Suomen tie itsenäisyyteen

Näkökulma: Ranska ja Italia

Finlands väg till självständighet

Synvinkel: Frankrike och Italien

2

KAUKAINEN JA TUNTEMATON

Suomi oli Länsi- ja Etelä-Euroopassa pitkään tuntema-ton, sillä sivistyneemmätkin ihmiset tiesivät siellä hä-

din tuskin jotain Ruotsista. Elsassista (Alsace) kotoisin ol-leen Johannes Schefferuksen Lapponia, joka ilmestyi 1673,loi oman aikansa oppineille kuvan eksoottisesta alueesta,mikä houkutteli matkailijoita ja tutkijoita 1700-luvulla.Maantieteilijä ja matemaatikko Pierre Louis de Maupertuissuoritti Tornionlaaksossa maan pituuspiirin mittauksiaRanskan tiedeakatemian tuella 1736–1737. Suomeen mat-kustaneiden joukkoon kuului myös Ranskan maanpaossaelänyt kruununprinssi Louis Philippe, joka sittemmin nousimaansa valtaistuimelle. Hän vieraili Tornionlaaksossa 1795. Matkat dokumentoitiin painetuissa matkakertomuksissa,joita elävöittivät kuparipiirrokset, tai maalauksissa, jotkaajalleen ominaiseen tapaan korostivat maiseman dramaat-tisia piirteitä ja alkuperäisväestön eksoottisia, usein synkkiäelinoloja. Italialaisen Giuseppe Acerbin matkakuvaus Ruot-sista, Suomesta ja Lapista vuosilta 1798–1799 edusti osit-tain tätä samaa tyylilajia, mutta antoi kuitenkin lukijoilleenselkeän kuvan myös Ruotsin valtakunnan itäisestä osasta.Acerbi oli tarkka havainnoitsija, joka kuvaili oivaltavastiluontoa, kaupunkeja ja maaseutua, Turun yliopistoa, asuk-kaiden mielenlaatua, käytöstä ja tapoja, kansanmusiikkia ja-runoutta. Hän siteerasi sekä säätyläisten että kansanih-misten kanssa käymiään keskusteluja. Teos oli yksi en-simmäisistä esityksistä, joka antoi laajemmalle eurooppa-laiselle lukijakunnalle jonkinlaisen käsityksen Suomesta.Se käännettiin useille kielille. �

AVLÄGSET OCH OKÄNT

Finland förblev länge okänt i Väst- och Sydeuropa, där även de mer bildade på sin höjd var medvetna om Sveriges existens. El-

sassaren (Alsace) Johannes Schefferus’ Lapponia, utgiven 1673upplyste dåtidens lärda om ett exotiskt område som lockade re-senärer och vetenskapsmän på 1700-talet. Geografen och mate-matikern Pierre Louis de Maupertuis företog meridianmätningar i Tornedalen för franska vetenskapsakademien 1736–1737. Till resenärerna hörde även kronprinsen i exil Louis Philippe, seder-mera konung i Frankrike, som besökte Tornedalen 1795. Resorna dokumenterades i tryckta reseskildringar med kopparstick, eller i målningar som tidstypiskt framhävde de dramatiska inslagen i landskapet och urinvånarnas exotiska, ofta dystra förhållanden. Italienaren Giuseppe Acerbis reseskildring från Sverige, Finland och Lappland 1798–1799 företrädde delvis samma genre, men gav samtida läsare också en utförlig inblick i det svenska rikets östra hälft. Acerbi var en vaken iakttagare som beskrev naturen, städer och landsbygd, universitetet i Åbo, folkets lynne, seder och bruk, folkmusiken och folkpoesin och refererade samtal med hög och låg. Verket var ett av de första som gav en vidare europeisk läsekrets en uppfattning om Finland. Det blev översatt till fl era språk. �

Nicolas Sanson, Skandinavianlas Sanson, Skandinavja ympäröivien alueiden karttampäröivien alueiden kvuodelta 1647. Kartta julkaistiinodelta 1647. Kartta jPariisissaariisissa.

Nicolas Sanson, Karta över Nicolas Sanson, KaSkandinavien med omnejd frånSkandinavien med1647. Kartan publicerades i 647. Kartan puPParis.

Noitarumpu, poro ja ahkio ovato ja ahkio ovolleet toistuvia aiheita ulkomaistena ulkomaist

Lapinkävijöiden kuvauksissa.kuvauksisJohannes Schefferuksen Lapponia-efferuksen Lappo

teoksen kuvitusta vuodelta 1674.uvitusta vuodelta 16

Trolltrumman, renen och pulkan har man, renen och pulkan varit återkommande element i deerkommande element i

utländska skildringarna av Lappland.utländska skildringarna av Lapplanstration i Johannes Schefferus Illustration i Johannes Scheffer

ponia från 1674.Lapponia från 167

rt Le Vrac de Tournières,Robert Le Vrac de Toemaatiko ja tähtitieteilijä Pierrematemaatiko ja tähtiis de Maupertuisin (1698–1759)Louis de Maupertuisotokuva. Siihen on liitetty poromuotokuva. Siihen

kioineen muistutuksena Ranskanahkioineen muistutdeakatemian kuuluisasta Lapintiedeakatemian kukikunnretkikunnasta.

bert Le Vrac de Tournières,Robert Le Vrac datematikern och astronomen Pierrematematikern o

ouis de Maupertuis‘ (1698–1759)Louis de Mauporträtt. Bland attributen fi nns en renporträtt. Blamed pulka, som påminner om franskamed pulka, som påmivetenskapsakademiens berömdakapsakademienexpedition till Lappland.dition t

Bain Finlandais (suomalainen sauna). Giuseppe Acerbikuvaa matkakirjassaan höyrykylpyjen yleisyyttä ja niihinliittyviä erikoisia tapoja.

Bain Finlandais (fi nsk bastu). Giuseppe Acerbi beskriver i sin reseskildring de mycket allmänna ångbaden med tillhörande kuriösa sedvänjor.

P. W. Tomkins, Giuseppe AcerbinTomkins, Giuse(1773–1846) muotokuva P. Violetin3–1846) mumaalauksen mukaan.maalauksen m

P. W. Tomkins, Giuseppe Acerbis P. W. Tom(1773–1846) porträtt efter målning(1773–av P. Violet.av P. V

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

KA

NS

ALL

ISK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

T

WIKKIMEDIA COMMONS

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

TA

RK

3

MERENKULKIJOITA, MATKUSTAJIA JA KOTIOPETTAJIA

Suomen vuonna 1809 Venäjään liittämisen yhteydessäsaama autonomia antoi sille ympäristöstä selkeämmin

erottuvan oman autonomisen identiteetin, mikä vähitel-len pantiin merkille myös ulkomailla. Varmuudella ei siltivoida sanoa, kuinka hyvin tavalliset ihmiset Rouenissa,Bordeaux’ssa, Genovassa tai muissa suomalaisten alustenkohdesatamissa, pystyivät erottamaan suomalaiset venä-läisistä tai ruotsalaisista. Yhteydet syntyivät usein Suomeneri kauppahuoneiden välityksellä, kun ne veivät ulkomaillepuutavaraa ja tervaa ja toivat suolaa ja jopa viiniä. Retkei-lijöitä alkoi tulla Pietarista Imatralle katsomaan sen kuu-luisaa koskea ja suomalaista järvimaisemaa, jota muunmuassa ranskan kielen lehtori Charles de Saint-Julien olihaltioituneesti kuvaillut teoksessaan, jossa ensimmäistäkertaa keskityttiin vain Suomen esittelyyn. Impressions et souvenirs de Finlande ilmestyi vuonna 1835. Kotiopetta-jana toiminut Louis Léouzon Le Duc, joka ennen muutamuistetaan Kalevalan ranskankielisen käännöksen tekijä-nä saapui Suomeen vuonna 1842 ja julkaisi kolme vuottamyöhemmin muistelmansa Helsingistä ja muista Suomenpaikkakunnista. Ranskan amiraliteetin tieteellisen retkikun-nan Pohjois-Atlantille, Skandinaviaan, Suomeen ja Venä-jälle vuosina 1838–1840 tekemä matka tuotti vuonna 1852ilmestyneen suurikokoisen kuvateoksen, jossa oli useitakuvia Suomesta. Retkikunnan jäsenet tapasivat suomalai-sia tiedemiehiä ja runoilija J. L. Runebergin, mutta myöstavallisia suomalaisia. �

SJÖFARARE, RESENÄRER OCH INFORMATORER

Den autonomi som Finland beviljades 1809 i samband medanslutningen till det ryska imperiet gav landet en egen geo-

grafi skt avgränsad identitet, som med tiden började noteras i ut-landet. Huruvida man i Rouen, Bordeaux och Genua m.fl . ham-nar som anlöptes av fi nska fartyg alltid kunde skilja på ryssar,fi nnar och svenskar är dock osäkert. Kontakter etablerades medhandelshusen i Finland, som levererade trävaror och tjära ochimporterade salt, men också viner. Resenärer sökte sig från S:t Petersburg till Imatra för att bese forsen och det fi nska insjöland-skapet, som bl.a. hänfört skildrades av lektorn i franska Charlesde Saint-Julien i det första verk som enbart är ägnat vårt land,Impressions et souvenirs de Finlande, utgivet 1835. Informa-torn Louis Léouzon Le Duc, mer känd för sin översättning av Kalevala till franska, anlände till Finland 1842 och utgav tre årsenare sina hågkomster från Helsingfors och andra orter i Fin-land. Franska amiralitetets vetenskapliga expedition till Nordat-lanten, Skandinavien, Finland och Ryssland 1838–1840 resul-terade i ett stort bildverk med fl era motiv från Finland (utkom1852). Medlemmarna av expeditionen kom i kontakt med fi nskavetenskapsmän och skalden J. L. Runeberg, men också övriga fi n-nar. �

W. H. Yorke, Fregatti Toivo. Vuonna 1871 valmistuneen laivanomisti oululainen kauppahuoneJ. W. G:son Snellman.

W. H. Yorke, Fregatten Toivo, sjösatt 1871. Fartyget ägdes av handelshuset J. W. G:son Snellmani Uleåborg.

Barthélemy Lauvergne, Vuede la cataracte d’Imatra, n.1840. Imatrankoski oli hyvinsuosittu matkakohde, jonkakuva löytyy myös Ranskanamiraliteetin retkikunnanlaajasta kertomuksesta.omuks

Barthélemy Lauvergne, Vueemy Laude la cataracte d’Imatra,cataractca 1840. Imatra fors var ett 840. Imamycket populärt resemål,ycket popsom också avbildades i denom också digra rapporten över franskadigra rappamiralitetets expedition.amiralitet

Le Kalevala, epopé nationale de la Finlande.a, epopé nationale de la FinLouis Léouzon Le Ducin suorasanainen Kalevalanzon Le Ducin suorasanaranskankielinen versio ilmestyi useana painoksena.nen versio ilmestyi

Le Kalevala, epopé nationale de la Finlande. Louis epopé nationLéouzon Le Ducs franska prosautgåva av Kalevalaucs franskutkom i fl era upplagor.pplago

A. Mayer, Anciens cons costumes Finlandais, n. 1840.Retkikunnan laajlaajaan tehtävänkuvaan kuuluimyös Savon myös Savon rahvaan perinteisten pukujenkansatietekansatieteellinen dokumentointi.

A. Mayer, Anciens costumes Finlandais, ca 1840.A. Mayer, AncDokumentation av den savolaxiska allmogens Dokumentraditionella dräkter ingick också i expeditionens raditionvittfamnande uppdrag.ittfam

WIK

IME

DDIA

CO

MM

ON

S

H. Adlard, Quai de Louisde LouisXVIII, Bordeaux noin 1850.XVIII, Bordeaux noin 1850.

SuomalaisalukseSuomalaisalukset hakivateauxista lähinnBordeauxista lähinnä viinejä.

d, QuaH. Adlard, Quai de Louis XVIII,ca 18Bordeaux ca 1850, därifrån deen åtfi nska fartygen återkom lastade

främmst med viner.

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

WIKIMEDIAA COMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

KA

LEV

ALA

SE

UR

A /

KA

LEV

ALA

SÄ

LLS

KA

PE

T

4

SODAT JA VAPAUSTAISTELUT

Ranska, Iso-Britannia ja Sardinia liittoutuivat vuonna 1854 Turkin kanssa Moldaviassa ja Valakiassa alkunsa

saaneessa Turkin–Venäjän sodassa. Taistelujen päänäyttämö oli Krimin niemimaa, mutta sekä vuonna 1854 että 1855 englantilais-ranskalainen laivasto-osasto toimi myös Suo-men rannikolla. Lennättimen ansiosta länsieurooppalainen lehdistö saattoi jatkuvasti lähettää kertomuksia sotatapah-tumista Suomessa. Niitä dramatisoitiin kuvituksilla, joiden todenmukaisuus vaihteli suuresti. Bomarsundissa vangiksijoutuneita suomalaisia lähetettiin myös Ranskaan, missä heidän vastaanottonsa oli varsin tyly. Sardiniassa herän-neet ajatukset Italian yhdistämisestä herättivät huomiota myös Suomessa. Etenkin Giuseppe Garibadin sotaretki Si-siliaan 1860 ja vapaustaistelijoiden hyökkäys hallitusvaltaa vastaan herättivät innostusta varsinkin opiskelijoiden kes-kuudessa. Monet halusivat liittyä garibaldilaisiin joukkoi-hin, mutta entinen aliupseeri Herman Liikanen oli ainoa suomalainen, joka onnistui pääsemään Italiaan saakka. Italian valtio on muistanut hänen halunsa toimia. Toinen suomalainen, eversti Waldemar Becker, asettui vastapuolelle ja osallistui 1869 paavin joukoissa Rooman puolustustais-teluihin kuningas Viktor Emanuel II:n italialaisia joukkoja vastaan. Seikkailuja täynnä olleen uran luonut Becker aset-tui tämän jälkeen Pariisiin. Siellä hän julkaisi vuonna 1880 muun muassa pamfl ettikirjoituksen Finlande indépendante et neutre, missä hän asettui ajamaan Suomen itsenäisyyttä. �

KRIG OCH FRIHETSKAMP

Frankrike, Storbritannien och Sardinien anslöt sig 1854 till Turkiet i det rysk-turkiska krig som brutit ut i Moldavien

och Valakiet. Striderna fördes huvudsakligen på Krim, men både 1854 och 1855 opererade en engelsk-fransk fl ottstyr-ka längs Finlands kust. Tidningspressen i Västeuropa kunde tack vare telegrafen kontinuerligt rapporteraom krigshändelserna bl.a. i Finland med illustra-tioner av varierande sanningshalt. Finska krigsfång-ar från Bomarsund fördes också till Frankrike, där be mötandet var kärvt. De sardiniska strävandena att ena Italien noterades även i Finland, där Giusep-pe Garibaldis expedition till Sicilien 1860 och fri-hetskämparnas fälttåg mot övermakten väckte en-tusiasm, särskilt bland studenterna. Flera försökte sälla sig till garibaldisterna, men f.d. underoffi ce-ren Herman Liikanen var den enda fi nne som nåddefram till Italien. Italienska staten kom ihåg hansmedverkan. En annan fi nne, Waldemar Becker, säl-lade sig åter till motståndarlägret och deltog 1869i de påvliga styrkornas försök att försvara Rom mot konung Viktor Emanuel II:s italienska trupper. Efter en ytterst äventyrlig karriär slog sig Becker neri Paris, där han bl.a. 1880 utgav pamfl etten Finlan-de indépendante et neutre, som förespråkade fi nsk självständighet. �

Viaporin pommitus, ai-kalaispainokuva. Britti-

läis-ranskalainen laivastosaapui Helsingin edus-

talle ja ryhtyi 9. päivänäelokuuta 1855

pommitukseen,joka kesti 47 tuntia.Tuho oli melkoinen.

Bombardemanget av Sveaborg, samtida tryck.Den brittisk-franska fl ot-tan anlände till Helsing-

fors redd och inledde9 augusti 1855 ett bom-

bardemang somvarade i 47 timmar.

Skadorna var betydliga.

La ville de Helsingfors. Ranskalaislehdessä 1850-luvulla julkaistu kovin kallioisen Helsingin kuva.a ville de Helsingfors. Ranskalaislehdessä 1850-luvulla julkaistu kovin kallioisen Helsing

La ville de Helsingfors. Bild av ett nog så klippigt Helsingfors i en fransk tidning från 1850-talet.La ville de Helsingfors. Bild av ett nog så klippigt Helsingfor

ts de Bomarsund. Ranskalaislehdessä 1854 julkaistu kuvForts de Bomarsund. Ranskalaislehdessä 1854 julkaistu kuvalähinnä ranskalaisten joukkojen valloittamasta ja tuhoamalähinnä ranskalaisten joukkojen valloittamasta ja tuhoamastaBomarsundin linnoituksesta.

Forts de Bomarsund. Bild i en fransk tidning 1854 av fäild i en fransk tidning 1854 av fästningenBomarsund, som erövrades av i första hand franska styBomarsund, som erövrades av i första hand franska styrkor och

r förstördesdärefter förstördes.

ppe Garibaldin (1807–1882)Silvestro Lega, Giusepteilija osallistui itsekin garibaldistienmuotokuva, 1861. Tait

taisteluihin.

ppe Garibaldis (1807–1882) porträtt,Silvestro Lega, Giuseptog själv i garibaldisternas fälttåg.1861. Konstnären delt

anGaribaldisti HermanLiikasen (1835–1926)marmorinen rintakuvaRRooman Gianicolo-kukkukkulalla.

Marmorbyst av st avgaribaldisten HermanLiikanen (1835–1926) påLiikanen (1835–1

RomGianicolo-kullen i Rom.

Waldemar Beckerin (1840–1907) palvelukseen Kirkkovaltion 1907) pasejoukoissa liittyvä todistus vuodelta 1869.us vuod

Intyg från 1869 som ansluter sig till Waldemar Beckers (1840–er sig till1907) tjänstgöring i Kyrkostatens väpnade styrkor.ens vä

YK

SIT

YIS

OM

IST

UK

SE

SS

A /

I P

RIV

AT

ÄG

OS

A /

I P

RIV

AT

ÄG

OY

KS

ITY

ISO

MIS

TU

KS

ES

SA

/ I

PR

IVA

T Ä

GO

YK

SIT

YIS

OM

IST

UK

SE

SS

A /

I P

RIV

AT

ÄG

OY

IA C

OM

MO

NS

WIK

IME

DIA

TO

/ R

IKS

AR

KIV

ET

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

IME

DIA

CO

MM

ON

SW

IKIM

ED

IA C

OM

MO

5

SUOMEN VALTIO-OIKEUDELLINEN ASEMA 1800-LUVULLA

Ranskan hovissa Pariisissa toiminut juristi V. F. Angelot oli jo vuonna 1834 laatinut vertailevan tutkimuksen,

jossa hän oli päätynyt näkemykseen, että Suomi muodosti oman pienen valtionsa Venäjän yhteydessä. Senaatin val-tiovaraintoimituskunnan apulaisjohtaja Leo Mechelin, joka vuonna 1873 oli väitellyt valtioliitoista, laati vuonna 1885 yhdessä kahden muun oikeusoppineen kanssa lyhyen kat-sauksen Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta venäläi-siä päätöksentekijöitä varten. Hanke kuitenkin kariutui ja vuonna 1886 Mechelin julkaisi omissa nimissään selvityk-sen Précis du droit public du Grand-duché de Finlande. Siinä hän painotti, että Suomen ja Venäjän suhdetta voidaan luonnehtia kahden osapuolen väliseksi reaaliunioniksi, jos-sa molemmilla osapuolilla on itsenäinen asema sisäisissäasioissa. Julkaisu sai laajan kansainvälisen levikin, mutta johti tulehtuneeseen kiistaan venäläisten valtio-oppineiden kanssa. Venäläisten asenne suomalaisia kohtaan muut-tui yhä tiukemmaksi. Se sai Mechelinin kokoamaan sa-manmielisten kirjoittajien kanssa loisteliaan teoksen Suomi 19:llä vuosi sadalla. Suomalaisten kirjailijain ja taiteilijoiden esittämä sanoin ja kuvin. Kansainvälisesti ainutlaatuinen ja yleistä ihastusta herättänyt kirja ilmestyi vuonna 1893 ja käännettiin saksaksi, ranskaksi ja englanniksi ojennetta-vaksi poliittisena lahjakirjana muun muassa ulkomaisillevaltionpäämiehille. Ranskan presidentti Félix Faure ei ha-lunnut ottaa sitä, vaikka Venäjän keisari oli vastaanottanut sen jo aikaisemmin. Syynä oli Suomen kannalta hankala liittosuhde Venäjän ja Ranskan välillä. �

FINLANDS STATSRÄTTSLIGA STÄLLNING I 19:DE SEKLET

Redan 1834 hade juristen vid kungliga hovet i Paris V. F. Angelot i en jämförande studie hävdat att Finland utgjorde RR

en liten stat som var förenad med Ryssland. Biträdande chefen för senatens fi nansexpedition Leo Mechelin, som 1873 disputerat om statsunionerna, utarbetade 1885 tillsammans med två andra rättslärda en kort framställning av Finlands statsrätt avsedd för högre intanser i Ryssland. Projektet förföll dock, och Mechelin utgav Précis du droit public du Grand-duché de Finlande un-der eget namn 1886. Han hävdade där att förhållandet mellan Ryssland och Finland kunde defi nieras som en realunion mellan två parter som båda hade en inre självständighet. Skriften fi ck stor internationell spridning och ledde till en infl ammerad debatt med ryska statslärda. Den ryska hållningen till Finland skärptes, vilket gav upphov till praktverket Finland i 19:de seklet. Fram-stäldt i ord och bild af fi nska skriftställare och konstnärer, som var avsett för utländska läsare. Det internationellt unika och all-mänt beundrade verket utkom 1893, översattes till tyska, fran-ska och engelska och överläts som politisk gåva, bl.a. till stats-chefer. Svårigheterna att få Frankrikes president Félix Faure att ta emot verket 1895, trots att Rysslands kejsare redan mottagit det, varslade om komplikationer för Finlands del p.g.a. den nya rysk-franska alliansen. �

Leo Mechelin, Précis du droit public deFinlande, 1886. Suomen valtion erillistäluonnetta korostava teos oli monellevenäläiselle taholle punainen vaate.

Leo Mechelin, Précis du droit public deFinlande, 1886. Verket betonade den fi nnskastatens separata natur, och blev något avv ett rött skynke för mången i Ryssland.

Félix Faure (1841–1899), Ranskan Félix Faure (1841–1899), Ranskan presidenttivuodesta 1895 kuolemaansa asti.v

Félix Faure (1841–1899), Frankrikes president Ffrån 1895 till sin död.

Mechelin (1839–1914), oikeusoppinLeo Mechelin (1839–1914), oikeusoppinut,senaattori ja europpalaisesori ja europpalaisesti

suuntautunut valtiomies.ntautunut valtiomies.

o Mechelin (1839–1914), rättslärd,Leo Mechelin (1839–1914),enator och europeiskt orienterad senator och europeiskt o

statsman.

Suomen vaakunaSuomen vaakomi 19:lläoli Suom

osisadalla -teoksenvuoskansiaiheena,kapainoksen kielestäriippumatta.

Finlands vapen var vapen pärmmotivet för ärmmotivet futgåvorna på olikautgåvorna på

verket språk av vei 19:deFinland i

seklet.

Marianne ja Venäjän karhu.Ranskan ja Venäjän välistä liittoa ennakoiva

pilapiirros vuodelta 1893.

Marianne och den ryska björnen.Karikatyr från 1893 inför den hägrande

fransk-ryska alliansen.

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

WIKIMEDIA COMMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

(v. 1907 Gallén-Kallela), LeoAxel Gallén (v.nille osoitettu pilakuva, jossa tämäMechelinille

sen tavoin luo Suomi 19:llä vuosisadallaIlmariseneoksen. Gallénin monumentaalinenteok

Sammon-taonta oli valmistunut v. 1893.S

Axel Gallén (år 1907 Gallén-Kallela), karikatyr Gallén (år 1907 Gallén-Kallela)dedicerad till Leo Mechelin där denne likt dedicerad till Leo Mechelin där d

par verket Finland i 19:deIlmarinen skapar verket Finlanns monumentalmålning Samposeklet. Galléns monumentalm

mides hade blivit färdig 1893.smides hade blivit färdig 18

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

SW

IKIM

ED

IA C

OM

MO

NS

DIA COMMONSWIKIMEDIA

6

Keisari Nikolai II antoi 15.2.1899 helmikuun manifes-tina tunnetun päätöksen, joka antoi hänelle oikeuden

ottaa ratkaistakseen sellaiset lait, jotka olivat yleisvaltakun-nallisesti merkittäviä. Valtiokaappaukseksi leimattu ma-nifesti aiheutti järkytystä Suomessa ja johti pian vastatoi-miin. Kansalliseen protestiadressiin kertyi nopeasti 522 931allekirjoitusta, ja Suomi sai aikaan myös laajan kampanjanulkomaisessa lehdistössä. Ranskalaisissa ja italialaisissa leh-dissä ilmestyneiden Suomen tilannetta käsitelleiden kirjoi-tusten suuri määrä kertoo ennen muuta kosmopoliittistensuomalaisten poliitikkojen, tiedemiesten ja taiteilijoidenlaajoista verkostoista, mutta myös Suomen nauttimastavankkumattomasta myötätunnosta. Ranskasta saatu voi-makas tuki oli erityisen merkittävää sen vuoksi, että Ranskaoli liittosuhteessa Venäjän kanssa. Ajatus kansainvälisentukiadressin kokoamiseksi Suomen aseman säilyttämisenpuolesta nousi esiin maaliskuussa 1899. Joukko eturivinsuomalaisia tutkijoita päätti ryhtyä keräämään allekirjoi-tuksia merkittäviltä kulttuurin ja tieteen vaikuttajilta eripuolilta Eurooppaa. Kaikkiaan allekirjoituksia kertyi 1 063,niistä peräti 283 Italiasta. Kansainvälinen valtuuskuntamatkusti Pietariin ranskalaisen senaattorin ja rauhanakti-vistin Ludovic Trarieux’n johdolla luovuttaakseen adressinNikolai II:lle, joka ei kuitenkaan ottanut valtuuskuntaavastaan. Kulttuuriadressi julkaistiin vielä samana vuonnanäköispainoksena nimellä Pro Finlandia, ja se sai laajankansainvälisen levikin. �

FEBRUARIMANIFESTET LEDER TILL INTERNATIONELLA PROTESTER

Kejsar Nikolaj II utfärdade 15.2.1899 februarimanifestet somgav honom rätt att avgöra om fi nska lagar hade konsekven-K

ser för hela Ryssland och därför skulle stiftas av honom själv.Det kuppartade manifestet mottogs med bestörtning i Finlandoch ledde snabbt till motåtgärder: en adress med 522 931 un-derskrifter och kampanjer i utländsk press. Det stora antalet inlägg i bl.a. franska och italienska tidningar i den fi nska frå-gan vittnar om fi nska kosmopolitiskt sinnade politikers, veten-skapsmäns och konstnärers omfattande nätverk, men också omoskrymtad sympati för Finland. Att den var stor i Franrike varanmärkningsvärt med tanke på den rysk-franska alliansen. Idénom en internationell adress till förmån för bibehållandet av Fin-lands ställning framfördes i mars 1899. Några framstående fi n-ska vetenskapsmän åtog sig att samla in underskrifter av kul-turpersonligheter och vetenskapsmän i en rad europeiska länder.Totalt erhölls 1 063 namnteckningar – Italien bidrog med hela283 – och en internationell delegation ledd av franske senatorn,fredsförkämpen Ludovic Trarieux reste till S:t Petersburg för att överlåta den till Nikolaj II, som inte tog emot dem. Kulturadres-sen utgavs därefter i faksimil ännu samma år under titeln ProFinlandia och fi ck stor spridning även internationellt. �

HELMIKUUN MANIFESTI NOSTAA KANSAINVÄLISIÄ VASTALAUSEITA

Emile Zola

Anatole France

Emilio Brusa

Luigi Morandi

olai II (1868–1918), Venäjän keisari jaNikolai II (1868–1918), Venmen suuriruhtinas vuodesta 1894.Suomen suuriruhtinas vu

aj II (1868–1918), kejsare av Ryssland Nikolaj II (1868–1918), kejsare av Rysslandtorfurste av Finland från och storfurste av Finland från år 1894.

La Question Finlandais, RanskanLa Question Finlandais, Rkaalipuoletta edustaneenradikaalipuoletta edus

orges Clemenceaun (1841–1929)Georges Clemenceakkeli Justice-lehdessä 29.3.1899.artikkeli Justice-leh

emenceausta tuli paljonClemenceausta tuyöhemmin Ranskan pääministeri.myöhemmin Rans

a Question Finlandais, artikel La Question Finlatidningen Justice 29.3.1899.i tidningen Justi

Artikeln skrevs av Georges Artikeln skrevs Clemenceau (1841–1929) somClemenceau (1öreträdde radikala partiet i företrädde rad

Frankrike. Clemenceau blev mycket Frankrike. Clsenare fransk premiärminister.senare frans

WIKIMEDIA COMMONS

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKETNSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

Suomessa vallitsee rauha, ranskalainenSuomessa vallitsee rauha, ranskalarrros. Nikolai II esitti v. 1899 kansainvälistäpilapiirrros. Nikolai II esitti v. 1899 kansainvälistäauhankokousta, joka järjestettiin Haagissarauhankokousta, joka järjestettiin Haagissa

hin aikoihin kun Suomen tilanne aiheuttisamoihin aikoihin kun Suomen tilanne aiheuttivastalausemyrskyn.vastalausemyrskyn.

råder i Finland, fransk karikatyr. Nikolaj Fred råder i Finland, fransk karikatyr. Nikolaog 1899 initiativ till en fredskonferens,II tog 1899 initiativ till en fredskonferen

om arrangerades i Haag samtidigt somsom arrangerades i Haag samtidigt soormen med anledning av händelserna i proteststormen med anledning av händelser

de sin kulmen.Finland nådde sin kulm

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOSTO / NATIONALBIBLIOTEKET

Kulttuuriadressin Italian osuuden etulehti. Euroopanin Italian osuudemerkittäviltä kulttuurin ja tieteen vaikuttajilta v. 1899ttuurin ja tiekerätyn adressin allekirjoittajamäärä oli suurin Italiassa.allekirjoi

Titelbladet till italienska delen av kulturadressen. enskaUnderskrifterna i den europeiska adress som insamlades i den eur1899 bland betydande företrädare för kultur ochande fövetenskap blev särskilt många i Italien.lt må

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

Huomattavia ranskalaisia ja italialaisiakulttuuriadressin allekirjoittajia.

Bemärkta franska och italienskaundertecknare av kulturadressen.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVETNSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

7

MAAILMANNÄYTTELYT TUOVAT ESIIN SUOMEN ERITYISASEMAN

Vuodesta 1851 lähtien vanhan ja uuden maailman suur-kaupungeissa järjestetyillä maailmannäyttelyillä oli mo-

nenlaisia tavoitteita. Ne tarjosivat osallistujamaille mahdol-lisuuden esitellä edistystään elinkeinoelämän, kulttuurin jatieteen alalla, mutta samalla ne toimivat valtioiden välisen arvovallan ja kilpailun näyttämöinä. Suomalaisten tavoitteet muuttuivat vuodesta 1878, jolloin Suomi oli osallistunut Venäjän yhteiseen näyttelyosastoon. Suomella oli vuosina 1889 ja 1900 omat näyttelyosastot, joiden tavoitteena olituoda esiin perustuslaillisten piirien näkemyksiä Suomenvaltiollisesta erityisasemasta. Suomen antropologis-etno-grafi sesti suuntautunut panostus herätti huomiota 1878 ja palkittiin kunniamitalilla. Mitalisade oli poikkeuksellisen suuri 1889, jolloin Venäjä päätti olla osallistumatta omalla paviljongilla Pariisissa Ranskan vallankumouksen 100-vuo-tisjuhlavuonna järjestettyyn maailmannäyttelyyn. Suomella oli silloin ensimmäistä kertaa oma osastonsa. Muntra Mu-sikanter-kuoron konsertit olivat menestys ja itse Ranskan presidentti Sadi Carnot kohotti eläköön-huudon Suomelle. Vuonna 1900 tilanne oli toisenlainen. Suomi oli joutunut Venäjän kasvavan painostuksen kohteeksi ja sen vuoksi Suomen oma paviljonki rakennettiin kokonaistaideteok-seksi, joka saikin Grand Prix’n – suurimman palkinnon. Helsingin fi lharmonikkojen suomalaiskansalliset konsertit tekivät suuren vaikutuksen sekä yleisöön että kriitikoihin.Vaikutusvaltaiset Albert Edelfelt ja Aino Ackté saivat kuiten-kin havaita, että Ranskan ja Venäjän suhteet asettivat es-teen ranskalaisten viranomaistahojen osallistumiselle suo-malaisten tilaisuuksiin 1900. Pidättyvyys kuitenkin osoitti ranskalaisten tietoisuuden Suomen tilanteesta. �

VÄRLDSUTSTÄLLNINGARNA MARKERAR FINLANDS SÄRSTÄLLNING

De stora världsutställningarna fr.o.m. 1851 i metropoler igamla och nya världen hade fl era funktioner. De erbjöd del-

tagarländerna möjligheter att visa upp framsteg inom näringar,kultur och vetenskap, men var också arenor för statlig prestige och konkurrens. Förändringarna i det fi nska deltagandet från med-verkan i den ryska paviljongen i Paris 1878 till egna paviljonger 1889 och 1900 markerade den statsrättsliga syn som omhulda-des i Finland av liberala kretsar. Finlands imposanta antropolo-gisk-etnografi ska avdelning 1878 noterades i Frankrike och blev belönad med hedersmedalj. Medaljregnet var stort 1889 då Ryss-land p.g.a. revolutionsjubileet valde att inte delta med en egen paviljong. Finland hade då för första gången en egen paviljong.Kören Muntra Musikanter:s konserter gjorde succé, och franske presidenten Sadi Carnot höjde ett leverop för Finland. År 1900 var läget ett annat: Finland var utsatt för ökande ryskt tryck ochdärför blev den strama fi nska paviljongen ett helhetskonstverk, belönat med Grand Prix. Under världsutställningen gav Helsing-fors fi lharmoniker fi nsknationella konserter, vilka gjorde stort intryck på publiken och kritikerna. Infl ytelserika Albert Edelfelt och Aino Ackté kunde ändå notera att det av hänsyn till Rysslandfanns gränser för den franska offi ciella närvaron i fi nska sam-manhang 1900. Även det vittnade om värdlandets förtrogenhet med den fi nska frågan. �

Venäjän paviljonki Pariisin äjän paviljomaailmannäyttelyssäailmannv. 1878, aikalaiskuva.878, aSuomi osallistui näyttelyynomi oVenäjän yhteydessä, muttaenäjän yhteydessä, mjulkaisi oman erilliseulkaisi oman erillisennäyttelyluettelonnäyttelyluettelon.

Ryska paviljongen vid paviljongen vvärldsutställningen i Paris ldsutställninge1878. Finland medverkade878. Finland mi den ryska paviljongen,i den ryska pa

en egen separat men hade enngskatalog.utställning

Saamelaisia Pariisissa, luultavasti v. 1878. Kuva on otettumelaisia Pariisissa, luultavasti v. 1878. Kuva on otettPariisin eläintarhassa. Suomalaiset osallistuivat maailman-isin eläintarhassa. Suomalaiset osallistuivat maailman-näyttelyyn kansantieteellisin ja antropologisin painotuksinttelyyn kansantieteellisin ja antropologisin painotuksin.

Samer i Paris, troligen 1878. Bilden är tagen i Paris zoologiskamer i Paris, troligen 1878. Bilden är tagen i Paris zoologträdgård. Det fi nska deltagandet i världsutställningen hade en gård. Det fi nska deltagandet i världsutställningen hadmarkerat etnografi sk och antropologisk karaktär.erat etnografi sk och antropologisk kar

WIKIMEDIA COMMONS

MUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO / MUSEIVERKETS HISTORISKA BILDARKIVHISTORISKA

bert Edelfelt, Helsingfors-Paris.Albermaailmannäyttelyn 1889 toisen juhlajulkaisun kansilehti. PariisitarPariisin maailmannäyttelyn 1889 toisen juh

nottaa Helsinki-tytön ja Turistföreningen-pojan Seinen rannalla.vastaanottaa Helsinki-tytön ja Turistfö

Albert Edelfelt, Helsingfors-Paris. Pärm till andra festpublikationen med anledningAlbert Edelfelt, Helsingfors-Paris. Pärm till anav världsutställningen i Paris. Parisiskan tar emot Helsingfors-fl ickan och rldsutställningen i Paris. P

Turistföreningen-gossen vid Seinens strand.

kuva vuoden 1889Ilmakuilmannäyttelystä,maailaispainokuva.aikal

omen paviljonkiSuolähellä Eiffeltorninoli l

oillisjalkaa.ko

VärldsutställningenV1889 ur fågelperspek-1tiv, samtida tryck.Finlands paviljong var belägen i närheten av Eiffeltornets nordöstraEiffeltofofot.

Le Temps-lehden arvioita 6.8.1900 Helsinginfi lharmonikkojen Pariisin konsertista.

Recension i tidningen Le Temps 6.8.1900 av Helsingfors fi lharmonikers konsert i Paris.

Axel Gallénille(v. 1907 Gallén-Kallela) PariisinKallela)maailman-

00näyttelyssä 1900esillä olleistatöistä myönnetty

itali.kultamitali.

Guldmedalj tilldelad Axel Gallén (1907 Gallen-Kallela)för verk somvarit utställda vid världsutställningeni Paris 1900.

Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä 1900.nki Pariisin mHerman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisenksen, Arsuunnittelema paviljonki herätti yleistä ihastusta.viljonk

Finska paviljongen vid världsutställningen i Paris 1900.en vid väPaviljongen som planerats av Herman Gesellius, Armas planeratLindgren ja Eliel Saarinen väckte allmän beundran.inen

MU

SE

OV

IRA

ST

ON

HIS

TO

RIA

LLIN

EN

KU

VA

-AR

KIS

TO

/ M

US

EIV

ER

KE

TS

HIS

TO

RIS

KA

BIL

DA

RK

IV

WIKIMEDIA COMMONS

KANSALLISSKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

KA

NS

ALL

ISK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

TR

JAS

TO

/ N

A

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

8

POLIITTISET JA EPÄPOLIITTISET TAITEILIJAT

Pariisista oli 1800-luvun lopulla muodostunut maail-man älymystön keskus, jossa jokaisen, joka halusi pääs-

tä esille, tuli viettää ainakin jonkin aikaa. Suuri joukkosuomalaisia taiteilijoita ja muita kulttuurihenkilöitä liit-tyi Pariisiin matkustavien virtaan harjoittaakseen sielläopintoja ja luodakseen kontakteja. Vierailut Pariisissa, taivuosisadanvaihteen jälkeen yhä useammin Italiassa, saivatmonet kommentoimaan tilannetta kotimaassa, mutta siitäoli vielä pitkä askel konkreettiseen toimintaan Suomessa.Vankkoihin poliittisiin toimijoihin lukeutui aatelissukui-nen taiteilija Albert Edelfelt, joka jo 1880-luvulla liikkuisujuvasti Pariisin vaikutusvaltaisissa piireissä, joissa hä-nen maalaamansa kuuluisan tiedemiehen Louis Pasteurinmuotokuva oli tehnyt hänet tunnetuksi. Edelfelt kertoo LeoMechelinille lähettämässään kirjeessä niistä ranskalaisistalehtimieskontakteista, joita hän arvelee voivansa käyttääSuomen puolesta: mutta valittaa myös kyseisen ammatti-kunnan hankaluudesta. Mitään artikkeleita ei saada lehteenilman, että niistä pitäisi maksaa. Vuoden 1900 maailman-näyttelyn yhteydessä Edelfelt onnistui suomalaisena taide-komissaarina taitavasti torjumaan venäläisten vastalauseetniin, että Suomi sai esitellä taidetta omalla osastollaan.Kuvanveistäjä Ville Vallgren oli toinen Pariisiin kotiutunutsuomalaisen taiteilijayhteisön keskushahmo. Hänen tuki-joihinsa kuului Ranskan ulkoministeri Gabriel Hanotaux.Vallgren kuitenkin vältti ottamasta kantaa Suomen kysy-mykseen ja otti Ranskan kansalaisuuden vuonna 1913. �

POLITISKA OCH OPOLITISKA KONSTNÄRER

Paris framstod mot slutet av 1800-talet som världens intel-lektuella centrum, där envar som gjorde anspråk på bildning

skulle vistas under någon tid. Ett stort antal fi nska konstnäreroch andra kulturpersoner anslöt sig till strömmen av Parisre-senärer, för att bedriva studier och knyta kontakter. Vistelsen iFrankrike, eller från ca 1900 allt oftare Italien, fi ck mången att refl ektera över hemlandet, men från det var steget långt till verk-samhet för Finland. Till de konstant politiska hörde den adligekonstnären Albert Edelfelt, som redan på 1880-talet otvunget rörde sig i Paris infl ytelserika kretsar där hans porträtt av veten-skapsmannen Louis Pasteur gjort honom känd. Edelfelt redogör ibreven till Leo Mechelin för de franska journalistkontakter somhan kan räkna med för Finlands del, men beskriver också be-stickligheten inom denna yrkeskår: inga artiklar utan pengar. Isamband med världsutställningen 1900 kunde Edelfelt som fi nskkonstkommissarie skickligt bemöta rysk obstruktion och utverkaen skild avdelning för den fi nska konsten. Skulptören Ville Vall-gren, även han uppburen i Paris, var en annan fi nsk centralge-stalt inom konsten. Till hans mecenater hörde franske utrikes-ministern Gabriel Hanotaux. Vallgren undvek att ta ställning i den fi nska frågan och antog franskt medborgarskap 1913. �

ue St. DRue St. DenisBelle ÉBelle Époquenaikana ennenaikana ennenmaailmansotaa,maailmanso

stikortti.postikoilisevän suur-Vilis

kaupunginkvetovoima olivastustamaton.

Rue St. DeDenis undernder BelleÉpoque föreÉpoque före

ärldskriget,första värort. Denpostkor

ande stor-brusanden utövadestade

en oemotståndligen lockelse.

Malliharjoittelua Pariisinmaineikkaassa École des

Beaux-Arts -taidekoulussavuosisadan vaihteen tienoilla.

Suomalaiset hakeutuivaterityisesti yksityiseen

Académie Julianiin.

Modellstudier vid berömdakonstskolan École des Beaux-

Arts i Paris kring sekelskiftet 1900. Finnarna sökte sig

särskilt till privataaAcadémie Julianan.

Pariisilaistunut Edelfelt oli myös patriootti. Hänentunnetuimpiin teoksiinsa kuuluva ”Maaherra” valmistui1899. Teoksen viesti oli aikalaisille hyvin selvä.

Edelfelt blev med tiden parisare, men förblev patriot.“Landshövdingen”, ett av hans mest kända verk blev färdigt 1899. Motivets budskap uppfattades utansvårighet av samtiden.

Veistäjä Ville Vallgren (1855–1940) ja hänen istäjä Ville Vallgren (1855–19vaimonsa Antoinette 1903. Vallgreninmonsa Antoinette 1903. edustama kansainvälinen taidesuuntausstama kansainvälinenpoikkesi muiden suomalaistaiteilijoidenkesi muiden suomkansallisemmasta aihepiiristä.lisemmasta

Skulptören Ville Vallgren (1855–1940) ochören Villhustrun Antoinette 1903. Vallgren företrädden Antoien kosmopolitisk konstriktning, som avvek mopolitisfrån de övriga fi nska konstnärernas mer övriga fi nationella motivkrets.motiv

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

YKSITYISOMISTUKSESSA

Albert Edelfelt, Louis Pasteurinrt Edelfelt, Louis(1822–1895) muotokuva.1822–1895) muot

un tiedemiehen 1885Maailmankuulunmuotokuva merkitsivalmistunut m

e lopullista läpimurtoaEdelfeltille sa.Pariisissa

bert Edelfelt, Louis Pasteurs Alber(1822–1895) porträtt. Porträttet av den(1världsberömde vetenskapsmannenblev färdigt 1885 och innebar ett ärdgenombrott i Paris för Edelfelt.enombrott i Paris för Edelfel

WIKIMEDIA COMMONS

Albert Edelfelt (1854–1905).Albert Edelfelt (1854–1905).sujuvastiYlimmissäkin Pariisin piireissä suj

liikkunut Edelfelt edisti Leo Mechelininliikkunut Edelfelt edisti Leo Mechelja muidemuiden Suomen asiaa ajavienhankkeita, hea, herkeämättä.

Albert Edelfelt (185(1854–1905). Tillträdet till även de högsta kretsarretsarna i Paris gjorde det möjligt för Edelfelt att f lt ttoavbrutet främja Leo Mechelins m.fl s strävanden för Finlands sak.Finlands sak.

SV

EN

SK

A L

ITT

ER

AT

UR

SÄ

LLS

KA

PE

T I

FIN

LAN

DW

IKIM

ED

IA C

OM

MO

NS

ON

S

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

9

TIEDEMIEHIÄ JA TUTKIJOITA

Helsingin Keisarillinen Aleksanterin yliopisto oli auto-nomian ajan lopulla hyvin integroitunut aikansa aka-

teemiseen yhteisöön Euroopassa. Anteliaat matka-apurahatmahdollistivat ulkomailla oleskelun ja Suomen asiaa edistä-vien suhteiden solmimisen. Siksi ei olekaan yllättävää, ettäSuomen autonomian puolesta toiminut oikeustieteilijä LeoMechelin onnistui saamaan muun muassa ranskalaiset jaitalialaiset kollegansa ottamaan kantaa tässä asiassa. Yhtäluonnollista oli se, että muutkin suomalaiset tiedemiehet,kuten esimerkiksi kielitieteilijä Werner Söderhjelm Parii-sissa ja historiantutkija Henry Biaudet Roomassa, harjoit-tivat myös aktiivista Suomi-propagandaa ja onnistuivatsaamaan sanomalehdet ja poliitikot ottamaan kantaa. Ky-symys Suomen asemasta ei koskaan kadonnut kokonaanpäiväjärjestyksestä, ei edes vuoden 1914 jälkeen, ja asiaankantaa ottaneet poliitikot, kuten esimerkiksi ranskalainensosialisti Georges Clemenceau, saattoivat nousta korkeisiinasemiin. Ne vastoinkäymiset, joita esimerkiksi Henry Bi-audet oli joutunut kokemaan Roomassa yrittäessään saadavastuullisia poliitikkoja ottamaan kantaa Suomen puolesta,johtui yleispoliittisesta tilanteesta. Kukaan ranskalainen taiitalialainen ministeri ei voinut julkisesti – ottaen huomioonVenäjä-politiikan – ottaa kantaa Suomen asemaan. Se, ettäBiaudet ja muut ulkomailla toimineet suomalaiset vaikut-tajat liikkuivat vaikutusvaltaisissa piireissä, ei kuitenkaanollut merkityksetöntä. �

VETENSKAPSMÄN OCH FORSKARE

Kejserliga Alexanders-Universitetet i Helsingfors var i slutet av autonomins tid väl integrerat i det dåtida akademiska

Europa. Generösa resestipendier möjliggjorde utlandsvistelse ochknytande av kontakter som kunde främja Finlands sak. Att ju-risten Leo Mechelin agerade för Finlands autonomi och lyckadesförmå bl.a. franska och italienska kolleger att ta ställning i frå-gan var inte överraskande. Att även andra fi nska vetenskapsmän,t.ex. fi lologen Werner Söderhjelm i Paris och historikern HenriBiaudet i Rom, aktivt propagerade för Finland och lyckades för-må tidningar och politiker att ta ställning, var lika naturligt.Verksamheten fortsatte uthålligt år efter år, trots mothugg ävenav fransmän, och däri låg dess betydelse. Frågan om Finlandsställning blev aldrig helt förpassad från dagordningen, inte ensefter 1914, och de oppositionspolitiker som uttalat sig i den s.k.fi nska frågan, t.ex. franske socialisten Georges Clemenceau, kun-de sedermera nå höga positioner. De motgångar som t.ex. HenriBiaudet upplevde i Rom under försök ett engagera ansvariga po-litiker för Finland låg i sakens natur: ingen fransk eller italienskminister kunde, av hänsyn till Ryssland, förmås att offentligt taställning för Finland. Att Biaudet och andra exilfi nska aktörerrörde sig ledigt även i infl ytelserika kretsar var inte utan betydel-se i detta sammanhang. �

Louis Sparre, Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston päärakennus v. 1894.iopiston päärakennus v. 189Suomi 19:llä vuosisadalla-teoksen kuvitusta.

Louis Sparre, Helsingfors Kejserliga Alexanders-Universitets huvudbyggnad år 189versitets huvudbyggnad år 1894.Vinjettdetalj i verket Finland i 19:de seklet.

Werner Söderhjelmin toimittama Suomen historiaa ja yhteiskuntaa monipuolisestiskuntaa mesittelevä Finland et Finlandais ilmestyiä Finland et FinlaPariisississa v. 1913.

Werner Söderhjelm redigerade verket Werner SöderhjelmFinlande et Finlandais, som mångsidigt Finlande et Finlan

e Finlands historia och det presenterade Fhället. Det utkom 1913 i Paris.fi nska samhä

mäläinen, Henri BiaudVäinö Hämäläinen, Henri Biaudetin –1915) muotokuva, 1908. (1869–1915) muotokuva, 1908. Biaudet

oli historioitsija, mutta myös eoli historioitsija, mutta myös eräänlainenSuomen edustaja Roomassa joka ei välttänytSuomen edustaja Roomassa joka ei välttänyt

maanalaisia yhteyksiä.aanalaisia yhteyks

Väinö Hämäläinen, Henri Biaudets (1869–1915) udets (1869–19porträtt, 1908. Biaudet var historiker, mendet var historiker, m

samtidigt även ett slags företrädare för Finland slags företrädare för Finlai Rom, där han inte drog sig för kontakter i Rom, där han inte drog sig för kontak

med revolutionära.evolutionä

Vatikaanikirjasto n. 1900.VHenri Biaudet tutki

Vatikaanikirjastossa Ruotsinja Pyhän Istuimen suhteita

1500-luvulla.

Vatikanbiblioteket ca 1900.Henri Biaudet undersökte

där relationerna mellanSverige och den Heliga

Stolen på 1500-talet.

Nuori Suomi-lehden kirjeenvaihtajalleenori Suomi-lehden kirjeenvaihtHenri Biaudetille antama suositus 14.3.1907.ri Biaudetille antama suoVailla virallista asemaa toimiva oli aina virallista asemaa toiympäristön hyväntahtoisuuden varassa.istön hyväntahto

Rekommendation för tidskriften Nuori mendationSuomis korrespondent Henri Biaudet korresp14.3.1907. Den som inte hade offi ciell status 7. Denvar alltid beroende av omgivningens välvilja.d beroen

elt, Werner Söderhjelmin (1859–1931)Eero Järnefelt, Werner Söderhjelmin (1859–1931)916. Romaanisen ja germaanisenmuotokuva, 1916. Romaanisen ja geessori Werner Söderhjelm olifi lologian professori Werner Söderhksi vuosikymmentä Suomen hyväksitoimittuaan kaksi vuosikymmentä Suomen hyväksi

harvinaisen sopiva diplomaattiuralle 1918.harvinaisen sopiva diplomaattiuralle

Eero Järnefelt, Werner Söderhjelms (1859–1931)Eero Järnefelt, Werner Söderhjelms (1859–1931)porträtt, 1916. Professorn i romansk och germansk orträtt, 1916. Professorn i romansk och germansfi lologi Werner Söderhjelm var efter två decennier logi Werner Söderhjelm var efter två decennieav agerande för Finland sällsynt läerande för Finland sällsynt lämpad att träda i fi nsk diplomatisk tjänst 19da i fi nsk diplomatisk tjänst 1918.

WIKIMEDIA COMMONS

WIKIMEDIA COMMONS KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKETSALLISKIRJASTO / NA

MUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO / MUSEIVERKETS HISTORISKA BILDARKIVMUSEOVIRASTON HISTORIALLINEN KUVA-ARKISTO / MUSEIV

KANSALLALLISARKISTO / RIKSARKIVET

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

10

SANOMALEHTIHANKE

Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa helmikuun ma-nifestin 1899 jälkeen perustetut Suomen asemaa käsi-

telleet sanomalehdet jäivät lyhytaikaisiksi. Uusi mahdol-lisuus avautui, kun ranskalainen kirjoittaja ja symbolistiJulien Leclercq, joka vuodesta 1897 lähtien oli solminutyhteyksiä Pohjoismaihin, esitteli uuden suunnitelmansaLeo Mechelinille Pariisissa syksyllä 1900. Leclercq halusiperustaa sanomalehden, joka käsittelisi yleiseurooppalaisiaarvoja, yhteisymmärrystä ja tieteen edistysaskelia. Hän eikuitenkaan ollut onnistunut saamaan hankkeelleen sopivaarahoittajaa. Mechelin päätti tarttua tilaisuuteen ja onnistuihoukuttelemaan hankkeen taakse joukon suomalaisia jajoitakin yksittäisiä ruotsalaisia liikemiehiä, jotka olivat val-miita ostamaan lehtiyhtiön osakkeita. Sanomalehti sai ni-men L’Européen – Eurooppalainen – ja alkoi ilmestyä kerranviikossa marraskuusta 1901 lukien. Artikkelit noudattivatlehden linjausta ja käsittelivät rauhaa, oikeudenmukaisuut-ta ja edistystä ja kritisoivat suurvaltanationalismia. Kirjoit-tajana toimi tavallisesti joku tunnettu auktoriteetti, jokakäsitteli myös Suomea – joskaan ei liian usein. L’Europeéninsuhteista Suomeen vaiettiin tietoisesti, jottei vaarannettaisikuvaa lehdestä vaikutusvaltaisena ja kansainvälisenä toi-mijana. Lehti ei koskaan saavuttanut sellaista menestystäkuin oli toivottu. Suomalaisista pääomapanostuksista huo-limatta se oli jatkuvassa rahapulassa. Leo Mechelin torjuimäärätietoisesti kaikki pyrkimykset muuttaa L’Européeninlinjaa ja sen suomalaista omistuspohjaa. Lopulta lehdenkohtaloksi kuitenkin koitui lakkauttaminen vuonna 1906.�

ETT TIDNINGSPROJEKT

De tidskrifter som grundades i Frankrike, Storbritannien ochTyskland efter februarimanifestet 1899 för att sprida in-

formation om Finland blev kortvariga. Ett nytt tillfälle öppna-de sig då den franske litteratören, symbolisten Julien Leclercq,som sedan 1897 knutit kontakter i Norden, presenterade sitt tidningsprojekt för Leo Mechelin i Paris hösten 1900. Leclercqville grunda en tidning som skulle plädera för europeiska värden,samförstånd och vetenskapliga framsteg, men hade inte funnit lämplig fi nansiär. Mechelin beslöt att delta och lyckades förmåett antal fi nska affärsmän samt enstaka svenskar att tecknaaktier i företaget. Tidningen fi ck namnet L’Européen och utkomfrån november 1901 med ett nummer i veckan. Artiklarna följdetidningens utstakade linje för fred, rättvisa och framsteg, samt kritiserade stormaktsnationalismen. De skrevs i regel av någonerkänd auktoritet och behandlade även Finland, men inte förofta. L’Européens förbindelser med Finland förtegs medvetet, föratt inte försvåra strävandena att skapa ett auktoritativt och in-ternationellt organ. Tidningen fi ck aldrig den åtgång man öns-kat, och var trots fi nska kapitaltillskott ständigt i ekonomiskt trångmål. Leo Mechelin avvisade dock alla förslag om en ändring av L’Européens linje och den fi nska ägarmajoriteten, och till slut måste tidningen läggas ner 1906. �

Lyhytaikaiseksi jääneen Chronique de Finlande-lehden ensimmäisen numeron

etulehti. Suomalaisten Ranskaan, Englantiinja Saksaan perustamat lähinnä Suomenasioita käsittelevät tiedotuslehdet eivät

herättäneet laajempaa mielenkiintoa.

Kortvariga tidningen Chronique deFinlandes första nummer, titelbladet.De tidningar som grundades på fi nsk

försorg i Frankrike, England och Tyskland behandlade närmast fi nska frågor och

väckte därför inte mer allmänt intresse.

Leo Mechelinin (1839–1914) odotuksetMechL’Européen-lehden suhteen eivät roptoteutuneet. Lehti ei saanut riittävästiutlukijoita, ja kilpailija L’Humaniténijoperustaminen osoittautui kuoliniskuksi.eru

Leo Mechelins (1839–1914) förväntningar eobeträffande tidningen L’Européen infriades beinte. Tidningen fi ck aldrig tillräckligt med inäsare, och grundandet av konkurrentenläL’Humanité blev dödsstöten.L

Claude-Emilede-Ecker, runoilijaSchuffenecker, runoilija

ercq (Julien Leclercq (1865–aimo1901) vaimoineen.

L’Européen-lehden v. L’Européen-lehden v. 1901 perustaneella Leclercqperustaneella Leclercqilläoli myös henkilökohtaioli myös henkilökohtaisiasiteitä Suomeen. Hänsiteitä Suomeen. Hän oli

aiemmin ollut kihloaiemmin ollut kihloissasuomalaispianisti Faomalaispianisti Fanny

n kansFlodinin kanssa.

e-EmClaude-EmileSchuffenecker, poenecker, poetenJulien Leclercq (186ercq (1865–

1901) med hustrud hustru.Grundaren av tidningenen av tidningenL’Européen hade också L’Européen hade också

nd till personliga band till hadFinland; Leclercq hade

förlovad med tidigare varit förlovad med en fi nska pianisten den fi n

Fanny Flodin.

Björnstjerne Björnson (1832–1910).Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut

Björnstjerne Björnson oli lyhyen ajanL’Européen-lehden johtokunnan jäsen.

Björnstjerne Björnson (1832–1910).Nobelpristagaren i litteratur Björnstjerne

Björnson var under en kort tid ledamot av direktionen för L’Européen.

KA

NS

ALL

ISK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

TA

LLIS

KIR

JAS

TO

/

WIKIMEDIA COMMONS

WIKIMEDIA COMMONS

L’Européen-lehden 9.12.1901 L’Européen-lehden 9.1ilmestyneen ensimmäisen numeronneen ensimmäisetusivuu.

Tidningen L’Européens första nummer, Tidnparadsidan. Numret utkom 9.12.1901.paradsidan. Numr

KANSALLISARKISTO /LLISARKISTO / RIKSARKIVET

WIKIMEDIA COMMONS

11

VALTION, MAAN JA KANSAN MÄÄRITELMIÄ

1800-luku oli tieteen ja teknologian edistymisen vuosisata, jota leimasi positivismi, pyrkimys

mitata kaikkea olemssaolevaa. Tilastotiede oli yksi sen ilme-nemismuoto, kartografi a toinen. Suomen kansalliskartta-hanke oli palkittu jo vuoden 1873 Wienin maailmannäytte-lyssä ja suomalaiset kartat herättivät myönteistä huomiota sen jälkeenkin maantieteen kansainvälisissä kokouksissa. Erityisesti ihasteltiin kykyä yhdistää kartografi aan tilas-tollisia tietoja. Maailman ensimmäinen kansalliskartasto – Suomen Kartasto – joka valmistui vuonna 1899 oli sekä voimannäyte, että manifestaatio, joka herätti huomiota ja palkittiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä. Suomen maantieteellinen seura julkaisi sen jälkeen rans-kankielisen kartan Atlas de statistique sociale sur les com-munes rurales de Finlande en 1901. Molempien julkaisujen tavoitteena oli painottaa Suomen erillisasemaa ja luoda kuva edistykseen myönteisesti suhtautuvasta modernis-ta maasta. Ne muodostivat vastapainon sille vähemmän ilahduttavalle kuvalle suomalaisista, jonka ranskalainen kreivi Joseph Arthur Gobineau oli antanut teoksessaan Es-sai sur l’inegalité des races humaines (1853–55) – kirjoitus ihmisrotujen eriarvoisuudesta. Gobineau esitteli suomalai-set alempiarvoisena turaanilaisena kansanryhmänä, joka oli arjalaista germaanista rotua heikompi. Suomalaisella taholla tällaiset väitteet oli pyritty tyrmäämään jo Pariisin vuoden 1878 maailmannäyttelyssä. �

DEFINITIONER AV STAT, LAND OCH FOLK

1800 -talet var de vetenskapliga och teknologiska fram-stegens århundrade, som präglades av en strävan

att i allt fi nna det mätbara (positivism). Statistiken var ett uttryck för detta, kartografi n ett annat. Finlands generalkarta hade belönats redan vid världsutställningen i Wien 1873 och de fi nska kartorna väckte också därefter positiv uppmärksamhet vid internationella geografkonferenser, genom sitt nya sätt att presentera statistisk information. Världens första national atlas, Atlas öfver Finland, som blev färdig 1899, var både ett kraft-prov och en manifestation, som väckte uppmärksamhet och blev belönad vid världsutställningen i Paris 1900. Sällskapet för Finlands geografi utgav därefter Atlas de statistiquesociale sur les communes rurales de Finlande en 1901. Båda publikationerna var ägnade att markera Finlands separata ställning och förmedla bilden av en framstegs-vänlig, modern nation. De utgjorde en motvikt till den mindre tilltalande bild av fi nnarna som franske greven Joseph Arthur de Gobineu framfört i Essai sur l’inegali-té des races humaines (1853–55). Gobineau uppfattade fi nnarna som ett lägrestående turanskt folkslag, underläg-set de ariska germanerna. Från fi nskt håll hade man för-sökt gendriva påståendena redan vid världsutställningen i Paris 1878. �

Suomen kartasto julkaistiin 1899suomen-, ruotsin- ja ranskankielisenä.Hiukankin kalliimpi sidos teki niteestä

varsin vaikuttavan.

Atlas öfver Finland utgavs 1899 påsvenska, fi nska och franska. De något mer påkostade banden gav verket ett

anslående utseende.

Suomen tilastollinen vuosikirja ja Hannes GebhardinSuomen tilastollinen vuosikirja ja Hanneosiaalitilastollinen kartasto kuuluivat modernin,sosiaalitilastollinen kartasto kuuluivat modernin,

länsieurooppalaisen yhteiskunnan tunnulänsieurooppalaisen yhteiskunnan tunnusmerkistöön.

tatistisk årsbok för FinlandStatistisk årsbok för Finland och Hannes Gebhards ka atlas hörde till de attribut som ett msocialstatistiska atlas hörde till de attribut som ett modernt,

västeuropeiskt samhälle höll uropeiskt samhälle höll sig med.

Suomen suuriruhtinaskunnanSuomen suuriruhtulkorajat merkittiin kauttaaltaanulkorajat merksamalla tavoin, mikä herätti Suomensamalla tavo

likuvernöörinkansliassa närää.kenraalikajat oli vedetty aivan samallaRajat o

tavalla edellisessä yleiskartassa,tamutta Venäjän suhtautuminenSuomeen oli muuttunut.

Storfurstendömet Finlands yttre gränser var genomgåendemarkerade på samma sätt,vilket väckte irritation i fi nskageneralguvernörskansliet. Gränsenhade markerats på samma vis i denföregående generalkartan, men det ryska förhållningssättet till Finland var förändrat.var förändrat.

otujenJ. A. de Gobineaun rotustaeriarvoisuutta korostavasta

steoksesta otettiin monissamaissa useita painoksia.maissa useita paHänen teoriansa turaanikan-sojen, mm. suomalaisten,kyvyttömyydestä korkeam-paan yhteiskuntaelämäänherätti tietenkin reaktiotaSuomessa.

J. A. de Gobineaus verk omrasernas ojämlikhet utkom i fl era upplagor och på fl era språk. Hans teori om deturanska folkens, inklusivefi nnarnas, oförmåga till hög-re samhällsliv väckte förstås reaktioner i Finland.

Kreivi Joseph Arthur de GobineauJosep1816–1882).(1

Greve Joseph Arthur de GobineauJoseph(1816–1882).(18

Tilastojen paljasta-Tma todellisuus eivälttämättä ollut

kovin mairitteleva.kovin makunnistaKartta ruokakunnista

joilla ei ollut omaaasuntoa. Hannes

Gebbhardin sosiaaliti-lastollollisen kartaston

aukeama.

Vad ssom dolde sig bakakom statistiken

var ininte nödvändigt-vis smickrande. Ks smickrande. Kar-ta över hushåll utana över hushåll utan

gen bostad i egenland. Uppslag i Finlan

Hannes Gebhards Hasocialstatistiska

atlas.

KA

NS

ALL

ISK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

TJA

ST

O /

NA

TIO

N

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

KA

NS

ALLIS

AR

KIS

TO

/ RIK

SA

RK

IVE

T

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

WIKIMEDIA COMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

SD

IA C

OM

MO

N

12

MIKÄ SUOMI?

Varhaisen 1800-luvun romanttinen innostus eksootti-suutta, dramaattisuutta ja kansanrunoutta kohtaan

loi Suomesta kuvan vaikuttavien maisemien, jään, kyl-myyden ja Kalevalan maana. Pariisin vuoden 1878 maail-mannäyttelyssä tätä mielikuvaa vahvistettiin esittelemällä suomalaisia maisemia ja Suomen kansan vaativia elinolo-ja. Suomalaisten taiteilijoiden luontoa ja kansaa kuvaavat realistiset maalaukset pyrkivät edistämään tällaista näke-mystä, jota vaalittiin erityisesti suomenmielisten keskuu-dessa Suomessa. Liberaalia ajattelua edustavat ruotsin-mieliset piirit pyrkivät puolestaan jo varhain rakentamaan kuvaa eteen päin pyrkivästä, modernista Suomesta. Sen ansiosta teollinen panos oli huomattava jo seuraavassa maailmannäyttelyssä Pariisissa 1889, missä pyrittiin myös edistämään Suomeen suuntautuvaa turismia. Suurteos Suomi 19. vuosisadalla, joka julkaistiin myös ranskaksi, edusti tätä jäljempää ajattelutapaa ja sisälsi lukuisia pe-rusteellisia esittelyjä edistysaskelista yhteiskuntaelämän eri alueilla nykyaikaisessa suuriruhtinaskunnassa. Vuo-den 1900 maailmannäyttelyssä myös nuorsuomalaiset asettuivat tukemaan tätä Suomi- kuvaa, jota heijastelivat myös Suomen paviljongin kaksitoista seinäkettä. Yksi niis-tä kuvasi sekä pojille että tytöille tarkoitettua kansakoulua – yhteiskoulutus oli herättänyt huomiota Ranskassa. Myösvuoden 1906 äänioikeusuudistus huomioitiin Ranskassa, missä kansanedustaja Paul Dussaussoy samana vuonna teki ehdotuksen äänioikeuden antamisesta ranskalaisillenaisille. �

VILKET FINLAND?

Det tidiga 1800-talets romantiska intresse för det exotiskaoch dramatiska samt för folkpoesin skapade en bild av Fin-

land präglad av anslående scenerier, is och köld samt Kaleva-la. Vid världsutställningen i Paris 1878 byggde man vidare på detta tema med scenerier ur det strävsamma fi nska folkets liv. Målningar med motiv ur naturen eller folklivet av fi nska konst-närer under realismen var ägnade att förstärka denna bild, som omhuldades på fi nsksinnat håll i Finland, medan de mer liberala svensksinnade kretsarna tidigt gick in för bilden av det framåt-strävande, moderna Finland. Det industriella inslaget var därför markant redan vid följande världsutställning i Paris 1889, där man även lanserade turismen i Finland. Verket Finland i 19:de seklet, utgivet även på franska, företrädde det senare synsättet och innehöll utförliga presentationer av framstegen inom olika samhällssektorer i ett modernt storfurstendöme. Inför världsut-ställningen i Paris 1900 ställde sig även ungfi nnarna bakom den-na Finlandsbild, som i den fi nska paviljongen illustrerades i 12 pannåer. En av dessa föreställde en scen ur en folkskola för gossar och fl ickor; samundervisningen i Finland hade väckt uppmärk-samhet i Frankrike. Rösträttsreformen i Finland 1906 noterades i Frankrike, där deputerade Paul Dussaussoy samma år framla-de ett förslag om rösträtt för de franska kvinnorna. �

Johannes Reinhold Aspelinin pohjoistensuomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuutta

valaisevan teoksen ensimmäiset vihkot olivatesillä Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1878.

De första häftena av Johannes Reinhold Aspelins verk om de nordliga fenno-

ugriska folkens forntid kunde beskådas vid världsutställningen i Paris 1878.

Axel Gallén(v. 1907 Gallen-Kallela), Rahvaanelämää. Gallénkuului niihinsuomalaistaiteilijoihinjotka jo 1880-luvullasaivat teoksiaanesille vuotuisissasalonkinäyttelyissä.

Axel Gallén(år 1907 Gallen-Kallela), Allmogeliv.

hörde till deGallén hörde tfi nska konstnärer

ut påvars verkställts ut påalongernade årliga salon

n på 1880-talet.redan på 1

Wilhelm Andsténin kakluuni- ja fajanssitehdas ymmärsim Andsténin kakluuni- ja fajanssitehdvarhain Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1878 myönnetynPariisin maailmannäyttelyssä v. 18palkinnon mainosarvon. Hinnasto vuodelta 1883.n mainosarvon. Hinnasto vuod

Wilhelm Andsténs kakel- och fajansfabrik insåg tidigt Andsténs kakel- och fajansreklamvärdet i ett pris från världsutställningen i Paris 1878. värdet i ett pris från världsPriskurant frånant från 1883.

Pariisin maailmannäyttelyssäPariisin maailmannäyttelyssä1889 jaettuja Suomen julkistajulkista

petuslaitosta, koulujen ja seminaarieopetuslaitosta, koulujen ja seminaarienkäsityöopetusta ja maamme raha- jaha- ja

pankkilaitosta esitteleviä kirjasia.eviä kirjasia.

Broschyrer om det publika yrer om det publika isningsväsendet i Finland, omundervisningsväsendet i Finland, om

gen i skolor handarbetsundervisningen i skolor och seminarier samt om landets mynt-och seminarier samt om lanoch kreditväsende, vilka utdelades vid och kreditväsende, vilka u

n i Paris 1889.världsutställningen i P

Magnus Enckellin maalaama Kansakoulu-Magnus Enckellin maalaama Kansaseinäke Suomen paviljongissa v. 1900 kertoiseinäke Suomen paviljongissa v. 1900 kmaasta jossa pojat ja tytöt kävivät yhdessämaasta jossa pojat ja tytöt kävivät yhdessäkoulua naistenistenkin opettamina.

Pannån Folkskola av a av Magnus Enckell i Finlands paviljong 1900 900 informeradebesökarna om ett land där gossr gossar och fl ickor erhöll gemensam undervisning, också av k åkvinnliga lärare.

que Féministe La Fronde-Chronique Féministe La Fron.1899. Ranskan lehdetlehdessä 22.5.1899. Ranskan lehdet

oikien ja tyttöjekertoivat myös poikien ja tyttöjenomessayhteisopetuksesta Suomessa.

Chronique Féministe i tidningenChronique Féministe i tidningenLa Fronde 22.5.1899. Samundunder-visningen av gossar och fl ickor or i Finland noterades också i fransnsk press.

Koskematon luonto oli orastavannSuomen matkailun vetonauloja, kutentänäkin päivänä. Matkailua Suomessa

esittelevä pienpainate.

Den spirande turismen i Finland lockade då som nu med orörd natur.

Broschyr om resandet i Finland.

YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT ÄGOA / I

WIKIMEDIA COMMONS

SK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

TK

AN

SA

LLIS

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVETSAR

WIKIMEDIA COOMMONS

KA

NS

ALL

ISK

IRJA

ST

O /

NA

TIO

NA

LBIB

LIO

TE

KE

T

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

TA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

13

KAUPPA JA TEOLLISUUS

Euroopan taloudellinen ja teknologinen kehitys heijastui 1800-luvun loppua lähestyttäessä yhä enemmän myös

Suomeen. Suomalaisen puutavaran ja paperin vienti Rans-kaan tuotti merkittävän ylijäämän kauppataseeseen, mitä toisaalta kompensoi viinin, ylellisyystuotteiden ja tekno-logian lisääntynyt tuonti. Ranskalaiset asiantuntijatahot tunsivat hyvin Suomen modernisointikehityksen: kaupalli-sissa lehdissä korostettiinkin suomalaisten valmiutta ottaa käyttöön uusia teknologioita – ”toisin kuin voisi uskoa”. Esimerkiksi suomalaisten majakoiden linssit ja laitteistot olivat peräisin Ranskasta. Helsingin kaupungin edustajien useat matkat Ranskaan pyrkivät vahvistamaan kuvaa suo-malaisten myönteisyydestä innovaatioita kohtaan. Suomea kohtaan tunnettua luottamusta osoittavat myös ne lai-nat, joita Ranskasta annettiin rautateiden rakentamiseen Suomessa. Venäjän ja Ranskan liittosuhteen vuoksi oli ymmärrettävää, että vuodesta 1895 lähtien ranskalaiset pankit, kuten Crédit Lyonnais ja Banque de Paris et des Pays Bas työntyivät saksalaisten tilalle Suomen valtion rahoitushankkeisiin. Se, että suomalaisille myönnettiin lainaa alemmalla korolla kuin venäläisille, osoitti luot-tamusta Suomen maksukykyyn. Erilaisten epävirallisten yhteyksien ja verkostojen vaikutus suomalaisten, ranska-laisten ja italialaisten välisen teknologiayhteistyön, kaupan ja yhteiskuntakehityksen lisääntymiseen oli merkittävä. �

HANDEL OCH INDUSTRI

Den europeiska ekonomiska och teknologiska utvecklingenkom mot slutet av 1800-talet i allt högre grad att även

omfatta Finland. Den fi nska trävaru- och pappersexporten till Frankrike genererade ett betydande handelsöverskott, delvis uppvägt av import av viner, lyxvaror och teknologi. På ansva-rigt franskt håll var man medveten om moderniseringsprocessen i Finland; fi nnarnas beredskap att ta i bruk helt ny teknologi ”tvärt emot vad man kunde tro” framhölls i handelstid-ningar. De fi nska fyrarnas linser och maskineri kom sålun-da från Frankrike. De många studieresor som företogs av representanter för bl.a. Helsingfors stad till Frankrike var ägnade att förstärka bilden av fi nsk innovationsbenägenhet. Ett annat uttryck för förtroende för Finland var de statslån som upptogs i Frankrike för fi nansiering av det fi nska järn-vägsbyggandet. Att franska banker som Crédit Lyonnais och Banque de Paris et des Pays Bas fr.o.m. 1895 trädde i de tyskas ställe som fi nansiärer av fi nska staten stod i sam-klang med den nya rysk-franska alliansen. Att statslånen beviljades till lägre ränta än motsvarande till ryska kejsar-dömet var ett annat uttryck för sagda förtroende. Vidden av de informella kontakterna mellan fi nska, franska och italienska aktörer inom teknologi, handel och samfundsut-mveckling och deras betydelse är svår att bedöma. �

Kone ja Siltarakne ja Siltarakennus Oy:nvalmistaman Lacta-separaat-mistaman Lacta-separaat-torin käyttöohjeet vuodeltain käyttöohjeet vuod1912. Metsä- ja paperi-12. Metsä- ja pateollisuuden varjossa olillisuuden vmyös orastavaa koneidenös orastja laitteiden vientiä,aitteidmm. Ranskaan.m. Ra

Bruksanvisning från 1912 ruksanvisning från 19för en separator av märket för en separator av mäLacta, tillverkad av Maskin ochLacta, tillverkad av MaBrobyggnads Ab. I skuggan av Brobyggnads Ab. I sskogs- och pappersindustrings- och pappertog exporten av maskiner ochg exporten av apparatur till bl.a. Frankrikepparatur till blsina första steg.sina första steg

Suomen korkeimman majakan,an majakanBengtskärin, valaistus- ja linssi-stus- ja linsslaitteiston toimitti ranskalainen yritysranskalaineBarbier, Bénard & Turenne 1906. Turenne 190Suomen majakoiden laitteisto tulien laitteistoyleensä Ranskasta.

Belysnings- och linsmaskineriet smaskinerieför Finlands högsta fyr, Bengtskär,fyr, Bengtlevererades av franska företaget ka företaBarbier, Bénard & Turenne 1906. énard & Turenne 19Apparaturen i de fi nska fyrarna var turen i de fi nska fyrari regel av franskt fabrikaav franskt fabrikat.

Le Journal Offi ciel -lehti kuvailee urnal Offi ciel -lehti kuvaile1901 Russie-otsikon alla ranskalaisen23.2.1901 Russie-otsikon alla

uomen näkymiä, todeten ettäkaupan Suomen näkymiä, tut, älykkäät, ahkerat suomalaisetkoulutetut, älykkäät, ahke

monella alalla ohittaneet Ranskan.ovat jo monella alalla oh

en Le Journal Offi ciel beskriver Tidningen Le Journal O901 under rubriken Russie de23.2.1901 under rubrik

handelsutsikterna i Finland ochfranska handelsutsikter att de skolade, intelligenta ochnoterar att de skoladefinnarna redan på fl era områden fl itiga fi nnarna redanat Frapasserat Frankrike.

uva Helsingin Linnun-Tuokiokuva Hotkosta n. 1900.laulun radan rotk

ee pakkas-Höyryveturi puskee pua japäivänä runsaasti savua j

höyryä.

Ögonblicksbild från skärningenÖgonblicksbild från skärningengenom Fom Fågelsångeni Helsingfors cafors ca 1900.Lokomotivet spyr ut rikligt iklimed ånga och rök en kall vinterdag.nterdag.

Suomen suuriruhtinaskunnan liikkeelle laskemanvaltionlainan obligaatio 1900-luvun alusta.

Obligation för ett statslån emitterat av stor-furstendömet Finland i början av 1900-talet.

Suomen majakat rakennettiin yleensä kotimaisin voimin, mutta Valassaarten majakkaomen majakat rakennettiin yleensä kotimaisin voimin, mutta Valassaarten majakkatilattiin ranskalaiselta Henry Lepauten insinööritoimistoltatiin ranskalaiselta Henry Lepauten insinööritoimistolta 1886.

Fyrarna i Finland uppfördes i regel med inhemska krafter, men Valsörarnas fyr a i Finland uppfördes i regel med inhemska krafter, men Valsörarnas fyr beställdes av den franska ingenjörsbyrån Henry Lepaute 1des av den franska ingenjörsbyrån Henry Lepaute 1886.

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

KIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKETKANSALLISKI

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVETKANSALLISARKISTO / RIKSARKIV

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

T

KIMEDIA COMWIKIMEDIA COMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ONN

S

14

SUOMI RANSKAN JA ITALIAN ULKOPOLITIIKASSA

Liittoutumat, jotka alkoivat muodostua Euroopassa 1880-luvulta lähtien ja saivat lopullisen muotonsa

vuonna 1907, johtivat mantereen jakautumiseen kah-teen leiriin. Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia muodos-tivat kolmiliiton Ranskan, Venäjän ja Iso-Britannian kolmoisententeä (Entente cordiale) vastaan. Suomen kannalta erityisen merkittävä oli Ranskan ja Venäjän vuonna 1894 solmima liitto, sillä se suuntautui selvästi Saksaa vastaan. Venäjän Suomeen 1890-luvulta lähtien kohdistamat yhtenäistämistoimet perustuivat osittain juuri siihen uhkaan, jota Saksan taholta koettiin. Tämä ymmärrettiin myös Ranskan päättäjätahoilla. Sen vuoksi liikuttavat yritykset puolustaa Suomen autonomiaa törmä-sivät Ranskassa poliittiseen pyrkimykseen tukea Venäjäävahvistuvaa Saksaa vastaan. Ranskan Pietarin suurlähety-stön raportit todistavat kasvavasta ärtymyksestä suomalaisia protesteja ja lehdistökampanjointia kohtaan, mikä koetti-in häiritseväksi. Sen vuoksi onkin mielenkiintoista havai-ta, että varsinkin ennen vuotta 1905 Suomen asia herättikiinnostusta ranskalaisessa lehdistössä. Eräät sanomalehdet,kuten Le Matin, tukivat kuitenkin johdonmukaisesti ran-skalais-venäläistä liittoa ja suhtautuivat viileästi Suomeen.Italialle Venäjä-suhteet eivät olleet yhtä tärkeät. Suomen ti-lanne rinnastettiin siellä usein Itävalta- Unkarin italialaistenalueiden irtautumispyrkimykseen, jota Italia tuki. Virallisellatasolla tuen antaminen Suomelle oli silti mahdotonta. �

FINLAND I FRANSK OCH ITALIENSK UTRIKESPOLITIK

De allianssystem som uppstod i Europa fr.o.m. 1880- talet ledde till en uppdelning i två läger, fullbordad år 1907:

Tyskland, Österrike-Ungern och Italien (trippelalliansen) mot Frankrike, Ryssland och Storbritannien (trippelententen). För -bundet från 1894 mellan Frankrike och Ryssland fi ck sär-skild betydelse för Finland, eftersom det så klart var riktat mot Tyskland. De ryska assimileringsåtgärderna i Finland fr.o.m.1890-talet bottnade delvis i hotet från Tyskland, vilket utantvivel uppfattades på ansvarigt håll i Frankrike. Där vägde de i sig behjärtansvärda försöken att trygga Finlands autonomilätt mot det vitala ryska stödet mot det allt starkare Tyskland. Rapporterna från franska ambassaden i S:t Petersburg vittnarom irritation över de fi nska protesterna och presskampanjerna,vilka framstod som störande. Att den s.k. fi nska frågan ändåväckte uppmärksamhet i fransk press, särskilt före 1905, är därför värt att notera. Vissa tidningar, t.ex. Le Matin, stöddedock konsekvent den fransk-ryska alliansen och förhöll sig ky-ligt till Finland. För Italien var relationerna till Ryssland inte av samma betydelse, och den s.k. fi nska frågan påminde utantvivel om irredentismen, engagemanget för de italienska områ-den som lydde under Österrike-Ungern. Åtgärder för Finland på offi ciell nivå kom dock inte på fråga. �

Euroopan liittokunnatpan liittokunnat jäivätosittain paperille. in paperille. Italia jättikolmiliiton 1914liiton 1914 ja siirtyiseuraavana vuonna ympärys-avana vuonna ympäryvaltojen puolelle valloittaakseenjen puolelle valloItävalta-Unkarin italialaisalueet.ta-Unkarin i

De europeiska alliansernauropeisstannade delvis på papperet.nade Italien lämnade trippelalliansenen läår 1914 och sällade sig året därpå1914 och sällade sig till ententemakterna i hopp omll ententemakterna i hoatt kunna erövra de italiensk-att kunna erövra de itatalande områden som tilhördetalande områden somÖsterrike-Ungern.Österrike-Ungern.

Kolmilitto rauhan puolesta, italialainena, italialaaikalaiskuva. Yllä Italian kuningas Umberto I,as Umbert

vasemmalla Saksan keisari Wilhelm II,ari Wilhelmoikealla Itävalta-Unkarin keisari Franz-Josef I. Franz-Jose

Trippelalliansen för fred, samtida italienskt tryck. talienskt trycÖverst Italiens konung Umberto I,ung Umberto

till vänster Tysklands kejsare Wilhelm II,are Wilhelmtill höger Österrike-Ungerns kejsare Franz-Josef I.Franz-Jose

Kutsukortti sosialistiparlamentaarikko Angiolortti sosialistiparlamentaarikko AngioloCabrinin (1869–1937) Suomea koskevaan esitnin (1869–1937) Suomea koskevaan esitelmä-tilaisuuteen Club Alpino Italiano -kerhossa 17.2.1911.uuteen Club Alpino Italiano -kerhossa 17.2.1911Cabrini oli innokas Suomen asian edistäjä.rini oli innokas Suomen asian edist

Inbjudan att åhöra socialistiske parlamentarikernjudan att åhöra socialistiske parlamentarikernAngiolo Cabrinis (1869–1937) föredrag om Finland giolo Cabrinis (1869–1937) föredrag om Finland på Club Alpino ItalianoClub Alpino Italiano 17.2.1911.Cabrini var en ivrig främjare av Finlands sak.brini var en ivrig främjare av Finlands

Venäjän laivasto saapui Touloniin lokakuussa 1893, än laivasto saapui Tjossa se otettiin riemulla vastaan. Ranska ja Venäjäsa se otettiin riemusolmivat seuraavana vuonna liiton, joka oli selvästiolmivat seuraavanasuunnattu Saksaa vastaan.suunnattu Saksaa

an anlände i oktober 1893 till Toulon,Ryska fl ottan an fi ck ett entusiastiskt mottagande.där den fi c

ankrike och Ryssland slöt året därpå en allians Frankrsom var tydligt riktad mot Tyskland.som var tydligt r

Amiraali Teodor Avellan (1839–1916) oli Touloniin 1893 saapuneen venäläisen laivasto-iin 18osaston komentaja. Suomessa syntynyt Avellan toimi Venäjän meriministerinä 1903–1905.oimi Ven

Amiral Teodor Avellan (1839–1916) var kommendör för den ryska fl otteskader som anländeför dentill Toulon 1893. Han var född i Finland. Avellan var rysk marinminister 1903–1905.n var

Russie. Ranskalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntijaFinlande et Russie. Ranskalainen kansainvälisen oikeuden asiantuPradelle (1871–1955) piti tämän nimettömänä julkaisemansaAlbert de La Pradelle (1871–1955) piti tämän nimettömänä julkaisemtoossa helmikuussa 1910esitelmän Lontoossa helmikuussa 1910.

Finlande et Russie. Franske experten i internatilande et Russie. Franske experten i internationell rätt Albert deLa Pradelle (1871–1955) höll detta anonymt utgivna(1871–1955) höll detta anonymt utgivna föredrag vid en konferens i London i slutet av oktober 1910.London

Ranskalaisten v. 1891 Kronstadtin sotasata-maan suuntautuneen laivastovierailun muis-laivastovieraton kunniaksi teetetty lippu vuodelta 1896.aksi teetetty lippu vuodelta 1896.

Flagga gga till minne av det franska fl ottbesöket 189891 i örlogshamnen Kronstadt. Flaggantillverkerkades år 1896.

WIKIMEDIA COMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

TK

A

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

SM

ED

I

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

SS

15

KAIKKEA VARJOSTAVA MAAILMANSOTA

Ensimmäinen maailmansota syttyi 28.7.1914, kuukau-den kuluttua Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin

murhasta Sarajevossa. Suomi kuului Venäjän suuriruhti-naskuntana ententen puolelle ja sen myötä taisteluun Sak-saa, Itävalta-Unkaria ja Turkkia vastaan. Samalla puolella Venäjän kanssa olivat Iso-Britannia, Ranska ja vuodesta 1915 lähtien myös Italia. Sodan syttyminen johti siihen, että kuta kuinkin kaikki suomalaiset lähtivät Ranskasta. Aivan täydellinen katkos ei silti ollut. Esimerkiksi Pariisin Sorbonnen yliopiston opettajaneuvosto päätti 1915 kutsua Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston opettajan luennoimaan suomalaisesta kulttuurista. Yksittäisiä suo-malaisia sairaanhoitajia palveli länsirintamalla ja Huf-vudstadsbladetin kirjeenvaihtaja Wentzel Hagelstam py-sytteli Pariisissa läpi koko sota-ajan. Helsingissä yliopiston ranskankielen lehtori Jean Poirot huomasi, että opiskelijat olivat alkaneet hakeutua Saksaan saamaan sotilaskoulu-tusta ja hän raportoi siitä myös Ranskaan. Toukokuussa 1917 hän totesi kirjeessään, että ententeen suuntautu-neiden yliopistonopettajien määrä oli laskettavissa yh-den käden sormilla. Poirot ymmärsi saksalaismielisyyden syyt – venäläisen sortopolitiikan ja ne tulevaisuuden unel-mat, joita saksalainen propaganda oli maalaillut Suomelle. Ranskassa ei liioin riemuittu Suomen eduskunnan kielto-lakipäätöksestä. �

DET ALLT ÖVERSKUGGANDE VÄRLDSKRIGET

Första världskriget bröt ut 28.7.1914, en månad efter mordet på österrikiske ärkehertigen Franz Ferdinand

i Sarajevo. Finland hörde i egenskap av ryskt storfurstendö-me till ententen, och var därmed involverat i kampen mot Tyskland, Österrike-Ungern och Turkiet m.fl . på samma sida som Ryssland, Storbritannien, Frankrike och från 1915 även Italien m.fl . Krigsutbrottet ledde till att s.g.s. alla fi nnar läm-nade Frankrike. Avbrottet var dock inte totalt; lärarrådet vid Sorbonne-universitetet kallade 1915 en lärare vid KejserligaAlexanders-Universitetet i Helsingfors att hålla föreläsning-ar om fi nsk kultur. Enstaka fi nska sjukskötare tjänstgjor-de vid västfronten under världskriget och Hufvudstadsbladets korrespondent Wentzel Hagelstam förblev i Paris under hela kriget. I Helsingfors blev lektorn i franska vid universitetet Jean Poirot snabbt medveten om att studenter börjat söka sig till Tyskland för att få militär utbildning, vilket inrapporte-rades till Frankrike. I maj 1917 kunde han meddela att de öp-pet ententesinnade bland universitetslärarna kunde räknas på ena handen. Poirot var medveten om germanofi lins orsa-ker: den ryska förtryckspolitiken och de framtidsutsikter som den tyska propagandan målade upp för Finland. Lantdags-beslutet om införande av förbudslag i Finland mottogs inte heller med större glädje i Frankrike. �

Ranskalainen ilmoitus yleisestä liikekannalletä liikekapanosta 2.8.1914. Sota on syttynyt.yttynyt.

Franskt anslag om allmän mobilisering 2obilisering 2.8.1914.Kriget har brutit ut.

den kansalaiset jonottavat PariisissaUlkomaiden kansalaiset jonottavat Pariisissa5.8.1914 päästäkseen Bretagnen kautta pois5.8.1914 päästäkseen Bretagnen kautta poisRanskasta.Ranskasta.

Utländska medborgare köar i Paris 5.8.1914 för tländska medborgare köar i Paris 5.8.19att kunna ta sig till Bretagne och därefter bort kunna ta sig till Bretagne och däreftfrån Frankrike.Frankrik

Suomi ryhtyi keväällä 1917 saattamaan voimaan jo säädetyn17 saattamaan vkieltolain. Ranskan konsuli Helsingissä Louis Raynaud kävili Helsingissähuhtikuusta 1917 lähtien kiivasta kirjeenvaihtoa asiastakiivasta kkenraalikuvernööri Stahovitšin kanssa.tšin ka

Finland stod våren 1917 i beråd att införa förbudslag. Franskeberåd atkonsuln i Helsingfors Louis Raynaud inledde i april 1917 enRaynauintensiv korrespondens i frågan med generalguvernör Stahovitj.an me

Suomalaisia jääkäreitä koulutettavanaSuomalaisia jääkäreitä koulutettavanaSaksassa n. 1916.Saksassa n. 1916.

Finska jägartrupper under pågåendeFinska jägartrupper under pågd ca 1916.skolning i Tyskland

Yrjö Hirn (1870–1952) oli monipuolinen humanisti,ö Hirn (1870–1952) oli monipuolinen humanisti,joka toi avoimesti esille ententesympatiansajoka toi avoimesti esille ententesympatiansa. Hän

lähti Ranskakasta v. 1915.

n (1870–1952) var en mångYrjö Hirn (1870–1952) var en mångsidig humanist,som öppet sympatiserade med ententen. Hansom öppet sympatiserade med ententen. Han

lämnade Frankrike 1915.mnade Frankrike 19

Venäjän ja muiden ympärysvaltojenyhteydet kulkivat sodan sytyttyä pit-kälti Suomen kautta, koska yhteydetItämeren yli olivat katkenneet.Pietarin ja Tukholman välisen rauta-tieliikenteen aikataulu v. 1915.

Förbindelserna mellan Ryssland ochde övriga ententemakterna gick efter krigsutbrottet till stor del viaFinland, eftersom båttrafi ken påÖstersjön låg nere. Tidtabell för järnvägstrafi ken mellan Petrograd och Stockholm 1915.

WIKIMEDIA COMMONS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

bert Edelfelt, Wentzel Hagelstamin (1863–1932) muotokuva.Albert Edelfelt, Wentzel Hvarelli vuodelta 1901. Hagelstam oli harvoja Ranskaan sodanAkvarelli vuodelta 1901

aksi jääneitä suomalaisia.ajaksi jääneitä suomala

lbert Edelfelt, porträtt av Wentzel Hagelstam (1863–1932).Albert Edelfelt, porträtt av Wentzel Hagelstam (1Akvarell från 1901. Hagelstam var en av de få fi nnar som stannadeAkvarell från 1901. Hagelstam var en av de få

ar i Frankrike under hela kkvar i Frankrike under hela kriget.

AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO /NDERSONIN TAIDEMUSEO /AMOS ANDERSONS KONSTMUSEUMERSONS KONSTMUSEUM W

IKIM

ED

IA C

OM

MO

NS

WIK

IME

DIA

CO

MM

ON

S

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET

KIVETKANSALLISARKISTO / RIKSARKIV

16

UUSI TULIJA EUROOPAN AREENOILLE

Venäjän keskushallinnon ote Suomesta heikkeni merkittävästi Venäjän vuoden 1917 helmikuun val-VV

lankumouksen jälkeen. Marraskuun bolševikkivallan-kumouksen seurauksena eduskunta päätti ottaa itselleen ylimmän hallitusvallan Suomessa. Askel Suomen itse-näisyysjulistukseen 6.12.1917 ei sen jälkeen ollut pitkä. Entente- valtiot suhtautuivat siihen vaihtelevasti. Ranska päätti jo 4.1.1918 tunnustaa uuden valtion – Helsingis-sä toimineen konsuli Louis Raynaudin vahvojen vetoo-musten vauhdittamana. Italia ja Iso-Britannia sen sijaan päättivät odottaa ja seurata tilanteen kehittymistä Venä-jällä ja jättää ratkaisun odotettavissa olevaan rauhansopi-mukseen. Suomen saksalaissuuntaus ja Hessenin prinssi Friedrich Karlin valinta lokakuussa 1918 Suomen kunin-kaaksi johti siihen, että Ranska katkaisi diplomaattisuh-teensa Suomen kanssa. Saksan romahdus marraskuussa1918 pakotti Suomen muuttamaan suuntaansa kenraali Gustaf Mannerheimin johdolla. Hän onnistuikin palaut-tamaan suhteet ennalleen. Versailles’n rauhankonferens-sissa ei enää ryhdytty käsittelemään Venäjän kysymystä, minkä vuoksi myös Italia päätti kesällä 1919 tunnustaa Suomen. Yhteyksiä voittajavaltioiden ja Suomen välillä tiivisti Ahvenanmaan kysymys, jonka Kansainliitto lopul-ta ratkaisi 1921 – osittain niiden poliitikkojen toimesta, jotka olivat perehtyneet Suomen tilanteeseen jo 20 vuotta aikaisemmin. �

NYKOMLING PÅ DEN EUROPEISKA ARENAN

Den ryska centralmaktens grepp om Finland försva-gades successivt efter februarirevolutionen 1917

och i november, efter den ryska bolsjevikrevolutionen, tog lantdagen över makten i storfurstendömet. Däri-från var steget inte långt till den fi nska självständig-hetsförklaringen 6.12.1917, som mottogs med blanda-de känslor av ententemakterna. Frankrike beslöt redan 4.1.1918 att erkänna den nya staten, efter kraftful-la uppmaningar från konsul Louis Raynaud i Helsing-fors. Italien däremot valde i likhet med Storbritannien att invänta utvecklingen i Ryssland och det kommande fredsslutet. Den tyska orienteringen i Finland och va-let av prins Friedrich Karl av Hessen till fi nsk konung ledde dock i oktober 1918 till att Frankrike bröt rela-tionerna. Det tyska sammanbrottet i november 1918 framtvingade därefter en fi nsk kursändring under led-ning av general Gustaf Mannerheim, som med tiden lyckades återställa relationerna. Fredskonferensen i Pa-ris kom aldrig att befatta sig med den ryska frågan, och därmed beslöt också Italien sommaren 1919 att erkän-na Finland. Kontakterna mellan segrarmakterna och Finland intensifi erades p.g.a. konfl ikten om Åland, som till slut löstes av Nationernas Förbund 1921 – delvis av politiker som redan 20 år tidigare blivit medvetna om Finlands existens. �

Pietarissa syttyivallankumous helmikuussa

1917 (maaliskuussagregoriaanisen kalenterin

mukaan). Joukotovat kokoontuneet

osoittaakseen mieltä.

Revolution har brutit ut i Petrograd i februari 1917 (mars enligt gregorianska

kalendern). Truppernahar samlats för att

demonstrera.

Rauhattomuus yltyi Venäjällä vuoden 1917uhattomuus yltyi Venäjällä kuluessa. Tuokiokuva Pietarin kesän 1917uessa. Tuokiokuva Pietamellakoista.akoista.

Oron tilltog i Ryssland under 1917.tilltog i RysslaÖgonblicksbild från kravallerna i Petrograd blicksbild sommaren 1917.aren

Carl Gustaf EmilMannerheim(1867–1951),Suomenvaltionhoitaja 1919.

Carl Gustaf Emil Carl GrheimMannerheim

(1867–1951),Finlands riksföreståndare1919.1919.

Suomen itäraja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920eikä rajaa muutettu Ahvenanmaankaan osalta.

Finlands östgräns fastställdes i freden i Dorpat 1920 och några gränsförändringar blev det inte

fråga om för Ålands del heller.g gg

WIK

IME

DDIA

CO

MM

ON

S

WIKIMEDIA COMMONS

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

Ranska päätti jo 4.1.1918 tunnustaa Suomen itsenäisyydpäätti jo 4.1.1918 tunnustaa Suomen itsenäisyyden. KonsuliLouis Raynadin ilmoitus asiasta valtionhoitajan tehtävää hoitaneelleynadin ilmoitus asiasta valtionhoitajan tehtävää hoitaneelleP. E. Svinhufvufvudille.

Frankrike beslöt redan 4.1.1918 erkänna Finlands självständighet.redan 4.1.1918 erkänna Finlands självstäKonsul Louis Raynauds meddelande till P.E. Svinhufvud som skötteauds meddelande till P.E. Svinhufvud som skötteriksföreståndaruppdraget.eståndaruppdraget.

Italia toivoi että Venäjäntilanne selkiintyisi ja jäikin siksiodottavalle kannalle Suomenitsenäisyyden tunnustamienosalta. Italian tunnustus saatiinvasta kesäkuussa 1919.

st få klarhet Italien önskade först få innanbeträffande Ryssland inna

des i frågannågot beslut fattades jälvständighet. Det om Finlands självst

italienska erkännandet erhölls först italienska erkäi juni 1919.

alit lokakuussa 1918 johtivSuomen kuninkaanvaalit lokakuussa 1918 johtivat ranskalais-suomalais-amiseen. Pilapiirtäjä A. Tawitzin kommentti ei osoitaten suhteiden katkeamiseen. Pilapiirtäjä A. Tawitzin kommentti ei osoita

Saksan kannalta surkean yleikovin suurta Saksan kannalta surkean yleistilanteen tajua.

valen i Finland ledde i oktober till att de fransk-fi nska relationerna Kungavalen i Finland ledde i oktober till att de fransk-fi nska relationernöts. Karikatyrtecknaren A. Tawitz’ kommentar vittnar inte om större insikter i det för Tyskland bröts. Karikatyrtecknaren A. Tawitz’ kommentar vittnar inte om större insikter i det fö

katastrofala allmänpolitiska läget.katastrofala allmänpolitiska läget

ajavaltioiden edustajia 1919,Voittajavaltioiden emmalta: marsalkka Ferdinandvasemmalta: mars

h, Ranskan pääministeri GeorgesFoch, Ranskan pmenceau, Iso-Britannian pääministeriClemenceau, Is

oyd George, Italian pääministeriLloyd George, Italian päVittorio Emanuele Orlando ja tämänVittorio Emanuele Orlanulkoministeri Sidney Sonnino.ulkoministeri Sidney

Företrädare för segrarmakterna 1919,trädare ffrån vänster: marskalk Ferdinand Foch,ån vfranske premiärministern Georges franske premiärminisClemenceau, engelske premiärministern Clemenceau, engelske preLloyd George, italienske premiär-Lloyd George, italienske prem

rlandoministern Vittorio Emanuele Orlamed sin utrikesminister Sidney Sonnino.med sin utrikesminister Sidney Sonni

WIKIMEDIA COMMONS

WIKIMEDIA COWIKIMEDIA COMMONS

WIKIMEDIA COMMONS

KA

NS

ALL

ISA

RK

IST

O /

RIK

SA

RK

IVE

TA

LLIS

AR

KIS

TO

/ R

IKS

AR

KIV

ET