valistuskampanjoilla vaikutetaan yhteisön ymmärrykseen koulutuksen merkityksestä lasten ja erityisesti tyt-

töjen tulevaisuudelle. Suomen World Vision näkee tyttöjen ja naisten koulutuksen keskeisenä tekijänä köyhyyden

vähentämisessä. Koulutetut naiset ovat tietoisia oikeuksistaan. He myös avioituvat ja hankkivat lapsia myöhem-

min. Lisäksi koulutettujen naisten tyttäret pääsevät todennäköisemmin itse koulutielle. Näin he vaikuttavat paitsi

oman perheensä myös koko yhteiskunnan kehitykseen.

KOULUTUS

lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Alueen aktiiviset vanhem-

mat tekevät paljon työtä koulun ja lastensa hyväksi.

On selvää, että kyläkoulu on yhteisölle sydämen asia ja

lasten koulutusta pidetään tärkeänä.

– Meillä on paljon haasteita, mutta myös positiivisia

tuloksia. Kahdeksannen luokan kansallisissa kokeissa kou-

lumme oli oman alueen kouluista sijalla 32. Päihitimme

kouluja, jotka sijaitsevat Mogotion keskustassa. Osalla

niistä on jopa sähköä, Elijah kertoo.

Hän on työskennellyt Magoin koululla yli seitsemän

vuotta.

– Lapset, jotka käyvät tätä koulua, ovat todella köy-

hiä, eikä monella ole edes riittävästi ruokaa. Tarkoitus

on, että jatkossa kaikki lapset saavat koulussa aterian,

20


vat koulutusta. Myös ne, jotka tulevat köyhistä perheistä

ja asuvat syrjäseuduilla. Haluan antaa heille hyvää

opetusta ja toivon, että he pärjäävät hyvin elämässään.

Toivon myös, että he ymmärtävät palauttaa nyt saami-

aan hedelmiä takaisin tälle alueelle, Elijah kertoo.

Elijah ilahtuisi, jos hän kuulisi koulunsa oppilaan Syias

Chebiin, 14, mietteet. Syias käy kahdeksatta luokkaa ja

viihtyy koulussa hyvin.

– Ilman koulussa opittavia taitoja elämässä ei voi

pärjätä. Toivon, että minusta tulee opettaja. Haluan mah-

dollisuuden opettaa näitä taitoja muille.

maissia ja papuja. Uskon, että tämä parantaa lasten

oppimista ja näemme entistä parempia tuloksia, Elijah

jatkaa.

World Vision on tukenut koulua toimittamalla sen

yhteyteen kaksi vesitankkia. Alueella on todellinen pula

puhtaasta vedestä, joten tankit tulevat tarpeeseen.

World Vision on myös järjestänyt koulun opettajille

jatkokoulutusta sekä kannustanut vanhempia koulutta-

maan lapsiaan.

– On hienoa, että osaamistamme vahvistetaan. Ha-

luan opettaa tässä koulussa, koska kaikki lapset tarvitse-


21

22


Suomen World Visionin humanitaarisen avun tavoitteena on lasten ja perheiden kärsimysten lieventäminen ja

elinolosuhteiden korjaaminen katastrofi n sattuessa. Hätäavun lisäksi autamme kumppaniyhteisöjä varautumaan

tuleviin katastrofeihin ja toimimaan niin, että katastrofi en vaikutus olisi mahdollisimman lievä. Lisäksi Suomen

World Vision tukee kumppaniyhteisöjään mahdollisen katastrofi n jälkeen tukemalla jälleenrakennus- ja kehitystyö-

tä toimintaedellytysten palauttamiseksi.

Toimintavuoden aikana on työskennelty pääasiassa Keniassa, missä epätavallisen pitkään jatkunut kuivuus ja

ruoan puute on koetellut erityisesti maan pohjois- ja luoteisosia.

Luoteis-Kenian Baringossa käynnistettiin vuoden 2009

alussa ravitsemusohjelma, jonka puitteissa muun muassa

hoidetaan ruoan puutteen heikentämiä lapsia ja anne-

taan neuvontaa vanhemmille Suomen World Visionin

tukemissa ravitsemuskeskuksissa.

Alueen viljelijät ovat menettäneet useita peräkkäisiä

satoja ja ruoan hinta on noussut ennätyskorkealle.

Baringossa ihmiset ovat nälkiintyneet pikkuhiljaa ja hei-

dän ruokaturvansa edistäminen on haasteellista: Laajalla

alueella sairaat unohtuvat helposti koteihinsa ja lapsia

saattaa olla vaikea tavoittaa. He ovat usein etsimässä

lähiseuduilta ruokaa.

World Vision on kouluttanut alueelle vapaaehtoisia

kyläterveystyöntekijöitä, joiden tehtävänä on tunnis-

taa aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia. Mikäli työntekijä

epäilee aliravitsemustilaa, hän ohjaa lapsen ja huoltajan

terveysklinikalle. Ruoan puutteen heikentämille lapsille

annetaan muun muassa pähkinöistä tehtyä tahnaa, joka

sisältää proteiinien ja hiilihydraattien lisäksi hivenaineita

ja vitamiineja.

Yhteistyö on turvannut jo satojen lasten selviytymi-

sen ja kehityksen ruokapulan aikana.

– Doris ei halunnut enää syödä mitään muuta kuin

maitoa. Hän ei jaksanut edes kävellä. World Visionin

kautta lapseni sai pähkinätahnaa ja paino nousi nopeasti

kolme kiloa. Nyt Doris hyppelee ja juttelee ja on pirteä.

Meille tämä apu on todella tärkeää, Philip Sikamoi

kertoo nuorimmasta tyttärestään.

Lapsille suunnatun ruoka-avun ohella on myös

kehitetty viljelymenetelmiä, hygieniakäytäntöjä sekä

puhtaan veden saatavuutta. Alueelle on muun muassa

rakennettu kymmeniä vesitankkeja, jotta sadevesi saa-

daan tehokkaammin talteen. Lisäksi kyliin ja kouluihin on

rakennettu vessoja ja käsienpesualtaita.

HUMANITAARISTA APUA TARVITSEVILLE

Keniassa hoidetaan lasten aliravitsemusta


23

24


distyksen sekä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys

Kehys ry:n jäsenenä. Suomen World Vision on muun

muassa osallistunut Kepan kehitysyhteistyön määrä-

rahoista käytyyn kampanjointiin, reilumpia kauppasään-

nöksiä vaativaan vaikuttamistyöhön sekä Älä unohda

maailman enemmistöä -kampanjaan.

Kansainvälisen vaikuttamistyön osalta panostettiin

erityisesti eurooppalaisten World Vision -toimistojen

yhteisen vaikuttamistyön kehittämiseen.

Suomen World Vision tukee vaikuttamistyötä etelän

kumppanimaissa sekä toteuttaa sitä Suomessa. Toiminta

pitää sisällään suoraa poliittista vaikuttamista sekä kansa-

laisyhteiskunnan aktivoimista.

Kohdemaissa vaikuttamistyö on osa kaikkia aluekehi-

tysohjelmia ja erityishankkeita. Lasten, nuorten ja aikuis-

ten osaamista kehitetään ja vaikuttamismahdollisuuksia

edistetään monin tavoin. Tärkeää on, että kaikki voisivat

osallistua ja vaikuttaa heitä ja heidän elinympäristöään

koskevaan päätöksentekoon.

Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvassa vaikutta-

mistyössä panostettiin toimintavuoden aikana erityisesti

yhteistyöhön muiden kehitysyhteistyötä tekevien lapsi-

järjestöjen kanssa. Yhteistyötä on tehty etenkin kahden

teeman parissa: kansainvälisen lapsen oikeuksien sopi-

muksen yksilövalitusmekanismin edistämisen puolesta

Suomessa sekä lapsen oikeuksien läpileikkaavuuden

edistämiseksi suomalaisessa kehitysyhteistyössä.

Lisäksi vaikuttamistyötä on tehty Kehitysyhteistyön

palvelukeskuksen (Kepa), Reilun kaupan edistämisyh-

VAIKUTTAMISTA MEILLÄ JA MUUALLA

esti

psi-

en

pi-

ta

ön

-

Suomen World Vision lahjoitti toimintavuonna valtiovarain-

ministeri Kataiselle vuodeksi valoa ja vetosi samalla, että

Suomi pitäisi lupauksensa kehitysyhteistyön määrärahojen

kasvattamisesta. Eettisen lahjan eli parafi inilampun luovutus

oli osa Kepan koordinoimaa Toivo tulee talkoisiin -kam-

panjaa, jolla haluttiin muistuttaa, että teot ovat kauneinta

puhetta: kehitysyhteistyötä tulee lisätä, koska apu saa aikaan

todellisia tuloksia.

KU

VA

T: K

EPA


25

26


Suomalaiset kummit ovat keskeinen osa Suomen World Visionin kehitysyhteistyön toteutusta: heidän tukensa

kattaa lähes puolet järjestön kaikista tuotoista. Kuukausittainen kummimaksu kohdennetaan Suomen World

Visionin aluekehitysohjelmiin, joissa edistetään lasten hyvinvointia, elinoloja ja oikeuksia. Kummilasten kotiseuduil-

la pyritään puuttumaan sekä köyhyyden ilmenemismuotoihin että niiden taustalla oleviin syihin. Tavoitteena on

pysyvä muutos parempaan.

Suomalaisia kummeja oli toimintavuoden lopussa yli 13 000. Heistä osa on ollut mukana jo 80-luvulta asti.

Kaikkiaan kummien määrä on kymmenkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Suomalaisilla kummeilla on kummilapsia kuudessa maassa: Intiassa, Sri Lankassa, Perussa, Kolumbiassa,

Ugandassa sekä Keniassa. Suomen World Visionin aluekehitysohjelmia oli toimintavuoden päättyessä käynnissä 25.

Kummilapsia oli 13 ohjelman alueella.

Kummitoiminnassa panostettiin toimintavuonna erityisesti aktiiviseen yhteydenpitoon ja nopeaan tiedonkul-

kuun Suomen World Visionin työstä sekä kummeja kiinnostavista aiheista. Lisäksi ruotsinkielisiä asiakkaita palveltiin

entistä paremmin heidän omalla äidinkielellään.

Iso ja pieni Kirwa6-vuotias Alex odottaa kotipihallaan suomalaista kum-

miaan Wilson Kirwaa. Vastassa on suuri joukko kyläläi-

siä, sillä näin kaukaa saapuvat vieraat ovat kunnia-asia.

Wilson on kenialaisen tavan mukaan tuonut

perheelle sokeria ja teetä tuliaisiksi. Tämän jälkeen hän

kertoo oman tarinansa, miten päätyi Suomeen.

Alex asuu Mogotiossa isovanhempiensa kanssa, sillä

hänen äitinsä asuu ja työskentelee Nakurussa kodinhoi-

tajana. Perheen toimeentulo perustuu heidän omista-

miinsa lehmiin ja vuohiin.

Wilson ja Alex kävelevät käsi kädessä eläinaitauksen luo.

HYVINVOINTIA KUMMIEN TUELLA

– Pidän jalkapallon pelaamisesta. Se on kaikista haus-

kinta, Alex kertoo Wilsonille.

Molemmat istuutuvat puun varjoon. He vertailevat

kämmeniään ja hörppäävät vettä. Wilson opettaa Alexil-

le, miten sanotaan afya eli kippis suomeksi.

– Tämä todella tuntuu sydämessäni. Olen jo pitkään

miettinyt, miten auttaa muita, kun itse olen saanut niin

paljon. Nyt olen saanut sen mahdollisuuden, Mogotiossa

itsekin koulua käynyt Wilson kertoo.

Ennen lähtöä Wilson rohkaisee vielä kummipoikaansa:

– Opiskele ahkerasti. Se tuo sinulle hienon tulevai-

suuden.


27

28


Suomessa on voinut hankkia eettisiä lahjoja vuodesta 2001 lähtien, jolloin Suomen World Vision aloitti ensimmäi-

senä toimijana eettisten lahjojen kaupan kehitysmaiden lasten ja perheiden auttamiseksi.

Suomen World Visionin eettisiä lahjoja lahjoitettiin toimintavuoden aikana yhteensä yli 554 000 eurolla. Eetti-

set lahjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa erilaisten lahjavaihtoehtojen joukossa ja Lahjaksi lehmä -verkkokauppa

on Suomen World Visionin tärkein kertalahjoittamisen muoto.

Eettiset lahjat toimitetaan Suomen World Visionin kumppaniyhteisöissä asuville ihmisille osana pitkäkestoista

kehitysyhteistyötä. Lahjaksi lehmä -verkkokaupan lahjavalikoima perustuu kumppaniyhteisöiltä saatuun tietoon

siitä, mitä kullakin alueella tarvitaan. Jokainen lahja toimitetaan sellaisenaan perille, joten suosittujakaan lahjoja ei

ole myynnissä, jos niille ei ole sillä hetkellä tarvetta kohdemaissa.

– Vaimoni tuli ennen toisen lapsen syntymää käymään

sairaalassa ja häneltä otettiin normaalisti hiv-testi. Tämän

jälkeen World Visionin työntekijä oli yhteydessä vaimoo-

ni ja pyysi meitä käymään sairaalan yhteydessä olevassa

toimistossa, kertoo Intian Mumbaissa asuvan Kanojian

perheen isä.

– Vaimoni hiv-positiivisuus oli meille yhtäältä täydel-

linen yllätys ja toisaalta täydellinen shokki. Vaimoni on

ollut terve. Keskustelimme pitkään ja World Visionin

työntekijä rohkaisi myös minua osallistumaan hiv-testiin.

Vanhempien lisäksi myös perheen vanhempi tytär

on osoittautunut hiv-positiiviseksi. Hän sai viruksen

synnytyksen yhteydessä äidiltään.

Jos hiv-tartunta pystytään toteamaan ennen syn-

nytystä, lääkehoidon ja muiden toimenpiteiden avulla

voidaan estää hivin siirtyminen lapseen.

– Olen kiitollinen, että vaimoni sai tarvittavan

lääkityksen. Olemme käyneet säännöllisesti neuvolassa

World Visionin toimistolla. Sen lisäksi olemme osallistu-

neet vertaistukitoimintaan. Ryhmässä olemme tavan-

neet muita samassa tilanteessa olevia perheitä.

– Synnytyksen jälkeen nuorin tyttäremme Arijali sai

äidinmaidonkorviketta. Meitä jännitti, onko virus siirtynyt

häneen. Arijali testattiin joitakin kuukausia sitten, kun hän

oli 18 kuukauden ikäinen. Tyttärelläni ei ole hiviä.

EETTISIÄ LAHJOJA KOHDEMAIHIN

Lahjaksi lehmä -kaupan Turvallinen synnytys -lahja sisältää erityislääki-tyksen hiv-positiivisen äidin vauvalle synnytyksen yhteydessä, vuoden neuvolakäynnit perheelle sekä lapsen hiv-testauksen 18 kuukauden iässä.

Turvallinen synnytys Arijalille


29

30


Suomen World Visionin toimintaa johtaa ja valvoo yhdistyksen hallitus yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. Hallituk-

sen puheenjohtajaksi valittiin Annamari Lammassaari sääntömääräisessä syyskokouksessa 16.12.2008. Varapuheen-

johtajana jatkoi Jukka Leppilampi. Jäseninä jatkoivat Timo Keskitalo, Leena Kontula, Kaisa Kässi, Reijo Luostarinen ja

Heli Mustakallio. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Pirjo Ståhle yhdistyksen kevätkokouksessa 16.6.2009. Hallitus

kokoontui toimintavuonna 10 kertaa.

Suomen World Visionin uutena toiminnanjohtajana aloitti tammikuussa 2009 Tiina Saukko. Aki Temisevä siirtyi

johtamaan World Vision Internationalin markkinointia ja varainhankintaa.

Toimintavuoden alussa järjestössä työskenteli 20 työntekijää ja yksi harjoittelija. Toimintavuoden lopussa työnteki-

jöitä oli 33, joista viisi määräaikaisella sopimuksella ja yksi henkilö koulutuksen työssäoppimisjaksolla. Toimintavuonna

2009 järjestössä panostettiin resurssien vahvistamiseen erityisesti viestinnän ja vaikuttamistoiminnan osalta.

Suomen World Visionin kokonaistuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 12 prosenttia 9,1 miljoonaan

euroon (edellisellä tilikaudella 8,1 miljoonaa euroa). Kasvusta 0,4 miljoonaa euroa muodostui yksityisestä rahoituk-

sesta ja 0,6 miljoonaa euroa ulkoministeriön kehitysyhteistyötuesta. Yksityisten lahjoitusten ja kummimaksujen osuus

kokonaistuotoista oli 54 prosenttia (edellisellä tilikaudella 55 prosenttia). Ulkoministeriön rahoitus perustuu sopimuk-

seen, joka on voimassa ajalla 1.1.2009–31.12.2011. Sopimuksen mukaan Suomen World Visionille osoitettu kehitysyh-

teistyötuki pysyy vuosittain samalla tasolla.

Tilikauden kokonaiskulut olivat 9,0 miljoonaa euroa ja siitä merkittävimmän osan, 7,0 miljoonaa euroa, eli 77 pro-

senttia muodosti kehitysyhteistyöohjelma (kansainvälinen työ, vaikuttamistoiminta ja kummipalvelut). Tukitoimintoihin

kotimaassa käytettiin 1,6 miljoonaa euroa sekä yleishallintoon 0,4 miljoonaa euroa.

HALLINTO JA JOHTO

TALOUS


31

TUOTTOJEN JAKAUMA 2009

KULUJEN JAKAUMA 2009

VARAIN-

HANKINTA 14 %

VALTION-

AVUSTUS 46 %

KUMMIMAKSUT 41 %

LAHJAKAUPPA 6 %

MUUT TUOTOT 7 %

VIESTINTÄ 4 %

OHJELMA 77 %

HALLINTO 5 %

32


Suomen World Vision

Lönnrotinkatu 20, 00120 Helsinki

096 818 300 (pvm.)

[email protected]

www.worldvision.fi

OSALLISTU JA AUTA

Kummius: www.kummi.fi

Lahjakauppa: www.lahjaksilehma.fi

Katastrofi keräykset: www.katastrofi .fi

Documents

Suomen World Visionin vuosikertomus 2009