Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehti · tarkoitus hieman kertoa itsestäni jotain. Olen 30-vuotias ja asunut ikäni Vantaalla, tosin kohta muutamme perheeni (mies, 1v Aksel-poika

1/2008

Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehti

Glitteri – Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehti 1/2008

1

Kuinka monta pentua löydät?

Glitteri 1/2007

Suomen Bengaliyhdistyksen

jäsenlehti

Toimitus toimitus(at)bengalikissat.com

Henna Honkanen,

Katri Kleemola,

Irja Lehtonen

Taitto

Katri Kleemola

Kansikuva

Tatu Toivonen,

kuvassa Hanna-tädin Piparkakku

(BEN n 24)

Puheenjohtajan palsta ………………………………………………………………………

Uusi hallitus esittäytyy ………………………………………………………………………

Putiikki ………………………………………………………………………………………..

Pentupäiväkirjat, osa 1 ……………………………………………………………………..

Mustikkapiparkakkua: Kärhämöinnistä kuonokkain ……………………………………..

Näyttelykalenteri …………………………………………………………………………….

Valmistuneet …………………………………………………………………………………

Juhlavuoden bengali…………………………………………………………………………

Ennakkoilmoitus kevätkokouksesta………………………………………………………..

Kotikissojen linnanjuhlat ……………………………………………………………………

Syyskokous …………………………………………………………………………............

Kasvattajat ……………………………………………………………………………………

Kollit virtuaaliaikaan …………………………………………………………………………

Jäsenmaksu 2008 …………………………………………………………………………..

Päivän sissismi ………………………………………………………………………………

Seuraavassa numerossa …………………………………………………………………..

2

3

7

8

16

19

20

21

21

22

25

27

27

28

28

29


2

Hyvää alkanutta vuotta kaikki bengalin

ystävät!

Käsissänne on kaikkien aikojen ensimmäinen

Glitteri, ja sen myötä aloitamme uuden kauden

Suomen Bengalikissat yhdistyksen historiassa!

Minä itse olen yhdistyksen uusi puheenjohtaja.

Minun lisäkseni yhdistyksellämme on uusi sihteeri,

Irja Lehtonen, ja pari uutta hallituksen jäsentä.

Kaikista meistä on tulossa esittely tähän tai

seuraavaan numeroon. Uuden hallituksen lisäksi

yhdistyksellä on ihka uusi tiedotustiimi, joka

vastaa tämän julkaisun sisällöstä ja lähetyksestä.

Heille voi lähettää juttuehdotuksia, omia juttuja,

kuvia ja palautetta osoitteeseen

toimitus(at)bengalikissat.com. Tiimi vastaa myös

yhdistyksen nettisivujen ylläpidosta ja sisällöstä.

Uuden hallituksen tavoitteena on ennen

kaikkea aktivoida tulevalla kaksivuotiskaudella

yhdistyksen toimintaa. Kaikkein tärkein tavoite on

julkaista Glitteriä 3–4 kertaa vuodessa ja välittää

sen kauttaa tietoa ja bengaliaiheista luettavaa

kaikille yhdistyksen jäsenille. Lisäksi

tavoitteenamme on näkyä entistä enemmän

pääkaupunkiseudun suurimmissa kissanäyttelyissä

rotupöydän kanssa. Puheenjohtajana tavoitteenani on

järjestää ensimmäisen kerran bengalikissayhdistyksen

historiassa jonkinlainen illanvietto yhdistyksen jäsenten

kesken, jotta vihdoinkin voisimme tutustua toisiimme

muuallakin kuin kissanäyttelyn kiireisissä ympyröissä!

Talvisin (?) terveisin!

Hanna Björk

puheenjohtaja

Suomen Bengalikissat ry

Kissalehdon Arioso (Tikru). Omistaja: Marjatta Pakarinen.


3

Uusi hallitus aloittaa toimikautensa 1.1.2008. Tässä Glitterin numerossa esittäytyvät puheenjohtaja

Hanna Björk, sihteeri Irja Lehtonen, tiedotusvastaava Henna Honkanen ja pentuvälittäjä Paula

Nevanperä. Ensi numerossa pääsemme tutustumaan loppuihin jäseniin eli Katja Patrikaiseen, Jari ja

Tiina Siltaojaan ja T-J Majanlahteen.

Puheenjohtaja Hanna Björk

Olen Suomen Bengalikissat ry:n uusi

puheenjohtaja Hanna Björk, ja tässä olisi

tarkoitus hieman kertoa itsestäni jotain.

Olen 30-vuotias ja asunut ikäni

Vantaalla, tosin kohta muutamme

perheeni (mies, 1v Aksel-poika + maha-

asukki) kanssa väliaikaisesti Helsinkiin.

Kissoihin olen hurahtanut jo

vauva-iässä. Olen aina ollut kaveripiirini

”The one and only” Kissanainen (kuva

polttareistani). Ensimmäisen bengalini

hankin helmikuussa 2003 Sveitsistä

Smirre-ragdollimme seuraksi.

Kasvattajan pakottamana ajauduin

ensimmäiseen kissanäyttelyyni Imatralle

samana vuonna. Siitä alkoikin sitten

armoton kissanäyttelyrumba. Pian

huomasin, että lemmikiksi tarkoitettu

urokseni olikin muuttunut kunnon

siitosorhiksi. Mieheni melkein ymmärsi,

miksi meillä haisee aina kissanpissa ja

nurkissa mouruaa toisten naaraskissoja.

Se olikin aika rankka vaihe tässä meidän

kissauralla, mutta ei onneksi kestänyt

kuin reilu vuoden yhteensä, ja Stara-

isukki kerkesi levittämään geenejänsä

tänne uuteen kotimaahansa. Sittemmin

sain mieheni jollain ihme konstilla

ylipuhuttua siihen, että otimme Staran

kolmanneksi viimeisestä pentueesta

yhden naaraan, Dixie nimeltään, ja

teetimme sillä yhden ”Hanna-tädin”

pentueen. Päätin jättää tuon

pentueen toistaiseksi viimeiseksi,

koska kissanpentujen ja pienten

lasten yhteiskasvatus on kuitenkin

kaiken kaikkiaan aika rankkaa, tosin

tietysti ihanaa ja hyvin antoisaa

hommaa! Palaan kasvatushommiin

varmaankin vielä jossain vaiheessa

elämääni, onneksi kissajuttuja voi

harrastaa iästä riippumatta ;).

Kasvatuskuvioiden lisäksi

kissaharrastukseni levisi

yhdistyshommiin, kun satuin kerran

olemaan oikeaan aikaan oikeassa

paikassa, ja huomasin joutuneeni

ehdotetuksi yhdistyksemme uudeksi

sihteeriksi. Olen siis toiminut

kuluneet kaksi vuotta yhdistyksen

sihteerinä ja hoitanut hommat kai

astetta verran paremmin kuin

surkeasti, sillä tämän vuoden

syyskokouksessa huomasin yhtäkkiä

hyväksyneeni puheenjohtajan pestin

seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Odotan tuota aikaa innolla, nimittäin

nyt yhdistyksessämme on oikea

tekemisen meininki päällä!

puheenjohtaja(at)bengalikissat.com


4

Sihteeri Irja Lehtonen

nimi: Irja Lehtonen, sanokaa Mummiksi vaan,

niin sanovat kaikki muutkin bengali-ihmiset.

kotipaikka: Keskellä kaikkea eli Kuopiossa,

jossa syntyperäiset sanovat toriakin "mualiman

navaksi".

sukutausta: Umpisavolainen. Ja kun savolainen

puhuu tai kirjoittaa niin vastuu ymmärtämisestä

siirtyy kuulijalle.

tehtävä yhdistyksessä: Sihteeri vuoden 2008

alusta. Lupaan, että savolaisuudestani huolimatta

(kts. edellinen kohta) yritän tehdä yhdistyksen

asiakirjat virkamiesmäisen selkeästi ja

ymmärrettävästi

miten minä tähän jouduin:

a) Kun en osaa sanoa EI oikeassa

paikassa

b) Kun on ollut muuallakin sihteerinä

c) Arjen virkamiestausta

vapaa-ajan harrastukset: Kissat, kissat, kissat ja

niiden kasvatus, muut eläimet, sukututkimus (koskee

sekä ihmisiä että kissoja ja kirjoittaminen sekä

vanhojen talojen peruskunnostus

kissat: Niitä on ollut aina. Tällä hetkellä yksi

maatiaiskissa ja kolme ruskeaa marmoribengalia

tulevaisuuden toiveet: no se täplikäs bengali ja

marmorilumi ja... Noh, ei Luojakaan kiellä suuria

haaveilemasta!

sihteeri(at)bengalikissat.com

Pikkuriiviö Kissalehdon D-pentueesta. Kasvattaja: Irja Lehtonen


5

Tiedotusvastaava Henna Honkanen

Suomen Bengalikissat ry hallituksen jäsen ja

yhdistyksen tiedotustiimin sekä jäsentiedote-lehti

Glitterin toimituskunnan jäsen. Rotupöytäaktivisti.

Olen saanut tutustua bengaleiden

sielunelämään palvelusväen näkövinkkelistä

kolmen vuoden ajan, kahden kastraattinaaraan

nöyrimpänä alamaisena. Minun ja kissojeni

tähänastisen yhteiselon mehevimpiin

yksityiskohtiin on osa teistä jo saattanutkin

törmätä aiempien vuosien jäsenkirje-kirjoitelmien

muodossa, joita eräs savolainen

bengalinkasvattaja on saamiensa suullisten ja

kirjallisten vihjeiden perusteella laatinut. Niin, ja

minä olen tosiaan se onneton poloinen*, joka sen

parantumattoman, aikoinaan savonseudulta (kas

kummaa) tarttuneen, marmorikuumeen* parissa

edelleen riutuu.

Mutta jottei rakkaan kotini feng shui*

liiallisen bengalikuormituksen johdosta järkkyisi,

kuuluu kissakatraaseen myös mustavalkoinen

LKN* Lilli, mitä uskollisin ystäväni ja ymmärtäjäni!

Nimenomaan Lillin MAALAISjärkeen turvautuen

olemme monen monet kerrat selvinneet eteenpäin

bengalikaksikon aikaansaannosten ylittäessä

ymmärryksemme rajan. Em. seikoista huolimatta

(tai juuri niistä johtuen) olen enemmän kuin

onnellinen että pitkään haaveilemani jack-

russelinturbiini jäi hankkimatta, sillä en edes

uskalla kuvitella elämääni koiran kanssa joka

kuvittelee olevansa vähintään yhtä taitava

hiirenpyytäjä kuin kissa, saatikka kissojen, jotka

oppivat kaikki sirkustemput paremmin kuin koira.

Iloa ja valoa kaikille, toivottavasti viihdytte

upouuden julkaisumme parissa!

*poloinen= raukka, parka

*LKN= lyhytkarvanaaras, kotikissa.

*marmorikuume= Most people searching for a

bengal are looking for spots! That is until they see

a top quality marble bengal in person. Then we

hear, "That is the most beautiful cat I have ever

seen...what is THAT?" –Adventure Beach Bengals

/ “The Amazing Marble Bengal”

*fengshui = (��, kirjaimellisesti tuuli ja vesi) on yli

7 000 vuotta vanha kiinalainen

kaupunkisuunnittelu-, arkkitehtuuri- ja sisustus-

suunnittelumenetelmä. Feng shui -suuntaukset

selittivät sen kodin sisustusopiksi, jossa esineet

asetellaan niin, että qi (tai chi) pääsee virtaamaan

asunnossa mahdollisimman hyvin.

toimitus(at)bengalikissat.com

Neitokainen Hanna-tädin ensimmäisestä pentueesta. Kasvattaja: Hanna Björk, kuva: Tatu Toivonen


6

Pentuvälittäjä Paula Nevanperä

Paula Nevanperä (58v) Helsingistä, kahden

bengalin ja kahden kotikissan uskollinen palvelija.

Asumme kerrostalossa hyvin rivitalomaisesti eli

meillä on oma pieni piha ja lasitettu terassi, jossa

on mukava istuskella bongailemassa rätsiä,

naakkoja, jäniksiä ym. elävää ravintoa.

Ensimmäinen kissani Leo, virallisemmin

CattiCartano's Snow Chrystal Art (jo melkein 8 v,

kuvassa mukana) oli tarkoitettu kaveriksi ja

lemmikiksi eikä muuta. Jotenkin siinä sitten vain

kävi niin, innostuimme näyttelyistä (Leo on

jo GIP/EC). Sitten yhdistystoimintakin vei

mennessään – ja mitä kaikkea hauskaa tässä nyt

ollaankaan jo yhdessä koettu. Ennen EC:ksi

valmistumistaan Leo ehti saada aikaan yhden

pentueenkin.

Vuosi – pari Leon jälkeen kotikissat

Rasmus ja Mustikka muuttivat meille ja pari

vuotta sitten tuli vielä bengalineito Elli eli

Alkumetsän Bia Electra.

Bengaliyhdistyksessä olen toiminut hallituksen

jäsenenä, rotupöytävastaavana ja pentuvälittäjänä, ja

toivon, ettei kukaan kysy, kuinka kauan. Vuodet

nimittäin menevät jo tässä iässä sellaista vauhtia, etten

todellakaan osaisi vastata.

Pikkuinen Cayenne-kissalan G-pentueesta. Kasvattaja: Kaija Helle


7

Suomen Bengalikissat ry:n viralliset klubipaidat ja

-hupparit saat tilattua yhdistyksen nettiputiikin

kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen

toimitus(at)bengalikissat.com.

Mikäli tilaat sähköpostilla, muista mainita

viestissäsi myös postiosoitteesi. Saat

paluupostissa kuittauksen että tuotetta löytyy

varastostamme ja tarkemmat toimintaohjeet!

T-paitamallisto

naisten elastinen t-paita v-kaula-aukolla

t-paita Fruit of The Loom (reilu)

paitojen väri: musta, painatusväri: kulta

saatavilla koot XS-XXL

Molempien paitojen hinta 17,- (sis.toim.kulut).

Huppari – pakkaspäivän

lämmönlähde!

pään yli puettava, kaikille sopiva malli ”

etutaskulla”

upea painatus molemmin puolin

hupparin väri: musta, painatusväri: kulta

Saatavilla koot S-XXL

Hinta 25,- (sis.toim.kulut)

PS Bongaa putiikki kissanäyttelyistä rotupöydän

yhteydestä! Kts. rotupöydän kiertuepaikkakunnat

Glitterin näyttelykalenterista!


8

”Vauvavaihe 0-10 vrk”: Elämän

ensimmäinen viikko

1. päivä

Kolme pientä pentua vikisee isossa

kissankopassa. Ne eivät näe eivätkä kuule mutta

tuntevat emon lämmön ja maidon tuoksun.

Ihailen pentuja; täplikäs poika ja tyttö ja

marmoripoika, kaikilla ihan virallisten

kasvutaulukoiden mukaiset syntymäpainotkin.

Emo makaa tokkuraisena kyljellään ja

ihmettelee, mitä karvaisia rotanpoikasia sen

mahan alla mönkii. Se yrittää nuolla pentuja

mutta ei vielä kunnolla jaksa.

Keisarinleikkauksesta toipuminen vie oman

aikansa, vaikka kuinka on saanut herätyspiikin.

Emo pyrkii pois kopasta mutta asettuu

takaisin paikalleen, kun nostan kopan sängylle ja

vedän päiväpeitteen kopan suojaksi.

Illalla tulee ensimmäinen ongelma uuden

pentueen kanssa. Emo ei suvaitse sitä, että yritän

siirtää ison kopan sängystä ja asettua itse

vuoteeseen.

Niinpä teemme kompromissin: Nukun itse

toisella laidalla sänkyä ja kissankoppa on sängyn

toisella laidalla täkin suojassa.

Nukkua - sanan käyttö on tosin tilanteen

kaunistelua. Emo on päättänyt siirtää pennut

kopasta minun kainalooni. Se rauhoittuu vasta,

kun otan kopasta yläosan pois ja pidän kättäni

emon päällä.

2. päivä

Punnitsen pennut. Paino on hieman laskenut

syntymäpainosta. Kun käytän pari päivää

myöhemmin vanhaa kissaani eläinlääkärillä ja

mainitsen asiasta, eläinlääkäri toteaa, että se

kuuluu asiaan. ”Jos sinun pentujesi paino

keisarinleikkauksen jälkeen ei hieman pienenisi,

niin silloin niissä olisi jotain vikaa. Ihmiset eivät

aina muista, että pennut elävät sikiöaikansa

nestemäisessä ympäristössä ja puristuvat sitten


9

ahtaan synnytyskanavan läpi. Sehän se

varsinainen mankeli on. Nyt ne ovat syntymästä

selvinneet ilman sitä prässiä. Kyllä se paino siitä

alkaa nousta”

Nyökyttelen myöntävästi - pentujen paino

on alun jälkeen noussut tasaisesti.

3. päivä

Emo on hyväksynyt ensimmäisen päivän jälkeen

sen, että siirrän sen ja pennut sängyn vieressä

olevaan pesään. Pesä on varsinainen

arkkitehtoninen ihme; siinä on katto ja koko

etuseinän levyinen oviaukko, johon on jätetty

korkea ”kynnys”. Se on rakennettu huoneen

nurkkaan kyljelleen asetetusta pahvilaatikosta.

Makaan sängyllä mahallani ja ihailen emoa

ja sen vieressä nukkuvia pentuja. Pennut

heräävät ja taas kerran alkaa raivokas taistelu

parhaasta nisästä. Kun yksi löytää nisän ja alkaa

imeä, toiset kaksi yrittävät tunkea samalla

apajalle. Ei auta vaikka yritän siirtää kunkin

pennun oman maitohanansa ääreen. Niitä kun

olisi melkein kaksi ja puoli pentua kohti.

Katson parhaaksi siirtyä toiseen

huoneeseen. Pitää vain luottaa siihen, että luonto

lopulta neuvoo pentuja tässäkin asiassa.

Samasta nisästä taistelu toistuu monena

monena päivänä mutta ilmeisesti pennut imevät

välillä jokainen omaakin nisää, kun niiden paino

kuitenkin nousee tasaisesti.

4. päivä

Lojun taas sängyllä ja ihmettelen pentuja. Siitä on

tullut tapa. Mikään ei ole somempaa kuin

pikkuruisen kissanpennun haukottelu, sen taidon

ne ovat saaneet syntymälahjanaan.

Kun kuuntelen oikein tarkasti, kuulen

pesästä pienen pientä narinaa: pennut ovat

oppineet kehräämään.

Alkuhämmennyksestä selvinnyt emo

kehrää kuin autonmoottori, nuolee tarmokkaasti

kunkin pennun ja jatkaa niiden imettämistä.

Emon kieli on kuin raastinrauta ja

hoitotoimet niin tarmokasta, että imevät pennut

heilahtelevat puolelta toiselle. Tehopesu ei

kuitenkaan saa niitä irrottamaan otettaan

löydetystä nisästä.

5.–6. päivä

Länsirintamalla ei mitään uutta. Aamu- ja

iltapainot osoittavat pentujen kasvavan vakaasti.

Emo ei hermostu siitä, että aamuin ja illoin nostan

varovasti pennun kerrallaan pesän vieressä


10

olevalle vaa’alle ja punnitsen sen. Se kyllä seuraa

silmä tarkkana pesästä, että en vie pentua yhtään

kauemmas vaan palautan pennun heti

punnitsemisen jälkeen takaisin.

7. päivä

Ensimmäinen merkkipaalu. Punnitus osoittaa, että

pentujen paino on kaksinkertaistunut viikon

aikana. Tätä kannattaa juhlia antamalla emolle

muutama ylimääräinen herkkupala.

Siirtymäkausi (10–21 vrk)

Toinen viikko

”Vauvavaihe” alkaa olla takana ja toisen viikon

aikana alkaa ns. siirtymäkausi, jolloin pentujen

näkö- ja kuuloaisti alkavat toimia ja liikuntakyky

paranee. Seuraan innolla, toimivatko pennut

oppikirjojen väitteiden mukaisesti:

Viikon havaintoja:

Pennut ovat kehittyneet, paino on noussut

tasaisesti ja marmoripojan oikea silmä on jo

hiukkasen raollaan. On vasta kahdeksas päivä!

Viikon aikana pesässä harjoitellaan elämisen

taitoja: noustaan seisomaan, huojutaan ja

pyllähdetään saman tein nurin. Pienen pieni kieli

lipaisee jo etujalkaa malliksi siitä, että pennut

aikovat opetella huippusiisteiksi kissoiksi. Silmät

avautuvat jokaisella yhä enemmän ja toisen viikon

puolivälin jälkeen ne alkavat olla auki. Silmät ovat

taivaansiniset eikä niillä vielä tehdä tarkkoja

havaintoja ympäröivästä maailmasta. Tässä

vaiheessa on mahdoton sanoa, mikä silmien

lopullinen väri tulee olemaan.

Kolmas viikko koittaa.

Pentujen motoriset taidot kehittyvät koko ajan. Ne

ottavat horjuvia askelia pesässä mutta korvan

kapsuttaminen takajalalla ei vielä kunnolla onnistu

kovasta yrittämisestä huolimatta. Ahkera

imeminen ja nukkuminen ovat kuitenkin pentujen

päätyötä mutta niinpä niiden painokin kohoaa

vakaasti ja ylittää 400 gramman rajan,

Viikon lopulla pennut taapertavat jo

pesälaatikon etuseinämälle, kurkottelevat päätään

korkean kynnyksen yli ja ihmettelevät suurin,

sinisin silmin ulkopuolella avautuvaa maailmaa.

21 vrk! Pennut täyttävät tänään kolme viikkoa.

Sen kunniaksi poistan pesälaatikon etuseinän

kynnyksen niin, että pennuilla on mahdollisuus

tulla pesästä suureen maailmaan. Se tarkoittaa

tässä tapauksessa sitä, että olen rakentanut

pesän jatkoksi pahvista aitauksen, joka on hieman

suurempi kuin itse pesälaatikko.

Pennut tassuttelevat varovasti pesälaatikon

reunalla ihmettelemään mutta eivät uskalla ylittää

maagista rajaa; turvallisen punaisen huovan

reunaa, huovan, joka on jo kolme viikkoa

lämmittänyt emoa ja pentuja pesälaatikon

pohjalla. Ne perääntyvät takaisin ja asettuvat

imemään.


11

Sinä päivänä käydään monesti

kurkistamassa pesälaatikon reunalla,

aluevaltaukseen ei kuitenkaan uskalleta lähteä.

Sosiaalistumisen aika

Neljäs viikko

Siirtymäkausi jää taakse ja sosiaalistumisen aika

alkaa. Tänä aikana, jonka oppikirjat sanovat

kestävän aina seitsemänteen viikkoon asti,

pentujen tulisi oppia kaikennäköistä uutta; oppia,

kuinka lajitovereiden kanssa ollaan, miten

pärjätään muiden kotieläinten kanssa ja kuinka

tullaan toimeen erilaisten ihmisten parissa. On

siinä kissanpennulla paljon opittavaa

22 vrk

Pennut päättävät valloittaa maailman. Ne

suuntaavat määrätietoisesti turvallisen huovan

reunan yli, jatkavat matkaa ainakin 15 senttiä ja

perääntyvät sitten kiireesti takaisin pesän suojiin.

Emo vahtii aitauksen vierellä olevalta sängyltä

pentuja ja naukuu niille; rohkaisten ja varoittaen.

23 vrk

Tänään uskalletaan pesästä kauemmas,

lopulta uuden reviirin kauimmaisen nurkkaan,.

Sitten palataan kiireesti pesään, jonne asetutaan

jälleen kerran siistiin kolmiapilan muotoon. Emo

siirtyy pesään ja alkaa imettää pentuja

24–27 vrk

Pennut ovat oppineet istumaan, kävelemään

tukevasti ja nuolemaan itseään kuin aikuinen

kissa konsanaan. Ne makaavat yhä mielellään

päällekkäin ja sikin sokin niin, että tarkasti saa

katsoa, mikä jalka kuuluu mihinkin päähän.

Pikku-neiti makaa maha pulleana ja näkee

kissan unta: sen suu väpättää ja se vikisee välillä

ikään kuin imisi maitoa. Etutassu heiluu leuan

liikkeiden tahdissa.

Koko pesäaitausta käytetään nyt reippaasti

hyväksi, nuuskitaan, painitaan kömpelösti,

maataan pesän lattialla olevalla uudella matolla

kolmiapilamuodostelmassa ja näytetään

emännälle kuinka korvan rapsuttaminen

takajalalla onnistuu kumoon kellahtamatta.

Viikon lopulla pennut saavat pesään ison narulla

päällystetyn hiiren, joka on kooltaan ainakin kolme

kertaa suurempi kuin ne. Sen päällä harjoitellaan

kiipeilemistä ja varmaan myös saaliin

pyydystämistä, sillä yksi pentu onnistuu

pyöräyttämään ympäri tuon ison kummajaisen,

jolla on niin leveä ja tasainen pohja, että sen

luulisi pysyvän paikallaan tuollaisten pienten

kaatoyrityksistä huolimatta.

Pennut ihmettelevät laakeaa vesiastiaa,

jonka nostan välillä aitaukseen emoa varten. Ne

tassuttelevat astiaan, seisovat siinä hetken ja

tassuttelevat pois nuolaistuaan hieman veden


12

pintaa. Sitten ne nuolevat märkää tassuaan mutta

emo saa huolehtia pentujen loppukuivauksesta.

Viikon lopussa pennut tulevat tutkimaan

myös emolle nostettua ruokalautasta, jolla on

katkarapuja. Ne tassuttelevat senkin poikki,

ravistavat takajalkaansa, jolla on tallottu emon

evästä ja kiinnostuvat sitten tarkemmin siitä, mitä

emo tekee. Ne nuuskivat emon ateriaa, ensin yksi

lipaisee katkaravun pintaa, sitten toinen ja lopulta

kolmas. Ne eivät vielä syö emon ruokaa mutta

tutustuvat nuolemalla uuteen makumaailmaan.

Viikon viimeisenä päivänä ne saavat

syntymäpäivän aaton kunniaksi entistä

suuremman reviirin, pahvista rakennetun tarhan,

joka on ainakin kaksi ja puoli kertaa alkuperäisen

pesän suuruinen. Uusi reviiri vallataan heti emon

närkästyneistä varoitusnaukaisusta huolimatta.

Kun myöhään illalla kurkistan perhettä, emo

ja pennut makaavat tyytyväisenä uudella

pesäalueella.

Tässä vaiheessa herään myös

huomaamaan, että emo ei ole kertaakaan siirtänyt

pentuja uuteen pesään alkuperäisestä

pahvipesästä, vaikka toisiakin pesälaatikoita olisi

ollut tarjolla. Olen ylpeä. Emo on kelpuuttanut

arkkitehtonisen rakennelmani pentujen kodiksi.

Viides viikko alkaa

28 vrk

Pennut saavat syntymäpäivän (4 viikkoa täynnä!)

kunniaksi pesäaitaukseen matalan hiekkalaatikon.

Ne pääsevät tutustumaan uuteen elementtiin,

hiekkaan ja opettelemaan aikuisen kissan

perustaitoja, hiekkaan pissaamista.

Ne ovat kuin pikku lapsia; kaikki pitää

panna suuhun. Isot hiekanmuruset eivät

paakkuunnu ja tuntuvat ilmeisesti epämiellyttäviltä

suussa, koska hiekan maistelemista ei jatketa

kovin pitkään Kenenkään opettamatta ne osaavat

jo samana päivänä käyttää laatikkoa sen

alkuperäiseen tarkoitukseen. Pikku neiti istuu

tanakasti hiekalla ja naukuu; se kertoo emolle:

katso äiskä, minä osaan!

Neljä viikkoa täytettyään ne saavat myös

ensimmäisen kerran eteensä pienen vadin, jossa

on hienon hienoksi pilkottuja lihasuikaleita. Ja

ihme ja kumma, pienet hampaat yrittävät nakertaa

uutta ruokaa ja osa siitä katoaakin pentujen

mahaan. Emo tarkkoo lautasen puhtaaksi. Sen

sijaan pennuille tarjottu A/D-purkkiruoka näyttää

niistä niin epäilyttävälle, että siihen ei kielellä

kosketa. Emo syö hyvällä ruokahalulla senkin

vadin puhtaaksi

31 vrk

Menen katsomaan emoa ja pentuja ja tarjoamaan

niille ruokaa. Pesäaitaus on tyhjä ja sängyn

päiväpeite epämääräisillä muhkuroilla. Täplikäs

poika istuu peitteen päällä ja katsoo minua suurin

silmin. Peitteen alta kuuluu pientä vinkumista ja

peite lainehtii kuin sen syvyyksissä liikkuisi hitaasti

etenevä hyökyaalto.

Emo naukuu ja tulee häntä pystyssä

vastaan. Kysyn emolta, mitä se tarkoittaa

siirtämällä pennut pesäaitauksesta minun

sänkyyn. Närkästynyt vastaus on: NAuuU!

Nostan pennut takaisin lattialle, mutta emo

käy kiireesti siirtämässä ne takaisin sängylle. Se

siirtää pentua molemmin tassuin lähemmäksi


13

itseään ikään kuin yrittäisi ottaa niitä syliin. Sitten

se tarttuu niitä niskasta ja raahaa ne sängylle.

Hervottoman pennun siirto-operaatio on niin

hurjan näköistä puuhaa, että annan emon

majoittua sängylle pentujen kanssa ja seuraan,

kuinka emo asettuu tyytyväisenä imettämään

katrastaan. Pian koko pentue uuvahtaa emon

kylkeen kylläisenä ja pulleana. Yksi retkottaa

selällään jalat levällään, toinen nukkuu sievästi

kyljellään ja kolmas mahallaan jalat sivulle

sojottaen. ”Varsinaisia killimahoja olette!”, sanon

pennuille ja mietin, miten nyt asettelen

pesäaitauksen arkkitehtonisesti tyylikkäät

pahviseinämät.

Lopputulos on, että joudun poistamaan

kaikki ahdistavat aitaukset ja antamaan pentujen

käyttöön koko makuuhuoneen. Illan päätteeksi

löydän emon ja pennut makaamasta isosta

kissankuljetuskopasta, jonka olen tuonut

huoneeseen pesueen iloksi.

32–34 vrk

Pennut liikkuvat lähes koko makuuhuoneessa.

Vain kiipeilypuunurkkaus ja puun vieressä oleva

emon hiekkalaatikko on eristetty pahviseinällä.

Laatikko siksi, että siinä on paakkuuntuvaa

mikrohiekkaa enkä vielä täysin luota siihen, että

pennut jättäisivät hiekan maistelematta.

Hiekkapaakku pienessä suolistossa ei tunnu

houkuttelevalta ajatukselta.

Kiipeilypuu on taas eristetty siksi, että en

halua pienien rasavillien vielä tässä vaiheessa

kiipeävän puun latvaan ja harjoittelevan sieltä

alastuloa vapaana ilmapudotuksena, vaikka ne

kiipeävätkin tarmokkaasti housun lahjetta

ylöspäin. Eivät ne tosin lahjettakaan tarvitse

kiipeily-yrityksilleen., paljas sääri riittää. Niiden

kynnet ovat kuitenkin niin neulanterävät, että

moiset yritykset ovat pannaan julistettuja. Siinä ne

oppivat ensimmäisiä rajoituksia kissan

elämäänsä: ”ihmisen jalat eivät ole kiipeilypuita!”

Kaikkea ruokaakaan ei vielä mielletä

ruoaksi. Marmoripoika juoksee täyttä vauhtia

kermaviili/ad-sekoitukseen, ihmettelee hetken ja

asettuu nuolemaan varpaanvälejään puhtaaksi.

Se on tarkkaa puuhaa ja vie runsaasti aikaa.

Pienet pennut juoksevat häntä pystyssä

ympäri huonetta ja yrittävät tulla makuukamarista

olohuoneeseen, kun lähden huoneesta.

Aiemman pesäaitauksen lopusta

pahviseinästä tehdään siis puoli metriä korkea

barrigaadi oviaukkoon.

Kuudes viikko koittaa

35 vrk

Pennut täyttävät viisi viikkoa. Tänä päivänä ne

pääsevät tutustumaan vanhaan lempeään

naaraskissaan, joka on hoivannut kaikkia muitakin

pentueita kuin emo konsanaan. Emo ei välitä,

vaikka nostan jokaisen pienokaisen vuoron

perään hoitotädin luo. Vanha kissa nuolee

jokaisen pennun päästä hännänpäähän ja asettuu

takaisin levolle, kun luovutan pennut emon hoiviin.


14

Sen sijaan toinen leikkaamaton bengalinaaras on

emolle yhä kuin myrkkyä. Se sähisee raivokkaasti,

kun näkee ovibarrigaadin yli toisen naaraan ja sen

häntä muuttuu paksuksi kuin pesukarhun häntä.

Toinen naaras vetäytyy viisaasti kauemmas ja

sähähtää vastaan.

Jokainen pentu pääsee ihmettelemään

myös olohuoneen lattialla kömpivää kilpikonnaa,

joka aiheuttaa äärettömän suurta ihmetystä: ”Ei

tuommoista olekaan”! lienee pentujen mielipide.

36– vrk

Jo aikaisemmin on muutama lähituttava päässyt

katsomaan pentuja. Marmoripojankin tulevat

omistajat ovat jo nähneet uuden

perheenjäsenensä. Nyt pennut saavat uusia

vieraita. Niin kuin aiemminkin, myös nämä vieraat

kiertävät kylpyhuoneen kautta, jossa pestään ja

puunataan, puunataan ja pestään, jotta outoja

pöpöjä ei pääse pentukamariin.

Pennut ovat tottuneet ihmisen käsittelyyn ja

nämäkin uudet ihmiset otetaan riehakkaasti

vastaan. Pennut yrittävät kiivetä housun lahjetta,

kellahtavat selälleen nauttimaan silityksistä,

ryömivät pitkin hihaa ja nukahtavat lopulta lattialla

mahallaan konttaavan vieraan kainaloon.

Yläkerran pikku tytötkin käyvät ihailemassa

pentuja ja kikattavat ihastuneena maatessaan

mahallaan sängyllä, kun pennut painivat

keskenään. Näyttää hyvältä. Pennut ovat

luottavaisia pieniä kissan alkuja.

Seuraaviksi vieraiksi odotamme

tyttöpennun uutta kotiväkeä, joka on ilmoittanut

tulevansa katsomaan pientä täpläprinsessaa.

Kuudennen viikon lopulla pennut ovat oppineet

kiipeämään niiden makuuhuoneina yhä toimivien

kissankuljetuskoppien päälle ja siitä onkin sitten

suora tie sängyn päälle. Enää niiden ei tarvitse

yrittää hypätä ja tarrautua etutassuilla sängyn

peitteeseen, joka on tiukasti käännettynä patjan

alle, jotta peitteen helma ei houkuttaisi pentuja

kiipeily-yrityksiin. Niiden ei tarvitse sätkytellä

takajalkoja ilmassa, kun etutassuilla vedetään

leukaa ja yritetään päästä sängyn päälle. Mutta

tuota menoa ne eivät kauan tarvitse apuportaana

kissakopan kattoakaan vaan pääsevät

hyppäämään suoraan sängylle - ja ovibarrigadin

yli ja tuolille ja pöydälle – joka paikkaan!

Täplikäs tyttöpentu harjoittelee voimalajeja.

Se tarttuu lattialle tuodun raapimalevyn päässä

olevaan tukevaan naruun ja perääntyy hitaasti

muristen. Raapimalauta seuraa perässä.

Tyttöpentu vetää ja vetää, kyllästyy sitten ja

säntää poikien painiottelun ylituomariksi. Ja

raapimalauta on sentään 17 cm leveä ja 70 cm

pitkä!

Sitten alkaakin seitsemäs viikko

Tämän viikon aikana emo ja pennut järjestävät

huolehtivaiselle omistajalleen harmaita hiuksia

tilapäisellä ruokahaluttomuudellaan. Paino ei

juurikaan nouse, sillä vaikka ruoka maistuu niin

sitä ei syödä niin reippaasti kuin aikaisemmin.

Emokaan ei malta imettää pentuja niin aktiivisesti

kuin aikaisemmin. Sille on tullut kiima, jonka

katkaisen tylysti antamalla ehkäisypillerin.

Muutaman päivän emo kuitenkin mouruaa

Mikä tuo tommonen on? kysyy täpläprinsessa.

− No Tiina Tommonen tietysti, kilpikonna.


15

kaipaavasti kollia kutsuen. Sitten se unohtaa

kollinkutaleet ja keskittyy taas pentujen hoitoon.

Se näyttää niille mallia, kuinka leluhiirtä

lennätetään.

Pennut ovat kuitenkin innostuneempia

rapisevasta kangastunnelista, jonka ne ovat

saaneet lelukseen ja pari viikkoa aikaisemmin ja

johon ne ihastuivat oitis, vaikka epäilin niiden

pelästyvän tunnelin rapinaa.

Tällä viikolla joudun lähtemään työmatkalle.

Tiedän kyllä, että pentuja hoitamaan lupautuneet

henkilöt ovat luotettavia kuin kallio, mutta silti

pureskelen hermostuneena rystysiäni. Pennut ja

emo kyllä pärjäävät hyvin mutta miten pärjään

minä itse. Kaksi ja puoli päivää ilman pentuja!

Huoltojoukot kyllä lupautuvat raportoimaan

päivittäin pentujen kuulumiset ja pitävät myös

tunnollisesti lupauksensa.

Raporttien sanomaa:

pennut syövät reippaasti broilerin filettä

ja jauhelihaa

pennut eivät malta istua vaa’assa joten

punnitustuloksia on hieman vaikea

saada mutta paino nousee kyllä

mukavasti

pennut kiipeävät pitkin huoltojoukkojen

housunlahkeita ja villapaitaa ja

asettuvat niskaan kukkulan kuninkaina.

Niitä on vaikea saada sieltä pois

Kun palaan takaisin, löydän pennut kattoon

ulottuvan kiipeilypuun puoliväliin kiinnitetystä

märssykorista. Pahvibarrigadit eivät enää estä

niiden pääsyä puuhun, joten poistan ne, lakaisen

lattialta hiekan ja pesen lattian.

Ruskeatäplikäs poika kiipeilee puussa ja

sitten sen ote lipeää. Se putoaa suoraan alla

olevaan isoon, laakeaan juoma-astiaan. Siinä se

seisoo hetken hämmentyneenä, nostelee

tassujaan ja tulee sitten pois, ravistelee ensin

oikeaa, sitten vasenta etutassuaan ja sitten

vasenta takatassua ja lopulta oikeaa ja syöksyy

jatkamaan painileikkiä marmoripojan kanssa.

Täplikäs tyttö alkaa äkkiä kieppua hurjasti

ympäri. Sen turkkiin on tarttunut pieni pala

pahvibarrigadissa ollutta ilmastointiteippiä, jota se

ei saa irti. Menen pelastamaan pikku neidin

pälkähästä ja vien huoneesta kaikki pahvit ja

paperit ja teipit.

Tuntuu mukavalta olla taas kotona!

Teksti ja kuvat: Irja Lehtonen

Miten pennut varttuvat ja

miten kasvattaja selviää

niiden lähdöstä? Seuraava osa

pentupäiväkirjoista ilmestyy

Glitterin kakkosnumerossa!

Pysy kanavalla!


16

Sissi-bengali oli väsynyt ihanan mökillä

vietetyn viikonlopun jälkeen. Se halusi vetäistä

pitkät tirsat ja unelmoida linnuista ja vihreästä

ruohosta.

Ja sitten eteisen lattialle tömähti boxi, jonka sisällä

oli joku rotan värinen ja kokoinenkin otus. ”Tämä

on kyllä nyt vähän liikaa”, tuumasi Sissi

Piparkakku, kun SE alkoi tutkia kiinnostuneesti

Sissin lelukokoelmaa.

Otus oli Siri Mustikka, Kaizahre-kissalan

venäjänsininen sijoitusnaaras, joka muutti

kotiimme ”Kissukkalaan” heinäkuun lopussa. Olin

antanut itselleni kertoa, että bengalit viihtyvät

harvoin ainoana kissana, ja nopeasti Sissin

toukokuisen kotiutumisen jälkeen huomasin miksi:

niillä on energiaa tuhottomasti, ja ilman

kissakaveria se purettiin tietenkin ihmisrukkaan.

Kissanhankintaohjelman kanssa oli siis edettävä,

ja venäjänsininen tuntui sopivan tasapainottavalta

elementiltä täysin Sissin bengalisoimaan

huusholliimme. Tielleni osui sitten pikkuinen Siri,

jota ei kyllä parhaimmalla tahdollakaan voi

rauhalliseksi haukkua…

Kissukkalan voimakaksikon Sissin ja Sirin

tuttavuus alkoi molemminpuolisella sähinällä,

murinalla ja läpsimisellä. Uutta kotiaan tutkivaa


17

Siriä seurasi joka hetki tarkkaavainen vihreä

silmäpari: Sissi. Arempi pentu olisi vetäytynyt

kuljetusboxin nurkkaan, mutta kolmikuukautinen

Siri ei sanaa ”pelko” tuntenutkaan.

Varsin pikaisesti vedettiin rintamalinjat.

Puolueettoman eteisen toisella puolella oli Sirin

valtakunta: sauna ja kylpyhuone. Tästä Sissi oli

hieman näreissään, koska se piti erityisesti

Orjansa suihkuttelun tarkkailusta. Toisaalta Sissi

sai hallintaansa koko muun kämpän. Siri oli

tyytyväinen valloitukseensa, olihan siellä

nukkumiseen sopiva kiulu, ja ruokapalvelu pelasi

myös tähän osaan Kissukkalaa.

Alku oli ihmisen kannalta hermoja raastava.

Kissat eivät sietäneet edes nähdä toisiaan, ja kun

harmaa tai täplikäs vilaus näkyi, alkoi mekkala ja

jahtaus. Parin päivän kuluessa tilanne kuitenkin

alkoi tasoittua ja kissat mahtuivat jo samaan

valokuvaan. Sissin äidinvaistot alkoivat herätä –

huvittavaa kyllä, koska ikä eroa ei ole kuin kaksi

kuukautta…

Pian Sirin kotiutumisen jälkeen alkoi oma

lomani, joka oli tarkoitus viettää mökillä. Olin

huolissani Sirin sopeutumiskyvystä monien

muutosten keskellä, mutta Siri ei ollut

moksiskaan. Näyttää siltä, että muutto mökille oli

Sissin ja Sirin suhteen kannalta paras vaihtoehto:

Sissillekin hieman vieraammassa ympäristössä

kissat olivat yhtäkkiä parhaita kaveruksia. Sissi piti

tarkkaa huolta pienemmästään ja opasti pikkuista

maalaiselämän saloihin. Ohjelmassa oli

Sissi Piparkakun ja Siri Mustikan

tapahtumarikasta elämää voi

seurata melkein muttei ihan

onlinena osoitteessa

kissukka.net.


18

Faktoja kissojen sosiaalisista suhteista

mitä enemmän kissalla on kokemusta

toisista kissoista, sitä helpompi sen on

hyväksyä tulokas

nuoret kissat tottuvat uusiin tulokkaisiin

helpommin kuin vanhat

luonnossa kissoilla on läheisimmät suhteet

samassa ryhmässä syntyneisiin

Lähde: Telkänranta, Helena 2002: Matka

kissan mieleen

pörriäisten metsästystä, puuhun kiipeilyä ja

lintujen vaanimista.

Koko kolmikko nautti täysin siemauksin

ihanasta kesäsäästä ja auringosta. Loman

jälkeenkin tyttösten kaveruus on jatkunut ja Orjan

on ollut mukavampi hyvällä omalla tunnolla käydä

töissä ansaitsemassa silakkaa, kun kissoilla on

ollut toisensa.

Teksti ja kuvat:

Katri ”Orja” Kleemola

Kissat:

Hanna-tädin Piparkakku

”Sissi”, BEN n 24

(om. Katri Kleemola)

Kaizahre Rainbow Dash

”Siri”, RUS

(om. Kaisa Reponen)


19

Aika Paikka Järjestäjä Lisätietoja

19.−20.1.2008 Helsinki SUROK rotupöytä

16.–17.2.2008 Jyväskylä KES-KIS

1.−2.3.2008 Kirkkonummi URK

22.–23.3.2008 Turku TUROK

12.–13.4.2008 Vaasa POH-KIS

26.–27.4.2008 Helsinki RUROK kevätkokous ja rotupöytä

17.–18.5.2008 Tampere PIROK

7.−8.6.2008 Hyvinkää ERY-SYD rotupöytä

14.–15.6.2008 Jämsä KES-KIS

28.–29.6.2008 Kuopio ISROK

5.−6.7.2008 Oulu POROK

2.−3.8.2008 Helsinki SUROK

23.–24.8.2008 Vantaa RUROK syyskokous ja rotupöytä

6.–7.9.2008 - PIROK

1.–2.11.2008 - URK

22.–23.11.2008 Turku TUROK

29.–30.11.2008 - ERY-SYD

6.–7.12.2008 Siilinjärvi ISROK

13.–14.12.2008 Helsinki SRK Voittaja-näyttely

Esittelynäyttelyitä

Aika Paikka Järjestäjä

6.1.2008 Mikkeli Cornish rex CRX ry

6.1.2008 Forssa Norjalainen metsäkissa ry

27.1.2008 Imatra SUROK Kymenpiiri

10.2.2008 Turku TUROK

FIFé-näyttelyitä on enemmän kuin koskaan ja uusia näyttelypaikkakuntiakin on

listalla. Yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset ajoittuvat RUROKin näyttelyjen

yhteyteen. Ko. näyttelyjen yhteydessä toimii myös yhdistyksen rotupöytä, jonne

kaivataan jatkuvasti uusia apulaisia. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan paikalle, ota

yhteys rotupöytävastaavaan. Toki tiskin taakse voi ilmoittautua myös

paikan päällä näyttelyissä.

Rotupöytävastaava: Taija Ryynänen (taija.ryynanen(at)elisanet.fi)


20

SiruCats Quasim "Simo"

Titteli: Eurooppa Champion

Valmistumisaika ja -paikka: Tampere 19.5.2007

om. ja kasv. Sirpa ja Jukka Järnberg

Stonehenge Jagubar "Jagu"

Titteli: Eurooppa Champion

Valmistumisaika ja -paikka: Kuopio 16.9.2007

om. Tiina ja Pétja Siltaoja

kasv. Sydney Welch

CattiCartanon Jagubardi "Wagner"

Titteli: Eurooppa Premior

Valmistumisaika ja -paikka: Kuopio 15.9.2007

om.Markku Kärkkäinen

kasv. Tiina ja Pétja Siltaoja

Onnittelemme vuonna 2007 valmistuneita Eurooppa Champion- ja Eurooppa Premior-kissoja sekä

heidän omistajia ja kasvattajia hienosta näyttelymenestyksestä!

Seuraavassa komeat herrasmieskissat potreteissa:

Kuva: Heikki Siltala


Kuva: Bob Schwarz


21

Vuosi 2007 oli maamme Bengalikissojen

juhlavuosi, sillä viime vuonna tuli kuluneeksi

tasan 10 vuotta siitä kun ensimmäiset bengalit

saapuivat Suomeen! Historiankirjat kertovat

että nämä pioneerit, jalostuspari Zion’s

Twilights Gold Dust ja Callanish Tabasco of

CattiCartano, matkasivat Yhdysvalloista

CattiCartanon kissalaan ja olivat myös

ensimmäiset virallisesti Suomeen rekisteröidyt

bengalit!

Vuosijuhlan kunniaksi bengalikissayhdistys tarjosi

Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistyksen elokuun

näyttelyssä Myyrmäki-hallissa jäsenilleen ja

kaikille rotupöytään tutustuneille näyttelyvieraille

juhlakahvit!

Juhlavuoden kunniaksi yhdistys päätti myös

palkita vuoden 2007 näyttelymenestyksen

perusteella ”JUHLAVUODEN BENGALIN”.

Voittajan nimi julkaistaan Glitterin nrossa 2/2008!

Kilpailusta muistuteltiin vuoden mittaan

yhdistyksen nettisivuilla ja loppuvuodesta

tiedotustiimin tervehdyksessä. Kilpailu koski

ainoastaan jäsenten kissoja, eli voittajabengalin

omistajan (tai kaikkien omistajien, mikäli ko.

kissalla on useampi omistaja) tuli olla

bengalikissayhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen bengalinomistajien ei tarvinnut

kilpailuun osallistuakseen tehdä muuta kuin käydä

ahkerasti näyttelyissä bengaleidensa kanssa!

Yhdistyksen hallituksen jäsenistä muodostuva

raati palkitsisi parhaan kissan Kissaliiton ”Vuoden

kissa”-pistelaskusysteemin mukaisesti, vuoden

2007 näyttelytulosten varmistuttua. Kilpailussa oli

vain yksi kaikille yhteinen sarja kissojen ikään,

sukupuoleen ja näyttelyluokkiin katsomatta.

Juhlavuoden 2007 ”Vuoden Bengali”-kisan

tuloksia ja voittajakissan esittelyä odotellessa

yhdistys katsoo kuitenkin jo tulevaan ja jatkaa

myös vastedes sekä näyttelyissä menestyneiden

että bengalirotua positiivisella tavalla esiin

tuoneiden kissojen (ja kissanomistajien)

huomioimista erilaisin tavoin! Tästäkin aiheesta

lisää Glitterin seuraavassa numerossa!

Tikru (Kissalehdon Arioso) viettää laatuaikaa!

Omistaja ja kuvaaja: Marjatta Pakarinen

Kevätkokous RUROKin näyttelyn yhteydessä

Muistakaa kaikki tulla RUROKin näyttelyyn 26.4.2008. Näyttelyn aikana pidämme

yhdistyksen kokouksen, jossa käsitellään säännöissä kevätkokoukselle määritellyt asiat.

Varsinainen kokouskutsu lähetetään myöhemmin erillisenä kutsuna kaikille jäsenille.


22

Jäsenlehden uudella palstalla esitellään

kissamaailman mielenkiintoisia ilmiöitä,

kissoja ja kissaihmisiä sekä tapahtumia yli

rotu- ja kategoriarajojen! Tosin usein kuvioihin

on myös jollain tavalla ujutettu ”bengalilinkki”

kuten jo tässä palstan avajaisraportissa

KOTIKISSOJEN LINNANJUHLISTA Hyvinkäältä!

Kotikissojen Linnanjuhlista puhuttaessa täytyy

ensin esitellä tapahtuman taustalta löytyvä taho,

vuonna 1993 perustettu Suomen Valtakunnallinen

Kotikissarengas, SUVAK ry, maamme

ensimmäinen valtakunnallisesti toimiva

rekisteröity kotikissayhdistys. Yhdistys toimii

yhden maamme tunnetuimman lemmikin,

kotikissan arvostuksen kohentamiseksi tukemalla

kotikissojen hyvinvoinnin edistämistä, jakamalla

kotikissatietoutta sekä muun muassa

näyttelytoiminnan ja eläinsuojelutyön keinoin.

Vuoden 2007 aikana yhdistys järjesti kolme

kotikissojen arvostelunäyttelyä, joista

viimeisimpänä itsenäisyyspäivän perinteeksi

muodostunut Kotikissojen Linnanjuhlat.

Juhlapaikkana oli tällä kertaa Hyvinkää.

Kotikissanäyttelyn ABC

Kotikissanäyttelyyn voivat osallistua kaikki

rekisteröimättömät kotikissat. SUVAK ry:n

kotikissanäyttelyissä kissat jaetaan eri luokkiin

sukupuolen (uros−naaras), karvanpituuden

(lyhytkarvainen−pitkäkarvainen), iän (pennut 3−6

kk, nuoret 6−10 kk, aikuiset 10 kk−7 v. ja

veteraanit yli 7 v.) sekä värityksen mukaan.

Väriryhmiä on viisi:

1. yksiväriset (valkoinen, musta, sininen,

punainen, creme, kilpikonna, sinikilpikonna)

2. valkolaikut (ryhmän 1. värit valkoisin merkein)

3. ruskeat ja siniset kuviokissat sekä

kuviokilpikonnat (ruskeatabby / tiikeri /

täplikäs, sinitabby / tiikeri / täplikäs ja

kilpikonnahopeatiikeri)

4. ryhmän 3. värit valkoisin laikuin

5. hopeakissat (esim. hopeatabby / tiikeri /

täplikäs), punaiset kuviokissat valkoisella sekä

naamiokissat

Näyttelypäivän aluksi kaikki kissat käyvät läpi

eläinlääkärintarkastuksen, jonka yhteydessä

tarkastetaan myös että kissa on rokotettu

asianmukaisesti kissaruttoa ja flunssaa vastaan.

Paikanpäällä LKN Lilli, s. 9.5.2004, väriryhmässä 2.

Arvostelutulos: EX2. Arvostelusetelistä poimittua: kaunis

profiili, poikkeuksellisen upea turkki, kiltti ja utelias!


23

Kunkin väriryhmän kissat käyvät tuomarilla

laatuarvosteltavina. Sen jälkeen kaikki uros- ja

naarasryhmien kissat laitetaan

paremmuusjärjestykseen (EX1, EX2, EX3 jne.)

jolloin saadaan selville väriryhmän paras kissa

(VP). Viidestä VP-kissasta valitaan koko ryhmän

tuomarin paras kissa (TP). Jokaisen ryhmän TP-

kissa jatkaa paneeliin. Nuorista ja pennuista

valitaan paneeliin yksi lyhytkarva (LK) ja yksi

pitkäkarva (PK).

Paneelissa TP-kissat asettuvat vastakkain

seuraavasti: LK-uros vs. LK-naaras, PK-uros vs.

PK-naaras, LK-veteraani vs. PK-veteraani, LK-

nuori vs. PK-nuori ja LK-pentu vs. PK-pentu.

Näistä pareista keskinäisen vertailun hävinneet

palkitaan Paras Vastakkainen -tittelillä ja parhaat

jatkavat arvostelun viimeiseen vaiheeseen, Best

of Bestiin. Näistä viidestä kissasta valitaan

näyttelyn paras kissa siten että tuomarit

pisteyttävät kissat ja eniten pisteitä saanut

kruunataan näyttelyn parhaaksi.

Suomen 90. itsenäisyyspäivän juhlapäivä

6.12.2007 huomioitiin näyttelytapahtumassa

monin eri tavoin. Eläinlääkärin tarkastuksen

jälkeen näytteilleasettajille tarjottiin pientä

purtavaa. Näyttelykutsussa oli myös maininta

kaunein häkki -kilpailusta, jonka aiheena oli

tietenkin Suomen itsenäisyyden 90. juhlavuosi ja

kissa. Sangen sinivalkoisin koristein oli

useampikin häkki juhlan kunniaksi puettu.

Arvostelujen lomassa ohjelmassa oli myös kissa-

agilityä, jonka saloihin pääsivät halukkaat

tutustumaan vapaan harjoittelun muodossa. Jos

rahkeissa oli varaa, oli paikka alkukarsintojen

jälkeen iltapäivän agi-finaalissakin mahdollinen.

Myös lapsille oli suunnattu omaa ohjelmaa

lelukissa-kilpailun muodossa. Päivän tähtiä olivat

eittämättä persoonalliset kotikissat, mutta paikan

päälle saapuneet saattoivat nähdä häkkirivistöjen

luona vilahduksen rotukissoistakin! Varta vasten

rotuesittelyyn oli saapunut muutama innokas

rotunsa edustaja, mm. Sissi-bengali (Hanna-tädin

Piparkakku BEN n 24) (venäjän)sinisen Siri-

siskonsa kanssa. Niin Sissi kuin Sirikin hoitivat

oman osuutensa hienosti sekä häkkirivistöjen

luona että lavalla rotuesittelyissä

huoltojoukkioidensa avustamina. Rotuesittelyt

juonsi sujuvasti ja viihdyttävästi tuomarinakin

näyttelyssä toiminut Kristiina Rautio.


24

Kristiina Raution ohella kotikissoja tuomaroivat

kansainvälisistä rotukissanäyttelyistä tutut

tuomarit Pia Nyman ja Jarmo Räihä. Kolmen

tuomarin voimin noin sadan kissan joukkion

arvostelut vietiin läpi sutjakkaasti ja ennen

paneelin alkua ohjelmassa oli lukuisten

kunniamainintojen ja erilaisten leikkimielisten

palkintojen jako, joiden lahjoittajina toimi

useampia tahoja, näyttelyn pääsponsorin

Tiesitkö, että:

Upea joukko MAAILMANVOITTAJA-KOTIKISSOJA on

kotoisin Suomesta! Muun muassa. seuraavat

Kotikissojen Linnanjuhlissakin olleet

kissat ovat voittaneet yhden kissamaailman

arvostetuimmista palkinnoista!

Wilhelmiina ’98, ’00, ’02, ’05

Romeo ’04, ’05

Susanna ’06

Noora ’07

Whiskasin ohella. Palkintonsa saivat mm.

”Linnakundi” ja ”Linnanneito” sekä näyttelyn

itsenäisin kissa. Yleisön suosikkikissat saivat

myös omat pokaalinsa, samoin värikkäästä

joukkiosta erilaisten ominaisuuksien tai

luonteenpiirteiden perusteella erottuneet yksilöt,

mm. persoonallisin kissa! Näyttelyn paras kissa

eli Best of best palkittiin SUVAKin

kiertopalkintopokaalilla sekä 80 euron stipendillä.

Teksti ja kuvat: Henna Honkanen


25

Suomen Bengalikissat ry – PÖYTÄKIRJA

Finnish Bengal Cats Club

25.8.2007

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

Aika 25.8.2007 klo 15:00–16:00

Paikka RUROK-näyttely, Myyrmäki-halli, Vantaa

Läsnä vt pj. T-J Majanlahti

sihteeri Hanna Björk

Taija Ryynänen

Päivi Simoska

Jorma Tenni

Hanna Siiskonen

Petri Siiskonen

Katja Patrikainen

Sirpa Järnberg

Pétja Siltaoja

Jari Siltaoja

Virve Sallisalmi

Irja Lehtonen

Henna Honkanen

Riitta Pietilä

Jussi Mäkelä

Paula Nevanperä

Krista Merikanto

ESITYSLISTA

1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi päätösvaltaiseksi.

2 - Yhdistyksen säännön nr 16 puitteissa valittiin hallitukseen uusiksi jäseniksi Henna Honkanen ja Katja Patrikainen. Ira Heljomaa oli ilmoittanut halunsa erota. - vanhat tilintarkastajat Petri Puurunen ja Riikka Pihlajaniemi valittiin tehtäviinsä

uudelleen.


26

- puhuttiin ensi vuoden tulo- ja menoarviosta, jossa rotupöydän osuus

yhdistyksen tuotoista korostui. Suurimpia menoja ovat juhlajulkaisu ja

sukutauluohjelman hankkiminen.

- Rivijäseniltä on kuulunut sellaista palautetta, etteivät he oikein saa

jäsenmaksulleen mitään vastinetta, ja se koettiin ongelmaksi.

Ehdotettiin, että nettisivuille voisi laittaa jotain lisäkivaa jäsenille, esim.

linkkejä yhdistysten jäsenten omille kissasivuille ja keskustelupalstan

aktivoiminen. Valitaan tiedotuksesta vastaavat työstämään näitä

asioita (kohta 6)

3 Juhlajulkaisu. Tarkoituksena on saada julkaisu painoon tämän vuoden puolella.

4 Esitykset SRK:n liittokokoukselle: - S. Järnberg ehdotti, että standardeille pitäisi tehdä jotakin, esim.

vaaleavatsaisuus on standardin mukaan tavoitteena, mutta jotkin

tuomarit ovat siitä rankaisseet, samoin kuin glitterin puutteesta vaikkei

sitä ole pakko olla.

- päätettiin, että hallitus perustaa työryhmän, joka kokoaa

standardimuutosehdotukset kasvattajilta. Työ aloitellaan vuoden 2008

aikana.

- K. Patrikainen ehdotti yhteistyön aloittamista Pohjoismaisten

yhdistyksen kanssa. Asiaa aletaan selvittää.

5 Muut asiat: - Perustetaan tiedotusryhmä, jonka tehtäviä ovat web-sivujen kehitys

ja ylläpito, ja tiedotuslehdykäisen teko 3-4 kertaa vuodessa.

- Ryhmän vetäjäksi valittiin Henna Honkanen, ja muiksi jäseniksi Irja

Lehtonen, Katja Patrikainen ja Katri Kleemola.

- Ryhmä aloittaa vuoden 2008 alusta.

- Lehtykäiseen ehdotettiin esimerkiksi näyttelyssä kävijöiltä juttuja.

- Rotupöytäasiat: pöytään kaivataan lahjoituksia, huiskat suosittuja.

Lehti tulee myyntiin ensi vuonna rotupöytään, ja bengaliesitteet pitäisi

päivittää. Taija Ryynänen valittiin uudeksi rotupöytävastaavaksi..

- Ehdotettiin joitakin kuluja hyväksyttäväksi, mutta todettiin, että hallitus

päättää niistä keskenään.

6 Kokouksen päättäminen - Kokous päätettiin 15:00.

Muistion vakuudeksi Hanna Björk


27

Suomen Bengalikissat ry:n kasvattajajäsenet

Kissala Www-osoite tai sähköpostiosoite Kasvattaja puhelinnumero

Alkumetsän www.alkumetsa.net Virve Sallisalmi 050 330 1769

Bombay-Dreams riitta.pietila(at)kolumbus.fi Riitta Pietilä 040 555 2378

CattiCartano www.dlc.fi/~jas662/catticartano/ Tiina ja Pétja Siltaoja 040 546 3232 / 050 534 5657

Cayenne www.cayenne.fi Kaija Helle 040 829 7436

Foxforest foxforest(at)pp.nic.fi Tuija ja Seppo Saari 040 586 4621

Kattiklaanin www.freewebs.com/kattiklaanin/ Tiina Pekkala 050 549 7489

Kissalehdon www.kissalehto.net Irja Lehtonen 040 742 0716

Polarheims www.kolumbus.fi/polarheims/ Pirkko ja Jari Pohjankylä 040 7150 696 / 0400 728 606

Satulinnan www.freewebs.com/satulinnan/ Satu Keto-oja 046 810 3361

SiruCats www.sirucats.com Sirpa ja Jukka Järnberg 040 556 6919 / 040 535 5808

Yhdistyksen verkkosivuille aletaan koota

siitosurosluetteloa. Yhdistyksen jäsenet

voivat ilmoittaa listalle haluamansa

siitosuroksensa sivujen ylläpitoon:

toimitus(at)bengalikissat.com.

Tarvittavat tiedot:

nimi ja EMS-koodi

syntymäaika

isän ja emon nimet ja EMS-koodit

omistajan yhteystiedot

muut tarpeelliset tiedot

PS. kuva ois kiva!

EC IndiaInk Sampson

of SiruCats



28

Muistathan maksaa jäsenmaksusi vuodelle

2008! Tammikuun loppuun mennessä

maksamattomat poistetaan jäsenluettelosta.

Uudet jäsenet voivat liittyä maksamalla jäsen

maksun ja liittämällä viestiksi nimensä ja

yhteystietonsa. Yhteystiedoksi toivotaan

sähköpostiosoitetta, koska valtaosa

yhdistyksen postista toimitetaan

sähköpostitse.

Saajan

tilinumero

Nordea 110830-102569

Saaja Suomen Bengalikissat ry

Viesti:

Oma nimi ja sähköpostiosoite (tai postiosoite)

Maksaja

Eräpäivä: 31.1.2008 Summa: 15 e

Jäsenmaksut 2008

Varsinainen jäsen 15 e

Perhejäsen 5 e

Ilmoitathan yhteystietojen

muutoksesta sihteerille:

sihteeri(at)bengalikissat.com

”Pentupäiväkirjat” jatkuu Hallituksen jäsenten esittelyt jatkuvat Juhlavuoden bengalin esittely Runsaasti kuvia Kasvattajaesittelyt alkavat! Uusi ”päivän sissismi” näkee päivänvalon! Raportti kevätkokouksesta

Glitteri 2/2008 ilmestyy huhti−toukokuun vaihteessa!

2008 jatketaan juhlatunnelmissa, ovathan ensimmäiset

bengalinpennut syntyneet Suomeen tasan 10 vuotta sitten!

Toimitus vastaanottaa ilomielin kuvia, kirjoitelmia ja

tapahtumaraportteja: toimitus(at)bengalikissat.com.

Juttuideat ja -vinkit ovat tervetulleita.

Documents

Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehti · tarkoitus hieman kertoa itsestäni jotain. Olen 30-vuotias ja asunut ikäni Vantaalla, tosin kohta muutamme perheeni (mies, 1v Aksel-poika