Suomalaisen hevosalan katsaus

2010

Suomalaisen hevosalan katsaus 2010

Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu

2

Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala on lisännyt paitsi harrastavien henkilöiden myös he-vosalan yritysten ja työntekijöiden määrää. Ratsas-tus ja raviurheilu ovat osa jo parin sadan tuhannen harrastajan elämää raviurheilun ollessa peräti toi-seksi seuratuin urheilulaji koko maassa. Sanotaan, että yksi hevonen koskettaa noin viittä ihmistä. Meillä hevoset koskettavat siis arviolta 375 000 suomalaista. Suomessa järjestetään lukuisia hevos ta-pahtumia, jotka vuosi toisensa jäl keen keräävät runsaasti katsojia ja suurimmat tapahtumat, kuten Kuninkuusravit ja Helsinki Interna tional Horse Show, tuovat hevosalaa tutuksi myös mattimeikäläiselle. Kasvavan hevosalan myötä hevostalouden merkitys maaseudulla on lisään tynyt muiden koti-eläintuotannon alojen samanaikaisesti vähentyes-sä. Hevoseen sidoksissa olevien tuottajien määrä kasvaa - mitä enemmän Suomessa on hevosia, sitä enemmän kuluu peltoalaa niiden rehuntuotantoon. Hevosala on järjestäytynyttä toimin taa. Alalla toimii yhdistyksiä paikallistasosta aina val-takunnallisiin toimijoihin; merkittävinä järjestöi-nä ravi- ja jalostuspuolella toimii Suomen Hippos ry ja ratsastusurheilun puolella Suomen Ratsas-tajainliitto. Tietotaito lisääntyy ja sitä pyritään jakamaan harrastajien ulottuville. Alalla ilmes-tyy vuosittain uusia tieteellisiä julkaisuja, kirjal-lisuutta ja lehtiä sekä lukuisia opinnäytetöitä. Alan laajakirjoinen koulutus kattaa opintoja aina toiselta asteelta yliopistoon tapahtuvaan kou-lutukseen saakka. Lisäksi alalla on runsaasti mahdollisuuksia pätevöityä erilaisilla ammatti- ja erikoisammatti tutkinnoilla. Hevosten käyttö kuntoutuksessa ja sosiaalipe-dagogisessa työssä on lisääntynyt ja nuorten har-rastuneisuus sekä ratsastus- että ravipuolella on kasvussa. Hevosharrastus on toimintaa, jossa su-kupuolella, iällä tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä - hevonen toimii yhdistävänä tekijänä. Haasteitakin hevosalalla löytyy. Vaikka monelle hevosten parissa työskentely on elämäntapa, on yrityksen kannattavuus kuitenkin elinehto liiketoi-

minnan kehittämiselle. Esimerkiksi raviurheilussa palkintotason lasku ja samanaikainen kustannus-ten nousu ovat aikaansaaneet epävarmuutta. Har-rastajamäärien kasvaessa alalle tulee paljon uusia ihmisiä, joilla ei ole hevostaustaa. Koulutusta tarvi-taan aivan ruohonjuuritasolta lähtien. He v oset tu-levat lähemmäksi kaupunkeja, jolloin ympäristöja maankäyttöasiat nousevat pintaan. Hevostalou-den tunnettuus ei voi koskaan olla liian suurta ja sen eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä. Hevospelien kautta alalle kertyy rahaa ja pelien kilpailukyvys-tä muuttuvassa ympäristössä onkin pidettävä kiinni sillä tämä mahdollistaa suomalaisen hevos talouden kasvun edellytykset. Hevos-alan yrittäjät ja muut toimijat koostavat nyt voi-makkaasti yhteistyöverkostojaan, jotta alan kilpailukyky saataisiin varmistettua jatkossakin. Hevosalan hankkeet ja tutkimus nähdään vält-tämättöminä hevosalan kehittymisen kannalta. Vuonna 2010 hevosala kasvoi ja tulevaisuuden näkymät alalla ovat pääosin positiiviset, sillä hevonen ja hevosala on löydetty paitsi hienona urheilulajina ja erinomaisena harrastuksena, myös irrottautumis-keinona arjesta ja kaupunkiympäristöstä - hevonen on löytänyt jälleen tiensä suomalaisten sydämiin. Toivomme tämän katsauksen tuovan vastauk-sia hevosalaan liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajentavan näkemystä alan kokonaisvaltaisuu-desta. Tämä on ensimmäinen yhteenveto, jota pyritään jatkossa kehittämään edelleen saa-dun palautteen perusteella. Mikäli Sinulla on kommentteja aiheeseen liittyen, ota yhteyttä! Julkaisua ja sen sisältämiä tietoja kos-kevia kehitys ehdotuksia ote taan vastaan info@hippolis.fi. Me Hippoliksessa uskomme hevosalan vetovoi-maisuuteen ja näemme alan kehityksen kulkevan jatkossa yhä enemmän lajirajat ylittäen. Ypäjällä 24.3.2011 Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen työntekijät

Lukijalle

3

Sisällysluettelo

1. Tilastotietoa 42. Hevosalan keskeiset toimijat 93. Tutkimustoiminta 114. Hevosalaan liittyvät hankkeet 135. Uusia määräyksiä ja ajankohtaista hevostaloudesta 156. Hevosalaan liittyviä julkaisuja 17

Lähteet: Aluehallintovirastot, Equus 2009, Evira, Helsingin yliopisto, Kansallinen liikuntatutkimus SLU, Kasvava hevosala -raportti Laurea, Katsaus hevosalan yritystoimintaan -raportti HAMK, Kela, Lantbruks registret, Matkailun edistämiskeskus, Mela, MMM/Maataloustilastot (TIKE), MMM/Maaseutuvirasto, MTK, MTT, MTT/Markku Saastamoinen, Opinnäytetyö HAMK / Miia Myllymäki, Sosiaalipedagoginen hevostoimin-tayhdistys ry, Suomen Hippos, SRL, Suomen Ratsastusterapeutit ry, Theseus.fi - ammattikorkeakou-lujen verkkokirjasto.

4

Suomessa oli vuoden 2010 lopussa noin 75 000 hevosta. Hevosista 25 800 (35%) on lämminverisiä ravihevosia, 19 800 (26%) suomenhevosia, reilu 19 000 (26%) ratsuhevosia ja n. 10 000 (13%) poneja. Hevosten määrä kasvaa n. 2 000 hevosta / vuosi. Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Vuoteen 2030 mennessä hevosten lukumää-rän arvioidaan kasvavan peräti 140 000 hevoseen. Euroopan Unionin alueella hevosia on määräl-lisesti eniten Saksassa ja Isossa-Britanniassa (1 milj.) vuoden 2007 tilaston mukaan. Suo-mi sijoittuu keskivaiheille sijalle 12. He-vosia / 1 000 asukasta kohden on eniten Ruotsissa (30,9) ja Belgiassa (28,5). Suomes-sa luku on 14,6 hevosta / 1 000 asukasta. Suo-mi sijoittuu tässä vertailussa kahdeksanneksi.

Suomessa on syntynyt tasaisesti viime vuo-sina reilut 4 000 varsaa. Lämminverisiä ra-vihevosia ja suomenhevosia on syntyvistä varsoista 75 % ja poneja sekä ratsuja yhteensä 25 %. Suomeen tuodaan ulkomailta noin 2 000 hevosta tai ponia vuosittain. Näistä on ratsu-hevosia 71%, poneja 16 % ja ravihevosia 13%. Suomessa lope te taan vuos i t ta in noin 4 000 hevosta, joista vuonna 2010 lähes 1 300 teurastettiin elintarvikekäyttöä varten ruhopainojen ollessa yhteensä 350 000 kg. Teuras te t tav ien hevos ten lukumää-rässä oli kasvua peräti 51% vuoteen 2009 verrattuna ja 63%, kun verrataan vuo-sia 2008 - 2010. Suomeen tuodaan vuosit-tain yli miljoona kiloa ulkomaista hevosenlihaa.

1. Tilastotietoja

1.2. Hevostallit ja yritykset Hevostalleja on noin 16 000. Määrä on ylittänyt jo vuonna 2006 lypsykarjatilojen määrän, joita oli vuonna 2010 reilut 11 000. Talleista noin 75 % (n. 11 250 kpl) sijaitsee maa tilan yhteydessä ja 25 % (n. 3 750 kpl) on yri-tyksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yri-tystä. Hevosala työllistää tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä. Näistä on arviolta 10 000 kokoaikaista ja 5 000 osa-aikaista työntekijää. Yhdelle hevo-selle ostetaan paikallisia palveluita noin 1 200 - 1 400 eurolla vuodessa. Hevosenomistajien määrä on noin 35 000.

Hevosala työllistää 15 000 ihmistä

Suomessa on noin 75 000 hevosta

Vuosittain • syntyy n. 4 000 varsaa

• maahan tuodaan n. 2 000 hevosta • lopetetaan n. 4 000 hevosta

1.1. Hevosten määrä

5

Ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona 144 000 Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 - 2010 mukaan. Ratsastus on yksi harvoista lajeista, jotka ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä tut-kimuksesta lähtien (1994), mistä lähtien ratsastajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Ratsastus on erittäin merkittävä naisten ja tyt-töjen liikuntalaji. Suomen Ratsastajainliiton arvion mukaan joka viides 10–18 vuotiaista tytöis-tä harrastaa ratsastusta ja koko ratsastusikäisestä naisväestöstä harrastajia on kuusi prosenttia. Ke-sän sesonkihuippuna harrastajia arvioidaan olevan 160 000. Ratsastus on lisännyt jatkuvasti myös po-tentiaalisten harrastajiensa määrää. Ratsastus on myös suosittua kilpaurheilua, jonka eri lajeissa suo-malaiset menestyvät kansainvälisesti aina olympia- ja MM-tasolla asti. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askel-lajikilpailut sekä vikellys. Ratsastus on kymmenennek-si suosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista. Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen suurimman lajil i iton joukkoon. Vuoden 2010 lopussa Ratsastajainliitolla oli 440 jäsenseuraa ja 293 jä-sentallia sekä 48 400 henkilöjäsentä. Ratsastus-kilpailulisenssi on yli 7 000 hevosella, jonka lisäksi tuhansia hevosia kilpailee harjoitus- ja seurakisoissa. Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravi-maan joukkoon. Suomessa ajetaan vuosittain 1-2 EM-osakilpailua, jotka ovat olleet Vermon Finlan-dia-ajo sekä Kouvolan Kymi GP. Kuninkuusravit ovat vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa ja yksi suu-rimmista Euroopassa. Euroopan ravijärjestö UET jär-jestää ohjastajille EM- ja MM- kilpailut vuorovuosin sekä oppilasohjastajille vuosittain EM-kilpailun. Ama-tööriohjastajat kilpailevat PM, EM ja MM-tasoilla. EM ajetaan erikseen sekä naisille että miehille. Montéoh-jastajille on vuosittainen Pohjoismaiden Mestaruus. Raviurheilu on Suomen toiseksi suurin urheilula-ji katsojamäärissä mitattuna. Vuosittain raveissa käy noin 800 000 katsojaa. Aktiivisesti raviurheilua har-rastavia arvioidaan olevan noin 50 000. Ravihevo-sen kimppaomistaminen on kasvattanut suosiotaan. Kilpailulisenssin hankkineita ohjastajia ja valmen-tajia on Suomessa noin 7 500. Vuosittain raveis-sa ajaa 2 400 ohjastajaa ja hevosia kilpailuttaa yli 4 000 valmentajaa. Harrastajavalmentajia on 7 000. Kil-pailevia ravihevosia Suomessa on n. 9 100. Totope-lin sisältäviä ravikilpailutapahtumia on vuodessa noin 650, joissa kertyy lähes 79 000 kilpailusuoritusta. Nuoriso- ja poniravitoiminta kehittyy raviurheilussa. Nuorisoravikerhoja toimii raviradoilla 25 ja näissä on ravinuoria n. 3000. Poniravilähtöjä ajetaan n. 400 vuo-dessa, kilpailevia poneja on n. 600 ja startteja kertyi vuonna 2010 lähes 3400. Aktiivisia poniohjastajia on noin 450 kpl.

1.3. Harrastus ja kilpailutoiminta

Ratsastuksen harrastajia n. 160 000

SRL:n jäsenmäärä 48 400

Kilpailevia ratsuja yli 7 000

Raviharrastajia n. 50 000

Kilpailulisenssejä 7 500

Kilpailevia ravihevosia 9 100

Ratsastus

Raviurheilu

6

1.4. Yritystoiminta Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja talleja on 300. Yhteensä ratsastustalleja on maassamme noin 1000, joista puo-let on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. Ratsastustallien keskimääräinen koko on 26 he-vos- tai ponipaikkaa ja liikevaihto noin 135 000 € vuodessa. Asiakasmäärä on keskimäärin 132 rat-sastajaa viikossa tallia kohden. Viime vuosina asia-kasmäärät ovat pysyneet yleensä samoina tai kasvaneet. Raviurheilussa on ammattivalmentajia n. 170 kpl. Ravivalmennustalleilla on keskimäärin 19 tallipaikkaa, joista lämminverisiä ravihe-vosia on 76%. Valmennuksessa olevien hevosten keskimääräinen lukumäärä on 12. Arvonlisäveroton liikevaihto on noin puolel-la yrityksistä 50 001 - 100 000 euron välillä. Ympäri vuoden päätoimisesti palkattuja työntekijöitä on joka neljännellä yritystallil-la, yleensä yhdestä kahteen henkilöä. Yri-tystalleissa voi olla samanaikaisesti sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä. Hevosmäärän lisääntyessä alan työllis-tävyys luonnollisesti kasvaa. Arvioidaan, että 8-10 hevosta luo yhden työpaikan. Myös muut hevosalan toimintasektorit; kilpai-lu- ja pelitoiminta, eläinlääkintä, hyvinvointi, kengityspalvelut, rehuntuotanto, hallinto, koulutus ym. ovat merkittäviä työllistäjiä. 1.5. Eläinlääkintä Hevossairauksien kansallisen erikoiseläinlääkärin-tutkinnon on suorittanut vuoden 2010 loppuun men-nessä kaikkiaan 28 eläinlääkäriä (runsas 1 % kaikista eläinlääkäreistä). 1/2011 on hevossairauksien koulutusohjelmassa 25 eläin lääkär iä. Koulutuspaikkoja on Helsingin yliopistolla Suo-messa 2, näistä yksi on Helsingissä Hevossai-raalassa ja toinen Ypäjän hevossairaalassa, jälkimmäinen käynnistyi v. 2009. Kiinnostus kou-lutukseen on suuri ja vuosina 2009 ja 2010 on hakijoita ollut 9 kumpanakin vuonna. Kak-si koulutuspaikkaa eivät enää riitä kysynnän kasvaessa voimakkaasti ja samanaikaises-

ti on tiedossa, että tulevina vuosina tulee ko-keneita hevospraktikkoja jäämään eläkkeelle. Hevosklinikoita Suomessa on n. 23 kpl, joissa kahdessa on ympärivuorokautinen päivystys (Hy-vinkään hevossairaala ja Yliopistollinen eläinsai-raala Helsingissä). 1.6. Hevosmatkailu Suomessa toimii kaikkiaan lähes 200 hevosmatkai-luun liittyvää yritystä. Yritykset ovat melko pieniä. Vuonna 2009 toteutetun kansallisen hevosmatkai-lututkimuksen mukaan yrityksistä 32% työllistää vakituisesti vain yhden hengen, 60% työllistää 2-4 henkeä ja 8% vastanneista työllistää 5-10 henkeä. Kurssit ja vaellukset ovat tyypillisimmät hevosmat-kailupalvelut; yli puolet vastaajayrityksistä tarjoaa myös muita kuin hevosmatkailupalveluja. Hieman yli puolet vastanneista tuottaa itsenäisesti myös mui-ta kuin hevosmatkailupalveluja; majoituspalveluita, ravintolapalveluita, kokouspalveluita sekä muita kuin hevosmatkailuun liittyviä ohjelmapalveluita. Valtaosassa yrityksiä tyypillinen hevos matkailu-asiakas on yksityishenkilö, joka vierailullaan kulut-taa enintään sata euroa. Hevosmatkailuasiakkaista vain pieni osuus on ulkomaalaisia matkailijoita. Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut Suomen Vaellustallien Liitto, jonka jäsentallei-na toimii yhteensä n. 30 tallia, jotka järjestävät vaellusratsastusta tai sen tyyppistä toimintaa. Suomenhevonen on osa matkailupalveluita, sil-lä peräti 70 %:lla matkailutalleista on käytössään yksi tai useampi suomenhevonen. 1.7. Lomitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mu kaisten lomituspalvelujen piiriin vuonna 2009 kuuluvil-la tiloilla on hevosia (maatalousverotettuja) il-moitettu olevan n. 1 560 tilalla. Se tarkoittaa lähes 10 % lomitetuista tiloista. Näillä tiloilla he-vosten lukumäärä yhteensä oli n. 11 500 (kas-vua vuodesta 2008 lähes 10 %). Yleensä lomitettavilla tiloilla on myös muita kotieläimiä. Vuonna 2009 vuosilomaoikeus oli 25 päivää ja keskimäärin vuosilomaa käytettiin 24,8.

7

1.8. Ratsastusterapia Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja he-vosen yhdessä toteuttamaa kokonaisval-taista kuntoutusta ja se nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutukseen. Vuonna 2009 Kelan tu-kea vaikeavammaisten lääkinnälliseen ratsastus-terapiaan sai 1 229 henkilöä. Kelan korvaamat kustannukset olivat 2009 reilu 1,6 M €. Vuodes-ta 2002 on tuen saajien määrä kasvanut 45 %:lla. Ratsastusterapeuttikoulutusta järjestää Ypäjän Hevosopisto yhdessä Suomen Ratsastus terapeutit ry:n kanssa. Koulutettuja ratsastusterapeutteja on Suomessa noin 130. 1.9. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ennaltaeh-käisevä ja korjaava sosiaalisen kuntoutuksen me-netelmä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuopion yliopiston v. 2002 käynnistämä koulutus toteute-taan yhdessä Ypäjän Hevospiston ja Turun yliopis-ton kanssa. Sosiaalipedagogista hevostoiminnan täydennyskoulutusta on järjestetty kahdeksan kurssiryhmää. Valmistuneita sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennys koulutuksen käyneitä on noin 150. Koska sosiaalipedagoginen ajattelu saattaa olla tallilla toiminnan tausta-ajatuksena il-man, että sitä myydään tuotteena, on vaikeaa arvi-oida, kuinka monella tallilla toimintaa toteutetaan. 1.10. Eläinkuljettajalupa

Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvis-sa kuljetuksissa. Eläinkuljettajarekisteristä löytyy 1.1.2011 51 pitkien kuljetusten eläinkuljettajalu-paa ja 117 lyhyiden (alle 8 tuntia) kuljetusten eläin-kuljettajalupaa, joilla on lupa kuljettaa hevosia.

1.11. Laajamittaisesta toimin-nasta ilmoitus aluehallintovi-rastoon

Laajamittaisesta toiminnasta ja/tai yli kuuden he-vosen tallista tulee tehdä ilmoitus aluehallintovi-rastojen rekisteriin. Koko Suomessa ko. rekisteriin ilmoitettuja talleja on 1 923 (tilanne 01/2011). Tämä ei kuitenkaan vastaa todellista määrää vaan to-dennäköisesti kaikki ilmoituksenalaiset tallit eivät ole ilmoitusta toiminnastaan tehneet. 1.12. Hevosalan rahavirrat

Hevostalouden rahavirtojen kokonaismäärä on noin 830 M € vuosittain. Tämä summa jakaantuu seuraavasti: • Hevosten ja tallien hoito 375 M € • Hevospelitoiminta 260 M €• Hevostapahtumissa käynti 195 M €

Lisäksi toimintaympäristöön sijoitetaan arviolta 23 M €, joista n. 7 M € hevosiin ja 16 M € infrastruktuuriin. Vuosi 2010 oli tallirakentamisen rintamalla hiljais-ta. ELY-keskuksissa myönnettiin tukea kaikkiaan yhdeksään talli-investointiin, joiden kustannus-arvio oli yhteensä 1 000 385 € (avustusta myön-nettiin 379 509 € ja korkotukilainaa 602 763 €). Näin ollen hevostalouden osuus kotieläintalou-den rakentamisen rahoituksesta jäi sekä avustuk-sissa että korkotukilainoissa selvästi alle 1 %:n.

Hevosen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä

8

1.13. Hevoset ja maatalous Maassamme on 11 250 maatilaa, joilla harjoitetaan hevosiin liittyvää toimintaa. Perinteisintä toimintaa on hevosten kasvatus, joka luetaan myös perusmaa-talouden tuotantosuunnaksi. Kasvatukseen liittyy usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimin-taa tai ratsastuskouluja ja täysihoitopalveluja. Suu-rin osa ravitalleista on maatiloilla ja maaseudulla. Vuonna 2010 Suomessa oli 2 168 maatilaa, joi-den päätuotantosuuntana oli hevostalous. Tämä tarkoittaa 3,45 % maatiloista. Vertailuna sikatalo-us, jonka osuus oli 3,27 % / 2 052 tilaa. Päätoimis-ten hevostilojen sivuelinkeinoina ovat useimmiten palvelut. Tiloja, joilla on vähintään 3 ha tukikel-poista peltoa ja joilla on hevoseläinyksiköitä, on Suomessa yhteensä 5 319 kappaletta ja niissä on yhteensä 31 588 hevosta. Vertailuna Ruot-si, jossa hevosia on maatiloilla lähes 100 000. Ammattimaisten hevostalouden harjoittajien li-säksi hevosharrastajat käyttävät maatilojen tuot-teita ja palveluja, joiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle. Hevosre-hun tuotanto on yksi mahdollisuus. Yksi hevonen kuluttaa 1–2 hehtaarin pellon tuoton eli nykyisin hevosten rehun tuotantoon tarvitaan yhteensä noin 75 000–150 000 hehtaaria. Kyseinen määrä on 3,5-6,5 % maamme peltojen pinta-alasta. Hevo-nen “ostaa” maatalouden tuotantoa n. 1,5 eurolla päivässä. Tämä vastaa yli 200 000 ihmisen os-tamaa määrää suomalaista maataloustuotantoa. Hevostalous sopii hyvin EU:n tilatukimalliin. Laitu-met ja pellot pysyvät tuotantokunnossa ja ympäris-töehdot ovat täytettävissä. Hevostilojen pinta-alat ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuol-

toonsa ne saattavat tarvita yhteistyökumppaneita. Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia. Verkostoissa voidaan solmia esimerkiksi rehun-tuotantosopimuksia, lannanhuoltosopimuksia, he-vosreittejä ym. Hevoset tulevat jatkossa olemaan varmasti yksi maaseudun vetovoimatekijöistä.

1.14. Hevosille myönnettävät tuetKansallisen hevostuen hakijalla on oltava hallin-nassaan vähintään 3 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa. Hevostuki kohdistuu kasvatustoimintaan. Tukikelpoisia hevosia ovat siten siitostammat (he-vonen tai poni), vähintään 1-vuotiaat suomen-hevoset ja 1-3-vuotiaat muut hevoset tai ponit. Siitostamma antaa yhden eläinyksikön, suomen-hevonen 0,85 ja muu 1-3-vuotias hevonen tai poni 0,6 eläinyksikköä. Hakijalla on oltava tukeen oi-keuttavia hevosia vähintään 1,5 eläinyksikköä. Kansallisen hevostuen suuruudet eläinyksik-köä kohden olivat vuonna 2010 eri alueilla seu-raavat: A- ja B-alueet 135 €, C-alueet 225 €. Maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvilla suomenhevosten kasvattajilla on mahdollisuus tehdä alkuperäisrotujen kasvattamisen erityistuki-sopimus. Alkuperäisrotujen tukeen oikeutetun suo-menhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa rekisteriin merkitty siitostamma, joka on sopimuk-sen hakuvuotta edeltävänä vuonna varsonut, as-tutettu tai keinosiemennetty tai kantakirjattu ori. Ennen sopimuskauden loppua sopimuseläimestä on lähetettävä viranomaiselle selvitys, että sitä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen. (http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html)

Hevostalouden merkitys maataloudessa kasvaa

9

Suomen Hippos ry

Suomen Hippos ry on suoma-laisen raviurheilun ja hevoskas-vatuksen keskusjärjestö, johon kuuluu 128 jäsenyhteisöä. Sen tärkeimmät tehtävät ovat pitää rekisteriä ja kanta-kirjaa maassamme kasvatettavista hevosroduista sekä johtaa ja valvoa ravikilpailutoimintaa. www.hippos.fi

Suomen Ratsastajainliitto ry

Suomen Ratsastajainliitto on maamme ratsastusurheilun keskus-järjestö. Ratsastajainliiton keskeisiä toiminta-alueita ovat harrastuksen ja kilpaurheilun edistäminen, he-vosen hyvinvointi, turvallisuus, nuorisotyö sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ratsain. Ratsastajainliitto suosittelee ratsastuksen al-oittamista sen jäsenkouluissa ja -talleissa, sillä niissä on ammattitaitoinen henkilökunta ja toi-mintaan soveltuvat hevoset. Myös turvallisuuteen ja olosuhteisiin on panostettu. www.ratsastus.fi

MTK (Maa- ja metsätalous-tuottajain Keskusliitto)

MTK on maanviljelijöiden, metsän-omistajien ja maaseutuyrittäjien ammatti- ja etujärjestö, joka to-imii paikallisesti, alueellisesti, val-takunnallisesti ja kansainvälisesti. MTK:ssa toimii osa-aikainen hevosasiamies.www.mtk.fi

Hevosjalostusliitot

Suomessa on yhteensä 16 alueellista hevosjalos-tusliittoa, joiden keskusjärjestö on Suomen Hip-pos. Liittojen tavoitteena on edistää alueen-sa he vosjalostusta ja -kasvatusta sekä lisätä jäsenistönsä hevosmiestaitoja. Liitot hoitavat he vosten tunnistukset ja rekisteröinnit sekä yl-läpitävät astutus- ja varsomistietoja kentällä ta-pahtuvan neuvontatyön lisäksi.www.hevosjalostusliitot.fi

ProAgria keskukset ja ProAg-ria keskusten liitto

16 alueellista ProAgria keskusta tar-joavat monipuolisia neuvontapalveluja mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamis-een ja yri tystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. www.proagria.fi MTT Hevostutkimus

Maa- ja elintarviketal-ouden tutkimuskeskus te-kee hevosalaa koskevaa tutkimusta ja tuottaa tutkimustietoa ravitsemuksesta, rehuista, liikuntafysiologiasta, hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä sekä lisääntymisestä. www.mtt.fi

Hevosopisto Oy

Hevosopisto on yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka tarjoaa paitsi ammatil-lista koulutusta myös kilpailuja ja muita tapahtumia sekä muita palveluita val-mennuksista nuorten hevosten koulu-tukseen ja alan lyhytkursseihin. Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokio-isten ja Ypäjän kunnat. Oppilaitos toimii valtioneu-voston luvalla ja Opetusministeriön valvonnassa. www.hevosopisto.fi Hevostietokeskus Suomen Hevostietokeskus ry tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluja hevosalalla toimiville orga-nisaatioille, yrittäjille ja harrasta-jille. Tutkimustoiminta tapahtuu Kiuruveden Hingunniemessä. www.hevostietokeskus.fi

Helsingin yliopisto

Helsingin Yliopistossa toimiva Eläinlääketieteel-linen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläin-lääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnas-sa voi valmistua maatalous- ja metsätieteiden

2. Hevosalan keskeiset toimijat

10

kandidaatiksi (MMK- alempi korkeakoulutut-kinto) tai maatalous- ja metsätieteiden mais-teriksi (MMM - ylempi korkeakoulututkinto). Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on Helsin-gin yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Evi-ran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteinen kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantunti-javerkosto. Sen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvoinnin tutkitun tiedon levittämistä ja tunnis-taa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita. www.helsinki.fi/yliopisto Hippolis- Hevosalan osaa-miskeskus ryHevosalan yhteistyöorgani-saatio, jonka tarkoituksena on edistää alan verkos-toitumista, osaamista ja yrittäjyyttä pitkäjänteisesti jo olemassa olevaa osaamista sekä uutta tietoa hyödyntäen.www.hippolis.fi

Suomen Hevosen-omistajain Kes-kusliitto Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) tarkoituksena on jäsenenä olevien hevosenomis-tajayhdistysten keskusliittona valvoa hevosen-omistajien yleisiä ja yhteisiä etuja. Suomen Hevosenomistajien Kes-kusliitolla on 11 alueyhdistystä.www.shkl.net

Fintoto OySuomalaisten Toto-pelien järjestäjä ja markki-noija, joka toiminnallaan turvaa maanlaajuisen hevostalouden taloudelliset kehitys-edellytykset. Fintoto Oy:n koko osa-kekannan omistaa Suomen Hippos ry. www.fintoto.fi Veikkaus OyVeikkaus järjestää veikkaus- ja vedonlyöntipelejä sekä raha-arpajaisia. www.veikkaus.fi Lisäksi hevosalan kentällä toimii lukuisia yhdistyk-siä, mm. Ravivalmentajat ry, Suomen ratsastuk-senopettajajainyhdistys ry, Ratsastusterapeutit ry, Suomen Ratsastuspedagogit ry, Suomen Kengitys-seppäyhdistys ry, Suomenhevosliitto ry, Suomen-ratsut ry, Ratsujalostusliitto ry, Suomen Työhevos-seura ry sekä lukuisia muita rotuyhdistuksiä.

Hevosalan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden koulutusohjelma • Axxell, Brusaby• Harjun oppimiskeskus, Virojoki• Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto; Kaustisen raviopisto ja Perhon yksikkö • Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala• Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi• Ruukin maaseutuopisto• Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi• Hevosopisto, Ypäjä• Yrkesakademin i Österbotten, Vasa

Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta an-netaan: Harjun oppimiskeskus (Virojoki), Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Kaustinen), Jämsän ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto (Kiuru-vesi) sekä Hevosopisto (Ypäjä). Kahdessa viime mainitussa myös erikoisammattitutkintoon valmis-tavaa koulutusta. Lisäksi useammassa ammatti- tai maaseutu-opistossa voi suorittaa hevostalouden opin-toja osana maatilatalouden koulutusohjelmaa. Agrologi (AMK) tutkinnon hevostalous suun-tautumisvaihtoehtona voi suorittaa Hämeen ammattikorkeakoulussa (Mustiala) tai Savonia am-mattikorkeakoulussa (Iisalmi). Helsingin yliopisto • Eläinlääketieteellinen tiedekunta (eläinlääkäri)• Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (agrono-mi)

11

3. Tutkimustoiminta

Hevostutkimukseen liittyvä osaaminen ja-kaantuu selkeästi kahteen kategoriaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat bio-loginen ja eläinlääketietellinen tutkimus, joissa hevostutkimusta on tehty pitkään ja toisen ryhmän talous-, ympäristö- ja yhteiskuntatie teiden tutkimus, joissa on hevostutkimuksiin sovelletta-vissa olevaa osaamista.

3.1. MTT: n tutkimuksia vuoden 2010 aikana

HorseGrass - nurmirehut edistämään hevosten hyvinvointia

Laidunruokinnan tutkimusmenetelmien tes-taaminen, kehittäminen ja soveltaminen käytäntöön. Syvennetään tietoa hevosen hiilihyd-raatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta sekä syönnin säätelystä laidunolosuhteissa. Tutkitaan lihavuu-den yhteyttä hedelmällisyyteen. Kesto 01.01.2010 - 31.12.2012. Vastuututkija Markku Saastamoinen.

Tamman kiiman estäminen Tutkimuksessa selvitetään kiimaa estävän kohtu-kuulan tulehdusvaikutuksia kohdun limakalvolla. Selvityksen alla on myös kohtukuulan toimivuus ja

syyt miksi sen käyttö ei aina estä tamman kiimaa. Kesto 01.01.2008 - 31.12.2010. Vastuututkija Tii-na Reilas.

Tamman sukuelinten reaktio siemennykseen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tamman kohdun tulehdusreaktion voimakkuutta sekä mah-dollisuuksia sen eliminointiin. Kesto 01.01.2003 - 31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas.

Oriin siemennesteen laatu ja siittiöiden säilytyskestävyys

Tutkimuksessa pyritään löytämään oriin siemen-nesteen säilytyskestävyyteen ja myös hedelmäl-lisyyteen yhteydessä olevia komponentteja ja tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä kehi-tettäessä oriin sperman jäähdytys- ja pakastusme-netelmiä. Kesto 01.01.2003 - 31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas.

Hevosten ravitsemus ja

valmennusfysiologia

Pitkäjaksoisen tutkimuksen tavoitteena on, että tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi parantaa hevosten hy-vinvointia ja vähentää hevostalouden kus-tannuksia. Yhtenä osatavoitteena on lisätä hevosten valmentajien tietoa kuntotestauksen hyö-dyistä hevosten valmennuksessa. Kesto 01.01.1992 - 31.12.2010. Vastuututkija Seppo Hyyppä.

Hevosten hoitaminen ja kasvattaminen ryhmässä

Keinoja parantaa hevosten hyvinvointia ja ihmis-ten turvallisuutta. Päätavoitteena on parantaa hevosten hyvinvointia sekä ihmisten turvallisuut-ta hevosten ryhmäkasvatusolosuhteissa. Hanke toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kes-to 01.01.2006 - 30.11.2010. Vastuututkija Seppo Hyyppä.

Toimijaverkot ja yrityskeskittymät kestävän

maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna Kartoitetaan mm. hevosalan nykytilaa, autetaan yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kil-pailuetuja. Kesto 01.01.2009 - 31.12.2011. Markku Saastamoinen.

12

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät vi-ralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset mm. hevosille. Ajantasainen tieto on saatavilla Rehutau-lukot-verkkopalvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot. Kesto 01.01.2001 - 31.12.2020. Vastuututkija Marketta Rinne. 3.2. Helsingin yliopiston tut-kimukset

Sakkaroosin (sokerin) läpäisevyys diagnostisena testinä hevosten

mahahaavaumissa

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida sakka-roosin (sokeri) imeytymistä diagnostisena testinä hevosten mahahaavaumien tunnistamisessa. Tut-kimuksessa pyritään kehittämään yksinkertainen ja halpa sokerin tasoa mittaava veritesti, joka rasit-taa hevosta vähemmän ja on kuitenkin luotettava ja käytännöllinen. Väitöstutkimus, Michael Hewetson.

Juoksumatolla tapahtuvat hevosen kurkunpää- ja sydäntutkimukset

Hevosen fyysistä suorituskykyä rajoittavia tekijöi-tä voidaan tutkia mm. juoksumattotestillä. Yliopis-tollisessa hevossairaalassa on ollut jo muutaman vuoden ajan käynnissä kliiniset tutkimukset hevo-sen kurkunpää- ja sydänongelmista rasituksen ai-kana. Tutkimuksista vastaava eläinlääkäri Timo Paananen.

Uutta pitkävaikutteista hyaluronihappoa testataan vuohisnivelen tulehduksesta

kärsivillä hevosilla

Tutkimuksen tarkoituksena on testata kliinises-ti nivelensisäisesti käytettävää uutta pitkävaikut-teista hyaluronihappovalmistetta hevosilla, joilla on niveltulehduksen aiheuttama ontuma. Väitös-tutkimus, Tytti Niemelä.

Tutkimus hevosen laihtumisen diagnostiikasta; Iohexolin käyttö suoliston

läpäisevyyden arvioimisessa tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Hevosen suoliston läpäisevyys muuttuu eri tau-titiloissa kuten tulehduksellisissa suolistosai-rauksissa. Tutkimuksessa on tarkoituksena kehittää hevosen suoliston läpäisevyyttä muut-tavien suolistosairauksien diagnostiikkaa entistä helpompaan, luotettavampaan ja turvallisempaan suuntaan. Väitöstutkimus, Michael Hewetson(& Milja Koskinen).

Hevosten häiriökäyttäytymisen tutkimus Tutkimuksessa selvitetään puunpuremisen/ imppaamisen taustaa ja hevosten perinnöl-listä alttiutta häiriökäyttäytymiseen. Tutkimus tehdään Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuk-sessa sekä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen lai-toksella. Väitöskirjatutkimus Karin Hemmann.

Metabolisen kaviokuumeen patofysiologia

Väitöskirjatutkimus, Ninja Karikoski.

Suomenhevosen kurkunpään anatomia - tietokonetomografiatutkimus

Vastuututkija Timo Paananen.

3.3. Hevostietokeskuksen tut-kimuksetHevosten hyväksi-hankkeessa tutkitaan yhteis-työssä Eviran kanssa infektiotautien esiintyvyyt-tä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Tutkittavia virustauteja ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat ja vi-rusarteriitti. Lisäksi tutkitaan tammojen luomisten syyt sekä alle puolivuotiaiden varsojen epäselvät kuolintapaukset.

13

4.1. Valtakunnalliset HevosexpertitSuomen Hevostietokeskus ry:n toteuttama han-ke, jonka avulla pyritään kehittämään valtakun-nallisia neuvonnan asiantuntijajärjestelmiä, jotta ne pystyvät palvelemaan hevosalan mo-nipuolista yritystoimintaa. Kohderyhmänä val-takunnalliset neuvontaorganisaatiot ja niiden jäsenjärjestöt, joiden edustajia perehdytetään täsmämoduulien avulla hevosalan erityiskysymyk-siin rakennus-, ympäristö- ja maisemansuunnitte-lu-, kannattavuus-, jalostus- ja eläinten hyvinvoin-tisektoreilla. Hankeaika 1.3.2010 - 31.12.2011. Hevosyritys huippukuntoonHankkeen toteuttajana on Hämeen ammat-tikorkeakoulu. Tavoitteena on hevosalan yrit-täjien osaamisen lisääminen ja tätä kautta he-vosalan kilpailukyvyn ja laadukkaan palvelun vahvistaminen. Valtakunnallisella hankkeella parannetaan alan tiedonkulkua ja verkostoitu-mista asiantuntijoiden kesken. Hankkeen aikana kootaan oppaita ja toteutetaan teemapäiviä eri puolella Suomea yhteistyössä hevosalan asian-tuntijoiden kanssa. Oppaissa ja teemapäivillä näkökulmina ovat erityisesti hevosyrittäjien ja hevosten hyvinvointi sekä hevosyritysten kan-nattavuus. Hankeaika 1.1.2010 - 31.3.2013.

4.2. Alueelliset Hippoliksen Hevosklusteri – Forssan seutuHevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n toteutta-ma hanke, jonka keskeisinä toimenpiteinä ovat klusterimallin kehittäminen hevosalalle (Forssan seudun hevosalan klusteriohjelman kokoami-nen), yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintamallien levittäminen, hevoshank-keiden koordinointi, uusien palvelumallien (mm. verkkokoulutus) ja materiaalin tuottaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja yritysten kilpailukyvyn nostaminen. Hankeaika 1.1.2008 - 30.6.2011.

Hevosten hyväksi - Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja SaarijärviSuomen Hevostietokeskus ry:n hanke keskittyy hevosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa järjestetään neuvontatilaisuuksi ja tuo-tetaan neuvontaoppaita hevosten hoitoratkaisuista ja ruokinnasta, talliympäristön hoidosta ja suun-nittelusta sekä tammojen tiineyttämisestä ja var-sottamisesta. Lisäksi hankkeessa toimitetaan verkkokäyttöinen tallin taloussuunnittelu- ja seurantalaskuri sekä selvitetään alle puolivuo-tiaiden varsojen epäselvien kuolintapausten ja

tammojen luomisten syitä. Saadun tiedon avul-la voidaan hevosten terveydenhuoltoa sekä sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyneu-vontaa jatkossa kehittää ja kohdentaa asian-mukaisille osa-alueille. Hankeaika 2009-2011.

Hevosvoimaa-esiselvityshanke - Kannonkos-ki, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja SaarijärviSaarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n tuotta-man esiselvityshankkeessa selvitetään hevos-talousyrittäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja niiden kohtaaminen palveluntarjoajien tarpeiden kanssa. Palvelujen toteuttamisen suunnitte-lua jatketaan kiinnostuneiden kanssa yhteisissä tapaamisissa. Hankeaika 13.4. - 31.12.2010.

Hevosalan koulutushanke (HEKO) - Etelä-Pohjanmaa Sedu aikuiskoulutuksen sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan tuottama hanke, jonka tavoitteena on hevosalan toimijoiden tietotaidon lisäämi-nen, uusien säännösten ja määräysten tietoon saattaminen, laadun ja hevosalan arvostuk-sen parantaminen, turvallisuuden huomioon ottaminen, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen, verkostoitumisen ja yhteistyön ke-hittäminen sekä hevosalan kannattavuuden parantaminen erilaisten koulutustapahtumien avulla. Hankeaika 1.3.2010 - 31.12.2011.

Hevosenlannan hyötykäyttö – Turun seutukuntaHankkeessa selvitetään hevosenlannan hyö-tykäytön mahdollisuuksia lannoitteena, energian tuotannossa sekä biokaasuna että polttomateriaa-lina. Tavoitteena on tuottaa kestävä hyödyntämis-malli Turun alueen hevoskeskittymälle Metsämä-keen. Hanke on Turun AMK:n hallinnoima. Hankeaika 1.1. - 30.11.2010.

Hevosalan yritysten liiketoiminnan koulu-tus (Heli) - Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-SuomiHankkeen toteuttaa Tampereen yliopis-ton täydennyskoulustuskeskus. Tavoittee-na on kouluttamalla tehostaa hevosalan yrittäjien liiketoimintaa ja tätä kautta yrityksen kannattavuutta. Koulutus on käytännönläheistä ja pureutuu monipuolisesti liiketoiminnan eri osa-alu-eisiin ottaen huomioon alan erityispiirteet. Yhteiset koulutuspäivät Ypäjällä luovat pohjaa myös yhteis-työverkostojen syventämiselle ja laajentamiselle tulevaisuudessa. Hankeaika 1.6.2009 - 30.5.2011.

HevosAgro - Pohjois-PohjanmaaHanke vastaa vuoden 2009 alussa esiselvityksen pohjalta valmistuneessa Hevosten Pohjois-Poh-

4. Hevosalaan liittyvät hankkeet 2010

14

janmaa - Hevostalouden kehittämisohjelmassa esille nousseen tiedontarpeen ja yhteistyön edis-tämiseen sekä alan myönteisen julkisuuskuvan rakentamiseen. Hanke pureutuu erityisesti hevos-talouden ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvoin-tiin sekä alan toimintavalmiuksien ja julkisuuskuvan parantamiseen. Hankeaika 2010 - 31.12.2012.

Hevosten kuntoutuskeskus-hanke, Keski-PohjanmaaHankkeen tavoitteena selvittää hevosten kuntou-tuskeskuksen vaatimat laitteet ja tilat, pohjapii-rustusmahdollisuudet, puitteiden kustannukset, liiketoimintasuunnitelma, sijaintimahdollisuudet ja yritysmuoto. Selvitysten perusteella kuntoutushan-ke siirretään toteutusvaiheeseen tai jäädytetään. Hankkeen hallinnoijana K-Pohjanmaan maaseu-tuopiston Kaustisen yksikkö. Hankeaika 1.9.2009 -31.3.2010. Satakunta hummaaSatakunta hummaa -hankkeen tarkoitukse-na on sekä kerätä että välittää tietoa sekä ke-hittää hevosalan yhteismarkkinointia. Tehdään selvitys hevosalan palvelutarjonnasta ja kehi-tysnäkymistä Satakunnassa. Hankkeella edis-tetään myös hevosalan verkostoitumista ja yhteismarkkinointia. Hankkeen toteuttamisesta vastaa ProAgria Satakunta yhteistyössä hevos-alan sidosryhmien kanssa. Hankeaika 2010-2011.

Hevososaamista nuorille - Nivala-Haapajärvi ja SiikalatvaHankkeen puitteissa tuotetaan hevosen käsittelyyn ja hoitoon liittyvää koulutusta sekä informaatiota nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tarkoituksena on opettaa hevosen hoitoon ja ylläpitoon liitty-viä asioita sekä eläinsuojeluasioita. Hanke toimii myös nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäjänä. Hanketta hallinnoi Siika-Pyhäjokialu-een koulutuskuntayhtymä ja Haapaveden am-mattiopisto. Hankeaika 1.6.2008 - 30.4.2011.

Kestävä hevosympäristö – Pohjois-Savo Hankkeen tavoitteena on vähentää paikallisesti Kiuruveden sekä sen alapuolisen vesistön ravin-nekuormitusta sekä Käpylän tallialueella pohjave-sikuormitusta. Kehittää taloudellisia, turvallisia ja ympäristönsuojelullisesti kestäviä tarharatkaisu-ja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin. Tuottaa uutta tietoa ja käytännönläheistä opastusma-teriaalia hevosten tarhausratkaisuista, tarho-jen hoidosta ja hevostilan ympäristön suojelusta. Välittää tietoa hyvistä tarhauskäytännöistä talli-yrittäjille, hevosharrastajille, alan oppilaitoksiin, neuvojille ja viranomaisille. Toimijoina Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Suonenjoen hevosystä-väinseura ry. Hankeaika 1.2.2009 - 31.12.2011.

Hevosmatkailun kehittäminen / Outdoors Finland Pohjois-Savo – hankeKohderyhmänä ja hyödynsaajana hankkeessa ovat Pohjois-Savossa jo olemassa olevat sekä mahdolliset uudet matkailun ja hevosalan yri-

tykset ja yritysverkostot. Toimenpiteillä ediste-tään hevosmatkailuelinkeinon kannattavuutta, lisätään liikevaihdon kasvumahdollisuuksia erityi-sesti kansainvälisiltä markkinoilta sekä vahviste-taan yrittäjien osaamista. Hankeaika 2009-2011.

Työllistävä hevonen - Keski-SuomiKeski-Suomen Hevosjalostusliiton toteutta-ma hanke madaltaa hevostalousyrittäjien kyn-nystä palkkaamaan ja saamaan ulkopuolista työvoimaa. Talliyrittäjien lisäksi kohderyhmä-nä ovat huonossa markkina-asemassa olevat ihmiset. Hanke lisää talliyrittäjien yhteistyö-tä ja tietoisuutta vaihtoehtoisen työllistämisen muodoista. Hankeaika 1.3.2009 - 31.12.2010.

Hevosvoimaa Kyrönmaalle - esiselvityshankeHankkeella kartoitetaan alueen hevosta-louden tilaa, hevostaloudesta osittain tai kokonaan elantonsa saavien yrittäjien luku-määrää, harrastajamääriä, kehittämisen tarpei-ta ja mahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan erilaisten kehittämistoimien ja neuvontapalvelui-den järjestäminen jatkossa. Hankkeen toteuttaa laihian kunta. Hankeaika 1.11.2010-31.5.2011. Pegasos-hanke 2-vuotinen yritysryhmän kehittämishanke. Hank-keen toteuttaa lastensuojelun kehittämisyhdistys Etappi-ryhmä ry. Hankkeessa ovat mukana Perhe-kodit Toiska ja Koskela, Koskenkorvan hevoostalli sekä Hepomäen talli. Hankkeessa kehitetään lasten-suojelupalveluja sos.pedagogisen hevostoiminnan menetelmällä. Myös fyysisiä toimintaympäristöjä kehitetään sekä lisätään toimijoiden ammattitaitoa. 4.3. Hevosalaa sivuavat hankkeet KantriKoulutus, KainuuKainuun ammattiopiston hallinnoima koulutus-hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittä-jien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Hankeaika 1.9.2009 - 31.8.2012.

Maaseutuyrittäjien koulutus, UusimaaUudellamaalla on useita eri hankkeiden toteutta-mia koulutuksia, jotka koskettavat myös hevos-yrittäjiä: Masva-hanke - Maaseutuyritysneuvonta, jonka tavoitteena on ohjata yrittäjät yritys toimintansa kehittämistyössään oikealle ”uralle”.Maaseutu yrityshautomo Uusimaa Nyland on erikoistunut auttamaan ja tukemaan maaseu-tualueilla toimivia pienyrityksiä. Lisäksi Maaseu-tuyritysten koulutushanke Uudellamaalla hanke järjestää täsmäkoulutusjaksoja maaseutuyrittäjille.

4.4. Kansainväliset hankkeetHippotherapy- shared learning opportunities Leonardo da Vinci-ohjelman Kumppanuushan-kerahoituksella tuettu ratsastusterapian kehit-tämishanke, jonka tavoitteena on elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen ratsastus-terapian opiskelussa ja opettamisessa Puolassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa.

15

5.1. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta

Valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta 588/2010 säädetään hevosten pi-dolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista – siinä asetetaan yksityiskohtaiset pitopaikkaa (mm. karsinan kokoa ja tallin korkeutta), käy-tettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat vaatimukset. Eläinsuojan, joka on otettu käyttöön 31.12.2000 jälkeen, on täytettävä asetetut tilavaatimuk-set käyttöön otettaessa. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014 (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588).

5.2. Kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan- muutos MYEL-vakuutetuille astui voimaan 1.1.2011

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki muut-tui 2011 siten, että jo kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan aiemman 12 sijasta. Lomitukseen vaaditaan neljä eläinyksikköä. Aiemmin yksi eläinyksikkö koostui kolmesta hevosesta, muutok-sen myötä kaksi hevosta vastaa yhtä eläinyksikköä. Vuosiloman saaminen edellyttää pakollista MYEL- vakuu tusta ja hevosalan päätoimista yrittä-jyyttä. Lisäksi hevosten on oltava mukana MYEL-vakuutuksessa. MYEL-vakuutuksen ehtona on, että hevostaloutta verotetaan maatilatalouden tulo-

verolain (MVL) mukaan. Oikeus lomituspalveluihin ei siis koske kaikkia talliyrittäjiä. Vuosiloman lisäk-si lomitusjärjestelmään liittyy sijaisavun ja mak-sullisen lomituksen mahdollisuus. Niiden saannin edellytykset poikkeavat vuosiloman ehdoista. Vuo-siloma on maksuton, sijaisavusta ja maksullises-ta lomituksesta nimensä mukaan peritään maksu. Lisätietoja www.mela.fi 5.3. Rehuketjun rekisteröidyt-tävä rehualan toimijoiksi

Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. rehuhy-gienia-asetuksen (EY/183/2005) mukaan koko rehuketjun, alkutuotanto mukaan lukien, on rekis-teröidyttävä rehualan toimijoiksi. Rekisteröinnin suorittaa toimivaltaisena viranomaisena Elintarvi-keturvallisuusvirasto Evira, joka julkaisee luettelon rekisteröidyistä rehualan alkutuotannon toimijois-ta nettisivuillaan. Rekisteröityminen on toimin-nan edellytys rehua tuottaville, sekoittaville ja/tai käyttäville viljelijöille ja kotieläintuottajille. Rehujen käyttäjien on varmistuttava siitä, että rehut on han-kittu rekisteröidyiltä toimijoilta.Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnat ovat:1. rehun tuotanto (esimerkiksi rehuviljan viljely tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai myyntiin)2. rehun sekoittaminen ilman lisäaineita/esiseok-sia tilan omaan tarpeeseen3. rehun käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokin-taan kotoisilla ja/tai ostorehuilla.

5. Uusia määräyksiä sekä ajankohtaista hevostaloudesta

16

5.4. Rehutaulukot ja ruokinta-suositukset uudistuivat MTT:n julkaisemia eri eläinlajien rehutaulukot ja ruokintasuositukset (www.mtt.fi/rehutaulukot) on päivitetty ja otettu virallisesti käyttöön syyskuus-sa. Merkittävin ja näkyvin muutos on siirtyminen rehuyksiköistä megajoulen (MJ) käyttöön ener-giantarpeen ja energia-arvojen määrittämisessä. Rehuarvoilla kuvataan rehujen suhteelliset tuo-tantovaikutukset. Rehutaulukoissa on esitetty kattavasti Suomessa käytettyjen rehujen koostu-mustiedot ja rehuarvot. Ruokintasuositukset puo-lestaan kertovat, kuinka paljon energiaa, valkuaista, kivennäisaineita ja vitamiineja eläimet tuotannon ja kasvun eri vaiheissa keskimäärin tarvitsevat.

5.5 Rehujen ja palveluiden ar-vonlisävero nousi 1.7.2010 Yleinen arvonlisävero nousi Suomessa 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7.2010. Vastaavas-ti rehujen arvonlisävero nousi yhden prosenttiyksi-kön verran eli 13 prosenttiin.

5.6. EU- tunnistusasetusEU:n komission antaman asetuksen mukaan kaik-ki hevoseläimet mikrosirutetaan tunnistamisen yhteydessä ja jokaisella eläimellä on niin ikään mikrosirua vastaava passi. Varsoille passien tulee olla hankittuina syntymävuoden loppuun mennes-sä. Syntymämaassa annettu passi on elinikäinen. Asetuksen taustalla ovat eläinten terveyden edis-täminen, kuluttajainsuoja sekä lääkeaineiden käyt-tö. (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 ) 5.7. Hevostalousalalle oma perustutkinto Hevostalousala sai ensimmäistä kertaa oman ammatillisen tutkinnon perusteet 1.8.2009 voi-maan tullessa Opetushallituksen määräyksessä (24/0112009). Hevostalouden ammatillisen pe-rustutkinnon tutkinnon perusteiden uudistus tuo hevosalan oppilaitosten opetukseen yhtenäisiä ohjeita koskien mm. koulu- ja esteratsastustaitoa. Ohje on kaikkia oppilaitoksia määräävä ja lisää tut-kintoon yhtenäisyyttä ja laatua.

17

6.1. Helsingin yliopisto – Lisensiaatintutkielmat 2009-2010

• Horn, I. Insulin resistance and laminitis in horses. 2009.• Kanerva, K. Plasman kortisolin vuorokausivaihtelu puunpurijoilla ja verrokkihe-vosilla. 2009.• Kantola, L. Vastasyntyneen varsan sepsis osa II - Infektion diagnosoiminen, aiheuttajamikrobit ja mikrobilääkeresistenssi. 2010• Kerstinä, H. Lannehalvaussyndrooma. 2009.• Klemetti, E. Hevosten leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys, infektioiden aiheuttajamikrobit ja niiden herkkyys mikrobilääkkeille sekä mikrobilääkkeiden käyttö Yliopistollisen eläinsairaalan hevospotilailla vuosina 2006–2007. 2009.• Pitkänen, S. Hevosten terveydenhuolto. 2009.• Pyykönen, M. Hevosen influenssa: esiintyminen, viruskannat, rokotukset ja vastustus. 2010.• Rekilä, R. Hevosinfluenssa ja 2007 epidemiat. 2009.• Sirviö, E. Pitkäaikaisseuranta hevosille, joilla on todettu paksusuolessa laaja hiekkakeräymä ja jotka on hoidettu medisiinisesti. 2009.• Tirkkonen, M. Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimak-kuuteen tammalla. 2009.• Turtiainen, H. Kesäihottuma suomenhevosilla. 2010.• Vainio, K. Hevosen suolistoloiset ja niiden loislääkeresistenssi Suomessa. 2010.• Vanhala, E. Hevosdoping. Kirjallisuuskatsaus ja vaikutusten arviointi. 2010. 6.2. Helsingin yliopisto – Pro Gradut 2009–2010

• Liesivaara, P. Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. 2010.• Heikkinen, M. Kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäainekäsittelyn vaikutus rehun fruktaanipitoisuuteen. 2010.• Tiilikainen, S. Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pien-yrityksissä. 2009. 6.3. Helsingin yliopisto – Väitöskirjat 2010

• Thomson, K. Species-specific and Indication-based Use of Antimicrobials in Dogs, Cats, Cattle and Horses in Finland: Data collected using three different methods. 2010.

6.4. Helsingin yliopisto – julkaisuja

• Ekroos, A. Ilmastonmuutos ja hevosenlanta - uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevan lain-säädännön lähempää tarkastelua. 2009.

6.5. Hippoksen julkaisuja

• Lääkintäohje 1.1.2011 alkaen• Ravikilpailusäännöt 1.1.2011 alkaen• Suomen Hippoksen koulutuskalenteri 2011 Julkaisut löytyvät http://www.hippos.fi/hippos/julkaisut/index.php

6.6. Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja

• Ratsastavan lapsen vanhempainopas• En liten föräldraguide -till dig med ridande barnKilpailusäännöt, ohjelmat ym löytyvät http://www.ratsastus.fi/materiaalisalkku

6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja

18

6.7. AMK opinnäytetöitä 2009–2010

• Ahonen, E. & A-P. Paananen. Sorsasalon raviradan historiikki. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Alasaari, J. & H. Ala-Nissilä. Green Care ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta: Hevostoiminta psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. 2010, Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaaliala• Haapiainen, S. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimintakyvyn tukena. 2010, Diakonia-ammat-tikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma.• Heikkilä, S. Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maa-seutuelinkeinojen koulutusohjelma• Heikkinen, T. & L. Sinkkonen. Varsan ajo-opetus : Video-oppimateriaalin tuottaminen. 2010, Savo-nia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma• Hirvonen, M. Equine Assisted Activities in Finland: The current situation from the point of view of the people working in the field. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Social Services• Huovila, T. Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, maaseu-tuelinkeinojen koulutusohjelma• Huttunen, T. Verkko-oppimisympäristö liiketoimintasuunnitelman ohjaamiseen: Case: Ylä-Savon am-mattiopiston hevosalan ammattitutkinnot. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Hyytinen, N. Hevosvoimat käyttöön: Helmi-hevostelua seurakunnan erityisnuorille. 2010, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma• Ikola, M. Asiakaspalautekysely täysihoitotallille. 2009, Laurea-ammattikorkea-koulu, maaseutu-elinkeinojen koulutusohjelma• Jauhiainen, A. Glutationin vuodenaikaisvaihtelu hevosilla. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Bio-analytiikan koulutusohjelma• Jokinen, L. Valokuvaamisen käyttäminen opetuksessa: Case: Hevosen rakennearvostelu. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu• Järvinen, M. Maneesirakennuksen vaikutus kannattavuuteen Arranmaan Ratsastustallilla. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma• Kaasalainen, E. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan mahdollisuudet nuorisotyössä. 2010, Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma• Kaasinen, S. Hevostila kulttuurimaisemassa: esimerkkinä Korpikylän kartano Hollolasta. 2009, Lah-den ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma• Kajala, S. Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiaa. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maa-seutuelinkeinojen koulutusohjelma• Kari, E. Tamma- ja varsanäyttelyiden kehittäminen. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-elinkeinojen koulutusohjelma• Koivunen, O. Hevostalouden yritysselvitys Lounais-Hämeen alueella. 2010, Hämeen ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Koivusalo, S. Ratsastuskoulun asiakkuushallinnan kehittäminen: Kehittämisopas. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, liiketalous• Kolmonen, R. & S. Vinblad. Mäntyvaaran ratsastusreittisuunnitelma. 2010, Rovaniemen ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Korpela, H. J. Alkionsiirrot tammoilla: Tulokset Suomessa. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Kujala, T. Hevostilojen ympäristöasioiden ohjeistus kunnissa - tilannekatsaus ProAgria Uusimaan alueella. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, kestävän kehityksen koulutusohjelma• Kuoppa, E. & R. Manner. Yhdessä hevosen kanssa: hevosen vaikutus terapeuttiseen yhteistoi-mintaan. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma• Kuosmanen, A. Ratsastuskoulun kannattavuuden arviointi. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma• Kääriäinen, E. Asiakastyytyväisyys, liikeidea ja pelikäyttäytyminen: case Peliravintola Sportti. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma• Laakso, I. Hevoset osana kuntoutuspalveluja: Nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma• Laine, K. Hevosen teurastus ja sen lihan elintarvikekäytön mahdollistavat tekijät. 2010, Laurea-am-mattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

19

• Latvala, J. Polkuja pitkin konin kyydissä: Hevosmatkailutuotepaketti aloitteleville hevosharrastajille. 2010, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, UP för turism• Lauronen, E. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta: osana ADHD-lapsen kuntoutusta. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma• Levälahti, H. Hevospalveluosuuskunta: Liiketoimintasuunnitelma. 2010, Jyväskylän ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Loisa, L. Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. 2010, Mikkelin am-mattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma• Lustig, K. Hevosten keinosiemennystoiminnan raportointijärjestelmän kehittäminen ja katsaus vuo-den 2007 astutuksiin. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma• Majuri, T. Hevosten kimppa-omistajuus: Nykytila ja kehittämistarpeet. 2010, Hämeen ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Malila, M. Hyvät käytännöt hevos- ja sikatalouden fyysisen työkuormituksen vähentäjänä. 2010, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, terveyden edistämisen koulutusohjelma• Marjamaa, A. Yrityksen perustaminen ja rahoituslähteiden kartoittaminen: case: Ratsutila Kawerda. 2010, Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma• Matilainen, K. Matkaratsastushevosen ruokinta. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-elinkeinojen koulutusohjelma• Mikkola, A. Turvallisuuden edistäminen ratsastusurheilussa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Myllykoski, A-M.V arsojen ruokinta : Varsakasvatus Suomessa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Niemi, M. Ravihevosten ilmoittaminen ravikilpailuihin Heppa-järjestelmän kautta. 2010, Laurea- ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Paavilainen, H. & P. Taurén. ATK-ohjelmien käyttö hevostaloudessa. 2009, Laurea-ammattikorkea-koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Paunonen, H. & J. Savolainen. Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan syntymäärät ja hyö-dyntämistavat Pohjois-Savossa. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulu-tusohjelma• Raskinen, S Hevostilan maneesi-investoinnin kannattavuus. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma• Riipinen, M. Rahoitus maaseutuohjelmista Keski-Suomen TE-keskuksen alueella 2000-2006. 2010, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Riittinen, M. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto Sippolan Kouluko-dilla. 2010, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma• Räbinä, R-L. Benchmarking Finnish and Irish Equestrian Tourism. 2010, Kajaanin ammattikorkea-koulu, Degree Programme in Tourism• Sorvali, E. Hevostallien ympäristönhuolto: Case: Hämeen hevostallien ympäristökatsaus. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Söderlund, S. Suomenhevoskuluttajan profiili. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-elinkeinojen koulutusohjelma• Toikka, T. Ratsastuksenohjaajien suuntautumisopintojen kehittäminen 30 ov. 2009, Jyväskylän am-

20

mattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus• Toivanen, M. Hevostoimintaa päihdekuntoutujien arjessa. 2009, Kymenlaakson ammattikorkea-koulu, sosiaalialan koulutusohjelma• Tokeensuu, O. Selvitys varsojen myynti-iästä ja kasvattajien ikäjakaumasta. 2010, Hämeen ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Tolvanen, N. Varsojen jalat: Varsankasvatus Suomessa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maa-seutuelinkeinojen koulutusohjelma• Uotila, R. Karkearehuanalyysien käyttö hevosten ruokinnan suunnittelussa. 2010, Hämeen ammat-tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Wallenius, V. Tallirutiinit ja niiden tehostaminen automatiikan avulla. 2009, Hämeen ammattikorkea-koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• Vekola, A. & K. Vuoriluoma. Hevosalan koulutustarjonnan kehittäminen. Tampereen ammat-tikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kaikki AMK- opinnäytetyöt ovat luettavissa sähköisesti osoitteessa www.theseus.fi. Lisäksi hevosalaan liittyviä opinnäyte- ja päättötöitä valmistuu vuosittain myös muista kuin yllä-mainituista oppilaitoksista sekä runsaasti hevosalan opetusta tarjoavista toisen asteen oppilaitoksista.

6.8. Muita julkaisuja • Elintarviturvallisuusvirasto Evira. Eviran ohje 155090/1 Hevosten lääkitysopas. 2010. • Louhelainen, S. (toim.) Hevosyrityksen johtaminen ja liiketoiminta. 2010. • Louhelainen, S. (toim.) Hevosyrityksen ympäristöosaaminen. 2010. • Louhelainen, S. & T. Thuneberg. (toim.) Tallirakentaminen ja tekniikan hyödyntäminen. 2010.• Louhelainen, S. & T. Thuneberg. (toim.) Hevoskasvatus. 2011.• Piminäinen, K. Hevoset ja työturvallisuus: turvallinen työskentely hevosten kanssa. 2010.• Pussinen,S. & T. Thuneberg. Katsaus hevosalan yritystoimintaan – raportti hevosyrittäjyys 2009- kyselystä. 2010.

6.9. Tietokirjallisuus

• Boring, NC ym. Uusi ravihevosen hoito ja valmennus, osat 1- 3. 2009.• Brixner, S. Hevoset; rodut, harrastus ja hoito. 2010.• Draper, J. Gummeruksen suuri hevoskirja. • Erola, J. Muistoja Talin laukkaradoilta. 2010.• Erola, J & M. Saastamoinen. Hevoslaitumilla. 2008.• Faurie, B. Ratsastus ja hevosenhoito. 2009.• Harris, M.C. Ratsastus: ensyklopedia. 2010.• Häkkinen, E. & J. Viitanen. Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia. 2010. • Häkkinen, E. & J. Viitanen. Pieni kauhukauppa ja muita mielikuvaharjoituksia. 2010.• Karttakeskus. Hämeen järviylänkö: ulkoilukartta / Hämeen hevosvaellusreitti. 2010.• Kurikka, L. Hevosesta – käytännön psykologiaa arkeen.• Lukkarila, P. Aikuisratsastajan päiväkirja. 2009.• McBane, S. Tunne hevosesi. Näin hevonen ajattelee ja toimii. 2009.• Mullen, G. Tiesitkö tämän hevosista. 2009.• Nieminen, V. Hevosen käsittely ja käyttäytyminen. 2010.• Morris, G. H. Taitava ratsastaja. 2010.• Pesu, V. Raviurheilun maailma. 2008• Pitkänen, A-K. Hevosvoimia – hyvää oloa hevosharrastuksesta. 2008.• Roberts, M. Hevoskuiskaajan käsikirja: Monty Robertsin opissa. 2009.• Roberts, M. Hevoskuiskaajan vastauksia – 150 yleisintä kysymystä hevosista. 2009.• Silvola, K. Harmoninen ratsukko. Harjoittelemalla tasapainoon. 2010.• Sironen, E. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirja 2009: Hevosten jäljillä. 2008• Szunyoghy, András. Anatomian piirustusopas: eläin. 2010.• Syvärinen, K. Syvemmälle satulaan. 2009.• Toivonen, V. Laukka numerolle kuusi – hevosia, ihmisiä ja ilmiöitä. 2009.• Tyllinen, Kalev. Hevosagility. 2009.• Vettenniemi, E. Ravisportti 1800-luvulla ja sen vaikutus ihmiskilpailuihin. 2008.

21

6.10. Lasten ja nuorten kirjallisuus

• Giebken, S. Mustan orin puutarha. 2010.• Hallberg, L. Aprillia, Sinttu. 2010.• Hallberg, L. Kiva leiri, Sinttu. 2010• Hughes, J. Kovan onnen Rosa. 2010• Jalo, Ma. Enkelihevonen. 2010.• Jalo, Me. Merihirviö. 2010• Jalo, Me. Surmanhyppy. 2010• Jalo, Me. Vaunukello. 2010.• Jalo, Me. Kikka ja Repe : muistoja. 2010.• Karlstrom, D. Nollatoleranssi. 2010.• Lehtineva, T. Unelmien lupaus. 2010.• Mikkanen, R. Histamiini ja Koni Alakulo. 2010.• Niemelä, M. Upi-hevonen Grillijuhlia laitumella. 2010.• Niemi, S. & J. Viitanen. Hekla säntää kesään. 2009.• Oldfield, J. Musta varsa. 2010.• Oldfield, J. Talleilla palaa. 2010.• Puikkonen, A. Sydän saappaanvarressa. 2010.• Stehn, M. Kodittomat. 2010.• Wandel, A. Sankarihevonen Navajo. 2010.

6.11. DVD-levy

• Hevosen hoito: Rehu, hoito, varusteet, puhtaus - opi idoleiltasi. 2010.

6.12. Hevosalan lehtiä

Hevosurheilu, Hevoset ja Ratsastus, ProHevonen, Hevosmaailma, Tunne hevosesi, Villivarsa, He-voshullu sekä lisäksi yhdistysten omat jäsenlehdet, mm. Hippos, Hevosenomistaja ja Suoralla.

Julkaisun on toimittanut Hippoliksen Hevosklusteri-hanke yhteistyössä Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton, MTK:n,

ProAgria Keskusten liiton, Hevosopiston, HAMK:n sekä Ypäjän kunnan kanssa.

2011

Kuvat: Hippola, Anne Laitinen, Sanna Mäki-Tuuri ja Erja Mattila.

www.hippolis.fi