SOVIO - SOVELIUS - SUVUN TIEDOTENUMERO 7. 1999

Sukuyhdistyksen hallitus Family society's council

Puheenjohtaja OrdförandeSihteeri SekreterareRahastonhoitaja KassörJäsenet MedlemmarSukutiedotteen Infotstoirnituskunta kommite

Släktföreningens styrelse

President

SecretaryTreasurerMembersEditorialstaff

Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 EspooSampo Sovio,Mittarinkatu 4 B b 24, 20100 Turku

Kirsti Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 EspooRainer Berndes, Pertti Sovelius, Laura SovioHannu Heinonen, Laura Sovio, Eero Sovelius­Sovio

Puheenjohtajan palsta l8. sukukokous 3Säätiön palsta 5Suunnittelukilpailu 5Tiedotteet 6Conrad Sovelius 9Richard Järnefelt 12Johan Oscar (Jussi) Sovio 14

Annonser 8Conrad Sovelius 11

Ordförandens spalt 2Den 8. släktmöte 3

President' s column 2The 8th farnily reunion 4

Johan Oscar (Jussi) Sovio ... 17 Johan Oscar (Jussi) Sovio ... 18

Puheenjohtajan palsta

Tätä kirjoitettaessa vuosi on vaihtunut ja tämän vuosituhannen viimeinen on alkanut. Tasan vuosisatasitten päättyi eräs sukumme kannalta merkittävä aikakausi: viimeisten suurten purjelaivojen myynti1898ja rautatien tulo 1899 päättivät Raahen kunniakkaan purjelaivakauden. Tänä vuonnasuvullamme on puolestaan toisen tyyppinen 'merkkihetki': sukumme historia ja matrikkeli onvalrnistumassa. Tästä suurtyöstä kiitos ja kunnia kuuluu matrikkelitoirnikunnalle, etenkin sen vetäjälleEero Sovelius-Soviolle. Juuriensa tunterninen vahvistaa sukusiteitä; toivon tämän entisestään lisäävänkiinnostusta sukuyhdistyksen toirnintaan.Viime kesänä vietimme kahdeksatta sukukokousta Helsingissä Ostrobotnialla. Tällä kertaayksipäiväisenä, rnikä osaltaan varmasti vaikutti osanottajamäärän kaksinkertaisturniseen edellisestävuoden 1995 sukukokouksesta. Kaiken kaikkiaan osanottajia oli yli 90. Seuraava varsinainensukukokous järjestetään vuonna 2001 Raahessa, mutta ensi kesän laivanvarustajamuseon avajaistenyhteyteen 29. kesäkuuta päätettiinjärjestää ylimääräinen sukutapaarninen. Tapaarnisen muunohjelman ohessa on tarkoitus käynnistää sukuyhdistyksen sääntöjen muuttaminen yhdistysrekisterinvaatimusten mukaisiksi. Selostus sukukokouksesta ja kutsu sukutapaamiseen ovat toisaalla tässätiedotteessa.Alkaneen puheenjohtajakauteni keskeisenä tehtävänä tulee olemaan sukuyhdistyksen tiedotuksenkehittärninen. Tähän liittyen tulemme jo kuluvana vuonna avaamaan sukuyhdistykselle Internet­kotisivut. Alkuvaiheessa niiden sisällön muodostavat jo 'julkaistut' materiaalit: sukuhistoria,sukutiedotteet, kokouspöytäkirjat ja erilaiset artikkelit. Kotisivuissa, kuten jatkossa tiedotuksessayleisesti, on tarkoitus paremmin huornioida vieraskieliset sukulaisemme; mahdollisuuksien mukaansisältö pyritään kääntämään sekä ruotsiksi että englanniksi.

2

Lopuksi haluan kiittää edellistä puheenjohtajaa Pertti Soviota hänen työstään sukuyhdistyksenhyväksi, onnitella suvun kunniapuheenjohtajaa Paul Soviota, ja toivottaa kaikille hyvää alkanuttavuosituhannen loppua. Tervetuloa kesällä sukutapaamiseen Raaheen!

Ordförandens spalt

När detta skrivs har det sista året på årtusendet inletts. För 100 år sedan avslutades även enanmärkningsvärd epok i vår släkts tid: de sista stora segelfartygen såldes 1898, samt järnvägensankomst 1899 avslutade Brahestads ärorika segelfartygens tid. I år har vår släkt en annorlunda"milstolpe", släktens historia med matrikel kommer att bli färdig. För detta stora arbete tillhör äranmatrikel kommiteen, och framför allt dess dragare Eero Sovelius-Sovio. Att känna sina rötter stärkersläktbanden, och jag önskar att detta höjer intresset för släktföreningens verksamhet.Senaste sommar hölls det åttonde släktmötet i Helsingfors på Ostrobotnia. Denna gång som endagsmöte, vilket säkert inverkade på att deltagar antalet fördubblades från 1995 årssläktmöte. Deltagarnavar över 90 personer. Följande egentliga släktmöte anordnas år 2001i Brahestad, men inkommandesommar vid skeppsredarmuseet öppnande den 29 juni beslöt vi att ordna en extra släktträff. Att träffasvid andra evenemang ger anledning att ändra släktföreningens stadgar till att motsvaraföreningsregistrets målsättning. Sammandrag från släktmötet samt inbjudan till släktträffen finnssenare i detta meddelande.Under min påbörjade ordförande period är min centrala uppgift att utveckla släktföreningensinformation. Med anledning av detta kommer vi i år för släktföreningens att öppna Internet hemsidor.Vid inledningen blir innehållet redan publicerat material, släkthistoria, släktinfo, mötesprotokoll,såsom i släktinfot är det meningen att bättre på olika språk delge våra släktmedlemmar.På hemsidorna, och i släktinfot är målsättningen att bättre nå våra utländska släktmedlemmar, därföröversätter vi förkortat innehåll till svenska och engelska.

President's column

When I'm writing this, the year has turned and the last one of this millennium has started. Exactly acentury ago terminated one particularly important era of our family: the disposal of the last greatsailing ships 1898 and the arrival of the railroad 1899 finished the prestigious sailing ship era ofRaahe. This year will be another kind of 'milestone': the history and register of our family will becompleted. For this deed we must thank the register committee and especially its leader EeroSovelius-Sovio. Knowing one's roots strengthens the family ties; I hope that this will further increasethe interest for the activities of our farnily society.Last summer we held the 8thfamily reunion in Ostrobotnia in Helsinki. This time in one day, whichundoubtedly was one reason behind the doubling of the number of participants from the 1995 reunion.Altogether there were over 90 participants. The next regular reunion will be held 2001 in Raahe, butwe have decided to arrange an additional farnily meeting June 29thin Raahe in connection to theopening ceremonies of the shipowner' s museum. Besides the other program of the meeting, we willstart the revision of our rules to meet the requirements for registration. A report of the reunion and aninvitation to the meeting are later in this bulletin.A major task of my presidency will be to improve the information of our farnily society. In connectionto this, already <luringthis year the Internet homepages for our society will be opened up. In initialstage they will consist of already 'published' material: the family history, bulletins, minutes, andmiscellaneous articles. In the homepages, like generally in the information in future, we will bettertake into account our foreign relatives; as much of the content as possible is meant to be translatedboth in English and in Swedish.

3

Finally I will like to thank the former president Pertti Sovio for his work for our family society,congratulate our honorary president Paul Sovio, and wish you all the very best last year of thismillennium. Welcome next summer to the family meeting in Raahe!

Eero Keltikangas

8. Sovlo-Sovelius- suvun sukukokous Helsingissä

Kirsti Keltikangas

Sovio-Sovelius -suvunjärjestyksessään 8.sukukokous pidettiin Helsingissä 25.7.1998. Paikaksi olivalittu ravintola Ostrobotnian juhlasali, jossa pidettiin sekä iltapäivän kahvitilaisuus että illan suku­päivällinen. Ravintola Ostrobotnia sijaitsee Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien omistamassatalossa Etu-Töölössä aivan Eduskuntatalon kupeessa.Kumpaankin tilaisuuteen osallistui noin 90 henkeä. Kaukaisimmat vieraat olivat saapuneet Kanadastaja Yhdysvalloista; Aino Sovio (Bertil Sovion vanhin tytär) ja Georg Pakkalan perhe Kaliforniastasekä Olli Sovion perhe (Matti Sovion poika) Vancouverista. Kokoukseen oli kaikenkaikkiaansaapunut kiitettävästi suvunjäseniäja myös runsaasti nuoremman polven edustajia.Iltapäivän kahvitilaisuuden yhteydessä pidettiin sukuyhdistyksen vuosikokous, jossa käsiteltiinsääntömääräiset vuosikokousasiat. Hallitusta valittaessa ehdotettiin tehtävän 'nuorennusleikkaus' jahuomioitavan jäsenten asuinpaikka. Näin myös tapahtui: puheenjohtajaksi valittiin Eero KeltikangasEspoosta, sihteeriksi Sampo Sovio Turusta sekä varsinaisiksi hallituksen jäseniksi Laura Sovio jaRainer Berndes. Varajäseniksi valittiin Pertti Sovelius ja Sampo Sovio (joka valittiin siis myössihteeriksi). Tilintarkastajiksi valittiin edelleen Paul Sovio ja Mikko Koivusalo. Eri sukuhaaroillevalittiin myös yhteyshenkilöt: Mikko Sovelius valittiin edustamaan Georg Soveliuksen sukuhaaraa,Rainer Berndes Johan Valdemar Soveliuksen, Henrik Löflund Fredrik Sovelius jr:n, EeroKeltikangas Bertil Sovion sukuhaaraaja Jarl Sovion sukuhaaran yhteyshenkilöksi valittiin MarttiSovio. Esityslistalla oli myös tiedottajan ja rahastonhoitajan valinta. Kokousväki päätti jättää nämävalinnat hallituksen tehtäviksi.Seuraavan sukukokouksen pitopaikasta keskusteltiin aktiivisesti. Esitettiin lukuisia mielipiteitä siitä,että Raahessa pidettäisiin kokous ainajoka toinen kerta (eli kuuden vuoden välein) jajoka toinenkerta jossakin päin Etelä-Suomea. Korostettiin sitä, että Raahe on luonnollinen paikka kokoukselle,sillä suku on lähtöisin sieltä. Vuosikokousväki päätti, että seuraava sukukokous pidettäisiin vuoden2001 kesällä eli kolmen vuoden välein kuten tähänkin asti, ja että kokouspaikkana olisi Raahe.Vuosikokouksen lopuksi ehdotettiin, että Paul Sovio, suvun vanhin (Bertil Sovion poika), valittaisiinsukuyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Ehdotuspuheenvuorossaan Eero Sovelius-Sovio korostiPaukan esimerkillistä aktiivisuutta suvussa ja sukuyhdistyksessä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.Paukka piti vastineeksi kiitospuheen, jossa hän muisteli mm. suvun henkilöitä ja vaiheita.Varsinaisen vuosikokouksen jälkeen Eero Sovelius-Sovio kertoi suvun matrikkelin edistymisestäsekä mm. löydöistä, joita hän oli tehnyt tutkiessaan suvun vaiheita. Hän on tähän mennessä tehnyt josuunnattoman suuren työn valmistellessaan matrikkelia, joka oli esiversiona jo tarkasteltavissa.Kahvitilaisuudessa kuultiin vielä musiikkia ja lausuntaa. Laura Sovio pianistiystävänsä kera esittiBrahmsin Unkarilaisia tansseja, ja Kirsti Sovio (Jussi Sovion tytär) lausui runoja. Kahvitilaisuudenjatko ja sukupäivällinen sujuivat mukavan yhdessäolon merkeissä osallistujien vaihtaessa kuulumisiakeskenään.

Åttonde Sovio-Sovelius-släktens släktmöte i Helsingfors

Den 8:nde Sovio-Sovelius släktens släktmöte anordnades i Helsingfors den 25 juni 1998. Till platshade valts restaurang Ostrobotnias fest våning, i vilken ordnades eftermiddags kaffe samt på kvällensläktmiddag. Restaurang Ostrobotnia är belägen i Helsingfors universitets Österbottniska nations ägdafastighet i Främre Töölö, invid riksdagshuset.

4

Till vardera tillställning deltog ca 90 personer. Långväga gäster hade anlänt från Kanada och U.S.A.Aino Sovio (Bertil Sovios äldsta dotter) och George Pakkala med familj från Kalifornien samt omSovios familj (Matti Sovios familj) från Vancouver. Till mötet hade således anlänt rikligt medsläktmedlemmar och yngre generationens representanter.I samband med eftermiddags kaffe hölls släktföreningens årsmöte, var behandlades stadge enligtårsmötesärenden. Vid bildande av styrelse föreslogs föryngring samt beaktande av medlemmarnasboningsort. Så skedde också: till ordförande valdes Eero Keltikangas från Esbo, sekreterare SampoSovio från Åbo samt som ordinarie styrelse medlemmar Laura Sovio och Rainer Berndes. Tillsuppleanter valdes Pertti Sovelius och Sampo Sovio (valdes också till sekreterare). Till revisoreråtervaldes Paul Sovio och Mikko Koivusalo. För de olika släktgrenarna valdes också representanterenligt följande: Mikko Sovelius representerar George Sovelius släktgren, Rainer Berndes - JohanValdemar Sovelius släktgren, Henrik Löflund - Fredrik Sovelius j.r, Eero Keltikangas -BertilSovios släktgren samt för Jarl Sovios släktgrens kontakt person valdes Martti Sovio. Påföredragnings listan fanns också val av informationsperson samt kassör. Mötet beslöt lämna ärendettill styrelsens åliggande.Var nästa släktmöte skulle anordnas väckte livlig diskussion. På förslag fanns olika alternativ, men atti Brahestad skall vara mötesplats varannan gång (alltså vart 6:tte år) och varannan gång i södraFinland. Det framfördes att Brahestad är en naturlig plats för mötet därför att dit hör släkten.Årsmötesdeltagarna beslöt att följande släktmöte hålles år 2001 på sommaren med 3 års intervallersåsom tidigare och att mötesplatsen är Brahestad.Vid mötets avslutning framfördes att Paul Sovio (Bertil Sovios son) skulle väljas till släktföreningenshedersordförande. Vid förslaget framförde Eero Sovio-Sovelius Pauls föredömliga aktivitet inomsläkten och släktföreningen. Förslaget godkändes enhälligt. Paukka svarade med tacktal där hanihågkom släktmedlemmar och skeden.Efter årsmötet redogjorde Eero Sovio-Sovelius om hur matrikeln framskridit, och vad somframkommit vid forskningens skede. Han har redan nu gjort ett anmärkningsvärt stort arbete förframställningen av matrikeln som redan nu delvis var till påseende.Vid kaffet spelades ännu musik och Laura Sovio och hennes pianoväninna utförde Brahms Ungerskadanser samt Kirsti Sovio (Jussi Sovios dotter) läste dikter. Kaffe tillställning fortsättning ochsläktmiddagen förlöpte i god samvaro och deltagarna utbytte gemensamma intressen.

English summary

The Sovio-Sovelius -family society reunion was held in Helsinki, on 25th July. The place for thereunion was Ostrobotnia-restaurant, which is located near the Parliament building in central Helsinki.The restaurant is owned by the Ostrobotnian student organisations.Over 90 participants had come to the both events; trisemestrial reunion in the aftemoon and the dinnerin the evening. The most distant participants were from Califomia, USA and Vancouver, Canada.They were Aino Sovio, the eldest daughter of Bertil Sovio, her son Georg Pakkala with his familyand the Canadians om and Sandi Sovio with their two sons.The 'official' reunion was held in the aftemoon. The following choices were made for the executivecommittee for years 1998-2000:president Eero Keltikangas, secretary Sampo Sovio, members in theexecutive committee Laura Sovio, Rainer Berndes and Pertti Sovelius. Paul Sovio and MikkoKoivusalo were again chosen to be auditors. The reunion participants decided that the next reunionwould be held in summer 2001 in Raahe. As the last issue, Paul Sovio was proposed and unanimouslyelected as the honorary president.After the official part, Eero Sovelius-Sovio described how the family register is progressing. Afterthat followed piano music by Laura Sovio and her companion, and recitation by Kirsti Sovio.

5

Sukusäätiön palsta

Reino Temmes, säätiön puheenjohtaja

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen!Vuoden 1998 vaihtuminen vuodeksi 1999 ei näin Raahen vinkkelistä katsoen olekaan pelkkäkalenterinvaihtotapahtuma. Alkanut vuosi on kaupungin kannalta siinä mielessä merkittävä, ettävuonna 1649juolahti kreivi Pietari Brahelle mieleen perustaa Perämeren laakealle vesijättömaalleihan oikea kaupunki. Tästä mainiosta oivalluksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 350 vuotta.Kuten ehkä tietänetkin perusti Henrik Sovelius vuonna 1886Raaheen nimeänsä kantavanSoveliuksen Apurahasto-säätiön.Säätiön pihapiirissä sijaitsevan "Renkituvan"olemme varanneet sukuyhdistykseen kuuluvien jaheidän perheenjäsentensä käyttöön. Tupa käsittää keittiö/huoneen, jossa kerrossänky ja vuodesohva,sekä wc:n. Vaatimattomat majoitusolot kompensoituvat viihtyisällä sijainnilla vanhan kaupunginsydämessä, merimuseon tuntumassa. Peseytymismahdollisuuden (suihku) puutteeseen on löytynytratkaisu. Rannassa merimuseoa vastapäätä sijaitsee vanha palokunnan ns. "Ruiskuhuone", johon onrakennettu peseytymistilat vierasveneilijöitä varten. Saman katon alla on myös kahvio, jonka omistajaperii muutaman markan suihkun käytöstä. Ruiskuhuoneen yläkerrassa on myös pari vuokrattavaahuonetta, mikäli koko porukka ei Renkitupaan sopisi. Huoneita, jotka maksavat 200 mk/päivä, voitiedustella numerosta: 040-500 5643.Raahen museolle vuokratussa säätiön päärakennuksessa avataan kesäkuun lopussa kaupunginmaineikkaasta purjelaivakaudesta kertova näyttely. Näyttelyn toteutuksesta vastaavat Eero Sovelius­Sovio, museon henkilökunta sekä muut vapaaehtoiset. Talon yläkerran merenpuoleiseen huoneeseenkalustetaan laivanvarustajan työhuone.Toivotamme sinut sydämellisesti tervetulleeksi 350 vuotta vanhaan Raaheen.Renkituvan varauksia ottavat vastaan alempana mainitut säätiön hallituksen jäsenet, joilta saattarvittaessa tarkempia tietoja sekä tuvan avaimet.Jukka lngerttilä Lassintie 92140 PattijokiOlli Nylander Martintie 8 92150 RaaheUrsula PeisaNina PentikäinenReino Temmes

92240 Lasikangas92130Raahe92100Raahe

p. 08-264 678p. 08-223 6361p. 08-227 3769Kalliontie 336

Länsi-Vilppu 3Lankilankatu 27

p. 08-223 7180p. 08-223 7951

Suunnittelukilpailu

Nyt on kaikilla suvunjäsenillä mahdollisuus toteuttaa luovuuttaanjakekseliäisyyttään suunnittelemalla sukulogoa. Voit piirtää ideasi minkäkokoisena haluat, kunhan se on selkeä. Haluaisimme myös kuulla mieli­piteitä mahdollisesta 1)korun, 2) viirin, 3) vaakunan, ja 4) adressinsuunnittelusta. Lähettäkää ehdotuksenne, kuvalliset ja kirjalliset,osoitteeseen: Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 Espoo.

PS. Älkää asettako rimaa liian korkealle, hyvästä ideasta voi poikia loistavialopputuloksia.

6

Tiedotteet

Sukuyhdistyksen jäsenmaksutJäsenmaksulomakkeet lähetettiin jäsenillemme viime vuoden tiedotteen välissä. Kiitämme kaikkiamaksun suorittaneita, joita on noin kolmasosajäsenistöstämme. Sukukokouksen päätöksen mukaanjäsenmaksu kerätään vain kerran kolmessa vuodessa perheeltä. Perheeksi käsitetäänjokainen, jolla onoma osoite ja hänelle lähetetään tiedote. Tulot käytetään kokonaisuudessaan maksajien hyväksi, suku­kokousten järjestärniseen, sukutiedotteen painattarniseen ja postittarniseen sekä muiden, jäsenistölletoirnitettavien kirjeidenja tiedotteiden painatus-ja postikuluihin. Tähän asti kertynyt summa riittääjuurijajuuri kolmen vuoden sukutiedotteen kuluihin, mutta lähikuukausina kustannettavan suku­historian kanssa olemme vaikeuksissa ellemme saa teitä avuksemme. Lisäksi sukukokoustenvälivuosiksi suunnittelemamme tapahtumat vaativat oman osansa varoista.Lähetämme uuden maksulomakkeen tämän tiedotteen välissä niille, joiden jäsenmaksu onsuorittamatta pyynnöin, että ystävällisesti suorittaisitte sen mahdollisimman pian. Mikäli saatlomakkeen, vaikka tiedät maksaneesi jäsenmaksun, on tapahtunut erehdys jota pahoittelemme.Pyydämme maksaessanne käyttämään tätä lomaketta, muttajos maksu suoritetaan esimerkiksimaksupäätteellä, merkitkää ehdottomasti laskussa oleva viitenumero.LaivakortitLaivakortteja saa edelleen sukusäätiön puheenjohtajalta Reino Temmekseltä, Lankilankatu 27, 92100Raahe, puhelin 08-222 600. Kortteja on neljä erilaistaja ne esittävät Soveliusten varustamoiden purje­laivoja priki AALTOA (1856), priki BACCHUSTA (1819), parkki BACCHUSTA (1875) ja prikiTÄHTEÄ (1847). Korttien hinta 2 mk I kpl.SukuviiriSukuviiri, joka oli nähtävänä sukukokouksessa, on kaikkien sukulaisten lainattavissa erilaisiintilaisuuksiin puheenjohtajalta. (Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 Espoo, puhelin 09-4525646). Viirin koko on 180x 60 cm ja väri tumman sininen, leveimmässä osassa valkoinen S-kirjain.Viiri valrnistui 1840Matts August Soveliuksen parkki Sophiaaja muita hänen laivojaan varten.SukupuutSukupuu-jäljennökset (koko 50 x 61 cm). Conrad Soveliuksen vuonna 1898 suunnitteleman sukupuunkorkeatasoisia jäljennöksiä saa edelleen puheenjohtajalta hintaan 30 mk I kpl + postikulut.Jäljennöksiä on kahta eri väriä, alkuperäisen värinen hyvin vaalea ruskea ja kellertävä.HautainhoitorahastoVuoden 1992 sukukokouksessa perustettiin hautainhoitorahasto. Sen tarkoituksena on täydentääHenrik Soveliuksen säätiön perustarnistestamentissaan 1902määräämää velvoitetta omaisten hautojenhoidosta Raahen hautausmaalla. Säätiö suuntaa vuosittain seurakunnan vaatiman summan tähäntarkoitukseen. Hautainhoitorahaston tavoitteena on ulottaa hoitotoimenpiteet myös muillepaikkakunnille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta haudat ovat hyvässä kunnossa. Huolestuttavin on KokkolanMarian hautausmaalla olevien hautojen tilanne, sillä Kokkolassa ei enää ole sukuamme. Näidenhautojen hoitosopimus päättyy tänä vuonna.Vuonna 1996 suoritetussa rnielipidetutkimuksessa n. 60 % vastaajista ilmoitti olevansa halukaskartuttamaan hautainhoitorahaston varoja. Vetoamme kaikkiinjäseniimme, että omalta osaltannekartuttaisitte tärkeää rahastoamme ja liitämme sitä varten tärnän tiedotteen mukaan maksusiirto­lomakkeen. Mikäli käytätte muuta maksutapaa, pyydämme ilmoittamaan lomakkeenne viitenumeron.Julkaisemme seuraavassa tiedotteessa lahjoittajien nimet. Hautainhoitorahaston tilinumero onLeonia pankki 800020-12543681.Ensisijaisesti toivotaan sukulaisten vastaavan hautojen hoidosta ja kunnostuksesta itse, muttapakottavissa tapauksissa, esimerkiksi jos paikkakunnalla ei enää ole sukulaisia, pyydetään tiedot

7

kunnostustarpeestaja selostus tarvittavista toimenpiteistä sekä hautojen kunnosta lähettämäänsukuyhdistyksen hallitukselle osoitteella Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 Espoo.Porvariskoti-laivanvarustajamuseoRaahen porvariskoti-laivanvarustajamuseo avataan kesäkuun 29. päivänä 1999 kello 18.00Soveliuksen talossa. Museo on saanut jonkin verran huonekalu- ym. lahjoituksia vanhoiltaraahelaisilta ja kunnostaa parhaillaan niitä.Toimittaja ihmettelee sukulaisten välinpitämätöntä asennetta esinelahjoituksiin. Niitä on tullut vainmuutama Soveliuksilta. Kuitenkin kysymyksessä on suku, joka on asunut paikkakunnalla kaupunginperustamisesta asti ja esiintyy siellä edelleen elinvoimaisena. Museo sijaitsee sukutalossamme ja tuleesäilyttämään monia piirteitä Soveliuksista. Olisi toivottavaa, että aidot esineet välittäisivät katsojilletietoa sukumme toiminnasta Raahessa.Edelleen museolta puuttuu sopiva ruokailuryhmä, trymoopeili (trumeau), tupakkapöytä ja pien­esineistöä, kuten pöytä- ja seinälamppuja, lasikuvun alle sijoitettu kuivakukka-asetelma, lippaita,rasioita, maljakoita, ompelulipas tai kori, kynttilänjalkoja, kirjoja, hopeaesineitä ja tauluja. Lahjoituk­sista pyydetään ilmoittamaan osoitteella Raahen museo, Rantakatu 36, 92100 Raahe, puhelin 08-2992445 tai Eero Sovelius-Sovio, Takalankuja 6 B 33, 40740 Jyväskylä, puhelin 014-253 901.Raahen museonjuhlanäyttely 0./1 - .Zfj L7"i'/f'"Raahen kaupunki täyttää tänä vuonna 350 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestää Raahen museokaupungin purjelaivakautta valottavan näyttelyn Soveliuksen talon alakertaan. Näyttelyn kohteeksi onvalittu Soveliusten varustamon Ahto-laivan (Ahti) historia sen rakentamisesta 1867 laivan myyntiinAhvenanmaalle 1897.Näyttelyssä on mahdollista tutustua pienoismallien avulla purjelaivan rakentamiseen laivavarvilla,vesillelaskuunja matkalta palaavien merimiesten vastaanottoon 1800-luvunRaahen kaupungin ran­nassa. Lisäksi näyttelyssä esitetään millaista oli miehistön elämä laivallaja satamissa, mitä tapahtuiyhdellä Ahto-laivan monista, jopa 3 vuotta kestäneistä purjehdusmatkoista valtamerillä sekä muutamerenkulkuun liittyvää esineistöä, tapahtumiaja seikkoja. Mikäli Sinulla on valokuvia merimiehistä,laivanvarustajista tai muuta esineistöä, jota haluaisit lainata näyttelyyn ilmoita (tai lähetä materiaali)edellisessä kappaleessa mainittuihin osoitteisiin.Purjelaivanäyttelyn avaus ja sukutapaaminenAhto-laivanäyttely avataan 29.06.1999 kello 17.00 Soveliuksen talon alakerrassa. Samalle päivälle onsuunniteltu epävirallista sukutapaamista kello 13.00 lounaalla Raahen Kauppaklubilla. Ilmoittau­tumiset lounaalle ruokatoivomuksin pyydetään tekemään toukokuun loppuun mennessä puheen­johtajalle osoitteella Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 Espoo, puhelin 09-452 5646.Majoitusta tarvitsevia kehotetaan hoitamaan asia suoraan hotelleihin: Moottorihotelli TiiranlinnaKoivuluodon urheilupuisto, 92100 Raahe, puhelin 08-840 3100, fax 08-840 3422, Hotelli RaahenHovi, Kirkkokatu 28, 92100 Raahe, puhelin 08-211 6400, fax 08-211 6498.Sovio-Soveliusten sukuhistoria ja matrikkeliKuten sukukokouksessa kerrottiin, on sukuhistoria ja matrikkeli pääosiltaan valmis. Sukukokouksessatutkittavana olleisiin käsikirjoituksiin tuli jonkin verran oikaisuja ja täydennyksiä. Valitettavasti osamatrikkelitiedoista on edelleen puutteellisia ja näyttävät sellaisiksi jäävänkin, koska useisiin tieduste­luihin ei vain saada vastausta. Nämä koskevat eräitä Ruotsiin muuttaneita sukumme jäseniä. Suomes­sa asuvien tietojen puutteellisuudet saatanee täydennetyiksi lähiaikoina. Matrikkelin toimittaminen onikuisuuskysymys, sillä jatkuvasti tulee uutta tietoa ja ilmestyessään matrikkeliosa on jo vanhentunut.Täydennyksiä tullaan toimittamaan sukutiedotteen mukana, johon liitetään täydennyssivu sukukirjansivun kokoisena.Useat henkilöt ovat lukeneet historiaosan, joukossa myös historian asiantuntija. Heidän arvokkaatohjeensa on huomioitu lopullisessa tekstissä.

8

Tavoite painattaa sukuhistoria viime joulukuussa ei toteutunut. Todennäköiseltä näyttää, että kirjailmestyy elokuussa 1999. Sukukokouksessa tilauksen tehneille kirja lähetetään postiennakollajamuille tilauksen mukaan, jota varten tämän lehden viimeisellä sivulla on tilauslomake.Tilausosoitteet Eero Keltikangas, Koivuviita 7 C 11, 02130 Espoo, puhelin 09-452 5646tai Eero Sovelius-Sovio, Takalankuja 6 B 33, 40740 Jyväskylä, puhelin 014-253 901.Sukutiedotteen kirjoitussarjaSukuyhdistyksen hallitus on valinnut tiedotteen toirnituskuntaan Hannu Heinosen, Laura Sovion jaEero Sovelius-Sovion. Toimenpiteen tarkoituksena on laajentaa kirjoittajapohjaa, uudistaaja moni­puolistaa tiedotteen sisältöä, joka on tähän mennessä ollut rniltei yhden henkilön vastuulla.Aloitamme tässä numerossa kirjoitussarjan, jossa esitellään syntyperäisiä Sovioita tai avioliiton kauttasukuun tulleita eri aloja edustavia merkkihenkilöitä ja osaajia. Ensimmäisiksi esiteltäviksi valitsimmetaidemaalari Conrad Soveliuksen (1834-1904), pianisti Richard Järnefeltin (s. 1963)jaeverstiluutnantti Johan Oscar (Jussi) Sovion (1903-1982).Toirnituskunta on kerännyt luetteloa tulevista esiteltävistä, mutta pyydämme myös tiedotteen lukijoitakertomaan ornat ehdotuksensa ja ilmoittautumaan kirjoittajiksi.

Annonser

MedlemsavgiftSläktföreningens medlemsavgift insamlas vart tredje år. Vi tackar de som betalat avgiften, de är entredjedel av medlemmarna.Till de som ej erlagt medlemsavgiften sänder vi i detta info nytt inbetalningskort, och vi önskar attavgiften inbetalas i det snaraste, för vi har utgifter den närmaste tiden med släktmatrikeln.GravskörselfondenDet vore önskvärt att medlemmar bidrar till fonden. Vi bifogar ett inbetalningskort med detta info.Ifall inbetalning görs med annan inbetalning bedes meddela referensnumret. Vi namnger donationernai följande info.I första hand önskar vi att släktingar ansvarar för vården och underhållet av gravar men i undantagsfall t.ex. att på orten ej mera finnes släktingar, bedes meddela underhållsbehovet och specifiering avåtgärder till släktföreningens styrelse, Eero Keltikangas, Björkdungen 7 C 11, 02130 Esbo.Borgar- och släktredar museumBrahestads borgar- och släktredar museum öppnas den 29 Juni 1999 kl 18:00 i Soveliuska gården.Museet har fått en hel del möbler donerade av gamla Brahestadsbor som nu restaureras.Skribenten förundrar sig över släktingarnas passivitet till donationer. Det har inkommit endast ett fåtalav Sovelius -släkten. Det är frågan om en släkt som varit bosatt på orten sedan staden grundades ochförekommer fortsättningsvis livskraftig. Museet är beläget i den Soveliuska gården och kommer attbevara många drag av släkten Sovelius.Donationer bedes meddela till Raahen Museo, Rantakatu 36, 02100 Raahe, tel 08-299 2445eller Eero Sovio-Sovelius, Takalankuja 6 B 33, 40740 Jyväskylä, tel 014-253 901.Segelfartygs utställning och släktsammankomstI samband med Brahestad stads 350-års jubileum öppnas den 29 Juni 1999 kl 17:00 Ahto-skeppetsutställning i Soveliuska gårdens nedre våning. Till utställnings objekt har valts Soveliuska rederietsfartyg Ahto, från dess byggnad 1867 tills fartyget såldes 1897 till Åland.Samma dag anordnades en släktsammankomst med lunch kl 13:00 på Brahestads Handelsklubb.Anmälningar till lunchen samt maträtts önskemål bör göras inom Maj månad till ordförande, EeroKeltikangas, Björkdungen 7 C 11, 02130 Esbo, tel. 09-452 5646.Om inkvartering behövs tag kontakt medMotorhotell Tiiranlinna eller Hotell Raahen Hovi.

9

SläktmatrikelnSläktmatrikeln är i det närmaste färdig, med undantag av några släktmedlemmar som är bosatta iSverige. Kompletteringar kommer att sändas i samband med släktinfot.Beställningar kan göras till Eero Keltikangas, Björkdungen 7 C 11, 02130 Esbo, tel 09-452 5646eller Eero Sovelius-Sovio, Takalankuja 6 B 33, 40740 Jyväskylä, tel. 014-253 901.SkriftserieSläktföreningens styrelse har utsätt till infots kommite Hannu Heinonen, Laura Sovio samt EeroSovelius-Sovio. Målsättningen med kommitten är att bredda skrivunderlaget och förnya innehållet.Vi inleder i detta info en personserie med personer födda Sovio-Sovelius eller genom äktenskap,kommit att påverka vår släkt. Vi inleder serien med konstmålare Conrad Sovelius (1834-1904), pianistRichard Jämefelt f. 1963, samt överstelöjtnant Johan Oscar (Jussi) Sovio (1903-1982).Kommitten har gjort en förteckning av personer som kommer att presenteras, men vi önskar attläsarna delger oss sina förslag och meddelar sig som skribent.

Conrad Sovelius - proviisori ja taidemaalari JEero Sovelius-Sovio

Vuonna 1972järjestettiin Amos Anderssonin taidemuseossa näyttely "Kuvia Suomesta, Bilder frånFinland, Naiiveja maalareitaja kansanomaisia realisteja - tuntemattomiaja vähemmän tunnettujataiteilijoita Suomessa 1800- 1940". Näyttelyssä oli maiserna-, muoto- ja kaupunkikuvia lukuisiltataiteilijoilta eri puolilta rnaata. Kaikki tekijät olivat porvarisluokanjäseniä, kirjasivistyneistöäjaheidän joukossaan myös kokkolalainen proviisori ja taidernaalari Conrad Sovelius.Näyttelyn rnaalaukset osoittivat, että naiivit piirteet olivat jo varhainesillä Suomen maalaustaiteessa. Se minkä katsoja tänään kokee niissälapsenomaisuutenaja primitiivisyytenä, oli 1800-luvun Suomessatäysikasvuiselle tekijälle todellisuutta.Harvoihin taiteilijoihin voitiinja voidaan edelleenkään soveltaa puhtaannaiivin taiteen määritelmää, joka edellyttää mm. aiheen yksinkertaista­mista, perspektiivin, oikeiden mittasuhteiden ja atmosfäärin unohtamis­ta. Raja tietoisesti kehitellyn ja tahattoman, lapsenomaisen välittömännaivismin välillä on harvoin selvä. Conrad Sovelius tavoitteli rnaalauk­sissaan edellärnainittuja maalaustaiteen elementtejä, mutta mikä niissänäyttää lapsenomaiselta, on lähinnä luettava osaarnattomuuden tiliin.

Kuva 2. Conrad Sovelius.Maal. Olivia Kynzell

Hän oli itseoppinut taiteilija, joka todennäköisesti ratkoi maalaustaiteenongelmia yhdessä sukulaisensa Olivia Kuva 1. ConradKynzellin (1825 - 1903) kanssa. Heillä oli Sovelius. Valokuvahyvin läheiset suhteet. Opettajatar jataidernaalari Olivia Kynzell opiskeli rnaalaustaidetta SuomenTaideyhdistyksen koulussa Helsingissä vuosina 1850-51B. A. Godenhjelmin johdolla ja myöhemmin Tukholmassa taiteilijaAnderssonin johdolla. Suomen Taideyhdistys tilasi Olivia Kynzelliltäaikoinaan seitsemän maalausta. Hän maalasi pääasiassa muotokuvia,kuvan mm. Conrad Soveliuksesta.Saksalainen puuseppä Johan Kynzell muutti IsonvihanjälkeenSuomeenja Kokkolaan. Lapsettomana hän adoptoi toisen vaimonsaAnna Häggmanin Anders pojan, Olivia Kynzellin isoisän. SuomenKynzellit ovat siis kotirnaista sukujuurta.

10

=

Johan Rahm muutti Länsipohjasta Raaheen kauppiaaksija sieltä Isonvihanjälkeen Kokkolaan. JohanRahmin pojanpoika Carl Fredrik (s. 1773) solmi avioliiton Anna Maria Kynzellin (s. 1774)kanssa.Heidän tyttärensä Wilhelmina Maria Rahm (s. 1807) avioitui Carl Adrian Soveliuksen (s. 1798)kanssa. Otto Conrad Sovelius on heidän poikansa, Olivia Kynzellin serkun poika. Olivian äitiFredrika Kynzell ja Conrad Soveliuksen äiti olivat serkuksia.Conrad Sovelius maalasi pieniä akvarelleja Kokkolasta. Mieluisimpia aiheita olivat kaupunkinäkymätja rakennukset, Kokkolan vanha, 1655 rakennettuja 1872 purettu kirkko, Kaarlelan kirkko sekälähitienoon huvilat ja talat.Hänen töilleen ovat orninaisia naiivin taiteen pikkutarkkuus ja kansanomainen realisrni. Taiteilijatunsi perspektiivin lait, mutta kuvasi sitä kaavamaisesti, taiteellinen sovellutus puuttui. Maalauksissakuvatuille tapahturnille on luonteenomaista pysähtyneisyys ja henkilöhahmojenjäykkyys, muttasellaisinakin kuvat vetoavat katsojaan. Niitä leimaa äärimmäinen huolellisuus ja tarkkuus.

Akvarellien aiheet toistuvat kangaspohjaiselle paperillepiirretyissä ikkunavarjostirnissa. Ne ulottuivat noinpuoleen väliin ikkunaa estäen ohikulkijaa näkemästäkadulta sisälle huoneisiin. Varjostirnia tarvittiin etenkinmatalakivijalkaisissa taloissa, joiden ikkunat jäivätmatalalle. Taiteilija toteutti niissä kokonaissomrnitteluasuunnitellen niihin myös kehykset. Kuva-aihe onkahdeksankulmainen ja leikkauskohtia nurkissasornistavat omamentit. Varjostimet olivat hyvinsuosittuja koristeellisuutensa ja huolellisen toteutuksensavuoksi.

Kolmannen aihepiirin taiteilijan töissämuodostivat sukupuut. Soveliusten suvustahän teki useampia koristeellisia sukupuita,ensimmäisen vuonna 1883. Tunnetuin onvuoden 1898 versio, jonka jäljennöstäsukuyhdistys myy edelleen. Sukupuun alaosanmaisema on hyvin pikkutarkka. Jokainenruohokin on erikseen piirretty. Maisemanaiheet kuvastavat suvun toimialoja,maanviljelystä, jaka on jatkunut Raahenseudulla katkeamattomana ensimmäisestäSoveliuksesta 1500-luvun lopusta 1900-luvunpuoliväliin astijajatkuu edelleen Etelä-SuomessaJohan Valdemar Soveliuksenjälkeläisten toimesta. Toisena aiheena on suvun päätoimialamerenkulku ja kauppa, joka päättyi Raahessa 1900-luvun alkupuoliskolla.Taidokkaita ovat myös Conrad Soveliuksen äidin, Rahm-suvun sekä kokkolalaisen Roos-suvunsukupuu.

Kuva 3. Kokkolan kirkko (1655 -1872), akvarelli

Kuva 4. Kaarlelan kirkko, akvarelli,ikkunavarjostin, 1893

11

Sukupuissa huomio kiinnittyy myös taitaviin teksteihin, jotka on ympäröity koristeellisilla orna­menteilla. Kalligrafiaja sommittelu olivatkin taiteilijalle läheisiä. Manet kaupunkilaiset tilasivathäneltä monogrammin, joita käytettiin mm. päällystakkien sisävuoriin ommeltuina.Taiteilijan rnaalauksia, akvarelleja ja ikkunavarjostimia on lukuisilla yksityisillä henkilöillä,Pohjanmaan museossa Vaasassa, Renlundin museossa Kokkolassaja Suomen KansallismuseossaHelsingissä.Otto Conrad Sovelius syntyi Kokkolassa 08.09.1832. Vanhemmat merikapteeni, kauppias ja laivan­suunnittelija Carl Adrian Sovelius (1798-1843)ja Wilhelmina Rahm (1807-1877), isoisä oululainenkauppias, laivanvarustaja ja valtiopäivämies, taloustieteen tohtori Nils Sovelius (1737-1802).Käytyään Kokkolan silloisen oppikoulun ja saatuaan yksityisopetusta saksan ja latinan kielissä OttoConrad tuli Helsingin yliopiston apteekkiin oppilaaksija aloitti farmasian opinnot yliopistossa 1855.Hän harjoitteli Uudenkaarlepyyn apteekissa, suoritti proviisorin tutkinnonja toimi Kajaanin apteekinhoitajana 1860-62 sekä Malmbergin apteekissa Kuopiossa. Työskenteli Wilhelmsin apteekissaHelsingissä, mutta sairastuttuaan keuhkotuberkuloosiin palasi takaisin Kokkolaan. Hän asui yhdessäopettajatar sisarensa kanssa ja antautui kokonaan taiteelliseen työskentelyyn elättäen itsensätilaustöillä.Conrad Sovelius oli myös tutkija. Merkittävin työ tutkijana oli Kokkolan Marian hautausmaan vanhanosaston kartottaminen. Hän teki arkistokortinjokaisesta haudastaja merkitsi siihen kaikki saatavissaolevat tiedot vainajista. Kortiston pohjalta hän laati 1300 nimeä käsittävän hautakirjan ja kartanhautausmaasta. Kartta oli jaettu 123 ruutuun, jonka numera viittasi hautaa koskevaan korttiin jahautakirjan kohtaan. Ilrnan tätä työtä vainajat olisivatjääneet ikuisesti unohduksiin, sillä moniltahaudoilta oli muistomerkki tuhoutunut tai kirjoitus kulunut lukukelvottomaksi. Hautakirjan avullalöydettiin Marian hautausmaalta mm. 1800-luvullakuolleenja Kokkolaan haudatun englantilaisenluistelijan Jackson Haynesin hauta, jolle paikallinen Rotary-klubi pystytti muistomerkin.Valitettavasti sakastiin talletettu hautakirja tuhoutui Kokkolan kirkon palossa 1958.Edellisen lisäksi Conrad Soveliuksen kiinnostuksen kohteena olivat Kokkolan kaupungin vanhatasemakaavat, joita hän tutki ja jäljensi taitavasti.Conrad Sovelius kuoli Kokkolassa 20.04.1904.

Lähteitä: Galenos. No 9. 1959.Hj. Björkman, Garnlakarleby stad och dess borgarskap i förgångna tider. Garnlakarleby1914.Keskipohjalaisia elämäkertoja. Toim. Kokkola 1995.Kokkolan historia III, Porvoo 1970ja N Vaasa 1994.Kuvia Suomesta, näyttelyluettelo, Amos Andersonin taidemuseo. Hki 1972.Marta Hirn, Inventering av inhemskt bildrnaterial i Garnlakarleby 21 - 25 september1943.Museoviraston arkisto.A. Olivia Kynzell, Conrad Sovelius. Näyttelyluettelo. Renlundin museo 1985.

Conrad Sovelius - provisor och konstmålare

Otto Conrad Sovelius levde under åren 1834-1904.Hans föräldrar var Carl Adrian Sovelius ochWilhelmina Maria Rahm. Efter skolgång i Karleby samt privatundervisning i tyska och latin komOtto Conrad till Helsingfors universitets apotek som elev och inled farmaceut utbildning vid univer­sitetet 1855. Praktiken utfördes vid Nykarleby apotek. Efter provisorexamen verkade han åren 1860-1962 vid apoteket i Kajaana samt Malmbergs apotek i Kuopio. Otto Conrad tjänstgjorde också vidWilhelms apotek i Helsingfors, men efter att ha insjuknat i lungtukerkolos flyttade han till Karleby.Han bodde hos sin lärare, syster och gav sig helt för det konstnärliga och klarade uppehållet medbeställningsarbeten.

12

Richard Järnefelt

MATINKYLÄN MENNINKÄINEN

Kuvia ja mietteitä ilmiöstä nimeltä RichardJärnefeltSaatuani toimeksiannon kirjoittaa juttuhenkilöstä nimeltä Richard Järnefelt, en tiennythänestä juuri mitään. Ensimmäinen mielikuvakäsitti partaisen miehen joka soittaa pianollaviihdemusiikkiaja ... siinä kaikki. Saatuani sittenaihetta koskevaa materiaalia ensin disketin, sittenpuhelimen ja lopulta tapaamisen muodossa, alkoiminulle muotoutua kuva elämän moniottelijasta,jonka kiinnostuksen kohteina tuntuvat olevankaikki inhimillisen elämän alueet: uskonto,perhe, isänmaa, politiikka, pedagogiikka,mystiikka, taide, tiede, terapia jne.jne.1. KOHTAAMINEN: DiskettielämääPrintattuani noin 50 sivua käsittävän pumaskanpaperia, tunsin jo olevani hieman hullua hurs­kaampi tämän miehen suhteen. Pelkänsisällysluettelon luettuani tapasin kiinnostavanmaiseman: "Näiltä sivuilta voit lukea tekstejä,jotka kertovat Järnefelt-Instituutinpedagogiikasta. Saat samalla myös tietää hiemaninstituutin rehtorin ja metodien kehittäjänRichard Järnefeltin pianismista". Tässä vaiheessatietysti itsekin pianistinja opettajanominaisuudessa kiinnostuin tästä kummallisestainstituutista kuin hullu puurosta.Järnefelt instituutin toimintaaPedagogisesta painotuksesta huolimattainstituutin toiminnan alle näytti kuuluvan paljoneri elämänalueille ulottuvaa valistuksellis­provokatoristista toimintaa. Yhtenä "missiona"on herättää julkista keskustelua maamme

Laura Sovio

taidekoulutusjärjestelmästä, sen puutteista jaesittää mahdollisia muutosehdotuksia. Instituutintavoitteena on nakertaa liiallista rationaalis­analyyttistä ajattelua ja korostaa intuitionmerkitystä oppimisessa. Liian valmiidendogmaattisten oppirakennelmien tuhoavamerkitys ihmisen luovuudelle korostuuJärnefeltin mielestä maarnme korkeakouluissa,erityisesti taidekorkeakouluissa.

Pianopedagogiikkaa a'la Järnefelt"Suomalainen pianonsoittaja ei osaa soittaaluovasti. Koulutusjärjestelmä, joka pohjautuutoistoon, vaan ei ymmärtämiseenja toisellapuolella uusi, individualistinen ajattelutapa, jokakorostaa yksilön omaa kykyä kehittää ornatselvityset esiin tulleille asioille ja sitä kauttaesiintuo yksilössä niin tuiki tarpeellisenluovuuden".Tätä uutta individualistista tapaasoittaa opettaa meille nyt siis Järnefelt-Instituutinpedagogiikka, jossa opetus on jaettu kolmeenosa-alueeseen.1)Nuottityöosa-alue (esimerkkejä ohjeista)"Älä kunnioita nuotteja, ole uskollinen idealle,mutta älä sen vuoksi kuvittele, etteikö mitäänsaisi muuttaa tai sovittaa""Älä ajattele teoreettisesti; kvintti on kirosana.Keskity aina siihen, miltä asia kuullostaa, äläkäsiihen, miltä se näyttää""Soita muutakin kuin klassista, mutta älä soitasitä muuta niin kuin soittaisit klassista"

13

2) Sointutyöosa-alueJärnefelt opettaa sointuja sointumerkkien sijastaeräänlaisilla numerosarjoillaja kuvaa asiantarkoitusta näin: "Vaikka jo osaisitkinentuudestaan suurinpiirtein kaikki soinnut,perehdy kuitenkin rninun tapaani soittaa ne.Tässä tavassa on tarkoituksella kaikki nirnistö,teoreettisuus y.m. turha heitetty yli laidan eli siitäon poistettu kaikki, rnikä voi kahlehtia luovuutta"

3) Korvatyöosa-alueTämä osa-alue on käsitykseni mukaan sellainen,jossa on pedagogiikan tärkein painotuspiste.Järnefelt pitää korvakuulolta soittarnista erittäintärkeänä, ja kokee erityisesti tärnän tulleenlairninlyödyksi maamme erimusiikkioppilaitoksissa. Hän korostaa, ettäkaikkien on mahdollista oppia tärnäjalo taito,toiset vain joutuvat näkemään siihen vainenemrnän vaivaa. ltse hän kertoi soittavansalähes pelkästään korvakuulolta, ja tarvitsevansahyvin vähän harjoittelua pianon ääressä. Tämäsaattaakin olla mahdollista, kun on kyseessäpääasiassa viihdemusiikki, mutta klassisenmusiikin edustajana ja kaikissa rnaammemusiikkioppilaitoksissa opiskelleena korostaisinmyös asian toista puolta: nuotti on objektiivinen,muiden tulkinnat sisältävät aina arvolatauksen.Mutta olen samaa rnieltä siinä, että nuottejakäytetään usein väärin ja kahlitsevasti.

Pyrkimys synteesiinJärnefelt on herättänyt paljonkansalaiskeskustelua niin oman instituuttinsapuitteissa kuin myös eri aloille suunnatuissalehdissä. Näistä mainittakoon mm. Yliopisto-,Teostory- sekä Crux lehdet. Myösvaltakunnalliset sanomalehdet ovat saaneet tutahänen rnielipidekirjotustensa voirnan.Mielenkiintoista onkin, että se rnikä näyttäädualistiselta kahtiajaolta tyyliin vapaamuurarius- skepsis ry, kristinusko - hindulaisuus, onJärnefeltin ajattelussa sulassa sovussa keskenään.Synteesin rakentarninen on mahdollistaintuitioon pohjaavan ajattelun myötä, jolloinperinteinen rationaalinen ajattelu käy liianahtaaksi maailmankuvan muodostarniseen.Tällöin on avattava Järnefeltin usein mainitsema"intuition ikkuna, jonne meidän kaikkien onmahdollista kurkistaa kunhan vain raivaammeensin esteitä sen tieltä".2. KOHTAAMINEN: PuhelinkeskusteluaKaiken tämän sekamelskan myllertäessärnieltäni, soitin tälle intuitiivisellevastarannankiiskelle tiedustellakseni rnahdollistalisämateriaalia. Koska henkilö tuntui olevanräväkkä kannanotoissaan, en rninäkään arkaillutorniani, ja niinpä kykenimme heti alun alkaenkäymään antoisaa keskustelua. Hahmomuuttuipaljon luettua huumorintajuisemmaksi japehmeärnmäksi. Kyky asettaa itsensäkyseenalaiseksi, itseironiaja lämpö olivat uusiatulokkaita muodostarnaani karttaan. Nyt oli aikasiirtyä finaaliin.3. KOHTAAMINEN: Kaiken takana onihminen(?)Tapasimme päiväsaikaan taidehallin ravintolassa.Paikka oli rauhallinen, ja tilattuaan rninulleherrasrniehenä kahvia ja tupakkaa sekä itselleenkolajuornaa, saatoimme rauhassa tiiraillatoisiamme. Ulkoisesti rnielikuvani oli ollutparran suhteen oikea, mutta muuten hahmo olipaljon sympaattisempi. Lämpimät menninkäisensilrnät tuikkivat lasien takaa, liikehdintä olirauhallisen lipuvaa ja ryhti nöyrempi kuin osasinodottaa. Yllätyin. Myös keskustelu sai hetinöyriä piirteitä, eikä disketin uhittelevastaagitaattorista näkynyt j älkeäkään.

14

Johan Oscar (Jussi) Sovio

SurutyötäPuhuttuamme elämän monista varjopuolista,joista voisi julkaista kirjasarjan, päädyimmekoskettelemaan erästä Richardille raskastaaihetta; äidin kuolemaa ja sitä edeltänyttäsairaudenaikaa.Vuonna 1995Richardin äiti sairastui syöpään, jasiitä alkoi pitkä kamppailujota kesti neljä vuottapäättyen 25.2.1998 äidin kuolemaan.Richard toimi koko sairauden ajan äidinpääasiallisena hoitajana, toimitti arkipäivänaskareet , oli lähellä. Tämä aika oli henkisesti

raskastaja kuluttavaa; lisäksi Richardin isä olikuollut jo vuonna -92 eikä hänellä ollutsisaruksiakaan tukenaan. Herkälle ihmiselletällaiset asiat voivat olla pitkään syvästilamaannuttavia ja tuskallisia.LOPPUCODAErottuamme omille tahoillemme, tunsin, että olinsaanut kaikkein suurimman ja ratkaisevimmanpalasen puzzleeni juuri tästä tapaamisesta.Thminenvälittää olemuksellaan enemmän kuinosaamme aavistaakaan, onneksi.Tässä verbaalis-rationaalisessa kulttuurissatarvitsemme tällaisia Richard Järnefeltejäjotkajaksavat huutaa metsään kunnes sieltä vastataan.Elämässämme on paljon sellaisia asioita, joitaemme suostu näkemään suurimmaksi osaksipelkuruuttamme. Joskus olisi hyvä tehdäinventaario ja peilata itseään sellaisia ilmiöitävasten, jollaisia mm. henkilö nimeltä RichardJärnefelt edustaa.FAKTOJASyntymäaika: Joulukuu 1963Aviosääty: NaimisissaLapsia?: Ei oleKotieläimiä: Paljon lintujaAsuinpaikka: MatinkyläSukutausta: Selviää Eero Sovelius-Sovionsukumatrikkelista, joka ilmestyy piakkoinJärjestöt: Vapaamuurari

23. kesäkuuta 1903 syntyi Raahessa konsuli BertilSovion ja hänen puolisonsa Magda Ellenin, os.Brattström, perheeseen esikoinen, joka sai kasteessanimekseen Johan Oskar Sovio Sovelius. Poikaakutsuttiin Jussiksi. Suuressa nimenmuutossa 1905Sovelius-sukunimi muuttui Sovioksi, ja Jussinjahänen vuotta nuoremman veljensä Paukan nimistäpois kolmannet, Sovio-etunimet.LAPSUUS JA NUORUUSJussi vietti lapsuutensa Raahessa, kesät suvunkesämajalla, talvet kaupungissa.Metsästys ja koiraharrastukset alkoivat Jussilla jonuorena. Jussi lienee ollut n. 10-vuotias, kun hänpääsi ensimmäistä kertaa setänsä kanssajänisjahtireissulle, aseenaan pienoiskivääri. Jänishän

15

·~

saaliiksi tuli, mutta lieneekö se kaatunut pojan ampumana, kun hän oli luullut pystyyn noussuttajänistä nuoreksi hirveksi. Oli silti ampunut, mutta eipä ole kerrottu, josko ehkä setänsä olisi pientäjahtimiestä auttanut. Tästä sitten alkoivat Jussinjahtireissut. Koiraharrastuksetkin saivat tuulta vapaa­ajan harrastuksiin.Suojeluskuntaan Jussi pääsi kookkaana ja yleisesti tunnettuna metsämiehenä rivimieheksi jo 15-vuotiaana 1918. Koulupoikana Jussi oli 1919-20 maanviljelysharjoittelijana setänsä maatilalla. Suvunyrityksessä hän oli kesäisin konttoriapulaisena, mutta häntä ei liikeala tuntunut kiinnostavan, vaanmieluummin olisi ollut metsällä jänisjahdissa.Vuonna 1920Jussi aloitti Raahen porvari- ja kauppakoulun kauppaopistokurssin. Opiskeluaikana hänosallistui ahkerasti oppilaskunnan rientoihin ja Suojeluskunnan toimintaan. Siellä Jussille vähitellenselvisi päämääränsä, sotilasura. Päästyään opistosta Jussi hakeutui vapaaehtoisena suorittamaanasevelvollisuuttaan Pohjanmaan Jääkäripataljoonaan Oulussa.UPSEERIKSIAsepalveluksensa nuorijääkäri suoritti innostuneesti. PJP:n ankara sotilaallisuus terästi Jussinjoaikaisemmin herännyttä halua valmistua upseeriksi Suomen armeijaan. Tuloksekkaasti hän sopeutuimyös monenlaiseen urheiluun ja hän menestyi hyvin koko Jääkäriprikaatia käsittäneessä kilpailussa.Hyvin puoltolausein Jussi hakeutui Kadettikouluunja tuli sinne hyväksytyksi v. 1923.Opiskelu sujui reippaassa tahdissaja Jussi ylennettiin suhteellisen pian kadettialikersantiksi. Kunkadettikoulutus päättyi 30.9. 1925,nuori vänrikkijoutui vakinaiseen palvelukseen Kuopioon, Pohjois­Savon rykmenttiin.Vaikka Jussi olikin innostunut upseerinalastaan, jalkaväki ei oikein kiinnostanut. Hänessä oliseikkailunhalua, jota hän ei saanut tyydytettyä reserviläisten kouluttajana Utissa ja niinpä hänhakeutui Ilmavoimiinja pääsi Er. Merilentolaivueeseen, Viipuriin. Siellä hän sai nopeastilentomerkkinsä ja valmistui ohjaajaopettajaksi. Luutnantiksi Jussi ylennettiin v. 1928ja siirrettiinIlmasotakouluun, Kauhavalle v. 1929.Kauhavalla Jussi toimi mm. koulun adjutanttina, muttapääasiassa koulutustehtävissä. Vapaa-aikana hän toimi monissa upseerien harrastusjärjestöissä.Ylennys kapteeniksi tull v. 1931. Kapteenin pitijo saada oma "kotijoukkojen komentajansa".Kapteenskaksi löytyi Punkaharjulla 20.7.1908 syntynyt Lea Sveholm. Vuotta myöhemmin syntyiesikoinen, Pirkko Anneli.Sotilasura eteni. Kapteenikurssi oliv. 1936ja samana vuonna syntyi perheeseen toinen tytär, KirstiJohanna. Sotakorkeakoulu ajoittui vuosien 1937-39 välille. Kahdeksan Kauhavan vuodenjälkeenperhe muutti Helsinkiin, kun Jussi siirrettiin Ilmavoimien Esikuntaan, asetoimiston päälliköksi.SOTIEN AIKARauhaisat olot olivat väistymässäja vuoden 1939myrskypilvet lähestymässä. Vapaaehtoisjoukotlinnoittivat Karjalan kannasta ja reserviä harjoitettiin.YH:n aikana Jussi oli määrätty Ilmapuolustuksen Esikunnan Tiedusteluosaston päälliköksi ja Leastaoli tullut "majuurska". Jussi oli pariinkin otteeseen hakeutunut mukaan etulinjan taisteluihin, muttaanomuksiin ei ollut suostuttu. Hän valitti sitä, että kun mies on puoli elämäänsä valmistunut sotaavarten, niin sitten hän saajäädä takalinjan tehtäviin. Talvisodan ajan hänjoutui toimimaanIlmapuolustuksen Esikunnan Tiedusteluosaston päällikkönäja välirauhan aikana Ilmasotakoulunkurssien johtajana.Jatkosodassa Jussi oli aluksi Lentolaivue 14:n komentajanaja Tiiksjärven lentotukikohdanpäällikkönä, sitten Lentosotakoulun täydennyskurssien johtajana, kunnes lokakuussa 1942 saimääräyksen Päämajan Tiedusteluosaston toimistoesiupseeriksi. Elokuussa 1943 tuli ylennyseverstiluutnantiksija määräys Erillisen Pataljoona 4:n (Er. P 4) komentajaksi, samalla PäämajanTiedusteluosaston ilmakomentajaksi. Tätä kaukopartiopataljoonan komentajan virkaa voi pitää hänenupseerinuransa huippuna.

16

Er.P4Pataljoonan esikunta sijaitsi Pursialan kartanossa, lähellä Mikkeliä, missä se oli tiiviissä yhteydessäMikkelissä sijaitsevaan päämajaan. Pataljoonaan kuului neljä eri tahoille itärajaamme sijoitettuakomppaniaa, lento-osasto ja yhteyselimiä. Mikkelin lentokenttä kuului pataljoonan vastuualueeseen.Toiminta-alue ylti aluksi Rukajärven suunnalta aina Aunustaja eteläistä rintamaa myöten. Erikomppanioiden lähettämät kaukopartiot saavuttivat merkittäviä, koko armeijaa avustaviatiedustelutuloksia, mutta monet osallistuivat myös vihollisen yhteyksien tuhoamiseen ja taisteluihin.Jatkosodan jälkeen olivat vastassa enriset aseveljet, saksalaiset. Er. P 4:kin joutui mukaan.Pataljoonan esikunta matkusti Liminkaan, josta käsin eri tahoille siirtyviä komppanioita komennettiin.Vilkas partiointi jatkui aina käsivarren tuntumaan lvaloon, ym. paikkakunnille. Partioiden tehtäviinkuului lähinnä saksalaisten poistumisen seuraaminen ja tuhotöiden estäminen.Loppuihan tämäkin sota aikanaan. Alkoivat harm.itvalvontakomission ja Valpon kanssa. Kautta maankätkettiin aseita eivätkä monet pataljoonaan kuuluneet olleet siinä "syyttömiä".Er. P 4 lakkautettiin 1.10.1944ja sen komentajan ura 1.12.,jolloin hänet siirrettiin PääesikunnanUlkomaanosasto 2:seen.SOTIEN JÄLKEENEnnen eroaan Jussilta vaadittiin sen seitsemätkin paperit, jotka oli toimitettava Valvontakomissiotavarten. Kun viimemainitut upseerit tulivat vaatimaan pataljoonan arkistoa haltuunsa, saattoi Jussirauhallisin mielin availla arkistokaappien ovia. Edellisenä yönä olivat "vaaralliset" paperit ehtineethävitä tuhkana taivaan tuuliin.Kuulustelutjatkuivatja niissä oli mukana Valpokin. Sen sellit olivat täynnä, mutta mahtui niihinJussikin, joka niissä sekä Sömäisten vankilassajoutui oleskelemaan. Pidätyksiä kertyi yhteensä n. 9kuukautta.LIIKE-ELÄMÄSSÄJussi oli siviiliin päästyään ryhtynyt ystäviensä kanssa perustamansa mainosfirman johtajaksi. Tämäyhtiö - Montex Oy- piti majapaikkanaan messuhalliaja hankki mainosjulisteita, adresseja ym. alaankuuluvaa. Apulaisina olivat Lea-vaimo ja muutamat nuoret naiset. Lean töitä häiritsivät raskaudenloppuvaiheet,jotka päättyivät kolmannen lapsen Pertti Juhanin syntymiseen 12.12.1945.Liiketoiminta sujui aluksi verrattain vilkkaana. Montex Oy:llä oli kiinteitä yhteyksiä mm. muutamiinisoihin liikelaitoksiin, jotka luovuttivat sille adressipalvelunsa. Saattoipa Jussin pidätysaikoina ollayhtäjaksoisesti satalukuinenkin määrä adresseja. Kilpailu kuitenkin kiristyi vähitellen, kannattavuusheikkeni eikä firmaan uhrattu aika enää vastannut siihen uhrattuja toiveita. Montex Oyjäi historiaan.ESPANJAANPerheellä ei kuitenkaan mennyt sormi suuhun. Molemmat tyttäret olivat avioituneet ja vanhemmatmatkustivat Pertti-poikansa kanssa Espanjaan vuoden 1961 alussa. Siellä he asettuivat Sitges-nimiselle paikkakunnalle. Vaikka elämä oli taloudellisesti huokeampaa, oli vaikeuksiakin tiellä. KunLea-rouva vielä samana vuonna sairastuija kuoli, ei Espanjassa enää viihdytty. Jussi palasi Pertinkanssa takaisin kotimaahansa.RUOTSIINYksinäisyyttä ei kestänyt kauan. Kun Jussi-veljen vaikeudet kantautuivat hänen sisarensa Inankorviin, tämä järjesti niin, että Jussi tapasi Ragnhild Petterson -nimisen, Inan sodanaikaisensairaanhoitotoverin. Ragnhild oli avioitunut Ruotsiin ja jäänyt sinne leskeksi. Ina järjesti niin, ettänämä molemmat lesket tapasivat toisensa Tukholmassa. Kaipa siitä koitui jo ensinäkemältäkohtalokas rakastuminen, koskapa hääkellot soivatjo 22.7.1963.Jussi suuntasi nyt Ruotsiin poikansa kanssa kohteenaan Ragnhildin omistama talo kauniinepuutarhoineen. Viihtyisässä kodissa oli myös Ragnhild.inentisestä avioliitosta Anders-niminen poika.Jussi viihtyi hyvin uudessa kodissaan, mutta huolta aiheutti Pertin sopeutuminen uusiin oloihin. Jussipiti myös Andersista, josta hyvästä pojasta häntä miellytti myös sekin, että reippaalla pojalla oli

17

mielessään upseerinura. Pojat kehittyivät, Pertti lähti merille ja kohosi merikapteeniksi asti ja Anderson tätä nykyä ainakin majuri Ruotsin armeijassa.Ragnhildin ja Jussin yhteinen koti oli vieraanvarainen, "ovet olivat aina auki ystäville ja muillekin".Jussi tuntui päässeen läheisiin ystävyyssuhteisiin Ragnhildin Suomessa asuvien lukuisten sukulaistenkanssa ja vierailut puolin ja toisin olivat tiheitä. Tietysti myös Jussin ornat sisarukset perheineenkävivät Ruotsissa heitä tapaamassaja Jussija Ragnhild kävivät Suomessa milloin sukukokouksessa,milloin merkkipäivien vietossa.JUSSIN ELÄMÄN LOPPUV AIHEETKuten muillakin vanhaan ikään ehtineillä, oli Jussillakin iän mukanaan tuomia sairauksia, joista yksileikkauskin. Flunssa näkyi melko usein vaivanneen - kaipa ilmastostakin johtuen. Pahimmillaan selienee häntä vaivanneen alkutalvesta 1982. Penisilliininja muiden lääkkeiden sekä hyvän hoidonavulla siitä selvittiin. Sitten alkoivat sydänvaivat pahentuaja hänjoutui turvautumaan sairaalahoitoon.Tilanne pahentui ja hän nukkui pois syntymäpäivänään 22. kesäkuuta 79-vuotiaana.

Tämä kirjoitus pohjautuu pääosin Jussin vuotta nuoremman veljen, P.H. Sovion kirjoitukseen"Muisteluja Jussi-veljemme elämäntaipaleelta", sekä hänen kertomuksiinsa veljestään.

Svensk referat

Johan Oskar Sovelius född i Raahe 23.7.1903 som äldsta son av Bertil Sovio och Magda Ellen, föddBrattström. Barnen kallades Jussi.År 1918 anslutade sig Jussi till skyddskåret. Efter tvåårig Raahe Borgare och Handelsskolan 1922,han sökte sig frivilligt in till Österbottens Jägarbataljon i Oulu. Där blev han övertygad att han vill blien officer i finska armen. Han accepterades in i Kadettskolan år 1923och blev fänrik två år senare.Den unga fänriken var bestämt till Kuopio, Norra Savolax Regiment, där han fungerade somreservtrupps utbildare. Han tyckte inte om sitt arbete i infanteriet och sökte sig till in iLuftstridskrafter och accepterades i Er. Flygflottilj i Vyborg. Där han gjorde sitt flygmärke och blevkvalificerad att vara pilotlärare.Jussi befordrades till löjtnant är 1928och förflyttade till Flygkrigsskolan i Kauhava. Befordran tillkapten blev 1931 och samma år vigde han med Lea Sveholm. År 1933 föddes förstlingen, PirkkoAnneli och 1936föddes andra dottern Kirsti Johanna. Efter Krigshögskolan 1937-1939 Jussiförflyttade i Helsingfors till Luftstridskraftemas Stab.Vinterkrigens tiden Jussi arbetade som major i Staben för Luftstridskrafternas Spaningsavdelningenoch under preliminärfreden som ledare i Flygkrigsskolans kurser. Under fortsättningskriget var Jussi ibörjan kommendör av Flygflottilj 14och Tiiksjärvi Flygbas. År 1943befordrades han tillöverstelöjtnant och kommendör av Fristående Bataljon nr. 14 som kan kallas toppen i hans karriär.Efter krigen Jussi med sina vänner hade grundat reklambyrån som kallades Ab Montex. Hans hustruLea och några damer hjälpte till. Leas arbete slutades när hon födde tredje barnen, Pertti Juhani år1945. I början affärerna vara goda men sedan konkurrenten blev tuffare och lönsamheten sämre. Detvar tid att lämna Ab Montex till historien.När döttrarna hade gift sig familjen flyttade till Spanien år 1961.Även om det var billigare att leva iSpanien dom hade det inte lätt. Då Lea även på samma år avgick på grund av sjukdom, kom Jussi ochPertti tillbaka i Finland.Jussi var ensam inte länge. Han träffade en ex-sjuksköterska Ragnhild Pettersson, som hade förblivitänkan i Sverige. Dom gifte sig redan i 22. 7.1963. Jussi och sin son flyttade till Sverige för att levamed Ragnihild och hennes sonAnders.Jussi trivdes i Sverige hela slutdelen av sitt liv, fast han visiterade sina släktingar och vänner i Finlanddå och då. Han dog på sin 79nde födelsedag år 1982.

18

English summary

Johan Oskar Sovio Sovelius was bom on the 23rd of June 1903 in Raahe as the oldest son of BertilSovio and Magda Ellen, nee Bratsström. This son was called Jussi. In 1905 the family nameSovelius was changed in to Sovio.At the age of fifteen in 1918 Jussi joined the civil guard. After finishing a two years study in RaaheCommecial School in 1922, he joined military service as a volunteer in Pohjanmaan Jääkäripataljoonaat Oulu. During the military service, Jussi became convinced that he wanted to become an officer inthe Finnish army. He applied for the Military Academy and was selected there in 1923.As a first lieutenant Jussi was first sent to infantry in Pohjois-Savo Regiment at Kuopio, where heserved as a trainer for reserves. He didn't like that too much and applied for the Air Force and wasaccepted in Sea Squadron in Viipuri. There he quickly achieved his pilot license and qualified as apilot instructor.In 1928 Jussi was promoted to be lieutenant and transferred to Air Warfare School at Kauhava.Promotion to captaincy took place in 1931 and the same year he was married to Lea Sveholm. In1933 their first daughter Pirkko Anneli was bom. The captain course was held in 1936 and in thesame year the second daughter Kirsti Johanna was bom in the family. After War College in 1937-1939, Jussi was transferred to Air Force Headquarters in Helsinki.During the Winter War Jussi served as a major in Air Force Headquarters, as the commander ofIntelligence Office and <luringthe truce he served as the course leader in Air Warfare School. In thebeginning of the Continuation War Jussi was the commander of Squadron #14 and Tiiksjärvi Air Baseuntil in October 1942when he was assigned to be lieutenant colonel and the first office officer in theHeadQuarters. In 1943 he was promoted to be the commander of Independent Battalion # 14.Thisoffice can be considered as the apex of his career.After the war Jussi was arrested several times in a so called "arms concealment case" and was freedafter he had been in prison for nine months in total.After being released from the Army Jussi had become the director of an advertising agency calledMontex Oy he had founded with a few of his friends. His assistants were his wife Lea and someyoung ladies. Lea's work was disturbed by the final stages of her pregnancy, which ended to the birthof the third child Pertti Juhani on the 12th of December 1945. At first the business was good but<luringthe years as the competition got tighter the profitability declined. It was time to leave MontexOy in history.In the beginning of 1961 the family moved to Spain. Even the cost ofliving was cheaper in Spain theystill had some difficulties. When Lea on the same year became i1land died, Jussi and Pertti returnedback to home country.The loneliness didn't last long. Jussi met a retired nurse called Raghild Petterson, who had beenwidowed in Sweden. The wedding took place as early as 22nd of July 1963. Jussi and his son movedto Sweden to live with Ragnhild and her son Anders.Jussi enjoyed his stay in Sweden and lived there for the rest of his years, though he visited time andtime his relatives and friends back in Finland. Jussi died of heart problems on his 79th birthday at22nd of June 1982.

Mikäli osoitteenne on muuttunut tai muuttuu lähiaikoina,

pyydämme ilmoittamaan siitä tällä lomakkeella tai postin

antamalla ilmoituskortilla

Osoitteeni on muuttunut.